06100 porvoo¥/oppilaitokset... · • infinitiivi, that-lause ja ing-muoto • paljoussanat •...

Ainevalintaopas

2020

Linnankosken lukio

Piispankatu 24-26

06100 Porvoo

1

SISÄLLYSLUETTELO

Äidinkieli ja kirjallisuus ................................................................................................ 3

Suomen kieli ja kirjallisuus ....................................................................................... 3

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) ................................................................. 4

Toinen kotimainen kieli, ruotsin kieli ........................................................................... 5

A-OPPIMÄÄRÄ ....................................................................................................... 5

B1-oppimäärä ............................................................................................................ 6

Vieraat kielet ............................................................................................................... 10

Englanti, A-oppimäärä ............................................................................................ 10

Ranska ..................................................................................................................... 14

Ranska A-kielenä ................................................................................................ 14

RANSKA B-KIELENÄ ...................................................................................... 15

Saksa ....................................................................................................................... 16

SAKSA A-KIELENÄ (alakoulussa alkanut) ...................................................... 16

SAKSA B-KIELENÄ ......................................................................................... 18

Venäjä ..................................................................................................................... 20

A-Venäjä ............................................................................................................. 21

B3-Venäjä ........................................................................................................... 21

Espanja .................................................................................................................... 22

B3-Espanja .......................................................................................................... 22

Matematiikka .............................................................................................................. 23

Pitkä matematiikka .................................................................................................. 23

Lyhyt matematiikka ................................................................................................ 25

Biologia ....................................................................................................................... 26

Maantiede .................................................................................................................... 28

Fysiikka ....................................................................................................................... 30

Kemia .......................................................................................................................... 35

Filosofia ...................................................................................................................... 36

Psykologia ................................................................................................................... 38

Historia ........................................................................................................................ 40

Yhteiskuntaoppi .......................................................................................................... 41

Uskonto ....................................................................................................................... 42

Evankelis-luterilainen uskonto ................................................................................ 43

Elämänkatsomustieto .................................................................................................. 45

Terveystieto................................................................................................................. 47

2

Liikunta ....................................................................................................................... 48

Musiikki ...................................................................................................................... 51

Kuvataide .................................................................................................................... 55

Opinto-ohjaus .............................................................................................................. 60

Paikalliset soveltavat opinnot...................................................................................... 60

Tutor-kurssi ............................................................................................................. 60

Äänentoistokurssit................................................................................................... 60

Draama .................................................................................................................... 61

Epätiedon kurssi ...................................................................................................... 62

Tieto- ja viestintätekniikka ..................................................................................... 62

Valaistus .................................................................................................................. 63

Audiovisuaalinen media .......................................................................................... 64

3

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-,

kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen

sekä oman identiteetin rakentamiseen. Opetus kehittää ajattelemisen taitoja ja

vahvistaa sekä arjessa että opiskelussa tarvittavia oppimaan oppimisen taitoja ja

vuorovaikutusosaamista.

Suoritusjärjestys ja muita ohjeita

Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Äidinkielen lisäksi Linnankosken

lukiossa voi suorittaa suomi toisena kielenä -kursseja.

Äidinkielen kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Poikkeuksena on Kielenhuollon ja

kielen rakenteiden kertauskurssi (ÄI10), josta annetaan suoritusmerkintä. Äidinkielen

päättöarvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten kurssien keskiarvon

perusteella.

Pakolliset kurssit

1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1)

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI2)

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3)

4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4)

5. Teksti ja konteksti (ÄI5)

6. Nykykulttuuri ja konteksti (ÄI6)

Valtakunnalliset syventävät kurssit

7. Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (ÄI7)

Harjoitellaan esiintymistä ja ryhmäviestintätaitoja.

8. Kirjoittamistaitojen syventäminen (ÄI8)

Tuotetaan erilaisia, erityisesti asiatyylisiä laajoja aineistopohjaisia tekstejä.

Valmistaudutaan ylioppilaskokeen kirjoitustaidon kokeeseen.

9. Lukutaitojen syventäminen (Ä19)

Eritellään, tulkitaan, tuotetaan ja arvioidaan erilaisia tekstejä.

Valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten lukutaidon kokeeseen.

4

Paikalliset syventävät kurssit

10. Kielenhuollon ja kielen rakenteiden kertauskurssi (ÄI10)

Opitaan huoltamaan asiatekstien kieltä ja tyyliä. Syvennetään kirjoitetun yleiskielen

hallintaa ja kerrataan keskeiset kielen tarkastelussa tarvittavat käsitteet.

11. Luova kirjoittaminen (ÄI11)

Lähdetään matkalle kirjoittamisen maailmaan ja etsitään omaa kirjoittajaminää.

Samalla tutustutaan monipuolisesti kirjallisuuden lajeihin. Kurssilla pyritään

huomioimaan jokaisen kirjoittajan erityistoiveet ja tarpeet.

12. Taidemuodot tutuksi (ÄI12)

Tutustutaan monipuolisesti eri taidemuotoihin, esimerkiksi kaunokirjallisuuteen,

elokuvaan, teatteriin ja muihin kulttuurin ilmiöihin.

SUOMI TOISENA KIELENÄ JA KIRJALLISUUS (S2)

Jos äidinkielesi ei ole suomi tai ruotsi, voit äidinkielen kurssien sijasta opiskella suomi

toisena kielenä -kursseja (S2). Näin kannattaa tehdä, jos suomen kielen taidossasi on

vielä puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella, esimerkiksi kirjoittamisessa. Voit

pyytää äidinkielen tai S2-opettajalta arviota siitä, kumpaa oppimäärää sinun kannattaa

opiskella. S2-kursseillakin tarvitset hyvää suomen kielen perusteiden hallintaa.

Äidinkielen ja S2-kurssit ovat rinnakkaisia. Kursseilla on samat nimet, ja kursseilla

käsitellään samoja teemoja ja samoja tekstilajeja. S2-kursseilla voit lisäksi edelleen

kehittää suomen kielen taitoasi. S2-kursseilla näkökulma ja menetelmät ovat erilaisia,

eli kurssit eivät ole äidinkielen kursseja helpompia. Arvioinnissa kuitenkin

huomioidaan opiskelijan vieraskielisyys.

Jos valitset S2-oppimäärän, sinun tulee suorittaa kaikki pakolliset S2-kurssit. Kurssit 1

ja 2 on hyvä suorittaa ensimmäisenä lukiovuotena. Kursseihin 4, 5 ja 6 voi osallistua

vain, jos kurssit 1 ja 2 on suoritettu. Halutessasi voit opiskella lisäksi äidinkielen

kursseja, jotka sisällytetään valinnaisiin opintoihisi.

Jos suomi ei ole äidinkielesi, voit suorittaa S2-ylioppilaskokeen, joka on aivan

erilainen kuin äidinkielen koe. S2-koe korvaa äidinkielen kokeen ja on siis tutkinnon

pakollinen koe. S2-kurssit valmentavat myös ylioppilaskokeen suorittamiseen. S2-

opintojen tavoitteena on saavuttaa niin hyvä suomen kielen taito, että se riittää lukio-

opinnoissa, jatko-opinnoissa ja työelämässä selviytymiseen.

Pakolliset kurssit (järjestetään vuorovuosina)

1. Tekstit ja vuorovaikutus (S21)

2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (S22)

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (S23)

4. Tekstit ja vaikuttaminen (S24)

5

5. Teksti ja konteksti (S25)

6. Nykykulttuuri ja kertomukset (S26)

TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSIN KIELI

A-OPPIMÄÄRÄ

A-ruotsi antaa hyvät valmiudet toimia ruotsin kielellä työelämässä ja luo vahvan

pohjan korkeakouluissa suoritettavaan kielikokeeseen.

Kursseilla syvennetään opiskelijan taitoa käyttää ruotsin kieltä eri tarkoituksiin.

Kursseilla harjoitellaan tekstien tulkitsemista ja tuottamista yksin ja yhdessä sekä

kerrataan kielitietoa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Kursseihin voidaan integroida

muihin opintoihin liittyvä kirjallinen tai suullinen ruotsinkielinen osuus tai

kokonaisuus.

Opetuksen tavoitteet Ruotsi kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on,

että opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon

tasoon B2.1 vuorovaikutuksen ja tulkinnan taidoissa sekä B1.2 tuottamisen taidoissa ja

arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.

Kurssien suoritusjärjestys:

Pakolliset ja syventävät kurssit 1-8 suoritetaan pääsääntöisesti numerojärjestyksessä

(poikkeuksena suullinen kurssi 8). Ylioppilaskirjoituksiin valmistavat kurssit 7, 8, 10

ja 11 suositellaan suoritettaviksi toisen vuosikurssin keväänä tai kolmannella

vuosikurssilla.

Kurssien vastaavuudet:

Opiskelijan siirtyessä B-ruotsista A-ruotsiin muutos on tehtävä ensimmäisen

lukiovuoden aikana, viimeistään kurssin 2 jälkeen. Opiskelijan siirtyessä A-ruotsista

B-ruotsiin hänen suorittamansa A-ruotsin opinnot luetaan hyväksi B-ruotsin

oppimäärässä.

Kurssien arviointi:

Pakolliset ja syventävät kurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kurssit 9,10,11

arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppimäärän päättöarvosanaa päätettäessä pidetään

syventäviä kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on

positiivinen.

Valtakunnalliset pakolliset kurssit

1.Ruotsinkielinen maailmani (RUA1)

2. Ihminen verkostoissa (RUA2)

3. Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (RUA3)

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RUA4)

6

5. Tiede ja tulevaisuus (RUA5)

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RUA6)


Ylioppilaskoe perustuu sekä pakollisiin että syventäviin kursseihin.

7. Kestävä elämäntapa (RUA7)

8. Viesti ja vaikuta puhuen (RUA8)


RUA10 ja RUA11 valmentavat osaltaan ylioppilaskokeeseen.

10. Abikurssi (RUA10)

11. Lukion ruotsin kieliopin kertauskurssi (RUA11)

B1-OPPIMÄÄRÄ

Suoritusjärjestys

Pakolliset kurssit suoritetaan numerojärjestyksessä. Kurssi 9 (niveltävä kurssi)

suoritetaan ennen ensimmäistä kurssia tai sen kanssa samaan aikaan. Yo-kirjoituksiin

valmistavat kurssit 7 ja 8 suositellaan suoritettaviksi toisen vuosikurssin keväänä tai

kolmannella vuosikurssilla (riippuen siitä, kirjoittaako opiskelija ruotsin syksyllä vaiko

keväällä), kurssit 10 (abikurssi) ja 11 (kielioppikurssi) viimeisenä

lukiovuonna. Tukikurssia 12 suositellaan kolmen ensimmäisen pakollisen kurssin

jälkeen, mikäli opiskelija tarvitsee lisätukea ruotsin opinnoissa (kurssia ei tarjota

välttämättä vuosittain).

Kurssien arviointi

Pakolliset ja syventävät kurssit 1-8 arvioidaan numeroarvosanoin. Kurssit 9, 10, 11,

sekä 12 arvioidaan suoritusmerkinnällä. Oppimäärän arvosanaa päätettäessä pidetään

syventäviä kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on

positiivinen.

Kurssien vastaavuudet

Opiskelijan siirtyessä B-ruotsista A-ruotsiin muutos on tehtävä ensimmäisen

lukiovuoden aikana, viimeistään kurssin 2 jälkeen. Opiskelijan siirtyessä A-ruotsista

B-ruotsiin hänen suorittamansa A-ruotsin opinnot luetaan hyväksi B-ruotsin

oppimäärässä (vastaava toiseen suuntaan siirryttäessä).

7

Pakolliset kurssit

1. Minun Ruotsini (RUB101)

Sisältö

• vahvistaa kurssin aihepiirien sanaston hallintaa ja perusopetuksen rakenteita

• aihepiireinä ovat vapaa-aika, koulu ja asuminen, Pohjoismaista tutustumme

Ruotsiin

• kieli on tuttavallista ja epämuodollista

• tehdään paljon suullisia harjoituksia

Arviointi

• painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja muita puheviestintätaitoja

arkipäivän tilanteissa

• jatkuva arviointi kurssin aikana sekä kurssin aikana opitun sisällön

testaaminen opettajan valitsemalla tavalla

2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUB102)

Sisältö

• vuorovaikutustilanteet

• aihepiireinä ystävyys, ruokailutottumukset ja hyvinvointi, Pohjoismaista

tutustumme Norjaan

Arviointi



3. Kulttuuri ja mediat (RUB103)

Sisältö

• aiheena on Suomi, suomalaisuus ja suomenruotsalaisuus, pohditaan omaa

kulttuuri-identiteettiä

• opitaan kertomaan kotimaasta ja sen perinteistä sekä omasta

kotipaikkakunnasta

• tutustutaan suomalaisuuteen maamme rajojen ulkopuolella

Arviointi



8

4. Monenlaiset ympäristömme (RUB104)

Sisältö

• kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset

ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta

• tutustutaan eksoottiseen Islantiin, islantilaisiin tapoihin ja ihmisiin

• tarkastellaan monikulttuurisuutta sekä vahvistetaan taitoa viestiä ja perustella

mielipiteitään.

Arviointi



5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUB105)

Sisältö

• työelämässä tarvittavat vuorovaikutustaidot sekä pohditaan jatko-opintoja ja

tulevaisuudensuunnitelmia

• tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä

• tutustutaan pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön

Arviointi




6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUB106)

Sisältö

• syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti ja ymmärtää puhuttua kieltä

• vahvistetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua

edellyttävää suullista tuottamista

• kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä

täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan ylioppilaskoetta silmällä

pitäen

Arviointi

• perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun

arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin

9

7. Kestävä elämäntapa (RUB107)

Sisältö

• syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa

vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille

• käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia,

kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä

• jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen,

taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan

näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen

kohteet

• tukee vahvasti opiskelijan osaamista ylioppilaskokeessa

Arviointi




9. Niveltävä kurssi (RUB109)

Sisältö

• syvennetään perusopetuksessa opittuja kielen rakenteita sekä perehdytetään

opiskelija lukion työskentelytapoihin

• kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita

Arviointi



10. Abikurssi (RUB110)

Sisältö

• valmistautuminen ruotsin ylioppilaskirjoituksiin

• ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppien harjoittelua (kuullun- ja

tekstinymmärtäminen, rakenteet, sanasto ja kirjoitelma) monipuolisesti

Arviointi

• opiskelija saa kurssista suoritusmerkinnän edellyttäen että kurssilla annetut

tehtävät on suoritettu

10

11. Lukion ruotsin kieliopin kertauskurssi (RUB111)

Sisältö

• kerrata ruotsin kielen kieliopin keskeiset rakenteet (mielellään)

abiturienttivuonna

Arviointi



12. Kertauskurssi (RUB112)

Sisältö

• kerrata pakollisten kurssien 1-3 kielioppirakenteet ja sanasto, kurssi

suoritetaan ensimmäisen (tai toisen) vuoden lopussa

• aihepiireinä ovat nuoren jokapäiväinen elämä, ihmissuhteet ja kotimaa

• rakenteina kerrataan substantiivin ja adjektiivin yhteistaivutus, aikamuodot ja

pronominit

Arviointi



VIERAAT KIELET

ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ

On erityisen tärkeää, että

• sinulla on hyvä englannin kielen taito: voit käyttää kieltä ja toimia

kulttuurisesti moninaisessa maailmassa

• ymmärrät englannin kielen merkityksen kansainvälisen kommunikaation

kielenä

• osaat arvioida omaa osaamisesi riittävyyttä jatko-opintojen kannalta

• osaat suunnitella kieliopintojasi tulevaisuuden työelämän tarpeita varten

• saat kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta,

tulkitsemisesta ja käsittelystä

• osaat suhteuttaa omaa osaamistasi opetuksen tavoitteisiin ja omaan

tavoitteeseesi nähden

11

Arviointi

Kaikilla kursseilla saat monipuolista palautetta opiskelun edistymisestä kielitaitosi eri

osa-alueilla kurssin aikana. Arvioit myös itseäsi ja

opiskelutovereitasi kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa. Alkuvaiheessa

saat palautetta kielenopiskelutaitojesi ja kielitaitosi kehittymisestä. Opintojen edetessä

kiinnitetään enemmän huomiota sanaston ja rakenteiden hyvään hallintaan,

vuorovaikutustaitoihin sekä tulkinta- ja tuottamistaitoihin.

Kurssit ENA01-ENA09 numeroarviointi (4-10). Kurssi ENA10 suoritusmerkintä (S)

Pakolliset kurssit:

1. Englannin kieli ja maailmani (ENA01)

Kurssilla käydään läpi omaan elämänpiiriisi liittyviä aiheita, kuten perhe, ihmissuhteet

ja opiskelu. Kurssin aikana harjoittelet opiskelutaitoja ja tietoja viestintätaitoja.

Kielen rakenteista harjoitelet aikamuotoja ja sanajärjestystä.

2. Ihminen verkostoissa (ENA02)

Kurssin aiheina ovat harrastukset ja vapaa-aika sekä vuorovaikutus verkossa. Samoin

fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä elämänhallinta. Harjoittelet tilanteeseen

sopivaa kieltä, perehdyt viestintätapoihin sekä kehityt erilaisten tekstien lukijana.

Kurssilla kehität myös opiskelutaitojasi edelleen. Kielen rakenteista opiskelet

sanajärjestystä, lauseenmuodostusta, passiivia, pronomineja ja prepositioita.

3. Kulttuuri-ilmiöitä (ENA03)

Opit ymmärtämään ja tulkitsemaan erilaisia paikallisia ja kansainvälisiä kulttuuri-

ilmiöitä kirjallisuudessa, elokuvissa ja näytelmissä, musiikissa sekä kuvataiteessa.

Esiintymisvalmiutesi ja tekstien tuottamisen taitosi kehittyvät. Kieliopissa käsitellään

substantiiveja, artikkeleita ja genetiiviä.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (ENA04)

Kurssilla pohditaan yhteiskunnallisia ja eettisiä kysymyksiä, kuten ihmisoikeuksia,

politiikkaa, vapaaehtoistyötä, oikeudenkäyttöä ja aktiivista kansalaisuutta. Tutustut

erilaisiin näkökulmiin ja pohdit niitä kriittisesti, tarjoat ratkaisumalleja ja pyrit

vaikuttamaan. Kykenet kertomaan omasta näkökulmastasi ja

maailmankatsomuksestasi vakuuttavasti. Kielen rakenteista käsitellään apuverbejä,

pronomineja ja kansallisuussanoja.

5. Tiede ja tulevaisuus (ENA05)

Tutustutaan erilaisiin lukemisstrategioihin ja parannetaan tieteellisen ja vaativan

asiatekstin tulkinta- ja arviointitaitoja. Kehitetään argumentointitaitoja suullisessa ja

kirjallisessa viestinnässä sekä opitaan tuottamaan asiatekstejä.

12

Aihepiireinä ovat eri tiedon ja tieteenalat meillä ja maailmalla ja tulevaisuuden visiot.

Ihminen tieteen tuottajana ja tutkimuksen kohteena. Englantia käytetään tieteen,

tutkimuksen ja teknologian kielenä.

Rakenteet

• Infinitiivi, that-lause ja ing-muoto

• Paljoussanat

• Lukusanat ja ajanilmaukset

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (ENA06)

Harjoitellaan työ- ja opiskelupaikan hakemiseen liittyviä taitoja. Parannetaan opiskelu-

ja työelämätaitoja sekä kehitetään muodollisissa tilanteissa tarvittavia

vuorovaikutustaitoja. Harjaannutaan suhteuttamaan omaa osaamista kehittyvän

kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1.

Aihepiireinä ovat jatko-opinnot ja urasuunnitelmat, välivuosi, talouselämä, yrittäjyys.

Rakenteet

• adjektiivit ja adverbit

• epäsuora kerronta

• lauseenvastikkeet

• adjektiivi / substantiivi / verbi + prepositio


7. Kestävä elämäntapa (ENA07)

Ymmärretään kestävän elämäntavan merkitys. Vankennetaan taitoa ymmärtää ja

tuottaa erilaisia tekstejä ja kehitetään kielellistä tarkkuutta. Harjoitellaan opiskelemaan

asiasisältöjä kohdekielellä. Valmistaudutaan ylioppilastutkintoon.

Suoritussuositus: kevään jaksoissa 4-5 syksyn kirjoittajille, syksyn jaksoissa 1-

3 tulevan kevään kirjoittajille.

Aihepiirinä on kestävän elämäntavan näkökulma

• yhteiskunnallisissa,

• taloudellisissa,

13

• ekologisissa

• sosiaalisissa ja

• kulttuurisissa ilmiöissä

Rakenteet

• Välimerkit

• Isot alkukirjaimet

• Konjunktiot ja sidesanat

• Lauseiden sitominen

• Sanajärjestyksen syvennys

• Lauseenvastikkeet

8. Viesti ja vaikuta puhuen (ENA08)

Puhekurssi. Voit valita kurssin syys- tai kevätjaksoissa riippumatta

ylioppilaskirjoitusten aikataulusta.

Suoritussuositus: mieluiten toisena tai kolmantena opiskeluvuonna.

Paikalliset kurssit

9. Kansainvälisyys ja osallistuva ihminen (ENA09)

Tällä kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin. Kurssilla syvennät taitoasi

ymmärtää ja tuottaa englantia erilaisiin käyttötarkoituksiin kansainvälisissä

kohtaamisissa. Kurssilla vahvistetaan englannin kielen hallintaa vaativissa

kielenkäyttötilanteissa. Tavoitteena on, että perehdyt teksteihin, joiden aihepiirit

liittyvät yhteiskunnallisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ilmiöihin sekä ajankohtaisiin

maailmanpoliittisiin tapahtumiin. Kurssilla aktivoidaan ja syvennetään kieliopin

kokonaishallintaa.

Oppimateriaalina: Insights 4 kurssikirja, verkkomateriaali, monisteet, sanomalehdet.

Suoritussuositus: kevään jaksoissa 4-5 syksyn kirjoittajille, syksyn jaksoissa 1-3

tulevan kevään kirjoittajille.

10. Abikurssi (ENA10)

Kurssilla valmistaudutaan englannin ylioppilaskirjoituksiin, jotka perustuvat

valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Kurssilla kerrataan ja

vahvistetaan lukion englannin oppimäärän sanastoa ja rakenteita, analysoidaan ja

kirjoitetaan erilaisia tekstilajeja sekä harjoitellaan kuullun- ja luetun ymmärtämistä.

14

RANSKA

RANSKA A-KIELENÄ

Ranska on todellinen maailmankieli. Sitä puhuu n. 300 miljoonaa ihmistä ympäri

maailman: Ranskassa, Afrikassa, Kanadassa ja Ranskan merentakaisilla alueilla.

Työmarkkinoilla tarvitaan kielitaitoisia ihmisiä eri aloilla opettajien, kääntäjien ja

kielenhuollon ammattilaisten lisäksi.

Ranskasta tarjotaan kutakin kurssia vain kerran lukuvuodessa. Ranskan kielen kurssit

suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssien suoritusjärjestys ja

sijoittuminen eri opintovuosille (pakolliset kurssit tummennettu):

A-kieli (alakoulussa alkanut)

1. vuosi: RAA1, RAA2, RAA3



Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaiset suositella suorittamaan

itsenäisesti.

Arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin aikana,

viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus.

Pakolliset kurssit

1. Kieli ja maailmani (RAA1)

2. Ihminen verkostoissa (RAA2)

3. Kulttuuri-ilmiöitä (RAA3)

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (RAA4)

5. Tiede ja tulevaisuus (RAA5)

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (RAA6)


7. Kestävä elämäntapa (RAA7)

8. Viesti ja vaikuta puhuen – suullisen kielitaidon kurssi (RAA8)


10. ABIKURSSI (RAA10)

Kurssilla valmistaudut ranskan kielen yo-kokeeseen. Kurssilla kerrataan ranskan

kielioppi ja samassa harjoitellaan myös sanastoa. Kurssilla käydään läpi

ylioppilaskokeen eri tehtävätyypit, ja harjoitellaan sähköistä yo-koetta varten

15

monipuolisesti kuullun ymmärtämisen, tekstin ymmärtämisen, tekstin tuottamisen

harjoituksin sekä rakenneharjoituksin.

RANSKA B-KIELENÄ

B2-kieli.

Opiskelija, joka on aloittanut ranskan opinnot yläkoulussa, valitsee kurssit RAB33-

RAB10. Opiskelija voi halutessaan kerrata yläkoulun oppimäärän kursseilla

RAB31-RAB32. Tätä suositellaan lämpimästi. RAB31-RAB10-kurssien

oppimäärän tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.

B3-kieli.

Opiskelija, joka aloittaa ranskan opinnot lukiossa, valitsee kurssit RAB31-RAB310.

Kurssien oppimäärä tähtää lyhyen oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin.

Ranskasta tarjotaan kutakin kurssia vain kerran lukuvuodessa. Ranskan kielen kurssit

suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssien suoritusjärjestys ja

sijoittuminen eri opintovuosille

B2-kieli (yläkoulussa alkanut)

1. vuosi: (RAB31 tai RAB32) RAB33

2. vuosi: RAB34, RAB35, RAB36


B3-kieli (lukiossa alkanut)




Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaiset suositella suorittamaan

itsenäisesti.



1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (RAB31)

2. Matkalla maailmassa (RAB32)

3. Elämän tärkeitä asioita (RAB33)

4. Monenlaista elämää (RAB34)

5. Hyvinvointi ja huolenpito (RAB35)

6. Kulttuuri ja mediat (RAB36)

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (RAB37)

8. Yhteinen maapallomme (RAB38)

9.

10. Abikurssi (RAB310)

16

SAKSA

Saksan kielen osaaminen on merkittävä etu työmarkkinoilla. Saksa on mm. Suomen

merkittävin kauppakumppani, ja sen osaajista on pulaa. Lisäksi saatat hyvinkin hyötyä

siitä jo jatko-opinnoissasi - saksa on niin tieteen, taiteen kuin urheilunkin kieli,

maailman neljänneksi käännetyin kieli, ja ehkäpä lähdet vielä vaihto-opiskelijaksi

saksankieliseen maahan tai matkustat Saksassa, Sveitsissä tai Itävallassa, tai huomaat

kuinka monessa naapurimaassakin tulet toimeen saksan kielellä. Vieraan kielen taito

on myös kulttuurintuntemusta ja kulttuuritaitoa. Opit ymmärtämään vierasta kulttuuria

ja samalla opit myös omastasi.

SAKSA A-KIELENÄ (ALAKOULUSSA ALKANUT)

Kurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri opintovuosille (pakolliset kurssit

tummennettu):

1. vuosi SAB312 SAA01 SAA02 SAA03

2. vuosi SAA04 SAA05 SAA06

3. vuosi SAA07 SAA08 SAA11 SAA10

Saksan kielen kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä, poikkeuksena

Orientoiva kurssi SAB312, joka järjestetään ennen kurssia 1. Kukin kurssi tarjotaan

vain kerran lukuvuodessa, joten kurssitarjottimessa oleva ajankohta on ainoa

mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun voi tulla vuoden mittainen tauko.

Kieliopin kertauskurssi SAA11/SAB311 ja Abikurssi SAA10/SAB310 ovat A- ja B-

kielen lukijoille yhteisiä. Kurssien oppimäärä tähtää pitkän oppimäärän

ylioppilaskirjoituksiin.

Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaisesti suositella

suorittamaan itsenäisesti.


viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus. Kurssit SAA01-

SAA08 arvioidaan numeroin. Kurssit SAB312, SAA10 ja SAA11 arvioidaan

suoritusmerkinnällä. Oppimäärän päättöarvosanaa päätettäessä pidetään syventäviä

kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on positiivinen.

Pakolliset kurssit

1. Kieli ja maailmani (SAA01)

Kurssin aiheet liittyvät opiskeluun, harrastuksiin ja ihmissuhteisiin. Kerrataan ja

täydennetään peruskoulussa opittua kieliainesta ja pidetään yllä saksan ääntämismallia.

Arvioidaan ja kehitetään omia kieltenopiskelutaitoja. Voidaan aloittaa oman portfolion

kokoaminen.

2. Ihminen verkostoissa (SAA02)

Kurssin aihepiirit käsittelevät ihmissuhteita ja henkilökohtaista hyvinvointia.

Harjoitellaan kielenkäyttöä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa käyttäen eri

viestintäkanavia kuten lehtiä, blogeja ja sosiaalista mediaa. Opitaan keskustelutaitoja

ja mielipiteen ilmaisua.

17

3. Kulttuuri-ilmiöitä (SAA03)

Kurssin tavoitteena on tutustua saksankielisen alueen kulttuurin eri osa-alueisiin (esim.

musiikki, elokuvat, kirjallisuus, teatteri, tanssi, kuvataide, muoti, ruokakulttuuri).

Pohditaan myös kulttuurien eroja ja stereotypioita. Harjoitellaan tuottamaan eri

tekstilajeja – vaikkapa runo, sarjakuva tai näytelmä. Harjaannutetaan argumentointi- ja

esiintymistaitoja.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (SAA04)

Kurssilla tutustutaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja yhteiskunnan rakenteisiin

sekä Saksan nykyhistoriaan liittyvään sanastoon. Pohditaan ajankohtaisia ilmiöitä ja

omien valintojen vaikutusta. Yhteiskunnallisiin asioihin otetaan kantaa suullisesti ja

kirjallisesti.

5. Tiede ja tulevaisuus (SAA05)

Tutustutaan tieteen eri alojen tutkimukseen ja saavutuksiin. Haetaan tietoa opiskelijoita

kiinnostavista tieteenaloista. Harjaannutaan jakamaan omia tietoon tai mielipiteeseen

perustuvia näkökantoja. Pohditaan erilaisia tulevaisuuden visioita erityisesti

teknologian ja digitalisaation näkökulmasta.

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (SAA06)

Kurssilla käsitellään ammatinvalintaa ja jatko-opintoja. Laaditaan CV, työhakemus ja

harjoitellaan työhaastattelua. Voidaan myös tutustua yritysmaailmaan esim.

vierailijoiden kautta. Käsitellään myös itsenäistyvän nuoren raha-asioita ja laajempia

talouden ilmiöitä.


7. Kestävä elämäntapa (SAA07)

Aiheina ovat mm. ympäristönsuojelu, kulutustottumukset ja globalisaatio. Käsitellään

eri tekstilajeja ja syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa saksaa erilaisissa kirjallisissa

vuorovaikutustilanteissa.

8. Viesti ja vaikuta puhuen (SAA08)

Kurssilla harjoittelet keskeistä sanastoa alkaen arkipäivän viestintätilanteista.

Rohkaistut puhumaan saksaa ja saat suulliseen viestintääsi varmuutta, mutta kurssi

tarjoaa haasteita tottuneellekin puhujalle. Sanavarastosi laajenee eri aihepiirejä

käsitellessä, ja kurssi valmentaa siten erittäin hyvin myös ylioppilaskirjoituksiin.

Kurssilla harjoitellaan myös ääntämistä ja puheviestinnän strategioita.

Kurssin lopuksi suoritat Opetushallituksen laatiman saksan kielen valtakunnallisen

suullisen kokeen, josta saat erillisen todistuksen.


10. Abikurssi (SAA10)

Kurssilla valmistaudut saksan kielen yo-kokeeseen. Kurssilla käydään läpi


monipuolisesti sanastoa, kuullun ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä, tekstin

tuottamista sekä rakenteita. Arviointi suoritusmerkinnällä.

18

11. Saksan kieliopin kertauskurssi (SAA11)

Kurssilla kerrataan saksan kielen kieliopin keskeiset rakenteet. Kurssi valmentaa

osaltaan saksan ylioppilaskokeeseen ja soveltuu sekä A- että B-saksan opiskelijoille.

Arviointi suoritusmerkinnällä.

12. Orientoiva kurssi (SAB312)

Kurssi on tarkoitettu kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat lukeneet

saksaa (A- tai B-saksaa) peruskoulussa. Kurssilla pääset vahvistamaan saksan taitojasi

tekemisen kautta (vaikkapa valmistamalla aamupalaa ja aterioimalla ryhmän kanssa,

pelaillen kortti-/lautapelejä, tekemällä videoita tai haastattelemalla ihmisiä

kadulla/netissä). Kurssilla kertaat myös perusrakenteita ja sanastoa tasosi mukaisesti.


SAKSA B-KIELENÄ

B2-KIELI (yläkoulussa alkanut)

Opiskelija, joka on aloittanut saksan opinnot yläkoulussa, suositellaan valitsevan

orientoivan kurssin SAB312 (1. jakso). Yläkoulun oppimäärää voi halutessaan kerrata

aloittavan saksan kurss(e)illa (SAB31-)SAB32. Tätä suositellaan lämpimästi. Saksan

B-kielen oppimäärän tavoitteena on lyhyen oppimäärän koe ylioppilaskirjoituksissa.


kielen lukijoille yhteisiä.

B3-KIELI (lukiossa alkava)

Opiskelija, joka aloittaa saksan opinnot lukiossa, valitsee kurssit SAB31-SAB38.


kielen lukijoille yhteisiä.

Kurssien oppimäärä tähtää lyhyen oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin.

Kurssien suoritusjärjestys ja sijoittuminen eri opintovuosille:

B2-KIELI

1. vuosi SAB312

(SAB31)* (SAB32)* SAB33 SAB34

2. vuosi SAB35 SAB36 SAB37


* suluissa B3-kielen kaksi ensimmäistä kurssia, joista SAB32-kurssille B2-kieltä

lukeneet voivat

tulla kertaamaan yläkoulussa opittua tai ns. aloittamaan alusta käymällä molemmat

kurssit SAB31 ja SAB32.

19

B3-KIELI

1. vuosi SAB31 SAB32 SAB33 SAB34



Saksan kielen kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kukin kurssi

tarjotaan vain kerran lukuvuodessa, joten kurssitarjottimessa oleva ajankohta on ainoa

mahdollisuus suorittaa ko. kurssi, muuten opiskeluun voi tulla vuoden mittainen tauko.

Kurssien suorittaminen itsenäisesti: Kursseja ei lähtökohtaisesti suositella

suorittamaan itsenäisesti.


viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus. Kurssit SAB31-

SAB38 arvioidaan numeroin. Kurssit SAB312, SAB310 ja SAB311 arvioidaan

suoritusmerkinnällä. Oppimäärän päättöarvosanaa päätettäessä pidetään syventäviä

kursseja kielitaidon lisänäyttönä, ja niiden vaikutus päättöarvosanaan on positiivinen.


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SAB31)

Saat perustietoa saksan kielestä ja kulttuurista. Tutustutaan saksan kielen asemaan

maailmassa ja vahvistetaan hyvää kielten opiskelun taitoa. Harjoitellaan

vuorovaikutusta arkeen liittyvissä tilanteissa sekä opetellaan tärkeimpiä

kohteliaisuuteen liittyviä ilmauksia. Voidaan aloittaa oman portfolion kokoaminen.

Ensimmäisten kurssien aikana pääpaino on suullisessa viestinnässä.

2. Matkalla maailmassa (SAB32)

Opetellaan käyttämään kieltä asiointitilanteissa. Aihepiireinä mm. matkustaminen,

majoittuminen ja ateriointi sekä terveydestä kertominen. Vahvistetaan ääntämistä ja

intonaatiota.

3. Elämän tärkeitä asioita (SAB33)

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, ihmissuhteisiin

ja verkostoihin, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin.

Harjoitellaan edelleen ääntämistä ja intonaatiota.

4. Monenlaista elämää (SAB34)

Kurssilla havainnoidaan omaa ja kohdekielen kulttuuria ja niiden eroja sekä opetellaan

kertomaan omasta kulttuurista kohdekielellä. Harjoitellaan pienimuotoista kirjallista

viestintää.

5. Hyvinvointi ja huolenpito (SAB35)

Kurssilla tutustutaan erilaisiin hyvinvointiin, ihmissuhteisiin ja eri elämänvaiheisiin

liittyviin teksteihin ja harjoitellaan keskustelua niihin liittyvistä asioista. Lisäksi

harjoitellaan yhteiskunnallisista asioista, vaikuttamisesta ja politiikasta puhumista,

mielipiteen ilmaisemista ja väittelytaitoja sekä keskustellaan arvoista ja uskonnosta.

20

6. Kulttuuri ja mediat (SAB36)

Kurssilla tutustutaan saksankielisten maiden kulttuurielämään, medioihin,

kielivariantteihin ja lisätään saksan kielialueen maantuntemusta. Lisäksi harjoitellaan

asioimaan puhelimessa sekä keskustelemaan musiikista, elokuvista, teatterista ja

kirjallisuudesta sekä urheilusta. Jatkamme arkipäivän vuorovaikutustilanteissa

tarvittavaa suullisen viestinnän ja sosiaalisten tilanteiden harjoittelua.

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SAB37)

Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten

tulevaisuudensuunnitelmiin. Niitä voidaan käsitellä opiskelijoiden omien

mielenkiinnon kohteiden mukaan esimerkiksi ryhmätöiden muodossa. Suullisena

työnä voidaan toteuttaa työhaastattelu.

8. Yhteinen maapallomme (SAB38)

Kurssin aihepiirit nousevat luonnosta, erilaisista asuinympäristöistä sekä kestävästä

elämäntavasta. Kurssilla jatketaan keskusteluharjoituksia, kerrataan kielitaitoa ja

tutustutaan mahdollisuuksien mukaan kansainväliseen yhteistyöhön.


10. Abikurssi (SAA10/SAB310)

Kurssilla valmistaudut saksan kielen yo-kokeeseen. Kurssilla käydään läpi


monipuolisesti sanastoa, kuullun ymmärtämistä, tekstin ymmärtämistä, tekstin

tuottamista sekä rakenteita. Arviointi suoritusmerkinnällä.

11. Saksan kieliopin kertauskurssi (SAA11/SAB311)

Kurssilla kerrataan saksan kielen kieliopin keskeiset rakenteet. Kurssi valmentaa

osaltaan saksan ylioppilaskokeeseen ja soveltuu sekä A- että B-saksan opiskelijoille.


12. Orientoiva kurssi (SAB312)

Kurssi on tarkoitettu kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille, jotka ovat lukeneet

saksaa (A- tai B-saksaa) peruskoulussa. Kurssilla pääset vahvistamaan saksan taitojasi

tekemisen kautta (vaikkapa valmistamalla aamupalaa ja aterioimalla ryhmän kanssa,

pelaillen kortti-/lautapelejä, tekemällä videoita tai haastattelemalla ihmisiä

kadulla/netissä). Kurssilla kertaat myös perusrakenteita ja sanastoa tasosi mukaisesti.


VENÄJÄ

Naapurimaan kielen taito on hyödyksi kaikilla elämänaloilla: kauppa,

kulttuuripalvelut, palvelualat, matkailu sekä sosiaali- ja terveysalat tarvitsevat venäjän

osaajia. Venäjä tarjoaa myös mahdollisuuden yllätykselliseen seikkailuun, sillä

maailman suurimmassa valtiossa on tutkittavaa laidasta laitaan.

Maailmalla yli 165 miljoonaa puhuu venäjää ja Suomessa asuu noin 80 000

äidinkielenään venäjää puhuvaa ihmistä.

21

Sananlasku ”Kieli vie Kiovaan” – puhumalla pääsee perille – vie sananmukaisesti

monen rajan yli. Miksi Kiovaan – se kertoo Venäjän muotoutumisen pitkästä

historiasta.

Teemme yhteistyötä pietarilaisen koulun kanssa ja käymme tutustumassa Pietarin

aarteiseen noin joka toinen vuosi. Perhemajoituksessa tutustut paremmin venäläiseen

elämänmenoon. Vastavuoroisesti saamme vieraiksemme Gimnazija 32:n opiskelijoita.

Ehkä innostut jopa opiskelemaan Venäjällä Ville Haapasalon jalanjäljissä…

A-VENÄJÄ

Jos olet aloittanut A-venäjän opinnot jo alakoulussa, sinulla on mahdollisuus jatkaa

opintoja lukiossa, mikäli kurssille ilmoittautuu riittävä määrä opiskelijoita.

Jos koti- tai äidinkielesi on venäjä, voit suorittaa A-kielen kursseja itsenäisesti

kielitaitosi ja sopimuksen mukaan. Ota yhteyttä venäjän kielen opettajaan.

Kurssien oppimäärä tähtää pitkän oppimäärän ylioppilaskirjoituksiin.

Pakolliset kurssit:

1. Kieli ja maailmani (VEA1)

2. Ihminen verkostoissa (VEA2)

3. Kulttuuri-ilmiöitä (VEA3)

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (VEA4)

5. Tiede ja tulevaisuus (VEA5)

6. Opiskelu, työ ja toimeentulo (VEA6)

Kurssien arviointi: Kurssiarvioinnissa otetaan huomioon osallistuminen kurssin

aikana, viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus.

Numeroarviointi

Valtakunnalliset syventävät kurssit:

7. Kestävä elämäntapa (VEA7)

8. Viesti ja vaikuta puhuen (VEA8)

B3-VENÄJÄ

Kielen alkeista alkavat B-venäjän kurssit jakautuvat kolmelle vuodelle ja kukin kurssi

tarjotaan vain kerran lukuvuodessa.

1. vuosi VEB31 - VEB32 - VEB33

2. vuosi VEB34 - VEB35 - VEB36

3. vuosi VEB37 - VEB38 ja VEB39

22

Jos olet aloittanut venäjän opinnot yläkoulussa (B2-kielenä), voit aloittaa VEB32- tai

VEB33 kurssilla ja suorittaa aiemmat kurssit itsenäisesti. Jos haluat kerrata – aloita

alusta. Ota yhteyttä venäjän kielen opettajaan ja sovi sinulle sopivasta opiskelutavasta.


viestintätaidot, kurssikoe ja/tai portfolio ja/tai muu sovittava suoritus. Numeroarviointi

kursseilla 1-8. , VEB39 abikurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S).


1. Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (VEB31)

• Kyrilliset aakkoset

• Hauska tutustua! - tapakulttuuria

• Minä, ystäväni ja perheeni

2. Matkalla maailmassa (VEB32)

• Matkailu avartaa, Venäjä ja Eurooppa

• Matkailijan kielitaito

3. Elämän tärkeitä asioita (VEB33)

• Koti ja koulu

4. Monenlaista elämää (VEB34)

5. Hyvinvointi ja huolenpito (VEB35)

6. Kulttuuri ja mediat (VEB36)

7. Opiskelu, työ ja tulevaisuus (VEB37)

8. Yhteinen maapallomme (VEB38

9. Abikurssi (VEB39)

• Kertauskurssi, jolla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin

ESPANJA

Opiskelija, joka aloittaa espanjan opinnot lukiossa, valitsee kurssit EAB31, EAB32 ja

EAB33. Kursseja tarjotaan vain nämä kolme. EAB31 ja EAB32 -kursseja tarjotaan

molempia kaksi. Voit vapaasti valita mille kurssille tulet.

Kursseja ei lähtökohtaisesti suositella suorittamaan itsenäisesti.

B3-ESPANJA

1.-3. vuosikurssit EAB31, EAB32, EAB33

23



EAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen

EAB32 Matkalla maailmassa

EAB33 Elämän tärkeitä asioita

MATEMATIIKKA

Matematiikka on syntynyt alun perin elämän käytännön tarpeista. Lukumäärän

selvittämisestä pinta-alan selvittämiskeinojen ja kirjanpidon taitojen kautta liike-

elämän, maatalouden ja sittemmin tekniikan tarpeisiin kehitetty matematiikka hallitsee

elämäämme. Taivaankappaleiden liikkeiden ymmärtämisestä pörssikurssien

heilahteluiden ennustamiseen ja rakennusten suunnittelusta nykyaikaisen

tietoliikenteen toiminnan ymmärtämiseen matematiikka on läsnä lähes kaikessa niin

arjessa kuin työelämässä. Nykyaikainen maailma ei olisi mahdollinen ilman

matemaattisten rakenteiden ja tulosten pitkäjänteistä kehittelytyötä.

PITKÄ MATEMATIIKKA

Pitkää matematiikkaa tarvitaan teknisille aloille (diplomi-insinööri, insinööri,

arkkitehti, tähtitiede, meteorologia), matemaattis-luonnotieteellisille aloille

(matematiikka, fysiikka, kemia, tietotekniikka, tilastotiede), maatalous-

metsätieteellisille aloille, lääketieteellisille aloille sekä farmasian alalle

hakeuduttaessa. Pitkän matematiikan kirjoittaminen edistää selkeästi todennäköisyyttä

päästä yliopistoon opiskelemaan ja laajentaa merkittävästi ammatinvalinnan

mahdollisuuksia.

Kurssien suoritusjärjestys

Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Opettajan kanssa voi

neuvotella poikkeuksista.

MAA11 on tarjolla vain keväisin. Se voidaan suorittaa toisen vuoden keväällä, mutta

soveltuu myös ensimmäisen vuoden ohjelmaan.

Kurssi MAB6 (talousmatematiikka) soveltuu myös pitkän matematiikan opiskelijoille,

jolloin siitä saa kurssisuoritusmerkinnän kurssista MAA17.

Kurssi MAB08 (tilastot ja todennäköisyys II) soveltuu myös pitkän matematiikan

opiskelijoille, jolloin siitä saa kurssisuoritusmerkinnän kurssista MAA18.

Ensimmäisenä vuonna suoritetaan kurssit kurssiin MAA5 asti, toisena vuonna

vähintään kurssiin MAA9 asti, ja kolmantena vuonna loput.

Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit kannattaa opiskella yo-koetta silmälläpitäen.

24

Kaikista valtakunnallisista kursseista tulee ylioppilaskoetehtäviä.

Pakolliset kurssit

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Molempien oppimäärien yhteinen aloituskurssi. Kurssilla tutustutaan uusina käsitteinä

logaritmiin ja erilaisiin lukujonoihin. Lisäksi opetellaan laskinohjelmiston käyttöä ja

saadaan ensikosketus matematiikan tekstin tuottamiseen tietokoneella.

2. Polynomifunktiot ja yhtälöt (MAA2)

3. Geometria (MAA3)

4. Vektorit (MAA4)

5. Analyyttinen geometria (MAA5)

6. Derivaatta (MAA6)

7. Trigonometriset funktiot (MAA7)

8. Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8)

9. Integraalilaskenta (MAA9)

10. Todennäköisyys ja tilastot (MAA10)


11. Lukuteoria ja todistaminen (MAA11)

Kurssilla opiskelija perehtyy logiikan alkeisiin ja todistusperiaatteisiin sekä

lukuteorian peruskäsitteisiin. Näitä asioita ei käsitellä paljoakaan muilla kursseilla.

Opit miksi kaikki joutsenet ovat mustia.

12. Algoritmit matematiikassa (MAA12)

Kurssilla tutustutaan hiukan algoritmeihin eli täsmällisiin toimintaohjeisiin. Opetellaan

ratkaisemaan polynomiyhtälöitä ja haetaan niille myös imaginaarisia (eli ei-reaalisia)

juuria. Muita yhtälöitä opitaan ratkaisemaan numeerisin menetelmin, jolloin juurille

saadaan nopeasti tarkkoja likiarvoja. Myös määrättyjä integraaleja, siis esimerkiksi

erilaisia pinta-aloja, lasketaan erilaisin numeerisin menetelmin.

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (MAA13)

Kurssilla syvennetään differentiaali- ja integraalilaskennan teoreettisia perusteita.

Kurssilla tutkitaan mm. käänteisfunktioita, todennäköisyysjakaumia, raja-arvoja,

sarjoja ja summia. Kurssin käytyäsi osaat vastata yo-kokeessa syvällisemmin myös

pakollisten kurssien tiedoilla ratkeaviin tehtäviin. Opit miksi ongen siima koskettaa

veden pintaa jossakin kohdassa.


14. Pitkän matematiikan kertaus (MAA14)

25

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin.

17. Talousmatematiikka (MAA17)

Tutustut korkolaskuun, sijoitusinstrumentteihin, opit laskemaan tuloverot ja

arvonlisäveron, valuuttakurssien merkitykseen ja opit ymmärtämään erilaisia indeksejä

sekä sitä miten ne muodostuvat. Kurssin asiat liittyvät osin samoihin sisältöihin kuin

YH2-kurssi. Kurssi suoritetaan osallistumalla MAB6-kurssin opetukseen.

18. Tilastot ja todennäköisyys II (MAA18)

Kurssilla vahvistat tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan tietoja ja taitoja tutustuen

mm. tilastollisiin tunnuslukuihin ja jatkuviin jakamiin. Opit laskemaan

Vakioveikkauksen voittotodennäköisyyden.

LYHYT MATEMATIIKKA

Lyhyttä matematiikkaa tarvitaan kaupallisilla aloilla sekä esimerkiksi psykologian ja

kasvatustieteen alalla.

Suoritusjärjestys

Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Kurssit MAB5, MAB6 ja

MAB7 voi suorittaa tarvittaessa myös ennen kursseja MAB3 ja MAB4. Kurssi MAB5

tulee olla suoritettuna ennen kurssia MAB8.

Niveltävä kurssi MAB10 suoritetaan ennen muita kursseja.

Ensimmäisenä vuonna suoritetaan vähintään kurssit MAY1 ja MAB2, toisena vuonna

MAB3-MAB6 ja kolmantena MAB7-MAB9.

Kaikki valtakunnalliset syventävät kurssit kannattaa opiskella yo-koetta silmälläpitäen.

Kaikista valtakunnallisista kursseista tulee ylioppilaskoetehtäviä.

Pakolliset kurssit

1. Luvut ja lukujonot (MAY1)

Molempien oppimäärien yhteinen aloituskurssi. Kurssilla tutustutaan uusina käsitteinä

logaritmiin ja erilaisiin lukujonoihin. Lisäksi opetellaan laskinohjelmiston käyttöä ja

saadaan ensikosketus matematiikan tekstin tuottamiseen tietokoneella.

2. Lausekkeet ja yhtälöt (MAB2)

3. Geometria (MAB3)

4. Matemaattisia malleja (MAB4)

5. Tilastot ja todennäköisyys (MAB5)

6. Talousmatematiikka (MAB6)

26


7. Matemaattinen analyysi (MAB7)

Kurssilla tutustut derivaattaan ja sen kaveriin merkkikaavioon. Opit tulkitsemaan

funktion kulkua jopa ilman laskinohjelmistoa. Kurssin aikana opit mm. laskemaan,

kuinka suuren linnunpöntön tietystä lautamäärästä voit rakentaa.

8. Tilastot ja todennäköisyys II (MAB8)

Kurssilla vahvistat tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan tietoja ja taitoja tutustuen

mm. tilastollisiin tunnuslukuihin ja jatkuviin jakamiin. Opit laskemaan

Vakioveikkauksen voittotodennäköisyyden.


9. Lyhyen matematiikan kertauskurssi (MAB9)

Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeisiin. Päivälukiossa kurssi tarjotaan 3. ja

aikuislinjalla 1. jaksossa.

10. Perusopetuksen matematiikan oppimäärän kertaus (MAB10) (Niveltävä kurssi)

Kurssilla vahvistetaan matematiikan opiskelussa tarvittavia perustaitoja.

BIOLOGIA

Suoritusjärjestys ja yleistä

BI1 ensimmäisenä ja BI3 ennen BI5 kurssia

Läheisesti liittyviä oppiaineita ovat esim. maantiede, terveystieto, kemia.

Biologiaa tarvitaan mm. luonnontieteellisen, lääketieteellisen, eläinlääketieteellisen,

terveystieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen alan opinnoissa

Pakolliset kurssit:

1. Elämä ja evoluutio (BI1)

Mitkä ovat elämän edellytykset ja kaikille eliöille tunnusomaiset piirteet? Kurssin

keskeinen näkökulma on evoluutio; kaikki elämä on lähtöisin yhteisestä alkumuodosta

ja eliömaailma on jatkuvasti muutoksessa. Evoluutio selittää myös ihmisen alkuperän,

sinäkin olet siis evoluution tulosta.

27

2. Ekologia ja ympäristö (BI2)

Maapallon biodiversiteetti eli monimuotoisuus on uhattuna. Miten nyt meneillään

olevaa sukupuuttoaaltoa voidaan hidastaa ja estää uhanalaisten lajien lopullista

katoamista? Miten sinä voit omalla toiminnallasi jarruttaa ilmastonmuutosta, vesien

rehevöitymistä ja vaikuttaa kestävään kehitykseen?


3. Solu ja perinnöllisyys (BI3)

Kaikki eliöt koostuvat soluista, niin myös sinä. Elimistömme toiminta perustuu

soluihin ja häiriöt toiminnassa ilmenevät sairauksina. Kurssilla tutustut siihen, millaisia

nämä kaiken elämän rakennuspalikat ovat ja miten ne toimivat?

Toinen osa kurssia käsittelee perinnöllisyystiedettä. Sen pohjalta voit tehdä päätelmiä

vaikkapa omassa suvussasi esiintyvien ominaisuuksien mahdollisesta periytymisestä

omille lapsillesi.

4. Ihmisen biologia (BI4)

Tunnetko itsesi?

Kehosi koostuu biljoonista soluista. Miten sellainen monimutkainen kokonaisuus voi

toimia? Miten elimistöt ovat yhteydessä toisiinsa? Toisinaan säätely voi kuitenkin

pettää aiheuttaen esim. syöpää. Kurssilla tutustut tarkemmin eri elintoimintoihin ja

niiden säätelyyn.

5. Biologian sovellukset (BI5)

Voidaanko sinut kloonata, voidaanko sukupuuttoon kuolleet mammutit herättää

henkiin, mitä on geenimuunneltu ruoka, entä mitä tarkoittaa geenihoito? Bakteerit

saadaan tuottamaan ihmisen insuliinihormonia ja hajottamaan maaperän

ympäristömyrkkyjä. Millä muilla tavoin mikrobeja voidaan saada palvelemaan

sinunkin tarpeitasi?

Geenitekniikka vaikuttaa sinunkin elämääsi yhä erilaisemmissa yhteyksissä.


6. Mikrobiologia (BI6)

Eliömaailma, sinäkin sen mukana, elää näkymättömien eliöiden, mikrobien armoilla ja

myös niiden ansiosta. Mikrobit ovat aina uhanneet terveyttämme ja vaikkapa sodissa

tappaneet paljon enemmän ihmisiä kuin aseet. Toisaalta terveytemme on riippuvainen

omasta normaalista mikrobikasvustostamme, ilman sen myötävaikutusta

sairastumme. Miten bakteerit, alkueläimet, virukset ja muut mikrobit vaikuttavat

meihin ja miten ne ovat muokanneet maailmaa. Tule tutustumaan tähän

näkymättömään mutta kaikkialla läsnä olevaan maailmaan.

28

7. Kasvien maailma (BI7)

Ilman kasveja ei olisi ihmisiä – kasvit tuottavat ravinnon, hapen ja antavat suojaa.

Nykyisen kaltainen elämä maapallolla on siis pitkälti kasvien ansiota.

Kasveja on kaikkialla, jopa rutikuivassa autiomaassa, ikijäätiköllä sekä merten

syvänteissäkin.

Kurssilla perehdytään kasvien maailmaan sekä luokassa että maastoretkillä. Kurssin

aikana opit tunnistamaan joukon yleisimpiä kasvejamme ja teet itsellesi

kasvikokoelman joko perinteisenä tai digikasviona.

8. Eläinten käyttäytyminen (BI8)

Onko älykkäitä eläimiä olemassa? Tiesitkö, että gorilla voi oppia ymmärtämään yli

2000 sanaa? Haluatko tutustua näihin eläinmaailman ”älykköihin”?

Entä miksi sudet liikkuvat laumassa, mutta karhu kuljeskelee yksinään? Miksi

norsulauma koostuu vain naaraista ja poikasista?

Kurssilla perehdyt mm. eläinten synnynnäiseen ja opittuun käyttäytymiseen sekä

reviiri-, lisääntymis- ja ravinnonhankintakäyttäytymiseen. Lisäksi tutustut mitä

erilaisempiin eläinkunnan edustajiin ja niiden elintapoihin. Vierailemme

Korkeasaaressa, jossa oppaan johdolla perehdymme eläinten käyttäytymiseen.

13. Biologian kertauskurssi (BI13)

Kirjoitatko biologian? Parantaaksesi kirjoituksissa menestymistäsi, tule kertaamaan

keskeisimpiä biologian kurssien asioita, vastaamisessa tarvittavien ohjelmien käyttöä

ja tutustumaan vanhojen ylioppilaskirjoitusten tehtäviin.

MAANTIEDE

Suoritusjärjestys ja yleistä

Ge1 ensimmäisenä, Ge4 viimeisenä valtakunnallisista syventävistä kursseista ja Ge 6

juuri ennen kirjoituksia. Muut vapaavalintaisessa järjestyksessä.

Läheisesti liittyviä oppiaineita ovat esim. biologia, yhteiskuntaoppi, fysiikka, historia

Maantiede on hyvin poikkitieteellinen oppiaine. Valmistuneet ovat töissä esim.

suunnittelu-, kehitys- tai hallintotehtävissä, konsultointi- tai koulutustehtävissä,

tutkimustehtävissä, viestintäalalla, opetusalalla

Pakollinen kurssi:

1. Maailma muutoksessa (GE1)

Matkailu voi viedä sinut eri puolille maailmaa. Tiedätkö missä tsunami voi yllättää,

entä trooppinen pyörremyrsky? Miten voit varautua niihin? Äärimmäinen köyhyys on

29

enemmän kuin puolittunut viime vuosikymmeninä, silti maapallolla riittää haasteita.

Miten sinä vaikutat maapallon tulevaisuuteen? Kurssilla tutustut piirto-ohjelman

käyttöön maantieteessä.


2. Sininen planeetta (GE2)

Mistä johtuvat vuodenajat, entä vuorokaudenajat? Miksi Sahara on aavikkoa, Suomi

havumetsää ja Amazonas rehevää sademetsää? Miksi korkeuserot vaihtelevat

Mariaanien haudan syvyyksistä Himalajan huippuihin? Kurssilla selviää syitä

luonnonolojemme suuriin eroihin maapallon eri osissa. Tule virtuaalimatkalle sinisen

planeettamme ihmeellisiin maisemiin. Kurssilla tutustut taulukkolaskentaohjelman

käyttöön maantieteessä.

3. Yhteinen maailma (GE3)

Maailma muuttuu ja globalisoituu kiihtyvällä vauhdilla. Ymmärtääksesi tätä muutosten

maailmaa, on olennaista, että olet selvillä ihmisen vaikutuksista: väestönkasvu,

luonnonvarojen käyttö, globaali talous.. Miksi väestönkasvu on suurta Burkina

Fasossa, mutta pysähtynyt Suomessa? Miksi kaupungistuminen on voimakkainta

kehittyvissä maissa? Missä on riisinviljelyalueita? Entä plantaaseja? Voidaanko

energiankäytössä siirtyä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin? Kurssi perehdyttää

sinut myös moniin muihin ihmismaantieteen kysymyksiin.

4. Geomedia – tutki, osallistu ja vaikuta (GE4)

Oletko kartalla? Karttojen käyttö ja paikkatieto tulevat vastaan jokapäiväisessä

elämässä mitä erilaisemmissa tilanteissa. Erilaisiin navigaatiosovelluksiin esimerkiksi

törmäät lähes päivittäin. Kurssilla tutustut karttojen käyttöön, laatimiseen ja muuhun

geomediaan, maantieteelle ominaiseen tietojen esittämiseen, joita käytetään hyvin

erilaisissa tilanteissa, eri ammateissa, eri työtehtävissä, monien alojen opinnoissa ja

tiedonvälityksessä.

Kurssityönäsi voit tehdä tutkielman itse valitsemastasi alueesta, vaikkapa kesälomamatkasi

paikkakunnasta tai valtiosta. vaihtoehtoisesti voit tehdä suunnitelmaa valitsemasi alueen,

esimerkiksi koti- tai mökkipaikkakuntasi, kehittämiseksi.

Kurssilla kertautuu myös GE1-, GE2 Ja GE3 -kurssien sisältöjä. Kurssi toimii näin

kertauskurssin lisänä ylioppilaskirjoituksiin valmistava kurssina.

Paikallinen syventävä kurssi

5. Kehitysmaiden maantiede (GE5)

Maailman globalisoituessa kaukaisiltakin tuntuvat kehitysmaat tulevat yhä lähemmäs

sinua. Yhä todennäköisemmin tarvitset tulevissa opinnoissasi, tulevassa työelämässä

ja jokapäiväisessä tiedonvälityksen seuraamisessa tietoa ja ymmärrystä kehitysmaista.

Kurssilla tutustuu kehitysmaille ominaisiin piirteisiin. Kurssilla pohditaan myös sitä,

mitä se kehitys oikeastaan on ja miten sitä voidaan edistää ja miten muuttaa maailmaa

enemmän kestävän kehityksen tavoitteiden suuntaan, tasa-arvoisemmaksi ja

30

oikeudenmukaisemmaksi. Lukio tarjoaa opintomatkoja mm. Keniaan ja Intiaan.

Kurssin käyneenä sinulla on paremmat edellytykset osallistua näille opintomatkoille.

Paikallinen soveltava kurssi

6. Maantieteen kertauskurssi (GE6)

Kirjoitatko maantieteen? Parantaaksesi kirjoituksissa menestymistäsi, tule kertaamaan

keskeisimpiä maantieteen kurssien asioita, vastaamisessa tarvittavien ohjelmien

käyttöä sekä tutustumaan vanhojen ylioppilaskirjoitusten tehtäviin

FYSIIKKA

Yleistä fysiikan opetuksesta ja opiskelusta

Kuinka paljon fysiikkaa kannattaa opiskella?

Monen ammatin koulutukseen pääsemiseksi tarvitaan fysiikan osaamista.

Kurssivalintoja tehdessäsi ota huomioon, että eräät jatkokoulutuspaikat ovat asettaneet

alarajan kurssimäärälle, josta annetaan lähtöpisteitä oppilasvalinnassa. Fysiikassa on

yksi yhteinen pakollinen kurssi (FY1). Laajan fysiikan suorittamiseksi sinun tulisi

opiskella vähintään seitsemän ensimmäistä fysiikan kurssia, joista esimerkiksi

teknilliset ja lääketieteelliset yliopistot laativat pääsykoetehtävänsä.

Fysiikan ainereaaliin osallistumiseksi sinun kannattaa opiskella

kahdeksan ensimmäistä kurssia. Tämän lisäksi on valittavissa paikallisia syventäviä ja

soveltavia kursseja.

Kun valitset useampia fysiikan kursseja tulisi sinun sijoittaa ensimmäiselle

lukuvuodelle kolme kurssia. Jos taas luet vain pakollisen kurssin, voit sen suorittaa

toisenakin opiskeluvuotenasi tai ensimmäisen vuoden keväällä. Kurssit FY1-

FY8 suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. Muista mahdollisista

suoritusjärjestyksistä on sovittava aineenopettajan kanssa. Samoin on kurssien FY10

ja FY11 suorittamisesta sovittava aineenopettajan kanssa.

Kursseissa on loppukoe ja numeroarvostelu, jos kurssikuvauksissa ei ole muuta

mainittu.

Opetuksen tavoitteita

Opetus tukee opiskelijoiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan

kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä.

Opetus ohjaa opiskelijaa ymmärtämään fysiikan merkitystä jokapäiväisessä elämässä,

ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa.

Fysiikkaa tarvitaan uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja

ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta

omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

31

Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen

käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen

arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen

välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa. Esimerkkeinä

mittausohjelmistot sekä laskin ja piirto-ohjelmistot.

Lähtökohtana ovat ympäristöstä tehdyt havainnot. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee

käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja

luonnontieteiden luonteen hahmottamista.

Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä

soveltavilla aloilla.

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä (FY1)

• fysiikan merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä

• tutustuminen perusvuorovaikutuksiin, maailmankaikkeuden rakenteisiin ja

syntyyn sekä aineen rakenteeseen

• voima liikkeen muutoksen aiheuttajana ja liikeilmiöt

• tutkimukset ja mallintaminen fysikaalisen tiedon rakentumisessa

• tulosten kerääminen, esittäminen graafisesti ja luotettavuuden arviointi


2. Lämpö (FY2)

• energiantuotannon ratkaisut ja kestävä tulevaisuus

• lämpö ja lämpötila

• kaasujen tilanmuutokset, lämpölaajeneminen ja paine

• kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja

lämpöenergia

• mekaaninen työ, teho ja hyötysuhde

• energian säilyminen lämpöopissa ja lämmön siirtymissuunta

• tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointia ja suunnittelua

3. Sähkö (FY3)

• teknologian merkitys jokapäiväisessä elämässä ja yhteiskunnassa

• sähkövirta ja jännite sekä resistanssi ja Ohmin laki

• yksinkertaiset tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

• sähköteho ja Joulen laki

32

• kondensaattori, diodi ja LED komponentteina

• sähköstaattinen vuorovaikutus, Coulombin laki ja sähkökenttä

• sähköturvallisuus, kytkentöjen tekeminen ja virtapiirien tutkiminen

4. Voima ja liike (FY4)

• vuorovaikutus liikkeen muutoksen syynä, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä

suoraviivainen liike

• Newtonin lait, voimakuvio ja voimien yhteisvaikutus

• etä- ja kosketusvoimia: paino, kitka, noste ja kvalitatiivisesti väliaineen vastus

• liikeyhtälö

• momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa

• liikemäärän säilymislaki, impulssiperiaate ja yksiulotteiset törmäykset

• liike- ja potentiaalienergia sekä mekaanisen energian säilymislaki

• mallien käyttäminen ja muodostaminen sekä niiden rajoitukset ja puutteet

5. Jaksollinen liike ja aallot (FY5)

• fysiikan merkitys lääketieteessä ja musiikissa

• tasainen ympyräliike

• gravitaatiovuorovaikutus

• harmoninen voima ja värähdysliike

• aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen

• aaltoliikkeen heijastuminen, taittuminen, diffraktio, interferenssi ja seisovat

aallot

• ääni aaltoliikeilmiönä

6. Sähkömagnetismi (FY6)

• fysiikan merkitys energia- ja viestintäteknologiassa

• magnetismi, magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä

• varatun hiukkasen liike sähkö- ja magneettikentässä

• sähkömagneettinen induktio, magneettivuo, induktiolaki ja Lenzin laki

• generaattori, muuntaja, vaihtovirran synty ja energian siirto sähkövirran

avulla

• sähkömagneettisen säteilyn spektri, valon heijastuminen, taittuminen,

interferenssi ja diffraktio

• tutkimuksen tai ongelmanratkaisuprosessin jäsennetty kuvaaminen

33

7. Aine ja säteily (FY7)

• näkökulmia fysiikan ja kosmologian kehittymiseen

• energian kvantittuminen

• sähkömagneettisen säteilyn kvantittuminen ja fotonit

• aaltohiukkasdualismi

• atomiytimen rakenne

• ydinreaktiot, ydinenergia, ytimen sidosenergia sekä energian ja massan

ekvivalenssi

• radioaktiivisuus ja hajoamislaki

• säteilyturvallisuus ja säteilyn hyötykäyttö

• tiedonhankinta, esittäminen ja arviointi


8. Fysiikan kertauskurssi (FY8)

• Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää fysiikan kokonaiskuvaa ja

parantaa laskuvalmiuksiaan koko lukiofysiikan osalta ja valmistautuu

vastaamaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan ainereaalin tehtäviin.

Keskeiset sisällöt

• Fysiikan valtakunnallisen pakollisen (FY1) ja valtakunnallisten syventävien

kurssien (FY2-FY7) keskeiset kohdat. On toivottavaa, että nämä kurssit olisi

opiskelijalla suoritettuina ennen FY8-kurssin suorittamista.

Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla.

9. Elektroniikan perusteita (FY9)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija saa perustiedot elektroniikan

peruskomponenteista, niiden rakenteesta ja toiminnasta.


• Tutustutaan yleisimpiin elektroniikan peruskomponentteihin ja niiden

sähköiseen toimintaan.

Kurssit FY3 (Sähkö), FY6 (Sähkömagnetismi) ja FY9 (Elektroniikan perusteita)

tukevat asiasisällöllisesti toisiaan.

Kurssi arvioidaan numeroarvioinnilla.

34

Paikalliset soveltavat kurssit

10. Tiedekurssi (FY10)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu johonkin fysiikan tieteenalan

huippututkimukseen ja motivoituu jatkamaan opintoja matemaattis-

luonnontieteellisellä alalla.


• Opintokäyntejä yliopistojen fysiikan laitoksille.

• Ryhmätöitä fysiikan uusimpien tutkimuskohteiden aihepiireistä. Ryhmätyöt

esitellään.

• Lisäksi jokainen opiskelija tekee esseekirjoituksen annetusta aiheesta.

• Mahdollisesti opintoretki CERN-tiedekeskukseen.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä.

11. Fysiikan työkurssi (FY11)

Työkurssi voidaan suorittaa hajautettuna ja sen suorittamisen aloittaminen ei ole

sidoksissa muihin fysiikan opintoihin. Suositeltavaa on, että opiskelija tekisi

työkurssiin liittyviä töitä fysiikan syventävien kurssiensa aikana, jolloin kurssit

tukisivat mahdollisimman paljon toisiaan. Tehtyään työkurssiin liittyvät työt opiskelija

saa kurssista suoritusmerkinnän. Kurssin aloittamisesta voi sopia fysiikan opettajan

kanssa.

Kurssin tavoitteena on tukea opiskelijan muita fysiikan opintoja ja herättää hänen

mielenkiintoaan kokeelliseen työhön fysiikassa, ja näin kurssi palvelee myös alaan

liittyviä mahdollisia jatko-opintoja.


• Työkurssilla tehtävien töiden aihepiirit ovat kaikille yhteisestä

valtakunnallisesta pakollisesta kurssista ja syventävistä kursseista.

• Mahdollisuuksien mukaan otetaan mukaan myös soveltavia aiheita.

• Kurssilla tehtävissä tutkimustöissä ja mittauksissa käytetään usein apuna

tietokoneavusteista mittausjärjestelmää.

• Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti parityönä.

Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä

35

KEMIA

Yleistä ja suoritusjärjestyksestä

Lukiossa on yksi pakollinen kemian kurssi, KE1, ja neljä valtakunnallista syventävää

kurssia, KE2-KE5.

Kurssit tulee suorittaa mielellään numerojärjestyksestä esimerkiksi siten, että

ensimmäisenä vuotena kaksi kurssia (KE1-KE2), toisena kolme (KE3-KE5) ja

viimeisenä kertauskurssi abivuonna. Työkurssin voi käydä milloin vain. Kemia on

oivallinen aine kirjoitettavaksi abisyksynä.

Mihin tarvitsee kemian opintoja?

Kemiaa opintoja tarvitsee, jos aikoo pyrkiä opiskelemaan lääketiedettä,

hammaslääketiedettä, eläinlääketiedettä tai jotain muuta lääketieteellistä alaa.

Farmasiassa on paljolti orgaanista kemiaa. Biokemian ja mikrobiologian opiskelussa

tarvitaan myös kemiaa.  Teknillisissä yliopistoissa on runsaasti linjoja, joille

päästäkseen täytyy opiskella kemiaa, samoin kuin yliopistojen maatalous -

metsätieteellisissä tiedekunnissa. Kaikissa terveystieteissä sekä ympäristötieteissä

tarvitsee kemian taitoja. 

Petrokemian ja öljyteollisuuden töissä ja opiskelussa kemia on aivan välttämätöntä. 

Pakollinen kurssi

1. Kemiaa kaikkialla (KE1)


2. Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (KE2)

3. Reaktiot ja energia (KE3)

4. Materiaalit ja teknologia (KE4)

5. Reaktiot ja tasapaino (KE5)


6. Kemian työkurssi (KE6)

Kurssi on tarkoitettu kemiasta ja kemian ilmiöistä kiinnostuneille. Kurssilla tehdään

vaihtelevia kemian harjoitustöitä.

7. Kertauskurssi (KE7)

Kurssilla harjoitellaan kemian YO kokeita ja pääsykokeita varten.

Kurssi on tarkoitettu YO-kirjoituksissa kemian kirjoittaville. Kurssit Ke6 ja Ke7

arvioidaan suoritusmerkinnöin, muista kursseista saa numeroarvostelun.

36

FILOSOFIA

Filosofinen ajattelu auttaa hahmottamaan koko todellisuutta ja miten

todellisuutta tarkastella erilaisista näkökulmista käsin. Filosofia on

yleissivistävä oppiaine. Filosofian opiskelu edistää ajattelua taitoa,

kehittää arvostelukykyä ja lisää luovan ja itsenäisen ajattelun kehitystä.

Filosofian opiskelu edistää kykyä eettiseen harkintaan ja opiskelija oppii pohtimaan ja

analysoimaan erilaisia moraalikysymyksiä liittyen myös hänen omaan elämäänsä.

Filosofian opiskelu tukee opiskelijoiden kasvua aktiivisiksi ja vastuullisiksi sekä toisia

ja yhdenvertaisuutta kunnioittaviksi kansalaisiksi.

Suoritusjärjestys

Fi 1 – kurssi pitää suorittaa ennen muita kursseja.

Pakolliset kurssit

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun (FI1)

Kurssin keskeisiin sisältöihin kuuluu mm. filosofinen ajattelu, filosofinen perinne ja

filosofiset kysymykset esim. henki-aine, vapaus- välttämättömyys, argumentaation ja

pätevän päättelyn perusteet. Kurssilla tutustutaan myös tieto-oppiin ja hahmotetaan

tieteellisen tiedon ja pseudotieteen eroa.

Kurssilla opitaan arvioimaan väitteiden pätevyyttä ja totuutta sekä niihin liittyviä

perusteluja.

2. Etiikka (FI2)

Kurssin tavoitteena opiskelija perehtyy mm. filosofisen etiikan käsitteisiin, eettisiin

teorioihin ja ajankohtaisiin soveltavan etiikan kysymyksiin esim. ympäristöfilosofiaan.

Opiskelija pohtii erilaisia ja ajankohtaisia moraalikysymyksiä ja näin hän oppii myös

arvioimaan omaa arvomaailmaansa, omia moraalisia ratkaisujaan.

Opiskelija tutustuu etiikan kurssilla myös erilaisiin elämänfilosofisiin näkemyksiin ja

hän oppii jäsentämään oman elämänsä merkityksellisyyttä.


37

3. Yhteiskuntafilosofia (FI3)

Kurssilla perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin.

Opiskelija tutustuu demokratian lähtökohtaan ja muihin ratkaisuihin. Mitä valta

voidaan oikeuttaa?

Opiskelija tutustuu erilaisiin yhteiskunnallisiin jännitteisiin, ristiriitoihin ja

yhteiskuntajärjestyksen tuhoutumiseen mm. terrorismi, holokausti ja muut

kansanvainot.

Kurssilla tutustutaan erilaisiin poliittisiin aatesuuntiin, jotka korostukset poikkeavat

toisistaan esim. konservatismi, liberalismi ja globaali näkökulma.

Kurssilla käydään läpi myös ajankohtaisia yhteiskuntafilosofisia kysymyksiä mm.

sukupuolen rakentuminen, informaatioteknologia, kulttuurien kohtaaminen ja kestävä

kehitys.

4. Tieto, tiede ja todellisuus (FI4)

Kurssilla pohditaan metafysiikan perinteisiä kysymyksiä, tietoteorian perusteita ja

tieteenfilosofisia näkemyksiä.

Metafysiikan keskeisiä käsitteitä ovat mm. oliot ja ominaisuudet, muutos ja pysyvyys.

Tietoteoriassa hahmotetaan erilaisia tiedon perusteluja mm. järki tai tunteet. Ja epäilyä

eli skeptismiä vastaan nousee totuusteoriat.

Kurssilla tutustutaan myös tieteelliseen tutkimukseen, menetelmiin ja päättelyyn niin

luonnontieteissä kuin humanistisissa tieteissä ja formaaleissa tieteissä. Samalla

pohditaan, mikä on tieteellisen tiedon merkitys todellisuudelle.


5. Länsimaisen filosofian merkittävimmät ajattelijat (FI5)

Kurssilla tutustutaan länsimaisen filosofian merkittävimpiin

ajattelijoihin; luonnonfilosofeista nykyfilosofeihin. Miten

filosofit ovat pohtineet hyvin keskeisiä ihmiselämän

kysymyksiä mm. miten löytää hyvä elämä tai mikä ohjaa

yhteiskunnallista kehitystä tai minun elämääni. Onko kaikki

vain sattumaa tai onko minun elämälläni jokin tarkoitus?

6. Estetiikan kurssi (FI6)

Miten kauneus määritellään? Mitä on todellinen taide. Jo antiikin filosofeilla oli

erilaisia kauneus- ja taidekäsityksiä. Kurssilla tutustutaan kauneuden käsitteeseen,

esteettiseen arvottamiseen ja erilaisiin taidemäärittelyihin.

38

Ympäristön estetiikka tuo ihmiselle mielenrauhaa ja koko elämä voidaan nähdä

esteettisenä prosessina.

Paikallinen soveltava kurssi

7. Retoriikka ja filosofinen väittely (FI7)

Väittelytaito on tärkeä osa filosofista perinnettä. Kurssilla harjoitellaan väittelyä

ajankohtaisista ja merkittävistä aiheista. Väittelyn avulla argumentaatiotaito edistyy ja

lisäksi puhetaito paranee. Kurssin yhteydessä on mahdollista osallistua

valtakunnalliseen Sokrates-väittelykilpailuun.

PSYKOLOGIA

Psykologia on tiede, joka antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää monipuolisesti

ihmistä ja hänen toimintaansa. Opiskelija itsetuntemus, itsensä kehittäminen,

psyykkinen hyvinvointi ja muiden ihmisten ymmärryskyky lisääntyy psykologian

opintojen avulla. Opiskelija kehittää kriittistä ajattelutaitoaan. Opiskelija oivaltaa

miten psykologinen tieto on yhteydessä sosiaalisin, kulttuurisiin ja ajankohtaisiin

ilmiöihin.

Suoritusjärjestys

Ps 1 ja Ps 2 toivotaan suoritettavaksi ennen muita psykologian kursseja.

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS1)

Kurssin avulla opiskelija ymmärtää biologisten, psyykkisten, sosiaalisten ja

kulttuurillisten tekijöiden merkityksen ja vaikutuksen ihmisen toiminnassa. Kurssin

keskeisiä sisältöjä ovat mm. kognitiiviset toiminnot, tunteet, motivaatio ja psyykkinen

itsesäätely.

Opiskelija tutustuu tehokkaisiin opiskelumenetelmiin ja ymmärtää miten kehittyä

taitavaksi oppijaksi.

Opiskelija perehtyy psykologiseen tutkimukseen ja saa tietoa tehdyistä psykologisista

tutkimuksista.


2. Kehittyvä ihminen (PS2)

Kurssilla käydään läpi eri elämänvaiheiden tapahtumia ja niihin liittyviä

kehityshaasteita. Miten perimä ja ympäristö vaikuttavat persoonallisuuteen. Kurssin

keskeisinä sisältöinä mm. kiintymyssuhde, minäkäsityksen kehitys, nuoruusikään

kuuluva identiteettikriisi, kognitiivinen kehitys sekä lapsuus – ja nuoruusajan

39

psykologinen teoria- ja tutkimustieto. Lisäksi käydään läpi aikuisuuteen ja vanhuuteen

liittyviä kehitystehtäviä ja siirtymiä.

3. Tietoa käsittelevä ihminen (PS3)

Kurssilla tutustutaan ihmisen toiminnan neuropsykologiseen perustaan ja

aivotutkimuksen tutkimusmenetelmiin. Opiskelija perehtyy havaitsemiseen,

tarkkaavaisuuteen ja muistijärjestelmin toimintoihin sekä mm. ongelmanratkaisuun,

päätöksentekoon, asiantuntijuuteen.

4. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (PS4)

Kurssilla opitaan ymmärtämään tunteiden merkitystä itseymmärryksen välineenä ja

tunteita psykologisena tutkimuskohteena. Kurssilla käsitellään mm. psyykkistä

hyvinvointia ja miten selviytyä stressistä, kriiseistä. Uni ja unennäköä avataan

psykologisesta näkökulmasta. Kurssilla käydään läpi mielenterveysongelmia ja niihin

liittyviä hoitomuotoja.

5. Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (PS5)

Personallisuus - käsitettä avataan monesta näkökulmasta, mm. temperamentti,

persoonallisuuspiirteet, persoonallisuusteoriat, kulttuurin merkitys ja vaikutus,

älykkyys ja lahjakkuus. Kurssilla tutustutaan persoonallisuuspsykologiseen ja

sosiaalipsykologiseen tutkimustietoon. Opiskelija oppii tarkastelemaan yksilön

toimintaa niin persoonallisuuden kuin tilannetekijöiden ja vuorovaikutuksen tuloksena.


6. Sosiaalipsykologian kurssi (PS6)

” Sosiaalipsykologisen katseen ” avulla opiskelija tunnistaa mm. mitkä tekijät

vaikuttavat ryhmän käyttäytymiseen. Kurssin avulla opiskelija ymmärtää, miten

ihmisen sosiaalinen kehitys etenee niin sosialisaationa kuin individuaationa. Oleellista

on ymmärtää vuorovaikutustaitojen merkitys työelämässä ja yhteiskunnallisessa

vaikuttamisessa. Opiskelija tutustuu tällä kurssilla sosiaalispsykologiseen käsitteistöön

ja tutkimustietoon.

7. Psykologisen tutkimuksen kurssi (PS7)

Opiskelija saa kurssilla välineitä psykologisen tutkimuksen suunnitteluun ja jopa sen

toteutukseen. Hän tutustuu klassisiin psykologisiin tutkimuksiin ja mitä tutkimuksia

psykologiassa nykyisin toteutetaan, mm kliininen neuropsykologia. Kurssilla käydään

läpi tutkimukseen liittyvää eettisitä pohdintaa sekä yo-tehtävissä esiintyneitä

tutkimustehtäviä.

8. Psykologian kertauskurssi (PS8)

Opiskelija syventää psykologista tietämystään psykologian kertauskurssilla ja

mahdollistaa valmentautumistaan psykologian digitaaliseen ainerealiin.

Kertauskurssilla pyritään yhdistämään eri kurssien sisisältöjä toisiinsa ja hahmotellaan

ainereaalissa vaadittavaa tasoa eli hyvän vastauksen piirteitä. Lisäksi on mahdollista

käydä läpi stressinhallintaa erilaisten harjoitusten avulla.

40

HISTORIA

Yleiskuvaus

Historia on oppiaine, joka vetää opiskelijalta laput silmiltä ja auttaa näkemään mistä

tässä kaikessa on kysymys! Historiaan perehtymällä alat nähdä yhteyksiä maailman eri

ilmiöiden välillä, alat käsittää miten erilaiset maailmamme piirteet ovat saaneet alkunsa

ja opit tarkastelemaan maailmaa aina kriittisin silmin. Historiasta on väistämättä

hyötyä kaikissa ammateissa. Pienen kansakunnan kansalaisilla ei ole varaa olla

tuntematta maailman historiaa. Historian tietäminen on avain nykyisyyden

ymmärtämiseen!

Suoritusjärjestys

Historian ykköskurssi kannattaa ottaa ensimmäisenä vuonna. Suosittelemme erittäin

kovasti, että jokainen valitsisi uuden HI4-kurssin, joka auttaa ymmärtämään muita

pakollisia kursseja. Valitse HI4 koska tahansa HI1:n jälkeen. HI3 ja HI4 kannattaa

ottaa toisena opiskeluvuotena. Muut syventävät kurssit pakollisten jälkeen.

Pakolliset kurssit

1. Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (HI1)

2. Kansainväliset suhteet (HI2)

3. Itsenäisen suomen historia (HI3)


4. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (HI4)

Mikä kaikki minun maailmankuvassani on yhteistä muiden eurooppalaisten kanssa?

Koska eurooppalaiset alkoivat ajatella maailmasta tällä tavalla? Mitkä ihmisenä

olemisen piirteet ovat eurooppalaista kulttuuria ja mitkä kaikille ihmiselle yhteistä?

Miksi eurooppalaiset rakennukset näyttävät erilaisilta kuin vaikkapa intialaiset?

5. Ruotsin Itämaasta Suomeksi (HI5)

Missään muussa Euroopan maassa ei voisi saada valkolakkia päähänsä käymättä läpi

oman maansa historiaa! Haluatko että valkolakkisi on merkki hyvästä

yleissivistyksestä? Tule hissa vitoseen! Yli 700 vuoden ajan Itämeren ranoilla sai

muotoaan valtakunta, jonka itäiset läänit tunnetaan nykyään nimellä Suomi. Nykyisen

Ruotsin ja Suomen yhteiskuntien rakenteet, kulttuurit ja valtiot muotoutuivat käsi

kädessä pitkän yhteisen historian aikana. Suomi on – saamelainen, ruotsalainen,

venäläinen ja saksalainen!

41

6. Maailman kulttuurit kohtaavat (HI6)

Kouluhistoriassa painotetaan aina Eurooppaa ja Suomea, mutta miltä maailmanhistoria

näyttää muun maailman näkökulmasta? Tässä kurssissa perehdytään Euroopan

ulkopuolisiin kulttuureihin, muinaisiin sivilisaatioihin, vieraisiin elämäntapoihin -

esimerkiksi Kiinan ja Intian pitkään tarinaan! Tarkastelemme myös miten kohtaaminen

ja yhteiselo tällä yhteisellä planeetalla on tähän mennessä onnistunut.

7. Maailmantilanne tänään (HI7)

Valeuutiset vai aidot lähteet? Media puskee päivittäin eetteriin valtavan määrän

informaatiota – Trump, Putin, finanssikriisi, Syyria, Sahelin alueen nälänhätä ja

pakolaiset! Mistä tässä kaikessa on kysymys, millainen historia uutisten takaa löytyy?

Miten saan maailmasta tietoa, johon voin luottaa?

Suunnitteletko kirjoittavasi historian?

Historian kirjoittajan kannattaa valita laajasti erilaisia ihmistä, yhteiskuntaa ja

kulttuuria käsitteleviä kursseja. Historian opettajat suosittelevat muista aineista

erityisesti kursseja: FI3 yhteiskuntafilosofia, ET3 yksilö ja yhteisö, ÄI5 teksti ja

konteksti, GE3 yhteinen maailma ja GE5 kehitysmaantiede. Hereillä kannattaa olla

myös esim. kursseilla UE2 kirkkohistoria ja ÄI2 kieli, kulttuuri ja indentiteetti.

Kokemus on osoittanut että historia kannattaa kirjoittaa vasta kolmannen vuoden

keväällä. Puoli vuotta lisää maailman ihmettelyä tekee ihmeitä!

YHTEISKUNTAOPPI

Yleiskuvaus

Yhteiskuntaoppi räjäyttää tajuntasi, nyrjäyttää aivosi ja saa maailman näyttämään

aivan uudenlaiselta! Uskallatko lähteä mukaan? Yhteiskuntaopin opinnot valmistavat

jatko-opintoihin esim. yliopiston valtiotieteellisessä, humanistisessa tai

oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Näistä löytyy tieteenaloja kuten valtio-oppi,

sosiologia, taloustiede, kulttuuriantropologia, poliittinen historia tai sosiaalipolitiikka.

Suoritusjärjestys

Valitse YH1 ensimmäisenä opiskeluvuotenasi. YH2 ja YH3 kannattaa ottaa toisena

vuonna. Syventävät YH4 ja YH5 -kurssit on parasta suorittaa kolmantena

opiskeluvuonna. Yhteiskuntaopin kirjoittajille suosittelemme kertauskurssia aina.

Pakolliset kurssit

42

1. Suomalainen yhteiskunta (YH1)

2. Taloustieto (YH2)

3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (YH3)


4. Lakitieto (YH4)

Oletko harkinnut oikista, mutta et tiedä millaista siellä opiskelu oikeastaan on? Tämä

kurssi auttaa! Kurssilla perehdytään Suomen oikeusjärjestyksen ja oikeuden käytön

perusasioihin. Tutustutaan tärkeimpiin oikeudellisiin sopimuksiin ja tiedon lähteisiin

sekä paneudutaan tavanomaisten oikeusasioiden hoitamiseen.


5. Taloustiedon jatkokurssi (YH5)

Tällä kurssilla perehdytään syvemmin ja monipuolisemmin taloustiedon kurssin (YH2)

aiheisiin. Erityistä huomiota kurssilla saavat esimerkiksi makrotalous, talouspolitiikka,

taloushistoria ja taloustieteen sisäiset kiistat. Suositellaan erityisesti yhteiskuntaopin

kirjoittajille.

Suunnitteletko kirjoittavasi yhteiskuntaopin?

Yhteiskuntaopin kirjoittajan kannattaa valita laajasti erilaisia ihmistä, yhteiskuntaa ja

kulttuuria käsitteleviä kursseja myös muista aineista, koska aineen omia kursseja on

verrattain vähän. Erityisesti avuksi ovat opinnot historiasta, filosofiasta ja

katsomusaineista. Yhteiskuntaopin opettajat suosittelevat muista aineista erityisesti

kursseja: FI3 yhteiskuntafilosofia, ET3 yksilö ja yhteisö, HI4 eurooppalaisen

maailmankuvan kehitys, HI6 kulttuurit kohtaavat, HI7 maailmantilanne tänään, PS6

sosiaalipsykologia, MAB06/MAA17 talousmatematiikka ja UE8 sosiaalieettiset

kysymykset. Hereillä kannattaa olla myös esim. kurssilla FI2 etiikka.

Kokemus on osoittanut että yhteiskuntaoppi kannattaa kirjoittaa vasta kolmannen

vuoden keväällä. Puoli vuotta lisää maailman ihmettelyä tekee ihmeitä!

USKONTO

Uskonnon kursseilta saa monipuolista tietoa omasta ja muista uskonnoista ja

katsomuksista, mikä auttaa ymmärtämään uskonnoista käytävää keskustelua. Uskontoa

ohjataan tarkastelemaan osana kulttuuria ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön

elämää.

43

Opiskelija kykenee ymmärtämään ja kunnioittamaan myös niitä ihmisiä, joilla on

erilainen vakaumus ja pystyy toimimaan niiden ihmisten kanssa, jotka tulevat eri

kulttuureista ja ajattelevat eri tavoin.

Opiskelija perehtyy uskontojen historialliseen ja ajankohtaiseen merkitykseen eri

puolilla maailmaa.

Opiskelija valmistautuu toimimaan monikulttuurisissa ympäristöissä ja nykypäivän

työelämässä.

Oppiaineessa hyödynnetään teologista ja uskontotieteellistä tutkimusta sekä kulttuurin,

yhteiskunnan ja taiteen tutkimusta. Opetuksessa käytetään eri uskontojen omia lähteitä

ja median välittämää ajankohtaista materiaalia.

Arviointi

Uskonnonopetuksessa arviointi kohdistuu uskontoihin liittyvään tiedon hallintaan,

soveltamiseen ja arvioimiseen.

Arvioinnissa korostuvat katsomukselliseen yleissivistykseen ja vuorovaikutukseen

liittyvät taidot.

Suoritusjärjestys

Kurssien suoritusjärjestys on vapaasti valittavissa.

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO

Pakolliset kurssit

1. Uskonto ilmiönä – kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (UE1)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää uskonnollisten ja ei-uskonnollisten

katsomusten luonnetta ja osaa jäsentää uskontoa ilmiönä ja tutustuu uskonnon

tutkimiseen.

Kurssilla tutustutaan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiin juuriin,

kulttuuritaustaan ja perinteisiin sekä niiden vaikutuksiin yhteiskunnassa. Hän tutustuu

nykyajan uskonnollisuuteen, sekularisaatioon, uskonnottomuuteen ja

uskonnonvapauteen.

Opiskelija tuntee Lähi-idästä peräisin olevien uskontojen ajankohtaisia eettisiä

kysymyksiä, tapaa elää ja näiden suhdetta yhteiskuntaan niin Suomessa kuin muualla

maailmassa.

Kurssi haastaa kehittämään mahdollisuuksia toimia moniuskontoisissa ja

monikulttuurisissa ympäristöissä ja työelämässä.

44

2. Maailmanlaajuinen kristinusko (UE2)

Kurssin keskeisenä tavoitteena on ymmärtää kristinuskon asemaa ja merkitystä

kulttuurin, yhteiskunnan ja yksilön näkökulmasta.

Kurssilla perehdytään kristinuskon keskeisiin suuntauksiin ja asemaan nykyisin sekä

erilaisiin kristinuskon suuntausten tulkintatapoihin ja ilmenemismuotoihin eri puolilla

maailmaa.

Kurssi antaa mahdollisuuden tarkastella koko maailman kristittyjen yhteistyön

etenemistä ja eri katsomusten vuoropuhelua ajankohtaisissa eettisissä kysymyksissä ja

niiden vaikutuksia erilaisissa yhteiskunnissa ympäri maailmaa.


3. Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (UE3)

Kurssi on jatkoa uskonnon ensimmäiselle kurssille. Intiassa, Kiinassa ja Japanissa

syntyneitä uskontoja tarkastellaan osana yksilön ja yhteisön elämää sekä uskontojen

vaikutuksia kulttuuriin, yhteiskuntaan ja politiikkaan. Maailmanuskontojen

vaikutukset näkyvät nykyisin myös länsimaissa.

Tutustutaan lisäksi luonnonuskontojen ja vodoun keskeisiin piirteisiin ja

levinneisyyteen.

Kurssi antaa valmiuksia toimia työelämässä ja kansainvälisissä toimintaympyröissä.

Kurssilta saa myös arvokasta tietoa ylioppilaskirjoituksia varten.

4. Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (UE4)

Kurssilla tutustutaan suomalaiseen uskontoon yksilöiden ja perheiden elämässä ja

tavoissa sekä uskonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen Suomessa eri aikoina.

Tarkastellaan Suomen uskontotilannetta nykyisin ja sitä, miten sen merkitys on

nähtävissä julkisella sektorilla, politiikassa, työelämässä ja taloudessa.

Kurssi antaa mahdollisuuksia ymmärtää ajankohtaista keskustelua

uskonnonvapaudesta, uskonnottomuudesta, uskontokritiikistä ja uskonnottomasta

tapakulttuurista Suomessa.

Kehitetään valmiuksia osallistua uskontojen ja katsomusten väliseen vuoropuheluun.

5. Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (UE5)

Kurssilla tarkastellaan uskonnon ja taiteen välistä suhdetta ja vuorovaikutusta siten,

että hahmotellaan mm. uskonnollisen taiteen ja arkkitehtuurin merkitystä uskonnoissa

sekä uskonnon vaikutusta taiteen kehitykseen. Perehdytään siihen, miten uskonnollisen

taiteen kautta voidaan ilmaista esim. kristinuskon keskeisiä oppeja.

45

Kurssilla on mahdollisuus tarkastella uskonnon, tieteen, taiteen ja populaarikulttuurin

eri muotojen vuorovaikutusta. Elokuvat, musiikki, televisio, sarjakuvat, videopelit ja

viihdekirjallisuus kuuluvat populaarikulttuurin piiriin.

Opiskelija saa tutustua uskonnolliseen symboliikkaan ja siihen, miten taiteessa ja

populaarikulttuurissa käsitellään uskonnollisia teemoja.

6. Uskonnot ja media (UE6)

Kurssi opastaa opiskelijaa arvioimaan kriittisesti uskontoon liittyvää informaatiota ja

sen lähteitä.

Kurssi antaa mahdollisuuden tutustua uskontoon liittyviin ajankohtaisiin teemoihin

mediassa ja tuntemaan uskonnon ja median välisiä suhteita.

Tarkastellaan median vaikutusta asenteisiin ja uskontoihin liittyviin mielikuviin,

uskonnollisiin konflikteihin, uskontokritiikkiin sekä uskontojen ja rauhan

rakentamiseen.

Osallistutaan uskontoon liittyvän mediasisällön tuottamiseen tai media-analyysin

laatimiseen.


7. Eksegetiikan kurssi (UE7)

Sukupuolisuus, Raamatun ajan Lähi-idässä

Kurssi soveltuu kaikkien uskontokuntien opiskelijoille, myös elämänkatsomustiedon

opiskelijoille.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO

Elämänkatsomustieto sisältää ihmis-, kulttuuri- ja yhteiskuntatieteitä sekä filosofiaa.

Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden

vuorovaikutuksen tuloksena syntyneinä. Opetuksessa korostetaan ihmisten elämistä

vapaina ja keskenään tasavertaisina sekä aktiivisina ja tavoitteellisina.

Painotetaan ihmisen kykyä saada tietoa maailmasta sekä tutkia ja laajentaa sitä ja

yhteisellä toiminnalla ohjata elämäänsä. Opetuksessa kehitetään arvostelu-, harkinta-

ja toimintakykyä oppimalla reflektoimaan omaa ja muiden ajattelua ja toimintaa

kunnioittamalla sitä kestävän tulevaisuuden rakentamisen hengessä.

Katsomukselliset kysymykset ovat usein henkilökohtaisia, mutta niiden pohdiskelun

perustana ovat ajattelun tiedolliset hyveet: kriittisyys, johdonmukaisuus,

ristiriidattomuus ja systemaattisuus.

Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tietoja viestintäteknologian antamia

mahdollisuuksia.

46

Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen opiskelijoiden

kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä, arvostelukykyä ja tilannetajua, toisten

ja yhdenvertaisuuden kunnioittamista sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun

taitoja.

Pakolliset kurssit

1. Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (ET1)

Kurssilla selvitetään maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen

käsitteitä.

Tarkastellaan esim. koulun, median, politiikan, tieteen, taiteen viihdeteollisuuden sekä

uskonnollisten ja kulttuuristen yhteisöjen vaikutusta maailmankatsomuksiin,

maailmankuviin ja omaan elämänkatsomukseen.

Opiskelija opettelee eri tieteiden tarjoamien välinein tarkastelemaan kriittisesti niin

omien kuin muidenkin ihmisten uskomuksia sekä erilaisten medioiden tarjoamia

informaatioita.

Opiskelija erottaa tieteellisen, ei-tieteellisen ja epätieteellisen maailmankuvan saa

tilaisuuden hyödyntää oppimaansa elämänkatsomusta ja sen muodostumista.

2. Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (ET2)

Opiskelija tutustuu kurssilla luonnontieteellisiin, ihmistieteellisiin, sekulaareihin ja

uskonnollisiin, filosofisiin ja populaarikulttuurin ihmiskäsityksiin.

Tarkastellaan ihmisen elämänkaaren peruskysymyksiä, kuten syntymä ja kuolema,

seksuaalisuus, opiskelu, työ ja ihmissuhteet.

Pohditaan käsityksiä hyvästä ja pahasta sekä ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia eri

näkökulmista.

Tarkastellaan ihmisen mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä, toisten ihmisten

elämään, eläimiin ja ympäristöön sekä näiden vaikutuksia hyvän elämän

rakentamiseen.


3. Yksilö ja yhteisö (ET3)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija hahmottaa yhteisön merkityksen oman

yksilöllisen identiteetin rakentamisessa.

Opiskelija ymmärtää, että tieteen avulla voidaan tarkastella sosiaalisia ilmiöitä ja

yhteiskunnallisia rakenteita ja että näillä on suuri merkitys elämässä tehtäville

valinnoille.

47

Opiskelija ymmärtää myös oman tärkeän asemansa yhteisössä, kasvattaen valmiuksia

osallistua rakentavaan yhteiskunnalliseen toimintaan.

Opiskelija ymmärtää ja osaa perustella mm. ihmisoikeuksien, uskonnon- ja

omantunnonvapauden ja kestävän globaalin tulevaisuuden lähtökohtia ja periaatteita.

Hän harjoittelee kurssilla kriittistä suhtautumista ja omaa aktiivisuuttaan yhteiskuntaan

ja sen eri rakenteisiin. Hän näkee tulevaisuuden mahdollisuuksina, joihin myös itse voi

vaikuttaa.

Tutustutaan ihmiseen yksilöllisenä ja sosiaalisena vuorovaikuttajana eri tilanteissa.

Tarkastellaan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia rakenteita sekä modernin yhteiskunnan

erityispiirteitä ja näiden vaikutuksia yksilön elämään. Todetaan myös yksilön

vaikutusmahdollisuuksia kuluttajana yhteiskunnan eri tasoilla.

Tarkastelun kohteena on myös kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä

näkemyksiä ja toimia, kuten ihmisoikeudet, uskonnon- ja omantunnonvapaudet,

poliittiset vaatimukset tai vastustavat näkemykset ja toimet (esim.

ihmisoikeusloukkaukset, holokausti).

Kurssiin liittyy lisäksi pohdintoja tulevaisuuden ihanteista ja kauhukuvista ja siitä,

miten ne motivoivat yksilöä toimimaan yhteiskunnassa.

TERVEYSTIETO

Pakollinen kurssi:

1. Terveyden perusteet (TE1)

• keskeiset terveystieteelliset teoriat ja mallit

• elintavat ja omasta terveydestä huolehtiminen

• riippuvuudet ja päihteet

• kansansairaudet

• tartuntataudit

• itsehoito ja hätäensiapu


2. Ihminen, ympäristö ja terveys (TE2)

• terveys, hyvinvointi ja turvallisuus voimavarana

• mielenterveyden eri ulottuvuudet

• ympäristöterveys ja perimän terveysvaikutukset

48

3. Terveyttä tutkimassa (TE3)

• terveyden historiaa

• terveystutkimuksen ja terveyskäyttäytymisen tutkimuksen kulku

• terveyserot

• terveyspolitiikka

• terveysteknologia

• terveyden ja sairauden eettiset kysymykset, potilaan oikeudet

Paikallinen soveltava kurssi:

4. Valmennuskurssi (TE4)

• Fyysinen suorituskyky ja siihen vaikuttavat tekijät sekä fyysisen

suorituskyvyn harjoittaminen

• Fyysisen suorituskyvyn testaaminen: teoriaa ja käytännön harjoituksia

• Kirjallinen työ: oman tai itseä kiinnostavan lajin lajianalyysi

• Kurssi voi tukea myös liikunnan lukiodiplomin suorittamista

Paikallinen syventävä kurssi:

5. Terveystiedon kertauskurssi (TE5)

• kerrataan ja syvennetään terveystiedon valtakunnallisten kurssien

keskeisiä sisältöjä

• pohditaan kurssi- ja oppiainerajat ylittäviä aihekokonaisuuksia

sekä terveystieteeseen liittyviä käsitteitä

• tutustutaan aikaisempiin yo-kirjoitustehtäviin

• harjoitellaan terveystiedon reaalikokeisiin vastaamista

• ylioppilaskokeen harjoituskoe eli preliminäärikoe

• Huom! Jos aiot osallistua terveystiedon yo-kokeeseeen, tee se

mahdollisimman myöhään lukio-opinnoissasi. Näin ehdit kehittyä

kirjoittajana sekä hankkia riittävän laajan osaamisen terveystietoon.

Tarvittaessa kysy lisää terveystiedon aineenopettajilta.

LIIKUNTA

14 hyvää vaihtoehtoa lukioaikana.

49

Pakolliset kurssit:

1. Energiaa liikunnasta (LI1)

Ensimmäisen vuoden kaikille yhteinen liikunnan kurssi 1. ja 2. jaksossa: startti

lukioliikuntaan.

Tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää fyysisen aktiivisuuden ja toimintakyvyn

terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksenä. Opiskelija harjaantuu

liikuntataidoissaan ja kehollisessa ilmaisussaan sekä saa tietoja ja kokemuksia

fyysisten ominaisuuksien harjoittamisesta monipuolisesti. Opiskelija saa kokemuksia

yhdessä liikkumisesta reilun pelin hengessä. Opiskelijan koettu liikunnallinen

pätevyys vahvistuu uuden oppimisen, liikunnan tuoman ilon ja virkistyksen myötä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat liikunnallisten perustaitojen soveltaminen ja fyysisten

ominaisuuksien harjoittaminen eri liikuntatehtävissä, -muodoissa ja -lajeissa

opiskeluympäristön mahdollisuuksia monipuolisesti käyttäen.

2. Aktiivinen elämäntapa (LI2)

Toisen vuoden kaikille yhteinen liikunnan kurssi 4. ja 5. jaksossa.

Hoida pakettiin toisena opiskeluvuonna.

Tavoitteena on opettaa ja kannustaa opiskelijaa liikunnallisen elämäntavan

omaksumiseen sekä riittävän päivittäisen fyysisen aktiivisuuden saavuttamiseen.

Opiskelijaa ohjataan ymmärtämään, että liikuntaharrastusten lisäksi toimintakykyä,

terveyttä ja hyvinvointia tukeva fyysinen aktiivisuus muodostuu arjen valinnoista ja

pitkäkestoisen istumisen välttämisestä.

Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat fyysisten ominaisuuksien arviointi, hengitys- ja

verenkiertoelimistöä kuormittava liikunta, lihaskuntoharjoittelu ja kehonhuolto.

Opiskelijat ohjataan havainnoimaan arkisia toimintatapojaan ja valintojaan fyysisen

aktiivisuuden ja terveyden näkökulmista. Opiskelijat saavat ohjausta ja palautetta

liikunnallisen elämäntavan ja fyysisesti aktiivisen arjen toteuttamiseen.


3. Terveyttä liikkuen (LI3)

Kurssilla edistetään omaa säännöllistä liikuntaa ja seurataan ja kehitetään fyysisiä

ominaisuuksia monipuolisten liikuntamuotojen kautta

1. jaksossa liikunnan "abi-kurssina": virkistystä, vaihtelua ja liikettä syksyn

kirjoitusten alle. 5. jaksossa ykkösille (ja kakkosille).

4. Yhdessä liikkuen (LI4)

50

Wanhat tanssit. The MUST! Vaikka et tekisikään muuta liikunnan valinnaiskurssia,

niin tee tämä.

Wanhat tanssit ovat paljon muutakin kuin liikuntaa. Yhdessä tekemistä, komeita

herrasmiehiä, kauniita nuoria naisia. Pojat eivät tarvitse frakkia ja pukujakin

kannattaa kysellä käytettynä.

Toinen opiskeluvuosi, 3. jakso.

5. Hyvinvointia liikkuen: Erikoislajikurssi (LI5)

5. jaksossa.

Stressitöntä kevättekemistä tai erilaista (?) liikuntaa keväälle.

Ykkösille, (kakkosille) tai taloon jääneille kolmosille.

Paikalliset syventävät kurssit:

6. Jääpelit (LI6)

• 3. jaksossa nimensä mukaisesti jääpelejä. Jos tykkäät liikkua luistimilla, tässä

on kurssi sinulle.

7. Lentopallo (LI7)

• 1. jaksossa. Kurssilla harjoitellaan ja pelataan lentopalloa ja beach volleytä

kehittäen pelitaitoja pienpeleistä isoon peliin. Kurssi on hyvä vaihtoehto

palloilusta ja yhdessä liikkumisesta kiinnostuneille kakkosille tai abeille.

8. Palloilukurssi (LI8)

• 3. ja 5. jaksossa

• Ykköset: Hyvä vaihtoehto palloilusta kiinnostuneille ykkösille ja taloon

jääneille kolmosille lukuvuoden päätteeksi 5. jaksossa.

• Kakkoset & kolmoset: Jos haluat 3. jaksossa vastapainoa tanssille tai abina

liikettä kertauskurssien oheen, tässä on siihen hyvä vaihtoehto.

• Kurssilla harjoitellaan ja pelataan ryhmän toiveita kuunnellen eri ulko- ja

sisäpalloilulajeja esimerkiksi koripalloa, jalkapalloa / futsalia, erilaisia pelejä

soikealla pallolla, käsipalloa, lentopalloa…

9. Kuntoliikunta (LI9)

• 2. jaksossa monipuolinen kuntokurssi sisältäen ryhmän toiveiden mukaan

erilaisia liikuntamuotoja oman kunnon (erityisesti voima, kestävyys,

liikkuvuus) kehittämiseen omien tavoitteiden mukaan. Sisältää myös

kuntosaliharjoittelua.

51

• 4. jaksossa kuntosalipainotteinen kuntokurssi kestävyysharjoittelua ja

kehonhuoltoa unohtamatta.

10. Mailapelikurssi (LI10)

• 1. ja 4. jaksossa. Virkistytään ja rentoudutaan pelaten kurssin nimen

mukaisesti erilaisia mailapelejä ryhmän toiveet huomioiden: esimerkiksi

sulkapalloa, tennistä, squashia, pöytätennistä, salibandya, pesäpalloa,

lacrossea, minigolfia tai golfia...

11. Projektikurssi (LI11)

• koulun kilpaurheiluun osallistuminen vuosittain tai esim. liikuntatapahtumiin

harjoittelu ja osallistuminen

12. Tanssiliikuntakurssi (Li12)

• tutustuminen eri tanssimuotoihin

• opiskelija osallistuu tanssituotoksen tekemiseen

• mahdollisuus koulun juhlissa esiintymiseen

13. Ohjauskurssi (LI13)

Suunnitteletko jatko-opintoja liikunta-alalla, nuorisotyössä tai

esimerkiksi luokanopettajana? Haluaisitko oppia lisää liikunnan ohjaamisesta ja

saada vinkkejä pääsykokeiden mahdollisiin osioihin, joissa ohjataan itse

(liikunta)ryhmää?

Vaikka et suunnittelisikaan, niin tässä on oiva vaihtoehto vähän erilaiseen liikunnan

kurssiin, jossa pääset sekä liikkumaan monipuolisesti yhdessä että kehittämään omia

liikunnanohjaustaitojasi pienryhmän ohjaamisessa.

2. jaksossa erityisesti abeille ja kakkosille.

14. Retkikurssi (LI14)

Jo nyt legendaarinen LASKETTELUREISSU

Tykkäätkö talviliikunnasta ja mäen laskusta?

Pidennetyn viikonlopun laskuretki Vuokatissa, Tahkolla, Riihivuoressa

tms. rinnekeskuksessa tammikuussa.

MUSIIKKI

Musiikinopetuksen tavoitteena on lisätä opiskelijan musiikillista sivistystä ja

rohkaista häntä elinikäiseen musiikin harrastamiseen. Musiikinopiskelu auttaa

arvostamaan kulttuurien monimuotoisuutta, antaa valmiuksia taiteelliseen

52

työskentelyyn, aktiiviseen kulttuurivaikuttamiseen sekä teknologian hyödyntämiseen

musiikin alalla.

Arviointi ja kurssien suoritusjärjestys

Musiikin kurssien arviointi kohdistuu koko musiikinopiskelun prosessiin ja

opiskelulle asetettujen tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa otetaan huomioon

opiskelijan lähtötaso sekä se, että opiskelijan osaaminen voi ilmetä millä tahansa

musiikin osa-alueella. Koulukohtaisten syventävien kurssien arvosanat voivat

vaikuttaa vain positiivisesti oppimäärän arvosanaan päättöarvioinnissa. Osa

syventävistä kursseista ( MU6, MU7 ) arvioidaan suoritusmerkinnällä. Mikäli

opiskelija suorittaa musiikista vain yhden kurssin lukioaikanaan, hän voi pyynnöstä

saada päästötodistukseen suoritusmerkinnän. Kurssien suoritusjärjestys on MU1-

kurssin jälkeen vapaa. Kuorokursseille ( MU8, MU9 ja MU10 ) voi osallistua jo

ennen MU1-kurssin suorittamista. Myös äänentoistokurssin ( ÄT 1 ) voi valita ennen

muiden kurssien suorittamista.

Kurssien korvaaminen ja itsenäiset suoritukset

Muussa oppilaitoksessa suoritetulla musiikin kurssilla voi korvata lukion musiikin

kurssin, jos korvaavan kurssin sisältö vastaa korvattavan kurssin sisältöä. Musiikin

pakollisia kursseja ( MU1 ja MU2 ) ei kuitenkaan voi korvata. Musiikin kursseja ei

voi suorittaa itsenäisesti.

Musiikin lukiodiplomi LD06

Musiikissa voi suorittaa lukiodiplomin ( kurssi LD06 ). Edellytyksenä on neljän

musiikin kurssin suorittaminen. Musiikin lukiodiplomissa esitellään opiskelijan

lukioaikaista musiikkitoimintaa ja musiikin kurssien kirjallisia tai muita tuotoksia. Se

sisältää kirjallisten töiden lisäksi myös musiikkinäytteitä ( esim. dvd- tai cd-levy ),

joissa on kuultavissa diplomin tekijän musisointia. Musiikin lukiodiplomin voi tehdä

myös yhdestä suuresta musiikkiprojektista, kuten LiLu-Shown esiintymisestä,

artistikurssin levytysprojektista, kansainväliseen musiikkiprojektiin osallistumisesta

tai koulun musikaaliproduktiossa musisoimisesta. Diplomin arvioi lukion

musiikinopettaja yhdessä koulun ulkopuolisen arvioitsijan kanssa.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä (MU1)

Kurssin tavoitteena on havahduttaa opiskelija pohtimaan musiikin merkitystä

ihmiselle ja ihmisten väliselle vuorovaikutukselle, sekä tutkimaan omia

mahdollisuuksiaan toimia musiikin tekijänä, tulkitsijana, kuuntelijana ja

kulttuuripalvelujen käyttäjänä. Opiskeltavia asioita ovat mm. musiikin

peruselementit ja populaarimusiikin muotorakenteet. Kurssilla tarkkailemme

arkista ääniympäristöä ja perehdymme kuulonhuoltoon. Tutustumme

musiikin tekemiseen tietokoneella. Soittokappaleiden valinnassa on pääpaino

53

sillä, että kaikki pystyvät osallistumaan yhteismusisointiin. Arviointi:

Numeroarvostelu. Arvioinnissa perusteina ovat tuntiaktiivisuus

(musiikillinen toiminta tunneilla), kurssikoe, konserttiraportti ja

vapaaehtoinen sointujen soittotesti kitaralla, pianolla, banjolla, ukulelellä tai

mandoliinilla.

2. Moniääninen Suomi (MU2)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia

ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään. Tutustumme suomalaiseen

populaari-, taide- ja kansanmusiikkiin. Kurssilla luodaan katsaus myös

länsimaisen taidemusiikin historiaan. Opiskelussa käytetään työtapoina

erityisesti musisointia ja musiikin kuuntelua. Kansanmusiikista suomirockin

helmiin olevien soittokappaleiden valintaperusteena on suomalainen

alkuperä. Kurssilla tehdään kirjallinen työ. Arviointi: Numeroarvostelu.

Arvioinnissa perusteina ovat tuntiaktiivisuus, kurssikoe, kirjallinen työ ja

vapaaehtoinen soittonäyte.


3. Ovet auki musiikille (MU3)

Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai

musiikkikulttuureihin. Linnankosken lukiossa näitä ovat kuubalainen

musiikki, brasilialainen samba sekä rockin ja jazzin historia. Soittokappaleina

on mm. legendaarisia rockin klassikoita, kuubalaista sonia ja sambaa.

Kurssilla laaditaan projektityöt, joiden tiivistelmistä kootaan koeaineisto.

Mahdollisuuksien mukaan käymme etnomusiikin tai jazzmusiikin

konsertissa. Kurssilaisten päätöksellä kurssin lopussa voidaan kokeen sijaan

järjestää loppukonsertti, jossa kurssilaiset soittavat musiikkia rockin ja

bluesin historiasta. Arviointi: Numeroarvostelu. Arvioinnissa perusteina ovat

tuntiaktiivisuus, musiikillinen toiminta tunneilla, kuuntelukoe, sekä kurssilla

tehdyt kirjalliset tai muut työt.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa (MU4)

Kurssilla tarkastellaan musiikin vaikuttavuutta ihmiseen. Kurssilla

perehdytään musiikin osuuteen elokuvassa, näyttämöllä ja mediassa.

Tarkastellaan musiikin vaikutusta terveyteen aiheesta tehdyn tutkimuksen

54

valossa ja tutustutaan musiikin käyttöön kuntoutuksessa. Tutustutaan

musiikkiterapiaan myös kokeilemalla musiikkiterapian menetelmää itse.

Mahdollisuuksien mukaan ohjelmassa on yhteinen konserttiretki musikaaliin

tai oopperaan. Kurssilla teemme musiikkia tietokoneella tiettyä

käyttötarkoitusta varten esim. mainokseen, ohjelman tunnusmusiikiksi,

videoon tai kuvaan tiettyä tunnelmaa tuomaan tai rentoutusmusiikiksi.

Arviointi: Numeroarvostelu. Arvioinnissa perusteina ovat jatkuva näyttö

tunneilla sekä kurssilla tehdyt työt.


5. ”Minustako artisti?” (MU5)

Kurssin opiskelijamäärä voi kurssisisällöstä johtuen olla maksimissaan 18

opiskelijaa. Kurssilla harjoitellaan 10-15 kappaletta, jotka äänitetään

äänitysstudiossa omakustannehintaan cd-levyksi. Kurssilla saa tuntuman

kappaleiden sovittamiseen ja transkriptioiden tekoon. Kurssille mukaan

tullakseen ei tarvitse olla virtuoosimainen soittaja tai laulaja, perusasioiden

hallinta ja halu soittaa ryhmässä riittävät. Arviointi: Numeroarvostelu.

Arvioinnissa perusteina ovat tuntiaktiivisuus, solistiset tehtävät kurssi-cd:n

kappaleissa, asenne yhteissoittoon ja harjoittelemiseen ja kehittyminen

musiikillisissa taidoissa.

6. Vapaa säestys (MU6)


opiskelijaa. ”Joululaulukurssi.” Kurssi järjestetään 3. jaksossa, joka alkaa

ennen joulua. Tavoitteena on, että opiskelija voi itsenäisesti säestää helppoja

joululauluja ja muuta ohjelmistoa. Soittimeksi voi valita koskettimet,

ukulelen, mandoliinin tai akustisen kitaran. Kurssilla opiskellaan

reaalisointumerkeistä soittoa erilaisilla komppaustyyleillä. Kurssista on

hyötyä opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita esim. luokanopettajan tai

lastentarhanopettajan opinnoista. Etukäteistaitoja ei tarvita. Arviointi:

Suoritusmerkintä.

7. Tietokonemusiikin kurssi (MU7)


opiskelijaa. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikin

tietokoneohjelmiin ja tavoitteena on, että opiskelija pystyy käyttämään niitä

55

luovasti hyväkseen äänen käsittelemisessä tietokoneella. Kurssilla tutustutaan

musiikin tekemiseen soveltuvaan tietokoneympäristöön, äänitetään audiota ja

midiä, editoidaan äänityksiä, tehdään kappaleita luuppipohjaisella ohjelmalla

ja tutustutaan säestysohjelmaan. Lisäksi tutustumme Internetistä löytyviin

musiikin ilmaisohjelmiin, sekä kurssilla olevien opiskelijoiden käyttämiin

ohjelmiin. Kurssilla vierailee mahdollisuuksien mukaan musiikin tuottaja tai

muu asiantuntija. Mahdollisuuksien mukaan teemme tutustumiskäynnin

äänitysstudiolle tai oppilaitokseen, jossa voi opiskella äänisuunnittelua tai

ääniteknologiaa tai -tuotantoa. Tutustumme mahdollisuuksiin julkaista omia

kappaleita Internetissä. Kurssilla tehdyistä kappaleista kootaan kurssi-cd sekä

järjestetään yleisölle avoin tietokonemusiikin konsertti, jossa kuunnellaan

kurssilla tehtyjä kappaleita. Arviointi: Suoritusmerkintä.

8. Kuoro 1 (MU8)

Lukion kuoro esiintyy koulun juhlissa esittäen musiikkia rockista

kansanlauluihin. Nuotinlukutaito ei ole välttämätön kuoroon tullakseen.

Tavoitteena on kehittyä äänenkäytössä ja toimia kuoron yhtenäisen soinnin

saavuttamiseksi. Osa ohjelmistosta lauletaan a cappella eli ilman

soitinsäestystä. Kuoron sisältä muodostetaan pienempiä lauluryhmiä esityksiä

varten ja kootaan tarvittaessa taustabändi. Kuoro toimii torstaisin koulun

jälkeen musiikkiluokassa. Lisäksi on stemmaharjoituksia välitunneilla. Kuoro

vierailee myös koulun ulkopuolella mm. palvelutaloissa. Arviointi:

Numeroarvostelu. Arvioinnissa kurssikohtaisina perusteina ovat aktiivinen

harjoituksiin osallistuminen, musiikillisissa taidoissa kehittyminen sekä

lauluryhmissä ja solistisissa tehtävissä toimiminen.

9. Kuoro 2 (MU9)

Tavoitteet, sisällöt ja arviointi kuten edellä MU8-kurssissa.

10. Kuoro 3 (MU10)

Tavoitteet, sisällöt ja arviointi kuten aiemmissa kuorokursseissa.

KUVATAIDE

Pakolliset kurssit

1.Kuvat ja kulttuurit (KU01)

56

Tämä kuvataiteen ensimmäinen kurssi on kaikille pakollinen. Se on siis suoritettava

ensimmäisenä. Tällä kurssilla kerrataan sellaisia kuvataiteen tekniikoita, joita on opittu

ala- ja yläkoulussa. Nyt niitä laajennetaan ja syvennetään. Samalla tutustutaan

kuvataiteen perustyökaluihin ja niiden ominaisuuksiin.

Kurssilla on kuvallisia ja kirjallisia tehtäviä. Tehtävät on rakennettu niin, että voi

käyttää kaikkia taitojasi, edetä oman tasosi mukaan ja syventää kuvailmaisuasi.

Samalla tutustut kuvataiteen sanastoon ja käsitteistöön.

Kurssi antaa hyvät perustaidot seuraaville kuvataiteen kursseille.

Kurssista annetaan arvosana. Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana tehtävään

digitaaliseen portfolioon eli työnäytekansioon ja siihen liittyvään itsearviointiin.

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti.

2. Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (KU02)

Kurssilla käsitellään arkkitehtuuria, ympäristösuunnittelua, muotoilua ja

tuotteistamista. Kurssilla pohditaan kuvataiteen ja ympäristön suhdetta sekä opitaan

näihin liittyviä käsitteitä. Samoin opitaan, miten tuote- ja ympäristösuunnittelussa

ratkotaan muotoilun ja käytettävyyden ongelmia. Kurssilla opitaan mallintamista ja

siitä on hyötyä mm. arkkitehtuurin tai tuotesuunnittelun jatko-opinnoissa.

Kurssilla on sekä yksin että ryhmässä tehtäviä töitä.

Kurssista annetaan arvosana. Kurssin arviointi perustuu kurssin aikana tehtävään

digitaaliseen portfolioon eli työnäytekansioon ja siihen liittyvään itsearviointiin.


3. Osallisena mediassa (KU03)

Kurssilla tutkitaan mediaa sekä sen yhteyksiä ja vaikutusta ympäristöön, kuviin ja

taiteeseen. Kurssilla käytetään hyväksi median sisältöjä, arvioidaan niitä ja käytetään

niitä oman kuvallisen ilmaisun lähtökohtana.

Kaikki työt voi tehdä myös digitaalisesti. Kurssin kuluessa kootaan digitaalinen

arviointiportfolio eli työnäytekansio, johon liitetään kaikki teokset ja niihin liittyvä

kirjallinen osuus.

Kurssista annetaan arvosana.

Kurssitöissä tarvitaan oma tietokone ja kännykkä kamera.

4. Taiteen monet maailmat (KU04)

Kurssilla tutkitaan taiteen sisältöjä, ilmiöitä ja toimintatapoja oman työskentelyn

kautta. Tämä kurssi antaa valmiuksia kuvataiteen lukiodiplomikurssiin.

Lähestyt omien valintojesi pohjalta kuvataiteen peruskäsitteitä eli aihealuetta,

tekniikkaa, sisältöä, materiaaleja ja teoksesi kytkeytymistä taiteen historiaan.

57

Työskentely on luonteeltaan itsenäistä, mutta tapahtuu kuvataideoppitunneilla.

Taiteellisen luomisprosessin tukena on koko ajan myös opettajan ohjaus. Harjoittelet

teoksen ideointia, tiedonhakua, suunnittelua, luonnostelua, toteuttamista ja myös

prosessin arviointia.

Arviointikohteina ovat teos/teokset ja niihin liittyvä portfolio-osuus.



5. Piirustus ja maalaus (KU05)

Kurssilla syvennetään kuvataiteen perustekniikoiden hallintaa eli piirtämistä ja

maalaamista. Harjoitustöillä pyritään harjaannuttamaan taitoja. Samalla otetaan

haltuun tekniikkoihin liittyviä käytänteitä. Oman kuvallisen ilmaisun vahvistaminen

on kurssin keskeisenä tavoitteena. Kuvataiteilijoiden tuotannon kautta tutkitaan

erilaisia piirtämisen ja maalaamisen ilmaisutapoja.

Kurssin kaikki tehtävät pitää olla tehtynä kurssiarvosanaan.Kurssin materiaalista

kootaan digitaaliseen portfolio, johon liittyy oman prosessin arviointia.

Kurssi antaa valmiuksia kuvataiteen jatko-opintojen pääsykokeisiin.



6. Kuvanveisto/keramiikka (KU06)

Kurssilla tutustutaan kuvataiteen kolmiulotteisen työskentelyn perinteisiin

menetelmiin, kuvanveistoon ja siinä käytettyihin materiaaleihin. Pääasiallinen

työskentelymateriaali on savi.

Kurssilla voidaan tutustua kokeileviin taiteenmuotoihin (esim. tilateokset, maataide ja

biotaide) tai poikkeuksellisiin materiaaleihin (esim. romutaide, lumiveistokset).

Savityöskentely on luonteeltaan fyysistä ja siinä käytetään jossain määrin likaavia

materiaaleja.

Valmiit teokset opiskelija kuvaa digitaaliseen portfolioon, johon liittyy myös

itsearviointiosuudet ja kuvamateriaalia työskentelyn vaiheista.


Kurssilla on numeroarviointi.

7. Aikamme taide (KU07)

Aikamme taide on korostetusti taidetta, jota tekevät oman aikamme taiteilijat. Taiteen

esittämisen tavat ovat avoimia ja muuttuvia. Taiteeseen voi liittyä myös tietoinen

58

rajojen rikkominen ja sekoittaminen. Aikamme taide elää jatkuvasti ja muuttaa

nopeasti muotoaan.

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutkii taiteen ilmiöitä, sisältöjä ja prosesseja ja

pohtii työskentelyn aikana oman aikamme taidekäsityksiä, taiteen ilmaisumuotoja sekä

mahdollisuuksia. Samalla arvioidaan ja seurataan taiteen ajankohtaisia ilmiöitä.

Kurssin aikana opiskelija soveltaa jotain tai joitain meidän aikamme uusia

taidekäsityksiä ja tekniikoita. Kurssitöitä voi tehdä yksin tai yhdessä, eri taiteenlajien

välisenä yhteistyönä tai niin halutessa myös perinteisin menetelmin.

Arvosanaan vaaditaan aktiivinen osallistuminen tunneilla/ työpajassa.

Digitaalisessa portfoliossa opiskelija avaa omaa ja ryhmän ajattelua sekä perustelee

valintoja kirjallisessa ja kuvallisessa muodossa.

Kurssin aikana toteutetaan oma produktio, taideteos tai taideteko harjoitellen

prosessinomaista työskentelyä.

Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti

Kurssi arvioidaan hyväksytty/hylätty – asteikolla

Kurssin lopussa opiskelijat esittelevät produktionsa, taideteoksensa tai taidetekonsa.

8. Valokuvaus ja valokuvien vedostus (KU08)

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii kameran käyttöä ilmaisunsa välineenä. Hän

oppii arvioimaan ja tulkitsemaan omia ja toisten otoksia ja tuntee valokuvan historiaa

ja valokuvan vaikutuksen muuhun taiteeseen. Opiskelija saa myös kokemuksen

perinteisen kinofilmikuvauksen pimiötyöskentelystä. Kurssilla tutustutaan valokuvan

ajankohtaisiin ja merkittäviin edustajiin

Kurssilla tarvitaan oma digikamera (järjestelmäkamera tai digipokkari). Pelkkä

kännykän kamera ei riitä. Kinofilmikameraa voi lainata koululta. Kurssin

harjoitustehtävät suoritetaan pääosin henkilökohtaisesti.

Arvioinnissa painottuvat työskentelyn prosessit ja tulokset sekä kypsyys itsenäiseen,

vastuulliseen työskentelyyn.

Kurssin lopussa digitaaliset kuvat ja kirjalliset työt kerätään digiportfolioon ja

vedostetut kinofilmikuvat viimeistellään.

Arvioinnin painopiste on valokuvauksellisessa ilmaisussa ja valokuvataiteessa, ei

tekniikassa.

Kurssista on numeroarviointi. Kaikki kurssityöt pitää olla suoritettuina.


9. Painokangastyöpaja (KU09)

59

Työpaja tutustuttaa opiskelijat tekstiilitaiteeseen painettujen ja maalattujen tekstiilien

kautta. Se on tutustumisretki myös käsityöläisyyteen ja alan pienyrittäjyyteen. Kurssiin

liittyy yritysvierailu. Kurssilla perehdytään mm. pigmenttipainantaan

silkkipainotekniikalla, leimasinpainantaan ja kankaan maalaamiseen. Kurssilla opitaan

paperikaavion valmistaminen sekä jatkuvan pinnan rakentaminen.

Kurssi antaa valmiuksia alan jatko-opintoihin.


Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä. Kaikki kurssityöt tulee olla tehtyinä

suoritusmerkinnän saamiseksi.

Osan pohjamateriaaleista opiskelija joutuu hankkimaan itse.

Valtakunnalliset soveltavat kurssit

Kuvataiteen lukiodiplomi (KULD02.1)

Kuvataiteen lukiodiplomi on näyttö, joka suoritetaan itsenäisesti kuvataideopettajan

valvonnassa. Lukiodiplomi toteutetaan yhden lukion soveltavan kurssin aikana. Sen

suorittamiseen varataan 38 tuntia.

Ennen lukiodiplomikurssin alkua opiskelijalla täytyy olla suoritettuna vähintään neljä

(4) lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia.

Kurssi on vuosittain toistuva valtakunnallinen kurssi, jonka tehtävät tulevat

Opetushallituksesta. Tämän kurssin työhön liittyy prosessiportfolio, josta näkyvät työn

edistyminen ja ideoiden kehittyminen eli kirjallinen osuus.

Opiskelija ei saa kurssilla ohjausta, vaan hän työskentelee itsenäisesti opettajan

valvonnassa pääsääntöisesti koulun tiloissa. Tarkat ohjeet kurssin suorittamiseen

löytyvät Opetushallituksen sivuilta: http://www.edu.fi/lukiodiplomit/kuvataiteen

lukiodiplomi.

Materiaalit opiskelija joutuu hankkimaan itse, mutta perusvälineitä hän voi lainata

koululta.

Diplomityön arvioivat sekä ohjaava opettaja että ulkopuolinen asiantuntija. Teos ja

portfolio sekä niiden kokonaisuus arvioidaan asteikolla 1–5. Diplomin suorittamisesta

annetaan erillinen todistus. Lisäksi portfoliosta annetaan lyhyt sanallinen arviointi,

josta ilmenee tehtävän aihe, toteutustapa ja työn vahvuudet. Todistukseen merkitään

myös opiskelijan aiemmin suorittamien kuvataidekurssien määrä.

Opiskelijan pyynnöstä voidaan lukiodiplomin suorittaminen jättää merkitsemättä.

Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite.

60

OPINTO-OHJAUS

Lukion opinto-ohjaukseen sisältyy kaksi pakollista kurssia, joista ensimmäinen (OP1)

suoritetaan 1. ja 2. ja toinen (OP2) 2. ja 3. opiskeluvuoden aikana. Lisäksi on

valittavana OP3 Työelämätaitoja itse tehden ja kokien –kurssi ja Tutor-kurssi.

Pakolliset kurssit

1. Minä opiskelijana (OP1)

Kurssilla käsitellään opiskelutaitoja, tehdään lukio-opintoihin sekä

ylioppilastutkintoon liittyvät suunnitelmat ja tutustutaan keskeisiin tietolähteisiin ja

harjoitellaan tiedon hakemista ja sen hallintaa.

Arviointi: suoritusmerkintä

2. Jatko-opinnot ja työelämä (OP2)

Kurssilla perehdytään jatko-opintoihin ja työelämään liittyviin keskeisiin teemoihin ja

taitoihin. Tutustutaan tietolähteisiin, jotka liittyvät jatko-opintoihin kotimaassa sekä

ulkomailla ja tehdään jatko-opintoihin liittyvä suunnitelma. Kurssiin sisältyy

itsenäinen moduuli opiskelijan valitsemasta aihepiiristä.


PAIKALLISET SOVELTAVAT OPINNOT

TUTOR-KURSSI

1. Tutor-kurssi (TU1)

Tutor toimii opastajana ja lukio-opintojen esittelijänä. Koulutus järjestetään 1.

lukiovuoden keväällä, ja toimintaan sitoudutaan koko lukio-opintojen ajaksi. Tutor-

kurssilla keskeistä ovat ryhmässä toimiminen, aktiivisuus, oma-aloitteisuus ja

esiintymistaitojen harjoitteleminen. Tutor-kurssista saa erillisen todistuksen.


ÄÄNENTOISTOKURSSIT


1. Äänentoistokurssi (ÄT1)

Äänentoistokurssi järjestetään kiertotuntikaavion ulkopuolella. Äänentoistokurssin

opiskelijat huolehtivat koulun järjestämien juhlien äänentoistosta. Kurssilla tutustutaan

61

miksauspöydän peruskäyttöön, esitysten vaatimien mikrofonien ja muiden laitteiden

käyttöön ja erilaisten äänisignaalien miksaamiseen. Mahdollisuuksien mukaan teemme

tutustumiskäynnin äänitysstudiolle tai oppilaitokseen, jossa voi opiskella

äänisuunnittelua tai ääniteknologiaa tai -tuotantoa.

Arviointi: Suoritusmerkintä.

2. Äänentoistokurssi 2 (ÄT2)

Äänentoistokurssi 1:n suorittaminen on edellytys Äänentoistokurssi 2:n

suorittamiselle. Kurssilla avustetaan tarvittaessa koulun juhlien äänentoistossa.

Kurssilla syvennetään miksaajan taitoja. Mahdollisuuksien mukaan osallistuminen

MU5-kurssin studioäänitykseen äänittäjän avustajan roolissa.

Arviointi: Suoritusmerkintä

DRAAMA

Draama tarjoaa opiskelijalle mahdollisuuden

tutustua draamalliseen ilmaisuun mm. liikkeen,

eleen, tanssin, monologin ja dialogin avulla.

Osallistavan draaman avulla opiskelija

kehittää, syventää ilmaisullista taitoa ja

vuorovaikutustaitoa. Lisäksi hän tutustuu

näytelmäteksteihin ja saa mahdollisuuden

toteuttaa oman näytelmän.

TELD 8, Teatterin lukiodiplomi edellyttää vähintään kolmea (3) draaman kurssia.

1. Draaman ovi avautuu (DRA1)

Kurssilla tehdään erilaisia draamaharjoituksia yksin, parin kanssa ja ryhmissä.

Esiintymistaito vahvistuu. Roolityöskentelyn avulla tutustutaan tarinan

kerrontaperinteeseen. Erilaisten improvisaatioharjoitusten ja esim. naamioharjoitusten

avulla vuorovaikutustaidot kehittyvät ja yhteenkuuluvuuden tunne syvenee. Opiskelija

osallistuu siis osallistavaan draamaan, eli hän ei ole enää vain esityksen katsoja.

2. Kohti esiintymistä (DRA2)

Kurssi valitsee erilaisten improvisaatioharjoitusten avulla kurssin alussa näytelmän.

Ryhmä harjoittelee näytelmää ja kurssin lopussa näytelmä esitetään. Opiskelija

perehtyy myös näytelmä- analyysiin; mm juoni, dramaturgia, käänne ja

teatterikriitikon arvosteluperiaatteet. Ryhmä tekee teatterikäynnin.

3. Teatterin historiaa näytellen ja katsellen (DRA3)

Draamallisten harjoitusten avulla kurssilla tutustutaan mm. draaman eri tyylilajeihin:

komedia, tragedia, draama ja farssi. Kurssilla käydään läpi draamallisten harjoitusten,

improvisaation ja videoitten avulla länsimaista teatterihistoriaa mm. Commedia dell’

Arten hauskat roolihahmot, Shakespearen tunnetut näytelmät ja tutustutaan ohjaaja,

62

näyttelijä, pedagogi Konstantin Stanislavskiin. Opiskelija oppii teatterisanastoa ja käy

läpi erilaisia tekniikkaharjoituksia.

4. Teatteriprojekti (DRA 4)

Opiskelija osallistuu muutamaan näytelmäprojektiin ja hän toimii näyttelijänä tai

ohjaajana näissä draamallisissa esityksissä, teatteriesityksissä tai osallistavassa

draamassa. Hän luo portfolion esityksistä.

Teatterin lukiodiplomi (TELD 8)

Opiskelija suunnittelee, ohjaa, luo skenografian, valaistussuunnitelman ja esittää

ryhmänsä tai parinsa kanssa näytelmän, johon osallistuu katsojia ja kaksi arvioitsijaa.

Opetushallituksen ohjeet: http://www.edu.fi/lukiodiplomit/teatterin_lukiodiplomi

Teatterin lukiodiplomiin kuuluu: näytelmä ja esitys, portfolio ja arviointiprosessi.

EPÄTIEDON KURSSI

1. Epätieto (EP1)

Valeuutiset, huuhaatieto, salaliittoteoriat, näennäistiede...mihin voit luottaa, mitä voit

pitää todellisena tietona? Tiedotusvälineet ovat pullollaan väitteitä ja kokonaisia

oppirakennelmia, jotka eivät loppujen lopuksi ole totta eivätkä perustu tieteelliseen

tutkimukseen, vaikka ne mahdollisesti tosilta vaikuttaisivatkin.

Epätiedon kurssilla harjoittelemme vetämään rajaa tieteellisen tiedon ja ei-tieteellisen

välille. Tunnistamalla näennäistiedon ja pseudotieteen tieteellisemmästä tiedosta voit

välttää tuhlaamasta aikaa ja rahaa sellaisiin väitteisiin ja oppeihin, jotka epätosina eivät

tuota toivomaasi tulosta, eivät vastaa todellisuutta. Kurssilla voimme tutustua mm

ufoihin ja humanoideihin, Bermudan kolmioon, homeopaattiseen hoitoon,

kreationistien väitteisiin eliökunnan alkuperästä, grafologiaan eli käsialatutkimukseen

ym. esimerkkeinä tiedon tuottamismenetelmistä ja niiden pohjalta tuotetuista väitteistä,

joita ei kuitenkaan pidetä tieteellisinä.

Hyväksytystä kurssista saa suoritusmerkinnän.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Tieto- ja viestintätekniikka on nykylukiolaisen jokapäiväinen työkalu. Tieto- ja

viestintätekniikka on myös yksi yliopistoissa opetettava aine ja nykyaikaisen

informaatioyhteiskunnan keskeinen kasvuala viimeaikojen kehityksestä huolimatta.

Ykköskurssi on työvälinekurssi ja se kannattaa suorittaa jo opintojen alkuvaiheessa,

mutta voidaan suorittaa missä vaiheessa tahansa, myös haettaessa varmuutta

ylioppilaskokeisiin valmistautuessa.

http://www.edu.fi/lukiodiplomit/teatterin_lukiodiplomi

63


1. TVT:n opiskelukäyttö (TVT01)

• kurssilla käsitellään pääosin tekstinkäsittely- taulukkolaskenta ja

esitysgrafiikkaohjelman käyttöä, myös Office 365 Online -versiolla, ja

tutustutaan myös Office 365:n muihin ominaisuuksiin

• sähköisen ylioppilaskirjoituksen ohjelmistot

• muita ajankohtaisia aiheita

2. Ohjelmointi (TVT02)

• Opiskellaan kurssille valitun ohjelmointikielen perusteet.

3. Tieto- ja viestintätekniikan syventävä kurssi (TVT03)

• Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka hallitsevat jonkin

tietotekniikan osa-alueen ennestään erityisen syvällisesti.

• Opiskelijan tulee itse rajata omasta aiheesta sopiva osio ja neuvotella sen

toteuttamisesta tietotekniikan opettajien kanssa.

• Kurssi on tarkoitettu itsenäisesti suoritettavaksi.

• Esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjelmoinnin MOOC on verkkokurssi, jolla

perehdytään algoritmien laatimiseen ja nykyaikaisen ohjelmoinnin

perusideoihin, ja se käy tämän kurssin sisällöksi.

VALAISTUS

1. Näyttämövalaistuksen perusteet (VAL01)

Tavoitteet

Kurssilla perehdytään näyttämövalaistuksen alkeisiin.


• valotekniikka

• näyttämövalaisun alkeet

• valopöydän hallinta livetilaisuudessa

2. Näyttämövalaistuksen jatkokurssi (VAL02)

Tavoitteet

Kurssilla syvennetään VA1-kurssilla opittuja tietoja ja taitoja.


• valaistuskokonaisuuden suunnittelu

• lavatekniikkatyöryhmän osana toimiminen

64

• erilaisten tilojen valaisu

AUDIOVISUAALINEN MEDIA

1. Audiovisuaalisen median perusteet (ME1)

Tavoitteet

Kurssilla perehdytään AV-laitteiden hallinnan perusteisiin, mm. videokuvaamiseen,

kamera- ja studiotekniikkaan ja monikameralähetysten toteuttamiseen.


• AV-laitteiden hallinta

• videokuvaaminen

• monikameralähetyksen rakentaminen ja lähetyksen toteuttaminen eri rooleissa

• studiotekniikan alkeet

2. Luovuutta ja jälkikäsittelyä (ME2)

Tavoitteet

Kurssilla perehdytään AV-studiotyöskentelyyn ja syvennetään ME1-kurssilla saatuja

tietoja ja taitoja.


• videokuvan jälkikäsittely ja leikkaus

• audiovisuaalisen median käsitteet ja kieli

• modernin visuaalisen median kuvakieli

• livestriimin luonti

06100 porvoo¥/oppilaitokset... · • infinitiivi, that-lause ja ing-muoto • paljoussanat •...

Documents