1-9 luokkien oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset … · ¤ kehittää luku- ja...

1

EURAN KUNTA KOULUTOIMI

1-9 LUOKKIEN OPPIMISTAVOITTEET JA

OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

Koulutuslautakunta 13.12.2005/§ 126 Luonnos koulutuslautakunta 11.6.2008

2

SISÄLLYSLUETTELO EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET…………………………………………… 2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS…………………………………………………………….. 11 TOINEN KOTIMAINEN KIELI………………………………………………………………. 27 VIERAAT KIELET……………………………………………………………………………. 33 MATEMATIIKKA…………………………………………………………………………….. 53 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO………………………………………………………… 64 BIOLOGIA JA MAANTIETO…………………………………………………………………. 67 FYSIIKKA JA KEMIA………………………………………………………………………... 76 TERVEYSTIETO……………………………………………………………………………… 88 USKONTO…………………………………………………………………………………….. 101 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO……………………………………………………………….. 119 HISTORIA…………………………………………………………………………………….. 126 YHTEISKUNTAOPPI………………………………………………………………………… 133 MUSIIKKI……………………………………………………………………………………… 137 KUVATAIDE………………………………………………………………………………….. 156 KÄSITYÖ……………………………………………………………………………………… 164 LIIKUNTA…………………………………………………………………………………….... 175 KOTITALOUS…………………………………………………………………………………. 193 OPPILAANOHJAUS………………………………………………………………………….. 196 VALINNAISET AINEET…………………………………………………………………….... 199

3

1-9 LUOKKIEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET

1. IHMISENÄ KASVAMINEN Oma kasvu: Yhteisöllisyys:

¤ fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu ¤ toisten huomioon ottaminen ¤ oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus ¤ oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä ¤ esteettisyys ¤ erilaisia yhteistoimintatapoja ¤ oma oppimistyyli ja sen kehittäminen ¤ tavoitteellinen itsensä kehittäminen A. Mitä se on? Minä ja kaverini: ¤ tervehtiminen ¤ anteeksipyytäminen, anteeksiantaminen ¤ toisen huomioonottaminen ¤ erilaisuuden hyväksyminen ¤ kohtelias puhuttelu ¤ auttaminen ¤ kohteliaisuuden vastaanottaminen ¤ kiittäminen Minä ja kouluympäristöni: ¤ ruokailutavat ja -tottumukset ¤ asioiminen ja asiallinen käytös ¤ siisteys ja puhtaus ¤ kouluympäristöstä huolehtiminen ¤ juhlatilaisuudet ¤ asiallinen pukeutuminen ¤ nukkuminen, lepo ja liikunta B. Meillä Eurassa Taustatietoa: ¤ Eura-strategia 2010 www.raumanseutu.fi/uutta.htm ¤ Lapsipoliittinen ohjelma ¤ Hyvää lykkyä- julkaisu ¤ Koulutuslautakunnan asettamat painopistealueet ¤ Koulun järjestyssäännöt

4

Mene ja kokeile ¤ Kunnan itsenäisyyspäiväjuhla ¤ Koulun ulkopuoliset ruokailutilanteet ¤ Vierailut kunnanvirastossa, pankissa, postissa jne. ¤ Tutustuminen jonkin yhdistyksen / yhdistysten toimintaan ja osallistuminen niitten

järjestämiin tilaisuuksiin tai tapahtumiin

2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS

Suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti: ¤ henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö ¤ suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus Oma kulttuuri-identiteetti: ¤ oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus ¤ kotiseudunkulttuuri ¤ yksilö sukupolvien ketjussa Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen: ¤ muut kulttuurit ja elämänkatsomukset ¤ monikulttuurisuus ¤ ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneenyhteistyön edellytykset ¤ kansainvälisyys eri elämänalueilla ¤ tapakulttuuri A. Mitä se on? Meillä ja muualla: ¤ oman ja vieraan kulttuurin tavat ¤ ruokakulttuuri ¤ kuvataiteilijat, säveltäjät, kuvanveistäjät jne. ¤ satuja, musiikkia ja leikkejä ¤ kansalliset ja kansainväliset juhlapäivät ¤ yhteydet lähetystyöhön ¤ kirjeenvaihto vieraalla kielellä ¤ ihmisoikeudet ¤ Suomi osana Eurooppaa ja muuta maailmaa ¤ kulttuurivähemmistöt ¤ eri uskonnot ¤ uutisseuranta B. Meillä Eurassa Eura on arkeologian kannalta Suomen tärkein paikkakunta. Ruukinpuistossa on Suomen pitkäaikaisin, yhtäjaksoinen teollinen toiminta, yli 300 vuotta. Kolme euralaista on valittu mestaripelimanneiksi. Jalmari Karhula oli merkittävä kulttuurivaikuttaja 1900-luvun alkupuolella. 1. Taustatietoa: ¤ Opetusmateriaalia www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm

5

¤ Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander: "Kalastajista kauppanaisiin" ¤ Pekka Korvenmaa: "Vanha Kauttua" ¤ Pekka Helanderin kirjat ¤ " Yht miält ko Hinnerjoe miähe" ¤ Antti Eskolan kirjat Honkilahdelta

Mene ja kokeile: a) Historiakohteet oppaan johdolla Esihistoria: 1. Naurava lohikäärme ja Härkänummen kylä 2. Teollinen historia, Ruukinpuisto 3. Perinteinen elämänmeno, Hinnerjoen museot b) Henkinen perintö 1. Mestaripelimannit Kustaa Järvinen, Oiva Järvinen ja Kalevi Kantola 2. Jalmari Karhula c) Nykyeuralaisuus 1. Tutustuminen jonkun euralaistaiteilijan näyttelyyn 2. Taiteilijan kouluvierailut 3. Euralaisiin kulttuuritapahtumiin osallistuminen, Lasten tammikuu, Elo-kuvatapahtuma, Wanhan ajan leikkipäivä tai joku muu 4. Vuosittainen koulujen kulttuuripäivä d) Kansainvälisyys 1. Yhteydenpito Harkun ja Askersundin ystävyyskuntien kanssa 2. Yhteydenpito seurakuntien nimikkolähetteihin

6

Historia- ja identiteettipolku

lk Kohde Opetusmateriaali Kirjallisuus

1

Vierailu Nauravassa Lohikäärmeessä Opetuspaketti saatavana Nauravasta Lohikäärmeestä Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: ”Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari”

2

Retki oppaan johdolla jonnekin muinaisjäännökselle; Käräjämäki, Luistari, Linnavuori, Kolmhaara (Alasatakunnan oppaat, yhteyshlö J.Eskola puh. 0500/786 622)

Cd-rom, voi hankkia Nauravasta Lohikäärmeestä www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm

Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: ”Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari”

3

Euran emäntä Tutustuminen Euran emännän pukuun (Naurava Lohikäärme, Euran pääkirjasto, Kauttuan koulu)

Opetuspaketti/tehtävät/ juliste Nauravasta Lohikäärmeestä

Menneisyyden loistoa, Euran puku ja sen edeltäjät, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: ”Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari”

4

Tutustuminen johonkin euralaiseen perinteeseen; Kustaa Järvinen, Euran rinkilä ja muut perinneruuat, Euran Pirtti, joku museo, joku vanha rakennus + historia

www.euranpirtti.net www.eura.fi www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm

Satakuntalainen keittokirja

5

Naurava Lohikäärme + Härkänummi Keskiaika Eurassa -näyttely Nauravassa Lohikäärmeessä 2006

Opetuspaketti saatavana Nauravasta Lohikäärmeestä Elävän esihistorian Eura-esite, Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Aira Savisaari: ”Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari”

6

Ruukinpuisto: raudanvalmistus Tehdasmuseo

Opetuspaketti saatavana kulttuuritoimistosta Vanha Kauttua-esite Pekka Korvenmaa: ”Kauttua- tuotanto ja ympäristö 1689-1989”

7

Hinnerjoen museo, Jalmari Karhula www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm Hinnerjoen museo-moniste

8

Ruukinpuisto: teollisuuden kehittyminen/nyt Tehdasmuseo

Opetusmateriaali tehdasmuseosta tulossa, kysy kulttuuritoimistosta Opetuspaketti Ruukinpuistosta, kysy kulttuuritoimistosta

Vanha Kauttua-esite Pekka Korvenmaa: ”Kauttua- tuotanto ja ympäristö 1689-1989”

9

Yritysvierailut/Tet www.rsk.fi Yritysten nettisivut, lisätietoja Rauman seudun kehitys/Euran toimipiste/Harri Viren

Pekka Helander: ”Alasimelta automatioon, maakauppiaista marketeihin; katsaus euralaiseen yritystoimintaan”

Kaikkiin kohtiin opastettuja retkiä järjestää Alasatakunnan oppaat, yhteyshenkilö Juhani Eskola puh. 0500/786 622

7

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä- ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää ilmaisuja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. TAVOITTEET Viestintä: ¤ osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä ¤ erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa Mediataidot: ¤ tiedon hankinta, vertailu, valikointi ¤ mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä ¤ lähdekritiikki ¤ vaikuttaminen Viestintätekniset välineet: ¤ monipuolinen käyttötaito ¤ tietoturva ¤ verkkoetiikka

A. Mitä se on? ¤ elokuvat, teatteri ¤ kirjasto ¤ lehdistö ¤ sanomalehtiviikko ¤ Ruusun ja kirjan päivä ¤ aikakauslehtipäivä ¤ lukuviikko B. Meillä Eurassa Taustatietoa: ¤ Satakunnan lastenkulttuuriverkosto www.pori.fi/lastenkulttuurikeskus ¤ www.eura.fi Mene ja kokeile: ¤ Euran videopaja ¤ Lasten kulttuurikeskuksen videopajat ¤ Ohjelman tekoa kaapelitelevisioon ¤ Kirjastovierailut ¤ Alasatakunnan toimitukseen tutustuminen ¤ Elokuvatapahtuma ¤ Kauttuan Kuva

8

4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS

Yhteiskunnan toimivuus: ¤ kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt ¤ verkostoituminen Osallistuminen: ¤ erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa ¤ oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen ¤ osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä ¤ vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi ¤ realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista Yrittäjyys: ¤ yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys ¤ yritystoiminta

A. Mitä se on? ¤ vastuu läksyistä, koulutarvikkeista ja koulun omaisuudesta ¤ ikätason mukaisia vastuutehtäviä koulun arjessa ¤ vanhempien ammattien esittely ¤ oppilasaloitteet ¤ yhteisten projektien ja retkien suunnittelu ¤ seura- ja kerhotoiminta ¤ rahankeräykset ¤ avustusjärjestöjen toiminnan tukeminen ¤ yritys- ja virastovierailut ¤ oppilaskunta, kokoukset, illanvietot ¤ vaalit ¤ tet ¤ tukioppilastoiminta ¤ kummioppilastoiminta B. Meillä Eurassa Eurassa on yli 140 yhdistystä. Euran työpaikkaomavaraisuus on 112,4 ja työttömyysprosentti on 9.2. Elinkeinorakenne Eurassa: teollisuus ja rakennus 47.9 %, palvelut 44.5 %, alkutuotanto 6.3 %, tuntematon 1.3%. Eura on yksi Suomen teollistuneimmista paikkakunnista. Taustatietoa: ¤ Euran yhdistysrekisteri www.eura.fi/sivistys/jarjesto.htm ¤ Rauman seudun teollisuuden ympäristösivut www.rauma.chamber.fi/suhone ¤ Rauman seudun kehitys www.rsk.fi

9

Mene ja kokeile: ¤ Yritysvierailut ja yritysten vierailut kouluissa ¤ Yritysten kummiluokkatoiminta ¤ Lärpäke 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA

Ympäristötietoisuus ja ihmisten hyvinvointi: ¤ ympäristönlukutaito ¤ hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla ¤ yksilön ja yhteisön vastuu ¤ ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä Kestävä elämäntapa: ¤ kestävät tuotanto- ja kulutustavat ¤ arkikäytännöt ¤ oman talouden hallinta Tulevaisuusajattelu: ¤ omien valintojen merkitys ¤ toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta A. Mitä se on? ¤ lajittelu ja kierrätys ¤ lintujen talviruokinta ¤ koulun ympäristön ja lähialueen kevätsiivous ¤ kirjojen kierrättäminen ¤ materiaalien säästäminen ¤ kierrätysmateriaalin käyttö ¤ retkiä lähiympäristöön ¤ energiaviikko B. Meillä Eurassa Pyhäjärven suojelu on poikinut mm. Pyhäjärven suojelurahaston ja järvikeskushankkeen. Taustatietoa: ¤ Satakierto www.satakierto.com ¤ Pyhäjärven suojelurahasto www.pyhajarvensuojelu.fi ¤ Rauman seudun teollisuusympäristön sivut www.rauma.chamber.fi/suhone ¤ Kestävän kehityksen ohjelma Eurassa Kysy kunnanvirastolta. ¤ Kestävän kehityksen edistämisohjelma vuosille 2002- 2004,Opetushallitus www.edu.fi/julkaisut

10

Mene ja kokeile: ¤ Ruukinpuiston luontopolku ¤ Koskeljärven luontoreitit ¤ Pyhäjärven suojelurahaston toimintaan tutustuminen ¤ Tutustuminen paikalliseen kierrätyspisteeseen ¤ Tutustuminen Biolanin ja Satakierron toimintaan 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja terveysriskit: ¤ onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen ¤ työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa: ¤ tarkoituksenmukaisia toimintamalleja Väkivallattomuus: ¤ väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa ¤ väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja Liikennekäyttäytyminen: ¤ keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt ¤ lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen A. Mitä se on? ¤ kiusaamisenestosuunnitelma ¤ kriisisuunnitelma ¤ turvallisuussuunnitelma ¤ järjestyssäännöt ¤ välituntivalvonnat ¤ välituntisäännöt ¤ koulumatkojen turvallisuus, heijastin- ja kypäräkampanjat B. Meillä Eurassa Taustatietoa: ¤ Koulujen turvallisuussuunnitelmat ¤ Liikenneturva www.liikenneturva.fi Mene ja kokeile: ¤ Vierailu poliisilaitoksella ¤ Vierailu paloasemalla ¤ Asiantuntijavierailut koululaisille ja vanhemmille päihteistä ja liikenneturvallisuudesta

11

7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA

Teknologian merkitys arkielämässä: ¤ teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta ¤ teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina Teknologian kehittäminen: ¤ tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus ¤ teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen ¤ teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset ¤ tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia Teknologian käyttö: ¤ välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö ¤ tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa A. Mitä se on? ¤ ympäristö = luonnon objektit (mm. kasvit ja eläimet)+ihmisen aikaansaannokset (mm. rakennukset ja koneet) ¤ arkiset tekniset järjestelmät ja niiden toimintaperiaatteet - kodissa, kylässä, kunnassa, kotimaassa, maailmassa - ennen, nyt ja tulevaisuudessa B. Meillä Eurassa Taustatietoa: ¤ Kunnan tietostrategia ¤ Koulun tietostrategia Mene ja kokeile: ¤ Tutkitaan koulun lähellä olevaa rakennusta, siltaa, kirkkoa tms. teknologian näkökulmasta ( Mistä rakennettu? Kuka rakentanut? Ketkä käyttävät? Rakennusajankohta? Miten vaikuttanut ympäristöön?) ¤ vesi-, tie- ja sähköverkostot ¤ terveyskeskus, tehtaat, liikerakennukset

Aihekokonaisuuksia tulee tarkastella koulun opetussuunnitelmassa: 1. Oppiaineitten näkökulmasta - rakennetaan oppimispolku 2. Työtapojen näkökulmasta - yhteisöllisyys ja oppiminen sosiaalisena prosessina - teemat, projektit 3. Koulun toimintakulttuurin näkökulmasta - tapa, jolla koulun lapset ja aikuiset kohtaavat toisensa ja tavasta, jolla kóulun arkinen elämä on järjestetty

12

4. Eheyttämisen näkökulmasta - eri oppiaineita yhdistäviä mielekkäitä kokonaisuuksia Ketkä laativat? - oppilaat, opettajat, muu henkilökunta, vanhemmat ym. mahdolliset yhteistyötahot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS VUOSILUOKAT 1-2

Tavoitteet: Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat 1.lk 2.lk ¤ tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin ¤ tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin ¤ oppii kuuntelemaan keskittyen ¤ oppii kuuntelemaan keskittyen ¤ oppii kysymään ja vastaamaan sekä kertomaan ¤ oppii kysymään ja vastamaan sekä kerto- omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja maan omia tietojaan, kokemuksiaan, ajatuk- mielipiteitään siaan ja mielipiteitään ¤ kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan ¤ kehittää kielellistä ja fyysistä kokonaisilmaisuaan Oppilaan lukuja kirjoitustaidot kehittyvät 1.lk 2.lk ¤ oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat ¤ oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöl- sekä niiden opettelussa tarpeellisia käsitteitä ja lisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen oppii ymmärtämään harjoittelun ja säännöllisen lukemisen ja kirjoittamisen merkityksen ¤ kehittää lukuja kirjoitustaitoaan, myös media- ¤ kehittää lukuja kirjoitustaitoaan, myös lukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksiaan tietotek- medialukutaitoaan, sekä viestintävalmiuksi- nisessä oppimisympäristössä aan tietoteknisessä oppimisympäristössä ¤ oppii tarkkailemaan itseään lukijana ja kirjoittajana ¤ oppii vähitellen omaa tekstiään kirjoittaes- saan ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu 1.lk 2.lk ¤ tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kirjoitet- ¤ tutustuu kuunnellessaan ja lukiessaan kir- tuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmaisuvaraston- joitettuun kielimuotoon, hänen sana- ja ilmai-

13

sa ja mielikuvituksensa rikastuvat, hän saa aineksia suvarastonsa ja mielikuvituksensa rikastuvat, ajatteluunsa ja ilmaisuunsa hän saa aineksia ajatteluunsa ja ilmaisuunsa ¤ opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luetta- ¤ opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa vaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja luettavaa ja lukee lukutaitoaan vastaavia kirjoja ¤ tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityksiä ja ¤ tottuu tarkastelemaan kieltä, sen merkityk- muotoja siä ja muotoja ¤ tottuu siihen, että teksteistä puhutaan käyttämäl- ¤ tottuu siihen, että teksteistä puhutaan käyt- lä myös sellaisia käsitteitä kuten äänne, kirjain, ta- tämällä myös sellaisia käsitteitä kuten äänne, vu, sana, lause, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja ku- kirjain, tavu, sana, lause, lopetusmerkki, ot- va sikko, teksti ja kuva. Keskeiset sisällöt Vuorovaikutustaidot 1.lk 2.lk ¤ suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa koulun ¤ suullista ja kirjallista ilmaisua erilaisissa vuorovaikutustilanteissa, pari- pienryhmä- ja luok- koulun vuorovaikutustilanteissa, pari- pien- kakeskusteluja ryhmä- ja luokkakeskusteluja ¤ keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista ¤ keskittyvää, tarkkaa ja päättelevää kuuntelemista ¤ kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstämistä ¤ kuullun, nähdyn, koetun ja luetun työstä- improvisoinnin, kerronnan, leikin ja draaman avul- mistä improvisoinnin, kerronnan, leikin ja la, myös muihin taideaineisiin integroiden draaman avulla, myös muihin taideaineisiin integroiden Lukeminen ja kirjoittaminen 1.lk 2.lk ¤ lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti päivit- ¤ lukemista ja kirjoittamista monipuolisesti täin päivittäin ¤ painettujen ja sähköisten tekstien avaamista yh- ¤ painettujen ja sähköisten tekstien avaamista dessä keskustellen yhdessä keskustellen ¤ äänne- kirjain- vastaavuuden runsasta harjoittelua ¤ kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua ¤ kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen harjoittelua ¤ sanojen tunnistamista edeten lyhyistä sanoista kohti outoja, pitkiä sanoja; vähittäinen siirtyminen ääneen lukemisesta myös äänettömään lukemiseen ¤ tekstin ymmärtämistä parantaviin strategioihin ¤ tekstin ymmärtämistä parantaviin strategi- tutustumista ja niiden käyttöä oihin tutustumista ja niiden käyttöä ¤ puheen purkamista sanoiksi, tavuiksi ja äänteiksi; sanojen kirjoittamisen harjoittelua ¤ kirjainmuotojen piirtämistä, isojen ja pienten teks- ¤ kirjainmuotojen piirtämistä ja kirjoituskir- tauskirjaimien opettelua jainten opettelua ja kirjainten yhdistämistä ¤ oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen kirjoi- ¤ oikean kynäotteen ja tarkoituksenmukaisen tusasennon, silmän ja käden koordinaation sekä kirjoitusasennon, silmän ja käden koordinaa- myös tietokoneella kirjoittamisen opettelua tion sekä myös tietokoneella kirjoittamisen o- pettelua ¤ oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla; sanavälit, ¤ oikeinkirjoitusta sana- ja lausetasolla; sana-

14

isot alkukirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alus- välit ja sanan jakaminen eri riveille, isot alku- sa ja lauseiden lopetusmerkit kirjaimet tutuissa nimissä ja lauseiden alussa ja lauseiden lopetusmerkit ja niiden käyttö o- missa teksteissä ¤ omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mielipitei- ¤ omiin arkikokemuksiin, havaintoihin, mie- siin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuot- lipiteisiin ja mielikuvitukseen perustuvien tamista niin, että päähuomio on sisällössä ja luomi- tekstien tuottamista niin, että päähuomio on sen ilossa sisällössä ja luomisen ilossa Kirjallisuus ja kieli 1.lk 2.lk ¤ kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opettajan ¤ kaunokirjallisuutta ja muita tekstejä opetta- luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen jan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vä- itse lukien hitellen itse lukien ¤ kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että keskeis- ¤ kirjojen lukemista ja käsittelyä niin, että tä on elämyksellisyys ja lukukokemusten jakami- keskeistä on elämyksellisyys ja lukukoke- nen ; kirjallisuuden käyttämistä virikkeenä luovas- musten jakaminen; kirjallisuuden käyttämistä sa toiminnassa virikkeenä luovassa toiminnassa ¤ kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä käsitteet ¤ kirjallista keskustelua, jonka yhteydessä kä- päähenkilö , tapahtuma-aika ja –paikka sekä juoni; sitteet päähenkilö, tapahtuma-aika ja -paikka luetun liittämistä omaan elämään, aiemmin luet- sekä juoni; luetun liittämistä omaan elämään, tuun, kuultuun ja nähtyyn aiemmin luettuun, kuultuun ja nähtyyn ¤ kirjaston käytön opettelua ¤ kirjaston käytön opettelua ¤ kielen ja sen muotojen ja merkitysten havainnoin- ¤ kielen ja sen muotojen ja merkitysten ha- tia vainnointia

Vuosiluokat 3-5 Vuosiluokkien 3−5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan lukuja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä. Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen, mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen. 3. luokka TAVOITTEET Oppilas - oppii aktiivisen kuuntelijan ja viestijän taitoja - oppii toimimaan tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa. - oppii lukemaan erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana, tutustuu erilaisiin lukutapoihin - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa omaa lukukokemustaan

15

- harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. - harjaantuu rakentamaan erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä - kehittää itseilmaisuaan ja tottuu arvioimaan sitä - oppii kirjoittamaan käsin; kokeilee kirjoitelmaa tekstinkäsittelylaitteella. - oppii valitsemaan ja lukemaan monenlaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta - kiinnostuu omasta ja ympäristön kielistä ja antaa niille arvoa - oppii perusteita mediasta ja viestintävälineistä (esim. sanomalehti). Keskeiset sisällöt 3. luokka Vuorovaikutustaidot - viestintärohkeuden ja –halun ylläpitäminen - vuorovaikutuksen havainnointi - kertominen, oma mielipide, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu - persoonallinen ilmaisu Tiedonhankintataidot - erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia

- erilaisiin tietoteksteihin tutustumista - kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto, ohjattu yksinkertainen tiedonhaku tietoverkoista

Tekstinymmärtäminen - tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot, aikaisempi tietämys) - pääasioiden löytyminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - yleisökontakti, äänenkäyttö

- tutun asian selostaminen, mielipide - oman tekstin suunnittelu - ajatuskartta kirjoittamisen tukena - otsikon mukainen puhuminen ja kirjoittaminen - yleiskielen käyttöharjoittelu - selkeä ja sujuva käsiala - oikeinkirjoituksen perusasioita (kaksoiskonsonantti, diftongi, äng-äänne, yhdyssana, vuorosanojen kirjoittaminen)

Kielen tehtävät ja rakenne - sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu - sanaluokkiin tutustuminen (substantiivit, adjektiivit, verbit) - lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) Kirjallisuus - luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista,

käsittelyä ja lukukokemuksien jakamista - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu, näytelmä

16

- lukuinto-kampanjaan osallistuminen

4. luokka TAVOITTEET Oppilas - toimii aktiivisena kuuntelijana ja viestijänä osallistuen itse ja huomioiden vastaanottajan - toimii tilanteissa, joissa sanat, kuvat, äänet ja vastaanottaja ovat vuorovaikutuksessa - oppii lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä; tuntee itseään lukijana ja harjaantuu erilaisissa lukutavoissa ja luetunymmärtämisessä - oppii valitsemaan tarkoituksenmukaista luettavaa; jakaa ja käsittelee omaa lukukokemustaan - harjoittelee tiedonhankintaa sopivista lähteistä. - rohkenee ja osaa rakentaa erilaisia suullisia ja kirjallisia tekstejä - kehittää itseilmaisun taitojaan pystyen myös arvioimaan sitä - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin, saa kokemuksia kirjoitelman tuottamista tekstinkäsittelylaitteella. - lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta sitä itse valiten - kasvattaa kiinnostustaan kielen toimintaan ja sen kieliopilliseen perustaan sitä arvostaen - hyödyntää viestintävälineitä. Keskeiset sisällöt 4. luokka Vuorovaikutustaidot - omien ajatusten esittäminen ja mielipiteiden perusteleminen

- kertominen ja selostaminen, asiointi, kysyminen, toiset huomioiva kuuntelu - persoonallinen ilmaisu

Tiedonhankintataidot - erilaisten tietokirjojen käyttöharjoituksia hakusanojen avulla

- erilaisiin tietoteksteihin tutustumista (tietokirjoissa, lehdissä, internetissä, CD-romeilla) - kirjaston käyttö ja aakkosellinen hakusanasto

Tekstin ymmärtäminen - tekstin sisällön ja rakenteen ennakointi (huomioiden kuvat, otsikot,

aikaisempi tietämys) - pääasioiden löytyminen yksinkertaisista teksteistä (tiivistys, väliotsakkeet, kysymykset, päätelmät) - luetun ja kuullun arviointia

Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - yleisökontakti, jaksotus, äänenkäyttö

- tutun asian selostaminen ja kuvailu, juoni, mielipide - otsikointi ja kappalejako - yleiskielen käyttöharjoittelu - selkeä ja sujuva käsialakirjoitus - oikeinkirjoituksen perusasioita (yhdyssanat ja yhdysmerkki, pilkku

17

yhdyslauseissa, vuorosanat)

Kielen tehtävät ja rakenne - sanojen tekstiyhteydessä tapahtuva merkityksien tarkastelu ja vertailu - sanaluokat (substantiivit, adjektiivit, verbit, pronominit,numeraalit) - lauseiden tarkastelua (toteamus-, kysymys- ja huudahduslause) Kirjallisuus - luokan yhteisten ja itse valittujen tekstien runsasta lukemista,

käsittelyä ja lukukokemusten jakamista - keskeisiä kirjallisuuden käsitteitä: runo, kertomus, satu,näytelmä,fakta, fiktio - lukuinto-kampanjaan osallistuminen

5. luokka

Tavoitteet Oppilas - oppii hyödyntämään tietotekstejä kirjoituksissaan - oppii lukemaan sujuvasti ja arvioimaan lukemaansa tekstiä - oppii kielentuntemuksen keskeiset osa-alueet - oppii ilmaisemaan itseään sekä suullisesti että kirjallisesti - oppii keskittymään kuuntelemiseen - harjaantuu mielipiteen ilmaisemisessa - tutustuu median moniin muotoihin - kehittyy tiedonhankkijana Keskeiset sisällöt 5. luokka KUUNTELEMINEN - arvioiva kuuntelu LUKEMINEN - päättelevä lukeminen - lukuinto-kampanjaan osallistuminen - kirjaston käyttö KIRJOITTAMINEN - selkeä ja havainnollinen esittäminen - alustava kappalejako SUULLINEN ILMAISU - kirjaesittelyt - näytelmät - juhlat KIELENTUNTEMUS - vertailumuodot

18

- aikamuodot - lainausmerkkien käyttäminen - oikeakielisyyden varmentaminen - pää- ja sivulause KIRJALLISUUS - kirjaesittelyt - paikalliseen kirjallisuuteen tutustuminen VIESTINTÄ - luokkalehti - haastattelu - kuunnelma

19

AIHEKOKONAISUUDET TAULUKKONA

I

Ihmisenä kasvaminen 1 2 3 4 5 6

A

Oma kasvu

1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu X X X X 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus X X X X 3 esteettisyys X X X X 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen X X X X 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen X X X X

B Yhteisöllisyys

6 toisten huomioon ottaminen X X X X 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä X X X X 8 erilaisia yhteistoimintatapoja X X X X

II

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 1 2 3 4 5 6

A

Suomalainen ja eurooppalainen kulttuuri-identiteetti

1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö X X X X 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus X X X X

B Oma kulttuuri-identiteetti

3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus X X X X 4 kotiseudun kulttuuri X X X X 5 yksilö sukupolvien ketjussa X X

C Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen

6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset X X X

20

7 monikulttuurisuus X X 8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset X X 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla X X 10 tapakulttuuri X X X X III

Viestintä ja mediataito 1 2 3 4 5 6

A

Viestintä

1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä X X X X 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa X X X X

B Mediataidot

3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi X X X X 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä X X 5 lähdekritiikki X 6 vaikuttaminen X

C Viestintätekniset välineet

7

monipuolinen käyttötaito

8 tietoturva X X X X 9 verkkoetiikka X X

IV

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 1 2 3 4 5 6

A

Yhteiskunnan toimivuus

1 kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt 2 verkostoituminen

21

B

Osallistuminen

3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen X 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä X X X X 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi X X X X 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista

C Yrittäjyys

8 yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys X 9 yritystoiminta

V Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 1 2 3 4 5 6

A

Ympäristötietoisuus ja ihmisten hyvinvointi

1 ympäristönlukutaito 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla 3 yksilön ja yhteisön vastuu 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä

B Kestävä elämäntapa

5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat 6 arkikäytännöt 7 oman talouden hallinta

C Tulevaisuudenajattelu

8 omien valintojen merkitys X X 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta X X X X

22

VI

Turvallisuus ja liikenne 1 2 3 4 5 6

A

Turvallisuus ja terveysriskit

1 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen 2 työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus

B Toiminta onnettomuus- ja kriisitilanteissa

3

tarkoituksenmukaisia toimintamalleja

C

Väkivallattomuus

4 väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 5 väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja X X X X

D Liikennekäyttäytyminen

6 keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt 7 lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen

VII

Ihminen ja teknologia

1 2 3 4 5 6

A

Teknologian merkitys arkielämässä

1 teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta 2 teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina

B Teknologian kehittäminen

3 tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus 4 teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen 5 teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset 6 tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

23

C

Teknologian käyttö

7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö X X X X 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa X X X X

24

6. luokka TAVOITTEET Oppilas • kertaa kielentuntemuksen keskeiset osa-alueet • oppii lukemaan sujuvasti ja arvioimaan itseään lukijana • rohkaistuu ottamaan osaa keskusteluun • oppii kunnioittamaan erilaisia mielipiteitä • tutustuu kielen elämyksellisyyteen kirjallisuuden, teatterin ja viestintävälineiden välityksellä • kehittyy tiedonhankkijana • kehittää sanavarastoaan ja tuottaa erilaisia tekstejä • harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi kuulijaksi Keskeiset sisällöt 6. luokka KUUNTELEMINEN • päättelevä ja kriittinen kuuntelu LUKEMINEN • luova lukeminen • lukuinto-kampanjaan osallistuminen • kirjaston käyttö • tietotekniikan käyttäminen tiedonhankinnassa KIRJOITTAMINEN • prosessikirjoitukset • kappalejako • mielipidekirjoitus SUULLINEN ILMAISU • esitelmät • väittelyt KIELENTUNTEMUS • nominien taivutus • lauseen pääjäsenet • objekti • sijamuodot KIRJALLISUUS • nuorten kirjallisuus • paikalliseen kirjallisuuteen tutustuminen VIESTINTÄ • videokurssi

25

• mainoskritiikki • kokoustekniikka 7. luokka • sanaluokat kertauksena • sijamuodot • verbin pääluokka, persoonamuoto ja aikamuoto • oikeinkirjoituksesta kertauksena iso ja pieni alkukirjain, yhdyssanat, pilkku, vuorosanojen merkitseminen • lauseenjäsenistä alustavasti subjekti, predikaatti ja objekti • neljä ainetta • esitelmä • kaksi romaania • novellin erittelyä • ilmaisutaitoa 8. luokka • lauseenjäsenet • verbeistä kertauksena 7. luokan asiat • uutena modukset, nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet kaksi romaania • neljä ainetta • vaikuttava teksti, mielipidekirjoitus • novellianalyysin alkeita • draamaharjoituksia 9. luokka • oikeinkirjoituksen kertaus • maailman kieliä, suomi kielikunnassaan, suomen ominaispiirteitä • Suomen kirjallisuuden historiaa kansanperinteestä nykypäivään • kaksi romaania • neljä ainetta • kielioppikertaus • ohjelmapuheen pitäminen ja muiden puheiden arvioiminen • novellianalyysin alkeita • referaatti ARVOSANAN 5 KRITEERIT 7. luokka • osaa luokitella tavallisimpia sanoja sanaluokkiin • ymmärtää verbimuotojen eroja • osaa rakentaa yksinkertaisia lauseita • hallitsee tavallisimmat oikeinkirjoitussäännöt • tunnistaa tavallisimmat sijamuodot • tunnistaa yksinkertaisesta lauseesta predikaatin ja subjektin • kirjoittaa selkeäjuonisen tekstin • lukee opettajan valitsemat kaksi romaania • pitää esitelmän itselleen läheisestä aiheesta

26

8. luokka • osaa jäsentää yksinkertaisen lauseen • ymmärtää erilaisten verbimuotojen eroja ja tunnistaa yksinkertaisten verbimuotojen pääluokan, aikamuodon, persoonamuodon ja moduksen • lukee opettajan määräämät kaksi romaania • kirjoittaa helpohkon loogisesti etenevän tekstin 9. luokka • hallitsee tärkeimmät oikeinkirjoitussäännöt • hallitsee perustiedot maailman kielistä ka kielikunnista • osaa nimetä keskeisimpiä suomalaisia kirjailijoita ja teoksia • lukee romaanit ja tekee niihin liittyvät työt • kirjoittaa kaksi ainetta • hallitsee tärkeimmät kieliopin käsitteet • pitää ohjelmapuheen AIHEKOKONAISUUDET 7. luokka 1)Ihmisenä kasvaminen • oikean ja väärän pohdinta kirjallisuuden avulla • opiskelutekniikat (muistiinpanot, ajatuskartat, tekstin rakenne) • tunteiden tunnistaminen ja käsittely kirjallisuuden avulla • ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen ryhmätyössä 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • lyhyt tutustuminen Suomen kirjallisuushistoriaan • kielen synty • satujen historiaa 3) Viestintä ja mediataito • esitelmän pitäminen ja arvioiminen, tiedonhankinta • novellin erittely 4) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • puheella ja kirjoituksella vaikuttaminen 5) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • kirjallisuuden avulla • vapaaehtoisena ainekirjoituksessa 6) Turvallisuus ja liikenne • novellit koulukiusaamisesta, kirjoitustehtävä

27

7) Ihminen ja teknologia • tiedonhaku esitelmän yhteydessä 8. luokka 1) Ihmisenä kasvaminen • tunteiden tunnistaminen ja käsittely kirjoittamalla ja kirjallisuuden avulla • oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo mielipidekirjoituksissa • tavoitteellinen jatkuva itsensä kehittäminen kirjoittajana 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • ihmisoikeudet mielipidekirjoituksen yhteydessä • oma kirjallinen kulttuuri lukukokemuksena 3) Viestintä ja mediataito • omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu mielipidekirjoituksissa ja aineissa • perustelu- ja vetoamiskeinot 4) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • oman mielipiteen muodostaminen ja ilmaiseminen • kirjoituksella vaikuttaminen 5) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä • sanomalehtiuutisten analysointi • kirjallisuuden avulla • vapaaehtoisena ainekirjoituksessa 6) Turvallisuus ja liikenne • terveyden ja väkivallattomuuden edistäminen kirjallisuuden avulla 7) Ihminen ja teknologia 9. luokka 1) Ihmisenä kasvaminen • tunteiden tunnistaminen ja käsittely kirjoittamalla ja kirjallisuuden avulla • tavoitteellinen itsensä jatkuva kehittäminen kirjoittajana • pitkäjänteinen itsensä kehittäminen koko kieliopin kertauksessa 2) Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • suomi kielikunnassaan ja muut kielikunnat • Suomen kirjallisuushistoriaa kansanperinteestä nykypäivään • suomen kielen ominaispiirteet • Suomen kielivähemmistöt 3) Viestintä ja mediataito • tiedonhankinta • osallistuva ja vuorovaikutuksellinen viestintä kirjallisuuskeskusteluissa

28

• ainekirjoitus 4) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • ohjelmapuheen pitäminen ja arvioiminen 5) Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • kirjallisuuden avulla • vapaaehtoisena ainekirjoituksessa 6) Turvallisuus ja liikenne • terveyden ja väkivallattomuuden edistäminen kirjallisuuden avulla 7) Ihminen ja teknologia • tiedonhaku esitelmän yhteydessä

TOINEN KOTIMAINEN KIELI Toinen kotimainen kieli on ruotsi tai suomi (finska). Ruotsin kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön maamme ruotsinkielisen väestön kanssa sekä pohjoismaiseen yhteistyöhön. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa häntä arvostamaan Suomen kaksikielisyyttä ja pohjoismaista elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Oppiaineena ruotsin kieli on taitoja kulttuuriaine.

RUOTSI B-KIELENÄ VUOSILUOKAT 7−9 TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii * kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen. *ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta tilanneyhteyden tukemana *kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Kulttuuritaidot Oppilas oppii *ymmärtämään suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista elämänmuotoa *viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajan kanssa jokapäiväisissä tilanteissa

29

ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii *käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä *tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita *arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit suomen ja ruotsin kielen kielialueen näkökulmasta *lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät *harrastukset ja vapaa-ajan vietto *matkustaminen *koulu ja oppilastoverit sekä opettajat *asuminen maalla ja kaupungissa *ostoksilla käynti ja julkisten palvelujen käyttö *perustietoja suomenruotsalaisesta, ruotsalaisesta ja muusta pohjoismaisesta elämänmuodosta. Rakenteet *kaikkein keskeisin verbioppi *substantiivien ja verbien taivutus *keskeistä lauseoppia ja sidosrakenteita. Viestintästrategiat *kielellinen ja tilannevihjeisiin pohjautuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi *vuorovaikutustilanteissa saadun palautteen hyödyntäminen *oman kielenkäytön tarkkailu *puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla *joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloituksen ja lopetuksen sekä puheenvuoron ottamisen ja ylläpitämisen sekä palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö. 7.luokka Aihepiirit *esittely, ikä, nimi *kellonajat *henkilön kuvaileminen *viikonpäivät *asuinpaikka ja osoite *sukulaisuussanoja *omistamisen ilmaiseminen

30

*onnitteleminen ja kiittäminen *mielipiteen ilmaiseminen *harrastuksia *luvan pyytäminen ja antaminen *ruokailukeskustelua *harrastuksista keskustelua *luokkaretki *matkan tapahtumia ja matkakuvauksia *asuminen Rakenteet *kysymyssanat *lukusanat 1-1000 *persoonapronominit *verbin infinitiivi, preesens ja imperfekti *prepositioita *verbillä alkavat kysymykset ja niihin vastaaminen *substantiivien taivutus *adjektiivien taivutus *omistussanat *apuverbejä *ainesanat *väitelauseen käänteinen sanajärjestys *possessiivipronominit 8.luokka Aihepiirit *kesäkuulumisia *Norja-tietoutta *koulu ja koulunkäynti *urheilu ja vapaa-aika *raha ja sen merkitys *viihteen eri muotoja *terveys ja sairaus *televisio-ohjelmia *hiihtoloma *sää *matkustustapoja *ruokaostoksia *kotitöitä *värejä ja värien merkitys *luonteenpiirteet ja ulkonäkö *luonto ja luonnonsuojelu *Ruotsi-tietoutta *suhtautuminen erilaisiin ihmisiin

31

Rakenteet *aikamuodot ja infinitiivi *deklinaatiot *man-rakenne *apuverbit *någon, ingen *perusluvut ja järjestysluvut *päiväys *persoonapronominien objektimuodot *vilken,vilket,vilka *adverbit *käänteinen sanajärjestys *aine- ja abstraktisanat *sivulauseita *komparatiivi ja superlatiivi 9.luokka Aihepiirit *kuulumisten vaihtoa *liikenne *tietokonetietoutta *tulevaisuudensuunnitelmia *tietoutta Pohjoismaista *ruokailutilanteita *mielihaluja ja mielitekoja *posti-ja pankkiasioita *joulu *kaupunkiympäristöä ja maalaisasumista *musiikki *kunnon hoitaminen *seurustelu *toinen kotimainen kieli Rakenteet *refleksiiviverbit *substantiivien ja adjektiivien taivutus *ammatin ilmaiseminen *maantieteelliset nimet *ilmansuunnat *vad för-pronomini *den här ja den där-pronominit *sivulauseet *relatiivipronomini som *I konditionaali *adjektiivi ja substantiivi omistusmuodon jälkeen *sin, sitt, sina ja hans, hennes, deras

32

*att+ infinitiivi *s-passiivi *pronominit: hela, båda, varje, samma, annan, sådan, själv *adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus *komparatiivi ja superlatiivi substantiivin edessä TYÖSKENTELY Viestinnällisyys ja kommunikatiivisyys ovat tärkeitä.Työskentely voi olla opettajajohtoista, itsenäistä, parityöskentelyä ja ryhmätyöskentelyä. Voidaan käyttää erilaisia apuvälineitä, kuten Atk:ta , kielistudiota, videoita ja erilaista oheismateriaalia kuten lehtiä ja kirjoja. Eriytetään tilanteen mukaan. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuullun ymmärtäminen *Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. *Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsmaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. *Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Puhuminen *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. *Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmaisuja, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. *Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Tekstin ymmärtäminen *Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityis- kirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). *Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. *Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Kirjoittaminen *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa.

33

*Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). *Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreeteihin tarpeisiin.Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. *Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. ARVOSANAN 5 KRITEERIT Kuullun ymmärtäminen *Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. *Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Puhuminen *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. *Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. *Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. *Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. *Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tekstin ymmärtäminen *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Tunnistaa vähäisen määrän tutuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. *Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on hyvin rajallinen. Kirjoittaminen *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. *Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. ARVIOINTI Jatkuva palaute, joka perustuu erilaisiin kokeisiin ( formatiivisiin ja summatiivisiin). Tuntiosallistuminen,työskentely kotona ja asenne vaikuttavat arviointiin. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteeseen.

AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen Tarkoituksena on että ruotsin opiskelu on mielekästä ja hauskaa. Oppilaat työskentelevät usein pareittain tai ryhmissä ja näissä jokainen oppilas on tärkeä ja oppii vuorovaikutusta.

34

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan suomenruotsalaista, ruotsalaista, suomalaista ja pohjoismaista kulttuuria. Aiheina ovat myös monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. 3. Viestintä- ja mediataito Painotetaan suullisia valmiuksia: oppilas harjoittele säännöllisesti kysymään ja ilmaisemaan mielipiteitään ja tunteitaan. Eri tiedotusvälineet ovat myös aiheina. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Työtavat edistävät omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoisuutta. Tutustutaan koulutukseen ja työelämään. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristönsuojelua ja sen yhteyttä ihmisen hyvinvointiin. 6. Turvallisuus ja liikenne Pohditaan erityisesti turvallista liikennettä ja tutustutaan liikennesääntöihin. 7. Ihminen ja teknologia Rohkaistaan oppilaita käyttämään tietotekniikkaa omissa tuotoksissaan ja tiedonhankinnassa.

VIERAAT KIELET

A-KIELI ENGLANNIN OPETUSSUUNNITELMA 3 – 6lk EURAN KUNNASSA Ensimmäinen vieras kieli on englanti ja se alkaa 3. luokalta. Oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi englantia tulisi opettaa kohtuullisen pienissä oppilasryhmissä Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa aluksi pääsääntöisesti suullisesti ja vähitellen kirjallista viestintää lisäten. Hänen tulee tiedosta, että kielet ja kulttuurit ovat erilaisia, mutta eivät eriarvoisia. AIHEKOKONAISUUDET Vieraiden kielten opetuksen soveltuvat aihekokonaisuudet. 1. Ihmisenä kasvaminen: itsearviointi, keskittyminen ja ponnistelu, vuorovaikutustaidot, yksin ja yhdessä tekeminen, tekemällä oppiminen, vastuuntuntoisuus, tavoitteellisuus, erilaisuuden hyväksyminen. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys: oman kulttuuri-identiteetin olemus, vieraaseen kulttuuriin tutustuminen ja sen vertaaminen omaan, kulttuuritehtävät, kirjan kuvitus, matkustaminen, kansainvälinen yhteistyö, tapakulttuuri, juhlat, tieto toisista maista,

35

kirjeenvaihtoystävät, suvaitsevaisuus 3. Viestintä- ja mediataito: draama, opiskelutaidot, suullinen ja kirjallinen viestintä vieraalla kielellä, tietokoneen käyttö, oppilaan CD, erityyppiset kertomukset, kuuntelun kehittyminen. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys: omatoimisuus, yhteistyökyky, monipuoliset työtavat, oppimisen seuranta. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta: harrastukset, vapaa-ajan käyttötavat, luonnonsuojelu. 6. Turvallisuus ja liikennekäyttäytyminen: reitin neuvominen, matkustaminen, kaupunkisanasto, kulkuvälinesanasto, avun pyytäminen ja hakeminen. 7. Teknologia ja ihminen: tietokonesanasto, tietokoneiden käyttö, oppikirjan CD:t, internetin käyttö, oppilaiden esitysten äänittäminen ja mahdollisesti videointi. Rakenteet 3-6 luokka: • viestinnän kannalta keskeinen kielioppi 3. luokka • monikko alustavasti • be, have ja can – verbien preesens • kysymyssanat: what, who, when, where, why • prepositio alustavasti • käskyt ja kiellot 4. luokka • kysymyslause, do • s-genetiivi • persoonapron. ; poss. pron. • prepositio • epäsäännölliset monikot 5. luokka • do / does – apuverbi • don’t / doesn’t väitelause • kesto / yleispreesens • there is / there are – rakenne • järjestysluvut • objektimuoto • yleispreesens • imperfekti alustavasti • artikkeli 6. luokka • imperfekti • futuuri alustavasti

36

• adjektiivien vertailumuodot • perfekti alustavasti Viestintästrategiat • puheen ja kirjoitetun tekstin pääasioiden tunnistaminen • rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta • omien viestien suunnittelu • puhekumppanin apuun nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa • kirjallisen apuneuvoihin tukeutuminen tekstin tuottamisessa ja tulkitsemisessa. Kulttuuritaidot Oppilas • tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja • pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat ja työtavat Oppilas • käyttää luontevasti joitakin kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten pari- ja pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa • ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. OPPIMAAN OPPIMINEN 3.luokka • oppii läksyjen tekotavat, välineistä ja kotitehtävistä huolehtiminen • aktiivinen ja rohkea osallistuminen • kysyy jos ei osaa • positiivinen asenne uuteen kieleen ja uuden asian oppimiseen • itsearviointi • sanaston käyttö • parin kanssa työskentely 4.luokka • pienryhmätyöskentely • osaa korvata kielitaidon puutteita eleillä ja ilmeillä • osaa käyttää erilaisia muististrategioita oppimisen tukena • osaa arvioida työskentelyään • ymmärtää pitkäjänteisen opiskelun merkityksen 5.luokka • osaa käyttää kiertoilmauksia käyttäessään vierasta kieltä 6.luokka • osaa päätellä merkityksiä asiayhteyksistä • hyödyntää tietoja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan. ARVIOINTI Arviointi voidaan jakaa opintojen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista ja sen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen. Arvioinnin tulee olla

37

oppilasta rohkaisevaa ja sen tulee tukea myönteisen minäkuvan muodostamista ja halukkuutta itsensä kehittämiseen. Arvioinnilla palkitaan viestinällistä uskallusta, yrittämistä ja aktiivista osallistumista. Miten käytännössä? 1. Itsearviointi 2. Sanakokeet ja kokeet, joista palautetta kirjallisesti tai / ja numeerisesti. 3. Tuntiaktiivisuuden ja tuntiosallistumisen arviointi opettajan havaintojen perusteella. 4. Läksynkuulustelut ja läksyjen tekemisen havainnointi. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 2) mukaan: Kuullun Ymmärtäminen Puhuminen Tekstin Ymmärtäminen Kirjoittaminen A2.1 Peruskieli-taidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kuvaus hyvästä osaamisesta = 8 Kuullun ymmärtäminen: A2.1 • Ymmärtää fraaseja ja ilmauksia, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin, omiin kokemuksiin tai rutiinitilanteisiin. • Ymmärtää jonkin verran ponnistellen yksinkertaisten puheviestien keskeisimmän sisällön. • Ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien ydinsisällön. • Ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Puhuminen: A1.3 • Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. • Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. • Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. • Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkot hyvin ilmeisiä. • Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. • Puheessa esiintyy paljon virheitä. Tekstin ymmärtäminen: A2.1 • Ymmärtää muutaman kappaleen pituisia, yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä ( esim. yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). • Ymmärtää tekstin tarkoituksen, pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia. Pysty toisinaan arvaamaan tuntemattoman kieliaineksen merkityksen kontekstin avulla. • Ymmärtäminen vaatii tekstin uudelleen lukemista tai apuvälineitä.

38

Kirjoittaminen: A1.3 • Selviytyy yksinkertaisista helposti ennustettavista kirjoitustehtävistä tutuimmissa arkitilanteissa. • Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä ( postikortin, lyhyen esittelyn ) todellisista tai kuvitteellista henkilöistä ja hyvin tutuista aiheista. • Osaa kopioida yksitäisiä tietoja ja kirjoittaa muistiin yksinkertaista sanelua. • Osaa muutamia kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät oman elämän yksityiskohtiin tai konkreettisiin tarpeisiin. • Osaa kirjoitta yksilauseisia virkkeitä tai rinnasteisia lauseita, joissa esiintyy perusaikamuotoja. • Tekstissä esiintyy hyvin paljon virheitä.

39

AIHEKOKONAISUUDET TAULUKKONA

I


A

Oma kasvu

1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu x x x x 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus x x x x 3 esteettisyys 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen x x x x 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen x x x xx

B Yhteisöllisyys

6 toisten huomioon ottaminen x x x x 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä x x x x 8 erilaisia yhteistoimintatapoja x x x

II


A


1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö x x x 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus x x x x


3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus x x x 4 kotiseudun kulttuuri x x x x 5 yksilö sukupolvien ketjussa x x x x


40

6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset x x x x 7 monikulttuurisuus x x x 8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla x x x x 10 tapakulttuuri x x x x III


A

Viestintä

1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä x x x x 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa x x x x

B Mediataidot

3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi x x 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä 5 lähdekritiikki 6 vaikuttaminen


7


8 tietoturva 9 verkkoetiikka

IV


A



41

B

Osallistuminen

3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä x x x x 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista

C Yrittäjyys

8 yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys 9 yritystoiminta


A


1 ympäristönlukutaito 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla x x x 3 yksilön ja yhteisön vastuu x x x 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä


5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat 6 arkikäytännöt 7 oman talouden hallinta


8 omien valintojen merkitys 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta x x

42

VI


A




3


C

Väkivallattomuus

4 väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa 5 väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja


6 keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt x x x 7 lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen

VII


1 2 3 4 5 6

A


1 teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta 2 teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina x x



43

C


7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö x x 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa x x

44

VUOSILUOKAT 7−9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. TAVOITTEET Kielitaito, muu kuin englanti Oppilas oppii • ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää sekä yleis- tai asiatietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä • selviytymään yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisista palvelutilanteista ja kuvailemaan lähipiiriään • kirjoittamaan suppeita viestejä ja luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista. Kielitaito, englanti Oppilas oppii • ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä • selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran yksityiskohtia • tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Kulttuuritaidot Oppilas oppii • tuntemaan kohdekulttuuria ja ymmärtämään sitä omaa kulttuuritaustaansa vasten • viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa • tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden. Opiskelustrategiat Oppilas oppii • käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa • hyödyntämään tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja viestinnässä • tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä • arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit oman ja opiskeltavan kielen kielialueen näkökulmasta • vapaa-ajan vietto ja harrastukset • matkustaminen • julkiset palvelut • opiskelu, työ ja elinkeinoelämä • kestävä kehitys • terveys ja hyvinvointi • tiedotusvälineet

45

Rakenteet • verbin perustaivutus ja tärkeimmät aikamuodot • substantiivien ja adjektiivien sekä yleisimpien pronominien ja prepositioiden käyttö • keskeinen lauseoppi ja sidosrakenteet Viestintästrategiat • kielellinen tai tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi • vuorovaikutustilanteessa saadun palautteen hyödyntäminen • puuttuvan kielitaidon kompensointi likimääräisellä ilmaisulla • oman kielenkäytön tarkkailu • joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttö 7. luokka - vapaa-ajan vietto ja harrastukset - matkustaminen - lauseen perusrakenne (väite-, kysymys-, ja kieltolause), lauseenjäsenet - yleisimmät aikamuodot - persoonapronominit, omistusmuodot - sanaston kartuttaminen - perusviestintätilanteet (kuullun- ja tekstinymmärtäminen, keskustelu) 8. luokka - ystävät - viestintä - luonnonsuojelu - musiikki - rakkaus - lauserakenne, aikamuodot - artikkelit, monikkomuodot - adjektiivit ja adverbit - 1. konditionaali - pronominit, prepositiot - verbin ing-muoto - apuverbit - there is/are- rakenne - sanaston kartuttaminen - perusviestintätilanteet (kuullun- ja tekstinymmärtaminen, keskustelu) 9. luokka - työelämään siirtyminen - vapaa-aika, harrastukset - erilaiset kulttuurit - passiivi - konditionaali, ehtolause - epäsuorat kysymykset AIHEKOKONAISUUDET

46

1. IHMISENÄ KASVAMINEN - ihmissuhdetaidot - ryhmässä toimiminen, toisten huomioonottaminen - tasa-arvo - perhe, erilaisuuden ymmärtäminen - oppimaan oppiminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS – oman ja kohdekulttuurin tavat ja perinteet - erilaisuuden ymmärtäminen - perhe, tasa-arvo 3. VIESTINTÄ- JA MEDIATAITO - tiedonhankinta - kirjallinen ja suullinen ilmaisu 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS - mielipiteen ilmaiseminen - ryhmätyöskentely - aktiivisuuden merkitys: omatoimisuus - 5. VASTUU YMRÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ - ympäristönsuojelu - ystävyys ja ihmissuhdetaidot 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE - terveys - tienneuvominen - perusturvallisuus 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA - tietotekniikka tiedonhankinnassa sekä oppimisvälineenä TYÖSKENTELY - erilaiset työtavat (pari- ja ryhmätyö, itsenäinen työskentely, projektityöt, opettajajohtoinen työskentely) - oppilaan kuuntelu-, puhe-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämistaitojen monipuolinen harjoittaminen - apuvälineinä oppikirjan ohella ATK, videot, aikakauslehdet, musiikki, kirjallisuus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite) mukaan: Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Englanti B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito B1.1 Toimiva peruskielitaito A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Muut kielet A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A2.2 Kehittyvä peruskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe

47

Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas • käyttää säännöllisesti kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja • on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Kuullun ymmärtäminen - oppilas pystyy ymmärtämään puhetta ja seuraamaan keskustelua tuttujen aihepiirien pohjalta, hallitsee myös rajallisen joukon idiomeja - oppilas tavoittaa radiouutisten, elokuvien, tv-ohjelmien ja selkeiden puhelinviestien pääkohdat - hidastusta tai toistoa tarvitaan silloin tällöin Puhuminen - oppilas osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään sekä selviytyy jokapäiväisistä vuorovaikutustilanteista - puhe on melko sujuvaa ja ääntäminen ymmärrettävää, vaikka katkoksia ja ääntämisvirheitä esiintyy - osaa yksinkertaisia ja vaativampiakin rakenteita, mutta vapaassa puheessa esiintyy virheitä Tekstin ymmärtäminen - oppilas pystyy lukemaan monenlaisia tekstejä tutuista aihepiireistä myös valmistautumatta - arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstien yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista Kirjoittaminen - oppilas osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista - oppilas osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ARVIOINTI - arvioinnissa otetaan huomioon oppijan kokonaissuoritus, ei pelkästään lopputulos - arviointi kohdistuu paitsi oppilaan tietoihin myös oppilaan tiedonhankinta- ja hallintataitoihin - arvioinnilla pyritään kannustamaan oppilasta itsenäiseen tiedon soveltamiseen ulkoa pänttäämisen sijaan PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 - oppilas on läsnä tunneilla ja suorittaa kokeet ja muut suoritukset hyväksytysti - oppilas osallistuu omien kykyjensä mukaan opetukseen

48

B 2 - KIELI SAKSA

TAVOITTEET Oppilas oppii saksan kieltä niitä tilanteita varten, joissa hän sitä todennäköisimmin joutuu käyttämään ja ymmärtämään. KESKEISET SISÄLLÖT 8.luokka * esittäytyminen * tervehtiminen * keskustelun aloittaminen * itsestä kertominen * kahvilafraasit * ostosfraasit * kuulumisten tiedustelu * pahoittelu ja siihen vastaaminen * puhelinsanonnat * treffien tekeminen * mielipiteen ilmaisu * ruokailufraaseja * asumissanontoja * tunteiden ilmaisut * kohteliaisuudet ja niihin vastaaminen * kutsun esittäminen * harrastuksista kertominen * viestin laatiminen * matkalipun ostaminen * ulkonäöstä kertominen 9.luokka * ravintolatermejä * vaatesanontoja * matkan varaaminen * hotellifraaseja * kotiseudusta kertominen * säästä kertominen * tien neuvominen * juhlasanastoa * onnitteleminen ja toivottaminen * elokuvalipun osto * asumisesta kertominen * ympäristöstä kertominen * harrastuksista kertominen * terveydentilasta kertominen * kotitöistä kertominen

49

* tulevaisuuden suunnitelmista kertominen KESKEISET RAKENTEET 8.luokka * säännöllisten verbien taivutus * sein-verbi * persoonapronominit * ja- ja nein-vastaukset * haben-verbi * lukusanat * artikkelit * kieltosanat * possessiivipronominien yksikkö * epäsäännöllisiä verbejä * päälauseen sanajärjestys * modaaliverbit * substantiivien monikko * eriävät yhdysverbit * objekti ja akkusatiivi * persoonapronominien akkusatiivimuodot * man-rakenne * imperatiivi 9.luokka * possessiivipronominien monikko * imperfekti sein- ja haben-verbeillä * akkusatiiviprepositiot * sivulauseen sanajärjestys * perfekti * substantiivien datiivi * datiiviprepositiot * persoonapronominien datiivimuodot TYÖSKENTELY Tilanteesta riippuen yksilötyöskentelyä, paritöitä tai ryhmätöitä. Rakenteiden opiskelussa opettajajohtoista työskentelyä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8

Kuullun ymmärtäminen * Ymmärtää yksinkertaisia lausumia rutiinimaisissa keskusteluissa * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia keskusteluja normaalia hitaammalla yleiskielisellä puheella.

50

Luetun ymmärtäminen * Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä. Puhuminen * Osaa viestiä suppeasti * Osaa joitakin tilannesidonnaisia lauseita, vaikka ääntämisessä esiintyisi virheitä ja taukoja. Kirjoittaminen * Osaa viestiä lyhyin lausein. * Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja lähipiiristään. * Pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Kuullun ymmärtäminen * Ymmärtää rajallisen määrän sanoja ja lyhyitä lauseita jotka liittyvät välittömään tilanteeseen. * Tarvitsee paljon apua, puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Luetun ymmärtäminen * Ymmärtää nimiä, kylttejä ja lyhyitä, yksinkertaisia tekstejä . * Pystyy yksinkertaisesta tekstistä poimimaan yksittäisen tiedon useammalla lukemisella. Puhuminen * Osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein käyttäen apuna äidinkieltä ja eleitä. * Puhe katkonaista, ääntäminen voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia. * Osaa joitakin vakioilmaisuja, mutta ei pysty vapaaseen tuotokseen. Kirjoittaminen * Osaa kirjoittaa lyhyitä lauseita ja fraaseja. * Osaa kirjoittaa ulkoa opeteltuja fraaseja, mutta ei pysty vapaaseen tuotokseen. ARVIOINTI Arviointi perustuu jatkuvaan palautteeseen, tuntikuulusteluihin ja koesuorituksiin. AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen Tarkoituksena on että oppilas kokee saksan opiskelun mielekkäänä. Vuorovaikutustaitoja opitaan pari ja ryhmätöissä. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Opitaan saksankielisen alueen kulttuuria ja historiaa.

51

3. Viestintä- ja mediataito Painotetaan suullisia taitoja. Kysymysten tekeminen, mielipiteiden ilmaiseminen, tunteet mukaan lukien tärkeää. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Työtavat edistävät omatoimisuutta, aloitteellisuutta ja päämäärätietoutta. Tutustutaan koulutukseen ja työelämään. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Käsitellään ympäristökysymyksiä ja niiden yhteyttä ihmisen hyvinvointiin. 6. Turvallisuus ja liikenne Pohditaan erityisesti turvallista liikennettä ja tutustutaan liikennesääntöihin. 7. Ihminen ja teknologia Rohkaistaan oppilaita käyttämään tietotekniikkaa omissa tuotoksissaan ja tiedonhankinnassa.

B2- KIELI RANSKA TAVOITTEET Oppilas oppii ranskan kielen perusteet niin, että hän selviytyy yksinkertaisista jokapäivän tilanteista kieltä käyttämällä ja ymmärtämällä. KESKEISET SISÄLLÖT 8.luokka *esittäytyminen *tervehtiminen *keskustelun aloittaminen *itsestä kertominen *anteeksi pyytäminen *ostosfraasit *lipun ostaminen *voinnista puhuminen *ruuan tilaaminen *tapaamisesta sopiminen *mieltymyksistä puhuminen *henkilötietojen kertominen *harrrastuksista kertominen *ruokasanastoa *suunnitelmista puhuminen *mielipiteen ilmaiseminen *kellonajan ilmaiseminen

52

*toivotusten ilmaiseminen 9.luokka *lipun ostaminen *matkailusanastoa *säästä kertominen *nähtävyyksistä kertominen *ympäristön tarkkailu *ostosfraaseja *ravintolafraaseja *mielipiteen ilmaiseminen KESKEISET RAKENTEET

8.luokka *epämääräiset artikkelit *lukusanoja *intonaatiokysymys *adjektiivin taipuminen *persoonapronominit *epäsäännöllisiä verbejä *kieltosanat *omistuspronominit *määräinen artikkeli *est-ce que-kysymys *painolliset persoonapronominit *I säännöllinen verbiluokka ja passé composé *kysymyssanoja *il y a-rakenne *lähifutuuri *prepositioita 9.luokka *verbi +infinitiivi *refleksiiviverbit *adjektiivin paikka ja taipuminen *II ja III säännöllinen verbiluokka ja passé composé *lukusanoja *järjestysluvut *persoonaproniminien suorat ja epäsuorat objektimuodot *partitiivi *passé composé être-apuverbillä TYÖSKENTELY Itsenäistä ja parityöskentelyä, sekä myös ryhmätyötä. Etenkin rakenteiden opiskelussa opettajajohtoista työskentelyä.

53

PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuullun ymmärtäminen *ymmärtää ja pystyy seuraamaan yksinkertaisia lauseita ja rakenteita tutuista aiheista keskusteltaessa normaalia hitaammalla puheella. Luetun ymmärtäminen *ymmärtää lyhyitä viestejä ja tekstejä. *pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä Puhuminen *osaa viestiä suppeasti tutuista aiheista, lauseissa kuitenkin taukoja ja virheitä Kirjoittaminen *osaa viestiä lyhyin lausein ja fraasien. *pystyy kirjoittamaan yksinkertaisia päälauseita PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Kuullun ymmärtäminen *ymmärtää rajallisen määrän sanoja ja lyhyitä lauseita, jotka liittyvät välittömään tilanteeseen *tarvitsee paljon apua, puheen hidastamista, toistoa ja käännöstä Luetun ymmärtäminen *ymmärtää lyhyitä, yksinkertaisia viestejä ja lauseita tutuista aihepiireistä *pystyy poimimaan tekstistä yksittäisen tiedon useammalla lukemisella Puhuminen *osaa vastata yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein käyttäen apuna eleitä ja äidinkieltä *puhe katkonaista ja ääntämisessä ymmärrystäkin haittaavia virheitä Kirjoittaminen *osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia lauseita ja fraaseja tutuista aihepiireistä, ei pysty vapaaseen tuotokseen ARVIOINTI Jatkuvaa palautetta tunneilla, sanakokeita, tuntikuulusteluita ja varsinaisia kokeita. AIHEKOKONAISUUDET 1. Ihmisenä kasvaminen Tarkoituksena on, että oppilas kokee ranskan opiskelun mielekkäänä. Pari- ja ryhmätyöt harjoittavat ihmissuhdetaitoja ja niiden avulla opitaan myös toisten huomioonottamista. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Tutustutaan ranskankielisten alueiden kulttuuriin ja historiaan.

54

3. Viestintä- ja mediataito Painotetaan suullista ja kirjallista ilmaisua. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Työtavat edistävät omatoimisuutta ja aloitteellisuutta. Kannustetaan oman mielipiteen ilmaisemiseen ranskan kielellä. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Tiedostetaan ympäristön merkitys ihmisten hyvinvointiin. 6. Turvallisuus ja liikenne Tiedostetaan turvallisen liikenteen merkitys. 7. Ihminen ja teknologia Rohkaistaan oppilaita käyttämään tietotekniikkaa omissa tuotoksissaan ja tiedonhankinnassa.

MATEMATIIKKA

VUOSILUOKAT 1-2

Tavoitteet 1.luokka 2.luokka ¤ oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommuni- ¤ oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommu- koimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydy- nikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkai- tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä semisesta ja ratkaisemisesta ¤ saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esit- ¤ saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista e- tää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodos- sittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden tusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu kieli, välineet, symbolit ja kirjoitettu kieli, välineet ja symbolit ¤ oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan ra- ¤ oppilas ymmärtää käsitteiden muodostavan kenteita rakenteita ¤ ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii ¤ ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja soveltuvia peruslaskutaitoja oppii soveltuvia peruslaskutaitoja ¤ oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään ¤ oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätel- konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallises- miään konkreettisin mallein ja välinein, ku- ti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja vin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmi- eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuh- öistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukai- teita suuksia sekä syy-seuraussuhteita ¤ harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista it- ¤ harjaantuu tekemään havaintoja eteen tule- sensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista vista itsensä kannalta merkityksellisistä ja matemaattisista ongelmista haasteellisista matemaattisista ongelmista

55

Keskeiset sisällöt Luvut ja laskutoimitukset 1.luokka 2.luokka ¤ lukumäärä, lukusana ja numerosymboli ¤ lukujen ominaisuudet; vertailu, luokittelu, jär- ¤ lukujen ominaisuudet; vertailu, luokittelu, jestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja järjestykseen asettaminen, lukujen hajottami- kokoaminen konkreettisin välinein nen ja kokoaminen konkreettisin välinein ¤ kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate ¤ kertolaskua ja kertotauluja ¤ yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten ¤ yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimi- väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla tusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla ¤ jakolaskua konkreettisilla välineillä ¤ erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista ¤ eri laskutapojen ja välineiden käyttöä; palikoita ¤ eri laskutapojen ja välineiden käyttöä; pali- ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässä- koita ja kymmenjärjestelmävälineitä, luku- lasku, paperin ja kynän käyttö suora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö ¤ murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein Algebra 1.luokka 2.luokka ¤ säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuk- ¤ säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippu- sien näkeminen kuvista vaisuuksien näkeminen kuvista ¤ yksinkertaisia lukujonoja ¤ yksinkertaisia lukujonoja -tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen Geometria 1.luokka 2.luokka ¤ ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden ¤ ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu havainnointi ja kuvailu ¤ ympäristössä olevien geometristen muotojen ¤ ympäristössä olevien geometristen muoto- havainnointi, kuvailu ja nimeäminen jen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen ¤ kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tun- ¤ kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muoto- nistaminen, selostaminen ja nimeäminen jen tunnistaminen, selostaminen ja nimeä- minen ¤ geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, suo- ¤ geometriset peruskäsitteet, kuten piste, ja- ra ja kulma na, murtoviiva, suora ja kulma ¤ kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piir- täminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen ¤ yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia -tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen

56

Mittaaminen 1.luokka 2.luokka ¤ mittaamisen periaate ¤ pituus, massa, hinta ¤ pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika, hinta ¤ mittavälineiden käyttö ¤ mittavälineiden käyttö ¤ tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ¤ mittaustulosten arviointi ¤ mittaustulosten arviointi Tietojen käsittely ja tilastot 1.luokka 2.luokka ¤ tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen ¤ tietojen etsim., kerääminen ja tallentaminen ¤ yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lu- ¤ yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien keminen lukeminen ¤ koottujen tietojen esittäminen pylväsdiag- rammina KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas • osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle • pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti • osaa tehdä vertailua, muun muassa pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas • tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen • hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut • tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä • ymmärtää yhteen-, vähennys-, kertoja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa • osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa • tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria Oppilas • tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, muun muassa nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin

57

• osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Oppilas • osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika • osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. VUOSILUOKAT 3-5 1-2 luokilla matematiikan opetuksen painopiste on lukukäsitteen muodostumisessa, yhteen - ja vähennyslaskun käsitteen muodostumisessa ja niiden yhteyden ymmärtämisessä sekä yhteen – ja vähennyslaskun harjoittelussa. kertoja jakolaskun käsite opitaan alustavasti. 3-4 luokilla vahvistetaan yhteen – ja vähennyslaskun osaamista lukualueen kasvaessa. Uutena painopistealueena on kertoja jakolaskun harjoittelu sekä murto- ja desimaaliluvun käsite. 5-6 luokilla painopiste on murto- ja desimaaliluvuilla laskemisen harjoittelussa. prosentin käsite opitaan alustavasti.

58

1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk

Luvut Lukualue 0-100 Lukualue 0-1000 Lukualue 0-10000

Lukualue 10000

- suuruusvertailut - suuruusvertailut - 60-järjestelmä, kellonajat

- negatiivisen kokonaisluvun käsite alustavasti

- lukumäärän, lukusanan ja numeromerkinnän yhteys

- lukujen muodostaminen

Yhteen- ja vähennyslasku

- yhteen- ja vähennyslaskun yhteys

- allekkainlasku - peräkkäiset lainaukset

- yhteen- ja vähennyslasku päässä

- muistinumero ja lainaaminen

- kymmenylitys

Kerto- ja jakolasku

- kertoja jakolaskun käsite

- allekkain kertominen

- kaksinumeroinen kertoja

- kaksinumeroinen jakaja

-kertotaulut 0-5 - jakolaskua päässä

- jakokulma

- kertotaulut 0-10 - yksinumeroinen jakaja

59

1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk

Murtoluvut

- murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein

- murtoluvun käsite

- samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslasku

- laventaminen ja supistaminen

- kertominen ja jakaminen luonnollisella ja murtoluvulla

- suuruusvertailut

Desimaaliluvut - desimaalimerkintä alustavasti

- desimaaliluvun käsite

- murtoluvun muuntaminen desimaaliluvuksi ja päinvastoin

- kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla

- suuruusvertailu

- kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla

- prosentin käsite

- yhteys murtolukuun - pyöristäminen

- yhteen- ja vähennyslasku

Yhtälöt ja lausekkeet

- yhteen- ja vähennyslaskun muodostaminen sanallisesta tehtävästä

- kertolaskun muodostaminen sanallisesta tehtävästä

- laskujärjestys - sulkumerkit

- yhtälön ja epäyhtälön ratkaiseminen päättelemällä

- sulkumerkit alustavasti

60

1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk

Geometria - piste, suora - jana, kulma -piiri ja pinta-ala

- piiri ja pinta-ala - peilauksia, yhtenevyys

- mittakaava

-ympyrä, kolmio, neliö

- monikulmion käsite

- kulmien ja tasokuvioiden luokittelu

- ympyrän osia - kulman piirtäminen

- pallo, kuutio - lieriö, kartio

- samanmuotoisten kappaleiden tunnistus ja luokittelu

- pinta-alan yksiköt

- tilavuuden yksiköt

- suurennus - symmetrisyys

Mittaaminen - pituus, m, cm - pituus, mm - pituus, dm, km - mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen

- aika - massa, kg, g - ajan yksiköt, s, min, h, d, kk, a

- mittaustuloksen arviointi ja tarkistaminen

- raha - tilavuus, l , dl

- kellonajat

- laatumuunnoksia

Tietojenkäsittely ja tilastot

- yksinkertainen pylväsdiagrammi

- yksinkertaisen taulukon tulkinta

- pylväs- ja viivadiagrammin piirtäminen

- tietojen kerääminen, tallentaminen ja esittäminen

- koordinaatisto - tyyppiarvo

- keskiarvo - mediaani

- todennäköisyyden käsite

61

VUOSILUOKAT 6-9 Kuntakohtainen jaottelu vuosiluokille näkyy numeroina suluissa Luvut ja laskutoimitukset • peruslaskutoimitusten varmentaminen (6-9) • luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut (6-9) • vastaluku, itseisarvo, käänteisluku (6-9) • aikalaskut, aikaväli (6-9) • alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä (6,9) • murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna (7) • kertominen ja jakaminen desimaaliluvuilla sekä murtoluvuilla (6-9) • lausekkeiden sieventäminen (8) • suhde ja verrannollisuus (8) • prosenttikäsitteen vahvistaminen, prosenttilasku (9) • pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö (9) • potenssi, eksponenttina kokonaisluku (8) • juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (8-9) Algebra • lauseke ja sen sieventäminen (8-9) • potenssilauseke ja sen sieventäminen (8) • polynomin käsite, polynomien yhteen-, vähennys- ja kertolasku (8) • muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen (8-9) • yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko (8-9) • ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen (6-9) • vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen (8-9) • verranto (8-9) • yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti (9) lukujonojen tutkimista ja muodostamista (9) Funktiot • riippuvuuden havaitseminen ja sen esittäminen muuttujien avulla (9) • funktion käsite (9) • lukuparin esittäminen koordinaatistossa (6-9) • yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon (9) • funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen (9) • lineaarinen funktio (8-9) • suoraan ja kääntäen verrannollisuus (8) Geometria • kulmien välisiä yhteyksiä (6-9) • kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä (6-9) • säännölliset monikulmiot (8) • ympyrä ja siihen liittyviä käsitteitä (6-9) • tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen (6-9) • kappaleiden nimeäminen ja luokittelu (6-9) • kappaleen tilavuuden ja pinta-alan laskeminen (6-9) • yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys (8) • geometrista konstruointia (7-9)

62

• yhtenevyyskuvauksia: peilaukset, kierto ja siirto tasossa (7) • Pythagoraan lause (8) • kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä (9) • trigonometriaa ja suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen (9) Todennäköisyys ja tilastot • todennäköisyyden käsite (9) • frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi (9) • keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen (9) • hajonnan käsite (99 • diagrammien tulkinta (7-9) • tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (7-9) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas • huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa • osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon • osaa muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden • osaa käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa • osaa esittää järjestelmällisesti mahdolliset ratkaisuvaihtoehdot taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa • arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito • korottaa luvun potenssiin, jonka eksponenttina on luonnollinen luku ja pystyy jakamaan luvun alkutekijöihinsä. • ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta • käyttää verrantoa, prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa • ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön • sieventää yksinkertaisia algebrallisia lausekkeita • potenssien laskutoimitukset • muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä • käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen • arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkastaa ratkaisunsa eri vaiheet. Funktiot Oppilas • osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta • osaa laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan

63

• osaa etsiä lineaarisen funktion nollakohdan • osaa jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta • tietää suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen; hän osaa määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Geometria Oppilas osaa • tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet • soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja • käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen • löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa • soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa • käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen • suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia sekä muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa • määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa • lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas • huomaa eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet • osaa käyttää puheessaan loogisia- ja suuruusvertailuja • osaa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon • osaa päätellä yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman ratkaisun ja sanallisesti perustella tuloksen Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa • arvioida mahdollista tulosta ja hänellä on peruslaskutoimitusten tyydyttävä hallinta • laskinta käyttäen korottaa luvun kokonaispotenssiin • prosentin määritelmän ja laskea paljonko tietty prosentti on luvusta Geometria Oppilas osaa • tunnistaa yksinkertaiset geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet • käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen • suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä peruslaskelmia arkielämässä • muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä Todennäköisyys ja tilastot Oppilas osaa

64

• lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja • arvioida todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa Funktiot Oppilas • osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistossa • osaa jatkaa yksinkertaista lukujonoa annetun säännön mukaan sekä kertomaan sanallisesti miten annettu yksinkertainen lukujono on muodostunut • tietää suoran kulmakertoimen ja vakion merkityksen Algebra Oppilas osaa • ratkaista tai päätellä yksinkertaisen ensimmäisen asteen yhtälön • korottaa laskimen avulla luvun kokonaislukupotenssiin • ratkaista yksinkertaisen arkielämään liittyvän ongelman päättelemällä • arvioida käytännön ongelmaan liittyvän ratkaisun suuruusluokan AIHEKOKONAISUUDET MATEMATIIKASSA 7- 9 vuosiluokat 1. Ihmisenä kasvaminen - ongelmanratkaisutehtävät - laatumuunnosten hallinta - toiminnallista matematiikkaa: arviointia, mittaamista 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - matematiikan merkkikielen alkeet - kansainväliset yksiköt ja niiden muunnokset - aikavyöhykkeet 3. Viestintä ja mediataito - graafinen esitys ja tulkinta 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys - ryhmätyöt: ostokoritutkimus, osakesijoittaminen, vaalimatematiikka - rahoitusmuotojen edullisuusvertailut 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä - veden kulutusmittaukset: vesi- ja jätevesimaksujen vertailu - polttoaineiden hintakehitysten vertailu ja ennusteet - ryhmätyö: polttoainekulutus ja kustannukset 6. Turvallisuus ja liikenne - ajoneuvojen nopeusvertailujen tulkinta graafisessa esityksessä - ryhmätyö: jarrutusmatkat eri nopeuksilla -liikennekuolemat ja –onnettomuudet: tilastot 7. Ihminen ja teknologia

65

- tietojen haku internetin avulla: säätilat ja keskilämpötilat eri puolilla maapalloa -tutkimustyö: eri liikennevälineiden vertailu matka-aikojen ja kustannusten suhteen -lukujärjestelmät:binääriluvut

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö ja luonnontieto 1. ja 2.lk Tavoitteet Oppilas oppii 1.lk 2.lk ¤ toimimaan ympäristössään turvallisesti ja ¤ toimimaan ympäristössään turvalli- itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita sesti ja itseään suojellen sekä noudattaa an- koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä nettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä ¤ tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja ra- ¤ tuntemaan oman lähiseudun luontoa kennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä ta- ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan pahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseu- niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmotta- tunsa osana Suomea maan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjois- maita ¤ hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä ha- ¤ hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristös- vainnoimalla ja tutkimalla tä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia läh- deaineistoja käyttämällä ¤ tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia ¤ tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinker- tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, ver- taisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvai- tailemaan ja luokittelemaan havaintojaan lemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan ¤ tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä ko- ¤ tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä keita kokeita ¤ lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa ¤ esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöi- ¤ esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen il- hin liittyvää tietoa miöihin liittyvää tietoa ¤ käyttämään niitä käsitteitä…??? ¤ suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja ¤ suojelemaan luontoa ja sääst. energiavaroja ¤ psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja ¤ psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsen- muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista sä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista ¤ terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämi- ¤ terveyteen ja sairauteen sekä terveyden e- seen , liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja distämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edis- täviä valintoja Keskeiset sisällöt Eliöt ja elinympäristöt 1.lk 2.lk ¤ elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet ¤ elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet

66

¤ erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen ¤ erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeu- niihin tuminen niihin ¤ oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi- , sieni- ¤ oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, ja eläinlajeja sieni- ja eläinlajeja ¤ luonto eri vuodenaikoina ¤ luonto eri vuodenaikoina ¤ kasvien ja eläinten elämänvaiheita ¤ ruoan alkuperä ja tuottaminen Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana 1.lk 2.lk ¤ oma lähiympäristö ¤ oma lähiympäristö ¤ vuorokauden- ja vuodenajat ¤ vuorokauden- ja vuodenajat ¤ maaston keskeiset piirteet ja kartta ¤ kotiseutu, niiden luonnonolot ja maisemat sekä ¤ kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnon- rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta olot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta ¤ Suomi ihmisen elinpaikkana??? ¤ Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä 1.lk 2.lk ¤ lämpöön liittyviä ilmiöitä ja lämmön lähteitä ¤ lämpöön liitt. ilmiöitä ja lämmön lähteitä ¤ yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ¤ magneettisia ilmiöitä Ympäristön aineita 1.lk 2.lk ¤ arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä ¤ arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja niiden säästävä käyttö ja kierrätys sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys ¤ ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturv. ¤ ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus ¤ veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset ¤ veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys 1.lk 2.lk ¤ ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään ¤ omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän ¤ omasta terveydestä huolehtiminen ja arki- terveystottumukset päivän terveystottumukset ¤ toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensi- ¤ toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset aputoimet ensiaputoimet ¤ perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja ¤ perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnista- vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mie- misen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvin- lenterveydelle voinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus 1.lk 2.lk ¤ kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen kos- ¤ kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen

67

kemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun tur- koskemattomuuden kunnioittaminen, oman vallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ¤ sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huo- ¤ sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten mioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen kunnioittaminen omaisuuden kunnioittaminen KESKEISET SISÄLLÖT 3.luokka Eliöt ja elinympäristöt • erilaiset elinympäristöt: piha, järvi, suo • oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi- ja eläinlajeja • luonto eri vuodenaikoina • kasvien ja eläinten elämänvaiheita • ruoan alkuperä ja tuottaminen: ravintoketjusta tuottajat ja kuluttajat Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana • oma lähiympäristö, Eura • maaston keskeiset piirteet ja kartta + karttamerkit ja ilmansuunnat • kotiseutu, sen luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta • Suomi Ympäristön ilmiöitä • yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita (esim. vipu, pyörä) • magnetismi Ympäristön aineita • arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästäväinen käyttö ja kierrätys • veden kiertokulku luonnossa KESKEISET SISÄLLÖT 4.luokka Eliöt ja elinympäristöt • erilaiset elinympäristöt: metsä • oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi- , eläin- ja sienilajeja • luonto eri vuodenaikoina • ruoan alkuperä ja tuottaminen: ravintoketjusta hajottajat • kasvien ja eläinten elämänvaiheita Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana • oma maakunta, sen luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta • Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana • Suomen luonnonmaantieteelliset alueet Ympäristön ilmiöitä • ääni ja valo

68

Ympäristön aineita • ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus

BIOLOGIA JA MAANTIETO BIOLOGIA KESKEISET SISÄLLÖT 5.luokka Eliöt ja elinympäristöt • lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien kerääminen • eliöiden elinympäristön tutkiminen: niitty, asutuskeskus • eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen (kasvit, sienet, eläimet, alkueliöt ja bakteerit) Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys • ihmisen kehon rakenne, keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset • seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu, oman kehon arvostaminen ja suojeleminen sekä tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät (päihteet) Luonnon ja ympäristön suojeleminen • ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoitteleminen (esim. kierrätys), luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet MAANTIETO KESKEISET SISÄLLÖT 5.luokka Eurooppa osana maailmaa • Euroopan tarkasteleminen maailman kartalla sekä Euroopan karttakuvan hahmottaminen • Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä Euroopan eläimistö • erilaisten karttojen, karttapallon ja muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön sekä tiedon havainnollistamisen harjoittelu Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla • maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataitojen harjoittelu • sademetsät, savannit ja aavikot ihmisen elinympäristöinä (Afrikka); arot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä (Eurooppa) • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä BIOLOGIA KESKEISET SISÄLLÖT 6.luokka Eliöt ja elinympäristöt • lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien kerääminen • eliöiden elinympäristöjen tutkiminen: pelto • kasvien kasvu ja kasvun kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen • elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet

69

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys • läheisyyden tarve, ihmissuhteisiin ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu MAANTIETO KESKEISET SISÄLLÖT 6.luokka Aasia osana maailmaa • Aasian tarkasteleminen maailman kartalla sekä Aasian karttakuvan hahmottaminen • Aasian ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä Aasian eläimistö • erilaisten karttojen, karttapallon ja muiden maantieteellisten tietolähteiden käytön sekä tiedon havainnollistamisen harjoittelu Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla • maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataitojen harjoittelu • ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä (Australia) • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä Jokaisella luokka-asteella käydään vuosittain läpi omasta terveydestä huolehtimista arkipäiväisten terveystottumusten avulla (riittävä lepo, terveelliset ruokailutottumukset, liikunnan merkitys) sekä keskustellaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen merkityksestä hyvinvoinnille ja mielenterveydelle. Ympäristöön liittyen käydään läpi hätätilanteissa toimiminen (paloharjoitus), turvallinen liikkuminen liikenteessä sekä ympäristöstä huolehtiminen (esim. siivoustalkoot keväisin). VUOSILUOKAT 7-9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä • kuvaamaan elämän perusilmiöitä • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa • tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta • tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden

70

biologisen perustan • tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä • tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia • ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään biologialle ominaisia käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä • kuvaamaan elämän perusilmiöitä • tunnistamaan eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen • hahmottamaan ekosysteemien rakennetta ja toimintaa • tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta • tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan • tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä • tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia • ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit • kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen (7. luokalla vesiekosysteemien lajit ja 8. luokalla metsäekosysteemin lajit) • ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsä- ja vesiekosysteemin ominaispiirteet sekä yhden ekosysteemin omakohtainen tutkiminen (7. luokalla vesiekosysteemit ja 8. luokalla metsäekosysteemi) • metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen (8. luokka) • luonnon monimuotoisuus ( 7. ja 8. luokka) � ympäristöongelmat Elämä ja evoluutio • solun rakenne ja toiminta (kaikki luokkatasot) • eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä (9. luokka)

71

• ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet • biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset (9.luokka) Ihminen (9. luokka) • ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot sekä elinten toiminnalliset sairaudet esim. suomalaisten kansantaudit • ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen • perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä päihteiden vaikutus elimistöön ja sosiaalisiin suhteisiin� Yhteinen ympäristö (kaikki luokkatasot) • ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet • oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa • käyttää mikroskooppia näytteitä tutkiessaan • työskennellä maastossa ja laboratoriossa annettujen ohjeiden mukaan sekä osaa kerätä kasveja ohjeiden mukaisesti • toteuttaa itsenäisesti pienimuotoisia tutkimuksia. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa • jaotella eliöitä pääryhmittäin keskeisten tuntomerkkien avulla ja osaa tunnistaa lähiluonnon kasvi-, eläin- ja sienilajeja • kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan • nimetä ja kuvata metsä- ja järvityyppejä • tehdä pienimuotoisia metsä-, vesi- tai suoekosysteemiin liittyviä tutkimuksia • selostaa perusasioita metsänhoidosta ja kasvinviljelystä • kuvata esimerkein luonnon monimuotoisuutta, osaa perustella sen merkitystä ekologisen kestävyyden kannalta sekä tuntee metsien kestävän käytön periaatteet. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa • kuvata pääpiirteet kasvi- ja eläinsolun rakenteesta • selostaa fotosynteesin ja kuvata sen merkityksen eliökunnan kannalta • kuvata kasvien, eläinten, sienten ja mikrobien lisääntymistä • selostaa evoluution peruspiirteet ja ihmisen evoluution vaiheet • jäsentää eliökunnan pääryhmiin ja perustella ryhmittelyn. Ihminen Oppilas osaa • kuvata ihmisen tärkeimpien kudosten, elinten ja elimistöjen rakenteen ja toiminnan pääpiirteet • selvittää seksuaalisuuden erilaisia ilmenemismuotoja • selostaa pääpiirteissään sukupuolisolujen synnyn, yhdynnän, hedelmöityksen, raskauden kulun ja synnytyksen • käyttää periytymiseen liittyviä keskeisiä käsitteitä.

72

Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • kuvata ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja ympäristösuojelun merkitystä • tehdä pienimuotoisia tutkimuksia oman elinympäristönsä tilasta • kertoa esimerkkejä kotiseutunsa luonnonympäristön muuttumisesta ja osaa antaa esimerkkejä siitä, millä tavalla voi itse toimia kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. ARVIOINTI Biologiassa päättöarvioinnin perustana ovat opetussuunnitelman perusteissa arvosanalle 8 määritetyt kriteerit painottaen tunneilla käsiteltyjä aihekokonaisuuksia. Arvosanan 8 saavuttamiseen riittää, että oppilas hallitsee tietyn perustason. Arvioinnin perustana on jatkuva arviointi (esim. koevastaukset, kirjalliset läksynkuulustelut, tuntiaktiivisuus ja ryhmätyöskentely). Kurssin hyväksytysti suorittamiseen (arvosanan 5 saavuttamiseen) vaaditaan, että oppilas osallistuu oppitunneille ja opetukseen sekä suorittaa annetut tehtävät. Kokeet ja muut arvioitavat näytöt tulee suorittaa hyväksytysti. BIOLOGIA Aihekokonaisuudet ja niihin soveltuvat keskeiset oppisisällöt 1. IHMISENÄ KASVAMINEN • luonnon kunnioittaminen • luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen • luonnon tarkkaileminen • oman elimistön rakenteen ja toiminnan ymmärtäminen • minäkuva 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS • Suomen vesiekosysteemi ja vesieliöiden tunnistaminen • vesi maapallon yhteisenä luonnonvarana • metsä osana suomalaista kulttuuria • puulajien levinneisyydet eri maanosissa • perimä ja erilaisuus 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO • ryhmässä työskentely ja ryhmätöiden esittely • tiedon etsintä ja kriittinen tarkastelu • tiedon hankkiminen median avulla 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS • luonnonvarojen hyötykäyttö (esim. kalastus, ravustus, puu, marjat, sienet) • jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet • veren- ja elintenluovutus 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ • vesien ja metsien suojelu

73

• uhanalaisten lajien suojelu • jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet • terveelliset elämäntavat • elämän kunnioittaminen • ihmisen terveys ja ympäristön pilaantuminen 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE • turvallisuus vesillä • eläimet liikenteessä • retket toimintaohjeineen • sukupuolivalistus • päihteet ja niiden vaikutukset 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA • kehityksen vaikutus luontoon • vesien saastuminen • nykyaikainen metsäteollisuus: hyödyt vs. haitat • luonto tulonlähteenä ja siitä aiheutuva ympäristön pilaantuminen • lääketieteen merkitys ihmiselle

MAANTIETO 7-9 LUOKAT Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä • määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla • ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa • ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista • tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin

74

• tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä • tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen • ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten ja taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä • määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet • ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla • ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa • ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa, Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista • tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin • tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä • tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen • ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Maa – ihmisen kotiplaneetta (7. luokka) • maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen • maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat • Aasia, Afrikka, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Australia ja Eurooppa: kahden tai useamman maanosan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu

75

Eurooppa (8. luokka) • Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla • Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus EU osana kansainvälistä toimintaa� Suomi maailmassa (9. luokka) • Suomen karttakuva ja maisema • luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat • Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit • vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä • Suomi osana maailmaa • oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö Yhteinen ympäristö • ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen (7. ja 8. luokka) • Itämeren alueen ympäristökysymykset (9. luokka) • ihminen luonnonvarojen kuluttajana (kaikki luokkatasot) PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Maantieteelliset taidot Oppilas osaa • etsiä kartoista ja kartastoista tutkimiaan paikkoja sekä osaa käyttää hyväksi karttamerkkejä ja kartan mittakaavaa • tulkita fyysisiä karttoja, teemakarttoja, valokuvia ja tilastoja sekä osaa käyttää hyväksi uutislähteitä ja tietoverkoissa olevaa tietoa • havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja piirrosten avulla • vertailla eri alueiden ilmastodiagrammeja ja väestöpyramideja sekä laatia itse ilmastodiagrammin tilastotietojen perusteella. Maailman jäsentäminen Oppilas osaa • hahmottaa ja jäsentää maailmaa sekä tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet • soveltaa oppimaansa maantieteellistä tietoa eri lähteistä saamiensa ajankohtaisten uutistietojen analysointiin ja osaa sijoittaa uutisten tapahtumapaikat maailmankartalle. Euroopan jäsentäminen Oppilas osaa • kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa sekä ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden • vertailla Eurooppaa muihin maanosiin ja ymmärtää, että Eurooppa on vuorovaikutuksessa muiden maailman alueiden kanssa.

76

Suomen jäsentäminen Oppilas osaa • selostaa, miten Suomen luonnonmaisemat ovat muotoutuneet ja miten luonnonolot ovat vaikuttaneet ihmisen toimintaan Suomen eri alueilla • kuvata ja analysoida asutuksen ja elinkeinoelämän alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa • analysoida Suomen rakennetun ympäristön piirteitä ja tuntee, mitä ovat arvokkaat kulttuuri- ja perinnemaisemat • osaa selostaa, miten jokainen kansalainen voi vaikuttaa Suomessa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen • suunnitella ja toteuttaa pieniä kotiseutunsa luonnonympäristöön ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tutkimuksia • tunnistaa oman kulttuurin piirteitä sekä tuntee Suomen ja lähialueiden vähemmistökulttuurit • kuvata sitä, miten Suomi on vuorovaikutuksessa omien lähialueidensa sekä Euroopan ja koko maailman kanssa. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa • selostaa lyhyesti, mitä ovat keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat, kuten kasvihuoneilmiön voimistuminen, otsonikato, aavikoituminen, elinympäristöjen saastuminen, väestönkasvu sekä köyhyys- ja nälkäongelma • kuvata Itämeren alueen ympäristöongelmia ja niiden syitä sekä osaa esittää keinoja parantaa Itämeren alueen ympäristön tilaa • kuvata, mitkä ovat hänen omat vaikutusmahdollisuutensa ympäristön tilan parantamiseksi ja tietää keinoja, joiden avulla keskeisiä maailmanlaajuisia ympäristö- ja kehityskysymyksiä voidaan ratkaista. ARVIOINTI Maantiedon päättöarvioinnin perustana ovat opetussuunnitelman perusteissa arvosanalle 8 määritetyt kriteerit painottaen tunneilla käsiteltyjä aihekokonaisuuksia. Arvosanan 8 saavuttamiseen riittää, että oppilas hallitsee tietyn perustason. Arvioinnin perustana on jatkuva arviointi (esim. koevastaukset, kirjalliset läksynkuulustelut, tuntiaktiivisuus ja ryhmätyöskentely). Kurssin hyväksytysti suorittamiseen (arvosanan 5 saavuttamiseen) vaaditaan, että oppilas osallistuu oppitunneille ja opetukseen sekä suorittaa annetut tehtävät. Kokeet ja muut arvioitavat näytöt tulee suorittaa hyväksytysti. Aihekokonaisuudet ja niihin soveltuvat keskeiset oppisisällöt 1. IHMISENÄ KASVAMINEN • maailmankatsomuksen avartaminen • maapallo maailmankaikkeuden osana • kotimaan syvempi tuntemus • erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS • Eri maanosien alueisiin tutustuminen • Yhdysvaltojen merkitys maailmantalouteen

77

• suomalaisena Euroopassa • Suomi osana Pohjolaa • EU:n merkitys Suomelle 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO • ryhmätyöt opetuksen osana • karttojen, tilastojen ja diagrammien tulkinta • tiedon etsiminen ja kriittinen tarkastelu 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS • Reilukauppa vs. monikansalliset yhtiöt • vaikutusmahdollisuudet EU:ssa • maatalouden ja teollisuuden edellytysten ymmärtäminen 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ • sademetsien merkitys ja suojelu • väestönkasvu ja sen aiheuttamat ongelmat • monikansallisten yhtiöiden merkitys paikallisväestölle • teollisuuden ja energiantuotannon vaikutukset ympäristöön • ihmisen toiminnan vaikutus ympäristökatastrofeihin • ihmisen vastuu omasta lähiympäristöstä 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE • sisällissodat • luonnonkatastrofit • liikenneyhteydet ja niiden merkitykset • Suomen liikenneverkosto 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA • korkeateknologia • teollisuuden alat Suomessa • teknologian hyödyt ja haitat • tietoliikenteen kehitys • tietotekniikan käyttö opetuksessa FYSIIKKA JA KEMIA Opetushallituksen antamien perusopetuksen perusteissa mainittujen tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen lisäksi Euran kunnan opetussuunnitelmassa toteutetaan seuraavia keskeisiä sisältöjä. KESKEISET SISÄLLÖT Energia ja sähkö – virtapiiri – erilaisten yksinkertaisten sähkökojeiden rakentaminen – kodin sähköturvallisuus – paikalliset energiantuotantotavat – sähkön säästäminen

78

Luonnon rakenteet – yksinkertaiset koneet: vipu, kalteva taso, pyörä – luonnonlakien vaikutus jokapäiväiseen elämään – vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelu Aineet ympärillämme – tutustuminen paikalliseen vesilaitokseen ja jätevedenpuhdistamoon – aineiden ominaisuudet – tutustuminen paikallisiin teollisuusyrityksiin – eri energiamuotojen vaikutus ilmastoon ja ekosysteemiin TAVOITTEET – Oppilas osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin. – Oppilas tiedostaa sähkölaitteiden vaaroja. – Oppilas tuntee paikalliset energian tuottotavat. – Oppilas ymmärtää energiansäästön merkityksen. – Oppilas tietää, missä ja miten yksinkertaisia koneita käytetään. – Oppilas pystyy havainnoimaan ilmastossa ja säässä tapahtuvia muutoksia. – Oppilas tietää, mistä vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelu johtuu. – Oppilas ymmärtää paikallisen vesilaitoksen ja jätevedenpuhdistamon toimintaperiaatteen. – Oppilas tuntee aineen ominaisuudet. 5. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT – tutustuminen paikalliseen vesilaitokseen ja jätevedenpuhdistamoon – aineiden ominaisuudet – vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelu – yksinkertaiset koneet: vipu, kalteva taso, pyörä – luonnonlakien vaikutus jokapäiväiseen elämään 6. LUOKAN KESKEISET SISÄLLÖT – virtapiiri – erilaisten yksinkertaisten sähkökojeiden rakentaminen – kodin sähköturvallisuus – paikalliset energiantuotantotavat – sähkön säästäminen – eri energiamuotojen vaikutus ilmastoon ja ekosysteemiin – tutustuminen paikallisiin teollisuusyrityksiin – tutustuminen paikalliseen vesilaitokseen ja jätevedenpuhdistamoon

79

AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKITTAIN

I


A

Oma kasvu X X

1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu X X 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus X X 3 esteettisyys X X 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen X X 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen X X

B Yhteisöllisyys

6 toisten huomioon ottaminen X X 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä X X 8 erilaisia yhteistoimintatapoja X X

II


A


1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus


3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus X 4 kotiseudun kulttuuri 5 yksilö sukupolvien ketjussa X

80

C

Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen

6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset X 7 monikulttuurisuus 8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset X 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla 10 tapakulttuuri X III


A

Viestintä

1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa

B Mediataidot

3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä X X 5 lähdekritiikki X 6 vaikuttaminen X


7

monipuolinen käyttötaito X X

8 tietoturva X X 9 verkkoetiikka X X

81

IV


A


1 kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt X 2 verkostoituminen

B Osallistuminen

3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa X 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen X X 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä X X 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi X X 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista X

C Yrittäjyys

8 yrittäjämäinen toimintatapa ja yrittäjyys X 9 yritystoiminta X


A


1 ympäristönlukutaito X X 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla X X 3 yksilön ja yhteisön vastuu X X 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä X X


5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat X X 6 arkikäytännöt X X 7 oman talouden hallinta X X

82

C

Tulevaisuudenajattelu

8 omien valintojen merkitys X X 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta X X

VI


A


1 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen X 2 työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus X X


3

tarkoituksenmukaisia toimintamalleja X X

C

Väkivallattomuus




VII


1 2 3 4 5 6

A


1 teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta X X 2 teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina X

83

B

Teknologian kehittäminen

3 tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus 4 teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen X 5 teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset X 6 tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia X

C Teknologian käyttö

7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö X X 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa

84

Vuosiluokat 7-9 Vuosiluokilla 7–9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. TAVOITTEET Oppilas oppii • työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa • luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekeminen ja ongelmien hahmottaminen • havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja sen testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tietoja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen • suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia • muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta • käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita • arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta • käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmanratkaisussa • tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita. KESKEISET SISÄLLÖT Fysiikan työtapoja (7 lk) •fysiikan maailma •mittaamisen perusteet Värähdys- ja aallot (7lk)

85

•erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt sekä aaltoliikkeen synty ja vastaanottaminen sekä havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suuret ja lait •äänen ja valon merkitys ja sovellukset •optisten laitteiden toimintaperiaatteita Lämpöenergia (7lk) •lämpötila ja lämpölaajeneminen •lämpö energiamuotona, energian säilyminen ja huononeminen •olomuodon muutokset •lämpöenergian siirtyminen Liike ja voima (8lk) •liike, tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mallit •vuorovaikutus ja voima •hidas ja painava massa •tiheys on aineen ominaisuus •kitka kiihdyttävänä ja jarruttava voimana •paine ja noste Liike ja energia (8lk) •energia liikeilmiöissä •voiman tekemä työ, mekaaninen energia ja teho •yksinkertaiset koneet •painopiste ja tasapaino Sähkö (9lk) •kappaleiden väliset sähköiset magneettiset voimat •tasavirtapiiri ja virtapiirin perusilmiöt sekä näiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa •sähkön tuottaminen, sähkömagneettinen induktio ja sen käyttö energian siirrossa sekä sähkön käyttö kotona Luonnon rakenteet ja mittasuhteet (9lk) •Luonnon rakenteet ja mittasuhteet •rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenne osien välisissä prosesseissa •radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Luonnon tutkimisen taidot Oppilas • osaa työskennellä turvallisesti, ohjeita noudattaen ja yhdessä toisten kanssa • osaa tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaan sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä osaa asettaa tavoitteita tai päämääriä yhdessä muiden

86

oppilaiden kanssa • osaa laatia pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset esimerkiksi taulukkojen ja graafien avulla sekä tulkita niitä • osaa tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä • tietää, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Liike ja voima Oppilas • osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima • osaa tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen • ymmärtää yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia • osaa käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja osaa selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan • tuntee työn ja energian välisen yhteyden • ymmärtää liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas • tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen • tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla • osaa tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa • ymmärtää äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Lämpö Oppilas • tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja osaa tulkita niitä • osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla • osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas • osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia • ymmärtää jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina

87

• tuntee sovelluksia kuten sähkölaitteet ja sähköinen viestintä • tuntee sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja kuten muuntajan toiminta, osaa selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. Luonnon rakenteet Oppilas • tuntee säteilylajit ja säteilyn vaikutuksia, pystyy erottamaan vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä • hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla • osaa käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä muun muassa energia, vuorovaikutus ja säteily • ymmärtää energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Opiskelutaidot Oppilas • tulee oppitunneille ja ottaa tarvittavat välineet mukaansa •seuraa ja osallistuu opetukseen häiritsemättä oppitunnin työrauhaa •on useimmilla kerroilla ainakin yrittänyt tehdä kotitehtäviään ja saa kirjallista töistä ja kokeista vähintään arvosanan 5-. Luonnon tutkimisen taidot Oppilas •pyrkii työskentelemään turvallisesti •osaa tehdä yksinkertaisia mittauksia esimerkiksi pituus, massa, aika ja tietää, että fysiikassa mittaaminen on tärkeää. Liike ja voima Oppilas •tietää vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä kuvaavia suureita kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima •osaa lukea yksinkertaisia graafisia esityksiä ja laskea helpon keskinopeuslaskun. •tunnistaa vivun ja muutamia muita yksinkertaisia mekaanisia koneita ja tietää mitä niillä tehdään. •osaa vertailla aineiden tiheyksiä •tietää että energia voi muuttua muodosta toiseen ja osaa nimetä muutaman energialajin. Värähdys- ja aaltoliike Oppilas •tunnistaa aaltoliikkeen •tietää, että ääni on aaltoliikettä, äänenvoimakkuuden yksikkö on desibeli ja että melu on haitallista •tietää, että valo on aaltoliikettä ja että sen kulkua ohjaillaan erilaisten peilien ja linssien avulla ja että valo taittuu ja heijastuu aineiden rajapinnassa. •tunnistaa muutaman optisen laitteen. Lämpö Oppilas •tietää lämpötilan yksiköt celsius- ja kelvinasteen.

88

•tietää lämpötilan vaikuttavan aineen tilavuuteen. •osaa aineen olomuodot: kiinteä, neste, kaasu ja osaa mainita käytännön esimerkkejä niistä. •tietää, että lämpöenergia voi siirtyä johtumalla, virtaamalla, säteilemällä. Sähkö Oppilas •tunnistaa negatiivisen ja positiivisen sähkövarauksen. •tietää, että sähkövirta kulkee suljetussa virtapiirissä ja tunnistaa muutamia virtapiirin osia. •tietää, missä kotona käytetään sähköenergiaa jaymmärtää sähkön vaarat. Luonnon rakenteet Oppilas •tietää, että on olemassa erilaisia säteilylajeja ja että osa niistä on vaarallisia. •tietää erilaisia taivaankappaleita kuten tähdet (aurinko), planeetat, kuut ja että maapallo kiertää aurinkoa. AIHEKOKONAISUUDET JA NIIHIN SOVELTUVAT KESKEISET OPPISISÄLLÖT 1. IHMISENÄ KASVAMINEN •yhteistyötaitojen kehittäminen ja toisten huomioonottaminen pari- ja ryhmätyöskentelyn avulla •itsearviointikyvyn kehittäminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS kylmätutkimus lämpötilojen◊•suomalainen huippututkimus yhteydessä •suureet, suureiden merkit, kaavat, keksinnöt 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO •värähdys- ja aaltoliike •aallot ja valo •ääni •valokuidut, valokaapelit •sähköinen viestintä 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS •yrittäjyydessä hallittava mittaamisen perusteet •pyritään järjestämään vierailuja paikallisiin yrityksiin, ydin-, hiili ja tuulivoimalaitokseen 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ •luonnon rakenteet •fysiikan maailma •maailmankaikkeuden rakenteet ja ilmiöt •energian säilymisen periaate •energian tuotanto •hyötysuhde •fissio ja fuusio 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE •turvalliset työtavat •tasainen ja kiihtyvä liike

89

•hidas ja painava massa •kitka •energia liikeilmiöissä, liike-energia •valo-oppi, heijastin 7. IHMINEN JA TEGNOLOGIA •sähkömagneetti, pankkikortti, kaiutin, sähkömoottori •sähkön tuottaminen, turbiini, generaattori, muuntaja •optiset laitteet •valokuidut

TERVEYSTIETO Terveystieto opetetaan Euran kunnassa läpäisyperiaatteella opetettavana oppiaineena 3-6 luokilla 3-4 vuosiluokat KESKEISET SISÄLLÖT Ihminen ja terveys • ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään • omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset • sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet • perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle • päihteet Turvallisuus • kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat • sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihminen ja terveys Oppilas • osaa kuvata kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja • tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi, riittävä uni ja lepo, ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, oikeat työskentelyasennot koulussa ja kotona, ryhti, suun terveys, hygienia, pukeutuminen • osaa perussäännöt ryhmässä toimimisesta ja kohteliaasta käytöksestä; hän osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, että tunteiden ilmaisua voidaan säädellä • osaa kuvata tavallisimpia lasten sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja sekä osaa hälyttää ja hakea apua tarvittaessa. • tuntee tupakan, alkoholin, huumeiden ym. huumaavien aineiden haittavaikutukset

90

Turvallisuus Oppilas • osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen sekä tunnistaa hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot; hän tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua itselleen, ja tietää, ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä • tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei • tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikennesäännöt ja ymmärtää, miksi sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. • tuntee näön ja kuulon suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia niiden mukaisesti • tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia ja tietää, että kotona voi olla vahingollisia aineita, kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia, tupakka- ja alkoholituotteita 5-6 vuosiluokat KESKEISET SISÄLLÖT Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys • ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset • oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu • ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu • päihteet KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys Oppilas • osaa kuvata perusasioita ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista • osaa tarkastella omaan kasvuunsa ja kehitykseensä liittyviä muutoksia, osaa selittää murrosiän ja seksuaalisen kehityksen muutoksia tytöillä ja pojilla sekä antaa esimerkkejä niiden yksilöllisestä ilmenemisestä • osaa antaa esimerkkejä siitä, miten tunteiden ilmaisua voidaan säädellä, ja siitä, miten asioita voidaan tarkastella myös muiden ihmisten näkökulmasta, sekä osaa esimerkein kuvata tunneilmaisuun liittyvää ihmisten erilaisuutta • tietää ikäkauteensa liittyvät oikeutensa ja vastuunsa • tuntee tupakan, alkoholin, huumeiden ym. huumaavien aineiden haittavaikutukset sekä niiden vaikutuksen ihmisen kasvuun ja kehitykseen Lisäksi fysiikan oppiaineksesta integroituna • tietää vaikuttavat aineet päihteissä ja huumaavissa aineissa ja niiden haitat • osaa kuvata vaaratilanteita liikenteessä ja muussa arkiympäristössä

91


I

Ihmisenä kasvaminen 3 4 5 6 7 8 9

A

Oma kasvu

1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu X X X X X X X 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus X X X X X X X 3 esteettisyys X X X X X X X 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen X X X X X X X 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen X X X X X X X

B Yhteisöllisyys

6 toisten huomioon ottaminen X X X X X X X 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä X X X X X X X 8 erilaisia yhteistoimintatapoja X X X X X X X

II

Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 3 4 5 6 7 8 9

A


1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö X X X X X X X 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus X X X X X X X


3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus X X X X X X X 4 kotiseudun kulttuuri X X X X X X X 5 yksilö sukupolvien ketjussa X X X X X X X


6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset X X X X X X X 7 monikulttuurisuus X X X X

92

8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset X X X X X X X 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla X X X X 10 tapakulttuuri X X X X X X X III

Viestintä ja mediataito 3 4 5 6 7 8 9

A

Viestintä

1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä X X X X X X X 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa X X X X X X X

B Mediataidot

3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi X X X X X X X 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä X X X X X X X 5 lähdekritiikki X X X X X X X 6 vaikuttaminen X X X X X X X


7

monipuolinen käyttötaito X X X X X X X

8 tietoturva X X X X X X X 9 verkkoetiikka X X X X X X X

IV

Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys 3 4 5 6 7 8 9

A


1 kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt X X X 2 verkostoituminen X X X

93

B

Osallistuminen

3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen X X X 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä X X X X X X X 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi X X X X X X X 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista X X X

C Yrittäjyys


V Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta 3 4 5 6 7 8 9

A


1 ympäristönlukutaito X X X X X X X 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla X X X X X X X 3 yksilön ja yhteisön vastuu X X X X X X X 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa

elinympäristössä

B

Kestävä elämäntapa

5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat X X X X X X X 6 arkikäytännöt X X X X X X X 7 oman talouden hallinta X X X X X X X


8 omien valintojen merkitys X X X X X X X 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta X X X X X X X

94

VI

Turvallisuus ja liikenne 3 4 5 6 7 8 9

A


1 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen X X X X X X X 2 työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus X X X X X X X


3

tarkoituksenmukaisia toimintamalleja X X X X X X X

C

Väkivallattomuus

4 väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa X X X X X X X 5 väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja X X X X X X X


6 keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt X X X X X X X 7 lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen X X X X X X X

VII


3 4 5 6 7 8 9

A




3 tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus X

4 teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen 5 teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset

95

6 tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia


7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö X X X X X X X 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa

96

VUOSILUOKAT 7−9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksia. Opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksessa kehitetään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä kehitetään valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia oman sekä toisten terveyden edistämiseksi. Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1–4 osana ympäristö- ja luonnontieto- oppiaineryhmää, vuosiluokilla 5–6 osana biologia/maantietoa ja fysiikka/kemiaa ja itsenäisenä oppiaineena vuosiluokilla 7–9. Terveystiedon opetus tulee suunnitella siten, että oppilaalle muodostuu kokonaisvaltainen kuva terveystiedosta koko perusopetuksen aikana. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä ja oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä • ymmärtämään yhteisöllisyyden, ihmissuhteiden sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisten hyvinvoinnissa • ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä • kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja • huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa • tunnistamaan, ymmärtämään ja kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja • arvioimaan ympäristön, elämäntavan ja kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta • käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveyden edistämiseksi • ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä.

97

KESKEISET SISÄLLÖT Kasvu ja kehitys • ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet, syntymä, kuolema • fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus, terveyttä edistävä liikunta, ravitsemus ja terveys • psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus ja itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet, mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino • sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys ja erilaisuus, yksilön velvoitteet ja vastuu yhteisössään, suvaitsevaisuus, välittäminen ja huolenpito • nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita, kehittyvä seksuaalisuus • omasta terveydestä huolehtiminen Terveys arkielämän valintatilanteissa • ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot • tupakka, alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat • ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen • seksuaaliterveys: ihmissuhteet, seksuaalisuus, käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit • tavallisimmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen, itsehoito • liikenneturvallisuus ja -käyttäytyminen, vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu Voimavarat ja selviytymisen taidot • terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat • tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot • kehitykseen ja elämänkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri • kansantaudit • ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys • keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut ja kansalaisjärjestöjen työ • lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kasvu ja kehitys Oppilas • tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia ja osaa tarkastella niitä terveyden näkökulmasta • osaa selittää, miten uni ja lepo vaikuttavat vireyteen ja hyvinvointiin, antaa esimerkkejä terveyden kannalta tasapainoisesta ja monipuolisesta ravinnosta ja tietää liikunnan terveysvaikutuksia • osaa kuvata hyvän ystävyyssuhteen ja toimivan yhteisön ominaispiirteitä sekä antaa esimerkkejä keskeisistä vuorovaikutuksen taidoista • tietää, miten voi hoitaa itseään ja terveyttään • osaa pohtia ja eritellä nuorten ongelmatilanteiden syitä ja seurauksia sekä kuvata niiden mahdollisia ratkaisuja. Terveys arkielämän valintatilanteissa Oppilas • tietää seksuaaliterveyden perusteita, tietää raskauden ehkäisyn merkityksen ja menetelmiä sekä osaa pohtia ja perustella vastuullista seksuaalikäyttäytymistä • osaa kuvata ja pohtia päihde- ja vaikuteaineiden kuten tupakan, nuuskan, alkoholin, huumeiden ja

98

liuottimien käyttöön liittyviä riippuvuutta ja terveysriskejä sekä käytön syitä ja seurauksia ja antaa perustellen esimerkkejä keinoista välttää niiden käyttöä • tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan tunnuspiirteitä ja osaa tuottaa käytännön esimerkkejä väkivallan ehkäisemisestä ja rakentavasta kommunikaatiosta • osaa nimetä yleisimpiä tartuntatauteja ja muita sairauksia ja kuvata esimerkein niiden ehkäisyä pääpiirteissään • tietää liikenneturvallisuuden pääperiaatteita ja osaa kuvata tai esittää, miten erilaisissa vaara- ja onnettomuustilanteissa toimitaan ja annetaan ensiapua. Voimavarat ja selviytymisen taidot Oppilas • osaa nimetä, tunnistaa ja ilmaista erilaisia tunteita ja kuvata niiden syitä sekä antaa esimerkkejä siitä, miten niihin perustuvaa käyttäytymistä ja vuorovaikutusta voidaan säädellä tilanteeseen sopivalla tavalla • osaa tehdä havaintoja tuntemuksistaan ja oireistaan ja tietää lääkkeiden tarkoituksenmukaisen käytön perusteet • osaa pohtia elämäntapavalintojen merkitystä terveydelle ja perustella tai näyttää esimerkein arkielämän terveyttä edistäviä valintoja • osaa käyttää keskeisiä terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä sekä käyttää ja arvioida kriittisesti erilaisia terveystiedon tiedonhankintalähteitä. Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri Oppilas • tietää tavallisimmat kansantaudit ja niiden riskitekijöitä • osaa kuvata ympäristön terveyttä ja turvallisuutta ja antaa esimerkkejä niitä edistävistä keinoista omassa lähiympäristössään • tietää oman koulun ja kunnan keskeisiä terveys- ja hyvinvointipalveluja, osaa hakeutua niihin ja kuvata esimerkein, miten palveluja käytettäessä toimitaan tarkoituksenmukaisesti • osaa kuvata keskeisiä lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskevaa lainsäädäntöä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 • oppilas osaa luetella ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä • oppilas tietää ihmisten erilaisuuteen sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä • oppilas tietää terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä • oppilas pyrkii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään sekä tunnistaa ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen • oppilas tietää terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja • oppilas tietää terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä • oppilas tietää sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen kuten perheen, koulun, vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä. Oppimiskäsitys ja opetusmenetelmät Opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi. Se on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee

99

ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Terveystieto oppiaineena on hyvin oppilasläheinen, koska jokaisella on kokemuksia omasta terveydestään. Vanhemmat ovat vastuussa nuorempien lasten terveydestä. Terveystavat ja tottumukset luodaan jo lapsesta alkaen, eli jokaisen tulee oppia ottamaan vastuuta omasta terveydestään kehitystasonsa mukaan. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat yleensä hyvin terveitä, jolloin terveyttä saatetaan pitää itsestäänselvyytenä, johon ei tarvitse kiinnittää mitään huomiota. Murrosikään tullessaan nuori haluaa päättää entistä enemmän itseään koskevista asioista. Samalla saattavat jäädä toisarvoisiksi jo lapsena omaksutut terveystottumukset kuten henkilökohtainen hygienia, säännölliset ruokailutottumukset ja riittävä lepo sekä terveellinen ruokavalio. Kavereiden merkitys sekä erilaiset kokeilut, kuten tupakointi, päihteiden käyttö sekä muu riskialtis toiminta voivat lisääntyä. Vanhempien tai muiden aikuisten ohjeet ja neuvot unohtuvat tai ne torjutaan haettaessa jännitystä ja hyväksyntää kaveripiiristä. Lasten ja nuorten elämästä löytyy omakohtaisia kokemuksia ja useilla oppilailla myös ennakkokäsityksiä siitä, miten tulisi toimia, tai mikä olisi hyväksi terveydelle. Niistä ja lasten ja nuorten elämän todellisuudesta syntyvästä ristiriidasta muodostuu hyvä lähtökohta asian käsittelylle, kiinnostuksen herättämiselle sekä merkityksen pohtimiselle. Terveystiedossa on runsaasti tiedollista oppiainesta, jonka omaksumista helpottaa mahdollisimman oppilaslähtöinen käsittelytapa. Terveystapojen ja tottumusten omaksumiseen tiedon lisäksi vaikuttavat merkittävästi terveyttä ja omaa hyvinvointia koskevat arvot ja asenteet. Jos ne ovat myönteiset, syntyy motivaatio lisätiedon hankkimiseen ja sen merkityksen pohtimiseen. Siksi keskeisinä opetusmenetelminä terveystiedossa ovat erilaiset vuorovaikutteiset menetelmät, joissa oppilailla on mahdollisuus pohtia, vertailla ja keskustella omaan elämäänsä liittyvistä havainnoista sekä kehityksestään suhteessa vertaisryhmäänsä. Keskustelussa on tärkeää saada kuulla oppilaiden erilaisia mielipiteitä, joita voi verrata omiin, vanhempien ja opettajien mielipiteisiin sekä esimerkiksi tiedotusvälineistä välittyviin kannanottoihin ja muokata omaa kantaansa entistä varmemmaksi ja perustellummaksi. Myönteinen ja hyväksyvä ilmapiiri lisää rohkeutta osallistua keskusteluun ja sitä kautta vahvistaa itsetuntoa. Siksi erilaiset vuorovaikutustaitojen harjoitukset arkielämän tilanteista antavat valmiuksia oikeassa elämässä erilaisista tilanteista selviämisessä. Esimerkiksi rooliharjoitusten avulla voidaan harjoitella tunteiden tunnistamista, niiden merkitystä toiminnan ohjailussa sekä niiden kontrollointia ja itsehillintää. Elämyksellinen oppiminen vaatii tilanteen pohdintaa erilaisista näkökulmista käsin sekä kyseisen oppimiskokemuksen synnyttämien tunteiden tunnistamista. Myönteinen asenne terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen syntyy helpommin positiivisten tunnekokemusten avulla. Työskentelyn tulisi olla myös riittävän käytännöllistä ja konkreettista, jolloin oppilaalla olisi mahdollisuus päästä kokeilemaan ja harjoittelemaan käytännössä erilaisia taitoja. Oppilaalla tulisi olla mahdollisuus myös käytännössä tutustua kuntansa terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Terveystiedon arviointi Terveystiedon opintojen kuluessa tapahtuvan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi päiväkirjatyöskentelyä, portfoliota tai itsearviointia, johon on liitetty opettajan kommentointi. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja tavoitteellista ja siinä tulee huomioida palautteen merkitys oppimisprosessille. Palautteen tulee kohdistua oppilaan oppimisen ja edistymisen lisäksi myös oppilaan terveystottumuksiin ja hänen tekemiinsä valintoihin kannustavalla ja ohjaavalla tavalla.

100

Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arviointia voidaan tehdä hyvin monipuolisen näytön perusteella. Arvioinnin kohteena on oppilaan aktiivinen osallistuminen sekä opiskelu. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja opetussuunnitelman perusteissa olevaan päättöarvioinnin kuvaukseen oppilaan hyvästä osaamisesta (arvosana 8). Vuosiluokka 7 Opetuksessa otetaan huomioon ne muutokset ja haasteet, joita nuori kohtaa siirtyessään yläluokille. Tarkastellaan liikunnan, ravinnon ja levon merkitystä kasvavalle nuorelle. Selvitetään omasta kehosta huolehtimisen tärkeyttä. Tutustutaan tavallisimpiin tartuntatauteihin ja keskeisimpiin pitkäaikaisiin sairauksiin. Tupakka ja päihteet käsitellään perusteellisesti, koska useimpien nuorten kokeilut ajoittuvat juuri tähän ikään. Keskeiset sisällöt: 1. Opiskelu uudessa ympäristössä 2. Yhdessä ilman pelkoa, koulukiusaaminen I Hyvinvointia ravinnosta 3. Energia - elimistön polttoaine 4. Monipuolinen ruoka II Liikunnasta terveyttä 5. Liikunta on terveyden lähde 6. Kuntoa kannattaa kehittää 7. Liikunnan vaarat 8. Lepo on tärkeää III Itsestä huolehtiminen 9. Omaan elämäänsä voi vaikuttaa 10. Vartalon hoito 11. Kasvojen ja hiusten hoito 12. Suun ja hampaiden hoito IV Sairaudet vaivanamme 13. Elimistö tarvitsee huolenpitoa 14. Taudinaiheuttajat 15. Miten elimistö puolustautuu? 16. Tartuntataudit 17. Pitkäaikaiset sairaudet ja vaivat V Päihdyttävät aineet 18. Päihteistä tulee riippuvaiseksi 19. Tupakan vaarat tunnetaan 20. Alkoholista ei ole apua 21. Tietoa huumeista

101

VI Ihmisen elämänkaari 22. Ihmisen fyysinen ja psyykkinen kehitys Vuosiluokka 8 Opetuksessa painopisteenä ovat ihmisen elämänkaareen liittyvät kehityshaasteet ja ihmisen psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen. Selvitetään murrosiän kehitysvaiheita ja tarkastellaan ihmissuhteita ja sosiaalista vuorovaikutusta nuoren ja perheen näkökulmasta. Itsetuntemus ja kehittyvä seksuaalisuus ovat osa nuoruusiän identiteetin kehittymistä. Keskeisenä osiona on myös liikennekasvatus. Keskeiset sisällöt: 1. Koulussa ja vapaalla I Minä muutun 2. Olet itse elämäsi päähenkilö 3. Murrosiän muutokset 4. Tunne itsesi 5. Tunteet ohjaavat 6. Pettymykset kuuluvat elämään II Perheen merkitys 7. Yhdessä elämisen taidot 8. Kotipesän pelisäännöt 9. Perhe-elämän haasteita III Ystävät ovat tärkeitä 10. Ystävyyden merkitys 11. Yksin oleminen 12. Ihastumisesta seurusteluun IV Kehittyvä seksuaalisuus 13. Seksuaalisuuden monet muodot 14. Vastuulliseksi 15. Raskauden ehkäisy 16. Äidiksi ja isäksi? 17. Sukupuolitaudit V Liikenne on yhteispeliä 18. Muuttuva liikenne 19. Nuori liikenteessä 20. Turvallisesti liikenteessä 21. Vesillä liikkuminen Vuosiluokka 9 Opetuksen lähtökohtana ovat peruskoulua päättävän nuoren elämäntilanteet ja tarpeet. Aihealueita ovat ensiavun perusteet, nuori kansainvälisessä ja monikulttuurisessa maailmassa, nuoren elämää ohjaavat arkielämän valintatilanteet ja ympäristön terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät.

102

Käsitellään erityisruokavalioita ja syömishäiriöitä sekä pohditaan nuoren voimavaroja ja selviytymisen taitoja. Keskeiset sisällöt: I Ensiapu Riskien välttäminen Elvytys Sokki ja suuret verenvuodot Liikenneonnettomuudet Kotitapaturmat Sairaskohtaukset Paleltumat ja palovammat II Kansantaudit Sydän- ja verisuonitaudit Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet Syöpä Allergiat Mielenterveys, mielen ja ruumiin tasapaino, kriisit III Ravitsemus Ravinnon merkitys Painonhallinta Syömishäiriöt Erityisruokavaliot IV Terveys yhteiskunnassa Ympäristö ja terveys Turvallisuus kouluissa, ergonomia Tupakka, alkoholi, huumeet Kulttuuri ja terveys Matkailijan terveys Keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelut Median ja mainonnan vaikutus terveyskäyttäytymiseen V Terveys elämässä Elimistön hyvinvointi Terveyttä edistävä liikunta, liikuntaa läpi elämän Henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen

USKONTO Opetushallituksen antamien perusopetuksen perusteissa mainittujen tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen lisäksi Euran kunnan opetussuunnitelmassa toteutetaan seuraavia keskeisiä sisältöjä. VUOSILUOKAT 1−5 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita

103

ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. Omaan seurakuntaan ja sen toimintoihin tutustutaan huomioiden oppilaan luokka-aste ja hänelle tutuimmat ja läheisimmät seurakunnan toiminnat. 1.-2. luokkien keskeiset sisällöt: Tavoitteet 1.lk 2.lk ¤ oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan ¤ oppii luottamusta elämään ja itseensä, koh- rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulot- taamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtä- tuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen o- mään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään us- massa ja muiden elämässä konnon vaikutuksen omassa ja muiden elä- mässä ¤ tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ¤ tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen e- ja opetuksiin lämään ja opetuksiin ¤ ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaa- ¤ ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elä- ren välisen yhteyden mänkaaren välisen yhteyden ¤ tutustuu luterilaiseen kirkkoon ¤ tutustuu luterilaiseen kirkkoon ¤ oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ¤ oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kris- soveltamista tillisen etiikan soveltamista Keskeiset sisällöt Luottamus ja turvallisuus 1.lk 2.lk ¤ oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nou- ¤ oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteis- sevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita ta nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä a- sioita ¤ Jumala Isänä ja Luojana ¤ Jumala Isänä ja Luojana sekä Jeesuksen o- petukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä 1.lk 2.lk ¤ minun juureni ¤ minun juureni ¤ toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen ¤ toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valin- tekeminen ja vastuullisuus tojen tekeminen ja vastuullisuus ¤ teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia ¤ teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia ¤ suvaitsevaisuus; alustava tutustuminen niihin ¤ suvaitsevaisuus: alustava tutustuminen nii- kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka hin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöi- liittyvät oppilaiden elämään hin, jotka liittyvät oppilaiden elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia 1.lk 2.lk ¤ Jeesuksen elämä ja opetukset ¤ Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän- rukous

104

Eettisyyteen kasvaminen 1.lk 2.lk ¤ ihmisen arvo erityisesti ¤ kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky ¤ kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky ¤ yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmu- ¤ yhdessä elämisen kysymykset ja oikeuden- kaisuus mukaisuus Luterilaisen kirkon elämä 1.lk 2.lk ¤ seurakunta oppilaan elämässä ¤ seurakunta oppilaan elämässä ¤ kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä ¤ kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin kristillisiä sisältöjä ja tapoja liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja ¤ seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä ??? ¤ virsiä ja hengellisiä lauluja ¤ kristilliset symbolit kirkossa, kirkkotaide, virsiä ja hengellisiä lauluja VUOSILUOKAT 1−5 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1−5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. Omaan seurakuntaan ja sen toimintoihin tutustutaan huomioiden oppilaan luokka-aste ja hänelle tutuimmat ja läheisimmät seurakunnan toiminnat. 3. luokka TAVOITTEET • oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä • tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. • tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus • teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään

105

Raamatun kertomuksia ja opetuksia • Egyptistä Luvattuun maahan • kymmenen käskyä • Herran siunaus • Isä meidän -rukous Eettisyyteen kasvaminen • kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä • yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä • Omaan seurakuntaan tutustuminen (lasten ja nuorten toiminta) • Virsiä ja hengellisiä lauluja kirkkovuoden mukaan • kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja 4. luokka TAVOITTEET Oppilas • oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä • tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin • ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden • tutustuu omaan seurakuntaan (lasten ja nuorten toiminta) • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita • Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään • teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia • Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous Eettisyyteen kasvaminen • kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä • yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä • seurakunta oppilaan elämässä • kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja • seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä • kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja

106

5.luokka TAVOITTEET Oppilas • oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden, ymmärtämään pyhän ulottuvuuden sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä • tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin • tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan • tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin • oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista. KESKEISET SISÄLLÖT Luottamus ja turvallisuus • oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita • Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus sekä Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Arvokas ja ainutlaatuinen elämä • minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä • toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus, valintojen tekeminen ja vastuullisuus • teemaan liittyviä Raamatun kertomuksia • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään • suvaitsevaisuus, alustava tutustuminen niihin kirkkoihin, uskontoihin ja vähemmistöihin, jotka liittyvät oppilaiden elämään Raamatun kertomuksia ja opetuksia • alku- ja patriarkkakertomukset • Jeesuksen elämä ja opetukset, Isä meidän -rukous Eettisyyteen kasvaminen • kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja kymmenen käskyä • yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Luterilaisen kirkon elämä • seurakunta oppilaan elämässä • kirkkoja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä ja tapoja • luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta, armosta, pelastuksesta ja Raamatusta • seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia sekä toiminta seurakunnan jäsenenä • kristilliset symbolit kirkossa ja oppilaan ympäristössä, kirkkotaide sekä virsiä ja muita hengellisiä lauluja Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma • oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla • juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erilaisia piirteitä

107

AIHEKOKONAISUUDET

I


A

Oma kasvu

1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu x x x x x x 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus x x x x x x 3 esteettisyys x x x x x x 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen x x x x 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen x x x x x x

B Yhteisöllisyys

6 toisten huomioon ottaminen x x x x x x 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä x x x x x x 8 erilaisia yhteistoimintatapoja x x x x

II


A


1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö x x x x x x 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus x x x x x x


3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus x x x x x x 4 kotiseudun kulttuuri x x x x x x 5 yksilö sukupolvien ketjussa x x x x x x


6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset x x x x x x

108

7 monikulttuurisuus x x x x x x 8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset x x x x x x 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla x x 10 tapakulttuuri x x x x x x III


A

Viestintä

1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä x x x x x x 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa x x x x x x

B Mediataidot

3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi X X X X X X 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä X X X X 5 lähdekritiikki X X 6 vaikuttaminen X X X X X X


7



IV


A


1 kouluyhteisö, julkinen sektori, elinkeinoelämä, järjestöt X X X X X X 2 verkostoituminen

109

B

Osallistuminen

3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa X X X X 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen X X X X X X 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä X X X X X X 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi X X X X X X 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista X X X X X X

C Yrittäjyys



A


1 ympäristönlukutaito 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla X X X X X X 3 yksilön ja yhteisön vastuu X X X X X X 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä


5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat 6 arkikäytännöt 7 oman talouden hallinta X X X X X X


8 omien valintojen merkitys X X X X X X 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta X X X X X X

110

VI


A


1 onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen X X X X X X 2 työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus


3


C

Väkivallattomuus

4 väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa X X X X X X 5 väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja X X X X X X



VII


1 2 3 4 5 6

A


1 teknologia eri elämänalueilla ja ihmisen riippuvuus teknologiasta X X X X 2 teknologia ja tietotekniikka eri kulttuureissa, eri aikakausina X X


3 tieteellisen tiedon ja teknologian vuorovaikutus X X 4 teknologiset valinnat ja niiden vaikutus tulevaisuuteen X X 5 teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset ja tasa-arvokysymykset X X X X X X 6 tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia

111

C


7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa X X X X

112

VUOSILUOKAT 6-9 6. LUOKKA TAVOITTEET Oppilas • tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana • perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. • tutustuu oman seurakuntansa toimintaan ja toimitiloihin KESKEISET SISÄLLÖT Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta • elämän merkitys ja rajallisuus • uskon ja tiedon suhde Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Raamattu • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö Kirkko • keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia Suomalainen katsomusperinne • yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus • uskonnonvapaus • luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne • suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika Ihminen eettisenä olentona • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen • kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajan

113

Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6−9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Oppilas saatetaan tietoiseksi ihmisen uskonnollisista tarpeista, jotka ovat kautta ihmiskunnan historian ilmenneet yksilöiden elämässä ja yhteisöjen toiminnassa. Oppilaille pyritään antamaan mahdollisimman laaja uskontoon liittyvä yleissivistys, joka antaa aineksia oman maiilmankuvan muodostamiseen ja ihmisenä kasvamisen prosessiin. Oman uskontoja kulttuuriperinteen entistä parempi tunteminen on edellytys monikulttuurisen vuorovaikutuksen onnistumiselle. Länsimaisen kulttuurimme arvopohja rakentuu keskeisesti kristillisille perusarvoille, jotka ovat samalla oppilaan eettisen kehityksen välineitä. Oppilaat tutustuvat uskonnon eri ilmenemismuotoihin omasta lähiympäristöstään lähtien. Luterilaisen kirkon opetusperinteestä käsin tutustutaan Jeesuksen persoonaan ja opetuksiin sekä Vanhan testamentin kertomuksiin. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia keskustella aikuisten ja vertaistensa kanssa heidän omasta elämänpiiristään nousevista elämänkysymyksistä sekä soveltaa niihin kristinuskon keskeistä sisältöä. Erityisesti korostetaan jokaisen ihmisen arvoa riippumatta hänen ominaispiirteistään kuten esimerkiksi lahjoista, varallisuudesta tai ulkonaisesta olemuksesta. Opetuksessa otetaan huomioon maaseutu- ja kaupunkikulttuurin kohtaaminen, paikalliset herätysliikkeet, toisen kansankirkon läsnäolo sekä maahanmuuttajat kulttuuriperintöineen. TAVOITTEET Oppilas • tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä • ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä • perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana • perehtyy kristinuskoon, sen syntyyn ja kehitykseen sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä • perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen • tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään • osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä • tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT 7. luokka Maailmanuskonnot • keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet • uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin * uskonto ilmiönä ja siihen liittyvä peruskäsitteistö (riitit, myytit, tabu ja pyhyys * uskontojen osa-alueet: tieto, tunne, toiminta sekä vaikutukset * maailmanuskontojen syntyprosessi, jumala- ja pelastuskäsitykset * pyhät kirjoitukset, kultti * varhaiskantaiset uskonnot, hindulaisuus, buddhalaisuus, Kiinan ja Japanin uskonnot, juutalaisuus, kristinusko, islam

114

8. luokka Kirkko • keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä * kirkon varhaisvaiheet * lännen roomalaiskatolinen kirkko * idän ortodoksinen kirkko * uskonpuhdistus ja sen synnyttämä protestanttinen liike * kristinuskon uudempi historia • kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia * luterilaisuus, reformoitu kirkko, anglikaanisuus * muut kristilliset kirkot ja yhteisöt • kirkkorakennus sekä sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään • kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit Suomalainen katsomusperinne • yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja ja uskonnottomuus • uskonnonvapaus • luterilaisen kirkon jäsenyys ja toiminta sekä kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne • suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika 9. luokka Raamattu • Vanha testamentti Israelin kansan vaiheiden ja uskon ilmentäjänä • Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta • Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä • Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö • Raamatun kulttuurivaikutuksia Ihminen eettisenä olentona • eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen * etiikan peruskäsitteet (etiikka, moraali, maailmankatsomus, omatunto) • kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen • ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana * ihmissuhteet, seksuaalisuus, perhe, yksilön oikeudet ja velvollisuudet yhteisössä, media ihmisarvo, sota, luonto • kristillisen etiikan peruspainotukset kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen Vuorisaarna ja vertaukset Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * elämän merkitys ja rajallisuus * uskon ja tiedon suhde * ihmisen valinnat ja tekojen seuraukset

115

Aihekokonaisuudet 1. Ihmisenä kasvaminen Uskonnon opetus tukee oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämänhallinnan kehittymistä sekä yksilöllisyyden, terveen itsetunnon ja yhteisöllisyyden kehitystä. Erityisesti oppilas oppii toisten huomioon ottamista, arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän. Uskonnon tunnit antavat monia mahdollisuuksia tunteiden ja omien ajatusten käsittelyyn. 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Uskonto on osa oppilaan henkistä ja aineellista kulttuuriperintöä sekä kulttuuri-identiteetin osatekijä. Kirkolliset juhlapyhät ovat osa suomalaista tapakulttuuria. Tutustumalla omaan suomalaiseen uskontoja katsomusperinteeseen sekä tutkimalla Raamatun kulttuurivaikutuksia, tutkimalla eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta mm. erilaisia kirkkokuntia ja tutustumalla vallitseviin maailmanuskontoihin sekä eettiseen ajatteluun oppilas löytää oman kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittää valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. Viestintä ja mediataito Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, osallistuminen ja vuorovaikutus ovat osa uskonnon opetusta. Tunneilla pyritään käyttämään monipuolisesti viestinnän ja median välineitä. 7-9 vuosiluokilla painotetaan erityisesti tutustumista maailmanuskontoihin ja eri kirkkokuntiin siten, että harjoitetaan niiden vertailua kiinnittäen huomiota kulttuurisiin eroihin, kannattajamääriin ja levinneisyyteen sekä erilaisen median välittämään kuvaan uskonnosta ja eettisistä asioista. Oppilaille painotetaan kriittistä media ja viestintäotetta. Kiinnitetään huomio median välittämään kuvaan eettisistä asioista. Kirkko ja media. Uskonto tietoverkoissa. 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta. Hän oppii osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä. Mitkä ovat oppilaan vaikutuskeinot ja mahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet uskonnollisen ryhmän jäsenenä, miten omassa seurakunnassa voi toimia. Miten eettinen ajattelu vaikuttaa ihmisen tekemiin valintoihin ja ratkaisuihin. 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta oppilas oppii keinoja edistää hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla. Uskonnon opetus auttaa oppilasta ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuutta että yhteistä tulevaisuuttamme. Uskonnossa oppilasta ohjataan toimimaan rakentavasti kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden puolesta. Oppilasta ohjataan huomaamaan yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista. Uskonnon sisältöihin kuuluu myös keskustelu toivottavasta tulevaisuudesta ja sen edellyttämistä valinnoista ja toiminnasta. Miten ympäristö, kulttuuri ja ihminen voivat hyvin eri kulttuureissa. Pyritään ymmärtämään eri kulttuureissa tehtäviä ekologisia ratkaisuja ko. kulttuurin lähtökohdista käsin. Ympäristöä ja tulevaisuutta koskeva etiikka. 6. Turvallisuus ja liikenne Oppilas oppii edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti. Oppitunneilla käsitellään myös onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimista, koulun terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta edistäviä toimintamalleja sekä väkivallan

116

ulottuvuuksia lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa. Pohditaan, miten elää yhteisössä siten, että kaikilla on hyvä olla. Vertaillaan eri kulttuureissa tehtäviä ratkaisuja ja tutustutaan väkivallattomuuden periaatteeseen. Etiikka ja moraali. 7. Ihminen ja teknologia Oppilas oppii käyttämään teknologiaa vastuullisesti ja kriittisesti. Uskonnon opetukseen kuuluvat teknologiaan, tietotekniikkaan ja tietoverkkoihin, niiden kehittämiseen sekä käyttämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. Käsitellään erityisesti tieteen kehitykseen, teknologiaan ja tietotekniikkaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Käytetään tietotekniikkaa opetuksen yhtenä apuvälineenä. Internet ja uskonto. 7.luokka 1. IHMISENÄ KASVAMINEN * maailmankatsomuksen avartaminen (maailmanuskonnot) * erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS * uskonnon ja kulttuurin välisen yhteyden tiedostaminen ja kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO * uskonnot mediassa (kriittinen ja ymmärtävä informaation tulkinta) 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS * vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen kasvaminen 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ * ihmisen vastuu maailmasta 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE * fyysinen ja psyykkinen väkivallattomuus 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA * teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttäminen 8. luokka 1. IHMISENÄ KASVAMINEN * erilaiset opetusmetodit, esimerkiksi ryhmätyöt * käsiteltävien asioiden pohdinta, esimerkiksi eri uskontokuntien vertailu * uskontojen käsitys oikeasta ja väärästä, uskontojen opit * uskontojen suhtautuminen tasa-arvoon ja niiden käsitys oikeudenmukaisuudesta -> vertaaminen omiin käsityksiin 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS * uskonto osana suomalaisuutta , luterilaisuus Suomessa * muiden uskontokuntien vaikutus Suomessa * kirkkojen toiminta ja ilmeneminen ulkomailla, esimerkiksi ortodoksisuus maailmalla * kirkkojen välinen yhteistyö

117

3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO * median käsitys uskonnoista, miten uskonto näkyy mediassa * eri uskontokuntien omat lehdet 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS * kirkko yhteiskunnallisena toimijana, esimerkiksi luterilainen kirkko suomalaisessa yhteiskunnassa * kirkon vaikutus yhteiskuntaan ennen ja nyt 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA * kirkkojen merkitys ihmisen hyvinvoinnille, kirkkojen toiminta ja vaikutus yksilöön * lähetystyö - kehityksen levittäjä (vai uhka) 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE * kirkon tarjoamat palvelut * väkivalta kristinuskon historiassa 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA * erilaiset työvälineet opetuksessa 9. luokka 1. IHMISENÄ KASVAMINEN * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne * ihminen eettisenä olentona 2.KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS * uskonnon ja kulttuurin välisen yhteyden tiedostaminen kansallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne * ihminen eettisenä olentona 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO * uskonnot mediassa (kriittinen ja ymmärtävä informaation tulkinta) * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne * ihminen eettisenä olentona 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS * vastuullisuuteen ja omatoimisuuteen kasvaminen * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne * ihminen eettisenä olentona

118

5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ * ihmisen vastuu maailmasta * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne ihminen eettisenä olentona 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE * fyysinen ja psyykkinen väkivallattomuus * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne * ihminen eettisenä olentona 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA * teknologian vastuullinen ja kriittinen käyttäminen * oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta * Raamattu * suomalainen katsomusperinne * ihminen eettisenä olentona TYÖSKENTELY Tiedon hankkimisessa on suositeltavaa käyttää perinteisten oppikirjojen ja opetuskeskustelujen lisäksi tietotekniikkaa. Verkkoyhteys ja tekstinkäsittely mahdollistavat esimerkiksi ryhmätyöskentelyn, tiedon keruun ja muokkauksen tai esimerkiksi kirjeenvaihdon. Vierailut erilaisiin kohteisiin (kotiseurakunta ja nähtävyydet ym.) sekä vierailijoiden kutsuminen koululle suovat oppilaalle mahdollisuuden tutkia opiskeltavia asioita aidoissa tilanteissa kysyen ja keskustellen. Myös yhteistyö kotiseurakunnan ja sen työntekijöiden kansa sopii työtavaksi. Monimuotoisen oppimisen toteutuminen edellyttää opetustilojen muunneltavuutta. Lähtökohtana toimivalle kokonaisuudelle ovat sekä rauhallisen yksilöllisen työskentelyn että ryhmätyöskentelyn mahdollistavat kalusteet. Käyttökelpoisia opetusvälineitä ovat edelleen opetusohjelmat ja dokumentit, kartat, pohjapiirrokset ja mahdolliset pienoismallit. Osa näistä voidaan toteuttaa yhdessä oppilaiden kanssa. Sähköisiin perusvälineisiin kuuluvat tietokone verkkoyhteyksineen ja muut AV-välineet (piirtoheitin, video- ja televisiolaitteet, CD-radionauhuri). Video- ja digikamera ovat hyviä esimerkiksi vierailujen ja erilaisten projektien dokumentointiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas • tuntee Raamatun keskeisen sisällön • tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet • tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen • ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä. Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä

119

Oppilas • ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta • tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa • tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet • arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä. Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas • tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen • hahmottaa oman maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä • kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä. Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas • kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan • tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia. ARVIOINTI Uskonnon oppisisällöt koostuvat paitsi tiedollisista aineksista myös affektiivisista kokemuksista. Oppilas on opetuksessa mukana koko persoonallaan. Näin ollen opettajan tulee arvioida monipuolisesti oppilaan tuntityöskentelyä ja kirjallisia tuotoksia. Oppilaan tuntityöskentelyä voi arvioida monella tapaa. Lähtökohtana on aktiivinen osallistuminen ja kiinnostus oppiainesta kohtaan. Oppilaan aktiivisuus näkyy osallistumisena opetuskeskusteluihin, ryhmätyöskentelyyn sekä muuhun opiskeluun. Oppilaiden kriittiset kysymykset edistävät koko luokan oppimista, joten useimmiten ne voidaan ottaa arvioinnissa huomioon positiivisesti. Oppilaan tiedon hankinta ja hallintataitoja arvioidaan erilaisten kirjallisten tuotosten avulla. Ryhmätyöt, portfoliot, raportit ja päiväkirjat kertovat tunnilla tehdyn työn tuloksista. Kokeet antavat tietoa siitä, mitä on opittu ja miten hyvin. Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan oppimisvaikeudet huomioidaan arvioinnissa tarjoamalla hänelle esimerkiksi mahdollisuus suulliseen kokeeseen. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Tietoa annetaan oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa lukuvuositodistusten lisäksi jaksotodistusten avulla, tiedottein, arviointikeskustelussa, kotiin nähtäväksi vietävien kokeiden ja kirjallisten läksynkuulustelujen avulla tai muilla tavoin. Arvioinnin pohjana voivat olla tuntiaktiivisuus, kokeet, läksynkuulustelut, esitelmät sekä ryhmä- ja projektityöt sekä muut oppilaan tuotokset. Arvioinnin apuna voi olla portfolio, kehityskeskustelu ja itsearviointi. Vähimmäistavoitteet Oppilas osallistuu oppitunneille ja opetukseen sekä suorittaa annetut tehtävät edellytystensä mukaisesti. Kokeet ja muut arvioitavat näytöt tulee suorittaa hyväksytysti.

120

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO VUOSILUOKAT 1-5 IHMISSUHTEET JA MORAALINEN KASVU ITSETUNTEMUS JA KULTTUURI-IDENTITEETTI YHTEISÖ JA IHMISOIKEUDET IHMINEN JA MAAILMA 1. luokka - leikkien, satujen ja tarinoiden kautta toisen kohtaamista ja toisen asemaan asettumista -yhteistyö, jota tuetaan yhteisöllisillä työtavoilla -oikean ja väärän erottaminen lasten arkipäiväisissä elämäntilanteissa -riita ja sovinto -kuka olen ja mitä osaan, esioppilaasta ensimmäisen luokan oppilaaksi -oma menneisyys ja jo opitut taidot Perhe ja suku -monenlaisia perheitä, oman perheen tapoja Elämänkatsomus -oma paikkani ET-ryhmässä Uskonnoton tapakulttuuri -nimenantajaiset -säännöt ja sopimukset kotona ja koulussa -oikeuksia ja velvollisuuksia kotona ja koulussa Elävä ja eloton luonto -ihmisen vastuu luonnosta, kestävän kehityksen näkökulma koulutyöskentelyssä ja kodin arkipäivässä 2. luokka -leikkien, satujen ja tarinoiden kautta toisen kohtaamista ja toisen asemaan asettumista -yhteistyö, jota tuetaan yhteisöllisillä työtavoilla -hyvä, oikea ja väärä, satujen ja tarinoiden moraalisten opetusten tarkastelu Ystävyyden sisältö -ystävien ja ystävyyden merkitys Vuotuinen juhlaperinne -oman koulun muista kulttuureista tulleiden lasten tapoihin ja juhliin perehtymistä -muiden maiden lasten elämää -muinaissuomalaisia satuhahmoja

121

Luottamus, rehellisyys, reiluus -kultainen sääntö Luonto taiteilijoiden innoituksen lähteenä -tarinoita ja myyttejä maailman synnystä Elämän evoluutio -maa ja maailmankaikkeus -syntymä, elämä ja kuolema luonnossa -ihmisen vastuu luonnosta, kestävän kehityksen näkökulma koulutyöskentelyssä ja kodin arkipäivässä 3. luokka - oikea ja väärä, hyvä elämä moraalisina valintoina, arkielämän tilanteiden avulla roolileikkejä ja pohdiskelua tekojen perusteista -erilaisten oppilaiden yhdessä toimimisen harjoittelua -oman näkemyksen puolustaminen ja toisen kannan kuunteleminen sekä huomioiminen -minä koululaisena, kaverina, perheenjäsenenä -oma maa ja oma kulttuuri sekä sen perinteet -yhdessä toisten kanssa, omien toiveiden yhteen sovittaminen yhteisten päämäärien kanssa -kuka käskee ja millä perusteilla? -elävän luonnon sekä ihmisen rakentaman ympäristön kauneuden ja rumuuden havainnointia ja niiden pohjalta ihmisen toiminnan vaikutusten tarkastelua 4. luokka -suvaitsevaisuus, erilaisuuden hyväksyminen -oman näkemyksen puolustaminen ja toisen kannan kuunteleminen sekä huomioiminen -monikulttuurisuus, erilaiset ihmiset, erilaiset ajattelu- ja toimintatavat -syrjinnän monet muodot, -ennakkoluuloista tietoiseksi tulemisen harjoittelua -lastenoikeuksien julistus ja sen toteutumisen tarkastelua omassa sekä muiden maapallon lasten elämässä -ihmisen vastuu luonnosta, kestävän kehityksen näkökulma arkielämässä 5. luokka -hyvyyden ilmeneminen ajatuksissa ja teoissa, ihmisen kyky pahuuteen, esimerkkien tarkastelu lähipiiristä sekä kauempaa -eri maiden ja eri ihmisten erilaisia näkemyksiä elämästä ja maailmasta -legendat ja myytit ikivanhojen maailmankuvien perustana Etiikan perusteita -teon tarkoitus ja seuraus, miten perustella erilaisia oman elämän valintoja, miten kantaa vastuu teoistaan? -elämän synty, tieteellisen maailmanselityksen perusteita ja vertailua myyttisiin, myös uskonnollisiin, selityksiin KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

122

Oppilas -kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta -ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita -kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon -ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas -tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä -osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö) -rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella -pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään -osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas -tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita -ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen -ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Oppilas -tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä -ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle -osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. VUOSILUOKAT 6-9 TAVOITTEET Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä

• etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia sekä kasvaa kohtaamaan epävarmuutta ja kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan * kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa

• omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailman laajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta

123

• laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään ja oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä sekä oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme. Tavoitteena on ohjata oppilasta tunnistamaan oman toimintansa moraaliset perusteet ja harjoittelemaan moraaliin liittyvien käsitteiden käyttöä huomaamaan eettisesti kehittyneemmällä tasolla olevat asiat arvioimaan eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön etsimään omaa elämänkatsomustaan ja sen perusteita ja arvioimaan erilaisia maailmankatsomuksia kasvamaan arvostelukykyiseksi ja keskustelevaksi yhteisön jäseneksi kehittämään taitoja kohdata erilaisuutta ja siten sisäistämään suvaitsevuuden toimintansa lähtökohdaksi laajentamaan näkökulmaansa itseensä, toisiin ihmisiin ja maailmaan näkemään inhimillisen kulttuurin vivahteikkuus ja kasvamaan mustavalkoisesta ajattelusta kohti moniulotteista ajattelua. SISÄLLÖT Opintokokonaisuudet, jotka voidaan opettaa kursseina, sisältävät syventäviä aineksia luokilla 1−5 käsitellyistä aihepiireistä: ihmissuhteista ja moraalisesta kasvusta, itsetuntemuksesta ja kulttuuri-identiteetistä, yhteisöstä ja ihmisoikeuksista sekä ihmisestä ja maailmasta. KANSALAISUUS JA HYVÄ YHTEISKUNTA KATSOMUSTEN MAAILMA KULTTUURI ETIIKKA JA HYVÄ ELÄMÄ TULEVAISUUS 6. luokka

-YK:n toiminta, erityisesti ihmisoikeuksien julistus -oikeudet koulussa -historiallisesti merkittävät maailmanuskonnot ja elämänkatsomukset -ateismi vs. jumalusko perusteiden ja käsitteiden selventämistä -uskonnonvapauden historiaa Suomessa -valtakulttuuri, populaarikulttuuri, korkeakulttuuri, nuorisokulttuuri: esimerkkejä ja käsitteiden selventämistä -mihin kulttuuriin itse kuuluu? Mistä sen tietää - vai voiko sitä tietää? -kulttuurianalyysin alkeita oppilaita lähellä olevia ilmiöitä tarkastelemalla -tekojen moraaliset oikeutukset: oikean ja väärän erottamisen perustelujen harjoittelua, argumentointia -moraalidilemmoja -käytännöllisiä nuorten elämän ongelmia -luonnonsuojelu: yhteisön ja yksilön vastuu, valintojen vaikutus tulevaisuuteen

124

7. luokka -demokratian ilmeneminen koulussa ja kotikunnassa; vaikuttaminen päätösten tekoon -yhteiskuntamme ongelmia: huumeet, syrjäytyminen, itsemurhat, suvaitsemattomuus -vanhusten ja sairaiden asema -oma elämänkatsomus: oman elämän tavoitteet, hyvän elämän rakentaminen, tulevaisuuden suunnitelmat -Mitä sana kulttuuri tarkoittaa? -kulttuuri-identiteetti -suvaitsevaisuus: vähemmistöjen asema koulussasi ja kotikunnassasi; romanit, seksuaaliset vähemmistöt, vammaiset, pakolaiset -erilaisuuden hyväksyminen omassa arjessa -Kuka minä olen? Millainen elämä on mielestäni hyvä? Mitä asioita pidän tärkeimpinä? Kuinka tulen onnelliseksi? -arvot ja normit -moraalitajun kehitys: oikean ja väärän tunnistaminen -oma suhtautuminen tulevaisuuteen: voiko siihen vaikuttaa ja miten? 8. luokka -luonnontilasta kaupunkeihin -oikeudenmukainen yhteiskunta -yhteiskunnan tärkeimmät instituutiot -toimiminen kansalaisena: oikeudet ja velvollisuudet, vapaus ja vastuu -kansalaistottelemattomuus -suomalaisuus, EU-kansalaisuus ja maailmankansalaisuus -kuluttaminen, raha, elintaso: mitä on elämänlaatu? -luonnollinen ja yliluonnollinen: materialismi ja idealismi, yliluonnollisten asioiden tutkiminen -suhtautuminen kuolemaan -uskontojen tarkastelua yleiseettiseltä kannalta: naisen asema eri uskonnoissa, sota ja uskonto, uskontojen uhrit -uskonnoton ajattelu ja tapakulttuuri, Prometheus-leiritoiminnan esittely -Tieto: Mistä saat tietoa? Millaiseen tietoon luotat? Tarpeellinen/ tarpeeton tieto? Onko tieto viisautta? Tieto ja etiikka. Mitä voimme tietää ja mitä uskoa? -tutustutaan eri maanosien kulttuureihin -nuorisokulttuurit -marginaalikulttuurit -kulttuurivähemmistöt -suomalaisuuden merkitys -stereotypiat -moraaliajattelu eri aikoina -ihmisoikeudet -vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä -ajan merkitys -futurologia -erilaisia tapoja tutkia tulevaisuutta: skenaariot -tulevaisuuden ennustaminen: vanhat ja uudet utopiat

125

9. luokka -politiikka: eri puolueiden arvot ja tavoitteet Suomessa, aatteellisuus, konservatismi ja edistyksellisyys -muita yhteiskuntamuotoja: liberalismi, sosialismi, diktatuuri, totalitarismi -katsomusten historiaa: keskiajan noitavainoista katsomusvapauteen; katsomukset nykyaikana: ovatko ne yksityinen asia? -erilaisia maailmankatsomuksia -humanismi elämänasenteena -esitellään järjestöjä, jotka ajavat vähemmistöjen tai toisin ajattelevien etuja -erilaisia käsityksiä hyvästä elämästä: eri uskontojen käsityksiä -filosofien käsityksiä: Platon, Aristoteles, Kant -hyvä elämä luonnon kansojen keskuudessa -moderni hyvä elämä -tulevaisuuden uhat: liikakansoitus, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu, naisen asema, luonnon tuhoaminen -Euran tulevaisuus: Eura utopia -kestävä kehitys ja sen toteuttaminen: kuinka itse suojelet luontoa ja miksi luonto on sinulle arvokasta? -erilaisia suhtautumistapoja luontoon: utilismi, humanismi, mystismi, biosentrinen asenne -eri luonnosuojelujärjestöjä PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Oppilas -osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä -tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat -kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun -kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Oppilas -tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja -kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin -ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron -osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Oppilas -tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron -hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön

126

-pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden -tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä -tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvoja oikeusvaatimusten perusteita -tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Oppilas -ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita -tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia -osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön -ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia.

127

HISTORIA

Historia- ja identiteettipolku

lk Kohde Opetusmateriaali Kirjallisuus

1

Vierailu Nauravassa Lohikäärmeessä Opetuspaketti saatavana Nauravasta Lohikäärmeestä


2

Retki oppaan johdolla jonnekin muinaisjäännökselle; Käräjämäki, Luistari, Linnavuori, Kolmhaara (Alasatakunnan oppaat, yhteyshlö J.Eskola puh. 0500/786 622)

Cd-rom, voi hankkia Nauravasta Lohikäärmeestä www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm


3

Euran emäntä Tutustuminen Euran emännän pukuun (Naurava Lohikäärme, Euran pääkirjasto, Kauttuan koulu)

Opetuspaketti/tehtävät/ juliste Nauravasta Lohikäärmeestä

Menneisyyden loistoa, Euran puku ja sen edeltäjät, Elävän esihistorian Eura-esite, Aira Savisaari: ”Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari”

4

Tutustuminen johonkin euralaiseen perinteeseen; Kustaa Järvinen, Euran rinkilä ja muut perinneruuat, Euran Pirtti, joku museo, joku vanha rakennus + historia

www.euranpirtti.net www.eura.fi www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm

Satakuntalainen keittokirja

5

Naurava Lohikäärme + Härkänummi Keskiaika Eurassa -näyttely Nauravassa Lohikäärmeessä 2006

Opetuspaketti saatavana Nauravasta Lohikäärmeestä

Elävän esihistorian Eura-esite, Menneisyyden loistoa, Kalastajista kauppanaisiin, Aira Savisaari: ”Possu Annikki, Ilves Ilomieli ja Karhu Ilmari”

6

Ruukinpuisto: raudanvalmistus Tehdasmuseo

Opetuspaketti saatavana kulttuuritoimistosta

Vanha Kauttua-esite Pekka Korvenmaa: ”Kauttua- tuotanto ja ympäristö 1689-1989”

7

Hinnerjoen museo, Jalmari Karhula www.raumanseutu.fi/historia-tutuksi.htm Hinnerjoen museo-moniste

8

Ruukinpuisto: teollisuuden kehittyminen/nyt Tehdasmuseo

Opetusmateriaali tehdasmuseosta tulossa, kysy kulttuuritoimistosta

Vanha Kauttua-esite Pekka Korvenmaa: ”Kauttua- tuotanto ja

128

Opetuspaketti Ruukinpuistosta, kysy kulttuuritoimistosta

ympäristö 1689-1989”

9

Yritysvierailut/Tet www.rsk.fi Yritysten nettisivut, lisätietoja Rauman seudun kehitys/Euran toimipiste/Harri Viren

Pekka Helander: ”Alasimelta automatioon, maakauppiaista marketeihin; katsaus euralaiseen yritystoimintaan”

Kaikkiin kohtiin opastettuja retkiä järjestää Alasatakunnan oppaat, yhteyshenkilö Juhani Eskola puh. 0500/786 622

129

VUOSILUOKAT 5-6 KESKEISET SISÄLLÖT 5. luokka Omat juuret ja historiallinen tieto • oman perheen ja kotiseudun historia • muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit • kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena Keskiaika • uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema • Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Uuden ajan murros • eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana • elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina • suomalaisen kulttuurin muotoutuminen 6. luokka Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit • maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään Eurooppalaisen sivilisaation synty • antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri • antiikin heijastuminen tähän päivään Vapauden aate voittaa alaa • Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Lisäksi teemana tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka jotain Euroopan ulkopuolista korkeakulttuuria. VUOSILUOKAT 7-9 Historian opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7–9 on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta. Historian opetuksen tehtävänä on vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä ja perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. Historian opetuksen tavoitteena on pyrkiä oman kansan ja kotiseudun arvostamiseen. Oppilaan on tärkeä tutustua historiallisiin juuriinsa perehtymällä sekä kotimaan että kotiseudun historiaan. Entisestään tiivistyvä Euroopan unionin yhdentymiskehitys luo osaltaan paineita suomalaisen kulttuurin säilymiselle. Historian tiedonalan luonteen painottaminen on myös tärkeää.

130

TAVOITTEET Oppilas oppii • hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa • käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta • ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin • selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia • arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. Historia pyrkii kasvattamaan oppilaita suvaitsevaisiksi muita kulttuureja ja muita ihmisiä kohtaan. Oppilas ymmärtää tarkastella historiaa myös eettisestä näkökulmasta. Historian opetuksessa pyritään vaihteleviin ja monipuolisiin työtapoihin. Tiedon siirtäminen opettajalta oppilaalle ei tue oppilaiden kriittisyyden kehittymistä eikä anna mahdollisuutta oppia ymmärtämään historiallisen tiedon tulkinnallisuutta. Dokumenttitehtävät, joiden avulla arvioidaan erilaisia käsityksiä samasta ilmiöstä soveltuvat hyvin historiallisen tiedon luonteen tarkasteluun. Historian avulla voidaan tutustua ilmiöihin, joissa nähdään tapahtumasarja alkuvaiheesta päätökseen ja seurauksiin asti. Toiset aiheet taas käsittelevät muutosta ja jatkuvuutta. Suuria joukkoja koskevien tapahtumien tarkastelu antaa mahdollisuuden elämyksellisiin opiskelukokemuksiin. Ne vahvistavat oppilaan itsetuntoa ja laajentavat ajattelun ulottuvuuksia. Historia antaa myös mahdollisuuden havaita yksilön aseman toisaalta yksilöstä riippumattomien yhteisöllisten muutosten maailmassa ja toisaalta tapahtumien kulkuun vaikuttavana toimijana. Tämä antaa välineitä yhteiskunnallisen tietoisuuden kehittymiselle ja osallistuvalle kansalaisuudelle laajentamalla ajattelun ulottuvuuksia yksilöstä yhteisöön. Historiallisen tiedon luonteen ymmärrys ja soveltamisen taidot lisäävät oppilaan kykyä nähdä asioita monipuolisesti ja kriittisesti. Myös suvaitsevaisuus erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohtaan lisääntyy. KESKEISET SISÄLLÖT Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. 7. luokka MITÄ HISTORIA ON? * arviointi, työtavat ja tavoitteet Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate • elämää 1800-luvun Suomessa ja Suomen uusi asema Venäjän yhteydessä • 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa • kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa Teollinen vallankumous • teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään • kaupungistuminen Murrosten aika Suomessa • sääty-yhteiskunnan mureneminen ja yhteiskunnallinen herääminen • Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen

131

• imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille • ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset 8. luokka Suomi ja Venäjä • Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset • Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Laman ja totalitarismin aika • maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan • elämää demokratioissa ja diktatuureissa Toisen maailmansodan aika • toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset * ihmisiä sodan jaloissa • Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Suomi 1950-luvulta nykypäivään • elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään • suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen * Suomi idän ja lännen välissä Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun • kylmä sota • maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa • länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön * Euroopan kahtiajako päättyy ja sosialismi romahtaa • tiedonvälityksen kehitys Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen Historian opetussuunnitelman tarjoamista teemoista jokainen opettaja voi valita keskeisien sisältöjen ja muutosten käsittelyä tukevan teeman. Teemojen käsittely voidaan toteuttaa myös erillisenä kurssina tai integroituna opetussuunnitelman muihin sisältöihin. Valinnaisaineteemat tarjoavat myös tilaisuuden liittää historian opetusta opetussuunnitelman perusteissa mainittuihin aihekokonaisuuksiin. (Rauman seudun historia) TEOLLINEN VALLANKUMOUS * maaseudulta tehdaskaupunkiin, Euran teollistuminen

132

SUOMI JA VENÄJÄ * Suomen itsenäistyminen ja sisällissota Eurassa TOISEN MAAILMANSODAN AIKA * sota Eurassa SUOMI 1950-LUVULTA NYKYPÄIVÄÄN * Eura Aihekokonaisuudet 1. IHMISENÄ KASVAMINEN * johdatus historiaan * Ranskan suuri vallankumous * 1800-luvun aatteet * murrosten aika Suomessa 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS * johdatus historiaan * Ranskan suuri vallankumous * elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate * teollinen vallankumous * murrosten aika Suomessa * imperialismi ja sen vaikutukset * ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset * Venäjän 1917 vallankumoukset 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO * johdatus historiaan * (tieto)liikenteen kehitys * lähdekritiikki esim. kaikissa dokumenttitehtävissä 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS * Ranskan suuri vallankumous * 1800-luvun aatteet * murrosten aika Suomessa * Venäjän 1917 vallankumoukset 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ * teollinen vallankumous * imperialismi ja sen vaikutukset 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE * teollinen vallankumous * liikenteen kehitys * vierailukäynnit toimintaohjeineen 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA * 1800-luvun aatteet * teollinen vallankumous

133

* (tieto)liikenteen kehitys * (tieto)tekniikan käyttäminen opetuksessa TYÖSKENTELY (työtavat/työskentelymetodit) Historiatietoa on pyrittävä konkretisoimaan ja tuomaan niin lähelle oppilaan omaa kokemuspiiriä kuin mahdollista. Konkretisoiminen tapahtuu tutustumalla lähiympäristöön ja sen historiallisiin kohteisiin. Euran historiaan tutustutaan Suomen historian tapahtumien yhteydessä kaikilla perusopetuksen luokilla. Historian kurssiin sopii hyvin kotiseutumuseokäynti sekä mahdollisuuksien mukaan opintoretki museoon tai historialliseen kaupunkiin esimerkiksi Raumalle, Poriin tai Turkuun. Historialliset lähteet ja historian työskentelytavat tulevat ymmärrettäviksi selkeiden esimerkkitapausten kautta. Tutkimalla esimerkkitapauksia oppilas samalla ymmärtää, miten ylipäätään historiaa tutkitaan ja tulkitaan. Tärkeää on myös oppilaan oman historian konkretisoituminen esimerkiksi sukupuuta rakentamalla. Näin oppilas ymmärtää itsensä osana historiaa. Perusopetuksen 7-9-luokkien tavoitteiden mukaan historiallisen ja yhteiskunnallisen tiedon hankinta ja erilaisten lähteiden käyttö, niiden vertailu ja tiedon kriittinen arviointi ovat keskeisiä asioita opetuksessa. Samoin opetussuunnitelman perusteiden oppilaan hyvän osaamisen kriteereissä nousevat esiin esim. lähteiden kriittinen arviointi, median välittämien tietojen, tilastojen ja graafisten esitysten tulkinta. Niin perinteisten lähteiden käyttö ja arviointi, mutta erityisesti nettitiedon arvioinnin osuus historian opetuksessa kasvaa. Tietoverkko-osaamiseen kuuluu olennaisena osana se, että verkon käyttäjä osaa arvioida löytämiensä sivujen luotettavuutta tietolähteenä. Historian opiskelussa tarkastellaan sekä vanhoja että uusia medioita kriittisesti ja lähdekriittisesti. Oppilas oppii pohtimaan, selittämään ja arvioimaan tietoja sekä perustelemaan omia näkemyksiään. Oppilas tiedostuu yhä vahvemmin Internetin turvallisesta ja vastuullisesta käytöstä. Oppilas oppii, että kriittinen ajattelu on myönteistä ja tuottavaa toimintaa, jossa on sekä tunne että äly mukana. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas • osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä • pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas • kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen. • osaa selittää, miksi jollain elämänalueella toimittiin ennen toisin kuin nykyään. • osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas • pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota • pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä.

134

ARVIOINTI Arvioinnin perustana historiassa ovat opetussuunnitelman perusteissa arvosanalla 8 määritellyt kriteerit, joita sovelletaan kunkin luokkatason edellytysten mukaisesti. Hyvän osaamisen tieto-/taitotasoa ei tarvitse saavuttaa täydellisesti. Hyvään arvosanaan riittää, että hallitsee tietyn minimitason. Arviointi kohdistuu paitsi oppilaan historian ja yhteiskuntaopin tietoihin, myös oppilaan tiedonhankinta ja -hallintataitoihin sekä historialliseen ja yhteiskunnalliseen ajatteluun. Arvioinnin kohteena on koko oppimisprosessi, ei pelkästään lopputulos, esim. koevastaus. Jatkuvan arvioinnin pohjana ovat erilaiset työnäytöt, kuten muistiinpanot, tiivistelmät, dokumenttien tulkinta, eläytyvät kirjoitelmat sekä aktiivisuus ja oma-aloitteisuus tiedonhankinnassa ja tuntityöskentelyssä. Arvioinnin tavoitteena on ohjata oppilaan opiskelua siten, että se ei olisi vain tärkeiksi ajateltujen asioiden läpikäymistä ja pänttäämistä, vaan tietojen soveltamista ja itsenäistä työstämistä. Arvosanan 5 kriteerit Oppilas osallistuu oppitunneille ja opetukseen sekä suorittaa annetut tehtävät edellytystensä mukaisesti. Kokeet ja muut arvioitavat näytöt tulee suorittaa hyväksytysti.

YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta VUOSILUOKAT 7–9 TAVOITTEET Oppilas • saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta • oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana • oppii tuntemaan julkiset palvelut • saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen • oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä • oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään • kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta • oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana • tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. Yhteiskuntaopin tavoitteena on korostaa yksilön mahdollisuuksia toimia kotikunnan jäsenenä ja oppia tuntemaan Euran päätöksentekoon liittyviä asioita. Tähän kuuluu osallistuminen ja vastuunotto yhteisistä asioista omassa kouluyhteisössä. Oppilaan tulisi pyrkiä edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia. Yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme.

135

KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä • perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit • yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa Yksilön hyvinvointi • hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet • tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi Vaikuttaminen ja päätöksenteko • kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa • demokratia, vaalit ja äänestäminen • politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla • media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus • oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu • liikenneturvallisuus • turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus Taloudenpito • yksityisen taloudenpidon periaatteet • työnteko ja yrittäjyys Kansantalous • yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina • ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Talouspolitiikka • talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin • julkinen talous ja verotus PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen ja käyttäminen Oppilas • kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä • pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista • osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas • ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja • ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä.

136

9. luokka Aihekokonaisuudet ja niihin soveltuvat keskeiset oppisisällöt 1. IHMISENÄ KASVAMINEN * perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit * yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-kansalaisena * tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi * vaikuttaminen ja päätöksenteko * oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu Opetuksessa annetaan oppilaille mahdollisuus perehtyä yhteiskunnan rakenteisiin siten, että he oppivat ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidossa omassa kouluyhteisössä että kansalaisyhteiskunnassa. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS * perhe, erityyppiset yhteisöt ja osakulttuurit * yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-kansalaisena * tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi * vaikuttaminen ja päätöksenteko * turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka ja maanpuolustus * ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Oppilaita kasvatetaan suomalaisiksi, eurooppalaisiksi ja maailmankansalaisiksi. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO * lähdekritiikki esim. kaikissa dokumenttitehtävissä Oppilaita pyritään ohjaamaan kriittisiksi median käyttäjiksi. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS * yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnan jäsenenä, oman valtion kansalaisena ja EU-kansalaisena * kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa * demokratia, vaalit ja äänestäminen * politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla * työnteko ja yrittäjyys * yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina * talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin * julkinen talous ja verotus Kansalaisen demokraattiset vaikutusmahdollisuudet: kansalaistoiminta, äänestäminen, puolueet jne. Oppilaiden sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen ja yrittäjyyden merkitys osana kansantaloutta. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ * hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet * tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi

137

* vaikuttaminen ja päätöksenteko * kansalaisen turvallisuus * yksityisen taloudenpidon periaatteet * yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina * ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys Oppilaalle pyritään selventämään kulutusvalintojen seuraukset. Lisäksi keskitytään taloudellisten tekijöiden ja ympäristön vuorovaikutussuhteeseen. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE * liikenneturvallisuus * oikeusjärjestelmä, erityisesti 15-vuotta täyttäneen oikeudellinen vastuu * vierailukäynnit toimintaohjeineen Oppilaiden tutustuttaminen erilaisiin turvallisuusorganisaatioihin ja niiden käyttömahdollisuuksiin. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA * työnteko ja yrittäjyys * yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina * julkinen talous ja verotus * oikeusjärjestelmä * vaikuttaminen ja päätöksenteko * hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet Suomen elinkeinorakenteeseen tutustuminen, sen nopea muutos ja kehitys. ARVIOINTI Arvioinnin perustana yhteiskuntaopissa ovat opetussuunnitelman perusteissa arvosanalle 8 määritellyt kriteerit, joita sovelletaan kunkin luokkatason edellytysten mukaisesti. Hyvän osaamisen tieto-/taitotasoa ei tarvitse saavuttaa täydellisesti. Hyvään arvosanaan riittää, että hallitsee tietyn minimitason. Arviointi kohdistuu paitsi oppilaan tietoihin, myös oppilaan tiedonhankinta ja -hallintataitoihin sekä yhteiskunnalliseen ajatteluun. Arvioinnin kohteena on koko oppimisprosessi, ei pelkästään lopputulos, esim. koevastaus. Jatkuvan arvioinnin pohjana ovat erilaiset työnäytöt, kuten muistiinpanot, tiivistelmät, dokumenttien tulkinta, eläytyvät kirjoitelmat sekä aktiivisuus ja oma-aloitteellisuus tiedonhankinnassa ja tuntityöskentelyssä. Arvioinnin tavoitteena on ohjata oppilaan opiskelua siten, että se ei olisi vain tärkeiksi ajateltujen asioiden läpikäymistä ja pänttäämistä, vaan tietojen soveltamista ja itsenäistä työstämistä. Vähimmäis/perustavoitteet/perustaidot/ arvosanan 5 kriteerit/minimisuoritukset: Oppilas osallistuu oppitunneille ja opetukseen sekä suorittaa annetut tehtävät edellytystensä mukaisesti. Kokeet ja muut arvioitavat näytöt tulee suorittaa hyväksytysti.

138

MUSIIKKI VUOSILUOKAT 1-4 Vuosiluokilla 1–4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. TAVOITTEET Oppilas oppii • käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin • kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia • käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina • ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta • toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana. KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä • lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia • yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät harjoitukset • monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin • musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä • laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista Musiikki 1-2 lk Tavoitteet: 1.lk 2.lk ¤ käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmai- ¤ käyttämään luontevasti omaa ääntään ja il- semaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä maisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikku- ryhmässä että yksin en sekä ryhmässä että yksin ¤ kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ¤ kuuntelemaan ja havainnoimaan keskitty- ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia neesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia ¤ käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen ¤ käyttämään musiikin eri elemennejä musii- keksinnän aineksina killisen keksinnän aineksina ¤ ymmärtämään musiikillisen maailman monimuo- ¤ ymmärtämään musiikillisen maailman mo- toisuutta nimuotoisuutta ¤ toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäse- ¤ toimimaan vastuullisesti musisoivan ryh- nenä sekä musiikin kuuntelijana män jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana

139

Keskeiset sisällöt: 1.lk 2.lk ¤ äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja lau- ¤ äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen laen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja laulaen, ikäkauteen sopivia laululeikkejä ¤ lauluohjelmistoa ¤ lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia ¤ yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja soitto- ¤ yhteissoittoon valmentavia harjoituksia ja ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointu- soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- soittimilla lähtökohtana perussyketajua kehittävät ja sointusoittimilla lähtökohtana perussyketa- harjoitukset jua kehittävät harjoitukset ¤ monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivoin- ¤ monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia tikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvi- aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elä- en ja kokemusten kuvailua mysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua ¤ musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuo- ¤ musiikillista keksintää äänikerronnan, pie- toisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin nimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin keinoin ¤ musiikin elementteihin – rytmiin, melodiaan, har- ¤ musiikin elementteihin – rytmiin, melodi- moniaan, dynamiikkaan, sointiväriin ja muotoon - aan, harmoniaan, dynamiikkaan, sointiväriin liittyvää peruskäsitteistöä musisoinnin, kuuntelun, ja muotoon – liittyvää peruskäsitteistöä musi- liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä soinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä ¤ laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutus- ¤ laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden mai- tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että den ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkke- muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja jä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista 3.luokka LAULU JA ÄÄNENKÄYTTÖ Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen sekä ryhmässä että yksin. Innostusta laulamiseen vahvistavat yhdessä laulaminen, uusien ideoiden kokeilu ja keksiminen omaa ääntä käyttäen. Sisällöt • äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen • ikäkauteen sopivia laululeikkejä • lauluohjelmistoa, joka tutustuttaa sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin • lauluja eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista • moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin avulla

140

SOITTAMINEN Tavoitteet Oppilas kehittää jo opittuja musiikillisia taitojaan. Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti sekä musisoivan ryhmän jäsenenä että yksin soittaen. Sisällöt • yhteissoittoon valmentavia harjoituksia • soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussykettä kehittävät harjoitukset • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin avulla • soitto-ohjelmistoa, tutustuttaa sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin • nokkahuilun soittotaitojen alkeet KUUNTELU JA HAVAINNOINTI Tavoitteet Oppilaan kuuntelutaidot kehittyvät edelleen. Oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia. Hän oppii toimimaan vastuullisesti musiikin kuuntelijana. Sisällöt • monenlaisen musiikin kuuntelu • omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua • kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin MUSIIKKITIETO Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina. Oppilas oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta. Sisällöt • rytmi • melodia • harmonia • dynamiikka • sointiväri ja muoto Käsitteistöön tutustutaan ja opiskellaan musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä. MUSIIKKILIIKUNTA Tavoitteet Oppilas yhdistää liikkeeseen musiikin perussykkeen ja nauttii musiikin mukaan liikkumisesta yhdessä toisten kanssa.

141

Sisällöt • laululeikkejä • piiritansseja 4.luokka LAULU JA ÄÄNENKÄYTTÖ Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen sekä ryhmässä että yksin. Innostusta laulamiseen vahvistavat yhdessä laulaminen, uusien ideoiden kokeilu ja keksiminen omaa ääntä käyttäen. Sisällöt • äänenkäytön harjoituksia puhuen, loruillen ja laulaen • ikäkauteen sopivia laululeikkejä • lauluohjelmistoa, joka tutustuttaa sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin • lauluja eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista • moniäänisyyteen valmentavia lauluharjoituksia • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin avulla SOITTAMINEN Tavoitteet Oppilas kehittää jo opittuja musiikillisia taitojaan. Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti sekä musisoivan ryhmän jäsenenä että yksin soittaen. Sisällöt • yhteissoittoon valmentavia harjoituksia • soitto-ohjelmistoa keho-, rytmi-, ja melodia- ja sointusoittimilla lähtökohtana perussykettä kehittävät harjoitukset • musiikillista keksintää äänikerronnan, pienimuotoisten äänisommitelmien ja improvisoinnin avulla • soitto-ohjelmistoa, tutustuttaa sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin • nokkahuilun soittotaitojen vahvistaminen KUUNTELU JA HAVAINNOINTI Tavoitteet Oppilaan kuuntelutaidot kehittyvät edelleen. Oppilas oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia. Hän oppii toimimaan vastuullisesti musiikin kuuntelijana. Sisällöt • monenlaisen musiikin kuuntelu • omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua • kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa sekä suomalaiseen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin

142

MUSIIKKITIETO Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään musiikin eri elementtejä musiikillisen keksinnän aineksina. Oppilas oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta. Sisällöt • rytmi • melodia • harmonia • dynamiikka • sointiväri ja muoto Käsitteistöön tutustutaan ja opiskellaan musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä. MUSIIKKILIIKUNTA Tavoitteet Oppilas yhdistää liikkeeseen musiikin perussykkeen ja nauttii musiikin mukaan liikkumisesta yhdessä toisten kanssa. Sisällöt • laululeikkejä • piiritansseja KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas • osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen yhteislauluun • hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon • hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa • osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa • tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla • osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet. 5-9 luokat Musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas • ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien

143

• oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan • oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä • rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa • yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa • monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti • omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti • hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon • osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan • osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa • tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia • tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää • osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä • osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. AIHEKOKONAISUUDET MUSIIKISSA 1. Ihmisenä kasvaminen • Musiikki tunneilmaisun välineenä • Yhdessä musisointi • Hengellinen musiikki • Musiikin estetiikka ja mielihyvä • Rytmi • Oma ääni, äänenhuolto 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • Suomalainen ja eri maiden kansanmusiikki • Eri maiden musiikki • Musiikin historia • Leikit ja tanssit • Näyttämömusiikki

144

3. Viestintä ja mediataito • Musiikki ja joukkotiedotus • Musiikkiteollisuus 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • Musiikki harrastuksena • Musiikin ammatit 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Vaikuttamaan pyrkivät laulut 6. Turvallisuus ja liikenne • Musiikin voimakkuuden vaikutus kuuloon • "Liikennelaulut" 7. Ihminen ja teknologia • Soitinten kehitys • Sähkö musiikin tuottamisessa • Tietokonemusiikki • Musiikkiteknologia Opetussuunnitelmassa mainitut luokkakohtaiset sisällöt on tarkoitettu opetettavaksi viimeistään ilmoitetulla luokka-asteella. Asiat voidaan käsitellä myös aiemmin. Musiikkia suositellaan integroitavaksi muihin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Opetuksessa on tärkeä korostaa seuraavia asioita: • Elämyksellisyys • Toiminnallisuus • Yhdessä tekeminen - sosiaalisuus • Musiikin tekeminen ja kokeminen • Musiikillisten kokemusten laajentaminen • Tutustuttaminen erilaisiin musiikkityyleihin • Erilaisten musiikillisten kulttuurien hyväksyminen ja arvostaminen • Yhteinen laulupääoma • Esiintymiskokemusten tarjoaminen (yhdessä tai yksin) 5.luokka LAULU JA ÄÄNENKÄYTTÖ Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään lauluääntään yhä monipuolisemmin ja rohkeammin kehittävien ääniharjoitusten ja vaihtelevan lauluohjelmiston avulla sekä soveltamaan laulamisessa erilaisia laulutapoja. Hän oppii ymmärtämään musiikillisten elementtien merkityksiä ja soveltamaan niitä laulamisessa. Innostusta laulamiseen vahvistavat yhdessä laulaminen, uusien ideoiden kokeilu ja keksiminen omaa ääntä käyttäen, improvisointi sekä musiikkiteknologian hyödyntäminen. Sisällöt • laulut eri maista ja maanosista

145

• eri aikakausien ja tyylilajien laulut (mm. kansan- ja kansojen laulut, klassinen musiikki, kevyt musiikki) • mahdollisesti mikrofonin käyttö laulamisen tukena • laulaminen erilaisten säestyskokoonpanojen kanssa • ulkoa opeteltava, 1-2 laulua SOITTAMINEN Tavoitteet Oppilas kehittää jo opittuja musiikillisia taitojaan. Oppilas oppii bändisoiton alkeita. Oppilas harjoittelee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy musisoimaan toisten kanssa. Sisällöt • tasajakoinen komppi rummuilla (esim. beat, rumpusetin puuttuessa komppi voidaan jakaa esim. kehärummulle ja tamburiinille) • mahdollisesti basson vapaat kielet • kolmisointuja koskettimilla • nokkahuilun soittotaitojen varmistaminen KUUNTELU JA HAVAINNOINTI Tavoitteet Oppilaan kuuntelutaidot kehittyvät edelleen. Musiikin tuntemus lisääntyy ja musiikin valinta- ja arviointikyky kehittyvät. Oppilas perustelee oman mielipiteensä kuullusta musiikista. Esteettistä mielihyvää tuottavat kokemukset lisääntyvät. Oppilas ymmärtää liian voimakkaan äänen haitalliset vaikutukset. Sisällöt • kuunteluehdotuksia: musiikinhistorian eri aikakausiin liittyviä teoksia • integrointi muihin oppiaineisiin MUSIIKKITIETO Tavoitteet Oppilas soveltaa opittua musiikkitietoutta käytännön musisointiin. Sisällöt • rytmisanelut • melodian seuraaminen nuottikuvasta • ylennys-, alennus ja palautusmerkki • fermaatti, D.C. al fine • sinfoniaorkesterin kokoonpano MUSIIKKILIIKUNTA Tavoitteet Oppilas yhdistää liikkeeseen musiikin perussykkeen ja nauttii musiikin mukaan liikkumisesta yhdessä toisten kanssa. Oppilas tutustuu eri maiden tanssikulttuureihin.

146

Sisällöt • tanssikurssi liikuntatunnilla ( esim. valssi, jenkka, letkis) • tutustuminen mahdollisuuksien mukaan nykytansseihin; break dance, hip hop.. yhdessä liikunnan opetuksen kanssa 6.luokka LAULU JA ÄÄNENKÄYTTÖ Tavoitteet Oppilas oppii käyttämään lauluääntään yhä monipuolisemmin ja rohkeammin kehittävien ääniharjoitusten ja vaihtelevan lauluohjelmiston avulla sekä soveltamaan laulamisessa erilaisia laulutapoja. Hän oppii ymmärtämään musiikillisten elementtien merkityksiä ja soveltamaan niitä laulamisessa. Innostusta laulamiseen vahvistavat yhdessä laulaminen, uusien ideoiden kokeilu ja keksiminen omaa ääntä käyttäen, improvisointi sekä musiikkiteknologian hyödyntäminen. 6.luokalla vahvistetaan ja syvennetään opetettuja taitoja. Sisällöt • laulut eri maista ja maanosista • eri aikakausien ja tyylilajien laulut (mm. kansan- ja kansojen laulut, klassinen musiikki, kevyt musiikki) • mahdollisesti mikrofonin käyttö laulamisen tukena • laulaminen erilaisten säestyskokoonpanojen kanssa • ulkoa opeteltava, 1-2 laulua SOITTAMINEN Tavoitteet Oppilas kehittää jo opittuja musiikillisia taitojaan. Oppilas oppii bändisoiton alkeita. Oppilas harjoittelee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy musisoimaan toisten kanssa. Sisällöt • tasajakoinen komppi rummuilla (esim. beat, rumpusetin puuttuessa komppi voidaan jakaa esim. kehärummulle ja tamburiinille) • mahdollisesti basson vapaat kielet • kolmisointuja koskettimilla • nokkahuilun soittotaitojen varmistaminen KUUNTELU JA HAVAINNOINTI Tavoitteet Oppilaan kuuntelutaidot kehittyvät edelleen. Musiikin tuntemus lisääntyy ja musiikin valinta- ja arviointikyky kehittyvät. Oppilas perustelee oman mielipiteensä kuullusta musiikista. Esteettistä mielihyvää tuottavat kokemukset lisääntyvät. Oppilas ymmärtää liian voimakkaan äänen haitalliset vaikutukset.

147

Sisällöt • kuunteluehdotuksia: musiikinhistorian eri aikakausiin liittyviä teoksia • integrointi muihin oppiaineisiin MUSIIKKITIETO Tavoitteet Oppilas soveltaa opittua musiikkitietoutta käytännön musisointiin. Sisällöt • 1/16 - nuotti ja - tauko, pisteen merkitys nuotin pituuteen, trioli • pianon koskettimet, kromaattinen asteikko • ihmisäänen lajit • musiikinhistorian tyylikaudet • sointujen muodostuksen alkeet (duuri-molli) MUSIIKKILIIKUNTA Tavoitteet Oppilas yhdistää liikkeeseen musiikin perussykkeen ja nauttii musiikin mukaan liikkumisesta yhdessä toisten kanssa. Oppilas tutustuu eri maiden tanssikulttuureihin. Sisällöt • tanssikurssi liikuntatunnilla ( esim. valssi, jenkka, letkis) • tutustuminen mahdollisuuksien mukaan nykytansseihin; break dance, hip hop..

AIHEKOKONAISUUDET 5-9 luokat 1. Ihmisenä kasvaminen • Musiikki tunneilmaisun välineenä • Yhdessä musisointi • Hengellinen musiikki • Musiikin estetiikka ja mielihyvä • Rytmi • Oma ääni, äänenhuolto 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • Suomalainen ja eri maiden kansanmusiikki • Eri maiden musiikki • Musiikin historia • Leikit ja tanssit • Näyttämömusiikki 3. Viestintä ja mediataito • Musiikki ja joukkotiedotus • Musiikkiteollisuus

148

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • Musiikki harrastuksena • Musiikin ammatit 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Vaikuttamaan pyrkivät laulut 6. Turvallisuus ja liikenne • Musiikin voimakkuuden vaikutus kuuloon • "Liikennelaulut" 7. Ihminen ja teknologia • Soitinten kehitys • Sähkö musiikin tuottamisessa • Tietokonemusiikki • Musiikkiteknologia Opetussuunnitelmassa mainitut luokkakohtaiset sisällöt on tarkoitettu opetettavaksi viimeistään ilmoitetulla luokka-asteella. Asiat voidaan käsitellä myös aiemmin. Musiikkia suositellaan integroitavaksi muihin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Opetuksessa on tärkeä korostaa seuraavia asioita: • Elämyksellisyys • Toiminnallisuus • Yhdessä tekeminen - sosiaalisuus • Musiikin tekeminen ja kokeminen • Musiikillisten kokemusten laajentaminen • Tutustuttaminen erilaisiin musiikkityyleihin • Erilaisten musiikillisten kulttuurien hyväksyminen ja arvostaminen • Yhteinen laulupääoma • Esiintymiskokemusten tarjoaminen (yhdessä tai yksin)

149


MUSIIKKI

I


A

Oma kasvu x x x x x x

1 fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvu x x x x x x 2 oikea ja väärä, oikeudenmukaisuus x x x x x x 3 esteettisyys x x x x x x 4 oma oppimistyyli ja sen kehittäminen x x x x x x 5 tavoitteellinen itsensä kehittäminen x x x x x x

B Yhteisöllisyys

6 toisten huomioon ottaminen x x x x x x 7 oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä x x x x x x 8 erilaisia yhteistoimintatapoja x x x x x x

II


A


1 henkinen ja aineellinen kulttuuriperintö x x x x x x 2 suomalaisuus, pohjoismaalaisuus, eurooppalaisuus x x x x x x


3 oma kulttuuri, sen juuret ja monimuotoisuus x x x x x x 4 kotiseudun kulttuuri x x x x x x 5 yksilö sukupolvien ketjussa x x x x x x

150

C

Valmiudet kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen

6 muut kulttuurit ja elämänkatsomukset x x x x x x 7 monikulttuurisuus x x x x x x 8 ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytykset 9 kansainvälisyys eri elämänalueilla x x x x x x 10 tapakulttuuri x x x x x x III


A

Viestintä

1 osallistuva, vuorovaikutuksellinen ja yhteisöllinen viestintä x x x x x x 2 erilaiset ilmaisukielet erilaisissa tilanteissa x x x x x x

B Mediataidot

3 tiedon hankinta, vertailu, valikointi x x 4 mediakriittisyys, eettiset ja esteettiset arvot viestinnässä x x 5 lähdekritiikki x x 6 vaikuttaminen x x


7



151

IV


A



B Osallistuminen

3 erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja demokratiassa 4 oman kriittisen mielipiteen muodostus erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen 5 osallistuminen omassa koulussa ja elinympäristössä x x x x x x 6 vastuu yhteisten asioiden hoidossa, toiminnan vaikuttavuuden arviointi x x x x x x 7 realistinen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksista x x x x x x

C Yrittäjyys



A


1 ympäristönlukutaito 2 hyvinvointi omassa yhteisössä ja globaalilla tasolla 3 yksilön ja yhteisön vastuu x x x x x x 4 ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa elinympäristössä


5 kestävät tuotanto- ja kulutustavat 6 arkikäytännöt x x x x x x 7 oman talouden hallinta

152

C

Tulevaisuudenajattelu

8 omien valintojen merkitys 9 toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämä toiminta

VI


A




3


C

Väkivallattomuus




VII


1 2 3 4 5 6

A



153

B

Teknologian kehittäminen



7 välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteet ja käyttö x x 8 tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä tietoverkot erilaisissa tarkoituksissa

154

MUSIIKIN OPETUKSEN SISÄLLÖT 7.-9. LUOKILLE 7.–9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. TAVOITTEET Oppilas • ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla musisoivan ryhmän jäsenenä toimien • oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemustaan • oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä • rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin. KESKEISET SISÄLLÖT • äänenkäyttöä ja ääni-ilmaisua kehittäviä harjoituksia sekä eri tyylejä ja lajeja edustavaa yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa • yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa • monipuolista kuunteluohjelmistoa ja sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti ja kulttuurisesti • omien musiikillisten ideoiden kokeilua improvisoiden, säveltäen ja sovittaen esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas • osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti • hallitsee jonkin rytmi-, melodia- tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon • osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan • osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa • tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia • tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää • osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä • osaa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa. AIHEKOKONAISUUDET MUSIIKISSA 1. Ihmisenä kasvaminen • Musiikki tunneilmaisun välineenä • Yhdessä musisointi • Hengellinen musiikki

155

• Musiikin estetiikka ja mielihyvä • Rytmi • Oma ääni, äänenhuolto 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys • Suomalainen ja eri maiden kansanmusiikki • Eri maiden musiikki • Musiikin historia • Leikit ja tanssit • Näyttämömusiikki 3. Viestintä ja mediataito • Musiikki ja joukkotiedotus • Musiikkiteollisuus 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys • Musiikki harrastuksena • Musiikin ammatit 5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta • Vaikuttamaan pyrkivät laulut 6. Turvallisuus ja liikenne • Musiikin voimakkuuden vaikutus kuuloon • "Liikennelaulut" 7. Ihminen ja teknologia • Soitinten kehitys • Sähkö musiikin tuottamisessa • Tietokonemusiikki • Musiikkiteknologia Opetussuunnitelmassa mainitut luokkakohtaiset sisällöt on tarkoitettu opetettavaksi viimeistään ilmoitetulla luokka-asteella. Asiat voidaan käsitellä myös aiemmin. Musiikkia suositellaan integroitavaksi muihin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Opetuksessa on tärkeä korostaa seuraavia asioita: • Elämyksellisyys • Toiminnallisuus • Yhdessä tekeminen - sosiaalisuus • Musiikin tekeminen ja kokeminen • Musiikillisten kokemusten laajentaminen • Tutustuttaminen erilaisiin musiikkityyleihin • Erilaisten musiikillisten kulttuurien hyväksyminen ja arvostaminen • Yhteinen laulupääoma • Esiintymiskokemusten tarjoaminen (yhdessä tai yksin)

156

7.luokka Tavoitteet Musiikinopetuksen tavoitteena on musiikin perustiedot ja -taidot. Yhteismusisoinnin avulla kehittyvät oppilaan sosiaaliset taidot. Musiikki antaa aineksia tunne-elämän ja luovuuden kehittymiselle sekä esteettisille kokemuksille. Sisällöt • Musiikin tuntemus • Nuotinluku: käytännön harjoituksien avulla pyritään siihen, että oppilas hahmottaa nuotit ja pystyy osallistumaan musiikin tuottamiseen käyttämällä apuna nuotteja sellaisenaan tai yksinkertaistettuna • Luokassa olevien soittimien perustekniikoiden tuntemus (kitara, basso, koskettimistot, rummut ja muut lyömäsoittimet) • Laulu, äänenhuolto • Sinfoniaorkesteri ja sille tehtyjen teostyyppien esittely (sinfonia tai sarja, konsertto, teos soolosoittimelle) • Perustiedot rockmusiikin kehittymisestä • Tutustumista suomalaiseen ja eri kansojen musiikkiin ja soittimistoon Musiikin taitojen kehittäminen • Luokassa olevien soittimien tekniikoiden harjoittaminen • Laulutaidon kehittäminen, mikrofonin käyttö myös solistisissa tehtävissä • Musiikin hahmottamiskyvyn kehittäminen kuuntelemalla 8-9 luokat Tavoitteet Valinnaismusiikin tavoitteena on perustietojen ja -taitojen syventäminen. Pyritään löytämään oma musiikillinen ilmaisukanava, mutta myös laajentamaan ja rikastamaan omaa osaamista ja musiikillista ilmaisua. Yhteistyötaitojen kehittäminen esimerkiksi yhteisten projektien avulla (koulun juhlat, teemapäivät). Esteettisen kokemuksen syventäminen. Sisällöt • Musiikin tuntemus • Luokan soittimiston perustekniikoiden kertaus ja syventäminen • Nuottikirjoituksen periaatteet • Näyttämömusiikki • Musiikki ja joukkotiedotus (äänilevy, radio, tv, elokuva, musiikkivideo, musiikkilehdistö) • Länsimaisen taidemusiikin historia • Jazzin historia • Suomalaisen viihdemusiikin historia • Rockmusiikin historiaa ja tyylejä • Etnisiä musiikkikulttuureja • Suomen etnisten vähemmistöjen musiikkia • Kansanmusiikin tyylejä maailmalta

157

Musiikin taitojen kehittäminen • Laulutaidon kehittäminen, mikrofonin käyttö myös solistisissa tehtävissä • Soittotaidon kehittäminen, soitinvalikoiman laajentaminen • Kuuntelu elämyksellisenä ja analyyttisenä tapahtumana

KUVATAIDE Kuvataide 1-2 Tavoitteet 1.lk 2.lk ¤ oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia tietoja ja ¤ oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia tie- taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessoin- toja ja taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien tia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanrat- prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luo- kaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden van ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä o- mien tavoitteiden asettelua ¤ oppii kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen tai- ¤ oppii kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen toja ja materiaalin tuntemusta taitoja ja materiaalin tuntemusta ¤ oppii tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä ku- ¤ oppii tarkastelemaan omia ja toisten teke- via ja keskustelemaan niistä harjoitellen kuvatai- miä kuvia ja keskustelemaan niistä harjoitel- teen peruskäsitteiden käyttöä sekä arvostamaan e- len kuvataiteen peruskäsitteiden käyttöä sekä rilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestin- arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja nästä kuvallisesta viestinnästä ¤ oppia tuntemaan oman kotipaikkakuntansa tär- ¤ oppia tuntemaan oman paikkakuntansa tär- keitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä keitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä ¤ oppii arvostamaan ympäristönsä esteettisiä arvo- ¤ oppii arvostamaan ympäristönsä esteettisiä ja, viihtyisyyttä ja toimivuutta arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta ¤ oppii tarkastelemaan eri medioiden merkitystä ¤ oppii tarkastelemaan eri medioiden merki- omassa elämässään tystä omassa elämässään ¤ oppii kuvallisen viestinnän välineiden käyttöä ¤ oppii kuvallisen viestinnän välineiden käyt- ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maa- töä ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteelli- ilman eroja sen maailman eroja Keskeiset sisällöt Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu 1.lk 2.lk ¤ kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja materiaa- ¤ kuvallisia ilmaisutapoja, tekniikoita ja ma- leja: maalaamista, piirtämistä, muovailua ja raken- teriaaleja: maalaamista, piirtämistä, muovai- telua lua ja rakentelua ¤ kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, ¤ kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jän- rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva nite, rytmi, väri, muoto, tila, liike, aika ja viiva ¤ kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuvataiteen ¤ kuvien tarkastelua ja arviointia sekä kuva- käsitteiden käytön harjoittelua kuvista keskustelta- taiteen käsitteiden käytön harjoittelua kuvista essa keskusteltaessa

158

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen 1.lk 2.lk ¤ oman paikkakunnan museo- ja taidenäyttelyvie- ¤ oman paikkakunnan museo- ja taidenäytte- railuja ja taiteilijan työhön tutustumista lyvierailuja ja taiteilijan työhön tutustumista ¤ taidekuvien tarkastelua tekemällä omia kuvia ja ¤ taidekuvien tarkastelua tekemällä omia ku- keskustelemalla kuvista via ja keskustelemalla kuvista ¤ Suomen kultakauden mestareita ¤ Suomen kultakauden mestareita Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu 1.lk 2.lk ¤ luontoon, rakennuksiin ja rakennusperintöön tu- ¤ luontoon, rakennuksiin ja rakennusperin- tustumista ja niiden kuvaamista, sekä ympäristön töön tutustumista ja niiden kuvaamista, sekä muutosten tunnistamista muutisten tunnistamista ¤ esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmista- ¤ esineiden tarkastelua, suunnittelua ja valmista sekä kolmiulotteista rakentelua mistamista sekä kolmiulotteista rakentelua Media ja kuvaviestintä 1.lk 2.lk ¤ kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi ¤ kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi ¤ kuvitus ¤ kuvitus ¤ television, tietokonepelien, elokuvien, sarjaku- ¤ television, tietokonepelien, elokuvien, sar- vien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä jakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien tarkastelua ja tutkimista kriittistä tarkastelua ja tutkimista Vuosiluokka 3 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • piirtäminen: vahaliidut käytössä pääsääntöisesti • maalaaminen: värioppi (vesivärit) • muovailua, rakentelua, leikkelyä ja revintää vaihtoehtoisesti • grafiikka: leimasin- / pahvipainanta • sommittelun perusteita: väri, muoto, viiva • arviointi Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • erilaisia esimerkkejä taidekuvista • näyttelyt Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • aiheet luonnon ja rakennetun ympäristön havainnoinnista ja kuvaaminen havainnointien pohjalta Media ja kuvaviestintä • kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, kuvakoot, kuvan ja tekstin yhdistäminen • erilaiset kuvat: tiedottavat-, opetus-, uutis-, mainos-, taide- ja viihdekuvat Vuosiluokka 4 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • piirtäminen: liidut • maalaaminen: väriopin syventäminen erilaisia vesiväritöitä tehden • muovailua, rakentelua, leikkelyä, revintää vaihtoehtoisesti • grafiikka: leimasin- / pahvipainanta • sommittelun perusteita: tasapaino, liike • arviointi

159

Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • taidekuviin tutustuminen • näyttelyt Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • aiheet luonnon ja rakennetun ympäristön havainnoinnista ja kuvaaminen havainnointien pohjalta Media ja kuvaviestintä • kuvakerronnan perusteita: tarinasta kuvaksi, kuvakoot, kuvan ja tekstin yhdistäminen • erilaiset kuvat: tiedottavat-, opetus-, uutis-, mainos-, taide- ja viihdekuvat TV, video, elokuva, valokuva, tietokone opetuksessa pyritään toteuttamaan integroiden muihin oppiaineisiin sekä yhdistämällä päivänavauksiin ja teemapäiviin. VUOSILUOKAT 5-9 Vuosiluokka 5 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • piirustus: lyijykynä (valo ja varjo) ja muut piirtimet, asetelmat: mallista piirtäminen (silkkikukat, esineet ym.) • maalaus • grafiikka (press-print –levyllä) tai keramiikka (savityö) • tilataide (pienoismallit) integroiden muihin aineisiin • sommittelu • värioppia • kolmiulotteisuus (perspektiivi) • työvälineistä ja materiaaleista huolehtiminen • arvioiminen Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • tutustuminen suomalaisiin taiteilijoihin ja heidän töihinsä • näyttelyt • internetin kulttuuripalvelujen hyödyntäminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin tarkasteleminen erilaisista näkökulmista ja teemapäiviin integroiden Media ja kuvaviestintä Kuvakerronnan muodot: • kuvitusta esim. kirjan kansi • sarjakuva Vuosiluokka 6 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • piirustus: erityisesti perspektiivityöt, ruutusuurennos • maalaus • grafiikka (linopainanta) tai keramiikka (savityö) • sommittelu • värioppia kertaillen • työvälineistä ja materiaalaista huolehtiminen • arvioiminen Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • syvempi tutustuminen suomalaisten ja ulkolaisten taiteilijoiden töihin

160

• taidenäyttely • internetin kulttuuripalvelujen hyödyntäminen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin tarkasteleminen eri näkökulmista ja teemapäiviin integroiden Media ja kuvaviestintä • kuvitusta (esim. CD-levyn kansi) • sarjakuva (kuvakoot, merkit, symbolit ym.) Pyritään kasvattamaan oppilaat portfolion pitoon 1-6 luokilla (muutama työ talteen joka vuosi) VUOSILUOKAT 5-9 Kuvataiteen opetuksessa 5−9 luokalla painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä sekä kuvallisen ilmaisun perusteiden ja tekotapojen sekä mediateknologian hallintaa. Opetuksessa kehitetään oppilaan taiteen ja taidehistorian tuntemusta sekä kuvantulkintataitoja kuvallisten tehtävien avulla. Tavoitteena on, että oppilaiden ymmärrys eri kulttuureista ja niiden välisestä vuorovaikutuksesta kehittyy. Oppimistilanteiden tulee tukea oppilaiden mahdollisuuksia yhdessä työskentelyyn ja vuorovaikutukseen sekä yhteisiin taide-elämyksiin. Tavoitteena on, että opetuksessa oma työskentely, työprosessin tallentaminen ja arviointi yhdessä toisten kanssa kehittävät oppilaan ymmärrystä kuvataiteen prosesseista ja tukevat kuvallisen ajattelun kehittymistä ja taiteellista oppimista. TAVOITTEET Oppilas oppii • tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä ja oppii käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan • nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä • ymmärtämään taiteellisen prosessin ominaislaatua taltioidessaan oman työskentelynsä kulkua • arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja, kuten sisällöllisiä, kuvallisia ja teknisiä ratkaisuja, sekä käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä • hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä • tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja ja käyttämään keskeisiä kuvaviestinnän välineitä omien ajatustensa ilmaisemiseen mediassa • tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta • työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteen projekteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • piirustus, grafiikka, maalaus, keramiikka, kuvanveisto, tilataide ja taide ympäristössä, kuvallisen ajattelun syventäminen • kuvasommittelun perusteita: tasapaino, jännite, rytmi, muoto, väri, tila, liike, aika ja viiva • kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa

161

• omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa • ohjattuja näyttely- tai museovierailuja, taiteilijan työhön tutustumista ja tietoverkon kulttuuripalvelujen hyödyntämistä • kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua, rakennusperinnön tutkimista sekä erilaisten ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta • arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin tutustumista, • suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiin edustajiin tutustumista • tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua Media ja kuvaviestintä • kuvan käyttötarkoituksen tarkastelemista mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia • valokuvausta tai video- ja digitaalista kuvausta • kuvakerronnan muotoja: kuvituksen, sarjakuvan ja liikkuvan kuvan erityispiirteitä • graafista suunnittelua: kuvan ja sanan yhdistämistä, typografian ja taiton perusteita • mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja • elokuvien ja televisio-ohjelmien analysointia VUOSILUOKAT 7 – 9 KESKEISET SISÄLLÖT Portfolion jatkuva täydentäminen 7. luokka Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • oman ilmaisun kehittäminen kuvallisin keinoin • keskeisten ilmaisutapojen hallinta • erilaiset tekniikat aiempaa edistyksellisemmin ja yhdistellen: piirustus, maalaus ja kuvanveisto • taide, kaupallinen kuvamaailma: mainokset, muotoilu, sarjakuvat ja elokuva • värioppia kuvasommittelu sekä perspektiivi ja tila Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • taidehistoriaa • taidekuvan tulkitsemista ja analysointia, mielipiteiden muodostamista, kuvallisen ilmaisun arviointia

162

• taidesanastoa • kaupallisen kuvamaailman tuntemus, kriittinen ja pohdiskeleva ajattelu itsearviointia Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • muotoiluun tutustuminen: muotoilun ja suunnittelun historiaa sekä muotoilu ja suunnittelu ammattina • esinesuunnittelu kuvallisen markkinointikoneiston ja mainostamisen ymmärtäminen ja siihen kriittisesti suhtautuminen Media ja kuvaviestintä • kuvalukutaidon kehittäminen ja kuvan käyttötarkoituksen tarkasteleminen mediassa • kuvakerronnan muodot • elokuvan analysointi • mainonnan kanavat ja ilmaisukeinot 8. ja 9. luokat Valinnainen kuvataide Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • syvennetään aiemmin opittuja kuvallisen ilmaisun perustietoja ja –taitoja • sommittelu • luodaan omakohtaista suhdetta kuvalliseen maailmaan ja nähtävään ympäristöön • omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • keskeisiä piirteitä taiteen historiassa ja nykytaiteessa sekä eri kulttuurien kuvamaailmassa • ohjattuja näyttely- tai museovierailuja tai taiteilijan työhön tutustuminen ja internetin kulttuuripalvelujen hyödyntäminen • kuvien analysointia: taidekuvan rakenteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä Media ja kuvaviestintä • kuvan käyttötarkoituksia mediassa, mediaesitysten rakenteellista ja sisällöllistä analyysia • valokuvaus, videokuvaus ja digitaalinen kuvankäsittely • kuvakerronnan muodot: kuvitus, sarjakuva ja liikkuvan kuvan erityispiirteet • graafinen suunnittelu: kuva ja sana, typografian ja taiton perusteita, mainonnan kanavia ja ilmaisukeinoja • elokuvien ja tv-ohjelmien analysointia Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutus • ympäristöjen tarkastelua ja arviointia esteettisestä, eettisestä, ekologisesta ja suunnittelun näkökulmasta

163

• arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoja, tyylipiirteitä ja perinteitä • tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista • suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun tärkeimpiä edustajia • muotoiluprosessi, materiaali Lopputyö (9. luokka) • oppilaan valinnan mukaan toteutettu opinnäytetyö Aihealueet kuvataideopetuksessa 1. Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu • kuvataideopetuksen tulee antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuus kuvalliseen ilmaisuun ja ajatteluun • opetuksessa otetaan huomioon jokaisen oppilaan ilmaisullinen persoonallisuus 2. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen • kuvataide auttaa oman kulttuuri-identiteetin löytämisessä ja avaa näkökulmia kansainvälisyyteen • kuvataiteen oppisisältöihin kuuluvat mm. taidehistoria ja eri kulttuurien taide 3. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu • ympäristökasvatus on kuvataiteen yksi osa-alue. Kuvataiteessa on tärkeää oppia näkemään ja havainnoimaan. Lisäksi opitaan huomaamaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia • estetiikka ja arkkitehtuurin tuntemus auttavat ympäristön havainnoimisessa 4. Media ja kuvaviestintä • kuvallinen viestintä ja mediataito ovat yksi kuvataiteen osa-alue. Kuvataide kehittää oppilaan kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä kykyä suhtautua kriittisesti ympäröivään kuvamaailmaan Aihekokonaisuuksien huomioonottamien kuvataiteen opetuksessa 1. IHMISENÄ KASVAMINEN • kuvataide tukee oppilaan kokonaisvaltaista ihmisenä kasvamista ja kehittymistä • yksilöllisyys ja yhteisöllisyyden kehittäminen kuuluvat kuvataiteen tavoitteisiin ja sisältöihin 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS • kuvataide auttaa ymmärtämään suomalaisuutta – pohjoismaalaisuutta – eurooppalaisuutta • kuvataide antaa valmiuksia kansainvälisyyteen. Oma ja muut kulttuurit esittäytyvät kuvina, elokuvina, tuotteina ja rakennuksina

164

3. VIESTINTÄ – JA MEDIATAITO • kuvataide kehittää osallistuvaa ja vuorovaikutuksellista viestintää sekä mediataitoja • kuvataide opettaa kriittistä ja tiedostavaa asennoitumista mediaan 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS • kuvataide kehittää osallistumisessa ja vaikuttamisessa tarvittavia valmiuksia 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA • kuvataide antaa valmiuksia toimia luonnon elinvoimaisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin puolesta 6. IHMINEN JA TEKNOLOGIA • kuvataideopetuksessa oppilaita tutustutetaan teknologiaan arkielämässä ja yhteiskunnassa PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa • ilmaista itseään kuvallisin keinoin • käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja kuvataiteen ja kuvallisen median keskeisiä materiaaleja ja työskentelytekniikoita • valita työskentelyssään tavoitteisiinsa sopivimpia materiaaleja ja tekniikoita • selostaa kuvan tekemisen prosessia luonnoksista valmiisiin töihin • tunnistaa joitakin keskeisiä kuvataiteen ilmiöitä ja sijoittaa niitä ajalliseen ja kulttuuriseen yhteyteen • tarkastella ja tulkita taiteen ja viestinnän kuvia • hyödyntää taiteilijavierailuja, näyttely- tai museokäyntejä ja Internetin kulttuuripalveluja • erottaa, arvioida ja arvottaa erilaisten ympäristöjen ja esineitten esteettisiä ja ekologisia ominaisuuksia • tuntee suunnittelu- ja muotoiluprosessin eri vaiheet ja osaa soveltaa niitä työskentelyssään • tunnistaa kulttuuri- ja tyylipiirteitä arkkitehtuurissa ja esineissä • kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta tai videokuvausta ja digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua • analysoida mediaesitysten sisältöjä, rakennetta ja visuaalista toteutusta • osaa havainnoida ja arvioida omaa oppimistaan ja hyödyntää muilta saatua palautetta omassa työskentelyssään • osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä hyödykseen itsearvioinnissa • pystyy tehtävän mukaisesti sekä itsenäiseen työskentelyyn että vuorovaikutteiseen yhteistyöhön muiden kanssa • osaa ohjatusti käyttää taideteoksia, ympäristön kuvia, luonnon- ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja tietoverkkoa tietojen ja elämysten lähteinä.

165

ARVIONTIKRITEERIT ARVOSANALLE 5 (VÄLTTÄVÄ) Oppilas • pyrkii kunkin vuosiluokan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista • osoittaa vain paikoin kiinnostusta kuvataiteen opiskeluun ja kykenee pääsääntöisesti sitoutumaan sovittuun aikatauluun • saa valmiiksi lukukauden aikana ainakin yhden työn

KÄSITYÖ 1 – 4-LUOKAT Käsityön opetuksessa keskitytään vuosiluokilla 1-4 arkielämässä tarpeellisiin käsityötietoihin ja –taitoihin sekä herätetään oppilaan kriittisyyttä, vastuuntuntoa ja laatutietoisuutta työskentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta ohjataan suunnittelutaitojen kehittämisessä, ja tuetaan suunnitelman toteuttamista pyrkien kokonaisen käsityöprosessin hallintaan. Häntä ohjataan käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitojaan kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työskentelyssä. Saavutettu taidon kehittyminen ja hallinnan kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Käsityö 1-2 lk Tavoitteet 1.lk 2.lk ¤ oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä ja ¤ oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä kä- käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja sitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, menetelmiä työvälineitä ja menetelmiä ¤ oppii positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii ¤ oppii positiivisen asenteen työsuojeluun, turvallista työvälineiden ja laitteiden käyttöä sekä oppii turvallista työvälineiden ja laitteiden oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyi- käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisym- syydestä päristönsä viihtyisyydestä ¤ oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnit- ¤ oppii käsityön perustekniikoita ja tuote- telua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidois- suunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyt- sa , jolloin hänen ajattelun taitonsa ja luovuutensa tämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelun tai- kehittyvät tonsa ja luovuutensa kehittyvät ¤ oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelus- ¤ oppii avaruudellista hahmottamista suunnit- saan ja työskentelyssään telussaan ja työskentelyssään ¤ oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteet- ¤ oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden es- tisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin teettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin ¤ oppii valmistamaan arkipäivän käytännöllisiä ¤ oppii valmistamaan arkipäivän käytännöl- tuotteita lisiä tuotteita ¤oppii ottamaan vastuuta omasta elinympäristös- ¤ oppii ottamaan vastuuta omasta elinympä- tään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari ristössään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari

166

3. luokka

Tavoitteet oppilas · oppii käsityön peruskäsitteitä · osaa käyttää eri materiaaleja ja työvälineitä · oppii käsityön perustekniikoita · tutustuu tuotteen tai sen osan suunnitteluun · oppii käyttämään turvallisesti perustyövälineitä · huolehtii yhteisistä työvälineistä ja –tiloista · kokee työniloa ja arvostaa omaa ja toisten työtä · ymmärtää työsuojelun tärkeyden Sisällöt Tekstiilityö Ompelu: · Ompelukoneen käyttö: langanpujotus, puolaus, perusompeleet · Kankaan leikkaaminen mittojen mukaan tai kaavaa apuna käyttäen · Päärmeen ja sauman valmistus · tarkoituksenmukaisten työvälineiden käyttö: sakset, mitat, merkitsemisvälineet, neulat, silitysrauta · puuvillakangas ja sen ominaisuudet: oikea ja nurja puoli Neule: · Nyörit sekä eripaksuiset langat ja nauhat otetaan käyttöön niitä kiertämällä, solmeilemalla tai punomalla Kankaanpainanta: · Helppo kankaanpainotyö Tekninen työ Suunnittelu: · vapaamuotoinen, luova ideointi ja hahmottava piirtäminen · pintakäsittelyn suunnittelu Puuteknologia: · mitoitus: merkitseminen, suorakulman käyttö, pituusmittaus, keskipiste · sahaus: suoraan sahaaminen selkäsahalla, kohdentuva sahaaminen · höylääminen: kapean pinnan höylääminen · puukkoon tutustuminen · poraus: pylväsporaan tutustuminen · liitostekniikat: liimaaminen, naulaaminen · viimeistely: viilaus, hionta · pintakäsittely: puun värjääminen, öljyäminen, lakkaaminen, maalaaminen Sähkö- ja elektroniikkateknologia: · avoin ja suljettu virtapiiri

167

Laiterakentelu Liike-energian hyväksikäyttö 4. luokka Tavoitteet Oppilas · kartuttaa käsityö työväline-, materiaali- ja käsitetietouttaan · oppii lisää käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa · kokee työniloa ja arvostaa omaa ja toisten työtä · oppii arvioimaan työskentelyään ja työnsä tulosta · oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin · oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin · oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita sekä ymmärtää, että tuotteella on elinkaari · tutustuu ympäröivän yhteiskunnan teknologiajärjestelmiin · tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä Sisällöt · Tekstiilityö Ompelu: · koneompelun perusasiat · ompelutyön suunnittelu ja valmistaminen · vaateompelun perusasiat: tutustutaan mittojen ottamiseen, kaavojen jäljentämiseen ja tärkeimpiin kaavamerkkeihin · opetellaan hahmottamaan oikeaa työjärjestystä Neule: · oikea työote · silmukoiden luominen, oikean silmukan neulominen ja neuleen päättely -pienen neuletyö valmistaminen edestakaisneuleena käyttäen erivärisiä lankoja: langan vaihtaminen · villa ja sen ominaisuudet Kirjonta · pienimuotoisen kirjontatyön suunnittelu ja toteutus · piirretyn kirjontamallin noudattaminen: ristipistot, etupistot Virkkaus: · virkkauksen perussilmukat: ketjusilmukka ja kiinteä silmukka Tekninen työ Suunnittelu: · vapaamuotoinen, luova ideointi ja hahmottava piirtäminen · pintakäsittelyn suunnittelu

168

· kuvallisen ohjeen ymmärtäminen · toteuttamiskelpoisen tuotteen suunnittelu ohjatusti Puuteknologia: · mitoitus: tarkka mitoittaminen · sahaus: kaarevan muodon sahaamine · höylääminen: laudanhöylääminen · vuoleminen · talttaus: tasa- ja kourutaltan käyttö · poraus: käsi- ja akkuporakoneeseen tutustuminen · liitostekniikat: liima-naulaliitos, ruuviliitos · viimeistely: · pintakäsittely: koulukohtaisten mahdollisuuksien mukaan liekittäminen Metalliteknologia: · pienten metalliosien integroiminen puutöihin Sähkö- ja elektroniikkateknologia: · virtapiiri · juottaminen: pehmytjuotos Laiterakentelu: · liike-energian hyväksikäyttö Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä oppilas · osaa opettajan avustuksella suunnitella ja valmistaa toteuttamis- ja käyttökelpoisen tuotteen ottaen huomioon työturvallisuuden vaatimukset · osaa käyttää käsityön perustekniikoita, tuntee peruskäsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja · pyrkii pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä · haluaa kehittyä käsityön tekijänä · tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä sekä työympäristöstä · arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista ja työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. Vuosiluokat 5-9 Käsityön opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 5-9 on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja –taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia materiaali-, työtapa- ja työvälinevalintoja käsityöprosessin eri vaiheissa. Häntä rohkaistaan luovaan suunnitteluun ja itseohjautuvaan työskentelyyn sekä ohjataan arvostamaan työn ja materiaalin laatua. Oppilaiden yhteistyötaitoja kehitetään toteuttamalla yhteishankkeita oppilasryhmissä sekä eri oppiaineitten ja paikkakunnan työ-, tuotanto- ja kulttuurielämän edustajien kanssa. 5. luokka Tavoitteet Vuosiluokkien 1.-4. tavoitteita käsitellään syvällisemmin ja lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet, joita syvennetään vuosiluokittain:

169

Oppilas · oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaita ja tarkoituksenmukaisia töitä · perehtyy perinteeseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin · perehtyy suomalaiseen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin saaden siten ainesta omaan identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä Sisällöt Tekstiilityö Ompelu: · Vaatteiden leikkuusuunnitelman ja työjärjestyksen hahmottaminen · pienten yksityiskohtien valmistaminen: kaitaleet, taskut ym. · omia taitoja vastaavien ompelutöiden valmistaminen · pellava ja sen ominaisuudet Neule: · nurja silmukka ja sen käyttäminen edestakaisneuleena toteutetussa työssä: esim. joustinneule · yleisimmät neulemerkit ja työohjeen lukeminen opettajan avustuksella Kankaan kuviointi: · päällikeompeluna toteutettu konekirjonta työ · kankaan paino Virkkaus: · pyöreän kappaleen virkkaus Tekninen työ Suunnittelu: · oman suunnittelun kehittäminen, esim. työskentelyjärjestyksen suunnittelu. Puuteknologia: · käsityövälineiden tarkoituksenmukainen käyttö ja terän säätö · liitostekniikat: jiiri ja/ tai kynteliitos Metalliteknologia: · mitoitus: mittaaminen, merkitseminen piirtopuikolla · sahaaminen: rautasahan käyttö · leikkaava työstö: viilaaminen · valutyö: tinavalu koulukohtaisten mahdollisuuksien mukaan · pintakäsittely: maalaus Sähkö- ja elektroniikkateknologia: · piirilevylle tehtävä elektroniikkatyö Laiterakentelu: · liike-energian hyväksikäyttö · polkupyörän tms. liikkumavälineen huolto mahdollisuuksien mukaan

170

6. luokka Tavoitteet oppilas · oppii arvostamaan ja tarkastelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin Sisällöt Tekstiilityö Ompelu: · ompelutyö vaativammasta materiaalista: esim. silkki, trikoo, viskoosi · harjoitellaan kaavojen pienentämistä ja suurentamista · saumurin käyttö mahdollisuuksien mukaan · silkki ja sen ominaisuudet Neule: · lapasen suunnittelu ja valmistaminen: oikeat ja nurjat silmukat, levennykset ja kavennukset, työohjeen seuraaminen · tutustutaan kirjoja kuvioneuleisiin Virkkaus: · perussilmukat: ketju- ja kiinteäsilmukka, puolipylväs ja pylväs · perusmerkkien lukeminen Kirjonta: · kirjontapistoja yhdistellen itse suunniteltu perinnekirjonta Kudonta: · Mahdollisuuksien mukaan palttinasidoksinen työ: poppana, pirtanauha Tekninen työ Suunnittelu: · materiaalin käyttö: taloudellisuus, soveltuvuus Puuteknologia: · laajamittainen puun työstäminen käsityövälineillä · puusorvi: tutustuminen mahdollisuuksien mukaan · saranointi · liitostekniikat: erilaisia puun liitostekniikoita · työturvallisuusmääräyksiin tutustuminen · koneiden käyttö: opettajan välittömässä valvonnassa työturvallisuusmääräysten mukaisesti Metalliteknologia: · metallin työstäminen käsityövälinein · kuumamuokkaus: koulukohtaisten mahdollisuuksien mukaan Sähkö- ja elektroniikkateknologia:

171

· elektroniikkarakentelu Muoviteknologia: · muokkaus eri menetelmin mahdollisuuksien mukaan Laiterakentelu: · liike-energian hyväksi käyttö · polkupyörän tms. liikkumavälineen huolto mahdollisuuksien mukaan

Vuosiluokat 7-9 7. luokalla oppilaalle opetetaan keskeiset tiedot, taidot ja asenteet, joita 8. ja 9. luokilla syvennetään ja laajennetaan. Käsityön yleiset sisällöt • tuote- ja prosessi-ideointi • muodot, sommittelu ja värit • materiaali- ja kuluttajatietous • tarkoituksenmukainen materiaalien käyttö • erilaiset työjärjestykset ja työohjeet • työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät • käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteys muihin oppiaineisiin, muun muassa kuvataiteeseen, luonnontieteisiin ja matematiikkaan • erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoita • tietoa ja elämyksiä suomalaisesta kulttuurista, perinteestä ja muotoilusta sekä vaikutteita muista kulttuureista • oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen tutustuminen • oman työskentelyn ja sen tulosten arviointi sekä osallistuminen myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun Teknisen työn sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • tekninen piirtäminen, mallintaminen ja tietotekniikan sovelluksia suunnittelussa • erilaisten materiaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin • rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämä symbolinen merkitys eli viesti • erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita, teknologisia käsitteitä ja järjestelmiä sekä niiden sovelluksia Valmistaminen • teknisessä työssä tarvittavat käsityövälineet ja koneet sekä niiden taitava ja turvallinen käyttö • teknisen työn eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden luova valinta, yhdistäminen ja työstäminen • monipuolista laiterakentelua • kodin ja vapaa-ajan välineiden huolto, kunnostus ja kierrätys

172

Teknisen työn sisällöt 7. luokalla • teknisessä piirustuksessa opitaan lukemaan projektiokuvauksia. • puutöissä opitaan työskentelemään turvallisesti työstökoneilla • metallityössä opitaan ohutlevy ja–putken piirroitusta, leikkaamista, taivuttamista, poraamista ja hitsausta, lisäksi metallin koneistuksen alkeita. Taontatöissä opitaan raudan kuumentaminen, tyssäys, venytys ja taivutus. • pinnankäsittelynä sivellintekniikka • muovitöissä pääpaino on muotoilu kuumalankaleikkurilla ja viimeistely käsityövälinein. • kone- ja sähköopissa tutustutaan virtapiiriin, kytkimeen, tasavirtamoottoriin, 2-Tmoottorin toimintaan ja valmistetaan sähkömagneetti. Lisäksi perehdytään uppoamarunkoisen aluksen ominaisuuksiin. • elektroniikassa on laiterakentelun pääpaino piirilevyssä ja yksinkertaisissa kytkennöissä. Oppilaat kirjoittavat työselvityksen valmistamastaan tuotteesta lukuvuoden aikana. Teknisen työn sisällöt 8. ja 9. luokalla • teknisessä piirustuksessa opitaan itsenäisesti lukemaan projektiokuvauksia ja tuottamaan niitä. • puutöissä valmistetaan liimalevy ja opitaan listoitus. Liitostapoina on ruuvi-ja poratappiliitos ja oven saranointi sekä heloittaminen. Puun sorvauksen pääpaino on muotoilu. • metalliteknologiassa opitaan rakenneputken tarkoituksenmukainen katkaisu ja liittäminen hitsaamalla. Raudan kuumennuksessa opitaan sen lämpövärit ja karkaisu. • muovitöissä opitaan sorvaamaan ja poraamaan • pinnankäsittelyssä korostetaan pinnan sileyttä, • kone- ja sähköopissa tutustutaan kodin sähkötöihin, 4-Tmoottorin toimintaan ja pneumatiikka • elektroniikassa on laiterakentelun pääpaino eri komponenttien toiminnassa ja monipuolisissa kytkennöissä Yhdeksännen luokan tavoitteena on, että oppilas valmistaisi kodin todellisiin tarpeisiin tulevan käyttöesineen oman suunnitelman mukaan. Esineen valmistaminen käytettäisiin ainakin puolet lukuvuoden tunneista. Teknisen työn aihekokonaisuudet • Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys toteutuu käsityöperinteen siirtona, jonka oppilas ymmärtää kehittyneen koko ihmiskunnan historian aikana ja kehittyvän koko ajan. • Vastuu ympäristöstä ja kestävästä kehityksestä ilmenee materiaali valintoina, käytetyn ja yli jääneen materiaalin lajittelussa ja kierrättämisessä. Mottona on ”nuukuus kunniaan”! • Turvallisuus on keskeisin ajatus koko teknisen työn opetuksessa. Teknologia toteutuu kojerakentelussa. Tekstiilityön sisällöt Visuaalinen ja tekninen suunnittelu • tekstiili- ja muotihistoriaa soveltuvin osin kodin tekstiilejä ja vaatetusta koskevien aihepiirien

173

yhteydessä • sisustustekstiilien, vaatteiden ja tekstiilitaiteen symbolinen merkitys eli viesti • tietoteknisiä sovelluksia ja uusi teknologia suunnittelun apuvälineinä • tekstiilituotteiden kolmiulotteisen muodon konstruointi, esimerkiksi kaavoituksen perusteita • tekstiilimateriaalien tarkoituksenmukainen ja luova käyttö eri käyttötarkoituksissa ja eri tekniikoin Valmistaminen • tekstiilityön perinteisiä ja moderneja työvälineitä ja koneita, niiden oikea valinta käyttökohteeseen, toimintaperiaatteet, turvallinen käyttö sekä huolto • tekstiilityön eri materiaaleja ja valmistustekniikoita sekä niiden valinta, yhdistäminen ja työstäminen luovasti • tekstiilituotteiden hoito ja huolto sekä kierrätys Tekstiilityön sisällöt 7.luokalla • ompelu: ylä- ja ala-osan vaate, saumurin käyttö, joustavan materiaalin ompelu • lankatekniikat: neulonnan perusasioiden kertaus, kirjoneule, sukkien neulominen, tutustuminen neuluriin • kirjonta • värjäys tai painanta • materiaali- ja kuluttajatietous: villatietouden syventäminen, silkki, tekokuidut, tekstiilin elinkaari • muuta mahdollisuuksien mukaan • kuvallinen ja/tai kirjallinen suunnitelma, työselostus ja arviointi Tekstiilityön sisällöt 8.ja 9. luokalla • aihekokonaisuudet: vaatetus ja pukeutuminen, asuminen ja sisustaminen • 8. luokalla lankatekniikat, joustavat materiaalit, saumurin monipuolinen käyttö, kirjonta • 9. luokalla vauvan vaatetus, asukokonaisuus ommellen • lisäksi muita tekniikoita kiinnostuksen ja mahdollisuuksien mukaan • portfolio Tekstiilityön aihekokonaisuudet 1.IHMISENÄ KASVAMINEN • kokonainen käsityöprosessi suunnitelmasta valmiiseen tuotteeseen • tekstiilituotteiden suunnittelu • pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen työskentely • ohjeiden ymmärtäminen ja soveltaminen • yhteistyötaidot • työskentelyasenne • oman ja toisten töiden ja työskentelyn arvostaminen • itsearviointi 2.KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS • eri kulttuurien tekstiilityötekniikoita • tekstiilihistoria • pukeutuminen

174

3.VIESTINTÄ JA MEDIATAITO • itsensä ilmaisu tekstiilityötekniikoin • internetin käyttö (mm. Käspaikka-sivut)) 4.OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS • tutustuminen mahdollisuuksien mukaan tekstiilityöyrittäjään 5.VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA • työympäristön viihtyvyys ja siisteys • tekstiilin elinkaari • tekstiilimateriaalit • materiaalivalinta tuotteisiin (käytännöllisyyden ja ulkonäön lisäksi ekologisuus, eettisyys, taloudellisuus, laadukkuus) • kierrätys • oman vaatetuksen budjetti (turhuus/tarpeellisuus) 6.TURVALLISUUS JA LIIKENNE • työvälineiden, koneiden ja laitteiden turvallinen käyttö • ergonomia 7.IHMINEN JA TEKNOLOGIA • ompelukoneet, saumurit, silitysraudat • pientyövälineet • kirjontakone suunnitteluohjelmineen • tuotteiden suunnittelu ja raportointi tietokoneella tarpeen/mahdollisuuksien mukaan TYÖSKENTELY Keskeisiä opetusmenetelmiä aluksi ovat opettajan demonstraatiot ja kertova opetus kunnes työvälineiden turvallinen käyttö ja käsityön perusteet on opittu. Sen jälkeen opetus painottuu henkilökohtaiseen työnohjauksen, jolla tuetaan oppilaan mahdollisimman itsenäistä työprosessia. Korostetaan oppilaan omaa vastuuta työn eteenpäin viemisestä. Yksilöllisen työn lisäksi työtapoja voivat olla mm. pari- tai ryhmätyö ja opetuskeskustelu. ASETUS NUORILLE VAARALLISTEN TÖIDEN TEKEMISESTÄ PERUSOPETUKSESSA Sosiaali ja terveysministeriön esityksestä valtioneuvosto on antanut 15.6.2006 asetuksen (475/2006) nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Asetuksen tarkoituksena on tarkentaa lakia (998/1993) nuorista työntekijöistä ja (738/2002) työturvallisuuslakia. Peruskoulussa em. asetus ja lait koskevat erityisesti teknisen työn opetusta sekä fysiikan ja kemian harjoitustöitä. Asetuksen mukaan oppilaat voivat seitsemännestä luokasta lähtien opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä vaarallisia töitä, jos se on opetuksen toteuttamiseksi välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Työn tekemisen edellytyksenä on kuitenkin, että suojaimet ja työvälineet ovat työntekijälle sopivat ja turvalliset käyttää. Peruskoulun oppilaan huoltajalle on myös etukäteen ilmoitettava ko. vaarallisen työ tekemisestä ja sen perusteista.

175

Vuosiluokilla 1-6 työskentelyä vaarallisilla koneilla ja laitteilla ei sallita.

Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työskennellessä esim. seuraavilla koneilla ja laitteilla: laserlaitteella, sirkkelillä, pyörösahalla, vannesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, pylväs- ja penkkiporakoneella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella. (STM:n asetus 128/2002 14.2.2002 vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20020128)

Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin aineelle tai valmisteelle, joka luokitellaan vaaralliseksi kemikaalilain ( 744/1989 ) luettelon mukaisesti, tai nk. syöpävaarallinen aine (asetus 716/2000), esim. lyijy ja sen yhdisteet , asbesti ja myös ympäristön tupakansavu.

Em. vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta poiketen, on Eurassa yläkoulun 7.luokan oppilailta kielletty myös pyörösahan, katkaisupyörösahan ja oikohöylän käyttö. 8-9.luokan valinnaisaineoppilaiden on sallittua käyttää näitä koneita kun opetus sitä vaatii. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas • havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus ja tarkoituksenmukaisuus • ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle • dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavoin siten, että siitä käy ilmi, millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa • osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista.

176

Valmistaminen Oppilas • työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä • hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen • osaa työskennellä tavoitteisesti yksin tai tiimeissä • osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia • osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas • kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan • havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa • osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintaansa palautteen mukaisesti • arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein • ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia • muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. Jonkin osa-alueen parempi suoritus voi korvata toisen osa-alueen heikomman suorituksen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 Oppilas osallistuu pääsääntöisesti opetukseen. Ei saa töitään valmiiksi. Ei saavuta tavoitteita juuri ollenkaan.

177

LIIKUNTA VUOSILUOKAT 1-4 Liikunnanopetuksen päämääränä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnanopetus tarjoaa oppilaalle sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista. Liikunta ja oppimiskokemukset vahvistavat oppilaan itsensä tuntemista ja ohjaavat suvaitsevaisuuteen. Liikunnan opetuksessa tulee korostaa yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, reilua peliä ja turvallisuutta. Liikunnanopetuksen yhteydessä on korostettava turvallista liikennekäyttäytymistä. Liikunnanopetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen. Opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet, lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä oppilaan erityistarpeet ja terveydentila. Vuosiluokkien 1- 4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä ja se etenee motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja. Liikunnan opetuksen lähtökohta on oppilaiden aktiivisuus, ja opetuksessa hyödynnetään oppilaiden mielikuvitusta ja omia oivalluksia. TAVOITTEET Oppilas - oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa - oppilas asennoituu myönteisesti monipuoliseen liikuntaan - oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikuntatapoja sekä perusuimataidon - harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissaan että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista - oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja reilun pelin hengessä. KESKEISET SISÄLLÖT - juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamista liikuntamuotoihin - voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - leikki-, viite-, pienpelejä ja eri palloilulajeja - luontoliikuntaa - talviliikuntaa - veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia - liikunnallisia leikkejä

178

Liikunta 1-2 lk Tavoitteet: 1.lk 2.lk Oppilas Oppilas ¤ oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja ¤ oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa ja saa virikkeitä harrastaa liikuntaa ¤ oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia liikun- ¤ oppii hyvinvointia edistäviä ja turvallisia tatapoja sekä perusuimataidon liikuntatapoja sekä perusuimataidon ¤ harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidois- ¤ harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn tai- saan, että yhteistyötaidoissaan ilman keskinäisen doissaan, että yhteistyötaidoissaan ilman kes- kilpailun korostumista kinäisen kilpailun korostumista ¤ oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mukaan ja ¤ oppii toimimaan sovittujen ohjeiden mu- reilun pelin hengessä kaan ja reilun pelin hengessä Keskeiset sisällöt: 1.lk 2.lk ¤ juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden soveltamis- ¤ juoksua, hyppyjä, heittoja sekä niiden sota liikuntamuotoihin veltamista liikuntamuotoihin ¤ voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä ¤ voimistelua ilman välineitä, välineillä ja te- lineillä ¤ musiikki- ja ilmaisuliikuntaa ¤ musiikki- ja ilmaisuliikuntaa ¤ leikki-, viite- ja pienpelejä ¤ leikki-, viite- ja pienpelejä ¤ luontoliikuntaa ¤ luontoliikuntaa ¤ talviliikuntaa ¤ talviliikuntaa ¤ veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia ¤ veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia ¤ liikunnallisia leikkejä ¤ liikunnallisia leikkejä 3. luokka Yleisurheilu - eripituisia juoksumatkoja - pituushypyn alkeita - kuulantyönnön alkeita - tutustuminen turbokeihääseen - pallonheittoa Pallopelit - jalkapallo; tekniikkaharjoitteet ja viitepelit - pesäpallo; tutustuminen lajiin, tekniikkaharjoitteet ja viitepelit - koripallo; tutustuminen lajiin, tekniikkaharjoitteet ja viitepelit - sähly - erilaiset pallopelit ja –leikit Luontoliikunta - tutustuminen suunnistukseen; kartanluvun alkeet, pihasuunnistus - retkeily lähiympäristössä; huomioidaan aihekokonaisuus: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - maasto- ja luontoleikit

179

Voimistelu - telinevoimistelua; telineillä ja permannolla temppuilua - välinevoimistelua - musiikkiliikunta - liikkuvuusharjoittelua Uinti ja vesiliikunta - uimataidon varmentaminen - vesileikit Talviliikunta - luistelu; perusluistelutaidon varmentaminen - erilaisia jääpelejä - hiihto; hiihtoa perinteisellä tekniikalla - pulkkailu ja mäenlasku 4. luokka Yleisurheilu - eripituisia juoksumatkoja - pituushyppy - kuulantyönnön tekniikat - turbokeihäänheitto - pallonheittoa - korkeushypyn alkeet Pallopelit - jalkapallo; tekniikkaharjoitteet ja viitepelit - pesäpallo; koulupesiksen säännöillä - koripallo; tekniikkaharjoitteet ja viitepelit - sähly - erilaiset pallopelit ja –leikit Luontoliikunta - suunnistus; kartanluvun alkeet, tutustuminen karttaan, helpot suunnistusradat - retkeily lähiympäristössä; huomioidaan aihekokonaisuus: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - maasto- ja luontoleikit Voimistelu - telinevoimistelua; telineillä ja permannolla temppuilua - välinevoimistelua - musiikkiliikunta - liikkuvuusharjoittelua Uinti ja vesiliikunta - uimataidon varmentaminen - eri uintitekniikoiden alkeita - sukeltaminen - vesileikit

180

Talviliikunta - luistelu; perusluistelutaidon varmentaminen - erilaisia jääpelejä - hiihto; hiihtoa perinteisellä tekniikalla ja luistelutekniikan harjoittelua - pulkkailu ja mäenlasku AIHEKOKONAISUUDET Ihmisenä kasvaminen - oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, fair play pelitilanteissa -toisten huomioonottaminen ja erilaisuuden hyväksyminen sekä ryhmässä toimiminen - itsetunnon vahvistaminen - omien liikunnallisten taitojen pitkäjänteinen kehittäminen - tapakasvatus ja käytöstavat Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys - kansalliset ja kansainväliset tanssit, pelit ja leikit Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - luonnon ja oman elinympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - opitaan ja ymmärretään nauttia luonnosta, sen rauhasta ja mahdollisuudesta tarjota liikunnallisia elämyksiä. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas - hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa - osaa juosta, hypätä ja heittää - osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä - osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan - osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä - osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen - osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen - pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti - pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä - toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa - osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan - toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. VUOSILUOKAT 5- 9 Vuosiluokkien 5- 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon tässä kehitysvaiheessa korostuvat sukupuolten erilaiset tarpeet sekä oppilaiden kasvun ja kehityksen erot. Monipuolisen liikunnanopetuksen avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, kasvua itsenäisyyteen ja yhteisöllisyyteen sekä luodaan valmiuksia omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen. Opetuksessa annetaan mahdollisuuksia liikunnallisiin elämyksiin ja tuetaan oppilaan itsensä ilmaisua.

181

Liikuntakasvatuksen tavoitteena on antaa oppilaille mahdollisuuksia sellaisten taitojen, tietojen, kokemusten ja asenteiden rakentamiseen, joiden pohjalta on mahdollista valita liikunnallisia vapaa-ajan harrastuksia ja omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikuntakasvatuksella pyritään kehittämään oppilaiden yhteistyötaitoja, vastuullisuutta, reilua peliä, toisten auttamishalua ja –valmiutta, itsenäisen työskentelyn taitoja, suvaitsevaisuutta, turvallisuutta ja sosiaalisuutta eettiset näkökulmat huomioiden. Liikuntakasvatuksella pyritään edistämään kokonaisvaltaista hyvinvointia, terveyttä, kouluvireisyyttä ja muuta oppimista. Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa otetaan huomioon oppilaan fyysis-motorinen kehitys. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta. Liikunta on koulussamme kasvatuksen väline. Liikunnanopetuksen tehtävät voidaan jakaa liikuntaan kasvattamiseen ja liikunnan avulla kasvattamiseen. Kasvattamisella liikuntaan tarkoitetaan terveyteen liittyvän kunnon ja suoritukseen liittyvän kunnon kehittämistä sekä jatkuvan liikuntaharrastuksen herättämistä tietojen, monipuolisten liikuntataitojen sekä myönteisten liikuntakokemusten avulla. Kasvattamisella liikunnan avulla tarkoitetaan oppilaan itsetunnon vahvistamista ja persoonallisuuden eheyttämistä sekä sen pohjalta auttamiskäyttäytymisen ja yhteistyötaitojen kehittämistä. Opetus kehittää oppilaiden itsetuntemusta, omanarvontuntoa ja hyvinvointia. Opetuksessa ohjataan myös tutustumaan kansalliseen ja kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen yhtenä tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti ja vastuullisesti liikenteessä, joka korostuu koulun ulkopuolella tapahtuvassa opetuksessa. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. Oppilaan jatkuvaa liikuntaharrastusta, ympäröivän liikuntakulttuurin tuntemusta ja osallistuvaa kansalaisuutta tuetaan selvittämällä yhdessä oppilaiden kanssa perustietoja erilaisista liikunnan harrastusmahdollisuuksista lähiympäristössä. Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetuksessa otetaan huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, ikätaso, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä. Oppilaiden kunnon kehitystä seurataan koululaisten kunnon mittaamiseen laaditun testistön avulla. Kuntotestistön antamia tuloksia käytetään hyväksi opetuksessa ja oppilaat opetetaan seuraamaan oman kuntonsa kehittymistä. Mittaukset suoritetaan kaksi kertaa lukuvuodessa. TYÖSKENTELY Liikuntatunneilla käytetään erilaisia työtapoja yhteistoiminnallisista tavoista opettajajohtoiseen. Työtapojen valintaan vaikuttavat olosuhteet, ympäristö, tiedon rakenne ja luonne. Oppilaalla on mahdollisuus työskennellä henkilökohtaisten valmiuksien kehittämiseksi erilaisten työtapojen avulla. Opettaja ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota oppimisen kannalta keskeisiin ydinkohtiin. Ohjaus voi olla visuaalista, verbaalista, kinesteettistä jne. riippuen siitä, minkä aistin kautta saatavaa

182

informaatiota oppilas pystyy parhaiten hyödyntämään. Merkittäviä tekijöitä ovat myös opetettavien sisältöjen monipuolisuus, oppituntien ilmapiiri, opettajan ja oppilaiden väliset suhteet, opetusmenetelmät ja –järjestelyt sekä tilannekohtaiset ratkaisut. Liikuntatunneilla harjoitellaan ja pelataan paljon. Harjoittelu tapahtuu yksin, pareittain tai ryhmässä. Monipuolisten työtapojen käytön tarkoitus on tukea nuoren kasvua, kehitystä ja oppimista. Yksilölliset kehittymismahdollisuudet otetaan huomioon osana ryhmäopetusta. Sosiaalisten taitojen ja niiden osatekijöiden, kuten myötäelämisen sekä sosiaalisen tukemistaidon opettamiseen panostetaan, koska niillä on selkeä merkitys yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Monipuolisesti valittujen opetusmenetelmien ja -järjestelyjen avulla pyritään - oppilastovereiden huomioonottamiseen ja yhteishengen rakentamiseen: taitoon työskennellä kaikkien ryhmän jäsenten kanssa, kannustamiseen ja tunnustuksen antamiseen hyvistä yrityksistä ja onnistuneista suorituksista - parhaansa yrittämiseen, aktiiviseen osallistumiseen myös niihin liikuntamuotoihin, jotka eivät kuulu omiin suosikkeihin - työrauhan antamiseen toisille - sääntöjen ja ohjeiden noudattamiseen - asialliseen kielenkäyttöön, muiden mielipiteiden kuuntelemiseen, neuvottelutaitoon, kompromissien hyväksymiseen - omien virheiden myöntämiseen - oppilastovereiden auttamiseen ja avun vastaanottamiseen - väkivallan välttämiseen - voitoista ja onnistumisista iloitsemiseen suuresti rehentelemättä - epäonnistumisten ja tappioiden kestämiseen suuttumatta ja selittelemättä - vastuuseen liikuntavälineistä ja –tiloista: osallistumiseen välineiden ja tavaroiden järjestämiseen - liikunnan ymmärtämiseen myös viihtyisänä yhdessäolona - realistiseen kuvaan itsestä. TAVOITTEET Oppilas - kehittää edelleen motorisia perustaitoja ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä - oppii kehittämään ja tarkkailemaan toimintakykyään - kehittää uimataitoaan ja opettelee vedestä pelastamisen taitoja - oppii toimimaan turvallisesti ja asianmukaisesti liikuntatilanteissa - oppii toimimaan itsenäisesti ja ryhmässä - opettelee hyväksymään itsensä ja suvaitsemaan erilaisuutta - tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuk- sista KESKEISET SISÄLLÖT -juoksua, hyppyjä ja heittoja eri liikuntalajeissa - voimistelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia - pallopelejä - suunnistusta ja retkeilyä - talviliikuntaa - uintia ja vesipelastusta

183

- toimintakyvyn kehittämistä ja seurantaa sekä lihashuoltoa - uusiin liikuntamuotoihin tutustumista ja liikuntatietoutta PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa - osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä - osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa - osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan - osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista - osaa luistella sujuvasti - hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat - hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja - tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä - osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään - osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan - toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelinperiaatetta. 5. luokka - kaikilla liikunnan osa-alueilla huomioidaan peruskestävyyden ja lihaskunnon harjoittelu sekä peruskunnon kohottaminen Yleisurheilu - eripituisia juoksumatkoja - pituushyppy - kuulantyöntöä ja tekniikan varmentaminen - turbokeihäänheitto - korkeushypyn eri tekniikat Pallopelit - jalkapallo; tekniikkaharjoitteet, viitepelit ja säännöt - pesäpallo; koulupesiksen säännöillä - koripallo; tekniikkaharjoitteet, viitepelit ja säännöt - sähly - erilaiset pallopelit ja –leikit Luontoliikunta - suunnistus; karttasuunnistus, karttamerkkien hallinta ja eritasoiset suunnistusradat - retkeily lähiympäristössä; huomioidaan aihekokonaisuus: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - maasto- ja luontoleikit Voimistelu - telinevoimistelua - permantovoimistelua

184

- välinevoimistelua - musiikkiliikunta - kuntovoimistelua ja lihashuoltoa - liikkuvuusharjoittelua - rentoutumisharjoittelu Uinti ja vesiliikunta - uimataidon testaus - eri uintitekniikoiden harjoittelu - vesipelastustaitojen ja sukelluksen harjoittelu - vesileikit Talviliikunta - luistelu; perusluistelutaidon kehittäminen - erilaisia jääpelejä ja niiden sääntöjä - hiihto; hiihtoa perinteisellä tekniikalla ja luistelutekniikan varmentaminen - laskettelun opetusta 6. luokka - kaikilla liikunnan osa-alueilla huomioidaan peruskestävyyden ja lihaskunnon harjoittelu sekä peruskunnon kohottaminen Yleisurheilu - eripituisia juoksumatkoja - pituushyppy - kuulantyöntöä - turbokeihäänheitto - korkeushyppy - tutustuminen muihin yleisurheilulajeihin mahdollisuuksien mukaan Pallopelit - jalkapallo; tekniikkaharjoitteet, viitepelit ja sääntöjen kertaus - pesäpallo; koulupesiksen säännöillä - koripallo; tekniikkaharjoitteet, viitepelit ja sääntöjen syventäminen - lentopallo; lajiin tutustuminen ja lyönti- ja pallonkäsittelyharjoitteet, viitepelit - sähly Luontoliikunta - suunnistus; karttasuunnistus, karttamerkkien hallinta ja eritasoiset suunnistusradat - retkeily lähiympäristössä; huomioidaan aihekokonaisuus: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta - jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Voimistelu - telinevoimistelua - permantovoimistelua - välinevoimistelua - musiikkiliikunta - kuntovoimistelua ja lihashuoltoa - liikkuvuusharjoittelua

185

- rentoutumisharjoittelu Uinti ja vesiliikunta - uimataidon testaus - uintia eri tekniikoilla - vesipelastustaitojen ja sukelluksen harjoittelu - vesileikit Talviliikunta - luistelu; perusluistelutaidon kehittäminen - erilaisia jääpelejä ja niiden sääntöjä - hiihto; hiihtoa perinteisellä ja luistelutekniikalla - laskettelun opetusta 7.luokka Yleiset tavoitteet Oppilas - kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan - kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja - oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin - kokee liikunnan ja oppimisen iloa - oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa Perusliikunta Tavoitteet Oppilas - kehittää yleisurheilun lajitaitoja: juoksut, heitot, hypyt - kehittää pitkäjänteisyyttä - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä liikehallinnan osatekijöitä: tasapaino, reaktiokyky, rytmi, orientoitumis-, erottelu-, yhdistely-, ja muuntelukyky sekä motorisia perustaitoja - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä kuntotekijöitä: kestävyys, voima, nopeus, notkeus ja kimmoisuus Sisällöt - yleisurheilun lajitaidot - pika-, kestävyys- ja viestijuoksu - erilaiset heitot ja työnnöt - moniloikat, pituus/korkeushyppy Voimistelu/telinevoimistelu Tavoitteet Oppilas - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä - kehittää liikehallintaa ja sitä kautta rohkaistuu erilaisiin liikesuorituksiin

186

- kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa - vahvistaa itsetuntoa, itseilmaisua ja oman kehon hallintaa erilaisilla telineillä ja välineillä - oppii ottamaan vastuuta toisten oppilaiden avustamisesta ja osaa erilaisia avustuksia - oppii toimimaan yhteistyökykyisesti esim. välineiden laitto- ja korjaustilanteissa Sisällöt - teline- ja välinevoimistelu - tytöillä aerobictyyppisen voimistelun eri muodot - perusliikkeiden harjoittelu - erilaisten liikkeiden kokeilu renkailla, köysissä, rekillä ja nojapuilla - hypyt trampetilla ja pukilla - tytöillä tanssillinen voimistelu Kuntosalityöskentely Tavoitteet Oppilas - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä - kehittää liikehallintaa ja sitä kautta rohkaistuu erilaisiin liikesuorituksiin - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa - oppii ottamaan vastuuta toisten oppilaiden avustamisesta ja osaa erilaisia avustuksia - oppii toimimaan yhteistyökykyisesti esim. välineiden laitto- ja korjaustilanteissa Sisällöt - kuntosalilaitteisiin ja –työskentelyyn tutustuminen Musiikkiliikunta/yhteistanssit Tavoitteet Oppilas - vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa tanssin avulla - kehittää rytmitajua ja vahvistaa musikaalista lahjakkuutta - kehittää luovuutta ja kehollista ilmaisutaitoa - osaa yleisempien lavatanssien perusteet, toimii kohteliaasti ja hyväksyy parikseen kenet tahansa Sisällöt - yleisimmät paritanssit, kuten valssi, fox, jenkka - suomalainen ja ulkomainen kansantanssi - rytmiikka Palloilu ja mailapelit Tavoittet Oppilas - oppii toisen huomioimiseen ryhmässä - kehittyy joukkueessa toimimiseen ja reiluun peliin - oppii erilaisia pallo- ja mailapelejä sekä niihin liittyviä sääntöjä - harjoittaa liikkumistaan palloon nähden ja hänen silmä-käsikoordinaationsa kehittyy - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: koordinaatiokykyä, muuntelu- ja yhdistelykykyä

187

- kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa Sisällöt - palloilut kuntoilumuotona - joukkuepelit - yleisimpien sisäpalloilujen perusteet: lentopallo, koripallo, salibandy, sulkapallo - yleisimpien ulkopalloilujen perusteet: jalkapallo, pesäpallo Luontoliikunta Tavoiteet Oppilas - osaa lukea karttaa sekä kompassia ja tietää yleisimmät karttamerkit - oppii kunnioittamaan luontoa ja ymmärtää luontoliikunnan mahdollisuudet - kehittää suunnistus- ja retkeilytaitojaan niin, että osaa löytää kohteen karttaa apuna käyttäen - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: orientoitumis-, erottelu-, muuntelu- ja yhdistelykykyä sekä motorisia perustaitoja - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - kehittää päätöksentekotaitoaan ja luottamustaan omiin kykyihinsä sekä rohkaistuu yksin maastossa liikkumiseen Sisällöt - maastossa liikkuminen pienryhmissä - jokamiehen oikeudet - kartan suuntaaminen ja karttamerkit Vesiliikunta Tavoitteet Oppilas - osaa monipuoliset vedessä liikkumisen taidot - kehittää uima- ja pelastustaitojaan sekä osaa huomioida turvallisuuden vesiliikunnassa - harjaannuttaa hänelle sopivaa, taloudellista matkauintitapaansa - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa Sisällöt - perusuintitekniikat - hyppääminen veteen - taloudellinen matkauinti Talviliikunta (hiihto, luistelu) Tavoitteet Oppilas - oppii liikkumaan suksilla luonnossa - kehittää sujuvaa luistelutaitoa niin, että tasapaino, kyky joustaa polvista ja sijoittaa paino tarkoituksenmukaisesti kehittyy (matala luisteluasento ja koko terän potku) - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: kestävyys, voima, nopeus, kimmoisuus - löytää oman tavan harrastaa talviliikuntaa

188

Sisällöt - erilaiset maastohiihtotekniikat - luistelun tekniikat - joukkuepelit: kaukalopallo, ringette 8.luokka Yleiset tavoitteet Oppilas - kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan - kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja - oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin - kokee liikunnan ja oppimisen iloa - oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa Perusliikunta Tavoitteet Oppilas - kehittää yleisurheilun lajitaitoja: juoksut, heitot, hypyt - kehittää pitkäjänteisyyttä - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä liikehallinnan osatekijöitä: tasapaino, reaktiokyky, rytmi, orientoitumis-, erottelu-, yhdistely-, ja muuntelukyky sekä motorisia perustaitoja - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä kuntotekijöitä: kestävyys, voima, nopeus, notkeus ja kimmoisuus Sisällöt - yleisurheilun lajitaidot - pika-, kestävyys- ja aitajuoksu - erilaiset heitot ja työnnöt - moniloikat, pituus/korkeushyppy Voimistelu/telinevoimistelu Tavoitteet Oppilas - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä - kehittää liikehallintaa ja sitä kautta rohkaistuu erilaisiin liikesuorituksiin - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa - vahvistaa itsetuntoa, itseilmaisua ja oman kehon hallintaa erilaisilla telineillä ja välineillä - oppii ottamaan vastuuta toisten oppilaiden avustamisesta ja osaa erilaisia avustuksia - oppii toimimaan yhteistyökykyisesti esim. välineiden laitto- ja korjaustilanteissa Sisällöt - teline- ja välinevoimistelu - tytöillä aerobictyyppisen voimistelun eri muodot - perusliikkeiden yhdistely permantosarjaksi - erilaisten liikkeiden kokeilu renkailla, köysissä, rekillä ja nojapuilla

189

- hypyt trampetilla ja pukilla - tytöillä tanssillinen voimistelu sekä step-aerobicin perusaskeleet ja niiden yhdistäminen - erilaisia rentoutumistekniikoita Kuntosalityöskentely Tavoitteet Oppilas - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä - kehittää liikehallintaa ja sitä kautta rohkaistuu erilaisiin liikesuorituksiin - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa - oppii ottamaan vastuuta toisten oppilaiden avustamisesta ja osaa erilaisia avustuksia - oppii toimimaan yhteistyökykyisesti esim. välineiden laitto- ja korjaustilanteissa Sisällöt - kuntosalilaitteisiin ja –työskentelyyn tutustuminen Musiikkiliikunta/yhteistanssit Tavoitteet Oppilas - vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa tanssin avulla - kehittää rytmitajua ja vahvistaa musikaalista lahjakkuutta - kehittää luovuutta ja kehollista ilmaisutaitoa - osaa yleisempien lavatanssien perusteet. toimii kohteliaasti ja hyväksyy parikseen kenet tahansa Sisällöt - yleisimmät paritanssit, kuten valssi, fox, jenkka - suomalainen ja ulkolainen kansantanssi - rytmiikka Palloilu ja mailapelit Tavoitteet Oppilas - oppii toisen huomioimiseen ryhmässä - kehittyy joukkueessa toimimiseen ja reiluun peliin - oppii erilaisia pallo- ja mailapelejä sekä niihin liittyviä sääntöjä - harjoittaa liikkumistaan palloon nähden ja hänen silmä-käsikoordinaationsa kehittyy - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: koordinaatiokykyä, muuntelu- ja yhdistelykykyä - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa Sisällöt - palloilut kuntoilumuotona - joukkuepelien säännöt - yleisimpien sisäpalloilujen perusteet: lentopallo, koripallo, salibandy, sulkapallo - yleisimpien ulkopalloilujen perusteet: jalkapallo, pesäpallo

190

Luontoliikunta Tavoitteet Oppilas - osaa lukea karttaa sekä kompassia ja tietää yleisimmät karttamerkit - oppii kunnioittamaan luontoa ja ymmärtää luontoliikunnan mahdollisuudet - kehittää suunnistus- ja retkeilytaitojaan niin, että osaa löytää kohteen karttaa apuna käyttäen - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: orientoitumis-, erottelu-, muuntelu- ja yhdistelykykyä sekä motorisia perustaitoja - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - kehittää päätöksentekotaitoaan ja luottamustaan omiin kykyihinsä sekä rohkaistuu yksin maastossa liikkumiseen Sisällöt - maastossa liikkuminen parittain - jokamiehen oikeudet - kartan suuntaaminen ja karttamerkit - suunnistustaitojen kehittäminen Vesiliikunta Tavoitteet Oppilas - osaa monipuoliset vedessä liikkumisen taidot - kehittää uima- ja pelastustaitojaan sekä osaa huomioida turvallisuuden vesiliikunnassa - harjaannuttaa hänelle sopivaa, taloudellista matkauintitapaansa - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa Sisällöt - vedestä pelastamisen taidot - hyppääminen veteen - taloudellinen matkauinti Talviliikunta (hiihto, luistelu) Tavoitteet Oppilas - oppii liikkumaan suksilla luonnossa - kehittää sujuvaa luistelutaitoa niin, että tasapaino, kyky joustaa polvista ja sijoittaa paino tarkoituksenmukaisesti kehittyy (matala luisteluasento ja koko terän potku) - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: kestävyys, voima, nopeus, kimmoisuus - löytää oman tavan harrastaa talviliikuntaa Sisällöt - erilaiset maastohiihtotekniikat - luistelun tekniikat - joukkuepelit: kaukalopallo, ringette

191

9.luokka Yleiset tavoitteet Oppilas - kehittää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan - kehittää uimataitoaan sekä oppii vedestä pelastamisen taitoja - oppii liikkumaan turvallisesti ja pukeutumaan asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin - kokee liikunnan ja oppimisen iloa - oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa Perusliikunta Tavoitteet Oppilas - kehittää yleisurheilun lajitaitoja: juoksut, heitot, hypyt - kehittää pitkäjänteisyyttä - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä liikehallinnan osatekijöitä: tasapaino, reaktiokyky, rytmi, orientoitumis-, erottelu-, yhdistely-, ja muuntelukyky sekä motorisia perustaitoja - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä kuntotekijöitä: kestävyys, voima, nopeus, notkeus ja kimmoisuus Sisällöt - yleisurheilun lajitaidot - pika-, kestävyys-, aita- ja viestijuoksu - erilaiset heitot ja työnnöt - moniloikat, pituus/korkeushyppy Voimistelu/telinevoimistelu Tavoitteet Oppilas - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä - kehittää liikehallintaa ja sitä kautta rohkaistuu erilaisiin liikesuorituksiin - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa - vahvistaa itsetuntoa, itseilmaisua ja oman kehon hallintaa erilaisilla telineillä ja välineillä - oppii ottamaan vastuuta toisten oppilaiden avustamisesta ja osaa erilaisia avustuksia - oppii toimimaan yhteistyökykyisesti esim. välineiden laitto- ja korjaustilanteissa Sisällöt - teline- ja välinevoimistelu - tytöillä aerobictyyppisen voimistelun eri muodot - perusliikkeiden yhdistely permantosarjaksi - erilaisten liikkeiden kokeilu renkailla, köysissä, rekillä ja nojapuilla - hypyt trampetilla ja pukilla - tytöillä tanssillinen voimistelu ja step-aerobicin perusaskeleet ja niiden yhdistäminen - erilaisia rentoutumistekniikoita

192

Kuntosalityöskentely Tavoitteet Oppilas - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä - kehittää liikehallintaa ja sitä kautta rohkaistuu erilaisiin liikesuorituksiin - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön sekä tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa - oppii ottamaan vastuuta toisten oppilaiden avustamisesta ja osaa erilaisia avustuksia - oppii toimimaan yhteistyökykyisesti esim. välineiden laitto- ja korjaustilanteissa Sisällöt - monipuolisen kunto-ohjelman toteuttaminen Musiikkiliikunta/yhteistanssit Tavoitteet Oppilas - vahvistaa itsetuntoa ja oman kehon hallintaa tanssin avulla - kehittää rytmitajua ja vahvistaa musikaalista lahjakkuutta - kehittää luovuutta ja kehollista ilmaisutaitoa - osaa yleisempien lavatanssien perusteet, toimii kohteliaasti ja hyväksyy parikseen kenet tahansa Sisällöt - yleisimmät paritanssit, kuten valssi, fox, jenkka - suomalainen ja ulkolainen kansantanssi - rytmiikka - jive, samba, cha cha Palloilu ja mailapelit Tavoitteet Oppilas - oppii toisen huomioimiseen ryhmässä - kehittyy joukkueessa toimimiseen ja reiluun peliin - oppii erilaisia pallo- ja mailapelejä sekä niihin liittyviä sääntöjä - harjoittaa liikkumistaan palloon nähden ja hänen silmä-käsikoordinaationsa kehittyy - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: koordinaatiokykyä, muuntelu- ja yhdistelykykyä - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa Sisällöt - palloilut kuntoilumuotona, pelinä ja harrastuksena - joukkue- ja yksilöpelit - yleisimpien sisäpalloilujen perusteet: lentopallo, koripallo, salibandy, sulkapallo - yleisimpien ulkopalloilujen perusteet: jalkapallo, pesäpallo - uusiin palloilulajeihin tutustuminen: keilailu, ultimate - pallopelien sääntöjen hallitseminen

193

Luontoliikunta Tavoitteet Oppilas - osaa lukea karttaa sekä kompassia ja tietää yleisimmät karttamerkit - oppii kunnioittamaan luontoa ja ymmärtää luontoliikunnan mahdollisuudet - kehittää suunnistus- ja retkeilytaitojaan niin, että osaa löytää kohteen karttaa apuna käyttäen - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: orientoitumis-, erottelu-, muuntelu- ja yhdistelykykyä sekä motorisia perustaitoja - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - kehittää päätöksentekotaitoaan ja luottamustaan omiin kykyihinsä sekä rohkaistuu yksin maastossa liikkumiseen Sisällöt - maastossa liikkuminen yksin - jokamiehen oikeudet - kartan suuntaaminen ja karttamerkit - kompassin lukeminen - suunnistustaitojen kehittäminen Vesiliikunta Tavoitteet Oppilas - osaa monipuoliset vedessä liikkumisen taidot - kehittää uima- ja pelastustaitojaan sekä osaa huomioida turvallisuuden vesiliikunnassa - harjaannuttaa hänelle sopivaa, taloudellista matkauintitapaansa - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä mm. hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa Sisällöt - perusuintitekniikoiden kertaus - hyppääminen veteen - taloudellinen matkauinti - vesipallo Talviliikunta (hiihto, luistelu) Tavoitteet Oppilas - oppii liikkumaan suksilla luonnossa - kehittää sujuvaa luistelutaitoa niin, että tasapaino, kyky joustaa polvista ja sijoittaa paino tarkoituksenmukaisesti kehittyy (matala luisteluasento ja koko terän potku) - kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa - kehittää fyysiseen toimintakykyyn liittyviä osatekijöitä: kestävyys, voima, nopeus, kimmoisuus - löytää oman tavan harrastaa talviliikuntaa Sisällöt - erilaiset maastohiihtotekniikat

194

- luistelun tekniikat - joukkuepelit: kaukalopallo, ringette - hiihto kuntoilumuotona AIHEKOKONAISUUDET VUOSILUOKAT 7.-9. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN - aktiivisuuden sekä oppimis- ja yrittämishalun osoittaminen - motoriset perustaidot ja fyysisen kunnon kehittäminen - itsetunnon ja itseilmaisun vahvistaminen 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS - kansallinen ja kansainvälinen liikuntakulttuuri eri lajien yhteydessä - suomalaiset ja ulkomaiset tanssit 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO - joukkuepelien säännöt ja joukkueessa toimiminen 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS - itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taidot - 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ KEHITYKSESTÄ - liikunnan merkityksen ymmärtäminen oman terveyden ylläpitämisessä ja hyvinvoinnissa - yhteistyökyky toimintavälineiden laitto- ja korjaustilanteissa - jokamiehen oikeudet ja luonnon kunnioittaminen - 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE - uimataidon kehittäminen ja vedestä pelastamisen taidot - turvallinen liikkuminen ja siirtyminen liikunnan suorituspaikoille liikennesääntöjä noudattaen - asianmukainen pukeutuminen erilaisiin liikuntatilanteisiin - vastuu toisten oppilaiden avustamisesta - 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA - teknologian tarjoamien apuvälineiden käyttäminen ja tiedon hyödyntäminen omiin suorituksiinsa ja kuntonsa kohottamiseen PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas - osaa ydintaidot perusliikunnassa kuten juoksussa, pituus- ja korkeushypyssä sekä heittoja työntölajeissa - pystyy voimisteluissa suoriutumaan pienistä sarjoista permannolla, välineillä ja telineillä - osaa jonkin suomalaisen kansantanssin ja seuratanssin ja osoittaa liikkumisessaan rytmillistä luovuutta - osaa yleisimpien palloilulajien perusteet ja osaa pelata niitä sääntöjen mukaan - osaa suunnistaa karttaa apuna käyttäen luontoa kunnioittaen, ymmärtää jokamiehen oikeudet sekä velvollisuudet - pystyy uimaan syvään veteen hypättyään vähintään 200 metriä, josta 50 metriä on selkäuintia,

195

sekä hallitsee vedestä pelastamisen taitoja - osaa luistella sujuvasti ja hallitsee hiihdon perustyylit - osoittaa aktiivisuutta sekä oppimis- ja yrittämishalua liikuntatunneilla ja suhtautuu koululiikuntaan myönteisesti - osoittaa toiminnassaan vastuuta ja kykyä ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia ja sääntöjä ja reilun pelin periaatetta - pystyy itsenäiseen harjoitteluun ohjatussa tilanteessa sekä toimimaan ryhmässä ja joukkueessa - ymmärtää terveyden ja liikunnan väliset yhteydet - tuntee kansallista ja kansainvälistä liikuntakulttuuria - pystyy suoriutumaan kunnon mittaamiseen laaditusta testistöstä vähintään tyydyttävällä tasolla PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 5 - osallistuu säännöllisesti vuosiohjelman mukaiseen opetukseen - pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin - suoriutuu kuntotesteistä LIIKUNTA VALINNAISAINEENA - Euran yläasteen oppilaalla on mahdollisuus valita liikuntaa valinnaisaineena kaksi vuosiviikkotuntia kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla - sisältönä on suosituimpien Eurassa harrastettavien liikuntamuotojen lisäharjoituksia, lisäksi tutustutaan mahdollisuuksien mukaan normaalista poikkeaviin koululiikuntalajeihin KOTITALOUS VUOSILUOKAT 7−9 Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Opiskellaan ruokatalouden, kodinhoidon ja vaatehuollon hoitoon liittyviä perustaitoja ja hygieenisiä, turvallisia ja ergonomisia työtapoja sekä yhteistyötä erilaisissa kodin tehtävissä. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan sekä lähiympäristön viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Lisäksi oppilas oppii arvostamaan kansallista ruokaperinnettä ja tutustuu kansainväliseen ruokakulttuuriin. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Kotitalouden taitojen oppimista edistävät oppilaan omakohtaiset kokemukset ja harjaantuminen työnteossa. Työtavat tukevat myös kasvatusta omatoimisuuteen, vastuuntuntoon ja oppilaiden keskinäiseen yhteistoimintaan. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Tutustuminen kodin arki- ja juhlaperinteeseen sekä tapakulttuuriin auttaa ymmärtämään hyvien tapojen merkitystä.

196

TAVOITTEET Oppilas oppii • ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta • pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa • tekemään ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyviä perustehtäviä ja käyttämään tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita, välineitä ja työtapoja • toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia • tiedostamaan kotitalouksien toimintaan liittyvää kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia. KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen • hyvät tavat ja tapakulttuuri • kodin ja kalenterivuoden juhlat • sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri • tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri • ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka • ruoan laatu ja turvallisuus • perusruoanvalmistusmenetelmät • aterioiden suunnittelu ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ruokakulttuurissa • ruokakulttuurien muuttuminen • kansallinen ja kansainvälinen ruokakulttuuri Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta • oman rahankäytön suunnittelua • kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet • tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö • kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö • asunnon ja tekstiilien hoito • kotitalouden jätehuolto • kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä AIHEKOKONAISUUDET IHMISENÄ KASVAMINEN tasa-arvo perheessä ryhmässä toimiminen hyvät tavat, tapakulttuuri, kodin juhlat KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS suomalainen ruokakulttuuri kansainvälinen ruokakulttuuri tapakulttuuri

197

VIESTINTÄ JA MEDIATAITO kriittinen suhtautuminen mainontaan ja eri tiedonlähteisiin VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA kulutuksen ympäristövaikutukset vastuun ottaminen ympäristöstä omien valintojen kautta jätehuolto IHMINEN JA TEKNOLOGIA kotitaloudet kuluttajina tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot Oppilas • osaa noudattaa hyviä tapoja ja ottaa muut huomioon käyttäytymisellään sekä toimia itsenäisesti ja ryhmässä • tuntee kotitaloustyön suunnittelun, tasapuolisen työnjaon ja ajankäytön perusteita ja osaa soveltaa niitä oppimistilanteessa. Käytännön työtaidot Oppilas • tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia, tavallisimpia ruoanvalmistuksen menetelmiä ja osaa käyttää näitä hyväkseen ruoanvalmistuksessa • osaa valmistaa ohjatusti suomalaisia perusruokia ja leivonnaisia ja koostaa ateriansa ravitsemussuositukset huomioon ottaen • osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja tavallisimpia kodinkoneita ja -välineitä turvallisesti • osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja hoitaa tavallisimpia tekstiilejä • osaa tehdä kodin siivouksen perustehtäviä • osaa toimia ympäristöä säästäen, valita tarkoituksenmukaisia pesu- ja puhdistusaineita sekä huolehtia kodin jätteiden peruslajittelusta. Tiedonhankinta- ja käsittelytaidot Oppilas • osaa etsiä ja hyödyntää kotitalouden tietoja eri lähteistä, tulkita yleisimpiä tuote- ja pakkausmerkintöjä ja symboleja sekä pohtia erilaisen tiedon luotettavuutta • osaa pääpiirteittäin kertoa mistä kotitalouksien menot koostuvat ja tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa • tuntee tärkeimmät kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet. ARVOSANA 5 KRITEERIT - osallistuu tuntityöskentelyyn - suoriutuu annetuista tehtävistä ohjauksen avulla - huomioi toiset oppilaat ja työturvallisuuden

198

ARVIOINTI Kotitalouden arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan - tuntikäyttäytymiseen ja –aktiivisuuteen sekä yritteliäisyyteen - kykyyn työskennellä sekä omatoimisesti että ryhmässä toiset huomioiden - tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen käytännön työssä - kykyyn työskennellä suunnitelmallisesti - työskentelyn siisteyteen ja huolellisuuteen - teoriakokeiden tuloksiin

OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. 1. luokasta alkaen luodaan pohja oppilaanohjauksen tavoitteiden toteutumiselle. Tavoitteet täydentyvät ja syventyvät siirryttäessä vuosiluokalta toiselle. Valintojen ohjaus perustuu oppilaan kiinnostuksiin ja kykyihin joka vaikuttaa myös jatko-opintojen valintaan. Oppilaanohjaus omalta osaltaan tukee syrjäytymisen ehkäisyä. Monikulttuurisuuteen kasvaminen ja kansainvälisyys otetaan huomioon. Oppilailla on mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Aihekokonaisuuksista painottuvat erityisesti ihmisenä kasvaminen ja osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys sekä kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys. Oppilailla on mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. TAVOITTEET Oppilas • oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen • oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja • oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa • oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit • oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan • saa tukea ja ohjausta siirtyessään koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa • oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tietoja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia

199

• oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan myös muuttuvissa olosuhteissa • saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa • oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. Tavoitteiden toteuttamiseksi tehdään yhteistyötä huoltajien kanssa. Ohjauskieli- ja opintopolkujen valintoihin perustuu oppilaan kykyihin ja kiinnostuksiin, ja siinä otetaan huomioon valintojen antamat mahdollisuudet ja seuraukset eri kouluissa. Oppimisvaikeuksien syntymistä ehkäistään yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä oppilashuollon moniammatillisena yhteistyönä. VUOSILUOKAT 7–9 Perusopetuksen 7.–9. vuosiluokkien oppilaanohjaus tulee järjestää siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu - luokkamuotoisesta ohjauksesta - yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta - sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta - työelämään tutustumisesta. Oppilaalle tulee järjestää henkilökohtaista ohjausta, jolloin oppilaalla on mahdo ollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Oppilaalle tulee järjestää pienryhmäohjausta, jonka aikana hän oppii ryhmässä käsittelemään kaikille yhteisiä tai kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskeluvalinnoissa sekä ohjata käyttämään opetus- ja työhallinnon sekä muita yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Oppilaalle tulee järjestää työelämään tutustumisjaksoja koulutus- ja ammatinvalintojensa perustaksi ja työn arvostuksen lisäämiseksi. Oppilaan tulee voida hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Työelämään tutustumisen yhteydessä oppilaalle tulee järjestää mahdollisuus arvioida hankkimiaan tietoja ja kokemuksia. Opetussuunnitelmaan tulee laatia suunnitelma työelämään tutustumisen järjestelyistä. Henkilökohtainen ohjaus painottuu • 7. vuosiluokalla uuteen oppimisympäristöön siirtymiseen, oppimisen ja valinnaisainevalintojen sekä opiskelun suunnittelun ohjaukseen sekä opiskelutaitojen kehittämiseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen • 8. vuosiluokalla työelämään tutustumiseen ja opiskelutaitojen kehittämiseen sekä itsetuntemuksen lisäämiseen • 9. vuosiluokalla jatko-opintojen ja uravalinnan suunnittelun sekä työelämään tutustumisen ohjaukseen ja itsetuntemuksen lisäämiseen.

200

Sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuva pienryhmäohjaus painottuu 7–9 vuosiluokilla päätöksentekotaitojen kehittämiseen, itsearviointitaitojen ja itsetuntemuksen lisäämiseen ja vuorovaikutustaitoihin ohjaamiseen. Ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluihin oppilasta ohjataan tarjoamalla mahdollisuuksia käyttää tietoja viestintätekniikkaa tiedonhankinnassa ja urasuunnittelussa. Henkilökohtaisessa, pienryhmä- ja luokkamuotoisessa ohjauksessa perehdytään mm. lähikoulujen koulutusmahdollisuuksiin. Elinkeino- ja työelämään tutustumista on kaikilla vuosiluokilla. Sitä toteutetaan erilaisia työskentelytapoja käyttäen, ja sen sisältää myös tietoa yrittäjyydestä ja tasa-arvosta työelämässä.Työelämään tutustumisjaksot kestävät 7. luokalla yhden päivän ja 8. ja 9. luokilla yhden viikon LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS TAVOITTEET Oppilas • oppii itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja • muodostaa kokonaiskäsityksen koulun toimintatavoista ja opiskelumahdollisuuksista • oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan • oppii kehittämään itselleen sopivia opiskelustrategioita • tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista • hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista • opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT • itsetuntemus ja ammatillinen kehitys • kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi • opiskelun taidot • tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot • työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat • Suomen koulutusjärjestelmä • jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin • opiskelu ja työskentely ulkomailla • ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut • tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Luokkamuotoista ohjausta on 7. ja 8. luokilla 1/2 vuosiviikkotuntia ja 9. luokalla 1 vuosiviikkotunti. Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. Luokkamuotoisen ohjauksen sisällöt painottuvat: 7. vuosiluokalla kouluyhteisössä toimimiseen, oppilaan arviointiin, perusopetuksen rakenteeseen ja siinä etenemiseen, opiskelutaitojen parantamiseen, erilaisten oppimistyylien hahmottamiseen, itsetuntemuksen lisäämiseen ja tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen

201

8. vuosiluokalla itsetuntemuksen ja itsearviointitaitojen kehittämiseen, tiedonhankintaan elinkeino- ja työelämästä sekä ammattialoista, ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen käyttöön ohjaamiseen, tasa-arvoon työelämässä ja yhteiskunnassa 9. vuosiluokalla itsearviointi- ja päätöksentekotaitojen kehittämiseen, urasuunnitteluun, jatko-opintojen ohjaukseen ja työelämään tutustumisjakson suunnitteluun, toteuttamiseen ja työelämässä tarvittavien vuorovaikutustaitojen kehittämiseen sekä opiskelua ja urasuunnittelua koskevien tiedonhankintataitojen kehittämiseen ja ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelujen käyttöön. Työelämään tutustuminen (TET) Työelämään tutustumista järjestetään oppilaan koulutus- ja ammatinvalinnan tueksi sekä työn arvostuksen lisäämiseksi. Näiden aikana oppilaalla on mahdollisuus hankkia omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista niiden oikeissa työympäristöissä. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välisen yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Työelämästä saadaan tietoa myös, kun eri ammattialojen henkilöt vierailevat oppitunneilla, tai kun tehdään työpaikkakäyntejä. Työelämään tutustumisessa kiinnitetään huomiota myös koulutuksessa ja elinkeinoelämässä tapahtuviin muutoksiin. Käytännön järjestelyt: Seitsemännellä luokalla oppilaat ovat työelämään tutustumassa yhden päivän koulun keittiössä. Tällöin he tutustuvat koulun henkilökuntaan ja oppivat arvostamaan heidän tekemäänsä työtä. Kasvatuksellisesti on tärkeää, että oppilaat osallistuvat koulun sisäisiin työtehtäviin. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla työelämään tutustumisjakso kestää viikon. Ennen TET-jaksoja oppilaille annetaan ohjeet työpaikan hankkimisesta ja opastetaan työelämän pelisääntöihin. Erityisesti painotetaan hyvää käytöstä, täsmällisyyttä, rehellisyyttä ja oikeaa asennetta työhön. Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla pyritään siihen, että oppilas hankkii itselleen TET-paikan omien toiveidensa mukaisesti. Vaihtoehtoisesti TET-jakso voidaan suorittaa ammatillisessa oppilaitoksessa. Tarvittaessa oppilasta autetaan TET-paikan hankkimisessa. Oppilaat kirjoittavat raportin ja kertovat luokassa kokemuksiaan viikosta. He saavat myös työtodistuksen TET-paikalta.

VALINNAISET AINEET Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 6. §:ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen - oppiaineiden syventäviin tai soveltaviin oppimääriin - useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin - vieraisiin kieliin - tietotekniikkaan liittyviin aineisiin. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä

202

vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Vieraiden kielten osalta näissä perusteissa on määritelty A- ja B-kielinä opetettavien valinnaisten kielten tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Muista valinnaisista kielistä päätetään opetussuunnitelmassa. Mikäli opetuksen järjestäjän hyväksymässä tuntijaossa ylitetään perusopetusasetuksen määrittelemä oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä, voivat viikkotunnit ylityksen osalta sisältää myös valinnaisia aineita. Tuntijaossa on vuosiluokilla 1−4 taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) vähimmäistuntimäärän lisäksi varattu kuusi vuosiviikkotuntia näille aineille yhteistä opetusaikaa. Myös vuosiluokilla 5−9 on kuusi vuosiviikkotuntia näiden aineiden yhteistä opetusaikaa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa taide- ja taitoaineiden yhteinen opetusaika voidaan jakaa mainittujen aineiden kesken yhteisesti kaikille oppilaille tai se, taikka osa siitä voidaan jättää oppilaskohtaisesti.

1-9 luokkien oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset … · ¤ kehittää luku- ja...

Documents