1/ · pdf fileensiksi, kuka minä olen? nimeni on viggo johansen, olen 59-vuotias...

1/2005

Ammutaanhan hevosiakin... s. 3

Alas, alas kustannukset! s. 8

Kestääkö Duplex lämpöä? s. 12

Mitä on 3.1.B-todistuksessa? s. 14

Alumiinilanka ja uudet nimet s. 16

2

HITSAUSUUTISETNro 1/200539. vuosikerta

PäätoimittajaJuha Lukkari

ToimitussihteeriTuula Virta

TaittoTaiten Oy

Reprotyöt ja painopaikkaPAINOPRISMA Oy

JulkaisijaOY ESABRuosilantie 1800390 HelsinkiPuh. (09) 547 761Faksi (09) 547 7771www.esab.fi

Sähkö[email protected]

JakeluJaetaan ilmaiseksi hitsauksesta jaleikkauksesta kiinnostuneille.

Tilaukset ja osoitteenmuutoksetLehden yhteyskortilla, joka onsivulla 18, tai faksilla:OY ESAB/Hitsausuutiset, (09) 547 7771

Hitsausuutiset 1/2005

Alas, alas kustannukset! 8

Tuottavuus

Ilmastoitu Euromaski 18Voiteet 18

Tuoteuutuuksia

3.1.B-ainestodistus 14

Ainestodistukset

Uudet tuotenimet ESABinalumiinin hitsauslangoille 16

Hitsauslangat

Lämmöntuonti ja hitsausenergia,osa 3 12

Hitsauksen perusteita

Yhteyskortti 18

Mikkelin Industria Center, Mikkeli 19

Palvelu

OK Tubrod 15.09 -rutiilitäytelankaerikoislujille S690-teräksille 10

Täytelangat

…ja hitsataanhan jäänmurtajiakin! 3

Laivanrakennus

Suomalainen hitsauspostimerkkilöytyi! 17

Hitsauspostimerkki

Koska tämä on vuoden 2005 ensimmäi-

nen Hitsausuutiset, toivotan aluksi kai-

kille lukijoille menestyksekästä ja onnellista

uutta vuotta.

ESAB on käynyt läpi laajan ja välttä-

mättömän organisaatiouudistuksen, ei vain

Pohjoismaissa, vaan koko maailmassa. Täs-

tä syystä koen tarpeelliseksi kertoa suoma-

laisille asiakkaille muutoksista ja vähän

myös itsestäni.

Ensiksi, kuka minä olen? Nimeni on

Viggo Johansen, olen 59-vuotias norjalai-

nen koneinsinööri ja olen ollut ESABin pal-

veluksessa vuodesta 1975 lähtien eri tehtä-

vissä. Näistä voin mainita mm. Kaukoidän

alue- ja markkinointipäällikkö, Norjan

markkinointipäällikkö ja toimitusjohtaja ja

viimeisimmäksi maailmanlaajuinen sähköi-

sen kaupankäynnin johtaja. Syyskuusta 2004

lähtien olen ollut Pohjoismaiden alueellinen

myynti- ja markkinointijohtaja. Kainostele-

matta voinkin sanoa, että hitsausala on mi-

nulle tuttu, mutta Suomen markkinat ja suo-

malaiset asiakkaat ovat uusia. Suomalaiset

työtoverini auttavat minua tässä parhaalla

mahdollisella tavalla.

Miksi perustaa pohjoismainen alue?

Meidän tulee ymmärtää, että vuosi 2005 ja

tulevaisuus ovat erilaiset kuin eilinen ja sik-

si vaaditaan erilaista yrityksen organisoin-

ti- ja johtotapaa. Internetin ja sähköisen kau-

pankäynnin ansiosta on mahdollista keskit-

tää tiettyjä toimintoja. Kilpailu ns. alhaisten

kustannusten maista on tehnyt välttämättö-

mäksi etsiä uusia tapoja rationalisoida ja li-

sätä tehokkuutta toiminnassamme. Olemme

varmoja, että muutokset koituvat asiakkai-

demme eduksi.

Suomen ja Norjan markkinoilla on yh-

teistä kokemus ja tieto laivanrakennuksesta

ja oli ilo kuulla, että Aker Finnyards Suo-

messa on saanut tilauksen uudesta loistoris-

teilijästä varustamo NCL:lle ja myös toises-

ta on optio. Tiedän myös, että Suomen me-

talliteollisuus on samassa asemassa ja koh-

taa saman kovan kilpailun alhaisten kustan-

nusten maista kuten Norjan teollisuuskin.

Väitän, että ainoa keino kilpailla on lisätä

työn tuottavuutta sekä tehostaa ja mekani-

soida hitsaavaa tuotantoa.

Odotan innolla oppivani tuntemaan Suo-

men ja Suomen markkinat.

Uusia tuuliaESABin organisaatiossa

Terveisin

VIGGO JOHANSENRegional Sales & Marketing Director

Region North

3Hitsausuutiset 1/2005

▼Murtajien historiaa...

Suomalaisten jäänmurtajien historia alkaa jo

1800-luvun lopulta, kun ensimmäinen Suo-

men valtion tilaama jäänmurtaja Murtaja ra-

kennettiin Göteborgissa 1889. Murtajaan si-

sältyy mielenkiintoinen yksityiskohta, koska

sen suunnittelija oli kansallisrunoilijamme

J.L. Runebergin poika Robert Runeberg. Ny-

kyarvion mukaan murtajan keula oli varsin

moderni lusikkakeula, mutta työntö oli melko

vaatimaton ja keulan huuhteluajatus oli vielä

tuntematon asia. Luonnollisesti se oli höyry-

laiva.

1900-luvun alkupuolella valtio tilasi usei-

ta jäänmurtajia, joita rakennettiin mm. Ruot-

sissa ja Englannissa. Ensimmäinen murtaja

rakennettiin Suomessa 1939, jonka tilaaja oli

merenkulkuhallitus. Se rakennettiin Wärtsilä

Oy:n Hietalahden telakalla, mistä sai alkunsa

suomalaisten jäänmurtajien kausi. Tämä kes-

tävyyttä symbolisoiva nimi, Sisu, oli muuten

suomalaisten kansakoululaisten ehdottama.

Nimet olivat aikoinaan muutenkin kovin suo-

malaiskansallisia, Voima, Karhu, Sampo, Tar-

mo, Varma ja Urho.

jäänmurtajiakin!Suomalaisella laivanraken-nuksella on pitkät, kunniak-kaat ja ennätykselliset perin-teet jäänmurtajien rakentami-sessa. Yli 60 % kaikista jään-murtajista maailmassa on ra-kennettu Helsingissä, nykyi-sin Aker Finnyards Helsingintelakalla. Mahtava ennätysmillä tahansa metalliteollisuu-den sektorilla.

Muutamien vuosien hiljais-elon jälkeen uusi jäänmurtajaon jälleen valmistumassa Hel-singissä.

… ja hitsataanhan


Aker Finnyardsin Helsingin telakalla on

rakennettu kaikkiaan 64 jäänmurtajaa, joka on

valtaisa ennätys maailman laivanrakennukses-

sa. Jäänmurtajien joukossa on superluokan

ydinkäyttöisiä murtajia, satamamurtajia, ta-

vallisia murtajia, järvimurtajia ja jokimurta-

jia. Se edustaa yli 60 % kaikista maailmassa

rakennetuista jäänmurtajista. Se merkitsee,

että niitä on rakennettu keskimäärin 1 murtaja

vuodessa. Tiivein rakentamistahti oli 1970-

luvulla, jolloin rakennettiin peräti yli 20 mur-

tajaa.

Ensimmäinen Suomessa rakennettu jäänmurtaja Sisu vuodelta 1939 (kuva: Leijonalippu merellä -kirja)

Superluokan jäänmurtaja, ydinkäyttöinen Taymyr (kuva: Aker Finnyards).

Tahti jatkui kiivaana vielä 1980-luvulla,

jolloin rakennettiin vielä 15 murtajaa. Mutta

sitten tahti hiipui ja vain yksi murtaja näki

päivänvalon Helsingissä 90-luvulla, jokijään-

murtaja Itävaltaan. Joten nyt oli jo aikakin ra-

kentaa jäänmurtaja, joka nyt on valmistumas-

sa ja valmiina purjehtimaan Sahalinin off-

shore-kentälle.

Luonnollisesti jäänmurtajien ohella tela-

koilla Helsingissä ja Turussa on rakennettu

myös kymmeniä jäissä kulkevia erikoisaluk-

sia, arktisia tutkimusaluksia ja konttilaivoja.

...ja nykypäivää

Aker Finnyards sai uusimman ja kauan odote-

tun murtajatilauksen vuonna 2003. Sen jär-

jestysnumero telakan kirjoissa on L-504 eli

viidessadasneljäs uudistusrakennuslaiva tela-

kan historiassa. Matkan varrella Helsingin

Hietalahdessa sijaitsevalla telakalla on ollut

lukuisia nimiä. Uusi nimi astui voimaan vuo-

denvaihteessa, kun norjalaisen Akerin kaikki

kolme telakkaa Suomessa, Helsingissä, Tu-

russa ja Raumalla, yhdistettiin ja uusi telak-

kayhtiö sai nimen Aker Finnyards.

Uusimman jäänmurtajan tilaaja on venä-

läinen Vladivostokissa pääkonttoria pitävä Far

Eastern Shipping Company eli Fesco. Fesco

on tehnyt rahtaussopimuksen amerikkalaisen

energiajätti ExxonMobilen kanssa. Tämä

Uusin jäänmurtaja FESCO(kuva: Aker Finnyards).


▼

huoltoalus/murtaja aloittaa liikennöinnin hei-

näkuussa 2005 ja tulee operoimaan erittäin

ankarissa sää- ja jääolosuhteissa Sahalinin

offshore-kentällä Venäjän kaukoidässä Okho-

tan merellä. Alus toimii siellä huoltoalukse-

na, joka pystyy murtamaan 1,5 metriä paksua

umpijäätä. Laivan pituus on 99,9 metriä ja le-

veys 21,2 metriä. Kuollut paino (dwt) on 3950

tonnia. Potkuriteho on 13 MW. Mielenkiin-

toinen piirre murtajassa on, että kun se murtaa

yhteenkasautunutta jäätä, niin se peruuttaa eli

kulkee taaksepäin. Tästä syystä perän raken-

ne on lusikkamainen.

Hitsausteknisesti aluksen runko on hyvin

vaativa. Rungon ulkolaita ja siihen hitsattavat

T-profiilikaaret ovat Rautaruukin valmista-

maa lujaa laivanrakennusterästä NVE500,

jonka myötölujuus on min 500 N/mm2 ja mur-

tolujuus min 610 N/mm2. Iskusitkeys on taat-

tu -40 ˚C:ssa. Teräs vastaa tutumpaa terästä

RAEX 500ML. Laivan sisäosat rungossa ovat

lujaa laivanrakennusterästä E40 ja E36 sekä

jonkin verran myös A36-terästä. Tässä murta-

jassa 500-luokan terästä on karkeasti puolet,

lähes 2000 tonnia ja A36…E40 -luokan teräs-

tä saman verran.

Luja teräs on termomekaanisesti valssat-

tu, ns. TM-teräs, minkä ansiosta korkea lu-

juus saadaan suhteellisen matalalla seostuk-

sella. Tyypillinen hiiliekvivalentti on alle 0,40

%, mikä on pieni arvo näin lujalla teräksellä.

Tämän ansiosta hitsattavuus on hyvä eikä esi-

kuumennusta tarvita vasta kuin paksuilla le-

vyillä, arviolta yli 40 mm. Termomekaanisen

teräksen lämmöntuonnin kestävyys on myös

hyvä.

Tosin tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun

näin lujaa terästä käytetään jäänmurtajissa.

Ensimmäistä kertaa käytettiin 500-myötölu-

juusluokan terästä Venäjälle rakennetuissa

ydinkäyttöisissä jäänmurtajissa (Taymyr ja

Vaygach) 1980-luvun lopulla. Toinen kerta

tapahtui Aker Finnyardsin telakalla Raumal-

la, kun telakalla rakennettiin merenkulkuhal-

litukselle 1990-luvun alkupuolella kaksi jään-

murtajaa, Fennica ja Nordica.

Lohkot on rakennettu Turun telakalla ja

sieltä tuotu Helsingin telakan allashalliin, jos-

sa tapahtuu rungon koonti yhdistämällä loh-

kot toisiinsa.

Rakentaminen alkoi Turussa vuoden 2004

maaliskuussa. Sitä ennen oli tehtävä luokitus-

laitoksen (DnV) valvonnassa menetelmäko-

keet hitsausohjeiden pätevöittämiseksi. Ko-

keet tehtiin niin, että sekä DnV:n säännöt ja

EN 288-3 -standardin vaatimukset tulivat täy-

tetyiksi. Myös laivan tilaaja (Fesco) ja tuleva

käyttäjä (ExxonMobil) ovat seuranneet aktii-

visesti erikoislujan teräksen hitsauskokeita ja

saatuja tuloksia. Hitsausohjeiden hyväksyttä-

miseen kuuluvia menetelmäkokeita tehtiin

päittäis- ja pienaliitoksille kaikkiaan lähes 30

Murtaja rakenteilla Helsingin telakan allashallissa.

koostuen täytelanka-, jauhekaari- ja puikko-

kokeista. Osa menetelmäkokeista tehtiin kah-

della eri langalla.

Kaikki hitsaajat pätevöitettiin EN 287:n

mukaan materiaaliryhmälle W03. Kokeessa

käytettiin samaa terästä ja samaa lisäainetta

kuin laivassakin.

Hitsauslisäaineet ovat melkein kaikki

ESABin toimittamia sekä 36 (40) -luokan te-

räkselle ja lujalle 500-luokan teräkselle. Lisä-

aineiden määrä on n. 3,5 % teräspainosta,

mikä tekee yhteensä n. 70 tonnia kummankin

teräksen lisäaineita. Lujan teräksen lisäaineet

ovat n. 2,2 % nikkelillä seostettuja, koska Ni-

seostus antaa hyvät iskusitkeysominaisuudet.

Ni-seostus varmistaa myös hitsien merivesi-

korroosionkestävyyden. Hitsien korroosion-

kestävyys tulee esille erityisesti jäissä kulke-

vissa laivoissa, koska jäät raapivat helposti

suojamaalit pois. Merivesikorroosiokokeet

osoittivat, että tämän teräksen hitsiaineissa

tarvitaan vähintään lähes 2 %:in Ni-seostus.

Lujan teräksen hitsaus edellyttää myös,

että lisäaineet ovat erittäin niukkavetyisiä,

mikä näkyy niiden luokittelumerkinnän lopus-

sa olevasta tunnuksesta H5 (hitsiaineen vety-

pitoisuus: max 5 ml/100 g). Jotta hitsiaineen

vetypitoisuus pysyisi käytännössä myös alle

5 ml/100 g, niin lisäaineet on säilytettävä läm-

pimässä ja kuivassa varastossa sekä tarvit-

taessa uudelleenkuivattava.

Lujan teräksen hitsauslisäaineet:

● MAG-täytelankahitsaus

■ Rutiilitäytelanka PZ6115

● Jauhekaarihitsaus

■ OK Autrod 13.27+OK Flux 10.62

● Puikkohitsaus

■ OK 73.68

36-luokan teräksen lisäaineet:

● MAG-täytelankahitsaus

■ Rutiilitäytelanka PZ6113

■ Metallitäytelanka OK Tubrod 14.12

● Jauhekaarihitsaus

■ OK Autrod 12.22+OK Flux 10.71

● Puikkohitsaus

■ OK 48.00

Palkokaavio Hitsaus- Hitsausarvot Vetokoe ja Iskukoe:

asento Lanka: 1,2 mm murtuman paikka Hitsiaine

80/20-seoskaasu (N/mm2) (J @ -60 ˚C)

Pysty (PF) 1. 175 A, 22 V 675 64, 64, 51 /60

2-12. 220 A, 24 V (perusaine)

Vaaka (PC) 1. 200 A, 23 V 681 87, 62, 74 /74

2-19. 220 A, 24 V (perusaine)

Jalko (PA) 1. 170 A, 23 V 664 85, 92, 95 /91

2-16. 220 A, 25 V (perusaine)

6 Hitsausuutiset 1/2005

Murtajan hitsauksessa on mielenkiintois-

ta lisäaineiden jakautuminen. Lujan teräksen

hitsauslisäaineiden kokonaismäärästä sekä

Turun telakalla että Helsingin telakalla täyte-

langan osuus on huikeat n. 90 %, ja loput on

jauhekaarilisäainetta. Puikkohitsausta ei loh-

Alla olevassa taulukossa on muutama esimerkki täytelangalla PZ6115 tehdyistä kokeista, jotka tosin eivät ole telakalta.

Lujuus ja iskusitkeys ovat hyviä.

Taulukko 2. Täytelangan PZ6115 menetelmäkokeita (perusaine: NVE500).

ko- ja runkotuotannossa tarvittu muutamaa

yksittäistä erikoistapausta lukuun ottamatta.

Lähes samat osuudet lienevät myös toisten te-

rästen hitsauksessa.

Toinen mielenkiintoinen seikka on Hel-

singin telakan runkokoonti, jonka hitsauksis-

sa käytettiin täytelankaa. Lohkorajahitsien

mekanisointiaste ulkolaidassa oli muutamaa

prosenttia vaille 100 %. Olipa kyseessä pys-

ty-, laki- tai vaakahitsi ja jopa ympyrän muo-

toinen lakihitsi, niin se hitsattiin ”koneella”.

Mekanisoitu hitsaus tehtiin käyttäen ESABin

Lisäaine EN-luokittelumerkintä Puhtaan hitsiaineen tyypilliset lujuusarvot

Täytelanka SFS-EN 758 Myötö- Murto- Murto- Iskusitkeys

Jauhekaari SFS-EN 760 lujuus lujuus venymä

Puikko SFS-EN 499 (N/mm2) (N/mm2) (%)

PZ6115 T 50 5 2Ni P M 2 H5 560 620 24 60 J @ -50 ˚C

OK Autrod 13.27 1) S 46 7 FB S2Ni2 490 570 27 90 J @ -60 ˚C

OK 73.68 E 46 6 2Ni B 32 H5 520 610 26 85 J @ -60 ˚C

1) Hitsausjauhe: OK Flux 10.62 (SFS-EN 760: S A FB 1 55 AC H5)

Taulukko 1. Lujan teräksen hitsauslisäaineet. Kaikki lisäaineet ovat n. 2,3 % nikkelillä seostettuja,joiden tunnus luokittelumerkinnässä on 2Ni.


JUHA LUKKARI✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

Kirjoittaja kiittää Eero Nykästä

haastattelusta ja telakkaa kirjoitusluvasta.

Rungon hitsausta käyttäen kuljetinta ja täytelankaa.

Railtrac-kiskokuljettimia, joissa pieni pistoo-

linkuljetin kulkee magneeteilla levyyn kiinni-

tettävää kiskoa pitkin. Kevytmekanisointi nos-

taa tehokkuutta (tuottavuutta) sekä helpottaa

hitsaajan ergonomiaa, työasentoja ja jaksa-

vuutta. Kuljettimilla hitsattujen hitsien laatu

on myös parempi kuin käsin hitsatun.

Mitä hitsausinsinööri Eero Nykänen ajat-

telee tämän uusimman jäänmurtajan rakenta-

misesta ja hitsauksesta?

– Risteilijöiden jälkeen murtajan rakenta-

minen on ollut haaste. Murtajan ahtaat raken-

teet ja luoksepäästävyys poikkeavat täysin sii-

tä, mihin telakalla on viime vuosina totuttu.

Lisäksi tämä on ollut ensimmäinen projekti

Helsingin telakan uudella kokoonpanotelak-

kakonseptilla, jossa osa- ja lohkovalmistusta

ei tehdä Helsingissä.

– Korkeasta mekanisointiasteesta kuuluu

suuri kiitos työnjohtajille ja hitsaajille, jotka

aktiivisesti halusivat käyttää kuljettimia ja to-

teuttivat ratkaisut.

– Erikoisluja teräs ja sen hitsaus ei ole

aiheuttanut juurikaan ylimääräisiä vaikeuksia

tuotannossa. TMCP-teräs on tuotantoystäväl-

linen ja lisäaineetkin ovat toimineet hyvin.

– Sillä välin kun odotamme uusia tilauk-

sia, ehdimme rakentaa vielä arktisen kontti-

laivan, josta telakka sai tilauksen alkusyksys-

tä 2004. Tämä alus menee Pohjoiselle Jääme-

relle ja tilaajana on Norilsk Nickel. Rakenta-

minen on juuri alkanut Turussa Lohkotehtaal-

la. Kokoonpano tulee tapahtumaan aikanaan

Helsingissä.

Azipod-potkurilaitteen ympyrämäinen kiinnitysalusta hitsattiin lakiasennossa käyttäen kuljetinta, joka kulki ympyrämäisellä kiskolla.


Työkustannukset määräytyvät hitsaus-

ajan (työajan) perusteella ja ne ovat

seostamattoman teräksen hitsaukses-

sa 70–90 % hitsauksen kokonaiskustannuk-

sista, mistä syystä hitsausajan lyhentäminen

eri tavoin on hyvä perusta lähteä liikkeelle.

Siihen on mahdollisuuksia kymmeniä. Jos työ-

kustannukset muodostavat esim. 80 % koko-

naiskustannuksista ja hitsausainekustannukset

20 %, niin 10 %:n säästö työkustannuksissa

merkitsee 8 %:n säästöä kokonaiskustannuk-

sissa, kun taas vastaava säästö ainekustannuk-

kustannukset!– Kaavamainen lähestymistapa –

Tuottavuuden parantamistahitsauksessa voidaan tarkas-tella ja lähestyä monin eri ta-voin. Tässä lähestymistavak-si on valittu ”kaavamainen”lähestymistapa, jossa tarkas-tellaan kustannusten alenta-mista tunnetun hitsausajankaavan avulla. Lähtökohta on,miten voidaan vaikuttaa kaa-van eri tekijöihin hitsaustyö-hön käytetyn ajan lyhentämi-seksi.

sissa, esim. ”tingittyjen” alennusten muodos-

sa antaa vain 2 %:n säästön viimeisellä rivillä.

Tarkastelu koskee lähinnä kaarihitsausta,

mistä syystä se jättää ulkopuolelle mm. säde-

hitsausmenetelmät. Laserhitsauksella tai uu-

demmalla laser-MIG/MAG-hybridihitsauk-

sella voi olla tietyissä sovellutuskohteissa yli-

vertaiset ominaisuudet, mm. hitsausnopeus,

erittäin pieni lisäainetarve, suuri tunkeuma,

suuri mittatarkkuus ja erittäin pienet hitsaus-

muodonmuutokset.

Hitsiainemäärä (kg/m)Hitsausaika = (h/m)

Hitsiaineentuotto (kg/h) x Paloaikasuhde

Koska hitsausajan kaava on jakolasku, niin

osamäärän tulos saadaan pienemmäksi, jos

➥ Pienennetään hitsiainemäärää

➥ Suurennetaan hitsiaineentuottoa

➥ Suurennetaan paloaikasuhdetta

Tämä lyhyt artikkeli on tavallaan luettelomai-

nen yhteenveto ja siksi tässä ei mennä yksit-

täisten keinojen ”sisälle” tarkemmin selvittä-

mään ja tarkastelemaan niitä. Se on perusteel-

lisemman artikkelin aihe myöhemmin.

Alas,alas


Hitsiainemääränpienentäminen (kg/m)

= Railoon tarvittavan hitsiaineen määrä

● Poikkipinta-alaltaan pieni railomuoto

● Tarkka levyjen leikkaus, railonvalmistus

ja sovitus

● Suuren tunkeuman omaavan hitsausmene-

telmän käyttö

● Tunkeuman hyväksikäyttö pienahitsissä

● Ylihitsauksen välttäminen

● Tarpeettoman suurien hitsien välttäminen

● Lujien terästen käyttö

● Osien lukumäärän vähentäminen

● Taivutuksen ja profiilien käyttäminen

Hitsiaineentuotonsuurentaminen (kg/h)

= Aikayksikössä hitsiin siirtyneen lisäai-

neen määrä

● Hitsausvirran suurentaminen

● Paksumman, enemmän virtaa kestävän li-

säaineen käyttö

● Hitsiaineentuotoltaan tehokkaiden lisäai-

neiden käyttö

● Asentohitsaukset rutiilitäytelangalla

● Hitsiaineentuotoltaan tehokkaiden mene-

telmien käyttö

● Hitsaus jalkoasennossa

● Kappaleenkäsittelylaitteiden käyttö

● Usean hitsauspään samanaikainen käyttö

● Yksinkertainen kevytmekanisointi

● Mekanisointi ja automatisointi

Paloaikasuhteenparantaminen

= Valokaaren paloajan eli kaariajan

osuus koko työajasta

Vähentää seuraaviin toimintoihin kuuluvia si-

vuaikoja sopivilla keinoilla.

Hitsausmenetelmään liittyvät sivuajat:

● Lisäaineen vaihto: Lisäainevarasto lähel-

lä työpistettä, jatkuva lisäaine (hitsauslan-

ka, lankojen suurkelat ja -pakkaukset)

● Hitsauspuikkojen uudelleenkuivaus: Hit-

sauspuikkojen hankinta tyhjöpakkauksis-

sa

● Kuonanpoisto: Kuonaton menetelmä ja li-

säaine (umpilanka, vähemmän hapettava

suojakaasu), sellaisten lisäaineiden käyt-

tö, joiden kuona on itsestään irtoava

● Roiskeiden poisto: Roiskeeton hitsaus (oi-

kea menetelmä, lisäaine, suojakaasu ja hit-

sausarvot)

● Virheiden korjaus: Virheetön hitsaus

(hyvä koulutus ja pätevyys hitsaajille sekä

oikea suoritustekniikka ja hitsausohje, hit-

sattavat railot puhtaita)

● Juurenavaus: Riittävä tunkeuma (kunnol-

linen läpihitsaus, yhdeltä puolen hitsaus

keraamista juuritukea vasten)

● Hitsausarvojen säätö: Helppo ja nopea

säätö (esiohjelmoitujen hitsausarvojen,

synergisen säätämisen ja kaukosäätölait-

teen käyttäminen)JUHA LUKKARI

✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

● Muodonmuutosten oikomiset: Oikea hit-

sausjärjestys, suuri hitsausnopeus, kapea

hitsi, pieni hitsiainemäärä, ylihitsauksen

välttäminen, mittatarkka valmistus

Tuotantoon liittyvät sivuajat:

● Töiden hyvä järjestely

● Työturvallinen työpaikka

● Työpaikan hyvä järjestys

● Hyvin järjestetty osien tuonti työpaikalle

● Esimiesten EWE/EWT/EWS-koulutus

● Hyvä työnopastus ja neuvonta

● Hitsausohjeiden käyttö

● Kappaleenkäsittelylaitteiden käyttö

● Mekanisointi ja automatisointi

Hitsattavaan rakenteeseen liittyviä asioita,

joiden avulla voidaan lyhentää sivuaikoja

● Valmistus- ja hitsausystävällinen suunnit-

telu

● Rakenne helppo valmistaa

● Muodot yksinkertaisia ja selkeitä

● Liitokset yhdenmukaisia

● Luoksepäästävyys hyvä

Yhteenveto

Suunnittelu Valmistus- ja hitsausystävällinen rakenne

Tuotanto Hyvin järjestetty, sujuva ja ohjattu, hitsausohjeet

Työpaikka Hyvä ja turvallinen

Tuotantokalusto Hyväkuntoiset ja jatkuva kunnossapito, riittävät

käsittelylaitteet

Railot Puhtaat ja tarkat

Henkilöstö Ammattitaitoista ja pätevää

Hitsaus Tehokkaat menetelmät, parametrit ja jalkoasento-

hitsaus mahdollisuuksien mukaan

Mekanisointi Mahdollisuuksien mukaan


Erikoislujat teräksetja hitsaus

Erikoislujilla teräksillä tarkoitetaan usein te-

räksiä, joiden myötölujuus on vähintään 690

MPa, aina yli 1000 MPa saakka. Yleisin te-

räslaji on myötölujuusluokka 690 MPa, joita

Suomen markkinoilla on tarjolla useilta eri

valmistajilta:

● Weldox 700 (SSAB)

● Dillimax 690 (Dillinger)

● N-A-XTRA 70 (Thyssen)

● ALDUR 700 (Voestalpine)

● Supraslim 690 (Creusoloire)

Lujista nuorrutetuista teräksistä on eurooppa-

lainen standardi SFS-EN 10137, josta löytyy

teräslaji S690Q, jossa S tarkoittaa terästä

(Steel), 690 myötölujuutta (690 MPa) ja Q

nuorrutusta (Quenched and tempered), tauluk-

ko 1. Terästä on iskusitkeyden mukaan eri laa-

tuluokkia.

Erikoislujien terästen hitsaus on tunnetusti

huomattavasti vaativampaa kuin normaalilu-

juisten terästen hitsaus, koska teräkset ovat

Rutiilitäytelanka erikoislujille S690-teräksilleErikoislujien terästen hitsauk-seen täytelangalla on tarjollanykyään myös rutiilitäytelanko-ja, joilla on erinomaiset hitsaus-ominaisuudet. Asentohitsauksetvoidaan tehdä niillä tehokkaastija luotettavasti.

OK Tubrod 15.09

Teräslaji Myötölujuus (MPa) Murtolujuus (MPa) Iskusitkeys

S690Q min 690 min 770 min 30 J @ -20 ˚C

S690QL min 690 min 770 min 30 J @ -40 ˚C

S690QL1 min 690 min 770 min 30 J @ -60 ˚C

Analyysi: max 0,20%C, max 1,7%Mn, max 1,50%Cr, max 0,50%Cu, max 0,70%Mo,

max 2,0%Ni

Taulukko 1. Erikoisluja S690-teräs (SFS-EN 10137).

paljon seostetumpia ja lujempia. Riittävä seos-

tus on tarpeen, jotta nuorrutuksessa (karkaisu

ja päästö) saadaan riittävä lujuus. Tyypillinen

hiiliekvivalentti (CE, C-ekv) vaihtelee levyn-

paksuuden mukaan, mutta on luokkaa 0,60 %.

Hitsaussuosituksiin kuuluu mm. hitsiai-

neen vetypitoisuus, esikuumennus, välipalko-

lämpötila ja lämmöntuonti. Nämä saadaan

esim. terästehtaan antamista ohjeista, joista on

kaikilla tehtailla on erinomaiset hitsausesit-

teet. Myös suositukset voidaan saada myös

terästen hitsaussuositusstandardista SFS-EN

1011-2 (Metallisten materiaalien hitsaussuo-

situkset. Osa 2: Ferriittisten terästen kaarihit-

saus). Hitsauksessa on noudatettava huolelli-

sesti annettuja ohjeita, jotta hitsausliitokseen

saadaan hyvät ominaisuudet: lujuus, iskusit-

keys ja eheys.

Esikuumennus voi olla tarpeen vetyhal-

keilun estämiseksi. Lämmöntuonti ei saa olla

liian korkea, koska se aiheuttaa iskusitkeyden

ja lujuuden heikkenemistä. Se ei saa olla

myöskään liian matala, koska se aiheuttaa kar-

kenemista ja vetyhalkeiluvaaraa. Vetypitoi-

suuden pitää olla mahdollisimman matala,

esim. lisäaineen H5-vetyluokka (max 5 ml/

100 g), koska korkea vetypitoisuus aiheuttaa

vetyhalkeilua.

OK Tubrod 15.09

Perinteellisesti erikoislujia teräksiä on hitsat-

tu puikolla, jauhekaarella tai emästäytelangal-

la. Muutaman vuoden ajan on ollut mahdolli-

suus käyttää myös rutiilitäytelankaa, joka on

Analyysi C (%) Si (%) Mn (%) Ni (%) Mo (%)

Analyysialue 0,04–0,09 0,30–0,50 0,95–1,35 2,50–3,10 0,25–0,35

Tyypilliset arvot 0,07 0,4 1,2 2,85 0,3Lujuus Myötö- Murto- Murto- Iskusitkeys

lujuus (MPa) lujuus (MPa) venymä (%)

Lujuusalue min 690 770–900 min 16 min 47 J @ -40 ˚C

Tyypilliset arvot 780 840 19 70 J @ -40 ˚C


JUHA LUKKARI✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

Muut lisäaineet

ESABilla on luonnollisesti täydellinen lisäai-

nevalikoima 690-luokan teräkselle kattaen

kaikki hitsausmenetelmät, taulukko 6.

Taulukko 2. Erikoisluja rutiilitäytelanka OK Tubrod 15.09

Puhtaan hitsiaineen ominaisuudet

kehitetty erityisesti asentohitsauksiin, tauluk-

ko 2. Rutiilitäytelangalla on erinomaiset hit-

sausominaisuudet ja se on hyvin tehokas eri-

tyisesti asentohitsauksissa. Hitsiaineessa yh-

distyvät korkea lujuus ja hyvä iskusitkeys.

Hitsiaineen vetypitoisuus on alle 5 ml/100 G

(EN-luokittelumerkinnässä vetyluokka H5).

Vetypitoisuuden kohdalla on toki muistettava

eri hitsausparametrien vaikutus tuotetun hit-

siaineen vetypitoisuuteen. Luokittelumerkin-

nässä 69 tarkoittaa puhtaan hitsiaineen myö-

tölujuutta, 4 iskusitkeyttä -40 ˚C (väh. 47 J),

taulukko 3.

Menetelmäkokeita

Täytelangalla on tehty paljon menetelmäko-

keita. Taulukoissa 4 ja 5 esitellään tuloksia

epävirallisista kokeista, joissa oli tarkoitus

katsoa liian korkean lämmöntuonnin vaiku-

tusta liitoksen mekaanisiin ominaisuuksiin.

SSAB:n WELDOX-terästen hitsausesitteessä

lämmöntuonnin ylärajaksi levynpaksuudelle

12 mm annetaan noin 12 kJ/cm.

Taulukossa 4 oleva lämmöntuonti 11 kJ/

cm jalkoasennossa antaa tulokseksi vaatimuk-

set täyttävät ominaisuudet. Liian suuri läm-

möntuonti 15 kJ/cm pystyasennossa aiheuttaa

liitoksen muutosvyöhykkeellä liiallista peh-

menemistä, jolloin lujuus ei täytä vaatimuk-

sia, ja haurastumista, jolloin iskusitkeys ei täy-

tä vaatimuksia, taulukko 5. Kovuusarvoissa-

kin näkyy selvästi liian suuren lämmöntuon-

nin vaikutus. Hitsiaineen iskusitkeys on kui-

tenkin hyvä vielä suurellakin lämmöntuonnil-

la, vaikka sekin on selvästi pienempi kuin pie-

nellä lämmöntuonnilla. Teräksen valmistajan

antamia lämmöntuontirajoja on siis syytä nou-

dattaa.

Taulukko 6.Lisäaineet S690-teräkselle.

Menetelmä Lisäaine

MAG-täytelanka

– Rutiilitäyte OK Tubrod 15.09

– Emästäyte OK Tubrod 15.27

– Metallitäyte OK Tubrod 14.03

Puikko OK 75.75

MAG-umpilanka OK Autrod 13.29

Jauhekaari OK Autrod 13.43

Taulukko 5. Menetelmäkoe-tuloksia: Suuri lämmöntuonti

Perusaine Weldox 700

Levynpaksuus 12 mm

Lisäaine OK Tubrod 15.09

Langanhalkaisija 1,2 mm

Suojakaasu 75-25-seoskaasu

Esikuumennus ei

Välipalkolämpötila max 150 ˚C

Hitsausasento pysty (PF)

Hitsausarvot:

– 1. 170 A, 26 V, 10 cm/min

– 28 kJ/cm

– 2-4. 190 A, 27 V, 20 cm/min

– ka 15 kJ/cm

Vetokoe: 717 MPa (perusaine)

Iskukoe: -20 ˚C

– hitsiaine: 55,66,58/60 J

– HAZ: 38,19,14/24 J

Kovuuskoe:

– perusaine: 262–297 HV

– hitsiaine: 218–245 HV

– HAZ: 183–265 HV

Taivutuskoe: 4a ja 180˚

– pinta ja juuri: ok

Makrokuva:

Taulukko 4. Menetelmäkoe-tuloksia: Pieni lämmöntuonti.

Perusaine Weldox 700

Levynpaksuus 12 mm

Lisäaine OK Tubrod 15.09

Langanhalkaisija 1,2 mm

Suojakaasu 75-25-seoskaasu

Esikuumennus ei

Välipalkolämpötila max 150 ˚C

Hitsausasento jalko (PA)

Hitsausarvot:

– 1. 185 A, 27 V, 15 cm/min

– 16 kJ/cm

– 2-5. 220 A, 29 V, 30 cm/min

– ka 11 kJ/cm

Vetokoe: 779 MPa (hitsiaine)

Iskukoe: -20 ˚C

– hitsiaine: 72,89,81/81 J

– HAZ: 89,65,51/68 J

Kovuuskoe:

– perusaine: 282–307 HV

– hitsiaine: 217–331 HV

– HAZ: 235–259 HV

Taivutuskoe: 4a ja 180˚

– pinta ja juuri: ok

Makrokuva:

Standardi Luokittelumerkintä

SFS-EN 12535 T 69 4 Z P M 2 H5

Hyväksymiset ABS ja LR

Taulukko 3.Luokittelut ja hyväksymiset


Lämmöntuontija hitsaus-energiaOsa 3

Artikkelin osa 1 ilmestyi Hitsausuu-

tisten numerossa 2/2003, jossa en-

siksi selvitettiin lämmöntuontiin

liittyvät peruskäsitteet ja sitten tarkasteltiin

lämmöntuonnin vaikutuksia seostamattomien

ja niukkaseosteisten terästen hitsauksessa.

Osassa 2 (Hitsausuutiset 3-4/2004) selvitet-

tiin lämmöntuontiasioita austeniittisten ruos-

tumattomien terästen kohdalla. Tällä kertaa

vuorossa ovat ruostumattomat duplex-teräk-

set.

Lämmöntuonninvaikutuksia

Lämmöntuonnilla on monia vaikutuksia hit-

sausliitoksen ominaisuuksiin, koska hitsin

jäähtymisnopeus t8/5 (so. jäähtymisaika läm-

pötila välillä 800–500 ˚C) säätelee hyvin pit-

källe liitoksen ominaisuudet. Perinteellisin

suuren lämmöntuonnin (so. pitkä jäähtymis-

aika t8/5) haitallinen vaikutus on ”mustilla”

(so. seostamattomilla ja niukkaseosteisilla)

Ruostumattomia teräksiä pyri-tään usein hitsaamaan käyttäenpientä lämmöntuontia, koskapelätään suuren lämmöntuonninvaikuttavan haitallisesti hitsaus-liitosten ominaisuuksiin.

Miten lämmöntuonti vaikuttaaruostumattomien duplex-teräs-ten hitsausliitosten ominaisuuk-siin. Onko sitä syytä rajoittaa vaiei ja miksi?

teräksillä ensiksi iskusitkey-

den ja sitten lujuuden heik-

keneminen. Vastaavasti pie-

nen lämmöntuonnin (so. ly-

hyt jäähtymisaika t8/5) hai-

tallinen vaikutus on kovuu-

den kasvu ja vetyhalkeiluris-

ki. Tästä syystä eri teräslaji-

en lämmöntuonnille on an-

nettu usein sekä alaraja

Qmin että yläraja Qmax, ku-

ten esimerkiksi Rautaruukin

Hitsaajan oppaassa RAEX-

teräksille ja artikkelin edel-

lisessä osassa.

Mutta ruostumattomilla

teräksillä vaikutukset ovat

toisenlaisia useastakin syys-

tä ja ne ovat vielä erilaisia

eri tyyppisillä ruostumatto-

milla teräksillä. Lisäksi läm-

möntuontirajoitusten syyt on

erilaiset eri teräsryhmien

kesken.

Ruostumattomatduplex-teräkset

Lämmöntuonnin vaikutukset duplex-teräksil-

lä eroavat puolestaan austeniittisista teräksis-

tä monella tavalla. Hitsin jäähtymisnopeus

vaikuttaa huomattavasti enemmän liitoksen

mikrorakenteisiin ja ominaisuuksiin kuin aus-

teniittisilla teräksillä. Hitsauksessa muutos-

vyöhyke muuttuu ferriitiksi ja jäähtymisen

aikana austeniittia alkaa syntyä ferriitistä dif-

fuusion välityksellä. Diffuusio on hidas pro-

Puikkohitsin makrokuva: EN 1.4462, 16 mm, PF japuikko OK 67.50.

Jauhekaarihitsin makrokuva: EN 1.4462, 16 mm, PA jaOK Autrod 16.86+OK Flux 10.93.

sessi, mistä syystä suuri jäähtymisnopeus

(esim. pieni lämmöntuonti) edistää ferriittistä

rakennetta ja vastaavasti hidas nopeus (esim.

suuri lämmöntuonti) austeniittista rakennetta.

Liian pieni jäähtymisnopeus (so. liian suu-

ri lämmöntuonti) voi aiheuttaa hauraiden faa-

sien syntymistä, mm. sigmafaasi, mikä hei-

kentää myös sitkeyttä ja korroosionkestävyyt-

tä. Se aiheuttaa myös ferriitin rakeenkasvua


Jauhekaarihitsin mikrorakennekuva: austeniittis-ferriittinen mikrorakenne, jossa vaa-lea on austeniittiia ja värillinen ferriittiä. Ferriittipitoisuus on FN 74.

Puikkohitsin mikrorakennekuva: austeniittis-ferriittinen mikrorakenne, jossa vaalea onausteniittiia ja värillinen ferriittiä. Ferriittipitoisuus on FN 44.

ja siihen liittyvää sitkeyden heikkenemistä.

Austeniitin määrä voi tulla liian suureksi,

mikä heikentää puolestaan jännityskorroosi-

on kestävyyttä.

Toisaalta liian suuren jäähtymisnopeuden

(so. liian pieni lämmöntuonti) takia rakenne

tulee liian ferriittiseksi. Se aiheuttaa myös nit-

ridien erkautumista. Nämä ilmiöt heikentävät

liitoksen sitkeyttä ja korroosionkestävyyttä.

Nitridien erkautuminen vähenee lämmöntuon-

nin kasvaessa. Itse asiassa käytännössä alara-

jan alitus saattaa tulla ennemmin eteen kuin

ylärajan ylitys, joka ei ole erityisen kriittinen.

Täten duplex-teräksellä liian suuri jäähty-

misnopeus heikentää korroosionkestävyyttä,

kun taas austeniittisella nopea jäähtyminen

parantaa sitä.

Näistä kahdesta asiasta huomataan, että

duplex-teräksillä lämmöntuontia on rajoitet-

tava sekä alaspäin että ylöspäin, kun taas aus-

teniittisilla teräksillä raja on vain ylöspäin.

Herkistymistaipumus on duplex-teräksil-

lä pieni, koska käytännössä kaikki duplex-te-

räkset ovat erittäin matalahiilisiä, max 0,03 %

C, toisin kuin edellä olevat austeniittiset te-

räkset, joiden hiilipitoisuus voi olla myös kor-

keampi.

Vetyhalkeilutaipumus on duplex-teräksil-

lä pieni eikä siihen lämmöntuonti juurikaan

vaikuta. Jos hitsiaineen ferriittipitoisuus on

hyvin suuri, niin tietty halkeiluriski esiintyy.

Usein mainittu ferriittipitoisuus on FN 90–100

(n. 70 %). Lämmöntuonti vaikuttaa halkeilu-

taipumukseen välillisesti siten, että hyvin pie-

ni lämmöntuonti nostaa ferriittipitoisuutta.

Kuumahalkeiluriski on hyvin pieni, kos-

ka hitsiaine jähmettyy ferriittisenä ja ferriitti-

pitoisuus on hitsiaineessa suuri. Lämmöntuon-

ti ei vaikuta paljoakaan halkeilutaipumukseen.

Lämmöntuonnin vaikutukset mekaanisiin

ominaisuuksiin ovat seuraavan suuntaiset.

Suuri lämmöntuonti voi heikentää lujuutta,

koska siihen liittyy austeniitin määrän kasvu.

Lujuus ei ole yleensä kuitenkaan ongelma

paksummilla levyillä, jos lämmöntuonti ei ole

erittäin suuri, esim. yli 50–60 kJ/cm. Toisaal-

ta samasta syystä lämmöntuonnin suurenta-

minen parantaa liitoksen iskusitkeysominai-

suuksia.

Tärkeä asia duplex-hitsiaineissa on auste-

niitin ja ferriitin määrä, koska ominaisuudet

määräytyvät suurelta osaltaan mikroraken-

teesta. Eri standardeissa yms. annetaan suosi-

tuksia ja vaatimuksia hitsiaineen ferriittipitoi-

suudelle (joko FN tai %).

● SFS-EN 1011-3 (Ruostumattomien teräs-

ten hitsaussuositukset):

◆ FN 30-100 (vastaa 22–70 %)

● SFS-EN 13445-4 (Lämmittämättömät pai-

nesäiliöt):

◆ 30–70 % (vastaa 42–98 FN)

◆ Huom. Koskee myös muutosvyöhy-

kettä.

Ferriittipitoisuuden alarajan alittamisesta

seuraa jännityskorroosiovaara ja lujuuden

heikkeneminen, koska ferriitti on edullinen

▼ Jatkuu sivulla 17


Ainestodistuksista on eurooppalainen

standardi (SFS-EN 10204: Metalli-

valmisteet. Ainestodistukset). Siitä

ilmestyy maaliskuussa uusi hieman muutettu

painos. Standardi määrittelee ainestodistusten

lajit ja mm. niiden antajan (allekirjoittajan) ja

aineenkoetustulosten luonteen (ei-toimitu-

seräkohtaiset arvot tai toimituseräkohtaiset

arvot). Se ei varsinaisesti määrittele:

● Koestuslaajuutta: esim. vetokoe, iskukoe

ja/tai analyysikoe

● Koestusohjeita: esim. lämpökäsittely ja

koestuslämpötila

● Koestusvaatimuksia: esim. analyysi, lu-

juus ja iskuenergia

● Hitsausohjeita: esim. koekappale ja hit-

sausparametrit

Standardin mukaan 3.1.B-todistus, jota

kutsutaan vastaanottotodistukseksi, tarkoittaa

toimituseräkohtaista tarkastusta ja testausta,

jolloin todistuksessa ilmoitettujen tulosten pi-

tää olla valmistuseräkohtaisia eli tehtynä siitä

valmistuksesta, jota on toimitettu asiakkaalle.

Todistuksen antaa valmistajan tuotanto-osas-

tosta riippumaton osasto ja vahvistaa valtuu-

tettu tuotanto-osastosta riippumaton valmis-

tajan edustaja.

Standardissa on myös toimituseräkohtai-

nen vastaanottotodistus 3.1.C, jonka allekir-

joittaa tilaajan asettama ulkopuolinen asian-

tuntija, esim. ilmoitettu laitos. Lisäksi on

myös koestustodistus 2.2, jossa ilmoitettujen

tulosten ei tarvitse olla peräisin toimitetusta

erästä. Todistus 2.2 ei ole siis eräkohtainen

todistus, vaan enemmänkin yleinen todistus.

ESABin asiakkaalle tuotteen mukana toi-

mitettava 3.1.B-todistus sisältää kyseisen val-

mistuksen (esim. Lot-numero) puhtaan hitsi-

aineen kemiallisen koostumuksen (hitsauspui-

kot ja täytelangat) ja hitsauslangan kemialli-

3.1.B-ainestodistusHitsausuutisten edellisessä nu-merossa kerrottiin, että ESABtoimittaa nykyään aina tuotteenmukana ainestodistuksen 3.1.B.Minkälainen tämän ainestodis-tuksen sisältö on?

sen koostumuksen (MIG/MAG-, jauhekaari-

ja TIG-hitsauslangat) sekä jauheen kemialli-

sen koostumuksen (jauhekaarihitsausjauheet).

Tällainen 3.1.B-todistus on siis tavallaan

”analyysitodistus”, joka ei sisällä puhtaan hit-

siaineen mekaanisia ominaisuuksia.

Jos asiakas haluaa todistukseen myös me-

kaaniset ominaisuudet, niin hänen on erikseen

mainittava ja tarkemmin määriteltävä lisäai-

neen tilauksen yhteydessä. Se voidaan tehdä

mm. viittaamalla lisäaineen tuotespesifikaa-

tioon, jolloin ne tehdään ko. luokittelustan-

dardin mukaisesti ja tulosten on täytettävä

standardin vaatimukset.

Koska ESAB ei normaalisti tee mekaani-

sia kokeita eräkohtaisesti eli Lot-numerokoh-

taisesti kuin vain pienelle joukolle lisäaineita,

jotka ovat yleensä ns. offshore-lisäaineita, niin

ne joudutaan tekemään erikseen, mikä mer-

kitsee toimitusaikaa ja lisäkustannuksia, jot-

ka pyydettäessä kerrotaan.

Joku voi nyt kysyä, miksi mekaanisia tes-

tauksia ei tehdä? Kun lisäaineita valmistetaan

kymmeniä tuhansia tonneja vuodessa, niin

joka lisäaineen ja valmistuserän testaus olisi

valtava työ ja vaatisi jo pienen konepajan te-

kemään niitä. Luonnollisesti lisäaineille teh-

dään vuosittain standardien, luokituslaitosten,

hyväksymislaitosten ja asiakastilausten vaati-

mat mekaaniset testaukset, mutta vain muuta-

mille valmistuserille, arviolta vain kymmenel-

le erälle.

Hitsiaineen mekaaniset ominaisuudet riip-

puvat ensi sijassa kemiallisesta koostumuk-

sesta, jonka seosaineiden rajat on määritetty

tuotespesifikaatioihin kokemuksen ja tutki-

musten avulla niin, että vaatimukset täyttyvät

varmasti. Toki hitsaustapa vaikuttaa myös nii-

hin. Lisäksi luokittelut on määritetty reilulla

marginaalilla. Näin tämä asia hoidetaan ke-

miallisen koostumuksen kautta, jotka kokeet

tehdään jokaiselle valmistuserälle. Luonnol-

lisesti on kokonaan vielä toinen asia käytän-

nön hitsin ominaisuudet, joiden tekemisessä

hitsausolosuhteet voivat olla hyvin erilaiset

kuin lisäaineen valmistajan tekemissä lisäai-

nekokeissa. Käytännön hitsin ominaisuudet

tutkitaan menetelmäkokeiden avulla.

Normaalin 3.1.B-ainestodistuksen (”ana-

lyysitodistus”) lisäksi ESAB voi toimittaa

erikseen pyydettäessä myös sellaisen todis-

tuksen, jossa toimituseräkohtaisen kemialli-

sen koostumuksen lisäksi on annettu puhtaan

hitsiaineen mekaaniset ominaisuudet, jotka

ovat kuitenkin tyypillisiä arvoa eli ainestodis-

tuksen 2.2 tasoa, jossa annettujen arvojen ei

tarvitse olla peräisin eräkohtaisia. ESAB ni-

mittää tällaista todistusta 3.1.B Hybridiksi.

Missä ainestodistuksia tarvitaan? Paine-

astioissa vaaditaan koestustodistus 2.2. Vas-

taanottotodistusta 3.1.B vaaditaan suhteelli-

sen harvoin. Hitsatun tuotteen tilaaja voi erik-

seen vaatia ainestodistuksia, mikä on kuiten-

kin melko harvinaista. Vastaanottotodistusta

3.1.B, jossa on testattuna myöskin mekaani-

set ominaisuudet, vaaditaan hyvin harvoin.

Lähes ainoat kohteet ovat ydinvoimalaitosten

komponenttien hitsaus, jossa turvallisuusluo-

kan mukaan voidaan vaatia jopa 3.1.C-todis-

tusta. Näissä vaadittavat testaukset määräyty-

vät yleensä voimayhtiöiden omien spesifikaa-

tioden mukaan. Toinen sektori, jossa usein

vaaditaan mekaanisia ominaisuuksia, on

offshore-teollisuus. Kaikkialla muualla on

yleensä riittänyt 3.1.B pelkästään analyysito-

distuksena, kun on vaadittu 3.1.B-todistusta.

Miten todistuksia sitten ESABilta pyyde-

tään? Yleisin pyyntö on koestustodistus 2.2,

koska se vaaditaan painelaitteiden hitsauksis-

sa. 3.1.B-todistuksia pyydetään tilausten yh-

teydessä eri lailla: Analyysitodistus, 3.1.B:n

mukainen analyysitodistus tai vain 3.1.B-to-

distus, joista jälkimmäinen toimitetaan

analyysitodistuksena, jos muuta ei pyydetä

tilauksen yhteydessä.

Seuraavalla sivulla on malliesimerkki

ESABin toimittamasta tavallisesta 3.1.B-to-

distuksesta puikolle OK 48.08, jonka valmis-

tusnumero (Lot) on 4259631.

Standardin uudessa painoksessa tulee ole-

maan mm. sellainen muutos, että nykyinen

todistuslaji 3.1.B tulee olemaan 3.1 ja 3.1.C

tulee olemaan 3.2.

JUHA LUKKARI✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045


s


Nykyinen Uusi Vanha DIN 1732 Uusi SFS-EN ISO 18273

ESAB tuotenimi ESAB tuotenimi AWS A5.10 Numeerinen Kemiallinen Numeerinen Kemiallinen

ESAB otti käyttöön vuoden 2005 alusta

uudet tuotenimet alumiinien hitsaus-

langoille. Syyt muutoksille ovat:

● Tuotteet menevät yhä enemmän maail-

manlaajuisille markkinoille.

● Uudet tuotenimet ovat ymmärrettävämpiä

kuin vanhat nimet.

● Uudet tuotenimet kertovat heti suoraan li-

säaineen seostyypin.

Uudet tuotenimet OK Autrod XXXX pe-

rustuvat kaikkialla tunnettuun alumiiniseos-

ten AA-merkintäjärjestelmään (Aluminium

Association), johon perustuvat nykyään myös

myös perusaineiden (alumiinien) uudet mer-

kinnät. Siihen perustuvat myös uuden euroop-

palaisen alumiinien hitsauslankojen standar-

din (SFS-EN ISO 18273) mukaiset luokitte-

lumerkinnät.

SFS-EN ISO 18273: Hitsauslangat ja hit-

saussauvat alumiinin ja alumiiniseosten kaa-

rihitsaukseen - Luokittelu

Taulukossa on koko ESABin alumiinien

hitsauslankojen valikoima ja sekä nykyiset

että uudet tuotenimet. Tuotekoodit pysyvät

samoina.

Jonkin aikaa esiintyy vielä molempia tuo-

tenimiä, kunnes varastoissa ei ole enää alu-

miinien hitsauslankoja entisillä tuotenimillä.

ESABin alumiinin hitsauslangoilleUudet tuotenimet

Esimerkki: lanka 1,2 mm ja kela 7 kg

Nykyinen tuotenimi: OK Autrod 18.15

Nykyinen tuotekoodi: 1815129870

Uusi tuotenimi: OK Autrod 5356

Uusi tuotekoodi: 1815129870

Itse tuote on täysin identtinen entisen tuot-

teen kanssa, joten ne ovat hitsausohjeissa yms.

täysin vaihtokelpoiset. Jos asiakas haluaa vi-

rallisen todistuksen tuotenimien vaihdosta,

niin se lähetään pyydettäessä.

JUHA LUKKARI✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

Uusi lanka OK Autrod 1100 ER1100 Al 1100 Al99.0Cu

Uusi lanka OK Tigrod 1100 R1100 Al 1100 Al99.0Cu

OK Autrod 18.01 OK Autrod 1070 3.0259 Al99,5 Al 1070 Al99.7

OK Tigrod 18.01 OK Tigrod 1070 3.0259 Al99,5 Al 1070 Al99.7

OK Autrod 18.04 OK Autrod 4043 ER4043 3.2245 AlSi5 Al 4043/Al 4043A AlSi5/AlSi5(A)

OK Tigrod 18.04 OK Tigrod 4043 R4043 3.2245 AlSi5 Al 4043/Al 4043A AlSi5/AlSi5(A)

OK Autrod 18.05 OK Autrod 4047 ER4047 3.2585 AlSi12 Al 4047/Al 4047A AlSi12/AlSi12(A)

OK Tigrod 18.05 OK Tigrod 4047 R4047 3.2585 AlSi12 Al 4047/Al 4047A AlSi12/AlSi12(A)

OK Autrod 18.11 OK Autrod 1450 3.0805 Al99,5Ti Al 1450 Al99.5Ti

OK Tigrod 18.11 OK Tigrod 1450 3.0805 Al99,5Ti Al 1450 Al99.5Ti

OK Autrod 18.13 OK Autrod 5754 3.3536 AlMg3 Al 5754 AlMg3

OK Tigrod 18.13 OK Tigrod 5754 3.3536 AlMg3 Al 5754 AlMg3

Uusi lanka OK Autrod 5554 ER5554 AlMg2.7Mn Al 5554 AlMg2.7Mn

Uusi lanka OK Tigrod 5554 R5554 AlMg2.7Mn Al 5554 AlMg2.7Mn

OK Autrod 18.15 OK Autrod 5356 ER5356 3.3556 AlMg5 Al 5356/Al 5356(A) AlMg5Cr(A)

OK Tigrod 18.15 OK Tigrod 5356 R5356 3.3556 AlMg5 Al 5356/Al 5356(A) AlMg5Cr(A)

OK Autrod 18.16 OK Autrod 5183 ER5183 3.3548 AlMg4,5Mn Al 5183/Al 5183(A) AlMg4.5Mn0.7(A)

OK Tigrod 18.16 OK Tigrod 5183 R5183 3.3548 AlMg4,5Mn Al 5183/Al 5183(A) AlMg4.5Mn0.7(A)

OK Autrod 18.17 OK Autrod 5087 3.3546 AlMg4,5MnZr Al 5087 AlMg4.5MnZr

OK Tigrod 18.17 OK Tigrod 5087 3.3546 AlMg4,5MnZr Al 5087 AlMg4.5MnZr

OK Autrod 18.20 OK Autrod 5556 ER5556 AlMg5Mn Al 5556A AlMg5Mn

OK Tigrod 18.20 OK Tigrod 5556 R5556 AlMg5Mn Al 5556A AlMg5Mn

OK Autrod 18.22 OK Autrod 18.22

OK Tigrod 18.22 OK Tigrod 18.22

Hitsausuutiset 1/2005 17

Hitsausuutisten numerossa 2/2004 oli pie-

ni juttu hitsausaiheisista postimerkeistä

maailmalla. Sellaisia merkkejä on julkaistu

noin 250 merkkiä. Suomestakin löytyi aina-

kin yksi sellainen.

Ensimmäistä kertaa hitsaus oli aiheena

postimerkeissä 1941–1943 Etelä-Afrikassa

julkaistussa merkkisarjassa. Suomalainen pos-

timerkki on vuodelta 1968 ja se on julkaistu

suomalaisen metalliteollisuuden kunniaksi.

Merkin suunnittelija on T. Piirainen. Erikois-

postimerkkiluettelo LAPE kertoo merkin taus-

tasta seuraavaa.

”Metalliteollisuutta edustivat jo 1600-lu-

vulla rautaruukit ja kankivasarapajat. Kone-

pajoja on perustettu 1830-luvulta lähtien. So-

Suomalainen hitsauspostimerkki löytyi!

JUHA LUKKARI✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

takorvaustoimitusten takia tapahtunut metal-

liteollisuuden voimakas laajeneminen oli jää-

nyt pysyväksi. Niinpä metalliteollisuus on

suurin teollisuuden työnantaja ja sen osuus

teollisuuden jalostusarvosta on suurin. Se on

ollut myös tuotannon kasvussa ensi tilalla vii-

me vuosina.”

JUHA LUKKARI✆ (09) 547 7890 tai 0500 414 045

näille molemmille. Ylärajan ylittäminen ai-

heuttaa puolestaan sitkeyden heikkenemistä,

koska sitkeydeltään edullista austeniittia on

liian vähän. Lämmöntuonnin ja siten hitsin

jäähtymisnopeuden vaikutus on normaalien

arvojen (esim. t12/8: 10–50 s) puitteissa on-

neksi melko pieni.

Tavanomaisten duplex-terästen hitsauk-

sessa välipalkolämpötilan rajoittamiseen ei

ole kovinkaan paljoa tarvetta, eikä alla mai-

nittu max 250 ˚C juurikaan haittaa hitsaus-

työn tuottavuutta. Mutta super-duplex-teräs-

ten hitsauksessa lämmöntuontia joudutaan ra-

joittamaan paljon voimakkaammin.

Näin päästään siihen, että duplex-teräk-

sillä on suhteellisen selväpiirteiset ala- ja ylä-

rajat lämmöntuonnille hitsin jäähtymisnopeu-

den hallitsemiseksi. Yleensä duplex-teräksil-

le sovelletaan käytännössä standardin SFS-EN

1011-3 antamia lämmöntuonti- ja välipalko-

lämpötilasuosituksia.

● Lämmöntuonti: Matala- ja keskiseosteiset

duplex-teräkset

◆ EN 1.4462 (X2CrNiMoN22-5-3),

esim. SAF 2205

◆ Qmin: 0,5 kJ/mm

◆ Qmax: 2,5 kJ/mm

◆ Ti: max 250˚C

● Lämmöntuonti: Runsasseosteiset duplex-

teräkset (super-duplex)

◆ EN 1.4410 (X2CrNiMoN25-7-4),

esim. SAF 2507

◆ Qmin: 0,2 kJ/mm

◆ Qmax: 1,5 kJ/mm

◆ Ti: max 100–150 ˚C

Yleisimmän duplex-teräksen (1.4462) ylä-

rajan ylitys ei ole kovin kriittinen. Monessa

lähteessä on myös mainittu, että yläraja läm-

möntuonnille voisi olla korkeampi, 30 kJ/cm

tai jopa 40 kJ/cm.

Aineenpaksuus vaikuttaa myös lämmön-

tuontiin, vaikka sitä ei ole huomioitu anne-

tuissa suosituksissa. Paksujen levyjen hit-

sauksessa lämmöntuonti voi olla hyvinkin

suosituksen ylärajoilla, jotta muodostuisi riit-

tävästi austeniittia. Ohuiden levyjen hitsauk-

sessa (2-D -lämmönjohtuminen) on syytä vält-

tää ylärajan läheisiä arvoja.

Ruotsalainen terästehdas Sandvik tutki

aikoinaan laajasti lämmöntuonnin vaikutusta

liitoksen ominaisuuksiin duplex-teräksellä

1.4462. Yhteenvetona se totesi, että suurella

lämmöntuonnilla ei ollut haitallista vaikutus-

ta mekaanisiin ominaisuuksiin (lujuus, isku-

sitkeys ja kovuus) eikä korroosionkestävyy-

teen. Itse asiassa iskusitkeys ja korroosion-

kestävyys jopa parani, kun käytettiin suuria

lämmöntuonteja, jopa 50–60 kJ/cm.

Tänä päivänä ruostumattomia teräksiä

voidaan hitsata käyttäen suurempia lämmön-

tuonteja kuin perinteellisesti on suositeltu il-

man liitosten ominaisuuksien huonontumista,

mikä tekee hitsauksen tehokkaammaksi ja

tuottavammaksi.

Lämmöntuonti vaikuttaa liitoksen omi-

naisuuksiin aivan eri tavalla seostamattomil-

la ja niukkaseosteisilla teräksillä kuin taval-

la ruostumattomilla austeniittisilla teräksil-

lä ja duplex-teräksillä, joilla vaikutukset ovat

vielä keskenään erilaiset.

Lämmöntuonti ja hitsausenergia – Osa 3...sivulta 13

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

__________________________ __________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

______________________________________________________

Nimi

Yritys/toimipaikka

Yrityksen/toimipaikan lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puhelin (työaikana) Faksi

Sähköpostiosoite

Tehtävä yrityksessä

Yrityksen toimiala

Kotiosoite (jos lehti halutaan kotiin)

Kotiosoitteen postinumero ja -toimipaikka

Täytä koneella tai selvästi tekstatenja merkitse rasti oikeaan ruutuun!

HITSAUSUUTISTEN TILAUS/OSOITTEENMUUTOS

UUDET TIEDOT

❑ Osoite tai tehtävämuuttunut

❑ Henkilö poistunutyrityksestä

❑ Yritys lopettanuttoimintansa

❑ Olen uusi tilaaja

❑ PeruutanHitsausuutiset-lehdentilauksen

OY ESABAsiakaspalveluryhmä

VASTAUSLÄHETYSSopimus No 00390 – 46

00003 HELSINKI

Postita tai faksaa(09) 547 7771

OY ESABmaksaa

postimaksun

Kiinnitä tähän osoitelippuviimeksi saamastasi lehdestä

18

■ ESABin valikoimaan on tuotu UV-suojavoi-

teen rinnalle kaksi uutta ihovoidetta:

”Sansibon barrier cream” -suojavoide on

tarkoitettu puhtaille käsille ennen työn aloit-

tamista. Se suojaa maaleilta, lakoilta, öl-

jyiltä, hartseilta, liimoilta ja grafiiteilta.

Helpottaa ihon puhdistamista ja antaa

hyvän otteen, silikoniton.

”Physioderm after care

cream” -hoitovoide hoitaa ärty-

nyttä ja kuivaa ihoa ja palaut-

taa sen normaalitasapainon.

Voiteet

Lisätietoja antaa: Jyrki Rautio

✆ (09) 547 7914 tai

0500 515 881

Tuotenumero & Kuvaus

0701 416 251

Sansibon Barrier cream

0701 416 252

Physioderm after care

cream

Tuote-UUTUUKSIA

■ Kevyt ja linjakasta muo-

toilua edustava Euromaski

on nyt saatavana ilmastoitu-

na. Naamariin on valmiiksi

asennettu ilmasuulake sekä

tiivistyskankaat. Vain letkun

kiinnitys ja naamarin voi

yhdistää esimerkiksi Air 175

AL- ja Air 140 -raitisilma-

puhaltimiin.

Ilmastoitu Euromaski

Lisätietoja antavat:

Jyrki Rautio ✆ (09) 547 7914 tai 0500 515 881,

sekä ESAB-jälleenmyyjät kautta maan.

Tuotenumero Kuvaus

0700 000 901 Euromaski Air ESAB DIN 9

0700 000 902 Euromaski Air ESAB Din 11

0700 002 030 Air 140 -raitisilmapuhallin

(leveä vyö, akku, laturi ja virtausmittari)

0700 002 884 Air 175 -raitisilmapuhallin 5 h

0700 002 887 Air 175 -raitisilmapuhallin 8 h

0468 127 011 Letku Euromaskiin


PALVELU

19

Varkauden Industria Center on laajenta-

nut syksyn 2004 aikana toimintaansa

Mikkelin talousalueelle. Yritys työllistää Mik-

kelissä kolme henkilöä.

Mikkelin liike- ja varastotilat löydät osoit-

teesta Takojankatu 2, Lentokentänkadun pääs-

tä.

ESABin hitsauskoneiden, lisäaineiden ja

hitsaustarvikkeiden lisäksi AGAn kaasuvarik-

ko palvelee asiakkaita.

Varasto-ohjelmaan kuuluvat:

◆ laakerit

◆ tiivisteet

◆ käsi- ja sähkötyökalut

◆ koneistustarvikkeet

◆ työsuojaimet

◆ hiomatarvikkeet

Myös ajanmukaiset logistiikka- ja varastohal-

lintapalvelut yhdessä huoltopalvelun kanssa

tehostavat palvelukokonaisuutta.

Mikkelin Industria Center kuuluu osana

valtakunnalliseen Teollisuuden Palveluketju

Industriaan.

Yritys on auki arkisin 8.00–16.00.

Mikkelin Industria CenterTakojankatu 2

50100 Mikkeli

puh. (015) 228 836

faksi (015) 228 839

s-posti: [email protected]

Mikkelin Industria Center– uusi ESAB-jälleenmyyjä Mikkelissä

Mikkelin Industria Centerin myymäläpäällikkö Veikko Puikkonen yhdessä teknisenmyynnin Arttu Huuhkan kanssa ESABin koneiden ääressä.

Oy AGA Ab | puh. 010 2421 | www.aga.fi

Saako olla standarditasoa vai premiumia?AGAn laajentunut hitsauskaasujen tuoteohjelma antaa enemmän valinnanvapautta

Tuttujen huipputuotteiden ODOROX ® hajuhapen ja MISON ® suojakaasujen lisäksi AGAn palvelupisteettarjoavat nyt myös laadukkaat standardituotteet, kuten teollisuushapen ja CORGON ® suojakaasut.Valitse vapaasti palvelusta ja turvallisuudesta tinkimättä; kaikissa pulloissa on viivakoodi, jonka ansiosta pullotovat jäljitettävissä ja tehokkaassa käytössä. AGAsta saat kaikki kaasut ja asiantuntevan palvelun.

AGA – ideoista ratkaisuiksi

® ODOROX ja MISON ovat AGA AB:n rekisteröityjä tavaramerkkejä® CORGON on Linde AG:n rekisteröity tavaramerkki

1/ · pdf fileensiksi, kuka minä olen? nimeni on viggo johansen, olen 59-vuotias...

Documents