10 kaupunkiseudun kooste-esitys-ak final-ak ... - mdi.fi · mdi:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen...
TRANSCRIPT
10KAUPUNKISEUDUN VÄESTÖENNUSTE
Kooste kymmenen kaupunkiseudun
väestöennusteestavuosina 2018–2040
versio 1.0.2
SISÄLTÖ
1. Miten väestöennuste toteutettiin
2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun osalta
3. Yhteenveto
Liitetaulukot
1. Miten väestöennuste toteutettiin
Miksi alueellinen väestönennuste 10 kaupunkiseudulle?
§ Tilastokeskus tuottaa kolmen vuoden välein väestöennusteen koko maan ja alueellisen väestöennusteen. Vuonna 2018 julkaistiin koko maan väestöennuste, mutta alueellinen ennuste julkaistaan aikaisintaan syksyllä 2019
§ Koko maassa on tapahtunut merkittävä käänne erityisesti syntyvyydessä verrattuna Tilastokeskuksen vuoden 2015 väestöennusteeseen. Alentuneen syntyvyyden vuoksi koko maan odotettu väestönlisäys vuosina 2017-2040 jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin.
§ Syntyvyyden osalta voitaneen puhua ”romahduksesta”, joka heijastuu tulevaan alueelliseen väestöennusteeseen luonnollisen väestönlisäyksen ja kuntien välisen nettomuuton osalta: lähitulevaisuuden muuttoalttiit nuoret ikäluokat ovat huomattavasti nykyisiä pienempiä
§ Alueellista väestöennustetietoa tarvitaan yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla ja päätöksenteossa. MDI teki tämän vuoksi tulevan kehityksen suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi alueellisen väestö-ennusteen 10 suurelle kaupunkiseudulle, jonka yhteydessä on huomioitu alentunut syntyvyys sekä uusimmat maan sisäisen muuttoliikkeen trendit. Tämän tuloksena saatiin alueellinen väestöennuste 10 kaupunkiseudulle, jonka tulokset vastaavat koko maan tasolla Tilastokeskuksen vuoden 2018 koko maan ennustetta.
5500000
5550000
5600000
5650000
5700000
5750000
5800000
5850000
5900000
20
17
20
18
20
19
20
20
20
21
20
22
20
23
20
24
20
25
20
26
20
27
20
28
20
29
20
30
20
31
20
32
20
33
20
34
20
35
20
36
20
37
20
38
20
39
20
40
Tilastokeskus 2015 Tilastokeskus 2018 MDI ennuste
Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste
Miten väestöennuste toteutettiin?
§ Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon (tulo- ja lähtömuutto) ja 3) nettomaahanmuuttoon (maasta- ja maahanmuutto)
§ Väestöennuste on toteutettu suhteellisiin muuttoalttiuksiin perustuvana laskelmana ja projektiona. Jokaisen yksivuotisikäryhmän kehitys projisoidaan seuraavalle vuodelle huomioiden kunkin ikäryhmän kuolleisuus ja muuttoliike. Näin syntyy dynaaminen ennuste, joka huomioi alueen ikärakenteen muutokset ja niiden vaikutuksen luonnolliseen väestönlisäykseen sekä muuttoliikkeeseen.
§ Väestöennusteeseen on tehty yksi päävaihtoehto (MDI:n ennuste) ja vaihtoehtoinen trendilaskelma. Tämän lisäksi on tehty matalamman syntyvyyden herkkyysanalyysi.
§ Päävaihtoehdon (tästä lähin MDI:n ennuste) oletuksena on, että maan sisäisen muuttoliikkeen muuttajien suhteellinen alttius muuttaa pysyy vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2015-2017 koko tarkastelujakson ajan. MDI:n ennuste luo tarkan ja dynaamisen kuvan väestönkehityksestä, joka huomio alueittaisten ikärakenteiden vaihtelun vaikutukset väestönkehitykseen kaikilla tarkasteltavilla seuduilla.
§ Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että maan sisäisen muuttoliikkeen volyymi pysyy seuduittain vastaavana kuin vuosina 2010-2018 keskimäärin. Vaihtoehtoisen trendilaskelman voi pitää eräänlaisena ”väestönkehityksen ylärajana” tai potentiaalina: miten väestö kehittyy, jos 2010-luvun tilanne pysyisi vastaavana 2040 -luvulle asti. Tämä vaatisi huomattavaa muuttoalttiuksien kasvua nykyiseen verrattuna, sillä muuttoalttiiden ikäluokkien koot tulevat pienenemään ajanjakson aikana.
§ Tarkemmat tiedot ennusteen toteutuksesta ja oletuksista ovat liitteissä.
Väestöennusteen kohteena olevat kaupunkiseudut ja ydinkaupunkiseudutKAUPUNKISEUTU KAUPUNKISEUDUN KUNNAT (KAUPUNKI-
SEUDUN KESKUSKAUPUNKI LIHAVOITU)YDINKAUPUNKISEUDUN KUNNAT
HELSINGIN Helsinki, Espoo, Hyvinkää, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti
Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen
TAMPEREEN Tampere, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Vesilahti ja Ylöjärvi
Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere ja Ylöjärvi
TURUN Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko ja Sauvo
Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Paimio, Raisio, Rusko ja Turku
OULUN Oulu, Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos, ja Tyrnävä
Kempele, Liminka ja Oulu
LAHDEN Lahti, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä,Orimattila, Padasjoki ja Sysmä
Asikkala, Hollola, Lahti ja Orimattila
JYVÄSKYLÄN Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen
Jyväskylä, Laukaa ja Muurame
KUOPION Kuopio ja Siilinjärvi Kuopio ja Siilinjärvi
SEINÄJOEN Seinäjoki, Ilmajoki, Kauhava, Kurikka ja Lapua Ilmajoki, Lapua ja Seinäjoki
JOENSUUN Joensuu, Ilomantsi, Juuka, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi
Joensuu, Kontiolahti ja Liperi
VAASAN Vaasa, Korsnäs, Maalahti, Mustasaari ja Vöyri Vaasa, MustasaariKartta1. Kymmenen kaupunkiseutua.
2. Väestöennusteet seuduittain 10 kaupunkiseudun osalta
MDI:n ennusteen mukaan Helsingin seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:§ +296 385 asukkaalla§ +19,3 prosentilla
Ennusteen perusteella Helsingin seudulla asuu yhteensä 1 833 311 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Helsingin seutukunta kasvaisi 21,7 prosentilla.
Helsingin seudun väestö kasvaa 18 634 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi.
Helsingin seutukunnan ennuste
1833311
1814677
1450000
1500000
1550000
1600000
1650000
1700000
1750000
1800000
1850000
1900000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste Mdi ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Tampereen
seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:§ +36 418 asukkaalla§ +9,0 prosentilla
Ennusteen perusteella Tampereen seudulla asuu yhteensä 438 885 asukasta vuonna
2040.
Trendivaihtoehdossa Tampereen seutukunta
kasvaisi 17,1 prosentilla.
Tampereen seudun väestö kasvaa 4 344
henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää
1,1 prosenttia heikommaksi.
438885
434541
350000
370000
390000
410000
430000
450000
470000
490000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
Tampereen seutukunnan ennuste
MDI:n ennusteen mukaan Turun seutukunta
kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:§ +31 720 asukkaalla§ +9,7 prosentilla
Ennusteen perusteella Turun seudulla asuu yhteensä 359 792 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Turun seutukunta kasvaisi 12,3 prosentilla.
Turun seudun väestö kasvaa 3 502 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden
skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi.
Turun seutukunnan ennuste
359792
356290
310000
320000
330000
340000
350000
360000
370000
380000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Oulun seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:§ +16 732 asukkaalla§ +6,7 prosentilla
Ennusteen perusteella Oulun seudulla asuu yhteensä 265 007 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Oulun seutukunta kasvaisi 18,7 prosentilla.
Oulun seudun väestö kasvaa 3 031 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,2 prosenttia heikommaksi.
Oulun seutukunnan väkiluku kääntyy loivaan laskuun 2030 -luvun lopulla (!)
Oulun seutukunnan ennuste
265007
261975
220000
230000
240000
250000
260000
270000
280000
290000
300000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän
seutukunta kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:§ +9 121 asukkaalla§ +4,9 prosentilla
Ennusteen perusteella Jyväskylän seudulla asuu yhteensä 193 454 asukasta vuonna
2040.
Trendivaihtoehdossa Jyväskylän seutukunta
kasvaisi 13,0 prosentilla.
Jyväskylän seudun väestö kasvaa 2 040
henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää
1,1 prosenttia heikommaksi.
Jyväskylän seudun väkiluku vähenee
ennustejakson loppupuolella!
Jyväskylän seutukunnan ennuste
193454
191414
175000
180000
185000
190000
195000
200000
205000
210000
215000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Kuopion seutukunta
kasvaa vuosien 2017-2040 aikana:§ +2 367 asukkaalla§ +1,7 prosentilla
Ennusteen perusteella Kuopion seudulla asuu yhteensä 142 233 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Kuopion seutukunta kasvaisi 11,6 prosentilla.
Kuopion seudun väestö kasvaa 1 499 henkilöä vähemmän matalamman syntyvyyden
skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,1 prosenttia heikommaksi.
Kuopion seutukunnan väestönkehitys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvun
alkupuolella
Kuopion seutukunnan ennuste
142233
140734
135000
140000
145000
150000
155000
160000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Lahden seutukunta
väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana:§ -11 646 asukkaalla§ -5,8 prosentilla
Ennusteen perusteella Lahden seudulla asuu yhteensä 189 582 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Lahden seutukunnan väkiluku vähenee -8,6 prosentilla.
Lahden seudun väestö vähenee 1 690 henki-löä enemmän matalamman syntyvyyden
skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,8 prosenttia hei-kommaksi.
Lahden seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan.
Lahden seutukunnan ennuste
189582
187892
170000
175000
180000
185000
190000
195000
200000
205000
210000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Joensuun seutu-
kunta väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana:§ -6 562 asukkaalla
§ -5,3 prosentilla
Ennusteen perusteella Joensuun seudulla asuu
yhteensä 117 847 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Joensuun seutukunnan
väkiluku vähenee 4,9 prosentilla.
Joensuun seudun väestö vähenee 1 141 hen-
kilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 0,9 prosenttia hei-
kommaksi.
Joensuun seutukunnan väkiluku vähenee
koko ennusteajanjakson ajan.
Joensuun seutukunnan ennuste
117847
116706
110000
111000
112000
113000
114000
115000
116000
117000
118000
119000
120000
121000
122000
123000
124000
125000
126000
127000
128000
129000
130000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Seinäjoen seutu-
kunnan väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana:§ -5 967 asukkaalla
§ -4,7 prosentilla
Ennusteen perusteella Seinäjoen seudulla
asuu yhteensä 120 889 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Seinäjoen seutukunnan väkiluku vähenee 1,3 prosentilla.
Seinäjoen seudun väestö vähenee 1 255 henkilöä enemmän matalamman syntyvyyden skenaariossa verrattuna perusvaihtoehtoon.
Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia heikommaksi.
Seinäjoen seutukunnan väkiluku vähenee koko ennusteajanjakson ajan.
Seinäjoen seutukunnan ennuste
120889
119634
115000116000117000118000
119000120000121000122000
123000124000125000126000
127000128000129000
130000131000132000133000
134000135000136000137000
138000139000140000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan Vaasan seutukunnan
väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana:§ -2 304 asukkaalla§ -2,3 prosentilla
Ennusteen perusteella Vaasan seudulla asuu yhteensä 98 719 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa Vaasan seutukunnan väkiluku kasvaa 6,6 prosentilla.
Vaasan seudun väestö vähenee 1 255 henki-löä enemmän matalamman syntyvyyden ske-
naariossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteellinen kasvu jää 1,0 prosenttia hei-kommaksi.
Vaasan seutukunnan väkiluku vähenee lähes koko ennusteajanjakson ajan.
Vaasan seutukunnan ennuste
98719
97727
94000
96000
98000
100000
102000
104000
106000
108000
110000
112000
114000
116000
118000
120000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
MDI:n ennusteen mukaan koko muun maan
väestö vähenee vuosien 2017-2040 aikana:§ -276 454 asukkaalla§ -13,0 prosentilla
Ennusteen perusteella 10 kaupunkiseudun ulkopuolisella alueella asuu yhteensä
1 843 221 asukasta vuonna 2040.
Trendivaihtoehdossa muun maan väkiluku
vähenee 20,1 prosentilla.
Muun maan väestö vähenee 16 134 henkilöä
enemmän matalamman syntyvyyden skenaa-riossa verrattuna perusvaihtoehtoon. Suhteel-linen kasvu jää 0,8 prosenttia heikommaksi.
Muun maan ennuste
1843221
1827087
1600000
1700000
1800000
1900000
2000000
2100000
2200000
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
2036
2037
2038
2039
2040
MDI ennuste MDI ennuste -5% syntyvyys Trendivaihtoehto TK2015
3. Yhteenveto
Yhteenveto 10 kaupunkiseudun ennusteista 1/2
1. Alueellinen eriytyminen kiihtyy vuosien 2017-2040 aikana. Kymmenen kaupunkiseudun kansallinen merkitys kasvaa ennusteen mukaan vuosina 2017-2040. Analyysin kaupunkiseudut kasvavat MDI:n ennusteen mukaan 366 000 asukkaalla (10,8 prosentilla) vuosien 2017-2040 aikana. Tällä hetkellä 61,6 prosenttia koko maan väestöstä asuu analyysin 10 kaupunkiseudulla, mutta osuus nousee ennusteen mukaan 67,1 %:iin vuoteen 2040 mennessä. Muun maan väestö alenee ennusteen mukaan noin 276 000 henkilöllä (-13 %) vuoteen 2040 mennessä. Alueellinen eriytyminen ja polarisoituminen ilmenee kaikilla eri aluetasoilla.
2. Alueellinen eriytyminen kiihtyy myös kasvavien kaupunkiseutujen välillä. Tuleva väestönlisäys kohdistuu ensisijaisesti Helsingin seudulle ja toissijaisesti Tampereen ja Turun seudulle. Oulun ja Jyväskylän seudut saavat kohtuullista väestönlisäystä. Kuopion seudun väestönlisäys jää maltilliseksi. Sen sijaan Lahden, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seutujen väestö vähenee vuoteen 2040 mennessä. Myös Oulun, Jyväskylän ja Kuopion seutujen väestönkehitys kääntyy negatiiviseksi 2030-luvulla.
3. Väestön keskittymistä tapahtuu myös 10 kaupunkiseudun sisällä.Ennustetta varten kaupunkiseudut jaettiin keskuskaupunkiin, tätä ympäröivään ydinkaupunkiseutuun sekä muuhun seutuun. Muun seutukunnan väestönkehitys oli kaikilla seuduilla negatiivista Helsingin seutua lukuun ottamatta. Lisäksi ydinkaupunkiseutujen suhteellinen kehitys oli keskuskaupunkeja heikompaa kaikilla kaupunkiseuduilla lukuun ottamatta Helsingin ja Turun ydinkaupunkiseutua.
4. Useimpien kaupunkiseutujen kasvu näyttää MDI:n ennusteessa heikommalta kuin Tilastokeskuksen tekemässä vuoden 2015 väestöennusteessa. Myös muun maan väestönkehitys on huomattavasti heikompaa MDI:n ennusteessa. Taustalla on syntyvyyden nopea aleneminen 2010-luvulla: Suomessa asuu vuonna 2040 noin 258 500 henkilöä vähemmän kuin ennakoitiin vuonna 2015. Syntyvyyden alenemisen vuoksi vain Helsingin ja Turun seutujen väestönkehitys on MDI:n ennusteen mukaan vahvempaa kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa. Muiden kaupunkiseutujen väestönkehitys jää heikommaksi: erityisesti Oulun seutukunnan väestönkehitys jää huomattavasti heikommaksi.
Yhteenveto 10 kaupunkiseudun ennusteista 2/2
5. Syntyvyyden aleneminen korostaa entisestään maan sisäisen ja ulkomaisen muuttoliikkeen merkitystä alue- ja väestön-kehityksessä. Muuttoliike on luonteeltaan valikoivaa ja polarisoivaa, joka lisää alueiden välistä eriytymistä kasvavien, supistuvien ja tyhjenevien alueiden välillä. Alue- ja väestörakennetta muovaa kaikilla aluetasoilla samanaikaisesti keskittymis-, supistumis- ja tyhjenemiskehitys. Syntyvyyden lasku heijastuu kuitenkin myös maan sisäiseen muuttoliikkeeseen. 2010-luvulla syntyneet ikäluokat tulevat olemaan pienempiä kuin edeltävät, jonka vuoksi suurten kaupunkiseutujen muuttovoitot vähenevät muuttoalttiiden ikäluokkien pienennyttyä 2020-luvun lopulta lähtien. Vaikutus on voimakkain suurilla yliopistokaupunkiseuduilla, sillä niiden muuttovoitot perustuvat pitkälti 15-24-vuotiaisiin nuoriin. Syntyvyyden lasku ei vaikuta yhtä voimakkaasti Helsingin seudulle, joka saa merkittäviä muuttovoittoja kaikista muista suurista kaupungeista sekä 25-34-vuotiaista nuorista aikuisista.
6. Väestön demografinen rakenne muuttuu merkittävästi vuosien 2017-2040 aikana. Työikäisten määrä kasvaa viidellä kaupunkiseudulla ja vähenee viidellä kaupunkiseudulla. Kymmenen kaupunkiseudun työikäisten määrä kasvaa yhteensä noin 160 000 henkilöllä ja vähenee muualla maassa noin 250 000 henkilöllä. Työikäisten kasvu keskittyy käytännössä kasvukolmion alueelle (Helsingin, Tampereen ja Turun seuduille). Työikäinen väestö (15-64-vuotiaat) kasvaa kuitenkin vain enää ainoastaan viidellä suurimmalla seudulla ja vain Helsingin seudun työikäisen väestön määrä kasvaa koko ajanjakson ajan. Muilla suurilla kaupunkiseuduilla työikäisen väestön huippu saavutetaan 2030-luvun aikana. Muualla maassa työikäisen väestön määrä laskee jopa viidenneksellä. Yli 65-vuotiaiden määrät kasvavat merkittävästi koko maassa ja kaikilla kaupunkiseuduilla. Suhteellinen muutos on suurin suurilla kaupunkiseduilla, joissa eläkeikäisen väestön osuus on ollut ennestään vähäinen. Alle 15-vuotiaiden määrät taas vähenevät kaikilla seuduilla. 10 kaupunkisedun ulkopuolisessa Suomessa alle 15-vuotiaiden määrä vähenee yli kolmanneksella nykyiseen verrattuna.
10 kaupunkiseudun osuus eräillä tunnusluvuilla koko maasta
61,6% väestöstä
61,4% yrityskannasta
66,3% avoimen sektorin
työpaikoista
68,1% BKT:sta
80,3% valmistuneista
asunnoista
78,8% akateemisista
89,1% T&K -menoista
79,4% vieraskielisistä
Lähde: Tilastokeskus & THL Sotkanet
§ Kartta kuvaa MDI:n ennusteen mukaista suhteellista kehitystä 10 kaupunkiseudun sisällä. Kuviossa sisin ympyrä kuvaa keskuskaupungin kehitystä, seuraava ympyrä ydinkaupunkiseudun kehitystä ja uloin ympyrä muun kaupunkiseudun kehitystä.
§ Keskuskaupunkien väestönkehitys on positiivinen seitsemällä kaupunkiseudulla ja negatiivinen kolmella kaupunkiseudulla ennusteen mukaan vuosina 2017-2040.
§ Ydinkaupunkiseutujen väestönkehitys on positiivista viidellä kaupunkiseudulla ja negatiivista viidellä kaupunkiseudulla.
§ Helsingin seutu on ainoa kymmenestä kaupunki-seudusta, jossa kasvukehä ulottuu ydinkaupunki-seudun ulkopuoliselle alueelle.
Väestönkehitys kaupunkiseutujen sisällä
Joensuun seutukunta
Vaasanseutukunta
Seinäjoenseutukunta
Jyväskylän seutukunta
Turunseutukunta Helsingin
seutukunta
Keskuskaupunki
Muut ympäröivät
kunnat
Ydinkaupunkiseudun kunnat
Yli 15,0 %
0,0 - 15,0 %
-0,1 - -15,0 %
Alle -15,0 %
Kuopionseutukunta
Oulunseutukunta
Lahden seutukunta
Tampereen seutukunta
Suhteellinen väestönmuutos(%) 2017-2040
Kartta: Susanna Haanpää
10 kaupunkiseudun osuus koko maan väestöstä
§ MDI:n ennusteen mukaan 67,1
prosenttia suomalaisista asuu
ennusteen kymmenen kaupunki-
seudun alueella vuonna 2040.
Osuus on 1,9 prosenttiyksikköä korkeampi, kuin Tilastokeskuksen 2015 ennusteessa.
61,6
62,6
64,0
65,3
66,3
67,1
61,3
62,0
63,1
63,9
64,6
65,2
58,0
59,0
60,0
61,0
62,0
63,0
64,0
65,0
66,0
67,0
68,0
2017 2020 2025 2030 2035 2040
Osu
us k
oko
maa
n vä
estö
stä
(%)
MDI:n ennuste TK2015
Väestönkehityksen osatekijät 2017-2040
§ 10 suuriman kaupunkiseudun väestönkehityksen
kaikki osatekijät ovat positiivisia vuosien 2017-2040 aikana. Nettosiirtolaisuuden merkitys 10 suuren kaupunkiseudun
väestönlisäykselle on huomattava: 65 prosenttia 10 kaupunkiseudun kasvusta perustuu nettosiirtolaisuuteen. Maan sisäisen
muuttoliikkeen osuus kasvusta on 27,8 prosenttia ja luonnollisen väestönkehityksen osuus on 7,1 prosenttia.
§ Muun maan väestö vähenee etenkin negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen johdosta. Negatiivinen luonnollinen
väestönkehitys selittä 75 prosenttia väestön vähentymisestä. Muun maan kokonaismuuttoliikkeen tase on positiivinen,
sillä muuttovoitot nettosiirtolaisuudesta ovat suurempia kuin tappiot muuttoliikkeestä.
25914
101710
238641
-298741
-101710
123997
-400000
-300000
-200000
-100000
0
100000
200000
300000
Luonnollinen väestönlisäys Maan sisäinen muutto Nettosiirtolaisuus
Yhteensä vuosina 2017-2040
10 kaupunkiseutua Muu maa
Missä Suomessa asutaan ennusteen mukaan vuonna
2040?
§ Puukartassa on kuvattu väestön
sijoittumista 10 kaupunkiseudulle ja muuhun maahan ennusteen mukaan vuonna 2040
§ MDI:n ennusteen mukaan Suomessa asuu yhteensä 5 602 941 asukasta vuonna 2040, joista asuu
• 32,7% Helsingin seudulla• 7,8% Tampereen seudulla• 6,4% Turun seudulla • 4,7% Oulun seudulla• 3,5% Jyväskylän seudulla• 11,9% muiden 10 kaupunkiseudun
alueella.• 32,9% muun maan alueella
Kuopion 142233
Lahden 189582
Seinäjoen 120889
Helsingin 1833311
Tampereen 438885
Oulun 265007
Turun 359792
Jyväskylän 193454
Joensuun 117847
Vaasan 98719
Muu maa
1843221
Liitetaulukot
Liite 1. Koostetaulukko MDI:n ennusteen väestönkehityksestä
ALUE 2017 2030 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%)
Helsinki 643 272 738 537 783 637 140 365 21,8Muu Pääkaupunkiseutu 511 695 600 719 641 824 130 129 25,4KUUMA-kunnat 320 128 338 363 350 583 30 455 9,5Lohjan seutu 61 831 58 706 57 267 -4 564 -7,4Tampere keskuskaupunki 231 853 255 798 260 633 28 780 12,4Tampere ydinkaupunkiseutu 139 703 147 181 150 225 10 522 7,5Tampere muu kaupunkiseutu 30 911 28 905 28 027 -2 884 -9,3Oulu keskuskaupunki 201 810 215 925 217 904 16 094 8,0Oulu ydinkaupunkiseutu 27 668 29 109 29 450 1 782 6,4Oulu muu kaupunkiseutu 18 797 17 992 17 652 -1 145 -6,1Turku keskuskaupunki 189 669 205 010 208 669 19 000 10,0Turku ydinkaupunkiseutu 122 745 131 883 136 071 13 326 10,9Turku muu kaupunkiseutu 15 658 15 215 15 052 -606 -3,9Jyväskylä keskuskaupunki 140 188 149 504 149 981 9 793 7,0Jyväskylä ydinkaupunkiseutu 29 075 30 431 30 593 1 518 5,2Jyväskylä muu kaupunkiseutu 15 070 13 666 12 880 -2 190 -14,5
ALUE 2017 2030 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%)
Kuopio keskuskaupunki 118 209 122 499 121 651 3 442 2,9Kuopio ydinkaupunkiseutu 21 657 21 129 20 582 -1 075 -5,0Lahti keskuskaupunki 119 573 120 931 118 554 -1 019 -0,9Lahti ydinkaupunkiseutu 48 251 45 280 43 499 -4 752 -9,8Lahti muu kaupunkiseutu 33 404 29 503 27 529 -5 875 -17,6Joensuu keskuskaupunki 76 067 77 142 75 610 -457 -0,6Joensuu muu kaupunkiseutu 21 362 18 227 16 551 -4 811 -22,5Joensuu ydin kaupunkiseutu 26 980 26 379 25 687 -1 293 -4,8Seinäjoki keskuskaupunki 62 676 66 731 66 870 4 194 6,7Seinäjoki ydinkaupunkiseutu 26 699 25 494 24 480 -2 219 -8,3Seinäjoki muu kaupunkiseutu 37 481 32 447 29 540 -7 941 -21,2Vaasa keskuskaupunki 67 392 68 116 67 122 -270 -0,4Vaasa ydinkaupunkiseutu 19 384 18 970 18 486 -898 -4,6Vaasa muu kaupunkiseutuseutu 14 247 13 591 13 111 -1 136 -8,010 kaupunkiseutua 3 393 455 3 663 385 3 759 720 366 265 10,8Muu maa 2 119 675 1 949 219 1 843 221 -276 454 -13,0
Liite 1. Koostetaulukko MDI:n ennusteen väestönkehityksestä
Liite 2. Koostetaulukko MDI:n ennusteen 15-64 -vuotiaiden kehityksestä
ALUE 2017 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%)
Helsingin seutukunta 1 024 068 1 186 015 161 947 15,8
Tampereen seutukunta 259 465 275 696 16 231 6,3
Oulun seutukunta 160 042 163 606 3 564 2,2
Turun seutukunta 210 835 224 322 13 487 6,4
Jyväskylän seutukunta 118 739 121 083 2 344 2,0
Kuopion seutukunta 89 554 85 714 -3 840 -4,3
Lahden seutukunta 120 397 105 221 -15 176 -12,6
Joensuun seutukunta 77 886 68 907 -8 979 -11,5
Seinäjoen seutukunta 76 498 69 461 -7 037 -9,2
Vaasan seutukunta 63 135 60 138 -2 997 -4,7
Muu maa 1 242 769 992 664 -250 105 -20,1
Liite 3. Koostetaulukko MDI:n ennusteen yli 65 -vuotiaiden kehityksestä
ALUE 2017 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%)
Helsingin seutukunta 254685 390597 135912 53,4
Tampereen seutukunta 76522 107524 31002 40,5
Oulun seutukunta 37577 62119 24542 65,3
Turun seutukunta 67700 90541 22841 33,7
Jyväskylän seutukunta 33818 46556 12738 37,7
Kuopion seutukunta 28244 36853 8609 30,5
Lahden seutukunta 50911 61738 10827 21,3
Joensuun seutukunta 27700 34218 6518 23,5
Seinäjoen seutukunta 28089 34720 6631 23,6
Vaasan seutukunta 20939 25153 4214 20,1
Muu maa 553133 627707 74574 13,5
Liite 4. Koostetaulukko MDI:n ennusteen alle 15 -vuotiaiden kehityksestä
ALUE 2017 2040 ABS MUUTOS MUUTOS (%)
Helsingin seutukunta 258173 256698 -1475 -0,6
Tampereen seutukunta 66480 55665 -10815 -16,3
Oulun seutukunta 50656 39282 -11374 -22,5
Turun seutukunta 49537 44929 -4608 -9,3
Jyväskylän seutukunta 31776 25815 -5961 -18,8
Kuopion seutukunta 22068 19666 -2402 -10,9
Lahden seutukunta 29920 22623 -7297 -24,4
Joensuun seutukunta 18823 14722 -4101 -21,8
Seinäjoen seutukunta 22269 16708 -5561 -25,0
Vaasan seutukunta 16949 13428 -3521 -20,8
Muu maa 323773 222850 -100923 -31,2
Liite 5. 10 kaupunkiseudun väestöennusteen lähteet
Kuolleisuuden lähteet:§ Tilastokeskus: kuolleet§ Tilastokeskus: väestörakenne§ Tilastokeskus: väestöennusteen kuolleisuuskertoimet§ THL sotkanet: ikävakioitu kuolleisuus
Syntyvyyden lähteet:§ Tilastokeskus: Syntyvyys§ Tilastokeskus: Väestörakenne
Maan sisäisen muuttoliikkeen lähteet:§ Tilastokeskus: muuttoliike§ Tilastokeskus: väestörakenne§ Tilastokeskus: Väestötilastopalvelu, muuttoliike ja väestönmuutokset
Kansainvälisen muuttoliikkeen lähteet:§ Tilastokeskus: muuttoliike
Liite 6. Miten syntyvyys laskettiin
§ Syntyvyys perustuu alueen 15-49–vuotiaiden naisten määrään, joka kerrotaan 5-vuotisikäryhmittäisillä (erikois)hedelmällisyys-luvulla.
§ Jokaiselle tarkasteltavalle alueelle on laskettu oma erikoishedelmällisyysluku, jolloin alueelliset erot syntyvyydessä tulevat huomioiduksi. Syntyvyys on laskettu joko ennustettavan alueen syntyneiden määrästä, tai jos alueen väestöpohja on ollut riittämätön, vastaavan hedelmällisyystaso alueen syntyneiden määrästä.
§ Ikäryhmän 15-30–vuotiaat kohdalla on käytetty vuoden 2018 alueellista (ennakko)hedelmällisyyslukua ja yli 30–vuotiaiden ikäluokissa kolmen edeltävän vuoden keskiarvoa. Kehyskuntien syntyvyyttä on pudotettu ylimääräiset -5%, sillä syntyvyys on lähtenyt vasta viimevuosina laskuun kyseisellä seudulla: trendi joka tapahtui jo 2010–luvun alussa muualla maassa ja keskuskaupungeissa.
§ Matalamman syntyvyyden herkkyystarkastelussa syntyvyyttä on vähennetty -5% vuoden 2018 arvosta.
§ Ikäluokittaisten hedelmällisyyslukujen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
§ Syntyvyydessä tapahtuneet muutokset selittävät merkittävästi eroja eri ennusteissa.
Liite 7. Miten kuolleisuus laskettiin?
§ Kuolleisuus on laskettu jokaiselle ikäluokalle perustuen vuosien 2010-2017 kuolemanvaaroihin yksivuotisikäryhmissä, jotka perustuvat alueellisiin 5-vuotisikäryhmiin suhteutettuna koko maan kuolleisuuden jakaumaan viisivuotisryhmän sisällä.
§ Koska alueiden välillä on huomattavia eroja, kaikki kuolemanvaarat on asetettu kertoimilla vastaamaan alueen edeltävien vuosien kuolleisuutta. Kertoimet perustuvat tarkasteltavan alueen kuolleiden määriin tai matalamman väestöpohjanalueella vastaavan kuolleisuuden alueen kuolleisuuteen.
§ Kuolleisuudessa on huomioitu kuolleisuuden lasku vuosien 2010-2017 aikana.
§ Kuolleisuuden laskelmissa huomioidaan odotettavissa oleva eliniän kasvu, joka on laskettu Tilastokeskuksen kuolemanvaarojen muutokseen perustuvasta aineistosta vuosina 2018-2040.
§ Kasvava kuolleisuus väestön ikääntymisen johdosta on keskeinen väestönkehitykseen tulevaisuudessa vaikuttava tekijä.
Liite 8. Miten kuntien välinen muuttoliike laskettiin?
§ MDI:n ennusteessa muuttoliikkeen kuntien välinen muuttoliike perustuu suhteellisiin muuttoalttiuksiin.
§ Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden asukkaille on laskettu ikäluokittaiset ja sukupuolikohtaiset muuttoalttiudet suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet perustuvat 5-vuotisikäluokkiin, mutta muuttoaltteimmissa ikäluokissa (15-34-vuotiaat) muuttoalttiudet perustuvat yksivuotisryhmiin.
§ MDI:n ennusteen malli huomio ikäluokan koon vaikutuksen muuttajien määrään ja ikäluokan kehityksen vaikutuksen muuttajien määrään. Lisäksi ennuste huomio tulo- ja lähtömuuton kohdentumisen vaikutukset: jos tietty alue saa suurimman osan muuttovoitosta muutamalta alueelta, on tämän alueen muuttoliikkeen kehitys hyvin riippuvainen näiden muutaman alueen väestönkehityksestä.
§ Muuttoalttiuksien sekä muuttoliikkeen ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
§ Vaihtoehtoinen trendilaskelma perustuu oletukseen, että muuttoliikkeen volyymi pysyy vastaavana kuin vuosina 2010-2018 keskimäärin. Ikä- ja sukupuolirakenne pysyy vastaavana koko ajanjakson ajan. Vaihtoehtoinen trendilaskelma ei huomio ikäluokkien koon tai alueellisen väestönkehityksen muuttumisen vaikutusta muuttoliikkeeseen, joten trendilaskelman toteutuminen vaatisi huomattavan ikäluokkien muuttoalttiuksien kasvun toteutuakseen.
Liite 9. Miten nettosiirtolaisuus laskettiin?
§ Tulevan kansainvälisen muuttoliikkeen oletetaan pysyvän volyymiltaan vastaavana kuin keskimäärin vuosina 2010-2018 sekä MDI:n ennusteessa, että vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa. Vuosi 2018 on käytettävissä oleva ennakkotieto.
§ Oletuksena on, että nettomaahanmuuton volyymi, ikä- ja sukupuolirakenne säilyy vastaavana koko ajan-jakson ajan. Ennusteessa on huomioitu erikseen maahanmuutto sekä maastamuutto.
§ Vuosi 2016 on jätetty kokonaan huomiotta Suomeen suuntautuneen epätavallisen voimakkaan maahanmuuton vuoksi vuonna 2015, joka näkyy vasta vuoden 2016 tilastoissa.
§ Nettomaahanmuutto on laskettu 5-vuotisikäryhmiin jokaiselle ikäryhmälle sillä oletuksella, että siirtolaisuus jakautuu tasaisesti jokaiselle ikäluokalle 5-vuotisryhmän sisällä.
Liite 10. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 1 (2)ENNUSTEEN KOMPONENTTI
TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE
SYNTYVYYS Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia hedelmällisyys-alueita. Tätä pienemmät kunnat yhdistetään 35 000-70 000 asukkaan hedelmällisyysalueiksi hedelmällisyystasolta vastaavien kuntien kanssa. 14-50 -vuotiaille naisille on laskettu ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut viiden edeltävän vuoden ajalta. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan.
Yli 50 000 asukkaan alueet ovat oma hedelmällisyysalue. Tätä pienemät alueet yhdistetään osaksi laajempaa vastaavaa aluetta. 15-49 -vuotiaille naisille lasketaan viisivuotisryhmittäiset hedelmällisyysluvut joko viime vuoteen, tai kolmeen edeltävään vuoteen perustuen. Syntyvyyden oletetaan pysyvän vakiona koko ajanjakson ajan.
KUOLLEISUUS Koko maahan on määritelty 20 kuolleisuusaluetta. Asukas-luvultaan yli 175 000 asukkaan kunnat ovat omia kuolleisuusalueita. Pienemmät kunnat on yhdistetty 150 000-400 000 asukkaan kuolleisuusalueiksi. Kunnan kuolleisuusalue ei riipu maantieteellisestä sijainnista vaan vuosien 2008-2014 ikävakioidun kuolleisuuden perusteella. Kuolleisuus on laskettu viideltä edeltävältä vuodelta. Satunnaisvaihtelun vuoksi 0-17 vuotiaiden ja yli90-vuotiaiden kuolleisuus on laskettu koko maan tasosta
Kuolleisuus perustuu vuosien 2010-2017 kuolleisuuteen, jossa on huomioitu kuolleisuuden lasku tänä aikana. Kuolleisuusalueena toimii pääsääntöisesti ennustettava alue, jos alueen väestöpohja on riittävä. Väestöltään pienempien alueiden kohdalla on käytetty laajemman alueen kuolleisuutta satunnaisvaihtelun välttämiseksi, siten, että suurimman kuolleisuuden ryhmissä on käytetty alueen omia kuolleisuuslukuja. Alle 20–vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden kuolleisuus perustuu kuitenkin koko maan arvoihin satunnaisvaihtelun välttämiseksi. Kuolleisuuden vähentyminen eliniän nousun myötä perustuu Tilastokeskuksen ennusteeseen kuolemanvaaran laskusta.
ENNUSTEEN KOMPONENTTI
TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖENNUSTE MDI:N VÄESTÖENNUSTE
KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO
Kunnat jaetaan 84 lähtömuuttokategoriaan 0–6- ja 16–44-vuotiaiden lähtömuuttoalttiuden perusteella vuosina 2010–2014. Yli 35 000 asukkaan kunnat ovat omia lähtöalueita,pienemmät on yhdistetty suuremmiksi alueiksi perustuen alueen muuttoalttiuteen. Lisäksi koko maa on jaettu 15 suurmuutto-alueeseen. Suurmuuttoalueiden välisiä muuttoja väestöennusteessa lasketaan muuttotodennäköisyyksien avulla. Kunnille on laskettu tulomuutto-osuudet kussakin ikä-ja sukupuoliryhmässä a) omaan suurmuuttoalueeseen jääneistä muuttajista, b) muilta suurmuuttoalueilta tulevista muuttajista. Muutto-todennäköisyydet perustuvat viiteen edeltävään vuoteen. Muuttotodennäköisyysien oletetaan pysyvän samoina koko ajanjakson ajan.
MDI:n väestöennusteessa muuttoliike perustuu ikäluokittaisiin suhteellisiin muuttoalttiuksiin keskimäärin vuosien 2015-2017 aikana. Koko maa on jaettu 48 muuttoalueeseen, joiden väestölle on laskettu ikäluokittainen muuttoalttius suhteessa kaikkiin muihin muuttoalueisiin. Muuttoalttiudet on laskettu sekä ikäluokittain, että sukupuolittain. Muuttoalttiuksien oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan. Muuttoalttiudet määrittävät, kuinka moni kyseisen vuoden kustakin ikäluokasta muuttaa kullekin alueelle.
Vaihtoehtoisessa trendilaskelmassa muuttoliike perustuu alueen tulo- ja lähtömuuttoon vuosien 2010-2018 aikana. Aikaväliltä lasketaan keskimäärin vuodessa alueelle kohdistuva muuttoliike 5-vuotisikäluokissa ja muuttoaltteimmissa muuttoryhmissä yksivuotisikäluokissa. Ikä- ja sukupuolirakenteen oletetaan pysyvän samana kuin vuosina 2010-2018 koko ajanjakson ajan.
NETTOMAAHAN-MUUTTO
Koko maahan kohdistuvan nettomaahanmuuton oletetaan olevan 14 000 vuonna 2015 ja tämän jälkeen 17 000 henkilöä vuodessa. Maahanmuuton ikäjakauma ja sukupuoli vastaa vuosien 2010-2014 jakaumaa. Maahanmuutto jaetaan jokaiselle suurmuuttoalueelle perustuen maahanmuuton osuus-kertoimiin. Suuralueen muutto jaetaan kunnille perustuen tulomuuton osuuskertoimiin.
Maahanmuutto perustuu ennustettavalle alueelle kohdistuvaan maahanmuuttoon ja seudulta lähtevään maastamuuttoon. Määrä lasketaan käyttämällä vuosien 2010-2018 keskiarvoa ilman vuotta 2016 kaupungistumisen skenaariossa. Maahanmuuton ja maastamuuton ikärakenne perustuu 5-vuotisryhmien muuton jakaumaan vuosien 2010-2017 aikana (maahanmuuton ja maastamuuton jakaumat ovat erilaisia). Maahanmuuton ja maastamuuton volyymin ja rakenteen oletetaan pysyvän vastaavina koko ajanjakson ajan.
Liite 11. Tilastokeskuksen ja MDI:n väestöennusteen oletukset 2 (2)
@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.fi