LENTO ATLANNIN YLIJöi*Hl lt> is-i I mÄlaJvd. 2.R.Jlr .■'AkcnnushaHiasa-rvtvn TKcvrso kmofiusi«v.'t<fvsS&nu.rne*f>s

mmamma*aaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaa\m\\avaaa\\r amaa\UAaa^mmm**l W.• K m^_^^^V^_^^_^_^T^^IM-_^_^_^9_ffl-_^_Hr^-- 0 Jf mSSi*' ATMmjSSSSS» mVrnaWEt S '* ' ' * fjSK^UUHfc

%*^^^maaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaammåtaM^^^^K^m

Ette milloinkaan kaipaaetelähedelmien maukkuutta

jos ostatte

KARL FAZERINverratonta Hedelmämarmelaadia

jota saa pitkin vuotta!I'm■< .'■:•.- 'iu

,11 I II I.. a———_. I I —-

HUONEKAL UcTAErikoisalaninie huonekaluvalmistuksessa on "arkinenkaunis", vakiomalliset huonekalut huoliteltua ty}iiä,vailla prameutta, mutta viihtyisiä kultivoidussa asus-saan. Nämä kalustot ovat hinnaltaan verrattain halvat,

joten myöskin vaatimattomissa olosuhteissaelävät perheet voivat tällaisen

itselleen hankkia.-.■"■.' A •

STOCKMANKT asJÉfpijipleltäeasä kusta,•iniisarriailu jiiirustnksi- \y |fn*_:

n,e,i, kiinnittäen huumiansa /leiiki/ä/.-a/i/aiseen *fyJFmakuunne sekä tairamuksiinne hintaan naii,Ien. *\^^

ii M AI T Yui' A JAT:K K II AVA X VV V SKP P Ä T K H 1) A S

Ilmoitustilu

Gray-autojenvilkas kysyntä

°"V|_B/«ifVfI tilauksen•t?/ys^""''r*

'''"'kaatvoivat edelleensaadavallisia an I oja

i ; s M o r a i7 h| varastostammei i

Pieni bentslinln-| kulutus, suuri luotettavalsuusj ja miellyttävä ulkoasu asettavat

a GRAY-AUTONensi sijalle keveiden autojen sarjassa

HC*_B_fla_i_i — _______■—^******——*****t*^m^^^^^^^^^RIIHIMÄKI.I

ä— eWrOEIW I tnWILw*9 Ensimmäinen, Yksinmyyjävaalii hyvää huolenpitoa. Suun ja hampaiden J°.. keväällä _*,- u o m e s s a

hoito on yksi tärkeimmistä. Käytä kiiruhti -meiltäaina Illodin suuvettä, joka ostamaan Gray-

on ensiluokkainen auton oh Arne- ffJlltJli: jrohdosaine. rikan takaläi *W WM.Ua-.AJ*! 'Inen ministeri I * *w • ■\\m *m** •—~

I !

ä Miellyttävän makuisia

*^/m4mmAHJftmftf~' |^HjCARAM^

selviytyy' VV © laämanslkka, Saturnus,

kuin mW\W '^_^___ES.:"itsaippuoiden avulla. a\\*mAaaaam**VmÉ& ikkukaram Xipp-Napp,Erusmie. fltt': Kävelykeppejä. Kas-Kas,lainkaan knimtuihoa, vaan _H Afa*5rt*-. Monptnsit',puinnistani miellyttävän tunteen, Erasm,e saippuassa m\m\\WAma*-a*\*\?mm\******\t************mk**mu/e mitään „täy'teainet/a", „kautlaallaan" >aar^ni < Kerma,/luhdasta partasai],p,iaa. Lisäksi on Krasmieissä ylyse- 9W^M<\\***V%MMMMMMMMMMMMM\rBK^t\riiniä ja yrttijmIsa mia, jalka suojelevat iltoliiioknsia ja Mentos yskäkaram.antaen 1 iholle luonnollisen tasaisuuden jiarriiuajou jälkeen. /*/"-s rmtakaram.

Hajuvesi- ju Ilahdosvurustoissa Hedelmä karani.

,, a m maaa\naa\\\a\*\\^Ba*\\************\\mmmm*' '^wmaawAaaa*a\^Aaaaaa\'■' '•' ■ **Wt§krTmm*************m

'"' J'r j?&iMaaaaaam

Ilmoitussivu.

OLAVINLINNAsyksyillan kalseassa valaistuksessa. — Valok. Aarne Jonasson.

x?n?viri&rf}VTi.l •UTTD-gJsjTriJILAFrKATU lO

1320

Pääkaupunkilaisen päiväkirja

[si»||=sßs] uhukaamme politiikkaa, mutta sellaista ja* I ieSfcyP s tavoin, ettei se polta sormia, ei omi-<im&-i4i'?f*> amme e'ka muiden. Palohaavat ovat ikäviä,

ne kirvelevät niin kiukkuisesti, varsinkinn***F==gLi*l!]l| omassa nahassa.

Nykyisin on ilma täynnä politiikkaa. Ja kummakylläl huvittavaa ja humoristista. Toistaiseksi aivanharmitontakin. Ilman salaisia sarvia ja peitettyjä piik-kejä. Mutta sarvet kasvavat ja piikit tulevat.

Sitä voisi melkein sanoa arvoitusten politiikaksi. Mo-nestakin syystä. Sen keskipisteenä on näet suuri kysy-merkki, suuri tuntematon, suuri X. Ja kun kerran Xon pelissä, niin syntyy ekvatsioni, joka vuorostaan syn-nyttää uusia ekvatsioneja, jotka taas vaativat uusia tun-temattomia kirjaimistomme loppuhännästä.

Päivän politiikkaa voisi sanoa kannunvalamiseksikin.Sillä toistaiseksi se enimmäkseen pysyttelee kahvi- jateeserviisien ympäristössä. Se ei vielä ole ehtinyt edesvakavampien päivällisten tukevampien ruokien palan-painikkeeksi. Mutta vielä se ehtii. . . ehtiipä paljonpidemmällekin.

Voisi sitä, jos niin tahtoisi, nimittää myöskin helppo-tajuiseksi amatööripolitiikaksi, sillä amattipolitikoitsijammeeivät vielä ole ottaneet sitä lopulliseen ja ratkaisevaanharkintaansa. Mutta ottavat kyllä, kun aika on täytetty.

No niin. . . Suuri X on matematiikassa tuntematonluku, joka tulee tunnetuksi, kun muutamilla muilla kir-jaimilla, jotka merkitsevät enemmän tai vähemmän mie-livaltaisia arvoja, toimitetaan määrättyjä laskelmia.

Suuri X on politiikassa aivan samanlainen ilmiö.Siis siinä politiikassa, jota ilma näihin aikoihin on täynnä:tasavallan tuleva presidentti.

Tapasin eilen kadulla kolme tällaista suurta X:ää.Kohotin hattuni hyvin korkealle ja kumarsin hyvin sy-vään. Asianomaiset katsoivat minuun pitkään enole heille ennen yhtä kunnioittavaa tervehdystä suonut.Mutta jos he olisivat ottaneet vaivakseen seurata minuajonkun matkaa, eivät he enään olisi ihmetelleet. Sillä heolisivat silloin tulleet huomaamaan, että tervehdin nykyi-sin kaikkia tuttaviani — arvoon ja asemaan katsomatta— yhtä alamaisesti. Se on varminta. Sillä tyynessävedessä uivat suurimmat kalat! Ja suuri X voi piilläminkälaisessa haahmossa tahansa (suuri X ja suuriX:tär - viimeksi mainittu vähintään yhtä tärkeä, mo-nessa tapauksessa vielä tärkeämpi kuin ensiksimainittu).

Tänään on X -Virkkunen, huomenna se on Kallio,ylihuomenna Vuolijoki ja viikon perästä Ryti. . .Jakun siihen päivään, jona se todellakin on jokumäärätty »tavallinen suomalainen mies», vielä on kuu-kausia, on varminta olla kohtelias kaikille. Sillä nimetmuuttuvat alinomaa.

Se on sentään vähän ihmeellistä, että yhden ihmi-sen valitseminen erääseen, vain kohtalaisen hyvin pal-kattuun virkaan, saa aikaan levottoman liikehtimisen kokomeidän muurahaiskeossamme. Onhan niitä paljon pa-remmin palkattuja virkoja, joissa on vapaa asunto, valo

ja lämpö kuukausitulon lisäksi, edullisempia virkoja, joi-den täyttäminen tapahtuu aivan hissukseen. Eikä vainparemmin palkattuja, vaan myöskin suuremmalla vallallavarustettuja. . .Minusta tuntuu, että Suomen Kansallisteatteri tekitaktillisen virheen, kun se jo aivan syyskauden alussaesitti »Bastos Rohkean». Sen olisi pitänyt säästää sepresidentinvaalin aikaan. Ja silloin näytellä sitä sekäpäivä- että iltanäytäntönä. Toisin vuoroin olisi Bastok-sesta pitänyt tehdä kuningas, toisin vuoroin presidentti,päivällä vasemmistolainen, illalla oikeistolainen ja sun-nuntaisin edistysmielinen. Silloin kappale olisi tyydyt-tänyt kaikkia myöskin maalaisliittolaisia, joiden ny-kyisin sanotaan seisovan toisella jalalla monarkistien, toi-sella republikaanien leirissä.

Mutta kenties voi asian vielä parantaa. Eiköhänolisi mahdollista saada Suomi-Filmi ikuistamaan »BastosRohkea» valkoiselle kankaalle. Paavo Jännes saisi vir-kavapautta (ilmauksen ajaksi, sillä nimiosassa pitäisikaikkien suurten X:ien saada vuorotella. Siitä tulisi sillätavoin todellinen opetusfilmi, jota olisi hyödyllistä vei-vata jokaisessa maamme kolkassa. Se avaisi varmastimonen silmät, ja suurten X:ien lukumäärä vähenisi ai-van vaivattomasti.

Lapsillahan on kaikennäköisiä päähänpistoja.Niitä oli meillä, kun me olimme lapsia, ja niitä on vielänykyajankin lapsilla. Kun me olimme lapsia, oli vieläkeisareita maailmassa, ja siksi me sanoimme: »Jos minäolisin keisari, niin minä tekisin sitä ja sitä». Nyt sano-vat lapset toista, sillä he seuraavat aikaansa.

Eräänä päivänä tuli Lars-Eerik äitinsä luo, painoikiharaisen päänsä hänen syliinsä, katsoi häntä suurilla,varhaisvanhoilla silmillään ja sanoi: »Äiti, jos minä oli-sin kuningas, niin minä söisin jäätelöä joka päivä«*. Äitikysyi: »Etkö sinä koskaan ajattele: jos minä olisin pre-sidentti?» Poika: »En. Annan suurten lasten niinajatella, minä leikin vain kuningasta».

Lars-Eerik on harvinaisen viisas miehenalku.Onhan sitä lupa laskea leikkiä vakavistakin asioista,

kun sen tekee säädyllisellä tavalla. Ja niin paljon huu-morin tajua täytyy edellyttää olevan meidän suurillaXuliämme, etteivät he pakinaani pahaksi pane. Samoinsuurilla. X:ttärillä. Ettei nimittäin käy minun niin kuinkävi muinoisen pilkkakirveen, joka eräässä presidentinvastaanotossa sanoi ympärillään seisoville: »Joka kerran,kun kuljen tämän talon ohitse, rukoilen Jumalaa, ettähän varjelisi minua, ettei minun koskaan tarvitsisi muut-taa tänne asumaan». Eräs kunnioitettu rouva kääntyisilloin hänen puoleensa ja kysyi vakavasti: »Pelkäättekö,että sellainen vaara todellakin on olemassa?» »Epäile-mättä», vastasi pilkkakirves, »se uhkaa minua aivan yhtäpaljon kuin Teitäkin, armollinen rouva». Arvatkaas, mitärouva silloin sanoi: »Oh, sitä minä en todellakaan tien-nyt». Ja pilkkakirves miettii vielä tänäkin päivänä,kumpiko heistä oli suurempi koiranleuka. Niinkuin sitä

Bagheera.kannattaakin miettiä.

1321

Yli Atlannin pilvien teitäSuomen Kuvalehdelle kirjoittanut

H. C FLEMMINGZ. R. Ulin Amerikaan kuljettaja

Kuten mmc numerossa to mainitsimme, olemme saaneet saksalaiselta kirjeenvaihta-jaltamme kiintoisan selostuksen suuresta ilmalaivasta, joka Saksassa on valmis-tettu korvaussuorttuksek*! Amerikan laivastolle. Lehteä pomoon pantaessa tiesivätpätvälehdet kertoa laivan lähtevän matkalleen maanantaina, t. k6 prnd, mikäli st/loin sattuu olemaan sopiva sää. Viimekerralla mainitsimme myös, ettJ selostuksemme onlaafinut kysymyk"ex%äole\.an laivan päällikkö,kapteeniluutnantti H. C. Flemming.

merika-ilmalaivankoe-lennot ovat loistavastionnistuttuaan nyt-

temmin päättyneet. Mie-histö on saanut mitä suu-rimman luottamuksenkaunista laivaansa koh-taan jatuhannet saksalai-set ovat nähneettämänvii-meisen saksalaisen ilma-laivan sillä matkalla, jokatehtiin kautta koko Saksan-maan ennenkuin se lähtisi mat-

suoritukseksi Amerikan laivastol-le. Nykyisin kohdistuu huomio

tähän lentomatkaan ei vainSaksassa, vaan koko maail-massa, jakysymykset sellai-set kuin, koska matka alkaa,onnistuuko se,ovat kaikkienhuulilla. Saksalaisia, jotka

jo kauan ovat seuranneetmatkavalmistuksia, eivät ner erikoisesti askarruta, vaan sen-

sijaan kysymys: kuinka kauanmatka yli valtameren tulee kestä-

mään?Tämä ei ole suinkaan ensim-

mäinen useampipäiväinen matka,jolle joku ilmalaiva lähtee. Jokesällä 1917 teki ilmalaiva L. Z.

120 yli satatuntisen koematkan Itämeren itäosiinja tämän matkan kokemuksien pohjalla lähti samanvuoden syksyllä ilmalaiva L 59 matkalle ltä-Afri-kaan viemään saksalaisille sotilasjoukoille Lettow-Vorbeckiin ampuma- ja lääketarpeita. Myöskinmatka valtameren yli on aikaisemmin suoritettu,nimittäin englantilaisen ilmalaivan R. 34:n tekemä,joka kesällä 1919 kulki Englannista New Yorkiin,palaten takaisin lyhyen pysähdyksen jälkeen. Myösranskalaiset ovat suorittaneet useita pitempiä lentojaL 72:11a(Dixmuiden), m. m. 118 tuntisen matkanVälimerelle, kunnes laiva viime vuoden joulukuussayhä vieläkin selittämättömällä tavalla hävisi jäljet-tömiin.

Huomattavin matka on kuitenkin se, jonka L 59teki Jambolista (Bulgariassa) Afrikaan, koska seasetti suurimmat matkavaikeudet. Matka kävi yli

Amerikaa vartenrakennettu zeppeliini kohoamassailmaan lähteäkseenensimäinIlekoematkalleen.

L. 2.. 126-n ohjaaja- ja matkusiajakorrdooli.

Kapteeniluutn. Flem-ming, ilmal. ohjaaja.

1322

alueen, jossa oli tarkoin seurattava vihollisen liikkeitä. Ilma-tieteelliset seikat olivat tien varrella melkein tuntemattomat jatoivat suuret lämpövaihtelut vaikeuksia, kuljettajalla kun eiollut käytettävänään sellaisia merenkulkuvälineitä kuin nykyi-sellä L. Z. 126:11a. Kuljettaja ei voinut ottaa kipinä-vastaanottajalla säätiedoituksia kuten nyt. Marraskuun4 p:nä oli laiva tuotu rakennuspaikastaan StaakenistaJamboliin ja lähti marraskuun 21 p:nä aamulla lastinaankonekiväärejä, kiväärinammuksia ja lääketarpeita pitkällematkalleen.

Kulkien nopeaa vauhtia Vähän-Aasian yli, saavuttise Afrikan rannikon marraskuun 22 p:n aamunkoitossatuhannen metrin korkeudessa kulkien. Ilmalaivan ollessaChartumista länteen, matkan puolivälissä, sai se langatto-malla käskyn palata erään luulotellun vihollismiehityksenjohdosta, ja palasi 95 tuntisen matkan jälkeen marras-kuun 25 p:nä takaisin lähtöpaikkaansa Zamboliin, tai-val|ettuaan 6,800 km keskimäärin 71 km:n vauh-dilla.

Kaikkien näiden matkojen kokemukset on otettunyt huomioon L. Z. I26:tta rakennettaessa. Edellinenkone oli rakennettu ennen kaikkea sotaa varten, tässä onsensijaan kiinnitetty suurin huomio kantokykyyn ja mat-kustajien ja miehistön mukavuuksiin. Moottorit, jotkaviimeisissä sotakoneissa olivat vain 260 hevosvoimaisiakukin,rakennetutkaksi-tai kolmepäiväistä yhtämittaistakäyttöävarten,ovat nytkorvatut uusilla Maybach-moottoritehtaan tuot-teilla. Viisi moottoria, kukin 420 hv., on sijoitettunaneljään, kummallakin puolella olevaan erikoisgondooliinja viidenteen gondooliin, joka on peräkeulan alla.

Rakennuksessa on kiinnitettytärkein huomio suurimpaan kantavuu-teen japienimpään polttoainekulutuk-seen: kaikki uudistukset: kävntiinpanopuristetulla ilmalla, rullaiaakent y. m.ovat tarkoin koeteltuja ja yksivuotisenkuormituskokeilun perusteella onkone pantu kokoon niin, että suurinturvallisuus huolellisen työn kannaltaon taattu. Pääetu moottoreissa on se,että ne välittömästi voidaan kääntäätakaperinkulkua varten, joten laivanohjattavuuskvky suurenee. Kulku-nopeus on kaikkien koneiden käy-dessä 116km tunnissa, tavdellä vauh-dilla 130 km.

Välttämättömät valmistelut mat-kaa varten ovat jo hyvän aikaa sittenalotetut, ruokavarat 28-henkisellemiehistölle ja 3 tai 4 vieraalle, mukanaseuraavalle amerikalaiselle, huolelli-sesti varustettu, samoin on tehty tarkkasuunnitelma matkatavaroiden mukaanottamisesta. Suurimman tilan 46tonnin normaalilastista ottaa benziini,joka on aluminiastioissa molemmillapuolilla kävelytietä, joka on rungonsisällä. Nämä astiat ovat toistensakanssa yhteydessä putkilla, jotta olisimahdollista valinnan mukaan ottaabenziiniä laivaan eri kohdista. Tämäon hyvin tärkeätä tasapainon suhteen.Benziiniä voidaan ottaa n. 33,000 kg,joka riittää n. 110 tunnin matkaa var-ten. Ei voida kuitenkaan varmuudella

sanoa, voidaanko tämä määrä benziiniä ottaa mukaan, sillä lai-van kantovoima riippuu osittain lähtöpäivänä vallitsevista sää-suhteista. Laskeva ilmanpaine, samoinkuin nouseva lämpötilavähentää laivan kantavuutta huomattavasti. Kymmenen asteenlämpönousu merkitsee 280ko:n k.intovoimahäviötä, joka vas-taa kolmea matkustajaa, jos arvioimme matkustajien keski-painoksi n. 80 kg. Millimetrin lasku barometrissä vähentää115 kg lastista. Päinvastoin nouseva barometri ja laskevalämpötila muuttavat asian edullisemmaksi, joten on toivot-tavaa, että lähtö sattuisi hyvin koleaksi syysaamuksi, jolloinbarometri olisi mahdollisimman korkealla.

Tavallisin kysymys on, mitä tietä tultaan käyttämään.Sanomalehdissä on mitä erilaisimpia tiedoituksia matkasuunni-telmasta. Kolme tietä Atlannin yli tulee kysymykseen.I,yh) in näistäkulkee sitä isoympyrää pitkin, jokakäy Grönlan-din kautta Newfoundlanninyli. Tämän tien tuntemattomat il-mastoseikat tekevät kuitenkin senmahdottomaksi. Toinen tienoudattaa Europan jaAmerikan välisen höyrylaivaliikenteensuuntaa. Se kulkee Englannin kanaalista isoympyrän yli pistee-seen, joka on 40 pohj. lev. ja 47° länt. pit. Siitä edelleenjälleen isoympyrän yli Amerikan rannikolle. Tämä tie tuottaasuuria etuja, laivareitin seuraaminentekeemahdolliseksi saadalaivoilta säätiedoituksia. Kesällä pitäisi tämän suunnanolla ilmapurjehdukseen sopivan, sillä minimit pysyvätyleensä tämän linjan pohjoispuolella, eivätkä tuo myrskyisiätuulia.

Talven lähetessä muuttuvat tuulet yhä enemmän myrskyi-siksi ja ulottuvat kauemmaksi etelään, niin että silloin näyt-tää sopivammalta lähteä kolmatta tietä, joka on melkoistapitempi, mutta jota käyttäen myös myrskyisten länsituulten

Amerikan ilmalaiva L. Z. 126 ensimäisellä koematkallaan Berlinin yläpuolella.

1323

taholta uhkaava vaara melkein kokonaan välttyy. Ainoas-taan viimeisen kolmanneksen matkasta voivat tehdä vaa-ralliseksi Länsi-Intian vesillä syntyvät, Meksikon lahden ylipuhaltavat ja Floridan rannikon vieritse Atlannin valta-merelle suuntautuvat troopilliset pyörremyrskyt. Kumpaanäistä molemmista viimeksimainituista teistä tullaan käyttä-mään, ei ole tällä hetkellä vielä varmaa asiassa teh-dään päätös vasta vähää ennen matkalle lähtöä Atlannillavallitsevan yleisen säätilan perusteella.

Sääsuhteiden todennäköisestä kehityksestä voi saadajokseenkin paikkansapitävän kuvan merkitsemällä »sää-kartalle» ne säätiedot, joita europalaiset ja amerikalaisethavaintoasemat levittävät radioteitse. Maa-asemain havain-toja täydennetään Atlannilta saapuvilla, höyrylaivain lähet-tämillä sanomilla, ja kuvaavat ne hyvin korkea- ja matala-painekohtien ja niiden aiheuttaman tuulensuunnan javoimakkuuden muodostamaa tilannetta. Valtameri-ilma-laivan kuljettajan tulee ensi sijassa ollaetevämeteorolo-gi, mutta sitäpaitsi tulee hänellämyös olla hyvät tiedot purjehduk-sesta voidakseen ohjata aluksensalyhintä tietä valtameren yli. llma-laivan ohjaaminen vaatii sellaistatietoja, joita jokainen voi hankkia,niinkuin auton ohjaamisessa. Muttataitavaan ohjaamiseen kuuluu moni-vuotinen kokemus, atvankuin suuren laivankuljetukseen, joka myös uskotaan vain sellaisillekapteeneille, jotka monen vuoden aikana ovat käytän-nössä nämä kokemukset koonneet. Ilmapurjehdusmuistuttaa merenkulkua, sillä samoja apuneuvoja,merikarttoja, kompassia, sekstanttiaj. n. e. käytetään samallatavalla kummassakin.Paikanmäärääminen au-

Ringon, kuun jatähtien mukaan tapahtuu aivan samallalailla.ja>'kipinäpeilaamista»käytetäänkysymyksessolevalla laivalla en-si kertaa purjehdusapuneuvona. Tähänastiset tätä tarkottavatkokeet antavat aihetta odottaa yhtä hyviä tuloksia suurilla, ilma-purjehduksessa kysymykseen tulevilla välimatkoilla, kuin ononnistuttu saavuttamaan lyhyillä etäisyyksillä merenkulussa.

Että alus eheänä ja turvallisesti saapuu Amerikaan,siitä ei ole matkatovereiden kesken mitään epäilystä.Kauanko matkalla viivytään, riippuu sääsuhteista. Seseikka ainakin on varma, ettei matka tule olemaan mikäännopeusennätys. Siitä voitosta on myöhemmin nousevakiista sellaisten ilmalaivojen kesken, jotka erikoisesti ovatnäitä matkoja varten rakennetut, mutta että saksalaisetnäiden liikennealusten kehityksessä tulevat jotain osaanäyttelemään, sen on L. Z. 126:nmatka todistava. Silläkun ympärysvalloilla on ilmalaivain kehitykseen nähden

vapaat kädet, on saksalaisilla rauhansopimuksen ehtojenkautta riistetty mahdollisuus suurten alusten rakenta-

Vieressä, L. Z. 126 taitavan..tallinsa' edustalla Kaikklkuvat talok- Pr. Ph N. S.

UUTISIAMUOTOKUVINA

miseen. Tuon laivan matka on osottava, etteivihollismailla ole kaikista yrityksistään huolimatta

ollut mahdollista anastaa heiltä johtoasemaaitmapurjehduksen alalla.

OILI SIIKANIEMI.laulajatar, antaa tänään kon-

sertin yliopistolla. THEODOR SCHAUMAN,kenraali. Turku. 75 t'.

13. 10. 24.

HUGO HERTZBERG,pankinjohtaja. Helsinki. 60 v.

13. 10. 24.

ALFRED HACKMAN.filos.toht.. mu\romies Helsinki.Tåyltåtl I. k 14 p:n/l 60 i

1324

RAIVOMYRSKYNTUHOTÖITÄ

1. Vanhapariskunta tyh-jentää asuntoaan Terijoella.Talo, joka sijaitsee n. 200 mrannasta, oli ikkunan yläosaamyöten vedessä. — ValokJ. Martikainen.

2. Kalastaja Parvalin,Terijoella, omistaman asunnon(2 huonetta jakeiUio) ja huvi-lan (3 huoneita jakeittiö) jään-nökset. Rakennukset sijaitsieat150 m. rannasta. — Valok-]. A. Seppänen.

3. Import O. Y:n, Sal-mista, hinaaja-alus "Aleksan-teri",joka hukkui myrskyssäSuomenlahdella hinatessaankahta propsiproomua. Aluksenmukana hukkui koko miehistö,7 henkeä. — Valok- M.Peltonen.

4ja 5. Kaunis rantakäy-tauä Terijoella ennen myrskyäja myrskyn jälkeen. — Valok-J. A. Seppänen.

1325

TUHOTÖITÄ

7. Terijoella sijaitseva talo, jonkaylilaineet löivät ja siirsivät sen koko-

naisena paikoillaan. — Valok. /• Mar-tikainen.

6. Myrskyn riehuntaa Koivistolla.Kottarlahden maantie myrskyn parhail-laanraivotessa.— Kaarlon Valokuvaamo.

8. Terijoella sijaitsevan 2 m kor-kean betonimuurin maan puoleiselta sl-culta huuhteli vesi maan ja itjiWle/unkäytävän, joka oli vallin tasalla, jakuljetti sen kapi. Heikeliin puutarhaan.— Valok. J- Martikainen.

9ja 10. Kalastaja Nokkosen asuntoTerijoella. Merenpuoleiselta seinustaltaoeivät aallot perustukset runnellen kfkorakennuksen kelvottomaksi. Yläkuvassaikealla näkyy aaltojen huuhtoma äkki-jyrkkähiekkakumpu. Viereisessäkuvassanähdään kaatuessaan katon murskannut'antahonka. — Valok- J- A. Seppänen.

1326

Katoavaa ja kadonnutta6ielläkin on jo syksy.

Puistossa käy hävitys: suuri, mieletön, kylmäkäsi raastaa lehtiä lehmuksista ja vaahterista, siroit-

taen ne maahan kelmeinä ja kahisevina. Tuuli nostaamuodottomia, levottomasti liikkuvia pilviä, jotka pelokkainsilmin ja tuskaa täynnä katselevat, miten vaahterien vii-meinenkin veri vuotaa lokaan. Ja joella, jossa on nytkylmänharmaa välke, huutavat tukkilaivat kimeästi, vihloen,ja kansimiehen laulurenkutuksessa on jotakin pingoitettua,

Sielläkin on kerran ollut kesä, mutta se on etäänty-nyt vähitellen. Vielä äsken se syksyn takana heijastelikatoavaa kirkkauttaan, mutta nyt on tämäkin muisto hävin-nyt. Nyt kietoo jo varhain iltaisin pimeys katuja, joidennurkissa ainoana ihmisenä hoippuilee joku humalainenajurinrenki. Lampinenkaan, kangaskauppias, ei enää aamui-sin uskalla kävellä pankkiin tohveleissa. Silläkesä on mennyt.

Mutta silloin kun kesä vielä oli, minä kerran muuta-mana päivänä jouduin tähän pikkukaupunkiin. Meninkatsoakseni, oliko siellä kaikki vielä niinkuin ennen. Kesä-päivä oli liikkumaton, ja minä tunsin, miten tämän kau-pungin unelias rytmi vähitellen jälleen otti minutkin valtoi-hinsa. Lehmukset ja vaahterat uhosivat vihreyttä, jonkakeskeltä kohosi kirkontornin välkähtelevä peltikatto. Au-rinko oli jo laskemassa; raskas iltapäivä oli täynnääntuomien tuoksua, jotka punaisten lankkuaitain yli karisteli-vat liikaa lunta latvuksistaan.

Suomen Kuvalehdelle kirjoittanutARVI KIVIMAA

Seisoin yksin keskellä tyhjää katua tässä liikkumatto-massa kesäiltapäivässä ja odotin turhaan toista ihmistä.Ei näkynyt Lunkreenia, vanhaa, kumaraista, yskähtelevääräätäliä nurkkavierussa takissaan, ei Tenhusta, asioitsijaa,joka poltti Armiroa ja kulki notkahtelevin polvin aurin-gon tavoin välkähtelevissä varsisaappaissa, eikä edesLampista, liikemiestä ja poliitikkoa. Kenties hän juurimöi puodissaan karttuunia Lamperskalle tai paikkasi rakas-tankaan tohveleita. Ketään entisistä ystävistäni ei vainnäkynyt; katu oli hiljainen; iltapäivä tiheni.

Silloin yhfäkkiä torninkello kajahdutti muutaman yksi-näisen lyönnin; se oli niinkuin jäätynyt kyynel olisi lyönytsadun tyhjään kristallikelloon. Minä aloin äkkiä vierastaatyhjyyttä ympärilläni, jossa oli jotakin pelottavaa ja luonno-tonta. Aurinko oli hetkeksi peittynyt pilveen ja sen himmeäkultaus oli kadonnut rakennusten yltä. Tuntui, niinkuinmaapallo, humisten kiertäessään äänettömässä avaruudessa,olisi lingonnut pinnaltaan nämä vinoseinäiset talot ja jättä-nyt minut yksin jatkamaan kiertokulkua tuomien keskellä,joiden kukkaislumesta tomuinen ja ahnas katu pian oliimenyt suurimman osan.

En silloin käsittänyt, mitä tuo hetki merkitsi Muttanyt, kun joku näkymätön on vetänyt sillan tuosta hetkestänykyhetkeen, minä tajuan tuon kesäisen kosketuksen en-teellisyyden.

Miksi en sitä jo silloin tiennyt . . .

1327

OSUUSTOIMINTAVÄKIJUHLIMASSA

PELLERVO-SEURAN25-VUOTISJUHLILTA

Ptkytkuvta osanollajisla.

Osuustotmintaväk' täytti ava-jaistilaisuudessa pääkaupun-gin kolme suurinta salia,Kan-sallisteatterin (vas.). Yli-oppilastalon ja Työväentalonja kuitenkin oli juhlille tuli-joita täytynyt varottaa tule-masta liian suurin joukoin. Seyksistään osottaa, miten suurivoima osuustoiminta maas

samme on.

Osuustoimintaliikkeen vanhimpia vete-raaneja, maanviljelijä K. F. Kaarlonen ja ensimäinen

matkapuhuja, totmitt. Juho Torvelainen.Vilho Oksanen, meijeri-

miesten johtaja, pankinj.Maanviljelijä Koskenkorva ja kun-

nallisneuvos K. Lanne.

Ulkomaalaiset osanottajat (vasemmalta): A. Geluk, Hollanti, Gennes, Saksa, K. Reinman, Viro, (joht. Pehkonen,Valio), Hans Overaae, Norja, Th. Käärik, Viro, Ernst Persson, Ruotsi, Anders Nielsen, Tanska, Karl

Unt, Viro ja Joh. Lindberg, Ruotsi.

Suomen osuustoiminnan„isä", Pellervo-Seuran en-simäinen puheenjohtaja,prof. Hannes Gebhard.

*Pellervo- Seuran nykyinenpuheenjohtaja, Valion pää-johtaja tri F. M. Pitkänieminousemassa Yliopiston por-taita matkalla jakamaan

lopetlajaisjuhlassa kun-niakirjoja.

Sarkatakkiset liikeellä

Helsingin suojeluskunnan syysmanöövereiltä

Vieressä: Viholli-nen etenee pitkin hämä-

riä metsäteitä.

Vihollinen hllplt eteenpäin hämärässä metsässäpuolustajien vartiot.

Tykistö toiminnassa. Metsän peittoon kätkettytykki ylläpitämässä pikahillo.

Vasemmalla: Kuularuisku, joka oikealla ajallakalle, esti vihollisen valtaamasta tärkeätä

linjassa.

Tarkkampuja, joka on saanut näky-viinsä Vihollisen vakoilijan.

listpii^tui

V a sem maila:Kenttäpuhelin tie-

tää kertoa, ettäVihollinen etenee.

uhatulle pai-hl-Puolustus-Vasemmalla: Lotat matkalla lähelle taistelu-

linjaa määrätylle ruokailupaikalle.

Manövercillä olivat läsnä Ruotsin ja Norjan sotilasedustajat, jolka suu-rella kiintoisuudella seurasivat taistelun ert vaiheita.

Puolustuksen esikunta. Karsten on saanut tärkeitätietoja taistelulinjalta.

1330

MITEN SUOMEN JA HOLLANNINSUHTEITA LUODAAN

Haagin lähetystön ilmapiiristäKirjoittanut Yrjö Ylänne.

*Ty*£ un ulkomailla ollessa sattuu tulemaan koti-ikävä,%\ kun on osunut muukalaisena joutumaan ikävyyksiin

minkälaisiintahansa tai kun oi-kea lihallinen kielion väsynyt koettaes-saan koukistua kai-ken maailman puhe-kielten ääntämista-pojen mukaisesti, onlohdullista tietäävarsinkin jos on yk-sin — että tuossavieraassa ympäris-tössä, aivan kädenulottuvilla onpaikka,jossa tuntee seiso-vansa kuin kotoisellakamaralla. Se paik-ka on lähetystö. Seon kuin palanen koti-maata, aivan sitä»meidänkylää», jos-sa ihmiset ovat tut-tuja keskenään, jos-sa ' pulaan joutu-neelle ojentuu oh-jaava ja auttava käsi ja jossa ajatusten ja mielijohteittenjulkituomista ei sido vieras kahle, vaan jossa kieli saakangertamatta tulkita sydämen kyllyyttä tai sen tyhjyyttä.

En mitenkään tahdo väittää, että meitä — suomalaisiasanomalehtimiehiä Hollannin matkalla olisi ehtinyt vaivatakoti-ikävä, että olisimme joutuneet muihinkaan ikävyyksiintai että olisimme väsyneet hollanninkielen — jota emmeollenkaan osanneet tai muidenkaan kielten ääntämiseen.Mutta joka tapauksessa täytti mielen kotoinen tuntu, kunHaagissa kutsuttuina lähestyimme lähetystötaloamme jaja näki tutun ristilipun sen seinustalla vilahtelevan Nassau-pleinin lehmuksien lpmitse. Hollantilaiset ystävämmekin oli-vat jättäneet meidät sillä kertaa omiin hoteisiimme, ehkäpäsen takia, että tunnelma olisi ollut mahdollisimman eheä.Kun juhlapukuiset palvelijat olivat korjanneet talteen päällys-vaatteemme, ottivat meidät sydämellisesti vastaan Suomenasioitten hoitaja, chargé d'affaires Yrjö Saastamoinen jahänen puolisonsa, rva Iris Saastamoinen. Tervetulleiksilausuttuina lähdimme heti lähemmin tutustumaan lähetystö-huoneustoon. Talo, joka on Suomen hallituksen vuok-raama, on hollantilaiseen tapaan 3-kerroksinen. Ensim-mäisessä ovat vastaanottor ja seurusteluhuoneet, toisessachargé d'affairesin ja kolmannessa muitten virkailijain huo-

neet. Katselijan huomio kiintyi heti varsin laajaan kirje-vaihtoon, joka osotti, että Haagin lähetystössä (pääkonsu-

laatissa) eiole istutturistissä käsin. Ylei-sesti tunnettua on-kin, että tämä lähe-tystö on parhaitenhoidettuja ulkomai-sista edustuslaitok-sistamme. Sen toi-mesta tai myötävai-kutuksella on ilmes-tynyt 20 julkaisuamaamme tunnetuksitekemiseksi sekä 5suomalaisen kirjalli-suuden merkkiteostamaan kielelle kään-nettyinä, jotkakaikkioli koottu nähtäväk-semme. Sitä paitsionuseita teoksia juu-ri ilmestymässä, m.m. Aleksis KivenSeitsemän veljestäja Kalevala. Kau-palliselta kannalta

katsoen on tämä työ langennut hyvään maaperään, sillä valis-tustyötä on tehtävä juuri niissä maissa, joissameillä on talou-dellisia intressejävalvottava. Muistettakoon tämänyhteydessä,että vientimme Hollantiin ja Belgiaan (jossa asioitamme hoi-detaan niinikään Haagin lähetystöstä) v. 1923 nousi 691milj. mk:aan, joten lähetystön alue vientimaidemme joukossaon ensimmäisellä sijalla Suur-Britannian jälkeen. Hollantion sitäpaitsi maailman toinen siirtomaavalta, jonka alus-maissa asuu 50 milj. henkeä.

Paitsi kulttuuri- ja kaupallisen valistustyön tekemiseen onHaagin lähetystön toiminta kohdistunut uusien suhteidenhankkimiseen Hollannin ja Belgian tiedemiespiireissä.Mainittakoon tässä ainoastaan lakitieteen tohtori H.Colijnin tunnettu väitöskirja Ahvenanmaan kysymyk-sestä. Tässäkin teoksessa mainitsee kirjoittaja käyttä-neensä lähteinä lähetystön julkaisuja ja saaneensa lähe-tystöltä apua. Hollannissa on kansainvälisen oikeudenkehto ja tässä maassa toimivat kansainliiton luomapysyväinen tuomioistuin sekä Haagin pysyväinen väli-tystuomioistuin. Jos me tulevaisuudessa joudumme Ah-venanmaan kysymyksen tapaiseen konfliktiin, tulee Hol-lannin tiedemiesten mielipide merkitsemään paljon.

Haagin lähetystön työn menestyksellisyydestä ovat vielä

Chargé d'affaires Yrjö Saastamoinen ja hänen puolisonsaIris Saastamoinen

1331

todistuksena Hollantilais-suomalaisen yhdistyksen syntymi-nen, joka yhtymä on jo paljon saanut ja tulee vielä var-masti paljon saamaan aikaan Suomen ja Hollannin suh-teitten lujittamiseksi, sekä se tosiseikka, että se on kyennytherättämään siksi paljon myötätuntoa Suomea kohtaan,että suomalaiset sanomalehtimiehet saivat kutsun saapuavieraiksi tähän länsi-europalaisen kulttuurin pesäpaikkaan.Mainittakoon vielä lisäksi, että Haagin lähetystö oli ensim-mäinen, joka jo viikkoa ennen muita saattoi hallituksel-lemme tiedoittaa Ahvenanmaan kysymyksen onnellisestaratkaisusta kansainliitossa.

Mies, joka tällaisella menestyksellä on hoitanut edus-tustamme, nim. chargé d'affaires Yrjö Saastamoinen, onvielä elämänsä parhaissa voimissa. Hän on syntynytv. 1888. Käytyään ensinkouluja Saksassa, joutui hän atta-sheaksi Berlinin lähetystöön. Palveltuaan sitten ulkominis-teriössämme nimitettiin hän v. 1913 Suomen chargéd'affairesiksi ad interim Hollannissa ja Belgiassa. Ja aivanäskettäin on hän nyt nimitetty vakinaiseksi asioittemmehoitajaksi. Toimenpide tuntuu muodolliselta, mutta sitäon tervehdittävä tyydytyksellä koko maan edun kannalta.Diplomaattisessa maailmassa on vielä suuri merkitys muo-dollisuuksilla, siellä vallitsee ankara penkkijärjestys. Silläsinne, mihin lähettiläät kutsutaan, ei kutsuta asioitten hoi-tajaa, ja mihinasioitten hoi-taja kutsutaan, tuskin kut-suta väliaikaista sellaista.Kokeneena ja hiotuneenamaailmanmiehenä sekäkaikkia sivistyskieliä taita-vana onhraSaastamoisellanyt suuremmat mahdolli-suudet jatkaa toimintaansahyväksemme. Apuna tär-keässä tehtävässään onhänellä nuori lähetystösih-teerinsä, hra Arne Sohi-man. Hänen tehtävänäänonsuurimmaksi osaksi huo-lehtiminen valistustyöstäja hänen käsialaansa ovat-kin monet lähetystön toi-mesta julkaistut maatamme

seurusteluhuonee-seen, jossa meitä o-dotti herkullinenkahvipöytä mitäihanimpine hollan-tilaisine pikkulei-voksineen, olimeillätilaisuus tutustua hä-neen hieman lähem-min. Hän on syn-tyään Elsass-Loth-ringenin saksalaisiaja joutui naimisiinhra Saastamoisenkanssa v. 1912.Ryhtymättä lähem-min kuvaamaan, sa-non vain lyhyesti,että hän on kaunis.Katsokaapa kuvaac V l-L

selostavat lentokir-jaset.

Mutta lähetys-tössä on vielä kol-maskin henkilö, jollaon ainakin yhtä tär-keä tehtävä maa-tamme Hollannissaedustettaessa, jos-kin hänestä harvoinviestejä julkisuu-dessa näkyy. Nim.asioittemme hoita-jan herttainen puo-liso, rouva Iris Saas-tamoinen. Virasto-huoneista laskeu-duttuamme takaisinalakerran upeaan

Suomen Kuvaleh-den kansilehdellän:»sa 36, niin tulette siitä vakuutetuksi. Hänen viehkeästäolemuksestaan säteilee hyväntahtoisuutta ja maailmannaisen

eleganssia. Kaikille olihänellä heitettävänä jokuystävällinen sana sinä lyhy-enä hetkenä, jona nau-timme talon vierasvarai-suutta. Kaikki nämä o-vat tärkeitä ominaisuuksiachargé d'affairesin rou-valle, sillä tiedämmehänyleensä mikä suuri merki-tys kauniilla ja viehkeillänaisilla on diplomatiassa.Jakuten jälkeenpäin saim-me tietää, ei rouva Saasta-moinen tässä suhteessa olesuinkaan mikään poikkeus.Hän on erittäin suosittu jatervetullut vieras kaikissa,niin diplomaattisissa kuinmuissakin seurustelupii-reissä Haagissa. Ja tällä-lailla hänellä on ollut oival-

Linen tilaisuus myötävaikuttaa miehensä harrastusten japyrkimysten menestymiseen.

Siinä kahvia nauttiessamme osuivat silmämme käynti-korttien ja onnittelujen maljakkoon. Huomiomme kiintyierääseen tavalliseen postikorttiin, jossa luki selvällä suomen-kielellä: »Ruhtinas Henrikki.» Herttainen emäntämmeehätti siihen samalla ja selitti:

— Se on prinssi-puolisolta, kuningattaren mieheltä.— Tunnette siis hänen personallisesti?— Tunnen kyllä. Hän lähetti sen minulle Ruotsista,kun kuningasperhe matkusteli siellä kesän kuluessa tunte-mattomana.

Ja me tavailimme: »Kiruna 1. juli 24.Korkeaarvoinen Rouva I

Minä lähetän Teille nämät rivet Suomen kielessä siitäkylästä Jukkasjärvestä, missä tänään olemme käyneet.Toivon, että tämä Teitä iloitsee.

,On kyllä totta.' Ruhtinas Henrikki.»(Jatkoa sivulla 1341.)

Lähetystosihteeri Arne Sohlman.

Ruhtinas Henrikin suomenkielinen postikprttitervehdysrouva Saastamoiselle.

Suomen lähetystötalo Haagissa.

UUTISPOI-MINTOJAKANSALLISTEAT-TERI (vieressä). Vii-

meisestä uutuudesta, rans-kalaisia sukkeluuksia räis-kähtelevästä näytelmästä

"Siniparrankahdeksas vai-mo." Vas. Päiviö Hors-ma, Adolf Lindfors ja

Emil Autere.

Vieressä raitiovaunu Arkadia-kadulla, yllä Koulutorilla lä-

hellä Johanneksen kirkkoa.

PÄÄKAUPUNGIN RAITI-OTIEVERKKO. Kuvammeyllä ja vasemmalla ovat äsket-täin liikenteelle avatulta Arka-diakadun ja Kirurgin väliseltäuudelta Töölön raitiotielinjalta.

SHAKKI-OLYMPIALAISET (kuvat vieressä). Parisin olympialais-ten shakkiturnajaisiin otti osaa suomalainen shakkimestari A. Tsche-purnoff, anastaen neljännen tilan 60 kilpailijan joukossa. Tunnustuk-seksi tästä on hänelle nyt lähetetty viereen kuvattu kaunis hopeaplaketii.

S. V.R.n ENSIMÄISEN PÄÄ-TIREHTÖÖRIN, GeorgStröm-bergin pronssipatsas, joka rauta-tiemuseon toimesta äskettäin pal-jasteltiin rautatiehallituksen istun-

tosalissa.

HELSINGIN SATAMAOLOJEN PARANTAMINEN. Kataja-nokan laiturin tekeillä olevat nostokurjet, joita tulee kaikkiaan 5.

1333

Radio-lehti? ATTQMAN

_-y ttIEP-TO rvfl'l t

TEHOKAS 6-LAMPPUINENRADIO-VASTAANOTTAJA

Erään Suomen Kuvalehden lukijan laatima kone.

euunnitellessani vastaanottokonetta, josta tässä näem-me kuvan, tein sen pääasiallisesti kolmea näkökohtaanimittäin yksinkertaisuutta, varmuutta ja äänen puh-

tautta silmälläpitäen. Ajattelin siinä pikku vaimoani, jokanyt jolähes vuodenajan on saanut kärsiä miehensä radiohulluudesta(koti kun on ollut melkein kuin paja) ja joka varmasti ontullut siihen käsitykseen, että radiokone on vehje, jossatäytyy olla vähintäin kymmenkunta yhtaikaa väännettäväänappulaa ja jonka hoitamiseen vaaditaan oikea »masinisti»eli radiohullu, jotta siitä lähtisi edes jonkunlaista ääntä.Niin ääntähän lähtee tosiaan melkein mistä radiokoneestatahansa, mutta, voi surkeata, minkälaista, jos se vainjoutuu outojen käsiin. Ajattelin siis myös noita naapu-reitani, jotka vingunnoillaan ja hätähuudoillaan monastiovat pilanneet sekä itseltään että minulta monen illan nautin-not. Varmasti olen itsekin alkuaikoina varovaisuudestanihuolimatta joskus avustanut tuota ulvontakonserttia.

Tiedän kyllä, että jopa 5-lamppuisesta koneesta voidaansaada enemmän irti kuin tästä viimeksi rakentamastani6-lamppuisesta. Silloin olisi kuitenkin käytettävä kahtaviritettävällä anoodilla varustettua korkeafrekvenssilamppuasekä kahta matalafrekvenssitransfomaattoria. Kokemuk-sesta tiedän, että sekä koneen rakentaminen että virittäminentällöin käy hyvin vaikeaksi, kun taas äänen puhtaus taval-lisesti kärsii jo kaksiasteisesta transformaattorimatalafrek-venssikytkennästä. Päätin siis tyytyä yhteen viritettyynanoodiin, joka yhdessä aperioodisen antennikytkennänkanssa takaa koneelle hyvän selektiivisyyden, sekä varustaaensimmäisen korkeafrekfenssilampun aperioodisella trans-formaattorikytkennällä. Ensimäisen lampun vahvistus ontällöin lyhyille aalloille tosin tuskin kaksinkertainen, muttatämä kytkentätapa ei siis vaadi mitään viritystä. Sitäpaitsise lisää koneen tasapainoa varsinkin pitkämatkaisessa vas-taanotossa. Siinä suhteessa on kone ehdottomasti parempikuin aikaisemmin rakentamani 4-lamppuiset, joissa on vain

taus ontaas ostettu yhden lisälampun sekä siis myös virrankulu-tuksen kustannuksella. Käyttämällä säästölamppuja tuleekuitenkin virrankulutus siksi pieneksi, ettei se aiheuta suuria

yksiasteinen viri-tettävällä anoo-dilla varustettukorkeafrekvens-sivahvistus. Uu-denkoneen ulot-tuvaisuus onmyös parempikuin edellisten.

Äänen puh-

Vastaanottokone,jolla on kuultu Madridiakin.

V aslaanottokoneen kulkinkaava. LI = 10, L 2 =50 Irierrosla 19 an. läpimittainen Isolllttiputki). L3= 75, L4=75 kt<rrosla (hontucomttHJolla). Kaikk. neltä lukualuhvild aaltoja carten. Tl = otxnoodmen korkeafrekvenssitransformaatlori (Sctnska Radioboiag'inj. T2= matalafrtkotnssitransformaattori 1:5. Cl = n. 500 cm.C 2 = n. 300 cm. Ci =n. 200 cm. C4, C6, C9m 1000-2000 cm. C 5 n. 200 cm. C7. C81MF. Rl, R 2.R3. R4= 10-30 ohmia riippuen lampuista.R5= 1-2MH (hilacuoloa ct lartita, jos kdytctilön pchmcM dettktorilamppua). R6, R7— 1-2 Mj,>. RB, R9= 20000-50000 ohmia riippuen lampuista. P =

potentiometri 300-400 ahmia.

1334

menoja. Olen siis pois-tanut toisen matalafrek-venssitransformaattorin jasen sijaan käyttänyt" kak-siasteista vastuskytkentää,jolloin transformaattori-kytkennässä useimmitenesiintyvät rapisevat sivu-äänet ovat hävinneet.

Kone on tosiaankinhyvin yksinkertainen käyt-tää, niin yksinkertainen,että vaimonikin heti kykenipanemaan sen soimaan.Sekundääripiirin ja viri-tettävän anodipiirin in-duktio ja kapasiteetti onniin määritelty, että käyt-tämälläni antennilla, jonkamuodostaa talonpeltikatto,molempien kiertokonden-saattorien asteikot asete-taan samalle numerolle,joka vastaa määrättyäaaltopituutta. Reaktio-kelalla sitten etsitäänasema, ja anoodikonden-saattorin hienosäätäjällä japotentiometrillä tapahtuulopullinen viritys. Joskäy-tetään, kuten minä puoles-tani, pehmeää detektori

lamppua, vaatii sen hehku-vastus joskus jälkisäätelyä.

Saavuttamistani tulok-sista mainittakoon, että hetiensimmäisenä iltana (7 9)kuulin seuraavat ulkolaisetasemat korkeapuhujalla:Königsberg 460 m, kl.9.15; Breslau 415 m,kl. 9.40; Stuttgart 437 m,kl. 9.55; Hampuri 392 m,kl. 10.10; Frankfurt a M467 m, kl. 11.20; Briissel270 m, kl. 11.35. Sitä-paitsi kuuluivat selvästipuhelimessa seuraavat:Miinster4o7 m; Munchen485 m; Newcastle 400 m.Lontoo ja muut englanti-laiset asemat kuuluivatsinä iltana huonosti, muttaolen myöhemmin saanutmonta korkeapuhujallakin.Radiola täällä Helsingissäkuuluu tietysti mainiostikorkeapuhujalla 5 lam-pulla ja parhaiten sisä-antennilla ilman maajohtoajopa kokonaan ilmanantennia ja maajohtoa,jolloin viritys kuitenkin onhyvin kriitillinen.

Vastaanottokone '°*a0nähtynä

Kirjoittajamme koneilleen laskema taulukko, jossa alhaalla on kondensaattorienasteluvut (aina samat molemmissa yhtaikaa), vasemmalla aaltopituudet. Tämänmukaan voi aina tietää mitä asemaa kuulee jamissä mikin asema on kuultavissa.

\ . ———_——..———__y ■_rar meidän^Hj•• a* UVs/äiT1)1 «J AT I " f \ T I Q rpY ■ «''^Jh\

parannet aan "4711:1 lii" RfePS

Muutama pisara otsalle ja mohimoi lie auttaa varmasti -«*-<—rr.~ r> • i _„ „ .|)^Vf/ SATRAP Vvu\»V»Cn_ft Jr li m*T~M *W W k\fm Kameroita Optiikka Kuivalevyjä Paperikemlkalioita Valokuva-IsA-f-'**** "' .iiomeya%l/ Voiglländer & Sohn Rich.Jahr Chem.Fabrik, af Act. ATT ~

•' r '" Kuivalevytehdas (omisi. E. Scheringj „ "„'*• Optilliset tehtaat A ~ Valokuvausosasto Berlin. SIV 68

Braunschweig Dresden- A. 16 BerlinCharloitenburg Kochstr. 60-61

■ 1 1HHBIH|^^HHaHHaHIH - v >rP"" —* N

Tuottavaa työtä kaikille V -*%?n\ L* iTakaamme F ;%p J| ;

Teille vähintäin 40:nen lljP' Imarkan päivätulon i3S^\ja enemmänkin! k

I Haemiue kaikkia, miehiä, sA" »_»,KOTI KUTOMO-O.Y. naisia, vanhoja ja nuoria IA"\* V <J \ v T \ kutomaan V A SANTA mr \**********\\ tr\.\ O A JS l A kutomakoneellamme il\ rHAKASALMKXKATV , b. sukkia sekä kaikenlaa- g /kW I é***1u\isto i. m hh.sjski tuisia trikootavaroit». Hfc_ Vy «kV 'arrawi/esiasassMt»- Ty."., jota voidaan t«hdå I

""»'« iimas- kotona ympäri vuo.Ien, I |MB_t^on kevvttä ia vksinkpr- I rvthks,,,.;, j..n Kevyua ja yKbiiiKer- -M-fl■ .ust.nin.täniiruux taista. Mitaan aikaisem- HHSpaa oppia eli henkii.")- ,, »A , — I

\ ,„, kohtaista opetusta ei tar- / (Avitse. On samantekevää C **/J«s«'o missä asutte. . /Täyttäkää jo tänään svieressä oleva kuponki, V "V/" (~ZL ~pp 'KT *<~*\ fleikatkaa irti ja lähettä- _f V* -*-/i > v/Xy

1 1 käämeille. HA. MMj\& TA. H*VJ\, i*... te.he.Cj, h-utan huOasta tvuttuif,KotikutomO'osakeyhtiö hc*irxr.«at ouhvoiksi,v»ik*iksi

VA SANTA i+k~«nuu,i.11 a k a s a l m e n k a t u I /> . Hels i n k i _A

Ilmoitussivu.

----- f— —^_—- —]

PIKKUSISKO £**& Hoitakaakoiraanne oikein•ir^''1 •TAT,! ■/" naudallahan

_F mmW'AWm N _^_^_^_^_^^^^G^_^H

? 1 *wm\\*h'r' KoinaaV—VS*"_L aR3^_sfaaaamM**.. *■"' aaaaaaaaam \ terveenä ja sairaana

al ~a |"'' i> ''!'.l.\" /m, " N^__BC___L>sVVi!!ni;i'\\ Ti>xii'T. ' > L i' x a y aaaaaaT,-' ,„«_. jmaWaWwm§*aaaaa\\\Maaaa\tm**m^t,mmmuW*m*:\mmmaa*vJmmmW*amaaaamaamm*ami ]

K^fl_i_^_^_^_^_l_^Br

mmmm\?ammmm jAammmmmmmW£ '

� i ELXHII >~a?-\. __aJrFflV__l -_vt

•g \Ttu:iKKr,i-x __^__^__^__^__^__^__^__l^_J__l__Q__tf__^__^__^__J^__^r^?ASi%

' ______-— ——■ —i

:'i!l-- 'L:- ' ' ;i!- -■■"■■'ll' i :■■■■■■ ■"■'>■■■ ■ ■ -'": ■ ;^:-i-h:;;i ■■■■■' '■-'•- ■ ■ ■■- i::-iit-' ■ ■■ - -:"' ' ''""■- '■''■[-■" ■ " ' ' '! Tärkeä Iida unixille! Sg (TVL \ 1 ? r-<; "'

] Verkkopitsi j| JfJyAi ''/' fi lei- jn I ij/fil !/<">f |

| V/T" '": '- ' ! l: ": '■' I-*-'-'-')''' ■■'• l: i-ai.K.a i...'-..il: Mg n,,-:. .-:,' -n a.a ,.,::,;,. n, ..!,„.,.,. a 'lana ....',. ii:, y

S ... . . , . . !'.,,!,,i,, "-n.-, n ...,;. il.a.anl. k . -:' na i .,_._•::; :-n. !"K . -a:l'a am Virkkuukirja. , ., , -= „. . . , a,k 1 -'!.; II..ii;.ia. Ha.ta |.. 11 Is ng Kistipistosompsjlu. g

m Kudintyöt. \_g Koruompelu. E

| k .ukit. :. i ., i--. ...-. KlSTANNrsuSAKFaYlI FI») OTAVA |

"V I I AI E I N E N K AYA L J E E R I "SUURFILMI. JONKA ENS1-ILTA PIAKKOIN ON KINO-PALATSISSA

Ka uniin Brnmmelin ihmeellinen elämäntarina fihninäyfelmänä,pääosassa ,7 O IIX BARR YM O Ii E

Keikarityyppjä, joka on jon-kun verran korkeammalla more"'" mikään tehtävä voisitasolla kuin ne nykyajan soveltua kuin

minkä uusimmassa filmis-jotka pitävät tarkkaa huolta

että kaulahuivi Ului esiintyy hurmaajana,ovat kutsutaan dandynä mielipuolenayleisesti ..dandyiksi" __^mm '°>stokkaasti.dyja" on aina ollut Koko Brummelin elämä csi-Huomattavimpien joukkoon tetään meille valkealla kankaal-kuuluivat Alcibiades ja Julius ' a' 011101'' nuoruudenCiesar. Vielä mainittakoon loistossa, näemme hänen mie-Disraeli, Pascal ja Oscar Wilde :rm huudon parhaassa iässä inuut-y. m. > tuvan katkeraksi ja vetäytyvän

Mutta yksi tunnetuimmista yksinäisyyteen kunnes lopultaoli kuitenkin „Beau Brummel", ?%%%%%¥■ joutuu mielisairaalaan odotta-George P>ryan Brummel, eug- '-ri 3a ■ niaan vapautusta elämästä. —lantilainen syntyään. Hän oli \wm\* *"Ä ' •" .flff' onet kohtaukset ovat ainut-sen ajan miehiä jolloin hänen AW*. ,.jm 'jyr*-- 'lÉ-H laatuisia. Barrymoren vasta-kotimaataan kutsuttiin van- m\ m̂ \ m̂ Jammaaaam%'',- \m$fa*tmaaa näyttelijät Garmel Meyers jahaksi, iloiseksi Englanniksi.Hän syntyi 1778 ja kuoli 1840. :' mmXkaaaaaaaaaaaaaaaaaaaaWiJa sa- _Fw___K Ilonkien epäjumala, kuoli L_F>,-^-BI-^-^-^-B5p-!l__Htystikin suuressa kurjuudessa, JK fvHviKU -_Hyksin, kaikkien hylkäämällä Ikuten Oscar * l^-^-Uflfli-B

BBrummelinelä- Mary Astor kilpai-mään tutustut- keskenään £^^^^^^^^^fl3taa meitä kauneudesta. __^__H^___l__^__^__Hfåner Brothers on koko-uusimmalla suu-millään. Brum- Näyt-nielin osassa on toiminta,John Barrymo- mestaril-

ovattunnettu joka

Je-salai-

m************************************mL***

mm\\\\\\\\*\W9m : t.; iAaaaaaaaaa*mm\\* km. I l \maaaaaaaaaaam _B 1 fl

■ Hl~'"AMWmam MmaW todellakin

saa katsojannäkemään elämän

sellai.-eiiia kun> s ■ o >.//moiAissiuu.

jSp MAATALOUDEN'

Suomalainen pelfo£astt>itDilidt)skirjoittaneet

©ösfet ©rotenfdf,3ul)o pannee, £lrff>ur -Hinbdl, % <£. <Aalfo~6efälä ja % (S). Sauli

hertsi oeaa . 1,200 eitoua . öatoja Putoiaaf.

Sellainen kirja kuin nyt valmistunut »Suomalainen peltokasviviljelys» on,ei meillä ole ollut eikä monessa maassa ole vastaavanlaista teosta. Siinäon peltokasviviljelyksen eri puolet seikkaperäisesti käsitellyt, niin että

mitään erikoisoppaita ei sen rinnalla tarvita. Asian käsittelyn, tietojen run-sauden ja kuvituksen havainnollisuuden puolesta on teos ainoalaatuinen.

I osa käsittelee eri peltokasvien viljelyksen. Kaikki eri viljelystavat vanhem-mista uudenaikaisimpiin ovat esitetyt ja vertaillaan niitä ja neuvotaan parhaat

II osassa käsitellään maanlaatua, kasvien vedenhankintaa, maanmuok-kausta, lannoitusta, rikkaruohojen poistamista ja kasvien jalostusta. Kirjoit-tajat ovat — kuten tunnettua — maan parhaita asiantuntijoita.

Jokainen valistunut ja eteenpäin pyrkivä maanviljelijä tietysti hankkiiteoksen. Teoksen laajuuteen ja erikoisuuteen nähden on hinta sangen halpa.

I osa nid. 72 mk, sid. 90 mk.js II osa nid. 93 mk, sid. 110 mk.

X TTT Saatavana kaikistav_Hr'ii_y&-^4^*,^^ A\\ ,-41»:-A ikirjakaupoista kaupun-

t'*yi ' fillii-IKr asJ fmrl -i*uS geissa ia maalla sekä\'_'* -13 '■■ \/> %$r%? f)suoraan kustantajalta:

"wlr KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ

W ->liOTAVALTAjk (p*fc 'lll ff f ' =-. -Jf °8, Helsink J> Uudenmaank. 10

Ilmoitussivu.

MITEN SUOMEN JA HOLLANNINSUHTEITA LUODAAN

(Jatkoa sivulta 1331.)

Olihan siinä virheitä, mutta tarkotus oli kuitenkinhyvä, ja sehän on pääasia. Jonkun kiirunalaisen kieli-taitoon oli siinä nähtävästi luotettu, sillä eihän ruhtinasitse kieltämme taida. Lieköhän kruunupäinen piirissäsitten Juhana herttuan käytetty suomenkieltä yksityisessäkirjeenvaihdossa!

Uskalsimme vielä udella, että mitäs se tuo »Onkyllä totta» tarkottaa. Rouva Saastamoinen hymyili vei-keästi ja selitti, että se oli muisto eräästä kohtauksestaScheveningenin kylpyrannoilta.

Niin Scheveningen! Sielläkin on rouva Saastamoinenyhtä odotettu ja tervetullut kuin Haagin kutsuissa. Niinvakuutti meille eräässä tilaisuudessa kohtelias Portugalinministeri, joka sanoi:

Scheveningenissä on silloin suuri hetki, kun rouvaministeri astuu veteen. Silloin kokoonnumme kaikin häntäihailemaan.

Muotokuvia

J. A. MARSCEN.piirieläinlääkäri. lisalmi. *>0 v.

3. 10. 24.

HEIKKI VARTIAINEN.ent. illtavuotl. Iisalmi. 70 v.

5. 10. 24.

MATILDA WIKSTRÖM.rouva. Perniö. Finby. 70 v.

20. 9. 24.

EDVARD KIVISMÄKI.komtaapeli. Helsinki. 50 V.

9. 10. 24.

G. WÄINÖN HEIMO.kappalainen. Ruovesi. 60 v.

4. 10. 24.

JUHO LAHTINEN.Karan kartanon maitokuski.Riihimäki. 70 v. 28. 9. 24.

VILHELMIINA LITTUNEN,vanhaemäntä. Lempäälä. 70 v.

16. 9. 24.

VILI TASKINEN,maanviljelijä. Juva. 5010. 10. 24.

JULIA ALHA.kirkkoherranrouva. Renko. 50 v.10. 10. 24.

WIKTOR VIRTANEN.muurari. Hel.lnki. 70 v. 26.

9. 24.

EMIL VINKVISTratavartija Vanaja 1)0 v. 5.

10. 24.

ANNA HAKKARAINEN,rouva. Kuopio. 50 v. 8.

K). 24.

ANTON LAHTELA.maanviljelijä. Vehkalahti. 7(1 v

10. K). 24

OSKARI MELA.maanviljelijä. Mäntsälä. 60

11. 10. 24.

O. R. NYMAN.metalli tyi>ntrkijH, m-MariAmpuja.Helsinki. 50 v. 12. 10. 24.

Vanhaisäntä.. MATTI NESTE ia hänen vaimonsaANNA-LIISAAlavuus Kult..h..:il 15. 111. 24.

ANNA TUUKKANEN.«ui-Tn. tyttolt. ent. vahflm.Mikkeli. 80 v. 22. 9. 24

TAAVI VITTING.ent. lalullin.-n Jaala 70 v. 25.

9. 24.

VILHELM. KARLSSONrouva. Helsinki. 60 v.

24. 9. 24.

SUOMEN KUVALEHTI. Toimitus: Helsinki. Uudenmaankatu 10. Puh. 88 55. Käsikirjoitukset ja kuvat, joita ti voida käyttää palautetaan ainoastaan, jos palautimaksu on liitetty mukaan. Henkilökuvien tulee olla toimituksella 2 viikkoa ennen ilmestymispäivää. Tilaushinnat: 1 vk. 75: '■;. vk. 40. ja l/j vk. 23:-Ulkomailla-. 1 vk. 125: .Vi vk. 65:— ja Vj vk. 35: —. Irtonumerot 3: -. -- Konttori: Helsinki. Uudenmaankatu 10. Avoinse 9 -Vj i2ja 1 5. Lauantaina 9Puhelin 87 92. Tilauksia vastaanotetaan puhelimitse - llmoituskont tori: Helsinki, Uudenmaankatu 10. Avoinna kuin yllä. Puhelimet 87 92 ja 122 04

Suomen Kansakoulujen |— G O ERZ-BOX-KAM E RAjohtokunnat ja perheet!

HYVÄN URKU flH_9 E_firn* SM*'HARMONION I ff|edullisimmin 1 fl^fc_^. ajl^Hft**"ai. J. Tiaisen Vrlcnharmon itchtaasta

os. Uukuniemi _M__aI r J1ällä katteella snälle nuti-Liike peruutettu IttOil HÉj! niai/a kurin ra lakit ra ns-

Palki/ut riimeisissä ,/lris. troll, näyttelyissä. Parhaat Ua\\ tarpeiden liikkeestänne au-lai/is/uksrt ja kurnii, hintaluettelopyynn. ilmaiseksi. neliin 10»iin. opetuksen jälk.

E. H U HDAN Polku-PUUSEPPATEHDAS f pijörän

I tarpeitakuten

Ii(l(IIII 1(1, suomalaisia mallia

I -\ m\ i JÉsLp I 1 • *l

r*maaa*a*m i5 ■ aW^

M VH a^BES^I^Ea^—L_ril

- .-as. ostetaan tukuttain edullisiinm in meiltä, sillä edus-

ta,,ime ensiluokkaisia englantilaisia, saksalaisia,Valmistaa: belgialaisia, ranskalaisia ja ruotsalaisia tehtaitaapteekkien, pankkien y. m. '■'"''' 'äo//,,. Pyytänetts 'meillä hintatarjouksia

liikehuoneustojen sisustuksia, makunhuo- ennenkuin päätätte näiden tavaroiden ostamisesta.

neen-, ruokahuoneen- ja salien-kalustoja sekä ensiluokk. _.-_■_*_ ..._._ ■_->__ ■ _■_•» a _-. *>nahkakalustoja. AXEL WALLENIUS & C.O

TIEDUSTELKAA HINTOJANI! Puhelin il677&l safwtw. HA.,

€ Valokuvia suurennetaan ja } \, -v^^k kehystetään nopeasti sekä NiCCKSS 5̂^-.kL huolellisesti. Aina raras- -f^sS^^SS^-*B lassa kaiuiii/a soikeita y.m.H_v kehyksiä. Kura/Ii,,en luet- -*"■"" «ss^^^^^A.B\ /r/o pyydettäessä. — Asia- / *A T* A.

BY\ miehilleedullisin,sillä liike * \om maamme tunnetuin ja Mi T__I \vanhin tällä alalla. Uusia AJ"m. lm. I \■// asiamiehiä otetaan. [ „,„,„,T„Ar„„,„

■ KIRJOITUS.aKOPIO

s>a/ KOTI MAINEN VALOKUVIEN \ ]�■ , 1 /suurennusliike \ ■ *m *mmj m. /*T Koritaruortnkotu .Va M Helsinki l \ ___

DULTfl__i N VOITTflMATONTu /Omitt. Matti lioine X.Huom.i Huokeimmat hinnat. -^^"^

ilmoitussivu. ,ekee parran-..-, ajon helpoksi ja £Jk*iBARNENGENii Parba-Darranaiovoido S£%eS m

AjanvietesivuVELIGIOVANNI

ENNUSTAVA TAHTI HEILURI TÄMÄN SYKSYN MERKILLISYYKSIÄ

Keino, jolta m. m. saadaan tie-toon, tuleeko munasta kana vaikukko, onko kirjeen kirjoitta-nut nainen vaiko mies, onkoesine kultaa vai muuta metallia.

Sen johdosta, että eräässä nume-rossa julkaisimme heiluria koskevantehtävän, olemme saaneet eräältä sala-tieteistä hyvin perillä olevalta henki-löltä vihjauksen, ettäpuhumme asioista.

joita emme käsitä, ja että ilmiöllä,josta kirjoitimme, on paljon laajempimerkitys. On sangen vanha tapa, hånsanoo, erikoisen tähtiheilurin avullasaada asioita selville. Tahdomme seu-raavassa lyhyesti selostaa, millainentämä merkillinen laitos on.

Itse asiassa se on sangen yksinker-tainen laite. Kultainen sormus kelpaahyvin: tämä sormus ripustetaanlankaantai hiukseen ja pidetään riippumassaoikean käden peukalolla ja etusormella:Muiden sormien täytyy olla erilläännäistå sormista, koska niillä on eri.polariteetti". Samoin on vasen kisipidettävä selin takana, ettei sen vaiku-tus häiritsisi. Kaikki metalliesineet onpoistettava mahdollisimman kauaksieikä muut henkilöt saa olla 2 metriälähempänä kokeilijaa. Kun nyt pan-naan jokin esine, jota tahdotaan tutkia,puhtaalle paperille pöydälle, jossa elole esim. metallinauloja ja tähtiheiluripannaan riippumaan suoraan koe-esineenyläpuolelle, niin tapahtuu ihme.Jos kokeiltavana on esim. kananmuna,niin heiluri alkaa lukku. pyöreässäympyrässä munan yläpuolella siinätapauksessa, etla munasta tulisi hau-dottuna kukko, ja taas soikiossa, jossiitä tulee kana; jos muna on hedel-möitymätön. ei heiluri liiku ollenkaan.

Näin voidaan koettaa myös, onkovalokuva (tietysti ylösalaisin käännettytai kuoressa oleva) naisen lai miehen,onko käsikirjoitus miehen vai naisenkirjoittama, Miehen valokuvan ylä-puolella tekee heiluri ympyrää, naisenkuvan yllä soikiota, samoin kullan ylläympyrää, hopean yllä soikiota j. n. e.

Emme voi tästä tämän laajemminesittää asiaa. Kokeilkoon Jokainen Itseja, jos epäselvyyksiä sattuu, voimmeehkä joskus toiste asiaan antaa lisä-valaistusta. Yhdenasian vieläsanomme:

t. Ilmajoen pappilan puutarhasta v.k. 27 poi-mittu omenankukkaterttu. 2.Saman pappilanpellosta otettu 750 gr painoinen peruna.

nutkädenmuotoinenporkkana. 4. ArviJoutsenen lähettämäomituinen kurkku

Rlskeitä. 5 ja 7.runa. joka painaa0 gr; kaivettu Ta-

neli Vähäkankaan pellolta Kannaksessa; låh. J. Esselström. 6. Lyydia Reinon,Vihdistä, lähettämä sieniKoralliorakas (DryodonCoralloides).Sientäei olepaikka-kunnalla tunnettu. Sama sieni on kuvattu Otavan tuuressa slenikartassa n:o 56.

vastikää suomaksikin ilmestynyt jasisäl-tyy hänen valittujen teostensa sarjaan.

HUOMATKAA,että Jussi Pyryn biilimatka-kilpailun vastausaika loppuulokakuun 1 5 päivä.

Muistakaa, että ensim-mäinen palkinto on 3 0 0 0markan radiokone!

seisokaa kokeillessanne kasvot aurin-koon päin, niin ettei vartalonne jääheilurin ja auringon väliin.

Jo Goethe tunsi hyvin tähtiheilurintaian. Hän antaa siitä mainion esi-tyksen romaaninsa .Vaaliheimolaiset"toisessa osassa, yhdennessätoista lu-vussa. Siinä on Ottiliehyvin tunteelli-nen heilurin pitäjä, toisten ollessa huo-nompia. Asianlaita on nim. niin, etteivätkaikki perheen jäsenet ole yhtä sopi-via heilurin pitäjiä, mutta viidestä ontavallisesti ainakin yksi hyvä heilurin-pitäjä. Mainittu Goethen kirja on

SARJAKUVAKILPAILU S. K: N NUORIMMILLE LUKIJOILLEKolmas sarja: paikannimiä.

Kahdessa edellisessä numerossa olemme julkaisseet k.hdeks.nkuvaisen sarjan kummassakin, joissa kukin kuva on tavallaan kuva-arvoitus. Nyt julkaistukolmas sarja sisältää kahdeksan paikannimeä. On otettavaniistä selvä, mutta vastauksia ei saa lähettää ennenkuin viimeinen, neljät sarja ensi numerossa on julkaistu.

OJ*. U"JD*CNl~L*>sA***»Ki*aTU <0 H»l^J'l**«*K't

I ÄWi /B I £>/ A- • / •//l m nA / *^s*caa nufa useinLuxilla.\ I -' ' / /' Silkkisukkien täytyy olla aina uuden näköiset, näytlääk-

a/ / *"" hyvillä. Jos niitä pestä»-' säännöllisesti LUXilla, säi-lyttävät ne uunjuder kiillon ia pehmeyden. Peskää niitä

N;/ f / usein LUXilla; se on yhtä helppoa kuin käsienkin pese-

Te kaadatte viin hiutalemaiset „LUX-timanlit" kuumaanvetäen, jossa ne Sukoavat paksuksi, puhtaaksi vaahdoksi,joka on leppoista silkille — kaikille kallisarvoisille vaate-kappaleillenne — myöskin käsillenne

',pgL rjj nTTsV/^i m u i/a\Ilmoitussivu Kustannusosakeyhtiö Otavan Syvennyspainolaitos, Helsingissä 1924