1/2008Ta

mpe

reen

Liik

unta

sano

mat

Liikunta-palvelujen

ajankohtais-lehti

Pertti Ukkola isäntänä painin EM-kisoissa

EYOF 2009 kisakylä Hervantaan

Likkojen Lenkillä 20-vuotissynttärit

2 Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

Lapsille ja nuorille suositus liikkumisesta - myös aikuiset saatava liikkeelle

Asiantuntijakirjoitus

Opetusministeriö ja Nuori Suomi ry ovat yhdessä asiantuntija-ryhmän kanssa julkaisseet lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuu-den suosituksen. Kuten nimestä voi päätellä, suositus ei keskity pelkästään liikuntaan, vaan riittävään päivittäiseen liikkumiseen kokonaisuudessaan – ja myös liikkumattomuuden välttämiseen. Lisäksi suositus ottaa kantaa kohderyhmän ruokatottumuksiin, unen ja levon määrään sekä passiiviseen ajankäyttöön (kuten television katseluun ja pelien pelaamiseen).

Lisää liikuntaa – vähemmän istumistaSuosituksen mukaan 7–18-vuotiaiden tulisi liikkua vähintään yhdestä kahteen tuntia päivässä, monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Liik-kumattomuutta puolestaan rajataan niin, että yhtämittaista istumista saa olla enintään kaksi tuntia kerrallaan ja viihdemedian ääressä oloa enintään kaksi tuntia päivässä.

Suositus pohjautuu suurelta osin tieteelliseen näyttöön, joten sitä ei pitäisi kuitata olan kohautuksella. Sopii toivoa, että suositus otetaan huomioon tehtäessä lasten ja nuorten arkielämää koskevia päätöksiä.

Koulut liikuntamyönteisiksi Koulujen liikuntatuntien lisäämiseen on otettu kantaa puolesta ja vas-taan – melkein kyllästymiseen asti. Suositus haastaa koulun tarjoamaan jokaiselle oppilaalle tunnin fyysistä aktiivisuutta kaikkina koulupäivinä. Tavoitteeseen ei päästä pelkillä liikuntatunneilla, vaikka niiden määrää lisättäisiinkin.

Tarvitaan muutakin liikkumista. Koulumatkat tulisi voida kulkea turval-lisesti jalan tai pyörällä, välituntien pitäisi tarjota mahdollisuuksia aktivi-teetteihin ja liikunnallista kerhotoimintaa tulisi lisätä. Koulujen pihojen tulisi houkutella liikkumaan. Suosituksessa painotetaan myös opettajien liikuntaan liittyvän perus- ja täydennyskoulutuksen merkitystä.

Esimerkki vanhemmiltaPerheillä on iso vastuu lasten ja nuorten riittävästä liikkumisesta. Vanhem-mat toimivat itse esimerkkeinä ja kannustavat jälkikasvuaan liikunnalliseen elämäntapaan. Meidän on todella vaikea uskottavasti vaatia perillisiämme liikkumaan jalan, jos itse turvaudumme lähes aina moottoroituihin voimiin. Ehkä vielä haastavampaa on asettaa lasten ja nuorten viihdemedian käytön rajat. Pelit vievät helposti mennessään ja passivoiva tv-ruutu on houkutteleva lastenhoitaja. Meidän vanhempien tulisi myös huolehtia, että jälkikasvumme yöunen määrä on riittävä.

Urheiluseurojen työ tärkeääMoni taho näkee, että liikuntaseuroilla on suuri rooli myös passiivisten lasten liikuttajina. Mutta koska seuratoiminta on vapaata kansalaistoi-mintaa, voi olla, että liikkumattomien lasten ”varhaiskuntoutusta” ei koeta ykköstehtäväksi urheiluseuroissa. Kääntäen voidaan kuitenkin todeta, että seurojen ennaltaehkäisevällä työllä on valtava merkitys niille lapsille, jotka osallistuvat seurojen tarjoamaan toimintaan. Ja heitä on noin puolet lasten ja nuorten ikäluokista. Tämän hyvän esimerkin innoittamina voisimme pohtia, pystyisivätkö urheiluseurat vähentämään liikkumattomien lasten ja nuorten määrää vieläkin enemmän, mikäli yhteiskunta antaisi tähän toimintaan lisäresursseja. Myös urheiluseurat kannattaisi nähdä vahvoina sairauksia ennaltaehkäisevinä ja terveyttä edistävinä toimijoina kiristyvässä kuntataloudessa.

Vaikka nyt julkaistun suosituksen fokuksessa on lasten ja nuorten liikku-minen, huomionsa kaipaa myös aikuisväestö. Ylipainon todennäköisyys on edelleen nousussa, vaikka väestöotokset kertovat ravintotottumusten edelleen parantuneen. Tämä tieto kertoo osaltaan aikuisväestön liikunnan ja muun fyysisen aktiivisuuden riittämättömyydestä. Joten seuraavaksi suositusten valokeilaan voisi hyvin nostaa aikuisväestön tottumukset.

Tommi Vasankarijohtaja, UKK-instituutti

Tommi Vasankari on UKK-instituutin uusi johtajaLääketieteen tohtori Tommi Vasankari on toiminut UKK-instituutin johtajana joulukuusta 2007. Vasankari siirtyi UKK-instituuttiin Turun yliopistosta, jossa hän toimi terveysliikunnan professo-rina. Suomen Olympiakomitean ylilääkärinä Vasankari toimii Pekingin olympialaisiin päättyvän olympiadin ajan. Hänellä on laaja kokemus liikunnan kentältä terveysliikunnasta urheiluun, hän on toiminut mm. yli kymmenen vuotta Suomen Urheiluopiston lääkäriaseman johtajana Vierumäellä. Tutkimustyössään Vasankari on viime aikoina keskittynyt suurelta osin liikunnan ja ravitsemuksen terveysvaikutusten tarkempaan selvittämiseen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut elintapojen vaikutus uusien sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöihin.

ku

Va: s

an

na k

or

kee

�

Pääkirjoitus �1.�.2008

Julkaisija

Tampereen kaupungin liikuntapalvelutSuvantokatu 4, 33100 TAMPERE

PäätoimittajaPekka P. Paavola, p. 050 554 5831

ToimitussihteeriKari Vilkko, p. 040 760 2620kari.vilkko@ideatampere.com

Liikuntapalvelujen yhdyshenkilöLeila Lahti, p. 050 554 5820leila.lahti@tampere.fi

TuottajaIdea-Tampere Petri Vilkko Oy, p. (03) 222 33 22

Lehti on luettavissa myös internetissä:

www.tampere.fi/liikunta/liikuntasanomat.html

Anna lehdestä palautetta:leila.lahti@tampere.fitai Tampereen kaupunki, liikuntapalvelutSuvantokatu 4, 33100 TAMPERE

www.tampere.fi

Kannen kuvassa EM-painikisaisäntä, liikunnanohjaaja Pertti Ukkola. Kuva: Janne Viitaniemi

Tampereen Liikuntasanomat 1/2008PainopaikkaHämeen Kirjapaino Oy, Tampere

Painosmäärä 4.000 kpl

ISSN 1795-987X

Lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Seuraavan lehden viimeinen aineistopäivä on 15.5.2008Lehti ilmestyy 30.5.2008

Harmaat talvet haasteina myös tulevaisuudessa

Harmaa talvi on ohi, eivätkä Tampereen surke-at talviliikuntaolosuhteet jääneet keneltäkään huomaamatta. Lähes kymmenen kertaa liikun-tapalvelut yritti yhteistyössä vihertuotannon

kanssa jäädyttää luistinratoja ja –alueita kaupunkilaisille. Siitä huolimatta olosuhteet ottivat selkävoiton jäädyttä-jistä. Toivottavasti tämä ei ole enne tulevien EM-painien suomalaismenestykseen.

Jos epäonnistuttiin pakkasten puutteessa luistinratojen jäädyttämisessä, onneksi Kauppiin saatiin rakennettua erinomaiset olosuhteet hiihtoa varten. Ilman Kaupin tyk-kilumibaanaa olisivat hiihto-olosuhteet olleet todella hei-kot Tampereella ja koko Pirkanmaan alueella. Kaupungin investoinnit nykyaikaiseen lumetustekniikkaan osoittivat jälleen tarpeellisuutensa.

Tampereen kaupungin päättäjien on tulevaisuutta ajatellen ratkaistava, miten järjestetään talviliikunnan olosuhteita kuntalaisille yhä leudommiksi muuttuvina talvikausina. Pääkaupunkiseudulla ja Turussa on jo tehty johtopäätökset siihen suuntaan, että luonnon jäitä on lähes mahdoton ylläpitää. Paikkakunnilla onkin siirrytty entistä enemmän tekojäiden rakentamiseen.

Tampere on ollut edelläkävijä jäähallien rakentamisessa ja tekojään luomisessa. Nyt varmaankin olisi aika laajentaa tätä

’luomistyötä’ ja samalla varmistaa Tampereen perinteiden jat-kuminen yhtenä maan johtavista jääurheilun keskuksista.

Leudoista talvista on toki hyötyä kesäurheilulajeille. Jalka-palloilijoiden ja yleisurheilijoiden paineet päästä aikaisin keväällä ulos harjoittelemaan todennäköisesti helpottuvat tulevaisuudessa.

Vaikka kesäurheilulajien harjoitteluolosuhteet mahdolli-sesti paranevat, on meidän kaikkien huomioitava se, että ilmastonmuutos on merkittävin uhkatekijä tuleville suku-polville. Päättäjillä on iso pähkinä purtavana, tehdäänkö tulevaisuudessa keinotekoisesti olosuhteita liikunnalle ja urheilulle, vai panostetaanko entistä enemmän ilmastosta huolehtimiseen.

Harmaasta talvesta huolimatta – aurinkoista ja liikunnallista kevättä kaikille!

Pekka P. PaaVolaliikuntatoimenjohtaja

� Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

TeksTi: kari Vilkko kuVaT: mikko Heinonen

Tampereen olosuhteissa massiivisen ja ainutlaa-tuisen suurtapahtuman järjestelyt ovat täydessä vauhdissa ja monella osa-alueella samanaikaises-ti. Projektipäällikkö Mikko Heinonen EYOF 2009 –järjestelyorganisaatiosta kertoo, että tässä vaiheessa työ on suurelta osin ”ulospäin näkymätöntä” suunnittelua.

TOAS majoittaa 2.600 urheilijaaEuroopan Nuorten Olympiafestivaalit järjes-tetään Tampereella 18. - 25.7.2009. Kaikkiaan

EYOF 2009 -urheilijakylä hahmottumassa Hervantaan

– järjestelyt etenevät monella rintamalla

3.300 nuorta urheilijaa kilpailee yleisurhei-lussa, käsipallossa, koripallossa, lentopallossa, tenniksessä, voimistelussa, pyöräilyssä, judossa ja uinnissa.

Urheilijakylä sijoittuu Hervantaan Tampereen teknillisen yliopiston yhteyteen. Osanottajat ruokailevat alueella sijaitsevissa opiskelijara-vintoloissa sekä Poliisiammattikorkeakoulun ravintolassa. Suuri osa urheilijoista majoittuu lähellä sijaitsevissa TOASin opiskelija-asun-noissa sekä muutaman sadan metrin päässä Poliisiammattikorkeakoululla.

EYOF 2009 –organisaatio allekirjoitti jou-lukuussa Tampereen seudun opiskelija-asun-tosäätiön TOASin kanssa sopimuksen 2.600 urheilijan majoituksesta kolmeen valmistuvaan TOAS-Tekniikantorniin sekä peruskorjattuun TOAS-Mikontaloon.

- Sopimus on merkittävä, sillä ilman yhteistyötä TOASin kanssa emme olisi kyenneet luomaan yhtenäistä kisakylää, projektipäällikkö Mikko Heinonen kiittelee.

Olympiakylä toteutetaan Tampereen teknilliselle yliopistolle sekä lähiympäristöön.

Ei viittäsataakaan päivää, kun Tampereen teknillisen yliopiston lähiseutu Hervannassa täyttyy Euroopan Nuorten Olympiafestivaalien urheilijoista, joita Tampereelle tulee ympäri Eurooppaa 49 maasta.

�

Kisojen joukkueenjohtajien tapaamiset ja tiedotustilaisuudet järjestetään TTY:n Festia-rakennuksen auditorioissa.

Ympäristösuunnitelmat työn allaKuljetusten ja ruokailujen pääkoordinaattorit tulevat Tampereen kaupungin organisaatiosta. Kisatarvikekauppiaan etsintä on vielä käynnissä, samoin majoituksen koordinoijan rekrytointi.

- Etsimme parhaillaan hotelli- tai majoitus-kokemusta omaavaa henkilöä koordinoimaan kisamajoitusta ja toimimaan majoituksissa toi-mivien vapaaehtoisten esimiehenä. Pääosa hä-nen tehtävästään olisi kisavuonna 2009, mutta olisi hyvä, jos hän pystyisi jo nyt osallistumaan suunnitteluun, Heinonen vinkkaa.

Lisäksi työn alla ovat turvallisuus- ja ympäristö-suunnitelmat. Kisoille laaditaan ympäristöoh-jelma yhteistyössä useamman alan eri toimijan kanssa.

- Tavoitteemme on viedä kisat läpi mahdollisim-man ekologisesti. Pyrimme mm. minimoimaan pullotetun veden käyttöä viestimällä vieraillem-me, että Suomessa vesijohtovesi on erittäin hyvä-

laatuista juomavedeksi, kierrättämään kertyvää jätettä sekä opastamaan nuoria huolehtimaan ympäristöstään, Heinonen sanoo.

Vapaaehtoisten rekrytointi käyntiinMyös työ kisapaikkojen olosuhteiden luomises-sa on käynnistynyt. Uintikeskuksen ajanotto- ja videotaulujärjestelmät ovat kilpailutusvaihees-sa. Uintikeskuksen katsomon suunnittelu on niin ikään käynnissä. Tenniksen vaatimat maan-parannukset Ruotulassa tehdään hyvissä ajoin vielä tämän vuoden aikana.

Heinosen mukaan tämän kevään aikana käyn-nistyvä vapaaehtoisten rekrytointi on suuri-muotoinen haaste. Se toteutetaan yhdessä Aa-mulehden kanssa.

- Tarvitsemme pitkälle yli toistatuhatta vapaa-ehtoista kisajärjestelyihin. Suuri osa heistä tule seurojen kautta kisapaikoille, mutta sen lisäksi tarvitsemme kisakylään kielitaitoisia nuoria va-paaehtoisia mm. majoitusemäntien ja –isäntien

tehtäviin sekä attaseoiksi jokaiseen 49 joukku-eeseen. Tehtävät hoidetaan vapaaehtoistyönä, mutta siitä saa ainutlaatuisen ja haasteellisen kokemuksen lisäksi työtodistuksen.

Tapahtuma tunnetuksi tamperelaisille EYOF-tapahtumaa tehdään tunnetuksi kau-punkilaisille. Varsinkin Hervannan katukuvassa heinäkuussa 2009 tapahtuma näkyy erittäin paljon paitsi kisakylän sijainnin vuoksi, myös harjoittelukentän, palloilusalien ja pyöräilykil-pailureittien ansiosta.

- Olimme mm. Hervannan asukasillassa kerto-massa tapahtumasta. Esittelimme tapahtumaa myös Tampereella pidetyillä liikuntatoimen neuvottelupäivillä, Heinonen sanoo.

Tampereen Liikuntasanomat seuraa tarkasti kisajärjestelyiden etenemistä. Hyvä keino pysyä mukana EYOF 2009 -ajankohtaisasioissa ovat nettisivut: www.tampere2009.fi

Kisojen palvelukeskus sijaitsee Tamppi-areenalla.

”Tavoitteemme on viedä kisat läpi mahdollisimman ekologisesti.”

jatkuu seuraavalla sivulla

6 Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

Tekniikankadulle valmistuu parahiksi kisoihin kolme uut-ta TOASin kohdetta, Teknii-kantornit. Samoihin aikoihin valmistuu viimeinenkin rappu uuteen uskoon peruskorjatusta, legendaarisesta Mikontalosta.

- Olemme varautuneet 2.600 kisailijan ma-joittamiseen. Heistä 1.800 majoittautuu Mi-kontaloon ja loput uusiin Tekniikantorneihin, TOASin toimitusjohtaja Timo Lehto kertoo.

Lehdon mukaan EYOF-kisojen ansiosta Mi-kontalon peruskorjausta aikaistettiin muuta-malla vuodella. Tekniikantornien osalta uusien kohteiden rakentamiseen vaikutti hänen mu-kaansa ennen kaikkea opiskeluasuntojen pit-kän aikavälin tarve Hervannassa.

- Saimme Tekniikantornien tontit haltuum-me vasta tammikuussa, ja rakentamaan pää-semme toukokuussa. Kiire tulee, mutta kohteet valmistuvat kuitenkin kisoihin, Lehto sanoo.

Mikontalon peruskorjaus etenee siten, että neljästä rapusta seuraava valmistuu ensi syk-synä, sitä seuraava alkuvuonna 2009 ja vii-meinen rappu heinäkuuksi 2009. Kolmesta Mikontalon rapusta vuokralaiset siirtyvät ki-sojen ajaksi evakkoon erityissopimuksella, kor-vausta vastaan.

TOAS tukee mielellään nuorten liikuntaaTimo Lehto kertoo, että neuvottelut EYOF 2009 –järjestelyistä alkoivat kaupungin kanssa jo kolmisen vuotta sitten, ja suunnitelmia on viety eteenpäin hyvässä yhteistyössä.

- Tämä on varsin iso haaste myös meille. Lähes kolmen tuhannen avaimenluovutuksen hallinnointi, vuokrasopimusten erityisjärjeste-lyt ja kulunvalvontaturvallisuus vaativat run-saasti työtä organisaatioltamme. Tämä vaa-

EYOF 2009 -majoitusjärjestelyt mieluisa haaste TOASille

tii kärsivällisyyttä myös asukkailtamme, Timo Lehto sanoo.

- Olemme kuitenkin erittäin mielellämme tukemassa tällaista nuorten liikuntaa edistä-vää tapahtumaa. Liikuntaa tukemalla tuemme samalla nuorten opiskelua, itsekin aktiivise-na urheilumiehenä tunnettu Timo Lehto alle-viivaa. Lehto on voittanut jalkapalloilun SM-kultaa TPS:n paidassa vuonna 1972 sekä hän on ollut pokkaamassa Suomen cupin voittopo-kaalia vuonna 1969, silloin Valkeakosken Ha-kan riveissä.

Liikuntamyönteinen TOAS on mm. Akatee-misen liikunta- ja palvelutalon ATALPAn toi-minnan suurin yksittäinen omistaja ja aktiivi-nen liikunnan sponsoroija.

- Niin meidän kuin koko yhteiskunnan pitäi-si entistä enemmän kannustaa ja tukea nuoria liikunnan pariin. Esimerkiksi yhden huumevie-roitushoidon hinnalla rahoittaisi parinkin kau-punginosajalkapallojoukkueen toiminnan vuo-deksi, Timo Lehto muistuttaa.

Ainakin 2.600 EYOF 2009 -urheilijaa majoittuu Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön TOASin kohteisiin Hervannassa. TOASin ja EYOF 2009 –järjestelyorganisaation välinen sopimus allekirjoitettiin tammikuussa.

Ainakin 1.800 EYOF-nuorta urheilijaa majoittautuu peruskorjattuun Mikontaloon.

TOASin toimitusjohtaja Timo Lehto (vas.) ja Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n aluejohtaja Ari Koskinen EYOF2009 -organisaatiosta allekirjoittamassa sopimusta urheilijoiden majoittamisesta.

Nyt tarvitaan päättäjiltä kylmiä ratkaisuja

Koulukadun tekojää on ollut kuluneenakin talvena erittäin kysytty liikuntapaikka. kuVa: kari Vilkko

TeksTi: PeTri Vilkko

�

Viimeistään kuluvana talvena on käynyt ilmi, kuinka turhauttavaa on sekä käyttäjien että liikuntapaikko-jen kunnostuksesta vastaavien henkilöiden näkökul-masta se, että isolla vaivalla jäädytetyt luistinradat ovat kunnossa vain muutaman päivän kerrallaan ja sulavat sitten pois.

Kerta toisen jälkeen aina alusta lähtien tehtävä jää-dytystyö aiheuttaa vaivannäön ohella myös merkit-tävässä määrin ylimääräisiä käyttökustannuksia.

Halutaanko kaupunkilaisten harrastavan luistelua?Tampereen liikuntapalveluiden ulkoliikunta-alu-eista vastaavan käyttöpäällikön Esa Auvisen las-kujen mukaan useiden jääalueiden jäädyttäminen aloitettiin jopa kuusikin kertaa aivan alusta. Isosta vaivannäöstä huolimatta luistelupäiviä kertyi ra-doilla vain 10 – 20.

Nyt Auvinen heittää kaupungin päättäjien suun-taan toivomuksen, että tekojääratahankkeiden to-teutus saisi osakseen myönteistä suhtautumista po-liittisessa päätöksenteossa.

- Päättäjien on siis nyt otettava kantaa siihen, haluaako Tampere tarjota asukkailleen kunnallise-na peruspalveluna mahdollisuuden luisteluliikun-nan harrastamiseen kaupungissamme myös tulevi-na vuosina eivätkä luistinradat olisi olemassa pel-kästään paperilla, toteaa Auvinen.

Kuluva talvi on hänenkin mielestä ollut konk-reettinen esimerkki siitä, millaisia talvisäitä myös tulevaisuudessa Tampereen leveysasteelle on odo-tettavissa.

Sorsapuisto mahdollinen pilottihankeSuunnitellut tekojääradat tulisivat sijaitsemaan eri puolilla kaupunkia, jotta ne sijaintiensa puolesta palvelisivat mahdollisimman monia käyttäjiä. Kes-kustan alueen eli Sorsapuiston ohella tekojääradan perustamista kaavaillaan viidelle muulle alueelle.

Ensimmäisenä toteutusvuorossa olisi Sorsapuis-ton kentän alueelle sijoitettava tekojäärata. Lähis-töllä sijaitsevien lukuisten koulujen ja päiväkotien

Nyt tarvitaan päättäjiltä kylmiä ratkaisuja

Vain tekojääradat turvaavat luistelun harrastamisen tulevaisuudessa Tampereella

”Kuluva talvi on ollut konkreettinen esimerkki siitä, millaisia talvisäitä myös tulevaisuudessa on odotettavissa.”

Arkitodellisuus Sorsapuiston jääkentiltä talvella 2007-08. Tekojää tarjoaisi sinne takuuvarmat liikuntaolosuhteet marraskuusta maaliskuuhun. kuVa: PeTri Vilkko

Vuosi vuodelta yhä lauhemmiksi käyvät talvisäät ovat kiihdyttäneet keskustelua uusien tekojääratojen perustamisesta Tampereelle. Ensimmäisenä suunnitteluvuorossa on Sorsa-puiston kentän mahdollinen varustaminen tekojääratalaitteistolla. Tervetulleet investoinnit mahdollistaisivat jääurheilun harrastamisen ulkona marraskuusta maaliskuulle.

johdosta Sorsapuiston kentillä olisi useita sato-ja käyttäjiä päivän mittaan.

Kaikkiaan Sorsapuistoon on suunnitteilla hehtaarin kokoinen tekojäärata-alue. Siihen sisältyisivät nykyiseen tapaan kaksi jääkiekko-kaukaloa, vapaa luistelualue sekä täysimittai-nen, kenttää ympäröiviä juoksuratoja myötäi-levä pikaluistelurata.

- Tekojääradan rakentaminen ei edellytä kenttien laajamittaisia kaivuutöitä ja jäädytys-putkien piilottamista maanpinnan alle, vaan muoviset suolavettä sisällään kantavat jäädy-tyselementit levitetään suoraan kentän pinnal-le kylpyhuoneen ritilämaton tapaan, kuvailee käyttöpäällikkö Auvinen.

Luistelukauden vaihtuessa kesäisimpien la-jien harrastamiseen matot kerätään siististi ta-kaisin rullille jalkapalloilijoiden ja yleisurhei-lun harrastajien tieltä.

Myöskään mittavia rakennustöitä tekojäära-tojen perustamisen yhteydessä ei tarvita, vaan kaikki tarvittava kylmätekniikka sijoitetaan eril-liseen, vain vähän tilaa vievään konttiraken-nelmaan.

- Sekä jäädytyselementit että kontti olisivat helposti esimerkiksi kuorma-auton lavalla siir-rettävissä johonkin toiseen paikkaan – esimer-kiksi Pyynikin kentälle – mikäli Sorsapuistoon jossakin vaiheessa alkaisi nousta viime aikoina keskusteluissa esillä ollut monitoimihalli, to-teaa Auvinen.

Liikuntapalvelujen tavoitteena on pyrkiä si-sällyttämään hanke jo ensi vuoden eli vuoden 2009 budjettiin. Investoinnin suuruudeksi on arvioitu n. 1,75 miljoonaa euroa. Parhaassa ta-pauksessa tekojäärata olisi jo alkuvuodesta läh-tien kaupunkilaisten käytössä.

Esimerkiksi Helsingissä maaliskuun puoli-välissä oli luistelijoiden käytössä kuusi teko-jäärataa.

TeksTi: PeTri Vilkko

8 Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

Painilegenda on ollut liikuntapalveluiden tiimissäjo yli kolmekymmentä vuotta

Kisaisäntä Pertti Ukkolan vastuulla painin EM-kisojen arvovieraiden viihtyminen TeksTi ja kuVa: janne ViiTaniemi

Tampereen Messu- ja Urheilukeskus on valmiina ottamaan vastaan painiväkeä. Olympiakultamitalisti, liikunnanohjaaja, kisäisäntä Pertti Ukkola odottaa kisojen etenevän mallikkaasti.

9

Tampereella Painin EM-kisat järjestettiin viimeksi vuonna 1994.

- Helpottaa organisointia, kun suu-rin osa vanhoista vastuuhenkilöistä on edelleen mukana kuvioissa, kertoo kisäisäntä Pertti Uk-kola, joka on jo yli kolmekymmentä vuotta toi-minut liikunnanohjaajana Tampereen kaupun-gin liikuntapalveluissa.

Painikisojen viralliset ilmoittautumiset saapu-vat yleensä kovin myöhään. Tampereen Mes-su- ja Urheilukeskukseen odotetaan kuitenkin ilmoittautuvan noin 600 osallistujaa. Myös ylei-söä odotetaan saapuvan runsaasti.

- Kyllä me järjestäjät olemme tyytyväisiä mi-käli kaikki katsomon 4500 istumapaikkaa ovat käytössä viikonlopun huipennuksissa. Tavoit-teenamme on saada lehtereille viikon mittaan kaikkiaan 18 000 katsojaa.

Nopea ja sujuva akreditointi on yksi päätoi-veista ja sen eteen onkin tehty valmisteluja.

- Kaikissa kisoissa esiintyy käytännön ongel-mia, mutta niistä pitää selvitä ripeästi eteenpäin. Viimeksi Sofian kilpailuissa yli 4 tuntia kestä-nyt kisapassin jonotus oli kohtuutonta, Pert-ti Ukkola sanoo.

Tampereella kilpailijat tulevat suoraan lento-kentältä Tampereen Messu- ja Urheilukeskuk-seen ja vasta sitten matkaavat kisapassit kaulas-sa kohti hotelleja.

- Uskon, että meidän kilpailumme muiste-taan siitä, että tapahtumat sujuivat mallikkaas-ti ja kaikki kilpailut käytiin läpi tiukasti aika-taulun mukaan.

Vapaaehtoiset tärkeä lenkki järjestelyissäVapaaehtoisille työntekijöille on tässäkin tapah-tumassa kova tarve. Yhteensä 170 vapaaehtoista auttaa niin järjestysmiehinä, kulunvalvonta-tehtävissä, tarjoilijoina, autonkuljettajina kuin

muissakin tärkeissä tehtävissä. Iltoihin ja viikon-loppuun on avustajia saatu töihin suhteellisen helposti, mutta haastavinta ovat arkipäivien työvuorot.

- Onneksi innokkaimmat vapaaehtoiset ovat saaneet lomaa töistä ja tulevat avuksi teke-mään tätä ainutlaatuista tapahtumaa, Ukko-la kiittelee.

Järjestelytaakkaa helpottaa se, että kisapaikka on lähellä kaupunkia ja että kilpailijoiden ruo-kailut pystytään järjestämään hotelleissa. Uusi-en sääntöjen mukaan punnitukset suoritetaan vuorokautta ennen kilpailuja.

- Tarkoitus on huomioida kilpailijoiden ruo-katoiveita mahdollisimman tarkasti. Pastahan se lienee painijan tärkein osa ravintoa ennen kiso-ja, Ukkola toteaa.

Lisäjännityksensä kisaan tuo se, että jokaises-sa sarjassa on jaossa yksi olympiapaikka. Tampe-reelle siis suuntaa moni sellainen, joka on epä-onnistunut aikaisemmissa kisoissa.

- Se tuo herkullisen lisän kilpailuumme. Hel-polla ei kuitenkaan olympiapaikat irtoa. Jokai-sen sarjan kymmenen parasta kun on ammat-tilaisia, Ukkola arvelee.

Ukkola tarjoaa lisävinkkiä yleisölle: -Naisten paini on kaunista katsottavaa, sitä

voi suositella myös sellaisille, jotka eivät muuten ole tottuneet painikisoja seuraamaan.

Arvokisamitalistit kokoontuvatKisajärjestäjät laskeskelivat, että 1952 Helsingin olympialaisista alkaen suomalaisia painin arvo-kisamitalisteja on parisenkymmentä. Heidät kaikki kutsutaan kilpailuviikonloppuna saman lounaspöydän ääreen.

Pertti Ukkola toimii kisaisäntänä ja toimii ta-pahtumassa PR-managerina. Itseään hän kutsuu mieluummin kisojen jokapaikanmieheksi.

- Mukavinta on tavata kilpakumppaneita sekä muita vanhoja tuttavia. Vuosikymmen-ten saatossa kansainvälisiä tuttavia on kerty-nyt iso liuta.

Venäläinen kuuluisa kilpakumppani Alek-sander Karelin on myös kutsuttu Tampereel-le.

- Toivottavasti Aleksander pääsee mukaan, sillä meistä on tullut vuosien saatossa oikein hyviä ystäviä. Jos hän pääsee mukaan, niin toi-vottavasti saamme hänet myös pitämään tree-nit paikallisille junioreille.

Oman jännityksensä tapahtumaan tuo kaik-kiaan 40 maan delegaatiot. Protokollan kanssa pitää olla tarkkana. Viime päiviin asti kun val-

tioiden rajat ovat siirtyneet ja uusia maita on ilmestynyt Euroopan kartalle.

Käytännön ongelmia riittää ratkottavaksi vie-lä viimeisiin kisoja edeltäviin päiviin. Miten esimerkiksi saadaan kaikkien osallistujamai-den liput kattoon ripustetuksi ja kuinka pai-nimatot rakennetaan 80-100 sentin korkeu-delle lattiasta?

- Painimatot tullaan rakentamaan trukkila-vojoen päälle, Ukkola kertoo.

Kaikesta suunnittelusta huolimatta kisoja edeltävä viikko on kyllä hyvin kiireinen. Tar-kastus pidetään edellisenä sunnuntaina ja sil-loin kaiken pitää olla ohjeistuksen mukaises-sa kunnossa.

- Olen varma, että Tampereen kaupungin lii-kuntapalveluiden järjestelyryhmä Pekka Koske-lan johdolla selviää tehtävästä mallikkaasti.

�0 vuotta painiharrastusta, �0 vuotta liikuntapalveluissaPertti Ukkola on ollut yhtä keskeytystä lukuun ottamatta Tampereen kaupungin palvelukses-sa jo vuodesta 1975. Liikunnanohjaajantyötä kaupungin leivissä on kertynyt peräti jo 31 vuotta. Pertin vapaa-aika kuluu pitkälti paini-harjoituksia pitäessä.

- Jos illalla jää menemättä painisalille, niin on sellainen olo, että sitä ollaan pahanteossa.

Viikon mittaan Pertti Ukkola vetää painisa-lilla kymmenkunta harjoitusta.

- Olen kyllä päättänyt, että kun tulee 50 vuot-ta painia täyteen, niin se saa riittää yhdelle mie-helle. Syksyllä 2009 täyttyy tuo rajapyykki. Aika näyttää mitä tulee paini-iltojen tilalle.

Ukkolan aikaa kuluu myös omien lasten har-rastusten parissa. Seitsemänvuotias poika har-rastaa uintia, painia ja telinevoimistelua.

- Olen koettanut olla kannustamassa mu-kana. Tyttö täyttää seuraavaksi neljä, eiköhän hänetkin saada pian mukaan. Yritän saada kas-vatettua lapsistani kuntoilusta nauttivia tervei-tä kansalaisia.

Liikkuminen luonnossa on Ukkolalle tär-keää. Eniten hän harrastaa soutua, hiihtoa, lenkkeilyä.

- Lenkkeilen mielelläni yksin, mutta soutu ja hiihtoretket sujuvat mukavammin joukol-la. Vuosien mittaan Pirkan Hiihto on sujunut mukavammin reppuhiihtona kuin varsinaise-na kisapäivänä. - Jos minulla on numerolappu rinnassa, en osaa olla kilpailematta. Reppuhiidossa voidaan mennä porukan tahdissa ja vaihtaa välillä vaikka kuulumisiakin, Ukkola tähdentää.

Painin EM-kisat 1. - 6.4.2008 Tampereella pitävät lähiviikot kisaisäntää Pertti Ukkolaa ja muita kisa-järjestäjiä kiireisinä. Järjestelyistä vastaavat yhteistyössä Suomen Painiliitto, Tampereen kaupunki sekä paikalliset seurat Koovee, Tampereen Painiseura sekä Tampereen Voimailijat.

Painin EM-kisat 1. - 6.4.2008, Tampereen Messu- ja UrheilukeskusLisätietoja verkossa: www.tampere-ewc2008.fi/

10 Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

Koulutuksella yhä laadukkaampia palveluja kuntalaisille

Liikuntapalvelut kannustaa henkilöstöään oppimaan uutta

- Tarvitsemme esimerkiksi esimies- ja johtamiskoulutuksia, joilla henki-löstömme saa valmiuksia vastuun ottamiseen erilaisista esimiestehtävistä organisaatiossamme, liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola sanoo.

- Myös perustasolla, kentänhoidossa ja sisäliikuntapaikoilla työt pitää hoitaa entistä kokonaisvaltaisemmin. Enää työntekijä ei hoida vain yhtä asiaa, siksi tarvitsemme entistä enemmän moniosaajia. Myös teknistymi-nen lisää liikuntapalveluiden kouluttautumistarpeita.

Hyvä koulutustaso on Paavolan mukaan tärkeää myös lasten, vanhus-ten ja erityisryhmien liikunnanohjauksen parissa työskentelevillä.

Nykyaikainen johtajuusajattelu kunniaanJohtajuuden kehittäminen on ollut yksi liikuntapalveluiden kouluttautu-misen painopisteistä. Pekka P. Paavola haluaisikin nähdä organisaatiossaan vain nykyaikaista johtajuusajattelua:

- ”Pomottelu” on mennyttä maailmaa. Enää ei voida ajatella, että vain johtaja on oikeassa. Yleensä työntekijät itse tuntevat parhaiten oman työ-kenttänsä. Heidän ammattitaitonsa on varsin korkea ja heidän tulisi ensi-sijaisesti itse saada vaikuttaa työhönsä. Siksi esimiesten tulisi osata kuun-

nella työntekijöiden näkemyksiä ja saada heiltä käyttöönsä arvokkaita vinkkejä, Paavola alleviivaa.

Koulutus näkyy palveluiden laatunaLiikuntapalvelut kannustaa henkilöstöään kouluttautumaan. Henkilös-tön hyvä koulutustaso näkyy Paavolan mukaan suoraan kaupunkilaisille suunnattujen liikuntapalveluiden laadukkuutena.

- Lähtökohta on, että henkilö itse on motivoitunut hakemaan itselleen koulutusta, jolloin tuemme häntä siinä. Lisäksi tarjoamme henkilöstöl-lemme täsmäkoulutusta kulloisenkin tarpeen mukaan. Koulutusorgani-saatiot, mm. Varalan, Pajulahden ja Vierumäen urheiluopistot, ovat suh-tautuneet varsin myönteisesti koulutustarpeisiimme, Paavola kiittelee.

Myös kaupungin järjestämiin koulutuksiin liikuntapalveluiden hen-kilöstö osallistuu aktiivisesti.

Koulutuksiin hakeutumisessa on oikeastaan vain yksi rajoittava pe-riaate:

- Niihin osallistutaan vuorotellen. Ja niin, etteivät normaalit toimin-not häiriinny, Paavola korostaa.

Liikuntapaikkamestarikoulutusta, urheilujohtamisen erikoisammattitutkintoja, täs-mäkoulutusta. Liikuntapalveluilta kuten kaikilta kaupungin organisaatioilta edelly-tetään uudistumiskykyä. Jatkuva kouluttautuminen on välttämätöntä.

Liikunnan olosuhteiden ylläpito vaatii henkilöstöltä entistä vankempaa teknistä osaamista. Laitosmies Timo Kallasoja säätää Hakametsän jäähallin kylmälaitteita ja illan ottelua varten. Ammattitaitovaatimus ja vastuu on suuri.

Tek

sTi j

a k

uV

aT: k

ar

i Vil

kk

o

11

Vuoden mittainen urheilujohtamisen erikoisammatti-tutkinto lisäsi projektipäällikkö Mikko Heinosen johta-juusvalmiuksia.

- Sain mahdollisuuden kehittää omaa johtajuuttani, löysin siinä myös uusia puolia. Samoin koulutus antoi uusia ideoita ja valmiuksia nähdä työssä entistä pidemmälle ja tekemään siten entistä laaduk-kaampia suunnitelmia, Heinonen kommentoi.

Heinosen mukaan urheilujohtamisen erikoisammattitutkinto oli varsin haasteellinen. Monimuotokoulutus sisälsi mm. vaativia etätehtäviä, johtajuuskansion kokoamista, johtajuusanalyysejä, ta-loushallintoa sekä vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja. Lähiopetus-päiville Vierumäelle koulutettavat kokoontuivat kuukausittain aina kolmeksi päiväksi kerrallaan. Kurssi huipentui johtamistyötä arvi-oivaan näyttötutkintoon.

- Koulutuksen erityinen rikkaus oli se, että koulutettavat olivat liikunta-alan ammattilaisia erilaisista organisaatioista, eri puolil-ta maata. Toisiltamme oppiminen oli iso osa kurssin antia, Hei-nonen kiittelee.

Heinosen mukaan työnantajan suopea suhtautuminen ja vank-ka tuki kouluttautumiselle on tärkeää.

- Koulutuksen antamat valmiudet koituvat varmasti myös työn-antajan hyödyksi, Heinonen sanoo.

Urheilujohtamis-koulutus antoi uusia ideoita ja lisäsi johtajuusvalmiuksia

Tek

sTi j

a k

uV

aT: k

ar

i Vil

kk

o

Ilkka Toiva valmistuu keväällä liikuntapaikkamestareiksi.

Liikuntapaikka-mestarikoulutuksesta uusia näköaloja työhön

Urheilujohtamisen erikoisammattitutkinto antoi projektipäällikkö Mikko Heinoselle työkaluja kehittää omaa johtajuuttaan.

Vuosittain muutama Tampereen kaupungin liikuntapalveluiden ammattilainen suorittaa lukuvuoden kestävän liikuntapaikka-mestarin erikoisammattitutkinnon. Tänä keväänä liikuntapaik-kamestareiksi valmistuvat Ilkka Toiva, Timo Laine, Tapio Niemi ja Mika Ilonen.

Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto on liikuntapaikkojen työnjohdollista koulutusta, ja se sisältää monipuolisesti liikuntapaikkojen huoltoa, kunnossapitoa, valvontaa ja esimiestaitoja. Lähijaksoja Suomen Urheiluopistolla Vierumäellä on lukuvuoden aikana kymmenen viikkoa. Lisäksi koulutus sisältää etätehtäviä ja tutustumismatkoja erilaisiin lii-kuntapaikkoihin kotimaassa ja ulkomaillakin.

Työnjohtaja Ilkka Toivan vastuulle Tampereen liikuntapalveluissa kuu-luvat sisäliikuntapaikat, mutta koulutuksen käytyään hänellä on moni-puolinen näkemys myös muista liikuntapaikoista mm. uimahalleista, jäähalleista ja ruohokentistä.

Liikuntapaikkamestarikoulutuksen opinnäytetyö syntyy kunkin omal-ta työalueelta. Toiva tekee parhaillaan lopputyönään Pyynikin palloilu-halliin kehittämissuunnitelmaa ideoiden sinne erityisesti toteuttamis-kelpoista inva-hissiä.

- Koulutus on avannut silmiä huomaamaan enemmän juuri liikun-tapaikkojen esteettömyyteen liittyviä asioita. Kaikki esteettömyysasiat eivät kuitenkaan liity liikuntarajoitteisuuteen, vaan esimerkiksi myös huononäköisten liikuntaolosuhteet olisi huomioitava entistä parem-min, Toiva toteaa.

- Tämä koulutus antaa muitakin uusia näkemyksiä omaan työhön ja katkaisee mukavasti rutiinit. Oma johtamiskäsityskin on opintojen myö-tä vahvistunut, hän kommentoi.

Toiva pitää työnantajaansa varsin koulutusmyönteisenä ja kehittymi-seen kannustavana.

- Suhtautuminen itsensä kouluttamiseen on mielestäni hyvä myös työntekijöiden ja esimiesten keskuudessa. Yleinen mielipide tuntuu ole-van, että itsensä kehittäminen on tätä päivää.

12 Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

− Likkojen Lenkissä on parasta se energinen riemu, jota äijäporukasta ei löydy, kuvailee urheiluseura Kooveen toiminnanjohtaja ja Lik-kojen Lenkin perustajajäsen Esa Koivisto.

− Naiset osaavat pitää hauskaa liikunnan pa-rissa ilman kilpailua. Miehille pitää järjestää ai-nakin pallo tai maila, ennen kuin he suostuvat liikkumaan, hän virnistää.

Koiviston mukaan naisilla on yhdessä liik-kuminen verissä.

− He pitävät huolta terveydestään ja ter-veysliikunta on heihin sisäänrakennettua. Lik-kojen Lenkillä tuetaan liikunnan iloa ja moti-voidaan säännölliseen liikuntaan. Jos liikkumi-nen on hauskaa, kynnys treeneihin lähtemiseen on matala.

Silti Koivisto uskoo, ettei terveysliikunnan merkitystä vielä sisäistetä riittävästi. Ihmisten liikunnallinen harrastuneisuus on lisääntynyt, mutta tosiasiallinen liikuntamäärä on vähen-tynyt.

− Ostoliikunnan eli järjestetyn liikunnan määrä on kasvanut. Se ei kuitenkaan kata sitä, mitä arkiliikunnan vähenemisessä on hävitty. Haluamme tapahtumallamme muistuttaa arki-liikunnan tärkeydestä, Koivisto kristallisoi.

Liikunnan aloittamiseen tsemppaa muun muassa Kuntokortti, johon liikuntasuorituk-sia keräämällä voi osallistua arvontaan itse ta-pahtumassa.

Ladyjen Lenkistä Likkojen LenkkiinLikkojen Lenkin tapahtumapäällikkö Niina Seppäsen mielestä tapahtuman vetovoimaisuus perustuu liikunnan riemuun, hyviin esiintyjiin ja leppoisaan yhdessäoloon.

− Samalla naiset pääsevät kotoa pois juorua-maan naapurin rouvan kanssa, hän letkauttaa.

Tänä vuonna Lenkillä esiintyvät muun muas-sa Paula Koivuniemi, Yölintu, Popeda ja monen vuoden perinteellä Scandinavian Hunks.

Likkojen Lenkin idea syntyi vuonna 1988, kun Esa Koivisto otti Kooveen 60-vuotisjuh-latapahtuman puheeksi seuran johtokunnan kokouksessa. Helsingissä ja Turussa oli siihen Likkojen Lenkki kokoaa vuosittain lähes 10 000 liikkujaa Pyynikille.

Likkojen Lenkkejä 20 vuotta

Liikunnan riemua ja leppoisaa

yhdessäoloa

TeksTi: siina rePo

1�

mennessä järjestetty naisille suunnattuja juok-sutapahtumia, joten Tampere kaipasi Koiviston mielestä jotakin vastaavaa.

− Tarkoitus oli järjestää tapahtuma vain ker-ran, mutta tapahtumasta tuli sellainen yleisö-menestys, että päätimme tehdä siitä jokake-väisen.

Radio 957:sta tuli toimiva yhteistyökumppa-ni, ja se saikin vastuun koko tapahtuman mark-kinoinnista. Nyt markkinointivastuuta on ot-tanut samaan mediaketjuun kuuluva Iskelmä, joka on profiloitunut enemmän naisten kana-vaksi kuin Radio 957.

Silloinen Ladyjen Lenkki oli radiokanavan ni-meä ja taajuutta mukaillen pituudeltaan 9,57 ki-lometriä pitkä. Myöhemmin Plikkojen Lenkki, nykyään Likkojen Lenkki, pitää sisällään kolme eri pituusvaihtoehtoa 5−10,5 kilometriin.

Juhlavuotena miehetkin pääsevät iltakonserttiinNiina Seppänen tuli Lenkin jatkoksi Radio 957:n myyntiryhmän kautta. Päävastuun tapahtu-masta hän otti seitsemän vuotta sitten. Koivisto ei peitä tyytyväisyyttään Seppäsen työhön.

− Joka vuosi meillä on ollut jotakin uutta, ja päätapahtuman ympärille on kehittynyt uusia tapahtumia. Muut vastaavanlaiset liikuntatem-paukset ovat kärsineet osallistujamäärien laskus-ta, mutta meille ei ole onneksi käynyt niin.

Likkojen Lenkki kokoaa vuosittain reilut 9500 naista, tänä vuonna järjestäjät odottavat lähelle 10 000:tä kävijää.

Liikuntatapahtumaa ei ole tarkoituksellisesti kasvatettu. Uusia koukkuja on kuitenkin kehi-tetty jatkuvasti, jotta yleisön mielenkiinto säilyy. Vuoden varrella järjestetään muun muassa Lik-kojen sporttiviikonloppu liikuntakeskus Paju-lahdessa, Likkojen risteily sekä uutena Likat La-pissa -matka, joka tehdään marraskuussa.

Likkojen Lenkki tekee yhteistyötä monen tahon kanssa, yksi niistä on Tampereen kau-punki.

− Liikuntapalveluiden kanssa suunnittelem-me kentälle ja osittain myös reitille muun mu-assa sähköistyksen ja käsienpesupisteet. Yhteis-

työ on toiminut vuosia loistavasti, ilman kau-pungin panosta olisi vaikea kuvitella käytännön asioiden toteutusta, Seppänen suitsuttaa.

Lisäksi Lenkki on tehnyt yhteistyötä muun muassa Matkailutoimen, eli nykyisen GoTam-pereen kanssa. Lupa-asiat on hoidettu esimer-kiksi katuyksikön ja ympäristövalvonnan kans-sa.

− Tavalla tai toisella siis monet kaupungin yk-siköt ovat mukana järjestelyissä ja toteutukses-sa, joko välillisesti tai suoraan. Kaikilla on ollut oikein myönteinen suhtautuminen tapahtumaa kohtaan, Seppänen kiittelee.

Juhlavuoden kunniaksi iltaohjelma kestää myöhempään kuin ennen, ja myös miesten on mahdollista osallistua iltatapahtumaan.

Muutoin miesten iloksi Tampereella kokoon-

tuu viikoittain Olkkosen reeniryhmä. Koveen luotsaama reeniryhmä liikuttaa kahtasataa yli 35-vuotiasta miestä.

− Lenkkiläisiltä on tullut kyselyitä vastaavan-laisesta ryhmästä, jossa vuosittaiseen tapahtu-maan osallistuneet voisivat treenata viikoittain. Tällaista ei ole vielä saatu kasaan tilanpuutteen takia, Koivisto kertoo ja heittää pallon Tampe-reen kaupungin suuntaan.

”Jätkien Lenkkiä” ei ole pidetty aiheellisena perustaa, koska järjestäjät eivät usko miesten tapahtuman suosioon siinä määrin, kuin Lik-kojen Lenkin.

− Nokialla pidetään miesten kolmonen syk-syllä, uskon ettei toista vastaavanlaista tapahtu-maa tarvita. Mutta miksei sitäkin voisi harkita, Seppänen tuumii.

Likkojen Lenkkejä 20 vuotta Iltajuhla esiintyjineen kruunaa liikunnallisen päivän.

Kooveen toiminnanjohtaja ja Likkojen Lenkin perustajajäsen Esa Koiviston ja Likkojen Lenkin tapahtumapäällikkö Niina Seppäsen mielestä tapahtuman vetovoimaisuus perustuu liikunnan riemuun, hyviin esiintyjiin ja leppoisaan yhdessäoloon. kuVa: siina rePo

1� Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

Uimahallit huippusuosittuja alkuvuonnaUimahallit ja sisäliikuntapaikat ovat olleet huippusuosit-tuja alkuvuoden aikana. Esimerkiksi helmikuun aikana uintikeskuksessa kävi peräti 10.000 liikkujaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Muissakin halleissa raportoitiin selvää kävijämäärän kasvua.

- Kävijämäärät niin uimahalleissa kuin yleensä sisäliikuntapaikoissa nousevat jatkuvasti. Syyn voin havaita ikkunasta ulos vilkaisemalla: kun lauhan talven vuoksi ei ulkona pääse liikkumaan, se näkyy suoraan sisäliikuntapaikkojen käyttöasteessa, käyttöpäällikkö Jari Tolvanen kommentoi.

- On kuitenkin varsin hyvä asia, että kaupunkilaiset ovat löytä-neet korvaavat liikuntapaikat huonojen kelien keskeltä.

Koulujen hiihtolomien aikaan ollut huono ulkoilusää aiheutti li-säpaineita varsinkin uintikeskukseen. Tolvasen mukaan hallissa oli ahdasta, mutta tiettävästi kaikki halukkaat mahtuivat mukaan.

- Arkisin aamuyhdeksän ja iltapäivän kello 15 välillä on rauhal-lisin ajankohta uintiharrastukselle, jos silloin sinne pääsee eikä pe-lästy koululaisryhmiä. Tiistaiaamupäivisin uintikeskus on suljettu huollon vuoksi. Uimaan mahtuu iltaisinkin, mutta silloin pitää varautua, ettei aina käytössä ole vapaata omaa rataa. Eli sopu sijaa antaa, Tolvanen sanoo.

Uintikeskuksen laajennus hyppyaltaineen valmistui viime kesä-nä. Pyynikin uimahalli sitä vastoin suljettiin viime joulukuussa pa-riksi vuodeksi peruskorjauksen vuoksi. Allaskapasiteettia Tampe-reella on suurin piirtein yhtä paljon kuin vuosi sitten.

Liikuntatoimen neuvottelupäivät TampereellaTampere isännöi Liikuntatoimen neuvottelupäivät helmikuussa. Neuvottelupäivät on suunnattu kuntien liikunta- ja terveystoimien johdolle, henkilöstölle, ministeriöille, lääninhallitukselle, järjestöille ja kuntien luottamushenkilöille. Siellä keskustellaan alan ajankohtaisista haasteista, ongelmista ja näkökulmista.

Liikuntakaupunki Tampereen pormestari Timo P. Nieminen käytti alustuspuheenvuoron. Edel-leen liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola, pääsihteeri Pirjo Puskala ja projektipäällikkö Mikko Heinonen kertoivat Euroopan nuorten Olympiafestivaalin 2009 järjestelyistä Tampereella . Toisen neuvottelupäivän puheenjohtajana toimi Tampereen kaupungin palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen. Keskusteluissa esiintyi erityisesti huoli seuraurheilun liiasta markkinavetoisuudesta talkoohengen, perusliikuntatyön ja puhtaan urheiluaatteen kustannuksella. Myös Tampereen tilaaja-tuottajamalli poiki vilkasta keskustelua.

Liikunta-alan väki kokoontui Tampereelle Hotelli Ilvekseen 14. – 15.2. Toisen neuvottelupäivän puheenjohtajana toimi Tampereen kaupungin palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen (etualalla). kuVa: kari Vilkko

Helmikuun kehnot ulkoilusäät houkuttelivat monen hiihtolomalaisen vesiliikunnan pariin. kuVa: kari Vilkko

”Arkisin aamuyhdeksän ja iltapäivän kello 15 välillä on rauhallisin ajankohta uintiharrastukselle.”

1�

Tampereen kaupungin liikuntapalvelutSuvantokatu 4, Tampere puh. (03) 5656 4888 fax (03) 5656 4889

Tulevia liikunta-tapahtumia:Painin EM-kisat 1. - 6.4.2008, Tampereen Messu- ja UrheilukeskusLisätietoja: www.tampere-ewc2008.fi/

Likkojen Lenkki 24.5.2008, PyynikkiJärjestää: Koovee ry. Lisätietoa: www.likkojenlenkki.fi

Tampere-Jukola 60. Jukolan viesti ja 31. Venlojen viesti 2008 14.-15.6.2008, Teiskon Kaanaassa. Lisätietoa: www.jukola2008.net. Sivuston kautta voi ilmoittautua kilpailemaan ja talkoilemaan.

III Tampere 2008 Veteraanien MM-turnaus 28.06.- 29.06.2008, Tampereen Messu- ja UrheilukeskusJärjestää: Kalevan Lentopallo ry. Lisätietoa: www.kalevanlentopallo.fi

Kalevan KisatTampere 24.7. – 27.7.2008, Tampereen stadionJärjestää: Tampereen Pyrintö ry. Lisätietoa: www.kalevankisat.com

Tiedustelut ja varaukset

& �6�6 �888www.tampere.fi/liikuntasähköposti:etunimi.sukunimi@tampere.fi

Jääkiekkolegendat kohtasivat Museokeskus VapriikissaSuomen ensimmäisestä virallisesta seurojen välisestä jääkiekko-ottelusta tuli tämän vuoden tammikuussa kuluneeksi 80 vuotta. Tuo historiallinen ottelu pelattiin Pyhäjärven jäällä Pyynikin kupeessa, Tampereen Pyrinnön luistinradalla 15.1.1928. Ottelussa Tampereen Pyrintö kohtasi Tampereen Palloilijat (TaPa). Perimätiedon mukaan TaPa oli tuolla kertaa parempi maalein 2-1.

Jääkiekkoilun kilpailutoiminta lähti liukkaasti käyntiin, sillä ensimmäisestä jääkiekon SM-kullasta pelattiin jo saman kevään 1928 aikana. Myös maaottelutoiminta starttasi samana vuonna. Suomen Jääkiekkomuseo kutsui tammikuussa kiekkoihmisiä muistelemaan Suomen jääkiekkoilun yli 80-vuotista taivalta Museokeskus Vapriikkiin. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut merkittävä joukko suomalaisen ja samalla tamperelaisen jääkiekkoilun legendoja kaikilta kahdeksalta vuosikymmeneltä Risto Tiitolasta, Aarne Honkavaarasta, Lasse Oksasesta ja Raimo ”Raipe” Helmisestä alkaen.

Historiallisessa jääkiekko-ottelussa pelanneita seuroja tilaisuudessa edustivat Risto Hannula ja Veikko Lieslehto Tampereen Palloilijoista sekä Jarmo Hakanen ja Pekka Syrjänen Tampereen Pyrinnöstä.

Liikunta-alan väki kokoontui Tampereelle Hotelli Ilvekseen 14. – 15.2. Toisen neuvottelupäivän puheenjohtajana toimi Tampereen kaupungin palvelutuotantojohtaja Asko Koskinen (etualalla). kuVa: kari Vilkko

Legendat kokoontuivat Vapriikkiin. Lämminhenkisen, historian havinaa tulvillaan olleen tilaisuuden isäntänä toimi Suomen Jääkiekkomuseoyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Kontto. kuVa: PeTri Vilkko

Historiallinen ottelu pelattiin

Pyhäjärven jäällä Pyynikin kupeessa,

Tampereen Pyrinnön luistinradalla

15.1.1928. Ottelussa Tampereen

Pyrintö kohtasi Tampereen

Palloilijat (TaPa). kuVa: suomen

jääkiekkomuseo

Kolu

mni

Tampereen Liikuntasanomat 1/2008

Tampereen uudessa toimintamallissa yksi tärkeimmis-tä asioista on tunnistaa ne palvelut, joilla parhaiten vastataan kaupunkilaisten tarpeisiin. Haasteena on

tamperelaisten moniäänisyys ja tarpeiden moninaisuus, joka tulee esille myös liikunnasta puhuttaessa. Jalkapalloväki haluaa lisää nurmikenttiä, lasten vanhemmat luonnonjäitä lähellä kotia, lukiolainen ilmaisia uimahalleja, yleisurheili-jat ympärivuotisia harjoitusolosuhteita ilman keskeytyksiä, eläkeläiset lisää liikunnanohjausta ja halvempia hintoja jne. Kaikki ovat oikeutettuja ja perusteltuja vaatimuksia, jotka toteutuessaan varmasti lisäävät ihmisten hyvinvointia.

Suuren kaupungin tehtävänä on vastata näihin moninaisiin haasteisiin mahdollisimman kattavasti. Tampereella tähän on ollut rahaakin ihan kohtuullisesti – suurista kaupun-geista liikunnan ja ulkoilun käyttömenot asukasta kohti ovat korkeammat vain Helsingissä ja Turussa. Koska rahaa on kuitenkin rajallisesti, pitäisi se pystyä kohdentamaan mahdollisimman tehokkaasti. Siksi tehdään palvelutarve-selvitystä, jonka avulla yritetään löytää olennaisimmat asiat toiveiden ja vaatimusten joukosta. Liikunnan osalta tämä tarkoittaa mm. sitä, että tunnistetaan liikuntapalveluista eniten hyötyvät kohderyhmät ja osoitetaan heidän palve-luihinsa resursseja.

Julkisista liikuntapalveluista eniten hyötyvät ryhmät eivät ole aina niitä äänekkäimpiä. Tämän ovat havainneet mm. tutki-jat Roope Mokka ja Aleksi Neuvonen, jotka hyvinvointival-tiota käsittelevässä kirjassaan (2006) toteavat: ”Hyvinvoivien elämäntapojen tukeminen on Suomessa lapsenkengissään. Aktiivisen kansalaisen myyttiä pidetään yllä laittamalla rahaa esimerkiksi kuntourheilumahdollisuuksiin, joiden harrasta-jat eivät ole yhteiskunnan avun tarpeessa. Näin aktivoidaan jo aktiivisia. Sen sijaan työelämän aktiviteeteista pudonneille tarjotaan rahaa, ei mielekkään tekemisen paikkoja tai eväitä hyvinvoinnin vaalimiseen.” Olisiko tässä ohjenuoraa resurs-sien kohdentamiseen?

Liikunnalla ja urheilulla on tutkitusti enimmäkseen posi-tiivisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Nämä vaikutukset rajataan turhan usein fyysisen terveyden alueelle, vaikka liikunta on parhaimmillaan yhteisöllistä toimintaa ja sitä kautta edistää myös henkistä hyvinvointia ja onnellisuutta. Yhteisöllisyyden ja terveyden välistä yhteyttä tutkineen Markku T. Hyypän mielestä liikunnan yhteisöl-listä luonnetta pitäisi korostaa: ”Liikunta on kivaa, mutta

vielä kivempaa ja terveellisempää se on kaverien kanssa.” Liikunnan yhteisöllisyys ilmenee erityisesti seuratoimin-nassa, joka ei sitten olekaan enää kunnan toimialaa. Tämä paljastaa asioiden todellisen laidan: kunta tai valtio eivät tuota hyvinvointia, vaan sen tekevät ihmiset itse. Kunnan tehtävä on edistää hyvinvointia luomalla sille edellytyksiä tai olosuhteita, mutta toiminta tapahtuu – jos tapahtuu – ihmisten yksilöllisessä tai yhteisöllisessä arjessa. Siksi tamperelaisia urheiluseuroja ja muita liikuntaa toteuttavia yhteisöjä kannattaa tukea.

Eräs haaste löytyy kaupunkistrategiasta: liikuntapalve-luilla ja urheilutapahtumilla lisätään kaupungin vetovoi-maisuutta. Tästä Tampereella on taas tuoretta näyttöä, kun kaupunki nousi vuonna 2007 suurten kaupunkien imagoykköseksi kuntavertailussa – eikä vähiten hyvien vapaa-ajan viettomahdollisuuksien ansiosta. Tämä ja ensi vuosi ovat osoitus Tampereen tahdosta panostaa vetovoi-maisuuteensa liikunnan ja urheilun keinoin. Kansallinen tai kansainvälinen suurtapahtuma toisensa jälkeen täyttää kaupungin kadut, liikuntapaikat ja hetkittäin metsätkin. Tapahtumat kuormittavat kaupungin liikuntapalvelujen organisaatiota ja taloutta, mutta suurimman työn tekevät paikalliset urheiluseurat, jotka saavat liikkeelle jopa tuhan-sia vapaaehtoisia varmistamaan onnistuneen tapahtuman. Samalla Tampereen tunnettuus kasvaa roppakaupalla.

Palvelutarpeiden tunnistaminen johtaa palvelujen han-kinnan suunnitteluun. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta hyväksyi keväällä 2007 hankintasuunnitelman, jonka kehittämishaasteiden keihäänkärjet liikuntapalve-lujen osalta ovat: perusliikuntapalvelujen turvaaminen, liikuntapalveluverkon tarkoituksenmukaisuuden arvioin-ti, liikuntajärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen, ikäihmisten liikuntapalvelujen kehittäminen, lasten ja nuorten liikunnan tukeminen sekä Tampereen vetovoimai-suuden vahvistaminen. Eri ikäisten ja eri syistä liikkuvien yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tarpeita unohtamatta.

lauri saVisaari

Kirjoittaja toimii suunnittelupäällikkönä Tampereen kaupungin konsernihallinnon tilaajaryhmässä.

Tilauksessa: hyvinvointia ja vetovoimaa