KOKKOLAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI KARLEBY STADS INFORMATIONSTIDNING

ENSIHOITO TUO AVUN POTILAAN LUOS. 4

VARAUDU SÄHKÖ-KATKOON AJOISSAS. 8

KULUJEN KASVU RASITTAA KAUPUNGIN TALOUTTAS. 10

1•2017

JULKAISIJA / UTGIVARE

Kokkolan kaupunki / Karleby stadPL / PB 43, 67101 Kokkola / KarlebyPuh. / Tfn (06) 828 9111www.kokkola.fi

TOIMITUSKUNTA / REDAKTION

Päätoimittaja / Chefredaktör Virpi ViertolaKaupungin viestintäryhmä / Stadens kommunikationsgruppSähköposti / E-post viestinta@kokkola.fi

Tuottaja, toimittaja / Producent, redaktörT:mi CommJob, Jorma UusitaloKuvat / FotonTeemu Hujanen

Käännökset ruotsiksi / Översättningar till svenskaKaupungin kielipalvelut / Stadens språktjänster

Ulkoasu ja taitto / Design och ombrytningOy Fristyle AbPainopaikka / TryckeriLönnberg Painot OyPainosmäärä / Upplaga 24 500

ISSN 2242-5888 (painettu / tryckt)ISSN 2242-5896 (verkkolehti / nättidningen)

Kannen kuva / PärmbildKodeissa on tärkeä varautua etukäteen erilaisiin poikkeustilanteisiin. Sähkökatkoissa auttaa taskulamppu.

Det är viktigt att på förhand förbereda sig hemma för olika störningssituationer. Vid elavbrott är en ficklampa till stor hjälp.

Beredskap inför olika störningssituationer behövs också i stadens verksamhet. Målet är att störningssituationerna inte överraskar utan att det finns på förhand uppgjorda planer att ta itu med dem.

De senaste decennierna har prioriteringarna vad gäller beredskap väsentligt förändrats. Numera ligger fokus på beredskap att hantera olika störningar i normal tid.

Störningarna kan beröra ett stort område, exempelvis hela staden, eller anknyta till begränsad verksamhet. Stormar och översvämningar samt vårt beroende av datanätverk ställer numera särskilda utma-ningar för beredskap.

Staden har en egen ledningsgrupp för beredskap med represen-tanter för alla sektorer. Också stadens viktiga bolag och Karleby Vatten är representerade. Gruppen diskuterar regelbundet aktuella frågor och stadens beredskap att reagera på olika situationer ses över.

Övningarna, som regionförvaltningsverket arrangerar med tre års intervaller, hjälper att koncentrera på det väsentliga och att identifiera ”smärtpunkter” samt att upptäcka faktorer som måste förbättras. Den gemensamma beredskapsövningen PohjaBotten 16 för tre landskap i Österbotten arrangerades i november i fjol. Det gemensamma re-sponsmötet gav nyttig information som kan tillämpas i den egna be-redskapen.

Invånarnas egen beredskap är också viktig. Dagens generation kan ha glömt den egna beredskapen och litar för mycket på att ”sam-hället sköter det där”. Staden skapar visserligen förutsättningarna men det ligger på invånarnas eget ansvar att upprätthålla den egna personliga beredskapen.

God beredskap innebär samarbete mellan myndigheter, staden, många andra sammanslutningar samt kommuninvånare. När alla sköter sitt blir störningssituationerna mindre överraskande och åter-gången till det normala sker smidigare.

Inom stadens verksamhet utgör beredskap en del av den sedvan-liga planeringen av arbetet. Centraliserad beredskapssamordning sköts inom staden vid sidan av andra uppgifter, ingen tjänsteinneha-vare arbetar med beredskap som huvudsyssla. Efter att en lång tid ha haft hand om stadens beredskapsfrågor stiger jag nu åt sidan och ger plats åt nya personer att fortsätta arbetet.

Varautumista erilaisiin häiriötilanteisiin tarvitaan myös kau-pungin toiminnassa. Tavoitteena on, etteivät häiriötilanteet yl-lättäisi vaan niitä varten olisi varauduttu ennakolta tehdyin suunnitelmin

Painopiste varautumisessa on muuttunut oleellisesti viime vuosikymmeninä. Nyt fokus on varautumisessa erilaisiin nor-maaliajan häiriötilanteisiin.

Tilanteet voivat olla laajoja, koko kaupunkia koskevia, tai pie-nempiä, vain johonkin rajattuun toimintaan liittyviä. Myrskyt ja tulvat sekä riippuvuus tietoverkoista asettaa erityisen haasteen varautumiselle nykyisin.

Kaupungilla toimii varautumisen johtoryhmä, jossa on edustus kaikilta toimialoilta. Mukana ovat myös kaupungin merkittävät yhtiöt ja Kokkolan Vesi. Ryhmässä ennakoidaan säännöllisesti ja tarkastellaan kaupungin valmiutta toimia erilai-sissa tilanteissa.

Aluehallintoviraston kolmen vuoden välein järjestämät har-joitukset auttavat keskittymään oleelliseen ja tunnistamaan ”ki-pukohdat” ja löytämään kehittämiskohteet. Kolmen pohjalais-maakunnan yhteinen PohjaBotten 16 -harjoitus pidettiin viime marraskuussa. Yhteinen palautetilaisuus antoi hyödyllistä tietoa, jota voidaan soveltaa omassa varautumisessamme.

Tärkeää on myös asukkaiden omatoiminen varautuminen. Tämä on saattanut unohtua nykysukupolvelta. Luotetaan liikaa siihen, että ”kyllä yhteiskunta hoitaa”. Kaupunki luo kyllä edelly-tykset, mutta asukkaiden omalla vastuulla on henkilökohtaisen varautumisen ylläpito.

Hyvä varautuminen on viranomaisten, kaupungin, monien muiden yhteisöjen ja kuntalaisten yhteistyötä. Jokaisen teh-dessä oman osansa tilanteet yllättävät vähemmän ja normaaliin päiväjärjestykseen palaaminen sujuvampaa.

Kaupungin eri toiminnoissa varautuminen on osa normaalia työn suunnittelua. Keskitetty varautumiskoordinointi on kau-pungilla sivutoimista työtä, päätoimista viranhaltijaa tälle asialle ei ole. Pitkään varautumisasioita hoitaneena jään nyt tehtävistä sivuun, ja uudet henkilöt jatkavat.

Beredskap ingår i stadsorganisa-tionens sedvanliga verksamhet

Varautuminen osa kaupunki-organisaation normaalia toimintaa

Ilkka KangasSuunnittelupäällikkö

Planeringschef

2 • Kokkola.fi

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE

Pelastusjohtaja Jaakko Pukkisen mukaan teknologian kehitys edellyttää pelastusalan henkilös-töltä jatkuvaa kouluttautumista ja uuden oppimista.

Pitkäjänteinen kehittäminen tuolaatua pelastustoimeen ja ensihoitoonKokkolalaiset ovat tyytyväisiä sekä pe-lastustoimen että sairaankuljetuksen ja en-sihoidon palveluihin. Tämä käy ilmi viime syksynä julkaistun Kaupunki- ja kuntapalve-lututkimuksen tuloksista.

Kun sairaankuljetukselle ja ensihoidolle annettujen arvosanojen keskiarvo tutki-muskunnissa oli 4,01, Kokkolassa ne saivat arvosanaksi 4,14. Kokkolan arvosana oli hieman parempi kuin neljä vuotta aikai-semmin tehdyssä tutkimuksessa.

Kokkolan pelastustoimi sai arvosanaksi 4,27 keskiarvon oltua 4,19. Myös pelastus-toimen arvosana oli nousussa edellisker-rasta. Kokkolan ohella tyytyväisten osuus oli suurin Forssassa ja Loviisassa sekä sairaan-kuljetukseen ja ensihoitoon että pelastus-toimeen.

Pitkäjänteinen kehitystyö on pelastus-johtaja Jaakko Pukkisen mielestä tärkein syy hyvään palautteeseen hänen arvioidessaan tutkimustuloksia pelastustoimen osalta.

- Meillä on toimiva kokonaisuus, joka

koostuu ammattitaitoisesta ja motivoitu-neesta henkilöstöstä sekä ajanmukaisesta kalustosta. Asiakaspalvelun näkökulmasta myös paloaseman sijainti on hyvä, koska nykyiseltä paikalta kohteet saavutetaan no-peasti.

Pukkinen sanoo yhteiskunnan nopean muutoksen ja erityisesti teknologisen kehi-tyksen haastavan pelastustoimenkin.

- Henkilöstön koulutuksen on oltava jat-kuvaa, ja kaluston täytyy kehittyä samassa tahdissa.

Hänen mukaansa auto on hyvä esimerkki teknologisesta kehityksestä ja sen vaikutuk-sesta pelastustoimeen.

- Ennen henkilöautossa olivat kori, moot-tori ja renkaat. Nyt pelkästään turvatyynyjä voi olla toistakymmentä, akkujen paikat vaihtelevat ja niitä voi olla useita. Muutkin turvaratkaisut lukitusjärjestelmineen ja tur-vavöiden esikiristimineen ovat tehneet au-tosta monimutkaisen kokonaisuuden. Hen-kilökunnan täytyy hallita kaikki tämä, jotta he eivät vahingoita autossa olevaa ihmistä

vaikkapa leikatessaan ajoneuvoa onnetto-muuspaikalla.

Kokkolan erityisyys on Kokkola Industrial Park, Pohjois-Euroopan suurin kemian kes-kittymä, jossa työskentelee yli 2 000 ih-mistä.

- KIP on erityinen alue mutta toisaalta selkeä, koska se on normitettu viran-omaisten toimesta. Meille tärkeää on vuo-rovaikutus ja yhteistyö tuotantolaitosten henkilöstön sekä alueen oman palokunnan kanssa. Sillä varmistetaan, että meidän hen-kilöstö tuntee riittävästi esimerkiksi lai-tosten perusprosessit.

Pukkinen sanoo, että tärkeää on tuntea nimenomaan alueen kokonaisuus.

- Kyseessä on dominoalue, eli jos yhdessä paikassa tapahtuu jotain, se vaikuttaa mui-hinkin. Pelastuslaitos haluaa turvata myös tämän, keskipohjalaisten hyvinvoinnin kan-nalta aivan olennaisen alueen toiminnan.

Lisää turvallisuudesta ja varautumisesta tämän lehden sisäsivuilla.

Kokkola.fi • 3

Ambulanssi tuo kiireellisen ensihoidon potilaan luoSoiten ensihoitokeskuksen toiminta on jaettu Keski-Pohjanmaan alueella kahdek-salle asemalle, joilla päivystetään joka päivä ympäri vuorokauden. Ensihoitopäällikkö Oskar Hagström kertoo, että akuuttia ensi-hoitopalvelua tarvitsevan luo lähtee aina lähin mahdollinen ensihoitoyksikkö.

- Paikalle lähtee kohteesta riippumatta aina nopeimmin potilaan luo ehtivä ambu-lanssi, hän korostaa.

Ajossa on kymmenen varustukseltaan sa-manlaista autoa. Ensihoidosta vastaa 90 hoitoalan ammattilaista.

- Henkilökunta koostuu ensihoitajista, sai-raanhoitajista ja lähihoitajista. Lähtöjä on vuodessa noin 15 000, Hagström kertoo.

Kiireellisessä hätätilanteessa avun saa soittamalla hätänumeroon 112. Hagström muistuttaa, että puhelimeen vastataan Vaa-

sasta, joten tarkat osoitetiedot ovat tarpeen.- Jos mahdollista, puhelimeen kannattaa

ladata 112-sovellus. Silloin hätäkeskuspäi-vystäjä voi paikantaa soittajan nopeasti so-velluksen avulla, Hagström neuvoo.

Ambulanssit on varusteltu tukemaan potilaan luona tapahtuvaa ensihoitoa. Poti-laat tutkitaan ja arvioidaan, ja sen jälkeen ratkaistaan hoidon ja kuljetuksen tarve. Tyy-pillisiä kotona hoidettavia tapauksia ovat diabetes ja hengenahdistusoireet. Yli 40 prosenttia käynneistä voidaan hoitaa poti-laan luona.

Hagström soisi, että ambulanssipalvelun tarkoitus ymmärrettäisiin entistä paremmin. Ensihoitopalvelun tarkoitus on hälyttää sai-raanhoidon ammattilainen hoitamaan poti-lasta.

- Ambulanssi ei siis ole ensisijaisesti po-tilaan sairaalaan kuljettamista varten, vaikka se valitettavan usein mielletään en-tisenlaiseksi kuljetuspalveluksi, Hagström toteaa.

Ensihoitohälytykset liittyvät usein peruse-lintoimintojen ongelmien, kuten rintaki-pujen ja hengitysvaikeuksien lisäksi moni-sairaiden ikääntyneiden ihmisten kohtaamisiin. Kaksi muuta ensihoidon mer-kittävää ryhmää ovat päihteiden käyttäjät ja psyykkisesti sairaat henkilöt.

- Hälytyksiä aiheuttaa ensinnäkin itse päihtymystila, mutta myös päihteiden käyt-töön liittyvät sairaudet, Hagström kertoo.

Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta tai sen uhka on lisääntynyt viime vuosina dra-maattisesti. Näiden tilanteiden taustalla on

- Hätätilanteessa 112-numeroon soitettaes-sa on tärkeää antaa tarkat sijaintitiedot, ko-rostaa ensihoitopäällikkö Oskar Hagström.

4 • Kokkola.fi

Hätänumero 112 - toimi oikein!- Soita hätäpuhelu itse, jos voit. - Kerro mitä on tapahtunut.- Kerro tarkka osoite ja kunta.- Vastaa esitettyihin kysymyksiin.- Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.- Lopeta puhelu vasta kun saat siihen luvan.- Opasta auttajat paikalle.- Soita uudestaan hätänumeroon, mikäli tilanne muuttuu.

Nödnumret 112 - gör rätt!- Tillkalla hjälp själv om du kan. - Redogör för vad som hänt.- Ange exakt adress och kommun.- Besvara de frågor som nödcentralen ställer.- Följ de anvisningar som nödcentralen ger.- Avsluta inte samtalet förrän du blir ombedd.- Visa räddningspersonalen till platsen.- Ring nödnumret på nytt om läget förändras.

Pelastustoimi hoitaa laaja-alaisesti erilaisia palo- ja pelastustoimen tehtäviä sammutus-töistä sairaankuljetuksiin. Pelastustehtäviä aiheuttavat ihmisen oman toiminnan lisäksi esimerkiksi erilaiset luonnonilmiöt, kuten myrskyt, kovat pakkaset, ukkoset, rankkasa-teet ja niiden aiheuttamat vahingot.

Pelastusjohtaja Jaakko Pukkinen Keski-Poh-janmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitok-selta kertoo, että pelastustoimen tehtävä on kaksijakoinen. Varsinaisen pelastustoiminnan lisäksi siihen kuuluu onnettomuuksien ehkäisy ja niihin varautuminen sekä väestönsuojelu. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy on olen-nainen osa pelastustoimen tehtäviä. Pukkisen mukaan onnettomuuksia ehkäistään esimer-kiksi neuvonnalla ja valistuksella.

- Kaavoitukseen liittyvät lausunnot sekä palotarkastustoiminta ja rakentamiseen liit-tyvä turvallisuusneuvonta ovat olennainen osa onnettomuuksien ehkäisyä, hän toteaa.

Liikenneonnettomuudet muodostavat Pukkisen mukaan merkittävän osan pelas-tustehtävistä. Kaikkiaan lähtöjä Kokkolan alueella on vuodessa noin 800.

- Luonnonilmiöt heilauttavat helposti kes-kiarvoja. Jonain vuonna myrskyjä ja niiden aiheuttamia tehtäviä on huomattavasti enemmän.

Hyvä ennakkovaroitusjärjestelmä auttaa ennakoimaan luonnonilmiöiden aiheut-tamia vahinkoja. Pelastuslaitoksella on vankka kokemus sen hyödyntämisessä. Me-diat seuraavat tiedottamista Pukkisen mu-kaan hyvin.

- Käytämme välineinä twitteriä, face-bookia ja omia www-sivujamme.

Pelastuslaitos toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Hätäkeskuksen päi-vystäjät vastaanottavat ja toimittavat eteen-päin hätäilmoitukset. Alueen pelastuslaitos saavuttaa pelastuskohteen nopeasti.

- Keskimäärin olemme kohteessa toimin-tavalmiudessa alle kuudessa minuutissa. Tämä koskee kantakaupungin aluetta, Puk-kinen tarkentaa.

Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelas-tuslaitos koostuu 11 peruskunnasta. Isäntä-kuntana toimii Kokkola. Pelastuslaitoksella on yli sata vakituista työntekijää. Suurteolli-suusalueella on oma pelastusjärjestelmänsä. Pelastustoimintaa tukee lisäksi noin 430 va-paaehtoista sopimuspalokuntalaista.

- He ovat käyneet läpi vapaaehtoisten koulutusjärjestelmän, ja ovat samoin väli-nein varustettuja kuin vakituisellakin ase-malla työskentelevät. Vapaaehtoiset ovat meille todella iso resurssi, Pukkinen kiittelee.

Liikenne ja luonnonilmiöt aiheuttavat eniten pelastustehtäviä

Estä tulipalon syttyminenTulipalot eivät tapahdu sattumalta. Ih-minen aiheuttaa omalla toiminnallaan noin puolet tulipaloista. Itse aiheute-tuista tulipaloista noin 30 prosenttia on sytytetty tahallaan. Toiset 30 prosenttia johtuvat huolimattomuudesta. Tuli-palon yleisin syy on varomaton tulen käsittely. Tulipaloja voi ehkäistä noudat-tamalla ohjeita ja sääntöjä, tunnista-malla vaaratilanteita, tarkkailemalla ym-päristöä, ennakoimalla tulevaa ja toimimalla oikein vaaratilanteissa. Huolehdi turvallisuudestasi; ennakoi, ehkäise ja toimi oikein hätätilanteessa!

1. Ehkäise tulipalo- Noudata annettuja säännöksiä ja

määräyksiä- Muista avotulen tekoa koskevat

rajoitukset- Huolehdi nuohouksesta ja tulisijojen

kunnosta- Vältä tarpeettoman tavaran varas-

tointia asunnossa - Huomioi palovaarallisten aineiden

säilyttämistä koskevat ohjeet ja rajoitukset

- Noudata helposti syttyvien materiaa-lien varastointia koskevia määräyksiä

- Vältä herkästi syttyviä materiaaleja kodin sisustuksessa

- Tee perheesi kanssa pelastautumis-suunnitelma ja harjoittele poistumis-reittejä

2. Estä palon leviäminen- Huolehdi rakennuksen paloturvalli-

suudesta- Varusta asunto riittävällä määrällä

paloturvallisuuslaitteita, kuten palo- ja häkävaroittimia

- Varmista palovaroittimien toiminta-kunto säännöllisesti

- Opettele alkusammutuskeinot ja tarkista alkusammutusvälineiden kunto säännöllisesti

- Yritä sammuttaa palonalut ja pienehköt tulipalot itse, jos se on mahdollista itseäsi vaarantamatta

3. Toimi oikein hätätilanteissa- Pelastaudu palavasta rakennuksesta

ja auta muitakin poistumaan- Sulje ovet perässäsi- Varoita muita vaarassa olevia- Soita 112- Ryhdy pelastamaan omien kykyjesi mukaan- Opasta palokunta paikalle Lisätietoa: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/

usein päihteiden käyttö, mutta lisääntyneen väkivallan syitä on muitakin.

- Ihmisten suhtautuminen ensihoitoon on muuttunut. Työntekijät joutuvat kohtaa-maan väkivaltaa jossain muodossa päivit-täin. Varaudumme tilanteisiin ennakoinnilla ja koulutuksella, Hagström toteaa.

Hänen mukaansa todellisten hätätilan-teiden lisäksi hälytyksiä aiheuttaa yksinäi-syys, syrjäytyneisyys tai jopa eräänlainen uusavuttomuus.

- Ihmisillä ei ole enää aina valmiuksia arvi-oida ensihoidon tarvetta. Niin sanottua maalaisjärkeä voisi käyttää enemmän, hän toivoo.

Ihmisiltä toivotaan myös ymmärrystä hä-lytysajossa olevaa ambulanssia kohtaan. Muiden tienkäyttäjien pitää näissä tilan-teissa mahdollistaa ambulanssin esteetön kulku. Hälytysajossa saa poiketa liikenne-säännöstä ja nopeusrajoituksista.

- Ihmisiä tuntuu ärsyttävän myös ambu-lanssin hälytysäänet. Meillä on kuitenkin ihan yleisen turvallisuuden takia velvolli-suus käyttää valoja ja ääniä hälytysajossa, Hagström huomauttaa.

Kokkola.fi • 5

Toiminnanjohtaja Reijo Malkamäki Pohjan-maan pelastusalan liitosta kertoo, että useimmin häiriötilanteiden taustalla on jokin sään ääri-ilmiö. Arjessa se näkyy usein ensimmäisenä sähkönjakelun katkoksina.

- Valot eivät pala ja liesi ei lämpene. Kat-koksen jatkuessa koti viilenee, eikä viemäri-verkostokaan toimi kovin kauan ilman sähköä. Jokaisen kannattaa varautua tällai-siin yllättäviin tilanteisiin, Malkamäki kertoo.

Ihminen pärjää jonkin aikaa ilman ruo-kaakin, mutta ilman vettä tulee nopeasti vai-keuksia. Vedenjakelun keskeytyessä tai juo-maveden saastuessa viranomaiset perus-tavat alueellisia vedenjakelupisteitä. Kotoa olisi silloin hyvä löytyä myös puhtaita kan-nellisia astioita veden kuljettamista ja säilyt-tämistä varten.

- Viikon vedentarve on juomisen osalta noin 16 litraa henkilöä kohden. Sen lisäksi vettä tarvitaan tietysti myös hygieniaan, Malkamäki kertoo.

Puhtaan veden lisäksi kotona tarvitaan häiriötilan jatkuessa myös ruokaa. Kotoa löy-tyvien säilykkeiden ja kuiva-aineiden avulla nälkä pysyy poissa silloinkin kun kauppaan

ei pääse, tai kaupat ovat kokonaan kiinni esi-merkiksi sähkökatkoksen takia.

- Sähkökatkoksen sattuessa kannattaa hyödyntää ensimmäisenä pakastimessa oleva ruoka. Helposti pilaantuva ruoka kan-nattaa mahdollisuuksien mukaan käyttää ensin pois, hän neuvoo.

Malkamäki suosittaa, että jokaisessa ko-dissa oltaisiin varautuneita selviämään ai-nakin kolme vuorokautta ilman ruoka-puolen täydennyksiä.

- Usein ei tule ajatelleeksi, että sähkö-katkon jatkuessa kaupan kassajärjestelmät-kään eivät toimi. Silloin lisää ruokaa ei saa ostamallakaan, hän huomauttaa.

Häiriötilanteisiin liittyvään varautumiseen kuuluvat myös taskulamput, patterit, kynt-tilät ja tulitikut. Malkamäki kehottaa mietti-mään myös, miten lämmitys hoidetaan poikkeustilanteessa. Kotoa olisi hyvä löytyä patterilla toimiva radiokin.

- Radion avulla voi seurata viranomaistie-dotusta myös poikkeustilanteissa. Henki-seen kriisinsietokykyynkin kannattaa va-rautua esimerkiksi seurapelien ja suklaapatukoiden avulla, Malkamäki vinkkaa.

Valmiuspäällikkö Kari Paavola Keski-Poh-janmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslai-tokselta kertoo, että ihmisten varautuminen häiriötilanteisiin jättää toivomisen varaa. Pit-käkestoisiin häiriöihin esimerkiksi sähkön- ja vedenjakelussa on varauduttu hänen mie-lestään aika kehnosti.

- Keski-Pohjanmaan alueella ollaan oltu aika suojassa tällaisilta erikoistilanteilta, joten ihmiset eivät oikein osaa varautuakaan niihin. Tuudittaudutaan siihen, ettei täällä mitään satu, hän kuvailee.

Kaupat ovat lähes aina auki, ja ihmiset ovat tottuneet hankkimaan tarvikkeita ja ruoka-aineita läheltä ja nopeasti. Paavola huomauttaa, että nykyään ihmisillä on usein rahaa vain pankkikortin muodossa.

- Kotona kannattaisi pitää aina myös vähän käteistä erikoistilanteiden varalta, hän neuvoo.

Yhteiskunta huolehtii poikkeustilanteissa esimerkiksi vedenjakelusta. Kunnat velvoite-taan suunnittelemaan muunkin toiminnan jatkuminen myös poikkeustilanteissa.

- Pyrimme varmistamaan toiminnan jat-kumisen erilaisissa häiriötilanteissa valmius-suunnitelmien ja harjoitusten avulla, Paa-vola kertoo.

Kotivaraauttaa selviämäänyllättävistä tilanteistaOletko miettinyt miten tulet toimeen, jos hanasta ei tule vettä, kauppaan ei pääse, sähköä ei ole saatavilla tai kaukolämpö ei toimikaan? Häiriötilanteissa yhteiskunta ei toimi totutulla tavalla. Tällöin on tärkeää, että jokainen osaa huolehtia itsestään ja läheisistään. Yllättävistä tilanteista selviää paremmin kotivaran avulla.

- Parannettavaa on varsinkin varautumi-sessa pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin, valmiuspäällikkö Kari Paavola sanoo.

6 • Kokkola.fi

Ha ett förråd hemma för specialsitua-tioner. I ett hemförråd finns det förutom mat och dryck också andra vardagliga för-nödenheter. Med hjälp av dem klarar du dig bättre både när du är sjuk och exem-pelvis när det är avbrott i vatten- och el-distributionen. Ett hemförråd är inget se-parat nödförråd utan det används och fylls på fortgående. Förse ditt hemförråd med livsmedel som du annars också an-vänder.

Skaffa mat och drycker till ditt hemförråd enligt det egna behovet, t.ex.:- buteljerat vatten och kärl med lock- kött-, fisk-, grönsaks- och fruktkonserver

- barnmat- knäckebröd och kex- ultrapastöriserad UHT-mjölk och färdig saft- snabbris, pasta, nudlar, påssoppor, mospulver, sojakross- nötter, frön, torkade frukter- mat som passar personer med specialdiet- något gott för barn och vuxna- mat för sällskapsdjur

Andra nödvändighetsvaror:- mediciner- konservöppnare- radio och batterier- hygienartiklar och blöjor

- plastfolie, tejp, plastburkar- ficklampa och batterier- jodtabletter- ljus och tändstickor- lite kontanter- sällskapsdjurens mediciner och förnödenheter

Mer information: www.spek.fi

Marthaförbundet har räknat ut hur mycket mat borde reserveras per person. Man borde reservera exempelvis 0,5 kg potatis eller ris per person för en vecka. Mer information finns på Marthaförbun-dets webbsida www.martat.fi/ruoka/koti-vara/ (på finska).

Ett hemförråd är räddningen i undantagsförhållanden

Pidä kotona varastoa poikkeustilan-teiden varalle. Kotivara tarkoittaa paitsi ruokaa ja juomaa myös muita kodin päi-vittäistarvikkeita. Niiden avulla selviät pa-remmin niin sairaspäivinä kuin esimer-kiksi mahdollisen veden- ja sähkön-jakelun katkosten aikana. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan sitä käytetään ja täydennetään jatkuvasti. Kokoa mielei-sesi kotivara sellaisista elintarvikkeista, joita käytät muutenkin.

Hanki kotivaraan ruokia ja juomia omien tarpeidenne mukaan, esimerkiksi:

- pullovettä ja kannellisia astioita - liha-, kala-, vihannes- ja hedelmä- säilykkeitä

- lastenruokia - näkkileipää ja keksejä - iskukuumennettua maitoa ja valmista mehua - pikariisiä, pastaa, nuudeleita, pussi- keittoja, muusijauhetta, soijarouhetta - pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä - erityisruokavalioiselle sopivaa ruokaa - herkkuja lapsille ja aikuisille - ruokaa lemmikille Muita välttämättömyystarvikkeita: - lääkkeet - tölkinavaaja - radio ja paristot - hygieniatarvikkeet ja vaipat - tuorekelmu, teippi, muovipurkit

- taskulamppu ja paristot - joditabletit - kynttilät ja tulitikut - jonkin verran käteistä rahaa - lemmikkieläinten lääkkeet ja tarvikkeet

Lisätietoa: www.spek.fi

Martat ovat laskeneet kotivaran määriä henkilöä kohden. Esimerkiksi perunaa ja riisiä tai pastaa kannattaa varata 0,5 kiloa henkilöä kohden viikoksi. Lisätietoja on Marttojen verkkosivulla osoitteesta www.martat.fi/ruoka/kotivara/

Kotivara pelastaa poikkeustilanteissa

Kokkola.fi • 7

Tavoitteenaentistä varmempisähkönjakelu

Kenetin käyttöpäällikkö Veli-Pekka Kinnunen ja verkostokartta, joka toimii apuna sähkön-jakelun häiriötilanteita selvitettäessä.

8 • Kokkola.fi

Myrskyn kaataman puun raivaus tai huonokuntoisen puun poistaminen ton-tilta ovat töitä, jotka vaativat poikkeuk-setta ammattitaitoa sekä asianmukaiset turvavarusteet. Sähkölinjalle kaatunut puu on aina riski, josta on ilmoitettava Kokkolan Energian alueella vikailmoitus-numeroon 06 822 0800.

Turvaetäisyys linjaan nojaavaan puuhun on vähintään 20 metriä, koska maassakin esiintyy vaarallisia jännitteitä. Sam-ansuuruinen turvaetäisyys tarvitaan myös silloin, kun sähköjohdot ovat pudonneet maahan.

- Kevään myötä lisääntyvät kaupunki-laisten yhteydenotot, joissa toivotaan esi-merkiksi vanhan tai huonokuntoisen puun

kaatamista koska puu on riski ihmisille, ra-kennuksille tai sähkölinjoille, kertoo metsätalousinsinööri Ahti Räinä.

Taajamissa puiden kaataminen on lu-vanvaraista. Mikäli puu kaadetaan, ensin selvitetään, vaatiiko toimenpide kirjal-lisen luvan vai voidaanko edetä kevenne-tyllä menetelmällä.

- Teemme myös riskienarvioinnin, jossa tilannetta arvioidaan monelta kantilta. Ris-kiarvioon vaikuttavat esimerkiksi puulaji ja puun koko, kasvupaikka ja onko alueella tehty maansiirtotöitä viimeisten 10-15 vuoden aikana.

Räinä kertoo, että kaupunki myös arvioi ja seuraa säännöllisesti puustoa muun

muassa yleisillä alueilla kuten puistoissa, katujen varsilla sekä koulujen ja päiväko-tien pihalla. Tavoitteena on ennaltaehkä-istä vahinkoja sekä puuttua tilanteisiin sil-loin, kun ne voidaan ratkaista hallitusti ja suunnitelmallisesti.

- Tuulenkaadot voivat olla jopa hengen-vaarallisia. Siksi niiden hoitaminen on am-matti-ihmisten työtä, hän korostaa.

Tuulenkaatojen kohtalosta päättää aina puiden omistaja, eli niihin ei saa koskea ilman omistajan lupaa. Omistaja saattaa jättää tietoisesti keräämättä tuulenkaadot esimerkiksi edistääkseen metsän moni-muotoisuutta ja lahopuujatkumoa.

Puunkaato on taitolaji

Sähköverkkoyhtiöiden toimitusvar-muus on Suomessa hyvällä tasolla. Usein sähkön saanti tuntuukin itsestäänselvyy-deltä. Silti varsinkin myrskyt aiheuttavat sähkökatkoja edelleen, ja niiden mahdolli-suus kannattaa huomioida niin maaseu-dulla kuin kaupunkialueella.

Kokkolan Energian verkkoyhtiö KENET ke-hittää sähköverkkoaan pitkäjänteisesti. Käyttöpäällikkö Veli-Pekka Kinnusen mu-kaan verkkoyhtiöillä on lakisääteinen velvol-lisuus laatia kahden vuoden välein tarkistet-tava sähköverkon kehittämissuunnitelma, jossa keskeisessä roolissa on sähköverkon toimitusvarmuuden parantaminen.

Sähkömarkkinalaki määrää, että asema-kaava-alueella ei saa tulla kuutta tuntia pi-dempiä keskeytyksiä sähkönjakeluun. Kaa-va-alueen ulkopuolella enimmäisaika on 36 tuntia. Tavoitteeseen pyritään vaiheit-tain siten, että vuoden 2019 lopussa puolet käyttöpaikoista pitää olla tavoite-tason piirissä, ja vuoden 2023 loppuun mennessä 75 prosenttia pois lukien va-paa-ajan asunnot.

- Kenetin verkkoalueella tavoiteaikatau-lusta ollaan huomattavasti edellä, sillä sää-varman maakaapeloidun sähköverkon pii-rissä on jo nyt yli 60 prosenttia verkkoyhtiön asiakkaista, Kinnunen kertoo.

Maakaapeloinnin lisäksi sähköverkon sääriippuvuutta vähennetään esimerkiksi rakentamalla rengasmaisia sähköverkkoja. Maakaapeloinnissa painotetaan keskijänni-teverkon kaapelointia, koska niihin kohdis-tuvat viat vaikuttavat laajemmin kuin häiriöt pienjänniteverkossa.

- Toki maakaapelointi tuo tullessaan hyö-tyjen ohella uusia haasteita. Niihin pyrimme vastaamaan muun muassa automaatiolla. Maakaapeliverkossa esiintyviä vikoja pai-kannetaan verkon solmupisteisiin asennet-tavilla vianpaikannuslaitteilla. Kaapeliverkon vikojen korjaaminen vaatii ilmajohtoja enemmän aikaa. Kyseessä on monikerrok-sinen kaapeli, jonka jatkaminen edellyttää todella tarkkaa työtä, Kinnunen kertoo.

Jakeluverkosta huolehditaan myös alueit-tain kuuden vuoden välein tehtävillä johto-katujen raivauksilla. Lisäksi säännöllisissä kuntotarkistuksissa käydään läpi mahdol-lisia puutteita sähköverkossa sekä määritel-lään korjaustarpeet havaintojen perusteella.

Kenetillä on säännöstelysuunnitelma kansallisen sähköpulan varalle. Sähköpula, eli vakava tehopulatilanne, katsotaan synty-

neeksi, kun sähköntuotanto ja tuonti eivät riitä kattamaan kulutusta ja sähkönkulutus joudutaan kytkemään irti.

Jakeluverkonhaltijat, eli tässä tapauksessa Kenet, suorittavat kulutuksen kytkemisen irti siten, että sähkökatkot ovat mahdolli-simman lyhyitä, esimerkiksi parin tunnin luokkaa, eikä katkoksia kohdisteta yhteis-kunnan kannalta tärkeisiin toimintoihin.

Häiriötilanteissa sähkönjakelun tilannetta voi seurata sähköyhtiöiden kotisivuilta. Kok-kolan Energia ottaa palvelun käyttöönsä vielä kuluvan vuoden aikana. Korpelan Voiman alueella kyseinen palvelu löytyy osoitteesta: https://keskeytyskartta.korpe-lanvoima.fi

Ohjeita sähkökatkon varalle löydät täältä: http://energia.fi/files/1379/Pahasti_poikki_nettiversio.pdf

Markus ja Niina Kivelän maatilalla vara-voimakoneena sähkökatkojen varalle toimii traktoriin yhdistettävä generaatto-ri. Sitä esittelee Marko Kivelä.

Kokkola.fi • 9

Kulujen kasvu haastaa taloudenpidonTulokehitystä huomattavasti

nopeampi kulujen kasvu

aiheuttaa suurimman

haasteen Kokkolan kaupungin

taloudelle. Sen takia

alkanutkin vuosi pitää sisällään

monia toimenpiteitä, joilla

kaupungin palveluverkkoa

ja palvelutasoa saatetaan

kestävälle tasolle.

Viime vuoden tuloverokehitys on jäämässä ennakoitua pienemmäksi, mikä vaikuttaa tämän päivän tilanteeseen.

Vuoden 2015 tavoin myös viime vuoden alijäämäksi näyttää tulevan noin 10 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle tavoitteena on nolla-tulos, mutta se edellyttää isoja menokehitystä koskevia päätöksiä kaikilla toimialoilla, talous-johtaja Jari Saarinen sanoo.

Tähän mennessä taloutta on tasapaino-tettu muun muassa henkilöstöratkaisuilla. Pelkästään keskushallinnossa noin 40 virkaa tai tointa on yhdistetty tai jätetty täyttämättä, ja tämä työ jatkuu edelleen. Sama kehitys koskee tukipalveluja kuten talous- ja tietohal-lintoa sekä kiinteistönhoitoa.

- Kiinteistöjen osalta pyrimme mahdolli-simman tehokkaaseen käyttöön. Remontin jälkeen kaupungintalon tiloihin tulee 50 hen-kilöä aikaisempaa enemmän, mikä puoles-taan vapauttaa tiloja muualta. Kiinteistön-hoito arvioidaan kohde kohteelta, onko parempi vaihtoehto kilpailutus vai kiinteis-tönhoito omana työnä, Saarinen luettelee esimerkkejä.

Parhaillaan selvitetään myös sitä, paljonko kaupungilla ja Soitella on Kokkolan alueella valmistus- ja jakelukeittiöitä, ja mihin kohtei-siin kukin tuottaa aterioita. Esimerkiksi sai-raalan keittiön kapasiteetti riittää palvele-maan nykyistä isompaa asiakasmäärää.

Sote-menojen kasvussa Kokkola poikkeaa eniten valtakunnan keskiarvosta. Saarinen toivoo Soiten löytävän ratkaisut, joilla kulujen

voimakasta kasvua saadaan suitsittua.Lainaa kaupunkikonsernilla on lähes 500

miljoonaa euroa.- Tuohon lainamäärään luonnollisesti si-

sältyy korkoriskejä varsinkin, jos talous alkaa kasvaa, mikä heijastuu korkotasoon. Kriisi-kunnan kriteerit ovat Kokkolan tapauksessa yksi peikko. Nyt neljästä kriteeristä täyttyy kolme konsernin vuosikatteen ollessa vielä positiivinen. Omilla konsteilla ja omilla pää-töksillä tietenkin haluaisimme hoitaa ta-louden kuntoon, Saarinen korostaa.

Taloudenpidon vaikeusastetta lisää 120 miljoonan euron investointitarve. Koulura-kentamisen lisäksi listalla odottavat muun muassa uusi pelastuslaitos, urheilutalo, ter-veyskeskuksen peruskorjaus sekä tieverkko.

- Positiivista on kaupunkilaisten tyytyväi-syys palveluihin, jotka ovat olleet hyvällä ta-solla. Sen lisäksi kaupunki kasvaa ja kehittyy, on työtä ja yrittäjyyttä. Meille hyvin tärkeää on sekin, että sataman ja suurteollisuuden näkymät ovat pysyneet hyvinä. Ne ovat tärkeä perustekijä myös kaupungin talou-delle, Saarinen painottaa.

Kokkolan kaupunki / Talousarvio 2017 / Toimintakulut toimialoittain

Opetus- ja kasvatus-lautakunta;

83 433 134 €; 23,7 % Sosiaali- ja terveystoimenostopalvelut (Soite);

156 090 000 €; 44,3 %

Ympäristöterveyslautakunta;2 320 260 €; 0,7 %

Nuoriso- ja kulttuuri-lautakunta;

9 432 621 €; 2,7 %

Liikuntalautakunta;5 146 428 €; 1,5 %

Kaupunkirakenne-lautakunta;

55 021 782 €; 15,6 %

Rakennus- jaympäristölautakunta;

1 170 647 €; 0,3 %

Muu toiminta (Maaseutultk, tarkastusltk, keskusvaaliltk);

528 561 €; 0,2 %

Pelastuslautakunta;10 822 850 €; 3,1 %

Kaupunginhallitus;28 062 770 €; 8,0 %

Sisältää mm. elinkeino-, henki-löstö-, talous-, tietohallinto- ja

työllisyyspalvelut sekä kaupun-ginhallituksen ja -valtuuston.

10 • Kokkola.fi

Itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumia on tulossa runsaasti yh-distysten ja yhteisöjen järjestäminä eri puolilla Kokkolaa. Juhla-vuoden vieton ohjelmakalenteri täydentyy edelleen. Monet toimijat ovat mukana valtakunnallisissa tapahtumakokonaisuuksissa, joita on esimerkiksi liikunnan ja luonnon teeman alla. Tulevia tapahtumia voi seurata KP24-tapahtumakalenterista, yhdistysten www-sivuilta ja lehti-ilmoituksista.

Kaupunki julkaisee noin kerran kuukaudessa ilmoituksen Kokko-la-lehdessä keskeisistä Suomi100-tapahtumista paikkakunnalla.

Valtakunnallinen juhlavuoden ohjelma ja uutisia on verkkosivulla osoitteessa www.suomifinland100.fi

Suomi100 -tapahtumatKokkolassa

Sunnuntai 9.4. on kuntavaalien ainoa varsinainen äänestyspäivä. Kokkolaan valitaan vaaleissa 43 valtuutettua. Uusi valtuustokausi alkaa 1. kesäkuuta ja kestää neljä vuotta.

Kuntavaaleissa äänioikeutetuille tulee Väestörekisterikeskuk-sesta ilmoituskortti kotiosoitteeseen viimeistään 16. maaliskuuta. Siihen on oma merkitty äänestysalue ja -paikka sekä kotikunta ja -osoite. Äänestyspaikka määräytyy sen kunnan mukaisesti, jossa henkilö asui 17. helmikuuta tänä vuonna.

Oman äänioikeutensa voi tarkistaa maistraatissa äänioikeusre-kisteristä. Kuntavaaleja varten laadittu rekisteri on tarkastuksia varten nähtävillä tai maksutta puhelimitse saatavissa Län-si-Suomen maistraatin Kokkolan yksikössä osoitteessa Kaarlelan-katu 74, puh. 029 553 7408 arkipäivinä virka-aikana. Tarkastuksia voi tehdä 27. helmikuuta alkaen.

Ennakkoon kuntavaaleissa voi äänestää kaupungintalolla sekä Kälviän ja Ullavan aluetoimistoissa ja Lohtajan kirjastossa. Koti- ja laitosäänestys on käytössä myös aiempien vuosien tapaan.

Viime kerralla, vuonna 2012 Kokkolan äänioikeutetuista 59,3 % kävi kuntavaaleissa antamassa äänensä ehdokkaalleen.

Den egentliga valdagen är söndagen den 9 april. I Karleby stadsfullmäktige ska 43 ledamöter väljas in. Mandatperioden för dem börjar den 1 juni och varar fyra år.

Alla som har rösträtt i kommunalvalet får senast den 16 mars ett meddelandekort till sin hemadress från Befolknings-registercentralen. Av meddelandekortet framgår bland annat den röstberättigades röstningsområde och röstningsställe samt hemort och adress. Röstningsstället bestäms utgående från uppgifter om den röstberättigades hemkommun den 17 februari i år.

Rösträttsregistret för kommunalvalet finns offentligt fram-lagt och registeruppgifterna kan kontrolleras hos magistraten i Karleby på adressen Karlebygatan 74 eller per telefon 029 553 7408 vardagar under tjänstetid fr.o.m. den 27 februari.

Det går att rösta på förhand i kommunalvalet. Röstningsstäl-lena är då stadshuset, kommundelskontoren i Kelviå och Ul-lava och biblioteket i Lochteå. Även hemmaröstning och röst-ning på institutioner är möjligt på samma sätt som inför tidigare val.

I det senaste kommunalvalet som förrättades 2012 nyttjade 59,3 procent av de röstberättigade Karlebyborna sin rösträtt.

Kuntavaalit tulossa

Kommunalvaletnärmar sig

Tämän patsaan ja muutkin kaupungin kukkaistutuk-set tehdään tänä kesänä sinivalkoisella teeemalla.

Kuva

t: So

nja

Hag

strö

m

Kokkola.fi • 11

YKKÖSOSOITTEETON Julkinen tiedote,jaetaan kaikkiin talouksiin.

OADRESSERADE ETTAN Offentligt meddelande,delas ut till alla hushåll.

www.kokkola.fi

Kokkolan kaupungintalo, Kauppatori 5, 67100 KokkolaEnnakkoäänestysajat ovat: 29.3.–31.3.2017 klo 09.00–20.00 1.4.–2.4.2017 klo 10.00–16.00 3.4.–4.4.2017 klo 09.00–20.00

Kälviän aluetoimisto, Kälviäntie 24, 68300 Kälviä Lohtajan kirjasto, Metsäpellontie 2, 68230 LohtajaUllavan aluetoimisto,Ullavantie 672, 68370 UllavaNäiden ennakkoäänestysajat ovat:29.3.–31.3.2017 klo 10.00–17.00 1.4.–2.4.2017 klo 12.00–15.00 3.4.–4.4.2017 klo 10.00–17.00

VaalitoimitusVarsinainen vaalipäivä on 9.4.2017. Äänestyspaikat ovat avoinna klo 9.00–20.00.

Karleby stadshus, Salutorget 5, 67100 KarlebyFörhandsröstningstiderna är följande:den 29–31 mars kl. 09.00–20.00den 1–2 april kl. 10.00–16.00den 3–4 april kl. 09.00–20.00

Kelviå kommundelskontor, Kelviåvägen 24, 68300 Kelviå Lochteå bibliotek, Skogsåkersvägen 2, 68230 LochteåUllava kommundelskontor, Ullavavägen 672, 68370 UllavaFörhandsröstningstiderna är följande:den 29–31 mars kl. 10.00–17.00den 1–2 april kl. 12.00–15.00den 3–4 april kl. 10.00–17.00

ValförrättningDen egentliga valdagen är den 9 april 2017. Då är de nedan nämnda röstningsställena öppna kl. 9.00–20.00.

Vaikuta – äänestä kuntavaaleissaPåverka–rösta i kommunalvaletEnnakkoäänestys toimitetaan 29.3.–4.4.2017 • Förhandsröstning 29.3-4.4.2017

Äänestyspaikat Röstningsställena i Karleby stad:Äänestys- Äänestyspaikka Osoite Röstningsställe Adressalueen nro 1. Ykspihlajan toimitalo Satamakatu 40 Yxpila arbetarhus Hamngatan 402. Koivuhaan palvelukeskus Mäntynäädänkatu 6 Björkhagens servicecentrum Mårdgatan 63. Mäntykankaan koulu A.Chydeniuksenkatu 72 Tallåsens skola A. Chydenius gata 724. Kiviniityn koulu Kuusitie 3 Stenängens skola Granvägen 35. Hollihaan koulu Pikiruukintie 4 Hållhagens skola Beckbruksvägen 46. Kaupungintalo Kauppatori 5 Stadshuset Salutorget 57. Chydeniuksen koulu A.Chydeniuksenkatu 20 Chydenius skola A. Chydenius gata 208. Villan koulu Kartanontie 3 Villa skola Hemgårdsvägen 39. Rytimäen koulu Rytimäentie 16 Rytibackens skola Rytibacksvägen 1610. Jokilaakson koulu Jokilaaksontie 6 Älvdalens skola Älvdalsvägen 611. Kirkonmäen päiväkoti Ventuksentie 27 Kyrkbackens daghem Ventusvägen 2712. Halkokarin koulu Halkokarintie 20 Halkokari skola Halkokarivägen 2013. Isokylän monitoimitalo Sillanpääntie 2 Storby allaktivitetshus Broändavägen 214. Öjan päiväkoti Skählintie 4 Öja daghem Skählsvägen 415. Kälviän aluetoimisto Kälviäntie 24 Kelviå kommundelskontor Kelviåvägen 2416. Ruotsalon koulu Ruotsalon kylätie 72 Ruotsalon koulu Ruotsalo byväg 7217. Alaviirteen koulu Viirretie 50 Alaviirteen koulu Viirretie 5018. Lohtajan kirjasto Metsäpellontie 2 Lochteå bibliotek Skogsåkersvägen 219. Marinkaisten koulu Niementie 2 Marinkaisten koulu Niementie 220. Ullavan aluetoimisto Ullavantie 672 Ullava kommundelskontor Ullavavägen 67221. Rahkosen monitoimitalo Rahkosentie 246 Allaktivitetshuset i Rahkonen Rahkonenvägen 246