16 l ry - suol · verkossa. tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja...
TRANSCRIPT
SYNSYGUS
5/16SUOL RY
pääkirjoitus
2 Päätoimittajan tervehdys 3 Puheenjohtajan tervehdys6 USKONNON MONILUKUTAITO:
Some pursuaa uutta sisältöä uskonnontunneille
8 Taivaallista mannaan: Pyhimysten luut9 Agricolan palsta: Kirkkotila, Raamattu
ja uskonnollinen taide monilukutaidon lähteenä
10 Pyhän maan monta narratiivia14 SUOL:n syysseminaari Oulussa
10.–11.9.201617 Vatikaanin seurapiiripalsta:
Paavi Ratzinger kertoo erostaan18 USKONNON MONILUKUTAITO:
Yhteinen katsomusaineopetus luokassa20 Asiasta ja asian vierestä:
Jeremy digiloikkaa23 EFTRE:n konferenssi Wienissä:
useat uskonnonopetusta koskevat kysymykset ovat Euroopassa yhteisiä
24 Yhteystiedot25 Paikalliskerhot26 Saraseenien evankeliumit: Koraanin
monilukutaito27 Hallituksen pöydältä
Kannen kuva: Tiina Suvanen
5/16
Toimituksen osoite [email protected]
Osoitteenmuutokset tms. [email protected]
Päätoimittaja Tiina Suvanen
Toimittajat Kristiina Holm, Jarno Parviola,
Liisa Väisänen, Marja Tanhuanpää, Kati Mikkola
ja Veijo Fiskaali
Taitto Sari Väkelä, [email protected]
Ilmoitushinnat 1/1 530 €,
takakansi 1/1 600 e, keskiaukeama 1200 €,
keskiaukeama nelivärisenä 1500 €,
1/2 350 €, 1/3 250 €, 1/4 220 €, 1/8 150 €
Painatus Päijät-Paino Oy
Julkaisija Suomen uskonnonopettajain
liitto ry
Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n
jäsentiedote
MAAILMASTA YMMÄRRETTÄVÄMPI
KewResearchCenter:n sivuilla julkaistun Religion and Electronic Media -artikkelin (julkaistu 6.11.2014) mukaan keskimäärin noin yksi viidestä amerikka-
laisesta jakaa uskonnollisen vakaumuksensa verkossa. Suunnilleen sama prosenttimäärä virittää radionsa us-konnolliselle kanavalle, katsoo televisiosta uskonnollisia ohjelmia tai kuuntelee kristillistä rock-musiikkia. Ja lähes puolet amerikkalaisista aikuisista näkee jonkun tuttunsa ilmaisevan uskoaan internetissä.
On sanomattakin selvää, että uskonnollisiin ilmiöihin törmää myös verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 puhuu moniluku-taidosta, jolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Nämä taidot auttavat oppilaita ymmärtämään kulttuurisia viestinnän muotoja ja rakentavat identiteettiä. Monilukutai-dossa teksti nähdään laajasti: sillä tarkoitetaan sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien kautta esitettyä tietoa.
OPS:n perusteet jatkaa aiheesta toteamalla, että oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilaita tulee tukea kriittiseen ajatteluun ja heidän opiskelutaitojaan pitää kehittää. Samalla oppilaita tulee ohjata eettisten ja esteettisten kysymysten pohdintaan.
Ennen puhuttiin yleissivistyksestä, joka kattoi kirjoittamisen, lukemisen ja kulttuurin tuntemisen. Kriittisempi tyyppi saattaisi sanoa, että taas on keksitty pyörä uudestaan. Joka tapauksessa, oli nimi mikä tahansa, aihe on tärkeä. Monilukutaidon kautta maailmasta tulee ymmärrettävämpi ja hallittavampi.
Monilukutaito on myös tämänkertaisen lehtemme teemana. Tero Vehka-koski on kirjoittanut lehteen artikkelin katsomuksellisista ja uskonnollisista sisällöistä sosiaalisessa mediassa. Veijo Fiskaali käsittelee palstallaan Koraanin monilukutaitoa ja Agricolan palstalla mielenkiinnon kohteena ovat kirkkotila, Raamattu ja uskonnollinen taide monilukutaidon lähteenä.
Vatikaanin seurapiiripalstalta voit lukea paavi Ratzingerin mietteitä erostaan ja suhteestaan paavi Franciscukseen. Taivaallista manna-palstalla esitellään pyhäinpäivien herkku: Pyhimysten luut. SUOL ry:n ja FIME:n yh-dessä järjestämästä Israelin ja Palestiinan matkasta voit lukea lehden sivuilta 10–12. Syysseminaarista Oulussa kerrotaan puolestaan sivuilla 14–16.
Nautinnollisia lukuhetkiä ja tunnelmallisia syysiltoja toivottaenTiina SuvanenSynsyguksen päätoimittaja ([email protected]).
p.s. Seuraavan lehden teemana on reformaatio. Teroita kynäsi ja naulaa teesisi Synsygukseen.
T ällä viikolla syksy todella alkoi: sa-
taa ja tuuli lennättää lehtiä. Rus-
kan hienot värit loistavat vielä.
Kouluissa pusketaan töitä. Oppilaat ja
opettajat yskivät yhdessä syysflunssassa.
Uudet opetussuunnitelmat innostavat,
mutta moni kertoo olevansa nyt jo väsy-
nyt. Toivon, että löydät omat keinosi vir-
kistykseen esimerkiksi osallistumalla pai-
kalliskerhojen toimintaan tai seminaarei-
hin. Niihin on tänäkin vuonna panostettu
ja ohjelmat ovat todella kiinnostavia.
Syyskuun puolessa välissä saimme
nauttia Oulun kerhon järjestämästä syys-
seminaarista. Kiitos vielä kerran SUOL:n
pohjoisen ulottuvuuden toimijoille!
Uskonnonopetuksen edunvalvon-
tarintamalla esiin nousee tuttuja asioi-
ta: eduskuntaan on tuotu syyskuussa
lakimuutosesitys, jossa pyritään avaamaan
elämänkatsomustiedon opetus myös kirk-
koon kuuluville. Muutos koskisi sekä pe-
rusopetusta että lukiota. Lakimuutoksen
taustalla on ajatus siitä, että liikkuvuus us-
kontojen ja uskonnottomuuden välillä on
lisääntynyt ja suomalaisten uskon koh-
teet ovat muuttuneet. Tavoitteena on hel-
pottaa sellaisten evankelis-luterilaiseen
kirkkoon kuuluvien perheiden tilannetta,
joissa ei haluta erota kirkosta, mutta koe-
taan, että elämänkatsomustiedon opiskelu
olisi lähempänä perheen omaa maailman-
katsomusta. Esitystä puoltavien mielestä
Suomessa on myös perheitä, jotka omasta
hengellisestä vakaumuksestaan huolimat-
ta kannattavat kirkon ja valtion erottamista
ja katsovat oman uskonnon opettamisen
kuuluvan perheelle ja seurakunnalle. Esi-
tyksen katsotaan näin tukevan perheiden
katsomuksellista autonomiaa. Vastustajat
viittasivat keskustelussa esimerkiksi YK:n
sopimukseen, jonka mukaan vanhemmil-
la on oikeus varmistaa, että heidän lapsen-
sa saavat perheen vakaumuksen mukaista
opetusta. Sinänsähän esitys ei tätä oikeutta
ottaisi pois, vaan pitäisi sen mahdollisena.
Jos aloite tällä kertaa menee läpi, osa
oppilaista/opiskelijoista varmaankin
vaihtaa uskonnosta elämänkatsomustie-
toon. Voi kuitenkin myös käydä niin, ettei
kovin moni uskontoa opiskeleva käyttäi-
si vapauttaan, vaan pysyisi uskonnon-
opetuksen ”asiakkaana”. Pahimmillaan
vapaus voisi luoda kouluun kilpailuti-
lanteen uskonnon ja elämänkatsomus-
tiedon kesken. Joka tapauksessa uudistus
toteutuessaan rapauttaisi oman uskon-
non opetuksen perusajatusta. Eduskun-
nan lähetekeskustelussa mainittiin, että
tämä on askel kohti yhteistä katsomusai-
netta. Olisi outoa puhua oman uskonnon
opetuksesta ja ylläpitää eri uskonnon op-
pimääriä sekä elämänkatsomustietoa, jos
kuitenkin oppilaat/opiskelijat osallistuisi-
vat niihin hyvin sekalaisesti.
Kuten tunnettua, vapaus on mahdol-
linen myös toiseen suuntaan. Oikeut-
ta elämänkatsomustiedon opetukseen
ei kuitenkaan aina käytetä. Suomes-
sa on kouluja, joissa uskonnonopetuk-
sessa enemmän evankelis-luterilaiseen
kirkkoon kuulumattomia oppilaita kuin
elämänkatsomustiedossa. Tämä kertoo sii-
tä, että ainettamme arvostetaan ja opetta-
jiin luotetaan. Moni perhe myös ajattelee,
että uskonnoista pitää saada tietoa ja, et-
tä uskonnonopetus on tärkeää erityisesti
sen tarjoaman kulttuurikasvatuksen takia.
Elämänkatsomustiedon opetuksessa, niin
kiinnostava oppiaine kuin se onkin, ei tun-
netusti käsitellä uskontoja kovin paljon.
SUOL:n hallitus seuraa tätä keskuste-
lua ja pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin
muistuttamalla siitä, mitä uskonnonope-
tus on ja mitä se ei ole. Julkisuudessa em-
me lähde tästä asiasta kampanjoimaan
puoleen eikä toiseen. Avoin vastusta-
minen voisi vaikuttaa siltä, että olemme
huolissamme asiakaskuntamme säily-
misestä. Sinänsä tietysti olemmekin, sillä
oppilasmäärillä on suora vaikutus opetta-
jien työllisyyteen. Lähtökohtaisesti olem-
me tyytyväisiä nykytilanteeseen ja jos sitä
halutaan muuttaa, olisi loogisempaa ra-
kentaa selkeä yhteinen aine kuin siirrellä
oppilaita katsomusaineesta toiseen. Kat-
somusopetuksen tulevaisuuden rakenne
näyttää nyt epäselvältä, mutta minulla ei
ole minkäänlaista epäilystä siitä, etteikö
uskonnonopetusta haluttaisi suomalaises-
sa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.
Jäsenkyselymme mukaan noin neljän-
neksellä jäsenistämme on elämänkatso-
mustiedon pätevyys. Jos harkitset vielä
opiskelevasi uuden opetettavan aineen, ei
ammattitaidon laajentaminen tähän suun-
taan varmaankaan olisi hukkainvestointi.
Kuntavaalit pidetään 9.4.2017 ja ne
ovat koulutuksen kannalta merkityksel-
liset. Kun Sote-uudistus lopulta toteutuu,
on laskettu, että yli puolet kuntien tehtä-
vistä liittyy sivistystoimeen. Voidaan hyvin
sanoa, että koulutuksen kohtalo ratkais-
taan kuntavaaleissa. Myös katsomus-
opetuksen paikallinen järjestäminen on
suurimmassa osassa Suomen kouluja riip-
puvainen kunnallisesta päätöksenteosta.
Tähän pitää vaikuttaa sekä ehdokasaset-
telun kautta että keväällä äänestämällä
sivistys- ja katsomusopetusmyönteisiä
ehdokkaita. OAJ:n kampanjassa tämä il-
maistaan sloganilla: Suomella ei ole varaa
hölmistyä! Ei uskontojen ymmärtämisen-
kään suhteen.
Toivotan myös uuden toiminnanjohtajamme Veera Lupusen tervetulleeksi joukkoomme. Hyvää ja aktiivista syksyä sinulle!
Tuovi Pääkkö[email protected]
puheenjohtajan tervehdys
VAPAUDEN VAIKEUDESTA
JÄSENSIVUJEN SALASANA
Käyttäjätunnus: raakelSalasana: raakelLiiton internetsivut löydät osoitteesta: www.suol.fi
3
tulevia tapahtumia
MARRASKUU
Seminaari "Uskonto ja media nyt – uskonnon medioituminen globaalissa maailmassa" 19.11.2016 Helsingissä.
HELMIKUU
Uskonnon preliminäärikoe tulee myyntiin tammikuun aikana. Voit tilata kokeen osoitteesta [email protected].
Sähköisen yo-kokeen tehtävätyypit ja arviointi – SUOL ry:n, SOOL ry:n ja YT:n yhteinen koulutus uudistuvasta ylioppilaskokeesta 3.2.2017 Helsingissä.
SUOL ry:n talvipäivät ”Reformaation näkymättömät kädet” sekä SUOL ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 4.2.2017 Helsingissä. Kaikilla osallistujilla on läsnäolo-oikeus, SUOL ry:n jäsenillä on lisäksi puhe- ja äänioikeus. Vuosikokouksen asiakirjat on nähtävillä viimeistään viikkoa ennen kokousta www.suol.fi -sivustolla.
MAALISKUU
Uskonnon ylioppilaskirjoitukset perjantaina 24.3.2017. SUOL ry:n työryhmä tekee pisteytysohjeet korjauksen avuksi.
HUHTIKUU
Kevätseminaari ”Uskonto ja populaarikulttuuri” 22.4.2017 Helsingissä.
MATKOJA
SUOL ry järjestää reformaation 500-vuotisjuhlavuonna kevätretken ”Risti, toivo ja ikuinen ilo” 11.3.2017 sekä opintomatkan ”Lutherin ja Bachin jalanjäljillä” Saksaan (7.–14.6.2017). Lisäksi järjestetään yhteistyössä Lähi-idän instituutin (FIME) kanssa kurssi ”Uskontojen Kairo” Egyptissä (6.–12.6.2017).
Ajankohtaisia tietoja tapahtumista ja tarkemmasta ohjelmasta www.suol.fi.
Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!
Kuva: W
ikimedia C
omm
ons
4
LÄHDE MUKAAN OPINTOMATKALLE FIRENZE–VENETSIA–RAVENNA 14.–21.10.2017Matkalla on mukana asiantuntijaoppaana Silja Tuominen.
Ohjelmassa mm.
Firenze (3 yötä): Santa Maria Novellan dominikaanikirkko,
Ufficin taidegalleria ja renessanssitaiteen aarteet, San Lorenzon
renessanssikirkko (mm. Michelangelon suunnittelemat Medicien
haudat), Galleria Accademia (mm. Michelangelon Daavid), San
Marcon luostari (Fra Angelicon freskot), Duomo ja Museo del
Duomo, Ponte Vecchion silta.
Venetsia (4 yötä): Mahtava bysanttilais-venetsialainen basilika
San Marco ja sen aukio heijastavat Venetsian historiallista roolia
idän ja lännin siltana. San Marco on yksi maailman hienoimmista
keskiaikaisista rakennuksista. Ohjelmassa myös Canal Grande
ja muut kanaalit, Rialton silta, Dogen palatsi – yksi Venetsian
arkkitehtuurin suurista nähtävyyksistä, Santa Maria dei Frari –
fransiskaanien tukikohta Venetsiassa, Scuola S.Rocco (Tintoretton
upeat maalaukset) sekä maailman ensimmäinen juutalaisghetto,
jossa kierros kolmen eri kansallisuuden synagogassa.
Kokopäiväretki Ravennaan, joka oli Länsi-Rooman pääkaupunki ja
kuului myöhemmin Bysanttiin. Maailman hienoimmat bysanttilaiset
mosaiikit koristavat Ravennan 400- ja 500-luvun kirkkoja ja
muistomerkkejä. Ohjelmassa San Apollinare Nuovo, Galla Placidian
mausoleumi, San Vitale ja areiolaisten kastekappeli.
Tarkempi ohjelma ja hintatiedot marraskuun aikana.
Tiedustelut ja paikkavaraukset: [email protected]
Roomasta maailman ääriin: KATOLINEN KIRKKO TÄNÄÄN
Reformaation merkkivuonna on aika kysyä, tunnemmeko katoli-sen kirkon tänään. Tosiasia on, et-tä maailman suurin kirkkokunta on muuttunut monin tavoin sitten Lut-herin päivien. Päivitystä nykykato-lisuuteen voi hankkia kurssilla, jo-ka järjestetään 21.–24.9.2017 Suomen Rooman-instituutissa Vil-la Lantessa.
Kurssi on tarkoitettu opettajille, toi-mittajille ja kaikille muille, jotka ha-luavat syventää katolisuuden tunte-mustaan. Kurssin opettajina toimi-vat yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola, dogmatiikan dosent-ti Jyri Komulainen sekä tohtorikou-lutettava Petra Kuivala. Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu vierailuohjel-ma nykykatolisuuden kannalta kiin-nostaviin kohteisiin Vatikaanissa ja sen liepeillä.
Merkitse kalenteriin. Matkat ja majoitus omatoimisesti, minkä li-säksi kurssilaisilta kerätään pieneh-kö osallistumismaksu kulujen kat-tamiseen. Tarkempia tietoja ilmoit-tautumisesta loppuvuodesta 2016.
Suomen uskonnonopettajain liitto kerää kokemuksia perusopetuksen
7.–9.-luokilla tapahtuvista laaja-alaista osaamista tukevista opetus- ja oppi-
miskokonaisuuksista. Pyydämme kertomaan toteutuneista hankkeista tou-
kokuun alkuun 2017 mennessä. SUOL muistaa jokaista hankkeestaan raportoivaa
uskonnon opettajaa pienellä lahjalla. Liiton hallitus valitsee raportoitujen kokonai-
suuksien joukosta yhden edustavan esimerkin toukokuun alussa ja palkitsee koko-
naisuuteen liittyvän uskonnon opettajan ilmaisella osallistumisella valinnaiseen
SUOL:n seminaariin. Palkinto sisältää matkat edullisimmalla julkisella liikenne-
välineellä, majoituksen ja seminaarimaksun.
Laaja-alaisessa oppimiskokonaisuudessa uskonnonopetuksen tavoitteet liitty-
vät joihinkin opetussuunnitelmassa mainittuihin laaja-alaisen osaamisen tavoit-
teisiin sekä mahdollisesti muun oppiaineen tai muiden oppiaineiden tavoitteisiin.
Oppimiskokonaisuus voi olla laajuudeltaan ja menetelmiltään monenlainen, mutta
sen tulisi täyttää seuraavat ehdot: kokonaisuus on pääosin itse ja yhdessä suunniteltu (ei valmiin materiaalin to-
teutus) osallisina vähintään neljä oppilasta ja kaksi eri oppimäärän tai oppiaineen opet-
tajaa tavoitteiden asettelu ja yhteistyö kahden tai useamman uskonnon oppimäärän
kesken tai toisen oppiaineen tai oppiaineiden kanssa.
Toivomme 1.5.2017 mennessä liuskasta muutamaan liuskaan laajuista selostusta
ja mahdollisia muita kokonaisuuteen liittyviä materiaaleja, kuten linkkejä, kuvia
tai videoita sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Selostus kertoo seuraavista asioista: yhteinen suunnittelu opettajien ja mahdollisesti myös oppilaiden kesken oppimiskokonaisuuden keskeiset tavoitteet ja monialaisuus oppimiskokonaisuuden toteutus ja järjestelyt havaintoja prosessista, arvioinnista ja tuotoksista sekä mahdollisesti oppilaiden
kokemuksista jos mahdollista, vinkkejä ja avoimeksi jääneitä kysymyksiä vastaavia kokonai-
suuksia suunnitteleville kollegoille tieto siitä, saako hankeselostuksen ja mahdolliset lisämateriaalit julkistaa tar-
vittaessa Synsygus-lehdessä ja liiton internet-sivuilla
Laaja-alainen uskonto -hanke korvaa menneinä vuosina laaditun perusopetuksen
päättökokeen. Lisätietoja hankkeesta toiminnanjohtajalta osoitteesta toimisto@
suol.fi.
Odottavalla mielellä,hallitus ja perusopetustyöryhmä
LAAJA-ALAINEN USKONTO – SUUNNITTELE YHDESSÄ, TOTEUTA JA KERRO MUILLE
Kuva: Jyri K
omulainen
5
6
USKONNON MONILUKUTAITO
S osiaalisen median käyttäjät lataavat
nettiin joka sekunti huikean määrän
sisältöä. Uskonnonopetuksen näkö-
kulmasta merkillepantavaa on se, että jou-
kossa on paljon eri katsomuksiin ja uskon-
toihin liittyvää aineistoa. Suomenkielistä
materiaalia löytyy iltarukouksista joulu-
yön messuun ja profeetoista Koraaniin.
Englanninkielisillä hakusanoilla uskon-
tojen kirjo laajenee ja materiaalin määrä
kasvaa hinduhäistä otetuista valokuvista
šintolaispyhäkössä tapahtuvaan seremo-
niaan. Sosiaalinen media kautta hengel-
lisestä elämästä ja kokemuksista kertomi-
nen suurelle yleisölle on tullut luonnolli-
seksi osaksi monen arkea.
Koko internetin paras puoli uskonnon-
opetuksen näkökulmasta on se, että se tar-
joaa tunneille tuoreita, oikeasta elämästä
tallennettuja esimerkkejä uskonnollises-
ta elämästä kaikkialta maailmasta. Aiem-
min tunneilla käytetyt materiaalit ovat
usein olleet vain muutamien yksilöiden
kirjoittamia. Puheenvuorot ovat kuulu-
neet esimerkiksi papeille tai uskonnolli-
sille johtajille. Nykyisin lähes jokaisella
jonkin uskonnon edustajalla on mahdol-
lisuus saada äänensä kuuluviin ja kertoa
uskostaan julkisesti.
Verkossa uskomusten ja katsomusten
kerronnassa näkee kahta erityyppistä ker-
ronnan tapaa. Aivan tavalliset ihmiset voi-
vat julkaista esimerkiksi kuvia itsestään
sekä perheestään uskonnollissävytteisis-
sä paikoissa ja tilanteissa, kuten joogasa-
lilla jumalpatsaan vierellä tai oman lapsen
ristiäisissä takapihalla. Jotain uskonnol-
lista organisaatiota edustava henkilö, ku-
ten pastori, taas voi kertoa vahvemmin
uskosta ja tavoistaan toteuttaa omaa us-
koa elämässään.
Katsomukselliset tekstit, kuvat ja vide-
ot netissä ovat auktorisoimattomampia
kuin mihin perinteisissä oppikirjoissa ja
muissa opetusmateriaaleissa on totuttu.
Asian kääntöpuoli on hyvä puoli: materi-
aali on aitoa. Kiinnostuksen herättämisen
ja motivaation kannalta aidon aineiston
etu on se, että sisällöt nousevat niistä sa-
moista sosiaalisen median palveluista,
joita nuoret muutoinkin koko ajan käyt-
tävät. Sisällöt eivät ole jotain erillistä, ar-
jesta irrallista, vaan osa nuorten arkista
mediaympäristöä – siitäkin huolimatta,
etteivät he ehkä tunne ennestään kyseis-
tä blogin pitäjää tai videoiden julkaisijaa.
Uskonnollista sisältöä löytyy käytän-
nössä kaikista sosiaalisen median pal-
veluista. Kätevimmin sitä voi löytää
hashtagien eli aihetunnisteiden avul-
la. Tunnisteilla #ramadan tai #hanukkah
opiskelija voi päästä konkreettisesti sisäl-
le siihen, mistä rituaalista on kysymys ja
miten sitä viettävät haluavat siitä kertoa
muille. Aihetunnisteilla tai hakusanoilla
löydetyn sisällön seassa voi olla asiaa niin
aiheesta kuin sen viereltäkin, mutta löyde-
tyt sisällöt antavat silti elävämpiä esimerk-
kejä kuin yksikään oppikirja.
Ei kannata unohtaa, että verkosta löy-
tyy sosiaalisen median sisältöjen lisäk-
si valtavasti niin sanottuja perinteisen
median uskontoja ja uskonnollisia ilmi-
öitä käsitteleviä juttuja. Myös niistä löy-
tyy ajankohtaisia ja tuoreita esimerkkejä
tunnille. Kirkkovuoden viettämiseen liit-
tyvien reportaasien lisäksi esimerkiksi jul-
kisuudesta tutut henkilöt saattavat kertoa
vierailustaan Äiti Amman luona tai siitä,
miten he aikovat puolisonsa kanssa kas-
vattaa lapsensa molempien uskonnollisia
perinteitä vaalien.
Uusi opetussuunnitelma korostaa mo-
nilukutaitoa. Verkon kuvavirtaa, blogiteks-
tejä ja muita sosiaalisen median tekstejä
tutkimalla oppitunnille saadaan ennen-
näkemättömän laaja kirjo aineistoa oppi-
kirjan rinnalle. Opettajan tosin voi joutua
uuden tilanteen eteen, koska nuoret saatta-
vat tuntea myös sellaisia sisältöjä ja esimer-
kiksi sosiaalisen median julkkiksia, jotka
eivät ole opettajalle tuttuja. Mutta ehkä pa-
ras oppitunti syntyykin silloin, kun siitä op-
pivat sekä oppilaat että opettaja.
SOME PURSUAA UUTTA SISÄLTÖÄ USKONNONTUNNEILLEOletko jo hyödyntänyt uskonnontunnilla Instagramia, Facebookia, Periscopea ja muita sosiaalisen median palveluita? Etenkin nuorten suosimat sosiaalisen median palvelut ovat täynnä erilaisia tekstejä, kuvia ja videoita, joiden kautta voi tutkia monia uskonnollisia ilmiöitä. Tekstien, kuvien ja videoiden etsimistä, tutkimista, tuottamista ja jakamista voi harjoitella joko yksilöllisesti tai ryhmässä.
7
USKONNON MONILUKUTAITO
Kuva: Tiina Suvanen
1. Joulun, pääsiäisen tai muun juhlapyhän lähestyessä ottakaa yhteyttä esimerkiksi Periscopessa toiselle puolelle maailmaa ja kysykää, miten lähestyvä juhla näkyy sikä-läisessä ympäristössä. Periscope on puhe-limissa toimiva sovellus, jossa tavalliset ih-miset eri puolilla maailmaa kuvaavat suo-rana arkeaan ja käyvät keskusteluja seu-raajiensa kanssa.
2. Etsikää kuvia jostain juhlapyhästä esi-merkiksi kuvanjakopalvelu Instagramis-ta. Millaiset kuvat toistuvat? Mitä kuvissa nähdyt esineet symboloivat?
3. Etsikää pohjoismaisilla kielillä kuvia kir-koista. Miten kirkkojen ulkonäkö tai sisus-tus eroaa? Mikä yhdistää? Kiinnostavatko kirkot matkoilla vierailukohteina? Miksi? Kuvia voi etsiä esimerkiksi Googlen ku-vahaulla tai aihetunnisteilla Instagramista.
4. Hakekaa kolme rippileiriltä tehtyä blogi-postausta tai vlogipostausta (videoblogi). Mitä asioita teksteissä tai videoissa nos-tetaan esiin? Mitä niistä välittyy? Kerro-taanko enemmän omasta uskosta vai lei-rin tunnelmasta? Onko kerronta saman-tyyppistä? Miksi siitä on haluttu kertoa?
5. Kuvatkaa video tai yksittäinen kuva ai-heesta uskonto Suomessa. Keskustelkaa, mitä kuvissa näkyy ja miten kuvat kuvaa-vat uskonnon ilmenemistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuvattava aihe voi löy-tyä ruokakaupasta (košer-sertifioitu ja ha-lal-ruokavalioon sopiva suklaa), lipputan-gosta (siniristilippu), kirkkopihalta (kirkko-rakennus), kotoa (vanhempien vihki-Raa-mattu kirjahyllyssä) tai jokirannasta (kirk-kovene).
6. Tutustukaa evankelis-luterilaisen kirkon Facebook-sivuihin eli Kirkko Suomessa -si-vustoon. Mistä viimeinen päivitys kertoo? Miten päivitystä on kommentoitu? Miksi? Miten omia kantoja puolustetaan?
7. Etsikää Suviseurojen ja Herättäjäjuh-lien sosiaalisen median sivustot. Mitä yh-täläisyyksiä tai eroavaisuuksia huomaatte? Mistä asioista sivustoilla puhutaan? Kenel-le nämä sivustot on suunnattu?
8. Etsikää Googlella haastattelu, jossa jul-kisuuden henkilö kertoo omasta uskos-taan. Mitä asioita hän kertoo uskostaan? Miksi hän on päättänyt puhua uskostaan?
9. Etsikää Googlella tietoa siitä, miten hautajaiset eroavat eri uskonnoissa tai eri maissa. Löydättekö kuvia tai kertomuksia tilaisuuden kulusta? Voitte tutustua myös uskonnottomien hautajaiskulttuuriin.
10. Kuinka uskonnottomuutta käsitellään netissä? Käsitelläänkö asiaa lehdissä, järjes-töjen sivuilla, keskustelupalstoilla vai missä? Ketkä aiheesta keskustelevat? Kuka pääsee ääneen? Kartoittakaa tarjontaa Googlella.
11. Perinteisen esitelmän sijaan tehkää Wikipedia-artikkeli tai muokatkaa tyngäs-tä artikkelista laajempi kokonaisuus. Mo-ni uskontoa käsittelevä Wikipedia-artik-keli on vielä kovin puutteellinen. Löytyy-kö esimerkiksi lähikirkostanne tietoa Wi-kipediasta?
12. Keskustelkaa, miten oppilaat itse näke-vät somepalveluiden käyttäjinä omien jul-kaisujensa rajat. Kokisivatko he itselleen so-pivaksi tavaksi kertoa sanoin, videoin tai kuvin omasta katsomuksestaan? Millai-sia kuvia esimerkiksi omista jouluperinteis-tä löytyy puhelimen kameralla otettuna? Ovatko kuvat tarkoitettu vain omaan käyt-töön vai haluaisiko niitä näyttää jollekin?
Teksti ja kuvat Tero VehkakoskiKirjoittaja on teologian maisteri, joka kirjoitti pro gradu -tutkielmansa henkistä kehitystä käsittelevistä blogeista ja analysoi kandidaatin tutkielmassaan kummitteluilmiöiden esittämistä televisiosarjassa.
12 VINKKIÄ, MITEN USKONNONTUNNILLE SAA VIRTAA SOMESTA JA UUDESTA TEKNIIKASTA
8
Katolisessa kirkossa kaikkien pyhien päivänä muistellaan kaikkia
niitä tuntemattomia pyhiä, jotka ovat jo taivaassa. Kirkko muis-
tuttaa, että pyhyys on jokaisen saavutettavissa. Kirkon mukaan
pyhien yhteyden avulla ihmiset saavat apua saavuttaakseen pyhyyden.
Espanjassa kaikkien pyhien päivän juhlaan kuuluvat myös pyhi-
mysten luut, huesos de santos, jotka ovat pieniä makeita pikkuleipiä.
Pyhimysten luut ovat pitkulaisia ja sormenpaksuisia, useimmiten sisäl-
tä ontoiksi jätettyjä jälkiruokaleivonnaisia. Joskus pyhimysten luiden
sisällä voi erottaa varsinaisen luuytimen, esimerkiksi vaniljalta mais-
tuvan täytteen. Alunperin pyhimysten luut tehtiin marsipaanista. Ny-
kyään ne voidaan leipoa myös mantelitaikinasta tai bataatista. Joskus
taikinaan saatetaan lisätä myös kastanjoita. Leipomot ja konditoriat val-
mistavat pyhimysten luita suuria määriä marraskuun alun kaikkien py-
hien juhlaa varten.
Pyhimysten luut mainitaan jo eräässä 1600-luvun keittokirjassa, jon-
ka mukaan leivonnaisia valmistettiin marraskuun alussa pyhien muis-
toksi. Toisaalta on myös kerrottu, että pyhimysten luut olisivat peräisin
peräti maurien ajalta. Joka tapauksessa kaikkien pyhien päivän pikku-
leipien historia on vanha.
Marja TanhuanpääSynsyguksen ruokatoimittaja
PYHIMYSTEN LUUT
Espanjassa marraskuun ensimmäinen päivä on kaikkien
pyhien päivä, día de todos los santos. Se vastaa pyhäinpäivää
Suomessa. Kaikkien pyhien päivänä muistellaan vainajia.
Perheet käyvät yhdessä hautausmailla ja vievät omaistensa
haudoille sylintäydeltä kukkia – Espanjassa myydäänkin eniten
kukkia juuri marraskuun alussa. Juhlan sävy on harras, mutta ei
kuitenkaan surullinen.
Taivaallista mannaa
9
Monilukutaidolla tarkoitetaan
opetussuunnitelmassa eri-
laisten tekstien tulkitsemisen,
tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka
auttavat oppilaita ymmärtämään moni-
muotoisia kulttuurisia viestinnän muo-
toja sekä rakentamaan omaa identiteet-
tiään. Harjoittelun painopiste on ana-
lyyttisessä, kriittisessä ja kulttuurisessa
lukutaidossa. Monilukutaito ja kulttuu-
rinen osaaminen ovat uskonnon oppiai-
neen ydinosaamista, jota kannattaa edis-
tää opetuksessa monipuolisesti.
Pohjan monilukutaidon harjoittami-
selle antavat uskonnolliset tekstit, kuten
Raamatun kertomukset. Ne antavat eväitä
oppilaan omalle pohdinnalle, ihmettelylle
ja identiteetin rakentumiselle. Raamatun
kertomusten kulttuurihistoriallinen vai-
kutus taas avaa lukuisia mahdollisuuksia
tarkastella merkityksiä taiteessa, kultuu-
rissa ja yhteiskunnassa. Tekstejä voi ver-
rata myös muiden uskontojen teksteihin:
esimerkiksi juutalaisuuden, kristinuskon
ja islamin yhteiset juuret näkyvät yhteises-
sä kertomusperinteessä. Monilukutaidon
harjoittaminen liittyy näin myös katsomus-
ten välisen dialogin rakentamiseen.
Agricola, Opetushallitus ja Kirkko-
hallitus toteuttivat keväällä 2016 ala-
kouluille suunnatun valtakunnallisen
Raamattuvisan. Kilpailun lähtökohdak-
si otettiin seuraana syksynä voimaan as-
tunut opetussuunnitelma. Tavoitteena
oli integroida opetussuunnitelman laa-
ja-alaisen osaamisen taitoja Raamatun
kertomusten oppimiseen. Lähtökohtana
ei ollut vain Raamattu, vaan myös kirkko-
tila ja uskonnollinen taide.
Raamattuvisassa oppilaat lukivat al-
kuperäistekstejä, niitä selittäviä tekste-
jä, tarkastelivat teksteistä ammentavaa
kuvataidetta ja arkkitehtuuria sekä tu-
tustuivat näissä esiintyvään
symboliikkaan. Tekstit olivat
eri muodoissa: digitaalisessa,
painetussa, audiovisuaalisessa
ja puhutussa muodossa. Raa-
mattuvisan huipensi Kallion
kirkossa Helsingissä järjestetty
kirkkoseikkailu, jossa hyödyn-
nettiin lisätyn todellisuuden
teknologiaa. Oppilaiden tuli
etsiä vihjeiden perusteella alt-
taripöydän kaltaisia kirkkoti-
lan symboleja ja skannata ne tabletilla,
jolloin tehtävät aukesivat heille. Tehtävät
saattoivat edellyttää tiedonhakua verkos-
ta tai keskustelua paikalle olleiden asian-
tuntijoiden kanssa.
Monilukutaidon kehittäminen on tär-
keää dialogitaitojen kehittymisen kan-
nalta. Harjoitellessaan monilukutaitoa
Raamatun tekstien äärellä oppilaat har-
joittivat myös dialogitaitojaan - kävivät
dialogia suhteessa omaan kulttuuriperin-
töönsä ja kävivät myös dialogia toistensa
ja aikuisten kanssa teksteihin liittyvis-
tä teemoista. Dialogitaidot – itseilmaisu,
kuunteleminen ja omien tunteiden tun-
nistaminen ja sääteleminen – ovat ihmi-
selle välttämättömiä elämäntaitoja ja osa
opetussuunnitelman laaja-alaisen osaa-
misen kokonaisuutta. Osaamisen keskiös-
sä on opetusuunnitelman tärkein tavoite
– ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen.
Dialogisuus ja dialogitaidot ovat
teemana lukuvuoden 2016–2017
UPEAT-kier tueella. Tutustu
Dialogitaitaja-materiaaliin verkossa:
www.pearltrees.com/uskonnonopetus.
Teksti ja kuvaMari Huotari, Agricolan uskonnonpedagoginen kouluttaja
Agricolan palsta
KIRKKOTILA, RAAMATTU JA USKONNOLLINEN TAIDE MONILUKUTAIDON LÄHTEENÄ
MONILUKUTAITOA LISÄTYN TODELLISUUDEN AVULLA!
Nykypäivänä Pokemon Go:n suosion myötä lisätty todellisuus on monien huulilla.
Lisätty todellisuus (augmented reality) antaa uusia mahdollisuuksia us-konnollisen taiteen, esineiden, paikko-jen ja symbolien tarkasteluun opetuk-sessa. Se toimii hyvin erilaisten ku vien sisällön avaamisessa ja opetuksen pe-lillistämisessä. Raamattuvisan kirk-koseikkailussa käytettyä Aurasmaa voi hyvin käyttää yhdessä oppilaiden kanssa, sillä se on helppokäyttöinen ei-kä vaadi lisenssiä.
Miten voit itse testata sitä ja sen mah-dollisuuksia esimerkiksi opetuskäytössä?
Lataa Aurasma-sovellus älypuheli-meesi.
Avaa se ja luo samalla itsellesi tun-nukset palveluun.
Seuraa uskonnonopetus.fi-nimistä kanavaa sovelluksessa
Avaa Aurasman etsintätila ja katso sen läpi oheista kuvaa.
Seuraa avautuvia ohjeita.
Teksti ja toteutus: Antti Huotari / Kiesus
Leonardo DaVinci: Viimeinen ehtoollinen
10
Kurssilaiset tapasivat kertaalleen ennen matkaa jo toukokuussa FIME:n toimistol-la, jossa pitkään alueella työskennellyt Martti Eirola ja Suvi pohjustivat osallistujien matkaa runsaalla lähi-itä informaatiolla.
Kurssilaiset haluavat kertoa muille liiton jäsenille seuraavien kuvien kautta kurssin annista ja ajatuksista.
PYHÄN MAAN MONTA NARRATIIVIAKesäkuussa 2016 Suomen Lähi-idän instituutti järjesti kurssin
Suomen uskonnonopettajain liiton jäsenille Israelissa ja
Palestiinassa. Kurssille osallistuvat Anu Lampinen, Sari Ahola,
Katri Hämeenniemi, Johanna Jämsä, Mia Stenius, Anu-Elina
Väkeväinen, Raija Urama, Outi Hiirikoski ja Meira Hakulinen.
FIME:n puolelta kurssista vastasi Suvi Laakso. Kurssi on osa
SUOL:n ja FIME:n käynnistynyttä yhteistyötä, joka alkoi viime
talvena seminaarien kautta ja johti myös kurssin järjestymiseen.
Piispa Munib Younan johdatti meidät kurssimme teemoihin en-simmäisenä päivänä, selvällä suomen kielellä. Hän korosti erityi-sesti koulutuksen merkitystä rauhan rakentamisessa. Piispa teki meihin suuren vaikutuksen. Younanin mukaan rauhan kannalta olisi tärkeää jo kouluissa oppia tuntemaan toisen narratiivi. Lu-terilaisen kirkon ylläpitämissä kouluissa kristittyjä ja islamilaisia oppilaita ei erotella uskonnon mukaan.
Keskustelu sujui Länsimuurilla myös miesten ja naisten puo-lia erottavan aidan yli. Alueen jakamisesta ja eri sukupuo-lille tarkoitettujen alueiden koosta on käyty kiivasta kes-kustelua ortodoksijuutalaisten ja uudistusmielisten välillä.
Ultraortodoksit ovat heterogeeninen ryh-mä, joka haluaa erottautua ennen kaikkea sekulaarista maailmasta, mutta myös muis-ta juutalaisista. Haredijuutalaisten asuina-lueella on tarkat pukeutumissäännöt, jois-ta poikkeamineen herättää syvää ja selväs-ti osoitettua paheksuntaa.
11
Monien tapaamiemme ihmisten mukaan konfliktia pa-hentaa se, etteivät juutalaiset ja palestiinalaiset kohtaa toisiaan juuri muuten kuin väkivallan merkeissä. Itä-Je-rusalemin juutalaissiirtokuntalaiset elävät omassa valta-kunnassaan kattojen yllä.Israel museossa sukellettiin syvemmälle eksegetiikan narratiiviin.
Kirjan pyhäkössä säilytetään alkuperäisiä Qumranin kirjaston teks-tejä. Myöhemmin vierailimme vielä kääröjen löytöpaikalla, Qumra-nin luola numero 4 edessä. Arkeologian saloihin meitä johdatti myö-hemmin myös Raimo Hakola, joka esitteli ryhmällemme Helsingin yliopiston arkeologisia kaivauksia Kinneretissä, Tiberiaksen lähellä.
Betlemiläisen Bahan johdolla tutustuimme muurin var-jossa elävien palestiinalaisten narratiiviin. Muuri, sen graffitit ja hylätyt bensa-asemat muistuttavat jatkuvasti Länsirannan asukkaita Israelin kovenevasta politiikasta.
Garisimin vuorella tapasimme samarilaisen yhteisön ylipa-pin veljen, joka johti paikallista museota. Samarialaiset kat-sovat edustavansa alkuperäisintä israelilaista uskontoa. Sa-marialaisia on Israelissa ja Palestiinassa yhteensä noin 800 ja yhteisön koko on ollut laskusuunnassa. Heidän pyhiin kirjoituksiinsa kuuluu vain kirjoitettu Toora ja he noudat-tavat monia epätavallisia tapoja, kuten naisten ”eristämis-tä” kuukautisten ajaksi. Vierailun päätteeksi olisimme kaik-ki olleet tervetulleita samarialaisten vaimoiksi.
12
Nasaretissa vierailimme Salesian Sisters Schoolissa, jossa saimme sydämellisen vastaanoton. Koulun opettajakunta oli hyvin kiinnos-tunut suomalaisesta koulujärjestelmästä ja Pisa-menestyksestäm-me. Koulun väki oli halukas yhteistyöhön suomalaisten koulujen kanssa. Jos olet kiinnostunut aiheesta, laitathan viestiä osoittee-seen: [email protected]
Haifassa tutustuimme Haifa Womens Coalition keskukseen, jos-sa Hannah Safran kertoi meille israelilaisten perhelakien vaikutuk-sesta naisten asemaan maassa. Oppaamme Hassan Mitwalli kes-ti urheasti feministisen narratiivin ja ramadanin koitokset. Israelis-sa perhelaki toteutuu oman uskonnon lakien mukaisesti. Käytän-nössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi juutalainen nainen ei voi saada avioeroa mikäli mies ei sitä myönnä.
Kurssimme viimeisenä iltana suuntasimme Tel Aviviin ja vierailul-le Suomen suurlähetystöön Leena-Kaisa Mikkolan luokse. Keskus-telimme suurlähettiläs Mikkolan kanssa hänen vuosistaan Israelis-sa, josta hän oli palaamassa Suomeen syksyllä 2016. Ilahdutim-me suurlähettilästä kajauttamalla ilmoille suvivirren. Suurlähetti-lään tehtäviin kuului muun muassa Jerusalem-syndroomasta kär-sivien auttaminen kotimatkalle. Keskustelimme lisäksi matkamme annista ja mahdollisuuksista yhteistyöhön esimerkiksi israelilaisten koulujen kanssa.
Teksti: kurssille osallistuneetKuvat: Anu Lampinen, Anu-Elina Väkeväinen, Katri Hämeenniemi ja Meira Hakulinen
Nasaretin Ilmoituskirkko (1968) hiljensi jopa suomalaiset us-konnonopettajat. Kirkko oli vaikuttava kooltaan ja tunnel-maltaan Nasaretin hiljentyvässä illassa. Kirkkoa ympäröiväs-sä muurissa oli lukuisia erilaisia ja eri maista kotoisin olevia mosaiikkeja sekä maalauksia, jotka esittivät neitsyt Mariaa. Kirkon alttarissa uskotaan olevan luola, jossa enkeli Gabriel ilmestyi Marialle.
13
Kurssille valitaan enintään 14 liiton
jäsentä hakemusten perusteella.
Luennot ovat suomeksi ja englan-
niksi. Intensiivisen kurssin luennoitsi-
joina toimivat egyptiläiset asiantuntijat.
Opetuksessa tavoitellaan vuorovaikuttei-
suutta, osallistuvuutta ja historiaan jalkai-
sin tutustumista. Kurssille osallistuvilla tu-
lee siis olla kohtalainen kävelykunto ja eng-
lanninkielen taito. Egyptissä on kurssin ai-
kana kuuma kesäinen ilmanala, ja lisäksi
matka osuu muslimien ramadan-paasto-
kuukauden päälle, mikä rajoittaa julkista
syömistä ja juomista. Tämä luonnollisesti
otetaan huomioon matkan suunnittelussa.
Kurssimatkan arvioitu hinta on 1600
euroa. Hinta sisältää lennot, majoituk-
sen hotellissa kahden hengen huoneissa
aamiaisineen, opetuksen sekä ohjelman
mukaiset käynnit ja retket. Hinta ei sisällä
vakuutuksia, muita ruokailuja, mahdolli-
sia sisäänpääsymaksuja vierailukohteisiin
ja tippejä. Osallistujilla tulee olla voimas-
saoleva matkavakuutus. Hinta vahviste-
taan alkuvuodesta 2017.
Valinta kurssille: Lähetä yhden sivun
mittainen hakemus, josta ilmenee mik-
si haluat kurssille ja miten se liittyy työ-
hösi tai opintoihisi sähköpostilla liiton
toiminnanjohtajalle ([email protected])
30.11.2016 mennessä. Valinnoista ilmoi-
tetaan 20.12.2016 mennessä ja kurssimak-
su on suoritettava maaliskuun loppuun
mennessä.
Suomen Lähi-idän instituutin säätiö
vastaa käytännön järjestelyistä Egyptissä.
Kurssin ohjelma koostuu erilaisista joh-
dantoluennoista ja retkistä. Lopullinen
ohjelma tarkentuu kevään 2017 aikana.
ALUSTAVA OHJELMA
Vierailemme yhdessä islamilaisen maa-
ilman kenties tärkeimmistä opillisista
keskuksista, Al-Azharin moskeijassa ja
islamilaisessa yliopistossa. Pääsemme
seuraamaan suufirituaaleja sekä rama-
dan-kuukauden viettoa miljoonien egyp-
tiläisten keskellä. Tutuiksi tällä matkalla
tulevat niin mamelukit, fatimidit kuin os-
manitkin. Seuraamme keskiaikaisen val-
loittaja Saladinin jälkiä Citadelin linnoi-
tuksessa ja Mohammed Alin alabasteri-
moskeijassa. Opimme islamin ja valtion
suhteesta ja islamistisista liikkeistä ja ide-
ologioista. Tapaamme myös muslimife-
ministejä, onhan Kairo on myös islami-
laisen feminismin koti.
Osallistumme koptilaiseen messuun
al-Mu’allaqa -kirkossa, käymme Kopti-
laisessa museossa, kirkoissa ja patriark-
kojen haudoilla, tapaamme koptilaisen
kirkon edustajia ja opimme koptilaisten
asemasta nykypäivän Egyptissä, kirkon
historiasta ja sen asemasta idän kirkko-
jen piirissä.
Kuulemme Kairon juutalaisesta his-
toriasta ja nykypäivästä sekä Kairon sy-
nagogista löytyneistä geniza-arkistoista.
Käymme Ben Ezra -synagogassa, karaiit-
tien synagogassa ja al-Basatinin hautaus-
maalla sekä pyhien miesten haudoilla.
Aleksandrian merisessä kaupungissa
vierailemme Bibliotheca Alexandrinas-
sa ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta
edistävässä Anna Lindh -säätiössä. Nii-
lin alajuoksulla saamme ihmetellä Wadi
Natrunin lähes 2000 vuotta vanhoja luos-
tareita.
Lisäksi kurkistamme muinaiseen
Egyptiin Kairon Egyptiläisessä museos-
sa, jossa sijaitsevat muun muassa lukui-
sat muumiot ja Tutankhamonin aarteet.
Luonnollisesti käymme myös pyramideil-
la ja tutustumme Sfinksiin, joka niitä var-
tioi vuosituhannesta toiseen.
Lisätietoja ohjelmasta: [email protected] Muut lisätiedot: [email protected]
Suomen Lähi-idän instituutti ja Suomen uskonnonopettajien liitto järjestävät kurssimatkan Kairoon
6.–14.6.2017 – USKONTOJEN KAIRO
Tervetuloa tutustumaan Kairon hätkähdyttävän
rikkaaseen historiaan ja nykypäivään! Egyptin 20
miljoonan asukkaan pääkaupungissa asuvat tiheästi
vierekkäin niin moninaiset muslimit suufeista
islamisteihin, koptikristityt, juutalaiset kuin
harvinaisempienkin uskontokuntien edustajat kuten
baha’it. Kairossa uskonto näkyy vahvasti arjessa ja
juhlassa, politiikassa ja populaarikulttuurissa. Lisäksi
vierailemme välimerellisessä Aleksandriassa. Kuv
a: W
ikim
edia
Com
mon
s
S yyspäivien alaotsikko oli: Saame-
laisuus, lestadiolaisuus ja maahan-
muuttajuus toiseuden kokemuk-
se na. Erilaisuus sekä moninaisuus toi-
seu den sisälläkin olivat paljon esillä.
Les tadius tutkija, pastori Erva Niittyvuo-
pio poh ti lestadiolaisuuden ja saamelai-
suuden yhteyksiä. Hän kysyi, miksi les-
tadiolaisuus juurtui juuri saamelaisiin?
Oli kiinnostavaa kuulla, että Laestadius
tunsi hyvin saamelaisen mytologian ja
käytti sitä saarnoissaan. Hän puhui esi-
merkiksi maahisista, jotka saamelaisen ta-
rinan mu kaan olivat Eevan lapsia, jotka
tämä piilotti maakuoppaan Jumalalta.
Laestadius samaisti maahisen syntiseen,
joka pyrkii piiloutumaan Jumalan kat-
seelta. Laes tadius toteutti tässä konteks-
tuaalista teologiaa; hän osasi ottaa huo-
mioon kuulijan elämäntilanteen. Maa-
hisilla peloteltiin lapsia, vaikkapa mene-
mästä vaarallisiin paikkoihin. Maahiset
myös demonisoitiin. Nykyään saamelai-
suus näkyy kirkollisissa käytännöissä ja
esimerkiksi poronsarvisina kynttelikköinä
ja risteinä. Jeesus-vauva voidaan kuvata
nukkumassa komsiossa.
Samoin kuin saamelaisten myytit myös
joiku demonisoitiin, kun haluttiin kitkeä
pois vanhat tavat ja antaa tilalle uudet lau-
lut. Joikaaminen oli maahisten laulua. Joi-
ku jakaa ihmisiä nykyäänkin. Uudenlaisen
joikaustekniikan kehittänyt saamelaisar-
tisti Wimme Saari kertoi meille joikusta.
Hänen mukaansa joikaaminen on muista-
misen konsti. Joikaamisesta puhuttaessa
ei sanota, että joikataan jostakin, vaan että
joikataan jokin. Suhde kohteeseen on eri-
tyinen. Joikata voi ihmisen, paikan tai eläi-
men. Saimme kuulla harakan joikaamisen
sekä Wimme Saarerelle rakkaiden paikko-
jen ja henkilöiden joikaamista.
Jos lapselle tehdään oma joiku, se on
luonteenkuvaus siitä, millainen ihminen
on. Joikua muokataan näköiseksi. Kuvaus
on toki tarkempi, kun ihminen on tullut ai-
kuisikään. Joikussa voidaan kehua vaikka
toisen suopunkikättä. Joikua voi kuulem-
ma käyttää myös flirttailussa, niin että se,
joka joikataan, kuulee joikun itse. Joikus-
sa voidaan siirtyä paikasta toiseen, esi-
merkiksi kotitalon pihaan tai tunturiin.
Wimme Saari kertoikin, että hän aloitti
joikaamisen piirtämällä äänellä tunturin
tai pilven ääriviivoja. Joikussa äänet uivat
yhdessä ja lomittuvat toisiinsa niin kuin
joet tai revontulet. Joikatessa tunteet tu-
levat pintaan, se voi liikuttaa ja olla myös
raskasta. Joikaaminen on luonnon ja ih-
misten, Jumalan luomakunnan kunnioit-
tamista. Vielä 1990-luvulla Suomessa
kirkossa joikaaminen olisi ollut skandaa-
li. Nykyään voidaan joikata jumalanpal-
veluksessa esimerkiksi ehtoollisen aikana.
Siinä on läsnäolon, reaalipreesensin, aja-
tus, kuten ehtoollisessakin.
Dosentti ja lestadiolaisuustutkija Ai-
ni Linjakumpu Lapin yliopistosta kertoi
lestadiolaisuudesta toiseuden aiheutta-
jana. Vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvät
keskustelut, kuten lasten hyväksikäyttö,
hoitokokoukset, naispappeus, ehkäisy,
naisten asema sekä suhtautuminen kult-
tuuriin, taiteeseen ja urheiluun ovat vii-
me vuosina olleet mediassa laajasti esillä.
Keskustelussa lestadiolaisesta liikkeestä ei
ole kyse tuoreesta ilmiöstä, vaan se nivou-
tuu herätysliikkeen historiaan. Jo liikkeen
SUOL:N SYYSSEMINAARI OULUSSA 10.–11.9.2016
Kuvassa etualalla poronsarvista tehty risti. Taustalla Erva Niittyvuopio.
14
Oulun seudun uskonnonopettajien kerho järjesti
lämminhenkiset ja ikimuistoiset syyspäivät 10.–11.9.
Järjestäjätiimissä olivat mukana Lea Pesonen, Sari
Viitanen, Päivikki Halla-aho, Kirsi Nissinen ja Anne
Moilanen. Erityiskiitos heille! Tässä joitakin mieleen
jääneitä ajatuksia ja näkökulmia.
Reippaat järjestäjät vasemmalta oikealle: Sari Viitanen, Lea Pesonen ja Päivikki Halla-aho
Kuvassa paneelin jäsenet. Panelistit vasemmalta alkaen Steven Naatus, Hanna- Leena Nissilä, Tuukka Rantanen, Dlovan Ishaya sekä Arpad Kovacs
15
Erva Niittyvuopion lappirekvisiittaa
synty oli olemassa olevalle yhteiskunnalle
vaikea asia, sillä herätysliikkeet haastoivat
suomalaista yhteiskunnallista tilannetta.
Herätysliikkeet synnyttivät ristiriitoja ja
koettiin kummajaisina, koska ne tekivät
eron valtakirkollisuuteen. Lestadiolai-
sen liikkeen sisäiset ristiriidat ja hajoa-
minen muotoilivat sen suhteen muuhun
yhteiskuntaan jokseenkin kulmikkaaksi.
Tästä alkoi toiseuden rakentuminen. Si-
tä ovat tehneet sekä lestadiolaiset itse et-
tä yhteiskunta ympärillä. Liikkeen sisällä
puhutaan muun maailman pahuudesta
ja kielteisistä asioista, tehdään siis iden-
titeettityötä. Viime vuosien kohut lesta-
diolaisuuden ympärillä mahdollistavat
kuitenkin myös dialogin.
Lestadiolainen liike ei ole täysin
eksklusiivinen, sillä se on osa yhteiskun-
taa ja sosiaalisia käytänteitä. Koulu, ar-
meija, harrastukset ja työelämä ovat
rajapintoja, joissa kohtaamista tapah-
tuu. Vanhoillislestadiolaisia tutkit taes sa
on huomattu, että esimerkiksi koulussa
opettaja voi katsoa lestadiolaisia oppilas-
ta leiman kautta. Leima vaikuttaa siihen,
millaisia havaintoja oppilaasta tehdään.
Leimaamisen vaikutukset voivat johtaa
identiteetin ja toimijuuden vähentymi-
seen, kiusaamiseen ja syrjäytymiseen.
On kuitenkin huomattava, että myös van-
hoillislestadiolaiset koululaiset voivat olla
myös itse tuottamassa konfliktia liikkee-
seen kuuluvien ja kuulumattomien välillä.
Heitä ei pidä nähdä pelkästään uhreina.
Keskustelussa tuli esiin opettajien koke-
muksia siitä, että viimeisten viiden vuoden
aikana suhtautumisessa lestadiolaisoppi-
laisiin sekä heidän suhtautumisessaan
muihin on havaittavissa selviä muutok-
sia. Ilmapiiri eri ryhmien välillä koettiin
vähemmän jännittyneenä kuin ennen ja
lestadiolaisnuorten elämä ei ehkä ole enää
niin suljettua ja rajoittunutta kuin ennen.
Tästä esimerkkinä internetin lifestyle-blo-
git. On myös muistettava, että lestadiolai-
nen yhteisö ei ole homogeeninen, vaan se
sisältää monenlaisia sosiaalisia suhteita.
Mahdolliset irtaantujat, seksuaalivähem-
mistöön kuuluvat tai yhteiskunnalliselta
asemaltaan alhaiset voivat kokea kaksin-
kertaista toiseutta: suhteessa maailmaan
ja suhteessa vanhoillislestadiolaisten yh-
teisöön. Koulun tehtävänä olisi tässä tun-
nistaa ongelmia ja toiseuden syntymisen
mekanismeja. Koulu voi olla neutraali toi-
mija ja auttaa vanhoillislestadiolaista nuor-
ta monimutkaisissa ristipaineissa.
Saimme vierailla myös Oulun Rau-
hanyhdistyksessä, joka on Suomen suu-
rin Rauhanyhdistys. Puheenjohtaja Timo
Aho esitteli meille yhdistyksen toimintaa ja
avaria tiloja. Kahvinjuonnin lomassa Pekka
Kainua kertoi meille Suomen Rauhanyh-
distysten Keskusyhdistyksen toiminnasta.
Kyselimme liikkeeseen liittyvistä asiois-
ta. Matkalla Rauhanyhdistykselle saimme
kuulla Oulun moninaisen koulutustar-
jonnan esittelyä ja ihailla komeita joki- ja
merimaisemia. Illan päätti erinomainen
päivällinen ravintola Rauhalassa.
Sunnuntaina osallistuimme messuun
Oulun tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus
oli koskettava ja mieleen jäi hyvä saarna
sekä naispuolisen kanttorin erinomaiset
laulut, jotka liittyivät saumattomasti ko-
konaisuuteen.
Oulun tuomiokirkko
Reformaation 500-vuotisjuhlavuoden opintomatka LUTHERIN JA BACHIN JALANJÄLJILLÄ 7.–14.6.2017Asiantuntijaluennoitsijana dos. Esko M. Laine, joka luennoi mm. ”Luther ja Luther-kuvat”, ”Luther ja populaarikulttuuri”, ”Reformaatio sivuraiteella”, ”Teinien elämää 1500-luvun Saksassa”, ”Kirkot ja uskonto DDR:ssä” sekä ”Luterilaisuuden monet kasvot nykypäivänä”.
Ohjelmassa mm.
Wittenberg: Lutherin ja Melanchtonin talot, linnankirkko, sen teesiovet sekä Lutherin ja Melanchtonin haudat.
Lutherin syntymä- ja kuolinkaupunki Eisleben. Illanviettoa viininmaistajaisten kera Freyburgissa.
Leipzig: kaupunkikiertoajelua ja -kävelyä Lutherin ja Bachin jalanjäljillä. Bach -juhlaviikon avajaiskonsertti, jossa esiintyy mm. maailmankuulu Tuomas-kuoro.
Halle: Marktkirche, Händelmuseo ja Francken säätiön Hallen laitokset. Käynti suklaatehtaalla. Käynti Lützenin taistelun muistomerkillä.
Weimar: Kierros Lutherin ja Goethen jalanjäljillä. Käynti Buchenwaldin keskitysleirillä.
Wartburgin linna ja Eisenach: Lutherin ja Bachin talot. Bachin talossa musiikkiesitys Bachin aikaisilla instrumenteilla.
Erfurt: Augustinolaisluostari ja sen kirkko, kävelykierros vanhassa kaupungissa.
Tarkempi ohjelma ja hintatiedot www.suol.fi Tiedustelut mahdollisista peruutuksista: [email protected]
Syyspäivät päättyivät monikulttuu-
risuuspaneeliin, jossa eri kulttuurien
edustajat pohtivat, millaista on elää
maahanmuuttajana suomalaisessa yh-
teiskunnassa. Paneelissa mukana olivat
Kirkon ulkomaanavun projektikoordi-
naattori Stiven Naatus, Oulun maa-
hanmuuttajaneuvoston jäsen Dlovan
Ishaya, ortodoksi-isä Tuukka Rantanen,
luterilainen pastori Arpad Kovacs sekä
kulttuurintutkija Hanna-Leena Nissilä.
Paneelissa pohdittiin oman kult-
tuurin säilyttämistä sekä kulttuurin ja
uskonnon suhdetta. Kuinka paljon voi
elää oman kulttuurin mukaan ja kuin-
ka paljon voi vaatia siihen sopeutumista
ulkopuolisilta? Toisaalta pitää sopeu-
tua, toisaalta taas ihminen ei voi kuiten-
kaan kokonaan mukautua. Koko ajan
luodaan omaa identiteettiä. Jokaises-
sa ihmisessä on monia eri puolia, joil-
la voi esitellä itsensä ja tulos on aina
erilainen. On muistettava myös, että
jokaisessa kulttuurissa toiset on indivi-
dualistisempia, toiset yhteisöllisempiä.
Sopiva balanssi olisi hyvä syntyä. Oma
kieli on tärkeä identiteetin rakentaja.
Identiteetistä keskustellessa todettiin,
että identiteetti on prosessi ja jatkuvaa
liikettä. Ihmiset ovat sidoksissa moniin
kulttuureihin yhtaikaa.
Suomalaisesta uskonnollisesta il-
mapiiristä keskusteltaessa tuli esiin
toive, että voitaisiin keskustella kiih-
kottomasti ja suvaita kaikkia. Positii-
vista uskonnonvapautta tulisi tuoda
enemmän esiin. Kristinuskon positiivi-
sia vaikutuksia saisi korostaa enemmän
esimerkiksi demokratian taustavaikut-
tajana maailmassa. Jonkinlaiseen lop-
putulemaan päädyttiin Arpad Kovacsin
sanoin: ”Uskonto on loppujen lopuksi
yksityisasia. 15-vuotiaalle uskonto saa
olla järjestyksessä häntäpäässä, kiin-
nostus tulee sitten kun tulee, jos tulee.”
Ehkä tämä voi lohduttaa myös uskon-
non opettajaa. Kaikki ei ole meidän kä-
sissämme.
Teksti ja kuvatTuovi Pääkkönen
Kuvat: W
ikimedia C
omm
ons
16
Vatikaanin seurapiir ipalsta
PAAVI RATZINGER KERTOO EROSTAANEmeritus Paavi Ratzinger
antoi pitkän haastattelun,
jossa hän valotti omia tun-
nelmiaan eronsa aikoihin.
Hän kertoo ajatelleensa
paljon edeltäjäänsä Paavi
Johannes Paavali II ja hänen
loppuaikojaan. Hän sanoo
sitä seuratessaan ymmärtä-
neensä, kuinka tärkeää on
Paavin voimakas läsnäolo
ja tilanteen seuraaminen.
Hän myös sanoo pitävänsä
paavi Franciscuksen tyylistä.
Ratzinger sanoo, ettei ole
hetkeäkään ajatellut, ettei
hän katolisena voisi alistua
uuden paavin kirkonjohtajan
tapaan hallita ja viedä kato-
lista kirkkoa eteenpäin.
Hän palaa haastattelussaan vuoden 2013 tunnelmiin. Hän kertoo tunteneensa,
ettei enää kyennyt hoitamana kaikkia tehtäviään. Silloin oli juuri alkanut
vuosi, jonka katolinen kirkko oli pyhittänyt uskolle. Paaville oli tiedossa pal-
jon matkoja. Hän oli miettinyt erityisesti kesälle suunniteltua Rio de Janeiron mat-
kaa katolisten nuorten tapaamiseen. ”Olin varma, että ilman minuakin uskon vuosi
toteutuisi täydellisesti. Siitäkin uskossa on kyse. Uskosta, että seuraajani, kuka hän
sitten olisikaan, pystyisi hoitamaan vuoden loppuun.” sanoo Ratzinger.
Varsinaiseen päätökseen hän oli lopulta päätynyt matkattuaan Meksikoon ja Kuu-
baan ja tavattuaan molemmissa paljon nuoria. Meksikossa köyhyyden näkeminen
oli ollut todellinen shokki. Kuubassa hän oli nähnyt Kuuban asenteen muutoksen ja
uudenlaisen tulevaisuuden toivon. ”Näitä asioita kohdatessani ymmärsin, etten pys-
ty enää johtamaan kirkkoa. Lisäksi aikaerot ja pitkät lennot olivat minulle liikaa. Tein
lopulta päätökseni aika nopeasti. ” kertoo Ratzinger.
Kun paavi oli ilmoittanut erostaan,
keskiaikaiset mielikuvat levisivät nopeas-
ti maailmalla. Paavin ajateltiin sulkevan
kirkon ovet paukkuen ja lähtevän. Pää-
tös siitä, että hän jää Vatikaaniin ja Mater
Ecclesiae –luostariin asumaan, oli ehkä
suurempi yllätys, kuin itse ero. Ratzin-
ger kertoo tunteneensa luostarin hyvin.
Hän oli käynyt siellä usein kuuntelemas-
sa iltavespereitä ja ihastuneensa paikan
rauhalliseen tunnelmaan. Ratzinger vah-
vistaakin löytäneensä sieltä elämänsä pa-
ratiisin maan päällä. Luostari oli hänen
edeltäjänsä Paavi Johannes Paavali II ra-
kennuttama. Sen idea on toimia ruokouk-
sen paikkana ja elävän veden lähteenä
Vatikaanin sisällä.
Samana päivänä, kun Ratzinger sanoi eroavansa, syttyi ukkosmyrsky ja kupoliin
iskeytyi salama. Monet näkivät siinä jo maailman tai vähintään kirkonlopun enteen.
Ratzinger sanoi, että hän itse oli koko ajan luottavainen tulevaisuuteen. Hän koki pal-
velleensa Jumalan viinitarhanhoitajana sen aikaa, kun pystyi ja osasi. Hän oli täysin
luottavainen siihen, että hänen jälkeensä tulisi seuraava hyvä hoitaja viinitarhaan.
Hän myös muistuttaa, ettei hän ollut päätöksensä kanssa yksin. Hänellä oli rinnal-
laan kaikkivaltias Jumala, Jeesus, jota kohtaan hän on aina tuntenut jopa ystävyyden
kaltaista tunnetta. Hän laittoi myös toivonsa Jumalan äitiin, Neitsyt Mariaan. Lopulta
hän tunsi pyhien läheisyyden. Olivathan he, muun muassa Pyhä Augustinus ja Pyhä
Buonaventura sekä Franciscus Assisilainen aina kulkeneet rinnallani aiemminkin,
Ratzinger toteaa. Hän kertoo myös saaneensa paljon rohkaisevia kirjeitä uskovil-
ta ihmisiltä ympäri maailmaa, joissa he kertoivat rukoilevansa hänen puolestaan.
Lopulta 28.2 2013 hän vannoi muiden kardinaalien ohella uskollisuudenvalan-
sa uudelle paaville. Hän sanoo kunnioittavansa Franciscusta valtavasti. Sen lisäksi
hän kertoo, että heidän välillään on syvä ystävyys. Kun uusi paavi oli valittu, hän sa-
noo tunteneensa heti, että se oli Jumalan kaitselmus, että nyt saatiin sellainen paavi,
jota tämä aika tarvitsee. Hän sanoo olevansa erityisen vaikuttunut nykyisen paavin
inhimillisyydestä. Samalla hän tuntee nykyisen paavin olevan riittävän vahvan joh-
tamaan kirkkoa näinä vaikeina aikoina.
Liisa VäisänenSynsyguksen Vatikaanin kirjeenvaihtaja
kuva: Wikim
edia Com
mons
17
18
USKONNON MONILUKUTAITO
V aikka katsomusaineopetus säi-
lyi pääosin ennallaan, kannus-
tetaan opetussuunnitelman op-
pimisympäristöjen kuvauksessa yhteis-
työhön eri oppiaineiden kanssa. Seuraa-
vaksi kerron kokeilusta, joka antoi arvo-
kasta tietoa yhdenlaisesta katsomusaine-
opetuksen mallista.
Syksyllä 2014 sain mahdollisuuden
päästä osaksi tutkimusryhmää, joka läh-
ti seuramaan ja tutkimaan, kuinka kat-
somusaineiden yhteinen opetus voisi
toteutua käytännössä luokkahuoneessa ja
millaisia ajatuksia se herättäisi koulun pää-
henkilöissä: oppilaissa. Ryhmän vetäjänä
toimi Itä-Suomen yliopiston uskonnon-
pedagogiikan professori Martin Ubani.
Lisäksi ryhmään kuuluivat kaksi muuta in-
nostunutta opintojensa loppusuoralla ole-
vaa gradututkimustaan tekevää opiskelijaa
sekä kolme asiantuntevaa eri katsomus-
aineiden opettajaa. Yhdessä lähdimme
suunnittelemaan erään itäsuomalaisen
koulun yhdeksäsluokkalaisille etiikan ai-
heista nousevaa opintokokoisuutta, jos-
sa eri katsomukset, evankelisluterilaisuus,
ortodoksisuus ja elämänkatsomustieto yh-
distyisivät luonnollisella tavalla koko op-
pilasryhmää palvelevaksi oppiaineeksi
yhteisopettajuuden keinoin.
Tutkimusryhmä koostui 24 perus-
koulun viimeisellä luokalla opiskelevasta
nuoresta. He opiskelivat viiden oppitun-
nin käsittävän jakson, jonka kunkin op-
pitunnin katsomusaineiden opettajat
rakensivat niin, että jokainen opettaja toi
tunnille näkökulmia oman katsomuksen-
sa parista. Katsomusaineiden opettajat
vastasivat yhdessä oppituntien sisällöistä.
Opetuskokeilusta on valmistunut kak-
si pro gradu-tutkimusta ja seuraavassa ker-
ron lyhyesti oman tutkimukseni tuloksista.
Tutkimuksessani keskityin tutkimaan oppi-
laan autenttisuuden kokemusta yhteisessä
katsomusaineopetuksessa. Tutkimuksessa
autenttisuudella tarkoitetaan ”olla totuu-
dellinen itselleen”, mihin liittyy läheisesti
yksilön itsetuntemus, omana itsenä olemi-
nen sekä omien mielipiteiden esittäminen.
Tutkimusta ohjasi neljä tutkimus-
kysymystä: millainen on oppilaan
autenttisuuden kokemus yhteisessä kat-
somusaineopetuksessa, mitkä tekijät
siihen vaikuttavat ja onko siinä havaitta-
vissa katsomusten välistä eroavaisuutta
oman ja yhteisen katsomusaineen ope-
tuksen välillä. Tutkimuskysymyksiin pyrit-
tiin saamaan mahdollisimman luotettavia
vastauksia hyödyntämällä sekä kvantita-
tiivisia kyselylomakkeita että yksilö- ja
ryhmähaastatteluja. Käyn seuraavaksi ly-
hyesti läpi tutkimuksen keskeisiä tuloksia.
Tutkimuksessa mitattiin oppilaiden
yleistä, koko opetuskokeilun jatkuvaa
yleistä autenttisuuden kokemusta sekä
oppituntikohtaista autenttisuuden ko-
kemusta. Yleisesti ottaen kaikkien oppi-
laiden autenttisuuden kokemus näytti
vahvistuvan opetuskokeilun loppua koh-
den ja siinä havaitut erot katsomusten vä-
lillä olivat pieniä.
Evankelisluterilaiset kokivat, että ope-
tuskokeilu toi mukavaa vaihtelua normaa-
liin katsomusopetukseen ja he kokivat
opetuksen olleen samassa linjassa hei-
dän ajatustensa kanssa.
Ortodoksioppilaat arvioivat itsetun-
temuksensa muita katsomusoppilaita
korkeammalle. Haastatteluissa ortodok-
sioppilaat kertoivat, etteivät koe hanka-
laksi tuoda mielipiteitään ja ajatuksiaan
esille erilaisissa ryhmissä.
Elämänkatsomustiedon oppilaat ar-
vioivat yleistä autenttisuuden kokemus-
taan muita alhaisemmaksi. He kokivat,
ettei omia mielipiteitä ole helppo tuoda
esille kokeiluryhmässä. Haastatteluissa
nousi myös esille elämänkatsomustietoa
opiskelevien oppilaiden ristiriitaiset tun-
teet kokeiluryhmässä opiskelusta: omas-
sa pienemmässä ja tutummassa ryhmässä
on helpompi opiskella. Lisäksi oma kat-
somus nähtiin vähemmistönä evankelis-
luterilaisuuteen verrattuna, mikä lisäsi
tunnetta ulkopuolisuudesta.
YHTEINEN KATSOMUSAINEOPETUS LUOKASSAKatsomusopetuksen merkitys ja se, kuinka sen opetus tulisi
järjestää, on jo useamman vuoden ollut ajankohtainen
aihe. Kun uutta, nyt syksyllä voimaanastunutta
opetussuunnitelmaa mietittiin, tuli ajankohtaiseksi miettiä
myös katsomusaineopetuksen sisältöjä ja toteutustapaa.
19
USKONNON MONILUKUTAITO
Sekä oppilaan yleisen että oppitunti-
kohtaisen autenttisuuden kokemuksen
yhteyttä testattiin oppilaan sukupuoleen,
katsomusaineeseen sekä sen viimeisim-
pään arvosanaan, kiinnostukseen uskon-
toa kohtaan sekä uskonnon merkitykseen
oppilaan omassa elämässä.
Oppilaan kiinnostuksella uskontoon
ja uskonnon tärkeydellä omassa elämäs-
sä ei ollut yhteyttä koettuun autenttisuu-
teen. Oppilaan katsomusaineella sekä sen
viimeisimmällä arvosanalla sen sijaan oli
havaittavissa positiivinen yhteys sekä ylei-
seen että oppituntikohtaiseen autentti-
suuden kokemukseen.
Tyttöjen ja poikien yleisessä autent-
tisuuden kokemuksessa oli havaittavissa
suurempia eroja verrattuna oppituntikoh-
taiseen. Poikien yleinen autenttisuuden
kokemus nousi kaikilla osa-alueilla ope-
tuskokeilun aikana, vaikka molemmilla
sekä kokeilun alussa että lopussa autent-
tisuuden kokemus olikin vahva.
Haastattelujen myötä saadun aineis-
ton pohjalta pystyttiin luokittelemaan op-
pilaan autenttisuuteen vaikuttavat tekijät
viiteen kategoriaan: käsiteltävät aiheet,
luokan ilmapiiri, ryhmän koostumus, kat-
somusten korostuminen sekä opettaja.
Oppituntien aikana käsitellyt etiikan
osa-alueet, kuten hyvä ja paha sekä elämä
ja kuolema, koettiin neutraaleiksi aiheik-
si, joiden kautta oppitunneilla ei syntynyt
selvää vastakkainasettelua tai ristiriitoja
eri katsomusten välille. Toisaalta aihei-
den neutraalius ja niiden pintatason käsit-
teleminen eivät edesauttaneet oppilaiden
katsomuksen kautta nousevaa vuoropu-
helua keskenään. Luokan ilmapiiri koet-
tiin yleisesti sallivaksi ja oppilaiden oli
hankala pohtia yksittäisiä autenttisuut-
ta edistäviä tai haittaavia tekijöitä oppi-
tunnilta. Suurimpana luokan ilmapiiriin
vaikuttavana tekijänä koettiin tuttujen op-
pilaskaverien läsnäolo.
Opetusryhmän suuri koko koettiin
usein omana itsenä olemista haittaavak-
si tekijäksi. Erityisesti elämänkatsomus-
tiedon oppilaat ovat aiemmin tottuneet
opiskelemaan pienemmässä, noin 6–7
hengen ryhmässä, jolloin yli 30 oppilaan
katsomusopetusryhmä koettiin varsinkin
oman mielipiteen ilmaisemisen kannalta
haastavana.
Oppilaat eivät havainneet oman kat-
somuksensa korostuneen oppituntien
aikana. Elämänkatsomustiedon oppi-
laat kokivat useammin uskonnon olevan
enemmän esillä ja evankelisluterilaisis-
ta oppilaista osa koki ortodoksisuuden
nousseen tietyllä oppitunnilla esille mui-
ta enemmän. Ortodoksioppilaiden mie-
lestä kaikki katsomukset saivat yhtä paljon
tilaa. Muita oppilaita kohdattiin tunnilla
enemmän jo aiemmin heistä muodoste-
tun kuvan perusteella kuin heidän katso-
muksensa kautta.
Opettajien katsomus ei korostunut ke-
nenkään oppilaan mielestä häiritseväs-
ti. Opettajan opettama katsomusaine oli
tietenkin kaikilla tiedossa, mutta se tuli
näkyväksi ainoastaan opettajan opetus-
puheenvuorossa sisällöllisessä vastuussa
opetustuokion aikana.
Autenttisuuden kokemuksessa katso-
muksittain oli havaittavissa eroja, mutta
myös katsomusten sisällä oli eroavaisuuk-
sia. Kaikkien haastatteluun osallistuneiden
oppilaiden mielestä oman katsomusryh-
män ja kokeiluryhmän välillä on eroa sii-
nä, millaiseksi oppilaat kokivat opiskelun.
Suurimman osan mielestä omassa ryh-
mässä opiskelu tuntui mielekkäämmältä ja
siihen vaikutti useimmiten kokeiluryhmän
suuri koko. Kokeiluryhmässä oli oppilaita
eri luokilta, mutta oppilaat olivat pääosin
entuudestaan tuttuja toisilleen. Oppilai-
den välinen tuttuus koettiin sekä autentti-
suutta että ryhmähenkeä edistäväksi.
Elämänkatsomustiedon oppilaat ko-
kivat eniten kokeilun suuren ryhmäkoon
vaikuttavan autenttisuuden kokemuk-
seen. Myös istumajärjestyksellä ja ryh-
mien jakamisella oli merkitystä: tuttujen
kavereiden kanssa työskenteleminen
koettiin mielekkäämmäksi, jolloin omien
mielipiteiden ja ajastusten esiintuominen
oli helpompaa.
Toteuttamamme kokeilu oli ainutlaa-
tuinen sekä oppilaille että opettajille mut-
ta myös meille tutkijoille, tämän päivän
tuoreille opettajille. Vaikka tutkimuksen
tuloksia ei voida yleistää kovinkaan laa-
jasti juuri sen kertaluontoisuuden ja kes-
ton vuoksi, antaa se näkökulmia siihen,
kuinka katsomusten välistä dialogia voi-
daan edistää yhteistyöllä eri katsomusai-
neiden opettajien ja oppilaiden kanssa.
Vaikka yhteinen opetus ei olisikaan pysy-
vä muoto, jo lyhyemmälläkin yhteistyöllä
voidaan kannustaa oppilaita pohtimaan
sekä omaa että muiden ajatuksia yhteisis-
tä, kaikkia koskettavista ilmiöistä.
Teksti ja kuvaReetta Kosunen, TM 2015Uskonnonopettaja ja luokanopettaja
Jeremy kuuli luotettavasta lähteestä,
että eräs nimeltä mainitsematon kau-
punki Etelä-Suomessa olisi velvoitta-
massa lähitulevaisuudessa käyttämään 70
prosenttisesti sähköistä materiaalia. Säh-
köisiä oppikirjoja ja tehtäviä sekä säh-
köistä esitysmateriaalia. Ihan huomenna
ei kuulemma ole pakko, mutta mielellään
jo ylihuomenna. Kukaan ei ole ehkä aja-
tellut, että sellaista materiaalia ei ole tar-
jolla väistyvään opetussuunnitelmaan.
Uuteenkin sitä on vasta tekeillä. Toisaalta
Jeremy tietää, että tällaista materiaalia
kustantajat tekevät ihan hyvää hyvyyttään
tietäen, että itse asiassa yllättävän suu-
ressa joukossa kouluja sellaisen materiaa-
lien käyttö on mahdotonta puuttuvan väli-
neistön ja resurssien vuoksi. Ilmaiseksi ei
kai kukaan sellaista materiaalia ole tuot-
tamassa. Kustantajat ja oppimateriaalien
tekijät, vaikka ovatkin kutsumustietoisia,
eivät kuitenkaan niitä ihan ilmaiseksi tee.
Piirtoheittimet ovat kovaa kamaa luku-
määrältään suuressa osassa kouluja Suo-
messa. Oppimateriaalin kustantajat saa-
vat epätoivoisia pyyntöjä saada materiaa-
lit pdf-muodossa. Niistä voi sitten helposti
kopioida kalvoja tai käyttää taulumuistiin-
panojen pohjana. Missä maailmassa täl-
laiset päättäjät oikein asuvat.
JEREMY VARAA KÄYTTÖÖNSÄ KOULUN PADIT
No niin! Jeremy on päättänyt nyt ihan loi-
kata. Hän on suunnitellut kurssia hieman
pidemmälle yksityiskohtaisesti ja kolmen
viikon päästä olevalle oppitunnille yhdek-
sännelle luokalle on luvassa elektronista
pedagogista kikkailua. Tietenkin sama oh-
jelma tulee tarjota kaikille opetusryhmi-
lle tasapuolisuuden vuoksi. Koulun käyt-
tämällä työskentelyalustalla on varaus-
kirja, jota Jeremy on vihdoin päässyt se-
laamaan. Kryptisen osoitteen selvittämi-
sen jälkeen hän käy kanslistilta, atk-vas-
tuuhenkilöltä tms., kysymässä unohta-
mansa henkilökohtaisen koodin (seitse-
mäs koulun koodeista) ja pääsee vihdoin
yhteysongelmien jälkeen kirjautumaan
varauskirjaan, jossa padit voi varata vain
yhdelle ryhmälle kerrallaan ja niitä on kai-
ken kaikkiaan kuusi. Jokaista ryhmää var-
ten pitää siis kirjautua varauskirjaan uu-
delleen. Johan tähän upposi kaksi hyppy-
tuntia. Jeremylle valkeaa nyt miksi niitä
hyppytunteja on niin paljon. No niin, pa-
dit on varattu. Jeremy katsoo niiden edel-
lisen käyttäjän. Ihan vaan huomauttaak-
seen ja varmistaakseen sen, että edellinen
muistaa laittaa padit lataukseen. Viime
keväänä näin ei ollut tapahtunut ja pa-
dit jäivät käyttämättä. Nyt Jeremy laa-
tii ihan omat tiedonhankintatehtävät ai-
heesta ja laittaa ne jakoon koulun käyttä-
mälle työskentelyalustalle. Jeremy muis-
taa, että oppilaiden tunnukset sisältävä
mappi on otettava tunnille mukaan. Ko-
kemuksen (opehuoneen puskaradio) mu-
kaan kolmasosa on unohtanut tunnuk-
sensa, kolmasosa ei tiedä miten työsken-
telyalustalle kirjaudutaan ja kolmasosa on
vaihtanut salasanansa, eikä enää muista
sitä. Kahdesta ensimmäisestä Jeremy sel-
viää, kolmannesta ei. ”Voitte tehdä yh-
dessä jonkun onnekkaan kanssa”, sanoo
Jeremy. ”Miksi varasit koulun kaikki 20
padia vaikka tarvitsit vain 10?” kysyy pe-
rään kiukkuinen kollega. Jeremy ei voinut
tietää, että kaikki eivät olleet kykeneväisiä
ja tarpeeksi varustettuja koneenkäyttäjiä.
AIKAA ON VAIN 45 MINUUTTIA
Oppilaat ja koneet ovat nyt luokassa. Pertti
on hammaslääkärissä, Oskulla on muuten
vaan huono olo ja pimatsujen suoristus-
rauta ei suostu lämpenemään. Etsitään
toimiva pistorasia. Lopulta aikaa on jäl-
jellä 30 minuuttia, kun viimeinenkin op-
pilas on paikoillaan ja Jeremy voi alkaa oh-
JEREMY DIGILOIKKAA
20
Asiasta ja asian vierestä
Asiasta ja asian vierestä – Aidasta ja seipäästä – Lillukanvarsista – Puista
ynnä metsästä – kaikesta uskonnonopetukseen liittyvästä ja kaukaa hae-
tusta. Ihan suoraan kaun/histelematta. Asiallista ja asiatonta pohdintaa
ja lähdeviitoittamattomia ajatusvarkauksia ja kärjistettyjä kommentteja
julkisiin ja salaisiin kansioihin. Vastuutonta ja pöyristyttävää uudelleen
ajattelua sekä konventionaalisten rakenteiden kyseenalaistamista. Toi-
saalta taas luutuneiden asenteiden pönkittämistä, tuoreiden ideoiden
vähättelyä ja naurunalaiseksi saattamista. Päättäkää itse.
jeistuksen. Hirveä sählinki, yhtä aikaa Je-
remylle sataa kymmenen kysymystä. Kai-
ken huipuksi Lissu1 ei siis voi käyttää ko-
netta, koska on epäilty sähköallergiaa ja
Lissu2 ei pysty, koska rakennekynnet. Lo-
pulta padeja käyttää kymmenen oppilasta
yhdeksästätoista. Oikealle sivulle päätyy
kolme oppilasta, neljä poikaa on löytänyt
sivuston, joka liittyy enemmänkin terveys-
tietoon ja kahden tytön on siis ihan pakko
katsoa pari kissavideota. Yksi erityisoppi-
las ilman avustajaa katselee konetta ih-
metellen ja kääntelee sitä uteliaana edes-
takaisin. Aikaa on enää viisitoista minuut-
tia, kun kaksi kolmesta oikeat tehtävät löy-
täneestä oppilaasta ovat valmiita ja alka-
vat heitellä paperitolloja ja kuminpalasia
unohtaen tietenkin tallentaa tehdyt tehtä-
vät oikeaan paikkaan. Tunnin loputtua Je-
remy keräilee padit luokasta ja kuvittelee
kostavansa kaikille ja jättävänsä padit lait-
tamatta lataukseen. Jeremy on kuitenkin
kiltti ja laittaa töpselin seinään.
Opehuoneen kahvipöydässä Jere-
my liittyy Kansa taisteli – miehet kertovat
-rinkiin, ja kertoo edellisen tunnin kulusta
hartaalle kuulijakunnalle. Kukaan ei usko,
että oikeasti kaksi oppilasta sai tehtävät
tehdyksi, koska ei ole todisteita. Lopul-
ta matikanopettaja-kollega myöntää Jer-
emyn ehkä onnistuneen digiloikassaan
samalla toisille silmää iskien. ”Tämähän
on niitä uskonasioita!”
500 OPPILASTA YHTÄAIKAISESTI VERKOSSA/KOULU
Jeremy ei tiedä sellaista yläkoulua, jossa
jokaisella oppilaalla on yhtä aikaa käytös-
sään joko tabletti tai läppäri. Reaaliaineen
opettaja tietenkin toivoo, että käytössä on
läppärit, koska tabletilla kirjoittaminen on
vaivalloista. Monivalintatehtävillä ja risti-
koilla ei pitkälle pötkitä. Hieman arvelut-
taa tämä käsin kirjoittamisesta luopumi-
nen. Seuraavaksi vaaditaan kokonaan kir-
joittamisesta luopumista. Lukutaitokin on
rapistunut. Monille parin virkkeen teksti
on mahdottoman rajoilla pituudessaan
lukea saati ymmärtää sen sisältö. Tällaisen
lausehirviön luominen on täysin mahdo-
ton tehtävä. Ja utopiaa lienee pienen häi-
vähdyksen ajattelua löytäminen oppilaan
tuotoksista.
Jeremyllä on kokemuksia koululaitok-
sesta, jossa hallinto-ohjelma toimii joskus.
Sähköpostiin pääsi viimeviikolla ja pois-
saolot saattoi merkitä ohjelmaan kymme-
nen välitunnilla, koska silloin netti sattui
toimimaan. Jeremy oli silloin valvonnas-
sa eikä merkinnyt poissaoloja. Kuraattori
oli varma, että Riku-Petteri oli koulussa,
koska Jeremy ei ollut Riku-Petteriä poissa-
olleeksi merkinnyt. Myöhemmin Jeremy
sai tästä pyyhkeitä kuraattorilta. Mah-
doton ajatus on kuvitella, että kaikki op-
pilaat käynnistävät yhtä aikaa koneensa
verkossa. Paitsi ne, jotka ovat menneet
liikuntatunnille. Kässässä ja köksässäkin
on koneet auki. Ohjeet ja reseptit. Jos jos-
takin syystä tämä onnistuisi niin, takuulla
kustantajan palvelin on tukossa. Jeremyn
koulu ei ole ainoa koulu. Infrastruktuu-
ri ei kestä.
Ei ihan huomenna kuitenkaan, ei ehkä
huomennakaan, mutta ehkä ylihuomen-
na. ”After all, tomorrow is an other day”,
toteaa Scarlett O’Hara. ( kuuluisa etelä-
valtiolainen ajattelija 1800-l.)
Jeremy Duston vain tomua ja ymmällään suuren Digiloikka-jumalan edessä.
21
KEVÄTSEMINAARI ”USKONTO POPULAARIKULTTUURISSA” LA 22.4.2017.
Ohjelmassa hetki juutalaisen kirjallisuuden ja populaarikulttuurin äärellä
(TT Pekka Lindqvist), hyvän hindulaisen elämän mallit intialaisessa
viihteessä (vapaa kirjoittaja Natalia Kisnanen), buddhalaisuus sarjakuvissa
ja elokuvissa (buddhologi Albion Butters), islam populaarikulttuurissa (HuK
Suvi Laakso) ja pedagogisia ideoita populaarikulttuurin käytöstä opetuksessa
(uskonnonopettaja Anna Saurama).
Varaa aika kalenteriisi.
Tervetuloa mukaan reformaation juhlavuoden kevätretkelle ”RISTI, TOIVO JA IKUINEN ILO”
LA 11.3.2017
Asiantuntijaluennoitsijana matkalla dos. Esko M. Laine
OHJELMA
8.00 Lähtö Helsingistä Postitalon edestä (Mannerheimintie) ja ajo Uuteenkaupunkiin. Aamukahvit ja täytetyt sämpylät Tammisillan ABC:llä.
Matkalla luennot:
”Ei aikaa turhuudessa ja joutilaisuudessa, saa viettää ihminen” -työ ja luterilaisuus ”Rakkautta, kestävyyttä armostasi heihin luo. Anna yksimielisyyttä, terveyttä heille suo” -perhe ja avioliitto luterilaisuudessa
11.30–12.15 Tutustuminen Uudenkaupungin vanhaan kirkkoon
12.30–13.45 Saaristolaispöytä Gasthaus Pookissa
14.15–14.45 Tutustuminen Pyhänmaan uhrikirkkoon
14.45–15.30 Ajomatka Taivassaloon, jonka aikana luento ”On isät täällä taistelleet, ja uskoneet ja toivoneet” -isänmaa, esivalta, taistelu ja toivo luterilaisina käsitteinä
15.30–16.00 Kakkukahvit Pollinpihalla
16.15 Tutustuminen Taivassalon kirkkoon
noin 17.00 Lähtö kohti Helsinkiä. Ajomatkan aikana luento ”Murhemielin, kyynelöiden oppilasta kaksi käy” -tunteet ja luterilaisuus
Braatvurstit ja oluet – iltapala Lahnajärvellä Lutherin hengessä
noin 20.30 Saapuminen Helsinkiin
Espoon uskonnonopettajain kerhon ja SUOL ry:n järjestämän retken hinta on 60€, muut kuin jäsenet 90€. Hintaan sisältyy bussikuljetus, luennot, opastukset, aamu- ja iltapäiväkahvit, saaristolaispöytä ja iltapala.
Ilmoittautumiset 15.1.2017 mennessä [email protected] Ilmoitathan samalla myös mahdolliset ruoka-aineallergiat ja erityisruokavalion. Mukaan mahtuu 50 osallistujaa.
22
Konferenssin pääpuhujina oli-
vat tällä kertaa Wienin yliopis-
ton emeritusprofessori Paul
Zulehner, Comenius-instituutin joh-
taja Peter Schreiner, Bath Spa-yliopis-
ton professori Denise Cush sekä Dort-
mundin yliopiston professori Bert
Rueben. Zulehner käsitteli luennossaan
Itä vallan uskonnollista tilannetta sekä
paikallisia uskonnonopetuksen ajan koh-
taiskysymyksiä. Hän nosti esiin erityisesti
Itävallan monikulttuuristumisen ja moni-
uskontoisuuden haasteet. Maahanmuut-
tajien ja pakolaisten kohtaamiseen liitty-
vissä kysymyksissä Zulehner painotti kirk-
kojen ja uskonnonopetuksen roolin tärke-
yttä. Esimerkiksi talouskriisi ja sitä seu-
rannut pessimismi on aiheuttanut mo-
nissa katkeruutta ja vihamielisyyttä, jota
on nyt purettu maahanmuuttajiin. Morali-
soinnin sijaan kirkkojen ja uskonnonope-
tuksen pitäisi auttaa käsittelemään tätä
ahdistusta ja toimia terapeuttisilla tavoilla
samalla vahvistaen yksilöiden persoonal-
lisuutta ja dialogitaitoja.
TT Peter Schreinerin luento sisälsi
ajankohtaiskatsauksen eurooppalai sen
kou lutuspolitiikan ja uskonnonope tuk sen
suhteesta. Kun koulutuspolitiikka Euroo-
passa on enenevässä määrin suuntautu-
nut erilaisten tulosten mittaamiseen sekä
kilpailu- ja tehokkuusajatteluun, uskon-
nonopetus uhkaa Schreinerin mukaan
marginalisoitua sekä opetussuunnitel-
missa että oppilaiden ajattelussa. Toisaal-
ta koulutuksen ”eurooppalaistuminen” eli
yhtenäisempään eurooppalaiseen kou-
lutusjärjestelmään pyrkiminen voi myös
olla uhka, koska Euroopassa ei ole yhte-
näistä uskonnonopetuksen mallia, jon-
ka puitteissa opetusta voitaisiin järjestää
vaan opetusta toteutetaan eri maissa hy-
vin eri tavoin.
Denise Cush analysoi luennossaan eu-
rooppalaisten uskonnollisuutta uskonto-
tilastojen ja omien tutkimustensa pohjalta.
Suurimpina kehitystrendeinä hän nosti
esiin uskonnottomien määrän voimak-
kaan kasvun erityisesti nuoren väes tön
keskuudessa, uskonnon näkyvyyden li-
EFTRE:n konferenssi Wienissä USEAT USKONNONOPETUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET OVAT EUROOPASSA YHTEISIÄ
sääntymisen mediassa ja uskonnollisen
monimuotoisuuden kasvun. Kristinuskon
valta-aseman murruttua erilaisen ”hybri-
diuskonnollisuuden” tai ”tilkkutäkkius-
konnollisuuden” määrä on lisääntynyt.
Ihmiset muodostavat yhä yksilöllisem-
piä vakaumuksia eri uskontoperinteis-
tä rakentaen. Uskonnoista haetaan tänä
päivänä myös enemmän henkilökohtai-
sia kokemuksia kuin opillista johdonmu-
kaisuutta ja mieluummin verkostoja kuin
instituutioita. Monille myös esimerkiksi
suvaitsevaisuuskysymykset sukupuolten
ja seksuaaliseen tasa-arvoon liittyen ovat
tärkeitä uskonnollisten yhteisöjen valin-
nassa. Uskonnonopetuksessa nämä muu-
tokset tulisi Cushin mukaan huomioida
siten, että myös uskonnottomia katso-
muksia käsiteltäisiin uskonnollisten rin-
nalla. Tunneilla pitäisi myös antaa tilaa
henkilökohtaisen maailmankatsomuk-
sen rakentamiselle ja välttää uskontojen
opillisen puolen ylikorostamista muiden
ulottuvuuksien kustannuksella. Toisaalta
oppilaat tarvitsevat kuitenkin työkaluja ja
EFTRE:n (European Forum for Teachers of Religious
Education) XIII konferenssi ”Believing, belonging,
behaving” pidettiin helteisessä Wienissä 31.8.–3.9.2016.
Mukana oli kuutisenkymmentä osallistujaa eri puolilta
Eurooppaa. Mukavaa oli huomata, että joukossa oli
sekä kokeneita EFTRE-konkareita että uusia tulokkaita.
Konferenssi koostui neljästä luennosta, erilaisista
vierailuista Wienin alueella sekä lukuisista workshopeista.
Lisäksi saimme illalliskutsun Wienin kaupungintalolle.
23
käsitteitä, joita apuna käyttäen voi-
vat keskustella uskonnoista ja omas-
ta vakaumuksestaan.
Neljännessä pääluennossa pro-
fessori Roebben pohti, miten luoda
uskonnonopetuksen kautta opiske-
lijoille toivoa keskellä Eurooppaa
ravistelevia kriisejä. Luento haastoi
jokaisen läsnäolijan henkilökohtai-
sesti pohtimaan omia arvoja ja käy-
tänteitä kasvatustilanteissa. Tärkeitä
kysymyksiä Roebbenin mukaan ovat
muun muassa miten tuoda koke-
muksia jaetusta ihmisyydestä ja kas-
vattaa kunnioittamaan toisia, miten
näyttää, että opiskelijoiden näke-
myksillä on väliä ja miten osata ol-
la aito opettajana.
Konferenssi sisälsi sekä yhteisen
vierailun koulujen islamin opetta-
jia kouluttavaan yksikköön (Isla-
mische Religion an Pflichtschulen
in Wien) sekä valinnaisia vierailu-
ja muun muassa Wienin buddhalai-
seen keskukseen ja ortodoksiseen
seurakuntaan. Workshopeissa saim-
me lukuisia pedagogisia vinkkejä
käytännön opettajan työhön. Suo-
mesta workshopin kuvien käytöstä
oppitunneilla tarjosi kouluttaja Essi
Ikonen Seurakuntaopistolta. Konfe-
renssin luentojen ja workshoppien
materiaalit ovat ladattavissa osoit-
teesta eftre.net.
Konferenssin yhteydessä ko-
koontui myös Eftre:n yleiskokous,
jossa päätettiin alustavasti, että seu-
raava konferenssi vuonna 2019 pide-
tään Dublinissa. Suomesta EFTRE:n
hallituksessa jatkavat Risto Aikonen
(SOOLi) ja Outi Raunio-Hannu-
la (SUOL). Raunio-Hannula jatkaa
myös EFTRE:n toimeenpanevassa
johtoryhmässä.
TekstiOuti Raunio-Hannula, Hyvinkään yhteiskoulun lukio
24
SUOL ry:n paikalliskerhot
Oulun seudun uskonnonopettajat Lea PesonenLumilinnantie 11, 90630 Oulu, p. 040 7419 323 [email protected] (at) eduouka.fi
Pohjois-Karjalan uskonnonopettajat Anne Riekkinen Laatokankatu 12, 80200 Joensuu p. 045 134 8639 [email protected]
Rovaniemen alueen uskonnonopettajat Sirkku KinnunenLyseonpuiston lukio, Rovaniemi [email protected] p. 050 4620 032
Satakunnan uskonnonopettajat Anne Laato (pj.) Nakkilan lukio [email protected] Koivisto (siht.) Porin suomalainen [email protected]
Savonlinnan seudun uskonnonopettajatVirpi Loikkanen, Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan [email protected] p. 050 5567058
Svenskspråkiga Religionslärare Sabina [email protected]
Tampereen seudun uskonnonopettajat Mari [email protected]. 040 5422 775.
Turun seudun uskonnonopettajat Anu Lampinenp. 040 [email protected]
Vaasan seudun uskonnonopettajat Vesa NesteVaasan lyseon lukio ja aikuislinja Rantakatu 8 A 17, 65100 Vaasa p. (06) 3171 974 [email protected]
Espoon ja Kauniaisten uskonnonopettajatEija Suokko, Etelä-Tapiolan lukio, EspooPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinki [email protected]
Etelä-Karjalan uskonnonopettajat Titta KorhonenLauritsalan lukio ja aikuislinja [email protected]. 0500 907238
Etelä-Pohjanmaan uskonnonopettajat Laura Kalliokoski, Seinäjoen lukio Kolmosvaltaus 4B, 60320 Seinäjoki p. 050 351 9479 [email protected]
Helsingin seudun uskonnonopettajat Liisa Franssila-Ylinen, Helsingin kielilukio Karppitie 5A, 00640 Helsinki p. 044 305 1062 /työ (09) 3108 2777 [email protected]
Kainuun uskonnonopettajatPuheenjohtaja Raija Väyrynen Piitie 10, 87250 Kajaanip. 050 3309 [email protected]
Keski-Pohjanmaan uskonnonopettajat [email protected] [email protected]
Keski-Suomen uskonnonopettajat Jukka Hella Tarhakatu 8, 41500 Hankasalmi [email protected] tai [email protected]
Kuopion uskonnonopettajat Mari [email protected]
Kymenlaakson uskonnonopettajat Lauri Frosti Ahomutka 7, 45360 Valkealap. 0400 993862
Lahden seudun uskonnonopettajat Mari Ruusuvuori, [email protected]
Mikkelin uskonnonopettajat Nina LiukkoMikkelin [email protected]
yhteystiedot
Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Lauri Savonen, Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, [email protected]
JÄSENKAAVAKE
Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, http://www.suol.fi
Suomen uskonnonopettajain liitto ry on uskontoa opettavien pedagoginen ainejärjestö.
Jäsenet (noin 1000) ovat pääasiassa peruskoulun ja lukion opettajia. Liitto on perustettu
vuonna 1938.
Säännöissä määritellään, että Suomen uskonnonopettajain liitto ry• Toimii koulun uskonnonopetuksen sekä eettisen ja sosiaalisen kasvatuksen hyväksi• Edistää jäsentensä ammatillista ja tieteellistä toimintaa• Valvoo jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja
Hallitus
PuheenjohtajaTUOVI PÄÄKKÖNENpuh. 040 740 1626puheenjohtaja(a)suol.fiTampereen yliopiston normaalikoulu
JUSSI IKKALApuh. 050 370 3683jussi.ikkala(a)helsinki.fiKulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
SABINA MULARIsabina.mulari(a)kimitoon.fiKimitoöns gymnasium
VESA SOIKKELIpuh. 041 534 6458vesa.soikkeli(a)edu.hel.fiPasilan peruskoulu
EIJA SUOKKOpuh. 0400 510 503eija.suokko(a)gmail.comEtelä-Tapiolan lukio, Espoo
JAANA TAHVANAINENpuh. 040 592 9823jaana.tahvanainen(a)kurikka.fiJalasjärven lukio
OpiskelijaedustajaVILMA SAARINENpuh. 050 323 1687vilma.saarinen(a)helsinki.fi
Hallituksen varajäsenet
ELINA SIUKONENpuh. 040 451 4110elina.siukonen(a)gmail.com
SAARA MÄKELÄpuh. 040 742 4622saara.i.makela(a)gmail.com
TIINA SUVANENpuh. 044 083 [email protected]
KIRSI HÄNNINENpuh. 050 3294 [email protected]
KAISU [email protected]
Toiminnanjohtaja
VEERA LUPUNENp. 044 [email protected]
Materiaalipalvelu
MEIRA HAKULINENpuh. 044 574 [email protected]
Päätoimittaja
TIINA SUVANENp. 044 0830 [email protected]
Talous- ja jäsenasiat
LAURI SAVONEN puh. 040 526 3603Suomen uskonnonopettajain liitto ry / SUOL ry. PL 335, 00101 [email protected]
llmoittaudun SUOL ry:n jäseneksi/ ilmoitan muutoksia:
Nimi: __________________________________________________________
Osoite: __________________________________________________________
Postinumero ja -toimipaikka: ________________________________________
Puhelin: __________________________________________________________
Sähköposti: _______________________________________________________
Kouluaste: 1 yläkoulu 2 lukio 3 yläkoulu+lukio
4 alakoulu 5 opiskelija 6 eläkeläinen
7 ei opetustyössä
8 muu, mikä _______________________________________
päätoiminen ____ sivutoiminen ____ Päiväys ja allekirjoitus: ______________________________________________
Jäsenmaksut: päätoimiset 60 €,eläkeläiset, perhevapaalaiset, opiskelijat ja työttömät 30 €
Lähettämällä tämän kaavakkeen taloudenhoitajalle, saat postissa jäsenmaksulomakkeen.
Muslimeilta löytyy mitä erilai-
simpia tapoja suhtautua Ko-
raaniin. Osalle se on mitä py-
hin ja jumalallisin. Silloin sen tekstiä ei
haluta nähdä historiallisen kehityksen
tuotoksena. Kuinka moni uskovista halu-
aisi kriittisesti verrata Vanhaa testament-
tia ja Koraania keskenään? Samankaltai-
suus on hyvin hämmentävää, vaikka Ko-
raani myöntää Tooran itseään vanhem-
maksi ilmoitukseksi.
Uskonnollisuudesta riippumatta Ko-
raania ja muitakin kirjoja luetaan kulttuu-
risten linssien läpi. Sama teksti tarkoittaa
helposti eri asiaa eri ihmisille. Teimme-
kin neljän eri yläkoulun ryhmän kanssa
projektin Koraanin mainitsemista rukoi-
luajoista monitulkinnallisuus mielessäm-
me. Kukin ryhmä sai toisistaan poikkeavan
aikajanan yhden päivän rukoiluille.
Kulttuurin lisäksi sukupolvien kautta
tuotu opetus vaikuttaa Koraanin lukemi-
seen. Perintö voi myös ”tuoda” Koraanin
tekstiin sellaisia käsityksiä, joita siellä ei
ole. Perimätieto, hadithit, saattavat siis se-
koittaa lukijaa. Erityisesti hadithit sekoitta-
vat niitä muslimeita, jotka eivät ole pyhintä
teostaan lukeneet. Harvalla muslimilla on
aikaa tarttua Koraanin monimuotoisuu-
teen. Kyseinen projekti vie useita vuosia.
Tulkintoihin vaikuttavat myös lääketie-
de, ehkäisyvälineet, ihmisoikeudet ja luku-
taidon yleistyminen. Yhteiskuntia ei enää
johdeta moskeijoiden avulla. Nyt moraa-
listen ongelmien ratkaisut eivät ole enää
niin ylhäältä alaspäin annettuja. Esimer-
kiksi Saudi-Arabiassa, jossa Koraania on
väitetty tarkasti seurattavan, on juuri aloi-
tettu merkittävä kampanja naisten holho-
amisen vähentämiseksi. Perusteena ovat
suuntaan ja toiseen samat tekstit. Moraa-
liset ongelmat eivät enää ole kylätasoisia
tai heimotasoisia, vaan myös globaaleja.
Uskonnottomuus, kuten koraanintut-
kija Mona Siddiquikin huomauttaa, tuo
Koraanin tarkasteluun uuden perspektii-
vin kasvavana katsomuksellisena suun-
tana. Institutionaalinen uskonto joutuu
taistelemaan elämästään. Silloin jää epä-
selväksi, mitä auktoriteettia seurataan
hankalien uskonnollisten tekstien tul-
kinnassa.
Auktoriteeteilla on yllättävän suu-
ri merkitys uskonnollisessa tulkinnassa.
Mielenkiintoista on ollut se epätoivo, jol-
la ihmiset etsivät heitä parempina pidet-
täviä ihmisiä. He etsivät helppoa tietä,
kuten sunnaa (valmiiksi tallottua pol-
kua), omien ongelmiensa ratkaisuun.
Vanha Suomestakin tuttu tietäjälaitos ei
ole kadonnut maailmasta varsinkaan sil-
loin, kun merkittävää instituutiota ei ole
määräämässä tietäjien sanomisia.
Käännökset ovat itsessään tulkintoja
vaikeasti käännettävästä tekstistä. Quran.
com sisältää useita käännöksiä Koraanis-
ta. Suomen kielellä siellä oleva versio vai-
kuttaisi olevan heikoin käännös verraten
arabian kielen ammattilaisten tekemiin
käännöksiin (Aro et al. ja Hämeen-Antti-
la). Englanninkielisten käännösten välil-
lä on samalla sivustolla merkittäviä eroja
lähes kaikkien jakeiden kohdalla. Koraa-
nia usein kääntävät uskonnolliset ihmi-
KORAANIN MONILUKUTAITOOn selvää, että muslimit pitävät Koraania pyhänä teoksenaan. Sitä
varten on kehittynyt runsaasti sääntöjä pölyltä ja lialta suojaamiseen.
Lukemisen aloittaminen on aika ajoin oppitunneillakin tuonut
oppilaiden mieleen mitä monimutkaisempia rituaaleja, joita on
tehtävä ennen teoksen avaamista.
set. Näin on käynyt myös suomenkielisten
osalta. Hämeen-Anttila esimerkiksi lisää
kristittynä Jeesukselle kehdon, vaikka oi-
keampi käännös on lapselle valmistettu
makuupaikka kaukana kehdon mallis-
ta (vrt. professori Abdel Haleemin eng.
käännös).
Onko Koraanin väärinkäyttö johtanut
sen pitämiseen pahuuden lähteenä? Esi-
merkiksi vääräuskoisten korkeampi vero-
tus perustuu Koraanin käännösmalliin,
joka ei ole kielitieteellisesti mahdollinen.
Kyseistä kohtaa ei siis voi kääntää lainkaan.
Väkivaltaa käsittelevät kohdat eivät nekään
ole olleet kieleltään niin yksinkertaiset kuin
käännökset ovat antaneet ymmärtää.
Koraani on nimensä ja käyttönsäkin
mukaan tarkoitettu lausuttavaksi ääneen.
Sen sijaan, että sitä oltaisiin pyritty luke-
maan oikein, oli sen lukemiseen useita
vaihtoehtoja erityisesti ennen vokaalien
ja suuren osan konsonanttien merkitse-
mistä selvemmin. Asia säilyi suunnilleen
samantyyppisenä tavasta toiseen. Nykyi-
sin pääosin käytetään 1920-luvulla Egyp-
tissä kehitettyä versiota.
Oppilaita on usein kotona opetettu
lausumaan Koraania. Tällöin he innok-
kaasti sanovat osaavansa lukea sitä. Silti
vasta muutama tuhannesta oppilaastani
on osannut edes hiukan sanoa, mitä teks-
tissä kerrotaan.
TekstiVeijo FiskaaliVTM, FM, Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija
Saraseenien evankeliumit
26
TILAA USKONNON PRELIMINÄÄRIKOE 2017
Voit tilata jo koulullesi SUOl ry:n lukiotyöryhmän laatiman preli-minäärikokeen keväälle 2017. Koe vastaa tehtävämäärältään ja -tyypeiltään evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskoetta.Preliminäärikokeen hinta on 35€/koulu.
Kokeet postitetaan viikolta 2 alkaen sähköpostitse tai väri-kopioina (,jolloin postituskulut lisätään hintaan). Kerrothan tilatessasi koetta, tahdotko ko-keen sähköisenä vai paperisena ja mikä on koulusi laskutusosoi-te. Liitolla ei ole mahdollisuutta sähköiseen laskutukseen.
Lisätiedot ja tilaukset: [email protected]
hallituksen pöydältä
Y ksi lempisarjoistani on brittiläinen 1980-luvun sitcom Yes Minister. Sarjan keskushenkilöinä ovat hallintoasiainmi-nisteri Jim Hacker, valtiosihteeri Sir Humphrey Appleby
ja ministerin yksityissihteeri Bernard Woolley. Uudistusintoinen ministeri joutuu kerta toisensa jälkeen perääntymään poliittisis-sa tavoitteissaan Sir Humphreyn vitkuttelun ja vastustuksen ta-kia. Loputon byrokratia toimii Sir Humphreyn keinona hidastaa ministerin hankkeita. Bernard puolestaan joutuu tasapainotte-lemaan ministerinsä ja virkamiesesimiehensä välissä.
Kun ministeri Hacker vaatii valtiosihteeriltään tarkkaa aika-taulua ajamiensa uudistusten tai selvitysten toteutumisesta, hän saa vastaukseksi vain epämääräisyyksiä. Sir Humphreyn mukaan asia ratkeaa aikanaan (”in due course”), sopivan hetken tultua (”at the appropriate juncture”), ajan täyttyessä (”in the ful-lness of time”) ja kun aika on kypsä (”when the moment is ripe”) tai pikemminkin aiemmin kuin myöhemmin (”sooner rather than later”). Viivyttelytekniikkaan kuuluu myös toimenpi-teen ajankohdan kyseenalaistaminen tai vetoaminen teknisiin, poliittisiin tai hallinnollisiin on-gelmiin. Yes Minister -sarjan satiirinen voima on kestänyt hyvin ajanhammasta, sillä siinä kuva-tut poliittiset lehmänkaupat ja byrokratian kiemurat ovat kuin suoraan tästä päivästä. Tai ehkä politiikka ei ole muuttunut miksikään kolmessakymmenessä vuodessa.
Virkamieskunnan edustajana Sir Humphrey pyrkii säilyttämään vallitsevan tilanteen (status quo) ja omiensa saavutetut edut. Jos Sir Humphrey toimisi hallintoasiainministeriön asemesta opetusministeriössä, mitä hän mahtaisi tuumata opettajien eri suuruisista opetusvelvollisuuksista ja palkoista? Sir Humphrey toteaisi luultavasti, että asialle pitää tietenkin tehdä jotain, mutta on-ko tämä oikea hetki? Kun järjestelmä on toiminut hyvin näin pit-kään, niin onko mitään syytä romuttaa sitä nyt? Vähintäänkin koolle olisi kutsuttava ministeriöiden välinen selvittelykunta, joka vuodenpäivät asiaa pohdittuaan toteaisi, että on vielä liian aikaista lausua mitään varmaa, edes suositustasolla.
En ole itse kuullut yhtäkään vakuuttavaa perustelua reaa-liaineiden aineenopettajien erilaisille opetusvelvollisuuksille ver-rattuna muihin aineenopettajiin. Sir Humphrey saattaisi pitkälli-sen väittelyn jälkeen todeta, ettei eriarvoiselle palkkaukselle ole-kaan mitään perusteluita – mutta aika ei ole vielä kypsä muu-tokselle. Hallinnolliset esteet olisivat liian suuria.
Uusi opetussuunnitelma korostaa oppiaineiden välisten ra-jojen kaatamista ja oppiaineiden välistä yhteistyötä. On kui-tenkin nurinkurista, että eri aineiden opettajat saavat samasta yhdessä toteutetusta kurssista erisuuruista palkkaa. Jos aika ei ole nyt kypsä puuttua opetusvelvollisuuteen ja palkkaukseen liittyviin epäkohtiin, niin milloin sitten? Reaaliaineiden opetta-jien ja ainejärjestöjen onkin syytä tiivistää yhteistyötään tällä
saralla, mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.
Teksti: Jussi Ikkala
M – Itella Oyj
SÄHKÖISEN YO-KOKEEN
TEHTÄVÄTYYPIT JA
ARVIOINTI – SUOL ry:n,
SOOL ry:n ja YTL:n yhteinen
koulutus uudistuvasta
ylioppilaskokeesta 3.2.2017
OHJELMA16–16.30 Ilmoittautuminen ja kahvit
16.30 Tabletkoulun puheenvuoro
16.40–17.15 Sähköisen kokeen rakenne, tehtävätyypit ja monimediaiset aineistot, Kati Mikkola ja Mari Huotari
17.15–17.45 Vastausten arviointi ja pisteytys, Vesa Hirvonen
17.45–19 Työpajat tehtävistä ja pisteytyksestä (vetäjinä YTL:n edustajat)
Koulutus järjestetään Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa (Liisankatu 29 A).
OSALLISTUMISMAKSU: jäsen 15€, opiskelija/työtön/perhevapaa/eläkeläinen 10€ ja muut kuin jäsenet 30€. Varaathan maksun käteisenä. Ilmoittautuessa saat kuitin, jolla voit laskuttaa työnantajaasi.
TARJOUS! Perjantain sähköisen yo-kokeen seminaari ja lauantain talvipäivät pakettihintaan jäsenille 70€, alennusryhmille 40€ ja muut kuin jäsenet 120€.
SUOL ry:n talvipäivät 4.2.2017 – REFORMAATION NÄKYMÄTTÖMÄT KÄDET Miten 1500-luvun reformaation vaikutukset näkyvät meidän ajassamme? Millaisena eri tieteenaloilla reformaa-tion perintö nähdään? SUOL:n talvipäivillä reformaation näkyvistä ja piilevistä vaikutuksista kertovat eri alojen asiantuntijat kielitieteilijästä teologiin, ilmastonmuutoksen tutkijasta taloustieteilijään ja mediatutkijaan.
OHJELMA8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi
9.00 Tervetulosanat TT, dos. Jyri Komulainen, Reformaation merkkivuoden tutkimusyhteyksien verkosto
9.10 Talvipäivien avaus ja vuoden uskonnonopettajan julkistaminen puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen
9.30 Suomi- pyhä kieli? FT Kaius Sinnemäki, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
10.30 Alkuperäinen muutoksessa: Miten reformaation ideat säilyivät hengissä? TT, dos. Niko Huttunen, Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
11.30 Lounas
12.30 SUOL ry:n vuosikokous, avoin kaikille jäsenille
13.15 Ilmastonmuutos haastaa ekoreformaatioon Meteorologi, tohtorikoulutettava Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto
14.15 Lutherin sijoitusvinkit taloudelliseen hyvinvointiin KTT, YTM, TK, dos. Esa Mangeloja, taloustieteen yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
15.15 Kahvit
15.45 Kaappiluterilainen media? FT, dos. Johanna Sumiala, viestinnän yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
16.45 Päätössanat FT, dos. Kati Mikkola
18.30 Edukustannuksen järjestämä iltajuhla (paikka ilmoitetaan myöhemmin)
Toteutettu yhdessä Kirkkohallituksen sekä reformaation merkkivuoden tutkimusyhteyksien verkoston kanssa.
PAIKKA: Kirkkohallitus. Os. Eteläranta 8, Helsinki. Ilmoittautuminen 19.1.2016 mennessä: [email protected]. Ilmoitathan samalla myös mahdolliset ruoka-aine-allergiat ja erityisruokavalion, osallistutko iltajuhlaan sekä oletko SUOL ry:n jäsen. Seminaariin mahtuu 100 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.
OSALLISTUMISMAKSU: jäsen 60€, opiskelija/työtön/perhevapaa/eläkeläinen 35€ ja muut kuin jäsenet 90€. Varaathan maksun käteisenä. Ilmoittautuessa saat kuitin, jolla voit laskuttaa työnantajaasi.