16 l ry - suol · verkossa. tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja...

28
SYNSYGUS 5/16 SUOL RY

Upload: others

Post on 01-Jun-2020

4 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

SYNSYGUS

5/16SUOL RY

Page 2: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

pääkirjoitus

2 Päätoimittajan tervehdys 3 Puheenjohtajan tervehdys6 USKONNON MONILUKUTAITO:

Some pursuaa uutta sisältöä uskonnontunneille

8 Taivaallista mannaan: Pyhimysten luut9 Agricolan palsta: Kirkkotila, Raamattu

ja uskonnollinen taide monilukutaidon lähteenä

10 Pyhän maan monta narratiivia14 SUOL:n syysseminaari Oulussa

10.–11.9.201617 Vatikaanin seurapiiripalsta:

Paavi Ratzinger kertoo erostaan18 USKONNON MONILUKUTAITO:

Yhteinen katsomusaineopetus luokassa20 Asiasta ja asian vierestä:

Jeremy digiloikkaa23 EFTRE:n konferenssi Wienissä:

useat uskonnonopetusta koskevat kysymykset ovat Euroopassa yhteisiä

24 Yhteystiedot25 Paikalliskerhot26 Saraseenien evankeliumit: Koraanin

monilukutaito27 Hallituksen pöydältä

Kannen kuva: Tiina Suvanen

5/16

Toimituksen osoite [email protected]

Osoitteenmuutokset tms. [email protected]

Päätoimittaja Tiina Suvanen

Toimittajat Kristiina Holm, Jarno Parviola,

Liisa Väisänen, Marja Tanhuanpää, Kati Mikkola

ja Veijo Fiskaali

Taitto Sari Väkelä, [email protected]

Ilmoitushinnat 1/1 530 €,

takakansi 1/1 600 e, keskiaukeama 1200 €,

keskiaukeama nelivärisenä 1500 €,

1/2 350 €, 1/3 250 €, 1/4 220 €, 1/8 150 €

Painatus Päijät-Paino Oy

Julkaisija Suomen uskonnonopettajain

liitto ry

Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n

jäsentiedote

MAAILMASTA YMMÄRRETTÄVÄMPI

KewResearchCenter:n sivuilla julkaistun Religion and Electronic Media -artikkelin (julkaistu 6.11.2014) mukaan keskimäärin noin yksi viidestä amerikka-

laisesta jakaa uskonnollisen vakaumuksensa verkossa. Suunnilleen sama prosenttimäärä virittää radionsa us-konnolliselle kanavalle, katsoo televisiosta uskonnollisia ohjelmia tai kuuntelee kristillistä rock-musiikkia. Ja lähes puolet amerikkalaisista aikuisista näkee jonkun tuttunsa ilmaisevan uskoaan internetissä.

On sanomattakin selvää, että uskonnollisiin ilmiöihin törmää myös verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 puhuu moniluku-taidosta, jolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja. Nämä taidot auttavat oppilaita ymmärtämään kulttuurisia viestinnän muotoja ja rakentavat identiteettiä. Monilukutai-dossa teksti nähdään laajasti: sillä tarkoitetaan sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien kautta esitettyä tietoa.

OPS:n perusteet jatkaa aiheesta toteamalla, että oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta. Oppilaita tulee tukea kriittiseen ajatteluun ja heidän opiskelutaitojaan pitää kehittää. Samalla oppilaita tulee ohjata eettisten ja esteettisten kysymysten pohdintaan.

Ennen puhuttiin yleissivistyksestä, joka kattoi kirjoittamisen, lukemisen ja kulttuurin tuntemisen. Kriittisempi tyyppi saattaisi sanoa, että taas on keksitty pyörä uudestaan. Joka tapauksessa, oli nimi mikä tahansa, aihe on tärkeä. Monilukutaidon kautta maailmasta tulee ymmärrettävämpi ja hallittavampi.

Monilukutaito on myös tämänkertaisen lehtemme teemana. Tero Vehka-koski on kirjoittanut lehteen artikkelin katsomuksellisista ja uskonnollisista sisällöistä sosiaalisessa mediassa. Veijo Fiskaali käsittelee palstallaan Koraanin monilukutaitoa ja Agricolan palstalla mielenkiinnon kohteena ovat kirkkotila, Raamattu ja uskonnollinen taide monilukutaidon lähteenä.

Vatikaanin seurapiiripalstalta voit lukea paavi Ratzingerin mietteitä erostaan ja suhteestaan paavi Franciscukseen. Taivaallista manna-palstalla esitellään pyhäinpäivien herkku: Pyhimysten luut. SUOL ry:n ja FIME:n yh-dessä järjestämästä Israelin ja Palestiinan matkasta voit lukea lehden sivuilta 10–12. Syysseminaarista Oulussa kerrotaan puolestaan sivuilla 14–16.

Nautinnollisia lukuhetkiä ja tunnelmallisia syysiltoja toivottaenTiina SuvanenSynsyguksen päätoimittaja ([email protected]).

p.s. Seuraavan lehden teemana on reformaatio. Teroita kynäsi ja naulaa teesisi Synsygukseen.

Page 3: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

T ällä viikolla syksy todella alkoi: sa-

taa ja tuuli lennättää lehtiä. Rus-

kan hienot värit loistavat vielä.

Kouluissa pusketaan töitä. Oppilaat ja

opettajat yskivät yhdessä syysflunssassa.

Uudet opetussuunnitelmat innostavat,

mutta moni kertoo olevansa nyt jo väsy-

nyt. Toivon, että löydät omat keinosi vir-

kistykseen esimerkiksi osallistumalla pai-

kalliskerhojen toimintaan tai seminaarei-

hin. Niihin on tänäkin vuonna panostettu

ja ohjelmat ovat todella kiinnostavia.

Syyskuun puolessa välissä saimme

nauttia Oulun kerhon järjestämästä syys-

seminaarista. Kiitos vielä kerran SUOL:n

pohjoisen ulottuvuuden toimijoille!

Uskonnonopetuksen edunvalvon-

tarintamalla esiin nousee tuttuja asioi-

ta: eduskuntaan on tuotu syyskuussa

lakimuutosesitys, jossa pyritään avaamaan

elämänkatsomustiedon opetus myös kirk-

koon kuuluville. Muutos koskisi sekä pe-

rusopetusta että lukiota. Lakimuutoksen

taustalla on ajatus siitä, että liikkuvuus us-

kontojen ja uskonnottomuuden välillä on

lisääntynyt ja suomalaisten uskon koh-

teet ovat muuttuneet. Tavoitteena on hel-

pottaa sellaisten evankelis-luterilaiseen

kirkkoon kuuluvien perheiden tilannetta,

joissa ei haluta erota kirkosta, mutta koe-

taan, että elämänkatsomustiedon opiskelu

olisi lähempänä perheen omaa maailman-

katsomusta. Esitystä puoltavien mielestä

Suomessa on myös perheitä, jotka omasta

hengellisestä vakaumuksestaan huolimat-

ta kannattavat kirkon ja valtion erottamista

ja katsovat oman uskonnon opettamisen

kuuluvan perheelle ja seurakunnalle. Esi-

tyksen katsotaan näin tukevan perheiden

katsomuksellista autonomiaa. Vastustajat

viittasivat keskustelussa esimerkiksi YK:n

sopimukseen, jonka mukaan vanhemmil-

la on oikeus varmistaa, että heidän lapsen-

sa saavat perheen vakaumuksen mukaista

opetusta. Sinänsähän esitys ei tätä oikeutta

ottaisi pois, vaan pitäisi sen mahdollisena.

Jos aloite tällä kertaa menee läpi, osa

oppilaista/opiskelijoista varmaankin

vaihtaa uskonnosta elämänkatsomustie-

toon. Voi kuitenkin myös käydä niin, ettei

kovin moni uskontoa opiskeleva käyttäi-

si vapauttaan, vaan pysyisi uskonnon-

opetuksen ”asiakkaana”. Pahimmillaan

vapaus voisi luoda kouluun kilpailuti-

lanteen uskonnon ja elämänkatsomus-

tiedon kesken. Joka tapauksessa uudistus

toteutuessaan rapauttaisi oman uskon-

non opetuksen perusajatusta. Eduskun-

nan lähetekeskustelussa mainittiin, että

tämä on askel kohti yhteistä katsomusai-

netta. Olisi outoa puhua oman uskonnon

opetuksesta ja ylläpitää eri uskonnon op-

pimääriä sekä elämänkatsomustietoa, jos

kuitenkin oppilaat/opiskelijat osallistuisi-

vat niihin hyvin sekalaisesti.

Kuten tunnettua, vapaus on mahdol-

linen myös toiseen suuntaan. Oikeut-

ta elämänkatsomustiedon opetukseen

ei kuitenkaan aina käytetä. Suomes-

sa on kouluja, joissa uskonnonopetuk-

sessa enemmän evankelis-luterilaiseen

kirkkoon kuulumattomia oppilaita kuin

elämänkatsomustiedossa. Tämä kertoo sii-

tä, että ainettamme arvostetaan ja opetta-

jiin luotetaan. Moni perhe myös ajattelee,

että uskonnoista pitää saada tietoa ja, et-

tä uskonnonopetus on tärkeää erityisesti

sen tarjoaman kulttuurikasvatuksen takia.

Elämänkatsomustiedon opetuksessa, niin

kiinnostava oppiaine kuin se onkin, ei tun-

netusti käsitellä uskontoja kovin paljon.

SUOL:n hallitus seuraa tätä keskuste-

lua ja pyrkii vaikuttamaan poliitikkoihin

muistuttamalla siitä, mitä uskonnonope-

tus on ja mitä se ei ole. Julkisuudessa em-

me lähde tästä asiasta kampanjoimaan

puoleen eikä toiseen. Avoin vastusta-

minen voisi vaikuttaa siltä, että olemme

huolissamme asiakaskuntamme säily-

misestä. Sinänsä tietysti olemmekin, sillä

oppilasmäärillä on suora vaikutus opetta-

jien työllisyyteen. Lähtökohtaisesti olem-

me tyytyväisiä nykytilanteeseen ja jos sitä

halutaan muuttaa, olisi loogisempaa ra-

kentaa selkeä yhteinen aine kuin siirrellä

oppilaita katsomusaineesta toiseen. Kat-

somusopetuksen tulevaisuuden rakenne

näyttää nyt epäselvältä, mutta minulla ei

ole minkäänlaista epäilystä siitä, etteikö

uskonnonopetusta haluttaisi suomalaises-

sa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa.

Jäsenkyselymme mukaan noin neljän-

neksellä jäsenistämme on elämänkatso-

mustiedon pätevyys. Jos harkitset vielä

opiskelevasi uuden opetettavan aineen, ei

ammattitaidon laajentaminen tähän suun-

taan varmaankaan olisi hukkainvestointi.

Kuntavaalit pidetään 9.4.2017 ja ne

ovat koulutuksen kannalta merkityksel-

liset. Kun Sote-uudistus lopulta toteutuu,

on laskettu, että yli puolet kuntien tehtä-

vistä liittyy sivistystoimeen. Voidaan hyvin

sanoa, että koulutuksen kohtalo ratkais-

taan kuntavaaleissa. Myös katsomus-

opetuksen paikallinen järjestäminen on

suurimmassa osassa Suomen kouluja riip-

puvainen kunnallisesta päätöksenteosta.

Tähän pitää vaikuttaa sekä ehdokasaset-

telun kautta että keväällä äänestämällä

sivistys- ja katsomusopetusmyönteisiä

ehdokkaita. OAJ:n kampanjassa tämä il-

maistaan sloganilla: Suomella ei ole varaa

hölmistyä! Ei uskontojen ymmärtämisen-

kään suhteen.

Toivotan myös uuden toiminnanjohtajamme Veera Lupusen tervetulleeksi joukkoomme. Hyvää ja aktiivista syksyä sinulle!

Tuovi Pääkkö[email protected]

puheenjohtajan tervehdys

VAPAUDEN VAIKEUDESTA

JÄSENSIVUJEN SALASANA

Käyttäjätunnus: raakelSalasana: raakelLiiton internetsivut löydät osoitteesta: www.suol.fi

3

Page 4: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

tulevia tapahtumia

MARRASKUU

Seminaari "Uskonto ja media nyt – uskonnon medioituminen globaalissa maailmassa" 19.11.2016 Helsingissä.

HELMIKUU

Uskonnon preliminäärikoe tulee myyntiin tammikuun aikana. Voit tilata kokeen osoitteesta [email protected].

Sähköisen yo-kokeen tehtävätyypit ja arviointi – SUOL ry:n, SOOL ry:n ja YT:n yhteinen koulutus uudistuvasta ylioppilaskokeesta 3.2.2017 Helsingissä.

SUOL ry:n talvipäivät ”Reformaation näkymättömät kädet” sekä SUOL ry:n sääntömääräinen vuosikokous järjestetään 4.2.2017 Helsingissä. Kaikilla osallistujilla on läsnäolo-oikeus, SUOL ry:n jäsenillä on lisäksi puhe- ja äänioikeus. Vuosikokouksen asiakirjat on nähtävillä viimeistään viikkoa ennen kokousta www.suol.fi -sivustolla.

MAALISKUU

Uskonnon ylioppilaskirjoitukset perjantaina 24.3.2017. SUOL ry:n työryhmä tekee pisteytysohjeet korjauksen avuksi.

HUHTIKUU

Kevätseminaari ”Uskonto ja populaarikulttuuri” 22.4.2017 Helsingissä.

MATKOJA

SUOL ry järjestää reformaation 500-vuotisjuhlavuonna kevätretken ”Risti, toivo ja ikuinen ilo” 11.3.2017 sekä opintomatkan ”Lutherin ja Bachin jalanjäljillä” Saksaan (7.–14.6.2017). Lisäksi järjestetään yhteistyössä Lähi-idän instituutin (FIME) kanssa kurssi ”Uskontojen Kairo” Egyptissä (6.–12.6.2017).

Ajankohtaisia tietoja tapahtumista ja tarkemmasta ohjelmasta www.suol.fi.

Lämpimästi tervetuloa mukaan toimintaan!

Kuva: W

ikimedia C

omm

ons

4

LÄHDE MUKAAN OPINTOMATKALLE FIRENZE–VENETSIA–RAVENNA 14.–21.10.2017Matkalla on mukana asiantuntijaoppaana Silja Tuominen.

Ohjelmassa mm.

Firenze (3 yötä): Santa Maria Novellan dominikaanikirkko,

Ufficin taidegalleria ja renessanssitaiteen aarteet, San Lorenzon

renessanssikirkko (mm. Michelangelon suunnittelemat Medicien

haudat), Galleria Accademia (mm. Michelangelon Daavid), San

Marcon luostari (Fra Angelicon freskot), Duomo ja Museo del

Duomo, Ponte Vecchion silta.

Venetsia (4 yötä): Mahtava bysanttilais-venetsialainen basilika

San Marco ja sen aukio heijastavat Venetsian historiallista roolia

idän ja lännin siltana. San Marco on yksi maailman hienoimmista

keskiaikaisista rakennuksista. Ohjelmassa myös Canal Grande

ja muut kanaalit, Rialton silta, Dogen palatsi – yksi Venetsian

arkkitehtuurin suurista nähtävyyksistä, Santa Maria dei Frari –

fransiskaanien tukikohta Venetsiassa, Scuola S.Rocco (Tintoretton

upeat maalaukset) sekä maailman ensimmäinen juutalaisghetto,

jossa kierros kolmen eri kansallisuuden synagogassa.

Kokopäiväretki Ravennaan, joka oli Länsi-Rooman pääkaupunki ja

kuului myöhemmin Bysanttiin. Maailman hienoimmat bysanttilaiset

mosaiikit koristavat Ravennan 400- ja 500-luvun kirkkoja ja

muistomerkkejä. Ohjelmassa San Apollinare Nuovo, Galla Placidian

mausoleumi, San Vitale ja areiolaisten kastekappeli.

Tarkempi ohjelma ja hintatiedot marraskuun aikana.

Tiedustelut ja paikkavaraukset: [email protected]

Page 5: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Roomasta maailman ääriin: KATOLINEN KIRKKO TÄNÄÄN

Reformaation merkkivuonna on aika kysyä, tunnemmeko katoli-sen kirkon tänään. Tosiasia on, et-tä maailman suurin kirkkokunta on muuttunut monin tavoin sitten Lut-herin päivien. Päivitystä nykykato-lisuuteen voi hankkia kurssilla, jo-ka järjestetään 21.–24.9.2017 Suomen Rooman-instituutissa Vil-la Lantessa.

Kurssi on tarkoitettu opettajille, toi-mittajille ja kaikille muille, jotka ha-luavat syventää katolisuuden tunte-mustaan. Kurssin opettajina toimi-vat yleisen kirkkohistorian dosentti Mikko Ketola, dogmatiikan dosent-ti Jyri Komulainen sekä tohtorikou-lutettava Petra Kuivala. Luentojen lisäksi kurssiin kuuluu vierailuohjel-ma nykykatolisuuden kannalta kiin-nostaviin kohteisiin Vatikaanissa ja sen liepeillä.

Merkitse kalenteriin. Matkat ja majoitus omatoimisesti, minkä li-säksi kurssilaisilta kerätään pieneh-kö osallistumismaksu kulujen kat-tamiseen. Tarkempia tietoja ilmoit-tautumisesta loppuvuodesta 2016.

Suomen uskonnonopettajain liitto kerää kokemuksia perusopetuksen

7.–9.-luokilla tapahtuvista laaja-alaista osaamista tukevista opetus- ja oppi-

miskokonaisuuksista. Pyydämme kertomaan toteutuneista hankkeista tou-

kokuun alkuun 2017 mennessä. SUOL muistaa jokaista hankkeestaan raportoivaa

uskonnon opettajaa pienellä lahjalla. Liiton hallitus valitsee raportoitujen kokonai-

suuksien joukosta yhden edustavan esimerkin toukokuun alussa ja palkitsee koko-

naisuuteen liittyvän uskonnon opettajan ilmaisella osallistumisella valinnaiseen

SUOL:n seminaariin. Palkinto sisältää matkat edullisimmalla julkisella liikenne-

välineellä, majoituksen ja seminaarimaksun.

Laaja-alaisessa oppimiskokonaisuudessa uskonnonopetuksen tavoitteet liitty-

vät joihinkin opetussuunnitelmassa mainittuihin laaja-alaisen osaamisen tavoit-

teisiin sekä mahdollisesti muun oppiaineen tai muiden oppiaineiden tavoitteisiin.

Oppimiskokonaisuus voi olla laajuudeltaan ja menetelmiltään monenlainen, mutta

sen tulisi täyttää seuraavat ehdot: kokonaisuus on pääosin itse ja yhdessä suunniteltu (ei valmiin materiaalin to-

teutus) osallisina vähintään neljä oppilasta ja kaksi eri oppimäärän tai oppiaineen opet-

tajaa tavoitteiden asettelu ja yhteistyö kahden tai useamman uskonnon oppimäärän

kesken tai toisen oppiaineen tai oppiaineiden kanssa.

Toivomme 1.5.2017 mennessä liuskasta muutamaan liuskaan laajuista selostusta

ja mahdollisia muita kokonaisuuteen liittyviä materiaaleja, kuten linkkejä, kuvia

tai videoita sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

Selostus kertoo seuraavista asioista: yhteinen suunnittelu opettajien ja mahdollisesti myös oppilaiden kesken oppimiskokonaisuuden keskeiset tavoitteet ja monialaisuus oppimiskokonaisuuden toteutus ja järjestelyt havaintoja prosessista, arvioinnista ja tuotoksista sekä mahdollisesti oppilaiden

kokemuksista jos mahdollista, vinkkejä ja avoimeksi jääneitä kysymyksiä vastaavia kokonai-

suuksia suunnitteleville kollegoille tieto siitä, saako hankeselostuksen ja mahdolliset lisämateriaalit julkistaa tar-

vittaessa Synsygus-lehdessä ja liiton internet-sivuilla

Laaja-alainen uskonto -hanke korvaa menneinä vuosina laaditun perusopetuksen

päättökokeen. Lisätietoja hankkeesta toiminnanjohtajalta osoitteesta toimisto@

suol.fi.

Odottavalla mielellä,hallitus ja perusopetustyöryhmä

LAAJA-ALAINEN USKONTO – SUUNNITTELE YHDESSÄ, TOTEUTA JA KERRO MUILLE

Kuva: Jyri K

omulainen

5

Page 6: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

6

USKONNON MONILUKUTAITO

S osiaalisen median käyttäjät lataavat

nettiin joka sekunti huikean määrän

sisältöä. Uskonnonopetuksen näkö-

kulmasta merkillepantavaa on se, että jou-

kossa on paljon eri katsomuksiin ja uskon-

toihin liittyvää aineistoa. Suomenkielistä

materiaalia löytyy iltarukouksista joulu-

yön messuun ja profeetoista Koraaniin.

Englanninkielisillä hakusanoilla uskon-

tojen kirjo laajenee ja materiaalin määrä

kasvaa hinduhäistä otetuista valokuvista

šintolaispyhäkössä tapahtuvaan seremo-

niaan. Sosiaalinen media kautta hengel-

lisestä elämästä ja kokemuksista kertomi-

nen suurelle yleisölle on tullut luonnolli-

seksi osaksi monen arkea.

Koko internetin paras puoli uskonnon-

opetuksen näkökulmasta on se, että se tar-

joaa tunneille tuoreita, oikeasta elämästä

tallennettuja esimerkkejä uskonnollises-

ta elämästä kaikkialta maailmasta. Aiem-

min tunneilla käytetyt materiaalit ovat

usein olleet vain muutamien yksilöiden

kirjoittamia. Puheenvuorot ovat kuulu-

neet esimerkiksi papeille tai uskonnolli-

sille johtajille. Nykyisin lähes jokaisella

jonkin uskonnon edustajalla on mahdol-

lisuus saada äänensä kuuluviin ja kertoa

uskostaan julkisesti.

Verkossa uskomusten ja katsomusten

kerronnassa näkee kahta erityyppistä ker-

ronnan tapaa. Aivan tavalliset ihmiset voi-

vat julkaista esimerkiksi kuvia itsestään

sekä perheestään uskonnollissävytteisis-

sä paikoissa ja tilanteissa, kuten joogasa-

lilla jumalpatsaan vierellä tai oman lapsen

ristiäisissä takapihalla. Jotain uskonnol-

lista organisaatiota edustava henkilö, ku-

ten pastori, taas voi kertoa vahvemmin

uskosta ja tavoistaan toteuttaa omaa us-

koa elämässään.

Katsomukselliset tekstit, kuvat ja vide-

ot netissä ovat auktorisoimattomampia

kuin mihin perinteisissä oppikirjoissa ja

muissa opetusmateriaaleissa on totuttu.

Asian kääntöpuoli on hyvä puoli: materi-

aali on aitoa. Kiinnostuksen herättämisen

ja motivaation kannalta aidon aineiston

etu on se, että sisällöt nousevat niistä sa-

moista sosiaalisen median palveluista,

joita nuoret muutoinkin koko ajan käyt-

tävät. Sisällöt eivät ole jotain erillistä, ar-

jesta irrallista, vaan osa nuorten arkista

mediaympäristöä – siitäkin huolimatta,

etteivät he ehkä tunne ennestään kyseis-

tä blogin pitäjää tai videoiden julkaisijaa.

Uskonnollista sisältöä löytyy käytän-

nössä kaikista sosiaalisen median pal-

veluista. Kätevimmin sitä voi löytää

hashtagien eli aihetunnisteiden avul-

la. Tunnisteilla #ramadan tai #hanukkah

opiskelija voi päästä konkreettisesti sisäl-

le siihen, mistä rituaalista on kysymys ja

miten sitä viettävät haluavat siitä kertoa

muille. Aihetunnisteilla tai hakusanoilla

löydetyn sisällön seassa voi olla asiaa niin

aiheesta kuin sen viereltäkin, mutta löyde-

tyt sisällöt antavat silti elävämpiä esimerk-

kejä kuin yksikään oppikirja.

Ei kannata unohtaa, että verkosta löy-

tyy sosiaalisen median sisältöjen lisäk-

si valtavasti niin sanottuja perinteisen

median uskontoja ja uskonnollisia ilmi-

öitä käsitteleviä juttuja. Myös niistä löy-

tyy ajankohtaisia ja tuoreita esimerkkejä

tunnille. Kirkkovuoden viettämiseen liit-

tyvien reportaasien lisäksi esimerkiksi jul-

kisuudesta tutut henkilöt saattavat kertoa

vierailustaan Äiti Amman luona tai siitä,

miten he aikovat puolisonsa kanssa kas-

vattaa lapsensa molempien uskonnollisia

perinteitä vaalien.

Uusi opetussuunnitelma korostaa mo-

nilukutaitoa. Verkon kuvavirtaa, blogiteks-

tejä ja muita sosiaalisen median tekstejä

tutkimalla oppitunnille saadaan ennen-

näkemättömän laaja kirjo aineistoa oppi-

kirjan rinnalle. Opettajan tosin voi joutua

uuden tilanteen eteen, koska nuoret saatta-

vat tuntea myös sellaisia sisältöjä ja esimer-

kiksi sosiaalisen median julkkiksia, jotka

eivät ole opettajalle tuttuja. Mutta ehkä pa-

ras oppitunti syntyykin silloin, kun siitä op-

pivat sekä oppilaat että opettaja.

SOME PURSUAA UUTTA SISÄLTÖÄ USKONNONTUNNEILLEOletko jo hyödyntänyt uskonnontunnilla Instagramia, Facebookia, Periscopea ja muita sosiaalisen median palveluita? Etenkin nuorten suosimat sosiaalisen median palvelut ovat täynnä erilaisia tekstejä, kuvia ja videoita, joiden kautta voi tutkia monia uskonnollisia ilmiöitä. Tekstien, kuvien ja videoiden etsimistä, tutkimista, tuottamista ja jakamista voi harjoitella joko yksilöllisesti tai ryhmässä.

Page 7: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

7

USKONNON MONILUKUTAITO

Kuva: Tiina Suvanen

1. Joulun, pääsiäisen tai muun juhlapyhän lähestyessä ottakaa yhteyttä esimerkiksi Periscopessa toiselle puolelle maailmaa ja kysykää, miten lähestyvä juhla näkyy sikä-läisessä ympäristössä. Periscope on puhe-limissa toimiva sovellus, jossa tavalliset ih-miset eri puolilla maailmaa kuvaavat suo-rana arkeaan ja käyvät keskusteluja seu-raajiensa kanssa.

2. Etsikää kuvia jostain juhlapyhästä esi-merkiksi kuvanjakopalvelu Instagramis-ta. Millaiset kuvat toistuvat? Mitä kuvissa nähdyt esineet symboloivat?

3. Etsikää pohjoismaisilla kielillä kuvia kir-koista. Miten kirkkojen ulkonäkö tai sisus-tus eroaa? Mikä yhdistää? Kiinnostavatko kirkot matkoilla vierailukohteina? Miksi? Kuvia voi etsiä esimerkiksi Googlen ku-vahaulla tai aihetunnisteilla Instagramista.

4. Hakekaa kolme rippileiriltä tehtyä blogi-postausta tai vlogipostausta (videoblogi). Mitä asioita teksteissä tai videoissa nos-tetaan esiin? Mitä niistä välittyy? Kerro-taanko enemmän omasta uskosta vai lei-rin tunnelmasta? Onko kerronta saman-tyyppistä? Miksi siitä on haluttu kertoa?

5. Kuvatkaa video tai yksittäinen kuva ai-heesta uskonto Suomessa. Keskustelkaa, mitä kuvissa näkyy ja miten kuvat kuvaa-vat uskonnon ilmenemistä suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuvattava aihe voi löy-tyä ruokakaupasta (košer-sertifioitu ja ha-lal-ruokavalioon sopiva suklaa), lipputan-gosta (siniristilippu), kirkkopihalta (kirkko-rakennus), kotoa (vanhempien vihki-Raa-mattu kirjahyllyssä) tai jokirannasta (kirk-kovene).

6. Tutustukaa evankelis-luterilaisen kirkon Facebook-sivuihin eli Kirkko Suomessa -si-vustoon. Mistä viimeinen päivitys kertoo? Miten päivitystä on kommentoitu? Miksi? Miten omia kantoja puolustetaan?

7. Etsikää Suviseurojen ja Herättäjäjuh-lien sosiaalisen median sivustot. Mitä yh-täläisyyksiä tai eroavaisuuksia huomaatte? Mistä asioista sivustoilla puhutaan? Kenel-le nämä sivustot on suunnattu?

8. Etsikää Googlella haastattelu, jossa jul-kisuuden henkilö kertoo omasta uskos-taan. Mitä asioita hän kertoo uskostaan? Miksi hän on päättänyt puhua uskostaan?

9. Etsikää Googlella tietoa siitä, miten hautajaiset eroavat eri uskonnoissa tai eri maissa. Löydättekö kuvia tai kertomuksia tilaisuuden kulusta? Voitte tutustua myös uskonnottomien hautajaiskulttuuriin.

10. Kuinka uskonnottomuutta käsitellään netissä? Käsitelläänkö asiaa lehdissä, järjes-töjen sivuilla, keskustelupalstoilla vai missä? Ketkä aiheesta keskustelevat? Kuka pääsee ääneen? Kartoittakaa tarjontaa Googlella.

11. Perinteisen esitelmän sijaan tehkää Wikipedia-artikkeli tai muokatkaa tyngäs-tä artikkelista laajempi kokonaisuus. Mo-ni uskontoa käsittelevä Wikipedia-artik-keli on vielä kovin puutteellinen. Löytyy-kö esimerkiksi lähikirkostanne tietoa Wi-kipediasta?

12. Keskustelkaa, miten oppilaat itse näke-vät somepalveluiden käyttäjinä omien jul-kaisujensa rajat. Kokisivatko he itselleen so-pivaksi tavaksi kertoa sanoin, videoin tai kuvin omasta katsomuksestaan? Millai-sia kuvia esimerkiksi omista jouluperinteis-tä löytyy puhelimen kameralla otettuna? Ovatko kuvat tarkoitettu vain omaan käyt-töön vai haluaisiko niitä näyttää jollekin?

Teksti ja kuvat Tero VehkakoskiKirjoittaja on teologian maisteri, joka kirjoitti pro gradu -tutkielmansa henkistä kehitystä käsittelevistä blogeista ja analysoi kandidaatin tutkielmassaan kummitteluilmiöiden esittämistä televisiosarjassa.

12 VINKKIÄ, MITEN USKONNONTUNNILLE SAA VIRTAA SOMESTA JA UUDESTA TEKNIIKASTA

Page 8: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

8

Katolisessa kirkossa kaikkien pyhien päivänä muistellaan kaikkia

niitä tuntemattomia pyhiä, jotka ovat jo taivaassa. Kirkko muis-

tuttaa, että pyhyys on jokaisen saavutettavissa. Kirkon mukaan

pyhien yhteyden avulla ihmiset saavat apua saavuttaakseen pyhyyden.

Espanjassa kaikkien pyhien päivän juhlaan kuuluvat myös pyhi-

mysten luut, huesos de santos, jotka ovat pieniä makeita pikkuleipiä.

Pyhimysten luut ovat pitkulaisia ja sormenpaksuisia, useimmiten sisäl-

tä ontoiksi jätettyjä jälkiruokaleivonnaisia. Joskus pyhimysten luiden

sisällä voi erottaa varsinaisen luuytimen, esimerkiksi vaniljalta mais-

tuvan täytteen. Alunperin pyhimysten luut tehtiin marsipaanista. Ny-

kyään ne voidaan leipoa myös mantelitaikinasta tai bataatista. Joskus

taikinaan saatetaan lisätä myös kastanjoita. Leipomot ja konditoriat val-

mistavat pyhimysten luita suuria määriä marraskuun alun kaikkien py-

hien juhlaa varten.

Pyhimysten luut mainitaan jo eräässä 1600-luvun keittokirjassa, jon-

ka mukaan leivonnaisia valmistettiin marraskuun alussa pyhien muis-

toksi. Toisaalta on myös kerrottu, että pyhimysten luut olisivat peräisin

peräti maurien ajalta. Joka tapauksessa kaikkien pyhien päivän pikku-

leipien historia on vanha.

Marja TanhuanpääSynsyguksen ruokatoimittaja

PYHIMYSTEN LUUT

Espanjassa marraskuun ensimmäinen päivä on kaikkien

pyhien päivä, día de todos los santos. Se vastaa pyhäinpäivää

Suomessa. Kaikkien pyhien päivänä muistellaan vainajia.

Perheet käyvät yhdessä hautausmailla ja vievät omaistensa

haudoille sylintäydeltä kukkia – Espanjassa myydäänkin eniten

kukkia juuri marraskuun alussa. Juhlan sävy on harras, mutta ei

kuitenkaan surullinen.

Taivaallista mannaa

Page 9: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

9

Monilukutaidolla tarkoitetaan

opetussuunnitelmassa eri-

laisten tekstien tulkitsemisen,

tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka

auttavat oppilaita ymmärtämään moni-

muotoisia kulttuurisia viestinnän muo-

toja sekä rakentamaan omaa identiteet-

tiään. Harjoittelun painopiste on ana-

lyyttisessä, kriittisessä ja kulttuurisessa

lukutaidossa. Monilukutaito ja kulttuu-

rinen osaaminen ovat uskonnon oppiai-

neen ydinosaamista, jota kannattaa edis-

tää opetuksessa monipuolisesti.

Pohjan monilukutaidon harjoittami-

selle antavat uskonnolliset tekstit, kuten

Raamatun kertomukset. Ne antavat eväitä

oppilaan omalle pohdinnalle, ihmettelylle

ja identiteetin rakentumiselle. Raamatun

kertomusten kulttuurihistoriallinen vai-

kutus taas avaa lukuisia mahdollisuuksia

tarkastella merkityksiä taiteessa, kultuu-

rissa ja yhteiskunnassa. Tekstejä voi ver-

rata myös muiden uskontojen teksteihin:

esimerkiksi juutalaisuuden, kristinuskon

ja islamin yhteiset juuret näkyvät yhteises-

sä kertomusperinteessä. Monilukutaidon

harjoittaminen liittyy näin myös katsomus-

ten välisen dialogin rakentamiseen.

Agricola, Opetushallitus ja Kirkko-

hallitus toteuttivat keväällä 2016 ala-

kouluille suunnatun valtakunnallisen

Raamattuvisan. Kilpailun lähtökohdak-

si otettiin seuraana syksynä voimaan as-

tunut opetussuunnitelma. Tavoitteena

oli integroida opetussuunnitelman laa-

ja-alaisen osaamisen taitoja Raamatun

kertomusten oppimiseen. Lähtökohtana

ei ollut vain Raamattu, vaan myös kirkko-

tila ja uskonnollinen taide.

Raamattuvisassa oppilaat lukivat al-

kuperäistekstejä, niitä selittäviä tekste-

jä, tarkastelivat teksteistä ammentavaa

kuvataidetta ja arkkitehtuuria sekä tu-

tustuivat näissä esiintyvään

symboliikkaan. Tekstit olivat

eri muodoissa: digitaalisessa,

painetussa, audiovisuaalisessa

ja puhutussa muodossa. Raa-

mattuvisan huipensi Kallion

kirkossa Helsingissä järjestetty

kirkkoseikkailu, jossa hyödyn-

nettiin lisätyn todellisuuden

teknologiaa. Oppilaiden tuli

etsiä vihjeiden perusteella alt-

taripöydän kaltaisia kirkkoti-

lan symboleja ja skannata ne tabletilla,

jolloin tehtävät aukesivat heille. Tehtävät

saattoivat edellyttää tiedonhakua verkos-

ta tai keskustelua paikalle olleiden asian-

tuntijoiden kanssa.

Monilukutaidon kehittäminen on tär-

keää dialogitaitojen kehittymisen kan-

nalta. Harjoitellessaan monilukutaitoa

Raamatun tekstien äärellä oppilaat har-

joittivat myös dialogitaitojaan - kävivät

dialogia suhteessa omaan kulttuuriperin-

töönsä ja kävivät myös dialogia toistensa

ja aikuisten kanssa teksteihin liittyvis-

tä teemoista. Dialogitaidot – itseilmaisu,

kuunteleminen ja omien tunteiden tun-

nistaminen ja sääteleminen – ovat ihmi-

selle välttämättömiä elämäntaitoja ja osa

opetussuunnitelman laaja-alaisen osaa-

misen kokonaisuutta. Osaamisen keskiös-

sä on opetusuunnitelman tärkein tavoite

– ihmisenä ja kansalaisena kasvaminen.

Dialogisuus ja dialogitaidot ovat

teemana lukuvuoden 2016–2017

UPEAT-kier tueella. Tutustu

Dialogitaitaja-materiaaliin verkossa:

www.pearltrees.com/uskonnonopetus.

Teksti ja kuvaMari Huotari, Agricolan uskonnonpedagoginen kouluttaja

Agricolan palsta

KIRKKOTILA, RAAMATTU JA USKONNOLLINEN TAIDE MONILUKUTAIDON LÄHTEENÄ

MONILUKUTAITOA LISÄTYN TODELLISUUDEN AVULLA!

Nykypäivänä Pokemon Go:n suosion myötä lisätty todellisuus on monien huulilla.

Lisätty todellisuus (augmented reality) antaa uusia mahdollisuuksia us-konnollisen taiteen, esineiden, paikko-jen ja symbolien tarkasteluun opetuk-sessa. Se toimii hyvin erilaisten ku vien sisällön avaamisessa ja opetuksen pe-lillistämisessä. Raamattuvisan kirk-koseikkailussa käytettyä Aurasmaa voi hyvin käyttää yhdessä oppilaiden kanssa, sillä se on helppokäyttöinen ei-kä vaadi lisenssiä.

Miten voit itse testata sitä ja sen mah-dollisuuksia esimerkiksi opetuskäytössä?

Lataa Aurasma-sovellus älypuheli-meesi.

Avaa se ja luo samalla itsellesi tun-nukset palveluun.

Seuraa uskonnonopetus.fi-nimistä kanavaa sovelluksessa

Avaa Aurasman etsintätila ja katso sen läpi oheista kuvaa.

Seuraa avautuvia ohjeita.

Teksti ja toteutus: Antti Huotari / Kiesus

Leonardo DaVinci: Viimeinen ehtoollinen

Page 10: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

10

Kurssilaiset tapasivat kertaalleen ennen matkaa jo toukokuussa FIME:n toimistol-la, jossa pitkään alueella työskennellyt Martti Eirola ja Suvi pohjustivat osallistujien matkaa runsaalla lähi-itä informaatiolla.

Kurssilaiset haluavat kertoa muille liiton jäsenille seuraavien kuvien kautta kurssin annista ja ajatuksista.

PYHÄN MAAN MONTA NARRATIIVIAKesäkuussa 2016 Suomen Lähi-idän instituutti järjesti kurssin

Suomen uskonnonopettajain liiton jäsenille Israelissa ja

Palestiinassa. Kurssille osallistuvat Anu Lampinen, Sari Ahola,

Katri Hämeenniemi, Johanna Jämsä, Mia Stenius, Anu-Elina

Väkeväinen, Raija Urama, Outi Hiirikoski ja Meira Hakulinen.

FIME:n puolelta kurssista vastasi Suvi Laakso. Kurssi on osa

SUOL:n ja FIME:n käynnistynyttä yhteistyötä, joka alkoi viime

talvena seminaarien kautta ja johti myös kurssin järjestymiseen.

Piispa Munib Younan johdatti meidät kurssimme teemoihin en-simmäisenä päivänä, selvällä suomen kielellä. Hän korosti erityi-sesti koulutuksen merkitystä rauhan rakentamisessa. Piispa teki meihin suuren vaikutuksen. Younanin mukaan rauhan kannalta olisi tärkeää jo kouluissa oppia tuntemaan toisen narratiivi. Lu-terilaisen kirkon ylläpitämissä kouluissa kristittyjä ja islamilaisia oppilaita ei erotella uskonnon mukaan.

Keskustelu sujui Länsimuurilla myös miesten ja naisten puo-lia erottavan aidan yli. Alueen jakamisesta ja eri sukupuo-lille tarkoitettujen alueiden koosta on käyty kiivasta kes-kustelua ortodoksijuutalaisten ja uudistusmielisten välillä.

Ultraortodoksit ovat heterogeeninen ryh-mä, joka haluaa erottautua ennen kaikkea sekulaarista maailmasta, mutta myös muis-ta juutalaisista. Haredijuutalaisten asuina-lueella on tarkat pukeutumissäännöt, jois-ta poikkeamineen herättää syvää ja selväs-ti osoitettua paheksuntaa.

Page 11: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

11

Monien tapaamiemme ihmisten mukaan konfliktia pa-hentaa se, etteivät juutalaiset ja palestiinalaiset kohtaa toisiaan juuri muuten kuin väkivallan merkeissä. Itä-Je-rusalemin juutalaissiirtokuntalaiset elävät omassa valta-kunnassaan kattojen yllä.Israel museossa sukellettiin syvemmälle eksegetiikan narratiiviin.

Kirjan pyhäkössä säilytetään alkuperäisiä Qumranin kirjaston teks-tejä. Myöhemmin vierailimme vielä kääröjen löytöpaikalla, Qumra-nin luola numero 4 edessä. Arkeologian saloihin meitä johdatti myö-hemmin myös Raimo Hakola, joka esitteli ryhmällemme Helsingin yliopiston arkeologisia kaivauksia Kinneretissä, Tiberiaksen lähellä.

Betlemiläisen Bahan johdolla tutustuimme muurin var-jossa elävien palestiinalaisten narratiiviin. Muuri, sen graffitit ja hylätyt bensa-asemat muistuttavat jatkuvasti Länsirannan asukkaita Israelin kovenevasta politiikasta.

Garisimin vuorella tapasimme samarilaisen yhteisön ylipa-pin veljen, joka johti paikallista museota. Samarialaiset kat-sovat edustavansa alkuperäisintä israelilaista uskontoa. Sa-marialaisia on Israelissa ja Palestiinassa yhteensä noin 800 ja yhteisön koko on ollut laskusuunnassa. Heidän pyhiin kirjoituksiinsa kuuluu vain kirjoitettu Toora ja he noudat-tavat monia epätavallisia tapoja, kuten naisten ”eristämis-tä” kuukautisten ajaksi. Vierailun päätteeksi olisimme kaik-ki olleet tervetulleita samarialaisten vaimoiksi.

Page 12: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

12

Nasaretissa vierailimme Salesian Sisters Schoolissa, jossa saimme sydämellisen vastaanoton. Koulun opettajakunta oli hyvin kiinnos-tunut suomalaisesta koulujärjestelmästä ja Pisa-menestyksestäm-me. Koulun väki oli halukas yhteistyöhön suomalaisten koulujen kanssa. Jos olet kiinnostunut aiheesta, laitathan viestiä osoittee-seen: [email protected]

Haifassa tutustuimme Haifa Womens Coalition keskukseen, jos-sa Hannah Safran kertoi meille israelilaisten perhelakien vaikutuk-sesta naisten asemaan maassa. Oppaamme Hassan Mitwalli kes-ti urheasti feministisen narratiivin ja ramadanin koitokset. Israelis-sa perhelaki toteutuu oman uskonnon lakien mukaisesti. Käytän-nössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi juutalainen nainen ei voi saada avioeroa mikäli mies ei sitä myönnä.

Kurssimme viimeisenä iltana suuntasimme Tel Aviviin ja vierailul-le Suomen suurlähetystöön Leena-Kaisa Mikkolan luokse. Keskus-telimme suurlähettiläs Mikkolan kanssa hänen vuosistaan Israelis-sa, josta hän oli palaamassa Suomeen syksyllä 2016. Ilahdutim-me suurlähettilästä kajauttamalla ilmoille suvivirren. Suurlähetti-lään tehtäviin kuului muun muassa Jerusalem-syndroomasta kär-sivien auttaminen kotimatkalle. Keskustelimme lisäksi matkamme annista ja mahdollisuuksista yhteistyöhön esimerkiksi israelilaisten koulujen kanssa.

Teksti: kurssille osallistuneetKuvat: Anu Lampinen, Anu-Elina Väkeväinen, Katri Hämeenniemi ja Meira Hakulinen

Nasaretin Ilmoituskirkko (1968) hiljensi jopa suomalaiset us-konnonopettajat. Kirkko oli vaikuttava kooltaan ja tunnel-maltaan Nasaretin hiljentyvässä illassa. Kirkkoa ympäröiväs-sä muurissa oli lukuisia erilaisia ja eri maista kotoisin olevia mosaiikkeja sekä maalauksia, jotka esittivät neitsyt Mariaa. Kirkon alttarissa uskotaan olevan luola, jossa enkeli Gabriel ilmestyi Marialle.

Page 13: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

13

Kurssille valitaan enintään 14 liiton

jäsentä hakemusten perusteella.

Luennot ovat suomeksi ja englan-

niksi. Intensiivisen kurssin luennoitsi-

joina toimivat egyptiläiset asiantuntijat.

Opetuksessa tavoitellaan vuorovaikuttei-

suutta, osallistuvuutta ja historiaan jalkai-

sin tutustumista. Kurssille osallistuvilla tu-

lee siis olla kohtalainen kävelykunto ja eng-

lanninkielen taito. Egyptissä on kurssin ai-

kana kuuma kesäinen ilmanala, ja lisäksi

matka osuu muslimien ramadan-paasto-

kuukauden päälle, mikä rajoittaa julkista

syömistä ja juomista. Tämä luonnollisesti

otetaan huomioon matkan suunnittelussa.

Kurssimatkan arvioitu hinta on 1600

euroa. Hinta sisältää lennot, majoituk-

sen hotellissa kahden hengen huoneissa

aamiaisineen, opetuksen sekä ohjelman

mukaiset käynnit ja retket. Hinta ei sisällä

vakuutuksia, muita ruokailuja, mahdolli-

sia sisäänpääsymaksuja vierailukohteisiin

ja tippejä. Osallistujilla tulee olla voimas-

saoleva matkavakuutus. Hinta vahviste-

taan alkuvuodesta 2017.

Valinta kurssille: Lähetä yhden sivun

mittainen hakemus, josta ilmenee mik-

si haluat kurssille ja miten se liittyy työ-

hösi tai opintoihisi sähköpostilla liiton

toiminnanjohtajalle ([email protected])

30.11.2016 mennessä. Valinnoista ilmoi-

tetaan 20.12.2016 mennessä ja kurssimak-

su on suoritettava maaliskuun loppuun

mennessä.

Suomen Lähi-idän instituutin säätiö

vastaa käytännön järjestelyistä Egyptissä.

Kurssin ohjelma koostuu erilaisista joh-

dantoluennoista ja retkistä. Lopullinen

ohjelma tarkentuu kevään 2017 aikana.

ALUSTAVA OHJELMA

Vierailemme yhdessä islamilaisen maa-

ilman kenties tärkeimmistä opillisista

keskuksista, Al-Azharin moskeijassa ja

islamilaisessa yliopistossa. Pääsemme

seuraamaan suufirituaaleja sekä rama-

dan-kuukauden viettoa miljoonien egyp-

tiläisten keskellä. Tutuiksi tällä matkalla

tulevat niin mamelukit, fatimidit kuin os-

manitkin. Seuraamme keskiaikaisen val-

loittaja Saladinin jälkiä Citadelin linnoi-

tuksessa ja Mohammed Alin alabasteri-

moskeijassa. Opimme islamin ja valtion

suhteesta ja islamistisista liikkeistä ja ide-

ologioista. Tapaamme myös muslimife-

ministejä, onhan Kairo on myös islami-

laisen feminismin koti.

Osallistumme koptilaiseen messuun

al-Mu’allaqa -kirkossa, käymme Kopti-

laisessa museossa, kirkoissa ja patriark-

kojen haudoilla, tapaamme koptilaisen

kirkon edustajia ja opimme koptilaisten

asemasta nykypäivän Egyptissä, kirkon

historiasta ja sen asemasta idän kirkko-

jen piirissä.

Kuulemme Kairon juutalaisesta his-

toriasta ja nykypäivästä sekä Kairon sy-

nagogista löytyneistä geniza-arkistoista.

Käymme Ben Ezra -synagogassa, karaiit-

tien synagogassa ja al-Basatinin hautaus-

maalla sekä pyhien miesten haudoilla.

Aleksandrian merisessä kaupungissa

vierailemme Bibliotheca Alexandrinas-

sa ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta

edistävässä Anna Lindh -säätiössä. Nii-

lin alajuoksulla saamme ihmetellä Wadi

Natrunin lähes 2000 vuotta vanhoja luos-

tareita.

Lisäksi kurkistamme muinaiseen

Egyptiin Kairon Egyptiläisessä museos-

sa, jossa sijaitsevat muun muassa lukui-

sat muumiot ja Tutankhamonin aarteet.

Luonnollisesti käymme myös pyramideil-

la ja tutustumme Sfinksiin, joka niitä var-

tioi vuosituhannesta toiseen.

Lisätietoja ohjelmasta: [email protected] Muut lisätiedot: [email protected]

Suomen Lähi-idän instituutti ja Suomen uskonnonopettajien liitto järjestävät kurssimatkan Kairoon

6.–14.6.2017 – USKONTOJEN KAIRO

Tervetuloa tutustumaan Kairon hätkähdyttävän

rikkaaseen historiaan ja nykypäivään! Egyptin 20

miljoonan asukkaan pääkaupungissa asuvat tiheästi

vierekkäin niin moninaiset muslimit suufeista

islamisteihin, koptikristityt, juutalaiset kuin

harvinaisempienkin uskontokuntien edustajat kuten

baha’it. Kairossa uskonto näkyy vahvasti arjessa ja

juhlassa, politiikassa ja populaarikulttuurissa. Lisäksi

vierailemme välimerellisessä Aleksandriassa. Kuv

a: W

ikim

edia

Com

mon

s

Page 14: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

S yyspäivien alaotsikko oli: Saame-

laisuus, lestadiolaisuus ja maahan-

muuttajuus toiseuden kokemuk-

se na. Erilaisuus sekä moninaisuus toi-

seu den sisälläkin olivat paljon esillä.

Les tadius tutkija, pastori Erva Niittyvuo-

pio poh ti lestadiolaisuuden ja saamelai-

suuden yhteyksiä. Hän kysyi, miksi les-

tadiolaisuus juurtui juuri saamelaisiin?

Oli kiinnostavaa kuulla, että Laestadius

tunsi hyvin saamelaisen mytologian ja

käytti sitä saarnoissaan. Hän puhui esi-

merkiksi maahisista, jotka saamelaisen ta-

rinan mu kaan olivat Eevan lapsia, jotka

tämä piilotti maakuoppaan Jumalalta.

Laestadius samaisti maahisen syntiseen,

joka pyrkii piiloutumaan Jumalan kat-

seelta. Laes tadius toteutti tässä konteks-

tuaalista teologiaa; hän osasi ottaa huo-

mioon kuulijan elämäntilanteen. Maa-

hisilla peloteltiin lapsia, vaikkapa mene-

mästä vaarallisiin paikkoihin. Maahiset

myös demonisoitiin. Nykyään saamelai-

suus näkyy kirkollisissa käytännöissä ja

esimerkiksi poronsarvisina kynttelikköinä

ja risteinä. Jeesus-vauva voidaan kuvata

nukkumassa komsiossa.

Samoin kuin saamelaisten myytit myös

joiku demonisoitiin, kun haluttiin kitkeä

pois vanhat tavat ja antaa tilalle uudet lau-

lut. Joikaaminen oli maahisten laulua. Joi-

ku jakaa ihmisiä nykyäänkin. Uudenlaisen

joikaustekniikan kehittänyt saamelaisar-

tisti Wimme Saari kertoi meille joikusta.

Hänen mukaansa joikaaminen on muista-

misen konsti. Joikaamisesta puhuttaessa

ei sanota, että joikataan jostakin, vaan että

joikataan jokin. Suhde kohteeseen on eri-

tyinen. Joikata voi ihmisen, paikan tai eläi-

men. Saimme kuulla harakan joikaamisen

sekä Wimme Saarerelle rakkaiden paikko-

jen ja henkilöiden joikaamista.

Jos lapselle tehdään oma joiku, se on

luonteenkuvaus siitä, millainen ihminen

on. Joikua muokataan näköiseksi. Kuvaus

on toki tarkempi, kun ihminen on tullut ai-

kuisikään. Joikussa voidaan kehua vaikka

toisen suopunkikättä. Joikua voi kuulem-

ma käyttää myös flirttailussa, niin että se,

joka joikataan, kuulee joikun itse. Joikus-

sa voidaan siirtyä paikasta toiseen, esi-

merkiksi kotitalon pihaan tai tunturiin.

Wimme Saari kertoikin, että hän aloitti

joikaamisen piirtämällä äänellä tunturin

tai pilven ääriviivoja. Joikussa äänet uivat

yhdessä ja lomittuvat toisiinsa niin kuin

joet tai revontulet. Joikatessa tunteet tu-

levat pintaan, se voi liikuttaa ja olla myös

raskasta. Joikaaminen on luonnon ja ih-

misten, Jumalan luomakunnan kunnioit-

tamista. Vielä 1990-luvulla Suomessa

kirkossa joikaaminen olisi ollut skandaa-

li. Nykyään voidaan joikata jumalanpal-

veluksessa esimerkiksi ehtoollisen aikana.

Siinä on läsnäolon, reaalipreesensin, aja-

tus, kuten ehtoollisessakin.

Dosentti ja lestadiolaisuustutkija Ai-

ni Linjakumpu Lapin yliopistosta kertoi

lestadiolaisuudesta toiseuden aiheutta-

jana. Vanhoillislestadiolaisuuteen liittyvät

keskustelut, kuten lasten hyväksikäyttö,

hoitokokoukset, naispappeus, ehkäisy,

naisten asema sekä suhtautuminen kult-

tuuriin, taiteeseen ja urheiluun ovat vii-

me vuosina olleet mediassa laajasti esillä.

Keskustelussa lestadiolaisesta liikkeestä ei

ole kyse tuoreesta ilmiöstä, vaan se nivou-

tuu herätysliikkeen historiaan. Jo liikkeen

SUOL:N SYYSSEMINAARI OULUSSA 10.–11.9.2016

Kuvassa etualalla poronsarvista tehty risti. Taustalla Erva Niittyvuopio.

14

Oulun seudun uskonnonopettajien kerho järjesti

lämminhenkiset ja ikimuistoiset syyspäivät 10.–11.9. 

Järjestäjätiimissä olivat mukana Lea Pesonen, Sari

Viitanen, Päivikki Halla-aho, Kirsi Nissinen ja Anne

Moilanen. Erityiskiitos heille! Tässä joitakin mieleen

jääneitä ajatuksia ja näkökulmia.

Reippaat järjestäjät vasemmalta oikealle: Sari Viitanen, Lea Pesonen ja Päivikki Halla-aho

Page 15: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Kuvassa paneelin jäsenet. Panelistit vasemmalta alkaen Steven Naatus, Hanna- Leena Nissilä, Tuukka Rantanen, Dlovan Ishaya sekä Arpad Kovacs

15

Erva Niittyvuopion lappirekvisiittaa

synty oli olemassa olevalle yhteiskunnalle

vaikea asia, sillä herätysliikkeet haastoivat

suomalaista yhteiskunnallista tilannetta.

Herätysliikkeet synnyttivät ristiriitoja ja

koettiin kummajaisina, koska ne tekivät

eron valtakirkollisuuteen. Lestadiolai-

sen liikkeen sisäiset ristiriidat ja hajoa-

minen muotoilivat sen suhteen muuhun

yhteiskuntaan jokseenkin kulmikkaaksi.

Tästä alkoi toiseuden rakentuminen. Si-

tä ovat tehneet sekä lestadiolaiset itse et-

tä yhteiskunta ympärillä. Liikkeen sisällä

puhutaan muun maailman pahuudesta

ja kielteisistä asioista, tehdään siis iden-

titeettityötä. Viime vuosien kohut lesta-

diolaisuuden ympärillä mahdollistavat

kuitenkin myös dialogin.

Lestadiolainen liike ei ole täysin

eksklusiivinen, sillä se on osa yhteiskun-

taa ja sosiaalisia käytänteitä. Koulu, ar-

meija, harrastukset ja työelämä ovat

rajapintoja, joissa kohtaamista tapah-

tuu. Vanhoillislestadiolaisia tutkit taes sa

on huomattu, että esimerkiksi koulussa

opettaja voi katsoa lestadiolaisia oppilas-

ta leiman kautta. Leima vaikuttaa siihen,

millaisia havaintoja oppilaasta tehdään.

Leimaamisen vaikutukset voivat johtaa

identiteetin ja toimijuuden vähentymi-

seen, kiusaamiseen ja syrjäytymiseen.

On kuitenkin huomattava, että myös van-

hoillislestadiolaiset koululaiset voivat olla

myös itse tuottamassa konfliktia liikkee-

seen kuuluvien ja kuulumattomien välillä.

Heitä ei pidä nähdä pelkästään uhreina.

Keskustelussa tuli esiin opettajien koke-

muksia siitä, että viimeisten viiden vuoden

aikana suhtautumisessa lestadiolaisoppi-

laisiin sekä heidän suhtautumisessaan

muihin on havaittavissa selviä muutok-

sia. Ilmapiiri eri ryhmien välillä koettiin

vähemmän jännittyneenä kuin ennen ja

lestadiolaisnuorten elämä ei ehkä ole enää

niin suljettua ja rajoittunutta kuin ennen.

Tästä esimerkkinä internetin lifestyle-blo-

git. On myös muistettava, että lestadiolai-

nen yhteisö ei ole homogeeninen, vaan se

sisältää monenlaisia sosiaalisia suhteita.

Mahdolliset irtaantujat, seksuaalivähem-

mistöön kuuluvat tai yhteiskunnalliselta

asemaltaan alhaiset voivat kokea kaksin-

kertaista toiseutta: suhteessa maailmaan

ja suhteessa vanhoillislestadiolaisten yh-

teisöön. Koulun tehtävänä olisi tässä tun-

nistaa ongelmia ja toiseuden syntymisen

mekanismeja. Koulu voi olla neutraali toi-

mija ja auttaa vanhoillislestadiolaista nuor-

ta monimutkaisissa ristipaineissa.

Saimme vierailla myös Oulun Rau-

hanyhdistyksessä, joka on Suomen suu-

rin Rauhanyhdistys. Puheenjohtaja Timo

Aho esitteli meille yhdistyksen toimintaa ja

avaria tiloja. Kahvinjuonnin lomassa Pekka

Kainua kertoi meille Suomen Rauhanyh-

distysten Keskusyhdistyksen toiminnasta.

Kyselimme liikkeeseen liittyvistä asiois-

ta. Matkalla Rauhanyhdistykselle saimme

kuulla Oulun moninaisen koulutustar-

jonnan esittelyä ja ihailla komeita joki- ja

merimaisemia. Illan päätti erinomainen

päivällinen ravintola Rauhalassa.

Sunnuntaina osallistuimme messuun

Oulun tuomiokirkossa. Jumalanpalvelus

oli koskettava ja mieleen jäi hyvä saarna

sekä naispuolisen kanttorin erinomaiset

laulut, jotka liittyivät saumattomasti ko-

konaisuuteen.

Oulun tuomiokirkko

Page 16: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Reformaation 500-vuotisjuhlavuoden opintomatka LUTHERIN JA BACHIN JALANJÄLJILLÄ 7.–14.6.2017Asiantuntijaluennoitsijana dos. Esko M. Laine, joka luennoi mm. ”Luther ja Luther-kuvat”, ”Luther ja populaarikulttuuri”, ”Reformaatio sivuraiteella”, ”Teinien elämää 1500-luvun Saksassa”, ”Kirkot ja uskonto DDR:ssä” sekä ”Luterilaisuuden monet kasvot nykypäivänä”.

Ohjelmassa mm.

Wittenberg: Lutherin ja Melanchtonin talot, linnankirkko, sen teesiovet sekä Lutherin ja Melanchtonin haudat.

Lutherin syntymä- ja kuolinkaupunki Eisleben. Illanviettoa viininmaistajaisten kera Freyburgissa.

Leipzig: kaupunkikiertoajelua ja -kävelyä Lutherin ja Bachin jalanjäljillä. Bach -juhlaviikon avajaiskonsertti, jossa esiintyy mm. maailmankuulu Tuomas-kuoro.

Halle: Marktkirche, Händelmuseo ja Francken säätiön Hallen laitokset. Käynti suklaatehtaalla. Käynti Lützenin taistelun muistomerkillä.

Weimar: Kierros Lutherin ja Goethen jalanjäljillä. Käynti Buchenwaldin keskitysleirillä.

Wartburgin linna ja Eisenach: Lutherin ja Bachin talot. Bachin talossa musiikkiesitys Bachin aikaisilla instrumenteilla.

Erfurt: Augustinolaisluostari ja sen kirkko, kävelykierros vanhassa kaupungissa.

Tarkempi ohjelma ja hintatiedot www.suol.fi Tiedustelut mahdollisista peruutuksista: [email protected]

Syyspäivät päättyivät monikulttuu-

risuuspaneeliin, jossa eri kulttuurien

edustajat pohtivat, millaista on elää

maahanmuuttajana suomalaisessa yh-

teiskunnassa. Paneelissa mukana olivat

Kirkon ulkomaanavun projektikoordi-

naattori Stiven Naatus, Oulun maa-

hanmuuttajaneuvoston jäsen Dlovan

Ishaya, ortodoksi-isä Tuukka Rantanen,

luterilainen pastori Arpad Kovacs sekä

kulttuurintutkija Hanna-Leena Nissilä.

Paneelissa pohdittiin oman kult-

tuurin säilyttämistä sekä kulttuurin ja

uskonnon suhdetta. Kuinka paljon voi

elää oman kulttuurin mukaan ja kuin-

ka paljon voi vaatia siihen sopeutumista

ulkopuolisilta? Toisaalta pitää sopeu-

tua, toisaalta taas ihminen ei voi kuiten-

kaan kokonaan mukautua. Koko ajan

luodaan omaa identiteettiä. Jokaises-

sa ihmisessä on monia eri puolia, joil-

la voi esitellä itsensä ja tulos on aina

erilainen. On muistettava myös, että

jokaisessa kulttuurissa toiset on indivi-

dualistisempia, toiset yhteisöllisempiä.

Sopiva balanssi olisi hyvä syntyä. Oma

kieli on tärkeä identiteetin rakentaja.

Identiteetistä keskustellessa todettiin,

että identiteetti on prosessi ja jatkuvaa

liikettä. Ihmiset ovat sidoksissa moniin

kulttuureihin yhtaikaa.

Suomalaisesta uskonnollisesta il-

mapiiristä keskusteltaessa tuli esiin

toive, että voitaisiin keskustella kiih-

kottomasti ja suvaita kaikkia. Positii-

vista uskonnonvapautta tulisi tuoda

enemmän esiin. Kristinuskon positiivi-

sia vaikutuksia saisi korostaa enemmän

esimerkiksi demokratian taustavaikut-

tajana maailmassa. Jonkinlaiseen lop-

putulemaan päädyttiin Arpad Kovacsin

sanoin: ”Uskonto on loppujen lopuksi

yksityisasia. 15-vuotiaalle uskonto saa

olla järjestyksessä häntäpäässä, kiin-

nostus tulee sitten kun tulee, jos tulee.”

Ehkä tämä voi lohduttaa myös uskon-

non opettajaa. Kaikki ei ole meidän kä-

sissämme.

Teksti ja kuvatTuovi Pääkkönen

Kuvat: W

ikimedia C

omm

ons

16

Page 17: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Vatikaanin seurapiir ipalsta

PAAVI RATZINGER KERTOO EROSTAANEmeritus Paavi Ratzinger

antoi pitkän haastattelun,

jossa hän valotti omia tun-

nelmiaan eronsa aikoihin.

Hän kertoo ajatelleensa

paljon edeltäjäänsä Paavi

Johannes Paavali II ja hänen

loppuaikojaan. Hän sanoo

sitä seuratessaan ymmärtä-

neensä, kuinka tärkeää on

Paavin voimakas läsnäolo

ja tilanteen seuraaminen.

Hän myös sanoo pitävänsä

paavi Franciscuksen tyylistä.

Ratzinger sanoo, ettei ole

hetkeäkään ajatellut, ettei

hän katolisena voisi alistua

uuden paavin kirkonjohtajan

tapaan hallita ja viedä kato-

lista kirkkoa eteenpäin.

Hän palaa haastattelussaan vuoden 2013 tunnelmiin. Hän kertoo tunteneensa,

ettei enää kyennyt hoitamana kaikkia tehtäviään. Silloin oli juuri alkanut

vuosi, jonka katolinen kirkko oli pyhittänyt uskolle. Paaville oli tiedossa pal-

jon matkoja. Hän oli miettinyt erityisesti kesälle suunniteltua Rio de Janeiron mat-

kaa katolisten nuorten tapaamiseen. ”Olin varma, että ilman minuakin uskon vuosi

toteutuisi täydellisesti. Siitäkin uskossa on kyse. Uskosta, että seuraajani, kuka hän

sitten olisikaan, pystyisi hoitamaan vuoden loppuun.” sanoo Ratzinger.

Varsinaiseen päätökseen hän oli lopulta päätynyt matkattuaan Meksikoon ja Kuu-

baan ja tavattuaan molemmissa paljon nuoria. Meksikossa köyhyyden näkeminen

oli ollut todellinen shokki. Kuubassa hän oli nähnyt Kuuban asenteen muutoksen ja

uudenlaisen tulevaisuuden toivon. ”Näitä asioita kohdatessani ymmärsin, etten pys-

ty enää johtamaan kirkkoa. Lisäksi aikaerot ja pitkät lennot olivat minulle liikaa. Tein

lopulta päätökseni aika nopeasti. ” kertoo Ratzinger.

Kun paavi oli ilmoittanut erostaan,

keskiaikaiset mielikuvat levisivät nopeas-

ti maailmalla. Paavin ajateltiin sulkevan

kirkon ovet paukkuen ja lähtevän. Pää-

tös siitä, että hän jää Vatikaaniin ja Mater

Ecclesiae –luostariin asumaan, oli ehkä

suurempi yllätys, kuin itse ero. Ratzin-

ger kertoo tunteneensa luostarin hyvin.

Hän oli käynyt siellä usein kuuntelemas-

sa iltavespereitä ja ihastuneensa paikan

rauhalliseen tunnelmaan. Ratzinger vah-

vistaakin löytäneensä sieltä elämänsä pa-

ratiisin maan päällä. Luostari oli hänen

edeltäjänsä Paavi Johannes Paavali II ra-

kennuttama. Sen idea on toimia ruokouk-

sen paikkana ja elävän veden lähteenä

Vatikaanin sisällä.

Samana päivänä, kun Ratzinger sanoi eroavansa, syttyi ukkosmyrsky ja kupoliin

iskeytyi salama. Monet näkivät siinä jo maailman tai vähintään kirkonlopun enteen.

Ratzinger sanoi, että hän itse oli koko ajan luottavainen tulevaisuuteen. Hän koki pal-

velleensa Jumalan viinitarhanhoitajana sen aikaa, kun pystyi ja osasi. Hän oli täysin

luottavainen siihen, että hänen jälkeensä tulisi seuraava hyvä hoitaja viinitarhaan.

Hän myös muistuttaa, ettei hän ollut päätöksensä kanssa yksin. Hänellä oli rinnal-

laan kaikkivaltias Jumala, Jeesus, jota kohtaan hän on aina tuntenut jopa ystävyyden

kaltaista tunnetta. Hän laittoi myös toivonsa Jumalan äitiin, Neitsyt Mariaan. Lopulta

hän tunsi pyhien läheisyyden. Olivathan he, muun muassa Pyhä Augustinus ja Pyhä

Buonaventura sekä Franciscus Assisilainen aina kulkeneet rinnallani aiemminkin,

Ratzinger toteaa. Hän kertoo myös saaneensa paljon rohkaisevia kirjeitä uskovil-

ta ihmisiltä ympäri maailmaa, joissa he kertoivat rukoilevansa hänen puolestaan.

Lopulta 28.2 2013 hän vannoi muiden kardinaalien ohella uskollisuudenvalan-

sa uudelle paaville. Hän sanoo kunnioittavansa Franciscusta valtavasti. Sen lisäksi

hän kertoo, että heidän välillään on syvä ystävyys. Kun uusi paavi oli valittu, hän sa-

noo tunteneensa heti, että se oli Jumalan kaitselmus, että nyt saatiin sellainen paavi,

jota tämä aika tarvitsee. Hän sanoo olevansa erityisen vaikuttunut nykyisen paavin

inhimillisyydestä. Samalla hän tuntee nykyisen paavin olevan riittävän vahvan joh-

tamaan kirkkoa näinä vaikeina aikoina.

Liisa VäisänenSynsyguksen Vatikaanin kirjeenvaihtaja

kuva: Wikim

edia Com

mons

17

Page 18: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

18

USKONNON MONILUKUTAITO

V aikka katsomusaineopetus säi-

lyi pääosin ennallaan, kannus-

tetaan opetussuunnitelman op-

pimisympäristöjen kuvauksessa yhteis-

työhön eri oppiaineiden kanssa. Seuraa-

vaksi kerron kokeilusta, joka antoi arvo-

kasta tietoa yhdenlaisesta katsomusaine-

opetuksen mallista.

Syksyllä 2014 sain mahdollisuuden

päästä osaksi tutkimusryhmää, joka läh-

ti seuramaan ja tutkimaan, kuinka kat-

somusaineiden yhteinen opetus voisi

toteutua käytännössä luokkahuoneessa ja

millaisia ajatuksia se herättäisi koulun pää-

henkilöissä: oppilaissa. Ryhmän vetäjänä

toimi Itä-Suomen yliopiston uskonnon-

pedagogiikan professori Martin Ubani.

Lisäksi ryhmään kuuluivat kaksi muuta in-

nostunutta opintojensa loppusuoralla ole-

vaa gradututkimustaan tekevää opiskelijaa

sekä kolme asiantuntevaa eri katsomus-

aineiden opettajaa. Yhdessä lähdimme

suunnittelemaan erään itäsuomalaisen

koulun yhdeksäsluokkalaisille etiikan ai-

heista nousevaa opintokokoisuutta, jos-

sa eri katsomukset, evankelisluterilaisuus,

ortodoksisuus ja elämänkatsomustieto yh-

distyisivät luonnollisella tavalla koko op-

pilasryhmää palvelevaksi oppiaineeksi

yhteisopettajuuden keinoin.

Tutkimusryhmä koostui 24 perus-

koulun viimeisellä luokalla opiskelevasta

nuoresta. He opiskelivat viiden oppitun-

nin käsittävän jakson, jonka kunkin op-

pitunnin katsomusaineiden opettajat

rakensivat niin, että jokainen opettaja toi

tunnille näkökulmia oman katsomuksen-

sa parista. Katsomusaineiden opettajat

vastasivat yhdessä oppituntien sisällöistä.

Opetuskokeilusta on valmistunut kak-

si pro gradu-tutkimusta ja seuraavassa ker-

ron lyhyesti oman tutkimukseni tuloksista.

Tutkimuksessani keskityin tutkimaan oppi-

laan autenttisuuden kokemusta yhteisessä

katsomusaineopetuksessa. Tutkimuksessa

autenttisuudella tarkoitetaan ”olla totuu-

dellinen itselleen”, mihin liittyy läheisesti

yksilön itsetuntemus, omana itsenä olemi-

nen sekä omien mielipiteiden esittäminen.

Tutkimusta ohjasi neljä tutkimus-

kysymystä: millainen on oppilaan

autenttisuuden kokemus yhteisessä kat-

somusaineopetuksessa, mitkä tekijät

siihen vaikuttavat ja onko siinä havaitta-

vissa katsomusten välistä eroavaisuutta

oman ja yhteisen katsomusaineen ope-

tuksen välillä. Tutkimuskysymyksiin pyrit-

tiin saamaan mahdollisimman luotettavia

vastauksia hyödyntämällä sekä kvantita-

tiivisia kyselylomakkeita että yksilö- ja

ryhmähaastatteluja. Käyn seuraavaksi ly-

hyesti läpi tutkimuksen keskeisiä tuloksia.

Tutkimuksessa mitattiin oppilaiden

yleistä, koko opetuskokeilun jatkuvaa

yleistä autenttisuuden kokemusta sekä

oppituntikohtaista autenttisuuden ko-

kemusta. Yleisesti ottaen kaikkien oppi-

laiden autenttisuuden kokemus näytti

vahvistuvan opetuskokeilun loppua koh-

den ja siinä havaitut erot katsomusten vä-

lillä olivat pieniä.

Evankelisluterilaiset kokivat, että ope-

tuskokeilu toi mukavaa vaihtelua normaa-

liin katsomusopetukseen ja he kokivat

opetuksen olleen samassa linjassa hei-

dän ajatustensa kanssa.

Ortodoksioppilaat arvioivat itsetun-

temuksensa muita katsomusoppilaita

korkeammalle. Haastatteluissa ortodok-

sioppilaat kertoivat, etteivät koe hanka-

laksi tuoda mielipiteitään ja ajatuksiaan

esille erilaisissa ryhmissä.

Elämänkatsomustiedon oppilaat ar-

vioivat yleistä autenttisuuden kokemus-

taan muita alhaisemmaksi. He kokivat,

ettei omia mielipiteitä ole helppo tuoda

esille kokeiluryhmässä. Haastatteluissa

nousi myös esille elämänkatsomustietoa

opiskelevien oppilaiden ristiriitaiset tun-

teet kokeiluryhmässä opiskelusta: omas-

sa pienemmässä ja tutummassa ryhmässä

on helpompi opiskella. Lisäksi oma kat-

somus nähtiin vähemmistönä evankelis-

luterilaisuuteen verrattuna, mikä lisäsi

tunnetta ulkopuolisuudesta.

YHTEINEN KATSOMUSAINEOPETUS LUOKASSAKatsomusopetuksen merkitys ja se, kuinka sen opetus tulisi

järjestää, on jo useamman vuoden ollut ajankohtainen

aihe. Kun uutta, nyt syksyllä voimaanastunutta

opetussuunnitelmaa mietittiin, tuli ajankohtaiseksi miettiä

myös katsomusaineopetuksen sisältöjä ja toteutustapaa.

Page 19: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

19

USKONNON MONILUKUTAITO

Sekä oppilaan yleisen että oppitunti-

kohtaisen autenttisuuden kokemuksen

yhteyttä testattiin oppilaan sukupuoleen,

katsomusaineeseen sekä sen viimeisim-

pään arvosanaan, kiinnostukseen uskon-

toa kohtaan sekä uskonnon merkitykseen

oppilaan omassa elämässä.

Oppilaan kiinnostuksella uskontoon

ja uskonnon tärkeydellä omassa elämäs-

sä ei ollut yhteyttä koettuun autenttisuu-

teen. Oppilaan katsomusaineella sekä sen

viimeisimmällä arvosanalla sen sijaan oli

havaittavissa positiivinen yhteys sekä ylei-

seen että oppituntikohtaiseen autentti-

suuden kokemukseen.

Tyttöjen ja poikien yleisessä autent-

tisuuden kokemuksessa oli havaittavissa

suurempia eroja verrattuna oppituntikoh-

taiseen. Poikien yleinen autenttisuuden

kokemus nousi kaikilla osa-alueilla ope-

tuskokeilun aikana, vaikka molemmilla

sekä kokeilun alussa että lopussa autent-

tisuuden kokemus olikin vahva.

Haastattelujen myötä saadun aineis-

ton pohjalta pystyttiin luokittelemaan op-

pilaan autenttisuuteen vaikuttavat tekijät

viiteen kategoriaan: käsiteltävät aiheet,

luokan ilmapiiri, ryhmän koostumus, kat-

somusten korostuminen sekä opettaja.

Oppituntien aikana käsitellyt etiikan

osa-alueet, kuten hyvä ja paha sekä elämä

ja kuolema, koettiin neutraaleiksi aiheik-

si, joiden kautta oppitunneilla ei syntynyt

selvää vastakkainasettelua tai ristiriitoja

eri katsomusten välille. Toisaalta aihei-

den neutraalius ja niiden pintatason käsit-

teleminen eivät edesauttaneet oppilaiden

katsomuksen kautta nousevaa vuoropu-

helua keskenään. Luokan ilmapiiri koet-

tiin yleisesti sallivaksi ja oppilaiden oli

hankala pohtia yksittäisiä autenttisuut-

ta edistäviä tai haittaavia tekijöitä oppi-

tunnilta. Suurimpana luokan ilmapiiriin

vaikuttavana tekijänä koettiin tuttujen op-

pilaskaverien läsnäolo.

Opetusryhmän suuri koko koettiin

usein omana itsenä olemista haittaavak-

si tekijäksi. Erityisesti elämänkatsomus-

tiedon oppilaat ovat aiemmin tottuneet

opiskelemaan pienemmässä, noin 6–7

hengen ryhmässä, jolloin yli 30 oppilaan

katsomusopetusryhmä koettiin varsinkin

oman mielipiteen ilmaisemisen kannalta

haastavana.

Oppilaat eivät havainneet oman kat-

somuksensa korostuneen oppituntien

aikana. Elämänkatsomustiedon oppi-

laat kokivat useammin uskonnon olevan

enemmän esillä ja evankelisluterilaisis-

ta oppilaista osa koki ortodoksisuuden

nousseen tietyllä oppitunnilla esille mui-

ta enemmän. Ortodoksioppilaiden mie-

lestä kaikki katsomukset saivat yhtä paljon

tilaa. Muita oppilaita kohdattiin tunnilla

enemmän jo aiemmin heistä muodoste-

tun kuvan perusteella kuin heidän katso-

muksensa kautta.

Opettajien katsomus ei korostunut ke-

nenkään oppilaan mielestä häiritseväs-

ti. Opettajan opettama katsomusaine oli

tietenkin kaikilla tiedossa, mutta se tuli

näkyväksi ainoastaan opettajan opetus-

puheenvuorossa sisällöllisessä vastuussa

opetustuokion aikana.

Autenttisuuden kokemuksessa katso-

muksittain oli havaittavissa eroja, mutta

myös katsomusten sisällä oli eroavaisuuk-

sia. Kaikkien haastatteluun osallistuneiden

oppilaiden mielestä oman katsomusryh-

män ja kokeiluryhmän välillä on eroa sii-

nä, millaiseksi oppilaat kokivat opiskelun.

Suurimman osan mielestä omassa ryh-

mässä opiskelu tuntui mielekkäämmältä ja

siihen vaikutti useimmiten kokeiluryhmän

suuri koko. Kokeiluryhmässä oli oppilaita

eri luokilta, mutta oppilaat olivat pääosin

entuudestaan tuttuja toisilleen. Oppilai-

den välinen tuttuus koettiin sekä autentti-

suutta että ryhmähenkeä edistäväksi.

Elämänkatsomustiedon oppilaat ko-

kivat eniten kokeilun suuren ryhmäkoon

vaikuttavan autenttisuuden kokemuk-

seen. Myös istumajärjestyksellä ja ryh-

mien jakamisella oli merkitystä: tuttujen

kavereiden kanssa työskenteleminen

koettiin mielekkäämmäksi, jolloin omien

mielipiteiden ja ajastusten esiintuominen

oli helpompaa.

Toteuttamamme kokeilu oli ainutlaa-

tuinen sekä oppilaille että opettajille mut-

ta myös meille tutkijoille, tämän päivän

tuoreille opettajille. Vaikka tutkimuksen

tuloksia ei voida yleistää kovinkaan laa-

jasti juuri sen kertaluontoisuuden ja kes-

ton vuoksi, antaa se näkökulmia siihen,

kuinka katsomusten välistä dialogia voi-

daan edistää yhteistyöllä eri katsomusai-

neiden opettajien ja oppilaiden kanssa.

Vaikka yhteinen opetus ei olisikaan pysy-

vä muoto, jo lyhyemmälläkin yhteistyöllä

voidaan kannustaa oppilaita pohtimaan

sekä omaa että muiden ajatuksia yhteisis-

tä, kaikkia koskettavista ilmiöistä.

Teksti ja kuvaReetta Kosunen, TM 2015Uskonnonopettaja ja luokanopettaja

Page 20: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Jeremy kuuli luotettavasta lähteestä,

että eräs nimeltä mainitsematon kau-

punki Etelä-Suomessa olisi velvoitta-

massa lähitulevaisuudessa käyttämään 70

prosenttisesti sähköistä materiaalia. Säh-

köisiä oppikirjoja ja tehtäviä sekä säh-

köistä esitysmateriaalia. Ihan huomenna

ei kuulemma ole pakko, mutta mielellään

jo ylihuomenna. Kukaan ei ole ehkä aja-

tellut, että sellaista materiaalia ei ole tar-

jolla väistyvään opetussuunnitelmaan.

Uuteenkin sitä on vasta tekeillä. Toisaalta

Jeremy tietää, että tällaista materiaalia

kustantajat tekevät ihan hyvää hyvyyttään

tietäen, että itse asiassa yllättävän suu-

ressa joukossa kouluja sellaisen materiaa-

lien käyttö on mahdotonta puuttuvan väli-

neistön ja resurssien vuoksi. Ilmaiseksi ei

kai kukaan sellaista materiaalia ole tuot-

tamassa. Kustantajat ja oppimateriaalien

tekijät, vaikka ovatkin kutsumustietoisia,

eivät kuitenkaan niitä ihan ilmaiseksi tee.

Piirtoheittimet ovat kovaa kamaa luku-

määrältään suuressa osassa kouluja Suo-

messa. Oppimateriaalin kustantajat saa-

vat epätoivoisia pyyntöjä saada materiaa-

lit pdf-muodossa. Niistä voi sitten helposti

kopioida kalvoja tai käyttää taulumuistiin-

panojen pohjana. Missä maailmassa täl-

laiset päättäjät oikein asuvat.

JEREMY VARAA KÄYTTÖÖNSÄ KOULUN PADIT

No niin! Jeremy on päättänyt nyt ihan loi-

kata. Hän on suunnitellut kurssia hieman

pidemmälle yksityiskohtaisesti ja kolmen

viikon päästä olevalle oppitunnille yhdek-

sännelle luokalle on luvassa elektronista

pedagogista kikkailua. Tietenkin sama oh-

jelma tulee tarjota kaikille opetusryhmi-

lle tasapuolisuuden vuoksi. Koulun käyt-

tämällä työskentelyalustalla on varaus-

kirja, jota Jeremy on vihdoin päässyt se-

laamaan. Kryptisen osoitteen selvittämi-

sen jälkeen hän käy kanslistilta, atk-vas-

tuuhenkilöltä tms., kysymässä unohta-

mansa henkilökohtaisen koodin (seitse-

mäs koulun koodeista) ja pääsee vihdoin

yhteysongelmien jälkeen kirjautumaan

varauskirjaan, jossa padit voi varata vain

yhdelle ryhmälle kerrallaan ja niitä on kai-

ken kaikkiaan kuusi. Jokaista ryhmää var-

ten pitää siis kirjautua varauskirjaan uu-

delleen. Johan tähän upposi kaksi hyppy-

tuntia. Jeremylle valkeaa nyt miksi niitä

hyppytunteja on niin paljon. No niin, pa-

dit on varattu. Jeremy katsoo niiden edel-

lisen käyttäjän. Ihan vaan huomauttaak-

seen ja varmistaakseen sen, että edellinen

muistaa laittaa padit lataukseen. Viime

keväänä näin ei ollut tapahtunut ja pa-

dit jäivät käyttämättä. Nyt Jeremy laa-

tii ihan omat tiedonhankintatehtävät ai-

heesta ja laittaa ne jakoon koulun käyttä-

mälle työskentelyalustalle. Jeremy muis-

taa, että oppilaiden tunnukset sisältävä

mappi on otettava tunnille mukaan. Ko-

kemuksen (opehuoneen puskaradio) mu-

kaan kolmasosa on unohtanut tunnuk-

sensa, kolmasosa ei tiedä miten työsken-

telyalustalle kirjaudutaan ja kolmasosa on

vaihtanut salasanansa, eikä enää muista

sitä. Kahdesta ensimmäisestä Jeremy sel-

viää, kolmannesta ei. ”Voitte tehdä yh-

dessä jonkun onnekkaan kanssa”, sanoo

Jeremy. ”Miksi varasit koulun kaikki 20

padia vaikka tarvitsit vain 10?” kysyy pe-

rään kiukkuinen kollega. Jeremy ei voinut

tietää, että kaikki eivät olleet kykeneväisiä

ja tarpeeksi varustettuja koneenkäyttäjiä.

AIKAA ON VAIN 45 MINUUTTIA

Oppilaat ja koneet ovat nyt luokassa. Pertti

on hammaslääkärissä, Oskulla on muuten

vaan huono olo ja pimatsujen suoristus-

rauta ei suostu lämpenemään. Etsitään

toimiva pistorasia. Lopulta aikaa on jäl-

jellä 30 minuuttia, kun viimeinenkin op-

pilas on paikoillaan ja Jeremy voi alkaa oh-

JEREMY DIGILOIKKAA

20

Asiasta ja asian vierestä

Asiasta ja asian vierestä – Aidasta ja seipäästä – Lillukanvarsista – Puista

ynnä metsästä – kaikesta uskonnonopetukseen liittyvästä ja kaukaa hae-

tusta. Ihan suoraan kaun/histelematta. Asiallista ja asiatonta pohdintaa

ja lähdeviitoittamattomia ajatusvarkauksia ja kärjistettyjä kommentteja

julkisiin ja salaisiin kansioihin. Vastuutonta ja pöyristyttävää uudelleen

ajattelua sekä konventionaalisten rakenteiden kyseenalaistamista. Toi-

saalta taas luutuneiden asenteiden pönkittämistä, tuoreiden ideoiden

vähättelyä ja naurunalaiseksi saattamista. Päättäkää itse.

Page 21: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

jeistuksen. Hirveä sählinki, yhtä aikaa Je-

remylle sataa kymmenen kysymystä. Kai-

ken huipuksi Lissu1 ei siis voi käyttää ko-

netta, koska on epäilty sähköallergiaa ja

Lissu2 ei pysty, koska rakennekynnet. Lo-

pulta padeja käyttää kymmenen oppilasta

yhdeksästätoista. Oikealle sivulle päätyy

kolme oppilasta, neljä poikaa on löytänyt

sivuston, joka liittyy enemmänkin terveys-

tietoon ja kahden tytön on siis ihan pakko

katsoa pari kissavideota. Yksi erityisoppi-

las ilman avustajaa katselee konetta ih-

metellen ja kääntelee sitä uteliaana edes-

takaisin. Aikaa on enää viisitoista minuut-

tia, kun kaksi kolmesta oikeat tehtävät löy-

täneestä oppilaasta ovat valmiita ja alka-

vat heitellä paperitolloja ja kuminpalasia

unohtaen tietenkin tallentaa tehdyt tehtä-

vät oikeaan paikkaan. Tunnin loputtua Je-

remy keräilee padit luokasta ja kuvittelee

kostavansa kaikille ja jättävänsä padit lait-

tamatta lataukseen. Jeremy on kuitenkin

kiltti ja laittaa töpselin seinään.

Opehuoneen kahvipöydässä Jere-

my liittyy Kansa taisteli – miehet kertovat

-rinkiin, ja kertoo edellisen tunnin kulusta

hartaalle kuulijakunnalle. Kukaan ei usko,

että oikeasti kaksi oppilasta sai tehtävät

tehdyksi, koska ei ole todisteita. Lopul-

ta matikanopettaja-kollega myöntää Jer-

emyn ehkä onnistuneen digiloikassaan

samalla toisille silmää iskien. ”Tämähän

on niitä uskonasioita!”

500 OPPILASTA YHTÄAIKAISESTI VERKOSSA/KOULU

Jeremy ei tiedä sellaista yläkoulua, jossa

jokaisella oppilaalla on yhtä aikaa käytös-

sään joko tabletti tai läppäri. Reaaliaineen

opettaja tietenkin toivoo, että käytössä on

läppärit, koska tabletilla kirjoittaminen on

vaivalloista. Monivalintatehtävillä ja risti-

koilla ei pitkälle pötkitä. Hieman arvelut-

taa tämä käsin kirjoittamisesta luopumi-

nen. Seuraavaksi vaaditaan kokonaan kir-

joittamisesta luopumista. Lukutaitokin on

rapistunut. Monille parin virkkeen teksti

on mahdottoman rajoilla pituudessaan

lukea saati ymmärtää sen sisältö. Tällaisen

lausehirviön luominen on täysin mahdo-

ton tehtävä. Ja utopiaa lienee pienen häi-

vähdyksen ajattelua löytäminen oppilaan

tuotoksista.

Jeremyllä on kokemuksia koululaitok-

sesta, jossa hallinto-ohjelma toimii joskus.

Sähköpostiin pääsi viimeviikolla ja pois-

saolot saattoi merkitä ohjelmaan kymme-

nen välitunnilla, koska silloin netti sattui

toimimaan. Jeremy oli silloin valvonnas-

sa eikä merkinnyt poissaoloja. Kuraattori

oli varma, että Riku-Petteri oli koulussa,

koska Jeremy ei ollut Riku-Petteriä poissa-

olleeksi merkinnyt. Myöhemmin Jeremy

sai tästä pyyhkeitä kuraattorilta. Mah-

doton ajatus on kuvitella, että kaikki op-

pilaat käynnistävät yhtä aikaa koneensa

verkossa. Paitsi ne, jotka ovat menneet

liikuntatunnille. Kässässä ja köksässäkin

on koneet auki. Ohjeet ja reseptit. Jos jos-

takin syystä tämä onnistuisi niin, takuulla

kustantajan palvelin on tukossa. Jeremyn

koulu ei ole ainoa koulu. Infrastruktuu-

ri ei kestä.

Ei ihan huomenna kuitenkaan, ei ehkä

huomennakaan, mutta ehkä ylihuomen-

na. ”After all, tomorrow is an other day”,

toteaa Scarlett O’Hara. ( kuuluisa etelä-

valtiolainen ajattelija 1800-l.)

Jeremy Duston vain tomua ja ymmällään suuren Digiloikka-jumalan edessä.

21

KEVÄTSEMINAARI ”USKONTO POPULAARIKULTTUURISSA” LA 22.4.2017.

Ohjelmassa hetki juutalaisen kirjallisuuden ja populaarikulttuurin äärellä

(TT Pekka Lindqvist), hyvän hindulaisen elämän mallit intialaisessa

viihteessä (vapaa kirjoittaja Natalia Kisnanen), buddhalaisuus sarjakuvissa

ja elokuvissa (buddhologi Albion Butters), islam populaarikulttuurissa (HuK

Suvi Laakso) ja pedagogisia ideoita populaarikulttuurin käytöstä opetuksessa

(uskonnonopettaja Anna Saurama).

Varaa aika kalenteriisi.

Page 22: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Tervetuloa mukaan reformaation juhlavuoden kevätretkelle ”RISTI, TOIVO JA IKUINEN ILO”

LA 11.3.2017

Asiantuntijaluennoitsijana matkalla dos. Esko M. Laine

OHJELMA

8.00 Lähtö Helsingistä Postitalon edestä (Mannerheimintie) ja ajo Uuteenkaupunkiin. Aamukahvit ja täytetyt sämpylät Tammisillan ABC:llä.

Matkalla luennot:

”Ei aikaa turhuudessa ja joutilaisuudessa, saa viettää ihminen” -työ ja luterilaisuus ”Rakkautta, kestävyyttä armostasi heihin luo. Anna yksimielisyyttä, terveyttä heille suo” -perhe ja avioliitto luterilaisuudessa

11.30–12.15 Tutustuminen Uudenkaupungin vanhaan kirkkoon

12.30–13.45 Saaristolaispöytä Gasthaus Pookissa

14.15–14.45 Tutustuminen Pyhänmaan uhrikirkkoon

14.45–15.30 Ajomatka Taivassaloon, jonka aikana luento ”On isät täällä taistelleet, ja uskoneet ja toivoneet” -isänmaa, esivalta, taistelu ja toivo luterilaisina käsitteinä

15.30–16.00 Kakkukahvit Pollinpihalla

16.15 Tutustuminen Taivassalon kirkkoon

noin 17.00 Lähtö kohti Helsinkiä. Ajomatkan aikana luento ”Murhemielin, kyynelöiden oppilasta kaksi käy” -tunteet ja luterilaisuus

Braatvurstit ja oluet – iltapala Lahnajärvellä Lutherin hengessä

noin 20.30 Saapuminen Helsinkiin

Espoon uskonnonopettajain kerhon ja SUOL ry:n järjestämän retken hinta on 60€, muut kuin jäsenet 90€. Hintaan sisältyy bussikuljetus, luennot, opastukset, aamu- ja iltapäiväkahvit, saaristolaispöytä ja iltapala.

Ilmoittautumiset 15.1.2017 mennessä [email protected] Ilmoitathan samalla myös mahdolliset ruoka-aineallergiat ja erityisruokavalion. Mukaan mahtuu 50 osallistujaa.

22

Page 23: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Konferenssin pääpuhujina oli-

vat tällä kertaa Wienin yliopis-

ton emeritusprofessori Paul

Zulehner, Comenius-instituutin joh-

taja Peter Schreiner, Bath Spa-yliopis-

ton professori Denise Cush sekä Dort-

mundin yliopiston professori Bert

Rueben. Zulehner käsitteli luennossaan

Itä vallan uskonnollista tilannetta sekä

paikallisia uskonnonopetuksen ajan koh-

taiskysymyksiä. Hän nosti esiin erityisesti

Itävallan monikulttuuristumisen ja moni-

uskontoisuuden haasteet. Maahanmuut-

tajien ja pakolaisten kohtaamiseen liitty-

vissä kysymyksissä Zulehner painotti kirk-

kojen ja uskonnonopetuksen roolin tärke-

yttä. Esimerkiksi talouskriisi ja sitä seu-

rannut pessimismi on aiheuttanut mo-

nissa katkeruutta ja vihamielisyyttä, jota

on nyt purettu maahanmuuttajiin. Morali-

soinnin sijaan kirkkojen ja uskonnonope-

tuksen pitäisi auttaa käsittelemään tätä

ahdistusta ja toimia terapeuttisilla tavoilla

samalla vahvistaen yksilöiden persoonal-

lisuutta ja dialogitaitoja.

TT Peter Schreinerin luento sisälsi

ajankohtaiskatsauksen eurooppalai sen

kou lutuspolitiikan ja uskonnonope tuk sen

suhteesta. Kun koulutuspolitiikka Euroo-

passa on enenevässä määrin suuntautu-

nut erilaisten tulosten mittaamiseen sekä

kilpailu- ja tehokkuusajatteluun, uskon-

nonopetus uhkaa Schreinerin mukaan

marginalisoitua sekä opetussuunnitel-

missa että oppilaiden ajattelussa. Toisaal-

ta koulutuksen ”eurooppalaistuminen” eli

yhtenäisempään eurooppalaiseen kou-

lutusjärjestelmään pyrkiminen voi myös

olla uhka, koska Euroopassa ei ole yhte-

näistä uskonnonopetuksen mallia, jon-

ka puitteissa opetusta voitaisiin järjestää

vaan opetusta toteutetaan eri maissa hy-

vin eri tavoin.

Denise Cush analysoi luennossaan eu-

rooppalaisten uskonnollisuutta uskonto-

tilastojen ja omien tutkimustensa pohjalta.

Suurimpina kehitystrendeinä hän nosti

esiin uskonnottomien määrän voimak-

kaan kasvun erityisesti nuoren väes tön

keskuudessa, uskonnon näkyvyyden li-

EFTRE:n konferenssi Wienissä USEAT USKONNONOPETUSTA KOSKEVAT KYSYMYKSET OVAT EUROOPASSA YHTEISIÄ

sääntymisen mediassa ja uskonnollisen

monimuotoisuuden kasvun. Kristinuskon

valta-aseman murruttua erilaisen ”hybri-

diuskonnollisuuden” tai ”tilkkutäkkius-

konnollisuuden” määrä on lisääntynyt.

Ihmiset muodostavat yhä yksilöllisem-

piä vakaumuksia eri uskontoperinteis-

tä rakentaen. Uskonnoista haetaan tänä

päivänä myös enemmän henkilökohtai-

sia kokemuksia kuin opillista johdonmu-

kaisuutta ja mieluummin verkostoja kuin

instituutioita. Monille myös esimerkiksi

suvaitsevaisuuskysymykset sukupuolten

ja seksuaaliseen tasa-arvoon liittyen ovat

tärkeitä uskonnollisten yhteisöjen valin-

nassa. Uskonnonopetuksessa nämä muu-

tokset tulisi Cushin mukaan huomioida

siten, että myös uskonnottomia katso-

muksia käsiteltäisiin uskonnollisten rin-

nalla. Tunneilla pitäisi myös antaa tilaa

henkilökohtaisen maailmankatsomuk-

sen rakentamiselle ja välttää uskontojen

opillisen puolen ylikorostamista muiden

ulottuvuuksien kustannuksella. Toisaalta

oppilaat tarvitsevat kuitenkin työkaluja ja

EFTRE:n (European Forum for Teachers of Religious

Education) XIII konferenssi ”Believing, belonging,

behaving” pidettiin helteisessä Wienissä 31.8.–3.9.2016.

Mukana oli kuutisenkymmentä osallistujaa eri puolilta

Eurooppaa. Mukavaa oli huomata, että joukossa oli

sekä kokeneita EFTRE-konkareita että uusia tulokkaita.

Konferenssi koostui neljästä luennosta, erilaisista

vierailuista Wienin alueella sekä lukuisista workshopeista.

Lisäksi saimme illalliskutsun Wienin kaupungintalolle.

23

Page 24: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

käsitteitä, joita apuna käyttäen voi-

vat keskustella uskonnoista ja omas-

ta vakaumuksestaan.

Neljännessä pääluennossa pro-

fessori Roebben pohti, miten luoda

uskonnonopetuksen kautta opiske-

lijoille toivoa keskellä Eurooppaa

ravistelevia kriisejä. Luento haastoi

jokaisen läsnäolijan henkilökohtai-

sesti pohtimaan omia arvoja ja käy-

tänteitä kasvatustilanteissa. Tärkeitä

kysymyksiä Roebbenin mukaan ovat

muun muassa miten tuoda koke-

muksia jaetusta ihmisyydestä ja kas-

vattaa kunnioittamaan toisia, miten

näyttää, että opiskelijoiden näke-

myksillä on väliä ja miten osata ol-

la aito opettajana.

Konferenssi sisälsi sekä yhteisen

vierailun koulujen islamin opetta-

jia kouluttavaan yksikköön (Isla-

mische Religion an Pflichtschulen

in Wien) sekä valinnaisia vierailu-

ja muun muassa Wienin buddhalai-

seen keskukseen ja ortodoksiseen

seurakuntaan. Workshopeissa saim-

me lukuisia pedagogisia vinkkejä

käytännön opettajan työhön. Suo-

mesta workshopin kuvien käytöstä

oppitunneilla tarjosi kouluttaja Essi

Ikonen Seurakuntaopistolta. Konfe-

renssin luentojen ja workshoppien

materiaalit ovat ladattavissa osoit-

teesta eftre.net.

Konferenssin yhteydessä ko-

koontui myös Eftre:n yleiskokous,

jossa päätettiin alustavasti, että seu-

raava konferenssi vuonna 2019 pide-

tään Dublinissa. Suomesta EFTRE:n

hallituksessa jatkavat Risto Aikonen

(SOOLi) ja Outi Raunio-Hannu-

la (SUOL). Raunio-Hannula jatkaa

myös EFTRE:n toimeenpanevassa

johtoryhmässä.

TekstiOuti Raunio-Hannula, Hyvinkään yhteiskoulun lukio

24

SUOL ry:n paikalliskerhot

Oulun seudun uskonnonopettajat Lea PesonenLumilinnantie 11, 90630 Oulu, p. 040 7419 323 [email protected] (at) eduouka.fi

Pohjois-Karjalan uskonnonopettajat Anne Riekkinen Laatokankatu 12, 80200 Joensuu p. 045 134 8639 [email protected]

Rovaniemen alueen uskonnonopettajat Sirkku KinnunenLyseonpuiston lukio, Rovaniemi [email protected] p. 050 4620 032

Satakunnan uskonnonopettajat Anne Laato (pj.) Nakkilan lukio [email protected] Koivisto (siht.) Porin suomalainen [email protected]

Savonlinnan seudun uskonnonopettajatVirpi Loikkanen, Savonlinnan lyseon lukio ja Savonlinnan [email protected] p. 050 5567058

Svenskspråkiga Religionslärare Sabina [email protected]

Tampereen seudun uskonnonopettajat Mari [email protected]. 040 5422 775.

Turun seudun uskonnonopettajat Anu Lampinenp. 040 [email protected]

Vaasan seudun uskonnonopettajat Vesa NesteVaasan lyseon lukio ja aikuislinja Rantakatu 8 A 17, 65100 Vaasa p. (06) 3171 974 [email protected]

Espoon ja Kauniaisten uskonnonopettajatEija Suokko, Etelä-Tapiolan lukio, EspooPajamäentie 1 A 7, 00360 Helsinki [email protected]

Etelä-Karjalan uskonnonopettajat Titta KorhonenLauritsalan lukio ja aikuislinja [email protected]. 0500 907238

Etelä-Pohjanmaan uskonnonopettajat Laura Kalliokoski, Seinäjoen lukio Kolmosvaltaus 4B, 60320 Seinäjoki p. 050 351 9479 [email protected]

Helsingin seudun uskonnonopettajat Liisa Franssila-Ylinen, Helsingin kielilukio Karppitie 5A, 00640 Helsinki p. 044 305 1062 /työ (09) 3108 2777 [email protected]

Kainuun uskonnonopettajatPuheenjohtaja Raija Väyrynen Piitie 10, 87250 Kajaanip. 050 3309 [email protected]

Keski-Pohjanmaan uskonnonopettajat [email protected] [email protected]

Keski-Suomen uskonnonopettajat Jukka Hella Tarhakatu 8, 41500 Hankasalmi [email protected] tai [email protected]

Kuopion uskonnonopettajat Mari [email protected]

Kymenlaakson uskonnonopettajat Lauri Frosti Ahomutka 7, 45360 Valkealap. 0400 993862

Lahden seudun uskonnonopettajat Mari Ruusuvuori, [email protected]

Mikkelin uskonnonopettajat Nina LiukkoMikkelin [email protected]

Page 25: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

yhteystiedot

Suomen uskonnonopettajain liitto ryJäsenasiat: Lauri Savonen, Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, [email protected]

JÄSENKAAVAKE

Suomen uskonnonopettajain liitto ry, PL 335, 00101 Helsinki, http://www.suol.fi

Suomen uskonnonopettajain liitto ry on uskontoa opettavien pedagoginen ainejärjestö.

Jäsenet (noin 1000) ovat pääasiassa peruskoulun ja lukion opettajia. Liitto on perustettu

vuonna 1938.

Säännöissä määritellään, että Suomen uskonnonopettajain liitto ry• Toimii koulun uskonnonopetuksen sekä eettisen ja sosiaalisen kasvatuksen hyväksi• Edistää jäsentensä ammatillista ja tieteellistä toimintaa• Valvoo jäsentensä yhteiskunnallisia ja taloudellisia etuja

Hallitus

PuheenjohtajaTUOVI PÄÄKKÖNENpuh. 040 740 1626puheenjohtaja(a)suol.fiTampereen yliopiston normaalikoulu

JUSSI IKKALApuh. 050 370 3683jussi.ikkala(a)helsinki.fiKulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

SABINA MULARIsabina.mulari(a)kimitoon.fiKimitoöns gymnasium

VESA SOIKKELIpuh. 041 534 6458vesa.soikkeli(a)edu.hel.fiPasilan peruskoulu

EIJA SUOKKOpuh. 0400 510 503eija.suokko(a)gmail.comEtelä-Tapiolan lukio, Espoo

JAANA TAHVANAINENpuh. 040 592 9823jaana.tahvanainen(a)kurikka.fiJalasjärven lukio

OpiskelijaedustajaVILMA SAARINENpuh. 050 323 1687vilma.saarinen(a)helsinki.fi

Hallituksen varajäsenet

ELINA SIUKONENpuh. 040 451 4110elina.siukonen(a)gmail.com

SAARA MÄKELÄpuh. 040 742 4622saara.i.makela(a)gmail.com

TIINA SUVANENpuh. 044 083 [email protected]

KIRSI HÄNNINENpuh. 050 3294 [email protected]

KAISU [email protected]

Toiminnanjohtaja

VEERA LUPUNENp. 044 [email protected]

Materiaalipalvelu

MEIRA HAKULINENpuh. 044 574 [email protected]

Päätoimittaja

TIINA SUVANENp. 044 0830 [email protected]

Talous- ja jäsenasiat

LAURI SAVONEN puh. 040 526 3603Suomen uskonnonopettajain liitto ry / SUOL ry. PL 335, 00101 [email protected]

llmoittaudun SUOL ry:n jäseneksi/ ilmoitan muutoksia:

Nimi: __________________________________________________________

Osoite: __________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: ________________________________________

Puhelin: __________________________________________________________

Sähköposti: _______________________________________________________

Kouluaste: 1 yläkoulu 2 lukio 3 yläkoulu+lukio

4 alakoulu 5 opiskelija 6 eläkeläinen

7 ei opetustyössä

8 muu, mikä _______________________________________

päätoiminen ____ sivutoiminen ____ Päiväys ja allekirjoitus: ______________________________________________

Jäsenmaksut: päätoimiset 60 €,eläkeläiset, perhevapaalaiset, opiskelijat ja työttömät 30 €

Lähettämällä tämän kaavakkeen taloudenhoitajalle, saat postissa jäsenmaksulomakkeen.

Page 26: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

Muslimeilta löytyy mitä erilai-

simpia tapoja suhtautua Ko-

raaniin. Osalle se on mitä py-

hin ja jumalallisin. Silloin sen tekstiä ei

haluta nähdä historiallisen kehityksen

tuotoksena. Kuinka moni uskovista halu-

aisi kriittisesti verrata Vanhaa testament-

tia ja Koraania keskenään? Samankaltai-

suus on hyvin hämmentävää, vaikka Ko-

raani myöntää Tooran itseään vanhem-

maksi ilmoitukseksi.

Uskonnollisuudesta riippumatta Ko-

raania ja muitakin kirjoja luetaan kulttuu-

risten linssien läpi. Sama teksti tarkoittaa

helposti eri asiaa eri ihmisille. Teimme-

kin neljän eri yläkoulun ryhmän kanssa

projektin Koraanin mainitsemista rukoi-

luajoista monitulkinnallisuus mielessäm-

me. Kukin ryhmä sai toisistaan poikkeavan

aikajanan yhden päivän rukoiluille.

Kulttuurin lisäksi sukupolvien kautta

tuotu opetus vaikuttaa Koraanin lukemi-

seen. Perintö voi myös ”tuoda” Koraanin

tekstiin sellaisia käsityksiä, joita siellä ei

ole. Perimätieto, hadithit, saattavat siis se-

koittaa lukijaa. Erityisesti hadithit sekoitta-

vat niitä muslimeita, jotka eivät ole pyhintä

teostaan lukeneet. Harvalla muslimilla on

aikaa tarttua Koraanin monimuotoisuu-

teen. Kyseinen projekti vie useita vuosia.

Tulkintoihin vaikuttavat myös lääketie-

de, ehkäisyvälineet, ihmisoikeudet ja luku-

taidon yleistyminen. Yhteiskuntia ei enää

johdeta moskeijoiden avulla. Nyt moraa-

listen ongelmien ratkaisut eivät ole enää

niin ylhäältä alaspäin annettuja. Esimer-

kiksi Saudi-Arabiassa, jossa Koraania on

väitetty tarkasti seurattavan, on juuri aloi-

tettu merkittävä kampanja naisten holho-

amisen vähentämiseksi. Perusteena ovat

suuntaan ja toiseen samat tekstit. Moraa-

liset ongelmat eivät enää ole kylätasoisia

tai heimotasoisia, vaan myös globaaleja.

Uskonnottomuus, kuten koraanintut-

kija Mona Siddiquikin huomauttaa, tuo

Koraanin tarkasteluun uuden perspektii-

vin kasvavana katsomuksellisena suun-

tana. Institutionaalinen uskonto joutuu

taistelemaan elämästään. Silloin jää epä-

selväksi, mitä auktoriteettia seurataan

hankalien uskonnollisten tekstien tul-

kinnassa.

Auktoriteeteilla on yllättävän suu-

ri merkitys uskonnollisessa tulkinnassa.

Mielenkiintoista on ollut se epätoivo, jol-

la ihmiset etsivät heitä parempina pidet-

täviä ihmisiä. He etsivät helppoa tietä,

kuten sunnaa (valmiiksi tallottua pol-

kua), omien ongelmiensa ratkaisuun.

Vanha Suomestakin tuttu tietäjälaitos ei

ole kadonnut maailmasta varsinkaan sil-

loin, kun merkittävää instituutiota ei ole

määräämässä tietäjien sanomisia.

Käännökset ovat itsessään tulkintoja

vaikeasti käännettävästä tekstistä. Quran.

com sisältää useita käännöksiä Koraanis-

ta. Suomen kielellä siellä oleva versio vai-

kuttaisi olevan heikoin käännös verraten

arabian kielen ammattilaisten tekemiin

käännöksiin (Aro et al. ja Hämeen-Antti-

la). Englanninkielisten käännösten välil-

lä on samalla sivustolla merkittäviä eroja

lähes kaikkien jakeiden kohdalla. Koraa-

nia usein kääntävät uskonnolliset ihmi-

KORAANIN MONILUKUTAITOOn selvää, että muslimit pitävät Koraania pyhänä teoksenaan. Sitä

varten on kehittynyt runsaasti sääntöjä pölyltä ja lialta suojaamiseen.

Lukemisen aloittaminen on aika ajoin oppitunneillakin tuonut

oppilaiden mieleen mitä monimutkaisempia rituaaleja, joita on

tehtävä ennen teoksen avaamista.

set. Näin on käynyt myös suomenkielisten

osalta. Hämeen-Anttila esimerkiksi lisää

kristittynä Jeesukselle kehdon, vaikka oi-

keampi käännös on lapselle valmistettu

makuupaikka kaukana kehdon mallis-

ta (vrt. professori Abdel Haleemin eng.

käännös).

Onko Koraanin väärinkäyttö johtanut

sen pitämiseen pahuuden lähteenä? Esi-

merkiksi vääräuskoisten korkeampi vero-

tus perustuu Koraanin käännösmalliin,

joka ei ole kielitieteellisesti mahdollinen.

Kyseistä kohtaa ei siis voi kääntää lainkaan.

Väkivaltaa käsittelevät kohdat eivät nekään

ole olleet kieleltään niin yksinkertaiset kuin

käännökset ovat antaneet ymmärtää.

Koraani on nimensä ja käyttönsäkin

mukaan tarkoitettu lausuttavaksi ääneen.

Sen sijaan, että sitä oltaisiin pyritty luke-

maan oikein, oli sen lukemiseen useita

vaihtoehtoja erityisesti ennen vokaalien

ja suuren osan konsonanttien merkitse-

mistä selvemmin. Asia säilyi suunnilleen

samantyyppisenä tavasta toiseen. Nykyi-

sin pääosin käytetään 1920-luvulla Egyp-

tissä kehitettyä versiota.

Oppilaita on usein kotona opetettu

lausumaan Koraania. Tällöin he innok-

kaasti sanovat osaavansa lukea sitä. Silti

vasta muutama tuhannesta oppilaastani

on osannut edes hiukan sanoa, mitä teks-

tissä kerrotaan.

TekstiVeijo FiskaaliVTM, FM, Uskonnondidaktiikan tohtoriopiskelija

Saraseenien evankeliumit

26

Page 27: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

TILAA USKONNON PRELIMINÄÄRIKOE 2017

Voit tilata jo koulullesi SUOl ry:n lukiotyöryhmän laatiman preli-minäärikokeen keväälle 2017. Koe vastaa tehtävämäärältään ja -tyypeiltään evankelis-luterilaisen uskonnon ylioppilaskoetta.Preliminäärikokeen hinta on 35€/koulu.

Kokeet postitetaan viikolta 2 alkaen sähköpostitse tai väri-kopioina (,jolloin postituskulut lisätään hintaan). Kerrothan tilatessasi koetta, tahdotko ko-keen sähköisenä vai paperisena ja mikä on koulusi laskutusosoi-te. Liitolla ei ole mahdollisuutta sähköiseen laskutukseen.

Lisätiedot ja tilaukset: [email protected]

hallituksen pöydältä

Y ksi lempisarjoistani on brittiläinen 1980-luvun sitcom Yes Minister. Sarjan keskushenkilöinä ovat hallintoasiainmi-nisteri Jim Hacker, valtiosihteeri Sir Humphrey Appleby

ja ministerin yksityissihteeri Bernard Woolley. Uudistusintoinen ministeri joutuu kerta toisensa jälkeen perääntymään poliittisis-sa tavoitteissaan Sir Humphreyn vitkuttelun ja vastustuksen ta-kia. Loputon byrokratia toimii Sir Humphreyn keinona hidastaa ministerin hankkeita. Bernard puolestaan joutuu tasapainotte-lemaan ministerinsä ja virkamiesesimiehensä välissä.

Kun ministeri Hacker vaatii valtiosihteeriltään tarkkaa aika-taulua ajamiensa uudistusten tai selvitysten toteutumisesta, hän saa vastaukseksi vain epämääräisyyksiä. Sir Humphreyn mukaan asia ratkeaa aikanaan (”in due course”), sopivan hetken tultua (”at the appropriate juncture”), ajan täyttyessä (”in the ful-lness of time”) ja kun aika on kypsä (”when the moment is ripe”) tai pikemminkin aiemmin kuin myöhemmin (”sooner rather than later”). Viivyttelytekniikkaan kuuluu myös toimenpi-teen ajankohdan kyseenalaistaminen tai vetoaminen teknisiin, poliittisiin tai hallinnollisiin on-gelmiin. Yes Minister -sarjan satiirinen voima on kestänyt hyvin ajanhammasta, sillä siinä kuva-tut poliittiset lehmänkaupat ja byrokratian kiemurat ovat kuin suoraan tästä päivästä. Tai ehkä politiikka ei ole muuttunut miksikään kolmessakymmenessä vuodessa.

Virkamieskunnan edustajana Sir Humphrey pyrkii säilyttämään vallitsevan tilanteen (status quo) ja omiensa saavutetut edut. Jos Sir Humphrey toimisi hallintoasiainministeriön asemesta opetusministeriössä, mitä hän mahtaisi tuumata opettajien eri suuruisista opetusvelvollisuuksista ja palkoista? Sir Humphrey toteaisi luultavasti, että asialle pitää tietenkin tehdä jotain, mutta on-ko tämä oikea hetki? Kun järjestelmä on toiminut hyvin näin pit-kään, niin onko mitään syytä romuttaa sitä nyt? Vähintäänkin koolle olisi kutsuttava ministeriöiden välinen selvittelykunta, joka vuodenpäivät asiaa pohdittuaan toteaisi, että on vielä liian aikaista lausua mitään varmaa, edes suositustasolla.

En ole itse kuullut yhtäkään vakuuttavaa perustelua reaa-liaineiden aineenopettajien erilaisille opetusvelvollisuuksille ver-rattuna muihin aineenopettajiin. Sir Humphrey saattaisi pitkälli-sen väittelyn jälkeen todeta, ettei eriarvoiselle palkkaukselle ole-kaan mitään perusteluita – mutta aika ei ole vielä kypsä muu-tokselle. Hallinnolliset esteet olisivat liian suuria.

Uusi opetussuunnitelma korostaa oppiaineiden välisten ra-jojen kaatamista ja oppiaineiden välistä yhteistyötä. On kui-tenkin nurinkurista, että eri aineiden opettajat saavat samasta yhdessä toteutetusta kurssista erisuuruista palkkaa. Jos aika ei ole nyt kypsä puuttua opetusvelvollisuuteen ja palkkaukseen liittyviin epäkohtiin, niin milloin sitten? Reaaliaineiden opetta-jien ja ainejärjestöjen onkin syytä tiivistää yhteistyötään tällä

saralla, mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.

Teksti: Jussi Ikkala

Page 28: 16 L RY - SUOL · verkossa. Tämän vuoksi uskonnon opettajalla tulee olla valmiudet käyttää ja käsitellä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Perusopetuksen opetussuunnitelman

M – Itella Oyj

SÄHKÖISEN YO-KOKEEN

TEHTÄVÄTYYPIT JA

ARVIOINTI – SUOL ry:n,

SOOL ry:n  ja YTL:n yhteinen

koulutus uudistuvasta

ylioppilaskokeesta 3.2.2017

OHJELMA16–16.30 Ilmoittautuminen ja kahvit

16.30 Tabletkoulun puheenvuoro

16.40–17.15 Sähköisen kokeen rakenne, tehtävätyypit ja  monimediaiset aineistot, Kati Mikkola ja Mari Huotari

17.15–17.45 Vastausten arviointi ja pisteytys, Vesa Hirvonen

17.45–19 Työpajat tehtävistä ja pisteytyksestä (vetäjinä YTL:n edustajat)

Koulutus järjestetään Helsingin ortodoksisen seurakunnan tiloissa (Liisankatu 29 A).

OSALLISTUMISMAKSU: jäsen 15€, opiskelija/työtön/perhevapaa/eläkeläinen 10€ ja muut kuin jäsenet 30€. Varaathan maksun käteisenä. Ilmoittautuessa saat kuitin, jolla voit laskuttaa työnantajaasi.

TARJOUS! Perjantain sähköisen yo-kokeen seminaari ja lauantain talvipäivät pakettihintaan jäsenille 70€, alennusryhmille 40€ ja muut kuin jäsenet 120€.

SUOL ry:n talvipäivät 4.2.2017 – REFORMAATION NÄKYMÄTTÖMÄT KÄDET Miten 1500-luvun reformaation vaikutukset näkyvät meidän ajassamme? Millaisena eri tieteenaloilla reformaa-tion perintö nähdään? SUOL:n  talvipäivillä reformaation näkyvistä ja piilevistä vaikutuksista kertovat eri alojen asiantuntijat kielitieteilijästä teologiin, ilmastonmuutoksen tutkijasta taloustieteilijään ja mediatutkijaan.

OHJELMA8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.00 Tervetulosanat TT, dos.  Jyri Komulainen, Reformaation merkkivuoden tutkimusyhteyksien verkosto

9.10 Talvipäivien avaus ja vuoden uskonnonopettajan julkistaminen puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen

9.30 Suomi- pyhä kieli? FT Kaius Sinnemäki, Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

10.30 Alkuperäinen muutoksessa: Miten reformaation ideat säilyivät hengissä? TT, dos.  Niko Huttunen, Uuden testamentin kreikan yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

11.30 Lounas

12.30 SUOL ry:n vuosikokous, avoin kaikille jäsenille

13.15 Ilmastonmuutos haastaa ekoreformaatioon Meteorologi, tohtorikoulutettava Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto

14.15 Lutherin sijoitusvinkit taloudelliseen hyvinvointiin KTT, YTM, TK, dos. Esa Mangeloja, taloustieteen yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto

15.15 Kahvit

15.45 Kaappiluterilainen media? FT, dos. Johanna Sumiala, viestinnän yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto

16.45 Päätössanat FT, dos. Kati Mikkola

18.30 Edukustannuksen järjestämä iltajuhla (paikka ilmoitetaan myöhemmin)

Toteutettu yhdessä Kirkkohallituksen sekä reformaation merkkivuoden tutkimusyhteyksien verkoston kanssa.

PAIKKA: Kirkkohallitus. Os. Eteläranta 8, Helsinki. Ilmoittautuminen 19.1.2016 mennessä: [email protected]. Ilmoitathan samalla myös mahdolliset ruoka-aine-allergiat ja erityisruokavalion, osallistutko iltajuhlaan sekä oletko SUOL ry:n jäsen. Seminaariin mahtuu 100 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä.

OSALLISTUMISMAKSU: jäsen 60€, opiskelija/työtön/perhevapaa/eläkeläinen 35€ ja muut kuin jäsenet 90€. Varaathan maksun käteisenä. Ilmoittautuessa saat kuitin, jolla voit laskuttaa työnantajaasi.