Hengitys 1–2 • 2017 1

Hengitysliiton jäsenlehti • 1–2/2017

Hengitysliitto

RUUTIA JAlAUkAUksIA

33

18TyöTä lIIkUnnAn pUolesTA 30 vUoTTA

keppIJUmpAllA keUHkoT kUnToon

8

Hengitys 1–2 • 2017 3

Teksti ja kuvat: Päivi Suuniittu

Mitä kuuluu?

Helena Hilli, Kokkola– Harrastan senioritanssia ja lavista. Sekin on tanssillista! Treenaan kuntosalilla ja käyn ohjatussa jumpassa. – Tykkään vesijuoksusta myös. Hiihdän mielelläni, jos on lunta. Tä-män talven ulkoilu on ollut lähinnä lenkkeilyä, kertoi Helena ja jatkoi, että ilman nastakenkiä ei ulos lähde.

Kaisa Hietala, Ylivieska– Ulkona olo on astmaatikolle lääkettä. Siispä ulkoilen, toteaa Kaisa. Viimeisimpänä, joskin satunnaisena, ulkoaktiviteettinaan Kaisa mainitsee hevosten juoksuttamisen. Joka päivä lenkkikavereina on neljä hirvikoiraa.Sisäliikuntamuodoista mieluisimpia ovat tuolijumppa, vesijuoksu ja uinti.

Aila-Marketta Lapiolahti, KärsämäkiMyös Aila-Marketta on monipuolinen liikkuja.– Käyn kuntosalilla, harrastan sauvakävelyä ja hiihdän, jos vain latua löytyy, listaa Aila-Marketta. Tämä talvi ei ole parhaita hiihtomielessä. Myös sauvakävelyssä on haasteensa.– Asun taajaman ulkopuolella, missä tieolot voivat olla hankalat. Kun katuvalojakaan ei ole, saa lenkkeillessä olla tarkkana. Viime talvena kaaduin ja viisastuin. Nyt on aina nastakengät jalassa, Aila-Marketta paljastaa.

Aimo Tikkanen, Oulu– Tavoitteeni on kävellä 30 kilometriä joka viikko. Se on hyväksi reumalleni ja kunnolleni myös, Aimo toteaa. Myös hän luottaa nasta-kenkiin talvikeleillä.– Kävelyn lisäksi käyn säännöllisesti allasjumpassa ja kuntosalilla, kertoo Aimo.

Hilkka Koutonen, Pyhäjoki– Hyötyliikunta taitaa olla minun lajini, tuumaa Hilkka. Maatalossa työt pitävät emännän liikkeellä.– Jyväkuorman tekoa, lumitöitä, polttopuiden kantoa, Hilkka täsmen-tää edellispäivien liikuntaa.Lastenlasten kanssa lenkkeily ja uinti käyvät virkistyksestä, kuntosali myös. Hiihto Pyhäjoen jäällä olisi mieluista, mutta kantavia jäitä ei ole ollut.

TALVISETLIIKUNTA-

HARRASTUKSET

Ylivieskassa hallituskoulutukseen osallistuneet yhdistysaktiivit kertoivat talvisista liikuntaharrastuksistaan.

ONNITTELEE lämpimästi Pieni ele -keräystä!

Pienen eleen järjestöt: Allergia- ja Astmaliitto, Diabetesliitto, Epilepsialiitto, Förbundet De Utveck-lingsstördas Väl, Hengitysliitto, Invalidiliitto, Kehitysvammaisten Tukiliitto, Kehitysvammaliitto, Kuuloliitto, Kuurojen Liitto, Mielenterveyden keskusliitto, Munuais- ja maksaliitto, Neuroliitto, Näkövammaisten liitto, Psoriasisliitto, Reumaliitto, Sydänliitto

190719702017

1950

110 vuotta keräystyötä kotimaisen vammais- ja terveystyön hyväksi on melkoinen saavutus. Ja onneksi Pieni ele -keräys jatkuu. Me kaikki voimme auttaa – sinäkin. Laita roposi Pienen eleen lippaaseen kuntavaalien äänestyspaikoilla 29.3.-4.4. sekä 9.4.2017.

Voit myös lähettää tekstiviestin lahjoita 5 numeroon 16301. Tuolloin lahjoitussumma on 5 €.

pieniele_onnittelu_hengitysliitto_210x297.indd 1 7.2.2017 10.45

4 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 5

Sisältö

Maailman arkiliikkuvimmaksi kansaksi?

Mervi PuolanneJärjestöjohtaja

Meistä aikuisista suomalaisista reilusti yli puolet kertoo harrastavansa liikuntaa eli

varaamalla hetken aikaansa arjestaan liikuntasuoritukseen. Vain joka neljäs liikkuu

suositusten mukaan ja toinen neljännes ei liiku edes kymmentä minuuttia kohtuul-

lisella kuormituksella viikon aikana. Pohjoismaiset sisaremme ja veljemme liikkuvat

meitä useammin. Meillä on visioomme (Suomen liikunta- ja urheilujärjestöjen visio

2020) maailman liikkuvimmaksi urheilukansaksi edessä huima matka. Hyvä visio

nojaa toiveen lisäksi arkitodellisuuteen. Toiveajattelun sijaan sen toteutumiseen

tarvitaan paljon arjen kokoisia tekoja. Olemme urheilukansaa, ainakin penkkiurhei-

lun suhteen, mutta liikkuvintako maailmassa?

Pienet, mutta tavoitteelliset ja tietoiset, muutokset arjessamme edistävät pää-

määrän saavuttamista. Tiedämme, että jo 10 minuutin liikunta-annoksen hyvät vai-

kutukset kestävät peräti pari vuorokautta. Ylipaino aiheuttaa matala-asteisen eli-

mistön tulehdustilan. Tiedämme myös, että jo kevyt päivittäinen arkiliikunta-annos

vähentää tätä ärsytystilaa. Hengityssairaalle arkiliikunta on turvallista, päivittäistä

lääkettä.

Miten pärjäämme maailmalla arkiliikkujina? Mututuntumalla ja vaatimattomasti

arvioiden aika hyvin. Monet pystyvät hoitamaan asiointiliikuntansa omalla paino-

voimalla. Taajamiamme kehitetään vielä arki- ja työmatkaliikuntamahdollisuuksien

näkökulmasta. Ilmastomme ja ilmansaasteet eivät estä meitä liikkumasta ulkona

kuin muutamana päivänä vuodessa. Meillä on puolimiljoona rotukoiraa ja toinen

mokoma lienee hyviä sekoituksia, jotka ymmärtävät viedä omistajansa arkiliikun-

talenkille. Koulutuksemme ansiosta kansalaisilla on käsitys liikunnan merkityksestä

omalle hyvinvoinnille.

Arkiliikunta kuuluu meille kaikille – yhdessä ponnistamme maailman arkiliikku-

jakansaksi.

ToimitusHengitysliitto ry

PL 40, 00621 HELSINKIPuh. 020 757 5000

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fi

tiedotus@hengitysliitto.fi

PäätoimittajaMervi Puolanne

Toimitus Toimituspäällikkö: Anne Leinonen

Tätä lehteä tekivät myösJanne Elovirta, Veera Farin,

Janne Haarala,Tuula Hakkarainen, Tuija Helander, Jenni Juntunen, Minna

Lindgren, Katri Nokela, Hanna Salminen, Tiina Salo, Päivi Suuniittu, Kirsi Säkkinen,

Eeva Vänskä

KäännöksetThomas Harald

TaittoKristina Sarivaara, Rohkea Ruusu Oy

tina@rohkearuusu.fi

Kansi Kuva: Mauri Ratilainen

Jäsenasiat ja tilaukset Marja Meltti

Puh. 040 755 5126

TilaushintaVuosikerta 35 €

JulkaisijaHengitysliitto ry

PL 40 (Oltermannintie 8) 00621 HELSINKI

Puh. 020 757 5000www.hengitysliitto.fi

IlmoitusmarkkinointiJe-Mark Ky

Puh. (09) 5489 3630, 050 339 6137info@je-mark.fi, www.je-mark.fi

Painos31 000

72. vuosikertaISSN 1799–1889

ISSN-L 1799-1889

Toimitus ei julkaise tilaamattalähetettyjä juttuja ja kuvia.

Seuraava numero ilmestyy 9.6.2017

Hengitysliiton jäsenlehti • 1–2/2017

8

Työtä liikunnan puolesta 30 vuotta

Keppijumppalla keuhkot kuntoon

Ruutia ja laukauksia Liikunta on

Erikalle lääkettä

33

18

16–38

6 Ilmassa nyt

8 Ruutia ja laukauksia

13 Kolumni: Liikunta tänään on hyvinvointia huomenna

14 Näkökulma: Kuntalaisten hyvinvointia edistämässä

15 Sosiaaliturvan ABC: Kelan matkakorvaus

16 Arkiliikkumaan!

18 Työtä liikunnan puolesta 30 vuotta

21 Lisää liikettä, Suomi!

22 Suomi liikkuu 100 lasissa

24 Kummiurheilijoiden kuulumisia

26 Tatun ja Patun äiti ja isä

30 ”Järjetön liikunta on pitänyt hengissä”

33 Keppijumpalla keuhkot kuntoon

37 Liikuntaryhmistä yhdessäoloa ja hyvää mieltä

39 Proteiinin saanti vähäistä ikääntyneillä

40 Tehtyä ja tulevaa

42 Salakavala radon

44 Uutta tutkimustietoa: Aikuisiällä alkava

astma eroaa lasten astmasta

46 Liikunta astman hoidon kulmakivi

52 Kuntavaalit lähestyvät

55 Hiiop! Uusi vapaaehtoistyön

kohtaamispaikka avattu

57 Kolumni: Kohtuus kaikessa paitsi yhdessä

58 Svenska sidor

suomi liikkuu

100 lasissa!

Hengitysliitto

mailto:etunimi.sukunimi@hengitysliitto.fimailto:tiedotus@hengitysliitto.fimailto:tina@rohkearuusu.fihttp://www.hengitysliitto.fimailto:info@je-mark.fihttp://www.je-mark.fi

6 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 7

Suomen kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna yli 2,8 miljoonaa käyn-

tiä. Kasvua vuoteen 2014 on seitsemän prosenttia. Kasvun taustalla on

Metsähallituksen toteuttama kansallispuistojen palvelujen ja tunnettuu-

den kehittäminen yhdessä matkailuyritysten ja muiden toimijoiden, ku-

ten kuntien ja maakuntien kanssa.

Luonto- ja historiakohteiden kävijöiden kokemista terveys- ja hyvin-

vointivaikutuksista laskettiin ensimmäistä kertaa niin sanottu hyvinvointi-

indeksi. Yli 80 prosenttia kävijöistä koki, että käynti kohensi terveyttä ja

hyvinvointia.

Terveyskeskus ei saa periä maksua lääkärintodistuk-

sesta (ns. B-lausunto), joka on välttämätön lääkehoi-

don erityiskorvattavuuden hakemiseksi. Tilanne koskee

esimerkiksi astman tai keuhkoahtaumataudin hoitoon

määrättävää lääkettä, josta on mahdollista saada koro-

tettu korvaus eli 65 % lääkkeen hinnasta. Sosiaali- ja ter-

veysministeriön linjaus ei koske erikoissairaanhoidon

yhteydessä annettua lääkärintodistusta.

Suomalaiset ovat valinneet kansallisruoakseen ruislei-

vän. Äänestyksen järjestivät ELO-säätiö yhdessä MTK

ry:n ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Leipätiedotuksen teettämän kuluttajatutkimuksen

mukaan suomalaisten suosikkileipä on rukiinen pa-

laleipä.  Joka toisessa kodissa sitä syödään päivittäin.

Leipätiedotuksen ylläpitämän leipomotuotteiden myyn-

titilaston mukaan suomalaiset syövät keskimäärin kaksi

ruisleipäpalaa päivässä.

Kansallispuistojen käyntimäärät edelleen kasvussa

Lääkärinlausunto lääkehoidosta maksutta

Ruisleipä on Suomen kansallisruoka

Suomessa tehtiin viime vuonna

ennätyksellisen paljon elinsiirto-

ja, kaikkiaan 399. Eniten tehtiin

munuaissiirtoja, 262. Keuhkon-

siirtoja tehtiin 18.

Siirrettävistä elimistä on silti

jatkuva pula. Elinsiirtoa odottaa

jatkuvasti yli 400 ihmistä.

Vaikka lain mukaan jokainen

on elinluovuttaja, jos sitä ei ole

eläessään vastustanut, elin-

luovutustahto on tärkeä ilmaista.

Elinluovutuskortin voi tilata ilmai-

seksi osoitteesta www.elinluovu-

tuskortti.fi. Mobiilisovellus löytyy

nimellä Elinluovutus kaikista so-

velluskaupoista.

Elinluovutuskortti on edelleen tarpeen

Työnantajalla on velvollisuus järjestää taloudellisella ja

tuotannollisella perusteella irtisanotulle työntekijälle

työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työntekovel-

vollisuuden päättymisestä. Jotta oikeus työterveyshuol-

toon säilyy, on työsuhteen täytynyt kestää viisi vuotta.

Velvollisuus koskee työnantajia, joiden palvelukses-

sa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 työntekijää.

Asiaa koskeva lakimuutos tuli voimaan vuoden vaih-

teessa.

Työterveyshuoltoa irtisanotulle

Koonneet:

Anne Leinonen ja

Katri Nokela

Järjestöjen sosiaali turvaopas on päivitettySosiaaliturvaopas on päivitetty. Se on luettavissa osoit-

teessa www.sosiaaliturvaopas.fi. Verkkosivuille on laa-

jasti koottu tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten

henkilöiden sosiaaliturvasta.

Tavoitteena on sosiaaliturvan hyödyntäminen ja

tunnetuksi tekeminen. Opas on tarkoitettu järjestöjen

työntekijöille ohjausta ja neuvontaa varten. Oppaasta

hyötyvät myös asiasta kiinnostuneet kansalaiset, ja se

on sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden käytet-

tävissä. Julkaisun on kirjoittanut 16 järjestöstä koostuva

työryhmä.

Kuva

Shu

tter

stoc

k

Kuva

Dar

ia O

resh

kina

www.pari.com

MADE IN GERMANY

UUSI

.

HENGITÄ VAPAASTI .

ELÄ VAPAASTI .

Kannettava, tehokas sumutin hengityssairauksien hoitoon.

MARKETTA AIRASMAA OY

rehashop@kolumbus.fi

09-6940010

Lapinlahdenkatu 8

00180 Helsinki

http://www.elinluovu-tuskortti.fihttp://www.elinluovu-tuskortti.fihttp://www.elinluovu-tuskortti.fihttp://www.sosiaaliturvaopas.fimailto:rehashop@kolumbus.fihttp://www.pari.com

8 Hengitys 1–2 • 2017

Erika Dufvelin istuu turkulaisessa kah-vilassa kahvikupin ääressä ja valmis-tautuu kertomaan, mitä hänelle kuu-luu. Päällimmäise-nä mielessä on seuraavana päivänä al-kava matka urheiluammuntakisoihin Ruotsiin.

– Matkalaukku on vielä pakkaamat-ta, sen ennättää aamulla, vakuuttaa Erika.

Hän tietää mistä puhuu. Urheilu-ammunta kisamatkoineen niin Suo-messa kuin maailmalla on ollut osa hänen elämäänsä vuosia. Erikalla on lajin eri sarjoista yli 20 SM-tason mi-talia. Hän kuului maajoukkueen haas-tajaryhmään, joka harjoitteli ja leireili säännöllisesti.

Erikan haave maajoukkuepaikasta kariutui kolmisen vuotta sitten. Pit-kittyneen flunssan jälkeistä tulehdus-

RuutiaTeksTi Tuula Hakkarainen kuvaT Mauri raTilainen

Erika on eläkeläinen, joka sairastaa harvinaista hengityssairautta. Ensisijaisesti hän on

kuitenkin nuori nainen, joka rakastaa urheiluammuntaa ja kuntoilee päivittäin pysyäkseen

toimintakykyisenä.

ja laukauksia

Liikunta on Erikalle lääkettä

ja keino ylläpitää yllä keuhko-

jen kapasiteettia. – Treeni on

kuulunut elämääni aina,

Erika kertoo.

kierrettä seurasi pitkä sairaalajakso, jonka jälkeen hänellä diagnosoitiin harvinaisiin keuhkosairauksiin kuu-luva bronkiektasia. Se on tauti, jossa keuhkoputket ovat pysyvästi laajentu-neet. Laajentumat keräävät herkästi li-maa ja tulehtuvat, mikäli limaa ei saa-da poistettua.

– Olin tulehduskierteessä ja yleisti-lani alkoi heikentyä, en jaksanut opis-kella ja käydä koulua. Suorittamat-tomat kurssit painoivat mieltä, hän muistelee.

Silti diagnoosi tuli yllätyksenä, jär-kytyksenäkin.

– Tiesin kyllä, että minulla on huo-not keuhkot, mutta en ollut ymmärtä-nyt etten koskaan tulisi terveeksi, Eri-ka kertoo.

Aktiiviselle ja liikunnalliselle nai-selle sairauden peruuttamattomuu-den ymmärtäminen johti vaikeaan masennukseen. Erika on iloinen siitä, että ymmärsi itse hakea apua siihen.

Heikentynyt kunto johti isoon pää-tökseen: Erika lopetti terveysalan opintonsa. Sairastumisriskin vuoksi hän ei voinut palata kouluun. Samoin työt, jossa ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, ovat hänelle mahdotto-mia. Nyt Erika on nuori eläkeläinen, joka saa kuntoutustukea ja kansan-eläkettä.

Ensimmäiset vuodet sairaalassa

Keuhkoihin liittyvät ongelmat ovat ol-leet Erikalle tuttuja syntymästä asti. Kaksosena syntyneen tytön keuhko- ja ruokatorvi olivat kasvaneet yhteen ja täynnä reikiä. Vastasyntynyt vauva jäi sairaalaan, jossa hän vietti kaikkiaan pari vuotta. Varhaislapsuudessa Eri-kalle tehtiin lukuisia leikkauksia, jois-ta elämän ensimmäisten kolmen kuu-kauden aikana kuusi.

– Lapsuusajan leikkauksia kertyi yhteensä 11, hän kertoo osoittaen rin-

Hengitys 1–2 • 2017 9

10 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 11

talastaansa ja kylkiään, jotka ovat arpi-en kuvioimia.

Erikan korjatussa henkitorvessa on ruokatorven limaa erittävää epiteeliä. Ruokatorvessa limaa tarvitaan ruoan liikuttamiseen ja kosteana pitämiseen. Lima on saatava poistettua henkitorves-ta mahdollisimman tehokkaasti. Erikan

ollessa kahden kuukauden ikäinen hä-nelle asennettiin trakeostomia, eli hen-kitorviavanne, josta limaa imettiin pois ja jonka kautta hän sai happea.

– Ilman sitä keuhkoputkeni olisivat menneet kasaan, Erika toteaa.

Lapsena hän sai myös ruokaa letkulla suoraan mahalaukkuun gastrostomian, eli vatsanpeitteen läpi mahalaukkuun johtavan letkun, kautta.

Erika on aikuistuttuaan pohtinut, mi-ten elämän ensimmäisten vuosien viet-täminen sairaalassa ja muut lapsuuden tapahtumat ovat vaikuttaneet häneen. Näitä asioita hän on työstänyt psykolo-gin kanssa.

– Lapsi tarvitsee vanhempiansa ja si-toutumista alkuvaiheessa, minulta se jäi puuttumaan.

Hän on aina viihtynyt hyvin aikuis-ten seurassa.

– Lapsena varoin muita ikäisiäni, sil-lä pelkäsin että he repäisevät trakeosto-mian irti. Vietin paljon aikaani yksin.

Erikan kouluaikoihin liittyi ikäviä muistoja, sillä häntä kiusattiin. Myös puhetta ja yskimistä matkittiin.

– Ääneni on erilainen kuin muilla. En uskaltanut yskiä, koska sen jälkeen nolotti.

Hän kertoo vältelleensä pitkään koulun jälkeenkin yskimistä julkisil-la paikoilla. Kouluajoista selviytymistä

Erika harrastaa

urheiluammuntaa. Hän

käy harjoittelemassa

Kupittaan

ampumaradalla.

Erikan mottoina

ovat positiivisuus ja

itseluottamus.

– Vaikka sairauden

kanssa tulisi

joskus takapakkia,

kannattaa

kääntää katse

tulevaisuuteen.

Jos vain koko ajan

miettii, mikä on

huonosti, ei jaksa

eteenpäin.

edesauttoivat kaksoissisaren ja vanhem-man sisaren tuki, mutta myös oma vah-va tahtotila.

– Päätin, etten välitä kiusaamisesta. Halusin selviytyä.

Ei erityiskohtelua

Erika varttui aktiivisessa ja toimeliaassa perheessä, jossa arvostettiin liikunnal-lisuutta. Sairaus ei koskaan tuonut hä-nelle erivapauksia, eikä häntä kohdeltu silkkihansikkain. Päinvastoin.

–Isä patisti minua liikkeelle, hän ei suostunut hyväksymään velttoilua, Eri-ka muistelee.

Jälkeenpäin hän osaa olla kiitollinen tiukalle isälleen, vaikka aikanaan vaati-mukset tuntuivat raskailta.

– Nyt ymmärrän, miksi hän teki niin. En olisi nyt tässä, jos minut olisi päästet-ty lapsena helpolla.

Liikettä joka päivä

Nuoruuden peruja oleva liikunnallisuus on edelleen osa Erikan elämää. Hänen arkensa on kurinalaista. Herätyskello soi viimeistään kahdeksalta ja aamuru-tiineihin kuuluu kuntosalilla käynti tai ulkolenkkeily.

Erika tunnustaa olevansa kilpailu-henkinen. Hän asettaa itsellensä tavoit-teita kehittyäkseen ja piiskaa itseään ai-na kovempiin suorituksiin.

Sairauden pahenemisvaiheiden jäl-keen kunto romahtaa ja salilla on palat-tava takaisin pieniin painoihin.

– Ei se haittaa minua. Tärkeintä on, että liikun, Erika toteaa.

Liikunta ei ole vain mielihyvän läh-de, vaan myös hoitomuoto.

– Keuhkoni eivät koskaan parane. Siksi niitä on käytettävä ja keuhkokapa-siteetista pidettävä huolta. Ikääntymi-sen myötä myös luita vahvistavaan lii-kuntaan on kiinnitettävä huomiota.

Viime kesänä Erika haastoi itsen-sä osallistumaan televisiostakin tutun koomikon Sami Hedbergin ideoimaan Pullukka Run -juoksutapahtumaan Kuopiossa. Kisamatkan pituus oli 10 ki-lometriä.

–En tietenkään juossut koko matkaa, mutta se fiilis maaliin tullessa oli mah-tava! Erika hehkuttaa.

Hän tunnustaa olevansa joskus niin tiukka itselleen, ettei aina malta kuun-nella kehonsa viestejä.

– Piiskaan itseäni liikkumaan, vaik-ka väsyttäisi.

Siksi hän on tehnyt uudenvuodenlu-pauksen, jonka mukaan hän on kiltti it-selleen.

– En vielä tiedä, miten se pitää koko vuoden, Erika nauraa.

Liikunnan lisäksi Erika nauttii kah-den kissansa seurasta sekä kitaransoi-tosta, joka tuo tasapainoa, rauhaa ja keskittyneisyyttä hänen elämäänsä.

Lääkkeitä ja limanirrotusta

Erikan bronkiektasiaa hoidetaan si-säänhengitettävillä lääkkeillä, joista käytössä ovat ”kaikki”. Päivittäinen an-tibioottiannos pitää tulehdusta kurissa. Sairauden pahenemisvaiheissa hän ot-taa käyttöönsä järeämmän antibiootti-annoksen kuurina.

Keskeistä hoidossa on saada lima ir-rotettua ja pois keuhkoista. Liikunta laittaa liman liikkeelle ja etenkin ulko-lenkin aikana sen voi yskiä heti pois.

Erika käyttää myös muunlaisia me-netelmiä, kuten PEP-puhallusta, päivit-täin ja käy säännöllisesti fysioterapias-sa. Influenssarokotuksia hän ei uskalla ottaa, koska reagoi niihin herkästi.

– Saan heti lämpöä tai keuhkokuu-meen.

Liikunnan lisäksi

Erika nauttii kahden

kissansa seurasta

sekä kitaransoitosta.

12 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 13

Laji vaatii keskittymistä

Erikan urheiluammuntaharrastus alkoi, kun isä vei sisaruskolmikon ampumaradalle tutustumaan am-muntaan. Tytöt innostuivat harras-tuksesta, mutta voimakkaammin sille syttyi Erika.

– Laji vaatii keskittymistä ja se on myös hyvä tapa rauhoittaa mieltä. Olen kilpailuhenkinen, myös siksi se sopii minulle. Ja rakastan ruudin tuoksua!

Tällä hetkellä Erikalla ei ole henki-lökohtaista valmentajaa, mutta hän osallistuu kirkkonummelaisen am-pumaseuran eliittiryhmän toimin-taan.

Erika haaveilee palaamisesta ta-kaisin ammunnan kärkikaartiin ja maajoukkueeseen. Hän tiedostaa, että muiden tahdissa pysyminen on keuhkosairaalle haastavaa. Siksi hän toivoo löytävänsä väylän kilpailemi-selle vammaisurheilun parista niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, ehkä paralympialaisistakin. Se edellyttäisi, että urheiluammun-taan avattaisiin sisäelinsairaille uusi luokka, johon voisivat osallistua kaik-ki ne, joiden vammaisaste vaikuttaa ampumiseen.

Vertaiset voimantuojina

Bronkiektasia-diagnoosin jälkeen Erika etsi tietoa verkosta. Googlaa-malla hän löysi bronkiektasiaa sairas-tavien Facebook-ryhmän ja Kirsin, jo-ka on kokenut samanlaisia sairauteen liittyviä asioita kuin Erika. Naiset löy-sivät nopeasti yhteisen sävelen ja ys-tävystyivät. Yli 20 vuoden ikäero ei tunnu missään, vaan kaksikko pitää tiiviisti yhtä ja viestittelee keskenään aktiivisesti. Ystävyyden vahvistumi-sen myötä sairauteen liittyvät teemat keskustelussa ovat jääneet taka-alalle ja niiden tilalle on tullut elämä.

Kirsin innoittamana Erika liittyi Turun Seudun Hengitysyhdistyk-

seen. Hän on parhaillaan vertaisryh-mävetäjän koulutuksessa. Suunnitel-missa on käynnistää Turussa ryhmä, johon olisivat tervetulleita kaikki alle 40-vuotiaat, jotka haluavat panostaa liikuntaan.

– Haluaisin auttaa ihmisiä ymmär-tämään liikunnan tärkeyden ja löytää keinoja sen lisäämiseen. Tässä ryh-mässä jokainen pääsisi liikkumaan omalla tasollaan, Erika sanoo.

Erika on saanut paljon apua itsel-leen vertaisryhmästä, siksi hän in-nostui ajatuksesta toimia itsekin ryh-män vetäjänä.

– Haluan antaa jotakin takaisin. Muiden auttaminen tuo hyvän olon myös itselle.

Palataan lopuksi urheiluammun-taan ja jutun alussa mainittuun kisa-matkaan. Erikan ote ammuntaan on ennallaan: viikonlopun saldona oli henkilökohtainen maaottelupronssi-mitali.

Nykyään törmää tuskin yhteen-kään tervey-teen liittyvään tutkimukseen, jossa liikuntaa ei suositeltaisi hoitomuodoksi. Kun ennen ajateltiin, että

sairaus on este liikunnan harrastami-

selle, nykyään niin hengityssairaat kuin

sydänsairauksiakin potevat patistetaan

liikkeelle. Sillä kuten lääketieteen ja ki-

rurgian tohtori Olli Korhonen terveyslii-

kuntaa koskevissa pakinoissaan toteaa,

”sairas se vasta kuntoa tarvitsee”.

Niin se vain on. Vaikka kuinka vai-

keaa on astua pois mukavuusalueelta,

sanamukaisestikin pehmoisesta sohvan

nurkasta, ihminen on luotu liikkumaan

ja liikkua hänen pitää voidakseen hyvin.

Lihakset, luusto ja nivelet kaipaavat pon-

nistelua, sydän ja verenkierto pumppaus-

ta ja keuhkot tuuletusta.

Kolmasluokkalainen kirjoittaa ainees-

saan, että ihminen ”hengittää keuhkoil-

la tullakseen terveeksi”. Hän on asian

ytimessä. Happi ja hengittäminen ovat

elämän perusta. Hengittäminen on niin

automaattista, ettei terve ihminen yleen-

sä sitä edes huomaa.

Keuhkojen tilavuus on keskimäärin

neljä, viisi litraa. Lepotilassa, kuten tieto-

konepäätteen ääressä istuessa ihminen

käyttää vain noin kymmenesosaa koko

kapasiteetista ja hengittää pääasias-

sa keuhkojen yläosilla. Tarve huokaista

välillä syvään johtuu siitä, että elimistö

haluaa pitää huolen hapen saannista ja

keuhkojen hyvästä tuulettumisesta.

Mutta ei riitä, että hengittää. Ihmisen

pitää myös hengästyä ”tullakseen ter-

veeksi”. Rasituksen aikana keuhkotuu-

letus vilkastuu moninkertaisesti. Keuh-

kosopukoissa sijaitsevat pienen pienet

ilmarakkulat avautuvat, hapekas veri

pääsee virtaamaan paremmin elimistöön

ja keuhkoputkissa oleva lima lähtee liik-

keelle. Esimerkiksi kilpamaratoonari voi

yhden maratonin aikana hengittää sa-

man ilmamäärän kuin sohvalla makoileva

ihminen kahdessa kuukaudessa.

Olen itse kokenut ajan, jolloin liikkumi-

nen oli vaikeaa vakavan hengityssairau-

den takia. Vähäinenkin liikunta aiheutti

hengenahdistusta enkä edes pystynyt

hengästymään, koska keuhkoissa ei ollut

liikelaajuutta eikä kapasiteettia puuskut-

taa. Kun sitten sain keuhkosiirron, olin

intoa täynnä päästessäni kiipeämään

portaita ja hengästymään kunnolla.

Nykyaikainen elämäntyyli on vain joh-

tanut siihen, että ihminen on vieraantu-

nut kaikenlaisesta fyysisestä rasitukses-

ta. Hengästyminen tuntuu epämukavalta,

suorastaan pelottavalta, kun siihen ei ole

tottunut. Lapset koulujen liikuntatunneil-

lakin lopettavat juoksemisen heti hiukan

hengästyttyään. Olen myös kuullut van-

hemmasta, joka soitti ja moitti opettajaa

tämän laitettua lapset juoksemaan maas-

tossa. Kun siinä hengästyy!

Omalla kohdalla juuri raittiin ilman

hengittäminen ja hengästyminen ovat

hienointa, mitä liikkumisesta saa. On toki

mukava tunne, kun kuntosalitreenin jäl-

Tuija Helander

Kauppatieteiden maisteri, toimittaja ja entinen

huippu-urheilija, jolle tehtiin keuhkonsiirto vuonna 2000.

Liikunta tänään on

hyvinvointia huomenna

keen lihakset ovat ”makean” kipeät ja to-

tisesti tuntee olevansa elossa jokaista li-

hassäiettä myöten. Mutta mikään ei vedä

vertoja sille tunteelle, kun liikkuu ulkona

missä lempeän raikas talvi-ilma valelee

kasvoja ja tuulettaa keuhkot ja pään!

Tänä talvena kokeilin ensimmäistä

kertaa retkiluistelua. Kiersin kymmenen

kilometrin lenkin historiallisella Köyliön

järven jäällä - siellä missä legendan mu-

kaan Lalli tappoi Piispa Henrikin. Jalassani

olivat tavalliset kaunoluistimet enkä käyt-

tänyt sauvoja apuna. Matkasta puolet

kilometreissä ja kaksi kolmasosaa ajassa

mitattuna oli kovaan vastatuuleen, mutta

toinen puoli olikin sitten helppoa liukua

myötäiseen.

Luistelu kävi sopivasti koko kroppaan

ja etenkin lantion seudun lihaksistoon,

mikä ei kävelyssä tai hölkässä rasitu yhtä

lailla. Paljon istuville se olisikin hyvä tapa

ylläpitää keskivartalon voimaa samalla

kun sydän ja keuhkot vahvistuvat. Lenkin

jälkeen minusta tuntui, että olin tehnyt

sekä lenkin että puntin ja lihaskuntojum-

pan kaikki samalla kertaa. Kotisohvalle

päästyäni mietin, miten autuaallinen tun-

ne on saada oikaista ruotonsa, kun on

ensin ottanut kropasta kaikki mehut irti.

Tätä tunnetta ei koskaan koe, jos ei

siitä sohvasta ensin nouse ylös.

Bronkiektasiatauti

• Keuhkoputket

ovat pysyvästi ja

parantumattomasti

laajentuneet.

• Keuhkoputkien ja niitä

ympäröivät rakenteet ovat

tulehtuneet.

• Yleisimmät oireet ovat

runsas limaisuus ja yskä.

• Muita oireita ovat

mm. toistuvat

hengitystietulehdukset,

hengenahdistus, veriyskä,

kuume, hengityksen

vinkuna tai ilman

loppumisen tunne.

14 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 15

Kevään kun-

tavaalit käy-

dään mielen-

kiintoisessa

tilanteessa.

Sote-uudistus

on siirtämäs-

sä ison osan

kuntien budjetista maakuntien kontol-

le. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vielä

puolitoista vuotta uusien valtuustojen

vastuulla, mutta suuria uusia panostuk-

sia niihin kunnissa tuskin enää tehdään.

Isompiin investointeihin, kuten uuden

sairaalan tai terveyskeskuksen rakenta-

miseen, on jo nyt pitänyt saada erillislupa

sosiaali- ja terveysministeriöltä.

Se, mistä kuntavaaleissa ja sen jäl-

keen kuntapolitiikassa kannattaa ja pitää

puhua, on kunnille jäävä terveyden ja

hyvinvoinnin edistäminen. On muistu-

tettava, että hengitysyhdistykset tekevät

juuri sitä työtä. Yhdistykset edistävät ter-

veyttä ja hyvinvointia muun muassa jär-

jestämällä vertaisryhmiä ja liikuntaa sekä

kampanjoimalla kunnan savuttomuuden

ja katupölyn oikea-aikaisen siivoamisen

puolesta.

Liikunta on tärkeä osa hengityssairaan

omahoitoa. Siksi liikunnan pitää olla osa

hengityssairaan hoitoketjua ja siksi sii-

hen tarvitaan ohjausta ja tukea. Kuten

tästä lehdestä voi lukea, Hengitysliiton

kuntavaaliteemoissa tämä nousee esiin.

Kunnan tulee mahdollistaa liikunnan har-

rastaminen pitkäaikaissairaille.

Mitä muita hengityssairaille tärkeitä

asioita terveyden ja hyvinvoinnin edistä-

minen on? Ainakin arkiliikunta ja sen te-

keminen helpoksi. Kuntalaisilla tulee olla

mahdollisuus liikkua itsenäisesti. Panos-

tetaan siis esteettömyyteen. Ramppien

Näkökulma

Katri NokelaSosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija

Kuntalaisten

lisäksi se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että

liukkaat tiet hiekoitetaan kunnolla ja ka-

tupöly siivotaan ajoissa pois. Näin arkilii-

kunta mahdollistuu.

On hyvä huomata, että hyvinvoinnin

ja terveyden edistäminen eli hyte näkyy

monenlaisessa kunnan toiminnassa.

Hyten tulee olla kunnissa läpileikkaava

teema, joka vaikuttaa kaikkeen päätök-

sentekoon. Kunta hoitaisi tehtävänsä täl-

lä saralla parhaiten, kun se tekisi kaikista

päätöksistään hyvinvoinnin ja terveyden

vaikutusten arvioinnin. Tätä kutsutaan

virallisesti nimellä ihmisiin kohdistuvien

vaikutusten arviointi ja Kuntaliitto suo-

sitteleekin kuntia sellaisen tekemään.

Näin kunnalle sotesta käteen jäävä teh-

tävä pikkuhiljaa muotoutuu. Ja kunnan

päätöksenteossa ryhdytään miettimään,

miten kuntalaiset saadaan liikkumaan

oman hyvinvointinsa puolesta.

hyvinvointia edistämässä

Mar

kku

Oja

la

Sosiaaliturvan ABC

Matka korvataan

• lähimpään hoitavaan yksikköön

• omavastuun ylittävältä osalta, 25 € / suunta

• pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan◆ terveydentilan perusteella voi saada taksin käyttöä varten todistuksen

(SV67) terveydenhuollosta❖ Taksi tulee tilata sairaanhoitopiirin keskitetystä tilausnume-

rosta

Vuotuinen omavastuuosuus eli matkakatto on 300 €.

• Matkakattoon sisällytetään omavastuut tai sitä pienemmät

matkakustannukset.

• Matkakaton täyttymisen jälkeen Kela

korvaa loppuvuoden matkat kokonaan.

Matkakorvaus haetaan Kelasta joko sähköi-

sesti Kelan verkko sivujen kautta tai lomak-

keella SV 4. Lisätietoja Kelan toimistoista ja

verkosta www.kela.fi/matkat.

Tällä palstalla kerrotaan hengityssairaan sosiaaliturvan muodoista, yksi etuus kerrallaan. Palsta jatkuu seuraavissa numeroissa.

kelan matkakorvausKela korvaa potilaalle osan matkan hinnasta, kun matka

suuntautuu terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen.

Ota talteen!

http://www.kela.fi/matkat

Hengitys 1–2 • 2017 17

TeksTi Veera Farin kuvaT Veera Farin ja janne Haarala

Tiesitkö, että keskimäärin kolme neljäsosaa valveillaoloajasta kuluu istuen tai maaten?

Jo yli kahden tunnin päivittäinen istuminen television tai tietokoneen ääressä kasvattaa

merkittävästi riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tällä aukeamalla esitellään

arkiliikuntalajeja, joilla saat lisää liikettä arkeesi! Valitse näistä omasi!

Arkiliikkumaan!Kokeile myös näitä!kauppakeskuskävely: Kun ulkona

on pakkasta tai katupölyä, mikä sen

parempi paikka olisi lenkkeillä kuin

kauppakeskus pitkine käytävineen.

Ota tavaksi!

melonijumppa: Reisiin ja pakaroihin

saa helposti voimaa lähikaupan

hedelmäosastolta. Nappaa meloni

syliisi ja tee kyykkyjä.

asiointimatkat: Pyöräile tai kävele

työ- ja asiointimatkat. Voit myös

jäädä bussista pois yhden pysäkin

aikaisemmin.

Alamäkikävely tai

rappusten käveleminen

alaspäin on hyvä

harjoittelumuoto vaikeaa

hengityssairautta

sairastaville.

Vaihda hissi rappusiin.

Kävele myös

liukuportaissa.

Vietä kahvitaukosi

seisten.

Ripusta pyykit

narulle jalat

peräkkäin tai

yhdellä jalalla

seisten.

Tämä on mitä

parasta tasapaino-

harjoittelua.

suomi liikkuu

100 lasissa!

16 Hengitys 1–2 • 2017

18 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 19

TeksTi janne Haarala ja MerVi Puolanne kuvaT HengiTysliiTon arkisToT

Hengitysliitto on toiminut liikuntaa edistävänä valtakunnallisena

järjestönä 30 vuoden ajan. Vuosien varrella on liikutettu satoja

tuhansia ihmisiä tapahtumissa eri puolilla Suomea.

Työtä liikunnan puolesta

Yksi näkyvimmistä

kampanjoista on

ollut "Lisäaikaa lii-

kunnalle", jota on

järjestetty yhteis-

työssä Apteekka-

riliiton kanssa vuodesta 1999. Syksyisin

kellojen siirron aikaan järjestettävä kam-

panja kannustaa suomalaisia käyttämään

kellojen siirrosta saatavan lisätunnin

liikuntaan. Vuosien varrella kampanjan

puitteissa on liikuttu henkensä edestä ja

viety keuhkoja pihalle.

Vuodesta 2014 on korostettu arkilii-

kuntaa matalan kynnyksen liikuntasuori-

tuksena ja järjestetty Arkiliikunnan SM-ki-

soja kauppakeskuksissa ympäri Suomen.

Arkiliikunnan SM-lajit sopivat perheen

pienimmistä aina ikäihmisille.

Arkiliikuntalajeja on kehitetty kaup-

pakeskusympäristössä hengityssairaille

sopiviksi. Kauppakeskusliikunnassa sää-

olosuhteet ovat tasaisen sopivat hen-

gityssairaille. Intervalliliikunnaksi sopii

paremmassa kunnossa olevalle porras-

kävely ylös ja liukuportaita alas. Vaihto-

ehtoisesti voi kävellä portaat alaspäin ja

nousta liukuportaita ylös hengitystä ta-

soittaen. Lisää arkiliikuntavinkkejä löytyy

sivulta www.hengitysliitto.fi/liikunta.

Lisäaikaa liikunnalle -kampanja on

laajentunut valtakunnalliseksi Liikkujan

Apteekki -konseptiksi, jossa on mukana

jo yli 160 liikuntaa edistävää paikallista

apteekkia.

Liikunta on yksi hengitysyhdistysten

tärkeimmistä toimintamuodoista. Lähes

jokaisessa hengitysyhdistyksessä on

jonkinlaista liikuntatoimintaa. Osa jär-

jestää liikuntatapahtumia ja säännöllisiä

liikuntaryhmiä, toiset tukevat jäsentensä

liikkumista esimerkiksi uima- tai kunto-

salilipuilla.

Liikunta ollut aina osa liiton

toimintaa

Silloinen Keuhkovammaliitto hyväksyttiin

valtakunnalliseksi liikuntajärjestöksi (nyk.

liikuntaa edistävä valtakunnallinen järjes-

tö) vuonna 1987. Myös sitä ennen liikunta

kuului oleellisena osana liiton toimintaan.

Keuhkovammaliitto ja jäsenyhdistykset

järjestivät myös aiemmin erilaisia sään-

nöllisiä liikuntaryhmiä, -leirejä, -tapahtu-

mia ja -tempauksia.

Vuodesta 1988 alkaen liitto on saanut

liikuntatoimintaan yleisavustusta, jota

30 vuottaHoikan terveysliikuntamaassa pelailtiin vuonna 2007. Perheet pihalle -tapahtumia järjestettiin vuosien mittaan viisi ja erilaiset päiväkoti- ja kouluvierailut olivat suosittuja.

Hengitysliiton lasten- ja nuorten liikuntaleirit olivat todella suosittuja. Nuorten talviliikuntaleirillä Lomarin majoilla Levillä 90-luvun puolivälissä lasketeltiin.

Hanna-Maria Seppälä kokeilee luistelun apuvälinettä Sankarit jäällä -tapahtumassa Lempäälän Ideaparkissa.

Suomen lentopallomaajoukku-een nykyinen päävalmentaja Tuomas Sammelvuo näyttää pallonkäsittely mallia YLEn Galaxi-kesäkiertueella Kuopiossa vuonna 2010.

Lisäaikaa liikunnalle -kampanja on vuodesta 1999 kannustanut suo-malaisia käyttämään talviaikaan siirtymisestä saatavan lisätunnin liikuntaan.

suomi liikkuu

100 lasissa!

http://www.hengitysliitto.fi/liikunta

20 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 21

Ministerin tervehdys

Lisää liikettä, Suomi!

Säännöllisellä ja monipuolisella liikun-

nalla on merkittävä vaikutus ihmisten

terveyden edistämisessä. Liikunta

on paitsi lääke, niin myös oivallinen

hyvän olon, virkistyksen ja ilon tuoja.

Tärkeitä ovat myös liikunnan tuomat

sosiaaliset kontaktit ja yhdessä koetut

elämykset.

Liikunnan puute on yksi suurimmista kehittyneitä mai-

ta kiusaavista haasteista. Myös me suomalaiset liikumme

liian vähän. Ongelma ei ole siinä, että kategorisesti kaikki

liikkuvat liian vähän vaan siinä, että liikkumattomuus ka-

sautuu. On aloitettava muutos, jossa yhä useampi liikkuu

säännöllisesti.

Vaikuttavinta on, jos liikunnallinen elämäntapa opitaan

jo lapsena. Paras keino tähän on tuoda liikuntaa entistä

enemmän varhaiskasvatukseen ja kouluihin. Vain siten

voimme tavoittaa kattavasti ja tehokkaasti koko ikäluokan.

Tavoitteena on lisätä vähintään tunti liikuntaa jokaisen kou-

lulaisen päivään. Tämä tehdään valtakunnallistamalla Liik-

kuva koulu –ohjelma ja tuomalla harrastuksia yhä vahvem-

min kolmannen sektorin kanssa koulujen iltapäiviin.

Hengitysliitto ja sen 87 jäsenyhdistystä ovat valtava

voimavara liikunnan edistämistyössä. Toiminta kattaa lähes

30 000 hengityssairasta ihmistä ja heidän läheistään. Toiminnan

monipuolisuus varmistaa sen, että eri ikäiset ja toimintakyvyl-

tään eri kuntoiset ihmiset löytävät itselleen mieluisia ja sopivia

liikkumismuotoja. Myönteiset liikkumiskokemukset ja yhdessä

tekeminen kannustavat säännölliseen liikuntaan. Huumorilla

höystetyillä kampanjoilla, kuten Keuhkot pihalle, Liiku henkesi

edestä ja Hengästy hauskasti, houkutellaan uusiakin liikkujia

mukaan.

Haluan kannustaa liittoa ja kaikkia sen yhdistyksiä ennakko-

luulottomasti kokeilemaan uutta ja viemään liikunnan ilosano-

maa niillekin ihmisille, jotka tarvitsevat tukea sopivien liikkumis-

muotojen ja hyvinvointia lisäävän elämäntavan löytämiseksi.

Hengitysliiton arvot – yhteisöllisyys, vastuullisuus ja vertaisuus

– kantavat pitkälle kaikessa liikunnan edistämistyössä ja ne so-

pivat erinomaisesti Suomi 100 –juhlavuoden henkeen.

Laitetaan yhdessä Suomi liikkeelle ja voimaan paremmin!

Sanni Grahn-Laasonen

opetus- ja kulttuuriministeri

TeksTi sanni graHn-laasonen kuva sakari PiiPPo / ValTioneuVosTon kanslia

haetaan vuosittain. Avustukset Veikkauksen tuotosta jakaa ope-

tus- ja kulttuuriministeriö.

Yleisavustuksen lisäksi toimintaan on vuosien aikana saatu

erilaisia avustuksia liikunnan ajankohtaisiin yhteistyö- ja kehit-

tämishankkeisiin. Nyt on käynnissä Hengitä ja hengästy -hanke,

joka edistää hengityssairaiden liikuntaa ja liikuntaneuvontaa

muun muassa rakentamalla paikallisia hengityssairaan liikun-

nan palveluketjuja. Myös Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma on tu-

kenut valtakunnallista ja paikallista toimintaa.

Hengitysliiton pitkäaikainen liikunnan suunnittelija Janne

Haarala on tehnyt merkittävää vaikuttamistyötä hengityssairai-

den liikunnan hyväksi monissa keskeisissä valtakunnallisissa

työryhmissä, järjestöissä ja verkostoissa. Hän on pitänyt huolta,

että kaikki keskeiset päättäjät ja virkamiehet ovat ymmärtäneet,

miksi liikunta on lääkettä hengityssairaalle.

Jääkiekkoilija Teemu Selänne on ollut monissa eri Hengitysliiton liikuntahankkeissa mukana. Hän oli mm. pelaamassa kelkkajääkiekkoa kesäkuun lopussa 1999 Vuokatissa. Hän pelasi Finnish Flash -joukku-eensa kanssa pitkäaikaissairaita ja vammaisia lapsia ja nuoria vastaan ikimuistoisen pelin. Teemun vie-ressä astmaa sairastava Ville, joka oli Hengitysliiton pelaajana ottelussa.

Arkiliikuntalajit kehittyvät. Lem-päälän Ideapar-kissa Arkiliikun-nan SM-kisoissa järjestettiin Motoriikka-Miikan innosta-mana maailman ensimmäinen ostoskärry-jumppa syksyllä 2016.

Suomen Voimisteluliiton ja Hengitysliiton yhtei-nen kesäjumppa 2008 jumpattiin Keuhkot pihalle -teemalla.

TP-talotekniikka OyRistiniementie 30 D 1502320 Espootp.talotekniikka@stoppari.fipuh. 041-800 9884

Puhtaan ilman puolesta

Ikkunoiden tuuletusluukun pölynsuodatin

Tutustu kotisivuun www.stoppari.fi

Stoppari_85x45 mm_vedos.indd 1 24.1.2017 10:30:20

suomi liikkuu100 lasissa!

http://www.stoppari.fimailto:tp.talotekniikka@stoppari.fi

22 Hengitys 1–2 • 2017

Kannustamme tänä vuonna kaikkia suomalaisia

hengästymään ja liikkumaan päivittäin. Suomi liikkuu

100 lasissa! -kampanjan puitteissa jumpataan sinivalkoisilla

jumppakepeillä ja kilpaillaan Arkiliikunnan SM-kisoissa.

kuvaT juHa saasTaMoinen

Suomi liikkuu 100 lasissa

Löydät videon kaikille sopivasta keppijumpasta verkosta osoitteesta

www.hengitysliitto.fi. Kuvalliset ohjeet löydät myös tämän lehden

keskiaukeamalta.

Vuoden aikana nostamme esiin liikunnan keskeisen merkityksen hengitys-

sairauksien hoidossa ja hengitysterveyden edistämisessä. Hengityssairauksia

sairastaa miljoona suomalaista ja hengitysterveys koskettaa kaikkia suomalaisia.

Tänä vuonna kaikkina Hengitysliiton teemapäivinä, kuten astma-, uniapnea- ja

keuhkoahtaumatautipäivinä kannustetaan liikkumaan. Jokainen teemapäivä saa

oman keppijumppaliikkeensä, joka julkaistaan verkossa.

Kampanja on osa Suomi 100 -ohjelmaa, jolla juhlistetaan Suomen itsenäisyyden

juhlavuotta. Tavoitteenamme on kannustaa yhdistyksiä järjestämään yhteensä

sata liikuntatapahtumaa eri puolilla Suomea.

Tulevat tapahtumat näet sivulta www.hengitysliitto.fi/tapahtumat. LIIKU KANSSAMME 100 LASISSA!Hengitysliitto ja sen paikalliset hengitysyhdistykset yhteistyökumppaneineen kutsuvat sinut mukaan 100 liikuntatapahtumaan eri puolilla Suomea. Ylläty esimerkiksi keppijumpan tehosta hengitysterveydelle tai osallistu Arkiliikunnan SM-kisoihin.

Keppijumppaohjeita ja tapahtumakalenterin löydät: www.hengitysliitto.fi

www.hengitysliitto.fi

suomi liikkuu

100 lasissa!

uniapneapäivän keppiJumppa Tervetuloa keppijumppaamaan Uniapnea-

päivänä 15. maaliskuuta klo 17–17.30

ja 18–18.30. Jumppaan pääset mukaan

Hengitysliiton tapahtumakalenterista

osoitteesta www.hengitysliitto.fi klikkaa-

malla suoraan ohjelmaan. Jumppaohjelma

tallennetaan ja se löytyy myöhemmin

Hengitysliiton Youtubesta.

http://www.hengitysliitto.fihttp://www.hengitysliitto.fi/tapahtumathttp://www.hengitysliitto.fihttp://www.hengitysliitto.fihttp://www.hengitysliitto.fi

24 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 25

Tapio korjus

Tapio korjus on suomalainen keihäänheittäjä ja olympia-

voittaja. olympiakultaa hän voitti soulissa 1988.

Yhteistyön Hengitysliiton (tuolloin Keuhkovammaliiton) Korjus

muistaa mukavana ja antoisena aikana.

– Erityisesti terveen elämän ja savuttomuuden edistäminen

kampanjoissa eri puolilla Suomea tulee edelleen lämpimästi

mieleen, Korjus kertoo.

– Hyviä muistoja on myös ihmisistä, anne pohtamo etune-

nässä, Teppo könttiä unohtamatta.

Nykyisin Korjus toimii Kuortaneen Urheiluopiston rehtorina

sekä olympiavalmennuskeskuksen johtajana ja samalla Valtion

liikuntaneuvoston puheenjohtajana.

– Aika kuluu vauhdilla liikunnan ja urheilun kentällä erilai-

sissa tehtävissä työ- ja vapaa-aikana. Erityistä iloa elämään tuo

kolme lasta ja kolme lastenlasta.

Tänä vuonna Korjuksen tavoitteena on liikkua 4–5 kertaa vii-

kossa.

– Talvella hiihtoa, uintia ja kuntosalia. Kesällä taas kävelylenk-

kejä, golfia ja kuntosalitreeniä, Korjus kertoo.

TeksTi janne Haarala ja anne leinonen

Hengitysliiton liikuntatoiminnassa on vuosien mittaan ollut mukana monia

urheilijoita. Kysyimme Tapio Korjukselta, Hanna-Maria Seppälältä ja Ville Hautalalta,

mitä heille kuuluu nyt ja miten he suunnittelevat liikkuvansa tänä vuonna.

Kummiurheilijoiden kuulumisia

Hanna-maria seppälä

Hanna-maria seppälä on kansainvälisen kilpauransa

päättänyt uimari. Hän oli ensimmäinen suomalainen uin-

nin maailmanmestaruuden voittanut nainen. seppälä on

edustanut suomea myös useissa olympialaisissa. vuon-

na 2003 seppälä valittiin vuoden urheilijaksi.

Hengitysliiton kanssa Seppälä on ollut mukana useassa eri pro-

jektissa.

– Mieleenpainuvin on varmasti Vanhanajan yleisurheilupäi-

vät Karkussa, jossa muun muassa pikamatkan juoksukilpailu

juostiin hiekkaradalla vanhanajan tyyliin, Seppälä kertoo.

Hanna-Maria Seppälä lopetti kilpauimarin uransa joulukuus-

sa ja totuttelee tällä hetkellä uuteen elämäntyyliin.

– Teen tällä hetkellä töitä urheilun ja liike-elämän parissa omas-

sa yrityksessäni ja viimeistelen samalla liikuntabiologian maisterin

opintojani Jyväskylän yliopistossa. Nautin mentorin ja valmentajan

roolista sekä urheilijoiden että yritysjohtajien parissa.

– Tänä vuonna aion panostaa hyötyliikuntaan sekä juoksuun

ja kehonpainoharjoitteluun. Pyrin liikkumaan välimatkoja mah-

dollisimman paljon sekä kävellen että pyörällä, miksei toki myös

juosten.

ville Hautala

ville Hautala on suomalainen yleisurheilija. Hän menes-

tyi parhaiten estejuoksijana, mutta kilpaili myös keski-

ja kestävyysmatkoilla sekä maastojuoksussa. Hautala

edusti suomea estejuoksussa Barcelonan olympialai-

sissa 1992, stuttgartin mm-kisoissa 1993 ja Göteborgin

mm-kisoissa 1995.

Hautala kertoo, että hänelle oli ilo ja kunnia toimia yhdessä Hen-

gitysliiton (tuolloin Keuhkovammaliitto) kanssa.

– Muistan elävästi ne keikat, kun kävin esimerkiksi kouluilla

puhumassa lapsille liikunnan merkityksestä ja tupakan haitois-

ta. Olin kovin ylpeä jo tuolloin, kun kelpasin tuohon tehtävään.

Ne olivat mahtavaa oppia ajatellen esimerkiksi nykyistä työtäni,

kun joudun olemaan ihmisten ja yritysten kanssa tekemisissä

päivittäin.

– Astma-Team oli toinen iso juttu. Ryhmä perustettiin urheili-

joiden ympärille, jotka kärsivät hengityselinsairauksista. Minulla

todettiin jo pikkupoikana allergia ja myöhemmin minulla diag-

nosoitiin rasitusastma. Tuo luonnollisesti vaikeutti huippu-urhei-

lua. Oikealla lääkityksellä ja suhtautumisella vaiva saatiin kuriin.

Tässä isona apuna oli myös tuo Astma-Team. Vertaistuki saman

vaivan kanssa taistelevien urheilijoiden puolelta oli mittava.

Hautalan juoksijan ura jäi taakse vuonna 2000. Sen jälkeen

hän oli kymmenen vuotta töissä pitkäaikaisella yhteistyökump-

panillaan Nikella. Nyt hän työskentelee myyntipäällikkönä Suo-

men Urheiluopistolla Vierumäellä.

– Perheeseeni kuuluu vaimoni Sari ja neljä lasta. Lapset ovat

erittäin aktiivisesti mukana urheilussa, mikä on suuri ilo meille

vanhemmille.

– Itse liikun viikoittain. Valmennan lapsiani, joten siinä tulee

samalla itsekin urheiltua. Suosikkiliikuntamuotoni on edelleen

juoksu. Kilometrejä tulee viikossa noin 20–40. Lisäksi pelaan ke-

säisin paljon golfia, tasoitus on nyt 13,0. Mielestäni ihan hyvä

entiselle kestävyysjuoksijalle!

Ville Hautalan poika Wilho edusti Suomea viime kesänä alle 17-vuotiaiden EM-kisoissa 2000 metrin esteissä Georgiassa. Wilho sijoittui ensimmäisissä arvokisoissaan sijalle 16. Kuvassa Wilho vanhempien-sa kanssa.

Tapio Korjus toimii nykyisin Kuortaneen Urheiluopiston rehtorina.

suomi liikkuu

100 lasissa!

Älä turhaan ylilämmitä!Korvausilmaventtiileistä tai rakenteiden lävitse hallitsematto-

masti virtaava korvausilma alentaa viihtyvyyttä ja on riski sekä rakennuksen-, että asukkaiden terveydelle.

Asuinhuoneistojen korvausilman lämmitin

• Sekoittaa ja suodattaa sisään virtaavan kylmän ilman huoneen ylä osaan lämpökerrostuneeseen energiaan ehkäisten vedontunteen• Kiertoilmalämmityksen ansiosta ottoteho vain 1,0 w • Asennus olemassa olevan venttiilin päälle tai uuteen läpivientiin• Makuuhuoneisiin, takkahuoneen korvausilmantuottoon ym.

Ulkoa tuleva raitis ilma

Ulkoilmaputkija suodatin M5

Huoneesta palaava kiertoilma (lämmitysilma)

Puhallin 27 dBA

Mobair 2030S

Vuotoilmat kuriin hallitusti R

Mobair 2075Tuloilmakoje ja ilmanpuhdistin

• Estää hengitysilman pilaavan rakennevuodon• Itsesäätyvä, sopii myös tulo/poistokoneen rinnalle• Ensisijainen lämmitys kiertoilmalla, varalla vastus• Suodattaa sekä ulko- / että kiertoilman

Lue lisää onnistuneista ilmanlaaturemonteista: http://www.scanoffice.fi/fi/asiakastarinat/ilmanvaihtolaitteet/lisaaikaa-koululle-porissa

http://www.scanoffice.fi/fi/asiakastarinat/ilmanvaihtolaitteet/lisaaikaa-koululle-porissa

26 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 27

Aino Havukainen ja sami Toivonen ovat

palkittuja lastenkirjailijoita, joiden tuotan-

toon kuuluu kymmeniä kirjoja ja kuvituksia.

Huippusuosittuja Tatu ja Patu -kirjoja on

myyty jo yli miljoona kappaletta, ja kirjasar-

jan oikeudet on ostettu 21 maahan.

Pariskunnan työtahti on huima: kirja vuodessa. Uuden työstä-

minen alkaa heti, kun edellinen menee painoon.

Tatu ja Patu seikkailevat myös syksyllä teattereihin tulleessa

elokuvassa Kanelia kainaloon, Tatu ja Patu, joka ylsi viime vuo-

den kolmen katsotuimman elokuvan joukkoon.

Lisäksi Sastamalaan on suunnitteilla Tatu ja Patu -talo, josta

on käynnistynyt esiselvitys. Toteutuessaan se olisi elämyskohde

koko perheelle.

Lapsille ei lässytetä

Lastenkirjojen sankarit Tatu ja Patu ovat kotoisin Outolasta, ei-

vätkä he aina osaa toimia samoin kuin meillä toimitaan. Ulko-

puolisina he eivät ymmärrä tekevänsä väärin, mutta lukija nauttii

koomisista yhteentörmäyksistä.

Tatun ja Patun äiti ja isä

Sastamalassa, rakkaudella remontoidussa rintamamiestalossa asuu ja työskentelee

kirjailijapariskunta Tatu ja Patu -kirjojen takana. Hengitys-lehti pääsi tapaamaan heitä

kesken uuden kirjan kiivainta työstämisvaihetta.

TeksTi Tiina salo

– Tatu ja Patu suhtautuvat kaikkeen avoimesti ja he haluavat

hirveästi ymmärtää ja oppia. Eivät he tahallaan ole anarkistisia,

pikemminkin he ovat konservatiivisia luonteeltaan, luonnehtii

Aino Havukainen.

– Ajatuksenamme on kuvata maailmaa sellaisena kuin lapsi-

kin sen näkee – ei pureskeltuna ja pedattuna. Kaikkea ei tarvitse

selittää, sanoo Sami Toivonen.

Tatu ja Patu seikkailevat jo 19 kirjassa. Joukossa on niin

seikkailutarinoita kuin tietokirjoja. Käsittelytapana on toisinaan

parodia jostain tutusta lajityypistä, jonka kautta lapset oppivat

medialukutaitoa.

– On herkullista, kun voimme käyttää erilaisia kerrontatyyle-

jä ja -tapoja. Esimerkiksi käsikirjoissa on oppikirjamainen ote, ja

joulukirjassa disneymäinen hunajainen kertojanääni. Viimeisintä

Tatu ja Patu etsivinä -kirjaa taas luetaan matalalla dekkariäänel-

lä film noir -tyyliin. Lapsi oppii vanhojen kerrontatapojen kieli-

opin, joka näin siirtyy sukupolvelta toiselle, Aino selittää.

– Vaikka lapsi ei tunne lähdemateriaalia, niin hän saa viiteke-

hyksen: mikä se koodi on, mitä sillä tässä kohtaa tarkoitetaan,

huomauttaa Sami.

saM

i To

iVo

nen

ja

ain

o H

aVu

ka

inen

oTa

Va/P

erTT

i nis

on

en

suomi liikkuu

100 lasissa!

28 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 29

saM

i To

iVo

nen

ja

ain

o H

aVu

ka

inen

oTa

Va/k

aTja

Tä

Hjä

Kirjoissa niin kieli kuin kuvituskin ovat hengästyttävän runsai-

ta ja monipuolisia, ja ne tarjoavat hauskoja oivalluksia kaiken-

ikäisille lukijoille. Aino ja Sami tekevät paljon taustatyötä, jotta

sisältö ja kuvat ovat oikein. He pyrkivät myös käyttämään kieltä

rikkaasti ja lukijoita vähättelemättä.

– Kirjojen pitää olla meistä itsestämme hauskoja, silloin väl-

tämme alentuvan lässyttämisen lapsille. Lapset eivät ole tyhmiä,

sanoo Aino.

– Päätarinan ja kehyksen pitää tietenkin olla tosi selkeitä.

Pienimmät katsovat kuvia. On tärkeää, että lapset viihtyvät kir-

jan kanssa ja saavat yhteisen lukukokemuksen aikuisten kanssa.

Kirjojen pitää myös toimia eri-ikäisille: jos vanhempi nauraa jos-

sain kohdassa, niin sehän vain herättää lapsissa uteliaisuuden.

Ymmärtäminen onkin enemmän huumorintaju- kuin ikäkysymys.

– Koko perhe saa yhdessä nauraa samoille asioille. Siksi halu-

amme tehdä kerran vuodessa uuden kirjan, jota perhe yhdessä

odottaa, kertoo Aino.

Aamukampaan päivän tehtävät

Tahti on tiukka ja vaatii kurinalaista työskentelyä. Uuden kirjan

ideointi ja suunnittelu alkaa toukokuussa. Marraskuussa tekstit

ja taitto ovat jo lähes valmiita, ja silloin aloitetaan lopullisten ku-

vien piirtäminen.

– Kun huhtikuussa saamme edellisen kirjan painoon, alkaa

seuraavan suunnittelu saman tien. Laitamme uuden kirjan ideoin-

nin alkuun, jotta voimme lomailla heinäkuussa lasten kanssa. Pel-

kästään piirrustustyöhon on varattava 5-6 kuukautta, Aino sanoo.

Parhaillaan kaksikolla on meneillään uuden, kesällä ilmesty-

vän kirjan työstämisvaihe. Työpäivät venyvät pitkiksi, kun jokai-

nen kuva ja aukeama täytyy saada valmiiksi.

Aino ja Sami työskentelevät suunnitelmallisesti laatimansa ”aa-

mukamman” mukaan. Siihen on merkitty tehtävät joka päivälle.

– Kun toteutettavaa on paljon, se on pakko pilkkoa osiin, jotta

tietää, että se myös valmistuu, sanoo Sami.

Tekeillä oleva kirja on Tatun ja Patun ällistyttävä satukirja,

joka sisältää kuusi satua ja käyttöohjeet niiden lukemiseen.

– Kirja on interaktiivinen ja tosi hauska, ihan erilainen kuin

mikään, mitä olemme tehneet. Se voi toimia hyvin päiväkodeis-

sakin, kun lapset voivat ryhmänä osallistua sen lukemiseen. Ai-

nakin koeyleisö on ottanut sen hyvin vastaan, Aino kertoo.

Ideointi vaatii ajatusten pallottelua

Samanaikaisesti, kun Aino ja Sami työstävät kuumeisesti kir-

jaansa, on heillä jo pohdinnassa sitä seuraavan kirjan aihe.

– Se on joka kerta sellainen musta aukko odottamassa. Aina

sitä miettii, tuleeko tuoreita ideoita, mutta kirja kirjalta se on on-

nistunut, sanoo Sami.

Pariskuntana työskentelyn ehdoton etu onkin yhdessä

ideointi.

– Kommunikaation kautta avautuu paljon enemmän reitte-

jä, joihin ajatus voi mennä. On käynyt jopa niin, että kun toinen

selittää ideaansa, niin toinen ymmärtää sen väärin, josta seuraa

ihan uusia ajatuksia. Se on aika hauskaa! Sami kertoo.

– Viisi kuukautta ideointityöhön on lyhyt aika, koska joka

kirjassa on joku ongelmakohta, johon jäädään jumiin, kuvailee

Aino.

Sujuva lopputulos vaatii myös harha-askeleita. Vanhoista

luonnoksista voi nähdä, kuinka kaukana ensimmäiset versiot

ovat lopullisesta teoksesta.

– Runsaat yksityiskohdat ja pikkuvitsit ovat tavallaan helppo-

ja tehdä, vaikka nekin vievät tottakai aikaa. Mutta se, mikä luki-

jalle näyttäytyy itsestään selvänä, on vaikeampaa, Aino sanoo.

– Kun kerronta rullaa ja kaikki loksahtaa kohdalleen, niin sil-

loinhan lukija menee sinne maailmaan eikä mieti miten se on

toteutettu, Sami toteaa.

”Meillä on hauskaa yhdessä”

Aviopari tapasi yli 25 vuotta sitten, kun molemmat opiskelivat

Lahden muotoiluinstituutissa. Vuodesta 2007 he ovat asusta-

neet kahden tyttärensä kanssa Sastamalassa kirjailija mauri

kunnaksen lapsuudenkodista kunnostamassaan talossa, jossa

on myös valoisa ja tilava työtila.

– Yhdessä eläminen ja yhdessä työskentely sujuvat, koska

viihdymme toistemme seurassa. Meillä on samanlainen huumo-

rintaju, ja meillä on hauskaa yhdessä. Me molemmat rakastam-

me kotona olemista, emmekä halua lähteä täältä mihinkään,

sanoo Sami.

– Me tykkäämme pienimuotoisuudesta, siitä että ärsykkei-

den määrä pysyy rajallisena. Kun toinen menee kauppareissulle,

hänellä on heti paljon kerrottavaa, kun pitää jakaa kaikki, mitä

toinen ei ollut kokemassa, hän nauraa.

– Me riitämme toisillemme. Meillä ei ole edes aikaa harras-

tuksille, sanoo Ainokin.

Yksi harrastus heillä kuitenkin on: he käyvät pitämässä as-

kartelukerhoa Punkalaitumen vastaanottokeskuksen pakolais-

perheille joka toinen viikko.

Tatun ja Patun seikkailut jatkuvat

Maaliskuussa ilmestyy vuonna 2007 Finlandia Junior -palkinnon

saaneen Tatu ja Patun Suomi -kirjan päivitys.

– Kymmenessä vuodessa moni asia on jo vanhentunut. Esi-

merkiksi kännykät ja muu tekniikka on muuttunut, ja populaari-

kulttuurissa on uudet ihmiset: Robinit, Sannit ja Cheekit. Kirjas-

sa uutta on myös suomalainen peliteollisuus, Clash of Clans ja

Angry Birds. Tatu ja Patu seikkailevat Ainon ja Samin kirjoissa

vielä pitkään.

– Tatussa ja Patussa ulkopuolisuuden teema on hyvä työka-

lu, joka mahdollistaa useita eri käsittelytapoja. Tekeminen pysyy

mielekkäänä, kun emme itsekään tiedä, minkälainen uudesta

kirjasta tulee. Se on tavallaan jännittävää, sanoo Sami.

– Tatun ja Patun hauskuus on yllättävien asioiden yhdistä-

misessä. Veljesten raikkaan ulkopuolisen suodattimen läpi

saamme irrotettua tylsistä ja tavanomaisistakin asioista ahaa-

elämyksiä, hän kuvailee.

– Aino tuli aikanaan keksineeksi paremman jutun kuin silloin

tajusimmekaan. Emme arvanneet, mihin kaikkeen ulkopuoli-

suus-teema venyy, sanoo Sami.

30 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 31

Koko ikänsä intohimoisesti liikuntaa harrastanutta Pekka Kandolinia

ei keuhkoahtaumatautikaan ole pystynyt lannistamaan.

– En olisi tässä, jos en olisi piiskan-nut itseäni liikkumaan. Järjettömällä lenkkeilyllä olen pitänyt keuhkoah-taumataudin kurissa.

Näin puhuu helmikuussa 81 vuotta täyttänyt Pekka Kandolin, joka on ko-ko ikänsä harrastanut urheilemista ja liikuntaa.

Pekan ”urheiluhullutus” on saanut hänet liikkumaan hurjia määriä: 134 täysmaratonin lisäksi hän on osallis-tunut muun muassa viidesti 105 kilo-metrin mittaiseen Vaasan marssi -kä-velytapahtumaan, kymmenen kertaa 75 kilometrin Ilkka-hiihtoon, neljäs-ti Finlandia-hiihtoon, neljästi 65 ki-lometrin Botnialoppetiin Oravaisista Vaasaan sekä viidesti Fin5-suunnis-tustapahtumaan.

Pekka Kandolinin kotona on sa-toja mitaleja ja palkintoja, jotka ovat kertyneet kisoista ja tapahtumis-ta vuosikymmenten mittaan. Viime vuodeltakin on kahdeksan mesta-ruusmitalia, joukossa muun muassa

TeksTi Tiina salo kuvaT TiMo HarTikainen

”Järjetön liikunta on pitänyt hengissä”

liitosaappaanheiton maailmanmes-taruus ikäsarjassa. Näiden saavutus-ten arvoa lisää se, että vain pari kuu-kautta ennen kisoja mies oli ollut selkäleikkauksessa.

Eniten hämmästyttää kuitenkin se, että Pekka Kandolin sairastaa keuh-koahtaumatautia, joka oli nujertaa hänet parikymmentä vuotta sitten.

– Kyllähän hengityssairas tasoitus-ta antaa, jos henki ei pelaa. Ei keuh-koahtaumatauti mikään helppo juttu ole, hän myöntää.

Savolaistunut HäjyPekka

Pekka Kandolinin elämään ovat lii-kunta ja urheilu kuuluneet oleellises-ti jo pienestä pitäen.

– Ensimmäinen liikuntatapahtu-ma minulla oli kesällä 1940 järjestetty Suomi–Ruotsi kävelymaaottelu, johon karkasin kotoa nelivuotiaana. Siitä ei-vät vanhemmat ihan tykänneet, hän nauraa.

Mies on alun perin lähtöisin Var-sinais-Suomesta ja asui suurimman osan nuoruuttaan Kiskossa.

– Siellä minä sain tämän urheilu-hullutuksen. Urheilukentällä huo-mattiin, että poika on innostunut ja otettiin mukaan. Siellä oli urheilu-opettajana Antero Kekkonen, joka sai meidät harrastamaan kaikkia yleis-urheilulajeja. Myöhemmin meillä oli nuorisovalmentaja Denis Johansson, entinen olympiajuoksija. Hän pani poikiin vauhtia – talvellakin mentiin kumisaappaissa umpihankeen juok-semaan, muistelee Pekka.

Vuonna 1962 hän muutti Pohjan-maalle viljelemään vaimonsa kotitilaa. Siellä perheeseen syntyi kolme lasta.

– Pohjanmaalla piti sitten opetella hiihtämään. Harrastin retkihiihtoa: parhaimmillaan hiihdin kolmen vii-kon sisällä sekä Ilkan hiihdon, Botnia-loppetin ja Finlandia-hiihdon. Kyllä se kuntoa vaati.

Jo nuorena ”urheiluhullutuksesta” innostunut Pekka Kandolin on saanut keuhkoahtaumataudin pysymään kurissa päivittäisellä liikkumisella.

Hengitys 1–2 • 2017 31

suomi liikkuu

100 lasissa!

32 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 33

Pekka on Lillin ”viikonloppu-sulhanen”. Yhdessä pariskunta harrastaa aktiivisesti liikuntaa ja kilpailemista ikäsarjassaan.

Lisäksi Pekka innostui suunnis-tuksesta ja myöhemmin kilpakävelys-tä. Puhumattakaan juoksusta: täys-maratoneja tuli juostua kaikkiaan 134. Maratonneuvoksen arvonimi tuli kymmenestä Helsinki City Maratho-nista, ja niitä tuli juostua kaikkiaan kolmekymmentä. Viimeinen mara-ton on kuuden vuoden takaa.

Etelä-Pohjanmaalta löytyi saman-henkistä porukkaa Hölkkä- ja kunto-liikuntaseura Häjyistä.

– On valtava etu, jos saa kuntoi-luun henkistä tukea. Minulle on aina löytynyt tukea, eikä ole tarvinnut yk-sin harrastaa. Silloin 90-luvulla, kun sairauteni oli pahimmillaan, minulla meni pitkään niin, että juoksemisesta ei tullut mitään. Silti minut valittiin mukaan joukkueeseen. Kaveri pitivät minusta huolta.

Kolmetoista vuotta sitten tuli elämässä taas uusi käänne. Pekka Kandolin tapasi laivaristeilyllä ny-kyisen kihlattunsa Lilli Korhosen ja muutti hänen perässään Varkau-teen. Pariskunta liikkuu aktiivisesti päivittäin.

– Nykyinen seurani on Leppävir-ran Urheilijat. Mutta Häjynä pysyn

aina – minulle sanottiin, että minä olen Häjy niin kauan kuin elän.

Liikunta pitää taudin kurissa

– Kai minä olen vähän yliluonnol-linen kaveri, sanoo Pekka Kandolin keuhkoahtaumataudistaan.

Lääkärit ovat ihmetelleet, miten hän on pysynyt niin hyvässä kunnos-sa vaikeasta sairaudestaan huolimat-ta. On kuulemma ihme, ettei hän tar-vitse lisähappea.

– Kun on tottunut piiskaamaan it-seään eikä sääli itseään, on liikkumi-nen onnistunut silloinkin, kun on ol-lut tosi vaikeaa.

Pekan keuhkoahtaumatauti puh-kesi 1990-luvulla, kun ikänsä maa-töissä vilja- ja heinäpölyille altistunut mies joutui rakennustyömaalla hio-maan betoniseiniä ilman kunnollisia hengityssuodattimia. Nuorena mie-henä oli myös tullut tupakoitua.

– Vuonna 1994 oli tosi vaikeaa. Taistelin kolme kuukautta elämäs-täni: aamulla en tiennyt, näenkö il-taa enkä illalla näenkö aamua, Pekka muistelee.

Vähitellen vointi parani. Tässä aut-toivat myös ystävät, jotka pitivät yh-teyttä.

– Kaverit Häjyistä soittelivat pe-rään eivätkä jättäneet minua rau-haan. Yksi heistä oli Erkki Kataja-Rahko, joka houkutteli katsomaan, kun hän juoksi Botnia-hallissa. No eihän se katsomiseen jäänyt, ja se-hän oli Erkin tarkoituskin, että saisi minut mukaan. Siitä se hullutus taas alkoi, ja vuonna 1996 olin jo Lakeus marssii -maratonilla.

– Sekin on terapiaa, kun saa heit-tää huulta samanmielisten kanssa, Pekka toteaa.

– Silloin kun Etelä-Pohjanmaal-ta lähdin, niin lääkäri sanoi, että älä unohda tuota elämänmyönteistä huumoria, jos sen unohdat, niin ku-kaan ei tule sinua katsomaan, kun vahtaat nurkkia.

Pekka haluaa kiittää erityisesti or-topedi Antti Latvalaa Etelä-Pohjan-maan keskussairaalasta, joka operoi hänen polviaan moneen kertaan.

– Hän on kolmekymmentä vuotta pitänyt minut maantiellä. Hän sai va-kuutettua, että pitää liikkua, eikä jää-dä kiikkustuoliin.

”Päivääkään en vaihtaisi pois”

Pekka Kandolin kehottaa kaikkia läh-temään liikkeelle voimiensa mukaan. Liikunta on tehokas lääke, ja tärkein-tä ei ole vauhti vaan liikkeelle lähte-minen.

– Ei matka tapa, vaan vauhti, hän huomauttaa.

Pekalla on ollut noin 350 lenkki-päivää vuodessa: juoksua, suunnis-tusta, pyöräilyä, kävelyä ja hiihtoa. Nykyisin on etupäässä kävelyä, hiih-toa ja vesijuoksua.

– Täällä Savossa olen jo jäähdy-tellyt, vaikkei sitä ehkä voi jäähdyt-telyksi sanoa, kun viime vuonnakin huhtikuussa oli selkäleikkaus ja kesä-kuussa oli jo ensimmäiset kisat, hän toteaa itsekin.

– Toisten pitää juoda ja toisten tupa-koida, minun pitää liikkua. Jotain pi-tää tehdä, oli se sitten hyvää tai pahaa.

Kaiken kaikkiaan Pekka on elä-määnsä tyytyväinen.

– Sanon niin kuin Rautavaara, että päivääkään en vaihtaisi pois. Elämä on niin kuin riepumatto, siinä on tummia ja vaaleita raitoja, mutta se on täydellinen.

Keppijumpalla

TeksTi Veera Farin ja jenni junTunen kuvaT Vesa Tyni

Keppijumppa sopii kaiken ikäisille. Keppi on yksinkertainen harjoitteluväline,

mutta se harjoittaa kehoa yllättävän monipuolisesti.

keuhkot kuntoon

keppijumppa on tehokasta ja

mukavaa liikuntaa. Sitä voi

harrastaa ohjatusti ryhmässä,

työpaikalla taukojumppana

tai kotona televisiota katsel-

lessa. Keppijumppa vaikuttaa

kehoon kokonaisvaltaisesti ja se harjoittaa kehon

isoimpia lihasryhmiä. Sen käyttö voimistellessa te-

hostaa liikeratoja ja sen avulla liikkeet on helpompi

hahmottaa. Keppi on oiva väline myös venyttelyyn

– sen avulla venytystuntemus on helppo löytää.

Keppijumppa parantaa rintarangan liikkuvuutta

ja ryhtiä. Kun rintakehä on joustava, keuhkoilla on

tilaa laajentua sisäänhengitysvaiheessa. Monet liik-

keet vahvistavat lapojen välisiä lihaksia ja ohjaavat

olkapäitä taaksepäin. Hyvä ryhti tarvitsee tuekseen

syvien keskivartalon lihasten tukea, ja myös ne vah-

vistuvat keppijumpassa.

Mitä enemmän ikää on, sen tärkeämpää on jal-

kojen, etenkin etureisien lihasten vahvistaminen.

Erilaiset kyykyt tai tuolilta ylösnousut keppi harti-

oilla tai rintakehän etupuolella vahvistavat reisi- ja

pakaralihaksia. Mitä paremmassa kunnossa lihak-

set ovat, sen enemmän energiaa jää voimistellessa

hengitystyöhön.

Keppijumppa on hyvä apu painonhallinnassa ter-

veellisen ravitsemuksen lisäksi. Keppijumppa paran-

taa myös kehonhallintaa ja tasapainoa. Laita keppi

hartioille ja kävele maton reunaa pitkin. Mitä hitaam-

min kävelet, sen paremmin tasapainosi harjoittuu!

MITEN LIIKUN PAHENEMISVAIHEEN JÄLKEEN?

Liikunta heti hengityssairauden pahenemisvaiheen jälkeen on tur-

vallista ja vähentää terveyspalveluiden käyttöä. Aloita liikunta mah-

dollisimman pian. Aloita rauhallisella voimistelulla ja arjen askareilla.

Lisää liikunnan tehoa vähitellen.

MITÄ TEHDÄ, JOS HENKEÄ AHDISTAA?Jos voimistelu aiheuttaa hengenahdistusta, on rauhallinen hengittä-

minen ja uloshengityksen pidentäminen tärkeää. Huulirakohengityk-

sen avulla, jossa hengität ulos pienen huuliraon kautta, uloshengitys

pitenee ja hengitys tasaantuu. Harjoittelua voi jatkaa hengenahdis-

tuksen mentyä ohi.

MIKSI KEPPIJUMPASSA KANNATTAA HENGÄSTYÄ?

Hengästyttävä voimistelu tehostaa hengityssairaan keuhkotuule-

tusta ja liman poistumista hengitysteistä. Koko kehon hapentarve

on helpompi tyydyttää, kun keuhkotuuletus tehostuu. Hengityseli-

mistön tärkein harjoitus on hengästyttävä liikunta.

suomi liikkuu100 lasissa!

Irrota tämä aukeama

ja säilytä keppijumppaohjeet!

34 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 35

1. Ylävartalon kierto

Seiso ryhdikkäästi hartioiden levyisessä

haara-asennossa ja aseta keppi har-

tioille tai rinnan edustalle. Pidä polvet

hieman koukussa ja katse eteenpäin.

Kierrä ylävartaloa ja lantiota vuorotellen

puolelta toiselle. Anna katseen seurata

mukana. Jos alkaa huimata, pidä katse

eteenpäin.

Kiertoliike parantaa rintarangan liikku-

vuutta ja ryhtiä. Kiertojen harjoittelu

kannattaa, sillä ikääntyessä ylävartalon

ja pään kiertäminen vaikeutuu, mikä voi

aiheuttaa kaatumisia yllättävissä tilan-

teissa liikenteessä.

NÄIN PÄÄSET ALKUUN• Keppijumppakepiksi sopii esimerkiksi harjan tai mopin varsi tai apteekeissa myytävä teleskooppi-jumppakeppi.

• Ota kepistä kevyt ote, älä purista.

• Pidä hartiat rentoina liikkeiden ajan.

• Hengitä rauhallisesti.

• Älä pidätä hengitystä.

• Tee liike 10–15 kertaa. Molemmille puolille tehtäviä liikkeitä tulee kymmenen per puoli.

Hartioiden sijaan voit nostaa kepin

rinnalle. Tämä ote sopii myös niska- ja

hartiaseudun ongelmista kärsiville.

2. kyykky

Ota hartioita leveämpi haara-asento ja

avaa polvet ja jalkaterät hieman etuviis-

toon. Aseta keppi hartioille tai rinnan

edustalle. Vie takapuolta taakse ja kyyk-

kää selkä suorana kuin istuisit matalalle

tuolille. Nouse takaisin ylös. Pidä paino

tasaisesti molemmilla jaloilla. Tarkista,

että polvet eivät käänny toisiaan vasten

– silloin liike ei rasita polviniveliä.

Voit helpottaa liikettä istuutumalla tuolille

ja nousemalla ylös. Jos taas kaipaat lisä-

haastetta, nouse varpaille ja nosta keppi

suorille käsille aina ylös noustessasi.

Kyykky voimistaa etureisien ja pakaroi-

den lihaksia, jotka ovat avainasemassa

ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyssä.

Pidä pää selkärangan jatkeena ja katse

alaviistoon.

Vie painoa aavistuksen kantapäille, niin

pakarasi pääsevät töihin.

3. melonta

Ota leveä ote kepistä ja hartioiden levyi-

nen haara-asento. Laita keppi hartioille

tai rinnan edustalle. Pidä polvet hieman

koukussa, hartiat rentoina, lantio paikal-

laan suoraan eteenpäin ja katse ylhäällä.

Tee ylävartalolla isoa melontaliikettä puo-

lelta toiselle, ikään kuin piirtäisit kahdek-

sikkoa ilmaan.

Melontaliike kehittää ylävartalon ja

olkanivelten liikkuvuutta.

4. soutu

Ota hartioiden levyinen ote kepistä ja

nosta se rinnan eteen alaviistoon. Vedä

kyynärpäät taakse kylkien vierestä puris-

taen lapaluita yhteen ja hengitä samalla

sisään. Työnnä keppi rauhallisesti eteen,

pyöristä yläselkä ja hengitä ulos. Pidä

hartiat rentoina koko liikkeen ajan.

Soutuliike vahvistaa yläselän lihaksia la-

pojen välissä ja parantaa rintarangan liik-

kuvuutta.

Purista lapaluita yhteen, kun vedät kyy-

närpäät taakse. Kun työnnät kepin hie-

man alaviistoon, hartiat on helppo pitää

rentoina.

5. kyljenvenytys

Ota leveä ote kepistä. Nosta keppi ylös ja

taivuta ylävartaloa hitaasti puolelta toi-

selle. Kuvittele, että olet kahden seinän

välissä ja tee taivutukset suoraan sivulle.

Anna kylkien venyä. Laske keppi alas ja

toista liike uudelleen.

Liike venyttää kylkilihaksia ja tehostaa

selkärangan liikkuvuutta sivuttaissuun-

nassa.

6. Trapetsitaiteilu

Ota hyvä ryhti ja aseta keppi hartioille

tai rinnan edustalle. Ota katseelle kiin-

topiste edestä noin pään korkeudelta.

Kävele viivaa pitkin niin, että etummai-

sen jalan kantapää koskettaa takim-

maisen jalan varpaita. Kävele mahdolli-

simman hitaasti – se kehittää parhaiten

tasapainoa.

Jos kaipaat haastetta, kävele takaperin.

Viivakävely kehittää tasapainoa, joka

alkaa heiketä jo keski-iän jälkeen. Tasa-

painoharjoitukset ovat tärkeitä kaatu-

misten ehkäisyssä.

Käytä trapetsina lattiasaumaa tai maa-

larinteippiä.

Katso jumppaohjeet

videolta osoitteessa

www.hengitysliitto.fi.

http://www.hengitysliitto.fi

Hengitys 1–2 • 2017 37

Liikuntaryhmistäyhdessäoloa ja hyvää mieltäHengitysliiton liikuntatoiminta täyttää tänä vuonna 30 vuotta.

Hengitysyhdistykset liikuttavat tuhansia ihmisiä eri puolilla Suomea.

TeksTi Tiina salo kuva iina Puolanne

Liikuntaryhmät ja -tapahtumat ovat monessa

yhdistyksessä suosituimpia toimintamuotoja.

Niin myös Lempäälän-Vesilahden Hengitys-

yhdistyksessä, jonka puheenjohtaja Jaana

kettunen toimii myös liikuntaryhmien ver-

taisohjaajana.

– Ryhmissä on vahva yhteisöllisyys ja poissaolot ovat tosi

vähäisiä. Jos joku jää pois tunnilta, niin heti hänen peräänsä ky-

sellään, Jaana sanoo.

Yhteistyötä kunnan kanssa

Jaana Kettunen on ollut aktiivinen hengitysyhdistyksen liikunta-

ryhmissä vuodesta 2001, ensin oppilaana ja sittemmin ohjaa-

jana. Tällä hetkellä hän vetää Sääksjärvellä joka viikko kolmea

liikuntaryhmää.

– Meillä on minun lisäkseni kaksi muuta ohjaajaa, Ritva vi-

rola ja marja-leena nyman. Lempäälässä on kaksi Happiliik-

kujat-ryhmää ja lisäksi kuntosalijumppa- ja tuolijumpparyhmiä.

Näistä entinen ”Silmun kuntosalijumppa” Sääksjärvellä on ko-

koontunut jo 80-luvun lopulta saakka, hän kertoo.

Jaana sai hoidettavakseen myös alun perin kunnan fysiotera-

peutin vetämän iäkkäämpien tuolijumpparyhmän, jota hän nyt

vetää vertaisohjaajan ominaisuudessa.

– Fysioterapeutti muutti pois Sääksjärveltä, ja kunta pyysi mi-

nua ohjaamaan hänen ryhmäänsä. Sitä kautta se siirtyi meidän

hengitysyhdistyksellemme.

Jaana kiittelee Lempäälän kunnan vertaisohjaajatoimintaa,

joka on erittäin vireää. Kunta järjestää vertaisohjaajille kokoon-

tumistilat ja ohjaajan. Paikkakunnalla on nelisenkymmentä ver-

taisohjaajaa, joista noin puolella on oma aktiivinen ryhmä.

Happiliikkuja, eli enemmän happea liikkumalla, on Linde Healthcaren ja Hengitysliiton projekti, joka tarjoaa ohjattua, maksutonta liikuntaa hengityssairaille. Happiliikkuja aktivoi, tukee ja motivoi hengityssairaita liikkumaan tarjoamalla heille turvallista ryhmäliikuntaa ja muiden sairastuneiden vertaistukea.

Happiliikkuja-ryhmät ovat ilmaisia ja kaikille hengityssairaille avoimia. Katso lähimmät ryhmät: www.happiliikkuja.fi

Liikunta hengityssairailla1

• pidentää elinaikaa • vähentää sairaanhoidon tarvetta • vähentää hengenahdistusta • lievittää ahdistusta ja masennusta

Oy AGA Ab, Linde Healthcare, Itsehallintokuja 6, 02600 Espoo, Puhelin 0800 90008, www.linde-healthcare.fi

Linde Healthcare ja Hengitysliitto järjestää ryhmiä ympäri Suomen yhteistyössä paikallisten hengitysyhdistysten kanssa. Ne ovat avoimia kaikille hengityssairaille sairauden tasosta ja diagnoosista riippumatta. Osallistuminen ei vaadi hengitysyhdistyksen jäsenyyttä tai happihoitoa. Katso lähimmät ryhmät ja lisätietoja: www.happiliikkuja.fi

1 Käypä hoito -suositus. (13.6.2014). Keuhkoahtaumatauti. (luettu 30.12.2015)

Happiliikkuja – Uskalla hengästyä

– Liikuntaryhmien vetäminen on antoisaa, olen saanut niistä monta hyvää ystävää, sanoo Jaana Kettunen (vas.). Kuvassa oikealla yhdis-tyksen liikuntavastaava Ritva Virola.

suomi liikkuu100 lasissa!

http://www.happiliikkuja.fihttp://www.happiliikkuja.fihttp://www.linde-healthcare.fi

38 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 39

– Liityin joukkoon heti kun aloitin ver-

taisohjaajana. Mukana on niin yhdistys-

ten ja kunnan omien ryhmien ohjaajia

kuin sellaisia ryhmänvetäjiä, jotka eivät

ole missään yhdistyksessä mukana. Kaik-

ki me olemme eläkeläisiä, Jaana kertoo.

Jaana on aktiivisesti myös itse kou-

luttautunut liikunnanohjaajaksi käymällä

erilaisia kursseja. Hengitysliiton liikunnan

suunnittelijoiden lisäksi opastusta ja tu-

kea hän on hakenut Pirkanmaan muisti-

yhdistyksestä, jonka hallitukseen aktiivi-

nen Jaana myös kuuluu.

– Kävin myös Lempäälän opistolla

aivojumppakurssin, jossa opin mielen-

kiintoisia liikkeitä. Niitä aivojumppaharjoi-

tuksia olen sitten käyttänyt myös hengi-

tysyhdistyksen liikuntaryhmissä.

Retkiä ja tapahtumia

Liikuntaryhmien lisäksi Lempäälän-Ve-

silahden Hengitysyhdistys järjestää mo-

nenlaisia tapahtumia.

– Arkiliikunnan SM-kisoissa Ideapar-

kissa yhdistys hoiti kauppakassipujotte-

lukisaa. Se oli hauskaa, pidimme siellä

vähän showta, Jaana nauraa.

– Lisäksi järjestämme matkoja lähi-

seudun uimahalleihin ja kävelyretkiä

Lempäälän ja Vesilahden nuotiopaikoille.

Niihin varaudumme aina niin, että nuo-

tiopaikalle pääsee halutessaan myös au-

tolla, jotta nekin pääsevät mukaan, jotka

eivät jaksa kävellä.

Yhdistys on ollut myös mukana Idea-

parkin kauppakeskuskävelyissä, joita eri

yhdistykset vetävät vuorotellen tiistaisin.

Kaikenlaista järjestetään. Liikuntata-

pahtumien lisäksi tietenkin myös teatte-

ri- ja muita kulttuurimatkoja.

Jaana rohkaisee kaikkia tulemaan

mukaan. Porukassa saa vertaistukea ja

hauskaa yhdessäoloa.

– Vaikka liikunnan merkeissä kokoon-

nutaankin, niin samalla vaihdetaan kuulu-

misia muutenkin. Ryhmästä saa myös tie-

toa ja opastusta ongelmiinsa. Olemmekin

nauraneet, että jos ryhmässä ei saa vas-

tauksia sairauteensa liittyviin kysymyksiin,

on avannut suunsa väärässä paikassa!

Liikunta on hyvä lääke

Jaana sai astmadiagnoosin vuonna 2001.

Saman tien hän liittyi hengitysyhdistyk-

seen ja rupesi käymään liikuntaryhmissä.

– Minulle osui todella hyvä lääkäri,

joka sai lääkityksen heti kohdilleen. Hän

oli kova liikunnan puolestapuhuja, joka

sai minut innostumaan hengitysyhdis-

tyksen liikuntaryhmistä. Siihenkin saakka

olin kyllä lenkkeillyt ja pyöräillyt normaa-

liarjessani.

Jaana huomasi, että jos liikkui riittä-

västi, oli parempi olla. Liikunnan avulla

hän pystyi myös vähentämään lääki-

tystään.

– Sain omahoito-ohjeen, jonka mu-

kaan tiedän, miten lääkitsen itseäni mis-

säkin tilanteessa. Hoito on onnistunut

hyvin niillä ohjeilla, hän kertoo.

– Olen sitä mieltä, että liikunta on erin-

omainen lääke astmaan ja muihin hengi-

tyssairauksiin. Kunpa yhä useampi innos-

tuisi lisäämään liikuntaa, vaikka vain

viisitoista minuuttia kerrallaan.

– Tulokset osoittavat, että myös hy-vinvoivalta näyttävällä ihmisellä voi olla puutetta välttämättömistä ravin-toaineista. Hän voi myös olla virhera-vitsemusriskissä, sanoo dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ra-vitsemus Gery ry:stä.

Tutkimuksessa oli mukana 900 sekä kotona että pitkäaikaishoidos-sa asuvaa. Tutkimuksessa todettiin myös, että proteiinin ja suojaravin-toaineiden alhaiseen saantiin vaikut-ti runsas sokerin saanti. Mitä huo-nokuntoisempi ikääntynyt oli, sitä todennäköisemmin suuri osa hänen energiansaannistaan kertyi sokerista.

Runsas sokerin saanti oli yleistä erityisesti pitkäaikaishoidossa asuvil-la. Kotona asuvilla tilanne oli parempi, sillä heistä vain pieni osa sai paljon so-keria.

– Makuaistin heikentyessä ikään-tyneet voivat korvata muuta ruokaa makeilla, helposti syötävissä olevilla ruoilla. Niiden ja sokeria sisältävien mehujen käyttö vähentää ruokavali-on ravintoainetiheyttä, kertoo FT Satu

saanti liian vähäistä ikääntyneillä

Proteiinin

Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan 77 prosenttia tutkituista ikääntyneistä

sai ravinnostaan suositeltua vähemmän proteiinia. Suojaravintoaineista folaatin

sekä D- ja E-vitamiinin suosituksia vähäisempi saanti oli yleisintä.

TeksTi anne leinonen kuvaT sHuTTersTock

Jyväkorpi Gery ry:stä. Ravintoaineti-heys kuvaa ruoan ravintoainesisältöä suhteessa ruoan sisältämään energia-määrään.

Sairaudet lisäävät riskiä virhera

vitsemukseen

Riski virheravitsemukseen kotona asuvilla, terveillä ikääntyneillä on seitsemän prosenttia. He saivat myös parhaiten ravintoaineita. Riski virhe-ravitsemukseen kasvaa, kun sairauk-sia on enemmän. Virheravitsemus yhdistyi tutkimuksessa ikään, nais-sukupuoleen, sairauksiin, huonoon kuntoon, pitkäaikaishoitoon ja alhai-seen painoindeksiin.

Ravitsemussuunnittelijoilla ja -te-rapeuteilla onkin terveydenhuollossa runsaasti työsarkaa, toteavat Suomi-nen ja Jyväkorpi.

– Ruokavalion laadun parantami-seen ja proteiinin saannin kasvatta-miseen on selvä tarve kaikissa ikään-tyneiden ryhmissä. Monesti myös kasvisten saanti on ikääntyneillä lii-an vähäistä. Erityisen tärkeää riittävä proteiinin saanti ja ruokavalion hyvä laatu on niillä, jotka muutenkin syövät hyvin vähän, Jyväkorpi sanoo.

Gery ry on yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa tuottanut käytännönläheistä materiaalia käytet-täväksi ikäihmisten ravitsemusneu-vonnassa. Voimaa ruuasta -projektissa on tuotettu muun muassa proteiini- ja kasviesite, verkkosivut, kurssinohjaa-jan käsikirja ja työkirja osallistujille. Materiaaleihin voi tutustua osoittees-sa www.gery.fi.

Hengitysyhdistykset

ovat merkittäviä

liikuttajia kunnissa.

Vuosittain yhdistysten

liikuntaryhmiin ja

tuettuun omatoimiseen

liikuntaan osallistuu

noin 6 500 henkilöä ja

liikuntatapahtumiin ja

-tempauksiin vähintään

saman verran.

Ryhmiä ohjaa satakunta

ammattiohjaajaa

ja saman verran

vertaisohjaajia.

http://www.gery.fi

40 Hengitys 1–2 • 2017 Hengitys 1–2 • 2017 41

Uusittuja oppaita savuttomuudesta

VTT Hanna Salminen

aloitti Hengitysliiton

viestintäpäällikkönä

joulukuussa. Hän on

aiemmin toiminut

monipuolisissa vies-

tinnän kehittämisen

tehtävissä.

Sisäilmasta sairastuneiden kuntoutumis kokeilu käynnistyy Jyväskylässä

Harvinaisten sairauksien päivänä 28.

helmikuuta muistutettiin harvinais-

sairauksien tutkimuksen tärkeydestä

ja merkityksestä ihmisten elämään,

hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Harvi-

naisten sairauksien päivää vietetään

maailmanlaajuisesti vuosittain helmi-

kuun lopussa. Tämän vuoden teema

oli harvinaissairauksien tutkimus.

Tutkimus auttaa tunnistamaan ai-

emmin tuntemattomia sairauksia ja li-

sää ymmärrystä harvinaissairauksista.

Se auttaa lääkäreitä oikean diagnoo-

sin määrittelyssä ja antaa harvinaissai-

raalle tietoa sairaudestaan. Se voi myös

johtaa uusien hoitojen kehittämiseen ja

jopa parannuskeinon löytämiseen. Har-

vinaiset-verkosto järjesti päivän aikana

tapahtumat kaikissa yliopistosairaaloiden

harvinaisyksiköissä.

Harvinaiset-verkosto on valtakunnal-

linen harvinaistyötä tekevien sosiaali- ja

terveysjärjestöjen yhteistyöverkosto.

Hengitysliitto on yksi verkoston jäsenjär-

jestöistä.

Hengitysliitto toteuttaa vuoden 2017

aikana Jyväskylässä sisäilmasta sairas-

tuneiden kuntoutumiskokeiluhankkeen.

Tavoitteena on edistää sisäilmasta sai-

rastuneiden kokonaisvaltaista hyvin-

vointia ja elämänhallintaa kehittämällä

heidän tarpeeseensa sopivaa kuntou-

tumispalvelua yhdessä heidän kans-

saan. Kuntoutumiskokeilun tavoittee-

na on antaa osallistujalle työvälineitä,

Sisäilma haltuun –

Tutkimus tuo toivoa harvinaisen sairauden kanssa elävillekoonnuT anne leinonen

Mer

vi P

uola

nne

Suomen Ash on julkaissut Väitteitä

ja faktaa –sarjassa uudistetut op-

paat sähkösavukkeista, nuuskasta

ja vesipiipuista. Oppaiden sisältö on

päivitetty vastaamaan viime vuonna

voimaan tulleen tupakkalain sisältöä

ja samalla ne saivat uuden ulkoasun.

Esitteet ovat tarkoitettu apuvä-

lineeksi käytännön savuttomuus-

töitä tekeville ammattilaisille.

Hanna Salminenviestintäpäälliköksi

päivätyökeräys Educa-messuilla

Hengitysliiton Sisäilma haltuun-

päivätyökeräys oli näyttävästi esillä

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n

Educa-messuilla Helsingissä 27.–28.

tammikuuta. Hengitysliiton ja Sisäil-

mayhdistyksen y