1974 - gtktupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_011_osa_2.pdf · 122 2042 02 karkkila 2042...

S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1

TVL : n I-Tämeen piiriss a

Geoh)gin tutkimusJ.aito s

1974

o .Kurk-IJ.-2 en

Jou%.o Niemeln.

Jaakko TiLhanon

SISÄLLYSLUETTELO

OSA II

Sivu 122 Karttalehti 2042 KARKKILA

155

2131 HÄMEENLINNA

204

"

2132 VALKEAKOSKI

222

2141 KANGASALA

235

2142 ORIVESI

122

2042 0 2

KARKKILA 204 2

Karttalehti204202 Vuotinainen

Muodostuma 1, Ruotsinkyl ä

Lajittunut. rf_'unamuodostuma . Kerrospaksuus on 2-5 metriä . Pinta.-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa jossain määrin asutus .

Kokonaismassarnäärä on 120 .000 m 3 , josta arvioitu 13 20 . 000 nrj ,

C 100 . 000 rn - .

Muodostuma 2, Isosuo I

Supra-akvaattinen harju: aines on karkeaa ja sisältää murskauskelpoista ai-

nesta . Aineksen peseytyneisyys on heikko, mistä syystä siinä on Iietteitä .

Harjun lievealueet puuttuvat kokonaan. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa B .

Kokonaismassamäärä on 500 . 000 rn3 , josta arvioitu A 25 . 000 rn 3 ,

B 275 .000 m6 , C 200 . 000 m3 . Muodostumasta on diakuvia gt :n arkistossa .

Muodostuma 3, Isosuo I I

Edellisen rnuodostuman kapea jatke . Tyypiltään se on samanlainen kuin

muodostuma 2 . Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamä.ä.rä on 300 . 00 0

m3, josta arvioitu A 15 . 000 m 3 , B 150 .000 m 3 , C 135 .000 m3 . Muodostu -

masta on diakuvia gt :n arkistossa .

Muodosturna 4, Iso Paastojärvi

Soraa ja murskausainesta käsittävä harju . Lievealue puuttuu tyystin . Kerros -

paksuus vaihtelee 2-20 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 20 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa lietteisyys .

Kokonaismassamä ärä on 1 milj . rn3 , josta arvioitu A 50 . 000 rn3 , 13 600 . 000

m3 , c 350 . 000 m3 . Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa .

123

2042 0 2

Muodostuma 5, Kivikor i

Ryhmä harjukumpuja ja -selänteitä. Hiekkainen harjun lievealue puuttuu .

Kerrospaksuus on 3-8 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 1J. ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa lietteisyys .

Kokonaismassamäärä on 450 . 000 m3 , josta arvioitu A 20 . 000 m3 ,

B 230 . 000 ni 3 , C 200 . 000 rn3 , Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa .

Muodostama 6, Orhilammi

Muodosturna on tyypiltään samanlainen kuin muodostumat 3, 4 ja 5 . Kerros -

paksuus on 2 -5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha .

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 170 . 000 m 3 , josta arvioitu

A 10 .000 m3 , B 80 . 000 m3 , c 80 .000 m3 .

Karttalehti 2042 03 Räyskälä

Muodostuma 1, Pikku Ilmetty I

Pernunn:ummelle päättyvän harjun osa . Sen pinnalla on paikoin 0, 5-1 m

moreenia . Kerrospaksuus on soravaltaisessa selänteessä yli 10 metriä ,

hiekka-alueella muutamia metrejä . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

1, 63 milj . m 3 , josta arvioitu A 30 . 000 m3 , B 500 . 000 m3 , c 1, 1 milj . m3 .

Muodostuma 2, Mustalampi I

Lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin . Muodos-

tumassa ei ole leikkauksia . Pinta .-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 80 . 000 in3 , josta arvioitu B 15, 000 m 3 , c 65 . 000 m3 .

Muodostuma 3, Mustalampi II

Moreenipeitteinen lajittunut reunamuodostuma . Moreenin paksuus on etelä -

osassa 0, 5-1 m, pohjoisreunalla se saattaa olla 2 m . Kerrospaksuus vaih-

telee 2-20 metriin . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais-

massamäärä on 1 milj . m 3 , josta arvioitu A 30 . 000 m 3 , B 490 . 000 m3 ,

C 480 . 000 m 3 . 1\Mluodosturnasta on diakuvia gt :n arkistossa .

Muodostuma 4, Pikku Ilmetty I I

Moreenipeitteinen harjuselänne . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 5 ha . Aines on pääluokkaa 13 . Kokonaismassamäärä on 300 . 000 m 3 , josta

arvioitu A 15 . 000 ni 3 , B 150 .000 in3 , c 135 .000 in 3 .

124

2042 0 3

Muodostuma 5, Mustalampi III

Moreenipeitteinen harjuselänne . Moreeni ei tuota haittaa soranotossa . Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B .


B 160 . 000 m 3 , c 140 .000 m3 .

Muodostuma 6, Pernojärvi

Moreenipeitteinen harjuselänne ja sen länsipuolinen laakio . Moreenin pak-

suus on ilmeisesti 1-2 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,5 milj . m3 ,

josta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 520 . 000 rn3 , C 960 . 000 m 3 .

Muodostuma 7, Ruokolamp i

Pernunnummeen kuuluva muodostuma . Sen keskellä on vallimainen, moree-

nin peittämä reunamuodostuma, edellisen molemmin puolin laajat, mutt a

pohjavedenpinnan lähellä olevat hiekkatasanteet . Kerrospaksuus reunamuo-

dostumassa on 2-10 metriä, muualla noin 2 metriä . Muodostumassa ei ol e

leikkauksia . Pinta-ala on 327 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 8, 7 milj . m3 , josta arvioitu B 1,4 milj . m3 , c 7, 3 milj . m 3 .

Muodostuma 8, Tervalampi I

Hiekkaesiintymä, jonka päällä on Tervalammin pohjoispuolella moreenia .

Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia .


600 . 000 m 3 , josta arvioitu B 90 . 000 m 3 , c 510 . 000 m3 .

Muodostuma 9, Tervalampi I I

Matala hiekkaesiintymä. Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C,

arvioitu 50 .. 000 m3 .

Muodostuma 10, Tervalampi III

Matala hiekkaesiintymä . Se on vain 1-3 m pohjavedenpinnan yläpuolella .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluok-

kaa C, arvioitu 200 . 000 m3 .

Muodostuma 11, Tervalampi PJ

Matala (1,5 m), merkityksetön hiekkaesiintymä. Pinta-ala on 11 ha. Aine s

on pääluokkaa C, arvioitu 165 . 000 m3 .

125

2042 0 3

Muodostuma 12, Myllylampi

Laaja hiekkaesiintymä . Myllylammen pohjoispuolella on kerrospaksuu s

3-5 metriä. Siellä on myös karkein aines . Hiekkavaltainen eteläosa on

1-3 metriä pol : javedenpinnan yläpuolella . Pinta-ala on 228 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 6, 7 milj . m3 , josta arvioitu

B 200 .000 m 3 , c 6,5 milj . rn3 .

Muodostuma 13, Pernunnummi I

Reunamuodostuman länsiosa, joka jatkuu Portaan suuntaan harjuna . Perno-

järven eteläpuolella on kerrospaksuus 20-30 metriä . Soravaltainen alue on

muualla 5-20 metriä paksu, hiekkavaltaiset alueet ovat ohuita, 2-8 metriä .

Pohjoisosan selänteen päällä on seismisen luotauksen mukaan 1-2 metri ä

moreenia . Pinta-ala 960 ha . Aines koko muodostumassa on pääluokkaa C ,

laajoilla osa-alueilla kuitenkin pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä o n

52 milj . m 3 , josta arvioitu A 2 milj . m 3 , B 20 milj . m 3 , c 30 milj . m3 .

IVMuodostuma 14, Pernunnummi I I

Laajan Pernunnummen itäisin osa . Sen eteläreunaa kulkee soravaltainen

harju. Muut osat ovat verraten vähän (1,5-4 m) pohjavedenpinnan yläpuolel-

la . Kairausten perusteella on kuitenkin todettu, että muodost .uma jatkuu

pohjaveden alle 10-20 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 340 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittavat mandol-

lisesti maisemansuojeluseikat . Kokonaismassamäärä on 11,7 milj . m 3 , jos -

ta arvioitu A 100 . 000 rn 3 , B 1,73 milj . m3 , c 9, 87 milj . m3 .

Muodostuma 15, Tourjä rvi

Muodostuma käsittää rinnakkaisia harjuselänteitä. Eteläinen pääselä.nn e

sisältää kivistä soraa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin. Pinta-ala on

114 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 6 milj . m3 , josta

arvioitu A 200 . 000 m3 , B 2, 9 milj . m 3 , c 2, 9 milj . m 3 .

Muodostuma 16, Syvälahti

Edellisen jatke . Pohjatasona on pohjoisosassa pohjavesi, eteläosassa kallio .

Kerrospaksuus on 2-10 metriä . Pinta-ala on 69 ha . Aines on pääluokkaa B .

Muodostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus . Kokonaismassamäärä on

5 milj . m 3 , josta arvioitu A 400 . 000 m 3 , B 2,7 milj . m3 , C 1, 9 milj . m3 .

126

2042 0 3

Muodostuma 17, Laakasalo

Harjutasanne, jonka paksuus on n. 10 metriä . Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 3 milj . m3 , josta arvioitu B 900 . 000 m 3 , c 2, 1 milj, m3 .

Muodostama 18, Räyskäl äHiekkaesiintymä, jonka pohjatasona lännessä on kallio, muualla pohjavesi .

Leikkausten perusteella aines on lähes kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-10 metriin . Pinta-ala on 34 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodos-

tuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 1, 6 milj, m3 , jos -ta arvioitu B 100 . 000 m 3 , C 1,5 milj . m3 .

Muodostuma 19, Kaartjärvi

Har. jusaar. ien ja -selkien muodostama jono . Niitten käyttöönotto ei ole mie-

lekdstä maisemansuojelun kannalta .

Muodostuma 20, Lakeenummi

Itäosa laajasta III Salpausselän reunamuodostumasta . Seismisen luotauksen

mukaan pinnalla on moreenia . Sen alla on todennäköisesti lajittunutta aines -

ta. Eteläosassa ei moreenia ole . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m3 ,

josta arvioitu B 200 . 000 m 3 , c 800 . 000 mn3 .

Muodostuma 21, Kauhajärv i

Muodostuma näyttää olevan harjuselänne, jonka päällä on moreenia . Kerros -

paksuus on 2-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

44 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2, 5 milj . m `' , josta

arvioitu A 100 . 000 m 3 , B 900 . 000 m 3 , C 1, 5 milj . m3 .

Muodostuma 22, Ympyr:äisenrnäki

Luonteeltaan selvittämättä jäänyt muodostuma . Se kuuluu III Salpausselkään .

Siinä on ilmeisesti lajittunut ydin ja pinnalla moreenia .

Karttalehti 2042 04 Karkkil a

Muodostuma 1, Kotarnäki I

Lajittunut reunamuodostuma, Aines on varsinkin pinnalla heikosti peseytynyt-

tä ja lohkareista . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin . Pinta-ala on 18 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1 mIlj . m 3 , josta arvioitu

A 40 . 000 m3 , B 460 . 000 rn 3 , C 500 . 000 rn 3 .

127

2042 04

Muodostuma 2, Kotamäki II

Pieni lajittunut kumpu . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu50 . 000 m 3 .

Muodostuzna 3, Kotamäki III

Matala lajittunut reunamuodostuma . Aines on kokonaan hienoa hiekkaa .Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 100 . 000 m 3 .

Muodostuma 4, Kotamäki IV

Lajittunut reunamuodostuma . Paksuimmat osat ovat n. 5 m ja saattavatsisältää jonkun verran soravaltaista ainesta . Muodostumassa ei ole leik-kauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamääräon 120 .000 rn3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , c 100 . 000 m3 .

Muodostuma 5, Kotamäki VPieni pinnalta lohkareinen reunamuodostuma . Pinta-ala on 0, 5 ha. Aine son pääluokkaa C . arvioitu 20 . 000 m 3 .

Karttaleliti 2042 05 Ilunsal a

Muodostuma 1, Ilakoissu oKorkea harjuselänne . Soran yhteydessä on todennäköisesti myös murskaus-kelpoista ainesta . Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 metriin. Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha. Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamaara on 1, 2 milj . rn 3 , josta arvioitu B 400 . 000 m 3 , c 800 . 000 m3 .

Muodostuma 2, Kuusela

Pieni Salpausselkävyöhykkeen muodostuma . Kerrospaksuus on 2-6 metriin .Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 80 . 00 0

m 3 , josta arvioitu B 30 . 000 m3 , c 50 . 000 m3 .

Muodostuma 3, Syymälammi

Osa pitklliäisharjusta . Kerrospaksuus on 2-12 metriä . Muodostumassa eiole leikkauksia . Pinta-ala on 90 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassa-

määrä on 7 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 . 000 m 3 , B 3, 5 milj . m 3 ,C 3, 4 milj . m 3 .

128

2042 0 5

Muodostuma 4, Teleninnummi

Harjuselänne, jossa on selvä soravaltainen ydin . Laajojen hiekkaisten lieve -

alueitten vuoksi koko muodostuma on luettu hiekkavåltaiseksi. Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-20 rnetriin . Pinta-ala on 128 ha. . Aines on pääluokkaa C . Koko-

naismassamäärä on 11, 2 milj . m 3 , josta arvioitu A 300 . 000 m3 , B 3, 6 milj .

m3 , c 7, 3 milj . m3 .

Muodostuma 5, Metsälä

Lajittunut reunamuodostuma . Maksirr. ipaksuus on 15 metriä . Muodostumas-

sa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 160 . 000 m. 3 , josta arvioitu A 10 . 000'm3 , B 50 . 000 m 3 ,

C 100 . 000 m3 .

Muodostuma 6, Raiski o

Reunamuodostuma, joka ilmeisesti on lajittunut . Kerrospaksuus on pieni:

2-6 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 160 . 000 m 3 , josta arvioitu

B 30 . 000 m 3 , c 130 . 000 m 3 .

Muodostuma 7, Mäenpää

Suuri harjun delta. Morfologian perusteella se sisältää kivistä soraa pak-

suimrnissa osissaan . Lievealueet lännessä ja etelässä ovat hiekkaa . Ker-

rospaksuus soravaltaisella alueella on 10-20 metriä, muualla 2-10 metriä .


kaa. B . Kokonaismassamäärä on 25 milj . m3 , josta arvioitu A 1 milj . m3 ,

B 12 milj . m3 , c 12 milj . m 3 .

Muodostuma 8, Palolamm i

Suuri harjumuodostuma . Soravaltainen osa sisältää A- ja B-luokkaa yhteen -

sä yli 50 % . Lievealueet ovat lähes kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on

2-20 metriin . Pinta-ala on 480 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 57 milj . m3 , josta arvioitu A 3 milj . m3 , B 24 milj; m3 , C 30 milj .3m .

Muodostuma 9, Luutasuonharj u

Osa pitkittäisharjuselännettä . Muodostuma on huomattavan paksu (10-20 m )

ja ainekseltaan karkeaa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

68 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 8 milj . m 3 , josta

arvioitu A 300 . 000 m3 , 13 3, 8 milj . m3 , c 3, 9 milj . m 3 .

129

2042 05

Muodostuma 10, Kotimäki

Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha ,

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 140 . 000 m 3 , josta arvioi -

tu B 40 . 000 rn3 , C 100 .000 rn. 3 .

Muodostuma 11, Pilpala

Harjun laajentuma . Kerrospaksuus on laajoilla alueilla 10-20 metriä . Var -

sinkin pohjoiseen suuntautuva soravaltainen alue on lupaava A-luokan suh-

teen . Pinta-ala on 252 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

29 milj . m 3 , josta arvioitu A 1 milj . m3 , B 12 milj . m 3 , c 16 milj . m 3 .

Muodostuma 12, Rautasuo

Harjumuodosturna, jonka pohjatasona on pohjaveden ohella myös kallioperä .

Geologisin perustein on pohjoisosan selänteet arvioitu soravaltaisiksi . Ker-

rospaksuus vaihtelee 2-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pin-

ta-ala on 106 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 6 milj . mn 3

josta arvioitu B 1 milj . m3 , c 5 milj . m3

Muodostuma 13, Nummenpä ä

Epämää.räin.en., kalliokumpujen rikkoma muodostuma . Saran esiintyminen on

epätodennäköistä . Pinnalla on lievealueilla karkeaa hietaa . Kerrospaksuus

on k . m . 4 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 30 ha .

Aines on pääluokkaa C, arvioitu 1, 2 milj . m 3 . Muodostuman käyttöä rajoit-

taa asutus ja viljelykset .

Muodostama 14, Komionsuo

Lajittunut muodostuma, joka käsittää hiekkakentän sekä siitä kohoavia se-

länteitä. Selänteissä saattaa soran osuus olla 30-40 % . Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta.-ala on

19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 . 000 m 3 , josta

arvioitu B 60 . 000 m3 , c 540 . 000 m3 .

Muodostama 15, Rytökorpi

Laakea hiekkaesiintymä . Pinnalla on paikoin karkeaa hietaa . Kerrospaksuu s

on 2-5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 24 ha.

Aines on pääluokkaa C, arvioitu 600 .000 m3 .

130

2042 0 5

Muodostuma 16, Leirinnummi

Osa laajaa harjun lievealuetta . Kerrospaksuus on pääasiassa 4-5 m, liepeil-

lä vain 1-3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 94 ha .

Aines on pääluokkaa C, arvioitu 3, 8 milj . m3 .

Muodostuma 17, Saarenoj a

Harjukumpuja käsittävä muodostuma . Korkeimmissa kurnmuissa saattaa

esiintyä soraa 20-30 % . Kerrospaksuus on 2-8 metriä. Muodostumassa ei

ole leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha.. Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 350 . 000 m J , josta arvioitu B 50 . 000 m3 , c 300 . 000 m 3 .

Muodostuma 18, Joensuu

Pieni lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä . Pinta -

ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 80 . 000 m3 ,

josta arvioitu B 10 . 000 m3 , c 70 . 000 m3 .

Muodostuma 19, Summa

Pieni, matala harjumuodostuma . Merkitys on vähäinen. Pinta-ala on 1,5 ha .

Aines on pääluokkaa C, arvioitu 45 . 000 m 3 .

Muodostuma 20, MieholammetHarjualue, jossa on lukuisia pinnalta lohkareisia kumpuja sekä selänteitä .

Aines on luokitel.tavissa soravaltaiseksi . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa sen liet-

teisyys . Kokonaismassamäärä on 280 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 000 m3 ,

B 160 .000 m3 , C 110 .000 rn3 .

Muodostuma 21, Nenälasit

Muodostuva on geologisesti n . s . matalaan veteen syntynyt harju . Siinä on

ydinkumpuja, harjun lievehiekat puuttuvat . Kerrospaksuus on 3-6 metriä.

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa

B . Kokonaismassamäärä on 300 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 000 m3 ,

B 190 . 000 m 3 , C 100 . 000 m 3 . Muodosturnasta on diakuvia gt :n arkistossa .

131

2042 0 5

Muodostuma 22, TuomistoMonihaaraiseen harjuun kuuluva muodostuma . Korkeimmat osat saattava t

olla soravaltaisia . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin . Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 580 . 000 m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 m 3 , c 480 .000 m 3 .

Muodostuma 23, Koivisto

Kalliomäen itärinteeseen nojaava reunamuodostuma . Korkein osa sisältää

ilmeisesti myös soraa . Kerrospaksuus on 2-10 metriä . . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 550 . 000 m 3 , josta arvioitu B 200 .000 m3 , C 350 .000 m3 .

Muodostuma 24, Välppikar i

Harjukumpuja ja selänteitä käsittävä muodostuma, joka geologisen perus-

tein on arvioitu soravaltaiseksi . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 650 . 000 m3 ,

josta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 330 . 000 m3 , c 300 . 000 rn3 .

Muodostuma 25, Katajahuhdanmäki

Epämääräinen muodostuma, geologisesta ehkä reunamuodostuma tai laakson -

täyte . Tieleikkausten perusteella aines on pääasiassa hiekkaa . Soran löyty-

minen on todennäköisintä luoteisrinteen puolella . Kerrospaksuus vaihtelee

3-10 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on27 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaisinassa.määrä on 1,4 milj . m 3 , josta arvioitu

B 200 .000 m 3 , C 1,2 milj . m3 .

Muodostura 26, Laihua

Lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus on pääselänteessä varsin suuri ,

10-15 m . Soran esiintyminen pääselänteessä on todennäköistä . Muodostumas-

sa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 650 . 000 m3 , josta arvioitu B 250 . 000 m 3 , c 400 . 000 m 3 .

Muodostuma 27, Nummensyrj äHarjumuodostuma, jonka keskiosissa on ilmeisesti soraa lähes 50 % ainek-

sesta . Lievealueet ovat hiekkaa . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj . m3 , josta arvioitu A 20 . 000 m 3 ,

B 880 . 000 m 3 , C 1,3 milj 3. m .

132

2042 0 5

Muodostuma 28, Teväntö 1

Reunamuodostuma, jonka lajittuneisuus ei ole täysin varma . Muodostumas-sa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-massarnä irä on 250 . 000 m3 , josta arvioitu B 70 . 000 m3 , C 180 . 000 m3 .

Muodostuma 29, Teväntö I I

Lajittunut reunamuodostuma . Pohjoisrinteen puolella aines on heikosti sora -valtaista . Eteläpuoli on hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on k. m . 7 m .Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

280 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 220 . 000 m3 .

Muodostuma 30, SinerväReunamuodosturna . Pinta on pohjoisrinteellä ja laella lohkareinen . Ilmeisestimuodostamassa on moreenia laattoina . Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C .Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa asutus . Kokonaismassamäärä on

600 . 000 m3 , josta arvioitu B 250 . 000 m3 , c 350 .000 m 3 .

Muodostuma 31, SillanpääReunamuodostuma . Leikkausten ja muitten seikkojen perusteella se on käsi-

tettävä hiekkaesiintymäksi. Pintaosissa ja lievealueilla tavataan hieno a

hiekkaa ja karkeaa hietaa. Kerrospaksuus on 5 metrin tienoilla . Pinta -ala on

26 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 1, 3 milj . m 3 .

Muodostuma 32, Keloissu o

Ryhmä lajittuneita kumpuja . Kerrospaksuus on 2-8 metriin . Muodostumiss a

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on yht . 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu 13 80 . 000 m 3 , c 120 . 000 m 3 .

Muodostuma 33, Harr i

Lajittunut muodostuma. Aines saattaa olla osaksi lietteistä ja moreenia

sisältävää . Kerrospaksuus on k . m . 4 metriä . Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaisniassainäärä

on 300 . 000 m 3 , josta arvioitu B 60 . 000 m3 , c 240 . 000 m3 .

133

2042 0 6

Karttalehti 2042 06 Topen o

Muodostuma 1, Kaakkomäk i

Länsiosa harjun laajenturnasta . Paksumpi itäosa on karttalehdellä 2042 0 9

(Loppi) . Sora,raltaisten osien. aines on lietteistä ja pintaosasta varsin kivis-

tä . Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä 20 metriin . Pinta-ala on

50 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaisrnassamää.rä on 3, 5 milj . m3 , josta

arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1 milj . m 3 , C 2,4 milj . m3 .

Muodostuma 2, Kä.rpänoj a

Har ju.muodosturna, joka pienuutensa vuoksi on merkitykseltään vähäinen .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C ..

Kokonaismassarnäärä on 50 . 000 rn3 , josta arvioitu B 10 . 000 m3 , c 40 . 000 m3 .

Muodostuma 3

I-iarjumuodost.uma . Ydinosa on soraa, liepeet hiekkaa . Kerrospaksuus on

pieni, 1-3 m . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 70 .000 zn3 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 , c 50 . 000 m3 .

Muodostuma 4, Kuitikas

Suuren harjun lievealuetta . Pohjatasona on etelässä ja idässä kallio, pohjoi-

sessa pohjavesi . Aines on hiekkaa, joskin Pikku Punelian länsipuolisess a

selä.nteessä saattaa olla soraa . Kerrospaksuus on 3-12 metriin . Pinta-ala

on 66 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3,5 milj . rn3 ,

josta arvioitu B 700 . 000 m. 3 , C 2, 8 milj . m3 .

Muodostuma 5, Sylkkiöt

Harjuun kuuluva soravaltai.nen selännejono ja sen itä- sekä pohjoispuolise t

hiekkavaltaiset alueet . Kerrospaksuus on 4-12 metriä . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 105 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massainäärä on 13 milj . m3 , josta arvioitu A 350 . 000 m 3 , B 4, 650 milj . m. 3 ,

C 8 milj . m 3 .

Muodostuma 6, Pilkutin

Lajittunut muodostuma . Kerrospaksuus on 4-10 metriä . Muodostumassa e i


mää_r. ä on 1,7 m ilj . rn 3 , josta arvioitu B 500 . 000 m 3 , C 1, 2 milj . rn3 .

134

2042 0 6

Muodostuma 7, Kalamaj a

Merkityksetön muodosturna . Kerrospaksuus on n .

5 metriä ja aines hiek-

kaa. . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pää -

luokkaa C , arvioitu 160 . 000 m3 .

Muodostuma 8, Saarijärvi I

Pieni harjukumpu . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 100 . 000 na3 , josta arvioitu

B 20 . 000 m3 , c 80 . 000 m3 .

Muodostuma 9, Stenbacka

Lajittunut reunamuodostuma ja siihen päättyvä kapea harju . Aines saattaa

olla osaksi heikosti lajittunutta, moreenimaista . Kerrospaksuus on 2-1 0

metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6, 5 ha . Aines on


B 120 . 000 m3 , c 180 .000 m3 .

Muodostuma 10, PietariLajittunut reunamuodostuma, jonka karkea itäosa sisältää ilmeisesti sora a

20-30 % . Aines saattaa sisältää myös moreenia . Kerrospaksuus on 3-1 0

metriä . Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä

on 200 . 000 m`~, josta arvioitu B 50 . 000 m 3 , c 150 . 000 m3 .

Muodostuma 11, Saarijärvi II

Teräväpiirteinen harju ja sen pohjoispuolinen harjulaakio . Soran osuus muo-

dostumasta saattaa olla alla esitettyä arviota suurempi . Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-12 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

56 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5,2 milj . m 3 , josta

arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1, 9 milj . m 3 , C 3, 2 milj . m3 .

Muodostuma 12, Valkeaves i

Muodostuma on selvästi kolmiosainen: pohjoisin selänne on karkea ja sora -

valtainen, sen eteläpuolirien alue on matalaa hiekkakangasta ja eteläisi n

harjujuotti hiekka valtainen . Kerrospaksuus vaihtelee 1, 5-12 metriin . Pinta -

ala on 78 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittavat mai-

semansuojelunäkökohd.at . Kokonaismassamäärä on 5 milj . m 3 , josta arvioi -

tu A 100 . 000 m 3 , I3 1,7 milj . m3 , C 3, 2 milj . rn 3 .

135

2042 0 6

Muodostuma 13, Nummela

Harjuun kuuluva muodostuma, jossa voidaan erottaa soravaltaiset pääselän-

teet ja niitten väliset hiekkatasanteet . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin .

Muodosturassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 74 ha . Aines on pääluokka a

C . Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemansuojelunäkökohdat . Kokonais-

massarnä.ärä on 4, 8 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 . 000 m 3 , B 2 milj . m3 ,

C 2, 7 milj . rn 3 .

_

Muodostuma 14, Väärävasta.nmäki

Suuri ja kerrostumiltaan paksu muodostuma . Sen nimessä mainittu osa on

ilmeisesti 30-40 m pohjavedenpinnan yläpuolella . Läntiset hiekkatasanteet

ovat matalampia, 2-10 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

650 ha . Aines on pääluokkaa B (itäosa) ja C (länsiosa) . Kokonaismassamää-

rä on 75 milj . m 3 , josta arvioitu A 3 milj . m3 , B 32 milj . m3 , c 40 milj . m3 .

Muodostumasta on diakuvia gt :n arkistossa . Muodostuma on Suomen geologi -

sen kehityksen todisteena erittäin merkittävä .

Muodostuma 15, Myllylampi

Muodostuman pohjoisosan kautta kulkeesoravaltainen harju . Eteläosa on

kalliokumpujen rikkomaa hiekkavaltaista aluetta . Kerrospaksuus vaihtele e

suuresti, 2-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on

200 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 11 milj . m3 , josta

arvioitu A 500 . 000 m 3 , B 4 milj . m 3 , c 6, 5 milj . m3 . Muodostuman käyttö -

mandollisuuksiin saattavat vaikuttaa maisemakysymykset .

Muodostuma 16, liankalamme t

Laakea harjumuodostuma . Geologisin perustein aines on arvioitu hiekaksi .

Kerrospaksuus on 2-7 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 18 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 . 000 m 3 , jos -

ta arvioitu B 60 . 000 m3 , C 540 . 000 m 3 .

Muodostuma. 17, Kokkosu o

Pieni harjuseldnne

Kerrospaksuus on k. m . 5 metriä . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa

C . Kokonaismassamäärä on 120 . 000 m 3 , josta arvioitu B 30 . 000 m3 ,

C 90 .000 m 3 .

136

2042 0 6

Muodostuma 18, Rauhala

Pieni, merkityksetön esiintymä. Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 40 . 000 rn3 , josta arvioitu B 15 . 000 m3 , c 25 . 000 m3 .

Muodostuma 1 9

Epämääräinen reunamuodostuma . Sen aines näyttää olevan osaksi moreeni-

maista ja lietteistä . Kerrospaksuus on k. m: 5 metriä. Pinta-ala on 6 ha.

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 250 . 000 m 3 , josta arvioitu

B 70 . 000 m3 , c 180 . 000 m 3 .

Karttalehti 2042 07 Hiiskula

Muodostuma 1, Vuorensyrj ä

Harjukumpu . Pinnalla on heikosti lajittunutta moreenimaista ainesta . Soraa

on sekä pohjaosissa yhtenäisenä kerroksena että ylempänä vuorokerroksi n

hiekan kanssa . Kerrospaksuus on 2-15 metriä . Pinta-ala on 4 ha . Aines on

pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 00 0

m3 , B 100 . 000 m 3 , c 90 . 000 m3 .

Muodostuma 2, Perintö

Pieni harjuselänne . Kerrospaksuus on k. m. 3 metriä . Pinta-ala on 2 ha .


Muodostuma 3, Suolasuo

Jyrkkäpiirteinen, paikoin varsin paksu harjumuodostuma . Morfologia j a

muodostumatyyppi viittaavat karkeaan ainekseen . Muodostumassa ei ol e

leikkauksia . Pinta-ala on 24 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassa-

määrä on 1,7 milj . m , josta arvioitu A 120 . 000 m3 , B 880 . 000 m3 ,

C 700 .000 m 3 .

Muodostuma 4, Maakylä I

Pohjanlandelle saakka lähes yhtenäisenä jatkuvan harjun kärkiosa . Länsipuo-

lisko on leikkausten perusteella soravaltaista . Itäosan matala lievealue on

hiekkavaltainen . Kerrospaksuus on 3-20 metriin. Pinta-ala on 46 ha . Aine s

on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 5, 6 milj . m3 , josta arvioitu

A 250 . 000 m3 , B 2, 650 milj . m 3 , C 2, 7 milj . m3 .

137.

2042 07

Muodostuma 5, Keihäsjärvi

Pieni lajittunut reunamuodostuma . Aines on heikosti peseytynyttä, lietteistä .

Kerrospaksuus on 2-5 metriä . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C ,

arvioitu 40 . 000 m 3 .

Karttalehti 2042 08 Läyliäine n

Muodostuma 1, Havurnäk i

Lajittunut reunamuodostuma . Pinnalla on 1-2 mn pienikivistä soraa, alla on

hiekkaa . Kerrospaksuus on k. m . 3-4 m . Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää -

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 150 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 000 m3 ,

C 100 .000 m 3 .

Muodostuma 2, Järvisu o

Lajittunut reunamuodostuma, joka kuuluu II Salpausselkään . Sen pinnalle on

paikoin, varsinkin länsirinteen puolella 0, 5-2 m moreenia . Aines on leikkauk-

sissa karkeaa hiekkaa ja osaksi kivistä soraa . Muodostuman suurin paksuu s

on 25-30 metriä . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismas-

samäärä on 1,4 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 500 . 000 m 3 ,

C 800 . 000 m3 .

Muodostuma 3, Soukki

Komea lajittunut reunamuodostuma . Aines on hiekkaa, jossa soraa esiintyy

linsseinä ja välikerroksina . Länsirinteen puolella on odotettavissa soraval-

taista ainesta ja mandollisesti moreenia laattoina . Kerrospaksuus on k. m .

15 metriä. Pinta-ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 3, 2 milj . m 3 , josta arvioitu A 150 . 000 m 3 , B 750 . 000 m3 ,

C 2,3 milj . m3 .

Muodostuma 4, Kullanjoensuo

Lajittunut reunamuodostuma . Aines on leikkauksessa selvästi hiekkavaltais-

ta . Pinta .-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

180 . 000 m 3 , josta arvioitu B 40 . 000 m 3 , c 140 . 000 m 3 .

138

2042 0 8

Muodostuma 5, Korkeemäki

Harjusysteemin laajentuma . Geologisin perustein voidaan vain luoteesee n

suuntautuva harjumainen osa arvioida soravaltaiseksi . Laaja tasannealue

on ilmeisesti hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 4-15 metriin . Muodostu -

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 52 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 4 milj . m 3 , josta arvioitu A 150 . 000 m 3 ,

B 1, 15 milj . m3 , c 2, 7 milj . m3 .

Muodostuma 6, Haukkarnäki

Harjurnuodostum.a, johon kuuluu keskellä oleva korkea delta ja. sen molem-

min puolin matala, kapea harjujuotti . Kerrospaksuus on 2-15 metriin .


B . Kokonaismassamäärä on 3 milj . m3 , josta arvioitu A 120 . 000 m3 ,

B 1, 680 milj . m 3 , C 1, 2 milj . m3 .

Muodostuma 7, Mahlasuo

Pohjoiskärki harjumuodostumasta (kl 2042 07, n:o 3) . Muodostumassa ei

ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassa-

määrä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 120 . 000 m 3 ,

C 60 . 000 m3 .

Muodostuma 8, Maakylä I I

Harjukumpujen, -selänteiden ja -kuoppien luonnehtima muodostuma . Pak -

suin osa on ilmeisesti soravaltainen . Lopen maantien kohdalla pohjatasona

on osaksi kallio . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin . Pinta-ala on 102 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 8 milj . m3 , josta arvioitu

A 500 .000 m3 , B 2,5 milj . m3 , C 5 milj . m3 .

Muodostuma 9, Heratuslampi

Muodostuman 8 välitön jatke . Tyypiltään se on samanlainen . Lievealueet

ovat pieniä, mistä syystä koko muodostuma on arvioitu soravaltaiseksi .

Kerrospaksuus vaihtelee 4-15 metriin . Pinta-ala on 52 ha . Aines on pää -

luokkaa B . Kokonaismassamäärä on 6 milj . m 3 , josta arvioitu A 300 . 000 m 3 ,

B 3,4 milj . in 3 , C 2, 3 milj . m3 .

139

2042 0 8

Muodostuma 10, Lenninsuo

Harjun laajentuma . Pohjatasona on pohjavesi paitsi pohjoisreunalla, miss ä

muodostuma nojaa kallioselänteeseen . Kerrospaksuus on 2-15 metriä. Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 182 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 14 milj . m3 , josta arvioitu A 500 . 000 m 3 ,

B 6, 5 milj . m3 , c 7 milj . m3 .

Muodostama 11, Hyrynlammet

Muodostumaan kuuluu kolmiomainen II Salpausselän laajentuma ja sen kaak -

koispuoliset hiekka-alueet . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin . Pinta -

ala on 187 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 13 milj . m3 ,

josta arvioitu A 500 . 000 m 3 , B 4, 5 milj . m3 , C 8 milj . m3 .

Muodostuma 12, Sajaniemi

Lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus on 2-15 metriin . Pinta-ala on

6 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Koko-

naismassamäärä. on 400 . 000 ni 3 , josta arvioitu B 50 . 000 m3 , c 350 . 000 m3 .

Muodostuma 13, Tonttumäki

Ryhmä II Salpausselkään kuuluvia reunamuodostumaselänteitä ja kumpuja .

Itäinen pääselänne on soravaltainen ja saattaa sisältää myös moreenia .

Länsiosa on matalaa ja hiekkavaltaista . Pinta-ala on 23 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Kokonaistässarnäärä on 1, 8 milj . m 3 , josta arvioitu A 40 . 000

m3 , B 600 . 000 m 3 , c 1,16 milj . m3 .

Muodostuma 14, Petäyssu o

Komea reunamuodostuma . Morfologia antaa. viitteitä varsin karkeasta ai-

neksesta . Moreenia esiintyy aineksessa melko varmasti laattoina . Kerros -

paksuus on suuri, k . m . 15-20 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 20 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on

3 milj . m3 , josta arvioitu A 150 . 000 m 3 , B 1,5 milj . m3 , C 1,35 milj . m3 .

Muodostuma 15, Metsämaa

Laakea hiekkaesiintymä, jonka jatkeena koilliseen on moreenireunamuodos-

tuma . Kerrospaksuus on k . m. 5 metriä. Pinta-ala on 12 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 700 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 000 m 3 ,

C 650 . 000 m 3 .

140

2042 0 8

Muodostuma 16, Koskela

Pieni lajittunut muodostuma, jolla ei ole sanottavaa käyttöarvoa . Pinta-ala

on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 100 . 000 m3 .

Muodostuma 17, Ylhäine n

Pieni, vähämerkityksinen reunamuodostuma . Kerrospaksuus on vain 1-3

metriä. Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . arvioitu 30 . 000 m 3 .

Muodostuma 18, Vuokkoranta

Lajittunut reunamuodostuma . Leikkauksissa ei ole moreenia, mutta sit ä

saattaa olla länsirinteen puolella . Kerrospaksuus on k . m . 6 metriä . Pinta -

ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 350 .000 m3 ,

josta arvioitu B 100 . 000 m 3 , c 250 . 000 rn 3 .

Muodostuma 19, Uksela

Lajittunut II Salpausselän reunamuodostuma . Käyttökelpoisia leikkauksia

havaintoja varten ei ole . Kerrospaksuus on 2-10 metriä . Pinta-ala on 11 ha .

Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj . m3 , josta arvioitu

B 250 .000 m3 , C750 .000 m 3 .

Muodostuma 20, Jarventausta

Edellisen kanssa samaan systeemiin kuuluva reunamuodostuma . Leikkauk-

sia ei ole . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 350 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 000 m 3 , C 300 . 000 m 3 .

Muodostuma 21, Läpikivi

Kaksi lajittunutta reunamuodostumaa . Kerrospaksuus on 2-5 metriä . Muo-

dostumissa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 160 . 000 m 3 , josta arvioitu B 20 . 000 m 3 ,

C 140 . 000 m 3 .

Muodostuma 22, Koivula

Se kuuluu rykelmään II Salpausselän reunamuodostumia (samoin n :ot 22-25 )

Ainoa leikkaus on etelärinteellä . Karkein aines on teoreettisesti ajatellen

pohjoisrinteen puolella . Kerrospaksuus on melko suuri, 10-15 metriin .

Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,4 milj .

m 3 , josta arvioitu A 100 .000 m3 , B 350 . 000 m 3 , c 950 . 000 m3 .

141 .

2042 0 8

Muodostuma 23, Särkijärvi I

Lajittunut reunamuodostuma. Arviointiperusteena on muodostumatyyppi .

Muodostumassa ei ole :Leikkauksia . Pinta-ala on 8 hå . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 550 . 000 m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 m 3 ,

C 450 . 000 m 3 .

Muodostuma 24, Stirkijilrvi II

Siihen kuuluu harjumainen osa ja reunamuodostuma . Muodostumassa ei ol e


määrä on 400 . 000 m3 , josta arvioitu B 100 . 000 m 3 , C 300 . 000 m3 .

Muodostuma 25, Särkijärvi III

Reunamuodostu.maselänne, jossa ei ole leikkauksia . Kerrospaksuus on k. m .

6-7 metriä. Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamää-

rä on 140 .000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m 3 , c 120 . 000 m3 .

Muodostuma 26, Koulahti

Reunamuodostuma, jossa ainakin pinnalla näyttää olevan moreenia . Kerros -

paksuus vaihtelee 5-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 300 . 000 m3 ,

josta arvioitu B 60 .000 m 3 , c 240 . 000 m 3 .

Muodostuma 27, Nummennokka

Lajittuneita muodosturnia . Pinta-alat ja ainesmäärät ovat pieniä . Niitten

käyttöä rajoittaa huvila-asutus . Pinta-ala on yht . 3, 5 ha . Aines onpääluok-

kaa C, arvioitu 110 . 000 m3 .

Muodostuma 28, Lukkolanma a

Suuren harjun ja III Salpausselän leikkauskohta . Soravaltainen pääselänne-

jono on koillisrinteen puolella . Sen paksuus on 5-20 metriä . Hiekkavaltai-

set osat ovat k . m. 5 metriä paksuja . 1\,luodostumassa ei ole merkittävi ä


määrä on 30 milj . m3 , josta arvioitu A 1 milj . m 3 , B 10 milj . m3 ,

C 19 milj 3.m .

142

2042 0 9

Karttalehti 2042 09 Lopp i

Muodostuma 1, Sepänharj u

Lajittunut reun.amuodosturna .. Aineksessa saattaa olla moreenilaattoja. Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 320 . 000 m3 , josta arvioitu B 100 . 000 m 3 ,

C 220 . 000 m 3 .

Muodostuma 2, Kavettulanharj u

Lajittunut reunamuodostuma . Pääaines on hiekkaa, jossa on soraa väliker-

roksina . Myös moreenia esiintyy laattoina . Kerrospaksuus on 2-10 metriä .


700 .000 m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , c 500 . 000 m 3 .

Muodostuma 3, Linnamäki

Lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus on n. 5 metriä, länsiosassa

jopa yli 10 metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 150 . 000 m 3 , josta arvioi -

tu B 30 . 000 m3 , c 120 . 000 m3 .

Muodostuma 4, Sajaniemenvuori

Jyrkkäpiirteinen lajittunut reunamuodostuma . Soran ja A-luokan suhteen on

korkein selänne varsin lupaava . Moreenia saattaa esiintyä aineksessa . Ker-

rospaksuus vaihtelee 2-25 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pin-

ta-ala on 21 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittavat

maisemansuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 1,4 milj . m 3 , josta

arvioitu A 50 . 000 m 3 , B 450 . 000 m 3 , c 900 . 000 m3 .

Muodostuma 5, Veitsimäki

Pieni lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus on n. 4 metriä . Pinta-ala

on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 80 .000 m3 , josta

arvioitu B 15 . 000 m 3 , c 65 . 000 m3 .

Muodostuma 6, Nulj a

Merkityksetön harjumuodostuma . Lähes kokonaan asutuksen alla . Pinta-ala

on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 60 . 000 m3 .

143

2042 0 9

Muodostuma 7, Kuusist o

Lajittunut reunamuodostuma . Kuuluu II Saipausselkään . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa melkoisesti asutus . Kokonaismassamäärä on 120 . 000 m 3 ,

josta arvioitu B 20 . 000 in 3 , C 100 . 000 m 3 .

Muodostuma 8, Keskimäki

Lajittunut reunamuodostuma . Samaa systeemiä kuin n:o 7 . Kerrospaksuu son k. m . lähes 10 metriä . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Koko-

naismassamäärä on 559 .000 m3 , josta arvioitu B 120 . 000 m3 , c 430 . 000 m3 .

Muodostuma 9, Uudentalonnummi

Lajittunut reunamuodostuma . Korkein selänne ja varsinkin sen luoteisrinne

sisältävät soraa 20-40 % . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin . Muodostu -

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 49 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 5, 4 milj . m3 , josta arvioitu B 1, 4 milj . m3 ,C 4 milj . m3 .

Muodostuma 10, Nummensyrj ä

Harjumuodosturna, jonka paksuirr, osa on 20-30 m vahva . Koska leikkauksia

ei ole, ovat ainessuhteet arvioidut morfologian ja muodostumatyypin perus-

teella . Karkeimmassa osassa on ilmeisesti A-luokan ainesta 5-10 % . Pinta -

ala on 61 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5, 8 milj, m 3 ,

josta arvioitu A 200 . 000 m 3 , B 2 milj . m3 , c 3, 6 milj . m 3 .

Muodostuma 11, Okslaht i

Merkityksetön hiekkaesiintymä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 150 . 000 m 3 .

Muodostuma 12, Nummimäki

Karttalehden 2042 08 muodostuma 13 :n pohjoisreuna . Muodostumassa ei ol eleikkauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamää.-rä on 620 .000 rn3 , josta arvioitu A 25 .000 m3 , B 250 . 000 m3 , c 345 . 000 m 3 .

Muodostuma 13, Petäyssu oPohjoisosa karttalehden 2042 08 muodostumasta n :o 14 . Muodostumassa ei


määrä on 200 . 000 rn3 , josta arvioitu B 80 .000 m 3 , c 120 . 000 m 3 .

144

2042 0 9

Muodosturna 14, Kotipalsta

Reunam.uodostuman pohjoisosa . Kerrospaksuus on k. m. 10 metriä. Muodos-

tumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Koko-

naimassamäärä on 600 . 000 m3 , josta arvioitu B 180 .000 m 3 , c 420 . 000 rn3 .

Muodostuma 15, Toivola

Harjumainen muodostama . Sora esiintyy hiekan yhteydessä vä.likerroksina

ja linsseinä. Kerrospaksuus on n. 6 metriä. Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on


B 70 . 000 m3 , c 170 .000 m 3 .

Muodostuma 16, Erävismäki

Jyrkkäpiirteinen reunamuodostuma . Aineksessa on melko varmasti moree-

nia ja ylisuuria lohkareita . Kerrospaksuus on k. m . 10 metriä. Muodostumas-

sa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa B . Kokonais-

massamäärä on. 1 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m 3 , B 550 . 000 m3 ,

C 400 . 000 m 3 .

Muodostuma 17, Reskula

Kapea lajittunut reunamuodostuma . Aines sisältää hiekan lisäksi soraa väli-

kerroksina. Siinä on jonkun verran hienoaineksia . Kerrospaksuus on 4 metri n

luokkaa. Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 140 .000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , c 120 . 000 m3 .

Muodostuma 18, Vanha Kirkko

Lajittunut kumpu . Pinta-ala on 3 ha . Vanhan kirkon alueen alla .

Muodostuma 19, Loppi I

Harjuun kuuluva muodostuma . Sen käyttöönotto ei ole mandollista kirkon ,

hautausmaan ja asutuksen takia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa C ,

arvioitu 800 .000 m3 .

Muodostuma 20, Loppi II

Harjuun kuuluva muodostuma . Länsiosa on osaksi asutuksen alla . Itäosa

(k . paksuus n. 10 m) sisältää A- ja B-luokkaa n . 30 % . Pinta-ala on 22 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2, 1 milj . m 3 , josta ar-

vioitu A 100 . 000 m3 , B 500 . 000 m3 , C 1,5 milj . m3 .

145

2042 0 9

Muodostuma 21 Aijämäk i

Lajittunut reunamuodostuma . Pääselänteen keskipaksuus on suuri, lähe s

20 metriä . Sen itäosassa saattaa olla kallioperä muodonantajana . Sora a

on eniten muodostuman syvim.rnissä osissa . Pinta-ala on 18 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2, 8 milj . m 3 , josta arvioitu

A 150 .000 m3 , B 850 . 000 m 3 , C 1., 8 milj . m 3 .

Muodostuma 22 Karhul a

Kaksi pientä lajittunutta reunamuodostumaa . Soran osuus on n. 30 % . Ker-

rospaksuus on 2 -8 metriä . Pinta-ala on yht .. 1, 5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 75 .000 m 3 , josta arvioitu B 25 . 000 m 3 , c 50 . 00 03m .

Muodostuma 23 Rajaportt i

Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 350 . 000 m3 , josta arvioi-

tu B 70 .000 m 3 , c 280 . 000 m 3 .

Muodostuma 24 Kalakalli o

Lajittunut reunamuodostuma . Pohjatasona on Ojajärveen laskeva kallio .

Pinnalla on ilmeisesti moreenia . Soran osuus voi olla alla esitettyä suurem-

pikin . Kerrospaksuus on 3-15 metriin . Pinta-ala on 18 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj . m 3 , josta arvioitu

B 500 . 000 m 3 , C 1,3 rnilj . m3 .

Muodostuma 25 Leipijärvi

Lajittunut reunamuodostuma . Aines on heikosti peseytynyttä ja osaksi mo-

reenirnaista . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 60 .000 m3 , josta arvioitu B 10 . 000 m 3 , c 50 . 000 m3 . Muodos-

turnan lounaispuolella on kaksi reunamuodostumaa, jotka saattavat oll a

lajittuneita .

Muodostuma 26 Kylmäoj a

Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Kerrospaksuus on

4-5 metriä. Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamää-

rä on 150 . 000 m 3 , josta arvioitu B 30 . 000 m3 , c 120 . 000 m 3 .

14G

2042 0 9

Muodostuma 27 Loppi III

Lajittunut reunamuodostuma . Aineksessa saattaa esiintyä moreenia . Kerros -

paksuus on 2-15 metriä . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

ma ssamäärä on 400 . 000 rn3 , josta arvioitu B 80 . 000 m3 , c 320 . 000 m 3 .

Muodostuma 28 Loppi IV

Harjun laajentuma . Pohjoisosassa on pohjatasona paikoin kallioperä . Leik-

kausten perusteella ei selvästi soravaltaisia osia ole . Soran osuus näyttää

olevan 20-30 % . Kerrospaksuus vaihtelee 2-25 metriin . Pinta-ala on 170 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodosturnan käyttöä rajoittaa jonkun verran asutus .

Kokonaismassamäärä on 18 milj . m 3 , josta arvioitu A 200 . 000 m3 ,

B 4, 3 milj . m3 , c 13, 5 milj . m3 . Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa .

Muodostuma 29 Ruosu o

Pitkittäisharjuselänne, jonka sisällä on kallioperän kumpuja . Karkein aine s

on odotettavissa luoteisosassa . Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 metriin. Pinta -

ala on 47 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4,4 milj . m3 ,

josta arvioitu A 200 . 000 m 3 , B 1 milj . m 3 , C 3, 2 milj . m3 .

Muodostuma 30 Väärälä

Harjun laajentuma . Paksuin soravaltainen osa nousee 25 m pohjavedenpinnan

yläpuolelle . Muut alueet ovat 5-15 m paksuja . Muodostumassa on yksi pien i

leikkaus . Pinta-ala on 61 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä

on 10 milj . m3 , josta arvioitu A 300 . 000 m 3 , B 2, 5 milj . m3 , C 7, 2 milj . m3 .

Muodostuma 31 Kerav a

Lajittunut muodostuma . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha .


Muodostuma 32 Oromäk i

Kapea, harjumainen reunamuodostuma . Soraa on linsseinä ja välikerroksina .

Kerrospaksuus on 2-10 metriä . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa jossain määrin asutus . Kokonaismassamäärä

on 300 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 240 . 000 m 3 .

147

2042 0 9

Muodostuma 33 Nikula

Lajittunut reunamuodostuma . Soraa siinä tuskin on merkittävästi . Kerrospak-

suus on k . m . 4 metriä. Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 160 . 000 m 3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , C 140 . 000 m3 .

Muodostuma 34 Iiuh.kaja I

Lajittunut reunamuodostuma . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin . Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C .Q

Kokonaismassamäärä on 500 . 000 m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 m' ,

C 400 . 000 m3 .

Muodostuma 35 Huhkaja II

Lajittunut selänne . Kerrospaksuus on k. m . 5 metriä . Siinä ei ole leikkauk-

sia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on


Karttalehti 2042 10 Vihtijärvi

Muodostuma 1 Jussila I

Pieni lajittunut muodostuma . Aines on pääasiassa hiekkaa . Pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 130 . 000 m3 , josta arvioitu

B 20 . 000 m3 , c 110 . 000 m3 .

Muodostuma 2 Jussila II

Jyrkkäpiirteinen harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Geologisin pe-

rustein se on arvioitu soravaltaiseksi . Kerrospaksuus on k . m . 12-15 metriä .

Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 50 . 000 m 3 , B 550 . 000 m3 , c 400 .000 m3 .

Muodostuma 3 Käärmekallio

Epämääräinen reunamuodostuma . Sen alarinteet ovat saven alla . Kerrospak-

suus on 2 -5 metriä . Muodosturnassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha .


B 20 .000 m 3 , c 140 . 000 m3 .

148

2042 1 0

Muodostuma 4 Arlampi

Länsipää reunarnuodostumasta . Se käsittää etupäässä hiekkaa . Kerrospak-suus on 2-10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 12 ha .Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 700 . 000 m 3 , josta arvioituB 150 .000 rn'' , C 550 .000 m3 .

Muodostuma 5 Ojanper- ä I

Jyrkkärinteinen harjutyyppinen muodostuma . Morfologia ja leikkaus viittaa -vat soravaltaiseen ainekseen. Kerrospaksuus on k . m . n . 10 metriä . Pinta -ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 1,4 milj . m 3 ,josta arvioitu A 100 . 000 m 3 , B 700 . 000 m3 , c 600 . 000 m 3 .

Muodostuma 6 Ojanperä II

Pieni lajittunut reunanmruodostuma . Aines on ydinosassa soraista . Pinta-alaon 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 80 . 000 m 3 , jostaarvioitu B 20 . 000 rn 3 , c 60 . 000 m3 .

Muodostuma 7 Haapakorp i

Itäreuna karttalehden 2042 07 muodostumasta n :o 3 . Aines on kokonaan hiek-kaa . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 120 . 000 m 3 .

Karttalehti 2042 11 Kytäj äMuodostuma 1 Patoj a

Reunamuodostuma . Leikkauksen perusteella sen syvemmät osat ovat lajittu-nutta ainesta . Pinnalla on moreenimaista ainesta . Leikkaus antaa viitteit äkarkean hiekan ja soran esiintymisestä . Pinta-ala on 4 ha. Aines on pää -luokkaa C . Kokonaisrassamäärä on 250 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 00 0m 3 , c 200 . 000 m3 .

Muodostuma 2 Kalliomäki

Ilarjuselänteen pohjoiskärki . Aines on ilmeisesti A-luokkaa sisältävää soraa .Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa B .Kokonaismassamäärä on 350 . 000 rn 3 , josta arvioitu A 20 . 000 m 3 ,B 200 . 000 m 3 , c 130 .000 m 3 .

Muodostuma 3 Mukulamäki

Pieni, merkityksetön hiekkaesiintymä . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluok-kaa C, arvioitu 30 .000 rn3 .

149

2042 1 1

Muodostuma 4 Lähteenoj a

Lajittunut reunamuodostuma . Aines pinnalla moreeniinaista . Syvemmällä

soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-5 metriä . Pinta-ala on 1,5 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 45 .000 m3 , josta arvioi -

tu A 3 .000 m 3 , B 12 . 000 m3 , c 30 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Mäyränummi

Harjulaajentuman itäosa . Aines on pääasiassa hiekkaa . Paksuimman osan

syvemmissä kerroksissa on mandollisesti soraa . Kerrospaksuus vaihtele e

2-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 31 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj . m3 , josta arvioitu

B 300 . 000 m 3 , C 1, 9 milj . m3 .

Muodostuma 6 Yli-Mäkil ä

Lajittunut reunamuodostuma . Ainoassa leikkauksessa aines on hiekkaa .

Kerrospaksuus on k . m. 4 metriä. Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa


C 140 . 000 m3 . Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa .

Muodostuma 7 Suoniemi I

Lajittunut reunamuodostuma, ei leikkauksia . Pinta-ala on 1 ha . Aines on

pääluokkaa C, arvioitu 40 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Suoniemi I I

Lajittunut kumpu. Kerrospaksuus on k . m . 4 metriä . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 40 . 000 m 3 .

Muodostuma 9 Nummela

Harjukurnpu, jonka aines vähäkivistä soraa . Kerrospaksuus on k. m . 5 met-

riä . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on


Muodostuma 10 Kansakoul u

Lajittunut reunamuodostuma . Aines on muodostumatyypin tapaan jonkun

verran lietteistä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta.-ala on 3 ha .


B 30 . 000 m3 , c 90 . 000 m3 .

15Q

2042 1 1

Muodostuma 11 Pitkälampi

Matala hiekkaesiintym .ä . Soraa esiintyy aineksessa sen pohjoiskärjessä .


250 . 000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m 3 , c 230 . 000 m 3 .

Muodostuma 12 Korvenoj a

Harjuun kuuluva muodostuma . Morfologiset seikat viittaavat soran esiinty-

miseen . Kerrospaksuus on k. m . 10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauk-


500 .000 m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , c 300 . 000 m3 . Muodostumasta

on valokuvia gt:n arkistossa .

Muodostuma 13 Mustamäki

Eteläosa reunamuodostumatyyppisestä esiintymästä . Kerrospaksuus on

2-6 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 120 . 000 m3 , josta arvioitu

B 20 . 000 m 3 , C 100 . 000 m3 .

Muodostuma 14 Ylitalo

Kaksi kapeaa ja matalaa reunamuodostumaa . Ei käytännön merkitystä .

Pinta-ala on yht . 3 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 90 . 000 m 3 .

Karttalehti 2042 12 Launonen

Muodostuma 1 Päiväkiv i

Pieni hiekkaesiintymä, jolla on merkitystä vain paikalliskäytössä . Pinta-ala

on 1 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 30 . 000 m 3 .

Muodostuma 2 Petäjäniemi

Harjulaajenturnan uloin lieve . Aines on kokonaan hiekkaa . Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioit u

160 .000 m3 .

151

2042 1 2

Muodostuma

aunonen

Harjun laajentuma . Leikkausten perusteella voidaan soravaltainen alu erajata melko tarkasti . Muodostuma näyttää olevan eräs alueen parhaist a

murskauskelpoisen aineksen esiintymistä . Kerrospaksuus vaihtelee 2-3 5metriin . Pinta-ala on 207 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyt-töä rajoittaa etelässä asutus . Kokonaismassamäärä on 32 milj . m 3 , josta

arvioitu A 1, 5 milj . m 3 , B 16 milj . m3 , c 14, 5 milj . m 3 .

Muodostuma 4 Leppäah o

Harjuun kuuluva muodostuma . Kerrospaksuus on 2-12 metriä . Pinta-ala

on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 700 . 000 m3 ,

josta arvioitu B 300 . 000 m 3 , c 400 . 000 m 3 . Muodostumasta on valokuvi a

gt:n arkistossa .

Muodostuma 5 Kormu I

Pitkittäisharjuselänne . Siinä olevat leikkaukset ovat lievealueella ja sisältä -

vät hiekkaa . Varsinainen ydinosa on kuitenkin soravaltainen . Kerrospaksuu s

on k. m . 7-10 metriä . Pinta-ala on 77 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 7 milj . m3 , josta arvioitu A 300 . 000 m 3 , B 3 milj . m3 ,

C 3,7 milj . m3 .

Muodostuma 6 Kormu I I

Tyypillinen harjuselänne suppineen ja kumpuineen . Karttaan merkitty ydin -

alue on soravaltainen . Laajojen lievealueitten vuoksi koko muodostuman

massoista yli puolet on hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin .


21 milj . m 3 , josta arvioitu A 800 . 000 m3 , B 8,0 milj . m 3 , C 12, 2 milj . m3 .


Lajittunut reunamuodostuma . Pohjatasona on ilmeisesti pääasiassa kallio .

Pohjoisrinteen puolella on toiveita A- ja B -luokan esiintymisestä . Pinta-ala

on 17 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,3 milj . m3 ,

josta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 180 . 000 m3 , C 1, 1 milj . ri13 .

Muodostuma 8 Saarel a

Lajittunut reunamuodostuma, jossa on pinnalla moreenia ja aineksess a

lietteisyyttä. Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaisrnassa -

määrä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu B 40 . 000 m 3 , c 160 . 000 m3 .

152

2042 1 2

Muodostuma 9 Torronsuo I

Lajittunut reunamuodostuma . Aines on soraista hiekkaa . Muodostuman ala -

osia peittää savi. Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismas-

samäärä on 150 . 000 m3 , josta arvioitu B 40 . 000 m3, c 110 . 000 m3 .

Muodostuma. 10 Kumpula

Lajit-tunut reunamuodostuma . Aines on vanhan leikkauksen perusteellahiekkaa . Moreenilaattoja saattaa olla aineksessa . Kerrospaksuus on k. m.

4 metriä . Pinta-ala on 2,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 100 . 000 rn3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , C 80 . 000 m3 .

Muodostuma 11 Torronsuo I I

Pieni lajittunut reunamuodostuma . Aines on hyvin peseytynyttä soraist a

hiekkaa . Kerrospaksuus on k . m . 3 metriä . Pinta-ala on 2 ha . Aines on


B 15 . 000 m3 , c 45 . 000 m 3 .

Muodostuma 12 Epranoja I

Heikosti lajittunut reunamuodostuma, jolla ei ole mainittavaa kä .yttäarvoa .

Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 60 . 000 m 3 .

Muodostuma 13 Riutanmäk i

Soravaltainen harjumuodostuma . Siinä on suuria leikkauksia, joista on

otettu ainesta n . 1 milj . m 3 . Ydinosa (tumma vihreä) sisältää n . 5 % A-luok-kaa . Lievealueet ovat matalia ja sisältävät hiekkaa . Kerrospaksuus vaihte-

lee 2-30 metriin . Pinta-ala on 101 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais-

massamäärä on 9 milj . m3 , josta arvioitu A 500 . 000 m 3 , B 4, 5 milj . m3 ,

C 4 milj . m 3 . Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa .

1Vluodostuma 14 Epranoja II

Jyrkkärinteinen lajittunut reunamuodostuma . Aines on hyvin lajittunutta ,

ydinosa on sorava.ltainen, lievealue hiekkavaltainen . Moreenia saattaa

esiintyä aineksessa . Kerrospaksuus on k . m . n . 10 metriä . Pinta-ala on

5 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 460 . 000 m 3 , josta

arvioitu A 20 . 000 m3 , B 240 . 000 m 3 , c 200 . 000 m 3 .

153

2042 1 2

Muodostuma 15 Vuotil a

Lajittunut reunamuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Kerrospaksuus on

k. m . 5 metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 150 . 000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , C 130 . 000 m3 .

Muodostuma 16 Raikkuanlammi I

Lajittunut reunamuodostuma . Aines saattaa olla karkeampaa kuin alla on

arvioitu . Moreenia on todennäköisesti pohjoisrinteen puolella . Pinta -ala


ta arvioitu B 100 . 000 m 3 , C 440 . 000 m 3 .

Muodostuma 17 Raikkuanlammi I I

Ryhmä reunamuodostumaselänteitä. Ne ovat pääasiassa lajittunutta hiekkaa ,

mutta moreenia saattaa olla sekä muodostumain päällä että aineksessa .

Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on


Muodostuma 18 Vehkalamm i

Harjumainen muodostuma. Aines varsin hyvin lajittunutta . Pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 180 . 000 m3 , josta arvioitu

B 100 . 000 m 3 , c 80 . 000 m3 .

Muodostuma 19 Korventau s

Pieni lajittunut reunamuodostuma . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa

C, arvioitu 45 .000 m 3 .

Muodostuma 20 Nummensyrj äRyhmä lajittuneita kampuja ja selänteitä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 met-

riin . Muodostamassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 20 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1, 2 milj . m 3 , josta arvioitu

B 300 . 000 rn 3 , C 900 .000 m 3 .

Muodostuma 21 MäkeläKaksi kapeaa reunam.uodostumaa, joilla ei ole sanottavaa käyttöarvoa . Muo-

dostumissa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C ,

arvioitu 100 .000 m 3 .

154

2042 1 2

Muodostuma 22 Mustamäki

Pohjoisosa karttalehden 2041 11 muodostumasta n :o 13 . Aines sisältääilmeisesti myös soraa . Kerrospaksuus on k. m. 5 metriä. Muodostu -massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 250 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 000 m 3 ,C 200 . 000 m 3 .

155

2131 0 1

HÄMEENLINNA 213 1

Karttalehti 2131 01 Liets a

Muodostuma 1 Sotka I

Eteläosa suuremrnasta xnuodostumasta . Aines on hiekkaa, jossa sora a

ohuina välikerroksina . Kerrospaksuus on 3, 4 metriä . Pinta-ala on 2 ha .


B 5 .000 m 3 , c 60 .000 m3 .

Muodostuma 2 Sotka II

Reunamuodostuma (III Ss) . Aines on kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on

vähäinen, 2-4 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha .


Muodostuma 3 Nummenkyl ä

Laaja reunamuodostumatasanne (III Ss) . Leikkaukset ovat itäreunalla .

Aines niissä on hiekkaa, soran osuus on vain 5-10 % . Aines saattaa olla

edellistä karkeampaa länsireunalla . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin .


6, 2 milj . m 3 , josta arvioitu B 500 . 000 m3 , c 5,7 milj . m 3 .

Muodostuma 4 Toukola

Reunamuodostumatasanne (III Ss) . Pienten leikkausten ja pintahavaintojen

perusteella aines on kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on k . m. 5 metriä.

Pinta-ala on 47 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 2, 3 milj . m3 .

Muodostuma 5 Metsol a

Matala hiekkaesiintymä . Sen käytännön merkitys on vähäinen . Muodostu -

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioi -

tu 80 . 000 m 3 .

Muodostuma 6 Ruokojok i

Hiekkaesiintymä . Sen kumpurnaisissa osissa saattaa esiintyä jonkun verran

soraa . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 20 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 rn3 ,

C 900 .000 m3 .

15G

2131 0 1

Muodostuma 7 Raidonjärvi

Soravaltainen harjumuodosturna (B-1k n. 50 %) ja siihen liittyvä matal a

hiekka-alue . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Pinta-ala on 25 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 700 . 000 m3 , josta ar-

vioitu A 20 . 000 m3 , B 180 . 000 m3 , c 500 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Vahteristo I

Geologisesti n . s . matalaan veteen syntynyt harju . Aines on karkeaa j a

heikosti peseytynyttä . Harjun hiekkaiset liepeet puuttuvat . Kerrospaksuu s

on k . m . 4 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 23 ha .

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 900 . 000 m 3 , josta arvioi -

tu A 50 . 000 m3 , B 450 . 000 m 3 , c 400 . 000 m 3 .

Muodostuma 9 Vahteristo I I

Harjuun kuuluva muodostuma . Aines on pääasiassa hiekkaa . Soraa on n . 30 °%o .

Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa

asutus . Kokonaismassamäärä on 280 . 000 m3 , josta arvioitu B 80 . 000 m 3 ,

C 200 . 000 m3 .

Muodostuma 10 Suojärvi

Hiekkaa sisältävä ja varsin ohut (1-2 m) ruodostuma, jolla ei ole sanotta-

vaa merkitystä . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioit u

80 . 000 m 3 .

Muodostuma 11 Haukivahonsu o

Harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 60 . 000 m3 , josta arvioitu

B 20 . 000 m3 , C 40 . 000 rn3 .

Muodostuma 12 Kuolemannummi

Muodostumaan kuuluu kaksi hiekkaesiintymää . Muodostumissa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on yht. 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu

120 . 000 m3 .

157

2131 0 1

Muodostuma 13 Suojärvenjoki

Matala harjumuodostuma . Aines on yleensä hiekkaa, mutta kumpumaisiss a

osissa voi olla soraa lähes 50 % . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 rnetriin .


C. Kokonaismassamäärä on 450 . 000 m3 , josta arvioitu B 135 . 000 m3 ,

C 315 .000 m3 .

Muodostuma 14 Kilpilampi

Harjumuodostuma . Soran osuus ainoassa leikkauksessa on n. 30 %, mutta

se saattaa olla suurempikin harjukummuissa . Kerrospaksuus on k . m . 5

metriä. Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 300 . 000 m3 , josta arvioitu B 100 .000 m3 , c 200 . 000 m 3 .

Muodostuma 15 Korpilamminsuo

Matala, hienoa hiekkaa käsittävä muodostuma . Kerrospaksuus on 2-5 met-

riin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pää-

luokkaa C, arvioitu 170 . 000 m3 .

Muodostuma 16 Rautajärvi

Harjusysteerniin kuuluva muodosturna . Kaakkoon suuntautuva osa matala ,

1-3 m . Muut alueet ovat 3-5 m paksuja . Muodostumassa ei ole leikkauksia .


2, 1 milj . m 3 , josta arvioitu B 300 . 000 m3 , C 1, 8 milj . m 3 .

Muodostuma 17 Liets aKivinen ja lohkareinen harjuselänne . Sen päällä saattaa olla moreenia .

Kerrospaksuus vaihtelee 2-4 metriin. Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Kokonaismassamäärä on 180 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 000 rn3 ,

B 70 .000 m 3 , C 100 .000 m 3 .

Muodostuma 18 Mekkohuhdansu o

Reunamuodostuma (III Ss), jonka pinnalla on ilmeisesti moreenia . Kerros-

paksi,ius on k . in . 4 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala


ta arvioitu B 80 . 000 m3 , c 190 . 000 m 3 .

158

2131 0 1

Muodostuma 19 Vojakkala I

Matala harjumuodostuma . Kerrospaksuus on pieni (n, 2 m), aines hienoa j a

tie peittää osaksi muodostuman . Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C ,arvioitu 180 .000 m3 .

Muodostuma 20 Vojakkala II

Matala harjumuodostuma . Sillä ei ole sanottavaa käytännön merkitystä .Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 180 . 000 m3 .

Muodostuma 21 Eerolankulma I

Matala hienoa hiekkaa sisältävä muodostuma . Pinta-ala on 12 ha . Aines on

pääluokkaa C, arvioitu 360 .000 m3 .

Muodostuma 22 Eerolankulma I I

Matala hiekkarnuodostuma . Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C ,arvioitu 100 .000 m 3 .

Muodostuma 23 Kyläntaustanma a

Pernunnummen pohjoisosaan kuuluva hiekkaesiintymä . Kerrospaksuus vaih-

telee 1,5-4 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 68 ha .

Aines on pääluokkaa C, arvioitu 2 milj . m 3 .

Muodostuma 24 Kalattomannummi I

Se käsittää laajan, matalan hiekka-alueen sekä Kaartjärven rantaan tulevan

harjuselänteen. Soraa on vain viirnemainitussa . Kerrospaksuus vaihtele e

1,5-7 metriin. Pinta-ala on 158 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 4, 3 milj . m 3 , josta arvioitu B 150 . 000 m 3 , c 4, 15 milj . m 3 .

Muodostuma 25 Tervalampi

Reunamuodostuma, jonka länsirinnettä peittää moreeni . Muodostunassa e i


määrä on 900 . 000 m 3 , josta arvioitu B 200 . 000 m 3 , c 700 .000 m3 .

Muodostuma 26 Taakerinsu o

Harju ja sen kaakkoispäässä reunamuodostuma (III Ss) . Pinnalla on moree- -

nia . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 29 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 2 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 ,

B 550 . 000 m 3 , C 1,4 milj . m3 .

159

2131 0 1

Muodostuma 27 Kalattomannummi II

Reunamuodostuma (III Ss), johon tulee 3-4 kapeaa harjua . Pinnalla on koe -

kuoppien perusteella moreenia . Reunamuodosturnan kaakkoispuolella oleva

hiekkatasanne on matala . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metriin. Pinta-ala

on 230 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa paikoin pinnal-

la olevat ylisuuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 10 milj . m 3 , josta

arvioitu A 300 . 000 m3 , B 3,5 milj . m 3 , c 6, 2 milj . m3 .

Muodostuma 28 Aij änristi

Moreenipeitteinen lajittunut reunamuodostuma (III Ss) . Moreenin paksuu s

on 0,5-1 m . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 metriin . Muodostumassa ei ole


.

määrä on 1, 9 milj . m 3 , josta arvioitu A 50 . 000 m 3 , B 550 . 000 m 3 ,

C 1, 3 milj . m3 .

Muodostuma 29 Säipänsuo

Pieni hiekkaesiintymä . Sillä ei ole käytännön merkitystä . Pinta-ala on 1 ha .

Aines on , pääluokkaa C, arvioitu 20 . 000 m3 .

Muodostuma 30 Kynnysniemi

Harjumuodostuma . Pinnalla on paikoin moreenia . Muodostumassa ei ole


määrä on 350 . 000 m3 , josta arvioitu B 125 . 000 m3 , c 225 . 000 m3 .

Muodo stuma 31 Poikamonlahti

Harjukumpualue . Kerrospaksuus on 3-10 metriin. Muodostumassa ei ole


määrä on 350 . 000 n3 , josta arvioitu B 100 . 000 rn 3 , C 250 . 000 m3 .

Muodostuma 32 Kotiranta



B 40 . 000 m3 , c 80 . 000 rn3 .

Muodostuma 33 Ki.vilänniem i


pääluokkaa C, arvioitu 90 . 000 m 3 .

160

2131 0 1

Muodostuma 34 KynnysharjuKapea, pääasiassa matala (2-5 m) harju. Siinä ei ole leikkauksia . Pinta-alaon 21 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 840 .000 m 3 , jos -ta arvioitu A 40 . 000 m3 , B 380 . 000 m 3 , c 420 . 000 m3 .

Muodostuma 35 Sikomäki

Ha rjumuodostuma, johon kuuluu kaksi peräkkäistä selännettä . Pohjoisem-man selänteen päällä on ilmeisesti moreenia . Kerrospaksuus vaihtelee2-20 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 23 ha . Ai-nes on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1, 6 milj . m3 , josta arvioi -tu A 50 . 000 m3 , B 550 . 000 m 3 , C 1 milj . m3 .

Muodostuma 36 Jokiniitynsuo I

Harjumuodostuma, jota peittää osaksi moreeni . Kerrospaksuus vaihtele e3-10 metriin . Muodosturnassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Ai-nes on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 600 . 000 m3 , josta arvioi-tu B 100 . 000 m. 3 , c 500 . 000 m3 .

Muodostuma 37 Pahanmaailmanmäk i

Harjumuodostuma, josta osa on käytetty maantien teon yhteydessä . Ker-rospaksuus vaihtelee 2-8 metriin . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaaC . Kokonaismassamäärä on 150 . 000 m 3 , josta arvioitu B 25 . 000 m 3 ,C 125 . 000 m 3 .

Muodostuma 38 Jokiniitynsu o

Harjumuodosturna, jonka päällä on moreenia tai heikosti lajittunutta ainesta .Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on500 . 000 m3 , josta arvioitu B 100 . 000 m3 , c 400 . 000 m3 .

Muodostuma 39 Jokiniitynsuo III

Moreenipeitteinen harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on6, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 250 . 000 m 3 , jos -ta arvioitu B 50 . 000 m3 , c 200 . 000 m3 .

161

2131 0 1

Muodostuma 40 Typenistönmäk i

Korkeaa kallioselännettä kiertävä harju . Pinnalla on moreenimaista ainesta .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 11 ha . Aines onpääluokkaa


C 400 . 000 m3 .

Muodostuma 41 Pikkulammi I

Matala, kapea soravaltainen harju, jossa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

5 ha . Aines on pääluokkaa b . Kokonaismassamäärä on 150 . 000 m 3 , josta

arvioitu A 10 . 000 m 3 , B 70 . 000 m 3 , c 70 . 000 m3 .

Muodostuma 42 Pikkulammi II

Muodostumaan pätee n : o 41 : een esitetyt seikat . Pinta-ala on 3, 5 ha . Aine s

on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 100 . 000 m 3 , josta arvioitu

A 5 .000 m3 , B 50 . 000 m3 , c 45 . 000 m3 .

Muodostuma 43 Haukilammi

Matala (2-3 m) ja kapea harju . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m 3 , josta arvioitu B 40 . 000 m3 ,

C 160 . 000 m3 .

Muodostuma 44 Kortesu o

Laajemman muodostuman kaakkoisosa . Aines on kokonaan hiekkaa . Ker-

rospaksuus on k . m . 3 metriä. Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C ,

arvioitu 300 .000 m3 .

Muodostuma 45 Alanko I I

Soravaltainen harju . Kerrospaksuus on k . m . 4 metriä . Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais-

massamäärä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu A 5 . 000 m 3 , B 105 . 000 m3 ,

C 90 . 000 m3 .

Muodostuma 46 Saarisuo I

Pieni harju . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 30 . 000 m 3 , josta arvioitu B 15 . 000 m3 , c 15 . 000 m3 . Muodostu -

masta on valokuvia gt :n arkistossa .

162

2131 0 1

Muodostuma 47 Saarisuo I I

Matala harjumuodostuma, jossa ei ole leikkauksia . Kerrospaksuus on k. m .

3 metriä . Pinta.-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 120 . 000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 rn3 , c 100 . 000 m3 .

Muodostuma 48 Majamäenharju

Pernunnummen lievealuetta . Aines on pintahavaintojen ja morfologian pe-

rusteella hiekkavaltaista . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

21 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 570 . 000 rn3 , josta

arvioitu B 70 . 000 m 3 , c 500 . 000 m 3 .

Muodostuma 49 Vähä Ilmetty

Lievealuetta . Aines kokonaan hiekkaa . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pää -

luokkaa C, arvioitu 75 . 000 ni 3 .

Karttalehti 2131 02 Vuohiniemi

1VIuodostuma 1 Raidonjärvi

Matala harjujakson osa, jonka aines on hienoa hiekkaa, pintaosassa myö s

hietaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 m . Pinta-ala on 23, 5 ha . Aines on

pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 750 . 000 m3 . Muodostuman käyttöä

rajoittaa asutus ja tiestö .

Muodostuma 2 Parola

Harjujakson li.epeellä oleva ohut hiekkamuodostuma, jonka pohjatason a

länsiosassa on moreeni . Valtaosa on I-illk . Kerrospaksuus on 2-3 m .

Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 250 . 000 m3 .

Muodostuma 3 Varjola

Osa kapeaa harjuselännettä, jonka aines on hkSr ja kiSr. Keskiosan paksun -

nos on pintaosasta hietaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-6 m . Pinta-ala on

11 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m3 , josta

arvioitu A 10 . 000 m3 , B 100 . 000 m3 , c 90 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Haaralamp i

Kapea, pintaosasta karkeaa huonosti lajittunutta kiSr oleva harjujakson osa .

Kerrospaksuus on 2-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

6 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 100 . 000 m3 , josta

arvioitu B 60 . 000 rn 3 , C 40 . 000 m 3 .

163

2131 02

Muodostuma 5 Pahasu o

Hyvin kapea ja matala osa harjujaksoa suon keskellä . Aines on pääasiassapikiSr. Käyttöarvoltaan merkityksetön esiintyrnä . Kerrospaksuus on vai n1-2 m . Pinta-ala on 1,5 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöärajoittaa hankala pääsy . Kokonaismassamäärä on 10 . 000 m3 , josta arvioi -tu B 7 .000 m3 , c 3 .000 m 3 .

Muodostuma 6 Mustalamp i

Kapea, pintaosista hiekkaista soraa oleva harjujakson osa . Länsiosassapinta on kiSr . Kerrospaksuus on itä- ja keskiosassa vain 2-4 m, länsipääs-

sä 5-10 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 37 ha . Aines onpääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 800 . 000 m3, josta arvioituB 600 . 000 m 3 , c 200 . 000 m 3 . -

Muodostuma 7 Suojärvi

Matala pienikivistä soraa oleva harjuselänne . Kerrospaksuus on 2 -4 m .Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa B, massamäärä 60 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Kilpilampi

Useista rinnakkaisselänteistä koostuva harjujakson osa . Pintaosassa aine son huonosti lajittunutta, karkeaa kiSr, vain pohjoisosan tasanne on HHk .

Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 m. Pinta-ala on 34 ha . Aines on pääluokkaa B .

Aineksen käyttöä haittaavat ylisuuret pintalohkareet muodostuman keski -

osassa . Kokonaismassamäärä on 800 . 000 m 3 , josta arvioitu A 60 . 000 m3 ,

B 400 . 000 m 3 , c 340 .000 m3 .

Muodostuma 9 Pillisu o

Jyrkistä selänteistä ja kummuista koostuva harjujakson laajentuma, osittai n

reunan suuntainen . Pohjatasona on lounais- ja koillisosissa moreeni, keski-

osissa myös kallio . Pintaosassa aines on osittain moreenia, alaosissa sriI k

reunaosissa myös I-II1k . Keskiosan selänteet ovat karkeaa kiSr, alaosissa

lähinnä hkSr . Kerrospaksuus on keskiosissa 5-10 m, ohentuen reunoille .

Eteläosaan on tehty koekuoppa . Pinta-ala on 163 ha . Aines on pääluokkaa C .

Aineksen käyttöä haittaa keskiosan pohjoispuolisella alueella peittävä mo-

reeni, jonka paksuus on vajaa metri . Kokonaismassamäärä on 5 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1,5 milj . m 3 , C 3,4 milj . m 3 .

164.

2131 0 2

Muodostuma 10 Uljasjärvi

Matalaa, harjujakso.on kuuluvaa kumpumaastoa . Pintaosassa aines on pikiSr ,

alaosassa sriik, välikerroksina myös ITHk ja hietaå . Kerrospaksuus vaihte-

lee 2-5 m . Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamää-

rä on 300 .000 m3 , josta arvioitu B 30 . 000 m 3 , c 270 .000 m3 .

Muodostuma 11 Rautajärvi

Harjujakson ulkopuolella olevaa kames -aluetta, jonka pohjatasona keski -

osassa on moreeni . Eteläosassa aines on hkSr, pohjoisosassa huonost i

lajittunutta, liettyvää ainesta sisältävää kiSr, jota paikoin voidaan pitä ä

moreenina pintaosassa . Kerrospaksuus on 1-5 m, ohu.in on keskiosa . Muo-

dosturnassa ei ole leikkauksia, pohjoisosaan on tehty koekuoppa, Pinta-al a

on 39 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisosass a

kumpareita peittavä moreeni, jonka paksuus on n . metrin luokkaa . Kokonais -9

massamäärä on 1, 2 milj . m 3 , josta arvioitu B 800 . 000 m 3 , c 400 . 000 m `' .

Muodostuma 12 Juotolansuo

Matala hienoa hiekkaa oleva muodostuva . Kerrospaksuus on keskimäärin

2 m. Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, rnassamäärä 80 . 000 m 3 .

Muodosurna 13 Järvilehto

Harjujakson lievealuetta, jonka aines on eteläosissa HHk, pohjoisosass a

srHk. Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m, pohjoisosa on paksumpi . Pinta-ala

on 8, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, rr_a ssamäärä 350 . 000 m3 .

Muodostuma 14 Kyynäräjärvi

Pintaosasta hietaa oleva muodostuma . Syvemmällä aines on luultavast i

hiekkaa . Kerrospaksuus on n . 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 100 . 000 m 3 .

Muodostuma 15 Suolikkojärvi

Eteläosan selänne on pintaosista karkeaa kiSr, länsiosassa ylisuuria Lo on

runsaasti . Pohjoisosan aines on pintaosassa liettyvää ainesta sisältävä ä

pikiSr, alaosissa todennäköisesti hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee itäosas-

sa 5-10 m, länsiosa on alle 5 m paksu . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 85 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa huon o

lajittuneisuus sekä ylisuuret pintalohkareet pohjois- ja länsiosassa . Koko-

naismassamäärä on 3 milj . rn 3 , josta arvioitu A 70 . 000 m3 , B 930 . 000 m 3 ,

C 2 milj . m3 .

165

2131 0 2

Muodostuma 16 Kaivettu su o

Pintaosasta hiekkamoreenia oleva muodostuma, länsipäässä moreenia o n

koekuopan perusteella yli 3 m . Itäosa vaikuttaa paremmin lajittuneelta ,

joskin pintaosa on myös routivaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m .

Pinta-ala on 10 ha, käyttökelpoinen massamäärä lienee vähäinen .

Muodostuma 17 Kiimasu o

Kapea, pintaosasta kiSr oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona keski -

osassa on kallio . Vähämerkityksinen, hankalapääsyinen alue . Kerrospak-

suus on vain 2-4 rn . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha.

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 40 . 000 m3 , josta arvioitu

B 30 . 000 m 3 , C 10 . 000 m3 .

Muodostuma 18 Umpilamrnenharju t

Kapea, pintaosasta kiSr ja hkSr oleva harjuselänne . Syvemmällä aine s

vaihtelee kiHk - srl-ik . Kerrospaksuus on 3-4 m . Pinta-ala on 10 ha . Ai-

nes on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 250 . 000 m3 , josta arvioitu

A 10 . 000 m3 , B 140 . 000 m 3 , C 100 .000 ma .

Muodostuma 19 Kukonharj u

Kapea ja matala harjuselänne, jonka aines on hkSr . Vähämerkityksinen ,

vaikeapääsyinen alue . Kerrospaksuus on vain 2-3 m . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B, massamäär ä

40 . 000 m3 .

Muodostuma 20 Väärälampi

Harjujakson lievealuetta, jonka aines on pääasiassa HHk, lounaisreunall a

pintaosa on hietaa . Kaakkoisosassa päällä on moreenia 1-2 m . Kerrospak-

suus vaihtelee 5-15 m, pohjoisosan ollessa paksuin . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 43 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär ä

2, 7 milj . m3 .

Muodostuma 21 Rengonjok i

Koillisosan selänne on pintaosista soraa, ja saattaa sisältää myös A-luoka n

ainesta . Eteläosa on pintaosasta srHk, pääasiassa aines on Hiik . Kerros -

paksuus on selänteessä paikoin 15 m, muualla se vaihtelee 2-10 m . Pinta -

ala on 54, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5 milj . 3 ,

josta arvioitu A 100 . 000 m 3 , B 1, 9 milj . m3 , c 3 milj . m 3 .

166

2131 0 2

Muodostuma 22 Visaniem i

Pääasiassa kiHk oleva deltamuodostuma, vain pintaosassa on 1-2 tn soraval-

taista ainesta . Kerrospaksuus on pääosassa 10 m . Pinta-ala on 16 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1, 4 milj . m 3 , josta arvioitu

B 200 .000 in 3 , C 1,2 milj . m3 .

Muodosturna 23 Jokiharj u

Pohjoisosan selänne on pintaosasta kiSr, ylisuuria Lo on itäosassa jonkin

verran . Lounaisosan katkonainen selänne on hkSr ja kaakkoisosa huonosti

lajittunutta pikiSr . Harjujakso jatkuu matalina saarina luoteeseen. Kerros -

paksuus vaihtelee 2-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

55 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja luon- .

nonsuojelunäkökohdat . Kokonaisrnassamäärä on 2, 1 m3 , josta arvioitu

A 100 . 000 m 3 , B 1, 1 milj . m3 , c 900 . 000 m 3 . Muodostumasta on valokuvi a

gt:n arkistossa .

Muodostuma 24 Yli-Paavola

Matalia harjuun kuuluvia selänteitä, joiden aines on pääasiassa hiekkaa .

Soraa on pintaosassa vain länsireunalla . Pohjoisosissa pinta on hietaa .

Kerrospaksuus on länsiosassa n . 5 m, muualla vain 2-3 m . Pinta-ala on

32 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 1 milj . m3 .

Muodostuma 25 Haapasu o

Harjujakson sivulla oleva kumpumaastoa, jonka aines on pintaosissa srHk ,

paikoin pikiSr . Syvemmällä vallitseva lajite on HHk . Kerrospaksuus vaih-

telee 2-8 m . Pinta-ala on 51 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 2 milj . rn 3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , C 1, 8 milj, m 3 .

Muodostuma 26 Valkeasu o

Harjun lievealuetta, jonka aines on pintaosassa srHk, syvemmällä hyvi n

lajittunutta hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 10 ha . Aine s

on pääluokkaa C, massamäärä 300 . 000 . m3 .

Muodostuma 27 Pitkälampi

Leveä, pinnaltaan epätasainen harjujakson osa, jonka itäpää on supra-akvaat-

tinen . Pohjoisosan harjuselänne on pintaosista huonosti lajittunutta kiSr ,

muualla pinta on srllk ja hkSr . Alaosissa vallitsevina ovat todennäköisest i

hiekkalajitteet, ainoastaan kaakkoisosassa sora . Kerrospaksuus vaihtele e

2-20 m, itäosan ollessa paksuin . Muodostumassa ei ole leikkauksia, itä-

167

2131 0 2

osaan on tehty koekuoppa . Pinta-ala on 80 ha . Aines on pääluokkaa C .

Aineksen käyttöä haittaa itäosassa paikoin peittävä, moreeninsekaine n

pintakerros, jonka paksuus yleensä vajaa metri . Kokonaismassamäärä on

5, 8 milj . m3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1, 7 milj . m 3 , c 4 milj . m 3 .

Kartta lehti 2131 03 Rimmilä

Muodostuma 1 Pastinkangas

Osa supra-akvaattista harjujaksoa, jonka pohjatasona on reunaosassa kallio .

Pintaosissa aines on 1-2 m paksulti hkSr, keskiosassa alla on hyvin lajittu-

nutta hiekkaa . Kaakkoi.sosan selänne on kiSr, samoin pohjoisosan kumpareet .

Länsiosa on pinnalta pikiSr . Kerrospaksuus on 3-10 m, pohjoisosa on paksuin .

Länsiosaan on tehty koekuoppa . Pinta-ala on 91 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 2, 8 milj . m3 , josta arvioitu A 150 . 000 m3 ,

B 850 . 000 m 3 , C 1,8 milj . m3 .

Muodostuma 2 Huntinkivenkangas

Leveä, matalaan veteen kerrostunut harjujakson osa, jonka pintaosa on hkSr ,

länsiosassa huonosti lajittunutta kiSr . Korkeimpien kumpareiden päällä aine s

on moreeninsekaista . Itäosa on pinnalta srHk, kapea selänne on kuitenkin

karkeaa kiSr . Kerrospaksuus vaihtelee 3-10 m. Muodostumassa ei ole leik-

kauksia, itäosaan tehtiin 2 koekuoppaa . Pinta-ala on 111 ha . Aines on paä-

luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa länsiosassa ylisuuret pintalohkareet,

sekä huono lajittuneisuus . Kokonaismassamäärä on 3, 6 m 3 , josta arvioitu

A 100 . 000 m3 , B 1, 3 milj . m3 , C 2, 2 milj . m 3 .

Muodostuma 3 Palkkisu o

Delta, jonka pintaosassa on 2-3 m pikiSr, paikoin kiSr, alaosien olless a

lähinnä HHk, reunaosissa myös hietaa . Kerrospaksuus vaihtelee 3-7 m ,

eteläosan ollessa paksuin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

22 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 5 milj . m 3 , josta

arvioitu B 150 . 000 m3 , C 1, 35 milj . m3 .

Muodostuma 4 Metsolanharju

Pohjoisosan kapea selänne on runsaasti A-luokkaa sisältävää kiSrj keskiosan

kumpumaasto on pintaosasta pikiSr . Eteläosassa aines on srHk, painanteis-

sa myös HHk . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m . Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 60 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 2, 5 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m 3 , B 1, 1'5 milj . m 3 , C 1, 3 milj . m3 .

168

2131 0 3

Muodostuma 5 Hautalammi

Reunan suuntaisista selänteistä koostuva osa harjujaksoa . Pintaosassa aine s

on soraista hiekkaa, alaosassa aines on hienompaa,soraa esiintyy välikerroksi-

na selänteidenluoteisosissa, . Kilpilampien kaakkoispuolella ja Hautalammin.-

mäessä. Kerrospaksuus on yleensä 5-10 m, Hautalamminmäki on paksumpi .

Pinta-ala on 149 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa pai-

nanteissa ja reunaosissa välikerroksena oleva hieno hieta, jonka paksuu s

voi olla useita metrejä . Kokonaismassamäärä on 10 milj . m3 , josta arvioitu

B 400 . 000 m3 , C 9,6 milj . m3 .

Muodostuma 6 Könnöl äHarjukumpuja, joiden aines on pintaosissa kiHk, eteläosassa myös hietaa .

Kerrospaksuus on pohjoisosassa yli 10 m, vähentyen eteläänpäin . Muodos-

tumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C ,

massamäärä 1 milj . m 3

Muodostuma 7 Porttilanharj uEteläreunan harjuselänne on karkeaa kiSr, kaakkoispäässä aines on huonost i

lajittunutta . Pohjoisosan tasanne on pintaosasta hiekkaa, pohjoisreunall a

päällä on hietaa 1-2 m. Kerrospaksuus on keskiosissa yli 10 m, muualla vä -

hemmän. Pinta-ala on 38 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttö ä

rajoittaa eteläosassa luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonaismassamäärä on

3, 1 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 250 . 000 m3 , c 2, 8 milj . m3 .

Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa .

Muodostuma 8 lVlyllykangas

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona koillisosassa on kallio . Eteläosan selän -

ne on pintaosasta kiSr, Myllykankaalla soraa on vain kapeina välikerroksina ,

pohjoisosa on pääasiassa Hllk . Itäosa on pintaosasta srHk. Kerrospaksuus

on keskiosissa lähes 20 m, muualla keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 90 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4, 7 milj . m 3 , josta arvioi -

tu A 100 . 000 m3 , B 1, 1 milj . m3 , C 3,5 milj . m3 .

169

2131 0 3

Muodostuma 9 Vinjalamminharju

Jyrkkärinteinen, karkeaa kiSr oleva harjuselänne, pintaosassa on ylisuuri a

Lo jonkin verran. Eteläosan selänteet ovat pintaosasta hkSr, alaosissa ai-

nes on kiHk . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 38 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat .

Kokonaismassamäärä on 1,4 milj . m 3 , josta arvioitu A 25 . 000 m 3 ,

B 375 . 000 m' , C 1 milj . m3 .

Muodostuma 10 Ahvenlammi

Paksu reunan suuntainen muodosturna, jonka luoteispuolella on matala a

kumpumaastoa . Pintaosassa aines on srHk, lakiosissa myös hkSr . Syvem-

mällä aines on ilmeisesti pääasiassa hiekkaa . Kerrospaksuus on itäosassa

10-20 m, länsiosassa n. 5 m. Pinta-ala on 41 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 4, 1 milj . m 3 , josta arvioitu B 300 . 000 m 3 ,

C 3, 8 milj . m3 .

Muodostuma 11 Lintusaari

Hiekkaa oleva reunamuodostuma, jonka käyttöarvo on vähäinen sijainnist a

johtuen . Kerrospaksuus vaihtelee 5-15 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 6, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 400 . 000 m3 .

Muodostuma 12 Liinalaht i

Matala harjukumpu, jonka aines on pintaosassa hiekkaa . Vähämerkityksi-

nen, hankalapääsyinen alue . Kerrospaksuus on n. 5 m . Muodostumassa ei

ole leikkauksia . Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä

150 . 000 m 3 .

Muodostuma 13 Kinturinkanga s

Matala, pintaosasta hienoa hiekkaa ja hietaa oleva selänne . Pohjoispääss ä

pohjatasona on moreeni . Kerrospaksuus on vain 3 m . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär ä

180 . 000 m3 .

Muodostuma 14 Rimmil ä

Matala harjuselänne, jonka aines on pintaosassa moreeninsekaista pikiSr ,

itärinteellä päällä on I=iHk. Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Pinta-ala on 4 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Ai-

neksen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus . Kokonaismassamäärä on


170

2131 0 3

Muodostuma 15 Pallokentt ä

Tasoittunut harjujakson osa, jonka pohjatasona lounaisosassa on moreeni .Aines on htHk, pohjoisosan päällä on hietaa yli 1 m'. Kerrospaksuus onkeskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 28 ha .

Aines on pääluokkaa C, massamäärä 850 . 000 m 3 .

Muodostuma 16 Renkajärvi

HHk ja hietaa oleva harjujakson osa . Vähämerkityksinen esiintymä . Kerros -paksuus on keskimäärin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 16 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 800 . 000 m 3 .

Muodostuma 17 MäkeläKatkonainen harjujakson osa, jonka aines on eteläpäässä pinnassa moreenin-

sekaista kiSr, pohjaosassa srHk . Kerrospaksuus on keskiosassa 5 m, muual-

la vain 2-3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5,5 ha . Ai-

nes on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Aineksen käyt-

töä haittaa eteläosissa huono lajittuneisuus pintaosassa . Kokonaismassam.ää-

rä on 170 . 000 m3 , josta arvioitu B 70 . 000 m. 3 , c 100 . 000 m3 .

Muodostuma 18 Landenper äTasoittunut harjujakson osa, jonka pohjatasona lounaisosassa on moreeni .

Kaakkoisosan selänne on srHk, välikerroksina myös HHk . Eteläosan kumpa-

reet ovat pintaosasta hkSr, syvemmällä pääasiassa Hk . Länsireunalla aine s

on moreeninsekaista . Ohut pohjoisosa on srHk . Kerrospaksuus vaihtele e

2-5 m . Pinta-ala on 46 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä

rajoittaa tie ja asutus . Kokonaismassamäärä on 1,3 milj . m 3 , josta arvioi -

tu B 200 . 000 m 3 , C 1,1 milj . mi .

Muodostuma 19 Holminharju

Karkeaa someroa ja kiSr oleva harjujakson osa . Syvemmällä aines liene e

hkSr ja osittain hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m . Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyt-

töä haittaavat pohjoisosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäär ä

on 400 . 000 m3 , josta arvioitu A 40 . 000 m 3 , B 300 . 000 m 3 , c 60 . 000 m 3 .

171

2131 0 3

Muodostuma 20 Nummenpä ä

Moreeniselänteen rinteellä olevaa harjun lievealuetta . Kaakkoisosassa aine son srHk, itäreunalla HHk. Pohjoisosan kumpareet ovat pinnalta hkSr, pai-

koin pikiSr . Kerrospaksuus voi vaihdella 2-8 m, moreenin tasosta riippuen .Pinta-ala on 62 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on1,65 milj . m3 , josta arvioitu B 150 . 000 m 3 , C 1,5 milj . m3 .

Muodostuma 21 Väärälammi

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on länsiosissa moreeni . Kaakkoisosan

aines on pintaosasta karkeaa kiSr, muualla 'aines on pintaosassa pikiSr ,lounaisosa on srHk . A-luokan osuus on suurin muodostuman luoteisosassa .Kerrospaksuus on yleensä 2-5 m . Kaakkois- ja luoteisosaan on tehty koe -kuoppa . Pinta-ala on 50 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär äon 1,2 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 450 . 000 m 3 , c 700 . 000 m3 .

Muodostuma 22 Haavist oOsa reunamuodostumaa, jonka pohjatasona on kaakkoisosassa kallio ja mo-

reeni. Koillisosa on pinnalta kiHk, lounaisosa pikiSr ja hkSr. Kerrospak-

suus on 2 -5 rn . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa tie ja asutus . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m3 , josta

arvioitu B 80 . 000 m 3 , c 120 .000 m 3 .

Muodostuma 23 Kotkajärvi

Deltamuodostuma, jonka aines on pääasiassa HHk, länsiosassa päällä o n

myös hietaa alle metri . Kerrospaksuus on keskiosassa n. 10 m. Pinta-ala

on 22 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 800 . 000 m3 .

Muodostuma 24 Isosuo

Hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona on itäosassa moreeni .

Kerrospaksuus kasvaa 2-5 m, kaakosta luoteeseen . Pinta-ala on 10 ha .


172

2131 04

Karttalehti 2131 04 Ahoine n

Muodostuma 1 Leveämäki l

Harjumuodostuma . Harjukuopat ulottuvat pohjavedenpinnan alapuolelle .

Morfologia ja pinta-aines viittaavat soravaltaisuuteen muodostuman keski-

selänteessä . Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin . Muodostumassa ei oleleikkauksia . Pinta-ala on 55 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 3, 7 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1,3 milj . m 3 ,

C 2, 3 milj . m 3 ,

Muodostuma 2 Sammakkolarnm i

Harjumuodostuma . Länsiosan korkeat selänteet ovat ilmeisesti soravaltai-

sia . Pohjoisosa on verraten matala ja sen keskellä on moreeni/kalliokumpu .

Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 metriin . Muodostumassa on pieni leikkaus .


3, 9 milj . m3 , josta arvioitu A 50 .000 m3 , B 750 .000 m 3 , c 3, .1 milj . m 3 .

Muodostuma 3 Alimmaistenharj u

Soravaltainen harjuselänne . A-luokan osuus on arvioitu n . 10 prosentiksi.

Kerrospaksuus on keskimäärin lähes 15 metriä . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 21 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassa-

määrä on 2, 9 milj . m 3 , josta arvioitu A 250 . 000 m 3 , B 1,45 milj . m 3 ,

C 1, 2 milj . m 3 .

Muodostuma 4 Ranninjärvi

Kapea, osaksi varsin jyrkkärinteinen harju . Leikkauksia ei ole; aines voi

olla arvioitua karkeampaa. Kerrospaksuus on k . m. 4 metriä. Pinta-ala on

4 ha . Aines on pääluokkaa Q . Kokonaismassamäärä on 160 . 000 m3 , josta

arvioitu A 5 .000 m3 , B 65 .000 m 3 , c 90 .000 m3 .

Muodostuma 5 Ranni

Harjun lievealueen selänne . Sillä saattaa olla kallioydin, minkä vuoksi arvi o

on tehty varovasti. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-a].a on 8 ha .


B 60 . 000 m 3 , c 240 . 000 m 3 .

173

2131 04

Muodostuma 6 Kakarilamminharju

Harjumuodostuma . Itälaitaa kulkeva selänne on soravaltainen . Muut osatovat todennäköisesti hiekkavaltaisia . Muodostuma rajoittuu lännessä ilma nselvää rajaa moreeniin. Kerrospaksuus on 2-8 metriin. Pinta-ala on 2- 8rnetriin . Pinta-ala on 91 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär äon 5, 8 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 1, 45 rnilj . m3 , C 4, 3 milj . m 3 .

Muodostuma 7 Rautasu o

Harjun lievealueen selänne, jossa ei ole leikkauksia . Kerrospaksuus on k . m .6 metriä. Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamääräon 1 milj, m 3 , josta arvioitu B 200 . 000 m 3 , c 800 . 000 m 3 .

Muodostuma 8 Karhusaari.Harjukumpu . Ei leikkauksia . Kerrospaksuus on 1-5 metriin. Pinta-ala on1, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 60 . 000 m3 , jostaarvioitu A 20 . 000 m3 , B 40 . 000 m 3 .

Muodostuma 9 KallioMatala harjumuodostuma . Leikkausten perusteella siinä ei ole soraa . Ker-rospaksuus on 1-5 metriä . Pinta-ala on 4, 5 ha. Aines on pääluokkaa C ,arvioitu 180 .000 m3 .

Muodostuma 10 Kalaton

Harjun lievealueen muodostuma . Kaakkoisosan selänteessä on soraa n . 20 %.Muualla soraa tuskin sanottavasti esiintyy . Kerrospaksuus on 2-5 metriin .

Pinta-ala on 9, 5 ha. Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on300 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m3 , c 240 . 000 m3 .

Muodostuma 11 Ahoinen, Kansakoulu

Pienialainen ja matala muodostuma, jolla ei ole sanottavaa käyttöarvoa .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C ,

arvioitu 60 . 000 m3 .

Muodostuma 12 Ahoine n

Harjumuodostuma . Pienet leikkaukset ja pinta-aines osoittavat, että sora n

osuus on pieni . Korkeimmat selänteet saattavat sisältää soraa linsseinä j a

välikerroksina . Kerrospaksuus vaihtelee 2-30 metriin. Pinta-ala on 49 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja urheilukent-

tä . Kokonaismassamäärä on 4, 4 milj . m 3 , josta arvioitu B 600 . 000 m 3 ,

C 3, 8 milj . m 3 ,

174•

2131 04

Muodostuma 13 Mustalammi

Harjuun kuuluvia selänteitä . Soran osuus kummuissa on 20-30 % . Kerrospak-

suus vaihtelee 2-8 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

9, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 500 . 000 m 3 , josta

arvioitu B 100 . 000 m 3 , c 400 . 000 m3 .

Muodostuma 14 RasinkyläMatala ja kapea harju, joka on suurelta osalta asutuksen alla . Pinta-ala on

2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 75 . 000 m3 , josta

arvioitu B 25 . 000 m3 , c 50 .000 m3 .

Muodostuma 1 5

Kapea ja matala harjuselänne . Kerrospaksuus on k . m. 3 metriä. Pinta-ala

on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m 3 , josta

arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 140 . 000 m 3 .

Muodostuma 16 Rapikist o

Edellisen muodostuman jatke luoteeseen. Kerrospaksuus on 2-3 metriä ,

paikoin 5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha .


B 90 . 000 m3 , c 210 . 000 m3 .

Muodostuma 17 Järviluom a

Epämääräinen harjuun kuuluva muodostama . Eteläosa on kokonaan hiekkaa .

Paksuin pohjoisosa saattaa sisältää jonkun verran soraa . Pinta-ala on 15 ha .


B 100 . 000 m 3 , c 700 .000 m3 .

Muodostumat 18, 19 ja 2 0Ne ovat pinnalta moreenia, mutta saattavat sisäosiltaan olla lajittuneita .

Karttalehti 2131 05 Renko

Muodostuma 1 Nummenkyl ä

Matala, hiekkaa oleva reunamuodostuman osa . Kerrospaksuus on keskimää-

rin 3 m . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 100 . 000 m3 .

175

2131 0 5

Muodostuma 2 Viiala

Harjujakson laajentunia, jonka pintaosa on liettyvää ainesta sisältävää pikiS rpohjaosassa, eteläosan ollessa hiekkaa ja hietaa . Itäosan selänne on huonost ilajittunutta kiSr pintaosasta . Kerrospaksuus on 3-5 m . Muodostumassa e iole leikkauksia . Pinta-ala on 42 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyt-töä haittaa eteläosassa peittävä hieta, jonka paksuus voi olla yli 1 m . Koko-naismassamäärä on 1,7 milj . m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , C 1, 5 milj . m 3

Muodostuma 3 Koivuniemi

Delta, jonka pintaosa on liettyvää ainesta sisältävää kiSr, pohjoisosass a

koekuopan perusteella myös hkMr yli. 1, 5 m . Itäosassa pintaosassa on hieta a

yli 1 m . Eteläosan selänne on soravaltainen, pintaosasta kiSr . Kerrospaksuu svaihtelee 3-10 m . Pinta-ala on 81 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyt-

töä haittaa huono lajittuneisuus pohjoisosassa, aines on paikoin routivaa .

Kokonaismassamäärä on 3, 3 milj . m 3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 ,B 250 . 000 m3 , c 3 milj . m3 .

Muodostuma 4 Mustiala

Pintaosasta huonosti lajittunutta kiSr oleva harjujakson osa . Alaosassa aine son hkSr ja srHk, keski- ja kaakkoisosissa, luoteisosa esiintyy myös A -luokkaa. Kerrospaksuus on 5-15 m, keskiosan ollessa paksuin . Pinta-ala on

27 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Koko-naismassamäärä on 1,7 milj . m 3 , josta arvioitu A 30 . 000 m 3 , B 1 milj . m3 ,C 670 . 000 m 3 .

Muodostuma 5 Kinttumäen harj u

Pintaosasta karkeaa kiSr oleva harjujakson osa . A-luokkaa on pintaosassa

20-30 % luoteispäässä, kaakkoispäässä hieman vähemmän . Reunaosass a

aines on pintaosassa HHk, syvemmällä ehkä karkeampaa . Haukilammenitäpuolinen osa on pääasiassa srHk . Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 m, kaak-koisosan ollessa paksuin . Pinta-ala on 102 ha . Aines on pääluokkaa C, jos -kin soralajitteiden osuus on yhteensä samaa suuruusluokkaa . Kokonaismas-

samäärä on 5 milj . m 3 , josta arvioitu A 220 . 000 m 3 , B 2, 28 milj . m3 ,

C 2, 5 milj . m3 . Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistossa .

17 6

2131 05

Muodostuma 6 Oinaala

Osa suurta harjujaksoa, jossa soraa esiintyy vain kapeassa keskusselän-

teessä, reunaosien ollessa pinnalta Hllk, paikoin kumpareiden lakiosissa

myös srHk . Kaakkoisosissa päällä on laidoilla myös hietaa . Kerrospak-

suus vaihtelee suuresti, keskimäärin se on 8-9 r . Pinta-ala on 186 ha.

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa lounaisosissa asu-

tus . Kokonaismassamäärä on 16 milj . rn a , josta arvioitu A 70 . 000 m 3 ,

B 730 . 000 m3 , c 15, 2 milj . m3 .

Muodostuma 7 Rapalammi

Pinnaltaan hiekkaa olevia harjuselänteitä, soran osuus lienee pieni . Reu-

noilla on paksuja hietakerrostumia . Kerrospaksuus on keskimäärin 10 m .


C, massamäärä 900 . 000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosass a

asutus .

Muodostuma 8 Renko

Kallioperän altaassa oleva, tasoittunut harjujakson osa, jonka aines o n

hiekkavaltaista . Lounaisosan selänne on pintaosasta srHk . Kaakkoispää on

peittynyt HHk . Itäosan päällä on yleensä 1-2 m hietaa j painanteissa myö s

silttiä . Kerrospaksuus on 2-10 m, paksuin on itäpuoli . Pinta-ala on 44 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on asutus ja tiestö .

Aineksen käyttöä haittaa itäosassa peittävät hieta- ja silttikerrokset . Koko-

naismassamäärä on 3,0 milj . m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , c 2, 8 milj . m3 .

Muodostuma 9 Kuittila

Harjujakson sivulla oleva delta, jonka aines on hiekkavaltaista . Pohjaosissa

esiintyy välikerroksina myös pikiSr ja kiSr . Reunaosissa päällä on hietaa .

Kerrospaksuus vaihtelee 10-25 m, paksuin on kaakkoisosa . Pinta-ala on

46 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja

tiestö . Kokonaismassamäärä on 5 milj . m3 , josta arvioitu B 600 . 000 ni 3 ,

C 4,4 milj . m3 .

Muodostuma 10 Viljaankosk i

Murroslaakson keskellä oleva harjuselänne on hkSr, ja srHk . Koillisosan

kumpareissa soraa on vain kapeina välikerroksina, aineksen ollessa yleens ä

hyvin lajittunutta hiekkaa . Pohjoisosassa pinta on hietaa ja HHk . Kerrospak-

suus vaihtelee 5-20 m, keskiosa on paksuin. Pinta-ala on 90 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 6, 8 milj . m 3 , josta arvioitu

B 800 . 000 m 3 , c 6 milj . m 3 .

177

2131 0 5

Muodostuma 11 Myll.yjärvi-Veitsijärvi

Laaja, peräkkäisistä deltoista ja kummuista koostuva osa harjujaksoa . Lounais -reunalla pohjatasona on moreeni . Murroslaakson reunassa oleva jyrkkärintei-nen harjuselänne on karkeaa kiSr . Lounaaseen siirryttäessä soraa on selän-teiden pintaosissa ja ehkä myös välikerroksina muodostuman keskiosassa ,etelä- ja lounaisosassa aines on suureksi osaksi hienoa hiekkaa . Kerrospak-suus vaihtelee 2-15 m, keskimäärin . Pinta-ala on 388 ha . Aines on pääluok-kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa koillisosassa luonnonsuojelunäkökoh-dat . Aineksen käyttöä haittaa painanteita peittävä hieta sekä länsiosass apeittävä moreeni, jonka paksuus on 1-2 m . Kokonaismassamäärä on 21 milj .m3 , josta arvioitu A 300 . 000 m3 , B 2, 7 milj . m 3 , C 18 milj . m3 .

Muodostuma 12 Hiittankanga s

Matalaa harjun lievealuetta, jonka pohjatasona koillisosassa on moreeni .Eteläosassa aines on htHHk, itä- ja pohjoisosa ovat pinnalta srHk. Kerros -paksuus on 2 -5 m, paksuin on eteläosa . Pinta-ala on 118 ha . Aines on pää -luokkaa C, massamäärä 3, 1 milj . m 3 .

Muodostuma 13 Kalkasoj a

Pieni soraista hiekkaa oleva reunamuodostuma . Itäosassa voi esiintyä myö spikiSr . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodostumassa ei ole leikkauk-sia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on60 . 000 m 3 , josta arvioitu B 10 . 000 m3 , c 50 . 000 m3 .

Muodostuma 14 Korkeila

Huonosti lajittunutta kiHk oleva reunamuodostuma . Eteläosan päällä onsilttiä, pohjoisosassa ylisuuria pintalohkareita. Vähämerkityksinen esiinty-mä . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C,massamäärä 25 .000 m3 .

Muodostuma 15 Valkealammit

Matalaan veteen, osittain vedenpinnan yläpuolelle, kerrostunutta harjuainesta .

Itä- ja eteläosat ovat pääasiassa HHk, Korkeamäen jyrkkä selänne on karkea a

soraa, koekuopan perusteella soraa on hiekan alla laajemmallakin alueella .

Valkealampien pohjoispuoleiset selänteet ovat pinnalta hkSr, alaosissa vallit-sevana on srHk . Kerrospaksuus on yleensä 5-10 m, vain Korkeamäen alueel-la yli 25 m. Pinta-ala on 343 ha. Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyt-

töä rajoittaa lounaisosassa luonnonsuojelun ,kökohdat . Aineksen käyttöä halt

178

2131 05

taa Valkealampien eteläpuolella peittävä, ylisuuria pintalohkareita sisältäv ä

moreeni, jonka paksuus on yli 1 m. Kokonaismassamäärä on 14 milj . m3 ,

josta arvioitu A 200 . 000 m 3 , B 2, 8 milj . m3 , C 11 milj . m3 . Muodostumas _

ta on valokuvia gt:n arkistossa .

Muodostuma 16 MännistöMatalaan veteen kerrostunutta harjuainesta, joka pintaosasta on huonost i

lajittunutta, liettyvää ainesta sisältävää kiHk . Länsiosassa esiintyy myös

hkSr . Kerrospaksuus on vain n . 2 m, pohjavedestä johtuen. Pinta-ala on

28 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 560 . 000 rn3 , josta

arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 500 . 000 m 3 .

Muodostuma 17 Tyvilammi

Matala hienoahiekkaa oleva muodostuma . Eteläosassa pintaosa on kiHk . Ker-

rospaksuus on keskimäärin 2 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 70 . 000 m3 .

Muodostama 18 Tallimäki

Kapea, pohjoisosista moreeninsekista kiSr oleva harjujakson osa, jonka poli-

jatasona on suureksi osaksi kallio tai moreeni . Eteläosa on pintaosasta. srHk.

Kerrospaksuus on eteläosassa 3-5 m, pohjoisosassa vain 1-2 m . Muodostu -

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa C . Koko-

naismassamäärä on 150 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 000 m 3 , c 100 . 000 m 3 .

Muodostuma 1 9Kapea, matalaan veteen syntynyt harjuselänne, jonka aines on pintaosass a

pikiSr . Kerrospaksuus on 2-6 m lakiosasta, keskimäärin alle 2 m . Muodos-

tumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Koko-

naismassamäärä on 35 . 000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , C 15 . 000 m3 .

Muodostuma 20 Hiittenlamm i

Hyvin matala harjuselänne suoalueella . Aines on pintaosassa hkSr . Merkityk-

setön esiintymä . Kerrospaksuus on suureksi osaksi vain 1 m, pohjavedestä joh-

tuen . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluok-

kaa B, massamäärä 10 . 000 m 3 .

179

2131 0 6

Karttalehti 2131 06 Hyrväl äMuodostuma 1 Takajärvi

Kapea, pintaosista liettyvää ainesta sisältävää kiSr' oleva harjuselänne . Myö skaivuvaikeus on itäpäässä melkoinen . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala on5, 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa tie . Ainek-sen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus ja ylisuuret pintalohkareet . Koko-naismassamäärä on 80 . 000 m3 , josta arvioitu A. 10 . 000 m3 , B 50 .000 m 3 ,C 20 . 000 m3 .

Muodostuma 2 Ruokolanden harj u

Pintaosasta karkeaa kiSr oleva harjuselänne, joka reunaosista on peittynytHHk ja hiedalla . A-luokan osuus on syvemmällä ilmeisesti pieni, ainekse nollessa lähinnä hkSr - HHk vuorokerroksina . Kerrospaksuus vaihtelee 2-1 0m, keskiosan ollessa paksuin . Pinta-ala on 38 ha. Aines on pääluokkaa C .Kokonaismassamäärä on 1, 3 milj . m3 , josta arvioitu A 20 .000 m3 ,B 530 . 000 m 3 , c 750 .000 m 3 .

Muodostuma 3 Hanhisuo

Pintaosasta soramoreenia oleva harjujaksoon kuuluva muodostuma . Syvem-mällä aines on lähinnä srHk . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 7, 5 ha .Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisosassa peittävä loh-

kareinen moreeni, jonka paksuus on kuitenkin vajaa metri . Kokonaismassa-määrä on 200 . 000 m 3 , josta arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 140 . 000 m 3 .

Muodostuma 4 VerilammiMatalan veden delta, jonka jyrkkä luoteisosa syöttävine harjuineen on sora -valtaista ainesta. Itäosassa soraa peittää paksut hiekkakerrokset, lounais -osa on pinnalta srHk, samoin koillisosa . Kerrospaksuus vaihtelee 5-15 m ,ollen keskimäärin 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on81 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 10 milj . m3 , jostaarvioitu A 100 . 000 rn 3 , B 1, 9 milj . m3 , c 8 milj . m3 .

Muodostuma 5 Hyrvälä

Lajittunut reunamuodostuma, jonka luoteiosa on liettyvää ainesta sisältävä ämoreenia . Lakiosassa pinnalla on 1-2 m kiSr, alaosat ovat srHk ja HHk .Eteläosan päällä on hietaa 1-2 in . Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 m, etelä -osan ollessa paksuin . Pinta-ala on 13 ha, Aines on pääluokkaa V . Muodos-tuman käyttöä rajoittaa tiestö . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosassa peit-

180

2131 0 6

tävä moreeni, jonka paksuus on yli 1 m ja ylisuuret pintalohkareet . Koko-

naismassamäärä on 1,5 milj . m3 , josta arvioitu B 500 . 000 m3 , c 1 milj . m3 ,

Muodostuma 6 Mäkelä

Pintaosasta soraista hiekkaa oleva harjuselänne, joka pohjoisosassa rajoit-

tuu moreeniin. Kerrospaksuus on vain 2-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauk-

sia . Pinta-ala on 1,5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 35 . 000 m 3 .

Muodostuma 7 Kukonharj u

Kaakkoisosan reunamuodostuma on pintaosasta srHk, alaosassa pääasiassa

HHk . Luoteisosan selänne on huonosti lajittunutta kiSr . Kerrospaksuus on

kaakkoisosassa 2-4 m luoteisosa on ohuempi. Pinta-ala on 7 ha . Aines on

pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosassa ylisuuret pintalohkareet .

Kokonaismassarnäärä on 150 . 000 m 3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 ,

C 130 . 000 m 3 .

Muodostuma 8 Rievett iMatala hienoa hiekkaa oleva reunamuodostuma, jonka pohjatasona koillis-

osassa on kallio ja moreeni . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m . Pin-

ta-ala on 15 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 300 . 000 m3 .

Muodostuma 9 Vinjalammi

Osa deltamuodostumaa, jonka itäosasta alkaa harjujakso . Aines on itäosassa

hkSr tai pikiSr, länsiosa on pinnalta srHk . Pohjoisosassa esiintyy myö s

A-luokan ainesta pintaosassa . Kerrospaksuus vaihtelee 5-15 m . Muodostu -

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj . m 3 , josta arvioitu A 20 . 000 m3 ,

B 380 .000 m 3 , c 700 .000 m3 .

Muodostuma 10 Pelkola

Paksu deltamuodostuma, jonka pohjatasona lounaisosassa on moreeni . Kes-

kiosan pinta on 2-3 m paksulti pikiSr, alaosassa aines on hiekkavaltaista ,

eteläpään kapea selänne on pääasiassa HHk, kuten myös luoteisosa . Kerros -

paksuus on keskiosassa yli 30 m, mutta ohenee jyrkästi reunoille . Pinta-ala

on 43 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö j a

asutus . Kokonaismassamäärä on 5 milj . m 3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 ,

B 750 . 000 m3 , c 4,2 milj . m3 .

181

2131 0 6

Muodostuma 11 Einola

Pieni reunamuodostuma, jonka itäosa on peittynyt hiedalla . Länsiosassa

aines on srHk. Vähämerkityksinen esiintyrnä . Kerrospaksuus on 2-3 m .

Pinta-ala on 1, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 30 .000 m 3 .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Muodostuma 12 Nihattul a

Osa laajaa harjujaksoa, jonka ympäristössä on hietaa ja silttiä paksuina ker-

rostumina . Karkein aines on geologisin perustein Iänsiosan selänteessä se -

kä paksunnoksien luoteisosissa . Niissäkin soraa esiintyy lähinnä pintaosissa

tai kapeina välikerroksina . Kerrospaksuus vaihtelee 2-30 m, pohjoisosan

ollessa selvästi paksumpi . Pinta-ala on 177 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käytön esteenä on alueen kuuluminen puolustusvoimille, etelä -

osissa myös asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa peittävä ,

tai välikerroksena oleva siltti, jonka paksuus. on 1-2 m. Kokonaismassamää-

rä on 21 milj . m 3 , josta arvioitu A 200 . 000 m3 , B 2, 8 milj . m3 , c 18 milj .3m .

Muodostuma 13 Järviöinen

Osa harjujaksoa, jonka eteläosa on soraista hiekkaa, pohjoisosa enimmäk-

seen HHk . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 4 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tie . Kokonaismassamäärä on

200 . 000 m3 , josta arvioitu B 40 . 000 m3 , c 160 . 000 m3 .

Muodostuma 14 Renkovah a

Kapea har juselLinne, jonka pohjatasona länsiosassa on moreeni . Aines on

pintaosassa huonosti lajittunutta pikiSr, luoteisosassa kiHk . Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-5 m,eteläosan ollessa paksuin . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pää -

luokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa ylisuuret pintalohkareet .

Kokonaismassamäärä on 150 . 000 m3 , josta arvioitu B 100 . 000 m3 ,

C 50 . 000 m3 .

Muodostuma 15 Alajärv i

Hyvin kapea harjujakson osa, jonka pohjatasona on moreeni ja kallio . Aine s

on pintaosassa routivaa ainesta sisältävää kiSr, paikoin myös ylisuuria pin-

talohkareita . Vähämerkityksinen muodostuma . Kerrospaksuus on vain 2-3 in .

Muodosturassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa

B, massamäärä 35 . 000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie .

182

2131 07

Karttalehti 2131 07 Kaloinen

Muodostuma 1 Kuoppamäki

Harjumuodostuma . Aineksen laatua selventäviä leikkauksia ei ole . Todennä-

köisesti korkein osa Kuoppamäki ori soravaltainen. Sen paksuus onperäti lä

hes 40 metriä . Pinta-ala on 20 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 1, 5 milj . m 3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 400 . 000 m3 ,

C 1,05 milj . n,3 .

Muodostuma 2 Kalkkila

Harjusysteemiin kuuluva matala muodostuma . Korkein osa saattaa sisältä ä

soraa 20-30 %o . Kerrospaksuus on 2-5 metriä. Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokona.ismassamäärä

on 180 .000 m3 , josta arvioitu B 10 . 000 m3 , c 170 . 000 m3 .

Muodostuma 3 Kuosar iHarjukumpuja ja -kuoppia käsittävä muodostuma, jossa ei ole leikkauksia .

Kerrospaksuus on k. m. 8 metriä . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa

C . Kokonaismassamäärä on 800 . 000 m3 , josta arvioitu A 20 . 000 m3 ,

B 220 .000 m3 , c 560 .000 rn3 .

Muodostuma 4 Komoportinmäk i

Harjumuodostuma, jossa on kolme korkeahkoa selännettä . Ne sisältävät

arviolta 30-40 % soraa . Muut alueet ovat hiekkavaltaisia . Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-30 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

24 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj, m3 , josta

arvioitu A 60 . 000 m3 , B 540 . 000 m3 , C 1,2 milj . m 3 .

Muodostuma 5 Valajärvi I

Harjuun kuuluva lajittunut reunamuodostuma . Sen lounais- ja koillispuolella

on moreenireunamuodostuma . Ainoa leikkaus on lievealueella . Korkein se-

länne on todennäköisesti soravaltainen . Kerrospaksuus vaihtelee luokass a

2-25 metriä . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 850 . 000 m3 , josta arvioitu A 60 . 000 m3 , B 340 .000 m3 ,

C 450 . 000 m 3 .

Muodostuma 6 Mäenpä ä

Matala, hiekkaa sisältävä muodostuma, jolla ei ole suurta käytännön merki-

tystä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . arvioitu 90 . 000 m3 .

183.

2131 0 7

Muodostuma 7 Valajärvi II

Harjumuodostuma, jonka pohjatasona on keskiosassa kallio, muualla pohja -

vesi . Ainessuhteista ei ole varmaa kuvaa leikkausten puuttuessa . Kerros -

paksuus vaihtelee 2-15 metriin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 46 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassarnäärä on 4 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1,4 milj . m3 , c 2, 5 milj . m3 .

Muodostuma 8 Valkealamm i

Suuri harjun laajentuma . Eteläosa on ilmeisesti soravaltaista . Sen pohjata-

sona on pohjavesi . Hiekkavaltainen pohjoisosa on 5-10 metriä paksu . Sora -

valtainen osa on varsin lupaava myös A-luokan suhteen . Muodostumassa on

vain pari leikkausta . Pinta-ala on 213 ha. Aines on pääluokkaa C (koko muo-

dostuma) . Kokonaismassamäärä on 30 milj . m3 , josta arvioitu A 2, 2 milj . m3 ,

B 10, 8 milj . m3 , C 17 milj . m 3 .

Muodostuma 9 Kaakkolamm i

Muodostuma liittyy välittömästi edelliseen. Eteläosa siitä hajoaa kalliokum-

pujen väliin . Muut alueet ovat soravaltaista ja niissä on A-luokan ainest a

5-10 % . Kerrospaksuus vaihtelee rajoissa 2-15 metriä. Muodostumassa ei


määrä on 5, 8 milj . m 3 , josta arvioitu A 250 . 000 m3 , B 2, 25 milj . m3 ,

C 3, 3 milj . m3 .

Muodostuma 10 Kalliolammi

Pieni hiekkaesiintymä . Kerrospaksuus on k . m . 3 metriä . Pinta-ala on 1 ha .

Aines on pääluokkaa C, arvioitu 30 . 000 m3 .

Muodostuma 11 Ylimmäislammi

Geologiselta tyypiltään reunamuodostuma . Kerrospaksuus on 3 -5 metriä .


kaa C . Kokonaismassamäärä on 600 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m3 ,

C 540 . 000 m 3 .

Muodostuma 12 Lellanlamm i

Harjuun kuuluva muodostama . Pääselänteessä saattaa olla jonkun verran so-

raa . Kerrospaksuus vaihtelee rajoissa 2-8 metriä. Pinta-ala on 15 ha . Aines


B 130 . 000 m3, C 520 .000 m 3 .

184'

2131 0 7

Muodostuma 13 Rääkämnäki

Harjuun kuuluva muodostuma . Sen pohjana on pohjoiseen viettävä kalliose-

tänne . Kerrospaksuus on k . m . 4 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia .


480 .000 m3 , josta arvioitu B 50 .000 m3 , c 430 .000 m3 .

Muodostuma 14 Lukkojenmaa

Komea harjun delta . Pohjatasona lounaisosassa on kallio, muualla pääasias-

sa pohjavesi . Geologisin ja morfologisin perustein (verrattuna muihin saman -

tyyppisiin muodostuman) pääosa deltasta on arvioitu soravaltaiseksi, A -

luokkaa 5-10 % . Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 metriin, keskimäärin yli 1 0

metriä . Muodostumassa ei ole merkittäviä leikkauksia. Pinta-ala on 148 ha .

Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 20 milj . m3 , josta arvioitu

A 1, 8 milj . m3 , B 9, 2 milj . m3 , c 9 milj . m3 _ Muodostumasta on diakuvia

gt:n arkistossa .

Muodostuma 15 Kyöstilänharj u

Harjuun kuuluva delta . Sen itäsivulla on muodostuman sisällä moreeni/kal-

liosaarekkeita . Muodostuman korkein osa on soravaltainen. A-luokan osuus

siinä on 10 %:n luokkaa . Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, paikoin se on

yli 30 metriä . Pinta-ala on 131 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassa-

määrä on 18 milj . m 3 , josta arvioitu A 1, 5 milj . m3 , B 8, 5 milj . m3 ,

C 8 milj . m3 .

Muodostuma 16 Kalliola

Hyvin lajittunut reunanuodostuma . Aines on soraista hiekkaa . Soraa esiin-

tyy pahkuina ja välikerroksina . Kerrospaksuus on k . m . 4 metriä. Pinta-ala

on 1,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 50 . 000 m3 ,

josta arvioitu B 15 . 000 m 3 , c 35 . 000 m3 .

Muodostuma 17 Terrisu o

Pieni, lajittunut reunamuodostuma, jolla ei ole sanottavaa merkitystä .

Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioitu 30 . 000 m3 .

Muodostuma 18 Peltola

Merkityksetön reunamuodostuma . Pinta-ala on alle 1 ha. Aines on pääluok-

kaa C, arvioitu 15 .000 m3 .

185

2131 07

Muodostuma 19 Kokkosuo

Lajittunut reunamuodostuma . Pohjatasona on ilmeisesti etelään viettäv ä

kallio . Kerrospaksuus on vajaat 10 metriä . Muodostumassa ei ole leikkauk-


1, 2 milj . m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , C 1 milj . m3 .

Muodosturna 20 Hakonnumm i

Harjun laajentuma, n . s . delta . Leikkaukset ovat sen lievealueilla eivätkä

ulotu sen ytimeen . Geologisin perustein on karttaan merkitty soravaltaine n

alue, jossa A-luokan osuus on 5 %:n luokkaa . Kerrospaksuus vaihtele e

rajoissa 2-15 metriä . Pinta-ala on 182 ha . Aines on pääluokkaa C . Koko-

naismassamäärä on 12 milj . m3 , josta arvioitu A 200 . 000 m 3 , B 2, 8 milj .

m 3 , c 9 milj . m3 .

Muodostuma 21 Aseminnummi

Harjun laajentuma . Sen keskiosissa ja mandollisesti myös pohjoisrinteen

puolella on pohjatasona kallio . Ydinosan (harjukuoppajono) paksuus 10-1 5

metriä. Muualla kerrospaksuus on 2-10 metriin . Muodostumassa ei ole


määrä on 18 milj . m3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 5 milj . m3 ,

C 12, 9 milj .m 3 .

Muodostuma 22 Tytynlammi

Edellisen muodostuman välitön jatke . Pohjoisosassa on kerrospaksuu s

pieni, pohjatasona kallio . Valkealammin itäpuolinen sora-alue on n . 15 met-

riä paksu . Tunturivuoren alue on k . m . 10 metrin luokkaa . Muodostumass a

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 191 ha . Aines on pääluokkaa C (koko muo-

dostuma) . Kokonaismassamäärä on 17 milj . m3 , josta arvioitu A 400 . 000 m3 ,

B 7, 1 milj . m3 , C 9, 5 milj . m3 . Muodostumasta on diakuvia gt:n arkistossa .

Muodostuma 23 Likolammi

Harjuselänne ja sen itäpuoliset matalat hiekka-alueet . Soravaltainen alue

on yli 10 metriä paksu, hiekka-alueet 2-10 metriin. Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 52 ha. Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 3 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 700 . 000 m 3 ,

C 2, 25 milj . m .

186

2131 07

Muodostuma 24 Suoniemi I

Pieni hiekkaesiintymä . Kerrospaksuus on k. m . 3 metriä . Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 1,5 ha . Aines on pääluokkaa C, arvioit u

50 . 000 m 3 .

Muodostuma 25 Suoniemi I I

Matala harjuselänn.e, jossa ei ole leikkauksia . Kerrospaksuus on k. m . 4

metriä . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 160 . .000 m3 , josta arvioitu

B 20 . 000 m3 , c 140 . 000 m3 .

Muodostuma 26 Leveämäki II

Harjukuoppien rikkoma muodostuma . Leikkausten perusteella pääosa siitä

on hiekkavaltaista . Länsiosan kapeat harjanteet ovat kuitenkin soravaltaisia .

Kerrospaksuus vaihtelee rajoissa 2-12 metriä . Pinta-ala on 98 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 7, 8 milj . m3, josta arvioitu

A 100 . 000 m3 , B 2,4 milj . m3 , C 5, 3 milj . m 3 .

Muodostuma 27 Saar i

Harjuun kuuluva matala hiekkamuodostuma . Aines on heikosti lajittunutta .

Kerrospaksuus on k. m. 4 metriä . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 120 . 000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m 3 ,

C 100 . 000 m3 .

Muodostuma 28 Pukkinumm i

Harjuselänne, jonka kerrospaksuus on melko pieni, n . 4 metriä. Siinä ei

ole leikkauksia . Pinta-ala on 4, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismas-

samäärä on 200 . 000 m 3 , josta arvioitu B 50 . 000 m3 , c 150 . 000 m3 .

Muodostuma 29 Lammisuo

Matala, 30-40 % soraa sisältävä harju . Kerrospaksuus on verraten pieni ,

4-5 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 24 ha . Aines


A 20 . 000 m3 , B 300 . 000 m3, c 630 . 000 m3 .

187 .

2131 08

Karttalehti 2131 08 Hyvikkäl ä

Muodostuma 1 Mäenpä äKallio- ja moreeniselänteen rinteellä oleva harjujakson osa . Aines on pää -asiassa kiHk, lounaisosassa myös HHk . Luoteisosan päällä on siltti ä

0,5-1 m. Kerrospaksuus vaihtelee 2 -5 ^m. Pinta-ala on 5 ha . Aines on

pääluokkaa C, massamäärä 150 . 000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoitta a

tiestö ja asutus .

Muodostuma 2 Joentausta

Pintaosasta kiSr oleva muodostuma, jonka reunaosia peittää siltti . Ala -

osassa aines on srI-k . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on

3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 100 . 000 m3 , josta

arvioitu B 20 . 000 m3 , c 80 . 000 m3 .

Muodostuma 3 Jussila

Harjujakson osa, jonka pohjatasona itäosassa on kallio . Aines on pääasias-

sa hiekkaa, koillisosassa pinta on huonosti lajittunutta kiSr . Kerrospaksuu s

on 2-6 m. Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 400 . 000 m3 , josta ar-vioitu B 25 . 000 m 3 , c 375 . 000 m3 .

Muodostuma 4 Santanumm i

Kallioselänteen kaakkoispäässä oleva osa harjujaksoa . Pintaosassa aine s

on hkSr, alaosissa hyvin lajittunutta hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-8 m ,keskiosan ollessa paksuin. Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C .


C 200 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Kuuslamm i

Harjujakson osa jonka pohjatasona eteläosassa on moreeni . Aines on huo-nosti lajittunutta kiHk, itäosassa pinta on hietaa . Kerrospaksuus on 2-4 m .

Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 100 . 000 m3 .

Muodostuma 6 Kettumäki

Pintaosasta huonosti lajittunutta kiHk oleva reunamuodostuma . Reunaosissapäällä on savea . Kerrospaksuus on 2-5 m . Muodostumassa ei ole leikkauk-sia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 90 . 000 m 3 .

188

2131 08

Muodostuma 7 Harjula

Reunamuodostuma, joka pintaosasta on moreeninsekaista kiSr . Alaosassa

aines vaihtelee kiHk - HHk . Reunaosissa päällä on savea . Kerrospaksuu s

vaihtelee 2-8 m . Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen

käyttöä haittaavat lounais- ja pohjoisosassa ylisuuret pintalohkareet .

Kokonaismassamäärä on 450 . 000 m3 , josta arvioitu B 50 . 000 m 3 ,

C 400 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Lauttiankulm a

Matala reunamuodostuma, jonka aines on pääasiassa hietaista hiekkaa .

Koillisosassa pinta on hkSr . Kerrospaksuus 2-6 m, itäosa on paksuin.


.

150 .000 m3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , c 130 .000 m3 .

Muodostuma 9 Peltolankorp i

Harjujakson osa, jonka aines on selänteiden lakiosassa hkSr, reunaosiss a

hiekkaa ja hietaa . Syvemmällä aines on pääasiassa HHk . Kerrospaksuus

on 2-12 an . Pinta-ala on 23 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 1, 5 milj . m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m 3 , C 1, 3 milj . m 3 .

Muodostuma 10 NeviläKeskiosan selänne on pintaosasta kiSr ja A-luokan esiintyminen myös sy-

vemmällä on todennäköistä . Muualla aines on pintaosassa srHk, painan-

teissa myös HHk . Kerrospaksuus on 2-15 m . Pinta-ala on 60 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 3, 8 milj . rn3 , josta arvioitu

A 30 . 000 m 3 , B 670 . 000m 3 , C 3, 1 milj . m3 .

Muodostuma 11 Lukonmäe t

Paksu deltamuodost-uma, jonka aines on pääasiassa hiekkaa . Lukonlammen

ympäristössä esiintyy vuorokerroksina kiSr - hkSr pintaosasta alkaen,

mutta reunoille päin aines hienonee nopeasti ja pintaosassa on hietaa usei-

ta metrejä jo Lukonmäen lakiosassa . Kapeassa länsiosassa soraa esiin-

tyy vain välikerroksina . Kerrospaksuus on Lukonmäen alueella yli 20 m ,

muualla vain 3-10 an . Pinta-ala on 68 ha. Aines on pääluokkaa C . Ainek-

sen käyttöä haittaa eteläosassa peittävä hieta, jonka paksuus voi oll a

yli 5 m . Kokonaismassamäärä on 5, 2 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m 3 ,

B 450 . 000 m 3 , c 4,7 milj . m3 .

189

2131 0 8

Muodostuma 12 Virala

I-larjujakson osa, jonka aines on pintaosassa srHk, keskiosassa myös kiSr .

Syvemmällä soraa esiintyy ilmeisesti vain kapeina välikerroksina . Kerros -

paksuus on keskimäärin alle 4 gin . Pinta-ala on 28 ha . Aines on pääluokkaa

C . Kokona'i massaniäara on 1 milj, rn3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 ,

C 800 . 000 m 3 .

1VIuodostuma 13 Katiskoski

Osa harjujaksoa, jonka aines on kaakkoisosassa hiekkavaltaista . Luoteis -

osassa pinta on huonosti lajittunutta kiSr tai pikiSr, pohjatasona on osittain

kallio ja moreeni . Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m . Pinta-ala on 29 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa keskiosassa huvila -

asutus . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m3 , josta arvioitu A 20 . 000 rn3 ,

B 380 .000 m 3 , c 600 .000 m3 .

Muodostuma 14 Saukk o

Kapea harjuselänne jonka aines on pääasiassa pikiSr . Kerrospaksuus on

vain 2-3 rn . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyt-

töä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 80 . 000 m3 , josta arvioitu

B 50 .000 m 3 , c 30 . 000 m3 .

Muodostuma 15 Ahola

Matala harjujakson osa, jonka pohjatasona on moreeni . Aines on liettyvää

ainesta sisältävää kiSr, itäosassa srHk . Kerrospaksuus on keskimäärin

2 m . Pinta-ala on 1, 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä

rajoittaa asutus ja tie . Kokonaismassamäärä on 30 .000 r n ") , josta arvioi-

tu B 20 . 000 m3 , c 10 . 000 r~z 3 .

Muodostuma 16 'Milne

Harju jakson osa, jonka keskiselänne on pintaosasta kiSr, reuuaosat hiekkaa ,

lounaisosassa :m 6s hietaa . Kerrospaksuus ,on keskimäärin

Pinta-alalii~,~ir~r .l 6 .1

on 30 ha. Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa julkise t

rakennukset Kokonais :massaniäärä on i ; 6 milj . rn'3 , josta arvioitu

A 40 . 000 m`' , B 6G0 . 000 rn`i , C 1, 1 milj . rn`~ .

Muodostuma 17 Muur"'ai . ?su o

Matala, koekuoppien perusteella pa ;I,asiassa hiekkaa oleva .reunan:7uodostu na .Kerrospaksuus on kes imä isin alle 2 nn, po ljavedestä johtuen, Pinta-al a on

17 ha . Aines on paä:luobka 3 y r'

i11äxä 300 . 000 rn3 .

190

2131 0 9

Karttalehti 213109Hämeenlinna

Muodostuma 1 Miemala

Osa suurta harjujaksoa, jossa esiintyy runsaasti soralajitteita . Pintaosassa

aines on usein liettyvää ainesta sisältävää karkeaa someroa, alaosassa on

vuorokerroksin soraa, välikerroksina myös hiekkaa . A-luokkaa on eniten

Norjanrnäen ja Miemalan kk:n alueilla, 20-30 %, luoteisosassa aines on

enimmäkseen hkSr . Pinta-ala on 135 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu -

man käyttöä rajoittaa julkiset rakennukset sekä maisemalliset näkökohdat .Kokonaismassamäärä on 13 milj . m3 , josta arvioitu A 500 . 000 m3 ,B 5, 5 milj . m3 , c 7 milj . m 3 .

Muodostuma 2 Hattelmalanharj u

Tyypillinen " sianselkäharju ", jonka reunaosissa on paksuja hieta ja siltti-

kerrostumia . Keskiselänteen aines on pintaosasta osittain huonosti pesey-

tynyttä pikiSr ja hkSr, syvemmällä osaksi myös hiekkaa . Reunaosat ovat

hienoa hiekkaa, pinnassa myös hietaa . Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 m .

Pinta-ala on 100 ha. Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenäon asutus ja luonnonsuojelunäkökohdat . Aineksen käyttöä haittaa reunaosis-

sa peittävä hieta . Kokonaismassamäärä on 7 milj . m3 , josta arvioitu

A 150 . 000 m3 , B 1,85 milj . m3 , C 5 milj . m3 .

Muodostuma 3 Ahvenisto-Parolankanga s

Osa suurta harjujaksoa, joka kaakkoisosassa laajenee paksuiksi deltoiksi .

Niiden pintaosa on soravaltaista 2 -4 m paksulti, alaosissa pääosa on hiek-kaa . Jyrkkärinteinen keskiselänne on pintaosasta kiSr ja sisältää myös A -

luokan ainesta ehkä koko pituudeltaan . Parolankangas on suurimmaksi

osaksi hietaista hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on kaakkoisosissa 10-40 m ,

keski- ja luoteisosa o..at selvästi ohuempia keskiselännettä lukuunottamatta.

Pinta-ala on 425 ha . Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a

asemakaava, tiestö ja maisemalliset näkökohdat . Kokonaismassamäärä on

47 milj . m 3 , josta arvioitu A 600 . 000 m 3 , B 10,4 milj . m 3 , c 36 milj . m 3 .

Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa .

Muodostuma 4 Käikälä

Osa harjujaksoa, joka reunaosistaan on peittynyt siltillä ja savella . Etelä -

osa on pinnalta soravaltaista, syvemmällä hiekkaa, pohjoisosa on huonosti

lajittunutta kiHk. Kerrospaksuus on 3-6 m . Pinta-ala on 18,5 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Aineksen käyttöä hait-

191

2131 0 9

taa reunaosia peittävä siltti, osittain savi, jonka paksuus on vajaa 1 m .


C 600 . 000 nz 3 .

Muodostuma 5 Katumajärvi

Kallio- ja moreeniselänteiden väliin kerrostunutta, pääasiassa srHk oleva a

harjuainesta . Pohjatasona luoteisosassa on pääasiassa kallio . Kerrospak-

suus vaihtelee 2-8 m, kaakkoisosa on ilmeisesti paksuin . Pinta-ala on 2 8

ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Koko-

naismassamäärä on 800 . 000 m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , c 600 . 00 03m .

Muodostuma 6 AulankoPintaosasta routivaa ainesta sisältävää hkSr oleva selänne, joka saatta a

olla pääasiassa lajittunut . Reunaosissa on silttiä peittävänä yli metri .

Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 3, 5 ha, kokonaismassamäärä n . 200 . 000 m3 . Muodostuman

käytön esteenä on maisemalliset näkökohdat ja asutus .

Karttalehti 2131 10 Tervakosk i

Muodostuma 1 Nurkka

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona itäosassa on kallio . Aines on pääasias-

sa hiekkaa, soraa on vain 2-3 m muodostuman lakiosan päällä, tai kapeina

välikerroksina . Itä- ja pohjoisosa ovat HHk. Kerrospaksuus on eteläosas-

sa 20-30 m., muualla vain 2-8 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pin-

ta-ala on 35 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on

3, 6 milj . m 3 , josta arvioitu B 600 . 000 m3 , c 3 milj . m3 .

Muodostuma 2 Hevonoja

Rantakerrostuma, jonka pohjatasona luoteisosassa on kallio . Aines on

kiHk, eteläosassa myös htHHk. Paksuin osa muodostumasta on käytetty .

Pinta-ala on 1, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 30 . 000 zn3 .

Muodostuma 3 Mannila

Pieni kivistä hiekkaa oleva esiintymä . Kerrospaksuus on pohjavedestä

johtuen vain 2 m. Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä

20 . 000 m3 .

192

2131 1 0

Muodostuma 4 Mattila

Pintaosasta huonosti lajittunutta kiSr oleva harjujakson osa . Alaosassaaines on todennäköisesti hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m .Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on200 . 000 m 3 , josta arvioitu B 40 . 000 m 3 , c 160 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Joensuu I

Pienikivistä soraa oleva harjujakson osa. Kerrospaksuus on keskimäärin4 m. Pinta-ala on 1, 5 ha . Aines on pääluokkaa B, massamäärä 60 . 000 m3 .

Muodostuma 6 Joensuu I I

Kallioselänteiden väliin kerrostunutta harjuainesta, pääasiassa HHk. Ker-rospaksuus on 2 -8 m, keskiosa on paksuin . Pinta-ala on 3 ha . Aines onpääluokkaa C, massamäärä 120 . 000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoitta aasutus .

Muodostuma 7 Kokkosu o

Osa reunamuodostunzaa, jonka pohjatasona on kaakkoisosissa kallio . Län-siosassa pinta on huonosti lajittunutta, ylisuuria Lo esiintyy yleisesti.

Kaakkoisosassa aines on HHk, samoin matalassa keskiosassa . Pohjoisosa

on pintaosasta pikiSr, muuten pääasiassa hiekkaa . Kerrospaksuus vaihte-lee suuresti kallioperästä johtuen, paksuin on pohjoisosa . Pinta-ala on16 ha. Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat länsiosassa yli -suuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä on 550 . 000 m3 , josta arvioituB 50 . 000 m3 , c 500 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Muist i

Reunamuodostuma, jonka aines on pääasiassa keskikarkeaa hiekkaa . Pinta -

osassa on lkosassa myös huonommin lajittunutta ainesta, lounaisosass a

myös hietaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 6, 5 ha .Aines on pääluokkaa C, massamäärä 200 . 000 m3 .

Muodostuma 9 Ojala

Pintaosasta moreeninsekaista kiSr oleva muodostuma, joka syvemmällä ontodennäköisesti hiekkavaltaista . Kerrospaksuus on 3-6 m . Muodostumassaei ole leikkauksia . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen

käyttöä haittaavat luoteispäässä ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassa-määrä on 40 . 000 m3 , josta arvioitu B 10 . 000 m 3 , c 30 . 000 m3 .

193

2131 1 0

Muodostuma 10 Peronmäki

Lajittunut, pintaosasta soraista hiekkaa oleva reunamuodostuma . Sisäosis-

sa voi esiintyä välikerroksina myös soraa . Kerrospaksuus on 2-10 ni . Pin-

ta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 480 . 000 m3 ,

josta arvioitu B 80 . 000 m3 , c 400 . 000 m 3 .

Muodostuma 11 Hietala

Pintaosasta soraa oleva harjujakson osa . Alaosassa aines on enimmäkseen

soraista hiekkaa . Pohjoisosassa päällä on hietaa . Kerrospaksuus on keski -

määrin 6 m . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä

haittaa ylisuuret lohkareet pintaosassa . Kokonaismassamäärä on 100 . 000 m3 ,


Muodostuma 12 Yli-Joutjärvi

Reunamuodostuma, jonka pohjatasona on pohjoisosassa kallio ja moreeni .

Lounaisosa on pinnalta HHk, itäosa srHk . Kerrospaksuus vaihtelee 3 -5 m .

Pinta-ala on 8, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a

asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 280 .000 m 3 , josta arvioitu

B 30 . 000 m3 , c 250 . 000 m3 .

Muodostuma 13 Harjunmäki-Mikkola

Suuren moreeniselänteen rinteellä oleva harjujakson osa, jonka pohjata .so-

na on osittain myös kallio . Kaakkoisosan delta on pääasiassa HHk, joskin

välikerroksina eteläpäässä on myös hietaa . Keskiosassa pinta on srHk ,

alaosissa esiintyy välikerroksina myös hkSr ja kiSr . Länsiosa on srHk ta i

kiHk . Kerrospaksuus on kaakkoisosassa 10-20 m, muualla 3-10 m . Pinta -

ala on 90 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa itä -

osassa tiestö ja asutus . Kokonaismassamäärä on 5, 7 milj . m3 , josta ar-

vioitu A 50 .009 m 3 , B 650 . 000 m3 , C 5 milj . m3 .

Muodostuma 14 Uhkoila

Hiekkaa oleva reunamuodostuma, joka liepeiltään on peittynyt savella .

Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoit-

taa asutus . Kokonaismassamäärä on 170 . 000 m3 .

194

2131 1 0

Muodostuma 15 Napiala

Reunamuodostuma, jonka aines on pintaosassa enimmäkseen srHk, keski-

osan selänteessä myös kiSr . Alaosissa vallitsevana on hiekka, välikerrok-

sina on myös hietaa ja kiSr kaakkoisosassa . Lounaisosa on huonosti lajit-tunutta kiSr . Kerrospaksuus vaihtelee 3-15 m, ollen keskimäärin 5 m .

Pinta-ala on 23 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoit-

taa asutus . Aineksen käyttöä haittaa eteläosissa ylisuuret lohkareet . Koko-

naismassamäärä on 1, 2 milj . m3 , josta arvioitu B 350 . 000 m3 ,

C 850 . 000 m 3 .

Muodostuma 16 NahkatehdasSoraista hiekkaa oleva reunamuodostuma, joka länsiosista on peittynyt sa-

vella . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 3 ha. Aines on

pääluokkaa C, massamäärä 120 . 000 m 3 .

Muodostuma 17 Tervajoki

Pieni harjuselänne, jonka aines on pääasiassa hiekkaista soraa, pinta -

osassa myös pikiSr . Kerrospaksuus on pohjavedestä johtuen vain 4 m .


30 . 000 m 3 , josta arvioitu B 20 . 000 m3 , c 10 . 000 m3 .

Muodostuma 18 Niittymäki

Soraista hiekkaa oleva harjuselänne jonka käyttöarvo on vähäinen . Kerros -

paksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa C, massamää-

rä 10 . 000 m3 .

Muodostuma 19 Omettamäki N

Soraista hiekkaa oleva reunamuodostuma . Kerrospaksuus on keskimäärin

3 m pohjavedestä johtuen. Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C. Ai-

neksen käyttöä haittaa lounaisosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonais-

massamäärä 90 . 000 m3 .

Muodostuma 20 Rauhala

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on eteläpäässä moreeni . Aines vaih-

telee kiHk - HHk, kapeina välikerroksina on myös soraa . Pintaosassa on

ylisuuria lohkareita eteläpäässä . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m . Pinta -

ala on 8, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa

asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 400 . 000 m3 , josta arvioitu

B 80 . 000 m3 , c 320 . 000 m 3 .

195

2131 1 0

Muodostuma 21 Melkkola

Reunamuodostuma, jonka pintaosa on srHk, itäosassa päällä on useita met-rejä htHHk . Soraisin aines on todennäköisesti muodostuman luoteisreunall aja keskiosissa . Luoteiskulmassa aines on pintaosassa huonosti lajittunutta .

Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 m, keskimäärin se on 5 m . Pinta-ala on22 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj . m3 , jostaarvioitu B 200 . 000 m3, c 900 . 000 m3 .

Muodoscuma 22 Toivol a

Pintaosasta huonosti lajittunutta, pohjoisosassa liettyvää ainesta sisältävä äkiSr ja kiHk oleva harjujakson osa . Alaosissa aines on hiekkavaltaista, väli-kerroksina esiintyy hieman soraa . Kerrospaksuus on 4-5 m pohjavedestäjohtuen . Pinta-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöärajoittaa asutus . Aineksen käyttöä haittaa reunaosissa välikerroksena ole -va savi, jonka paksuus on metrin luokkaa . Kokonaismassamäärä on600 . 000 m 3 , josta arvioitu B 140 . 000 m3 , c 460 . 000 m 3 .

Muodostuma 23 Nummenpä ä

Harjujakson osa, jonka aines on pintaosaa lukuunottamatta hiekkaa, osittainmyös hietaa . Länsiosissa pinta on liettyvää ainesta sisältävää kiHk, keski -osassa myös kiSr, itäosa on srHk. Kerrospaksuus on 2-10 m. Pinta-ala on22 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Ai-

neksen käyttöä haittaa länsiosassa peittävä, tai välikerroksena oleva savi ,

jonka paksuus on yleensä alle metrin . Kokonaismassamäärä on 700 . 000 m 3 ,josta arvioitu B 50 . 000 ma , C 650 . 000 m3 .

Muodostuma 24 Kartan raja

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on kallio ja moreeni pohjoisosassa .

Aines on pintaosassa kiHk, muuten keskikarkeaa hiekkaa, eteläosass apäällä on hietaa . Kerrospaksuus on 3-5 m . Pinta-ala on 13 ha . Aine son pääluokkaa C, massamäärä 400 . 000 m3 .

1Vluodostuma 25 Multamäki

Jyrkkärinteinen harjuselänne, jonka pinta on kiSr, pohjoisosissa on myö sylisuuria Lo. Aines on hyvin lajittunutta hiekkaa, eteläosan päällä on hie-taa . Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 10 m, muualla alle 5 m . Pinta -

ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asu -

tus . Kokonaismassamäärä on 120 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 000 m3 ,

B 20 . 000 m3 , c 90 .000 m 3 .

196

2131 1 0

Muodostuma 26 Kirkkomäki

Paksu harjujakson laajentuma, jonka aines on pintaosassa hkSr, pohjois -

osassa karkeaa someroa . Aines on pääasiassa hieltkaa, länsiosassa pint a

on hietaa . Kerrospaksuus on keskiosassa yli 40 m, keskimäärin 14 m .

Pinta-ala on 20 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat

koillisosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä on 2, 8 milj .

m3 , josta arvioitu A 60 . 000 m 3 , B 740 .000 m 3 , c 2 milj . m3 .

Muodostuma 27 Linnamäki

Osa suurta harjujaksoa, jonka aines on suurimmaksi osaksi hiekkaa . Soraa

on vain selänteiden pintaosassa tai kapeina välikerroksina . Rahitunlammen

lounaispuolinen jyrkkä harjuselänne on ilmeisesti karkein osa ja siinä lie -

nee myös murskauskelpoista ainesta . Reunaosissa aines on osaksi hietaa .

Kerrospaksuus on keskiosassa lähes 50 m, muualla selvästi vähemmän .


14 milj . m3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1, 9 milj . m3 , c 12 milj . m 3 .

Muodostuma 28 SipiläHarjujakson osa, joka kaakkoisosassa on peittynyt hiedalla osittain myö s

savella . Aines on pääasiassa kiHk, luoteispäässä vol. esiintyä myös soraa .

Kerrospaksuus on pohjavedestä johtuen vain 3-5 m, luoteispäässä hiema n

enemmän . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä

rajoittaa asutus kaakkoisosassa . Kokonaismassamäärä on 300 . 000 m3 , jos -

ta arvioitu B 30 . 000 m3 , c 270 .000 m 3 .

Karttalehti 2131 11 Janakkala

Muodostuma 1 Niiniojanmäki

Harjuselänteen osa, jonka aines on pintaosassa kiHk, pintaosassa on jonki n

verran ylisuuria Lo. Välikerroksina voi esiintyä myös soraa . Kerrospak-

suus on keskimäärin 5-6 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala

on 9, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 500 . 000 m 3 ,


Muodostuma 2 Santala

Pintaosasta pikiSr tai kiHk oleva harjujakson osa, joka itäosistaan on peit-

tynyt siltillä . Alaosissa aines on pääasiassa hiekkaa . Kerrospaksuus on

4-6 m. Pinta-ala on 7, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 350 . 000 m 3 , josta arvioitu B 50 . 000 m3 , c 300 .000 m 3 .

197

2131 1 1

Muodostuma 3 Piikainleir i

Osa harjujaksoa, joka reunaosistaan on peittynyt siltillä . Pintaosassa on

yleensä soravaltaista ainesta n . 1 m, alaosassa aines on hiekkaa . Kerros -

paksuus on eteläosassa 5-8 m, pohjoisosassa 3-4 m. Pinta-ala on 20 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa asu -

tus . Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj . m3 , josta arvioitu B 150 . 000 m3,

C 950 . 000 m 3 .

Muodostuma 4 HeikkiläPintaosasta huonosti lajittunutta, tiukkaan puristunutta kiHk oleva reuna-

muodostuma . Alaosassa aines on hkSr . Kerrospaksuus on n . 5 m . Pinta -

ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Aineksen käyttöä haittaa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä on

100 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 40 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Välimaa

Soraista hiekkaa oleva harjuselänne . Kerrospaksuus on 4 m . Pinta-ala on

2,5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 100 . 000 m3 .

Muodostuma 6 Kierteenmäk i

Paksu reunamuodostuma, jonka pohjatasona luoteisosassa on moreeni .

Pintaosassa aines on eteläosissa srHk, pohjoisosassa huonosti lajittunutt a

kiSr. Karkein aines on ilmeisesti keskiosan kumpareissa, reunaosissa ai-

nes on hiekkaa . Kerrospaksuus on keskiosassa 20 m luokkaa . Pinta-ala on

36 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisosassa yli -

suuret pintalohkareet . Kokonåismassamäärä on 6, 2 milj . m3 , josta arvioi -

tu B 1 milj . m 3 , C 5, 2 milj . m 3 . Muodostumasta on valokuvia gt:n arkistos-

sa .

Muodostuma 7 Janakkala

Osa harjumuodostumaa, jonka pohjatasona koillisosassa on kallio . Pinta -

osassa aines on hkSr tai pikiSr, reunaosissa yleensä hiekkaa . Alaosissa

vallitsevana on sorainen hiekka, välikerroksina esiintyy myös kiSr . Ker-

rospaksuus vaihtelee 5-20 m . Pinta-ala on 77 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa länsiosassa asutus . Aineksen käyttöä hait-

taa luoteisosassa peittävä hieta, jonka paksuus on ehkä useita metrejä .

Kokonaismassamäärä on 8, 5 milj . m3 , josta arvioitu A 200 . 000 m3 ,

B 1, 3 milj . m3 , C 7 milj . m 3 .

198

2131 1 1

Muodostuma 8 Tarinma a

Moreenialueen rinteellä olevaa harjuainesta, pääasiassa HHk . Pintaosassa

esiintyy itäosassa myös srHk . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta -

ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 300 . 000 m3 .

Muodostuma 9 Koveronkulma

Useista rinnakkaisselänteistä koostuva harjujakson osa . Selänteiden pinta -

osassa esiintyy runsaasti A-luokan ainesta, alaosissa soraa on välikerrok-

sina hiekan ohella . Reunaosissa ja selänteiden välissä on paksuja hienohiek-

kaja hietakerrostumia . Kerrospaksuus vaihtelee 3-15 m, luoteisosa o n

paksuin. Pinta-ala on 92 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä hait-

taa reunaosissa välikerroksena oleva siltti, jonka paksuus on yleensä all e

1 m . Kokonaismassamäärä on . 6, 5 milj . m3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 ,

B 1,4 milj . rn3 , C 5 milj . m3 .

Muodostuma 10 Rintala

Osa harjujaksoa, jonka aines on pääasiassa HHk, länsiosassa päällä o n

hietaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m. Pinta-ala on 8 ha . Aines on


Muodostuma 11 Rastil a

Paksu, selänteistä ja deltalaajentumista koostuva harjujakson osa . Kapea

keskiselänne on soravaltainen ja sisältää kohtalaisesti A-luokan ainesta .

Muualla soraa esiintyy selänteiden pintaosassa, alaosissa aines on hiekka -

valtaista . Kerrospaksuus vaihtelee 5-50 m, keskimäärin se on 15 m. Pinta -

ala on 298 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luon-

nonsuojelunäkökohdat ja alueella toimiva matkailukeskus . Kokonaismassa-

määrä on 49 milj . m3 , josta arvioitu A 600 . 000 m3 , B 9, 4 milj . m3 ,

C 39 milj . m3 .

Muodostuma 12 Turenki

Osa harjujaksoa, jossa soraa esiintyy yleensä kapeina välikerroksena, pää -

osan ollessa hiekkaa . A-luokkaa on eniten Liinalammen eteläpuolen selän -

teessä sekä Hiihtomäen alueella . Reunaosissa aines on pääasiassa HHk .

Kerrospaksuus on 5-20 m, keskimäärin 10 m . Pinta-ala on 84 ha. Aine s

on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on asutus ja tiestö lähe s

koko alueella . Kokonaismassamäärä on 8 milj . m3 , josta arvioitu

A 100 . 000 m3 , B 2,4 milj . rn3 , c 5, 5 milj . m3 .

199

2131 1 1

Muodostuma 13 Matinvuori-Sikovuori

Harjujakso, jonka luoteisosan laajentuma on osa II Salpausselkää . Karkeinaines on Sikovuoren alueella ja Taappolan kaakkoi€puolisessa selänteessä ,

jossa pinta on ylisuurten Lo peittämä. Muualla soraa on vain linsseinä pää -osan ollessa hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 5-30 m, keskipaksuus o n

n . 16 m. Pinta-ala on 3 97 ha. Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä.haittaa keskiosissa paikoin ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamää -

rä on 65 milj . xn3 , josta arvioitu A 1 milj . m3 , B 14 milj . m3 , c 50 milj . m3 .Muodostumasta on valokuvia gt :n arkistossa .

Muodostuma 14 Kerkkol a

Kapea reunamuodostuma, jonka aines on pintaosassa lounaisosassa moree-

nia . Alaosassa aines on pääasiassa hiekkaa . Koillisosan päällä on paikoin

silttiä. Kerrospaksuus on lounaisosassa n . 5 m koillisosassa vain 2-3 m .

Pinta-ala on 5, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoit-

taa asutus . Aineksen käyttöä haittaa lounaisosaa peittävä moreeni, jonk a

paksuus on metrin luokkaa . Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m3 , josta

arvioitu B 20 . 000 m3 , c 180 .000 m 3 .

Muodostuma 15 Viljatunvuor i

Paksu reunamuodostuma, jonka lakiosa on pinnalta kiSr . Aines hienone e

reunoille päin hienoksi hiekaksi . Soraa on todennäköisesti eniten muodos-

tuman keskiosassa . Kerrospaksuus on keskiosassa n . 30 m ja ohenee jyr-

kästi reunoille . Pinta-ala on 24 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismas-

samäärä on 3, 6 milj . m3 , josta arvioitu A 60 . 000 m3 , B 540 . 000 m3 ,

C 3 milj . m3 .

Muodostuma 16 Kyrönvuori

Pääosin moreenipeitteinen reunamuodostuma, jonka aines on tiukkaa n

puristunutta kiHk . Keskiosassa moreenia voi olla päällä useita metrejä .

Vähämerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta -

ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa peittävä mo-

reeni, jonka paksuus on yli 1 m ja ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismas-

samäärä on 200 . 000 m3 .

Muodostuma 17 Suoranta

Pieni reunamuodostuma, jonka pintaosa .on huonosti lajittunutta, luoteis -

osassa moreeninsekaista . Alaosassa aines on pääasiassa HHk . Kerrospak-

suus vaihtelee 2-6 m, eteläosa on paxsuin . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on

pääluokkaa C, massamäärä 100 . 000 m3 .

200

2131 1 1

Muodostuma 18 Lintuvuor i

Pääasiassa hiekkaa oleva leveä reunamuodostuma . Soraa esiintyy runsaim-

min Lintuvuoren alueella sekä sen länsipuolisella suppa-alueella . Tasainen

eteläosa on pääasiassa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on Lintuvuore n

alueella n . 30 m, muualla vain 2-10 rn . Pinta-ala on 99 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 10 milj . m3 , josta arvioitu A 100 . 00 0

m 3 , B 1, 2 milj . m3 , c 8,7 milj . m3 .

Muodo s i;uma 19 Lastuvuori

Jyrkkärinteinen reunamuodostuma, johon liittyy matalampi harjuselänne .

Soravaltaisin aines on ilmeisesti Lastuvuoren alueella, keskiosassa sora a

on vain pintaosassa ja kapeina välikerroksina . Reunaosissa aines on HHk.

Kerrospaksuus vaihtelee 5-25 m, keskimäärin se on 14 m . Pinta-ala on

31 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 4, 2 milj . m3 , jos -

ta arvioitu B 0, 6 milj . m3 , c 3, 6 milj . m3 .

Muodostuma 20 Tervavuori

Paksu reunamuodostuman osa, jonka aines on eteläosissa hiekkaa, poh-

joisosan selänteet ovat pinnalta pikiSr, ja soraa esiintyy myös väliker-

roksina, vaikka pääosa on kiHk. Kerrospaksuus vaihtelee 5-40 m . Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 3, 4 milj . m 3 , josta arvioitu B 400 . 000 m3 ,

C 3 milj . m3 .

Karttalehti 2131 12 Harviala

Muodostuma 1 Syrjäntaka

Osa harjujaksoa, jonka aines on pintaosassa huonosti lajittunutta hkSr .

Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on


Muodostuma 2 Santakuopanrnäki

Moreeniselänteen rinteellä olevaa, huonosti lajittunutta harjuainesta ,

jossa esiintyy linsseinä moreenia ja silttiä . Kerrospaksuus on keskimää-

rin vain 2 m . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyt-

töä haittaa huono lajittuneisuus. Kokonaismassamäärä on 240 . 000 m3 , jos -

ta arvioitu B 40 . 000 m 3 , c 200 . 000 m3 .

201

2131 1 2

)\uodostuma 3 Hanhi l iko S

Osa harju jaksoa, jonka aines on suurimmaksi osaksi hiekkaa . Selänteiden

piniaosissa esiintyy myös sorulajitteita, A-luokan osuus on kuitenkin vä -h inen . K rx°ospaksuus vaihtelee 2-10 m . Pinta-ala on 11 ha . Aines on

ääluokka a cc Kokona i sr:na ssalnää.rä on 440 . 000 m3 , josta arvioit uP `B 140 .000 rn 3 , C 300 .000 m3 .

Muodostuma 4 Kartan raj a

Pääasiassa hiekkaa oleva osa harjuselännettä . Soraisin aines on todennä -

köisesti Kerrospaksuus on keskimäärin 8 m . Pinta-ala on

15 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 1,2 mi1.j . m3 , jos -

ta arvioitu B 350 . 000 rn 3 , c 850 .000 m3 .

Muodostuma 5 Käkim äk i

Soravaltainen reunamuodostuma, jossa esiintyy myös niurskauskelpoist a

materiaalia . Kerrospaksuus vaihtelee 5-25 m keskimäärin se on 14 m.

Pinta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä o n

1,4 milj . rn 3, josta arvioitu A 40 . 000 m3 , B 760 .000 m3 , c 600 . 000 m3 .

Muodostuma 6 Aintila

Hiekkaa oleva harjujakson osa, jossa soraa esiintyy vain pieninä linsseinä .

Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pää -luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 140 . 000 m3 , josta arvioitu B 40 . 00 0n. 3 , c 100 . 000 m3 .

Muodostuma 7 Tervavuori-SylkkiäEteläosan paksunnos on pääasiassa kiIlk, välikerroksena esiintyy myös soraa .

Keskiosassa pohjatasona on osittain kallio ja aines on hiekkaa . Luoteisosan

selänne on pintaosasta hkSr . Kerrospaksuus on eteläosassa 10-40 m ,

muualla alle 10 m . Pinta-ala on 59 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massanläär , ä on 6 miij . m3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1, 7 milj . m 3 ,

C 4, 2 milj . ~n 3 ,

202

2131 1 2

Muodostuma 8 Tuntur°i\nzor i

Matalaan veteen syntynyt harjujakson osa, jonka keskus on karkeaa, laki -

osissa huonosti lajittunutta kiS :s . Reunoillepä.in aines hienonee ja luoteis -

osassa päällä on hietaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-25 m, keskimääri n

se on alle 10 m . Pi i ta--ala on 122 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu -

man käyttöä rajoittaa reunaosissa asutus . Aineksen käyttöä haittaa laki -

osassa peitiävä moreeni, jonka paksuus on 1 .»2 m . Ko}>onaismassamäärti

on 11 milj . m 3 , josta arvioitu A 300 . 000 m3 , B 3,7 milj . m3 , c 7 milj . m 3 .

Muodostuma 9 Myllynkulrna

Kapea ja matala harjujakson osa, jonka aines vaihtelee hkSr - srIlk . Reu-

naosissa esiintyy myös hietaa . Luoteisosassa pinta on huonosti lajittunut-

ta, moreeninsekaista . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 my keskimäärin se on

vain 3 m . Pinta-ala on 38 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyt-

töä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj . m3 , josta

arvioitu A 30 . 000 m3 , B 370 . 000 m3 , c 700 . 000 m3 .

Muodostuma 10 Saarel a

Eluonosti lajittunutta killk oleva matala harjuselänne . Kerrospaksuus on

keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

Kokonaismassa.määr ä on 240 . 000 m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 rn 3 ,

C 140 .000 m 3 .

Muodostuma 11 Antin silt a

Pääasiassa hiekkaa oleva deltanjuodostuma, jonka eteläosan päällä o n

myös hietaa . Pohjoisosan harjanne sisältää ehkä myös soravaltaisia osia .

Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 76 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Kokonaismassamäärd on 6 milj . m3 , josta arvioitu B 500 . 000 m 3 ,

C 5, 5 milj . m3 .

Muodostuma 12 Mustarnäk i

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona luoteisosassa on moreeni . Kaakkois -

osa on suurimmalta osalta hiekkaa, luoteisosassa esiintyy pintaosassa

myös soraa . Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Pinta-ala on 37 ha . Ai- ,

nes on pä<iluokkaa C . IKokonai,rnassamäärä on 2, 6 milj . m3 , josta arvioi -

tu B 400 . 000 m`l , c 2,2 milj . m3 .

203

2131 1 2

Muodostuma 13 Viinaojansu o

Matala pintaosasta srHk oleva harp jakson osa . Soran osuus on todennäköi-

sesti pieni. Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on. pääluokkaa C, massamäärä100 .000 m 3 .

Muodostu m a 14 Kankainen Taka-Hätil ä

Valtaosin hiekkaa oleva harjujakson osa . Karkein aines on muodostuma nluoteispäässä, jossa pohjatasona on moreeni . A-luokan osuus on pieni ,

keskiosassa myös B-luokkaa on vähän.Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m

keskiosan ollessa paksuin . Pinta-ala on 130 ha . Aines on pääluokkaa C .Muodostaman käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus ja tiestö, pohjoisosass asotilasalue . Kokonaismassamäärä on 8, 3 milj . m3 , josta arvioitu A 10 . 00 0

3 , B 390 . 000 rn 3 , C 7, 9 mil.j, m 3m

Muodostuma 15 K.ettukallio

Kivistä ja hietaista hiekkaa oleva rantakerrostuma, jonka pohjatasona o n

moreeni . Kerrospaksuus on keskimäärin 2, 5 m. Pinta-ala on 7 ha . Aine s

on pääluokkaa C, massamäärä 150 . 000 m3 .

Muodostuma 16 Päivölä

Heikosti lajittunutta kiSr oleva harjujakson osa, jossa on hieman myös

A-luokan ainesta . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 3, 5 ha .

Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .Kokonaism.assamäärä on 100 .000 nz 3 , josta arvioitu B 60 . 000 m3 ,C 40 .000 xn`' .

Muodostuma 1 7

Soravalcainen harjujakson osa, jossa esiintyy myös murskauskelpoista ma-

teriaalia . Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 6 ha . Aines on pääluok-kaa. B . Kokonaismas ,amäärä on 240 . 000 m3 , josta arvioitu A 20 . 000 m 3 ,B 120 . 000 m 3 , c 100 .000 m3 .

Muodostuma 18 Harvial a

Delta, jonka aines on pääasiassa hiekkaa, reunaosissa myös hietaa . Luoteis -osan selänne sis Itä i todennäköisesti pääasiassa soraa . Pinta-ala on 34 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman. käyttöä rajoittaa asutus, tiestö sekämaanviljely . Kol;onaisnnas ;amäärä on 1, 3 milj,

josta arvioitu

B 200 . 000 m 3 , C 1, 1 milj . ,, 3 .

204

2131 1 2

1`,luodostuma 19 Pazrkkimäk i

Hiekkaa oleva harjujakson osa, jossa soraa on hyvin vähän . Kerrospaksuu s

on keskimäärin 3, 5 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines ox'i pääluokkaa C, massa -

määrä 250 . 000 m ' .

VALKEAKOSKI 213 2

Karttalehti.213201 Kalvola

Muodostuma 1 Valkealamminharj u

Osa matalaan veteen syntynyttä harjujaksoa, jonka aines on pintaosass a

soravaltaista koillisreunaa lukuunottamatta, joka on HHk . Lounaisosa on

hkSr, aines muuttuu karkeammaksi koilliseen, Lapiolammen kaakkois- j a

luoteispuoliset selänteet ovat kauttaaltaan lohkareiden peitossa . Kerrospak-

suus vaihtelee 2-15 m, keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 76 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat Lapiolammen ympäristössä ylisuu--

ret pi_n-Lalohkareet . Kokonaismassamäärä on 3 milj . rn", josta arvioitu

A 150 .000 m3 , B 1,15 milj . m 3 , C 1,7 milj . m3 .

Muodostuma 2 Kutil a

Kapea harjujaksoa osa, jonka itäosa on soravaltainen, aines vaihtelee

hkSr - kiSr . Keskiosa on pintaosasta Hlik, luoteisp5.ä. huonosti lajittunutta

pikiSr . Ker. rospak uus on itäosassa 5-6 n-i, muualla vain 2-3 m. Pinta-ala

on .10 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodosturn.an käyttää rajoittaa tiestö .

Aineksen käyttöä haittaa keskiosassa peittävä savi, jonka paksuus o n

alle 1 m . Kokonaismassamäärä on 330 . 000 in3 , josta arvioitu A 15 . 000 xn 3 ,

B 115 . 000 m 3 , c 200 .000 m3 .

Muodostuma 3 Ojala

Moreeninseka.ista. k ..Tlk ja soraa oleva harjujakson osa . Paikoin aines on

paremmin lajittunutta, mutta kokonaisuutena muodostuman käyttöarvo o n

vähäinen . Muodosturnassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha . Aines on

pääluokkaa B . Muodostuma.n käyttöä rajoittaa tiestö . Aineksen käyttöä

haittaa huono laji tunei.suus . Kokonaism .ssamäärä on 60 . 000 m3 , josta

arvioitu B 40 . 000 m3 , c 20 . 000 m3 .

205

2132 0 1

Muodosturna 4 MäyräMoreenialustalla oleva rantakerrostuma, jonka aines on itäosassa srllk ,

länsiosassa htl-IIIk. Vähämerkityksinen esiintyrnä . Kerrospaksuus on keski -

määrin vain 1, 5 m . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär ä

120 .000 m 3 .

Muodostuma 5 Kankaine n

Pintaosasta soravaltainen osa harjujaksoa . Karkein aines on todennäköi-

sesti länsiosassa, it'I.osan päällä on hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimää-

rin 5 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 13 ha . Aines on

pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonais-

massamäärä on 600 . 000 m3 , josta arvioitu B 330 . 000 rn3 , C 270 . 000 m3 .

Karttalehti 2132 02 Sääksrn.äki

Muodosturna 1 Kartan raja

Kapea ja matala harjuselänne, jonka pintaosa on kiSr . Pohjoispäässä pinta-

lohkareet ovat osaksi ylisuuria . Vähämerkityksinen esiintymä . Kerrospak-

suus on -vain 2-3 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 1 ha.

Aines on pää.11xokkaa B . Kokonaismassamäärä on 15 . 000 m3 , josta arvioitu

B 10 . 000 m `' , C 5 .000 rn3 .

Muodostuma 2 KannistoPintaosasta huonosti lajittunutta kiSr oleva harjuselänne . Alaosassa aine s

vaihtelee pikiSr -- srllk . Eteläosan päällä on silttiä vajaa metri . Kerros -

paksuus on keskimäärin 3 rn . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa B .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärd on 30 . 000 m 3 ,

josta arvioitu B 20 . 000 m3 , c 1.0 .000 :m3 .

13Iu o,lo stu-ni a. 3 Rapolanharj u

Osa suurta harjujaksoa, joka tällä kohtaa kohoaa lähes 70 m ympäristös-

tään . Kaakkoisosan laajentuma on pintaosasta karkeaa kiSr . A-luokan osuu s

on lounaisreunalla melko runsas . Luoteisosassa aines on lähinnä hkSr .

Koillisr eunalla aines on. Iltlk ja hietaa,painanteissa on päällä silttiä 1 m .

Kerrospaksuus on keskimäärin 12 m, kaakkoisosassa huomattavasti enem-

män . Pinta-ala on 128 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön

esteenä on rauhoitus . Kokonaismassamäärä on. 16 milj . m 3 , josta arvioit u

A 800 . 000 m`3 , B 5,2 rnilj . m3 , C 10 milj . m3 .

206

2132 0 2

Muodostuma 4 Huittul a

Pintaosasta kiSr oleva harjuselänne, alaosassa aines on osittain hiekkaa .

Rironrnäen pohjoisosat ovat pääasiassa Hllk osittain myös hietaa, jok a

peittää soralajitteita . Keskiosassa päällä on alle metri sil .ttiä. A-luokkaa

esiintyy eniten Rironmäen luoteispuolella sekä Kelhivuoren alueella . Ker-rospaksuus vaihtelee 5-20 ni, keskimäärin se on noin 9 m. Pinta-ala on109 ha. Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa luoteis -osassa asutus ja luonnonsuojelunäkbkohdat . Aineksen käyttöä haittaa keski -

osassa ylisuuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 9, 2 milj . m3 , josta ar-vioitu A 200 . 000 m3 , B 4, 8 milj . m 3 , c 4,2 milj . m3 .

Muodotuma 5 Ritvala

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on kallio keskiosassa, luoteisosa o n

pintaosassa srHk, keski- ja kaakkoisosa hkSr. A-luokkaa on He_lkavuore nalueella pintaosassa ja välikerroksina kohtalaisesti, koillisreunalla pääll äon 11IIk ja hietaa . Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 m, keskimäärin se on 12 m .Pinta-ala on 52 ha . Aines on pääluokkaa C . T\luodosturnan käyttöä rajoittaa

luonnonsuojelunäkökoh.dat sekä asutus . Kokonaismassamäärä on 6 milj . m 3 ,3josta arvioitu A 100 . 000 m 3 , B 2, 9 milj . r , C 3 milj . ma .

Muodostuma 6 Ali-rekk a

Pintaosasta karkeaa kiSr oleva harjuselänne . Ylisuuria Lo esiintyy haittaa-

vasti rnuodostuman keskiosassa . Kerrospaksuus vaihtelee 3-15 m, keski -määrin se on 4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 12 ha.

Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkö-

kohdat. Kokonaismassamäärä on 500 . 000 ma , josta arvioitu .A 25 . 000 rn a ,

B 275 .000 m3 , C 200 .000 m3 .

Muodostuma 7 Lukonmäki

Kapea harjuselänne, jonka pohjatasona on keskiosissa moreeni . Aines on

valtaosin hkSr, pintaosassa myös pikiSr . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m ,paksuin on kaa.kkoisosa . Pinta-ala on 39 ha . Aines on pääluokkaa B . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie . Aineksen käyttöä haittaa koil-lisrinteellä paikoin peittävä hiesu, jonka paksuus on alle 1 m. Kokonais-massamäära. on 1, 2 milj . m 3 , josta arvioitu A 10 . 000 m 3 , B 640 . 000 m3 ,C 550 . 000 rn a .

207

2132 0 2

Muodostuma 8 Vähäj ärv i

Kapea, pintaosasta Jiettyvää ainesta sisältävää. kiSr ja hkSr oleva harju-

seläirne . Kaakkoisosa on peittynyt hiedalla, osittain myös siltilll, syvem-

inällä, aines on srlik. Kerrospaksuus on vain 2-5 m, pohjavedestä join lien .

Pinta-ala on 29 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajos t -Lan asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 1,1 milj . m 3 , josta. arvioit uA 20 . 000 in`' , B 380 . 000 m 3 , C 700 .000 m 3 .

Muodostuma 9 1lattia

Matala harju jakson osa, joka harjaa lukuunottamatta on peittynyt hienoilla

sedimentei_l.lä. Pintaosassa aines on hkSr ja srHk. Kerrospaksuus on kaak-koisosassa n . 5 m, muualla vain 1-2 m . IVluodostumassa ei ole leikkauksia .


200 . 000 m 3 , josta arvioitu B 120 . 000 m3 , c 80 . 000 m3 .

Muodostuma 10 011ila

Rantakerrostuma, jonka pohjatasona eteläosassa on moreeni . Aines vaihte-

lee srHk - llIlk. Kerrospaksuus on keskimäärin 1, 5 m . Pinta-ala on 2, 5 ha .


Muodostuma 11 Lahine n

Katkonainen, kumpareista koostuva harjujakson osa, jonka aines vaihtele e

kiSr - srHk . Reunaosissa aines on I1I-Ik ja päällä on usein savea n . 1/2 m.

Kerrospaksuns vaihtelee 2-10 in, keskimäärin se on 5 m . Pinta-ala on

22, 5 ha, Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa itäosass a

asutus . Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj . m3 , josta arvioitu A 20 . 000 m3 ,

B 580 .000 rn 3 , C 500 .000 m3 .

Muodostuma 12 Jutikkala

Pääasiassa }di.ekkaista soraa oleva harjujakson osa, jonka itäosassa, esiin-

tyy myös A-luokan materiaalia . Pohjoisosassa aines on pintaosassa 1 :IiIk.

Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 15, 5 ha . Aines on pää -luokkaa C . Muodostaman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä

on 780 .000 m°, josta arvioitu A 10 .000 rn3 , B 370 .000 m. 3 , C400 .000 m3 . -

208

2132 0 2

Muodosturna 13 Tarttila

Osa harjujaksoa, jonka aines on pin.taosassa huonosti lajittunutta kiSr ,

pohja sreunalla esiintyy myös ylisuuria pintalohkareita . Eteläosan päällä

on 11. 1 a, keskies ssa myös srl.ttiä . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m keski -

määrin se on 3 ni . Pinta--ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostu -

man käyttöä rajoittaa asu.tu : ja tiestö, Kokonaismassamäärä on 500 . 000 m 3 ,

josta arvioitu A 15 .000 m 3 , B 265 .000 .. 3 , c 220 .000 rn 3 .

Muodostama 14 i_alListcnlahk o

Ohut lievernuodostuma, jonka pohja-tasona on moreeni . Aines vaihtelee hkSr

- 1111k . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 1,5 m. Pinta-ala on 3 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 40 . 000 ni3 , josta arvioitu

B 15 . 000 m3 , c 25 .000 m3 .

Karttalehti 2132 03 Valkeakosk i

Mu.odestuma 1 Kaapelinkulma

Matala, pintaosasta huonosti lajittunutta pikiSr oleva selänne . Alaosass a

aines on Illik, eteläosassa päällä on hietaa 1 m . Kerrospaksuus on keski -

määrin 2 rn . Pinta ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyt-

töä rajoittaa sen käyttö kaatopaikkana . Aineksen käyttöä haittaa ylisuure t

lohkareet luoteisosassa. K.okonaismassamäärä on 30 . 000 m 3 , josta arvioitu

B 5 .000 m3 , C 25 .000 m3 .

Muodostuma 2 Mikkola

liarjujakson osa, jonka lounaisosa ja luoteispää ovat pintaosasta kiSr . Reu-

naosissa aines on hiekkavaltaista, keskiosan päällä on hietaa . Kerrospak-

suus vaihtelee 2-10 ?n, luoteisosa on paksuin . Pinta-ala on 12, 5 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa luoteisosassa ylisuuret pinta-

lohkareet . Kokona.is rnassamäärä on 400 . 000 m 3 , josta arvioitu A 20 . 000 m 3 ,

B 150 . 000 m3, c 230 .000 n3 .

Muodostuma 3 Mustankorvenoja

Harjujakson osa, joka pohjoisosassa on peittynyt hiedalla, reunaosista myö s

savella . Aines on pääasiassa killk, pohjaveden tason alla on myös pikiSr .

Paras osa rnuoOostuma.sta jo käytetty . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 rn .

Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, Muodostuman käyttöä rajoittaa

209

2132 0 3

tie . Aineksen käyttöä haittaa liepeitä peittävä savi, jonka paksuus kasva a

reunoilla jopa 2 metriin . Kokonaismassamäärä on 40 . 000 m3 , josta arvioi -

tu B 10 .000 m 3 , c 30 .000 m 3 .

Muodostama 4 Roni

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona kaakkoi.späässä on kallio . Aines on itä -

osassa hkSr, keski- ja luoteisosissa pääasiassa pikiSr, osaksi myös kiSr .

Koillisrinteella päällä on savea alle 1 m . Kerrospaksuus on hieman yli 4 m

keskimäärin . Pinta.-ala on 14 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman

käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohd at ja huvila-asutus . Aineksen käyt

töä haittaavat luoteispäässä ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä

on 600 . 000 rn 3 , josta arvioitu A 25 . 000 m 3 , B 325 . 000 m3 , c 250 .00 0

Karttalehi:i 2132 04 Leteensu o

Muodostuma 1 Juhol a

Osa harjujaksoa, jossa soran osuus on hieman suurempi luoteisosassa .

Laajentumissa on myös A-luokan ainesta pintaosassa ja välikerroksina .

Matala kaakkoisosa on pintaosasta hkSr, alaosassa vallitsevana on sorai-

nen hiekka . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 38 ha. Aine s

on pääluokkaa C . IVluodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassa-

määrä on 1, 8 milj . m3 , josta arvioitu A 40 . 000 m3 , B 760 . 000 rn a ,

C 1 milj . rn3 .

Muodostuma 2 Hakimäk i

Harjujakson osa, jonka pohjatasona on pohjoisosassa moreeni . Karkein

aines on muodostuman koillisosissa, jossa esiintyy runsaasti A-luoka n

materiaalia, Lounaisosa on pintaosasta hkSr alaosat ovat pääasiassa HHk ,

välikerroksina. soraa ja myös hietaa . Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 m ,

keskip }osuus on 10 ro . Pinta-ala on 95 ha . Aines on pääluokkaa C . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisosass a

ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassam.äärä on 10 milj . m 3 , josta ar-

vioitu A 400 . 000 m3 , B 4, 6 milj . m3 , C 5 milj . m 3 .

21Q

2132 04

Muodostuma 3 lauhal.a

Osa harjujaksoa, jonka aines on pintaosassa pikiSr, alaosissa srllk - 111-1k.

Länsiosassa aines on moreeninsekaista kiSr . Kerrospaksuus on 2-5 m .

Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoitta a

asutus . Kokonaismassamäärä on 240 .000 m3 , josta arvioitu B 140 . 000 m3 ,

C 100 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Mikkol a

Matala harjuseläixane, jonka aines on pintaosassa hiekkaa . Kerrospaksuu s

on vain 2 m pohjavedestä johtuen, Muodostumassa ei ole leikkauksia .


Muodostuma 5 Parola-Kansionmäk i

Osa suurta harjumuodostumaa, jonka keskiselänne on soravaltainen j a

sisältää A-luokkaa 5-20 % . Reunaosien kumpareissa on. soraa 20 - 30 % ,

pääasiassa luoteispäässä, muualla aines on hiekkaa, suppien reunoill a

myös hietaa . Koillisosa on kokonaan htHHk . Kerrospaksuus vaihtele e

5-30 m, keskiosan ollessa paksuin . Pinta-ala on 291 ha . Aines on pääluok-

kaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus . Aineksen käyt-

töä haittaa suppien ympäristössä hietakerrostumat, joiden paksuus vo i

olla 5-10 m . Kokonaismassam.äärä on 23 milj . m3 , josta arvioitu

A 500 . 000 m3 , B 6,5 milj . m 3 , C 16 milj . m 3 .

Muodostuma 6 Tenholanluko t

Harjujakson laajentuma, jonka pohjatasona kaakl.oispäässä on moreeni.

Karkein aines on länsiosassa Uiheronharjulle, jonka pinta on karkea a

someroa ja kiSr . Keskiosan suppamaasto on selänteiden pintaosassa sora -

valtaista, supp t ovat täyttyneet hiekalla ja hiedalla . Myös itä ja eteläos a

ovat pintaosasta H 11k, reunaosissa myös hietaa . Kerrospaksuus vaihtele e

5-40 m, luoteisosa on selvästi paksuin . Pinta-ala on 343 ha . Aines on pää -

luokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat suppa-

alueella . Aineksen käyttöä haittaa yli.suuret pintalohkareet Uiheronharjun

luoi:eiosassa sekä huono lajittuneisuu.s suppaw.t lueen pohjoisreunalla .

Kokonaismas samaärä on 39 milj . m3 , josta arvioitu A 400 . 000 m 3 ,

B 9, 6 milj . m , c 29 milj . m 3 . Muodostuxnasta on valokuvia gt :n arkistossa .

211

2132 0 4

Muodostuma 7 Jumoinsu o

Osa ha.rjujaksoa, jonka keskiselänne on soravaltaista materiaalia, ja siin ä

esiintyy välikerroksina .A-luokkaa sisältävää kiSr. Itäreunalla aines on

enimmäkseen Illl' , länsiosa on srlIk ja hkSr . Matala l.uoteispää on pinta -

osasta myös hk r . Kerrospaksuus vaihtelee 2-25 m, keskipaksuus on

yli 12 tn . Pinta-ala on 113 ha . Aines on pääluokkaa. C . Muodostuman käyt-

töä rajoittaa luoteisosassa huvila-asutus ja myös luonnonsuojelunäkökohdat .

Konona_isrnassamä zrä on 15 milj . m 3 , josta arvioitu A 300 . 000 m3 ,o

B 5,2 milj . m 3 , C 9,5 milj . m3 .

Kartta.lLht:i 213205 Tyrväntö

Muodostuma 1 Puusaar iEdellä mainitun harju jakson luoteiskärki, jonka aines on pintaosassa hkSr ,

itäreunalla. päällä on hiekkaa . Kerrospaksuus on 2 -4 m . Muodosturnass a

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4, 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostu -

man käyttöä rajoittaa huvila-asutus sekä luonnonsuojelunäkökohdat . Koko-

naismassamäärä on 90 . 000 m 3 , josta arvioitu B 50 . 000 m3 , c 40 .000 m3 .

Muodostuma 2 Oitinkinria s

Järveen pitkälle ulottuva kaunis harjuselänne, jonka aines on soravaltaista ,

pääasiassa pikiSr, itäosassa myös hkSr . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 ni .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa B .

Muodosturna.n käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat ja huvila-asutus .

Kokonaisma ;sa,näärä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 000 rn 3 ,

B 120 . 000 m 3 , c 70 . 000 m 3 .

Muodostuma 3 NiemenpääTasoittunut ha.rjuselänne, jonka aines on pääasiassa Hllk . Pohjoispääss ä

on hieman ylisuuria pintalohka.reita . Kerrospaksuus on 2-4 m . Pinta-ala

on 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 150 . 000 m 3 . Muodosturnan

kä.ytc ;~i rajo i ttaa asutus .

212

2132 0 5

Muodostuma 4 Tkkal a

Matala, pintaosasta huonosti lajittunut pikiSr oleva harjujakson osa . Ala -

osassa aines on valtaosin I1I1k . Kaakkoisosan selänne on pintaosasta Ki .IIkNlr ,

syvern:;nnä11ä aines voi olla laji .ttunutta . (Massoja ei ole arvioitu) Kerrospak-

suus on pohjavedestä johtuen vain 2 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta ..ala on 3,5 La . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoitta a

asutus . Kokonaismassamäärä on 70 . 000 m0 , josta arvioitu B 20 .000 m 3 ,C 50 .000 m3 .

Muodostuma 5 1\iittymäki

Osa harjujaksoa, jonka aines on pintaosassa soraista hiekkaa . Luoteisosassa

pinta on kiSr 2-5 m paksulti, alaosissa soraa on vain välikerroksina .

A-luokan osuus voi paikoin olla 30 % keskiosassa muodotumaa . Länsiosan

matala selänne on pintaosasta hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-12 m ,

keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 48 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuma n

käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaa koillisosassa pai-

koin välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on vajaa metri . Kokonais-

massamäärä on 2,4 milj .m 3 , josta arvioitu A 40 . 000 m 3 , B 760 . 000 m3 ,

C 1, 6 milj . m3 .

Karttal.ehti 21320 6 Laitikkala

Muodosturna 1 Rönni

Il:arjuselänne, jonka pohjatasona luoteisosassa on moreeni . Keskiosa on

pinnalta hkSr, alaosassa aines on hiekkaa . Itäpäässä pintaosa on hietaa,

jota voi olla useita metrejä. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Pinta-ala

on 8 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .


C 300,00 0

Muodostuma 2 Laitikkala

Harjujak:son osa, jonka pinta on eteläosaa lukuunottamatta hietaa . Keski-

osa on pääasiassa eteläosassa myös srHk . Soraa muodosturnassa on

iliiieisesti hyvin välitin, pohjavedenpinnan yläpuolella vain kaakkoiskulrnas- -

sa saattaa sitä löytyä . Kerrospaksuus on eteläosassa 10 rn, pohjoisosass a

alle 5 m . Pinta-ala on 24 ha, Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyt-

töä rajoittaa asutus ja tiestö . Aineksen käyttöä haittaa pääosassa aluett a

paksut peittävät hietakerrokset . Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj . m3 ,

josta arvioitu Fl 100,000 m 3 , C 3,7 rnilj . sn3 ,

213

2132 0 6

Muodosturna 3 Ko11 .ol a

Moreen?mä.en itLir. inteen rantakerrostuma . Aines on moreenia vasten srl-ik,

itäosa on hiekkaa, jossa välit>erroksina esiintyy hietaa, mandollisesti myö s

silttiä . Kerrospaksuus on 2-5 m . Muociostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 120 . 000 m 3 .

1\Iuodc; :iuma 4 Kol1o1anbarj, ,

Osa suurta harjujaksoa, jonka aines on pääasiassa hiekkaa . Karkein aine s

on kapeassa keskiselänteessä, jossa soraa esiintyy 20-60 % . A-luokan ai-

nesta on vain kapei .a. välikerroksina, pääosa kiviaineksesta on kuitenkin

V alle 60 mm . Ke1: i-o spa.ksuus on keskimäärin 15 m . Pinta-ala on 69 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa lounaisosassa asutus .

Aineksen käyttöä haittaa eteläosissa peittävä tai välikerroksena oleva hien o

hieta, jonka paksuus on useita metrejä . Kokonaismassamäärä on 10 milj . m 3 ,

josta arvioitu A J00 .000 rn 3 , B 1,7 milj . m3 , c 8,2 milj . m3 .

Muodosturna 5 Ruotsila

PädasSassa hienoa hiekkaa oleva harjujakson osa . Eteläosan päällä on silttiä

keskimä.ar'in 1 m, Vä.hämerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus on keski -

määrin 4 nz, Pinta-ala on 4,5 ha . ALnos on pääluokkaa C, massamäärä

170 . 000 m 3 .

Muodosturna 6 Pohjol a

Katkonaisen matala harju, joka eteläåosastaan on peittynyt saveen . Pinta -

osassa aines on pääasiassa pikiSr, alaosissa I-IHk . Reunaosissa on yleisest i

kiiloina savea 0,5-1 m. Kerrospaksuus on luoteispäässä yli 5 m, muualla

vain 2 .-5 rn . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamää-

rä on 130,000 rr 3 , josta arvioitu B 50 . 000 m 3 , c 80 . 000 m 3 .

Karttalel,ti 213207 Jk ttula

Muodosturna. 1 Vaikeasu o

Pintaosasta soraa oleva harjujakson osa, jossa paikoin esiintyy myös yli -

suuria Lo . A-luokan osuus on melko pieni, selänteiden lakiosia lukuunot-

tamatta . Ieunaosissa aines on hiekkaa, joukossa on myös hietaa . Kerros -

paksuus on keskimäärin 5 rn, Pinta-ala on 41 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj . m3, josta arvioitu A 80 . 000 rn 3 ,

B 720 . 000 zn3 , C 1 milj . m 1̀ .

214

2132 0 7

Muodostuma 2 Linnokauga s

Leveä harja jakso, jonka pintaosa on kiSr, eteläosassa myös hkSr . Reunaosis-

sa aines on h.iekkava.ltaista, soraa on vain välikerroksina . Karkein aines on

ilmeisesti Kyöpelinvuorel.:ia ja sen eteläpuol.i vessa selänteessä . Kerrospak-

suus on keskimäärin 8 tn . Pinta-.ala on 266 ha . Aines on pääluokkaa. C .

Kokonaismassamäärä on 22 milj . rn 3 , josta arvioitu A 700 . 000 m3 ,

B 9, 3 milj . m' , c 12 milj . m 3 .

Muodostuma 3 Ahvenistonlamp i

Soravaltainen harjujakson osa, jossa voi esiintyä hieman myös murskaus-

keJpoista materiaalia . Kerrospaksuus on keskimäärin 6 i . Muodostumas-

sa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais-

massamäärä on 240 . 000 rn3 , josta arvioitu B 140 . 000 m3 , C 100 . 000 m 3 .

Karttalehti 2 .132 08 Alvettul.a

Muodostuma 1 Liinavuor. i

Pienialainen rantakerrosi:uma, jonka pohjatasona on kallio ja moreeni .

Pintaosassa aines on kiSr, alaosassa srHk . Kerrospaksuus on keskimäärin

vain 1, 5 rn . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamää-

rä on 25 . 000 m. 3 , josta arvioitu B 15 .000 m 3 , C 10 . 000 m3 .

Muodostuma 2 Aivettula

Pintaosasta pääasiassa hienoa hiekkaa oleva harjujakson osa, kaakkois -

päässä aines on osittailn myös hietaa . Karkein aines on keskiosan selän -

teessä, jossa on myös A .-luokan materiaalia 10-20 % . Kerrospaksuus on

keskiosassa n. 10 m, muualla yleensä 5 m . Pinta-ala on 65 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostulnan käyttöä rajoittaa kaakkoisosassa asutus .

Kokonaisrnassamäärä on 3, 4 milj . ni3 , josta arvioitu A 50 .000 m 3 ,

B 450 . 000 ]1-13 , C 2, 9 milj . m 3

Muodostuma 3 Kotkonharju

Kapea harjusei nn_e, jonka keskiosa on soravalt ;ain.en, muualla soraa on

vain satunnais .ina linsseinä. A-luokan osuus on leikkausten perusteella

hyvin pieni, Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m . Pinta-ala on 44 ha .

Aines on pääluokkaa C . 1\'iuodostun,an käytön esteenä luoteisosassa luon-

nonsuojehInIne . Kokonaismassamäärä on 2, 6 milj . m 3 , josta arvioitu

B 900 . 000 m ' , C 1,7 milj, m. 3 .

215

2132 08

Muodostuma 4 Pal.ssari

Kapea harjujakson osa, jonka aines on pääasiassa srI-ik, pintaosassa myö s

hkSr ja pikiSr. Reunaosissa päällä on Iil_Ik . Kaa.kkoisosan aines on pinta -

osasta huonosti lajittunutta kiSr . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 3-4 rn,

pohjavedes tä johtuen . Pinta-ala on 51 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu -

man käyttöä rajoittaa tiestö . K:okonaismassarnäärä on 1, 7 milj . rn3 , josta

arvioitu A 50 . 000 m' , B 650 . 000 m j , C 1

Muodostama 5 Pa.l ssa rinkanga s

Luoteisosan laa jentuiria on 1-3 m paksulti soravaltaista ainesta, alaosass a

aines on hiekkaa . L:.nsireunalia on runsaasti ylisuuria pintalohkareita . Ka -

pea kaakkoisosa on pinnalta killk, Tornimäen lounaisosan selänteessä on

välikerroksina ilmeisesti myös soraa . Kerrospaksuus on luoteisosassa

4 -7 m, muualla vain 2-3 m . Pinta-ala on 92 ha . Aines on pääluokkaa C .

Aineksen käyttöä haittaa paikoin ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassa-

määrä on 3,4 milj . m3 , josta arvioitu A 60 . 000 m 3 , B 1, 24 milj . m3 ,

C 2, 1 milj . m3 ,

Muodostuma 6 Liinaniem i

Matala hiekkaa ole n.a harjuseläii .no . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa

C, massannä.ä.rä 60 .000 m. 3 .

Karttalehti 2132 09llmoila

Muodostuma 1 `uoma a

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona keskiosissa on kallio ja moreeni . Poh-

joispäässä aines on kiSr, jossa A-luokan osuus on 10 -20 % . Matala etelä -

osa on pinnalta hiekkaa, joskin soraa voi esiintyä välikerroksina . Rajalan

länsipuol.ein.en selänne on pintaosasta huonosti lajittunutta . Kerrospaksuus

on pohjoisosassa. n . 10 rn, muualla vain n .. 3 rn . Pinta-ala on 24 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassa-

määrä_ on 1, 2 mil j . in3 , josta arvioitu A 100 . 000 rn 3 , B 500 . 000 m 3 ,

3C 600 . 000 in .

216

2132 0 9

Muodostuma. 2 Katumaj ärvi

Pintaosasta karkeaa someroa ja kiSr oleva selänne, joka ilmeisesti on os a

harjujaksoa . Reunaosissa aines on srIlk . Kerrospaksuus saattaa olla yl i

10 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha. Aines on pää -

luokkaa B . Kokonaismassamäärä on 900 .000 m 3 , josta arvioitu

A 50 .000 m 3 , B 500 . 000 m 3 , C 350 . 000 m3 .

Muoclostuma 3 Lähdejärvi

Pintaosasta kiSr oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona on osittain kallio .

Karkein aines on kakkoispään seläniecssä, mutta myös luoteisosan selänn esaattaa olla samantyyppinen . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m, paksuin onkeskiosa . Pinta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäär ä

on 1,7 milj . m 3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 900 .000 m3 , c 700 . 000 m 3 .

Muodostuma 4 Simola

Harjujakson osa, jonka aines on pohjoispäässä soravaltaista 2-3 m paksul-

ti, alaosassa aines on valtaosin hiekkaa . Eteläosassa soraa on vain satun-

naisesti, pääosan ollessa HHk . Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 m, keskimää-

rin se on 7 m . Pinta-ala on 38 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus . Kokonaismassamäärä on 2, 7 milj . m 3 ,

josta arvioitu A 40 . 000 m3 , B 560 . 000 m 3 , c 2, 1 milj . m 3 .

Muoclostuma 5 Lentolankärki

Osa harjujaksoa, jonka aines on pääasiassa hiekkaa . Eteläosassa pinta on

hietaa ja HHk, keskiosassa hiekan alla on välikerroksina kiSr ja hkSr . Poh-

joisosa on pintaosasta HHk, lähellä rantaa aines on moreeninsekaista, pin-

taosassa on yleisesti 1 rn3 Lo . Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m . Pinta -

ala on 26 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa pohjoisreu-

nalla ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä on 1, 5 milj . m3 , jo s

ta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 180 . 000 m 3 , C 1,3 milj . m3 .

Muodostuma 6 Karhusaar i

Harjusaari, jonka aines on pintaosassa hiekkaa ja hietaa . Pohjoisosassa

voi esiintyä hieman soraa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 7 ha .

Aines on päiäl.uokkaa C, massamdärä 200 . 000 m3 . Muodostuman käyttö ärajoittaa sen sijainti .

217'

2132 1 0

Karttalchti 2132 10Eteläinen

Muodostuma I LuijanenLeveä harjujakson osa, jonka karkein aines on kapeassa vyöhykkeess ä

r. innEio tuman Lc ill s :reima.l .la, . Lo esiintyy Rouhasen eteläpuolella olevissa

kurnpareissa erittäin runsaasti, osa on ylisuuria . Lounaisosa on pintaosas-

ta kokonaan hiekkaa . Muodostumassa on vain I leikkaus pohjoispäässä .

Pinta ..ala on 153 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaavat

kaakkoisosassa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä on 13, 8 milj .

m3 , josta arvioitu A 250 .000 m 3 , B 2, 75 milj . m3 , C 10 . 8 milj . m3 .

Muodostuma 2 Juntula-Poutunsu o

Matalan veden harju, joka on pintaosasta hkSr . Karkein aines on geologisin

perustein lounaisreunan selänteessä, koillisosassa aines on syvemmäll ä

ilmeisesti hiekkavaltaista . Itäosan aines on pintaosasta hiekkaa . Kerros--

paksuus vaihtelee 2-20 m, keskipaksuus on 10 m . Muodostumassa ei ole

leikkauksia . Pinta .-ala on 182 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa eteläosassa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassa-

määrä on 18 milj . m3 , josta arvioitu A 600 . 000 m3 , B 7,4 milj . m 3 ,

C 10 milj . m3 .

11/Tuodostuma 3 AkkijärviOsa matalaan veteen kerrostunutta harjujaksoa, jonka karkein aines on se n

luoteisosassa A.-luokkaa on Veittijärven lounaispuolen selänteiden pinta -

osissa kohtalaisesti, mutta kaakkoon päin soran osuus vähenee nopeasti .

Ahkijär. ven itäpuoli on pääasiassa hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin

10 m . Pinta .--ala on 106 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä

on 10 milj . m3 , ;josta arvioitu A 150 .000 m 3 , B 1, 85 milj . m i , C 8 milj . m 3 .

Muodostuma AkkijärviHiekkaa oleva harjukumpu, jonka pohjatasona länsiosassa on moreeni .

Kerrospaksuus on 5 m . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, massa -

määrä 150 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Kaurakorpi

Matala, hiekka. oleva muodostuma, Kerrospaksuus on keskimäärin vai n

2 ni . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C, massaxnäärä 160 . 000 ni3 .

218

2132 1 0

Muodostuma 6 Saikkola

1VIatala harjujakson osa, jonka aines on pintaosassa HHk ja hietaa . Alaosissa

aines on pääasiassa soraista hiekkaa, eteläosassa on todennäköisesti myö ssoraa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-4 rn . Pinta-ala on 8,5 ha . Aines on pää -luokkaa C . K.okonaisrnassamäär ä on 220 . 000 m "̀ , josta arvioitu B 40 . 00 0m. 3 , C 180 .000 m3 .

Muodostuma 7 Takamaa

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona keskiosissa on kallio- ja moreeni . ltd -

reuna n selänne on soravaltainen, A-luokan osuus on melko pieni . Länsi -

osissa aines on I iekkavalla.i_sta . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 m, paksuinon kaakkoisosa . Pinta-ala on 41 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonai.smas-samäärä on 2, 8 milj . m3 , josta arvioitu A 100 . 000 m3 , B 1, 1 milj . m3 ,

C 1, 6 milj . m 3 .

Muodostuma 8 Kartan kulma

Pintaosasta soraa oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona eteläosassa onmor. eeni . Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m . Muodostumassa ei ole leik-kauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamääräon 300,000 m 3 , josta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 150 . 000 m3 , c 130 . 000 m 3 .

Karttalehti2132 11 Hauho

Muodostuma 1 Vuorenselk ä

Osa suurta harjujaksoa, jonka lounaisreunan selänne on soravaltainen ,

keskiosassa on runsaasti myös A-luokan ainesta, Koillisosassa soraa o n

vain välikerroksina, pääosan ollessa hiekkaa . Luoteiosa on taajama-alue ,pintaosassa aines on hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 5-30 m, keskipa.k-

suus on 12 m . Pinta-ala on 136 ha, Aines on pääluokkaa C . Muodostuma n

käytön esteenä on luoteispäässä asutus, kaakkoisosassa myös luonnonsuo-jelunäzkökohdat . Kokonaism.assamäärä on 16 milj . m 3 , josta arvioitu

A 800 . 000 in J , B 5,2 milj . m3 , C 10 milj . m 3 .

Muodostuma 2 Vilt itakivi-Kokkila

Levei harjujakson osa, jonka karkein aines on keskiosan jyrkkär. inteisess äselänteessä, reunaosissa soraa on melko vähän, lounaisosassa tuskin lain-

kaan. Korrospaksuus on ke skiselänteessä n . 20 m, reunaosissa keskimää-

rin 7 in . Pinta-ala on 275 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassainäär äon 29 milj . m 3 , josta arvioitu A 2 milj, m 3 , B 8 mi.lj . m3 , c 19 milj . m3 .Muodostumassa on valokuvia z t:n arki isossa .

219.

2132 1 1

Muodostuma 3 Sdr. kem äHarjujakson osa, jonka karkein aines on lounaisosan selänteessä, muun osa n

ollessa pääasiassa hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtele 5-20 m . Muodostumas-

sa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostu -

man. käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 3, } milj . m 3 , josta

arvioitu A 200 . 000 m3 , B 1, 3 milj . m3 , c 2 milj . rn3 .

Muodostuma 4 Sover i

Tasoittunut harjujaksoon kuuluvE selänne, jonka aines on pääasiassa hiekkaa ;

soraa on vain välikerroksiria . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala

on 12 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Kokonaismassamäärä on 600 .000 m3 , josta arvioitu B 80 . 000 m 3 ,

C 520 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Pyhäjärvi

Osa harjuselännettä, jonka aines on pintaosassa hkSr . Leikkausten puuttues-

sa soran osuus on arvioitu 40 %, osa voi olla myös A-luokkaa . Kerrospak-

suus on 10 m . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 200 . 000 m3 , josta arvioitu B 80 . 000 m3 , c 120 . 000 m3 .

Muodostuma 6 Kotkonkärki

Pintaosasta hkSr ja pikiSr oleva harjuselänne, vain kaakkoisosa on hiekkaa .

Keskiosassa on ilmeisesti myös A-luokan materiaalia . Kerrospaksuus vaih-

telee 2-30 m, keskimäärin se on 8 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 21 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoitta a

luonnonsuojelunikökohdat . Kokonaismassamäärä on 1, 8 milj . m 3 , josta ar-

vioitu A 50 . 000 m 3 , B 900 . 000 m3 , c 850 . 000 m 3 .

Muodostuma 7 Astoonrnäki

Harjujakson osa, jonka keskus on hieman A-luokkaa sisältävääkiSr ja hkSr ,

liepeet ovat kokonaan hiekkaa . I_.änsipäässä pintaosassa on ylisuuria lolhka-

reit.a . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 9 ha . Aines on

pääluokkaa C . Muodostuman kh:.yttöä rajoittaa rnaisemansuojelu.näkökohdat .

Kokon aisrnassamäi.ärä on 480 .000 m josta arvioitu A 20 . 000 in3

B 160 .000 m 3 , C 300 .000 rn3 .

220

2132 1 1

Muodostuma 8 Sicra,noj a

Osa leveää harjuiaksoa, jonka pohjat.asona luoteisosassa on moreeni .

osa muodostulnasta on hiekkaa, vain luoteisosassa esiintyy välikerroksi .n a

soraa . Keskiosan selänne voi syvemmällä tosin sisältää myös soraa . Kaak-

koisosassa allies on osaksi hietaa . Kerrospaksuu.s vaihtelee 2-30 m, paksuin

on keskiosa . Pinia . .ala on 98 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttö ä

haittaa pa_n nte5. ;sa peittä\ ä tai väli_'_. e_.roksena oleva siitti, jonka paksuu s

voi olla yli 1 rn . Kokonaismassamäärä on 13 milj . m3 , josta arvioitu

A 100 .000 m 3 , B 2,2 milj . m. 3 , C 10,7 m.ilj . m3 .

Muodostuma 9 MäkeläKilIk oleva matala harjuselänne, jonka pintaosassa on ylisu.uria Lo . Kerros -

paksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C ,

massarnaarä 200 . 000 m3 .

Karttalehti213212 Puutikkala

Muodostuma 1 Kilpiniern i

Matala pitkittäisharju . Pienet leikkaukset, pinta-aines ja morfologia viitta a

hiekka valtaisuuteen. Kerrospaksuus on k . m . 4 metrin luokkaa . Pinta-ala on

12 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokona.i.smassamäärä on 450 . 000 m3 , josta

arvioitu B 50 . 000 m 3 , c 400 . 000 m 3 .

Muodostuma 2 Miehoil a

Edellisen muodostaman välitön jatke . Morfologia ja pieni leikkaus viittaa -

vat soravaltaisuuteen . Kerrospaksuus on 10 metrin luokkaa . Pinta-ala on

18 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassarnäärä on 1,8 milj . m3 , josta

arvioitu A200 .000 m3 , B 900 . 000 m3 , ,C 700 . 000 m3 .

Muodostuma 3 rl'orvoila

IIa.r jurnu ,dostiflrian l.iovealuetta . Aines on hiekkaa . Kerrospaksuus on 4 met-

rin luokkaa.. Muodostu.massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 9 ha . Aines on

p5ä.11uokkaa C, arvioitu 350 .000 rn3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa ratkaise-

vasti asutus .

221

2132 1 2

Muodosturna 4 Hii.rini.emiKapea pitki.ttäisharju . Aines on pikku leikkauksissa kivistä soraa . Sen pe-seytyneisyys on osaksi heikko . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 metriin .Pinta-ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoit-taa eteläosassa huvila-asutus . Kokonaisrnassarnäärä on 1,5 milj . m3 , jos -ta arvioitu A 150 .000 m3 , B 750 .000 m3, c 600 . 000 m 3 .

Muodostuma 5 Puntikkala

Kapea harju . Pohjoisosa käsittää k . m . 4 metrin paksuisen hiekka-alueen .Eteläosa on paksumpi, n . 10 metriä ja aines on soravaltaista . Aines onkaikissa verraten kivistä, 5-10 %, sekä lietteistä, mikä harjuissa on har-vinaista . Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyt-töä rajoittaa suuresti asutus . Kokonaismassamäärä on 950 . 000 m3 , jostaarvioitu A 70 . 000 m3 , B 430 . 000 m 3 , c 450 . 000 m 3 .

Muodostuma 6 Virtainniern i

Harjuselänne, joka on pääasiassa asutuksen alla . Pinta-ala on4 ha . Aine son pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 160 . 000 m3 , josta arvioituB 30 . 000 m3 , c 130 .000 m 3 .

Muodostuma 7

Pieni, merkityksetön harjumuodostuma . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pää -luokkaa C, arvioitu 30 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Sappe eHarjumuodostuma . Matala, hiekkavaltainen pohjoisosa on asutuksen alla .Eteläosa on soravaltainen ja sen kerrospaksuus on 3-20 metriä. A-luokanosuus siinä on n . 10 % . Pinta-ala on 38 ha . Aines on pääluokkaa B . Koko-naisrnassamäärä on 3, 2 milj . m3 , josta arvioitu A 250 . 000 m3 ,B 1,45 milj . m3 , C 1, 5 milj . m 3 .

Muodostuma 9 Mustil aHarju .m,.nodostuma, joka on osaksi kerrostunut kalliokumpujen päälle . Poh -jata sona on kuitenkin pääasiassa pohjavedenpinta . ltä.reunan lievealueita

lukuunottamatta muodostuma on soravaltainen, A-luokkaa on odotettaviss a5--10 % . Kerrospaksuus vaihtelee 2-15 metrin välillä . Pinta -ala on 122 ha .Aines on pääluokkaa l3 . Kokonaisrnassamäärä on 9 milj . rn 3 , josta arvioituA 800 . 000 rn 3 , B 4, 1 milj . rn3 , C 4 , i m lj . ?n~ .

222

2132 1 2

Muodostuma 10 Ruumiinsalm i

I-larjusysteerniin (muodostuma n :o 4) kuuluva laakea selänne . Muodosturnas-sa ei ole leikkauksia . Pinta-a.la on 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-ma ;-a,al i'lar on 300 .000 rrn 3 , josta arvioitu B 80 .000 m3 , c 220 .000 in 3 .

KANGASALA 214 1

Karttalehti 2141 01Saarikylät


Piritaosasta soraista hiekkaa oleva harjuselänne; luoteisosassa aines onmyös kiSr ja hkSr . Reunaosissa aines on 11Hk . A-luokan osuus on ilmeisest i

vähäinen . Kerrospaksuus on 2-12 m, keskimäärin. 5 m . Pinta-ala on 23 ha .

Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa luoteispäässä peittäväsiltti, jonka paksuus on jopa 2 m . Kokonai_smassamää.rä on 1, 2 milj, m 3 ,josta arvioitu A 20 . 000 m3 , B 280 . 000 m3, c 900 . 000 m 3 .

Muodostuma 2 Pihlajamäki

Pääasiassa hiekkaa oleva, leveän harjujakson lieve . Soraa esiintyy pinta -osassa ja ehkä myös välikerroksina kartan kulmassa . Kerrospaksuus vaih-telee 2-20 m, itäosa on paksuin . Muodosturnassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 30 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa länsi-osassa asutus . Kokonaismassarnäärä on 2, 6 milj . m3 , josta arvioituB 300 .000 rn 3 , C 2,3 milj . m 3 .

Karttalehti 2141 02 Kangasal a

Muodosiurna 1. Kir'kkoharj u

Osa suurta harjujaksoa, joka luoteisosassa haarautuu kahtia . Koillisrinne ,sekä leski- ja kaakkoisosa ovat pintaosasta kiSr tai hkSr, länsi- ja lounais -osa ovat hiekkavaltaisia . A-luokan osuus vaihtelee 5-20 % eniten sitä onIson-. Lukon kaakkoispuolella sekä kapeassa kaakkoi.späässä. Pohjoispääss äaines on enimmäkseen pikiSr, itäreunall .a päällä on 1111k . Kerrospaksun svaihtelee 5-50 in, keskipaksuu.s on 14 m . Pinta-ala ori 314 ha . Aines onpääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa asutus, kaakkois-

223

2141 0 2

osassa myös maisemalliset tekijät . Aineksen käyttöä haittaavat länsipään

pohjoisosassa peittävät hietakerrokset, joiden paksuus on 3-5 ni . Kokonais-

massamäärä on 44 milj . m 3 , josta arvioitu A 1, 2 milj . m3 , B 13 s 8 milj . rn3 ,

r.ml ; .rn JC2 9

Muodosturna 2 Huutijärvi

Morfologisesti selväpiirteinen harjujakson osa, jonka keskus on pintaosasta

kiSr ja hkSr . Alaosassa on vallitsevana HHk ja srHk, soraa on vain kapei-

na välikerroksina, Kaakkoispää on lähinnä HHk, samoin matala luoteisosa .

Kerrospaksuus on luoteisosassa n . 6 m, muualla 13 m . Pinta-ala on 77 ha.

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkö-

kohdat sekä asutus . Kokonaismassamäärä on 9, 5 milj . m3 , josta arvioitu

A 100 . 000 m 3 , B 2 milj . m3 , c 7,4 milj . m3 .

Muodosturna 3 Riku

Harjujakson osa, jonka pohjatasona on länsiosåssa moreeni . Aines on pinta -

osassa srHk, länsireunalla myös HHk . Itäosan selänteessä on todennäköises-

ti myös soralajitteita . Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Muodostumassa

ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 12 ha . Aines on pääluokkaa C . Itiuodostuma n

käyttöä rajoittaa julkiset rakennukset . Kokonaismassamäärä on 850 . 000 m 3 ,

josta arvioitu B 100 .000 m 3 , C 750 .000 rn 3 .

Muodostuma 4 Keisarinharj u

Selväpiirteinen- harjuselänne, joka lakiosastaan kohoaa yli 50 m ympäröi-

västä vesistöstä . Pintaosissa aines vaihtelee srHk - kiSr, karkein aines on

keskiosassa, jossa on myös ylisuuri.a pintalohkareita lakiosassa . Alaosissa

soraa on pääasiassa vain välikerroksina . Matala pohjoispää on htllllk . Pinta -

ala on 98 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnon-

suojelunäkökohdat . Kokonaismassamäärä on 17 milj . m 3 , josta arvioitu

A 300 . 000 m 3 , B 4,7 milj . m3 , C 12 milj . m 3 .

Muodostama 5 Vehonieznenharju

Jyrklhärintainen, näl>öalastaan kuulu harjuselänn.e . Luoteisosassa aines on

srHk, keskiselänne on pintaosasta kiSr ja ilmeisesti soravaltainen myö s

syvemrillä . Koillisosassa aines hi.enonee reunaosissa hiedaksi, painanteis-

sa on päällä myös sili.tiä alle 1 rmm . Kerrospaksuus on keskimäärin 13 m .

Pinta-ala on 131 ha . Aines on pääluokkaa C, Muodostuman käyttöä rajoitta a

luonnonst .uojelunäköicolmdat . Kokorzaismassamnäärä on 17 milj . m 3 , josta arvioi -

tu A 500 .000 rn 3 , B 5,5 milj . m 3 , C 11 milj . m .

224

2141 0 3

Karital.ehti 214103 Siunula

Muodostuma 1 Kanta salan asema

Harjuja>son osa, jonka pohjatasona on luoteisosassa kallio . Aines on päd-a ias ;a 1,:i r, iLL osan liev on HI1k . Korrospaksuus on 3-6 m, eteläos aon paksuirr . lVMue_ ostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 14 ha . Aine s

on p ii luolkaa. C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokona.is-

massar_ .i.rä on 460 . 000 r 3 , josta arvioitu B 160 . 000 m3 , c 300 . 000 m3 .

IN/luodostu-rna 2 Pihon.linna

Länsiosasta moreenialustalie kerrostunut harjuselänne . Pintaosassa aine s

on srHk, lounaisosassa myös 1:-111k . Karkein aines on ilmeisesti itäreunalla .

Kerrospaksuus on 5-10 m . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käytön esteenä on sairaala-alue . Kokonaisniassamäärä on

1, 2 milj . m 3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 , c 1 milj . m 3 .

Muodostuma 3 Santasaar i

Pintaosasta hiekkavaltainen harjusaari, joka on varattu virkistyskäyttöön .

Pinta-ala on 6 ha . Aines on pä.äl.uokkaa C, massamäärä 200 . 000 rn3 .

Muodostuma 4 Riihenkorp i

Pintaosasta moreeninsekaista karkeaa kiSr oleva reunamuodostuma . A-luo-

kan osuus on yläosassa runsas, pohjaosa on pikiSr ja srHk . Eteläreunalla

päällä on HHk. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta-ala on 7 ha .

Aines on pääJuokL a B . Aineksen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus pinta -

osassa . Kokonaismassamäärä on 200 .000 m 3 , josta arvioitu A 10 .000 rii `l ,

B 120 . 000 m ? , C 70 . 000 m 3 .

Muodostama 5 Kallio

Pintaosasta kiln oleva tasoittunut selänne, jonka pohjatasona on kallio j a

osittain ehkä moreeni . Aines voi sisältää routivaa materiaalia . Kerrospak-

suus on ilmeisesti vain muutamia metrejä . Muodostumassa ei ole leikkauk-

sia . Pinta-ala on 5 ha, massamäärä ehkä 100 . 000 rn3 .

Muodostuma 6 Mustijärvi

La.jittunut reunamuodostuma, jonka aines on soraista hiekkaa . Pääosa mas -

soista on jo kLiytetty, jäljellä on enää 5 .000 m3 .

225

2141 0 4

Karttalehti 2141 04 Pälkäne

Muodostuma 1 Verävä.inenMatala harjuselänne, jonka pohjatasona on keskiosassa osittain kallio . Aine s

on j, .~.i1__,' ts,o'

aakk :~ . ' ~,~ OSås.,

~

.,sa )sit L, a;~.']. r11` Oa hietaa .s

Luotei ss v~-_, . .- . hiekkaa, 1 L

.~pdass a

esiintyy alaosissa myös soraa . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta -

ala on 23 ha . Aines on pääluokkaa. C . Muodostuman käyttöä. rajoittaa asutu s

ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 1 milj . m3 , josta arvioitu B 200 . 000 m3 ,

C 800 . 000 m 3 .

Muodostuma 2 Isok naa sLevea harjujakson osa, jonka pohjatasona on reunaosissa kallio . Aines on

valtaosin hiekkaa,painanteissa myös hietaa itäosissa . Karkein aines on geo-

logisin perustein 1änsiosan selänteessä ja soraa on välikerroksina toden-

näköisesti myös Isokankaan pohjoisreunalla ja ehkä myös länsireunan jyr-

känteissä . Kerrospaksuus vaihtelee 10-40 m, paksuin on Isokankaan alue .


56 inilj . m 3 , josta arvioitu A 2 milj . m3 , B 12 milj . m3 , c 42 milj . m3 .

Muodostama 3 Syrjänha.rju

Harjujakson reunaosissa aines on hiekkaa, osittain myös hietaa, samoi n

pohjoisosan laajentuma . Keskiselänne on pintaosasta kiSr, alaosassa vuo-

rottelevat sora ja hiekkakerrokset . A-luokan ainesta esiintyy 2-5 m ker-

roksissa, osa aineksesta on htllk . Kerrospaksuus on keskimäärin 12 rn ,

keskiosassa jopa 50 rn . Pinta-ala on 355 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käytön. esteenä on kaakkoisosassa asutus . Kokonaismassa-

määrä on 42 milj . m3 , josta arvioitu A 1, 5 milj . m3 , B 13, 5 milj . rn3 ,

C 27 milj . m 3 .

Muodostuma 4 Kollinlukot

Harjujakson reunaosissa pohja-tasona on kallio ja moreeni . Karkein aine s

on kaakkoisosassa, jossa on myös A-luokan ainesta . Myös keskiosissa

pinta on soraa, alaosissa aines on kuitenkin hiekkavaltaista . Länsireu-

nalla ja po,ljoispäässä aines on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on etelä -

osassa 20-30 m, muissa osissa n 10 m. Pinta-ala on 135 ha . Aines onpääluokkaa Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa asutus .

Kokonaismassamäärä on 12, 7 milj . m` , josta arvioitu A400 .000 m3 ,

B 3, 6 milj, i3 , C 8,7 milj, m .

226

2141 0 4

Muodostuma 5 Korhonvuor i

Harjujakson osa, jonka aines vaihtelee HIIk - pikiSr . Soraa on pintaosassa

1-2 rn, kaakkois- ja i siosissa, pohjoisosa on hiekkaa . Korhonvuori on

kauttaaltaan 1/2 m 3 Lo peittämä, aJaosissa aines on srk;k . Kerrospaksuu s

on keskimäärin 5 m . Pinta-ala on 14, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa huvila-asutus . Aineksen käyttöä haittaa kaakkois -

päässä ylisuuret pintalohkareet. Kokonaismassamäärä on 750 . 000 m3 , jos -

ta arvioitu B 220 . 000 m 3 , c 530 . 000 m3 .

Karttalehti 2141 05 Sahalahti

Muodostuma 1 Ylital oOsa harjujaksoa, jonka pohjatasona on lounaisosassa kallio ja moreeni . Pin-

taosassa aines on kink, luoteisosan kumpare on pääasiassa kiSr, jossa on

runsaasti myös A-luokan materiaalia . Pohjaosassa aines sisältää myö s

savea . Kerrospaksuus on 2-15 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 220 . 000 m3 ,

josta arvioitu A 10 . 000 m3 , B 30 . 000 m3 , c 180 . 000 m3 .

Muodostuma 2 KössiläPintaosasta hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona on osittain

kallio . Pohjoisosassa esiintyy myös hkSr, pintaosassa on savea vajaa met-

ri. Kerrospaksuus on keskimäärin 3 rn . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m" , josta arvioitu

B 60 . 000 m3 , c 140 . 000 rn3 .

Muodosturna 3 Iso-Jauks a

Kallio- ja moreenhrnäen rinteellä oleva harjujakson osa, jonka aines o n

hiekkaa . Pohjoispäässä aineksen päällä on savea alle 1 m . Kerrospaksuus

on vain 3 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on pää.i:uokkaa C, rnassamäär ä

120 .000 m 3 .

Muodostuma 4 Pohjola

Soraista hiekkaa oleva harjuselänne, jonka reunaosat ovat peittyneet savella .

Kerrospaksuus on 2-5 in . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa C . Koko -3

naismassamdarä on 70 . 000 ni , josta arvioitu B 20 .000 m_3 , C 50 . 000 m3 .

227,

2141 0 5

Muodostuma 5 Haukanvuor i

Raniak:errosturna kalliomäen rinteeliä . Aines vaihtelee kiHk - pikiSr .

Vähä nerkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Pinta -

ala on 2 ha . Aines on pä ält .zrkkaa C . I okonaismassamäärä on 60 . 000 m 3 ,

josta arvioitu B 25 .000 m3 , C 35 .000 m3 .

Muodostuma 6 1-Tuntila

Kapea harjuselånne, jonka pohjatasona länsiosassa on kallio . Aines on

valtaosin sr Ilk, soraa on vain kapeilla välikerroksiina . Kerrospaksuus

vaihtelee kallioperästä johtuen 1-10 m, itäosa on paksuin. Pinta-ala on

7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä. on 280 . 000 m 3 , josta

arvioitu B 80 . 000 m3 , C 200 . 000 m3 .

Muodostuma 7 Naistenlinna

Harju jakson reunaosaa, jonka pohjatasona on itäosassa moreeni . Aines on

pintaosissa srllk, pohjoispäässä myös HHk. Soraa voi esiintyä välikerrok-

sina alueen eteläosissa runsaastikin . Kerrospaksuus vaihtelee 5-30 m .

Pinta-ala on 19 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokönaisrnassamäärä on

2, 5 milj . m3 , josta arvioitu B 500 . 000 m 3 , C 2 miljo m3 .

Karttalehti 214106Pons a

Alueella ei ole tienpitoaineeksi soveltuvia muodostumia .

Karttalehti 2141 07 Aito o

Muodostuma 1 Konkinharju

Selväpiirteinen harjujakson osa, jonka keskiselänne on geologisin perustein

soravaltaista materiaalia, reunaosissa soraa on vähän . Kerrospaksuus vaih-

telee 5-25 m, eteläosa on paksuin. Pinta-ala on 67 ha . Aines on pääluokkaa

C . Muodostuman käyttöä rajoittaa luoteisosassa l .uon.n.onsuojelunäkökohda t .

Koko,iaisinassamäärä on 5 milj . rn 3 , josta arvioitu A 200 . 000 m3 ,

B 1, 6 milj . m3 , C 3, 2 r riilj

3. m .

228

2141 0 7

Muoclosturna 2 Lemmettylänharj u

Osa suurta harjujaksoa, jonka pohjatasona eteläosissa on kallio ja moreeni .

Kapea luoteisosan selänne on kiSr ja hkS.r, A-luokan osuus vaihtelee 10-30 % .

Ken ki .)sassa soraa on pääasiassa länsir ounan selän[eessä, itäosan olless a

hiekkavaliaista . -Kerrospaksuus vaihtelee 2-30 m, keskiosa on paksuin ,

ete]. io -a on vain m uuta.mia metrejä paksu . Pinta-ala on 209 ha. Aines on

pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 17, 6 milj . m3 , josta arvioitu

A 400 . 000 m 3 , l 8 ; 2 milj . m3 , C 9 milj . m 3 .

Muodostuma 3 Siko ;uori

Harjujaksoon kuuluva matalan veden delta, jonka pohjatasona on luoteisosas-

sa kallio . Keskiosassa aines on pinnalta kiSr, eteläosassa alla on hiekkaval-

taista ainesta . Reunaosissa aines on hiekkaa . Kerrospaksuus on keskiosassa

yli 20 m, liepeet ovat ohuet . Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa C .

Kokonai.smassa.m.äärä on 3 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 ,

B 850 . 000 n 3 , C 2, 1 milj . m 3 .

Muodostuma 4 Iso-Syrjämäk i

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on länsiosassa kallio ja moreeni . Etelä -

osassa aines soravaltaista, pohjoisosa on pinnalta hiekkaa, luoteispääss ä

aines on moreeninsekaista . Kerrospaksuus vaihtelee 2-8 m . Pinta-ala on

11 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 400 . 000 m3 , josta

arvioitu B 220 .000 in 3 , c 180 .000 m 3 .

Muodostuma 5 Saunala.}nti

Harjuselänne, jonka pohjatasona luoteispäässä on kallio . Aines on pääasias-

sa hiekkaa, joskin lansireunalla esiintyy myös soraa . Kerrospaksuus on

5-10 i . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 10 ha . Aines on


B 150 . 000 In3 , C 60 .000 m3 .

229

2141 0 8

Karttalehti 21.91 08 Pakkal a

Muodostuma 1 Isovuori

Pintaosasta kW-,:r ja srHk oleva har. jusel :inteen osa, jonka pohjatasona o n

luoi n n sosa.ssa. kallio ja . moreeni . Alaosassa soraa on vuorokerroksi.na

hiekan ohella, A-luokkaa on vähän . Länsipuolella aines on hietaa . Kerros -

paksuus on keskimäärin 4 :.n . Pinta-ala on 8 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 250 . 000 m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 n1 3 ,

C 150 .000 m3 .

Muodostuma 2 Verkkojärvi

Matala hiekkaa oleva selänne, jonka pohjatasona on moreeni . Kerrospak-

suns on keskini ~i.rin 3 rn . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

1 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär. ä 30 . 000 m 3 .

Muodosturna 3 Uusital oHarjujakson osa, jonka pohjatasona on kallio suurelta osin . Aines on etelä

päässä karkeampaa, pohjoisosa on pinnalta hiekkaa . Kerrospaksuus on

vain 1-3 m . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 50 . 000 m3 , josta arvioi-

tu B 15 . 000 m3 , c 35 .000 m 3 .

Muodosturna 4 Haapaniemi

Katkonainen harjujakson osa, jonka pohjatasona on kaakkoisosassa kallio .

Aines on pintaosissa kiSr, alaosissa pääasiassa srHk. Reunaosissa päällä

on savea alle I m . Kaakkoisosassa massoista on suuri osa käytetty . Ker-

rospaksuus vaihtelee 2-5 rn . Pinta-ala on 1 .5 ha . Aines on pääluokkaa C .

Kokonaismassamäärä on 30 .000 m 3 , josta arvioitu B 5 . 000 m 3 , c 25 . 000 m 3 .

Muodosturna 5 Koivurinn e

Kivistä soraa oleva kapea harjuselänne, jonka pohjatasona on osittain kallio .

A-luokan osuus on pintaosaa lukuunottamatta melko pieni . Kerrospaksuu s

on keskimäärin 4 ni . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostu -

ma t , '•: äy tö i rajoittaa tie . Kokonaismassamäärä on 65 . 000 m3 - josta arvioi -3

tu A 5 . 000 m, B 50 .000 m 'j , C 10 . 000 m 3 .

230

2141 0 8

Muodostuma.6 Vehkasu o

Moree ni- ja kal i.ioalustalle kerrostunutta harjuainesta . Pohjoispää on run-

saasti murskauskelpoista materiaalia sisältävä, mutta aines sisältää rou-

tivia

1\'lyös keskiosan päällä on savea 1 m, alaosissa aines on

enimmäkseen 13111., kuten myös eteläosa . Kerrospaksuus on yleensä 4-7 m,

ctel!iosa on. ohuempi . Pinta-al.a on 9 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen

käyttöä haittaa pohjoisosassa huono lajittuneisuus . Kokonaismassamäär ä

on 400 . 000 i 3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 150 . 000 m 3 , C 200 . 000 m3 .

Muodostuma 7 Anttila

Osa harjujaksoa, jonka aines on soravaltaista, pääasiassa pikiSr . A-luokan

osuus on melko pieni, lisäksi kiviaines on heikkoa . Kerrospaksuus on keski -

määrin 4 m . Pinta-ala on. 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttö ä

haittaa peittävä tai välikerroksena oleva savi, jonka paksuus 0,5-2 m .


B 130 . 000 m 3 , C 40 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Sul.kajärvi

Kallio- ja moreenialusta.11a oleva harjujakson haarautuma . Pohjoisosassa on

runsaasti A-luokan materiaalia, eteläosa on hiekkavaltainen . Kerrospaksuus

on pohjoisosassa n . 10 In, eteläosa on ohuempi . Pinta-ala on 8, 5 ha . Aine s

on pääluokkaa C, pohjoisosa on lähes kokonaan soraa . Kokonaismassamäärä

on 350 . 000 ni3 , josta arvioitu A 30 . 000 m3 , B 110 . 000 m3 , c 210 . 000 m 3 .

Muodostuma 9 Köylkään har ju

Kapea harjuselänne, jonka pohjatasona luoteisosassa on osittain kallio . Aine s

on pintaosa saa heikosti peseytynyttä karkeaa soraa, reunaosissa hiekkaa .

A .-luokan osuus on melko pieni . Kerrospaksuus on keskiosissa 10-20 m ,

muualla alle 10 ni . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismas-

samäärä on 1,4 m lj . ni , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 900 . 000 m 3 ,

C 450 . 000 rn 3 .

Muodostuma 10 Pitkonnotk o

harju jakson osa, jonka pohjatasona on kallio keskiosassa . Pohjoispää on

A-luokan ainesta sisältävää kiSr ja srllk, eteläosan ollessa pääasiass a

hiekkaa, soraa on vain kapeita välikerroksina . Kerrospaksuus on pohjois -

osassa lähes 20 in, etel ;pää on vain 2-5 m paksu . Pinta-ala on 18 ha . Aine s

on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 780 . 000 in3 , josta arvioitu

A 60 .000 n) 3 , B 340 . 000 m 3 , c 380 .000 m 3 .

231

2141 0 8

Muodostuma 11 Suomel a

Karkeaa, huonosti lajittunutta soraa oleva harjuselänne . A-luokan osuus on

paikoin 30 `%o, kiviaines on kuitenkin osaksi heikkoa . Matala luoteisosa on

hiekkaa . Kerrospaksuus on suurimmillaan 20 In . Pinta-ala on 6, 5 ha . Ai-

nes on

luokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa huono lajitturieisuus . Koko-

naismassamäärä on 550 . 000 m3 , josta arvioitu A 70 . 000 m 3 , B 300 . 00 0

c i o . o :. :0 n3 ,

Muodostuma 12 Kankaanpä äMatala harjujakson osa, joka on pintaosasta hiekkaa, osittain myös hietaa .

Soravaltainen osa on lähes loppuun käytetty, joskin soraa voi esiintyä väli-

kerroksina myös Kankaanpään kaakkoispuolisessa selänteessä . Länsiosiss a

aines on pääasiassa HIIk . Kerrospaksuus on 3--10 m . Pinta-ala on 25 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Ainekse n

käyttöä haittaa länsiosissa peittävä tai myös välikerroksena oleva savi, jon-

ka paksuus on keskimäärin 0, 5 m . Kokonaismassarnäärä on 750 . 000 m 3 ,

josta arvioitu A 5 .000 m`' , 13 45 . 000 m 3 , c 700 . 000 m3 .

Muodostuma 13 Kartan raja

Matala soraista hiekkaa oleva harjuselänne . Kerrospaksuus on vain 1-3 m .

Muodosf:umassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluok-

kaa C, m.as samäärä 40 . 000 m3 .

Karttalehti 21'll 09 Uiherl a

Kar.-ttalehden alueelta ei ole riittävän. paksuja lajittuneita esiintymiä .

Karttalehti 2141 10 Luopioine n

Muodostuma 1 Mustikkavuori

Kalliosciänteen rinteellä oleva matala harjuselänne, jonka aines on soraist a

hiekkaa. . Kerrospaksuus on 2-4 ni, pohjoispää on paksuin . Pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tie . Kokonaismassa-

määrä on 60 .000 m`3 , josta arvioitu ii 10 .000 m3 , c 50 . 000 rn 3 .

232

2141 1 0

Muodostuma 2 Lintuharj u

Matalaan veteen syntynyttä harjuainesta, pääasiassa kivistä soraa . Pinta -

osa on karkeinta ja siinä on myös A-luolaa . Pohjoispää on soraista hiekkaa .

Polijatasona on. suurimmalla osalta kallio . Kerrospaksuus on 3-4 rn, keski -

osa on hieman paksumpi . Pinta-ala on 17 ha . Aines on pääluokkaa B . Ainek-

sen käyttöä haittaa ylisuuret lohkareet . Kokonaismassamäärä on 440 .000 m3 ,

josta arvioitu A 20 .000 m3 , B 360 . 000 m 3 , C 60 . 000 m3 .

Muodostuma 3 Sievola

Pieni, kivistä soraa oleva har juselänne . Kerrospaksuus on keskimäärin 2 m .

Pinta -ala on 1 ha, Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamdärä on 20 .00 0

m3 , josta arvioitu B 15 .000 m 3 , c 5 .000 m3 .

Muodostuma 4 LuopioinenMatala hiekkaa ja hietaa oleva harjujakson osa, jonka käyttöarvo on vähäinen .

Itäosassa päällä on silttiä alle 1 m . Kerrospaksuus on vain muutamia metre -

jä pohja.vedesta johtuen. Pinta-ala on 9 ha . Aines on pääluokkaa C, massa -..200 . 000 rn 3 . 1\'modosi:uman käyttöä rajoittaa julkiset rakennukset .

Karttalehti 214111Rautajärvi

Muodostuma 1 \Tuortenhar j u

Osa harjujaksoa, jonka keskiosan deltalaajentuma on pohjoisosasta soraval-

tainen, etel.äreunalla aines on hiekkaa . Pohjoisosan. selänne on pääasiass a

soraa ja siinä esiintyy myös A-luokkaa . Kerrospaksuus on keskiosassa

n . 10 m, muualla vähemmän . Pinta -ala on 98 ha . Aines on pääluokkaa B .

Kokonaismassamäärä on 4, 3 milj . m 3 , josta arvioitu A 220 . 000 in3 ,

B 2,43 mi_' .j . _n. 3 , C 1,65 milj . m3 .

Muodostuma 2 Rautakangas

EIarju jakson .laajentunia, jonka keskiosa on pienikivistä soraa, .r. eunaosis , a

aines vaihtelee soraisesta hiekasta hienoon hiekkaan . Pintaosassa on paikoin

0,5 xn silttiä länsireun.alla . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m . Pinta-ala on

28 ha . Aines on pääluokkaa C . Aluoclostuman käyttöä rajoittaa asutus ja

tiestö . Kokonaismassamäärä on 670 .000 m 3 , josta arvioitu B 150 .000 m 3 ,

C520 .000m3 .

233

2141 1 1

1\/Muodostuma 3 Oksala

Matala harjuselii ne, jonka aines on soraista hiekkaa, välikerroksina myö s

hieman soraa . Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Pinta-ala on 18 ha . Aires on

pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonais-

massarnäärä on 200 . 000 m 3 , josta arvioitu B 60 . 000 m 3 , C 140 . 000 m 3 .

MUodo tlnna 4 Teivaal a

Pintaosasta soraista hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona o n

koillisosa ssa. moreeni . Välikerroksina esiintyy soraa 20-40 %, eniten poh-

joisosassa . Kerrospaksuus on vain 2-3 m pohjavedestä johtuen . Pinta-ala

on 20 ha . Aines on p< äluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 370 . 000 m3 ,josta arvioitu B 120 .000 m 3 , c 250 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Kartano

Harjujakson osa, jonka pohjatasona on eteläpäässä kallio . Aines on etelä-

osassa kivistä soraa, pohjoisosa on todennäköisesti pääasiassa hiekkaa .

Kerrospaksuus on 2-5 m, pohjoisosan ollessa paksuin . Muodostumassa e i


määrä on 160 .000 m 3 , josta arvioitu A 5 .000 m3 , B 55 .000 m 3 ,

C 100 .000 m 3 .

Muodostuma 6 TulivuoriKalliomäen rinteellä olevaa harjuainesta, joka pohjoispäässä on karkeaa

kivistä soraa, muuten huonosti lajittunutta hiekkaa . Kerrospaksuus on

vain 1-3 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäär ä

on 100 . 000 n3 , josta arvioitu B 30 . 000 rn 3 , c 70 . 000 m3 .

Muodostuma 7 Teivaskukkul a

Pintaosasta kivistä soraa oleva harjuselänne, jossa esiintyy myös ylisuuri a

Lo . Pohjoispäässä aines on alaosissa hiekkaa, eteläosa on todennäköisest i

kokonaan soravalLa.i:aen . Kerrospaksuus on 2-10 m, keskimäärin se on vä -

hän yli 3 m . Pinta-ala on 11 ha . Aines on pääluokkaa B . Aineksen käyttöä

haittaa ylisuuret pintalohkareet . Kokonaismassamäärä on 360 . 000 m3 , jos -

ta arvioitu A 15 . 000 m3 , B 300 . 000 m. `' , C 45 . 000 rn3 .

234

2141 1 1

Muodostuma 8 L_i.nt.usyrj ä

Harjujakson osa, jonka pohjatasona eteläosissa on kallio . Pintaosissa aine s

on soravaltaista, alaosassa sekä reunoilla soraista hiekkaa . Pohjoispää voi

olla soravaltainenkin . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 rn, länsiosa on pa.ksul.n .

Pinta-pala on 19 ha . /lines on pääluokkaa C . Kokonaismassamää.r.ä on

400 .000 rn3 , josta arvioitu B 180 .000 m 3 , c 220 .000 m3 .

Muodostama 9 Aukeissu. o

Pinnalta soraista hiekkaa ole -a harjuselänne., jossa voi esiintyä soraa väli-

kerroksina . Kerrospaksuus on 2-3 m . Pinta-ala on 2,5 ha . Aines on pää-

luokkaa C . Kokouaismassarnäärä on 60 . 000 m3 , josta arvioitu B 10 . 000 m3 ,

C50 .000ma .

Muodostuma 10 Kaukavuoret I

Matala harjuselanne, jonka pohjatasona on suureksi osaksi kallio . Pinta -

osassa aines on hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 1-3 m, kallioperästä joh-tuen . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 6 ha . Aines on pää-

luokkaa C, massamäärä 90 .000 m 3 .

Muodostama 11 Kaukavuoret I I

Kallioselänteiden välissä oleva harjujakson osa, jonka aines on pääasiass a

hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 1-2 m . Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 45 . 000 m3 .

Muodostwrna 12 Tasanen

Matala hLrjusel,i ne, jonka pohjatasona eteläosassa on kallio . Aines on pää -

asiassa hiekkaista soraa, välikerroksina myös hienoa hiekkaa . Matala poh-

joisosa on hiekkaa, mutta sen käytön estää asutus . Kerrospaksuus on 1--5 m .



Kartta] eh ti 2141 J2 Kuhmalahti

Muodostuma 1 Tapanila

Edellisen muodostuman hiekkaa oleva jatke . Kerrospaksuus on keskimäärin

2 m . Nluociostunmssa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on paä--

luokkaa C, rnassamäärä 50 .000 m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

235 .

2141 1 2

Muodostuma 2 Santa.niem i

Soravaltainen ha-rjuselänne, joka reunaosista on peittynyt osittain siltillä .

Eteläosassa on A-luokkaa 5-10 %, pohjoisosa on hiekkaista soraa . Kerros -

paksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonais-

massamäär. ä on 100 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m. 3 , B 65 .000 m3 ,

C 30 .000 in 3 .

Muodostuma 3 Syrjänmäki I

Hienoa hiekkaa oleva rantakerrostuma kallio- ja moreenimäen rinteellä .

Kerrospaksuus on keskimäärin vain 1, 5 m . Pinta-ala on 4 ha . Aines on

pääluokkaa C, massamäärä 60 .000 m3 .

Muodostuma Syrjtinmdki II

Moreenimäen juurella oleva rantakerrostuma, jonka aines on hiekkaa . Ker-

rospaksuus on keskimäärin 2 m. Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C ,

Massam.äärä 60 .000 m 3 .

ORIVESI 2142

Karttalehti 2142 01 Viitapohj a

Muodostuma 1 Hirvikanga s

Kalliomäkien väliin syntynyt rantakerrostuma, pohjatasona on enimmäksee n

kallio . Aines on huonosti lajittunutta hiekkaa, länsireunalla pinta on soraa .

Kerrospaksuus on vain 1--2 m. Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C,

massamä.ärä 45 . 000 m3 .

Karttalehti 2142 02 Enokunt a

Muodostuma 1 Vehol>yl äOsa harjujaksoa, jonka aines on pääasiassa hiekkaa . Ydinosassa aines on

kivistä soraa, joka on eteläosassa peittynyt paksuilla hiekka- ja osittain

myös hietakerr. ostumill.a .Kerrospaksuus on 5-10 m . Pinta-ala on 12 ha .

Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö .

Kokona.isrnassamää:rä on G40 .000 m 3 , josta arvioitu B 90 . 000 ni 3 ,

C 550 . 000 m 3 .

230

2142 0 2

Muodost-sm.a 2 Ilaiklla.mm i

IIarju_jakson osa, jonka pohj tasona on keskiosassa kallio . Soraa esiintyy

eniten muodostujran pohjoispaässä sekä keskiosassa, muualla aines o n

hiekkavaltaista . i:,<rr•ospaksuus on 2-10 m . Pinta-ala on 41,5 lia . Aine s

on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö . Kokonaismassa-

määrä on 3, 9 mi .l .j . m 3 , josta arvioitu A 50 . 000 m 3 , B 750 . 000 m 3 ,3C 3, 1 r:ri21j . rn .

Muodostuma 3 T:i .ikonkoski

Hiekkaa oleva hsrjujakson osa . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 rn . Muo-

dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C ,

massamäärä 150 . 000 m3 .

Muodostuma 4 Auni.onkangas

Matala harjusel.änne, jonka pobjatasona on osittain kallio . Karkein aines on

pohjoispäässä, joskin myös keskiosassa on todennäköisesti välikerroksin a

soraa . Eteläosa on kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m .


3 milj . m 3 , josta arvioitu B 600 . 000 m3 , c 2,4 milj . m3 .

Karttal.ehti 2142 03 Lauttakulm a

Muodostuma 1 SärkikangasLaaja-alainen, reunamuodostuxnaan kuuluva matalan veden delta, jonka

luoteisosassa päällä on moreenia . Aines on pääasiassa hiekkaa, kaakkois -

osissa myös hietaa . Karkein aines on geologisin perustein luoteiskulmassa ,

muualla soravaltairien aines on pohjavedenpinnan alapuolella . Kerrospak-

suus on yleensä 10-20 m, pääosa on pohjavesitason alla . Pinta-ala on

470 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa luoteis- ja länsi -

osissa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-3 m . Kokonaismassamäärä

on 25 milj . m 3 , josta arvioitu A 500 . 000

B 2, 5 milj . m 3 , c 22 milj . m 3 .

i\'Iuodoatuma 2 VVal.i \ anga s

Pintaosasta soraista hiekkaa oleva reunamuodostuman osa . Kerrospaksuu s

on keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 25 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonais-

massamäärä on 740 .000 m 3 , josta arvioitu B 140 . 000 m3 , c 600 .000 m3 .

2 37

2142 0 3

Muodostuma 3 Lähteenmäki

Kokonaan moreenipeitteirion reunamuodostuman osa . Pohjoisosassa pinta on

hietarnoreenia 1 -2 n paksulti, alla on hietaista hiekkaa . Lähteenmäen itä -

puoli on pinnalta soramoreenia, alla on ilmeisesti hiekkavaltaista ainesta .

Etelä.osa. on piniaosasta tiivistä, vettä pidättävää moreenia, jota onuseit a

metrejä; selänno voi olla myös pääosin moreenia . Kerrospaksuus on 2-6 m ,

seisrsisen hiottu'>sen perusteella pohjoisosassa, Lähteenmäen itäpuoli on

hieman paksumpi . Pinta-ala on 36 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen

käyttöä haittaa peittävä. moreeni, jonka paksuus on 1-2 m ja aineksen hie-

nous . Kokonais Liassamäärä. on 1, 2 milj . m 3 , josta arvioitu B 100 . 000 m 3 ,

C 1,1 milj . m 3 .

Muodostuma 4 KankaanpääMatala, pääasiassa hienoa hiekkaa oleva harjuja .kson osa . Reuna.osissa aine s

on pinnalla hietaa . Kerrospaksuus on kairauksen perusteella lähes 20 m ,

pohjaveden yläpuolella on kuitenkin tästä vain n . 4 m. Pinta-ala on 27 ha .

Aines on pääluokkaa C, massamäärä 1 milj . m3 .

Muodostuma 5 Jakamakangas-Kaakkojärvi

Paksu reunarnuodostuman osa, jonka pohjatasona on länsiosissa paikoin

kallio . Koko länsi- ja pohjoisosa ovat moreenin peittämiä, allaoleva aine s

on hyvin lajittunutta hiekkaa . Jakamakankaan luoteisosassa on myös soraa .

Itäos<an kumpareet voivat olla hiekkamoreenia . Kerrospaksuus on seismis-

ten luotausten (3 linjaa) perusteella 6-28 m, keskiosan ollessa paksun:,

pohjoisosan ohuin . Pinta-ala on 210 ha . Aines on pääluokkaa C . Aineksen

käyttöä haittaa peittävä moreeni, jonka paksuus on 1-3 m; paksuus kasva a

jyrkästi länsireunalla . Kokonaismassamäärä on 13 milj . m3 , josta arvioitu

B 1 milj, m3 , C 12 rnilj . m 3 .

Muodostuma 6 Sauna su o

Pinta.osasta 1 oreeri nsekai.sta kivistä soraa oleva harjuselänrne, vain etelä -

pää on hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-10 n. Pinta-ala on 3 ha . Aines on

pääluokkaa B . Aineksen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus pohjoispäässä .


C 30 .000 m3 .

238

2142 0 3

Muo 1<>

`%a 7 LammiMatala , pintaosasta osittain moreeriia oleva harjujakson osa, :jonka pohja -

tasona on seismisen luotauksen perusteella keskiosassa kallio . Aines on

huonosti lajittunutta ja voi sisältää mor. eenia myös välikerroksina pohjois -

osa s :a . Kerrospaksuus on 1-5 m, itäosa on paksuin . Muodostumassa e i

ole leikkauksia . Pinta-ala on 27 ha . Aines on pääluokkaa C, osa on ilmei-

ses l:i rn.oreenia . Aineksen käyttöä haiti aa huono laj ittunei suus ja peittäv ä

rnor eeni luoteisosassa, jonka paksuus voi olla yli 2 m . Kokonaismassa-

määr 3 on 700 . 000 m3 .

Muodostuma 8 uoh.ikotanen

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on reunaosissa kallio . Pohjoisosa on

pääasiassa soraista hiekkaa, eteläosan selänne on soravaltainen, reuna -

osissa päällä on hietaa . Kerrospaksuus on 2-5 m . Pinta-ala on 5 ha . Ai-

nes on pääluokkaa C . Kokonai smassaz:näärä on 100 . 000 m3 , josta arvioi-

tu A 5 .000 m3 , B 40 .000 m 3 , c 55 .000 m3 .

Muodostuma 9 Jakamakanga sPinnalla hiekkaa ja osittain myös hietaa oleva harjujakson osa . Pohjois -

osassa voi välikerroksina esiintyä myös soraa pieniä määriä. Kerros -

paksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala on 59 ha . Aines on pääluokkaa C,

mas sarnäärä 2, 3 milj . m 3 .

Muodostuma 10 Makkaraoj a

Hienoa hiekkaa, osittain myös hietaa, oleva delta, jonka pohjatasona on

osittain kallio . Ko'_'rospaksuus vaihtelee 2-15 m, paksuin on eteläosa .

Muodosturnassa ci ole leikkauksia . Pinta-ala on 75 ha . Aines on pääluok-

kaa C, massamäärä 4 milj . m 3 .

Muodostuma 11 Pirttimäki

Matala, pintaosasta hiekkaa oleva reunamuodostuma, jonka pohjatason a

lounaisosassa on kallio . Koillisosassa pinta on hietaa, länsiosassa huo-

nosti lajittunutta kilik. Kerrospaksuus on 2-4 m . Muodostumassa ciole

leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä

150 .000 xn3 .

239

2142 03

Muodostuma 12 Syv€tl äMatala, pintaosasta hiekkaa oleva harjujakson osa . Soran esiintyminen on

a

epätodennäköistä . . Kerrospaksuus on vain 2 m, pohjavedestä johtuen . Muo,-

dosturria.s sa. ei ole loikkauksia . Pinta-ala on 7 ha . Aines on pääluokkaa C ,

massamäärä 140 . 000 m`' .

Muodontuma 13 Siikakanga sOsa kl . 2142 06 olevasta muodostumasta n:o 9 Siikakangas . Pohjavede n

yläpuolella oleva osa on kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 2 m

pohjavesitasosta . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 17 ha .


Muodosturna 1 4

Soraista hiekkaa oleva pieni selänne, jonka pohjatasona on moreeni . Poh-

joisosassa pinta on huonosti lajittunutta . Kerrospaksuus on vain 2-3 m .


Muodostuma 15 Sarv o

Matala hiekkaa oleva selänne, joka rounaosistaan on peittynyt siltillä .

Kerrospaksuus on vain 2-3 m, pohjat-edestä johtuen . 1\11uodöstumassa ei

ole leikkauksia . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa. C, massamäärä

20 . 000 m 3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Karttalehti 2142 04 Oriveden. asema.

IVluodo sturna 1 KannistoOsa harju jaksoa, jonka pohjatasona eteläosissa on kallio ja moreeni . Aine s

on pääasiassa hiekkaa, pohjoispäässä on alaosissa myös soraa . Eteläosa on

pintaosasta huonosti lajittunutta . Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Pinta -

ala on 23 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa itäosas-

sa as. tus . Aineksen käyttöä haittaa välikerroksena oleva siitti, jonka pak-

suus on vajaa metri . Kokonaismassamäärä on 1, 5 milj . rn 3 , josta arvioitu

Ti 300 .000 m 3, C 1,2 milj . rn3 .

Muodosturria 2 Mustavuor i

Kal1ioseIä nteeri koil7 ..isxinteel_lä oleva har.-jii.jakson osa, jonka aines on hiekkaa .

Kerrospaksuus on kesidniäärin 4 rn . Pinta-al.a on 4, 5 ha . Aines on pääluok-

kaa C, massarnuarä 180 .000 rn 3 .

240

2142 0 4

Muodostuma 3 Lietsaari

Tasoittunut hiekkaa oleva harjuselänne, joka reunaosista on peittynyt hie-

nommilla sedimenteillä . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Muodostu -massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa C ,

massamäärä 170 .000 m3 .

Muodostuma 4 Kiikanmäki

Osittain tasoittunut harjuselänne, jonka pohjatasona on keskiosissa kalli o

ja moreeni . Pintaosassa on yleensä vajaa metri hiekkaista soraa, alaosan

ollessa hiekkaa, länsireunalla myös hietaa . Kerrospaksuus on 2-8 m . Pin-ta-ala on 22 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa

asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 1, 3 milj . m3 , josta arvioitu

B 150 . 000 m 3 , c 1,15 milj . m 3

Muodostuma 5 Yliskylä

Kallio- ja moreenimäen etelärinteellä oleva rantakerrostuma, jonka aine son huonosti lajittunutta hiekkaa, itäosassa myös hienoa hiekkaa . Kerros -

paksuus on 2-4 m . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär ä60 . 000 m 3 .

Karttalehti 2142 05 Orivesi

Muodostuma 1 Orivesi

Harjujakson osa, jonka pohjatasona on luoteisosassa kallio . Pintaosa on

eteläpäässä hietaa, keskiosissa liettyvää ainesta sisältävää kivistä hiekkaa ,

luoteisosassa hienoa hiekkaa . Soraa on pienissä määrin pintaosassa ja väli-

kerroksina muodostuman keskiosassa . Kerrospaksuus on 5-15 m. Pinta-ala

on 33 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käytön esteenä on taajama -

alue . Aineksen käyttöä haittaa reunaosia peittävä hieno hieta tai siltti, jon-

ka paksuus on yli metri . Kokonaismassamäärä on 2, 5 milj . m3 , josta arvioi -

tu B 400 . 000 m 3 , c 2, 1 milj . m3 .

Muodostuma 2 Varikk o

Moreenipeitteinen harjujakson osa, jonka pohjatasona on länsiosassa moree-

ni . Alaosassa aines on hiekkavaltaista, pohjoispää on hienoa hiekkaa . Ker-

rospaksuus on koillisosassa jopa 10 m, lounaisosa on ilmeisesti ohut . Pin-ta-ala on 10 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa vanik-

koalue . Aineksen käyttöä haittaa peittävä moreeni, jonka paksuus on keski -

määrin 1 m. Kokonaismassamäärä on 500 . 000 m3 , josta arvioituB 50 . 000 m3 , c 450 . 000 m3 .

241

2142 05

Muodostuma 3 Siltaojanniitty

Moreenimäkien väliin syntynyt rantakerrostuma, jonka aines on kaakkois -

osassa soraista hiekkaa, pohjoisosissa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on

2-4 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 4,5 ha . Aines on


Muodostuma 4 Kanerv a

Harjuselänne, joka reunaosista on peittynyt paksuilla silttikerrostumilla .

Aines on kokonaan hiekkaa . Kerrospaksuus on keskimäärin 4 m . Pinta-ala

on 2 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 80 . 000 m3 . Muodostuman

käyttöä rajoittaa asutus . Aineksen käyttöä haittaa reunoja peittävä siltti ,

jonka paksuus voi olla yli 1 m .

Muodostuma 5 Onnistaipal e

Kallioselänteen itärinteellä oleva harjujakson osa . Pintaosassa aines on

hienoa hiekkaa, länsiosassa myös soraista hiekkaa . Reunaosissa harjuai-

neksen päällä on silttiä useita metrejä . Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m ,

länsiosa on ohuempi . Pinta-ala on 13 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodos-

tuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 750 . 000

m3 , josta arvioitu B 50 . 000 xn3 , c 700 .000 m3 .

Muodostuma 6 Hietanen

Pintaosasta hietaista hiekkaa oleva harjuselänne, jonka liepeet ovat peitty-

neet siltillä . Soran esiintyminen on epätodennäköistä . Kerrospaksuus on

3-6 m. Pinta-ala on 16 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 800 . 000 m3 .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tie .

Muodostuma 7 Harjunmäk i

Harjujakson osa, jonka pohjatasona on lounaisosassa kallio . Itäosassa aine s

on soraista hiekkaa, länsiosa on hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on keski -

määrin 4 m . Pinta-ala on 5, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman

käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö . Kokonaismassamäärä on 200 . 000 m 3 , jos -

ta arvioitu B 30 . 000 m3 , c 170 . 000 m3 .

Muodostuma 8 Haisevankanga s

Laajan deltamuodostuman karkein osa, joka on pääasiassa hiekkaa . Itäpuoli-

nen Haisevankangas on pintaosasta suurimmaksi osaksi hietaa, joten se n

massamäärää ei ole arvioitu, vaikka kerrospaksuus on pohjoisosissa 10-20 m .

Kerrospaksuus on länsiosassa keskimäärin 4 m . Muodostumassa ei ole leik-

kauksia . Pinta-ala on 28 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 1, 1 milj . m3 .

242

2142 0 6

Karttalehti 2142 06 Korkeakoski

Muodostuma 1 Yröskanga s

Edellisen muodostuman välitön jatke, jonka eteläpuolella on paksuja hieta-

kerrostumia, alaosissa voi esiintyä välikerroksina myös hiekkaa . Eteläosa

Yröskangasta on hienoa hiekkaa, keskiosassa on välikerroksina myös sorais-

ta hiekkaa, pohjoisosa on runsaasti A-luokan ainesta sisältävää kivistä so-

raa . Pohjatasona on pohjoisosassa paikoin kallio . Kerrospaksuus vaihtelee

4-15 m, paksuin on eteläosa . Pinta-ala on 58 ha . Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa tie . Kokonaismassamäärä on

4, 8 milj . m3 , josta arvioitu A 50 . 000 m3 , B 250 . 000 m 3 , c 4, 5 milj . m 3 .

Muodostuma 2 Lakkasu o

Pintaosasta soraista hiekkaa oleva harjujakson osa . Soran esiintyminen on

todennäköisintä pohjoisosassa, tien alla ja sen välittömässä läheisyydessä .

Reunaosissa aines on pääosin hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus on 2-10 m ,

pohjoisosa on paksuin . Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on

51 ha . Aines on pääluokkaa C . Muodostuman käyttöä rajoittaa tie . Kokonais-

massamäärä on 1, 7 milj . m3 , josta arvioitu A 30 . 000 m 3 , B 270 . 000 m3 ,

C 1, 4 milj . m 3 .

Muodostuma 3 Kiviharjunmäki

Osa harjujaksoa, jonka pohjatasona on luoteisosassa kallio . Karkein aines

on jyrkkärinteisessä keskiselänteessä, jossa on A-luokkaa paikoin 3 0

pintaosassa . Alaosassa aines on yleensä hiekkaista soraa . Soraa ja ehkä

murskauskelpoista materiaalia on todennäköisesti myös Vatiharjun alueella .

Itäosa on pääasiassa hienoa hiekkaa . Kerrospaksuus vaihtelee 5-15 m, poh-

joisosa on paksuin, mutta sitä on käytetty jo runsaasti . Pinta-ala on 175 ha .

Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 7,4 milj . m 3 , josta arvioi -

tu A 150 . 000 m3 , B 1, 65 milj . m3 , C 5, 6 milj . m3 .

Muodostuma 4 Huikonkanga s

Laaja deltarnuodostuma, jonka pohjatasona on koillisosassa paikoin moreeni .

Aines on hyvin lajittunutta hiekkaa, reunaosien päällä on myös hietaa . Hieta-

kerrostumia, joiden paksuus on 10-20 m on laajalti myös alueen kaakkois -

puolella . Kerrospaksuus on pohjaveden takia keskimäärin vain 5 m . Pinta-

ala on 328 ha . Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 16 milj . m3 .

Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosassa pohjavedenottamo .

243

2142 0 6

Muodostuma 5 Aituanjoki

Soraista hiekkaa pintaosistaan oleva harjuselänne . Alaosissa on soran osuus

arvioitu 20 % . Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m . Muodostumassa ei oleleikkauksia . Pinta-ala on 6, 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 320 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m3 , c 260 .000 m 3 .

Muodostuma 6 Kallenauti o

Matala pintaosasta hienoa hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka pohjatasona

on osittain kallio . Alueen käyttöarvo on vähäinen . Kerrospaksuus on keski -

määrin 5 m. Pinta-ala on 31 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär ä1, 5 milj . m3 . Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö .

Muodostuma 7 Lakkaharju

Kallioselänteen suojapuolella oleva muodostuma, jonka pohjatasona on osit-

tain myös kallio . Lounaisosassa on matalia dyynejä, koillisosa on karkeam-

paa ainesta, mutta soran esiintyminen on epätodennäköistä suuremmass a

määrin . Kerrospaksuus voi vaihdella 2-10 m, kallioperästä riippuen . Muo-dostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 16 ha . Aines on pääluokkaa C ,

massamäärä 1 milj . m3 .

Muodostuma 8 011inkivi

Reunamuodostuman ohutta lievealuetta, jonka pohjatasona on suureksi osaksikallio. Aines on pääasiassa soraista hiekkaa . Kerrospaksuus on vain 1-4 m ,

pohjavedestä johtuen. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 38 ha .

Aines on pääluokkaa C, massamäärä 1 milj . m3 .

Muodostuma 9 Siikakanga s

Suuren deltamuodostuman distaaliosa, jonka aines on todennäköisesti koko-

naan hiekkaa, hienoin aines on kaakkoisreunalla . Kerrospaksuus on keski -

määrin vajaa 4 m pohjavesipinnasta . Muodostumassa ei ole leikkauksia .Pinta-ala on 153 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäärä 6 milj . m3 . Muo-dostuman käyttöä rajoittaa sotilasalue .

Muodostuma 10 Kaakkolamp i

Kallioselänteen rinteellä oleva hiekkamuodostuma . Kerrospaksuus on keski -määrin 4 m. Pinta-ala on 1,5 ha . Aines on pääluokkaa C, massamäär ä60 . 000 m 3 .

244

2142 0 7

Karttalehti 2142 07 Päilaht i

Muodostuma 1 Meijeri

Soraista hiekkaa oleva harjuselänne, jonka pohjatasona on keskiosassa mo-

reeni . Eteläosan päällä on ohut savikerros . Kerrospaksuus on k . m. 4 m .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C .

Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus . Kokonaismassamäärä on 120 . 000 m 3 ,

josta arvioitu B 25 . 000 m3 , c 95 .000 m 3 .

Muodostuma 2 Kauppila

Karkeaa kivistä soraa oleva harjukumpu . Pintalohkareet ovat osaksi ylisuu-

rta . Kerrospaksuus on keskiosassa lähes 10 m . Pinta-ala on alle 1 ha . Ai-

nes on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 25 . 000 m3 , josta arvioitu

A 5 .000 m3 , B 20 .000 m3 .

Muodostuma 3 Hietamaa

Hiekkaa oleva harjun osa, jonka pohjatasona on länsiosassa kallio . Kerros -

paksuus on vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha .

Aines on pääluokkaa C, massamäärä 60 .000 m3 .

Muodostuma 4

Pintaosasta huonosti lajittunutta, vähäkivistä soraa oleva harjuselänne . Ker-

rospaksuus on keskiosassa n . 8 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta -

ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus .

Aineksen käyttöä haittaa huono lajittuneisuus pintaosassa . Kokonaismassa-

määrä on 100 . 000 m3 , josta arvioitu B 60 . 000 m 3 , c 40 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Hirtolahti I

Reunan suuntainen harjujakson osa, jonka karkein aines on jo käytetty . Jäl-

jellä oleva aines on lähes kokonaan hiekkaa, tien itäpuolella on hieman sora a

jäljellä . Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Pinta-ala on 12 ha . Aines on

pääluokkaa C . Aineksen käyttöä haittaa reunaosissa peittävä siltti, jonka

paksuus alle 1 m . Kokonaismassamäärä on 740 . 000 m3 , josta arvioitu

A 10 . 000 m3 , B 70 . 000 m3 , c 660 . 000 m3 .

Muodostuma 6 Hirtolahti II

Pintaosasta kivistä soraa oleva harjuselänne, jonka aines on ilmeisesti sora -

valtaista . Kerrospaksuus on 3-8 m . Muodostumassa ei ole leikkauksia .

Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa

asutus . Kokonaismassamäärä on 125 . 000 m3 , josta arvioitu A 5 . 000 m3 ,

B 70 . 000 m3 , c 5 .. 000 m3 .

245

2142 07

Muodostuma 7 Hirtopohj a

Matala, tasoittunut harjuselänne, jonka aines on pintaosassa hiekkaa . Vähä-

merkityksinen esiintymä. Kerrospaksuus on vain 2 m pohjavedestä johtuen .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C ,


Muodostuma 8 Vetterkulla

Hiekkaa oleva harjujakson osa, joka reunaosista on peittynyt savella . Poh-

joispäässä on myös soraa . Kerrospaksuus on keskimäärin 3 m . Muodostu -

massa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 5 ha . Aines on pääluokkaa C . Koko-

naismassamäärä on 150 . 000 m3 , josta arvioitu B 15 .000 m3 , c 135 . 000 m3 .

Muodostuma 9 Ketol a

Lähes kokonaan saven peittämä harjuselänne, jonka aines on kivistä soraa .

Kerrospaksuus on 3-5 m . Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa B . Muo-

dostuman käyttöä rajoittaa asutus . Aineksen käyttöä haittaa peittävä savi .

Kokonaismassamäärä on 50 .000 m3 , josta arvioitu A 5 .000 m3 , B 30 . 00 0

m3 , c 15 .000 m3 .

Karttalehti 2142 08 Leppähamma s

Kl:n alueella ei ole käyttökelpoisia lajittuneita muodostumia .

Karttalehti 2142 09 Juupajoki

Muodostuma 1 Leppäah o

Lajittunut muodostuma, jonka pohjatasona on moreeni . Aines on pääosin

hienoa hiekkaa, pohjoisosassa voi esiintyä myös soraa . Kerrospaksuus on

keskimäärin 3 m. Pinta-ala on 3 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassa-

määrä on 90 .000 m3 , josta arvioitu B 10 .000 m3, c 80 . 000 m 3 .

246

2142 1 0

Karttalehti 2142 10 Eräjärvi

Muodostuma 1 Ruokolaht i

Karkeaa kivistä soraa oleva harjuselänne, jonka pohjatasona on luoteisosass a

kallio tai moreeni . A-luokan osuus vaihtelee 5-30 %, suurimmillaan se on

kaakkoispäässä . Kerrospaksuus on k. m . 7 m . Pinta-ala on 11 ha . Aines on

pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on 470 . 000 m3 , josta arvioitu

A 40 . 000 m3 , B 270 . 000 m 3 , c 160 . 000 m3 .

Muodostuma 2 Lähteenma a

Kivistä soraa oleva harjuselänne, jonka pohjatasona kaakkoispäässä on kallio .

Kerrospaksuus on keskimäärin 8 m, itäosan selänne on vain 1-3 m paksu .

Pinta-ala on 3, 5 ha . Aines on pääluokkaa B . Kokonaismassamäärä on

200 . 000 m3 , josta arvioitu A 10 . 000 m3, B 120 . 000 m3 , c 70 . 000 m3 .

Muodostuma 3 Vähä-Löytän e

Kapea soraa oleva harjuselänne . Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 1, 5 ha . Aines on pääluok-

kaa B . Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat . Kokonais-

massamäärä on 30 .000 m3 , josta arvioitu B 17 .000 m3 , c 13 . 000 tn3 .

Muodostuma 4 Ylä-Jussila

Hienoa hiekkaa oleva muodostuma, jonka pohjatasona on länsiosissa kallio .


kaa C, massamäärä 80 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Raitamäki

Kivistä soraa oleva selänne, jossa A-luokan osuus vaihtelee 10-20 % . Ker-

rospaksuus on k . m . 4 m . Pinta-ala on 1 ha . Aines on pääluokkaa B . Koko-

naismassamäärä on 12 . 000 m3 , josta arvioitu A 1 .000 m3 , B 7 .000 m 3 ,

C 4 .000 m3 .

Muodostuma 6 Puharila

Kivistä hiekkaa oleva rantakerrostuma, jonka pohjatasona on moreeni . Vähä-

merkityksinen esiintymä . Kerrospaksuus on k. m . 2 m. Pinta-ala on 2, 5 ha.

Aines on pääluokkaa C, massamäärä 50 . 000 m3 .

247

2142 1 1

Karttalehti 2142 11 Längelmäk i

Kl:n alueella ei ole käyttökelpoisia hiekka- tai soraesiintymiä .

Karttalehti 2142 12 Urtimojärvi

Muodostuma 1 Kulovuor i

Kalliomäkien väliin syntynyt rantakerrostuma, jonka aines on soraista hiek-

kaa . Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 m, keskiosan ollessa paksuin . Pinta-ala

on 2,5 ha . Aines on pääluokkaa C . Kokonaismassamäärä on 75 . 000 m3 ,

josta arvioitu B 35 . 000 m3 , C 40 . 000 m3 .

Muodostuma 2 Vehmaa

Pääasiassa hiekkaa oleva rantakerrostuma moreenimäkien välissä . Kerros -

paksuus on k. m . 3 m . Pinta-ala on 1, 5 ha . Aines on pääluokkaa C, massa -

määrä 45 .000 m3 .

Muodostuma 3 Sotkanjärvi

Pääasiassa hiekkaa oleva muodostuma, jonka pohjatasona on osittain myö s

kallio . Soran osuus on vähäinen, sitä esiintyy vain kapeina välikerroksina.


kaa C, massamäärä 240 .000 m3 .

Muodostuma 4 Pimeäkorp i

Ilmeisesti osa matalaan veteen syntynyttä harjujaksoa, jonka pohjatasona o n

kallio ja moreeni. Aines on kivistä soraa, alaosassa myös hiekkalajitteita .

Kerrospaksuus on keskimäärin 7 m . Pinta-ala on 2 ha . Aines on pääluokkaa

B . Kokonaismassamäärä on 125 . 000 m3 , josta arvioitu A 15 . 000 m3 ,

B 60 .000 m3 , c 50 . 000 m3 .

Muodostuma 5 Saarikko

Lajittunut muodostuma moreenimäkien välissä . Aines on kokonaan hiekkaa .

Kerrospaksuus on k. m . 3 m. Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa C ,


Muodostuma 6Paksu rantakerrostuma kallioselänteen kaakkoisrinteellä . Aines on pääasias-

sa hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan yli 6 m, keskimäärin n . 3 m .

Muodostumassa ei ole leikkauksia . Pinta-ala on 2, 5 ha . Aines on pääluokkaa

C, massamäärä 75 .000 rn3 .

1974 - gtktupa.gtk.fi/raportti/arkisto/p13_3_1_011_osa_2.pdf · 122 2042 02 karkkila 2042...

Documents