Huumeratithuolestuttavat s. 16

Suojatiekampanja raidoitti kasvot s. 22

“Ajokyvyn arvioinnin tulisi olla rutiinia kaikille lääkäreille.”

Liikennelääketieteen professori Timo Tervo s. 8

timo tervo Liikennelääketiede sai professuurin s. 8

2•2014

2 2 2/2014

liikenneturva liikenneturva / nina Mönkkönen

tien päällä

esällä moottoripyörä on tuttu näky liikenteessä, mutta aina ei pyörää erota muun liikenteen seas-ta. Ajossa kannattaakin ottaa muutama asia huo-

mioon ja varmistaa oma näkyminen muille tienkäyttäjille.Vaikka kesä ja moottoripyöräily ovat jo vakiintunut

parivaljakko, kaksipyöräinen voi edelleenkin yllättää tien päällä havaintoja tekevän autoilijan. Ympäristöstä erottu-mista ja havaittavuutta voi kuitenkin parantaa pienillä kei-noilla, jotka tekevät moottoripyöräilystä paitsi turvallisem-paa myös mukavampaa.

Ajaminen on aina rennompaa, kun voi ajaa omilla ehdoilla eikä toisen tahdissa. Kunnon välimatkaa pitä-mällä näkee mitä ympärillä tapahtuu ja esiin nousevien tilanteiden hallinta helpottuu, koska on enemmän aikaa ja tilaa toimia. Myös peräänajon riski vähenee ja oma havait-tavuus paranee.

Myös ajolinja vaikuttaa havainnointiin. Vaikka kiusaus puikahtaa kaistojen väliin voi olla suuri, ajokaistalla ajaes sa sekä edessä että perässä ajavat autot huomaavat kaksipyö-räisen. Moottoripyöräilijän tulisikin pyrkiä olemaan mah-dollisimman ennalta-arvattava liikenteessä ja ennakoida tilanteita, joissa muilla voi olla havaintovaikeuksia.

Näkyvä motoristi käyttää myös aina ajovaloja ja valit-see valkoisia tai värikkäitä ajovarusteita. Väriltään selke-ästi erottuva, siis kirkkaan värinen tai valkoinen, ajoasu ei sulaudu ympäristöön mustan tavoin. Sama pätee myös kypärän väritykseen. Havaittavuutta edesauttaa, jos väriä on motoristin yläkropassa, eritoten kypärässä.

K

Lisätietoa motoristin näkyvyydestä videosarjassa:

www.Liikenneturva.fi/motoristin_nakyvyys .

Näkyvää moottoripyöräilykautta!

3

vinkit oman näkyvyyden varmistamiseksi motoristiLLe:

• Valitseajolinjahuolella.• Pidäkunnonturvaväli.• Suosikirkkaanvärisiäajovarusteita.• Ennakoitilanteet,joissasinuaeivälttämättähavaita.• Varoajamastakatveessa.

INFO

32/2014

4

1/2014

22

168

Kuva

: LiiKenn

eturva

/ nin

a M

ön

KKön

en

12

Kuva

: Mat

ti iM

Mo

nen

Kuva

: LiiKenn

eturva

2 Värikäs motoristi erottuu

12 Alkoholi ei sovi pyörien päälle

16 Päihteet ja sekakäyttö huolena liikenteessä

22 Sinä teet suojatien

26 Valoisan kesän liikenneriskit ovat vauhti ja viina

28 Rattijuopumus- onnettomuudet yleistyvät kesällä

vakiot

5 Pääkirjoitus: Pasi Anteroinen

6 Lyhyesti

8 Henkilö: Timo Tervo

29 Näkökentässä: Jouni Heikola

34 Svensk resumé

4 2/2014

5

nglanninkielessä lääkkeitä ja huumeita ei erotella, apteekki on rehellisesti drugstore. Sanat auttavat myös viestimään, etteivät lääkkeet ja huumeet eroa toisistaan usein kuin käyttötarkoituksen myötä. Uutta rajanvetoa

lääke- ja huumausaineiden välillä tapahtuu jatkuvasti, kuten kanna-biksen yleistynyt käyttö MS-taudin oireiden helpottamiseen osoit-taa.

Liikenneturvaa kiinnostaa, missä aineissa suomalaiset ovat lii-kenteessä. EU:n tukemassa DRUID-tutkimuksessa selvitettiin päih-teiden käyttöä eri puolilla Eurooppaa. Suomalaisessa liikenteessä oli vähemmän rattijuoppoja ja ”huumeratteja” kuin muualla Euroo-passa, mutta enemmän ajokykyä heikentävien lääkeaineiden käyttä-jiä. THL:n tutkijat arvioivat jopa, että liikenteessämme on enemmän rauhoittavia lääkkeitä käyttäneitä kuljettajia kuin alkoholia tai huu-mausaineita käyttäneitä.

Suomalainen huumekuski ei siis ole stereotyyppisesti nuori kan-nabiksen tai amfetamiinin käyttäjä, vaan rauhoittavien lääkkeiden sumussa rattiin tarttunut 50-vuotias. Hän käyttää bentsodiatsepii-nejä esimerkiksi unihäiriöitä helpottaakseen. Toki lääkepurkeista löytyy punainen varoituskolmio ja oma lääkärikin osaisi ohjeistaa, voiko lääkkeen ottanut ajaa seuraavana aamuna.

Silti poliisi tavoittaa liikenteestä vuosittain noin 4 000 kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voimassa olevassa huumausai-neasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiatsepiineja ja opiaatteja.

Tässä lehdessä on myös haastateltu liikennelääketieteen profes-sori timo tervoa, joka arvioi, että lääkeaineiden aiheuttama väsyminen ja päihtyminen ovat yleistymässä liikenteessämme. Ter-von mukaan lisää valistusta tarvitaan sekä lääkäreille että autoili-joille.

Liikenneturva tutkii monia liikenteen ilmiöitä: koet-tua turvallisuutta, pelkoja, asenteita ja liikennekäyt-täytymistä. Jatkossa myös suhtautumista lääkkeiden käyttöön on syytä selvittää tarkemmin, jotta valistusta voidaan kohdentaa paremmin ja valita ne viestit, jotka puhuttelevat ihmisiä aidosti heidän arjessaan. Harva työelämän oravanpyörässä polkeva viisikymppinen kokee itseään huumekuljettajaksi, vaikka illalla otetut unilääkkeet heikentäisivätkin aamun ajo-kykyä.

Pasi anteroinen päätoimittaja

Suomalaisen huume ovat lääkkeet

pääkirjoitus

JuLkAisiJALiikenneturvaSitratie 7, 00420 HelsinkiPuh. 020 7282 300, faksi 020 7282 303s-posti: liikenneturva@liikenneturva.fiwww.liikenneturva.fi

PäätoimittAJA Pasi Anteroinen

toimituskuntA Pasi Anteroinen, Minna Saarinen (toimitussihteeri), Tuula Taskinen,Nina Hedberg, Juha Valtonen, Antero Lammi, Tuija Holttinen

toimitusLiikenneturva ja Legendium OyMelkonkatu 28 D, 00210 HelsinkiPuh. 010 229 1630

tAittoLegendium Oy

kAnsiKuva: Matti Immonen

tiLAukset, Peruutukset JA osoitteenmuutoksetLiikenneturva Tarja HämäläinenPL 29, 00421 HelsinkiFaksi 020 7282 303s-posti: tarja.hamalainen@liikenneturva.fi

PAinoSP-Paino Oy

JAkeLuSuomen Posti OyPL 6, 00011 PostiPuh. 020 4517 188faksi 020 4517 578

ISSN 0355-668961. vsk. Suomen Aikakauslehtien liiton jäsen

E

52/2014

6

lyhyesti

tutKa

8+

Taloudellinen ajotapa on myös turvallinen ajotapa

mpäristötekijätpuoltavattaloudellistaajota-paa.Uudetautotovatentistätaloudellisem-pia,muttaautonvalmistajienohellamyöskul-

jettajatvoivatomallaajotavallaantehostaaliikenteenenergiakäyttöä.Oikeallaajotavanvalinnallavoipoltto-aineenkulutustavähentääjopaviidesosanilman,ettämatka-aikakasvaamerkittävästi.

markku ikosentuorekirjaopastaataloudelli-seenajamiseenhavainnollisinesimerkeinjaperuste-luin.Teosvalottaapolttoaineenkulutukseenvaikut-taviatekijöitäjaniidenmerkitystäeriajotilanteissaauton,kuljettajansekäolosuhteidenkannalta.Erityi-sestikuljettajanajotapajavaikutusmahdollisuudetovatkeskiössä.–Käytännönliikennetilanteessataloudellinenja

ennakoivaajotapaovathyvinsamankaltaisia.Taloudel-linenajotapaonsiissamallamyösturvallistaliikenne-käyttäytymistä,toteaaLiikenneturvankoulutusohjaajatoni vuoristo.Ajataloudellisestisoveltuusekäautoalankoulutta-

jilleettäopiskelijoille,muttaonkenelletahansaautoi-lijalleoivaopastaloudelliseenajoon.

Lue Lisää:

www.aakk.fi/kirjaLLisuus/autokirjat/

aja-taLoudeLLisesti/

LiikenneviLkun Lukijoiden LehdeLLe antama kokonaisarvosana.Lähde: LiikenneviLkun Lukijatutkimus 2013

ruotsin noLLavisio tukee turvaLLista PyöräiLyä

miksi riskinotto Liikenteessä on

tyhmää?

y

yöräilyonosakes-tävääliikennettäjasenedistämistä

ontuettava.Pyöräilymää-rienkasvaessaonkuitenkintärkeääkiinnittääentistäenemmänhuomiotapyö-räilynturvallisuuteen.Ruot-sissapyöräilyturvallisuudenedistämiseksiontehtystra-tegiavuosille2014–2020.Lähtökohtanaonpyöräili-jöidensuuriosuustieliiken-teessäloukkaantuneidenjoukossa.Nollavisionlisäksistrategiallahalutaantukeapyöräilynkasvunpositiivisiavaikutuksiakansantervey-teenjakaupunkienviih-tyisyyteen.Muunmuassaturvallisetpyöräilyväylätjakypäränkäyttöedistä-

vätpyöräilijöidenturvalli-suuttajakypäränkäyttöonkinkasvussamyösRuot-sissa.36prosenttiaruot-salaisistapyöräilijöistäkäyttivuonna2013kypä-rää,mikäonkolmeprosent-tiyksikköäenemmänkuinvuottaaiemmin(lähde:VTI).Suomessakypärääkäytti

viimevuonna44prosenttiapyöräilijöistä.

Lue Lisää:

www.trafikverket.se

P

L iikenteessätapah-tuujatkuvastieri-laisiaylilyöntejäja

läheltäpiti-tilanteita.Monivaaranpaikkajaonnetto-muuskinolisivatvältettä-vissähuolellisellaliikenne-käyttäytymisellä.Aivovam-maliitto,AutokoululiittojaLiikenneturvaovatyhteis-työssätehneetyläkouluikäi-

sillejaautokouluillesuunna-tunmateriaalin,jokaavaavastuullistaajotapaa.Miksiriskinottoliiken-

teessäontyhmää-materi-aalipaketinavullaontarkoi-tusnuortenkanssayhdessäkeskustellenkäydäläpiriski-käyttäytymistä,ennakoivaaajotapaajakuljettajanitse-arviointia.

Lue Lisää: www.aivovammaLiitto.fi/

Liitto/kouLutusmateriaaLeja/

aiv

ova

MM

aLiitto

ryKu

va: Sh

utterSto

cK

6 2/2014

7

videokiLPaiLu nuoriLLe

automatkaiLun historiaa mobiLiassa Selvästi

ParemPi kesä

apaturmapäiväävietetääntänävuonnaperjan-

taina13.päiväkesäkuuta.Nyterityisteemanaonkesäjaalkoholinaiheuttamattapaturmat.Tapaturma-päivänäkiinnitetäänhuo-miotasiihen,mitenkesä-mökillä,vesillä,liikenteessäjalomareissuillatoimitaanturvallisestijavältytääntapaturmilta.TeemallaSel-västiparempikesämuistu-tetaan,ettäalkoholinvai-kutuksenalaisenasattuujatapahtuu–useinikäväs-tikin.VuosittainSuomessa

sattuuylimiljoonafyysisenvammanaiheuttavaatapa-turmaa,janiihinkuoleelähes2700ihmistä.Tapa-turmistaseuraayli400000lääkärikäyntiäjayli100000sairaalahoitojaksoa.25–44-vuotiaidenkuole-maanjohtaneistatapatur-mista80prosenttiasattuipäihtyneille.

Lue Lisää

www.taPaturmaPaiva.fi

tai osaLListu keskusteLuun

twitterissä

@taPaturmaPaiva.

ansainvälistäLiikku-janviikkoavietetään16.–22.9.Viikontar-

koituksenaonedistääfiksualiikkumistaerikeinoinjahaas-taaosallistujiapohtimaanomialiikkumisvalintojajanii-denvaikutuksiaympäristöönjayhteiskuntaan.Keskeinenkehotuskuuluukin:Mietimitenkuljet!

OsanaLiikkujanviikontee-maaMotivajärjestääOmillapoluilla-kilpailun,jonkaaiheenaonfiksuarkiliikku-minen.Kilpailuhaastaanuo-retmiettimäänomiatapojaliikkua,mitentuleekulje-tuksiarkenaesimerkiksikou-luuntaiharrastuksiinjamitentätäkulkemistavoisiilmen-täävideonkeinoin.Enimmil-

läänkolmenminuutinvideonvoitoteuttaa1–3hengenryh-missävaikkakännykkäkame-ralla.Voittajilleonluvassapal-kinnoksiSoliferinpyörätsekäradiohaastatteluja.Kilpailuunehtiiottaaosaakokokesänajan,viimeinenosallistumis-päiväon1.syyskuuta.Lue Lisää: www.Liikkujan-

viikko.fi

k

selvästi parempi kesä

tapaturmapäivä.fi

parempi

tapaturmapäivä.fitapaturmapäivä.fi

t

Lue Lisää: www.mobiLia.fi/naytteLyt.htmL

lkanutkesätuotienpäällemyösmatkai-luautotja-vaunut.

Kangasallatarjoutuutänävuonnaherkullinentilaisuuskäydätutustumassasuoma-laiseenautomatkailunhis-toriaan.Mobiliannäyttelypureutuukaravaanikulttuuriinjaesitteleematkailuvaunujaja-autojaerivuosikymme-niltä.Ihasteltavanaonmuun

muassaLeevi Launon vuonna1950itsetekemämatkailuvaunuja1970-luvullaSuomenkalleimmaksimat-kailuautoksitituleerattuGMCMotorhome.Näyttelyonkinoivakohdevaikkapaomankaravaanarireissunetappi-tauoksi!

MobiliannäyttelyonosaSuomenAsuntovaunuyhdis-tysSF-Caravanin50-vuotis-juhlavuotta.LiikenneturvaonMobiliaauto-jatiemuseotaylläpitävänMobilia-säätiöntaustayhteisö.LiikenneturvanhistoriallinenkokoelmaontallennettuMobiliaan.

a

Kuva

: KiM

Mo

to

rKKe

Li

Auto edessä, mökki takana -näyttely mobiliassa 15.3.–31.10.2014.

72/2014

henkilövesa ville Mattila Matti iMMonen

Liikennelääketiede selvittää kuljettajan tilan ja terveydentilan vaikutusta liikenneturvallisuuteen.– kuitenkin kaikkien lääkärien pitäisi tarvittaessa puuttua potilaan ajamiseen, ja ajokyvyn arvioinnin tulisi olla rutiinia, sanoo liikennelääketieteen professori timo tervo.

ajokyvynarviointia tulisi tarkistaa

8 2/2014

kaikenlaiset kulkuvälineet ovat pienestä pitäen innostaneet lii-kennelääketieteen professori timo tervoa. vuosikausien purjehtimisen jälkeen tervo siirtyi moottorivenei-lyyn ja saariston osa-aikaisasukiksi. Juuri nyt hänen suurin kiinnostuk-sensa kohdistuu kohta valmistu-vaan moottoriveneeseen.

92/2014

10

ehitys on kulkenut rat-taista rautateihin, au-toihin ja lentokoneisiin – silti liikenneturvalli-suutta parantava liiken-nelääketiede ei vielä ole

kunnolla vakiinnuttanut asemaansa. Liikennelääketieteeseen pätevöitynyt

lääkäri arvioi muun muassa sairauksien, vammojen ja päihteiden käytön vaikutuk-sia liikenneturvallisuuteen sekä selvittää liikenneonnettomuuksien vammamekanis-meja. Liikenneturvallisuuden parantami-nen on kuitenkin koko lääkärikunnan asia.

– Lääkäri vaikuttaa liikenneturvallisuu-teen arvioidessaan moottoriajoneuvon kul-jettamisen terveydellisiä edellytyksiä. Kul-jettajan tila – sairaus, päihtymys, väsymys tai itsetuhoisuus – on yleisin kuolonkola-reihin vaikuttava riskitekijä, ja yli puolet moottoriliikenneonnettomuuksista aiheu-tuu erilaisista terveydellisistä syistä, kertoo Pohjoismaiden ensimmäinen liikennelää-ketieteen professori, silmätautien erikois-lääkäri timo tervo.

rutiinit kuntoonLaki velvoittaa lääkärin ilmoittamaan vi-ranomaisille potilaasta, jonka ajokyky on pysyvästi heikentynyt niin paljon, etteivät ajokortin edellyttämät terveysvaatimukset

enää täyty. Muissa ta-pauksissa lääkärin tu-lee tarvittaessa antaa potilaalle niin sanottu lääkärin ajokielto.

Tervo toivoo lääkä-reiden nykyistä roh-keammin puuttuvan potilaansa ajamiseen. Ajokyvyn arvioinnin

pitäisi olla osa rutiinia ja lääkärit tulisi vel-voittaa tarkistamaan sekä potilaan henki-löllisyys että ajo-oikeus.

– Kun ajo-oikeutta ei edes kysytä, ei ilmoitustakaan tarvitse tehdä.

Lääketieteellisesti ajoterveyden arvi-ointi ei yleensä ole vaikeaa. Silti lääkä-reidenkin seula välillä vuotaa. Huomaa-matta jäävät monet ajokuntoon vaikuttavat

neurologiset sairaudet ja sydänsairaudet – ja joskus ihan silmiinpistävät seikat.

– Jos kävely ja puhe eivät oikein suju, olisi armollista liikkua taksilla. Kuinka käsillä jalkojaan autoon nostavat tai rol-laattorilla liikkuvat seniorit pystyvät käyt-tämään kunnolla auton polkimia, Tervo ihmettelee.

Hyvä Perusnäkö ei riitäAjokorttidirektiivi määrää raja-arvot yksitel-len erilaisia sairauksia varten. Samanaikai-sesti vaikuttavien sairauksien ja lääkitysten kumuloituva riski jää kuitenkin kokonaan vaille huomiota.

Tervo kritisoi myös sitä, että ajokorttia varten vaadittava hyvä perusnäkö on syr-jäyttänyt muut kriteerit.

– Huono näkökyky on harvoin syynä kolareihin. Lisäksi nykyiset näkövaatimuk-set vievät yksipuolisesti tarkastelemaan vääriä asioita. Ihminen voi nähdä hyvin, mutta havainnoida huonosti. Havainnoin-tikyky saattaa heikentyä neurologisten ongelmien, esimerkiksi aivoinfarktin jälki-oireiden, vuoksi.

rAtissA kAiken ikää?Liikenteessä on yhä enemmän ikääntyneitä kuljettajia. Ikä sinänsä ei kasvata onnetto-muusriskiä, mutta usein lisää lääkityksiä ja havaintovirheitä. Ikääntymisen aiheuttami-en aivomuutosten lisäksi juuri lääkkeet yh-teisvaikutuksineen saattavat selittää moni-en onnettomuuksiin joutuneiden iäkkäiden kuljettajien sekavan ajokäyttäytymisen.

– Lääkeaineiden aiheuttama väsyminen ja päihtyminen ovat yleistymässä. Riskit tunnetaan, mutta valitettavasti lääkärit ja autoilijat eivät vielä niitä tarpeeksi tiedosta. Eikä poliisi hevin saa lääkärin määräämiä lääkkeitä nauttivaa kuljettajaa oikeuskemi-allisiin tutkimuksiin, Tervo muistuttaa.

Myös mahdollisuus saada sairauskoh-taus nousee iän myötä. Sairauskohtaukset ovat syynä joka kolmannessa yli 65-vuotiai-den moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa.

Lääkäreille senioreiden ajoluvan peruuttamisen tekee usein hankalaksi poti-laan vastustus. Helpotusta haastavim-

K

Liikenne-turvALLisuuden PArAntAminen

on koko Lääkäri- kunnAn AsiA.

10 2/2014

11

tekniikAn tAitAJAÄskettäin64vuottatäyttäneenTimoTervonleipätyönäovatolleetanatomia,neurologiajasilmätaudit.Ennenliikennelääketieteenprofessuuriahäntoimi14vuottasoveltavansilmälääketieteenprofessorina.Kaikenlaisetkulkuvälineetovatkiinnostaneetpienestäpitäen.–TekniikanMaailmanautokuvienjälkeeninnostuinautojentekniikastaja

aioinliikennelentäjäksi.Silmälasitestiväthaaveen,Tervototeaa.–Lääketieteelliseentiedekuntaanminuthoukutteliäitinilupaamallasisään-

pääsypalkinnoksiskootterin.Professorinautonmittariinkertyyvuosittainnoin35000kilometriä.Suoma-

laisessatieliikenteessähäntäilahduttaakurinalaisuusjakiukuttaapikkumainennopeusvalvonta,jokauseinjättäähavaitsemattatodellatörkeätylinopeudet.

piin tapauk siin tuo tämän vuoden aikana avattava HYKS Oy:n ajoterveysarviokes-kus.

Vastaavia hankkeita on käynnissä muu-allakin Suomessa.

Iäkkään kuskin ajokyvyn tarkkailussa Tervo peräänkuuluttaa omaistenkin vas-tuuta.

– Luopuminen kuuluu ihmisen elä-mänkaareen. Joissain vaiheessa omaisten pitäisi ottaa puheeksi autoilu ja kannus-taa läheisiään vapaaehtoiseen ajokyvyn arvioin tiin.

timo tervoikä: 64aMMatti: silmälääketieteen professori, liikennelääketieteen professoriHarrastukset: veneily, veneiden suunnittelu, saaristo, laulu, mökkeily, nikkarointi, Lappi ja espanja.PerHe: vaimo ja kaksi aikuista poikaaMotto: Hoida hyvin oma leiviskäsi ja jätä viestikapula seuraavalle sukupolvelle.

112/2014

12

Tankojuoppouden riskejä ei tunneta

tutkittua

ilastokeskuksen ylläpi-tämiin tieliikenneonnet-tomuustilastoihin kirja-taan kaikki poliisin tie-toon tulleet tapaukset. Tapaturmat, joissa pyö-

räilijä kaatuu yksin törmäämättä toiseen osapuoleen jäävätkin usein tilastoimatta. Yksittäisonnettomuuksissa kun on harvoin tarvetta hakea syyllistä tangon takaa kau-empaa tiedot onnettomuudesta tulevat kir-jatuiksi vain potilasasiakirjoihin.

DI noora airaksisen, FT ilona nurmi-lüthjen ja LKT peter lüt-hjen toteuttama tutkimus paikkaa tieto-aukkoa tarkastelemalla pyöräilyonnet-tomuuksia potilastiedoista käsin. Näistä pyöräilyonnettomuuksista ainoastaan yhdeksän prosenttia löytyi virallisista tie-liikennetilastoista.

– Tarve tiedon tuottamiselle yksittäis-onnettomuuksista on ilmeinen. Polkupyö-räonnettomuudet ovat suurin ryhmä, joka jää virallisten tilastojen ulkopuolelle, mutta myös mopoilun yksittäisonnettomuuksien tilastoinnissa on puutteita, Noora Airaksi-nen kuvaa tiedontuotannon ongelmaa.

– Olennaisinta on määrä. Kuinka pal-jon onnettomuuksia, joista ei tiedetä, sat-tuukaan.

vAin väHän tutkittuA tietoA ALkoHoLin osuudestA Yksittäisonnettomuuksien lisäksi järjestel-mällisesti kerättyä tietoa tarvitaan lisää al-koholin vaikutuksen alaisena pyöräilevien tapaturmista ja niiden seurauksista. Airak-sinen näkee ongelman piilevän tapaturma-tilastoinnin ja tiedonkeruun puutteissa. Mi-

Pyörällä ei kannata laskea juopon tuurin varaan, paljastaa tuore, pyöräilyonnettomuuksia potilasaineistojen kautta ruotinut tutkimus. tulokset kertovat, että alkoholin osuus pyöräilytapaturmissa on suomessa huomattavasti yleisempi kuin viralliset onnettomuustilastot antavat ymmärtää.

TMINNa SaarINeN / LIIKeNNeturva LehtIKuva ja LIIKeNNeturva

12 2/2014

13ALkoHoLiLLA on

merkittävä vAikutus PyöräiLytAPAturmiin.

132/2014

14

näin tutkittiin:utkimustoteutettiinkerää-mällätietoakahdenvuoden

ajalta1.6.2004–31.5.2006Poh-jois-Kymensairaalanpäivystykseenpyöräilytapaturmanvuoksihoitoontulleistapotilaista.Potilaatpuhallu-tettiinheidäntullessaanpäivystyk-seen.Tutkimuksessatarkasteltiinerityisestiniitätapaturmia,jotkasattuivatalkoholinvaikutuksenalaisina.Lääkärilehdessä18/2014onjulkaistuartikkelitutkimuk-sesta.

T

tään järjestelmällistä keinoa määrittää alko-holin yhteys loukkaantumiseen ei myöskään ole kehitetty.

– Tiedot tarvitaan sairaalasta, mutta sen keräämisessä on haasteita. Yksi vaih-toehto on, että kaikki loukkaantumisen vuoksi päivystykseen tulleet puhallutettai-siin. Kun puhallutus on osa automatisoitua vastaanottoprosessia, ei ketään leimattaisi.

Tutkimustulokset kertovat, että alko-holilla oli merkittävä vaikutus pyöräilyta-paturmiin kahden vuoden seuranta-ajan-jaksolla. Kaikista henkilövahinkoon joh-taneista pyöräilytapaturmista kolmannek-sessa oli mukana alkoholi.

INFO

tankojuoppoudella tarkoitetaan liikennejuopumusta moottorittomalla ajoneuvolla, mikä on laissa määritelty rikokseksi. Henkilö, joka tienkäyttäjänä kuljettaa moottori-tonta ajoneuvoa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. suomalaiset suhtautuvat sallivasti humalassa pyöräilyyn. Liikenneturvan loppu vuonna 2012 toteuttaman kyselyn mukaan humaltuneena pyöräilyä pitää hyväksyttävänä 41 prosenttia. kolmannes suomalaisista on pyöräillyt humaltuneena viimeisen kymmenen vuoden aikana.

– Alkoholi näyttelee suurta osaa tapa-turmissa, pyöräilyssäkin. Kun pyörää pide-tään baari-illan kulkuneuvona, ei välttä-mättä ymmärretä sitä, että humalassa pyö-räilystä voi tulla vahinkoa. Tankojuoppou-den riskeistä tulisikin tiedottaa enemmän, Airaksinen pohtii.

suuret kustAnnukset yHteiskunnALLeKahden vuoden aikana Pohjois-Kymen sai-raalan erikoissairaanhoidossa hoidettiin 217 pyöräilijää, joista 67 (31 %) oli hoitoon tulles-saan alkoholin vaikutuksen alaisena. Lähes yhdeksällä kymmenestä humalatila oli yli 1,2 promillea. Tutkimusaineisto oli pieni, ja Airaksinen toivookin mahdollisuutta laa-jempaan tutkimukseen. Päivystyspoliklini-koilla tulisi kehittää järjestelmällistä tiedon keräystä tapaturmista ja alkoholin osuudes-ta niissä, koska varsinaisten potilastietojen saaminen tutkimuskäyttöön on raskaiden lupaprosessien takana.

– Jos kolmannes pyöräilijöiden yksittäis-onnettomuuksista sattuu humalassa, on se iso luku koko valtakunnan tasolla, Airak-sinen summaa.

Yksittäisen loukkaantumiseen johta-neen polkupyöräonnettomuuden lasken-nallinen kustannus on noin 3 500 euroa, kun vaikeita päävammoja ei lasketa mukaan.

Pyöräilymatka kotiin voi olla yllättävän mutkainen.

14 2/2014

15

KuKa?

HumALAssA PoLkeneet sAivAt kAAtuessAAn

PäävAmmAn kAksi kertAA niin usein kuin seLvänä

PyöräiLLeet.

Selvin päin pyöräileviin verrattuna alko-holin vaikutuksen alaisena pyöräilleet jou-tuivat tapaturmaan yksin, käyttivät har-vemmin kypärää ja saivat kaksi kertaa niin usein pään vamman kuin selvänä pyöräil-leet. Tyypillinen tapaturma-ajankohta oli viikonloppuyö.

– Päävammalle altistavia tekijöitä ovat huomattava humalatila, tietty ikä ja pyö-räily ilman kypärää. Työmatkapyöräilijät muistavat kypärän, mutta humalassa satu-laan hypätessä kypärä jää pois. Etenkin 15–34-vuotiaat ovat riskiryhmässä, Airak-sinen kuvailee.

Valtaosassa selvin päin tapahtuneista pyö-räilyonnettomuuksista korostui kuljettajan oma arviointivirhe, joka johti kaatumiseen. Myös tien kunnolla oli vaikutusta. Airaksisen mielestä tiedontuotanto muistakin yksittäis-onnettomuuksiin johtaneista tekijöistä kuin pelkästään humalatilasta olisikin tärkeää. Kuvaus tapaturmasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä, kuten vauhdista, voisi auttaa ehkäi-semään onnettomuuksia jatkossa.

– Tutkittua tietoa tarvitaan, jotta ehkäisy-toimenpiteitä voidaan kehittää ja niitä koh-dentaa oikeaan paikkaan.

di noora Airaksinen työskentelee siton kuopion toimipisteessä liiken-neosaston päällikkönä ja vastaa lii-kenneturvallisuuteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen liittyvistä pro-jekteista. Hän on perehtynyt erityi-sesti sairaala-aineistoihin perustuvaan liikennetapaturmatutkimukseen ja suorittaa päätyön ohella jatko-opinto-ja tampereen teknillisessä yliopistos-sa. Lääkärilehdessä 2.5.2014 julkaistu alkoholiin ja pyöräilyyn liittyvä artik-keli on osa hänen väitöskirjatyötään.

tutkittua

tutkija noora Airaksinen pitää pyöräilyonnettomuuksien tilastointia tärkeänä.

152/2014

16 2/2014

yhä useampi kuljettaja istuu auton rattiin lääkkeiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. eri aineiden sekakäyttö nostaa entuudestaan kohonneen onnettomuusriskin moninkertaiseksi.

Päihteiden liikennekäyttö

Matti iMMonen Ja liikenneturvaari rytsy

huolestuttaa asiantuntijoita

172/2014

18

U:n viisivuotinen DRUID-hanke tut-ki psykoaktiivisten aineiden vaikutus-ta ajokykyyn. Ky-seinen 18 miljoonan euron hanke on yksi

suurimmista tähänastisista ajokykyä kos-kevista tutkimuksista, mukana oli tutkijoi-ta yli 20 maasta. Tutkimuksessa kerättiin

veri- ja sylkinäytteitä normaalin liikenne-virran kuljettajilta sekä loukkaantumis-ten ja kuolonkolareiden yhteydessä. Tie-dot päihteiden ja lääkeaineiden löydök-sistä koottiin tutkimusmaiden yhteiseen tietokantaan. Niiden perusteella laskettiin vammautumisen ja kuoleman riski eri psy-koaktiivisten aineiden osalta.

Tuloksista käy ilmi, että alkoholia tai huumeita nauttineita kuljettajia liikkuu

Suomen teillä vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Siitä huolimatta maassamme sattuu paljon vakavia loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavia liikenneonnetto-muuksia, joissa kuljettaja on alkoholin vai-kutuksen alaisena.

Suomalaisten ongelmaksi kulminoituu humalahakuinen juominen, joka nostaa merkittävästi vakavaa onnettomuusriskiä. Onnettomuusriski saattaa nousta monisata-

E

18 2/2014

19

kertaiseksi, kun liikutaan yli kahden promil-len humalatiloissa. Pienemmätkin alkoholi-määrät voivat olla kohtalokkaita kun niihin yhdistyy lääkkeiden tai huumeiden käyttöä.

Vaikka lääkeaineita ei mielletä yhtä petollisiksi kuin huumeita ja alkoholia, liit-tyy niiden yliannostukseen selkeitä vaara-tekijöitä.

– Kuljettajien keskimääräinen bentso-diatsepiinien ja unilääkkeiden käyttö vas-

tasi riskitasoltaan noin 0,5–0,8 promil-len humalatilaa. Lääkkeiden ja huumei-den sekakäyttäjän kohdalla oli kyse noin 0,8–1,2 promillea vastaavasta ajokunnosta. Onnettomuusriski oli silloin kymmenen kertaa suurempi kuin selvällä kuljettajalla, kertoo dosentti pirjo lillsunde Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapatur-mien ehkäisyn yksiköstä.

tie seLväksiPäihteiden ja liikenteen todistetusta riskiyh-teydestä huolimatta liian moni ajaa, vaikka ajokunto ei sitä sallisi. Erityisen alttiita tä-män tyyppiselle käytökselle ovat nuoret kul-jettajat, joiden onnettomuusriski on jo lähtö-kohtaisesti normaalia suurempi.

– Tilanne on samanlainen kaikissa DRUID-tutkimukseen osallistuneissa maissa. Siksi tutkijoiden mielestä nuorten kuljettajien rattijuopumusraja kannattaisi laskea nollaan, Lillsunde sanoo.

Suomessa päihteiden liikennekäytön ehkäisemiseksi on valjastettu sisäisen tur-vallisuuden ohjelmassa määritetty Tie sel-väksi -toimintamalli, joka tarjoaa rattijuo-pumuksesta kiinnijääneille tukea matalan kynnyksen ja nopean puuttumisen peri-aatteella. Erityisesti on seurattu Ruotsissa käytössä olevaa SMADIT-toimintamallia, jossa päihdeongelmien ehkäisy yhdistyy lii-kenneturvallisuuden parantamiseen. Tuo-reessa VTI:n raportissa SMADITin mukai-nen päihdeongelmaan puuttuminen katsot-tiin olevan erityisen hyödyllinen rattijuopu-muksen torjunnassa.

– Liikenteen päihdetapauksista huoli-matta EU:n liikenneturvallisuus on paran-tunut huomattavasti vuonna 2001 luodun liikenneturvallisuusstrategian myötä, Lill-sunde korostaa.

HuumekuLJettAJien määrä kAsvussARattijuopumus on eurooppalaisittain mer-kittävä ongelma, jonka seurauksena kuolee vuosittain yli 10 000 ihmistä. Liikenneon-

nettomuuksia aiheuttavat myös huumeet ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, joiden osuus on noussut 1980-luvun lopulta lähtien.

Kaikissa EU-maissa on rajoi-tuksia sille, miten paljon alko-

holia kuljettaja saa olla nauttinut. Kaikille keskushermostoon vaikuttaville aineille ei

vArHAistA PuuttumistA tArvitAAn.

Liikenneturva osallistui poliisin yöratsiaan viime syksynä Helsingissä.

Kuva

: LiiKenn

eturva

/ nin

a M

ön

KKön

en

192/2014

20

kuitenkaan ole asetettu sallittuja määriä, sillä niiden riskejä ei täysin tunneta. Tällä hetkellä poliisi tavoittaa Suomessa liiken-teestä vuosittain noin 4 000 kuljettajaa, joiden näytteistä löytyy huumeita tai voi-massa olevassa huumausaineasetuksessa mainittuja lääkeaineita, kuten bentsodiat-sepiineja ja opiaatteja.

– Viimeisen kolmen vuoden aikana huu-merattien määrä on kasvanut 30 prosenttia. Helsingissä kasvua on tullut jopa muutama prosenttiyksikkö enemmän. Syitä tilantee-seen on haettu muun muassa poliisin teke-mien huumetestien yleistymisestä sekä huumeiden käytön lisääntymisestä, sanoo Poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen joh-taja dennis pasterstein.

Poliisin tilastoissa eivät näy erikseen lääkeaineista kärähtäneet, mutta tämä ei tarkoita, etteikö kyseisiin tapauksiin suh-tauduttaisi vakavasti. Kolmiolääkkei-den väärinkäyttö tekee kuljettajan tokku-raiseksi ja väsyneeksi, mikä heijastuu esi-merkiksi reaktiokykyyn. Huumausaineista yleinen kannabis puolestaan heikentää kes-kittymiskykyä, motoriikkaa sekä kykyä arvioida etäisyyksiä ja omaa ajonopeutta. Sen sijaan amfetamiini ja sen johdokset kasvattavat riskinottoa, aggressiivisuutta ja impulsiivisuutta. Tämä voi näkyä esi-merkiksi vaarallisina ohituksina ja ylino-peutena.

kouLutus JA PikAtestit Lisänneet käryJäLiikenteessä huumeiden nollatoleranssi tuli voimaan helmikuussa 2003. Sen jälkeen po-liisin koulutus ja huumausaineiden testaus-

pikatestiä. Pasterstein korostaa, että monella huume- tai lääketokkurassa ratista kärähtäneellä on takanaan tavallisia ratti-juopumuksia. Samojen ongelmakuljetta-jien toistuva prosessointi ei ratkaise päih-teiden liikennekäytön taustalla piilevää perusproblematiikkaa.

– Poliisin tekemä arvokas kenttätyö ei ole pitkällä tähtäimellä pysyvä ja kustan-nustehokas ratkaisu. Sen sijaan parannusta on saatu aikaan vapaaehtoisella alkolu-kolla, jonka avulla on estetty noin 10 000 rattijuopumustapausta. Huumeiden ja lääk-keiden osalta käytössä ei ole vastaavaa jär-jestelmää.

menetelmät ovat kehittyneet huomattavasti. Nykyisin syljestä otettava pikatesti suori-tetaan epäilyttävästi liikenteessä toimival-le kuljettajalle, joka puhaltaa nollalukemat alkometriin. Poliisi kiinnittää huomiota muun muassa epäillyn poikkeuksellisen rau-halliseen puheeseen sekä laajentuneisiin tai pienentyneihin pupilleihin, jotka viestivät mahdollisesta huumeiden käytöstä. Kaikki havainnot kirjataan ylös, sillä niitä voidaan käyttää oikeudessa todistusaineistona.

Pikatestit helpottavat tien päällä tapah-tuvaa huumevalvontaa, mutta ne eivät kui-tenkaan kata kaikkia kiellettyjä aineita. Laki antaakin poliisille mahdollisuuden määrätä kuljettaja verikokeeseen ilman

viimeisen koLmen vuoden AikAnA HuumerAttien

määrä on kAsvAnut 30 ProsenttiA.

20 2/2014

Päihteistä väsymystä, Paranoiaa ja aggressioita

entsodiatsepiinitlievittävätpaniikkiajaahdistuneisuuttasekänopeuttavatnukahta-mistajaturruttavattuntoais-

tia.Laajastikäytettyunilääkkeissä.Alko-holivoimistaabentsodiatsepiinienrauhoit-tavaa,väsyttävääjanukuttavaavaikutusta.

pioidejakäytetäänkipulääk-keinäjahuumausaineina.Tunnetuintähänryhmäänkuuluvaaineonmorfiini.Opi-

oidienpsykologinenvaikutusonvoimakaseuforiasekähuoltenjafyysisenkivuntun-teidenkatoaminen.

mfetamiininvaikutuksiaovatmuunmuassaepätarkoituk-senmukainenkäyttäytyminen,euforia,ylikiihottuneisuusja

unettomuus.Amfetamiininontodettulisäävänmyösärtyneisyyttä,hämmen-tyneisyyttä,levottomuutta,paranoiaajaaggressiivisuutta.

annabisonhampusta saatavahuumaus-jalääke-aine,jokaheikentäälähi-muistia,keskittymiskykyä

jaarvostelukykyä.

B

A

K

O

Anne sALmon Road Safety Advisory Centre, Bryssel:

eimmeBelgiassavarsinaisenhuumeiden vastaisenkampanjanviimeksivuonna

2010.Tuolloinkampanjoimmemuunmuassatienvarsimainoksilla.Aiheoliajankohtainen,koskapoliisisaisilloinluvantehdäkuljettajallehuumetestinalkoholitestinyhteydessä.Huumevalistuskytkeytyymeilläkaikkiinnuorillekuljettajillesuunnattuihin

kampanjoihin,joissaaiheinaovatesimerkiksinopeus,väsymysjahumalassaajaminen.Laajalevikkisestimeilläjaetaantietoa

huumeistaesimerkiksiesitteessä,jonkajokainenajokoulutuksensuorittanutsaaajokortinyhteydessä.Määrällisestitämätarkoittaanoin150 000kirjettävuodessa.”

t

KuuLuMISet BeLgIaSta

212/2014

22

urvallinen tien ylityspaikka on nä-kyvästi merkitty sekä liikenne-merkillä että valkoisilla, asfalttiin maalatuilla leveillä raidoilla. Sel-keä symboli on tuttu jokaiselle tiel-lä liikkujalle. Miksi moni autoilija

kuitenkin suhtautuu kovin välinpitämättömästi suoja-tiehen?

Lainsäädäntö, infrastruktuuri ja autot toki kehitty-vät. Älykäs teknologia tuo autoihin järjestelmiä, jotka esimerkiksi tunnistavat jalankulkijan ja reagoivat tämän liikkeiden perusteella. Silti kuljettaja on aina, nyt ja myös tulevaisuudessa, ratkaiseva tekijä ajaessa.

suoJAtie ei AinA oLe turvALLinenSuojatien tehtävä on turvata tien ylitys. Valitettavasti suojatie ei tänä päivänä aina ole turvallinen. Liiken-neturvan tutkimusten mukaan suomalaiset ovat tyy-tymättömiä vallitsevaan suojatiekulttuuriin ja kokevat autoilijoiden pysähtyvän liian harvoin antaakseen suo-jatiellä kulkijalle tietä.

Jalankulkija kokee suojatiellä helposti olonsa tur-vattomaksi, eikä tunne ole täysin turha: Onnetto-muustilastojen mukaan jalankulkijoiden kuolemista yli kolmannes ja loukkaantumisista noin puolet tapahtuu suojatiellä.

Suojatieturvallisuuteen ja sen vaatimaan yhteiseen tahtoon ja tekemiseen halutaan kiinnittää huomiota Sinä teet suojatien -kampanjalla, jonka avajaistilai-

T

tuIja hOLttINeN LIIKeNNeturva / KaISa taNSKaNeN

Omilla kasvoilla suojatie on vain raitoja kadussa. tiellä liikkujat tekevät omalla toiminnallaan raitakaistaleesta sen mihin se on tarkoitettu: tien ylittämisen turvalliseksi väyläksi.

meikkaaja keiku Borgström (Peanuts! Agency) uurasti pitkän päivän maalamalla kasvoihin suojatieraitoja.kasvomaalauksen jälkeen osallistujat saivat kuvauttaa itsensä suojatiemaaleissaan ja moni kävijä kertoikin hymyillen saavansa tästä taatusti mielenkiintoa herättävän facebook-kuvan.

22 2/2014

23

suojatieturvallisuudenpuolesta

232/2014

24

suus järjestettiin keväällä Kampin kauppa-keskuksessa Helsingissä.

Kampanjan tavoite on parantaa liiken-neturvallisuutta muistuttamalla suojatie-hen liittyvästä liikennekäyttäytymisestä. Siitä, että ennen suojatietä hiljennetään ja siitä että huomioidaan kaikki tiellä liikku-jat. Suojatie on sopimus kunnioituksesta.

Avajaistilaisuudessa kaikki halukkaat saivat kasvoihinsa suojatiemaalauksen, joka korostaa jokaisen yksilöllistä vastuuta, vaikuttamismahdollisuuksia sekä kampan-jan teemaa: Sinä teet suojatien.

minkä nuorenA oPPii…Päivän nuorimmat suojatiemaalauksen saa-neet veijarit olivat vajaan vuoden ikäiset hugo ja leevi. Kaverusten hellyttävät raitakasvot saavat taatusti kenet tahansa au-toilijan muistamaan suojatien tärkeyden.

Poikien äidit poikkesivat paikalle puo-livahingossa kahvilla käynnin yhteydessä ja kertoivat päivän aiheen olevan erityisen lähellä.

– Suojatieturvallisuus on todella tärkeä asia – ja meille hyvinkin ajankohtainen näi-den pienten kanssa.

Kesällä 11 vuotta täyttävä jennifer ihasteli valkoisia raitoja kasvoillaan ja ker-toi oppineensa sekä koulusta että äidiltään olennaisia liikenneasioita. Päällimmäisenä on mieleen jäänyt varovaisuus ja tarkkaa-vaisuus.

– Muistan katsoa rauhassa joka suun-taan. Ja katua ylittäessä vaikka olisi vihreä valo, pitää silti vielä tarkkaan katsoa että auto varmasti pysähtyy.

Jokisen HAAste suomen PAikkAkunniLLeTilaisuuden avannut ja avajaispuheen pitä-nyt Liikenne- ja viestintävaliokunnan pu-heenjohtaja kalle jokinen piti liiken-

nealan toimijoiden yhteistä kampanjaa mer-kittävänä.

– On valitettavasti ihan totta, että me autoilijat emme riittävästi kunnioita suoja-tietä. Ajaessa tuntuu unohtuvan välillä se yhteisöllisyys. Itse aion nyt entistä enem-män kiinnittää huomiota siihen, että jalan-kulkijat pääsevät turvallisesti ylittämään tien. Ajokilometrejä kertyy vuodessa noin 50 000, joten matkan varrelle mahtuu mel-koisen monta kohtaamista suojateillä kul-kevien kanssa.

Jokinen kertoo eri puolilla maata liik-kuessaan kiinnittäneensä huomiota erilai-siin suojatiekulttuureihin. Tietyillä paikka-kunnilla suojateiden kunnioittaminen on

omiLLA kuviLLA JA kAsvoiLLA sitoudutAAn

tärkeään AsiAAn.

suojatiemaalauksen jälkeen uusi ilme ikuistettiin. osallistujille jaettiin kortti, jossa olevasta linkistä pääsi lataamaan oman kuvansa.

2/201424

25

aksivuotisessaSinäteetsuo-jatien-kampanjassaovat

mukanaLiikenneturva,Moottorilii-kenteenkeskusjärjestönMOLIKE:njäsenetAutokoululiitto,Autoliitto,Linja-autoliitto,SuomenAutotek-nillinenliitto,SuomenkuljetusjalogistiikkasekäSuomenTaksiliitto,AutoalanKeskusliittory,Auto-tuojatsekäpoliisi.

K

INFO

paremmalla mallilla kuin jossain muualla. Hän heittääkin haasteen Suomen paikka-kunnille:

– Kilpaillaan keskenämme siitä, mikä paikkakunta kohtelee jalankulkijoita koh-teliaimmin suojatiellä! Hyvä ja yksinker-tainen haaste, johon jokainen autoilija voi osallistua.

Jokinen muistuttaa myös, ettei lainsää-dännöllä yksin hallita liikennekulttuuria eikä saavuteta yhteisen liikenneturvalli-suusvision tavoitteita.

– Meidän pitää yhdessä mieltää oikea ja muita kunnioittava tapa toimia liiken-teessä.

miten minä teen suoJAtien?Autokoululiiton puheenjohtaja jarmo jokilaakso painotti Jokisen lailla jo-kaisen tiellä liikkujan vaikutusmahdolli-suutta suojatieturvallisuuden lisäämiseksi.

– Suojatie syntyy yhteispelillä. Kun itse lähestyn suojatietä, vähennän vauh-tia riittävän ajoissa ja pysähdyn niin, että jalankulkijalla on hyvä näkyvyys. Näin en myöskään tee ansaa muille autoilijoille, ja kaikilla on turvallisempaa.

Yhteisvoimin toteutettua kampanjaa hän pitää positiivisena ja innostavana.

– On mukava nähdä, miten ihmiset pääsevät osallistumaan tähän hauskalla tavalla. Ketään ei syyllistetä eikä osoitella.

Autoliiton toimitusjohtaja pasi nie-minen painottaa tekevänsä suojatien hyvällä mielellä.

– Oma toiminta tiellä – ja etenkin suo-jatiellä – on viesti myös muille autoilijoille.

Nieminen kokee, että suojatieturvalli-suus on lähtökohtaisesti Suomessa kohtuul-lisen hyvällä tasolla. Aina on ehdottomasti kuitenkin varaa parantaa.

– Kyllä tässä ollaan isojen haasteiden edessä. Aina pitää olla varovainen ajotielle astuessaan, on siinä suojatie tai ei.

JALAnkuLkiJAn rooLissAPoliisin edustajana avajaistilaisuudessa oli poliisitarkastaja heikki ihalainen, joka toivoo kampanjan vaikuttavan kaikkiin tiellä liikkujiin.

– Siihenhän tässä pyritään, ettei kukaan kuolisi eikä loukkaantuisi tuolla liiken-teessä.

Univormu päällä poliisi partioi, valvoo ja tiedottaa, mutta Ihalainen korostaa, ettei asenne muutu ainakaan omalla kohdalla työvuoron jälkeenkään. Hän kuitenkin muistuttaa, että myös jalankulkijan roo-lissa on parantamisen varaa.

– Kaupungissa varsinkin on aina tyyp-pejä, jotka menevät punaisia päin ja juok-sentelevat miten sattuu. Jokaisen pitää osata ottaa vastuuta omasta käyttäytymi-sestään. Toki autonkuljettaja on suurim-

massa vastuussa. Toivotaan että tämä asia menee nyt perille.

Jalankulkijan roolin otti esille myös Liikenneturvan anna-liisa tarvai-nen. Myös jalan kulkevan tulee olla skarp-pina. Autoilijan ohella myös kävelijän kän-nykän käyttö siirtää tarkkaavaisuutta pois liikenteestä.

Joskus itsekin vaan huomaa kävelleensä monenkin risteyksen yli tavallaan huomaa-mattaan, ilman ihan tarkkaa mielikuvaa tai varmuutta muusta liikenteestä ja valo-jen väreistä. Liikenteessä tarvitaan tarkkaa-vaisuutta ihan jokaiselta.

Jennifer muistaa varoa liikenteessä. Hyvät opit ovat tulleet kotoa ja koulusta.

Jokainen kasvomaalauksen ottanut allekirjoitti kampanjan viestin: minä teen suojatien. kuvassa autoliiton viestintäpäällikkö Jukka tolvanen.

www.Liikenneturva.fi/suojatie-

taPahtuma

2/2014 25

26

liikenneturva Ja sHutterstock

Marko nieMinen

moni mieltää talven liukkaine keleineen ja pimeine iltoineen itsestään selvästi vaarallisimmaksi ajankohdaksi liikenteessä. Lämmin ja valoisa kesä on kuitenkin yllättävän riskialtista aikaa tiellä liikkujille – varsinkin nuorille.

esäliikenne on ennakko-käsityksistä poiketen on-nettomuusaltista aikaa. Tieliikenteen tilastojen mukaan liikennekuo-lemat lisääntyvät juuri

kesäkuukausina. Nuorten tieliikenteessä ta-pahtuvista kuolemantapauksista yli kolman-nes sattuu kesäliikenteessä. Etenkin kesälau-antait ja -viikonloput ovat tilastojen mukaan nuorten liikenneonnettomuuksien tyypillis-tä aikaa. Autoilijoiden onnettomuuksissa useimmin esiin nousevat ylinopeus, rattijuo-pumus ja turvavyön käytön laiminlyönti eli inhimilliset tekijät.

PorukAssA PAine kAsvAAKesän kynnyksellä ja kesäviikonloppuisin nuorilla on tapana liikkua autolla tutussa kaveriporukassa. Muun porukan yllytys vauhtiin ja riskinottoon aiheuttaa helposti kuskina toimivalle nuorelle melkoisia pai-neita. Etenkin tuoreelle ja epävarmalle kul-jettajalle on kova paikka pitää pää kylmänä ja liikenneturvallisuusasiat mielessä kun musiikki pauhaa, takapenkillä tölkit sihah-televat auki ja ratissa tarvitaan keskittymis-tä ja malttia.

K

kesäliikenteen

Rattijuopumus, ylinopeus ja turvavyöt ovat äärimmäisen tärkeitä valistusteemoja nuorille, vielä kokemattomille kuljettajille. Yhtä olennaista on vahvistaa terveen itse-tunnon kehittymistä. Nuorilla miehillä saattaa olla jo varhain syntynyt stereo-tyyppinen käsitys mieskuljettajan roolista. Nopeuteen ja riskinottoon samaistutaan, vaikka identifioitumisen kohteena vauhti-hirmut ovat vääränlaisia.

Liikenneturva on tutkinut nuorten suh-tautumista erilaisiin ristiriitatilanteisiin. Nuoren kuljettajan ei aina ole helppo tehdä oikeita valintoja, jos ryhmä painostaa toi-seen suuntaan. Toisaalta ryhmäpaine voi toimia myös toisin päin. Kyselytutkimuk-set osoittavat, että nuorten suhtautuminen esimerkiksi päihtyneenä ajamiseen on jyrk-kää ja moni käräyttäisi rattijuopon.

Sosiaalisen normin vahvistaminen on olennainen osa pitkäjänteistä liikennetur-vallisuustyötä. Nuorille suunnattu Selvä juttu -kampanja ajoittuu kampanjointia teh-dään tehostetusti juhannusviikosta eteen-päin.

uhkatkorvienvälissä

26 2/2014

27

sallistaminen ja oma oivaltami-nen ovat Liikenneturvan nuori-sotyön keskiössä. Sormi pystys-sä -valistus on menneisyyttä.

Liikenneturva järjesti yhteistyössä Tredun (Tampereen seudun ammattiopis-ton) ja Hervannan liikennekoulun kanssa Tredun Hepolammin toimipisteellä Tampe-reen Hervannassa liikennepäivän tiistaina 6.5.2014. Liikennepäivä on jokavuotinen tapahtuma, jossa nuorille tarjotaan mah-dollisuus opintojensa lomassa päivittää lii-kenneturvallisuustietämystään.

Kuulijakunta oli otollinen vastaanot-tamaan liikennetietoutta: Ikäjakauma oli noin 16-kesäisistä parikymppisiin opiskeli-joihin, ja mukana oli niin mopoilijoita kuin autoilijoitakin. Ja jos ei kumpaakaan kort-tia vielä ollut, niin ainakin toinen niistä oli valtaosalla harkinnassa. Normaalin koulu-päivän rikkova tapahtuma eri toimintapis-teineen oli tervetullut tapahtuma.

PositiivistA PAinettA JA AitoA tArinAAPäivän tarkoituksena oli saada nuoret miel-tämään turvavyön käytön tärkeys sekä he-

O

Turvallisuus-päivitystä Tampereella

marko nieminen havainnollisti opiskelijoille turvavyön tehoa törmäyskelkalla.

200

150

100

50

0

Henkilövahingot rattijuopumustapauksissa vuosina 2010–2013

Kuva

: Shu

tterStocK

Kuva

: LiiKenn

eturva

272/2014

28

tam

mi

helmi

maalis

huhti

tou

ko

kesä

heinä elo

syys

loka

marras

joulu

50

40

30

20

10

0

20

6

17 17

2830

38

2218

14

32

18

tieliikenteessä kuolleet kuukausittain 2013

100

80

60

40

20

0

Liikenteen vaarallisin vuodenaika?MIKÄONMIELESTÄSILIIKENTEEN VAARALLISINVUOdENAIKA?

Kevät Kesä Syksy Talvi

5 8

50

38

Lähde: tnS, LiiKenteen iLMapiiri 2012 Lähde: tiLaStoKeSKuS

noin joka 700. kuljettaja on rattijuoppo ja noin joka 160. kuljettaja ajaa alkoholia veressään.

liikenneturva

rätellä heitä miettimään omaa liikennekäyt-täytymistään. ”Miten minä voisin omalta osaltani vaikuttaa siihen, että matkastamme tulee mahdollisimman turvallinen”.

Nuorille omaa onnettomuustarinaansa tapahtumassa kertoi Liikenneturvan kou-luttaja matti marjamäki, joka moot-toripyöräonnettomuuden seurauksena kul-kee nyt pyörätuolilla. Marjamäen pysäyt-tävä tarina korostaa, miten pienet valinnat vaikuttavat jopa koko loppuelämään. Rea-listinen ja omakohtainen kokemus nuoren miehen itsensä kertomana hiljentää pulinat salissa kuin salissa. Näin voi ihan oikeasti käydä. Kenelle tahansa.

Pieniä tekoja ja valintojen konkretiaa oli esittelemässä myös Hälsä & Trafikin kalle halme, jolla oli mukana pyö-rähdysauto ja törmäyskelkka. Nuoret pää-sivät kokeilemaan turvavyön tärkeyttä sekä katolleen kääntyvässä autossa että törmäyskelkalla havainnollistetussa tilan-teessa, jossa törmätään kiinteään esteeseen 7 km/h vauhdilla.

Moni pyörähdysauton kyytiin istah-tanut nuori kertoi turvavyön käytön ole-van itsestään selvyys autoillessa. Yllättä-vän harva kuitenkin tiesi, ettei pelkkä tur-vavyön kiinni napsauttaminen riitä. Lan-tiovyön tiukentaminen on olennainen osa turvavyön turvallista käyttöä – mistä olisi ehdottomasti syytä muistuttaa muuallakin kuin pelkästään nuorille suunnatuissa tilai-suuksissa. Yksi kerta pyörähdysautossa riit-tää havainnollistamaan oikein kiinnitetyn turvavyön merkityksen.

Hervannan liikennekoulu opasti omalta osaltaan nuoria turvallisempaan liikenne-kulttuuriin muun muassa havainnollistaen ”kännilasien” avulla alkoholin vaikutusta turvalliseen liikkumiseen.

Liikennepäivien suosio kiirii kiitettä-västi. Ensi syksylle Tampereen alueelle on jo suunniteltu vastaavaa päivää ainakin vii-teen kuntaan.

ähespuoletniistärattijuopu-muksestajohtuvistaliiken-neonnettomuuksista,joista

onseurauksenahenkilövahinkoja,aje-taantouko-jaelokuunvälisenäaikana.Myössuuretylinopeudetjatieltäsuis-tumisetyleistyvätkesäkuukausina.Rattijuopumusonnettomuuksissaon

viimeisenkolmenvuodenaikanakuol-lutkeskimäärin58henkilöä.Kaikistatieliikenteessämenehtyneistäosuusonviidennes.Menehtyneistäkolmenel-jästäonjuopuneitakuljettajia,15pro-senttiajuopuneenkyydissäolleitamat-kustajiaja11prosenttiasivullisia.Viimevuonnaalkoholitapausten

määräliikennevirrassakasvoi.Poliisintietoontulivuoden2013aikananoin18000rattijuopumustapausta.Myösväsymysvoivaikuttaahuma-

lantavoin.Väsyneenäajavanajokyky

heikkenee,reagointihidastuujaarvi-ointikykyhuononee.Kuljettajatarvit-seemyösenemmänaikaahavaitsemi-seen,ratkaisujentekoonjatoimintaan.16tunninvalvominenvaikuttaapuolenpromillenjavuorokaudenvalvominenjopapromillenhumalatilantavoin.Tutkimustenmukaanväsymyk-

sestäjohtuvanliikenneonnettomuu-denriskionsuurieritotennuorillamie-hillä.Nuoretmiehetliikkuvatpaljonyöaikaanjanukkuvatuseinliianvähän.Akuuttiunenpuutemyösvaikuttaanuoriinvoimakkaamminkuinvanhem-piinikäryhmiin.Vähäinenajokokemusvoijohtaajaksamisenyliarviointiinjarattiinnukahtamiseen.Myösalkoholijaväsymysvoiollaturmiollinenyhdis-telmä.Jopienikinmääräalkoholiayhdistettynäväsymykseenlisäärattiinnukahtamisenriskiä.

Rattijuopumus-onnettomuudet yleistyvät kesälläL

28 2/2014

29

näkökentässä

uomalaista on moitittu huonosta small-talkista, juroja ja hiljaisia kun olemme. Sama tuntuu toistuvan tieliikenteessä. Liikenteen sujuminen aamun ruuhkalii-

kenteessä ja jopa tavanomainen ajo liikenteen seassa saattaa aiheuttaa mielipahaa, pahimmassa tapaukses-sa jopa vihan purkauksia toisille tielläliikkujille. Kä-simerkit ovat vakiintuneet yhteen käden sormista. Ta-papenkkiläinen oppii jo varhain peukalon ja keskarin eron.

Myös autojen passiivi-nen turvallisuus on kehitty-nyt siihen pisteeseen, ettei kuljettajan tarvitse välit-tää ajotavasta juurikaan. Autoilu on muuttunut hel-poksi ja turvalliseksi, kun voi ajaa kelistä ja liiken-teestä riippumatta aina samalla tavalla. Kaksipyö-räiset ovat taas ilmesty-neet liikennevirtaan tuoden oman lisänsä.

Kehitystä on tapahtunut näissäkin, mutta riskit ovat säilyneet.

Muutaman kuukauden Etelä-Euroopan liiken-nettä seuranneena ja itse pääasiassa kaksipyöräi-sellä liikkuvana kiinnitin huomiota liikenteen toimi-vuuteen, niin ruuhka-aikoina, kaupunkiliikenteessä kuin moottoriteilläkin. Päällimmäisenä jäi kuva, että kellään ei ole kiire. Kiirettä ei synny, kun lii-kenne sujuu.

Toiseksi kaksipyöräisten osuus liikenteessä on varsin suuri verrattuna Suomeen. Italiassa, Espan-jassa ja Gibraltarilla, joissa vietin aikaani, moottori-pyörät ja skootterit ovat tavanomaisia työmatkakul-kuneuvoja.

On selvää, ettei meidän tieliikennettä voi verrata etelän vastaavaan, koska sääolosuhteetkin ovat eri-laiset, mutta kuljettajien käyttäytymistä ja keskuste-lua voi.

Motoristit käyttävät keskinäiseen kommunikoin-tiin paljon enemmän energiaa, kuin muut tienkäyttä-

jät. Käsi nousee lähes poikkeuksetta tervehdykseen, katse kohtaa toisen. Ryhmässä ajettaessa viestiä väli-tetään käsimerkein. Kuopista tiessä, jalankulkijoista pientareella ja vastaantulevasta liikenteestä varoi-tetaan. Etelä-Euroopan maissa oli hienoa todeta, että tämä kommunikointi toimii myös autoilijoi-den kanssa. Pienet käsimerkit, katsekontaktit ja vil-kun käyttö saa liikenteen sujumaan niin motoristien kuin autoilijoidenkin kesken. Suurissa moottoritie-

nopeuksissa tietenkin jarru-valot ja Suomessa lopetettu vilkun käyttö ovat merkittä-vimmät kommunikaatiota-vat, mutta smalltalk otetaan myös käyttöön helposti. Keskustelu on poikkeuk-setta positiivista: vilkkua ja katsekontaktia käytetään ja käsi nousee helposti kiitok-sena.

Mopoilun tai moottori-pyöräilyn aloittavalle koke-neempi pyrkii opastamaan, että voit turvallisesti ajaa etuoikeutettuna risteyk-seen, kun olet saanut katse-

kontaktin kaikkiin muihin risteyksessä. Niinpä jos-kus mietin auton perässä ajaessani, että ajattelen itse enemmän henkilöauton ajamista kuin auton kuljet-taja. Samalla tavalla tulee seurattua takana parin metrin päässä ajavaa kuljettajaa. Kun oppisimme ajamaan motoristin tapaan aktiivisesti, havainnoi-maan muuta liikennettä ja keskustelemaan muiden tienkäyttäjien kanssa, voisimme jopa nauttia liiken-teessä – liikumme sitten autolla, kaksipyöräisellä tai jalkaisin. Parin viime vuoden aikana suojatie-käyttäytymisestä on puhuttu paljon, ja jalankulki-jat ovat ottaneet tavaksi kiittää. Miksei sitä samaa voisi tehdä muutkin, opetella liikenteen smalltalkin. Saada palkaksi hymyn tai peukun.

Jouni HeikolaSmoto ry

Tieliikenteen käsimerkit paremmin käyttöön

S

KIIrettä eI SyNNy, KuN LIIKeNNe Sujuu.

292/2014

30

svensk resumé

enom kampanjen Du gör skyddsvägen vill

man uppmärksamma säker-heten vid skyddsväg och den gemensamma insats som

g

Med eget ansikte för säkerheten på skyddsväg krävs. Kampanjen invigdes i köpcentret Kampen i Helsing-fors i mars.

Målet med kampanjen är att förbättra trafiksäkerhe-

Allt flere förare kör bil påverkade av läkemedel eller droger. Att blanda olika ämnen förhöjer den redan förhöjda olycksrisken mångfalt.

droger i trafiken bekymrar experterna

Matti iMMonenari rytsy, översättning lena von knorring

ten genom att påminna om trafikbeteendet i samband med skyddsvägar. Alltså, att man ska sakta farten före skyddsväg och visa hänsyn

till alla som rör sig på vägen. Skyddsvägen är en överens-kommelse som bör hedras.

Vid invigningen av kam-panjen fick alla som ville en ansiktsmålning, vilket påminde om allas individu-ella ansvar, möjligheter att påverka samt kampanjens tema: Du gör skyddsvägen.

tuIja hOLttINeN, översättning lena von knorring

U:s femåriga projekt DRUID undersökte de

psykoaktiva ämnenas inver-kan på körförmågan. I un-dersökningen samlade man in blod- och salivprover både från förare i den ordinära tra-fikströmmen och i samband med olyckor med skadade och dödsolyckor. Uppgifter om fynd av droger och läkemedel samlades sedan i en gemen-sam databas. Utgående från detta räknade man sedan ut risken för att skadas och dö-das för varje enskilt psykoak-tivt ämne.

Resultaten visar att det är färre förare som kör på vägarna i Finland som har använt alkohol eller droger, än på de Europeiska vägarna i medeltal. Trots detta, inträf-far många allvarliga olyckor i vårt land med svårt skadade och dödade där föraren har varit påverkad av alkohol.

– Problemet för finlän-darna kulminerar i ett drick-ande där man eftersträvar berusning och detta höjer betydligt risken att råka ut för en allvarlig olycka. Även mindre mängder alkohol kan

vara ödesdigra när de förenas med användning av läke-medel eller droger, berättar docent Pirjo Lillsunde från olyckspreventiva enheten vid Institutet för Hälsa och Väl-färd.

AntALet drogPåverkAde förAre ökArI alla EU länder har man be-gränsningar för hur mycket alkohol en bilförare får ha druckit. Alla centralstimule-rande medel har dock inte be-lagts med begränsningar, ef-tersom man inte helt känner till riskerna med dem. I nulä-get påträffar polisen i Finland årligen ungefär 4 000 förare vars tester påvisar droger eller läkemedel som nämns i den ikraftvarande förordningen om rusmedel.

Chefen för polisens tra-f iksäkerhetscentral Den-nis Pasterstein betonar att många som åker fast för att ha kört påverkade av dro-ger eller läkemedel tidigare ofta har gjort sig skyldiga till vanlig rattfylla. En upp-repad behandling av samma problemförare löser inte den grundproblematik som göm-mer sig bakom droganvänd-ning i trafiken.

– Det värdefulla arbetet som polisen utför ute på fäl-tet är på lång sikt inte en håll-bar och kostnadseffektiv lös-ning. Däremot har man upp-nått förbättringar genom fri-villiga alkolås, med vars hjälp man har förhindrat ungefär 10 000 rattfyllerifall. Beträf-fande droger och läkemedel har man inte något motsva-rande system.

e

30 2/2014

31

ledare

rafikskyddet är int resserat av vilka ämnen fin-ländarna är på-

verkade av i trafiken. I den av EU stödda DRUID –under-sökningen undersökte man droganvändningen runt om i Europa. I Finland förekom färre rattfyllerister och drog-påverkade i trafiken än i an-dra länder i Europa, men f ler förare som använde läkeme-del som försämrar körförmå-

gan. Forskarna vid THL upp-skattade till och med att det i trafiken i vårt land förekom-mer f ler förare som använder lugnande läkemedel än förare som kör alkohol eller drogpå-verkade.

En finländsk drogpåverkad förare är således inte en stere-otyp ung person som använ-der cannabis eller amfeta-min, utan en 50-åring som kör påverkad av lugnande läkeme-del eller sömnmedicin. Ändå

är läkemedelsförpackning-arna försedda med en röd tri-angel och den egna läkaren kan upplysa om man kan köra morgonen efter att man tagit läkemedlet.

Trots detta påträffar poli-sen ungefär 4 000 förare i trafi-ken vars tester visar att de har använt droger eller läkeme-del som nämns i den ikraftva-rande förordningen om rusme-del exempelvis bensodiazepi-ner och opiater.

Traf ikskyddet undersö-ker många fenomen i trafi-ken: upplevd säkerhet, rädslor, attityder och trafikbeteende. I fortsättningen är det också skäl att undersöka använd-ningen av läkemedel. På så sätt kan man bättre rikta upp-lysningen och välja den infor-mation som på allvar når ut till människorna i deras vardag.

Pasi anteroinen

Finländarna använder läkemedel som droger

T

En kompetent läkare i trafik-medicin värderar bland annat

inverkan av sjukdomar, skador och rusmedel på trafiksäkerheten och utreder trafikolyckornas skademe-kanismer. Förbättrandet av trafik-säkerheten är ändå en sak som be-rör hela läkarkåren.

– Förarens tillstånd – sjukdom, rusmedel, trötthet eller självde-struktivitet – är de vanligaste risk-faktorerna som inverkar på döds-olyckor och över hälften av trafik-olyckorna med motorfordon föror-sakas av olika hälsoskäl, berättar Nordens första trafikmedicine pro-fessor, specialist i ögonsjukdomar timo tervo.

– Alla läkare borde vid behov ingripa gällande en patients körning och värderingen av körförmågan borde höra till rutinerna, säger timo tervo som är den första proffessorn i trafikmedicin.

Man borde granska värderingen av körförmågan

Patientens motstånd är det som ofta gör det svårt för läkarna att dra in körrätten för seniorer. Vid granskningen av seniorers körför-måga efterlyser Tervo också de närståendes ansvar.

– Att avstå hör till männis-kans livscykel. I något skede borde någon närstående ta upp bilkör-ningen till diskussion och upp-muntra senioren till en frivillig värdering av körförmågan.

vesa ville Mattila, översättning lena von knorring Matti iMMonen

e

312/2014

32 Ilman sinua suojatie on vain maalia asfaltissa. Tee oma suojatiejulisteesi

ja osallistu kilpailuun osoitteessa liikenneturva.fi/suojatie

Sinä teet suojatien.