Opetusministeriö

Undervisningsministeriet

Opiskelija-asuntojen tuotantotarve-laskelma 2003–2012

Opetusministeriön julkaisuja 2003:33 Riku Korhonen

Opiskelija-asuntojen tuotantotarve-laskelma 2003–2012Opetusministeriön julkaisuja 2003:33

Riku Korhonen

Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2003

Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2003

Opetusministeriö

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto

Meritullinkatu 10, Helsinki

PL 29, 00023 Valtioneuvosto

http://www.minedu.fi

http://www.minedu.fi/julkaisut/koulutus/index.fi

Taitto: Teija Metsänperä, opetusministeriö

Yliopistopaino, Helsinki, 2003

ISBN 952-442-528-9 (nid.)

ISBN 952-442-550-5 (pdf)

ISSN 1458-8110

Opetusministeriön julkaisuja 2003:33

Opetusministeriölle

Valtioneuvoston asettaman opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunnan tehtävänä ontoimia asiantuntijaelimenä opiskelija- ja nuorisoasuntojen määrää, tuotantotarvetta, rakenta-misen ohjaamista, rahoittamista ja suunnittelua koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa.

Neuvottelukunta on 1980-luvun alusta lähtien laatinut keskipitkän aikavälin opiskelija-asuntotuotanto-ohjelmia, joilla on arvioitu opiskelija-asuntojen tuotantotarvetta kokomaassa ja eri alueilla. Tuotantotarveohjelmia on tarkistettu ja uusittu useita kertoja.

Nyt uusittu arvio koskee opiskelija-asuntojen tuotantotarvetta lähimmälle kymmen-vuotiskaudelle. Tuotantotarvelaskelman on neuvottelukunnan toimeksiannosta valmistelluttutkija, diplomi-insinööri Riku Korhonen. Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta onkäsitellyt valmistellun ehdotuksen ja on kokouksessaan 23.5.2003 yksimielisesti hyväksynytoheisen opiskelija-asuntojen tuotantantotarvearvion vuosille 2003–2012.

Tehty tuotantotarveselvitys on tarkoitettu viranomaisten ja muiden toimijoiden käyttöönja sen toivotaan palvelevan opiskelija-asuntotuotannon suunnittelua ja toteutusta sekäpaikallisella että kansallisella tasolla. Tuotantotarvelaskelma tulee myös toimimaan pohjananeuvottelukunnan antaessa lausuntoja valtion asuntotuotantorahoituksen kohdentamisestauusiin ja peruskorjausta vaativiin opiskelija-asuntohankkeisiin.

Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta jättää kunnioittavasti selvityksen opetus-ministeriölle.

Opiskelija- ja nuorisoasuntoneuvottelukunta

Arvo JäppinenPuheenjohtaja

Yhteenveto

Suomen opiskelija-asuntotarve on vuosia jatkuneen opiskelija-asuntopulan jälkeen tasaantu-nut muun muassa viimeaikaisen uudisrakentamisen ansiosta. Määrällisesti kysyntä ja tarjon-ta ovat useimmilla suurillakin paikkakunnilla lähes tasapainossa, mutta asuntojen tyyppi, si-jainti ja hinta eivät täysin vastaa kysyntää. Pääkaupunkiseudulla on lisäksi edelleen merkittä-vää uustuotantotarvetta.

Kokonaisuutena tämän selvityksen mukaan opiskelija-asuntojen tuotantotarve Suomessavuosina 2003–2012 on 16 500 asuntopaikkaa, asuntoina ilmaistuna 9 700 asuntoa. Näistäenemmän kuin puolet tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle. Peruskorjausta tarvitsee noin8 500 asuntoa.

Selvityksen perusteella opiskelija-asuntoihin liittyvät tärkeimmät toimenpiteet voidaanjakaa kahteen osaan:

1) olemassa olevien asuntojen peruskorjaamiseen ja niiden muuttamiseen yksiöiksi japerheasunnoiksi, ja

2) uustuotannon keskittämiseen oppilaitosten lähelle ja mahdollisuuksien mukaan kaupun-kien keskusta-alueille.

Oppilaitoksen voidaan katsoa sijaitsevan lähietäisyydellä asunnosta, jos matkan voi tehdä ke-vyen liikenteen keinoin. Kysyntä kohdistuu kohdan 2) mukaisiin asuntoihin, mutta niidenrakentaminen on hinnaltaan ja sijainniltaan sopivien tonttien puuttumisen vuoksi vähäistä.Tämän selvityksen mukaan juuri tontteihin liittyvät seikat ovat nousseet suurimmaksi esteeksiopiskelija-asuntojen rakentamiselle.

Toinen yhtä tärkeä tekijä opiskelijoiden asumisessa on asumisen kalleus. Opintotuen ja asu-mislisän ei katsota riittävästi kattavan opiskelijoiden asumiskustannuksia etenkään suurillapaikkakunnilla. Siten opiskelija-asuntojen merkitys opiskeluedellytysten turvaamisessa säilyytulevaisuudessakin tärkeänä. Opiskelija-asuntoja tuottavien yhteisöjen kannalta ongelmallisiaovat aravalainojen ehdot.

Sisältö

Johdanto 7

Tuotantotarvelaskelman toteutus 8

Johtopäätöksiä 10

Opiskelijamäärät 11Asuminen 12Keinoja 12Selvityksen toteuttaminen myöhemmin 12

Sanalliset arviot opiskelija-asuntojen tuotantotarpeesta 13

Pääkaupunkiseutu 13Suurimmat kaupungit aakkosjärjestyksessä 14Muut II-ryhmän paikkakunnat aakkosjärjestyksessä 16

Taulukot uustuotanto- ja peruskorjaustarpeestavuosina 2003–2012 25

Suurimmat kaupungit 25Muut II-ryhmän paikkakunnat 26

Liite 1. Opiskelijakyselyn tuloksia 27

Yleistä 27Tämänhetkinen asuminen 27Tyytyväisyys asumiseen 28Haluttu asuminen 28Asumiseen liittyviä tekijöitä 28

Liite 2. Asuntoloihin kohdistuva muutoskorjaus- japeruskorjaustarve 31

7

N = 0,5 x (A + B + C + D - F + G) + J - M

N = opiskelija-asuntopaikkojen lisätarveA = yliopisto-opiskelijoiden määräB = ammattikorkeakouluopiskelijoiden määräC = ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden määräG = yliopisto-opiskelijoiden perheenjäsenet (+8 %)D = erityislukioiden asuntoa tarvitsevat opiskelijatF = vanhempien luona ja omistusasunnossa asuvatJ = ulkomaalaisten opiskelijoiden määräM = asuntopaikkojen määrä tarkasteluhetkellä

Tavoitteena on ollut, että puolet kodin ulkopuolel-la asuvista opiskelijoista voisi asua opiskelija-asun-nossa, ja että kaikki ulkomaalaiset opiskelijat voisi-vat asua opiskelija-asunnossa. Kohta F on ollut kaik-kein ongelmallisin, sillä se kuvaa vallitsevaa tilannet-ta eikä mahdollista tarvetta. Tämä tieto on aiemminsaatu Kelan keräämistä tilastoista, mutta tätä tietoaei kerätä enää.

Opetusministeriön asettama opiskelija- ja nuoriso-asuntoneuvottelukunta laati ensimmäisen keski- pit-kän aikavälin opiskelija-asunto-ohjelman vuosiksi1981–1986. Tätä ohjelmaa on myöhemmin tarkis-tettu vuosiksi 1984–1988, 1988–1995, 1990–1995, 1993–2003, 1997–2006 ja 2000–2009.Viimeisimmän laskelman mukaan opiskelija-asun-tojen tuotantotarve vuosille 2000–2009 on ollutlähes 48 000 asuntopaikkaa, josta pääkaupunkiseu-dulle 12 500 asuntopaikkaa. Vuonna 1999 asunto-paikkoja valmistui noin 1 500, vuonna 2000 noin3 000 ja vuonna 2001 noin 1 000. Vuosina 1993–1998 asuntopaikkoja valmistui vuosittain 500–1 000.

Laskelma on perustunut kaavamaiseen esitysta-paan, joka ei ole huomioinut paikallisia tekijöitä.Kaava on ollut seuraava:

Johdanto

8

Tuotantotarve-laskelman toteutus

televaa. Tämän vuoksi osa kuntakohtaisista analyy-seistä on pintapuolisia eivätkä ne välttämättä annaoikeaa kuvaa paikkakunnan tilanteesta. 27 kunnanosalta tietoja ei saatu lainkaan tai tiedot ovat niinpuutteelliset ettei tuotantotarvetta ole pystyttyarvioimaan. Tavallinen lukiokoulutus, varsinainenkansanopistokoulutus sekä aikuis- ja täydennyskou-lutus eivät olleet mukana kyselyissä. Myöskäänyksinomaan vammaisille tarkoitetut erityisoppi-laitokset eivät olleet mukana.

Kuntien ja oppilaitosten hallinnassa olevien var-sinaisten asuntoloiden peruskorjaustarpeen määrit-täminen on ollut osin hankalaa. Oppilaitostenomassa käytössä olevat asunnot ovat yleensä kahdenhengen huoneita ja opiskelijoille maksuttomia. Tarvekorjata näitä asuntoja varsinaisiksi soluiksi ja yksi-öiksi on suuri, mutta tämän tarpeen ja asumisenmaksuttomuuden yhteensovittaminen ei ole ainahelppoa. Paikoitellen näissä asuntoloissa on tarvitta-essa suurikin korjauspotentiaali; yleensä ne myössijaitsevat lähellä oppilaitoksia.

Tietoja on kerätty lisäksi tutkimusta aiemmintehneiltä, opetusministeriöstä, opetushallituksestaja tilastokeskuksesta. Tilastokeskuksesta on tilattupaikkakuntakohtaiset tiedot opiskelijamääristä.Näissä tiedoissa ovat mukana ammatilliset oppi-laitokset, ammattikorkeakoulut ja yliopistot. Yli-

Tuotantotarvelaskelman laatiminen on tällä kertaavoitu toteuttaa aiempaa laajempana. Tietojen kerää-misen runkona ovat olleet ammatillisille oppilaitok-sille, kunnille, yliopistojen ja ammattikorkeakoulu-jen oppilaskunnille, erityislukioille, opiskelija-asun-toyhteisöille sekä tutkimuksen aikana tietoon tul-leille pienemmille opiskelija-asuntoja tarjoavilletahoille suunnatut kyselyt. Mukana on ollut 173kuntaa ja 329 oppilaitosta, joilta on soveltaen tie-dusteltu seuraavaa:

• arvio paikkakunnan yleisestä asuntotilanteesta• opiskelija-asumisen erityispiirteet ko.

paikkakunnalla• kunnan/oppilaitoksen pitämien asunto-

paikkojen lukumäärä, tulevat muutoksetsekä perusparannus- ja uustuotantotarve

• tiedot muista mahdollisista opiskelija-asuntoyhteisöistä

• sanallinen arvio aikuisopiskelijoidenmahdollisesta asuntotarpeesta

• tieto opiskelijamäärien kehittymisestä jaaloituspaikoista

• tieto ulkomaalaisten opiskelijoiden määränkehittymisestä

Aiemmasta poiketen kyselyt tehtiin sähköpostitse japuhelimitse. Tietojen saaminen on ollut hyvin vaih-

9

opistojen kohdalla luvut edustavat opiskelijoidentodellista määrää eli mukana ovat läsnäoleviksi il-moittautuneet opiskelijat. Tiedot erityislukioidenasuntoa tarvitsevista opiskelijoista on saatu erityislu-kioille suunnatulla kyselyllä. Tätä selvitystä varten eikerätty tietoja Oulusta, josta on valmistunut omatarkka tutkimuksensa.1

Edellä mainittujen kyselyjen lisäksi tietoja on ke-rätty suoraan ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoille suunnatulla www-kyselyllä, jossa selvi-tettiin muun muassa tietoja opiskelijoiden tämän-hetkisestä asumisesta ja siitä, miten he haluaisivatasua. Tietoja kerättiin Rovaniemeltä, Kuopiosta,Joensuusta, Lappeenrannasta, Jyväskylästä, Vaasasta,Tampereelta, Turusta ja keskiseltä Uudeltamaalta.Vastausprosentti oli 40,7 % (n=462). Kyselynperusteella 33,9 % opiskelijoista asuu opiskelija-asun-nossa, vaikka 43,9 % pitää opiskelija-asuntoa sopi-vimpana asuinmuotona; tämä juuri kuvastaa opiske-lija-asuntojen kysynnässä olevaa joustoa. Erittäin taisuhteellisen tyytyväisiä asumiseensa on lähes 80 %vastaajista. Tärkeimmät tekijät opiskelija-asuntoahaettaessa ovat hinta ja etäisyys oppilaitoksesta.Kyselyn tuloksista on oma lukunsa "Opiskelijaky-

selyn tuloksia". Pääkaupunkiseudulla on meneilläänopiskelijoille suunnattu laajempi selvitys, jossa tut-kitaan missä pääkaupunkiseudun opiskelijat haluai-sivat asua. Selvitys julkaistaan syyskuussa 2003.

Seuraavassa esityksessä käsitteellä uustuotantotar-ve tarkoitetaan sellaista uustuotantoa, jolla lisätäänasuntopaikkojen määrää paikkakunnalla, ja käsitteel-lä peruskorjaustarve sitä korjaustarvetta, joka johtuuasuntojen kulumisesta ja ikääntymisestä. Lisäksitulee muutoskorjaustarve, jossa olemassa oleviaasuntoja korjataan pienasunnoiksi eli yksiöiksi japerheasunnoiksi. Käytännössä varsinainen peruskor-jaustarve ja muutoskorjaustarve ovat lähes poik-keuksetta päällekkäisiä. Soluasunnolla tarkoitetaanasuntoja, joissa jokaisella asukkaalla on täysin omas-sa käytössään oleva huone. Pienasunto on yhteis-nimitys yksiöille ja perheasunnoille (yleensä kak-sioita).

Käsitteellä asuntola ymmärretään joko oppilai-toksen tai kunnan hallinnassa olevia asuntolatyyp-pisiä asuntoja, joissa on yleensä kaksi henkilöämajoittuneena samaan huoneeseen. Asuntoloita eilueta varsinaisiin opiskelija-asuntoihin kuuluviksi.

1 FM Outi Kerätär: "Siisti solu Syyninmaalla - opiskelija-asuminen Oulussa" Oulun kaupungin tekninen keskus 28.11.2002, 36 s.Selvitys on saatavilla sähköisessä muodossa: http://www.ouka.fi/tekninen/pinnalla/opiskelija-asuminen.pdf

10

Johtopäätöksiä

Aiemmin käytetty tuotantotarvelaskelmakaava einykyisessä tasaantuvassa tilanteessa ole sellaisenaanenää tarpeellinen. Opiskelija-asuntojen tuotantotar-vetta ei ole mielekästä kuvata yhdellä luvulla. Tuo-tantotarve voidaan parhaiten ilmaista suuruusluok-kana ja tällöinkin sitä tulee pitää suuntaa-antavana.Opiskelija-asuntojen kysyntä vaihtelee paikallisestiasunto- ja vuokramarkkinoiden tilanteen mukaan.Varsinainen asuntopaikkojen lukumäärä on isoilla-kin yliopistopaikkakunnilla suhteellisen tasapainoi-nen, mutta asuntojen sijainti, tyyppi ja hinta eivättäysin vastaa kysyntää. Sitä, kuinka paljon olemassaolevia asuntoja tulisi muuttaa pienasunnoiksi, ei voi-da yksikäsitteisesti arvioida. Paras tietämys ja asian-tuntemus löytyvät paikallisilta opiskelija-asuntoyh-teisöiltä ja kunnilta. Kokonaisuutena tuotantotar-peen sanallinen tulkinta on yhtä tärkeä kuin pelkätnumerot (tämä korostuu varsinkin myöhemmin esi-tettävän luokittelun kohdassa IV).

Opiskelija-asuntojen määrien mitoittamiseksi eivoida käyttää yhtenäistä, koko valtakuntaa koskevaalukua, vaan tarve vaihtelee paikkakunnittain. Pienil-lä paikkakunnilla tasapainoinen tilanne voidaan saa-vuttaa jo tarjoamalla opiskelija-asunto 15–20 %:lleopiskelijoista. Suuremmilla yliopistopaikkakunnillaopiskelija-asunnoissa asuu tällä hetkellä 20–35 %opiskelijoista. Erityislukioiden tarvitsema asunto-paikkojen määrä on osoittautunut suhteellisen al-haiseksi.

Saatujen tietojen perusteella Suomen paikkakun-nat voidaan jakaa neljään (4) ryhmään:

11

I) Pääkaupunkiseutu, jolla uustuotannon tarvettavoidaan vielä kuvata soveltamalla edellä mainittuakaavaa.

II) Paikkakunnat, joilla on uustuotantotarvetta.Sen määrää on kuvattu seuraavilla tavoilla:

a) kyselyihin annetuissa vastauksissa on annettuarvio uustuotantotarpeesta kyseiselläpaikkakunnalla, tai

b) ottamalla lähtökohdaksi joillakinvastaavanlaisilla paikkakunnilla opiskelija-asunnoissa ja asuntoloissa asuvien suhteellinenosuus ja täydentämällä olemassa olevatasuntopaikat vastaaviksi, tai

c) käyttämällä Tilastokeskuksen vuoteen 2010ulottuvaa väestöennustetta ja kertomallaolemassa olevien asuntopaikkojen määrä väestön-kasvuprosentilla, jolloin saadaan maltillinenennuste asuntopaikkojen lisätarpeesta.Väestöennuste kuvastaa paikkakunnan yleistäasuntomarkkinoiden kehityssuuntaa.

I I I) Paikkakunnat, joilla uustuotantotarvetta ei ole,mutta on tarvetta peruskorjata olemassa oleviaasuntoja pienasunnoiksi eli vastaamaan paremminkysyntää. Tähän ryhmään kuuluu lähinnä pieniä jakeskisuuria kaupunkeja.

IV) Paikkakunnat, joilla uustuotantotarvettaei ole tai se on suhteellisen vähäistä. Tarvenivoutuu paikkakunnan nuorten yleiseenasuntotilanteeseen. Tähän ryhmään kuuluvatuseimmat pienet ja keskisuuret paikkakunnat,joilla ei yleensä ole varsinaisia opiskelija-asuntojavaan asuntoloita. Näillä paikkakunnilla yksinomaanopiskelijoille suunnattu rakentaminen ei olevälttämättä tarkoituksenmukaista.

Tällainen jaotus ei ole poikkeukseton, mutta sillävoidaan antaa suuruusluokallinen kuva paikka-kunnan tilanteesta. Lisäksi useimmissa toisen asteenoppilaitosten asuntoloissa on edellisestä jaotuksestariippumaton tarve peruskorjata kahden hengenhuoneista yksiöitä ja soluasuntoja.

Peruskorjaus- ja uustuotantotarve voidaan luoki-tella seuraavasti:

1a) Peruskorjaustarve, joka johtuu asuntojenkulumisesta ja vanhenemisesta.

1b) Muutoskorjaustarve, joka johtuu tarpeestakorjata olemassa olevia asuntoja pienasunnoiksieli yksiöiksi ja perheasunnoiksi.

2a) Varsinainen uustuotantotarve, joka kuvaa uusien asuntopaikkojen ja asuntojen tuotantotarvetta.

2b) Kohdasta 1b) johtuva uustuotantotarve, jollakorvataan muutoskorjauksessa syntyvää asunto-

paikkojen ja asuntojen poistuminen.

Kohdat 1a) ja 1b) ovat luonteensa vuoksi suureltaosin päällekkäisiä eikä niitä voida käytännössä erotel-la. Näin myös kohdan 2b) mukaisen tarpeen yksilöin-ti on hankalaa. Luvussa III olevassa taulukossa onkineroteltu vain uustuotantotarve ja peruskorjaustarve.

Kokonaisuutena tämän selvityksen mukaan opis-kelija-asuntojen tuotantotarve Suomessa vuosina2003–2012 on 16 500 asuntopaikkaa, asuntoinailmaistuna 9 700 asuntoa. Näistä enemmän kuinpuolet tulisi rakentaa pääkaupunkiseudulle. Perus-korjausta tarvitsee noin 8 500 asuntoa.

Opiskelijamäärät

20-vuotiaiden ikäluokan koko on Suomessa tällähetkellä noin 64 000 nuorta. 20-vuotiaiden ikäluo-kan koko kasvaa vuoteen 2007 mennessä noin66 000 henkilöön. Vuoden 2010 tienoilla ikäluok-ka alkaa pienentyä ja on vuonna 2020 noin 57 000henkilöä. Tämän jälkeen ikäluokan arvellaanpysyvän melko vakiona, 56 500 henkilönä. Nämätiedot perustuvat tilastokeskuksen väestöennus-teeseen vuoteen 2030 asti. Opetusministeriön mu-kaan koulutettavien suhteellinen osuus on tarkoituspitää suurin piirtein nykyisellään.

Oppilaitokset eivät usko opiskelijamäärien kasva-van vaan pysyvän suhteellisen vakaina tai muutto-tappioalueilla laskevan. Tämä näkemys on melkoyhtenevä väestöennusteen kanssa. Myöskään ulko-maalaisten opiskelijoiden määrän ei katsota erityi-sesti muuttuvan nykytilanteesta; lisäykset kohdis-tuvat Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin jajossain määrin Itä-Suomeen. Mahdollinen tavoite

12

kaksinkertaistaa ulkomaalaisten opiskelijoiden määräei absoluuttisesti ole kovin suuri, mutta paikallises-ti ja suhteellisesti sillä on vaikutusta opiskelija-asunto-yhteisöjen kykyyn tarjota asuntoja kuin myös asiakas-palvelua. Mahdollisten muutosten ennakointia tuleeparantaa sekä valtakunnallisella että paikallisella tasol-la. Oppilaitosten ja asuntoja tarjoavien tahojen välisenviestinnän tulee olla jatkuvaa. Uuden koulutuksenaloittaminen paikkakunnalla voi merkitä opiskelija-asuntojen suhteellisen kysynnän äkillistä kasvamista.

Asuminen

Ero opiskelija-asumisen ja muun (sosiaalisen) asu-misen välillä näyttää edelleen pienenevän paikkakun-nilla, joilla ei ole erillistä opiskelija-asuntoyhteisöä.Pienillä paikkakunnilla tätä eroa ei ole olemassa,vaan opiskelijoiden asuminen toteutetaan oppilai-tosten ja kuntien yhteistyönä (asuntola oppilaitok-silta ja perheasunnot kunnilta). Vaikka opiskelijatovat erityisasemassa asumisen suhteen, on tulevai-suudessa opiskelija-asuntohankkeiden fyysisessätoteutuksessa kiinnitettävä enemmän huomiotaasuntojen ja kohteiden monikäyttöisyyteen. Hyvinsijaitsevista ja edullisista pienasunnoista on kysyntäälähes kaikkialla; niiden saatavuus ei ole kuitenkaanyksin opiskelijoiden ongelma.

Keinoja

Varsinaisen uudisrakentamisen vaihtoehtona tulisiselvittää paikallisesti, miten jo olemassa olevaa raken-nuskantaa voitaisiin käyttää hyväksi, esimerkiksi pe-ruskorjaamalla niihin pienasuntoja. Korjaukset pitäi-si kuitenkin pystyä pitämään kohtuullisella tasolla,jotta vuokra ei nousisi opiskelijoiden maksukyvynyläpuolelle. Vajaakäyttöisten kohteiden houkuttele-vuutta voidaan parantaa muun muassa nettiyhteyk-sillä, liikennejärjestelyillä ja vuokrantasauksella;nämä toimet vaativat tiivistä yhteistyötä muun mu-assa liikenteenharjoittajien ja kuntien kanssa. Myösopintotuen asumislisän perusteiden tarkistaminenvastaamaan paremmin todellisia vuokria on tärkeää.

Tilastoaineisto, josta selviäisi läsnäolevien opiske-

lijoiden asuinkunta, olisi erittäin käyttökelpoinen.Tässä tutkimuksessa oppilaitosten läsnäolevien opis-kelijoiden määrä ilmoitetaan kotikunnittain, mikäei välttämättä kuvaa todellista asumistilannetta.

Hankkeita toteutettaessa tulisi ottaa huomioonpaikkakunnan yleinen asuntotilanne ja väestönkehi-tys. Neuvottelukunta suosittelee, että opiskelija-asumisen yhteistyötahot paikkakunnittain yhteis-työssä seuraisivat asuntorakentamisohjelman toteu-tumista ja tekisivät siihen tarkistuksia.

Selvityksen toteuttaminenmyöhemmin

Selvityksen ulottaminen yliopisto- ja ammattikor-keakoulupaikkakuntien ulkopuolelle näyttää olevantulevaisuudessa tarpeetonta. Pienempien paikka-kuntien osalta on tämänkaltainen tutkimus järkevääkorvata ilmoitusmenettelyllä, jossa keskitetty taholähinnä kerää tietoa ja johon toisen asteen oppilai-tokset ja kunnat voivat olla yhteydessä ja ilmoittaatietoja mahdollisista tarpeistaan ja näkemyksistään.Tähän riittänee esimerkiksi Internetissä täytettävälomake; tällöin on kuitenkin tärkeää tehdä tällaisenmenettelyn olemassaolo hyvin tunnetuksi oppilai-tosten keskuudessa.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakunnillanykyinen tuotantotarvelaskelma on vielä käyttökel-poinen. Vaihtoehtoisesti näillä paikkakunnilla voi-daan tehdä paikallisia selvityksiä yhteistyössä opis-kelija-asuntoyhteisöjen, oppilaitosten ja kuntienkanssa esimerkiksi 2–4 kuukautta kestävinä opin-näytetöinä. Näin paikalliset tekijät tulevat parem-min huomioiduiksi. Valtakunnallisesti tarvitaankuitenkin jokin taho toteuttamaan selvitysten koor-dinointia, menettelyjen systemaattisuuden valvon-taa ja tulosten koostamista.

Kokonaisuutena rakennuksen ja kiinteistön pitkä-aikaisen luonteen, tulevaisuuden ennustamisen jaihmisen käyttäytymisen yhteensovittaminen ei olehelppoa. Kiinteistö- ja asuntomarkkinoiden tarjon-ta on joustamatonta ja portaittaista. Opiskelija-asu-misen erikoispiirre on opiskelija-asuntojen kysynnänvaihtelu yleisten asunto- ja vuokramarkkinoiden jaopiskelijoiden taloudellisen tilanteen mukaan.

13

Sanalliset arviotopiskelija-asuntojentuotantotarpeesta

Eri kertoimet antavat tulokseksi seuraavat luvutasuntopaikkojen lisätarpeesta:

Asuntopaikkaa Asuntoa

0,30* 5 900 3 500

0,35* 9 700 5 700

0,40* 13 500 7 900

Vaihteluväliksi tulee siis 5 900–13 500. Asunnoik-si muutettuina (1,7 henkilöä/asunto) vaihteluväliksisaadaan noin 3 500–7 900 asuntoa. Lukuja tuleepitää suuntaa antavina. Todellisen rakentamisen es-teinä ovat nimenomaan pääkaupunkiseudulla sopi-vien tonttien puute ja kalleus, jolloin rakentamis-kustannukset ja sitä kautta opiskelijoiden maksamatvuokrat nousevat korkeiksi. Saatujen tietojen perus-teella tarve kohdistuu Helsinkiin ja Espooseen.

Opiskelijamäärien arvioidaan kokonaisuudessaanpysyvän jokseenkin nykyisellä tasollaan tai lievästinousevan. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määränuskotaan kyllä kasvavan mutta tuskin kaksinkertais-tuvan. Erityislukiota käyvien asuntotarpeeksi onkyselyjen perusteella arvioitu vajaat 200 asunto-paikkaa.

Pääkaupunkiseutu

Ryhmä I. Pääkaupunkiseudulla (Espoo, Helsinki,Kauniainen ja Vantaa) uustuotantotarve voidaan vie-lä laskea soveltamalla aiemmin käytettyä kaavaa.Opiskelijamäärät ovat Tilastokeskuksen tietoja vuo-delta 2001. Vanhempien luona tai omistusasun-nossa asuvien määräksi on Opiskelijatutkimus 2000raportin mukaisesti arvioitu 24,5 % kaikista suoma-laisista opiskelijoista. Lisäksi kertoimen 0,5 sijastakäytetään vaihteluväliä 0,3–0,4. Aiemmasta poike-ten käytetyt luvut kuvaavat siis todellista tilannettavuodelta 2002. Aiemmin käytetty ennuste tulevis-ta opiskelijamääristä on ollut sidoksissa ennusteenlähtöoletuksiin eli opiskelijoiden valmistumisajan-kohtaan ja aloituspaikkamäärien kehitykseen. Lukuolemassa olevista asuntopaikoista ei sisällä mitääntällä hetkellä tiedossa olevia hankkeita. Yhteen koot-tuina tiedot ovat seuraavat:

• suomalaiset opiskelijat 94 024• kotona tai omistusasunnossa

asuvat 24,5 % 23 036• yliopisto-opiskelijoiden

perheenjäsenet +8 % 4 605• ulkomaalaiset opiskelijat 3 972• olemassa olevat asuntopaikat 20 729

14

Suurimmat kaupungitaakkosjärjestyksessä

HämeenlinnaRyhmä IIa ja IIc. Väestöennusteen antama uustuo-tantotarve on noin 40 asuntopaikkaa. Lisäksi Kou-lutuskeskus Tavastia tarvitsee noin 60 asuntopaikkaalisää sekä Perttulan erityisammattikoulu noin 10asuntopaikkaa. Taulukossa oleva luku on näidensumma. Tällä hetkellä opiskelija-asunnoissa ja asun-toloissa asuu vajaat 24 prosenttia opiskelijoista, jo-ten tuotantomäärä voi olla moninkertainenkin, var-sinkin kun asuntolapaikat ovat vähenemässä ja ky-syntä kohdistuu pieniin asuntoihin ja perheasuntoi-hin. Jäljelle jäävissä asuntolapaikoissa on sekäperuskorjaustarvetta että tarvetta muuttaa asunto-tyyppiä. Ammattikorkeakoulun opiskelijamäärä eikasva enää merkittävästi.

JoensuuRyhmä IIc. Väestöennusteen mukainen tuotanto-tarve on noin 100 asuntopaikkaa, mutta yliopistonennustetun kasvun perusteella määrä voidaan viisin-kertaistaa. Oppilaitosten asuntoloissa on tarvettamuuttaa asuntojen tyyppiä soluiksi ja yksiöiksi.

JyväskyläRyhmä IIc. Väestöennusteen mukainen tuotanto-tarve on noin 300 asuntopaikkaa. Lähellä oppilai-toksia/keskustaa sijaitsevista edullisista pienasun-noista on kysyntää enemmänkin. Oppilaitostenasuntoloissa on tarvetta peruskorjaukseen sekä tar-vetta muuttaa asuntoja soluiksi ja yksiöiksi.

KajaaniRyhmä III. Varsinaista uustuotantotarvetta ei ole.Varsinaisissa opiskelija-asunnoissa on 110 asunnonperuskorjaustarve sekä tarve muuttaa asuntojentyyppiä. Asuntoloissa on jonkin verran tarvettamuuttaa asuntotyyppiä.

KotkaRyhmä III. Uustuotantotarvetta ei ole. Varsinaisissa

opiskelija-asunnoissa ovat peruskorjaukset meneil-lään. Oppilaitoksen asuntoloissa on tarvetta muut-taa asuntojen tyyppiä. Ulkomaalaisten opiskelijoi-den suhteellisen määrän arvioidaan lisääntyvän huo-mattavasti; tällä hetkellä heitä on reilu 1 % kokoopiskelijamäärästä.

KuopioRyhmä IIc. Väestöennusteen mukainen asuntopaik-kojen lisäystarve on noin 100 asuntopaikkaa, mut-ta yliopiston opiskelijamäärän kasvuarvion mukaanlisäystarve on kymmenkertainen. Pelastusopisto tar-vitsee 60 asuntopaikkaa lisää.

LahtiSaatujen tietojen perusteella tarve kohdistuu ny-kyisten asuntojen korjaamiseen.

LappeenrantaRyhmä IIc. Väestöennusteen mukainen asuntopaik-kojen lisäystarve on vajaa sata. Teknillisen yliopistonkasvu on kuitenkin hyvin nopeaa, joten uustuotan-totarve on suurempi; opiskelijamääräennusteen poh-jalta tarpeena voidaan pitää 1 000 asuntopaikkaa, jopaenemmän. Tätä tarvetta voidaan perustella myösTeknillisen yliopiston laajalla rekrytointialueella.

MikkeliRyhmä IIa. Väestöennuste ei anna aihetta asunto-paikkojen lisäykseen, mutta uustuotantoa tarvitaankorvaamaan muutoskorjauksissa poistuvia asunto-paikkoja. Taulukossa olevat luvut perustuvat annet-tuihin tietoihin. Oppilaitosten asuntoloissa on jon-kin verran sekä perus- että muutoskorjaustarvetta.

OuluRyhmä IIc. Oulun väestönkasvu on suhteellisen no-peaa. Opiskelijamäärässä kasvaa jonkin verran. Asun-topaikkojen lisäystarve on noin 600 paikkaa vuosi-na 2003–2010. Muutoskorjaaminen aiheuttaamahdollisesti uustuotantotarvetta. Tiedot perustu-vat Oulussa tehtyyn opiskelija-asumista koskevaanselvitykseen.2

2 FM Outi Kerätär: “Siisti solu Syyninmaalla – opiskelija-asuminen Oulussa” Oulun kaupungin tekninen keskus 28.11.2002, 36 s.url<http://www.ouka.fi/tekninen/pinnalla/opiskelija-asuminen.pdf>

15

PoriRyhmä IIb. Väestöennuste ei anna aihetta lisäraken-tamiseen, mutta koska tällä hetkellä vain noin 16prosenttia opiskelijoista asuu opiskelija-asunnossatai asuntolassa, uustuotantotarve on olemassa; ongel-mana on kuitenkin nykyisten aravavuokra-asuntojenvajaakäyttö. Lähtökohtana voidaan pitää 250 asun-topaikan lisäystä, jolloin noin 20 prosenttia opiske-lijoista voisi asua opiskelija-asunnossa. Opiskelija-määrä on kasvamassa jonkin verran. Nykyisissäasunnoissa on sekä peruskorjaustarvetta että muu-toskorjaustarvetta. Palveluopiston asuntolassa onmenossa peruskorjaus.

RovaniemiRyhmä III. Varsinaista uustuotantotarvetta ei ole,vaan tarve kohdistuu soluasuntojen korjaamiseenpienasunnoiksi. Asuntoloiden kahden hengen huo-neita on myös tarpeen korjata soluiksi ja yksiöiksi.Lapin urheiluopisto saattaa tarvita kolmannen asun-tolan tulevaisuudessa. Kokonaisuutena asuntojensaatavuus on hyvä.

SavonlinnaRyhmä IV. Uustuotanto- ja muutoskorjaustarvettaei ole. Vuokra-asuntoja on hyvin saatavilla. Oppilai-tosten asuntoloissa on meneillään olevasta peruskor-jauksesta huolimatta jonkin verran tarvetta muuttaaasuntojen tyyppiä soluiksi ja yksiöiksi. Erityislukioi-den asuntopaikkojen tarve on noin 100.

SeinäjokiRyhmä III. Varsinaista uustuotantotarvetta ei näytäolevan. Ammattioppilaitoksen asuntolassa on varsi-nainen peruskorjaustarve sekä tarve muuttaa asun-tolan tyyppiä soluiksi ja yksiöiksi. Ammattikorkea-koulun opiskelijamäärä lienee lievästi kasvamassa.

TampereRyhmä IIc. Väestöennusteen antama asuntopaikko-jen lisäystarve on noin 1 000 paikkaa. Keskustassaja oppilaitosten lähellä sijaitsevista pienasunnoistaon enemmänkin kysyntää. Vuoteen 2030 ulottuvanväestöennusteen perusteella edellä mainittu lasken-nallinen määrä voitaisiin kaksinkertaistaa. Opiskeli-jamäärän oletetaan vielä jonkin verran kasvavan sekä

suomalaisten että ulkomaalaisten osalta. Erityislu-kioiden asuntopaikkojen tarve on noin 250.

TornioRyhmä IIa. Musiikkioppilaitoksen mahdollinen tuloluo tarvetta uudisrakentamiselle, jonka määrä onsuurempi kuin väestönkehitys edellyttäisi; saatujatietoja yhdistelemällä on päädytty noin 75 asunto-paikan lisätarpeeseen. Osassa nykyisistä asuntoloistaon peruskorjaustarvetta sekä tarvetta muuttaa 2hengen huoneita soluiksi ja yksiöiksi. Opiskelija-määrä kasvaa jonkin verran.

TurkuRyhmä IIc. Ammattioppilaitosten opiskelijamäärätkasvavat jonkin verran samoin kuin ulkomaalaistenmäärä kokonaisuudessaan. Turun asuntotilanne onollut jo pitkään parempi kuin muiden isojen kau-punkien sekä määrältään että hintatasoltaan. Pienis-tä ja huokeista yksiöistä keskustassa ja oppilaitostenlähellä on edelleen kysyntää. Väestöennusteen anta-ma lisäystarve on vajaa 400 asuntopaikkaa. Ylioppi-laskyläsäätiön asunnoissa peruskorjaukset päättyvätvuoden 2004 aikana. Oppilaitosten omissa asunto-loissa on tarvetta muuttaa asuntojen tyyppiä. Aura-instituutilla on 10–20 asuntopaikan lisätarve sekäperuskorjaustarve Laitilan toimipisteessä. Erityislu-kioiden asuntopaikkojen tarve on vajaa sata.

VaasaRyhmä III. Varsinaista uustuotantotarvetta ei ole,vaan tarve kohdistuu peruskorjaamiseen. Muutos-korjaaminen aiheuttaa mahdollisesti uustuotanto-tarvetta.

16

Muut II-ryhmänpaikkakunnataakkosjärjestyksessä

AlajärviRyhmä IIa. Paikallisen arvion mukaan oppilaitoksettarvinnevat noin 30 yksiötä osin uustuotantona,osin nykyisten asuntojen muutoskorjauksen kautta.

AnjalankoskiRyhmä IIa. Molemmilla oppilaitospisteillä on yh-teensä noin 40 asuntopaikan lisätarve sekä noin 20aikuisopiskelijoille suunnatun asuntopaikan tarve.Lisäksi nykyisissä asuntopaikoissa on muutoskor-jaustarvetta.

HattulaRyhmä IIa. Lepaan lisätarpeeksi on ilmoitettu 40asuntopaikkaa. Lisäksi nykyisiä asuntopaikkoja ontarpeen muuttaa soluiksi ja yksiöiksi sekä perhe-asunnoiksi.*)

HaukipudasRyhmä IIb. Oppilaitoksen asuntolassa on täydelli-nen peruskorjaus välttämätön. Samalla on tarvemuuttaa 2 hengen huoneita soluiksi ja yksiöiksi.Uudisrakentamistarve, 24 asuntopaikkaa, perustuuoletukselle, jossa 15 % opiskelijoista voisi asua opis-kelija-asunnossa tai asuntolassa.

HyvinkääRyhmä IIb. Kysyntä kohdistuu pieniin asuntoihin.Taulukossa oleva luku 40 perustuu oletukseen, jos-sa 15 % kaikista opiskelijoista voisi asua opiskelija-asunnossa tai asuntolassa.

IlmajokiRyhmä IIa. Etelä-Pohjanmaan opisto tarvitsee 40–70 asuntopaikkaa lisää. Lisäksi 60 asuntopaikassa onperuskorjaustarvetta. Yksiöistä on jatkuvaa kysyntääasuntoloiden ulkopuolella.

JoutsenoRyhmä IIa. Joutsenon opisto tarvitsee 40–60 asun-topaikkaa lisää, osin kansanopiston käyttöön.

Jämsä ja JämsänkoskiRyhmä IIa. Osaan oppilaitosten asuntoloita on tu-lossa peruskorjaus. Asuntoloissa on kuitenkin edel-leen tarve muuttaa niiden tyyppiä. Kummallakinpaikkakunnalla on ilmoitettu uustuotannon tar-peeksi 20–30 asuntopaikkaa/paikkakunta. Jämsän-koskella kunta vuokraa muutamia kaksioita ja kol-miota opiskelijoille yhteisasunnoiksi.

JärvenpääRyhmä IIb. Tuotantotarvetta kuvaava luku perustuuolettamaan, jossa 20 % opiskelijoista voisi asuaopiskelija-asunnossa. Prosenttiluku on korkeampikuin muualla keskisellä Uudellamaalla, koska osanykyisistä asunnoista on vain tiettyjen oppilaitostenkäytössä ja osin erityisluonteisia. Väestönkasvunmyötä myös suurempi tuotantotarveluku on mah-dollinen, sillä yleinenkin kysyntä kohdistuu pieniinasuntoihin.

KankaanpääRyhmä IIa. Kankaanpään opisto tarvitsee opiskelija-määrien kasvaessa noin 40 asuntopaikkaa lisää sekäyksiöinä että perheasuntoina; lisäksi opiston ja am-matti-instituutin nykyisissä asuntoloissa on tarvettamuuttaa asuntojen tyyppiä. Muutoin on jonkinverran kysyntää pienistä asunnoista.

KemiöRyhmä IIa. Paikallisen arvion mukaan tarvitaan lisäänoin 90 asuntopaikkaa, joista osa varattaisiin aikuis-opiskelijoille. Lisäksi on jonkin verran peruskorjaus-ja muutoskorjaustarvetta.

KeravaRyhmä IIb. Erillisiä opiskelija-asuntoja ei nähdätarpeellisina, vaan opiskelijoiden asuminen voidaanhoitaa tavallisen asuntokannan kautta. Kysyntä koh-

*) Lammilla ja Hattulassa sijaitsevat Evon ja Lepaan oppilaitospaikat eivät ole minkään kuntakeskuksen yhteydessä, joten näissä pai-koissa suurin osa opiskelijoista tarvitsee asuntopaikan. Mustialan toimipaikka Tammelassa on taas melko lähellä Forssaa, jolloin tarveei ole yhtä suuri.

17

distuu pieniin asuntoihin. Taulukossa oleva tuotan-totarveluku perustuu olettamaan, jossa 15 % opis-kelijoista voisi asua opiskelija-asunnossa. Väestön-kasvun myötä myös suurempi luku on mahdolli-nen, sillä yleinenkin kysyntä kohdistuu pieniinasuntoihin.

KuortaneRyhmä IIa. Urheilulukio tarvitsee noin 30 asunto-paikkaa viiden vuoden kuluessa. Lisäksi on tarpeenmuuttaa nykyisiä asuntolapaikkoja yksiöiksi ja soluiksi.

LammiRyhmä IIa. Evolle on rakennettu lisää opiskelija-asuntoja vuosien 2001–2002 aikana, minkä jälkeenlähes 90 % opiskelijoista voi asua näissä asunnoissa;muutama asunto olisi vielä tarpeen. Lisäksi on tarvemuuttaa vanhojen asuntojen tyyppiä perheille sopi-vaksi. Lisärakentaminen on mahdollisesti tarpeenopiskelijamäärän kasvaessa.*)

LapuaRyhmä IIa. Kristillinen opisto, jonka opiskelijamää-rät kasvavat, tarvitsee noin 30 yksiötä ja muutamanperheasunnon lähivuosina. Lisäksi on tarve muuttaanykyisten asuntojen tyyppiä yksiöiksi ja soluiksi;tämä koskee myös kaupungin omistamia asuntoja.

LohjaRyhmä IIb. Uudistuotantotarvetta kuvaava luku pe-rustuu oletukseen, jossa 15 % prosenttia opiskeli-joista voisi asua opiskelija-asunnossa tai asuntolassa.Väestönkasvun myötä myös suurempi luku on mah-dollinen, sillä yleinenkin kysyntä kohdistuu pieniinasuntoihin.

NokiaRyhmä IIa. Paikallisen arvion mukaan tarvitaan noin20 asuntopaikkaa; väestönkasvu ennustaa suurem-paakin tarvetta.

NurmijärviRyhmä IIa. Paikallisen arvion mukaan tarvitaan 30asuntopaikka.

PietarsaariRyhmä IIa. Paikallisen arvion mukaan tarvitaan noin20 asuntopaikkaa lisää. Opiskelijamäärä on kuiten-kin hienoisessa kasvussa, joten tarve voi olla suurem-pikin.

PyhäselkäRyhmä II. Edulliset pienasunnot ovat kysyttyjä Jo-ensuussa opiskelevien keskuudessa. Paikkakunnanoman oppilaitoksen asuntolassa on jossain määrintarpeen muuttaa nykyisiä asuntoja soluiksi ja yksi-öiksi. Reijolan taajaman osalta voidaan uustuotan-toa harkita, vaikka väestöennuste ei annakaan siihenaihetta. Uustuotannon määrä on kuitenkin jätettä-vä paikallisesti arvioitavaksi.

TammelaRyhmä IIb. Tarve kohdistuu ensisijaisesti nykyistenasuntopaikkojen korjaamiseen soluiksi, yksiöiksi japerheasunnoiksi. Saatujen vastausten perusteellauustuotantotarvettakin on, mutta väestönkasvuen-nusteen mukaan vain muutaman lisäpaikan verran.Taulukossa oleva luku perustuukin olettamaan, jos-sa 25 % opiskelijoista voisi asua opiskelija-asunnos-sa; tarvetta on sekä kuntakeskuksessa että Mustia-lassa.*)

TammisaariRyhmä IIa. Yrkeinstitutet Sydvästillä on nykyistensuunnitelmien lisäksi tarve noin 60 asuntopaikkaan.

VihtiRyhmä IIa. Opiskelupaikkojen keskittäminen on li-sännyt opiskelija-asumisen tarvetta. Paikallisen arvi-on mukaan tarvitaan 30 asuntopaikkaa lisää.

*) Lammilla ja Hattulassa sijaitsevat Evon ja Lepaan oppilaitospaikat eivät ole minkään kuntakeskuksen yhteydessä, joten näissä pai-koissa suurin osa opiskelijoista tarvitsee asuntopaikan. Mustialan toimipaikka Tammelassa on taas melko lähellä Forssaa, jolloin tarveei ole yhtä suuri.

18

Muut kunnatmaakunnittainpohjoisesta alkaen

Lappi

InariRyhmä IV. Asuntoloiden kahden hengen huoneitaon tarpeen korjata soluiksi ja yksiöiksi. Pienistäasunnoista on jonkin verran kysyntää myös asunto-loiden ulkopuolella.

KemiSaatujen tietojen perusteella varsinaisissa opiskelija-asunnoissa on jonkin verran peruskorjaustarvetta.Asuntolassa on tarpeen muuttaa asuntojen tyyppiä.

KeminmaaRyhmä IV. Opiskelijamäärä kasvaa mutta nykyisetopiskelija-asunnot riittävät.

Kemistä ja Keminmaalta saadut tiedot ovat osit-tain ristiriitaisia, joten tällä alueella suositellaanoman paikallisen selvityksen tekemistä.

KemijärviRyhmä IV. Asuntoloiden kahden hengen huoneitaon tarpeen korjata soluiksi ja yksiöiksi. Pienistäasunnoista on jonkin verran kysyntää myös asunto-loiden ulkopuolella.

KittiläRyhmä IV. Asuntoloiden kahden hengen huoneitaon tarpeen korjata soluiksi ja yksiöiksi. Pienistäasunnoista on jonkin verran kysyntää myös asunto-loiden ulkopuolella.

Pello, Kolari ja MuonioRyhmä IV. Varsinaista uustuotantoa ei tarvita; tar-ve kohdistuu kahden hengen huoneiden muuttami-seen soluiksi ja yksiöiksi.

Simo ja TervolaRyhmä IV. Tervolan asuntola tarvitsee osittaista pe-ruskorjausta. Lisäksi on tarvetta muuttaa asuntoloi-den tyyppiä soluasunnoiksi ja yksiöiksi. Simossa op-pilaitos on vuokrannut asuntoja kunnalta.

SodankyläRyhmä IV. Asuntoloiden kahden hengen huoneitaon tarpeen korjata soluiksi ja yksiöiksi. Pienistäasunnoista on jonkin verran kysyntää myös asunto-loiden ulkopuolella.

YlitornioRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa mahdollises-ti tarve muuttaa kahden hengen huoneita soluiksi jayksiöiksi. Osa asuntoloista on pelkästään kansan-opiston käytössä.

Pohjois-Pohjanmaa

HaapajärviRyhmä IV. Soluasuntoja on tarvetta muuttaa pien-asunnoiksi.

HaapavesiRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa on tarvettakorjata asuntojen tyyppiä soluiksi ja yksiöiksi. Kan-sanopisto tarvitsee mahdollisen koulutuksen lisäyk-sen vuoksi uusia asuntoja.

KalajokiRyhmä IV. Muutamassa opiston asuntopaikassa tar-vitaan peruskorjausta. Lisäksi on tarpeen korjatakahden hengen huoneita soluiksi ja yksiöiksi.

KempeleRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa on tarve kor-jata useamman hengen huoneita soluiksi ja yksiöik-si. Väestöennusteen perusteella myös uustuotantoon mahdollista.

KuusamoRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntoloissa on tarpeenmuutoskorjaus pienasuntojen saamiseksi.

LiminkaRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa on tarvettakorjata asuntojen tyyppiä soluiksi ja yksiöiksi. Väes-töennusteen perusteella myös uustuotanto on mah-dollista.

19

MuhosRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa on tarvettakorjata asuntoja soluiksi ja yksiöiksi. Lisäksi kolmeasuntolaa tarvitsee peruskorjausta.

Nivala ja PyhäjärviRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntoloissa on tarve kor-jata nykyisiä asuntoja pienemmiksi soluiksi ja yk-siöiksi.

OulainenRyhmä III. Opiskelija-asunnoissa on tarve korjatakahden hengen huoneita soluiksi ja yksiöiksi.

PudasjärviRyhmä IV. Kunnan omistamissa asunnoissa on vä-litön peruskorjaustarve; osassa oppilaitoksen asunto-ja myös peruskorjaustarve. Lisäksi molemmissa ontarve muuttaa asuntojen tyyppiä soluasunnoiksi jayksiöiksi.

RaaheRyhmä IV. Osassa opiskelija-asuntoja on peruskor-jaustarve sekä tarve lisätä pienasuntojen määrää.

RuukkiRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa on tarvettakorjata asuntojen tyyppiä soluiksi ja yksiöiksi.

TaivalkoskiRyhmä IV. Asuntoloissa on muutoskorjaus tarpeenpienempien solujen ja yksiöiden saamiseksi.

YlivieskaRyhmä III. Opiskelija-asunnoissa on jonkin verrantarvetta muuttaa soluasuntoja yksiöiksi

Kainuu

KuhmoRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntola tarvitsee sekäperus- että muutoskorjausta.

SotkamoRyhmä IV. Asuntoloissa on jonkin verran sekä pe-ruskorjaus- että muutoskorjaustarvetta.

SuomussalmiRyhmä IV. Asuntoloissa on jonkin verran muutos-korjaustarvetta solujen ja yksiöiden saamiseksi.

VaalaRyhmä IV. Kunta tarjoaa asuntoja oppilaitoksenopiskelijoille; tarve on vuodenajan mukaan 10–20.

Pohjois-Savo

IisalmiRyhmä III. Osassa asuntoloita on peruskorjaustarvesekä tarve muuttaa asuntoja soluasunnoiksi ja yksi-öiksi. Vaikka väestöennuste on negatiivinen, lieneepienimuotoinen uustuotanto mahdollista, sillä pie-nistä asunnoista on jonkin verran kysyntää ja osaasunnoista sijaitsee etäällä oppilaitoksista.

JuankoskiTietoja ei saatu.

KiuruvesiRyhmä IV. Asuntolassa tarvitaan jonkin verran pe-ruskorjausta sekä muutoskorjausta. Asuntolan ja op-pilaitoksen välinen etäisyys on ongelmallinen.

LapinlahtiRyhmä IV. Suurin osa asunnoista tarvitsee peruskor-jausta, osin myös muutoskorjausta soluasuntojen jayksiöiden saamiseksi. Taidelukion tavoitteena on li-sätä oppilasmäärää muista kunnista, joten pieniuustuotanto lienee mahdollista.

LeppävirtaRyhmä IV. Varsinaisia opiskelija-asuntoja tai asun-toloita ei ole, vaan kunta tarjoaa opiskelijoille taval-lisia vuokra-asuntoja. Tässä järjestelyssä ei ole ollutsuuria ongelmia.

SiilinjärviTietoja ei saatu.

SuonenjokiRyhmä IV. Asuntolassa on jonkin verran peruskor-jaus- ja muutoskorjaustarvetta

20

VarkausRyhmä III. Varsinaista uustuotantotarvetta ei ole.Osa asunnoista on tarpeen korjata soluasunnoiksi jayksiöiksi. Yhden asuntolan sijainti on ongelmalli-nen. Kokonaisuutena asuntojen saatavuus on hyvä.

Pohjois-Karjala

IlomantsiRyhmä IV. Asuntoloissa on jonkin verran muutos-korjaustarvetta soluasuntojen ja yksiöiden saami-seksi.

KiteeRyhmä IV. Osa asuntoloista tarvitsee sekä peruskor-jausta että muutoskorjausta soluasuntojen ja yksiöi-den saamiseksi.

LieksaRyhmä IV. Asuntolat on vastikään rakennettu taiperuskorjattu. Vuokra-asuntoja on saatavilla hyvin.

NurmesRyhmä IV. Asuntolassa on jonkin verran sekä perus-korjaus- että muutoskorjaustarvetta.

OutokumpuRyhmä IV. Tarvetta uustuotannolle ei ole. Kaupun-gin vuokrataloyhtiö tarjoaa oppilaitokselle 63 solu-asuntoa; näissä on perusparannustarvetta.

ValtimoRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntoloissa on peruskor-jaustarvetta sekä muutoskorjaustarvetta soluasunto-jen ja yksiöiden saamiseksi.

Etelä-Savo

PieksämäkiRyhmä IV. Uustuotantotarvetta ei ole. Oppilaitos-ten asuntoloissa on osittain peruskorjaustarvettasekä jonkin verran tarvetta muutoskorjauksiin.

Keski-Suomi

PetäjävesiRyhmä IV. Uustuotantotarvetta ei ole. Oppilaitok-sen asuntolassa on jonkin verran korjaustarvetta.

SaarijärviRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntolassa tarvitaanmuutoskorjausta solujen ja yksiöiden saamiseksi.Oppilaitoksen lähellä ei ole vapaiden markkinoidenvuokra-asuntoja, jolloin muutoskorjaus aiheuttaamyös uustuotantotarvetta.

SuolahtiRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntolassa on jonkin ver-ran muutoskorjaustarvetta.

ViitasaariRyhmä IV. Asuntolatyyppisissä asunnoissa on jon-kin verran muutoskorjaustarvetta.

ÄänekoskiRyhmä IV. Uustuotantotarvetta ei ole. Oppilaitok-sen asuntolassa on sekä perus- että muutoskorjaus-tarvetta. Paikkakunnalla on asuntoja runsaasti tyhjil-lään.

Keski-Pohjanmaa

KannusTietoja ei saatu.

KaustinenRyhmä IV. Oppilaitosten asuntoloissa on jonkinverran muutoskorjaustarvetta. Paikkakunnan nuor-ten keskuudessa on pulaa pienistä asunnoista, jotenvähäinen uustuotanto on mahdollista.

KokkolaRyhmä III. Uustuotantotarvetta ja varsinaista perus-korjaustarvetta ei ole, mutta nykyisissä asunnoissa jaasuntoloissa on muutoskorjaustarvetta.

21

KälviäTietoja ei saatu.

PerhoRyhmä IV. Tarve kohdistuu olemassa olevien asun-tojen muutoskorjaukseen yksiöiksi.

ToholampiTietoja ei saatu.

VeteliTietoja ei saatu.

Etelä-Pohjanmaa

JurvaRyhmä IV. Tällä hetkellä tarve kohdistuu nykyistenasuntojen peruskorjaamiseen ja asuntojen tyypinmuuttamiseen. Mikäli opiskelijamäärät kasvat, onuustuotantokin tarpeen.

KauhajokiRyhmä IV. Tarve kohdistuu nykyisten asuntopaik-kojen peruskorjaamiseen ja muuttamiseen yksiöiksija soluiksi.

KauhavaRyhmä IV. Tarvetta uustuotantoon ei ole. Kesällä2003 osaan asuntoja on tulossa peruskorjaus.

LappajärviTietoja ei saatu.

KurikkaRyhmä IV. Tarve kohdistuu nykyisten asuntopaik-kojen muuttamiseen soluiksi ja yksiöiksi.

ÄhtäriRyhmä IV. Tarve kohdistuu nykyisten asuntopaik-kojen peruskorjaukseen ja niiden muuttamiseen yk-siöiksi ja soluiksi.

Pohjanmaa

NärpiöRyhmä IV. Asuntopaikkoja on tulossa 16 lisää ja neovat nykyaikaisia. Tarvetta uustuotantoon ei ole.

UusikaarlepyyRyhmä IV. Korsnäsin asuntopaikoissa on mahdolli-sesti peruskorjaustarvetta. Muutoin on jonkin verrantarvetta korjata nykyisiä asuntoja yksiöiksi. Opiske-lijamäärän kasvaessa uustuotanto saattaa olla tar-peen.

Satakunta

HarjavaltaRyhmä IV. Uustuotantotarvetta ei ole vaan vuokra-asuntoja on liikaakin. Opiskelijoille suunnatuissaasunnoissa on jonkin verran peruskorjaustarvettasekä muutoskorjaustarvetta.

HuittinenTietoja ei saatu.

KokemäkiTietoja ei saatu.

KullaaRyhmä IV. Uustuotantotarvetta ei ole, mutta nykyi-sissä asuntoloissa on tarvetta muuttaa niiden tyyp-piä soluiksi ja yksiöiksi.

NakkilaRyhmä IV. Koulutuksen lisääntyessä opiskelijoillesuunnattuja asuntoja tarvitaan lisää; tarve tulee kui-tenkin jättää paikallisesti määriteltäväksi. Oppilai-toksen yhteydessä on tarkoitukseen sopivia muutos-korjausmahdollisuuksia.

RaumaRyhmä IV. Saatujen tietojen mukaan pienistä asun-noista on kysyntää.

UlvilaTietoja ei saatu.

22

Pirkanmaa

HämeenkyröRyhmä IV. Oppilaitos vuokraa kunnalta 26 asunto-paikkaa. Uustuotantotarvetta ei ole, vaan tarve koh-distuu nykyisten asuntojen korjaamiseen soluiksi jayksiöiksi. Osaran toimipisteessä on jonkin verranuustuotantotarvetta sekä tarvetta muuttaa asuntojentyyppiä.

IkaalinenTietoja ei saatu.

KangasalaRyhmä IV. Vaikka varsinaisia asuntopaikkoja on hy-vin vähän, ei erillisistä opiskelija-asunnoista ole ky-syntää.

KihniöRyhmä IV. Oppilaitoksen asuntola tarvitsee perus-korjausta sekä muutoskorjausta soluasuntojen ja yk-siöiden saamiseksi.

LempääläRyhmä IV. Varsinaisia opiskelija-asuntoja ei ole,vaan oppilaitoksen entisessä asuntolassa toimii yksi-tyinen yrittäjä. Asuntola on kuitenkin ilmeisen va-jaakäyttöinen, joten sen korjaaminen soluiksi ja yk-siöiksi on tarpeen. Väestönkasvun takia uustuotan-to on myös mahdollista, mutta se tulee jättää pai-kallisesti harkittavaksi.

LuopioinenTietoja ei saatu.

MänttäTietoja ei saatu.

OrivesiTietoja ei saatu.

ParkanoRyhmä IV. Oppilaitos vuokraa 6 asuntoa kaupungilta.

RuovesiTietoja ei saatu.

VammalaRyhmä IV. Nykyisten asuntoloiden perus- ja muu-toskorjaus on tarpeen. Opiskelijamäärä kasvaneejonkin verran.

ValkeakoskiTietoja ei saatu.

VirratTietoja ei saatu.

Varsinais-Suomi

HalikkoRyhmä IV. Nykyisten asuntopaikkojen muutoskor-jaus soluasunnoiksi ja yksiöiksi on tarpeen.

KaarinaRyhmä IV. Opiskelijamäärä pysynee ennallaan. Tar-vetta varsinaiseen uustuotantoon ei ole.

Loimaa ja Loimaan kuntaRyhmä IV. Opiskelijoille tarkoitettuja asuntopaik-koja on molemmilla paikkakunnilla yhteensä noin30; lisäksi on käytössä muutamia suurempia asun-toja. Väestömäärän vähetessä tarvetta uustuotantoonei ole.

MynämäkiRyhmä IV. Tarve kohdistuu toisen asuntolan perus-korjaukseen sekä molempien asuntoloiden muutta-miseen soluiksi ja yksiöiksi.

NaantaliRyhmä IV. Asuntopaikkoja on tämän hetken tietä-myksen mukaan tarpeeksi. Opiskelijamäärä on kas-vamassa jonkin verran.

PaimioTietoja ei saatu.

ParainenTietoja ei saatu.

23

PiikkiöTietoja ei saatu.

RaisioRyhmä IV. Opiskelijoilla on ollut käytössään vaih-televa määrä soluasumiseen tarkoitettuja kaksioita jakolmioita; kysynnän vähyyden vuoksi niitä on otet-tu muuhun käyttöön. Pienistä asunnoista on kysyn-tää, mutta pelkästään opiskelijoille suunnatulle tuo-tannolle ei ole tarvetta. Opiskelijamäärä on kasva-massa jonkin verran.

SaloRyhmä IV. Nykyisten asuntoloiden muutoskorjaussoluasunnoiksi ja yksiöiksi on tarpeen. Opiskelija-määrän ja väestön lisääntyessä myös uustuotanto onmahdollista. Yhden asuntolan sijainti oppilaitoksiinnähden on ongelmallinen.

UusikaupunkiRyhmä IV. Pienistä asunnoista on pulaa, joten uus-tuotantoa voidaan harkita.

Kanta-Häme

ForssaRyhmä IV. Suunnitteilla on yhden kerrostalon kor-jaaminen opiskelija-asunnoiksi. Muutoin tarve koh-distuu nykyisten soluasuntojen muutoskorjaukseen.

JanakkalaRyhmä IV. Oppilaitoksen erityisluonteen vuoksi tar-ve kohdistuu nykyisten asuntopaikkojen muuttami-seen yksiöiksi ja opiskelijoiden tarpeet paremminhuomioon ottavaksi.

RiihimäkiRyhmä IV. Olemassa olevien asuntopaikkojen muu-toskorjauksen lainanhaku on menossa. Ryhmittelyon kuitenkin epäselvä saatujen tietojen vähäisyydenvuoksi.

YpäjäRyhmä IV. Nykyisten asuntolapaikkojen muutos-korjaus soluiksi ja yksiöiksi on tarpeen.

Päijät-Häme

HeinolaRyhmä IV. Varsinaista uustuotantotarvetta ei ole,vaan tarve kohdistuu nykyisten asuntopaikkojenmuutoskorjaamiseen yksiöiksi ja soluiksi. Muutok-sista aiheutuva uustuotantotarve tulee harkita paikal-lisesti.

LahtiSaatujen tietojen mukaan nykyiset asunnot kaipaa-vat korjausta.

NastolaRyhmä IV. Saatujen tietojen mukaan tarve kohdis-tuu nykyisten asuntolapaikkojen korjaamiseen Paju-lahden liikuntakeskuksessa. Kunnalla ei ole varsinai-sia opiskelija-asuntoja, vaan opiskelijat voivat vuok-rata tavallisia aravavuokra-asuntoja.

Kymenlaakso

ElimäkiRyhmä IV. Tarve kohdistuu vajaakysyntäisten solu-asuntojen muutoskorjaamiseen.

HaminaRyhmä IV. Tarve kohdistuu nykyisten asuntojenmuutoskorjaamiseen.

KouvolaRyhmä IV. Nykyisten soluasuntojen muutoskorjauson tarpeen, samoin mahdollisesti vähäinen uustuotantopitkämatkaisten opiskelijoiden määrän kasvaessa.Yhdessä asuntolassa on muutoskorjaus meneillään.

KuusankoskiRyhmä IV. Tarve kohdistuu vajaakysyntäisten solu-asuntojen muutoskorjaamiseen.

VirolahtiRyhmä IV. Tällä hetkellä tarve kohdistuu 66 asun-topaikan pikaiseen peruskorjaukseen. Opiskelija-määrän kasvaessa tarvetta saattaa olla myös uustuo-tantoon.

24

Etelä-Karjala

ImatraRyhmä IV. Varsinaista uustuotantotarvetta ei ole,vaan tarve kohdistuu soluasuntojen muuttamiseenyksiöiksi.

ParikkalaTietoja ei saatu.

RuokolahtiTietoja ei saatu.

Itä-Uusimaa

AskolaTietoja ei saatu.

LoviisaRyhmä IV. Varsinaisia opiskelija-asuntoja ei ole,vaan kaupunki on varannut muutamia asuntojaopiskelijoille.

PorvooTietoja ei saatu.

Uusimaa

KarjaaRyhmä IV. Tarve kohdistuu nykyisten asuntolapaik-kojen korjaamiseen.

MäntsäläTietoja ei saatu.

SammattiRyhmä IV. Tarve kohdistuu olemassa olevien asun-topaikkojen muutoskorjaamiseen.

TuusulaTietoja ei saatu.

25

Taulukot uustuotanto-ja peruskorjaustarpeestavuosina 2003–2012

Asuntopaikkojen (AP) ja asuntojen (AS) välillä onkäytetty muuntokerrointa 1,7 eli jokaisessa asun-nossa on laskettu asuvan 1,7 henkilöä. Uustuotan-totarpeen yhteensä -sarakkeessa on annettu vaihte-luvälien keskiarvojen summa.

Suurimmat kaupungit

Opis- Asuntopaikat Uustuotanto- Peruskorjaus-kelijat % opis- tarve tarve

Ryhmä 2001 kelijoista AP AS AP AS

Pääkaupunkiseutu I 97 996 20 729 21,2 5 900–13 500 3 470–7 940 2 305Hämeenlinna IIac 4 768 1 133 23,8 110 65 0Joensuu I Ic 10 509 3 465 33,0 400–600 235–350 400Jyväskylä I Ic 21 514 5 895 27,4 250–350 150–205 1 100Kajaani I I I 3 831 993 25,9 0 0 120Kotka I I I 3 954 836 21,1 0 0 116Kuopio I Ic 13 068 4 639 35,5 750–1 250 440–735 500Lahti * 7 168 * * * * 700Lappeenranta I Ic 7 844 3 047 38,8 750–1 250 440–735 500Mikkeli IIa 4 753 1 160 24,4 200 120 183 93Oulu I Ic 24 300 5 900 24,3 600 350 * *Pori I Ib 5 900 928 15,7 225–275 135–160 66Rovaniemi I I I 8 284 2 950 35,6 0 0 85Savonlinna IV 3 291 1 557 47,3 0 0 203 132Seinäjoki I I I 4 121 1 271 30,8 0 0 88Tampere I Ic 34 468 10 186 29,6 750–250 440–735 1 607Tornio IIa 2 065 625 47,3 50–100 30–60 0Turku I Ic 30 594 6 711 21,9 300–500 180–300 0Vaasa I I I 13 394 3 966 29,6 0 0 500

Yhteensä 15 135 8 900 8 312

Yhteenvetotiedot on laskettu asuntotuotantotarpeiden vaihteluvälien keskiarvoista.Ryhmä - paikkakuntien ryhmittelyssä käytetty luokittelu (katso sivu 11)Opiskelijat 2001 - paikkakunnan oppilaitoksissa vuoden 2001 lopussa olevat opiskelijatAsuntopaikat - tiedossa oleva opiskelijoiden käytössä olevien asuntopaikkojen määrä paikkakunnalla maaliskuussa 2003

(varsinaiset opiskelija-asunnot ja asuntolat)% - edellisten suhde eli opiskelija-asunnoissa tai asuntoloissa asuvien suhteellinen osuus paikkakunnalla* -tietoja ei ole saatu, tuotantotarvetta ei voitu arvioida

-Oulun tiedot perustuvat Oulussa tehtyyn opiskelija-asumista koskevaan selvitykseen.3

3 FM Outi Kerätär: "Siisti solu Syyninmaalla - opiskelija-asuminen Oulussa" Oulun kaupungin tekninen keskus 28.11.2002, 36 s.url<http://www.ouka.fi/tekninen/pinnalla/opiskelija-asuminen.pdf>

26

Muut II-ryhmän paikkakunnat

Mikäli peruskorjaustarvetta ei ole ilmoitettu, sisältyy se erilliseen asuntoloihin liittyvään korjaustarpeeseen,joka on ilmoitettu erillisessä taulukossa.

Ryhmä Opiske- Asuntopaikat Uustuotanto- Peruskorjaus-

lijat % opis- tarve tarve

2001 kelijoista AP AS AP AS

Alajärvi IIa 361 158 43,8 30 30 66 33

Anjalankoski IIa 342 60 17,5 60 36

Hattula IIa 381 310 81,4 40 24

Haukipudas IIb 645 54 8,4 42 24 0 0

Hyvinkää IIb 2 293 305 13,3 40 24 0 0

Ilmajoki IIa 604 300 49,7 40–70 24–42 60 30

Jämsä IIa 499 136 27,3 20–30 12–18

Jämsänkoski IIa 865 338 39,1 20–30 12–18

Järvenpää IIb 2 155 290 13,5 150 88

Kankaanpää IIa 1 042 192 18,4 40 24 6 6

Kemiö IIa 97 100 103,1 90 53 16 8

Kerava IIb 1 383 50 3,6 160 93 0 0

Kuortane IIa 151 120 79,5 30 30 56 28

Lammi IIa 167 147 88,0 10 6

Lapua IIa 763 201 26,3 40 33 24 12

Lohja IIb 1 859 135 7,3 150 88 90 45

Maarianhamina IIb 878 0 130 76

Nurmijärvi I Ib 254 0 30 18 0 0

Nokia IIa 215 0 20 12 0 0

Pietarsaari IIa 1 408 216 15,3 20 12 0 0

Pyhäselkä I I 163 100 61,3 paikallinen arvio 0 0

Tammela IIb 457 77 16,8 40 24

Tammisaari IIa 942 80 8,5 60 36 0 0Vihti IIa 512 35 6,8 30 22

Yhteensä 1 317 816 318 162

Yhteenvetotiedot on laskettu asuntotuotantotarpeiden vaihteluvälien keskiarvoista.Ryhmä - paikkakuntien ryhmittelyssä käytetty luokittelu (katso sivu 11)Opiskelijat 2001 - paikkakunnan oppilaitoksissa vuoden 2001 lopussa olevat opiskelijatAsuntopaikat - tiedossa oleva opiskelijoiden käytössä olevien asuntopaikkojen määrä paikkakunnalla

maaliskuussa 2003 (varsinaiset opiskelija-asunnot ja asuntolat)% - edellisten suhde eli opiskelija-asunnoissa tai asuntoloissa asuvien suhteellinen osuus paikkakunnalla

27

Liite 1

Opiskelijakyselyn tuloksia

Yleistä

Tutkimuksen aikana toteutettiin ammattikorkea-koulu- ja yliopisto-opiskelijoille Internet-kyselyheidän nykyisestä asumisestaan ja siitä kuinka hehaluaisivat asua. Kyselyssä oli mukana seuraavienpaikkakuntien opiskelijoita: Rovaniemi, Kuopio,Joensuu, Lappeenranta, Jyväskylä, Vaasa, Tampere,Turku ja keskinen Uusimaa (Hyvinkää, Järvenpää,Kerava ja Tuusula). Vastauksissa paikkakuntienväliset erot eivät ole merkittäviä; ne johtuvat lähinnävastausten absoluuttisen määrän pienuudestajoillakin paikkakunnilla.

Kysely kohdistettiin mukana olleiden oppilaitos-ten opiskelijoista satunnaisesti valitulle noin 2 %;vastauksia saatiin yhteensä 462 kappaletta(40,7 %). Vastaajista 22 % oli ammattikorkea-kouluopiskelijoita ja 78 % yliopisto-opiskelijoita.

Tämänhetkinen asuminen

Vastaajien tämänhetkisen asunnon tyyppi jakautuuseuraavasti:

Kaksio 29,4 %

Yksiö 27,9 %

Solu 15,6 %

Osa asunnosta/talosta 10,4 %

Kolmio 7,1 %

Muu 6,7 %

Kohta osa asunnosta/talosta tarkoittaa ali- tai yhteis-vuokrausta. Kohdassa muu annetut maininnat oli-vat lähinnä omakotitaloja sekä muutamia neliöitä javiisiöitä.

Nykyisen asunnon hallintamuoto jakautuu seu-raavasti:

Opiskelija-asunto 33,8 %

Vapaiden markkinoiden vuokra-asunto 28,1 %

Oma omistus- tai osaomistusasunto 9,5 %

Kimppakämppä/yhteisvuokraus 9,1 %

Kaupungin vuokra-asunto 9,1 %

Vanhempien tai sukulaisten asunto 4,5 %

Muu 2,4 %

Lisäksi yhdeksän vastaajaa asuu vanhempien taisukulaisten luona ja kaksi vastaajaa oppilaitoksenasuntolassa. Kohdassa muu oli mainintoja puolisonomistusasunnoista ja yksityisten yhtiöiden vuokra-asunnoista. Asumisesta maksetaan keskimäärin 298euroa kuukaudessa. Opiskelija-asunnoissa vastaavaluku on 264 euroa.

Nykyisestä asunnosta sopiva keskimääräinenmaksu olisi 268 euroa kuukaudessa; opiskelija-asun-noissa 228 euroa kuukaudessa.

28

Tyytyväisyys asumiseen

Kaikkien vastaajien kesken tyytyväisyys nykyiseenasumiseen jakautuu seuraavasti:

Erittäin tyytyväinen 30,4 %

Suhteellisen tyytyväinen 48,5 %

Ei tyytyväinen/ei tyytymätön 15,4 %

Suhteellisen tyytymätön 4,1 %

Erittäin tyytymätön 1,6 %

Tyytyväisyyttä perusteltiin kaikkein eniten sopivallasijainnilla, asumisen edullisuudella ja asunnonhyvällä kunnolla. Sijainnin kohdalla korostui ensi-sijaisesti oppilaitoksen läheisyys ja toissijaisesti etäi-syys keskustaan. Muita perusteluja olivat nettiyh-teys ja mukavat kämppäkaverit.

Tyytymättömyyttä aiheutti eniten asuntojenkunto ja asumisen kalleus. Toissijaisia tyytymättö-myyden syitä olivat etäisyys oppilaitokseen ja kes-kustaan sekä soluasumisen toimimattomuus.

Haluttu asuminen

Sopiva asuntotyyppi tämänhetkisessä elämäntilan-teessa olisi:

Solu 7,4 %

Ali/yhteisvuokraus 7,1 %

Yksiö 33,5 %

Kaksio 31,8 %

Kolmio 2,1 %

Muu 5,8 %

Kohdassa muu oli eniten mainintoja omakotitalois-ta ja kolmiota suuremmista asunnoista. Lisäksi yksivastaaja piti sopivana asuntotyyppinä 2-hengenhuonetta.

Sopiva asunnon hallintamuoto tällä hetkellä olisi:

Opiskelija-asunto 43,4 %

Vapaiden markkinoiden vuokra-asunto 18,9 %

Oma omistus- tai osaomistusasunto 17,4 %

Kimppakämppä/yhteisvuokraus 7,6 %

Kaupungin vuokra-asunto 6,9 %

Vanhempien tai sukulaisten

omistama asunto 5,1 %

Vanhempien tai sukulaisten luona 0,7 %

Asumiseenliittyviä tekijöitä

Erilaisten asunnon valintaan liittyvien tekijöidenkeskinäinen tärkeys on esitetty sivun 30 taulukossa(taulukko 1). Tärkeimpänä tekijänä pidetään ehdot-tomasti asumisen hintaa; sitä pitää erittäin tärkeänälähes kaksi kolmasosaa vastaajista ja melko tärkeänäyli 27 %:ia. Myös annetuissa vapaissa kommenteis-sa eniten mainintoja on asumisen kalleudesta. Erit-täin tärkeänä tai melko tärkeänä asunnonvalintakri-teerinä etäisyyttä oppilaitokseen piti 73,0 %:ia vas-taajista ja etäisyyttä keskustaan 60 %:ia.

Asunnon kuntoa pitää erittäin tärkeänä tai melkotärkeänä 78,3%:ia vastaajista. Kohdassa 'muu teki-jä' oli eniten mainintoja ympäristön rauhallisuudes-ta, omasta saunasta, harrastus- ja ulkoilumahdolli-suuksista ja sopivista naapureista.

Toisessa taulukossa (taulukko 2) on lista opiske-lija-asumisessa kehittämistä vaativista tekijöistä.Tässäkin kohdassa korostuu asumisen hinta: lähes70 % vastaajista pitää opintotuen ja asumislisänmäärää riittämättömänä. Lisäksi noin puolet vastaa-jista mainitsevat seuraavat kehittämistä vaativat teki-jät: asumisen hinta, asuntojen määrä, asunnon saa-tavuus sekä äänieristys. Asuntojen varustetason jaliikenneyhteyksien parantamisen näkee tarpeellisek-si vain reilu 10 % vastaajista.

Vastaajista 284 eli 61,4 % ei asu opiskelija-asun-nossa; tästä määrästä 11,9 % ei haluaisi asua opis-kelija-asunnossa lainkaan, 27,5 % ei mielelläänasuisi opiskelija-asunnossa, 29,6 % voisi asua opis-kelija-asunnossa, 13,4 % asuisi mielellään opiskeli-ja-asunnossa ja 17,6 %:lle asialla ei ole merkitystä.

Kyselyyn vastanneista 22,7 %:lla on alle yhdenkilometrin matka asunnolta oppilaitokseen;49,5 %:lla matka on 1–4 kilometriä, 12,5 %:lla 5–9 kilometriä, 4,8 %:lla 10–19 kilometriä ja10,5 %:lla 20 kilometriä tai enemmän.

29

Kuvaavia kommentteja

"Kämppiksiä tällä hetkellä vain yksi, joten saaolla rauhassa. Viimeiset kämppikset normaalejaja jopa mukavia. Vuokra pieni."

"[Paikkakunnalta X] löytyy hyviä opiskelija-asuntoja myös pariskunnille, joten on ihan okvaihtoehto. Hinta vain saattaa olla kovempikuin vapailla markkinoilla."

"Opintotuki ja asumislisä on suhteessavuokratasoon aivan liian alhaisia, asialliseenasumiseen ei päätoimisella opiskelijalla olevaraa jollei nosta opintolainaa tai käy töissä.Kumpikaan vaihtoehdoista ei saisi mielestäniolla välttämättömyys opiskelijalle."

"Olen tällä hetkellä asumiseeni tyytyväinen.Vuokrastahan ja äänieristyksestä aina voivalittaa, mutta eivät ne juuri ole valittamisenaiheita. Tärkeä tekijä tyytyväisyyteen onlähellä sijaitsevat lenkkipolut/metsä.Sijainti keskustan ulkopuolella voi ollamyös etu: tuleepahan pyöräiltyä koululle!"

"Sitten vasta [asuisi opiskelija-asunnossa] jos rahat loppuisivat ja vaimo jättäisi..."

30

Taulukko 1. Eri tekijöiden tärkeys asuntoa haettaessa.

Taulukko 2. Opiskelija-asumisessa kehittämistä vaativat tekijät.

2,4%

69,5%

12,3%

52,2%

21,0%

52,2%

12,8%

21,4%

31,6%

55,8%

46,5%

37,2%

mikä muu/mitkä muut?

opintotuki ja asumislisä

varustetaso

asunnon saanti

asuinympäristö

äänieristys

liikenneyhteydet

asuntojen koko

asuntojen sijainti

asuntojen määrä

asuntojen hinta

asuntojen kunto

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

ystävät samalla alueella

alueen palvelut

etäisyys keskustaan

kiinteä nettiyhteys

liikenneyhteydet

asunnon koko

ympäristö yleensä

etäisyys oppilaitokseen

asunnon kunto

hinta

erittäin tärkeä melko tärkeä vaikuttaa jonkin verran ei kovinkaan tärkeä ei lainkaan tärkeä

31

Liite 2

Asuntoloihin kohdistuva muutoskorjaus- ja peruskorjaustarve

Kempele 78Kihniö 30Kitee 65Kittilä 35Kiuruvesi 22Kokkola 40Kotka 25Kouvola 100Kuhmo 44Kullaa 30Kuopio 88Kuortane 6Kuusamo 55Kuusankoski 38Lammi 25Lapinlahti 8Lapua 20Liminka 17Lohja 11Muhos 83Muonio 10Mynämäki 6Nivala 28Nurmes 45Oulainen 53Outokumpu 63Perho 19Pieksämäki 107Pudasjärvi 17Pyhäjärvi 5Pyhäselkä 50

Alajärvi 23Anjalankoski 15Elimäki 10Forssa 63Haapajärvi 31Haapavesi 82Halikko 11Hamina 25Harjavalta 16Hattula 78Haukipudas 27Heinola 20Hämeenlinna 40Iisalmi 125Ilmajoki 60Ilomantsi 10Inari 32Janakkala 72Joensuu 40Jurva 32Jyväskylä 58Jämsä 34Jämsänkoski 60Järvenpää 30Kajaani 86Kalajoki 22Kankaanpää 38Karjaa 20Kauhajoki 40Kemi 50Kemiö 21

Raahe 76Riihimäki 62Rovaniemi 296Ruukki 16

Saarijärvi 13

Salo 36

Sammatti 11

Savonlinna 60

Seinäjoki 31

Simo 5

Sodankylä 45

Sotkamo 52

Suolahti 46

Suomussalmi 49

Taivalkoski 53

Tammela 19

Tervola 33

Tornio 50

Turku 30

Uusikaarlepyy 7

Valtimo 50

Varkaus 63

Vihti 9

Viitasaari 11

Ylivieska 50

Ypäjä 91

Äänekoski 23

Yhteensä 3 751

Edellä esitetyn lisäksi on kyselyssä tullut esiin oppi-laitosten yhteydessä oleviin oppilasasuntoloihinkohdistuvaa peruskorjaustarvetta. Asuntoloita eilueta varsinaisiin opiskelija-asuntoihin kuuluviksi.

Lihavoidut luvut ja luku nolla edustavat tarkastiilmoitettuja lukua. Tarkemman tiedon puuttuessaluku on laskettu niin, että puolella asuntopaikoistaoletetaan olevan korjaustarvetta.

Peruskorjaustarve asuntoloissa, asuntoa

Julkaisumyynti:YliopistopainoPL 4 (Vuorikatu 3)00014 Helsingin Yliopistopuhelin (09) 7010 2369faksi (09) 7010 2374books@yopaino.helsinki.fiwww.yliopistopaino.helsinki.fi

ISBN 952-442-528-9 (nid.)ISBN 952-442-550-5 (PDF)ISSN 1458-8110

Opetusministeriön julkaisuja 2003:33