2004 varusmiehestä opiskelijaksi

Opetusministeriö

Undervisningsministeriet

Varusmiehestä opiskelijaksiSelvitys varusmiespalveluksen vaikutuksistakorkeakouluopintojen aloittamiseen ja jatkamiseen

Opetusministeriön julkaisuja 2004:28 Elina Laaksonen

Julkaisumyynti / Bokförsäljning

Yliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitet

puhelin / telefon (09) 7010 2363

faksi / fax (09) 7010 2374

[email protected]

www.yliopistopaino.helsinki.fi

ISBN 952-442-812-1 (nid.)ISBN 952-442-813-X (PDF)ISSN 1458-8110

PUOLUSTUSMINISTERIÖ


Opetusministeriön julkaisuja 2004:28

Elina Laaksonen

Opetusministeriö • Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto • 2004

Undervisningsministeriet • Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen • 2004

Opetusministeriö / Undervisningsministeriet

Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto / Utbildnings- och forskningspolitiska avdelningen

Meritullinkatu / Sjötullsgatan 10

PL / PB 29, 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet

http://www.minedu.fi

http://www.minedu.fi/julkaisut/index.fi

Taitto / Ombrytning: Teija Metsänperä, opetusministeriö / undervisningsministeriet

Kannen kuva / Pärmbild: SA-kuva

Yliopistopaino / Universitetstryckeriet, 2004

ISBN 952-442-812-1 (nid./htf)

ISBN 952-442-813-X (PDF)

ISSN 1458-8110

Opetusministeriön julkaisuja / Undervisningsministeriets publikationer 2004:28

Tiivistelmä

Tässä selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden ja varusmiesten kokemuksiavarusmiespalveluksen vaikutuksista korkeakouluopintojen aloittamiseen ja jatkamiseen.Selvityksen aihe liittyy ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisten korkeakouluopiskelijoidenopintojen pitkittymisestä. Selvitys liittyy myös keskusteluun varusmiespalvelukseen kuuluvi-en opintojen hyväksilukemisesta korkeakouluopintoihin sekä tavoitteisiin varusmies-palveluksen oppisisältöjen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta suomalaisen koulutus-järjestelmän kanssa.

Selvityksen pääaineistona on korkeakouluopiskelijoille tehty internetkysely varusmies-palveluksen ja opintojen yhteensovittamisesta. Kyselyn kohdejoukkona olivat yliopistoissaalempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa ja ammattikorkeakouluissa nuorten koulutuksessaperustutkintoa suorittavat alle 34-vuotiaat miesopiskelijat, jotka olivat suorittaneetvarusmiespalveluksensa vuosina 1999–2003. Vastaajia oli yhteensä 2 242 ja vastausprosenttioli 50 %. Kyselyllä selvitettiin erityisesti varusmiespalveluksen vaikutuksia korkeakouluopin-toihin palaamiseen ja opintojen jatkamiseen palveluksen jälkeen. Kyselyä täydentämään teh-tiin viisi ryhmähaastattelua varusmiespalveluksessa oleville vuoden 2003 ylioppilaille. Haas-tatteluilla pyrittiin samaan lisätietoa varusmiespalveluksen vaikutuksista korkeakouluopintoi-hin hakeutumiseen.

Palveluksen aikana tapahtuvan opintoihin hakeutumisen pääongelmaksi osoittautuivalintakokeisiin valmistautumisen koettu hankaluus ja raskaus. Opintojen jatkamisessakeskeisiksi osoittautuivat palveluksen ajoittumisesta aiheutuvat ongelmat: kesken lukukaudenkotiutuvat kokevat muita enemmän vaikeuksia niin sopiville kursseille pääsyssä, ohjauksen saa-misessa kuin toimeentuloasioissakin. Opintoihin voi saapumis- ja kotiutumisajankohdista joh-tuen aiheutua selvästi varsinaista palvelusaikaa pidempi katkos. Lisäksi opintojen etenemistävoivat hidastaa palveluksen jälkeiset ongelmat otteen saamisessa opinnoista. Hyväksilukemis-ta koskevat tulokset osoittavat, että opiskelijat tuntevat hyväksilukemisen käytäntöjä heikostieikä hyväksilukeminen ole kovin yleistä.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että korkeakouluopintoihin hakeutumista voitaisiinhelpottaa valintakoejärjestelyjen kehittämisellä, valintakokeisiin valmistautumista ja osallistu-mista helpottavilla järjestelyillä puolustusvoimissa sekä paremmalla palveluksen aikaisella oh-jauksella ja tiedotuksella. Opintoihin palaamisen ongelmia voitaisiin lievittää korkeakouluissaennen palvelusta ja sen jälkeen tapahtuvalla ohjauksella, opintojärjestelyjen kehittämisellä sekäopiskelukykyä ja -taitoja ylläpitävällä toiminnalla palveluksen aikana.

Sammandrag

I redogörelsen granskas högskolestuderandes och beväringars erfarenheter av vilka verkningarbeväringstjänsten har på möjligheterna att inleda studier och fortsätta dem. Ämnet anslutersig till den aktuella diskussionen om finländska studerandes utdragna studietider. Utrednin-gen hänför sig också till diskussionen om tillgodoräknande av beväringstjänststudier i högsko-lestudierna samt till målen för hur studieinnehållen i beväringstjänsten kunde utvecklas ochsamordnas med det finska utbildningssystemet.

Utredningen bygger huvudsakligen på ett material som samlats in genom en enkät på in-ternet om samordningen av beväringstjänst och studier. Målgruppen bestod av manliga stu-derande under 34 år som höll på att avlägga högre eller lägre högskoleexamen vid ett univer-sitet eller grundexamen inom ungdomsutbildningen vid en yrkeshögskola och som avtjänat sinbeväringstjänst 1999–2003. Enkäten besvarades av 2 242 personer och svarsprocenten var 50%. Främst utreddes beväringstjänstens verkningar på återgången till högskolestudier och åte-rupptagandet av studierna efter tjänstgöringen. Som en komplettering till enkäten gjordes femgruppintervjuer med personer som blivit student 2003 och nu avtjänade sin beväringstjänst.Genom intervjuerna ville man få ytterligare information om vilka verkningar beväringstjäns-ten har på benägenheten att söka till högskolestudier.

Det största problemet med att söka till studier under beväringstiden visade sig vara upp-levda svårigheter och besvär med förberedelserna inför urvalsproven. När studierna återupp-togs visade sig det centrala vara problem till följd av tjänstgöringstiden: studerande som hem-förlovas mitt under en termin upplever mer svårigheter än andra såväl när det gäller tillträdetill lämpliga kurser och tillgång till handledning som försörjningsfrågor. På grund av ankomst-och hemförlovningstidpunkterna kan avbrottet i studierna bli klart längre än den egentligatjänstgöringstiden. Framstegen i studierna kan dessutom bli långsammare till följd av prob-lem med att få grepp om studierna efter beväringstiden. De resultat som gäller tillgodoräk-nande visar att de studerande känner dåligt till procedurerna vid tillgodoräknande och att till-godoräknande inte är särskilt allmänt.

Man kan utifrån resultaten konstatera att ansökningen till högskolestudier kunde under-lättas genom utveckling av antagningssystemet, genom sådana arrangemang inom försvarsmak-ten som underlättar förberedelserna för och deltagandet i urvalsprov samt genom bättre hand-ledning och information under tjänstgöringstiden. Problemen med återgången till studierkunde lindras genom handledning i högskolorna både före och efter tjänstgöringen, utveck-ling av studiearrangemangen samt verksamhet som upprätthåller studieförmågan och -tekni-ken under beväringstiden.

Summary

This report deals with the experiences gained by university students and conscripts as to theeffects of the conscript service on the beginning and continuation of academic studies. Thisis linked to the current debate that Finnish university students take too long to complete theirstudies. The report contributes to the discussion about giving credits to university studentsfor the studies included in the conscript service and the goals to develop and integrate thesestudies into the Finnish educational system.

A questionnaire to university students provided the core material for the report. Thequestionnaire targeted under 34-year-old male students who study for a lower or higherdegree at a university or a polytechnic and who have started their conscript service between1999 and 2003. Fifty per cent of those targeted responded, with a total of 2 242 respondents.The questionnaire focused on the effects of the conscript service on returning to university andcontinuing one's studies after military service. The questionnaire was supplemented with fivegroup interviews of conscripts who had matriculated in 2003. The aim of the interviews wasto gain additional information about the effects of the conscript service on those aiming tostart academic studies.

Getting prepared for entrance examinations during the conscript service proved to bedifficult as this was found to be hard and demanding. The timing of the service was the keyproblem affecting one's effort to continue studies: those who were disbanded in the middleof a term experienced various kinds of difficulty more often than others – for exampledifficulties in being accepted on suitable courses, receiving tutoring and coping financially.Due to the dates of entering and leaving service, a student may face a gap longer than the ac-tual service time. In addition, student's problems with getting a grip of his studies may ham-per the student's progress in studies. The findings also show that students are not familiarwith the practice to get credits for the conscript service and, consequently, this is not com-monly applied.

On the basis of the findings it can be concluded that entrance examination arrangementsshould be developed, the defence forces should make it easier for applicants to prepare for andparticipate in entrance examinations, and guidance and information during service should beimproved. Problems that occur when students return to academic studies could be reducedin universities by providing guidance before and after service, developing study arrangements,

and maintaining the capacity and skills to study while in service.

Suomalaisilla nuorilla miehillä varusmiespalvelus liittyy samaan elämänvaiheeseen korkea-kouluopintojen ja niihin hakeutumisen kanssa. Varusmiespalvelus saattaa hidastaa opinto-jen etenemistä ja vaikeuttaa niihin hakeutumista. Varusmiespalveluksen ja korkeakoulu-opintojen yhteensovittamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista tarvitaan tietoa kehitettäessäentistä toimivampaa koulutuksellista kokonaisuutta.

Tämän selvityksen ovat Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otukselta tilanneet opetus-ministeriö ja puolustusministeriö. Selvityshanke käynnistettiin silloisen puolustusministeriMatti Vanhasen aloitteesta. Puolustusministeriön tavoitteena oli saada tietoa asevelvollisuu-den vaikutuksista suomalaisten nuorten miesten opintojen aloittamiseen ja suorittamiseen.Lisäksi haluttiin selvittää millaisia ongelmia ja etuja varusmiespalveluksen suorittamisestaseuraa asevelvollisille. Myös opintojen hyväksilukemisen käytäntöjen laajuudesta haluttiinajankohtaista tietoa opiskelijoilta. Opetusministeriössä nähtiin tarpeellisena selvittää varus-miespalveluksen ja korkeakouluopintojen välisiä suhteita sekä kartoittaa opintoihin sijoit-tumista ja opintojen etenemistä koskevia kehittämistarpeita osana korkeakoulutukseen liit-tyvää uudistusprosessia. Käynnissä olevien tutkintorakenneuudistuksen, opetuksen kehittä-mistoimien sekä yliopistojen opiskelijavalintojen kehittämisen tavoitteena on korkeakoulu-jen opintoaikojen ja toiselta asteelta korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttaminennykyisestä.

Selvityksen tekoa on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet ylitarkastaja JaakkoKangas, tutkimusjohtaja Juha Martelius, suunnittelija Taina Väänänen ja suunnittelija AnuSallinen (30.4.2004 asti) puolustusministeriöstä, ylitarkastaja Iiris Patosalmi, opetusneuvosAnita Lehikoinen ja erikoissuunnittelija Kari Korhonen opetusministeriöstä, sosiaali-

Lukijalle

päällikkö Veli Särmäkari, majuri Ville-Veikko Vuorio ja sosiaalikuraattori Heli Santamalapuolustusvoimista, puheenjohtaja Niilo Mustonen Varusmiesliitosta, koulutuspoliittinensihteeri Aleksi Henttonen SYL:sta, koulutuspoliittinen vastaava Mika Kananen SAMOK:staja toiminnanjohtaja Jouni Lounasmaa Otuksesta. Korkeakouluharjoittelija Minna Saariavusti selvityksen toteuttamisessa tekemällä ja analysoimalla teemahaastattelut sekä luokit-telemalla kyselyn avovastauksia.

Kiitos teille kaikille.

Helsingissä syyskuussa 2004

Elina Laaksonen

Sisältö

1 Selvityksen tausta ja tavoitteet 11

2 Selvityksen toteutus 13

2.1 Kysely korkeakouluopiskelijoille 132.2 Laadulliset aineistot 142.3 Tutkimusmenetelmät 14

3 Taustatietoja kyselyn vastaajista 16

4 Tulokset 20

4.1 Opintoihin hakeutuminen varusmiespalveluksen aikana 204.2 Opiskelu varusmiespalveluksen aikana 244.3 Varusmiespalveluksen vaikutukset palveluksen jälkeisiin opintoihin 24

4.3.1 Opiskelu- ja muiden ongelmien kokeminenpalveluksen jälkeen 314.3.2 Varusmiespalveluksen hyödyt 39

4.4 Varusmiespalveluksen hyväksilukeminen opintoihin 43

5 Pohdinta 45

5.1 Keskeiset tulokset 455.2 Mahdollisuuksia yhteensovittamisen kehittämiseen 47

5.2.1 Varusmiespalveluksen ajoittuminen ja opintoihin liittyvätjärjestelyt puolustusvoimissa 475.2.2 Korkeakoulujen opintojärjestelyt 495.2.3 Opiskelijavalintojen käytännöt 49

Kirjallisuutta 51

Liitteet 52

11

1 Selvityksen taustaja tavoitteet

johon selvityspyyntöön vastanneet opiskelijat veto-sivat, oli varusmiespalvelus. Kaksi yleisintä syytäolivat opintoihin liittyvät ongelmat ja sairaudet.Armeijan käymiseen vedonneiden määrä ei ollutkokonaisaineistossa kovin suuri, mutta armeijankäyminen opintojen viivästymisen syynä erottuiaineistosta selvästi omana ryhmänään.

Öljymäen selvityksessä yhteensä 9 % vastanneistamainitsi opintojen alkamisen jälkeen suoritetunvarusmiespalveluksen hidastaneen opintoja myöspalvelusta seuranneen lukukauden aikana. Näistäopiskelijoista suurin osa oli palannut armeijastakesken lukuvuoden. Opiskelijat ilmoittivat varus-miespalveluksen vaikuttaneen opiskelumotivaatioonsitä alentavasti. Toisaalta mukana oli myös sellaisiaopiskelijoita, jotka mainitsivat armeija-ajan sijoittu-neen opintoihin niin hankalasti, että sitä välittö-mästi seuranneen lukukauden aikana oli ollut vaikeapäästä opintoihin kiinni. Palaaminen omatoimisenja itsenäisen opiskelun pariin näytti tuottavan varus-miespalveluksen jälkeen osalle opiskelijoista vaikeuk-sia ja monet kokivat myös unohtaneensa tärkeitäopiskeluun liittyviä perustietoja.

Nyt käsillä olevan selvityksen päätavoitteena ontunnistaa opiskelijoiden kokemia varusmiespalveluksen

Tässä selvityksessä tarkastellaan korkeakouluopiske-lijoiden ja varusmiesten kokemuksia varusmiespalve-lun vaikutuksista korkeakouluopintojen aloittami-seen ja jatkamiseen. Selvityksen aihe liittyy ajan-kohtaiseen keskusteluun suomalaisten korkeakoulu-opiskelijoiden opintojen pitkittymisestä. Selvitysliittyy myös keskusteluun varusmiespalvelukseenkuuluvien opintojen hyväksilukemisesta korkea-kouluopintoihin sekä tavoitteisiin varusmiespalve-luksen oppisisältöjen kehittämisestä ja yhteensovit-tamisesta suomalaisen koulutusjärjestelmän kanssa.

Varusmiespalveluksen aikainen koulutus ja kor-keakouluopiskelu ovat tähän asti olleet toisistaanerillisiä vaikka ne ajoittuvat samaan elämänvaihee-seen nuorilla miehillä. Varusmiespalveluksen suorit-taa noin 82 % ikäluokan miehistä. Varusmiespalve-lus saattaa katkaista jo aloitetut opinnot ja aiheuttaaosalla opiskelijoista opintojen viivästymistä. Se voimyös hidastaa ja hankaloittaa korkeakouluopintoi-hin hakeutumista. Toisaalta palveluksesta voi ollamyös hyötyä opintojen kannalta.

Teknillisessä korkeakoulussa on tehty opintotukeasaaville opiskelijoille opintojen hidasta edistymistäkoskeva selvitys (N=537, 5 % kaikista opiskeli-joista) (Öljymäki 2003). Kolmanneksi yleisin syy,

12

ja korkeakouluopintojen yhteensovittamisen ongelmiaja kartoittaa ongelmien yleisyyttä ja esiintymistä valta-kunnallisesti. Selvityksen avulla pyritään löytämäänmahdollisuuksia kyseisten ongelmien lievittämiseen.Lisäksi tavoitteena on kartoittaa hyväksilukemisentilannetta yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissasekä käynnistää keskustelua varusmiespalvelusta osa-na yleistä koulutusjärjestelmää. Korkeakouluopinto-jen ja varusmieskoulutuksessa suoritettavien opinto-jen päällekkäisyyden arvioiminen edellyttää varus-mieskoulutuksen erikois- ja johtajakoulutuksen läpi-näkyvyyttä. Tällöin myös varusmiespalveluksessasuoritettuja opintoja voidaan nykyistä paremminhyödyntää korkeakouluopiskelun aikana.

Selvityksen pääosa rajattiin koskemaan korkea-kouluopiskelijoita, jotka ovat suorittaneet varus-miespalveluksen korkeakouluopintojensa aikana taivälittömästi ennen niiden aloittamista. Korkea-kouluopiskelijoihin kuuluvat sekä ammattikorkea-koulu- että yliopisto-opiskelijat.

Korkeakouluopiskelijoille suunnatun kyselynavulla pyrittiin vastamaan muun muassa seuraaviinkysymyksiin:

- Mitä ongelmia varusmiespalveluksensuorittaminen voi aiheuttaa korkeakouluopintojeneri vaiheissa?

- Mitkä tekijät varusmiespalveluksessa edistävättai vaikeuttavat opintoja?

- Onko ongelmien esiintymisessä havaittavissaeroja esimerkiksi varusmiespalveluksen pituudenja opintoihin sijoittumisen sekä saapumiserienja kotiutumisajankohtien suhteen?

- Ovatko opiskelijat tietoisia varusmiespalveluksenhyväksilukemismahdollisuuksistakorkeakouluopinnoissa ja kuinka yleistähyväksilukeminen on?

Opiskelijakyselyn lisäksi kerättiin laadullista aineis-toa haastattelemalla varusmiespalveluksessa oleviavuoden 2003 ylioppilaita. Haastatteluilla selvitet-tiin varusmiespalveluksen vaikutuksia opintoihinhakeutumiseen ja kartoitettiin varusmiesten koke-mia hakemiseen liittyviä ongelmia sekä hakemistaedistäviä ja estäviä tekijöitä. Varusmiespalveluksenja opintojen yhteensovittamisen ongelmista kerät-tiin taustatietoja myös varusmiestoimikunnille javaruskuntien sosiaalikuraattoreille suunnatulla kyse-lyllä.

13

2 Selvityksen toteutus

luksensa viimeisen viiden vuoden aikana. Otoksentavoiteltu koko oli 5 000 opiskelijaa, joista 3 000yliopistoista ja 2 000 ammattikorkeakouluista. Kul-lekin korkeakoululle oli laskettu kyseisen oppilai-toksen miesopiskelijoiden määrään suhteutettu ta-voiteltu otoskoko.2

Sähköpostiviestejä lähetettiin yhteensä 4 690kappaletta, mutta osa (noin 4 %) sähköpostiosoit-teista oli virheellisiä eikä lähetetty viesti siten saa-vuttanut vastaajaa. Näin ollen lopullinen otoskokooli noin 4 500. Vastausaikaa kyselyssä oli yhteensänoin kuukausi. Määräaikaan mennessä kyselyyn olivastannut 2 242 opiskelijaa, joten vastausprosen-tiksi muodostui 50 %. Yliopisto-opiskelijoidenvastausprosentti oli 51 % ja ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden 44 %. Korkeakoulukohtaiset vastaus-

2.1 Kysely korkeakouluopiskelijoille

Selvityksen pääaineistona on korkeakouluopiskeli-joille tehty kysely varusmiespalveluksen ja opinto-jen yhteensovittamisesta. Kyselylomakkeen suunnit-telu ja osoitetietojen kerääminen tehtiin maalis-kuun 2004 aikana ja kysely toteutettiin huhtikuunaikana. Kysely toteutettiin internetissä, mutta sii-hen oli mahdollista vastata myös postitse.

Kyselyn kohdejoukkona olivat yliopistoissa alem-paa tai ylempää korkeakoulututkintoa ja ammatti-korkeakouluissa1 nuorten koulutuksessa perustut-kintoa suorittavat keväällä 2004 läsnäolevat miehet,jotka olivat ilmoittautuneet poissaoleviksi vähintäänyhden lukukauden ajaksi vuosina 1999–2003.Lisäksi otos rajattiin alle 34-vuotiaisiin. Rajaustentavoitteena oli otoksen keskittäminen sellaisiin opis-kelijoihin, jotka ovat suorittaneet varusmiespalve-

1 Ammattikorkeakouluilla tarkoitetaan opetusministeriön alaisia ammattikorkeakouluja joita on yhteensä 29. Tutkimuksen ulkopuolellerajattiin poliisiammattikorkeakoulu ja Ålands Yrkeshögskolan, jotka eivät toimi opetusministeriön alaisina.2 Otanta tehtiin korkeakoulujen opiskelijarekistereistä. Kaikkiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin toimitettiin anomus sähköpostiosoi-tetietojen saamiseksi sekä ohjeet otoksen poimimiseen helmikuun 2004 lopussa. Otos poimittiin systemaattisena tasaväliotantana pyy-detyn otoskoon mukaisesti. Joillakin korkeakouluilla oli vaikeuksia tietojen toimittamisessa ja lopulta osoitetiedot jäivät puuttumaan kol-mesta yliopistosta (Turun kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Kuvataideakatemia). Kaikista ammattikorkeakouluista saa-tiin osoitetiedot. Pääosin toimitetut otokset vastasivat kooltaan pyydettyä määrää, mutta kaikkien opiskelijoiden osalta ei ollut saatavis-sa sähköpostiosoitetta, mikä pienensi hieman otoksen todellista kokoa. Jokaiselle vastaajalle lähetettiin sähköpostitse henkilökohtainensuojattu linkki kyselylomakkeeseen.

14

prosentit on esitetty liitetaulukoissa 1. ja 2.Otosta ei voitu rajata pelkästään varusmiespalve-

luksen takia poissaolleisiin, koska korkeakoulut eivätrekisteröi opiskelijoiden poissaolojen syitä. Näinollen otoksessa oli mukana myös sellaisiaopiskelijoita, joiden poissaolon syy oli ollut jokinmuu kuin varusmiespalvelus. Aineistosta poistettiinkohdejoukkoon kuulumattomat vastaajat, kutensiviilipalveluksen suorittaneet, varusmiespalveluk-sensa ennen vuotta 1998 aloittaneet sekä ne vastaa-jat, jotka eivät olleet suorittaneet varusmiespalvelus-ta. Lisäksi poistettiin otantavirheiden takia mukaanjoutuneet yliopistojen jatko-opiskelijat, ammatti-korkeakoulujen aikuiskoulutuksen opiskelijat sekäyli 34-vuotiaat. Käytettävän aineiston lopulliseksikooksi tuli rajausten jälkeen 2 024.

Aineiston edustavuudesta esimerkiksi koulutus-alojen suhteen ei voida tehdä luotettavia päätelmiä,koska tarvittavia perusjoukkoa koskevia tietoja ei olesaatavana. Tiedot ovat saatavana vain kaikista korkea-kouluopiskelijoista, mutta tässä otoksen perusjouk-ko muodostuu varusmiespalveluksen suorittaneistakorkeakouluopiskelijoista. Liitteenä on kuitenkinesitetty suuntaa-antavat vertailutaulukot aineistonja kaikkien miespuolisten korkeakouluopiskelijoidenjakautumisesta korkeakouluittain ja koulutusaloit-tain (liitetaulukot 3.–6.). Kaikkia yliopisto- jaammattikorkeakouluopiskelijoita koskevat tiedot onsaatu opetusministeriön ylläpitämistä KOTA- jaAMKOTA-tietokannoista.3 Tiedot koskevat vuotta2003.

2.2 Laadulliset aineistot

Opiskelijakyselyä täydentämään kerättiin kesä-heinäkuussa 2004 teemahaastatteluaineisto. Yh-teensä tehtiin viisi ryhmähaastattelua varusmiespal-velustaan parhaillaan suorittaville vuoden 2003ylioppilaille. Haastateltaviksi valittiin sellaisiavuoden 2003 ylioppilaita, joilla ei vielä ollut opis-kelupaikkaa palvelukseen astuessaan ja jotka olivatastuneet palvelukseen jo ennen kesää 2004. Näin

pyrittiin varmistamaan, että opintoihin hakeminenon haastateltaville ajankohtainen asia ja että heilläolisi mahdollisesti henkilökohtaisia kokemuksia pal-veluksen aikaisesta opintoihin hakeutumisesta.Haastateltuja varusmiehiä oli yhteensä 20 ja heedustivat kolmea eri joukko-osastoa. Haastateltujenjoukossa oli sekä johtajakoulutuksessa että miehistö-koulutuksessa olevia varusmiehiä.

Huhtikuussa 2004 toteutettiin lomakekysely va-rusmiestoimikunnille ja varuskuntien sosiaalikuraat-toreille. Kysely tehtiin valtakunnallisilla varusmies-toimikuntien ja sosiaalikuraattoreiden neuvottelu-päivillä. Kyselyn tavoitteena oli saada laadullistataustatietoa tutkimuksen teemoista. Kysely toteu-tettiin puolistrukturoituna lomakekyselynä, jokajaettiin vastaajille vastattavaksi neuvottelupäivien ai-kana. Yhteensä vastauksia saatiin noin 20. Lisäksitehtiin ryhmähaastattelu kuudelle sosiaalikuraatto-rille.

2.3 Tutkimusmenetelmät

Analyysien pääosa muodostuu kyselyaineiston tar-kastelusta. Aineistosta esitetään aluksi perusja-kaumia koskien vastaajien jakautumista taustateki-jöiden mukaan. Ristiintaulukoinneilla tarkastellaaneri taustamuuttujien yhteyttä varusmiespalveluksenja opiskelun yhteensovittamista kuvaaviin tekijöi-hin. Ristiintaulukoinneissa käytetään ÷²-riippumat-tomuustestiä tilastollisten merkitsevyyksien testaa-miseen. Tilastollista merkitsevyyttä kuvaavat p-arvoton raportoitu jokaisen taulukon yhteydessä.

Käytettäviä taustamuuttujia ovat korkeakoulu(amk/yliopisto), opiskelutilanne, palveluksen pi-tuus, saapumiserä ja kotiutumiskuukausi. Eri taus-tamuuttujia käytetään riippuen siitä, minkä tekijöi-den tarkastelu on olennaista kunkin selitettävän te-kijän yhteydessä. Opiskelualaa ei käytetä tausta-muuttujana, koska sitä tarkasteltaessa havaittiin, ettäalojen välillä ei ole tilastollisesti merkitseviä erojaopiskelun ja varusmiespalveluksen yhteensovittami-seen liittyvien tekijöiden suhteen. Osittain tämä

3 http://www.csc.fi/kota/ ja http://www.csc.fi/amkota/

15

johtunee siitä, että varsinkin ammattikorkeakoulu-opiskelijoiden joukossa monien alojen vastaajamää-rät olivat hyvin pieniä. Tästä johtuen alojen tarkas-telua kokeiltiin myös siten, että alat jaoteltiin kah-teen joukkoon, teknilliseen alan ja muihin, jottaryhmät saatiin määrältään suuremmiksi. Tässäkääntarkastelussa ei kuitenkaan ilmennyt tilastollisestimerkitseviä eroja, joten alat jätettiin pois analyy-seistä.

Ristiintaulukointien tulosten raportointia täy-dennetään käyttäen kyselyn avokysymysten vastauk-sia. Joidenkin opiskeluun liittyvien tekijöiden ana-lysoinnissa käytetään pelkästään avovastausaineistoa.Varsinaista laadullista aineistoa (varusmiesten ryh-mähaastattelut, lomakekysely varusmiestoimikun-nille ja kuraattoreille) käytetään pääasiassa opintoi-hin hakeutumista koskevassa analyysin osassa.

16

3 Taustatietojakyselyn vastaajista

Ikä ja opiskelulääni

Vastaajat ovat iältään varsin nuoria: puolet vastaajis-ta kuuluu ikäryhmään 22–23 -vuotiaat, toiseksieniten, 27 %, on 24–25 -vuotiaita ja yli 26-vuo-tiaita on vain noin 5 %. Tämä johtuu pääasiassaotoksen rajauksista: otos rajattiin alle 34-vuotiaisiinsekä vuosina 1998–2003 varusmiespalveluksensuorittaneisiin.

Vastaajien ilmoittamat opiskelupaikkakunnat ja-oteltiin lääneihin. Suurin osa vastaajista opiskeleeEtelä- ja Länsi-Suomen läänien alueella. Etelä-Suomen läänin alueella opiskelee 42 % ja Länsi-Suomen läänin alueella 35 % vastaajista. Nämäerottuvat selvästi muista lääneistä. Itä-Suomen jaOulun lääneissä on molemmissa noin 10 % vastaa-jista. Vain pieni osa, 2 % vastaajista, opiskelee Lapinläänissä.

17

Opiskelutilanne

Vastaajista 38 % suorittaa ammattikorkeakoulutut-kintoa. Yliopistotutkintoa suorittaa 62 %, joistapääosa, yhteensä 57 % vastaajista, suorittaa ylempääkorkeakoulututkintoa. Päätoimiseksi opiskelijaksi it-sensä luokittelevia oli valtaosa, 92 %, vastaajista.Suurin osa, 82 %, on ollut tyytyväinen opintojensaetenemiseen.

Ammattikorkeakouluissa opiskelevista vastaajistalähes 70 % opiskelee tekniikan ja liikenteen alalla.Myös yliopisto-opiskelijoista 50 % opiskelee teknil-lis-tieteellistä alaa. Teknillisten alojen suuri osuusjohtuu pääosin siitä, että otoksessa oli mukana suh-teellisesti enemmän teknillisten kuin muiden alojenopiskelijoita johtuen teknillisten alojen miesvaltai-suudesta. Teknillisillä aloilla myös vastaaminen onsaattanut olla joitakin muita aloja aktiivisempaa.

Ammattikorkeakouluissa opiskelevista vastaajistatoiseksi eniten on yhteiskuntatieteiden, liiketalou-den ja hallinnon alan opiskelijoita. Yliopistoissaopiskelevista vastaajista toiseksi eniten on luonnon-tieteellisen alan opiskelijoita. Muilla aloilla opiske-levien vastaajien määrät ovat huomattavasti pienem-piä. Tietyillä aloilla tähän vaikuttaa miesten pienem-

Taulukko 1. Vastaajat ikäryhmittäin ja lääneittäin (% ja N).

Ikä % N

20–21 17,8 359

22–23 50,3 1 018

24–25 26,5 536

26- 5,4 109

Yhteensä 100 2 022

Opiskelupaikkakunnan lääni % N

Etelä-Suomen lääni 42,0 850

Länsi-Suomen lääni 35,3 716

Itä-Suomen lääni 10,1 205

Oulun lääni 10,3 209

Lapin lääni 2,1 43

Yhteensä 100 2023

pi osuus opiskelijoista, joka taas aiheuttaa heidänsuhteellisesti pienemmän osuutensa otoksessa.

Pääosa vastaajista eli noin 95 % on saanut opis-kelupaikkansa vuosina 1998–2002. Yleisimpiä opis-kelupaikan vastaanottamisvuosia aineistossa ovatvuodet 2001 (27 % vastaajista) ja 2002 (25 % vas-taajista). Suoritettujen opintoviikkojen määrä onyleisimmin 41–80: lähes kolmasosa vastaajista kuu-luu tähän ryhmään. Toiseksi eniten, 21 %, on 81–120 opintoviikkoa suorittaneita. Yli 120 opintoviik-koa suorittaneita on 17 %. Alle 20 opintoviikkoasuorittaneita on samoin 17 % ja 21-40 opintoviik-koa suorittaneita 16 % vastaajista.

Kuten taulukosta 3. ilmenee, yli puolet vastaajis-ta oli saanut opiskelupaikkansa juuri ennen varus-miespalveluksen suorittamista. Vastausvaihtoehdotovat kuitenkin sikäli ongelmallisia, että monet hei-näkuussa palveluksensa aloittaneet eivät vielä palve-lusta aloittaessaan olleet saaneet tietoa valintakokei-

Taulukko 2. Vastaajat koulutusaloittain (% ja N).

Ammattikorkeakoulut % N

Humanistinen ja kasvatusala 0,5 4

Kulttuuriala 3,3 25

Luonnontieteiden ala 2,3 17

Luonnonvara- ja ympäristöala 4,4 33

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 2,8 21

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 2,7 20

Tekniikka ja liikenne 69,2 520

Yhteiskuntatiet., liiketal.

ja hallinnon ala 14,8 111

Yhteensä 100 751

Yliopistot % N

Luonnontieteellinen 24,2 301

Humanistis-yhteiskunta-

tieteellinen 14,2 177

Kauppatieteellinen 10,9 135

Teknillistieteellinen 49,6 616

Taide 1,1 14

Yhteensä 100 1 243

18

den tuloksista ja opiskelupaikan saamisesta. Näinollen jotkut heistä ovatkin saattaneet valita vastaus-vaihtoehdon “olin hakenut, mutta en ollut vielä saa-nut opiskelupaikkaa”, vaikka he sitten ovatkin hetipalveluksen aloittamisen jälkeen saaneet tiedon hy-väksytyksi tulemisestaan.

Opintonsa ennen varusmiespalvelusta aloittanei-ta on noin kolmasosa vastaajista. Vastaajista 19 %oli opiskellut vasta yhden lukukauden ja 10 %yhden lukuvuoden. Näin ollen pidempään kuinyhden vuoden ennen palvelusta opiskelleita onvastaajissa hyvin vähän, vain muutama prosentti.Vastaajista lähes 70 % ei ollut käytännössä vieläaloittanut opintojaan aloittaessaan varusmiespalve-luksen. Lähes kaikki muut vastaajat sanoivat opinto-jensa olleen alkuvaiheessa. Vain kaksi prosenttia vas-taajista oli keski- tai myöhemmässä vaiheessa opin-tojaan. Jakaumissa ei ollut juurikaan eroja eri vuosi-na palveluksensa suorittaneiden välillä. Aineistonperusteella näyttäisi siis, että yleisintä on suorittaavarusmiespalvelus lukion ja korkeakouluopintojenvälissä ja harvinaisinta on suorittaa se opintojenmyöhemmässä vaiheessa.

Varusmiespalveluksensuorittaminen

Vastaajista yhteensä 50 % on suorittanut johtaja-koulutuksen: 32 % aliupseerikoulun ja 18 % reser-viupseerikoulun. Vastaajista 32 % on suorittanutpuolen vuoden miehistökoulutuksen; pidemmänmiehistökoulutuksen suorittaneita on selvästi vä-hemmän.

Saapumiseristä yleisin oli heinäkuu: 61 % vastaa-jista on ilmoittanut sen saapumiseräkseen. Tammi-ja heinäkuun lisäksi muut saapumisajankohdat oli-vat harvinaisia. Kotiutuminen painottui heinäkuul-le, jolloin 40 % vastaajista oli kotiutunut. Vastaajis-ta 27 % oli kotiutunut tammikuussa ja 11 % jou-lukuussa. Muut ajankohdat olivat harvinaisempia,joskin ainoastaan helmikuussa ei ollut kukaan kotiu-tunut.

Taulukko 3. Opiskelutilanne ja opintojen suorittamisen vaihe varusmiespalveluksen alkaessa (% ja N).

Millainen oli opiskelutilanteesi varusmiespalvelusta aloittaessasi? % N

En ollut vielä hakenut opiskelupaikkaa 5,4 109

Olin hakenut, mutta en ollut vielä saanut opiskelupaikkaa 8,1 164

Olin juuri päässyt sisään ammattikorkeakouluun tai yliopistoon 54,9 1 111

Olin opiskellut yhden lukukauden 18,7 378

Olin opiskellut yhden lukuvuoden 9,5 192

Olin opiskellut pidempään kuin yhden lukuvuoden 2,3 47

Olin opiskellut 3 lukuvuotta tai pidempään 1,1 22

Yhteensä 100 2 023

Arvioi opintojen suorittamisen vaihetta varusmiespalvelusta aloittaessasi % N

En ollut käytännössä vielä aloittanut... 69,0 1 384

Opintoni olivat alkuvaiheessa 29,0 582

Opintoni olivat keskivaiheessa 1,3 26

Olin tekemässä tai pian aloittamassa opinnäytetyötä 0,5 11

Olin jo suorittanut korkeakoulututkinnon 0,2 4

Yhteensä 100 2 007

19

Taulukko 4. Varusmiespalveluksen pituus, saapumiserä ja kotiutumiskuukausi (% ja N).

Millaisen varusmiespalveluksen suoritit? % N

Miehistökoulutus 6 kk 31,5 636



Aliupseeri 12 kk 32,1 648

Reserviupseeri 12 kk 17,9 361

Keskeytin palveluksen 0,5 11

Yhteensä 100 2 019

Mikä oli saapumiseräsi? % N

Tammikuu 37,9 765

Heinäkuu 61,3 1 236

Muu, mikä 0,8 16

Yhteensä 100 2 017

Missä kuussa kotiuduit? % N

Tammikuu 27,1 546

Maaliskuu 2,7 55

Huhtikuu 5,7 115

Toukokuu 0,2 4

Kesäkuu 6,1 124

Heinäkuu 40,1 809

Elokuu 0,3 6

Syyskuu 2,0 40

Lokakuu 4,2 84

Marraskuu 0,1 2

Joulukuu 11,5 232

Yhteensä 100 2 017

20

4 Tulokset

4.1 Opintoihin hakeutuminenvarusmiespalveluksen aikana

Korkeakouluopintoihin hakeutumista selvitettiinhaastattelemalla palveluksessa olevia varusmiehiä.Suurin osa haastatelluista varusmiehistä ei ollut ha-kenut opiskelemaan palveluksensa aikana: hakenei-ta oli vain muutama. Osa varusmiehistä oli osallis-tunut valintakokeisiin ennen palvelukseen astumis-taan. Kolmannekselle haastateltavista ei ollut vieläselvinnyt, mihin ja mitä he haluaisivat opiskele-maan. He olivat päättäneet miettiä hakuasioitaperusteellisemmin vasta palveluksen päätyttyä jahalusivat suorittaa armeijan mahdollisimman pianheti lukion jälkeen. Yli puolet haastateltavista aikoihakea opiskelemaan varusmiespalveluksen jälkeenjoko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun. Heeivät olleet hakeneet vielä varusmiespalveluksestakäsin, koska kokivat, etteivät olisi ehtineet lukeariittävästi valintakokeisiin tai tehdä vaadittaviaennakkotehtäviä.

Suurin osa haastatelluista varusmiehistä koki kor-keakouluopintoihin hakemisen ja varusmiespalve-luksen yhteensovittamattomana yhtälönä. Hakemis-ta pidettiin realistisesti mahdollisena ainoastaanammattikorkeakouluihin sellaisille aloille, jotka eivätvaadi ennakkovalmistautumista. Suurimpana ongel-mana nähtiin vapaa-ajan vähäisyys. Palvelus koettiinmyös sillä tavalla väsyttävänä ja henkisesti raskaana,että vähäiset vapaa-ajat ja lomat haluttiin käyttäämieluummin rentoutumiseen ja muuhun toimin-taan kuin pääsykokeisiin valmistautumiseen ja

21

hakuasioiden selvittelyyn. Eräät haastatellut kuvaa-vat vapaa-ajan vähäisyyttä ja palveluksen raskauttanäin:

M3: …Sit lukemisesta, sitä ei paljon välttämättäjaksa illalla enää lukea, kun kaheksanki tuntiipäivässä menny mettässä ensin ja sit oispari tuntii aikaa hengähtää, ni ei välttämättäota sitä oppikirjaa ihan ensimmäisenä käteen.

V4: Meil oli ainakin Aukis, muutama tyyppi yrittilukee, mut sitä vapaa-aikaa, koulutusta oliyksinkertasesti niin paljon, et ne jossainvaihees tajus sen, ettei siit lukemisesta tuumitään, ettei ne ehdi lukee niin paljon jasit tota ne molemmat vähensi sit sitälukemista. Kyl ne aina sillon tällön selaili,kun ne oli yöllä tai päiväl jossainpäivystämässä niitä opintokirjoja, mutsiinäkin ramppaa koko aika väkee, ni eioikeen pystyny keskittymään…

Haastateltavat eivät olleet kuulleet, että opiskele-maan hakijat olisivat pyytäneet tai saaneet luku-lomaa. Ongelmana nähtiin se, että lukuloman saa-minen yleensä pidentää palvelusaikaa. Lisäksi aina-kin aliupseerikoulua käyvillä kuului palvelukseenomalla ajalla tapahtuvaa opiskelua, mikä vei myösvapaa-aikaa. Se miten paljon on vapaa-aikaa ja mah-dollisuuksia valmistautua pääsykokeisiin tuntuiriippuvan palveluspaikasta ja koulutusohjelmasta.Haastateltavien mukaan ainoa tapa, miten saattaisiehtiä lukemaan pääsykoekirjallisuuden läpi tai teke-mään ennakkotehtävät, olisi aloittaa valmistautumi-nen jo ennen armeijaan tuloa ja lähinnä kertaillaasioita armeija-aikana tai aloittaa lukeminen hetipalvelukseen astumisen jälkeen:

T1: Tääl jos haluu valmistautua niin pitäs alottaaheti saman tien kun haluu tai jos ajattelee,et haluis hakee johonki. Tääl ei sitä vapaa-aikaatosiaan oo. Pitäs heti vaan alottaa lukee samantien, muuten siit ei tuu yhtään mitään. Tuskinpuol vuottakaan tääl riittää, et kerkeisopiskella tarpeeks pääsykokeisiin

Varuskuntaympäristö ei haastateltavien mielestämotivoi korkeakouluopintoihin hakeutumiseen.Rauhallisten lukutilojen ja yksityisyyden puutettapidettiin valmistautumista häiritsevänä tekijänäjoissakin varuskunnissa. Myöskään ilmapiiri opiske-lemaan hakemisen suhteen ei ollut monen mielestäkovin kannustava. Varusmiehet eivät kokeneet saa-vansa armeijakavereiltaan tukea hakeutumiseen liit-tyvissä asioissa. Seuraava keskustelukatkelma kuvaailmapiiriä varusmiesten keskuudessa:

J1: Eihän tääl oo kukaan viel lukenut mihinkään

M1: Ei tääl moni ees puhu opiskelusta.

P1: Ei ni.

M1: Tääl vaan puhutaan siit suurestakotiutumispäivästä, enimmäkseen.

Kantahenkilökunnan suhtautumisesta oli erilaisiakokemuksia. Jotkut kokivat, että kantahenkilökuntasuhtautuu pääosin melko suopeasti opintoihinhakemiseen, vaikkakaan hakijoille ei myönnetäminkäänlaisia helpotuksia. Toiset taas kokivat, ettäkantahenkilökunta suhtautuu epäilevästi tai välinpi-tämättömästi opiskeluun liittyviin asioihin. Kanta-henkilökuntaa ei välttämättä edes uskalleta lähestyänäissä merkeissä, koska tiedetään, ettei heiltä herujoustoja tai ymmärtämystä. Näin eräät varusmiehetkuvasivat kantahenkilökunnan suhtautumista:

V4: Ei ne oo laittamas kapuloita rattaisiin,jos joku haluu lukee, mut ei ne välttämättäoo niinku antamassa kauheesti helpotuksiikaanlukemista varten. Et se on vähän sellanenmentaliteetti, et hae jos haet, mut ei meiloo niinku penniikään kiinni sunhakemises kuitenkaan.

Al5: Ja sit jos menis komppaniapäällikölle jutteleejotain tollasest asiast ni, se vaan sanoo etlopeta se itsesääli.

Haastatellut kokivat, että tietoa opiskelumahdolli-suuksista on saatavissa varuskunnissa melko hyvinesimerkiksi varusmiestoimikunnista, sosiaalikuraat-torilta, opintoasiamiehiltä tai internetistä. Monissa

22

tapauksissa vaikutti kuitenkin olevan niin, että näitäpalveluita ei hyödynnetty kovin aktiivisesti. Syyksimainittiin usein vapaa-ajan vähäisyys. Lisäksi monetajattelivat, että varusmiespalvelus tulee suorittaamahdollisimman nopeasti alta pois ja tällöin ei vält-tämättä tule edes mieleen, että palveluksestakin kä-sin voisi opiskelemaan hakeutuminen onnistua.Jotkut varusmiehet myönsivät, etteivät edes tien-neet, missä sosiaalikuraattorin toimisto sijaitsee taikynnyksen mennä puhumaan kuraattorille olevankorkea. Monissa paikoissa tietokoneita oli liian vä-hän ja ne olivat useimmiten varattuja. Jossain pai-koissa internetin käyttöjärjestelyillä taataan, etteiyksi ihminen ole liian kauan koneella ja että opiske-luasioita selvittelevillä on etusija tietokoneen käytös-sä. Joissakin varuskunnissa oli myös järjestetty eril-lisiä tilaisuuksia opintoihin hakeutumiseen liittyen.

Haastateltujen varusmiesten näkemyksen mukaanpääsykokeessa käymistä varten myönnetään yleises-ti ottaen lomaa aika hyvin. Ongelmana pidettiinkuitenkin sitä, että varusmiehet joutuvat käyttä-mään yleensä vähäisiä henkilökohtaisia lomiaanvalintakokeeseen mennessään, mikä ei haastateltujenmielestä kannusta hakemiseen. Toisinaan suuretsotaharjoitukset tai leirit saattavat ajoittua juuripääsykoepäivien kanssa päällekkäin hakeutumistahankaloittavasti. Monella oli epäselvyyttä siitä, kus-tantaako puolustusvoimat matkat pääsykoetilaisuu-teen. Varusmiehillä oli myös kokemuksia siitä, ett-eivät he olleet ehtineet nähdä kotiin tullutta pääsy-koekutsukirjettä tarpeeksi ajoissa tai että hakuaikaoli saattanut mennä huomaamatta ohi. Jotkut haas-tatelluista puhuivat siitä, että ilman vanhempienapua oppilaitoksiin pyrkiminen ei olisi onnistunut.Vanhemmat olivat selvitelleet heidän puolestaan ha-keutumiseen liittyviä asioita ja esimerkiksi toimitta-neet hakupapereita ja pääsykoekutsuja varuskun-taan.

Muita haastatteluissa esiin tulleita tekijöitä, jotkasaattavat vaikuttaa opintoihin hakeutumista häirit-sevästi olivat muun muassa palvelusajan pituus jakotiutumisajankohta. Suurin osa haastateltavistakoki ongelmallisena sen, että he eivät pystyneet itsevaikuttamaan juurikaan palvelusaikansa pituuteen jakotiutumisajankohtaan:

M1: Niin, aika monien piti eka päästä kuudellakuukaudella. Munkin piti päästä kuudellakuukaudella ja napsahti yheksän kuukautta jaeihän siinä mitään voi. Sinne mennäänminne määrätään.

M3: Aina se viiminen päätösvalta on komppanianpäälliköllä. Viime kädessä määrää vaikka itemitä sanois ja hän on sen päättäny, et oot täälvuoden ni sit oot tääl vuoden.

Jotkut haastateltavat kokivat myös häiritsevänä sen,ettei varusmiespalveluksen koulutushaaraa pysty itseaina valitsemaan. Monet olisivat toivoneet pääsevän-sä koulutushaaraan, josta olisi heille enemmän hyö-tyä tulevissa opinnoissa. Se tuntui olevan kuitenkinyksikkö- tai varuskuntakohtaista, kuinka hyvin itsepystyi vaikuttamaan tähän asiaan, sillä osalla haasta-teltavista oli koulutushaaran valintamahdollisuuk-sista hyviä kokemuksia.

V4: Nii ja kyl ne kysyy sitä, että niinku tulevaisuudensuunnitelmii ja muita sit et, mut en tiedä kuinkapaljon ne merkkaa, mut kyl ne kyselee niinkuet. Ja sit yrittää tietenki mahdollisuuksienmukaan sit niinku niiden toiveiden, et mitenniit pystyy hyödyntää intissä, ni sen mukaansit niinku laittaa jatkokoulutuspaikkoihin japalveluspaikkoihin sit.

Varusmiehillä oli myös mielessä monenlaisia ehdo-tuksia opiskelemaan hakeutumisen helpottamiseksivarusmiespalveluksen aikana. Suurimmaksi koet-tuun ongelmaan eli vapaa-ajan puutteeseen ehdo-tettiin ratkaisuksi, että tulisi saada enemmän aikaalukemista ja hakuasioiden selvittelyä varten ja ettälukulomaa myönnettäisiin helpommin. Tärkeäksiasian toimivuuden kannalta nähtiin myös se, ettäjoku valvoisi, että varusmiehet lukevat oikeasti eivät-kä vain hyväksikäyttäisi vapaita:

JP4: Täält vois hoitaa esimerkiks silleen, et niinkusosiaalikuraattorin kautta menis pyytämäänsitä niinku lupaa tavallaan saada lukee. Etsosiaalikuraattori sit vähän tutkis sitä asiaa,et kuinka tosissaan tää tyyppi on ja haastattelis

23

sit niinku. Et sosiaalikuraattorin kauttailmotettas sinne yksikköön, et tääl nyt olisoikeesti tämmönen tyyppi, joka tarvis vähänlisää lukuaikaa sit siihen. Saatas vähänuskottavuutta siihen, et se oikeesti lukee eikävaan mee esimerkiks nukkumaan.

Rauhallisille lukutiloille olisi tarvetta niissä varus-kunnissa, joissa sellaisia ei vielä ole. Monen mieles-tä hakuasioihin liittyen kaivattaisiin aktiivisempaatiedottamista ja neuvontaa. Hakuaikojen takarajoistatoivottiin ilmoitettavan selkeämmin. Haastateltavi-en mielestä pääsykokeissa käymistä varten pitäisimyös olla oma lomamuotonsa, ettei omia vähäisiälomia kuluisi. Kantahenkilökunnalta toivottiin jous-tavampaa suhtautumista opiskelemaan hakeutuviakohtaan.

Puolustusvoimilta kaivattiin toimenpiteitä, joissaotettaisiin paremmin huomioon varusmiesten pal-velukseen astumista edeltävä ja toisaalta myös kotiu-tumisen jälkeinen aika opintoihin hakeutumisenhelpottamiseksi. Jotkut haastatelluista painottivat,että olisi hyvä, jos ennen palvelukseen astumistatiedotettaisiin esimerkiksi kutsunnoissa, kuinka vai-kea on hakea opiskelemaan armeijasta käsin ja ettäkannattaa hakea opiskelupaikkaa jo ennen armeijaantuloa. Tämä tieto voisi myös auttaa esimerkiksiajoittamaan varusmiespalveluksen suorittamisen pa-remmin. Seuraavassa keskustelussa pohditaan tästäasiasta tiedottamista:

E5: Armeijan pitäs tiedottaa siitä, et kuinka vaikeetatäält on oikeesti hakee, joko vaikka kannustaa,et hakee ennen armeijaa tai siirtää kaikkisuunnitelmat armeijan jälkeen.

J5: Se ois kyl hyvä just et..

E5: Esimerkiks kutsunnoissa sanois, et kuvalmistutte ni hakekaa samantien johonkitoiseen paikkaan, ettei kannata jäädä junnaapaikalleen sen opiskelupaikan kanssa.

J5: Nii, se ois helvetin hyvä. Kannattas vaansaman tien, kun lukiosta pääsee ni sanottas,et kannattaa ihmees hakee opiskelee ennenku tuutte armeijaan. Sit on paikka valmiina,

mihin voit mennä sit intin jälkeen. Se onsit sama miten pitkään olet, ku onopiskelupaikka valmiina.

Lisäksi haastatellut ehdottivat, että palveluksenpäättyessä puolustusvoimat voisi antaa varusmiehilletarkan todistuksen, josta kävisivät ilmi armeija-ajansuoritukset. Tätä todistusta voisi sitten hyödyntää,kun hakee hyväksiluettavuuksia oppilaitoksissa.Kotiutumisen jälkeistä opintoihin hakeutumistavoitaisiin haastateltavien mukaan tehostaa myösmyöntämälle kotiutuville kotiutumisrahaa, joka aut-taisi siinä, että aikaa jäisi taloudellisen toimeentu-lon hankkimisen sijaan enemmän opiskelupaikanhankkimiseen tai opiskelujen aloittamiseen.

Korkeakoulujen toivottiin ottavan varusmiespal-veluksesta käsin opiskelemaan pyrkivät hakijat pa-remmin huomioon. Haastateltavat ehdottivat, ettäkorkeakoulut voisivat lähestyä varusmiehiä esittäyty-mällä varuskunnissa. Esiin nostettiin myös ajatus,että varusmiehet voisivat saada jonkinlaista hyvitys-tä tai hakupisteitä opiskelemaan hakiessaan, koskaeivät pysty valmistautumaan pääsykokeisiin samallatavalla kuin muut hakijat. Lisäksi esitettiin, että sel-keämmät hyväksilukemiskäytännöt voisivat osaltaanlisätä hakumotivaatiota:

V4: …varmaan vois enemmän, ainakin mä toivosin,et ois saanu jossain vaiheessa tietää niitä,et ihan konkreettisesti et, mihin paikkohin onhyötyy esimerkiks niistä opintoviikoista,mitä saa ni täällä. Et se on sit aika orpo ololähtee jossain vaihees selvitää niit sit niinkupaikka paikasta. Et siihen pitäs saada jokusellanen systeemi niinku, mikä ois kaikkientiedossa ja mitä voitais täälläkin tiedottaa.Et tännekin lähettää jotkut laput tai jotkut mistäsit näkee ihan suoraan, mitä hyötyy sul onniinku mistäkin hommasta …Ni se, että sit kunsä näkisit, et mistä sä saat sen maksimihyödyn,ni se ois niinku, tekis tästä varmaan paljonmielekkäämpää, paljon järkevämpääkintoimintaa.

24

4.2 Opiskelu varusmies-palveluksen aikana

Opintojen suorittaminen varusmiespalveluksenaikana on taulukon 5. mukaan harvinaista. Suurinosa, 95 % vastaajista, ei ollut suorittanut varusmies-palveluksensa aikana korkeakouluopintoihinsa liitty-viä opintoja, eikä ollut aikonutkaan suorittaa.Vastaajista 4 % oli suunnitellut opiskelevansa myöspalvelusaikana, mutta aikomus ei ollut toteutunut.Näin ollen ainoastaan 1,5 % kaikista vastaajista olisuorittanut joitakin opintoja; valtaosalla heistä se olitarkoittanut yhden tentin suorittamista.

Yliopisto-opiskelijoissa oli ammattikorkeakoulu-opiskelijoihin verrattuna jonkin verran enemmänsellaisia, jotka olivat suunnitelleet opintojen suorit-tamista. Myös opintoja suorittaneiden osuus oli yli-opisto-opiskelijoissa niukasti suurempi.

Palvelusaikana opintosuorituksia tehneiden osuusoli selvästi suurempi pidempään opiskelleiden jou-kossa. Samoin niiden osuus, jotka olivat aikoneetopiskella, oli huomattavasti suurempi pidempäänopiskelleiden joukossa: yli vuoden opiskelleista lähesneljäsosa oli aikonut suorittaa opintoja. Palveluksenpituudella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttäopintojen suorittamiseen.

4.3 Varusmiespalveluksenvaikutukset palveluksenjälkeisiin opintoihin

Opintojen eteneminenTaulukosta 6. nähdään, että varusmiespalvelus olivaikuttanut opintojen etenemiseen myönteisesti19 %:lla kaikista vastaajista ja kielteisesti samoin

Taulukko 5. "Suorititko varusmiespalveluksesi aikana korkeakouluopintoihisi liittyviä opintoja?" (%)

.

En, enkä ollut En, vaikka Yht.

niin suunni- olin niin 100 %

tellutkaan suunnitellut Kyllä (N)

Kaikki 94,5 4,0 1,5 (2 012)

Korkeakoulu AMK 97,0 1,8 1,2 (760)

p=0,000 Yliopisto 93,1 5,3 1,7 (1 252)

Opiskelu- En ollut vielä hakenut opiskelupaikkaa 99,1 0,0 0,9 (108)

tilanne Olin hakenut, mutta en ollut saanut

p=0,000 opiskelupaikkaa 98,8 1,2 0,0 (161)

Olin juuri päässyt sisään korkeakouluun 97,8 1,4 0,7 (1 106)

Olin opiskellut yhden lukukauden 90,9 7,5 1,6 (375)

Olin opiskellut yhden lukuvuoden 85,9 9,4 4,7 (192)

Olin opiskellut pidempään kuin

yhden lukuvuoden 68,6 22,9 8,6 (70)

Palve- Miehistö 6 kk 95,7 3,0 1,3 (631)

luksen Miehistö 9 kk 94,3 3,6 2,1 (280)

pituus Miehistö 12 kk 97,6 1,2 1,2 (82)

p=0,349 Aliupseeri 12 kk 92,7 5,8 1,6 (642)

Reserviupseeri 12 kk 95,3 3,3 1,4 (361)

25

19 %:lla vastaajista. Vastaajista 62 % koki, ettei pal-velus vaikuttanut mitenkään opintojen etenemiseen.Yliopisto-opiskelijat olivat kokeneet palveluksen vai-kutuksen opintojen etenemiseen kielteisenä hiemanuseammin kuin ammattikorkeakouluopiskelijat; yli-opisto-opiskelijoista selvästi ammattikorkeakoululai-sia pienempi osuus oli kokenut myönteistä vaikutusta jasamalla selvästi suurempi osuus kielteistä vaikutusta.

Yhden lukukauden opiskelleet olivat kokeneetpalveluksen vaikutuksen opintojen etenemiseenkielteisenä muissa opiskelutilanteissa olevia useam-min. Yli kolmasosa heistä oli kokenut kielteistä vai-kutusta. Toiseksi eniten kielteistä vaikutusta koke-neita oli pidempään kuin yhden lukuvuoden opis-kelleissa ja kolmanneksi eniten yhden lukuvuodenopiskelleissa. Niissä opiskelijoissa, jotka eivät olleetvielä hakeneet opiskelupaikkaa, oli sekä enitenmyönteistä vaikutusta kokeneita, että vähiten kiel-

teistä vaikutusta kokeneita.Avokysymyksessä pyydettiin kertomaan tarkem-

min ongelmista, joita vastaaja oli kokenut varus-miespalveluksen aiheuttaneen opintoihinsa. Vasta-uksissa korostui opintojen pitkittyminen ja valmis-tumisen viivästyminen palveluksen takia. Varsinai-sen palvelusajan lisäksi opintoihin aiheutuusaapumiseristä ja kotiutumisajoista johtuen useinpidempikin tauko. Opintojen pitkittymistä ja opin-tojen hidastumista lisäävät myös palveluksen jälkei-set sopeutumisen ja opiskeluotteen saamisen ongel-mat. Toisaalta joissakin avovastauksissa tuli esiinmyös palveluksen suotuisa vaikutus opintojen ete-nemiseen. Esimerkiksi hyväksilukeminen koettiinedistäväksi tekijäksi, samoin erilaisten opiskeluakinhyödyttävien taitojen oppiminen ja opiskeluinnonlisääntyminen. Kaikkia edellä mainittuja tekijöitäkäsitellään tarkemmin jäljempänä.

Taulukko 6. Varusmiespalveluksen vaikutus opintojen etenemiseen (%).

Vaikutti Vaikutti Ei vaikut- Yht.

myöntei- kieltei- tanut 100 %

sesti sesti mitenkään (N)

Kaikki 18,7 18,8 62,4 (2 018)

Korkeakoulu AMK 22,1 13,8 64,1 (761)

p=0,000 Yliopisto 16,7 21,9 61,4 (1 257)









26

OpiskelumotivaatioOpiskelumotivaatioon palveluksella oli taulukon 7.mukaan ollut varsin positiivinen vaikutus: 43 %kaikista vastaajista koki palveluksen vaikuttaneenmotivaatioon myönteisesti ja vain 11 % kielteisesti.Ammattikorkeakouluopiskelijat olivat kokeneet vai-kutuksen hieman myönteisempänä kuin yliopisto-opiskelijat. Yhden lukuvuoden tai pidempään opis-kelleissa oli selvästi enemmän myönteistä vaikutus-ta kokeneita kuin muissa ryhmissä. Toisaalta näissäkahdessa ryhmässä oli myös toiseksi ja kolmanneksieniten kielteistä vaikutusta kokeneita. Eniten kiel-teistä vaikutusta opiskelumotivaatioonsa kokeneitaoli yhden lukukauden opiskelleissa.

Avovastauksissa tuli esiin sekä myönteisiä ettäkielteisiä kokemuksia armeija-ajan vaikutuksistaopiskelumotivaatioon. Motivaation todettiin paran-tuneen muun muassa siksi, että armeijaan verrattu-na opiskelu oli tuntunut mielekkäämmältä ja sitäoli alkanut jo kaivata. Palvelus oli myös saattanutjoillekin suoda sopivan hengähdystauon opiskelui-hin. Useilta vastaajilta opiskelumotivaatio oli kui-tenkin hukkunut opiskeluihin aiheutuneen katkok-sen aikana tai viimeistään kotiutumisen jälkeistenhankaluuksien kohdatessa:

Opiskelumotivaationi varusmiespalveluksenjälkeen jäi jonnekin... "metsään".(24-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija,sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala)

Armeijassa iskee väkisinkin laiskuus ja olivaikeaa saada lukumotivaatiota ensimmäisenpuolen vuoden aikana. (22-vuotias yliopisto-opiskelija, oikeustiede)

Ennen palvelusta opiskelu motivaatio ja tuloksetolivat laskussa. Palattuani opiskeluelämään, olimotivaatio korkealla ja muutenkin tuntui ettäasiat sujuivat. En kuitenkaan ollutvalmistautunut kertaamalla unohdettuja asioita,ja/tai valmis tekemään sitä määrää työtä jonkaolin itselleni kerännyt. Seurasi joukkoepäonnistumisia, motivaation hukkumista jamasennusta. (21-vuotias yliopisto-opiskelija,teknillis-tieteellinen ala)

Opiskeluun liittyvien tietojenja taitojen hallinta

Opiskeluun liittyvien tietojen ja taitojen hallintaaon kuvattu liitetaulukossa 7. Vastaajista 11 % olikokenut palveluksella olleen myönteistä vaikutusta

Taulukko 7. Varusmiespalveluksen vaikutus opiskelumotivaatioon (%).




Kaikki 42,7 10,9 46,4 (2 018)


p=0,030 Yliopisto 42,2 12,3 45,5 (1 257)


tilanne Olin hakenut, mutta en ollut saanut 43,3 6,1 50,6 (164)

p=0,000 opiskelupaikkaa






27

opiskeluun liittyvien tietojen hallintaan. Kielteistävaikutusta oli kokenut vain hieman useampi, 13 %vastaajista. Taitojen hallinnan osalta myönteistä jakielteistä vaikutusta kokeneiden prosenttiosuudetovat suunnilleen samat.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä on havaittavissa kuitenkin selväero sekä tietojen että taitojen hallintaa tarkasteltaes-sa. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista selvästisuurempi osuus oli kokenut vaikutuksen myöntei-senä ja yliopisto-opiskelijoista vastaavasti selvästisuurempi osuus oli kokenut kielteistä vaikutusta.Ne, jotka eivät olleet ennen palvelustaan hakeneetopiskelemaan, kokivat selvästi muita useammin, ettäpalvelus oli vaikuttanut myönteisesti opiskelualaanliittyvien taitojen hallintaan. Kielteistä vaikutustakokeneiden osuus oli suurin pisimpään opiskellei-den ryhmässä.

Avovastausten perusteella näyttää, että tietojen jataitojen hallintaan kohdistuvia negatiivisia vaiku-tuksia ilmenee sekä ennen opintoja että keskenopintojen palveluksensa suorittavilla. Lukion ja kor-keakouluopintojen välillä suoritettu varusmiespalve-lus voi aiheuttaa opinnoissa tarvittavien tärkeidenpohjatietojen unohtumista. Moni vastaaja oli koke-

nut opiskeluvaikeuksia esimerkiksi omalla opiskelu-alallaan tarvittavien matemaattisten taitojen ja val-miuksien unohtumisen takia. Kesken opintojenpalveluksen suorittaneilla taas olivat ongelmana pal-velusta ennen suoritettujen opintojen sisältöjen,niin tietojen kuin taitojenkin, unohtuminen. Yli-päänsä asioiden unohtuminen mainittiin vastauk-sissa varsin usein. Eräs vastaaja oli kokenut tilan-teensa seuraavasti:

Pää oli niin tyhjä kuin vain valtion aivopesunjälkeen voi olla – käytännössä kaikki pitiopiskella uudestaan alusta, peruslukiomatematiikasta lähtien. (21-vuotiasyliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Opiskelutekniikka ja opiskelutavatTaulukossa 8. on tarkasteltu varusmiespalveluksenvaikutusta opiskelutekniikkaan ja opiskelutapoihin.Vastaajista 11 % koki palveluksen vaikuttaneenmyönteisesti opiskelutekniikkaan tai -tapoihin. Vas-taajista 10 % koki vaikutuksen kielteisenä. Ammat-tikorkeakouluopiskelijat ilmoittivat myös tässä kysy-myksessä yliopisto-opiskelijoita useammin myön-teistä vaikutusta ja harvemmin kielteistä vaikutusta.

Taulukko 8. Varusmiespalveluksen vaikutus opiskelutekniikkaan tai opiskelutapoihin (%).




Kaikki 11,3 10,0 78,7 (2 015)


p=0,000 Yliopisto 9,7 12,8 77,5 (1 254)









28

Ne, jotka eivät ennen varusmiespalvelusta olleethakeneet opiskelupaikkaa, kokivat selvästi muitauseammin myönteistä vaikutusta. Kun tarkastellaanpelkästään opintonsa ennen varusmiespalvelustaaloittaneita, havaitaan että yhden lukuvuoden opis-kelleet kokivat useimmin myönteistä vaikutusta japidempään kuin yhden lukuvuoden opiskelleet ko-kivat muita useammin kielteistä vaikutusta.

Avovastauksissa toistui varsin usein opiskelutaito-jen unohtuminen tai heikentyminen armeija-aika-na. Vaikkakin palveluksessa opiskellaan ja opitaanmonenlaisia asioita, se on kuitenkin eriluonteistakuin korkeakouluopintoihin liittyvä opiskelu. Teo-reettisten opintojen ja kirjallisuuden lukemiseen ai-heutuva tauko oli monella vastaajalla hankaloittanutpalveluksen jälkeisiin opintoihin kiinni pääsemistä:

Varsinainen opiskelu/oppiminen oli aluksivähän hankalampaa, koska oppikirjoja ei tullutluettua palveluksen aikana varsinaisessaoppimismielessä oikeastaan yhtään.(25-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Vastauksissa puhuttiin toistuvasti myös lukiossaopittujen taitojen ja valmiuksien unohtumisesta.Lukion ja korkeakouluopintojen väliin sijoittuva va-rusmiespalvelus saattaa aiheuttaa aivan vastaavaaopiskelutaitojen heikkenemistä kuin korkeakoulu-opintojen aikana suoritettu palvelus. Tästä vastaajattotesivat muun muassa seuraavasti:

Opintojen aloittaminen olisi parasta suoraanlukion jälkeen. Varusmiespalvelus liuottaaaivoista tärkeitä opiskelussa tarvittaviavalmiuksia (22-vuotias yliopisto-opiskelija,luonnontieteet)

Typerä välivuosi lukion ja yliopiston välillä jaantiikkiset puolustusvoimien opetusmenetelmätrappeuttivat vuoden aikana oppimis- jaopiskelutekniikoita. Älyllisiä virikkeitäinttivuonna sai myös liian vähän. (24-vuotiasyliopisto-opiskelija, yhteiskuntatieteet)

Toisaalta avovastauksissa tuli jonkin verran esiinmyös erilaisten opiskelua edistävien taitojen oppi-mista armeija-aikana. Lähinnä tällaisia mainittujataitoja olivat oppiminen ajattelemaan kokonaisuuk-sia laajemmin ja “pänttäämisen” sijaan “ymmärtävänopiskelun” oppiminen.

Taulukko 9. Varusmiespalveluksen vaikutus itsenäisen työskentelyn taitoihin (%).




Kaikki 29,7 5,5 64,8 (2 019)


p=0,000 Yliopisto 26,7 7,1 66,3 (1 257)


tilanne Olin hakenut, mutta en ollut

p=0,000 saanut opiskelupaikkaa 28,0 3,0 68,9 (164)






29

Itsenäisen työskentelyn taidotItsenäisen työskentelyn taitoihin palveluksella oliollut enemmänkin myönteinen vaikutus: 30 % olivalinnut tämän vastausvaihtoehdon ja vain 6 % il-moitti kokeneensa kielteistä vaikutusta. Ammatti-korkeakouluissa opiskelevista 35 % oli kokenutmyönteistä vaikutusta, mutta yliopisto-opiskelijoistavain 27 %. Yliopisto-opiskelijoissa oli myös selvästisuurempi osuus kielteistä vaikutusta kokeneita, kuinammattikorkeakouluopiskelijoissa.

Erityisesti ne, jotka eivät olleet hakeneet opiske-lupaikkaa ennen palvelustaan, olivat kokeneet palve-luksen vaikuttaneen myönteisesti itsenäisen opiske-lun taitoihin: yli puolet oli valinnut tämän vastaus-vaihtoehdon. Muiden ryhmien välillä ei ollut suuriaeroja, paitsi pisimpään opiskelleissa oli vähitenmyönteistä vaikutusta kokeneita.

Vaikkakin taulukon 9. perusteella näyttää, ettäpalveluksella on lähinnä myönteinen vaikutus itse-näiseen työskentelyyn, tuli avovastauksissa esiin sekäpositiivisia että negatiivisia vaikutuksia itsenäisen jaomatoimisen opiskelun taitoihin. Negatiivisia asioi-ta, joista vastauksissa puhuttiin, oli esimerkiksi se,että armeijassa joutuu toimimaan paljon muidenkäskyjen ja suunnitelmien mukaan, niin että oma-

aloitteisuus vähenee. Tämä ilmenee muun muassaseuraavissa otteissa:

Akateeminen vapaus ja vastuu oli hankalaottaa vakavasti, kun oli vuoden tehnyt sitä,mitä käsketään. Kaikilla luennoilla ei tullutkäytyä, kun ei ollut pakko. (21-vuotiasyliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Yliopisto-opiskelu on aivan eri planeetaltakuin varusmiespalvelu. Kun yhtäkkiä kukaan eikerrokaan mitä tulee tehdä ja minne mennä,tulee uudelle opiskelijalle ihmettelyn aiheita –paljon. (23-vuotias yliopisto-opiskelija,teknillis-tieteellinen ala)

Toisaalta vastauksissa tuli usein esiin myös positiivi-sia kokemuksia esimerkiksi vastuun ottamisen ja it-senäisen päätöksenteon kehittymisestä. Monissa vas-tauksissa puhuttiin myös omatoimisuuden kehitty-misestä ylipäänsä.

RyhmätyötaidotRyhmätyötaitoihin koettiin palveluksella olleen var-sin myönteinen vaikutus: 53 % kaikista vastaajista

Taulukko 10. Varusmiespalveluksen vaikutus ryhmätyötaitoihin (%).

Vaikutti Ei vaikut- Yht.



Kaikki 53,6 2,5 43,9 (2 011)


p=0,000 Yliopisto 51,2 3,3 45,4 (1 251)







Olin opiskellut pidempään kuin yhden

lukuvuoden 40,0 4,3 55,7 (70)

30

oli kokenut myönteistä vaikutusta ja alle 3 % kiel-teistä. Ammattikorkeakoululaisissa oli yliopisto-opiskelijoita enemmän myönteistä vaikutusta koke-neita, joskaan ero ei ollut kovin suuri. Ammattikor-keakouluopiskelijoissa oli myös vähemmän kielteis-tä vaikutusta kokeneita. Erityisen positiivisena olivatvaikutuksen kokeneet ne, jotka eivät olleet hakeneetopiskelupaikkaa ennen palvelustaan. Niistä, joilla olijo opiskelupaikka armeijaan mennessään, pidem-pään opiskelleet kokivat harvemmin positiivista vai-kutusta ja hieman negatiivista vaikutusta.

Avovastaukset pääasiassa tukevat kuvaa ryhmä-työtaitojen kehittymisestä: kyseisten taitojen oppi-minen mainittiin vastauksissa usein. Vastauksissa

tuli muun muassa esiin, että palveluksessa oppiiryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja, koska siellä jou-tuu olemaan tekemisissä ja toimimaan hyvin mo-nenlaisten ihmisten kanssa. Moni oli kokenut eri-tyisesti johtajakoulutuksen olleen hyödyksi sosiaa-listen taitojen oppimisessa.

Kotiuttamisen ajankohta ja opinnotKotiuttamisen ajankohta oli hankaloittanut opintojajonkin verran tai paljon yhteensä 17 %:lla vastaajis-ta. Vastaajista 14 % koki kotiuttamisajankohdanhankaloittaneen opintoja vain vähän ja 69 % ei ol-lut kokenut sen aiheuttaneen minkäänlaisia hanka-

Taulukko 11. "Vaikuttiko kotiuttamisen ajankohta opiskeluasi tai opintoihin hakeutumistasi hankaloittavasti?" (%).

Kyllä, Yht.

Kyllä, jonkin Vain Ei lain- 100 %

paljon verran vähän kaan (N)

Kaikki 6,5 10,3 14,0 69,2 (2 009)

Korkeakoulu AMK 6,6 10,4 16,9 66,0 (756)

p=0,024 Yliopisto 6,4 10,2 12,2 71,2 (1 253)

Opiskelu- En ollut vielä hakenut opiskelupaikkaa 9,3 11,2 15,9 63,6 (107)


p=0,000 opiskelupaikkaa 12,3 9,2 11,7 66,9 (163)

Olin juuri päässyt sisään korkeakouluun 5,2 7,0 10,3 77,6 (1 101)

Olin opiskellut yhden lukukauden 8,5 18,3 23,6 49,6 (377)

Olin opiskellut yhden lukuvuoden 4,2 12,5 16,1 67,2 (192)


lukuvuoden 4,3 14,5 17,4 63,8 (69)

Saapumiserä Tammikuu 10,0 16,4 20,1 53,5 (757)

p=0,000 Heinäkuu 4,3 6,7 10,2 78,8 (1 230

Kotiutumis- Tammikuu 8,7 16,0 21,7 53,6 (539)

kuukausi Helmikuu-kesäkuu 3,7 4,7 8,8 82,8 (296)

p=0,000 Heinäkuu 2,5 4,1 8,6 84,8 (805)

Elokuu-joulukuu 14,1 20,1 18,7 47,2 (369)

Palveluksen Miehistö 6 kk 5,7 9,9 16,2 68,2 (629)

pituus Miehistö 9 kk 12,9 15,7 16,4 55,0 (280)

p=0,000 Miehistö 12 kk 3,7 8,5 12,2 75,6 (82)

Aliupseeri 12 kk 6,5 10,6 12,2 70,7 (642)

Reserviupseeri 12 kk 3,3 6,4 11,9 78,4 (361)

31

sia. Yleisimpien kotiutumisajankohtaan liittyvienongelmien kokonaisuutta kuvaavat seuraavat otteet:

En voinut aloittaa opiskelua, koska kurssienymmärryksen kannalta ne tulisi käydä tietyssäjärjestyksessä keskinäisten riippuvuuksienvuoksi. Lisäksi en voinut muuttaaopiskelupaikkakunnalleni välittömästi, koskaminulla ei ollut riittävästi varallisuutta muuttoon.Kuitenkaan en päässyt töihin kotiuttamisenjälkeen, koska minulla oli vain yo-pohja eikäminkäänlaista soveltuvaa työkokemusta. Tällöinjoudun hakemaan työttymyyspäivärahaa puolivuotta, jonka jälkeen sain töitä opiskelujenaloittamiseen saakka. (25-vuotias yliopisto-opiskelija, luonnotieteellinen ala)

Koska kotiuduin joulukuun lopussa, opintojenaloittaminen oli vaikeaa koska syyslukukausi olijäänyt väliin. Lisäksi työpaikan löytäminen olihiukan hankalaa pelkän ylioppilastutkinnonpohjalta. (23-vuotias yliopisto-opiskelija,teknillis-tieteellinen ala)

4.3.1 Opiskelu- ja muiden ongelmienkokeminen palveluksen jälkeen

Kyselyssä selvitettiin tarkemmin joidenkin opiske-luun liittyvien ja muiden ongelmien kokemista pal-veluksen jälkeen. Kysyttyjä ongelmia olivat otteensaaminen opiskelusta, kursseille pääsyyn liittyväthankaluudet, opinto-ohjauksen ongelmat, opiske-luun liittyvien sosiaalisten suhteiden ongelmat jataloudelliset ongelmat. Lisäksi avovastauksissa olimahdollista tuoda esiin muita opinnoissa tai muu-ten elämässä koettuja palvelukseen liittyviä ongel-mia. Opiskeluun liittyvien ongelmien esiintymistäkuvataan taulukoissa 12.–15. Kyseisten taulukoidenosalta analyyseissa ovat mukana vain ne vastaajat,joilla oli jo opiskelupaikka palvelusta aloittaessaan.

Otteen saaminen opiskelustaKysytyistä opiskeluun liittyvistä ongelmista yleisim-min esiintyvä oli otteen saaminen opiskelusta. Yh-teensä 37 % vastaajista oli kokenut otteen saamisen

luuksia. Ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissaopiskelevien väliset erot ovat tässä suhteessa varsinpieniä. Kotiuttamisen ajankohta oli ollut hankalaerityisesti niille, joilla ei armeijaan mennessään ollutopiskelupaikkaa: heistä noin 20 % oli kokenut pal-jon tai jonkin verran hankaluuksia. Niistä, joilla olijo opiskelupaikka armeijaan mennessään, erityisestiyhden lukukauden opiskelleet kokivat kotiutumis-ajankohdan hankaloittaneen opintoja: 9 %: lla han-kaluuksia oli ollut paljon ja 18 %:lla jonkin verran.

Taulukon 11. mukaan tammikuussa saapuneillaoli huomattavasti useammin ollut kotiutumisajan-kohdasta aiheutuneita opiskeluvaikeuksia kuin hei-näkuussa palveluksensa aloittaneilla. Kotiutumis-ajankohdista elo-joulukuu ja tammikuu osoittau-tuivat hankalimmiksi.

Avovastauksista ilmenee, että monilla vastaajillakotiutumisen ajankohta oli aiheuttanut opintojenjatkamisen tai aloittamisen lykkääntymisen puolel-la vuodella tai jopa vuodella. Syksyllä tai tammi-kuussa kotiutuneista moni oli päässyt kiinni opin-toihinsa vasta seuraavana syksynä. Ne, joilla oli joopiskelupaikka armeijaan mennessään, mutta jotkaeivät olleet vielä aloittaneet opintojaan, eivät käytän-nössä voineet aloittaa opintojaan kotiutuessaan kes-ken lukuvuoden, vaan he joutuivat odottamaan syk-syyn. Osa oli hankkinut töitä väliajaksi ja osa olluttäysin toimettomana. Opintonsa ennen palvelustaaloittaneilla vastaajilla taas oli hankaluuksia päästämukaan kursseille kesken lukukauden tai -vuoden.

Ylipäänsä tätä varusmiespalveluksen ja opiskelunvuosiaikataulujen eriävyydestä aiheutuvaa turhaataukoa opinnoissa pidettiin paitsi opiskeluongelmiaaiheuttavana tekijänä, myös ikävänä ajanhukkana.Vastauksissa korostui myös valmistumisen viivästy-minen jopa vuodella kyseisen tilanteen takia. Lisäksise oli aiheuttanut osalle vastaajista taloudellisiakinongelmia muun muassa siksi, että väliajaksi oli ollutvaikeaa saada työtä. Kuten taulukossa 11., myösavovastauksissa näkyi, että hankaluuksia tuotti eri-tyisesti kotiutuminen kesken lukukauden tai -vuo-den. Kyseisinä ajankohtina kotiutuminen saattaakinmerkitä erään vastaajan sanoin "putoamista tyhjänpäälle", koska työtä on hankala armeijasta käsinhankkia, opintoja ei välttämättä voi suorittaa ja toi-meentulo sekä asuntoasiat voivat olla problemaatti-

32

ainakin jonkin verran vaikeaksi. Yliopisto-opiskeli-joista jopa 40 % oli kokenut tässä suhteessa ainakinjonkin verran vaikeuksia; ammattikorkeakouluopis-kelijoilla vastaava osuus oli 31 %. Eri opiskelutilan-teissa olleista helpointa otteen saaminen oli ollutjuuri opiskelupaikan saaneille ja hankalinta yhdenlukukauden opiskelleille.

Saapumiserillä ja kotiutumiskuukausilla näyttimyös olevan vaikutusta otteen saamiseen opiskelus-ta. Tammikuussa palveluksensa aloittaneissa olihuomattavasti enemmän hankaluuksia kokeneitakuin heinäkuussa saapuneissa. Tammikuussa jasyyslukukauden aikana kotiutuminen olivat yhtey-dessä ongelmien yleisempään esiintymiseen. Palve-luksen pituuksien välillä ei ollut tilastollisesti mer-kitseviä eroja, joskin taulukon perusteella näyttäisi,

että 12 kuukauden palveluksen suorittaneet saattai-sivat olla hieman paremmassa asemassa tässä suh-teessa.

Avovastauksissa tuli usein esiin opiskeluotteensaamisen ongelmallisuus. Sekä ne, jotka olivat joaloittaneet opintonsa ennen palvelusta, että ne, jot-ka olivat vasta saaneet opiskelupaikan, kokivat palve-luksen vaikeuttaneen otteen saamista opiskelusta.Otteen saamisen ongelmat näyttävät liittyvän tii-viisti muihin opinnoissa koettuihin ongelmiin. Syi-nä otteen saamisen vaikeuteen pidettiinkin muunmuassa lukiossa tai korkeakouluopinnoissa opittujenasioiden unohtumista, opiskelutaitojen heikkene-mistä, motivaatiovaikeuksia sekä sopeutumisongel-mia ympäristön ja olosuhteiden muuttuessa:

Taulukko 12. Väitteen "Minun oli vaikea saada otetta opiskelusta" paikkansapitävyys (%).

Jonkin verran Yht.

Samaa samaa Eri 100 %

mieltä mieltä mieltä (N)

Kaikki 16,7 19,9 63,4 (1 717)

Korkeakoulu AMK 11,1 19,7 69,2 (584)

p=0,000 Yliopisto 19,5 20,0 60,5 (1 134)

Opiskelu- Olin juuri päässyt sisään korkeakouluun 12,6 17,2 70,2 (1 086)

tilanne Olin opiskellut yhden lukukauden 24,6 26,7 48,7 (374)

p=0,000 Olin opiskellut yhden lukuvuoden 21,6 20,5 57,9 (190)


lukuvuoden 23,9 23,9 52,2 (67)

Saapumiserä Tammikuu 21,1 23,3 55,6 (626)

p=0,000 Heinäkuu 14,1 17,8 68,0 (1 076)

Kotiutumis- Tammikuu 21,2 21,4 57,4 (453)

kuukausi Helmikuu-kesäkuu 14,7 17,5 67,9 (252)

p=0,000 Heinäkuu 12,6 19,7 67,7 (731)

Elokuu-joulukuu 21,7 20,3 58,0 (281)

Palveluksen Miehistö 6 kk 17,4 21,1 61,5 (559)


p=0,072 Miehistö 12 kk 18,8 15,6 65,6 (64)

Aliupseeri 12 kk 16,3 21,0 62,7 (534)


33

Alkuun oli vähän vaikeata päästä sisäänopintoihin, kun oli ollut vuoden metsässä.Asiat olivat päässeet unohtumaan. Kyllä se siitäsitten lähti sujumaan. (22-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Vanhat opit ehtivät tehokkaasti unohtuavarusmiespalveluksen aikana. Opiskeluunsisälle pääseminen oli huomattavastihankalampaa kuin normaalisti, ja rytminsaavuttaminen etenkin. Myös opiskelu-motivaation kasvattaminen samalle tasollekuin ennen varusmiespalvelusta oli vähänhankalaa. (22-vuotias ammattikorkeakoulu-opiskelija, yhteiskuntatieteiden, liiketaloudenja hallinnon ala)

Useammissa vastauksissa puhuttiin myös armeija-aikana tapahtuneesta laiskistumisesta, jonka koettiinhankaloittavan otteen saamista opinnoista. Jotkutolivat myös kokeneet palvelusaikana älyllisten virik-keiden puutetta, mistä johtuen opinnoissa tarvitta-vat itsenäisen ajattelun ja opiskelun taidot olivatsaattaneet kärsiä:

Laiskistuin silminnähden. Opinnoista ei tullutvuoteen yhtään mitään. Tähän se intti opettaa –ei siellä miehiä tehdä. (25-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Oli vaikeaa taas säätää aivot opiskeluasentoon, kun ei puoleen vuoteen ollutjoutunut käyttämään aivojaan juuri mihinkään.(25-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Varusmiespalveluksen aikana lukiossa javalmennuskursseilla saavuttamani opiskelutyylija -moraali rapistuivat. En saanut enää itseäniniskasta kiinni, vaikka olen yrittänyt jo viisivuotta. (26-vuotias yliopisto-opiskelija,teknillis-tieteellinen ala)

Kurssitarjonta ja sopivillekursseille pääseminen

Kursseille pääsemisen vaikeudet eivät olleet yhtäyleisiä; ongelmia oli esiintynyt noin 12 %:lla vastaa-jista (liitetaulukko 8.). Sopivien kurssien tarjollaolemisessa oli ongelmia ollut hieman enemmän,noin 15 %:lla vastaajista (liitetaulukko 9.). Ammat-tikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoi-den välillä ei ollut kummankaan kysymyksen osaltatilastollisesti merkitsevää eroa. Eri opiskelutilanteis-sa olleista yhden lukukauden opiskelleilla oli hanka-luuksia esiintynyt useimmin. Saapumiseristä tam-mikuu oli selvästi muita hankalampi ja kotiutumis-kuukausista elo-joulukuu sekä tammikuu olivatmuita ongelmallisempia. Kuuden ja yhdeksän kuu-kauden palveluksen suorittaneet olivat kokeneetuseimmin vaikeuksia kursseille pääsyssä ja RUK:nsuorittaneet harvimmin.

Avovastauksissa kurssitarjonnan ja kursseille pää-semisen hankaluudet toistuivat usein. Ongelmiatuottivat ensinnäkin koko lukuvuoden mittaisetkurssit, joille ei ole mahdollista päästä kesken vuo-den. Toiseksi vaikeita tilanteita syntyi vuorovuosinajärjestettävistä kursseista. Eräs vastaaja toteaa tästä:

Tiedekunnan kursseille hakeutuminen oliongelmallista, koska joitakin kurssejajärjestettiin vuorovuosina ja olin joutunutvuoden poissaoloni vuoksi ikään kuin"epätahtiin" tuossa systeemissä ja valittavinaoli sellaisia kursseja jotka olin jo suorittanut jajoitakin tarvittavia kursseja järjestettiin vastavuoden kuluttua. (26-vuotias yliopisto-opiskelija, teologia)

Kolmas ja varsin yleinen hankaluus aiheutui kurs-sien suorittamisjärjestyksestä: monilla kevätluku-kaudella järjestettävillä kursseilla on pääsyvaatimuk-sena jokin aiempi kurssi, jonka on voinut suorittaaesimerkiksi syyslukukaudella. Näin esimerkiksi tam-mikuussa kotiutuvalla opiskelijalla ei ole mahdolli-suutta osallistua kyseisille kursseille. Avovastaustenvalossa eniten hankaluuksia näyttääkin kurssien suh-teen olevan kesken lukuvuoden kotiutuvilla:

34

Tammikuun saapumiserässä – ja yli 6 kkpalvelusajalla – tulee ongelmia kurssientarjonnan kanssa; lähtee kesken lukuvuoden,ja tulee kesken lukukauden. Tällöin ei olemahdollista saada kaikkia kursseja, vaan voijoutua odottamaan mahdollisestivuodenkin seuraavaa toteutusta. (kurssit,jotka tarjotaan esim. vuodenvaihteen "yli")(24-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija,yhteiskuntatieteiden, liiketalouden jahallinnon ala)

Opintojen aloittaminen kevätlukukaudellaoli käytännössä mahdotonta, vaikkailmoittauduinkin läsnä olevaksi. Koska aloitus-ym. valmistavat opinnot ovat tiedekunnassaainoastaan syyslukukaudella, en saanut

suoritettua ainoatakaan opintoviikkoa keväällä,vaikka suorituksia olinkin hieman kaavaillut.(25-vuotias yliopisto-opiskelija, oikeustiede)

Opintojen ohjausOpintojen ohjauksen kokeminen puutteellisena olikysytyistä ongelmista kolmanneksi yleisimmin,22 %:lla vastaajista, esiintyvä. Yliopisto-opiskeli-joissa oli hieman enemmän ohjauksen puutteellise-na kokeneita kuin ammattikorkeakouluopiskelijois-sa. Eri opiskelutilanteissa olevista yhden lukukau-den opiskelleilla esiintyi yleisimmin ongelmia tässäsuhteessa. Saapumiseristä tammikuussa saapuneillaongelman esiintyminen oli huomattavasti yleisem-pää kuin heinäkuussa saapuneilla. Samoin kotiutu-miseristä elo-joulukuussa ja tammikuussa kotiutu-

Taulukko 13. Väitteen "En saanut tarpeeksi ohjausta opintoihini" paikkansapitävyys (%).

Jonkin verran Yht.



Kaikki 8,0 14,0 78,0 (1 721)


p=0,029 Yliopisto 8,9 15,0 76,1 (1 138)







p=0,000 Heinäkuu 6,4 10,0 83,6 (1 079)



p=0,000 Heinäkuu 5,3 11,0 83,7 (734)

Elokuu-joulukuu 11,4 21,0 67,6 (281)



p=0,061 Miehistö 12 kk 7,7 10,8 81,5 (65)

Aliupseeri 12 kk 9,1 14,9 75,9 (536)


35

neet kokivat useimmin ohjauksen puutteellisuutta.Palveluksen pituuden suhteen vastaajien välillä eiollut tilastollisesti merkitseviä eroja; tosin RUK:nsuorittaneet olivat vähän muita harvemmin koke-neet ohjauksen puutteellisuutta.

Avovastauksissa ohjausta kommentoitiin muunmuassa seuraavalla tavalla:

Koulun antama ohjaus opiskeluun olipuutteellista, käytännössä käteen annettiinlukujärjestys ja opintopas. Sellaiset kurssitjoiden käyminen kannattaa kerrottiin, muttayleisistä toimintatavoista tms. kuuli lähinnäjälkikäteen kun oli toiminut väärin.(25-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija,yhteiskuntatieteiden, liiketalouden jahallinnon ala)

Näyttääkin siltä, että varusmiespalveluksesta palaa-vat opiskelijat tarvitsisivat nykyistä enemmän ohja-usta, jotta opinnot olisi mahdollista saada nopeam-min kunnolla käyntiin. Erityisesti kesken lukuvuo-den palaavat opiskelijat, jotka eivät olleet vieläennen palvelustaan aloittaneet opintojaan, ovat han-kalassa asemassa. He tarvitsisivat samanlaista ohjaus-ta, neuvontaa ja tutorointia kuin syksyllä opintojaanaloittavat ensimmäisen vuoden opiskelijat. Kuiten-kaan kevätlukukaudella aloittaville ei tällaista oleuseinkaan tarjolla.

Myös kesällä kotiutuvat ja syksyllä opintonsaaloittavat opiskelijat, jotka ovat edellisvuonnasaaneet opiskelupaikan, saattavat kokea hankaluuk-sia ohjauksen saamisessa. Joissakin oppilaitoksissa onkatsottu tällaisten opiskelijoiden olevan “vanhojaopiskelijoita” eikä heille automaattisesti tarjotauuden opiskelijan ohjausta.

Opiskeluun liittyvät sosiaaliset suhteetToiseksi yleisimmin koettu ongelma oli opiskeluryh-män tai vuosikurssin ulkopuolelle jääminen, jota ontarkasteltu taulukossa 14. Yhteensä yli 30 % olikokenut sen jonkinasteisena ongelmana. Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa tämäkin ongelma oliyleisempi kuin ammattikorkeakouluopiskelijoilla.Sekä yhden lukukauden että pidempään kuin

yhden lukuvuoden opiskelleet kokivat erityisenuseasti jääneensä opiskeluun liittyvien sosiaalistensuhteiden ulkopuolelle.

Saapumiseristä tammikuu oli tässäkin suhteessahuomattavasti hankalampi. Kotiutumiseristä samointammikuu sekä elo-joulukuu olivat niitä, joihinkyseinen ongelma erityisesti keskittyi. Aliupseeri-koulun ja 9 kk:n miehistökoulutuksen suorittaneil-la ongelma esiintyi hieman muita useammin.Selvästi harvinaisin kyseinen ongelma oli vuodenmiehistökoulutuksen suorittaneilla.

Avovastausten perusteella näyttää, että opiskelunparissa syntyneet ystävyyssuhteet voivat katketa pal-veluksen takia. Erityisesti ensimmäisen lukukaudentai -vuoden jälkeen palveluksensa aloittavat ovatjuuri ehtineet luoda sosiaalista verkostoa opintojen-sa parissa, kun he joutuvatkin lähtemään palveluk-seen. Palvelusaikana voi näiden suhteiden ylläpitoolla hankalaa, joten opintoihin palatessa voikinhuomata joutuvansa aloittamaan suhteiden luomi-sen täysin alusta. Eräät vastaajat kuvasivat tilannet-taan seuraavasti:

Olin menettänyt kaikki hyvät opiskelu-kaverisuhteet joita olin luonut ensimmäisenvuoden aikana opiskellessani. Sairastuinmasennukseen noin puolen vuoden jälkeenarmeijasta päästyäni. (23-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

No, kun oli opiskellut syksyn 01 tietyssäporukassa ja sitten hävinnyt kahdeksitoistakuukaudeksi maastopukuihin, ja palasi kevääksi03 opiskelemaan (pääosin) sellaisen porukansekaan joka oli jo edellisen syksyn ajantutustunut toisiinsa tunsi olonsa jotenkinulkopuoliseksi. Siitähän se, ajan myötä,hiljalleen parani (22-vuotias yliopisto-opiskelija, luonnontieteellinen ala)

Armeijassa oleminen tiputti minut samaanaikaan aloittaneiden opiskelijoiden elämästä.Tämä oli suurin yksittäinen haittapuoli. Se olitoki väistämätöntä, sillä en käynyt ollenkaanopiskelupaikkakunnalla armeija-aikanani.(24-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

36

Taloudelliset ongelmatTaloudellisia vaikeuksia oli varusmiespalveluksen jäl-keen kokenut 27 % kaikista vastaajista. Ammatti-korkeakouluopiskelijoista huomattavasti suurempiosa, 37 %, oli kokenut taloudellisia ongelmia kuinyliopisto-opiskelijoista, 22 %. Tarkasteltaessa opis-kelutilanteen merkitystä havaitaan, että pidempäänkuin yhden lukuvuoden opiskelleilla oli useimminollut taloudellisia vaikeuksia: 41 % heistä oli koke-nut ongelmia. Seuraavaksi yleisintä ongelmien koke-minen oli niillä, joilla ei vielä ollut opiskelupaikkaapalvelusta aloittaessaan. Palveluksen pituuden yhte-ys taloudellisiin ongelmiin on taulukon mukaan sel-lainen, että johtajakoulutuksen suorittaneilla ongel-mat olivat harvinaisimpia ja miehistökoulutuksen,erityisesti 9 kk:n koulutuksen suorittaneilla,

yleisimpiä.Lainan ottamiseen oli joutunut turvautumaan

kuitenkin vain 6 %. Lainan ottamista kysyttäessä eieritelty, mitä lainaa vastaaja oli ottanut. Lainan ot-tamista on kuvattu liitetaulukossa 10. Yliopisto- jaammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä ei tässäsuhteessa ole juuri eroa. Sen sijaan opiskelutilanneerottelee vastaajia tässä suhteessa melko paljon. Pi-dempään kuin yhden vuoden opiskelleista 22 % olijoutunut ottamaan lainaa. Sen sijaan niistä, jotkaeivät olleet vielä saaneet opiskelupaikkaa hakemises-ta huolimatta, sekä juuri sisään päässeistä vain muu-tama prosentti oli joutunut ottamaan lainaa. Palve-luksen pituuden suhteen ei vastaajien välillä olluttilastollisesti merkitseviä eroa.

Taloudellisten ongelmien tarkastelussa on huo-

Taulukko 14. Väitteen "Koin jääneeni opiskeluryhmän tai vuosikurssin ulkopuolelle" paikkansapitävyys (%).

Jonkin verran Yht.



Kaikki 14,7 16,4 68,9 (1 715)

Korkeakoulu AMK 11,7 14,1 74,1 (580)

p=0,003 Yliopisto 16,2 17,5 66,3 (1 135)







p=0,000 Heinäkuu 9,2 10,7 80,1 (1 075)



p=0,000 Heinäkuu 10,6 11,5 77,9 (729)

Elokuu-joulukuu 17,8 31,7 50,5 (281)



p=0,002 Miehistö 12 kk 3,1 15,4 81,5 (65)

Aliupseeri 12 kk 16,5 19,3 64,2 (534)


37

mattava, että kaikilla taloudellisia ongelmia koke-neilla ne eivät välttämättä johdu suoranaisesti varus-miespalveluksesta. Kuitenkin monelle varusmiespal-veluksesta kotiutuvalle tilanne voi aiheuttaa ylimää-räisiä toimeentulon hankaluuksia.

Kotiutumisvaiheen heikko taloudellinen tilannevoi myös osaltaan hidastaa tai estää opintoihin ha-keutumista tai palaamista, koska töihin meno saat-taa olla välttämätöntä toimeentulon turvaamiseksi jaopiskeluasiat jäävät toissijaisiksi.

Avovastauksissa taloudellisia hankaluuksia kuvat-tiin muun muassa seuraavasti:

...Muita ongelmia elämääni oli se, että olintotaalisisessa taloudellisessa ahdingossaennen kuin löysin työpaikan. Työnhaku ei ainaarmeijan aikana ole helppoa, ja kun se "ihana"kotiuttamispäivä sitten koittaa, saattaa pudotaihan tyhjän päälle. (23-vuotias yliopisto-opiskelija, luonnontieteellinen ala)

Huhtikuussa ei voinut jatkaa enää keväällekoulua ja töitä en saanut ja koska olinopiskelija (poissaoleva) en saanutminkäänlaisia tukia Kelalta ym. ja olintaloudellisesti kusessa! (22-vuotiasammattikorkeakouluopiskelija, tekniikanja liikenteen ala)

Muut ongelmatAvovastauksissa oli mahdollista tuoda esiin edelläkäsiteltyjen ongelmien lisäksi muitakin palveluksenjälkeen koettuja ongelmia. Vastauksissa puhuttiinsekä opiskeluun liittyvistä ongelmista että muistaongelmista, jotka eivät suoranaisesti liity opintoi-hin, mutta voivat välillisesti hankaloittaa opintojenjatkamista ja niihin kiinni pääsyä.

Konkreettisemmista opiskelujärjestelyihin liitty-vistä ongelmista tuli esiin erilaisia vastoinkäymisiä jasekaannuksia, joita vastaajat olivat kohdanneet aloit-taessaan tai jatkaessaan opintojaan. Joillakin hanka-

Taulukko 15. "Oliko sinulla taloudellisia vaikeuksia varusmiespalveluksen jälkeisen kahden kuukauden aikana?" (%).

Yht.

100 %

Kyllä Ei (N)

Kaikki 27,2 72,8 (2 019)

Korkeakoulu AMK 36,5 63,5 (761)

p=0,000 Yliopisto 21,5 78,5 (1 258)

Opiskelu- En ollut vielä hakenut opiskelupaikkaa 33,3 66,7 (108)

tilanne Olin hakenut, mutta en ollut saanut opiskelupaikkaa 37,2 62,8 (164)

p=0,001 Olin juuri päässyt sisään korkeakouluun 25,5 74,5 (1 108)

Olin opiskellut yhden lukukauden 25,7 74,3 (378)

Olin opiskellut yhden lukuvuoden 22,5 77,5 (191)

Olin opiskellut pidempään kuin yhden lukuvuoden 41,4 58,6 (70)

Palveluksen Miehistö 6 kk 31,1 68,9 (634)

pituus Miehistö 9 kk 34,3 65,7 (280)

p=0,000 Miehistö 12 kk 32,1 67,9 (81)

Aliupseeri 12 kk 23,3 76,7 (647)

Reserviupseeri 12 kk 20,2 79,8 (361)

38

luudet ja epäselvyydet liittyivät siihen, että heitäkohdeltiin opiskelupaikan vastaanottamisvuotensaperusteella vanhoina opiskelijoina, vaikka he olivatlykänneet opintojensa aloittamista palveluksen takia.Epäselviin tilanteisiin oli liittynyt ongelmia esimer-kiksi kursseille pääsemisessä ja ohjauksen saamisessa:

En ollut päästä jo elokuussa alkavalletietotekniikan peruskurssille, joka oli tarkoitettuvain uusille opiskelijoille. Jäin myös vaillemm. ilmaista YTHS:n hammastarkastusta,koska minua ei koskaan siihen kutsuttu.Samoin jouduin puoliväkisin hakeutumaanjohonkin tutorintiryhmään, koska en ollutkoulutusalani uusien opiskelijoiden joukossa.Minua kohdeltiin kuin vanhaa opiskelijaa,vaikka en ollut ollut yliopistossa vielä lainkaanläsnäolevana opiskelijana. (24-vuotiasyliopisto-opiskelija, kasvatustieteet)

Monet vastaajat olivat kokeneet hankalana normaa-liin elämään sopeutumisen palveluksen jälkeen. Pal-velusaika nähtiin poikkeavana, muusta elämästä eril-lisenä ajanjaksona, jonka jälkeen voi olla hankalaasaada otetta tavallisesta elämästä. Päivärytmi, olo-suhteet ja ympäristöt sekä aktiviteetit olivat palve-lusaikana kaikki toisenlaisia kuin muussa elämässäennen tai jälkeen palveluksen. Palveluksen kuluessamoni oli kuitenkin ehtinyt tottua ja sopeutua tilan-teeseen siinä määrin, että palveluksen päättyessäsaattoi olla suuriakin sopeutumisvaikeuksia:

Jos ihminen eristetään normaalielämästä6:ksi kuukaudeksi, niin “sopeutuminen”takaisin vie aikaa. (22-vuotias ammatti-korkeakouluopiskelija, yhteiskuntatieteiden,liiketalouden ja hallinnon ala)

Aina mietti että pitää sunnuntaina lähteätakaisin Vekaralle, mutta sitten muisti ettäettei tarvinnutkaan mennä. Sopeutuminennormaalielämään oli hieman vaikeataaluksi mutta ei se paljoa haetannut.(22-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija,yhteiskuntatieteiden, liiketaloudenja hallinnon ala)

Vaikea päästä normaaliin elämänrytmiin kiinni.Vaikka olin armeijassa fyysisesti vain puolivuotta, henkinen puoli tuntui jääneen sinneainakin vuodeksi. Saman ikäiset tytötopiskelevat nyt vuotta ylempänä, jotenottaa päähän ja taloudellista tappiotkin syntyy.(22-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija,tekniikan ja liikenteen ala)

Varusmiespalveluksen jälkeen siviilielämätuntui oudolta ja oli jotenkin vähän tyhjänpäällä oleva tunne, kun oli tottunut kuriin jajärjestykseen. (24-vuotias ammattikorkea-kouluopiskelija, tekniikan ja liikenteen ala)

Erityisesti hankaluuksia näytti aiheuttavan tottumi-nen itsenäiseen elämään ja omatoimisuuteen. Vasta-uksissa tuli usein esiin jo edelläkin mainittu passi-voituminen ja laiskistuminen. Kun palveluksessatottui vain noudattamaan annettuja ohjeita, kuria jaaikatauluja, olikin hankalaa yhtäkkiä tehdä asioitaitsenäisesti. Suorastaan yllättävän moni vastaaja ker-toi myös kokeneensa itsensä jollain lailla “tyhmem-mäksi” tai henkisesti passivoituneemmaksi palveluk-sen jälkeen. Vastaajat kokivat, että palvelusajan mit-tainen tauko teoreettisessa opiskelussa sai aikaanpaitsi opiskelutaitojen ja opittujen tietojen unohtu-mista, myös yleistä “älyllistä rapistumista”. Opin-toihin palatessaan jotkut olivat kokeneet joutuneen-sa aloittamaan opiskelun ikään kuin täysin alusta.Palvelusaikana tapahtuva passivoituminen ja opiske-lukyvyn heikkeneminen voi myös olennaisesti vai-keuttaa opiskelemaan hakemista palveluksen aikanatai sen jälkeen. Moni olisikin kaivannut enemmänälyllisiä virikkeitä ja haasteita palvelusaikanaan.

Voisi sanoa, että yleinen laiskuus jasaamattomuus iski varusmiespalveluksenjälkeen tai jo palveluksen loppuvaiheillakin.Palaaminen ja kontrollin saaminen siviilielämääntuntui vaikealta armeijassa harjoitetun ohjatunja valmiiksi suunitellun aikataulun jälkeen.(21-vuotias yliopisto-opiskelija, oikeustiede)

...ongelmat tosiaan liittyivät siihen, ettäopiskeluihin oli vaikea asennoituaasepalveluksen jälkeen. Armeijassa kun

39

ei tätä itsenäistä työskentelyä/ajatteluaainakaan miehistön tunnuta arvostettavan.Ensimmäinen kevätlukukausi menikinoikeastaan opiskeluun totutellessa, ja olituloksellisesti huonoin koko opiskeluaikanani.(31-vuotias yliopisto-opiskelija,luonnontieteellinen ala)

Varusmiespalveluksesta kotiutumiseen voi opintojenaloittamisen ja jatkamisen lisäksi liittyä muitakinelämänmuutoksia. Yksi vastauksissa mainittu asia oliopiskelupaikkakunnalle muutto. Myös ihmissuh-teissa oli monella tapahtunut muutoksia palveluk-sen aikana ja sen jälkeen. Palveluksen sekä opintoi-hin että normaalielämään aiheuttama katkos voikinaikaansaada hyvin laaja-alaisia ja moniulotteisia on-gelmia. Ongelmat muodostavat usein yhteenkietou-tuneen joukon; monet ongelmista liittyvät ja vai-kuttavat toisiinsa. Osa vastaajista olikin kokenutuseita samanaikaisia hankaluuksia. Tällainen muu-tosten ja koettujen hankaluuksien kasautuma saat-taakin olla useille nuorille miehille varsin stressaavaaaikaa elämässä. Opintojen aloittaminen ja jatkami-nen ei monien muutosten ja hankaluuksien keskel-lä välttämättä sujukaan odotetulla tavalla.

Sosiaaliset taidot olivat rapistuneet pahasti.Motivaatio asioiden tekemiseen/tekemisenaloittamiseen oli laskenut olemattomaksi.Koin päättävässä asemassa olevat ihmisetahdistavina ja epäinhimillisinä (kuten armeijanpäättävät ihmiset pääosin näyttivät olevan).Ongelmia teetti myös armeijasta opittu tapa,että epämiellyttävistä asioista selviää parhaitenvalittamalla, ruikuttamalla ja makaamalla sekähakeutumalla hyväksi lopuksi sairaslomalle,sitkeys ja itsensä ylittäminen tuntuivat armeija-aikana täysin turhilta ponnistuksilta täydellisentyperien ja perusteettomien tehtävien vuoksi.Myös kosketus itse opiskelumetodiikkaan tulimenetettyä armeijan aikana. (25-vuotiasyliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

Ihmissuhteet olivat yleinen mainittu elämänalue,jossa hankaluuksia oli koettu. Palvelus oli aiheutta-

nut vaikeuksia erityisesti seurustelusuhteisiin. Mo-nella oli seurustelusuhde katkennut joko armeija-ai-kana tai sen jälkeen. Ystävyys- ja perhesuhteet olivatmyös joillakin kärsineet. Lisäksi vastauksissa tuliesiin psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin liittyviäasioita. Vastauksissa puhuttiin ensinnäkin armeija-ajan aikaansaamia negatiivisista tunteista ja ahdistu-neisuudesta, jotka jatkuivat vielä kotiutumisen jäl-keenkin:

Armeijassa ei juurikaan tunnettu sanaainhimillisyys. Kyllä ne inhottavat asiat muistihyvin vielä kuukausia kotiutumisen jälkeenkin(21-vuotias ammattikorkeakouluopiskelija,yhteiskuntatieteiden, liiketalouden jahallinnon ala)

Masennus ja toistuvat painajaiset olivat samoinuseammin vastauksissa toistuvia asioita, joita palve-luksen jälkeen oli koettu. Ongelmat vaikuttivatmyös esimerkiksi ihmissuhteisiin. Eräs vastaajatoteaakin:

...ihmissuhteisiin liittyviä [ongelmia] kylläkinjohtuen lähinnä turhautumisestani joka johtisiihen että olin todella vihainen ja kärttyisävielä palveluksen jälkeenkin. Itseluottamuksenilaski merkittävästi armeijassa vietetyn puolenvuoden aikana. Palautumiseen meni noin vuosi.(26-vuotias yliopisto-opiskelija, oikeustiede)

Fyysinen terveydentila oli joillakin vastaajilla hei-kentynyt tavalla tai toisella. Useimmin mainittujaolivat erilaiset fyysiset vammat, fyysisen kunnonhuononeminen sekä alkoholiongelmat. Palveluksenaikana alkoholinkäyttö oli monella vastaajalla lisään-tynyt ja sitten jatkunut palveluksen jälkeenkin run-saampana

4.3.2 Varusmiespalveluksen hyödyt

Kysyttäessä kokemusta varusmiespalveluksen hyö-dyllisyydestä osoittautui, että palvelus koettiin huo-mattavasti hyödyllisemmäksi työnhaun ja työelä-män kuin opintojen kannalta. Kaikista vastaajista

40

45 % katsoi, ettei varusmiespalvelus ole lainkaanhyödyllinen opintojen kannalta. Jonkin verran hyö-dyllisenä sitä piti 23 % ja vain 4 % ajatteli siitä ole-van paljon hyötyä. Ammattikorkeakouluissa opiske-levat kokivat hieman yliopisto-opiskelijoita useam-min, että varusmiespalveluksesta on hyötyä opin-noissa.

Työnhaun kannalta varusmiespalvelusta piti täy-sin hyödyttömänä vain 22 % vastaajista. Yli puoletvastaajista oli sitä mieltä, että palveluksesta on työn-haussa paljon tai jonkin verran hyötyä. Näkemysvaihteli ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yli-opisto-opiskelijoiden välillä siten, että ammattikor-keakouluissa opiskelevat kokivat palveluksen työn-haun kannalta hyödylliseksi useammin kuin yliopis-toissa opiskelevat. Opiskelutilanne palvelusta aloit-taessa taas vaikutti siten, että pisimpään opiskelleetkokivat vähiten hyötyä ja ne, jotka eivät olleet vielähakeneet opiskelemaan kokivat eniten hyötyä.

RUK:n suorittaneet arvelivat useimmin, että pal-

veluksesta on hyötyä työnhaussa: yhteensä lähes 80% heistä oli sitä mieltä, että hyötyä on paljon taijonkin verran. Vain muutama prosentti oli sitämieltä, ettei hyötyä ole lainkaan. Myös AUK:n javuoden miehistöpalveluksen suorittaneista noinkaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että hyötyä ontyönhaussa paljon tai jonkin verran. Sen sijaan lyhy-emmän miehistöpalveluksen suorittaneista huomat-tavasti pienempi osa koki palveluksensa hyödyllise-nä työnhaun kannalta.

Kysyttäessä palveluksen hyödyllisyyttä työelämänkannalta vastaukset jakautuivat varsin samankaltai-sesti kuin edellisen kysymyksen suhteen. Kaikistavastaajista noin puolet piti palvelusta paljon tai jon-kin verran hyödyllisenä työelämän kannalta ja 22 %oli sitä mieltä, ettei se ole lainkaan hyödyksi. Am-mattikorkeakouluopiskelijat kokivat hyödyllisyyttäyliopisto-opiskelijoita useammin. Ne, jotka eivätpalvelusta aloittaessaan olleet hakeneet opiskelu-paikkaa, kokivat muita useammin palveluksen hyö-

Taulukko 16. Varusmiespalveluksen kokeminen hyödylliseksi opintojen kannalta (%).

Jonkin Ei Yht. 100 %

Paljon verran Vähän lainkaan (N)

Kaikki 4,1 23,2 27,3 45,4 (2 018)

Korkeakoulu AMK 4,5 30,4 27,6 37,6 (761)

p=0,000 Yliopisto 3,9 18,9 27,1 50,1 (1 257)








yhden lukuvuoden 2,9 15,7 28,6 52,9 (70)



p=0,000 Miehistö 12 kk 0,0 25,9 24,7 49,4 (81)

Aliupseeri 12 kk 5,9 34,0 29,6 30,5 (645)

Reserviupseeri 12 kk 9,7 30,7 33,5 26 (361)

41

dylliseksi työelämän kannalta. Pisimpään opiskelleetkokivat vähiten hyötyä. Johtajakoulutuksen suorit-taneet kokivat useimmin hyötyä ja kuuden ja yh-deksän kuukauden palveluksen suorittaneet harvim-min: RUK:n suorittaneista lähes 40 % koki paljonhyötyä, kun puolen vuoden miehistökoulutuksensuorittaneista vain 4 % oli tätä mieltä.

Kokemusta varusmiespalveluksen hyödyllisyy-destä selvitettiin myös kahdella avokysymyksellä.Kysyttäessä palveluksen hyödyllisyyttä opintojenkannalta vastauksista nousi esiin paitsi konkreetti-semmin opintoihin liittyviä seikkoja, myös sellaisiasosiaalisiin taitoihin ja suhteisiin, psyykkisiinvalmiuksiin sekä motivaatioon liittyviä tekijöitä,joiden koettiin vaikuttavan myönteisesti opiske-luun. Sosiaalisista taidoista ja suhteista monet nos-tivat esiin johtamis- ja esiintymistaitojen kehittymi-sen, yleisempien vuorovaikutus- ja ryhmätyötaito-jen parantumisen sekä uusien sosiaalisten suhteidenluomisen tai ylläpitämisen mahdollistavia seikkoja.

Eräs vastaaja kuvasi vuorovaikutustaitojen parantu-mista seuraavasti:

Melkein 12 kk samassa tuvassa useanmuun ihmisen kanssa. Jos siinä ajassa ei opitulemaan toimeen ihmisten kanssa niin eivoi kuin mennä peilin eteen. (22-vuotiasammattikorkeakouluopiskelija, kulttuuriala)

Kehittyneitä psyykkisiä valmiuksia mainittiinmonenlaisia, kuten pitkäjänteisyys, itsenäisyys, pää-töksentekokyky, itsevarmuus, itsekuri, stressin sieto-kyky ja vastuuntuntoisuus. Monet mainitsivatmyös, että varusmiespalveluksen käyminen toi uu-denlaista perspektiiviä elämään ja sitä kautta opiske-luun. Motivaatioon liittyvissä vastauksissa monetkertoivat, että halu opiskella kasvoi armeijassa ihanuudella tavalla. Eräässä vastauksessa ilmaistiin asianäin:

Taulukko 17. Varusmiespalveluksen kokeminen hyödylliseksi työnhaun kannalta (%).



Kaikki 14,9 37,8 27,5 19,9 (2 020)

Korkeakoulu AMK 18,3 42,4 24,0 15,2 (761)

p=0,000 Yliopisto 12,8 35,0 29,5 22,6 (1 259)











p=0,000 Miehistö 12 kk 22,2 40,7 21,0 16,0 (81)

Aliupseeri 12 kk 17,9 50,1 21,8 10,2 (647)


42

Opiskelumotivaation lisääntyminen, saakuiteskin opiskella sitä mitä haluaa, eikämitä toiset käskee. (24-vuotiasammattikorkeakouluopiskelija, tekniikanja liikenteen ala)

Suoremmin itse opintoja hyödyttäneitä asioita oli-vat useampien vastaajien mielestä olleet joidenkinkurssien hyväksilukeminen opiskelupaikassa tai joi-denkin suoraan opiskelualaan liittyvien taitojen ke-hittyminen, työkokemuspisteiden saaminen opiske-lemaan hakiessa ja opiskelutekniikan kehittyminen.Eräs vastaaja hyötyi varusmiespalveluksesta opin-noissaan seuraavalla tavalla:

Opiskelen tällä hetkellä kieltenopettajaksi,missä varusmiespalveluksen aikanaharjoittelemastani tuntisuunnitelmien teostaon ollut käytännön hyötyä. Lisäksi koenesiintymisvarmuuteni kehittyneen

varusmiesjohtajakoulutuksessa. (26-vuotiasyliopisto-opiskelija, humanistinen ala)

Melko paljon oli myös niitä vastaajia, joiden mieles-tä varusmiespalveluksesta ei ole mitään hyötyä opis-keluille. Joissakin kommenteissa tuli esiin ajatus sii-tä, että armeija ja siviilimaailma ovat liian kaukanatoisistaan tai että palvelus ei osunut ainakaan yksiinoman opiskelualan kanssa.

Erillisellä kysymyksellä tiedusteltiin muita varus-miespalveluksesta mahdollisesti koituvia hyötyjä.Näissä vastauksissa tuotiin esiin osittain samoja tee-moja kuin opiskeluun liittyviä hyötyjä kysyttäessä.Tällaisia olivat esimerkiksi sosiaalisiin taitoihin taisuhteisiin ja psyykkisiin valmiuksiin liittyvät asiat.Muita esiin tulleita teemoja olivat hyöty työelämäs-sä, uusien taitojen oppiminen ja fyysinen kunto.Jonkin verran esiintyi myös vastauksia, joissa ei koet-tu palveluksesta olevan mitään hyötyä tai siitä koet-tiin olevan suorastaan haittaa.

Taulukko 18. Varusmiespalveluksen kokeminen hyödylliseksi työelämän kannalta (%).



Kaikki 16,2 34,7 27,0 22,1 (2 016)

Korkeakoulu AMK 18,8 38,8 25,0 17,4 (760)

p=0,000 Yliopisto 14,6 32,2 28,3 24,9 (1 256)











p=0,000 Miehistö 12 kk 18,5 35,8 28,4 17,3 (81)

Aliupseeri 12 kk 19,8 47,8 22,8 9,6 (646)


43

Kuten opiskeluun liittyviä hyötyjä koskevissa vas-tauksissakin, sosiaalisista taidoista ja suhteista tuli-vat esiin johtamis- ja esiintymistaitojen kehittymi-nen, yleisempien vuorovaikutus- ja ryhmätyötaito-jen parantuminen sekä uusien sosiaalisten suhteidenluominen tai ylläpitäminen. Samoin psyykkisiä val-miuksia mainitessaan varusmiehet toivat hyvin pal-jon esiin samoja piirteitä kuin opiskeluun liittyvis-sä vastauksissaan. Toisaalta nyt puhuttiin myösenemmän yleisestä henkisestä kasvamisesta ja itse-tuntemuksen lisääntymisestä. Monet arvelivat varus-miespalveluksen suorittamisesta ja erityisesti johta-jakoulutuksesta olevan hyötyä työelämässä ja työnsaannissa. Seuraavassa otteessa käykin ilmi, miteneräs vastaaja koki hyötyvänsä varusmiespalvelukses-ta niin sosiaalisten taitojen, psyykkisten valmiuksi-en kuin työelämänkin kannalta:

Armeijassa saatu johtajakoulutus ja -kokemustulevat olemaan arvokasta tietoa itselleni,jos satun pääsemään johtavaan asemaantyöpaikallani. Myös siitä, miten itse toimiipaineen alla, sain arvokasta tietoa, jollesaattaa olla käyttöä myös työelämänkriiseissä. (25-vuotias yliopisto-opiskelija,teknillis-tieteellinen ala)

Jotkut vastaajat kokivat oppineensa uusia taitoja,esimerkiksi suoritettuaan palveluksensa aikana jon-kin kurssin tai tutkinnon. Uusia opittuja taitoja,

joita mainittiin, olivat esimerkiksi erätaidot, yhdis-telmä-ajokortit ja ensiapukurssin suorittaminen taimuut omaan alaan liittyvät kurssit. Muutamat va-rusmiehet olivat nostaneet esiin armeijan hyödynfyysisen kunnon kohottajana ja omien fyysisten ra-jojensa löytämisen välineenä.

Muita useammissa vastauksissa toistuvia teemojaolivat muun muassa hyvien muistojen tai kokemus-ten kertyminen ja hengähdystauon saaminen omientulevaisuuden suunnitelmiensa miettimiseksi. Jot-kut kokivat myöskin hyötyneensä varusmiespalve-lusaikana hankituista taidoista harrastustoiminnas-saan. Monet edellä mainitut hyödyt tiivistyvät eräänvastaajan positiivisessa kokemuksessa:

Hyviä kavereita, muistoja, kokemuksia,parempi fyysinen ja psyykkinen kunto, opinsähköttämään ja tulevaisuudessa varmaantyönantajat katsovat positiivisesti suoritettuajohtajakoulutusta. (21-vuotias yliopisto-opiskelija, teknillis-tieteellinen ala)

4.4 Varusmiespalveluksenhyväksilukeminen opintoihin

Vastaajista lähes 40 % ei tuntenut oman korkea-koulunsa käytäntöä varusmiespalveluksen hyväksilu-kemisessa osaksi opintoja. Vastaajista 26 % sanoiolevansa tietoinen käytännöistä ja 35 % ilmoittituntevansa käytännöt epämääräisesti. Yliopisto-opis-

Taulukko 19. "Oletko tietoinen hyväksilukemisen käytännöistä omassa oppilaitoksessasi?" (%).

Epämää- Yht. 100 %

Kyllä räisesti En (N)

Kaikki 26,4 34,5 39,1 (2 019)

Korkeakoulu AMK 31,4 38,3 30,3 (760)

p=0,000 Yliopisto 23,4 32,2 44,4 (1 259)



p=0,000 Miehistö 12 kk 23,5 37,0 39,5 (81)

Aliupseeri 12 kk 29,4 37,7 32,9 (647)


44

kelijat tunsivat käytännöt ammattikorkeakoululaisiaheikommin. Yliopisto-opiskelijoista ainoastaan 23% tunsi käytännöt ja lähes puolet ei tuntenut käy-täntöjä lainkaan. Ammattikorkeakouluopiskelijoillavastaavat prosentit olivat 31 % ja 30 %. Reserviup-seerikoulun suorittaneet tunsivat käytännöt muitauseammin. Erityisen huonosti käytännöt tunsivatpuolen vuoden miehistökoulutuksen suorittaneet.

Hyväksilukemista oli hakenut vain 10 % vastaa-jista. Ammattikorkeakouluissa opiskelevista noinviidesosa oli hakenut hyväksilukemista, kun yliopis-to-opiskelijoista vain muutama prosentti oli sitä ha-kenut. Suoritettu palvelus erotteli vastaajia siten,että vuoden palveluksen suorittaneista noin 15 %oli hakenut hyväksilukemista, kun lyhyemmän

palveluksen suorittaneissa sitä hakeneita oli vainmuutama prosentti. Avovastauksista ilmeni, ettäyleisimmin oli hyväksiluettaviksi haettu johtajakou-lutukseen liittyviä opintoja. Myös erilaisia fysiikanalan opintoja ja työharjoittelua oli haettu korvatta-viksi.

Hyväksilukemista hakeneista 74 % oli saanut ha-kemansa opinnot hyväksiluettua. Ammattikorkea-koululaisten hakemukset oli hyväksytty yliopistolai-sia useammin. Vaikka johtajakoulutuksen suoritta-neet hakivat hyväksilukemista muita useammin,heidän hakemansa suoritukset oli hyväksiluettu har-vemmin kuin miehistökoulutuksen suorittaneiden.Reserviupseerikoulun suorittaneista yli kolmasosanhakemia suorituksia ei ollut hyväksytty.

Taulukko 20. Hyväksilukemista hakeneet (%).

Yht. 100 %

Kyllä En (N)

Kaikki 10,0 90,0 ( 2011)


Yliopisto 4,5 95,5 (1 253)



p=0,000 Miehistö 12 kk 15,0 85,0 (80)

Aliupseeri 12 kk 15,6 84,4 (643)


Taulukko 21. "Jos olet hakenut hyväksilukemista, onko hakemasi suoritukset hyväksytty?" (%).

Yht. 100 %

Kyllä En (N)

Kaikki 73,9 26,1 (199)


p=0,143 Yliopisto 66,7 33,3 (57)



p=0,234 Miehistö 12 kk 91,7 8,3 (12)

Aliupseeri 12 kk 74,2 25,8 (97)


45

5 Pohdinta

takokeisiin osallistumisessa on lisäksi omat hanka-luutensa. Valintakokeisiin osallistumiseen ei ainasaa lomaa, ja sotaharjoitukset ja leirit ajoittuvatusein valintakoekauden kanssa päällekkäin. Ilmapiirija suhtautuminen eivät myöskään vaikuta olevanhakemista edistäviä ja siihen kannustavia varuskun-nissa. Ohjauksen ja neuvonnan lisäämisellekinnäyttää hakuasioissa olevan tarvetta.

Jo aloitettujen korkeakouluopintojen katkeaminenpalveluksen takia aiheuttaa osalle opiskelijoista erilai-sia ongelmia. Ongelmia esiintyi kokonaisuudessaanenemmän kesken lukuvuoden kotiutuvilla sekäensimmäisen opiskelulukukauden jälkeen palveluk-sensa suorittavilla. Yliopisto-opiskelijat kokivat yli-päänsä enemmän ongelmia kuin ammattikorkea-kouluopiskelijat. Helpoimmin opintoihin palaami-nen näyttäisi sujuvan niillä opiskelijoilla, jotka ovathakeneet ja saaneet opiskelupaikan ylioppilaskirjoi-tusten jälkeisenä keväänä, aloittavat varusmiespalve-luksensa samana kesänä heinäkuussa ja suorittavatvuoden palveluksen. Tämä näyttäisi olevan ihanteel-linen tilanne. Lukion ja korkeakouluopintojen väliinajoittuvalla palveluksella osoittautui olevan sekäenemmän myönteisiä vaikutuksia että vähemmänkielteisiä vaikutuksia. Palvelus näyttäisi hyödyttävän

5.1 Keskeiset tulokset

Selvityksen päätavoitteena oli tunnistaa korkeakou-luopiskelijoiden ja varusmiesten kokemia ongelmiavarusmiespalveluksen ja opintojen yhteensovittami-sessa, kartoittaa ongelmien yleisyyttä ja löytää mah-dollisuuksia ongelmien lievittämiseen. Tarkoitukse-na oli selvittää sekä opintoihin hakeutumiseen ettäennen palvelusta aloitettujen opintojen jatkamiseenliittyviä ongelmia ja niitä aiheuttavia tekijöitä. Lisäk-si päämääränä oli kartoittaa opiskelijoiden koke-muksia varusmiespalvelukseen sisältyvien opintojenhyväksilukemisesta osaksi korkeakouluopintoja sekäheidän tietoisuuttaan hyväksilukemisen mahdolli-suuksista.

Opintoihin hakeutumisen keskeisimmät ongelmatliittyvät valintakokeisiin valmistautumisen hankaluu-teen sekä valintakokeisiin osallistumiseen. Valintako-keisiin valmistautuminen koetaan erittäin raskaaksija vaativaksi varusmiespalveluksen aikana. Erityises-ti yliopistojen valintakokeisiin valmistautumiseen eivarusmiehillä ole riittävästi aikaa eikä voimiakaan.Varuskunnissa ei aina ole myöskään sopivia lukuti-loja valmistautumiseen. Ammattikorkeakouluihinhakeminen on helpompaa, koska valintakokeet eivätyleensä vaadi valmistautumista, ja käytössä on hake-mista yksinkertaistava yhteishakujärjestelmä. Valin-

46

esimerkiksi opiskelu- ja ryhmätyötaitoja eniten sil-loin, kun se suoritetaan lukion ja korkeakouluopin-tojen välissä.

Jonkinlaisena pääongelmana voi pitää palveluksenopintoja hidastavaa vaikutusta. Varsinaisen palvelus-ajan lisäksi opintoihin saattaa aiheutua vieläkin pi-dempi tauko johtuen palveluksen ja opintojen eri-laisesta ajoittumisesta vuositasolla. Erityisesti hanka-luuksia on tammikuussa ja ylipäänsä kesken luku-vuoden kotiutuvilla. Kesken syyslukukaudenkotiutuneista noin 35 % ja tammikuussa kotiutu-neista 25 % oli sitä mieltä, että kotiutumisen ajan-kohta oli hankaloittanut opintoja paljon tai jonkinverran. Heinäkuussa kotiutuneilla vastaava luku olinoin 7 %. Opintojen kannalta epäedullisimpia saa-pumiserien ja palvelusaikojen yhdistelmiä näyttäisi-vätkin olevan tammikuun saapumiserä yhdistettynä9 kk:n tai 12 kk:n palvelukseen ja heinäkuun saapu-miserä yhdistettynä puolen vuoden palvelukseen.Kesken lukukauden kotiutuvilla osoittautui olevan mui-ta enemmän vaikeuksia niin sopiville kursseille pääsys-sä, ohjauksen saamisessa kuin toimeentuloasioissakin.

Opintojen etenemistä hidastavat myös palveluksenjälkeiset ongelmat otteen saamisessa opinnoista. Otteensaamisen ongelmat osoittautuivat yhdeksi yleisim-min koetuista ongelmista. Kaikista vastaajista 37 %oli kokenut vaikeuksia otteen saamisessa. Ensim-mäisen opiskelulukukauden jälkeen palveluksensaaloittaneista otteen saamisen ongelmia oli kokenutjopa yli 50 %. Otteen saamisen hankaluuksiinnäyttää kyselyn perusteella liittyvän yleisiä sopeutu-misongelmia normaalielämään palattaessa, armeija-aikana tapahtuvaa passivoitumista sekä tietojen, tai-tojen ja opiskelutapojen unohtumista. Lisäksi ohja-us ei kyselyn perusteella näytä olevan riittävää. Varsin-kin kesken lukuvuoden kotiutuvat kokivat usein,että heille ei tarjota tarpeeksi ohjausta korkeakou-lussaan. Syksyllä ja tammikuussa kotiutuneista yli30 % oli tätä mieltä. Myös korkeakoulujen kurssi-järjestelyt hidastavat kesken lukuvuoden opintoihinkiinni pääsyä: kevätlukukaudella ei välttämättä oletarjolla sopivia kursseja, jos ei ole suorittanut tietty-jä edeltäviä opintoja. Kun yhdistetään palvelusajanaiheuttama tauko, hankalasta kotiutumisajankoh-dasta johtuva viivästys sekä hankaluudet otteen saa-misessa ja opintoihin kiinni pääsyssä, saattaa tulok-

sena olla pahimmillaan jopa useamman vuoden vii-västys opinnoissa.

Kaikille opiskelijoille ei palveluksesta kuitenkaanaiheudu suurempia opintovaikeuksia eivätkä he koepalvelustaan ongelmallisena. Kyselyssä tulikin esiinmyös runsaasti hyötyjä, joita opiskelijat kokevat va-rusmiespalveluksesta seuranneen. Erilaisten taitojenja kykyjen kehittyminen oli yleisesti mainittu hyö-ty. Erityisesti sosiaalisten taitojen, oma-aloitteisuu-den, järjestelmällisyyden, vastuun ottamisen ja joh-tamisen taitojen koettiin varsin yleisesti kehitty-neen.

On kuitenkin huomattava, että samanaikaisestikun osa vastaajista oli kokenut jotkut asiat erittäinpositiivisina ja hyödyllisinä, osa vastaajista koki sa-mojen asioiden suhteen suuria ongelmia. Hyötyjä jahaittoja tarkasteltaessa onkin kiinnitettävä huomio-ta myös niiden mahdolliseen kasautumiseen. Vai-kuttaa todennäköiseltä, että samat ihmiset eivät koeyhtäaikaisesti sekä suuria hyötyjä että suuria haitto-ja. Enemmänkin näyttäisi siltä, että ongelmat liitty-vät toisiinsa ja voivat kasaantua. Erilaiset haitatnäyttivätkin keskittyvän muita ryhmiä enemmänesimerkiksi kesken lukukauden tai -vuoden kotiutu-ville. Samoin osalla vastaajista näytti olevan selvästimuita positiivisempia kokemuksia. Esimerkiksi joh-tajakoulutuksen suorittaneet ilmaisivat muitaenemmän koettuja hyötyjä. On siis mahdollista,että palveluksen pituus ja ajoittuminen saattavat ai-heuttaa eriarvoistumista opintojen suhteen. Palve-luksen pituus ja ajoittuminen voivat olla ratkaisevas-sa asemassa siinä, aiheutuuko palveluksesta opiske-lijalle hyötyä vai haittaa opintojen suhteen.

Koettujen ongelmien ja hyötyjen lisäksi selvitet-tiin opiskelijoiden kokemuksia hyväksilukemisesta.Hyväksilukemisen tilanne ei näytä kyselyn perusteellakovin selkeältä. Ensinnäkin korkeakoulujen käytän-töjä tunnettiin varsin heikosti: vain 26 % sanoituntevansa oppilaitoksensa käytännöt hyväksiluke-misasioissa. Toiseksi kovin moni ei ollut hakenuthyväksilukemista. Hakeneiden osuus oli vain 10 %.Yliopisto-opiskelijoista vain muutama prosentti,mutta ammattikorkeakouluopiskelijoista neljäsosaoli hakenut hyväksilukemista. Hakeminen painottuilisäksi vahvasti 12 kuukauden palveluksen suoritta-neisiin. Kaikkia haettuja suorituksia ei myöskään

47

oltu hyväksytty. Hyväksilukemisen käytäntöjä olisi-kin syytä yhtenäistää ja tiedottaa niistä paremminkaikkia osapuolia.

Kuviossa 1. on esitetty tiivistetysti keskeisimmätselvityksessä havaitut ongelmat ja niitä koskevat toi-menpide-ehdotukset sekä opintoihin hakeutumisenettä niihin palaamisen osalta. Toimenpide-ehdotuk-sia käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa.

5.2 Mahdollisuuksia yhteen-sovittamisen kehittämiseen

Kuten edellä on todettu, varusmiespalvelus vaikeut-taa joidenkin varusmiesten opintoihin hakeutumis-ta, korkeakouluopintojen aloittamista tai niihin pa-laamista. Seuraavaksi pohditaan tämän selvityksentulosten pohjalta tarpeita ja mahdollisuuksia varus-miespalveluksen ja korkeakouluopintojen yhteenso-vittamisen kehittämiseen sekä käsitellään erilaisiatoimenpiteitä ja keinoja, joilla yhteensovittamistavoitaisiin parantaa. Kehittämisehdotukset koskevatsekä puolustusvoimien että korkeakoulujen käytän-töjä. Monet esitettävistä kehittämisehdotuksistaovat sellaisia, että ne vaativat eri osapuolten panos-tusta. Tarvitaan paitsi tiedotusta, myös yhteistäsuunnittelua ja ratkaisujen etsimistä. Varusmiespal-veluksen ja korkeakouluopintojen yhteensovittamis-ta tulisikin jatkossa kehittää puolustusvoimien jakorkeakoulujen yhteistyönä.

5.2.1 Varusmiespalveluksenajoittuminen ja opintoihin liittyvätjärjestelyt puolustusvoimissa

Varusmiespalveluksen keston ja ajoittumisen aiheut-tamia ongelmia olisi tärkeä lieventää, jotta vältyttäi-siin suuremmilta katkoksilta varusmiespalveluksensuorittamisen ja opintojen jatkamisen tai aloittami-sen välillä. Puolustusvoimissa tulisi ottaa paremminhuomioon varusmiesten opintoihin liittyvät suunni-telmat palvelusaikoja, saapumiseriä ja koulutushaa-raa määrättäessä. Yleisesti ottaen puolustusvoimissatarvittaisiin positiivisempaa suhtautumista ja kan-nustavampaa asennoitumista varusmiesten opiske-luun liittyviin asioihin.

Valintakokeisiin osallistumista voitaisiin helpot-taa ottamalla valintakokeiden ajankohdat paremminhuomioon suunniteltaessa esimerkiksi sotaharjoi-tuksia ja leirejä. Jos päällekkäisyyttä ei voida välttää,tulisi valintakokeisiin osallistuvien varusmiesten ti-lanne järjestää siten, ettei osallistuminen kokeisiinesty tai muodostu kohtuuttoman hankalaksi. Valin-takokeisiin valmistautumiseen ja opiskelupaikkoi-hin perehtymiseen tulisi mahdollisuuksien mukaansaada enemmän vapaa-aikaa tai ehkä jopa erityistälukulomaa. Opiskelua ja valintakokeisiin valmistau-tumista varten tarvittaisiin monissa varuskunnissarauhallisia lukutiloja. Valintakokeita varten olisimyös tarvetta omalle lomamuodolle tai sen tulisiolla komennus, jotta varusmiehet eivät jättäisi osal-listumatta niihin omien lomien menettämisen ta-kia. Lisäksi varuskunnissa olisi tarvetta tehokkaam-malle ja aktiivisemmalle koulutukseen ja opiskelija-valintoihin liittyvälle tiedotukselle. Varusmiestenomatoimista tiedon hankintaa taas tukisivat esimer-kiksi paremmat internetin käyttömahdollisuudet.

Varusmiespalveluksen aikana voitaisiin opiskelu-kyvyn ja opiskeluun liittyvien tietojen ja taitojen yl-läpitämistä tukea eri tavoin. Pienimuotoista opinto-jen suorittamista tai opittujen asioiden kertaamistavoisi edistää antamalla tarvittaessa mahdollisuustentissä käymiseen. Opiskelukyvyn heikkenemistävoitaisiin estää esimerkiksi tarjoamalla palvelusohjel-man puitteissa mahdollisuuksia vapaaehtoiseenhaasteellisempaan toimintaan, kuten erikoistumi-seen tai syventymiseen johonkin tiettyyn asia- taitehtäväkokonaisuuteen. Ohjauksen tehostamisenkeinona voisivat toimia esimerkiksi lyhyet henkilö-kohtaiset keskustelut jokaisen palveluksessa olevanvarusmiehen kanssa keväällä ennen valintakoekaut-ta sekä ennen kotiutumista. Keskustelussa sosiaali-kuraattori tai kantahenkilökunnan edustaja tiedus-telisi varusmiehen tulevaisuudensuunnitelmia ja jososoittautuisi, että suunnitelmat opintojen suhteenovat epäselvät, varusmiehelle voitaisiin tarjota ohja-usta suunnitelmien tekemiseen.

Palveluksen jälkeistä opintoihin palaamista jasopeutumista voitaisiin helpottaa muun muassakotiutumisrahalla. Palveluksesta kotiutuessaan varus-miehillä ei välttämättä ole taloudellisia mahdolli-suuksia opiskeluun, vaan he joutuvat aluksi mene-

48

Kuvio 1. Varusm

iespalveluksen ja korkeakouluopintojen yhteensovittamisen ongelm

ia

-palveluksen ajoittum

inenopintoihin hakeutum

iseen nähden-

yliopistojen valintakoejärjestelmä

-opiskelulle epäsuotuisa ilm

apiirivaruskunnissa

-lukutilojen puute varuskunnissa

-varuskunnissa ei yhtenäistä lom

a-käytäntöä valintakokeiden suhteen

-riittäm

ätön ohjaus ja tiedotuspalvelusaikana

-sotaharjoitusten ja leirienajoittum

inen valintakoekauteen

-m

otivaatio-ongelmat opintoihin

hakemisessa

-valm

istautumiseen ei tarpeeksi

aikaa eikä sopivia paikkoja-

palveluksen raskaus, valinta-kokeisiin valm

istautumisessa

jaksamisen ongelm

at-

tietämättöm

yys hakuajoista jakoulutusvaihtoehdoista

-valintakokeisiin pääsem

isenhankaluudet, tarvittavien lom

iensaam

isen vaikeus

-palveluksen ajoittum

inenopintoihin nähden: palveluksensuorittam

inen kesken opintojen,palveluksen ajoittum

inen erirytm

issä lukukausien kanssa-

riittämätön ohjaus palaaville

-opintojärjestelyjenjoustam

attomuus

-opiskelukyvyn ylläpitäm

inenpalvelusaikana

-taloudellisen tuen puuttum

inen

-m

otivaatio-ongelmat

-otteen saam

inen opinnoista-

itsenäisen työskentelyn vaikeus-

opiskeluun ja opiskelualaanliittyvien tietojen ja taitojenunohtum

inen-

opiskelukyvyn ja -tekniikoidenheikkenem

inen-

sopiville kursseille pääsemisen

hankaluudet-

taloudelliset hankaluudet-

normaalieläm

ään sopeutumisen

vaikeudet-

psyykkisen ja fyysisenhyvinvoinnin ongelm

at

Korkeakoulut

-valintakoe-järjestelyt:vähem

män

valmistautum

istavaativat kokeet,yhteishakuyliopistoihin

-varusm

iehillesuunnattutiedotus

-ohjauksenkehittäm

inen-

lähtö- japaluututorointi

-opiskelukykyäylläpitävä toim

inta:esim

. verkko-opinnot-

kurssijärjestelyjenkehittäm

inen siten,että kesken luku-kauden kotiutuvillaparem

mat

mahdollisuudet

opintosuorituksiin-

palveluksen huo-m

ioon ottaminen

opintosuunnitel-m

issa (HO

PS

)

Puolustusvoim

at

-valintakokeidenajankohdat huo-m

ioon harjoitustenja leiriensuunnittelussa

-lom

a valintakokeisiin-

lukutilat ja internet-

ohjaus ja tiedotus-

info opintoasioistakutsunnoissa jaoppaassa

-kannustus jailm

apiiri

-varusm

iestenopiskelutilanteenhuom

ioon otta-m

inen palveluksenpituutta ym

s.m

äärättäessä-

ohjaus ja neuvontaopintoihin palaaville

-opiskelukykyä yllä-pitävä toim

inta:esim

. palvelukseenliittyvät haasteel-liset opintosuori-tukset

-m

ahdollisuustenteissäkäym

iseen

Muut

-taloudellinentuki:kotiuttam

is-raha

Ongelm

ien taustaaO

ngelmien ilm

eneminen

Toimenpiteitä

Opintoihin hakeutum

inen

Opintoihin palaam

inen

49

mään ansiotyöhön toimeentulon hankkimiseksi.Tämän vuoksi kotiutumisraha olisi tarpeellinen sivii-lielämään sopeutumisen helpottamiseksi.

5.2.2 Korkeakoulujen opintojärjestelyt

Korkeakouluissa kurssit ja tutorohjelma ajoittuvatlukuvuosittain yleensä niin, että kesken lukuvuodenopintoihin palaavien tai opintonsa aloittavien onvaikea päästä opintoihinsa kunnolla kiinni. Korkea-koulujen kurssitarjonnassa tulisikin ottaa paremminhuomioon kesken lukuvuoden palaavat opiskelijatsekä tarjota tutorointia ja ohjausta myös heille.

Tehokkaampaan opintojen ohjaukseen olisi tar-vetta niin ennen varusmiespalvelusta kuin palveluk-sen jälkeenkin. Ensinnäkin varusmiespalvelus tulisiottaa huomioon henkilökohtaisia opintosuunnitel-mia laadittaessa. Toiseksi varusmiespalvelukseen läh-teville opiskelijoille tulisi järjestää lähtötutorointiaesimerkiksi neuvontapäivän muodossa. Tutoroinnis-sa käytäisiin läpi vaikutuksia, joita poissaololla japalveluksella voi olla opintoihin ja autettaisiin suun-nittelemaan tulevia opintoja varusmiespalvelusaikahuomioon ottaen. Palveluksesta palaaville opiskeli-joille taas tulisi vastaavasti järjestää yleisimpinä ko-tiutumisajankohtina paluututorointi, jossa opintoi-hin palaavia opiskelijoita ohjattaisiin opintojensuunnittelussa ja jatkamiseen liittyvissä mahdollisis-sa ongelmissa. Lähtö- ja paluututoroinnin organi-sointia voisi edesauttaa esimerkiksi niin, että ilmoit-tautuessaan poissaolevaksi opiskelijat joutuisivat il-moittamaan myös poissaolon syyn eli tässä tapauk-sessa varusmiespalveluksen. Näin korkeakoulutsaisivat tiedon palvelukseen lähtevistä opiskelijoistaja voisivat tarjota heille mahdollisuutta osallistuaohjaukseen.

Opintoja ja opiskelutaitojen ylläpitämistä edistäi-si, jos varusmiehillä olisi halutessaan mahdollisuusjoustavammin suorittaa esimerkiksi tenttejä armei-jasta käsin. Yliopisto-opiskelijat voivatkin toistaisek-si halutessaan ilmoittautua läsnäoleviksi myös varus-miespalveluksen ajaksi ja joustavat tenttikäytännötperiaatteessa mahdollistavat yksittäisten tenttiensuorittamisen palvelusaikana. Ammattikorkea- kou-luissa tutkinnon suorittamisaika on rajattu ja läsnä-olevaksi ilmoittautuminen palveluksen ajaksi ei näin

ollen ole järkevää, koska tällöin tutkinnon suoritta-miseen käytettävissä oleva aika lyhenee. Tenttikäy-tännöt eivät myöskään ole yhtä joustavia kuin yli-opistoissa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden ei siiskäytännössä ole oikeastaan mahdollista suorittaa yk-sittäisiä tenttejä varusmiespalveluksensa aikana.Myös mahdollisuus esimerkiksi verkko-opintoinasuorittaa kertausopintoja joihinkin oppiaineisiinliittyen voisi ehkäistä tietojen, taitojen ja opiskelu-tekniikan unohtumista. Tällainen edellyttäisi sitä,että korkeakoulut järjestäisivät sopivia verkko-opin-tomahdollisuuksia myös palveluksessa oleville.

Varusmiespalveluksessa suoritettujen kurssienhyväksiluettavuutta ja hyväksilukemiskäytäntöjätulisi selkeyttää. Korkeakoulut voisivat kartoittaamahdollisuuksiaan hyväksilukemisessa. Varusmies-palveluksen huomioon ottaminen työkokemuksenatulisi olla myös yhteneväistä eri oppilaitoksissa.Varusmiehiä tulisi informoida näistä hyväksiluke-miskäytännöistä jo palveluksen alkaessa tai sitäennen, jotta he voisivat hyödyntää niitä mahdolli-simman tehokkaasti siirryttyään opiskelemaan.

5.2.3 Opiskelijavalintojen käytännöt

Opintoihin hakemisen edistämiseksi varusmiehillesuunnattua tiedotusta korkeakoulujen tarjoamistaopiskelumahdollisuuksista ja koulutusohjelmiin ha-kemisesta tulisi tehostaa. Monilla paikkakunnillajärjestetään esimerkiksi erilaisia tiedotus- ja esittely-tilaisuuksia korkeakouluopintoja suunnitteleville,mutta varusmiehet jäävät helposti tällaisen infor-maation ulkopuolelle. Korkeakoulut voisivat myösmahdollisuuksien mukaan tulla esittäytymäänvaruskuntiin. Korkeakoulujen hakukäytäntöihinliittyen taas varusmiesten tilannetta helpottaisi, joskutsu valintakokeisiin tulisi nykyistä aiemmin.Varusmiehet eivät välttämättä ehdi nähdä kotiintullutta kutsukirjettä esimerkiksi pitkien leirien ta-kia. Samasta syystä hakuaikojen takarajoista olisimyös syytä muistuttaa varusmiehiä tehokkaammin.

Korkeakoulujen valintakäytäntöihin on suunnit-teilla muutoksia, jotka voivat myös hyödyttää varus-miespalveluksessa olevia hakijoita. Suunniteltujenmuutosten taustalla on tarve keventää ja tehostaayliopistojen opiskelijavalintoja ja siten nopeuttaa

50

uusien ylioppilaiden pääsyä koulutukseen. Opetus-ministeriön työryhmämuistioissa ja selvityksissä onpohdittu muun muassa yhteistä hakuaikaa ja valin-takokeiden ajoitusta yliopistoihin, yliopistoihin ha-kemisen laajentamista myös syksylle, todistusvalin-nan painoarvon lisäämistä sekä valintakokeisiin luet-tavan kirjallisuuden määrän vähentämistä tai poista-mista kokonaan. Opiskelijavalinnat olisi tarkoitustehdä hakijan kannalta mahdollisimman yksinker-taisiksi ja helpoiksi, mikä ei asettaisi hakijoita eriar-voiseen asemaan sen suhteen, miten paljon valmen-

tautumismahdollisuuksia hakijoilla on. Uuden yli-oppilaan statuksesta saatavien lisäpisteiden käyttöämyös ehdotetaan laajennettavan, jolloin varusmies-palveluksen suorittaneet eivät saa joutua muihinnähden huonompaan asemaan. Mikäli uusiksi yli-oppilaiksi katsotaan samana keväänä kirjoittaneidenlisäksi edellisen vuoden ylioppilaat, tulisi suoraankirjoitusten jälkeen varusmiespalveluksensa aloitta-neille antaa etusija vielä palveluksen päättymistäseuraavana keväänä.

51

Kirjallisuutta

Sajavaara, Kari ym.(2002): Yliopistojen opiskelija-valintojen arviointi. Korkeakoulujen arviointi-neuvoston julkaisuja 17:2002.

Tiilikainen, Anna (2000): Uusi opiskelija ja yliopisto.Opiskelijoiden ensimmäisen vuoden kokemukset ja vastaanotto yliopistolla. Opiskelijajärjestöjentutkimussäätiö Otus rs 17/2000.

Vesikansa, Sanna ym.(1998): Tehokkaaseenopiskeluun – norminopeutta vai mielekästäoppimista. Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiöOtus rs 14/1998.

Öljymäki, Annukka (2003): Selvitys opintotuensaajien opintojen edistymiseen seurannastalukuvuonna 2001–2002. Teknillinen korkeakoulu,hallinto-osaston julkaisuja 2003/13.

Ahola, Sakari (2004): Yhteishausta yhteisvalintaan.Yliopistojen opiskelijavalintojen kehittäminen.Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:9.

Määttä, Jukka (1997): Kutsunnanalaisten ja vapaa-ehtoisten naisten sotilaskoulutusta koskevatodotukset. Puolustusvoimien KoulutuksenKehittämiskeskus. Tutkimusselosteita A/10/1997.

Määttä, Jukka (1999): "Miesten koulussa" vapaa-ehtoisten naisten ja varusmiesten kokemuksiasotilaskoulutuksesta. Puolustusvoimienkoulutuksen kehittämiskeskus, tutkimusosasto.Tutkimusselosteita A/12/1999.

Nissinen, Vesa (toim.) (2003): Kehittyvä varusmies-koulutus. Puolustusvoimien KoulutuksenKehittämiskeskus. Julkaisusarja A/3/2003.

Saarinen, Henna (2003): Varusmiesten etuus-tutkimus 2003. Turun yliopiston sosiaalipolitiikanlaitoksen julkaisuja B:28/2004.

52

Liite 1.

Kyselylomake

Varusmiespalveluksen ja korkeakouluopintojen yhteensovittaminen

2.5 Kuinka monta opintoviikkoa olet suorittanut tähänmennessä liittyen nykyiseen opiskeluusi?

2.6 Montako lukuvuotta olet ollut kirjoillaläsnäolevana opiskelijana nykyiseen opiskeluusiliittyen? (puolen vuoden tarkkuudella; älä laskekevätlukukautta 2004 mukaan)

2.7 Opiskeletko mielestäsiPäätoimisestiSivutoimisestiJotenkin muuten. Miten?

2.8 Minä vuonna arvioit valmistuvasi? Jos opiskeletuseampaa tutkintoa varten, niin minä vuonnaarvioit suorittavasti ensimmäisen tutkinnon?

2.9 Oletko ollut tyytyväinen opintojesi etenemiseen?Kyllä, olen ollut pääpiirteissään tyytyväinenopintojeni etenemiseen.En ole ollut tyytyväinen opintojenietenemiseen. Miksi et?

3 Varusmiespalveluksen suorittaminen

3.1 Minä vuonna aloitit varusmiespalveluksen?

3.2 Mikä oli saapumiseräsi?TammikuuHeinäkuuMuu, mikä?

3.3 Millainen oli opiskelutilanteesivarusmiespalvelusta aloittaessasi?En ollut vielä hakenut opiskelupaikkaayliopistossa/AMK:ssaOlin hakenut, mutta en ollut vielä saanutopiskelupaikkaa yliopistossa/AMK:ssaOlin juuri päässyt sisään yliopistoon/ammattikorkeakouluun

Lue kysymys kokonaan ennen vastaamista. Kirjoitavastauksesi sille varattuun valkoiseen laatikkoon.Lopuksi lähetä vastauksesi painamalla lähetä -nappia.

Kysely on toteutettu SSL-salatussa ympäristössä,jolloin kukaan ulkopuolinen ei pääse näkemään vas-tauksiasi. Kaikki tiedot käsitellään anonyymeinä jatäysin luottamuksellisesti.

1 Taustatiedot

1.1 Minä vuonna olet syntynyt?

1.2 Mikä on opiskelupaikkakuntasi?

1.3 Missä oppilaitoksessa opiskelet? (valitse vainyksi; jos opiskelet useammassa oppilaitoksessa,valitse pääasiallinen oppilaitoksesi)

1.4 Oletko suorittanut varusmiespalveluksen?KylläEnOlen suorittanut siviilipalveluksen

Kysely on suunnattu varusmiespalveluksen suoritta-neille. Jos et ole suorittanut varusmiespalvelusta taiolet suorittanut siviilipalveluksen, siirry kyselynloppuun lähettämään tietosi.

2 Opiskelu

2.1 Minä vuonna olet vastaanottanut nykyisenopiskelupaikkasi? (eli "päässyt sisään"yliopistoon/ammattikorkeakouluun)

2.2 Mikä on opiskelualasi? (valitse vain yksi)

2.3 Mitä tutkintoa olet suorittamassa?

2.4 Mahdollisen toisen opiskelemasi tutkinnon tiedot(oppilaitos, koulutusala, suoritettava tutkinto).

53

Olin opiskellut yhden lukukaudenOlin opiskellut yhden lukuvuodenOlin opiskellut pidempään kuin yhdenlukuvuoden, mutta alle kolme lukuvuottaOlin opiskellut kolme lukuvuotta tai pidempään

3.4 Arvioi vielä opintojesi suorittamisen vaihettavarusmiespalvelusta aloittaessasi.En ollut käytännössä vielä aloittanutopintojeni suorittamistaOpintoni olivat alkuvaiheessaOpintoni olivat keskivaiheessaOlin tekemässä tai pian aloittamassaopinnäytetyön tekemistäOlin jo suorittanut korkeakoulututkinnon

3.5 Millaisen varusmiespalveluksen suoritit?Miehistökoulutus 6 kkMiehistökoulutus 9 kkMiehistökoulutus 12 kkAliupseeri 12 kkReserviupseeri 12 kkKeskeytin palveluksen

3.6 Milloin kotiuduit?vuosikuukausi (numerona, esim. heinäkuu 07)

3.7 Mikä oli aselajisi?

4 Varusmiespalveluksen jaopiskelun yhteensovittaminen

4.1 Vaikuttiko opiskelu tai opiskelupaikanhakeminen seuraaviin varusmiespalvelustakoskeviin valintoihisi?

Kyllä Ei En osaa sanoaPalveluksen aloittamisvuosiSaapumiseräPalveluksen pituusPalveluspaikkaAselajiJohtamis- tai erikoiskoulutukseen hakeutuminenJos vaikutti, miten?

4.2 Vaikuttiko varusmiespalveluksen alkaminenopintoihin hakeutumiseesi?

Kyllä Ei En osaa sanoaJos vaikutti, miten?

4.3 Miksi hakeuduit opiskelemaan ennenvarusmiespalveluksen suorittamista?

4.4 Miten varusmiespalvelus on vaikuttanutpalveluksen jälkeisiin opintoihisi?

Vaikutti myönteisestiVaikutti kielteisestiEi vaikuttanut mitenkään

Opintojen eteneminenOpiskelumotivaatioOpiskelualaan liittyvien tietojen hallintaOpiskelualaan liittyvien taitojen hallintaOpiskelutekniikka/ opiskelutavatItsenäisen työskentelyn taidotRyhmätyötaidot

4.5 Vaikuttiko kotiuttamisen ajankohta opiskeluasitai opintoihin hakeutumistasi hankaloittavasti?

Kyllä, paljon. Kerro miten?Kyllä, jonkin verran. Kerro miten?Vain vähänEi lainkaan

4.6 Suorititko varusmiespalveluksen aikanakorkeakouluopintoihisi liittyviä opintoja?En, enkä ollut niin suunnitellutkaanEn, vaikka olin niin suunnitellutKyllä; kerro tarkemmin mitä opintojaja minkä verran?

4.7 Oliko Sinulla ongelmia opinnoissasivarusmiespalveluksen jälkeen? Arvioi seuraavienväittämien paikkansapitävyys omalla kohdallasi.

Samaa mieltäJonkin verran samaa mieltäEri mieltä

En päässyt haluamilleni kursseilleSopivia kursseja ei ollut tarjollaEn saanut tarpeeksi ohjausta opintoihiniMinun oli vaikea saada otetta opiskelustaKoin vieraantuneeni oppilaitoksestaniKoin vieraantuneeni tiedekunnastani/laitoksestani/yksiköstäniKoin vieraantuneeni opiskelupaikkakunnastaniKoin jääneeni opiskeluryhmän/vuosikurssinulkopuolelle

54

4.8 Oliko Sinulla taloudellisia vaikeuksiavarusmiespalveluksen jälkeisen kahdenkuukauden aikana?

Kyllä Ei

4.9 Jouduitko ottamaan lainaa varusmiespalveluksenaikana tai välittömästi sen jälkeen?

Kyllä En

4.10 Koitko muita ongelmia varusmiespalveluksenjälkeen opinnoissasi tai yleensä elämässäsi?

4.11 Jos varusmiespalvelus aiheutti hankaluuksiaopiskeluusi, miten niitä olisi voinut lieventää?

4.12 Mikä olisi ollut opintojesi kannalta parasajankohta suorittaa varusmiespalvelus?Ennen opintoihin hakeutumistaHeti opiskelupaikan saamisen jälkeenEnsimmäisen opiskelulukukauden jälkeenEnsimmäisen opiskeluvuoden jälkeenMyöhemmin opintojen aikanaValmistumisen jälkeenJoku muu, mikä?

4.13 Uskotko, että varusmiespalveluksesta on olluttai tulee olemaan hyötyäPaljon Jonkin verran Vähän Ei lainkaanOpinnoissasiHakiessasi töitäTyöelämässä

4.14 Kerro tarkemmin, mitä hyötyävarusmiespalveluksesta on ollutopintojesi kannalta?

4.15 Kerro tarkemmin, mitä muuta hyötyävarusmiespalveluksesta on Sinulle ollut taiarvelet tulevaisuudessa olevan?

5 Varusmiespalveluksen hyväksilukeminenosaksi korkeakouluopintoja

5.1 Oletko tietoinen varusmiespalveluksenhyväksilukemisen käytännöistä oppilaitoksessasi?

Kyllä Epämääräisesti En

5.2 Oletko hakenut hyväksilukemista?Kyllä En

5.3 Jos vastasit edelliseen kyllä, mitä opintoja taisuorituksia olet hakenut hyväksi luettavaksi?

5.4 Onko hakemasi suoritukset hyväksytty?Kyllä Ei

5.5 Montako opintoviikkoa ja millaisia opintoja(esim. korvaavia, valinnaisia, työharjoittelu)hyväksytyt suoritukset olivat?

6 Muita kommentteja

6.1 Mitä muuta haluat sanoa kyselyn teemoihinliittyvistä asioista?

6.2 Kommentteja kyselystä

Kiitos vastauksistasi! Lähetä kysely valitsemalla allaoleva ruutu "Haluan lähettää vastaukset" ja paina-malla Lähetä Skicka Submit -näppäintä. Painettua-si Lähetä -nappia ohjelma lähettää vastauksesi sala-tun yhteyden kautta. Tämän jälkeen ohjelma kat-kaisee salatun yhteyden. Tällöin www-selain yleen-sä ilmoittaa salauksen päättymisestä. Salauksenpäättyminen ei ole tietoturvariski, vaan voit huolet-ta poistua kyselystä, koska vastauksesi on siis josiirtynyt salattuna.

55

Liite 2.

Ryhmähaastattelujen runko

- Onko helppoa saada vapaata valintakokeessakäymistä varten? Joudutko käyttämään omialomia? Aiheutuuko paljon matkakustannuksia?

- Miten sotaharjoituskausi ajoittuu valintakokeidensuhteen? Vaikuttaako se opiskelemaanhakemiseen?

- Miten aikaisin pitää aloittaa valintakokeisiinvalmistautuminen? Riippuuko opiskelualasta?

Korkeakouluopintoihin hakeutumisenhelpottaminen varusmiespalveluksen aikanatai välittömästi sen jälkeen

- Leirien ja harjoitusten ajoitus- Lukuvapaa tai vapaa-aika- Opiskelutilat- Oma lomajärjestelmä valintakokeita varten- Opintoihin hakeutumiseen liittyvä tiedotus ja

neuvonta, internetin käyttömahdollisuudet- Valintakoepäivien ajoitus ja määrä- Palvelusaikojen määräytyminen

Varusmiespalveluksen vaikutusopintojen aloittamiseen

- Onko varusmiespalveluksesta mahdollisestijotain hyötyä tai haittaa alkaville opinnoille?

- Palveluksen vaikutus opiskelumotivaatioon- Katkos/tauko opiskeluun- Taloudellinen tilanne- Varusmiespalveluksen hyväksilukeminen

tai tulevaan opiskelualaan liittyvienasioiden oppiminen

- Muunlaisten valmiuksien tai ominaisuuksienkehittyminen, joista hyötyä tai haittaa opiskelussa

- Siviilielämään sopeutuminen

Tämänhetkinen tilanne opintoihinhakeutumisen suhteen

- Haitko johonkin koulutukseen hetiylioppilaskirjoitusten jälkeen tai nytvarusmiespalveluksen aikana? AMK:honvai yliopistoon?

- Onko sinulla jo opiskelupaikka?- Jos et ole hakenut opiskelemaan, niin miksi et?

Opintoihin hakeutuminenvarusmiespalveluksen aikana

- Mitkä tekijät häiritsevät ja mitkä taas edistävätopintoihin hakeutumista palveluksen aikana?

- Miten on tietoa saatavilla eriopiskelumahdollisuuksista ja hakuajoista?Onko opintoneuvontapalveluita? Millaisetinternetkäyttömahdollisuudet? Onko aikaaperehtyä materiaaleihin?

- Onko sinulle jo selkiintynyt mitä haluat opiskella?- Vaikuttiko/vaikuttaako varusmiespalvelus

motivaatioosi hakea opiskelemaan?- Ovatko hakuajat korkeakouluihin mielestäsi

riittävän pitkät ja tuleeko kutsu valintakokeisiintarpeeksi ajoissa?

- Saatko työkokemuspisteitä, kun haet AMK:hon?

Valintakokeisiin valmistautuminen jaosallistuminen varusmiespalveluksen aikana

- Löytyykö aikaa ja rauhallisia tiloja valintakokeisiinvalmistautumiseen? Joudutko lukemaan vainlomilla vai onko sinulla aikaa lukea myösvaruskunnassa vapaa-aikana?

- Millainen ilmapiiri varuskunnassasi onvalintakokeisiin valmistautumisen suhteen?Millaista on varusmiesten ja kantahenkilökunnansuhtautuminen?

56

Liite 3.

Tilastotietoja varusmiespalveluksen suorittamisesta Suomessa*

Varusmiespalveluksen terveydellisistä syistä

keskeyttäneet (%).

Vuosi %

1999 8,6

2000 8,5

2001 9,2

2002 9,2

Siviilipalvelukseen hakeutuneiden osuus

kutsuntaikäluokasta 1999–2003 (%).

Vuosi %

1999 7,2

2000 7,5

2001 8,0

2002 7,4

2003 7,4

Palvelukseen astuneet 1999–2003 (N).

Vuosi N

1999 31 015

2000 30 037

2001 30 383

2002 29 977

2003 29 485

Palvelukseen määrätyt 1999–2003 (%).

Kutsuntavuosi Ikäluokka %

1999 1981 synt. 84,0

2000 1982 synt. 84,1

2001 1983 synt. 84,9

2002 1984 synt. 84,7

2003 1985 synt. 84,2

*Lähde: Pääesikunnan asevelvollisuusosasto

57

Liite 4.

Liitetaulukoita

Liitetaulukko 2. Ammattikorkeakoulujen

vastausprosentit.

Ammattikorkeakoulut vastaus%

Arcada 40

Diak 60

Evtek 56

Etelä-Karjalan AMK 58

Haaga instituutti 26

Stadia 45

Helia 28

Humak 10

Hämeen AMK 48

Jyväskylän AMK 52

Kajaanin AMK 43

Kemi-Tornion AMK 41

Keski-Pohjanmaan AMK 27

Kymenlaakson AMK 38

Lahden AMK 44

Laurea 34

Mikkelin AMK 57

Oulun seudun AMK 59

Pirkanmaan AMK 33

Pohjois-karjalan AMK 29

Rovaniemen AMK 42

Satakunnan AMK 45

Savonia 53

Seinäjoen AMK 52

Svenska yrkehögskolan 13

Tampereen AMK 50

Turun AMK 38

Vaasan AMK 51

Yrkehögskolan sydväst 43

Yhteensä 44

Liitetaulukko 1. Yliopistojen vastausprosentit.

Yliopistot vastaus%

Helsingin yliopisto 56

Joensuun yliopisto 63

Jyväskylän yliopisto 12

Kuopion yliopisto 64

Lapin yliopisto 40

Oulun yliopisto 57

Tampereen yliopisto 56

Turun yliopisto 57

Vaasan yliopisto 37

Åbo Akademi 37

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 60

Teknillinen korkeakoulu 54

Tampereen teknillinen yliopisto 54

Helsingin kauppakorkeakoulu 58

Svenska handelhögskolan 23

Sibelius-Akatemia 37

Teatterikorkeakoulu 50

Yhteensä 51

58

Liitetaulukko 3. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät, aineisto ja AMKOTA* (% ja N).

Ammattikorkeakoulut Aineisto % AMKOTA %

Arcada 11 1 939 2

Diak 5 1 254 0

Evtek 52 7 2 554 5

Etelä-Karjalan AMK 19 3 1179 2

Haaga instituutti 5 1 844 2

Stadia 45 6 3 899 8

Helia 11 1 1 279 2

Humak 1 0 239 0

Hämeen AMK 31 4 2 174 4

Jyväskylän AMK 49 6 2 618 5

Kajaanin AMK 13 2 850 2

Kemi-Tornion AMK 6 1 1 106 2

Keski-Pohjanmaan AMK 15 2 1 492 3

Kymenlaakson AMK 30 4 2 058 4

Lahden AMK 28 4 1 981 4

Laurea 25 3 2 039 4

Mikkelin AMK 32 4 1 606 3

Oulun seudun AMK 53 7 3 258 6

Pirkanmaan AMK 9 1 762 1

Pohjois-karjalan AMK 18 2 1 666 3

Rovaniemen AMK 19 3 1 284 2

Satakunnan AMK 38 5 2 660 5

Savonia 57 8 2 939 6

Seinäjoen AMK 29 4 1 744 3

Svenska yrkehögskolan 4 1 924 2

Tampereen AMK 52 7 2 943 6

Turun AMK 47 6 3 924 8

Vaasan AMK 46 6 1 835 4

Yrkehögskolan sydväst 7 1 760 1

Yhteensä 757 100 51 810 100

* Kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevat tiedot on saatu opetusministeriön ylläpitämästä

Amkota-tietokannasta: http://www.csc.fi/amkota/. Tiedot koskevat vuotta 2003.

59

Liitetaulukko 4. Yliopistojen opiskelijamäärät, aineisto ja KOTA* (% ja N).

Yliopistot aineisto % Kota %

Helsingin yliopisto 209 17 11 211 17

Joensuun yliopisto 55 4 2 315 3

Jyväskylän yliopisto 10 1 4 513 7

Kuopion yliopisto 38 3 1 651 2

Lapin yliopisto 17 1 1 176 2

Oulun yliopisto 133 11 6 967 10

Tampereen yliopisto 79 6 4 125 6

Turun yliopisto 101 8 4 576 7

Vaasan yliopisto 30 2 2 078 3

Åbo Akademi 31 2 2 316 3

Lappeenrannan teknillinen yliopisto 81 6 3 487 5

Teknillinen korkeakoulu 221 18 9 935 15

Tampereen teknillinen yliopisto 175 14 8 123 12

Helsingin kauppakorkeakoulu 58 5 2 201 3

Svenska handelhögskolan 13 1 1 259 2

Sibelius-Akatemia 5 0 607 1

Teatterikorkeakoulu 3 0 173 0

Yhteensä 1 259 100 66 713 100

* Kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevat tiedot on saatu opetusministeriön ylläpitämästä Kota-tietokannasta:

http://www.csc.fi/kota/. Tiedot koskevat vuotta 2003.

Liitetaulukko 5. Ammattikorkeakoulujen opiskelijamäärät koulutusaloittain, aineisto ja AMKOTA (% ja N).

Koulutusalat, AMK aineisto % amkota %

Humanistinen ja kasvatusala 4 1 220 0

Kulttuuriala 25 3 3 128 6

Luonnontieteiden ala 17 2 4 065 8

Luonnonvara- ja ympäristöala 33 4 1 824 4

Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 21 3 1 721 3

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 20 3 2 657 5

Tekniikka ja liikenne 520 69 31 065 60

Yhteiskuntatieteiden,

liiketalouden ja hallinnon ala 111 15 7 130 14

Yhteensä 751 100 51 810 100

* Kaikkia ammattikorkeakouluopiskelijoita koskevat tiedot on saatu opetusministeriön ylläpitämästä

Amkota-tietokannasta: http://www.csc.fi/amkota/. Tiedot koskevat vuotta 2003.

60

Liitetaulukko 6. Yliopistojen opiskelijamäärät koulutusaloittain, aineisto ja KOTA* (% ja N).

Koulutusalat, yliopisto aineisto % Kota %

Eläinlääketieteellinen 2 0 33 0

Farmasian 9 1 248 0

Hammaslääketieteellinen 4 0 150 0

Humanistinen 67 5 5 509 8

Kasvatustieteellinen 11 1 2 260 3

Kauppatieteellinen 135 11 8 799 13

Kuvataideala 1 0 105 0

Liikuntatieteellinen 0 0 347 1

Luonnontieteellinen 221 18 13 134 19

Lääketieteellinen 33 3 1 283 2

Maatalous-metsätieteellinen 31 3 1 231 2

Musiikin 4 0 607 1

Oikeustieteellinen 35 3 1 747 3

Psykologian 5 0 274 0

Taideteollinen 5 0 911 1

Teatterin ja tanssin 4 0 188 0

Teknillistieteellinen 616 50 25 450 37

Teologinen 9 1 861 1

Terveystieteiden 1 0 207 0

Yhteiskuntatieteellinen 50 4 5 088 7

Yhteensä 1 243 100 68 432 100

* Kaikkia yliopisto-opiskelijoita koskevat tiedot on saatu opetusministeriön

ylläpitämästä Kota-tietokannasta: http://www.csc.fi/kota/kota.html.

Tiedot koskevat vuotta 2003.

61

Liitetaulukko 7. Varusmiespalveluksen vaikutus opiskeluun liittyvien tietojen ja taitojen hallintaan (%).


myöntei- kieltei- tanut 100%


Tietojen hallinta

Kaikki 10,6 12,5 77,0 (2 018)


p=0,000 Yliopisto 8,5 15,7 75,8 (1 258)









Taitojen hallinta

Kaikki 12,4 10,5 77,1 (2 015)


p=0,000 Yliopisto 10,1 13,0 76,9 (1 255)









62

Liitetaulukko 8. Väitteen "En päässyt haluamilleni kursseille" paikkansapitävyys (%).

Jonkin Yht.

Samaa verran Eri 100%

mieltä samaa mieltä mieltä (N)

Kaikki 5,4 6,9 87,7 (1 718)


p=0,800 Yliopisto 5,2 7,0 87,8 (1 136)







p=0,000 Heinäkuu 3,2 4,0 92,9 (1 077)



p=0,000 Heinäkuu 2,2 3,5 94,3 (733)

Elokuu-joulukuu 11,7 13,2 75,1 (281)



p=0,000 Miehistö 12 kk 4,7 4,7 90,6 (64)

Aliupseeri 12 kk 4,1 5,2 90,7 (536)


63

Liitetaulukko 9. Väitteen "Sopivia kursseja ei ollut tarjolla" paikkansapitävyys (%).

Jonkin Yht.

Samaa verran Eri 100%

mieltä samaa mieltä mieltä (N)

Kaikki 6,8 8,4 84,7 (1 716)


p=0,844 Yliopisto 7,0 8,5 84,4 (1 135)







p=0,000 Heinäkuu 4,3 5,8 90,0 (1 077)



p=0,000 Heinäkuu 3,7 5,7 90,6 (732)

Elokuu-joulukuu 12,8 13,5 73,7 (281)



p=0,000 Miehistö 12 kk 4,7 4,7 90,6 (63)

Alipuseeri 12 kk 4,1 5,2 90,7 (536)


64

Liitetaulukko 10. "Jouduitko ottamaan lainaa varusmiespalveluksen aikana tai välittömästi sen jälkeen?" (%).

Yht. 100 %

Kyllä Ei (N)

Kaikki 6,2 93,8 (2 011)


p=0,599 Yliopisto 6,0 94,0 (1 251)

Opiskelu- En ollut vielä hakenut opiskelupaikkaa 10,3 89,7 (107)


p=0,000 opiskelupaikkaa 3,1 96,9 (162)

Olin juuri päässyt sisään korkeakouluun 5,0 95,0 (1 104)

Olin opiskellut yhden lukukauden 6,3 93,7 (378)

Olin opiskellut yhden lukuvuoden 7,9 92,1 (191)

Olin opiskellut pidempään kuin yhden lukuvuoden 21,7 78,3 (69)



p=0,490 Miehistö 12 kk 4,9 95,1 (81)

Alipuseeri 12 kk 7,1 92,9 (646)


Opetusministeriön julkaisuja -sarjassa vuonna 2004 ilmestyneet

1 Tulossuunnitelma 20042 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–20083 An International Evaluation of the Finnish System

of Arts Councils4 Luovuuskertomus – Ehdotus hallitusohjelmassa

tarkoitetun luovuusstrategian tekemisenluonteesta, lähtökohdista ja toteuttamisentavoista

5 Kirjastopalvelut kaikilla mausteilla –palvelutuotannon tila, tarpeet ja tulevaisuudenlinjauksia

6 Koulutus ja tutkimus vuosina 2003–2008;Kehittämissuunnitelma

7 Utbildning och forskning 2003–2008:Utvecklingsplan

8 Education and research 2003–2008:Development plan

9 EU:n Nuoriso-ohjelman vaikuttavuus10 Perustietoja ammattikorkeakouluista11 Regional strategy for education and research

up to 201312 Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskunta-

ohjelma 2004–200613 Informationssamhällsprogram för utbildning

och forskning 2004–200614 Information Society Programme for Education,

Training and Research 2004-200615 Opetusministeriön verkkopalvelu- ja

verkkotoimintastrategia 201016 International Evaluation of the Academy

of Finland17 Koulutus, tutkimus ja työllisyys

Valtion tiede- ja teknologianeuvostollelaadittu seurantaraportti

18 Yrittäjyyskasvatuksen linjaukset jatoimenpideohjelma

19 Valinnasta työelämään; Ammatillisenkoulutuksen ja ammattikorkeakoulujenopiskelijavalinnan tarkastelua

Julkaisut sähköisenä osoitteessa www.minedu.fi/julkaisut

20 Management and Steering of Higher Educationin Finland

21 För regionernas styrka; Åtgärdsprogram förkultur-, idrotts- och ungdomspolitiskregionutveckling - riktlinjer och prioriteringaråren 2003–2013

22 Onko kulttuurilla vientiä?Opetusministeriön, ulkoasiainministeriön jakauppa- ja teollisuusministeriön Kulttuurivienti-hanke, Selvitysmiehen raportti

23 Liikuntatoimi tilastojen valossa – Perustilastotvuodelta 2002

24 Yliopistotilastot 2003;Taulukoita KOTA-tietokannastaUniversitetsstatistik 2003;Tabeller ur KOTA-databasen

25 Ammattikorkeakoulut 2003;Taulukoita AMKOTA-tietokannastaYrkeshögskolorna 2003;Tabeller ur AMKOTA-databasen

26 Aikuiskoulutuksen vuosikirja;Tilastotietoja aikuisten opiskelusta 2002

27 OECD:n teema- ja maatutkinnat;Ylikansallista ohjausta vai kansallistaitseymmärrystä?

Opetusministeriö

Undervisningsministeriet


Opetusministeriön julkaisuja 2004:28 Elina Laaksonen

Julkaisumyynti / Bokförsäljning

Yliopistopaino / UniversitetstryckerietPL 4 / PB 4 (Vuorikatu 3 / Berggatan 3)00014 Helsingin Yliopisto / Helsingfors Universitet

puhelin / telefon (09) 7010 2363

faksi / fax (09) 7010 2374

[email protected]

www.yliopistopaino.helsinki.fi

ISBN 952-442-812-1 (nid.)ISBN 952-442-813-X (PDF)ISSN 1458-8110

PUOLUSTUSMINISTERIÖ

2004 varusmiehestä opiskelijaksi

Documents