1

Vastavalmistuneidentyöelämään sijoittuminen 2004–2006

Johanna Penttilä Janne Jauhiainen

SUOSUOSUOSUOSUOMEN LMEN LMEN LMEN LMEN LAKIMIAKIMIAKIMIAKIMIAKIMIESLIESLIESLIESLIESLIIIIIITTTTTTTTTTO -O -O -O -O -FINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ry

Vastavalmistuneidentyöelämään sijoittuminen 2004–2006

4

SISSISSISSISSISÄLLÄLLÄLLÄLLÄLLYYYYYSSSSS

11111 Selvityksen tausta ja toteutusSelvityksen tausta ja toteutusSelvityksen tausta ja toteutusSelvityksen tausta ja toteutusSelvityksen tausta ja toteutus.......................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................55555

1.1 Selvityksen toteutus ......................................................................................................................................... 5

22222 VVVVVastaajien taustaastaajien taustaastaajien taustaastaajien taustaastaajien taustatiedottiedottiedottiedottiedot ...................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................66666

33333 Maantieteellinen sijoittuminenMaantieteellinen sijoittuminenMaantieteellinen sijoittuminenMaantieteellinen sijoittuminenMaantieteellinen sijoittuminen ........................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................66666

44444 Yliopisto–opinnotYliopisto–opinnotYliopisto–opinnotYliopisto–opinnotYliopisto–opinnot ................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................88888

4.1 Opiskeluajat ......................................................................................................................................................... 84.2 Opintojen viivästymisen syyt.......................................................................................................................... 84.3 Muu koulutus .................................................................................................................................................... 10

55555 AuskultointiAuskultointiAuskultointiAuskultointiAuskultointi ........................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ 1 01 01 01 01 0

66666 Opintojen aikainen työhistoriaOpintojen aikainen työhistoriaOpintojen aikainen työhistoriaOpintojen aikainen työhistoriaOpintojen aikainen työhistoria .............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 1 11 11 11 11 1

6.1 Opintojen aikainen työskentely .................................................................................................................. 116.2 Koulutusalan työkokemus ............................................................................................................................. 12

77777 VVVVVastaastaastaastaastavvvvvalmistuneiden tyalmistuneiden tyalmistuneiden tyalmistuneiden tyalmistuneiden työnhakönhakönhakönhakönhakuprupruprupruprosessiosessiosessiosessiosessi .............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 1 41 41 41 41 4

7.1 Työnhaun kesto ................................................................................................................................................. 147.2 Tärkeimmäksi koetut tekijät työnhaussa ................................................................................................. 157.3 Miten ensimmäinen työpaikka on saatu?................................................................................................ 16

88888 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhdeEnsimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhdeEnsimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhdeEnsimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhdeEnsimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde ......................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 1 81 81 81 81 8

8.1 Työnantaja .......................................................................................................................................................... 188.2 Ensimmäisen työsuhteen laatu .................................................................................................................. 188.3 Työtehtävät ........................................................................................................................................................ 208.4 Palkka .................................................................................................................................................................... 238.5 Vastaajien näkemys palkan ja tehtävien vastaavuudesta ................................................................. 278.6 Ylitöiden määrä ................................................................................................................................................. 28

99999 Oikeustieteilijät työmarkkinoillaOikeustieteilijät työmarkkinoillaOikeustieteilijät työmarkkinoillaOikeustieteilijät työmarkkinoillaOikeustieteilijät työmarkkinoilla ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................... 2 92 92 92 92 9

9.1 Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen................................................................................. 299.2 Vastavalmistuneiden työttömyys ............................................................................................................... 30

1 01 01 01 01 0 Nykyinen työtilanneNykyinen työtilanneNykyinen työtilanneNykyinen työtilanneNykyinen työtilanne .................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................. 3 23 23 23 23 2

10.1 Asema organisaatiossa ................................................................................................................................. 3410.2 Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuus ..................................................... 3410.3 Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaan ............................................................................................. 3510.4 Nykyisen työn arviointia .............................................................................................................................. 3810.5 Vastaajien tulevaisuudennäkymät .......................................................................................................... 39

1 11 11 11 11 1 PäätesanatPäätesanatPäätesanatPäätesanatPäätesanat ............................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................................ 4 04 04 04 04 0

5

1 Selvityksen tausta ja toteutus1 Selvityksen tausta ja toteutus1 Selvityksen tausta ja toteutus1 Selvityksen tausta ja toteutus1 Selvityksen tausta ja toteutus

Lakimiesliitto toteutti edellisen Tiina Mäkitalo-Keinosen tekemän selvityksen vastavalmistuneidenoikeustieteilijöiden työelämään sijoittumisesta vuonna 2004. Tällöin toteutettu kysely valmisteltiinsoveltuvilta osin ottamaan huomioon Akavan Laaser-hankkeessa todettu tarve arvioida myös työllisty-misen laadullista puolta. Tällä kertaa Lakimiesliitto halusi saada kattavasti tietoa, joka olisi vertailukel-poista edellisessä selvityksessä tehtyihin havaintoihin nähden. Keskeisenä tavoitteena käsillä olevas-sa selvityksessä on hahmottaa edeltävän kolmen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia vastaval-mistuneiden asemassa työmarkkinoilla.

Tämänkertainen selvitys toteutetaan Lakimiesliiton ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksenyhteistyönä. Kyselyn ohjauksesta vastasi Lakimiesliiton viestintäpäällikkö Aleksi Henttonen. Tutkimus-aineiston analysoinnista ja raportoinnista kantoi päävastuun Otuksessa tutkija Johanna Penttilä. Ky-selyn käytännön toteutuksen ja osan analyyseistä teki Otuksen toiminnanjohtaja Janne Jauhiainen.Samalla kun selvitys tuottaa Lakimiesliitolle ajantasaista tietoa, toimii hanke taustana Otuksen opis-kelijoiden ja vastavalmistuneiden opiskeluaikaisia ja sitä seuraavia työelämäkokemuksia ja –käsityksiäselvittävälle hankkeelle, joka käynnistetään vuonna 2008. Tämän selvityksen tuloksilla ja aineistollamuodostetaan kuvaa keskeisistä kehitystrendeistä selvästi professio-orientoituneen oikeustieteelli-sen alan vastavalmistuneiden näkökulmasta.

1.1 Selvityksen toteutus

Selvitys toteutettiin maalis-huhtikuussa 2007 internet-kyselynä Lakimiesliiton käyttämällä kyselyso-velluksella. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin kaikille niille oikeustieteen maisterin tai kandidaatintutkinnon vuosina 2004-2006 suorittaneille henkilöille, joiden posti- tai sähköpostiosoite oli tiedossa.Osoitelähteinä toimivat Lakimiesliiton jäsenrekisteri sekä Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen opiske-lijarekisterit.

Kaikkiaan jonkinlainen yhteystieto oli 1221 henkilölle. Näistä kaikille niille, joiden sähköpostiosoitetunnettiin, lähetettiin henkilökohtainen vastauslinkki kyselylomakkeeseen vain sähköpostitse. Niille,joiden sähköpostiosoite ei ollut tiedossa, lähetettiin kirjeenä kutsu vastata kyselyyn internetissä. Kyse-ly oli suojattu salasanalla, jotta vain kutsun saaneet vastaisivat. Ensimmäisellä kierroksella lähetettiin871 sähköpostikutsua ja 350 kirjettä. Sähköposteista 110 ei mennyt perille, koska rekisterissä ollutosoite ei ollut enää voimassa. Siitä ei ole tietoa, kuinka suuri osa perille välitetyistä sähköposteistameni osoitteeseen, joka todella on aktiivisessa käytössä.

Vanhentuneiden sähköpostiosoitteiden tilalle löytyi postiosoite mainituille 110 henkilölle, Näihin lä-hetettiin myös kirjeenä kutsu vastata kyselyyn netissä. Näin ollen lopullinen määrä kutsuja, jotka lä-hetettiin sähköpostitse oli 761 ja kirjeitse 460. Sähköpostikutsujen lisäksi lähetettiin kaksi viikkoa myö-hemmin muistutusviesti, jossa vastausaikaa jatkettiin.

Sähköpostilinkkinä lähetettyihin kutsuihin vastauksia kertyi lopulta 474 kappaletta, eli niiden osaltavastausprosentiksi muodostui 62. Kirjekutsujen kautta saavutettu vastausaktiivisuus jäi reilusti hei-kommaksi; kaikkiaan salasanalla suojattuun kyselyyn, johon kirjekutsujen vastaukset ohjattiin, vastasi93 henkilöä. Kirjeistä 50 kpl palautui myöhemmin Lakimiesliittoon virheellisen osoitetiedon vuoksi,joten 410 kirjettä on voinut mahdollisesti päätyä vastaanottajalle saakka. Näin ollen kirjeitse lähetet-tyihin kutsuihin vastauksia saatiin vain 23% lähetettyjen kutsujen määrästä.

Loppujen lopuksi kysely on siis lähetetty kaikkiaan 1171 henkilölle, joista 410:lle kirjeitse, kun varmuu-della väärän osoitetiedon sisältäneet 50 kirjettä vähennetään. Kirjeitse lähetettyjen osalta ei vastaus-aktiivisuuden määritelmä ole vertailukelpoinen, koska tarkkaa tietoa todellisuudessa tarkoitetullevastaanottajalle päätyneistä kirjeistä ei ole. Vastauksia kyselyyn saatiin 567 kappaletta, joten lähetet-tyjen viestien määrästä laskettuna vastauksia kertyi 48%.

Kirjepostikutsujen yhteydessä ei tällä kertaa tarjottu mahdollisuutta vastata paperilomakkeella, vaankaikki vastaukset pyydettiin tekemään nettilomakkeen kautta. Tämä on voinut vaikuttaa vastausaktii-

6

visuuteen vähentävästi esimerkiksi niin, että kirjeitse lähetetty kutsu ei innosta heti vastaamaan,ellei internet-yhteydellä varustettua tietokonetta ole heti käsillä. Tällöin kutsu voi joko unohtua taijäädä tarkoituksella vastaamatta, mikäli erikseen vastaamaan meneminen koetaan vaikeaksi.

Edellisessä selvityksessä kolme vuotta aiemmin oli kaikille lähetetty vastauslomake paperisena, ja tar-jottu samalla saateviestissä vastaajalle vaihtoehtoista mahdollisuutta vastata sähköisellä lomakkeel-la internetissä. Sähköinen lomake oli samalla tapaa kuin tässä selvityksessä suojattu salasanalla. Kai-kista vastauksista edellisellä kertaa oli 10% vastannut sähköisesti ja 90% paperilomakkeella, joten ha-vainnot luovat käsitystä, että kirjeitse lähetetty kutsu vastata sähköiseen lomakkeeseen tuottaa sel-västi pienemmän vastausaktiivisuuden kuin sähköpostiin lähetetty suora vastauslinkki. Pelkästäänsähköpostitse lähetettävien internet-kyselykutsujen kautta on eri kyselyissä varsin yleisesti päädyttyrunsaan 40% vastausaktiivisuuteen toimivaan sähköpostilaatikkoon saakka päätyneiden viestien mää-rästä laskettuna.

2 2 2 2 2 VVVVVastaajien taustaastaajien taustaastaajien taustaastaajien taustaastaajien taustatiedottiedottiedottiedottiedot

Kyselyyn vastasi 567 henkilöä, joista oikeustieteen kandidaatteja oli 78 prosenttia ja maistereita 22prosenttia. Helsingin yliopistosta valmistuneiden edustus oli aineistossa aiempaan selvitykseen ver-rattuna pienempi, joskin edelleen lähes puolet (47 %) vastanneista (ks. taulukko 1). Turun ja Lapinyliopistoista vastaajia oli aiempaa enemmän, Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävässä koulutuk-sessa opiskelleiden määrä oli pieni ja suunnilleen samanmoinen kuin aiemmassakin selvityksessä. Tut-kimus päätettiin tällä kertaa keskittää maisteritasoiseen koulutukseen osallistuneisiin, eikä kyselyälähetetty oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneille. Oikeusnotaarien määrä on varsin pieni, joten kat-tava vertailu on mielekkäämpää maisteritasoisen koulutuksen sisällä. Åbo Akademista valmistutaanjuuri oikeusnotaarin tutkintoon, joten sieltä ei vastaajia tällä kertaa ollut lainkaan.

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 1.o 1.o 1.o 1.o 1. Valmistuneet yliopistoittain

62 prosenttia vastaajista oli naisia. Suomen yliopistoja koskevan KOTA- tietokannan mukaan vuosina2004-2006 tutkinnon suorittaneista naisia oli 59%. Tältä osin otos edustaa perusjoukkoa hyvin, Valta-osan (93 %) äidinkieli oli suomi. Suurimmalla osalla kyselyyn vastanneista ei ollut lapsia, perheellisiä oli95 eli 17 prosenttia vastaajista. Yksi- (60 %) ja kaksilapsiset (30 %) perheet olivat yleisimpiä. Vastaajatolivat keskimäärin 30-vuotiaita nuorimman vastaajan oltua 23- ja vanhimman 63-vuotias. 65 prosent-tia vastaajista kuului 26–30-vuotiaiden ja 22 prosenttia 31–35-vuotiaiden ikäryhmään. Tätä vanhem-pia oli yhdeksän prosenttia aineistosta. 25-vuotiaita tai nuorempia oli neljä prosenttia.

Suomen Lakimiesliittoon kuuluvien osuus vastaajista oli noussut edellisen selvityksen 79 prosentista88 prosenttiin. Naisista liittoon kuului 89 prosenttia ja miehistä 88 prosenttia. Alle 25-vuotiaista liit-toon kuului 83 prosenttia, kun edellisessä selvityksessä niin oli vain 66 prosentin kohdalla. Eniten liit-toon kuuluvia (93 %) oli 31–35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Opiskelijajärjestötoimintaan oli aktiivisesti osallistunut 17 prosenttia vastaajista, mutta yleisintä olikuitenkin olla osallistumatta (54 %). Miehet olivat naisia aavistuksen aktiivisempia; heistä opiskelija-järjestöissä oli aktiivisesti toiminut 19 prosenttia ja naisista 16 prosenttia. Edellisessä selvityksessäluvut olivat toisen suuntaiset; silloin miehiä oli aktiivisten joukossa kolmisen prosenttia naisiavähemmän. Kaikissa muissa paitsi yli 35-vuotiaiden ikäryhmässä vastaajista 15–20 prosenttia onollut opiskelija–aktiiveja. Aktiivisimpia ovat olleet Turun yliopistossa opiskelleet, joista 47 prosenttiaon ollut vähintään jonkin verran toiminnassa mukana. Lapissa aktiivisuus on pienintä; 72 prosenttiasiellä opiskelleista ei ole ottanut osaa järjestötoimintaan lainkaan siinä missä muiden yliopistojenkohdalla luku on noin puolet opiskelijoista.

7

3 Maantieteellinen sijoittuminen3 Maantieteellinen sijoittuminen3 Maantieteellinen sijoittuminen3 Maantieteellinen sijoittuminen3 Maantieteellinen sijoittuminen

Suurin osa vastaajista työskentelee tai asuu edelleen Uudellamaalla ja muutoinkin alueellinen ja-kauma on samantyyppinen kuin aiemmassa selvityksessä. Uutena muuttujana mukana on ulkomaat,jossa on ilmoittanut asuvansa 10 vastaajaa eli 2 prosenttia aineistosta. Afganistania lukuun ottamat-ta kaikki mainitut olivat Euroopan maita, yleisimpänä niistä erottui Belgia (4 kpl).

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 2.o 2.o 2.o 2.o 2. Oikeustieteilijöiden maantieteellinen sijainti

Se, missä yliopistossa on opiskellut, vaikuttaa voimakkaasti valmistumisen jälkeiseen alueelliseen si-joittumiseen. Kaikista vastaajista pääosa, 64% on työllistynyt Uudellemaalle. Osuus on suuri kaikistayliopistoista valmistuneiden osalta; Helsingin yliopistosta valmistuneista peräti 86%, HY:n Vaasan kou-lutuksesta 73%, Turusta 45% ja Lapin yliopistostakin 40%. Turun yliopistosta valmistuneista 28% ontyöllistynyt Varsinais-Suomeen, mikä kuitenkin vastaa 96% kaikista Varsinais-Suomeen työllistyneistä.Samaten Lapin yliopistosta valmistuneista 10% on työllistynyt Lappiin ja 15% Pohjois-Pohjanmaalle,mutta nämä luvut edustavat 93% ja täyttä 100% vastaaviin maakuntiin työllistyneistä; toisin sanoinvain yksi tämän kyselyn vastaajista, joka on työllistynyt Lappiin tai Pohjois-Pohjanmaalle, tulee muus-ta kuin Lapin yliopistosta. Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen työllistyneitä on valtaosa kaikista vas-taajista. Muiden maakuntien osalta työllistyneiden osuudet ovat verraten pieniä. Niissä kuitenkinTurun ja Lapin yliopistoista valmistuneet ovat useimmiten yliedustettuina Helsingin yliopistosta val-mistuneisiin nähden.

Maantieteellisen sijoittumisen taulukko kuvaa työpaikkojen keskittymistä Uudellemaalle ja suurim-piin kaupunkeihin. Tämän lisäksi se kertoo jonkintasoisesta paikkauskollisuudesta; kaikista yliopis-toista on työllistytty lähimaakuntiin varsin selvästi kauempana sijaitsevista yliopistoista valmistu-neita useammin.

8

4 Yliopisto–opinnot4 Yliopisto–opinnot4 Yliopisto–opinnot4 Yliopisto–opinnot4 Yliopisto–opinnot

4.1 Opiskeluajat

Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen valmistumisaika oli 5,8 vuotta. Luku on sama myössukupuolen mukaan tarkasteltuna, mikä tarkoittaa, että edelliseen selvitykseen verrattuna miestenopiskeluajat ovat hivenen pidentyneet (ennen 5,6 v., nyt 5,8 v.). 15 prosenttia vastaajista oli saanuttutkintonsa valmiiksi neljässä vuodessa tai sitä nopeammin. Neljästä kuuteen vuotta opiskelleita oli57 prosenttia aineistosta. Kuudesta kahdeksaan vuotta oli opiskellut 19 prosenttia ja sitä pidempään 9prosenttia vastaajista. Erot edelliseen selvitykseen eivät ole suuria; neljästä kuuteen vuotta opiskellei-den määrä on vähentynyt kaksi prosenttiyksikköä, josta prosenttiyksikön lisä on siirtynyt kumpaankinpisimpään opiskelleiden ryhmistä.

Yliopistoittain tarkasteltuna opiskeluajat ovat Lapissa aiempaan verrattuna lyhentyneet, ja Turussasekä Helsingissä pysyneet suunnilleen samoina. Vaasassa(HY) opiskeluajat ovat yleensä ottaen muitalyhyempiä, mutta nyt jakaumaan vaikuttaa jo yksi muita pidempään (yli 8 vuotta) opiskellut henkilö,koska yksiköstä valmistuneiden määrä on pieni. Tätä ryhmää ei Vaasan/HY kohdalla aiemmassa selvi-tyksessä ollut ollenkaan. Kuten aiemmin on jo käynyt ilmi, Åbo Akademista valmistuneita ei vastaajienjoukossa ollut tällä kerralla lainkaan.

Lapista valmistutaan edelleen nopeammin kuin muista oikeustieteellistä koulutusta antavista yli-opistoista. Valmistumisajan mediaani on Lapissa 5 vuotta, kun se Turussa ja Vaasassa/HY on 5,5 vuottaja Helsingissä 6 vuotta. Tutkinnon suorittamiseen käytetyn ajan keskihajonta on pienin Turussa (1,6) jasuurin Vaasassa (2,4). Kun Vaasa/HY pienen vastaajajoukkonsa perusteella jätetään huomiotta, vaih-televat tutkinnon suorittamispituudet eniten Helsingissä (1,8).

4.2 Opintojen viivästymisen syyt

36 prosenttia vastaajista ei katso opintojensa viivästyneen. Luku on laskenut yhdeksällä prosenttiyksi-köllä edelliskerran 45 prosentista. Kääntäen voidaan siis laskea, että 64 prosenttia vuosina 2004–2006

9

valmistuneista katsoo opintojensa viivästyneen, vaikka keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika (5,8v.) vastanneiden keskuudessa onkin hitusen alle maan kuuden vuoden keskiarvon (OPM 2006, 26).Viivästymisen tuntu luonnollisesti lisääntyy, mitä pidempään opinnot ovat kestäneet. Kolme neljästätutkintonsa neljässä vuodessa tai sitä nopeammin suorittaneesta on mielestään valmistunut ajal-laan. Neljästä kuuteen vuotta opiskelleista jo yli puolet eli 58 prosenttia on sitä mieltä, että heidänopintonsa ovat viivästyneet ja yli kuusi vuotta opiskelleista niin ajattelee lähes kaikki (97 % / 98 %).

Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä oli mahdollista valita yhdestä kolmeen, joten alla olevas-sa taulukossa esitettyjen prosenttilukujen summa on suurempi kuin sata. Luvut on laskettu samallatavalla kuin edellisessäkin selvityksessä, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia.

Opintojen viivästymisen syyt olivat painotuksiltaan täsmälleen samat kuin edelliselläkin kartoitusker-ralla. Eniten opintojen viivästymiseen on vaikuttanut työskentely koko- tai osa–aikaisesti. Seuraavaksieniten vaikutusta on ollut ulkomailla opiskelulla, tutkielman viivästymisellä sekä opiskelumotivaationpuutteella. Vähäisempiä syitä ovat olleet opiskelu muussa oppilaitoksessa, harrastukset, epävarmuustyöllistymisestä, vanhempainloma, varusmies- tai siviilipalvelus sekä sairaus. Yleisin kohdassa “Muu”mainittu viivästymissyy oli opiskelijajärjestötoiminta (13 kpl). Sen lisäksi useampia mainintoja olivatkeränneet perhesyyt (8 kpl), opintojen organisointi tai ohjaus yliopiston puolelta (6 kpl), taloudellisettekijät (5 kpl) sekä muutto pois opiskelupaikkakunnalta (5 kpl). Eri ryhmiin kuuluneet kommentit olivatesimerkiksi seuraavanlaisia: “Ainejärjestöaktiivisuus”, “Sairastuminen perheessä”, “Opinto–ohjauksen jakontrollin puute opintojen alussa”, “Pakko työskennellä, jotta rahat riittäisivät elämiseen” sekä “Paikkakun-nan vaihdos”.

Syiden keskinäisessä vertailussa on löydettävissä yhteys tutkielman viivästymisen, opiskelumotivaa-tion puutteen sekä työllistymisen epävarmuuden kanssa (p=.000). Sama havainto tehtiin edellises-säkin selvityksessä. Voidaan siis ajatella, että tutkielma viivästyy opiskelumotivaation puutteesta taiettä työllisyysnäkymien hataruuden vuoksi tutkielman tekoa viivästetään tarkoituksella. Tutkielmantekeminen viivästyi myös kokopäivätöitä tehneillä (p=.000). Osa–aikatöitä tehneet olivat muitauseammin olleet opiskelemassa ulkomailla (p=.000) ja varusmies- tai siviilipalvelukseen astuneillaopinnot olivat muita useammin viivästyneet muussa oppilaitoksessa opiskelun vuoksi (p=.000).

10

4.3 Muu koulutus

Viidenneksellä kyselyyn vastanneista oli oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi jokin muu koulutus ja 17prosenttia oli sellaiseen opiskelemassa. Muun koulutuksen käyneiden tai siihen osallistuvien 37 pro-sentin osuus on samansuuruinen kuin edellisessäkin selvityksessä. Yleisimmin suoritettuja tutkintojaolivat taloustieteenalan tutkinnot, KTM/Ekonomi oli suoritettuna 8%:lla muun koulutuksen käyneis-tä, ja merkonomin tai tradenomin tutkinto 10%:lla. “Muu tutkinto”-luokka oli varsin suuri, näiksi muik-si tutkinnoiksi mainittiin yleisimmin filosofian maisteri (7 kpl) ja hallintotieteen maisteri (7 kpl). Joita-kin mainintoja keräsivät esimerkiksi poliisi, sairaanhoitaja tai vartija. Selkein ero sukupuolten välillä oliedelleen tradenomin / merkonomin tutkinnon suorittaneissa, jonka naisista on suorittanut 16 pro-senttia muun koulutuksen päättäneistä ja miehistä vain 3 prosenttia.

Suurimman yksittäisen ryhmän kysymykseen vastanneista muodostivat ne, joilla muu koulutus oliedelleen kesken. Kysymyksessä ei pyydetty ottamaan kantaa siihen, missä vaiheessa muut opinnotolivat, tai oliko vastaaja aikeissa suorittaa puheena olevan koulutuksen loppuun. Näistä keskeneräisis-tä koulutuksista suurin osuus, 48%, oli KTM-tutkintoja. Seuraavaksi yleisimmän, FM-tutkinnon osuusoli 16%. Valtiotieteen tai yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnot muodostivat yhteensä 7% näistäkeskeneräisistä tutkinnoista, hallintotieteen maisterin 6% ja DI-tutkinto 5%,

5 Auskultointi5 Auskultointi5 Auskultointi5 Auskultointi5 Auskultointi

Kaikista kyselyyn vastanneista 17 prosenttia on auskultoinut ja 12 prosenttia auskultoi kyselyhetkellä.Noin neljännes (24 %) vastanneista ei ole lainkaan kiinnostunut auskultoinnista, kun noin puolet (47%) aikoo tai olisi siitä kiinnostunut. Naisista auskultoineita on 18 prosenttia ja miehistä 16 prosenttia.Auskultoineiden määrä on edellisestä selvityskerrasta laskenut parilla prosenttiyksiköllä ja erityisestimiesten aktiivisuus asian suhteen on vähentynyt; vuosina 2001–2003 valmistuneista miehistä 21 pro-senttia oli auskultoinut. Naiset ovatkin miehiä hieman kiinnostuneempia auskultoinnista ja aktiivi-sempia sitä suorittamaan. Miehistä 28 prosenttia ja naisista 22 prosenttia ei ole auskultoinut eikä olesiitä myöskään kiinnostunut.

11

Auskultointi näyttää yleistyvän ajan myötä; mitä kauemmin valmistumisesta on, sitä todennäköisem-pää on, että vastaaja on auskultoinut. Se on luonnollista auskultoinnin keston (vuosi) huomioiden.Nyt saatu jakauma auskultoineista valmistumisvuoden mukaan muistuttaa hyvin paljon vuosina 2001–2003 valmistuneiden jakaumaa. Silloinkin eniten auskultoineita oli ensimmäisenä kartoitusvuonnavalmistuneissa ja vähiten viimeisenä kartoitusvuonna valmistuneissa. Auskultoimattomien tai siitäkiinnostumattomien määrä näyttää vakiintuneen noin neljännekseen valmistuneista.

6 Opintojen aikainen työhistoria6 Opintojen aikainen työhistoria6 Opintojen aikainen työhistoria6 Opintojen aikainen työhistoria6 Opintojen aikainen työhistoria

6.1 Opintojen aikainen työskentely

Säännöllinen lukukausien aikainen ja lähes tai koko opiskeluajan kestänyt työnteko on aiempaan ver-rattuna jonkin verran lisääntynyt. Siinä missä edellisessä selvityksessä koko opiskeluaikansa töissä olikäynyt 30 prosenttia vastaajista, nyt vastaava osuus oli 37 prosenttia. Osan opiskeluaikaa kestävä sään-nöllinen työnteko sen sijaan on vähentynyt 35 prosentista 30 prosenttiin. Muut ryhmät ovat lähestul-koon samansuuruiset kuin aiemmassakin selvityksessä.

12

Edellisessä selvityksessä naiset työskentelivät miehiä säännöllisemmin erityisesti koko opiskeluaikaakoskevassa ryhmässä, mutta kuten muustakin työkokemusta selvittävästä aineistosta nyt käy ilmi,miehet ovat kasvattaneet työssäkäyntiään roimasti. Siinä missä vain neljännes miehistä työskenteliaiemmin säännöllisesti lähes tai koko opiskeluajan, on säännöllisesti työtä tekevien määrä nyt 40 pro-senttia. Naisista samaan ryhmään kuuluu 35 prosenttia (ennen 38 %). Sukupuolierot ovat siis tasoittu-neet, ja esimerkiksi ainoastaan kesäisin tai satunnaisesti työskennelleiden ryhmissä naisia ja miehiäon nyt melko tasaisessa suhteessa. Töissä käymättömyys on harvinaista; naisista 2,3 prosenttia ja mie-histä 3,3 prosenttia ei ole opiskeluaikanaan työskennellyt ollenkaan.

6.2 Koulutusalan työkokemus

Opiskeluaikanaan oman alansa kokopäivätöissä oli ollut 66 prosenttia vastaajista ja osa-aikatyössä 37prosenttia vastaajista. 14 prosenttia ei ollut tehnyt oman alansa töitä ollenkaan.

13

Kuten jo edeltä on käynyt ilmi, koulutusta vastaavan kokopäivätyön määrä on lisääntynyt edellisestäkartoituskerrasta. Se näkyy myös ajallisessa tarkastelussa. Siinä missä yli vuoden kokopäivätöitä teh-neitä oli aiemmin 27 prosenttia, on heitä nyt 34 prosenttia aineistosta. Keskimäärin kokopäiväiseentyöntekoon on opiskeluaikana käytetty 13,8 kuukautta (md 10 kk). Eniten muutoksia on tapahtunutmiesten kohdalla. Kun miehistä 46 prosenttia oli edellisessä selvityksessä tehnyt koulutustaan vastaa-vaa työtä enintään puoli vuotta, on vastaava luku nyt vain 28 prosenttia. Miesten työntekoon käyttä-män ajan keskiarvo onkin noussut kahdella kuukaudella 15,8 kuukauteen ja mediaani peräti viidelläkuukaudella tasan vuoteen. Naisten työnteon määrä on pysynyt edelliseen kartoitukseen verrattunasuunnilleen samana keskiarvon ollessa 12,6 kuukautta (ennen 12,8 kk).

Eniten kokopäivätöitä on tehty Helsingin yliopistossa (ka 17,6 kk) ja ero muihin näyttää vain kasva-van. Turussa opiskelleet tekivät kokopäivätöitä hieman vähemmän kuin ennen (12,8 kk / 11 kk),mutta Lapissa, jossa työn saanti on perinteisesti ollut muita maakuntia vaikeampaa, työnteon määräoli hieman noussut (8,5 kk / 9,4 kk). Suurinta nousu oli kuitenkin Helsingissä, jossa töitä oli tehtykaksi kuukautta aiempaa pidempään. Vaasassa töitä oli tehty keskimäärin 15,6 kuukautta, muttakoska vastaajamäärät kyseisestä yksiköstä ovat pieniä, eivät luvut ole erityisen vertailukelpoisia.

14

7 7 7 7 7 VVVVVastaastaastaastaastavvvvvalmistuneiden tyalmistuneiden tyalmistuneiden tyalmistuneiden tyalmistuneiden työnhakönhakönhakönhakönhakuprupruprupruprosessiosessiosessiosessiosessi

7.1 Työnhaun kesto

Yli puolet vastaajista työllistyi heti valmistuttuaan. Noin neljännes haki töitä enintään kaksi kuukaut-ta ja joka kymmenes kahdesta neljään kuukautta. Neljästä kuuteen kuukautta töitä haki kuusi pro-senttia vastaajista. Kauemmin kuin puoli vuotta ensimmäisen työpaikan löytymiseen meni yhteensäkuudella prosentilla vastaajista. Luvut ovat jokaisessa ryhmässä samansuuntaiset kuin edelliselläkintutkimuskerralla. Työnhakuajat eivät siis ole merkittävästi lyhentyneet tai pidentyneet.

Valmistumisvuosittain tarkasteltuna nopeimmin ovat työllistyneet 2004 valmistuneet. Heistä 60 pro-senttia on saanut töitä heti valmistuttuaan kun vuonna 2005 valmistuneista heti töitä sai 55 prosent-tia. Vuonna 2006 luku oli 58 prosenttia. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna erot työllistymisessä eivätole merkittäviä; naisista heti on työllistynyt 58 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia. Työnhakuajat ovatmuutoinkin kummallakin sukupuolella lähes samanmittaisia. Kaikista vastaajista kahdessa kuukau-dessa tai nopeammin on työllistynyt 76 prosenttia. Ajan myötä nopeasti työllistyneiden määrä näyttäähivenen laskeneen. Suomen Lakimiesliiton vuoden 2001 selvitykseen vastanneista 82 prosenttia olilöytänyt töitä kahdessa kuukaudessa tai nopeammin, kun luku vuoden 2004selvityksessä oli 79 pro-senttia ja nyt siis 76 prosenttia.

15

Työpaikan hakuun käytetty aika oli yhteydessä siihen, mistä yliopistosta vastaaja oli valmistunut.Helsingin yliopistosta valmistuneista 66% oli saanut heti töitä, HY:n Vaasassa järjestettävästä koulu-tuksesta jopa hieman useampi, mutta sieltä valmistuneiden määrä oli varsin pieni, mikä vaikeuttaavertailua. Turusta valmistuneista heti työllistyneiden osuus oli 53% ja Lapista 44%. Pääosin kyseHelsingin erossa Turkuun ja Lappiin on lyhyessä, korkeintaan 2kk tai 2kk-4kk kestäneestä työnhaussa,jotka ovat yleisempiä Turusta ja Lapista valmistuneilla. Yli 4kk kestäneessä työnhaussa ero näkyy yhä,mutta ei ole enää aivan yhtä suuri (Helsinki 11%, Turku 16% ja Lappi 13%). Erityisesti Lapista on hetityöllistyneiden osuuteen nähden työllistytty erittäin usein neljän kuukauden kuluessa valmistumi-sesta.

Ero työnhaun kestossa selittynee työpaikkojen maantieteellisellä sijainnilla; Uudellamaalla työpaik-koja on enemmän. Näin ollen Helsingistä valmistuvalla paikka on useammin valmiina heti valmistu-essa, kun Turusta ja erityisesti Lapista valmistuneet muuttavat useammin työn perässä. Tällöintyönhaku ja aloittaminen luonnollisesti kestää jonkin verran pidempään. Turun ja Lapin keskinäinenero voi osaltaan johtua siitä, että Lapista valmistuneista 90% oli muuttanut muualle, mutta Turustavalmistuneista kuitenkin reilu neljännes työllistynyt Varsinais-Suomeen. Turusta valmistuneidenjonkin verran paremmat työmahdollisuudet kotimaakunnassa ovat mahdollisesti kannustaneetmuuttohaluttomia etsimään työtä hieman pidempäänkin, kun Lapista valtaosalle on selvää, ettämuutto on edessä.

7.2 7.2 7.2 7.2 7.2 TTTTTärkärkärkärkärkeimmäkeimmäkeimmäkeimmäkeimmäksi ksi ksi ksi ksi koetutoetutoetutoetutoetut tekijätekijätekijätekijätekijättttt tytytytytyönhaussaönhaussaönhaussaönhaussaönhaussa

Akateeminen tutkinto, oma aktiivisuus ja tutkinnon antamat ammatilliset pätevyydet nähtiin edel-leen tärkeimmiksi ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaneiksi tekijöiksi. Sen sijaan opiskelunkestolla tai opintomenestyksellä ei nähty olevan juuri lainkaan vaikutusta ensimmäisen työpaikansaamiseen. Huomionarvoista on, että vain 36 prosenttia vastaajista oli mielestään valmistunut ajal-laan. Heistäkin kolme neljästä koki, ettei opintojen kestolla ollut työhaun kannalta juuri tai lainkaanmerkitystä.

16

“Muut tekijät” oli aiemmin arvioitu neljänneksi tärkeimmäksi tekijäksi työnhaussa, nyt ne olivat seit-semännellä sijalla 17 prosenttiyksikköä vähäisemmällä kannatuksella kuin ennen. Muita tekijöitä pitierittäin tärkeänä yhteensä 43 henkilöä ja niistä yleisimpinä mainittiin aiempi työskentely samassapaikassa (13 kpl), henkilökohtaiset suhteet (11 kpl) sekä erilaiset omaan persoonaan, harrastuksiin taimotivoituneisuuteen liittyvät asiat.

Sukupuolen oli edellisessä selvityksessä havaittu olevan yhteydessä merkittävinä pidettyihin tekijöi-hin niin, että naiset pitivät mm. muuta kuin oman alan työkokemusta miehiä useammin tärkeänätyönhaun kannalta. Käsillä olevassa selvityksessä ei sukupuolen mukaan vastaavia merkitseviä erojahavaittu.

7.3 Miten ensimmäinen työpaikka on saatu?

Ensimmäinen työpaikka saadaan useimmin samalta työnantajalta, jonka palveluksessa on työsken-nelty opiskeluaikanakin (33 %). Naiset työllistyvät saman työnantajan palvelukseen hieman useam-min kuin miehet (33 %/29 %). Toiseksi tärkein kanava on oma–aloitteinen yhteydenotto työnantajiin(20 %), jota miehet käyttävät hitusen naisia enemmän (20 %/18 %). Edelliseen selvitykseen nähdeninternetin merkitys työn saamisessa on kasvanut peräti seitsemällä prosenttiyksiköllä sen ollessa nytkuudennen sijaan kolmanneksi yleisin kanava ensimmäisen työpaikan saamisessa. Henkilökohtaistensuhteiden merkitys on vuosiin 2001–2003 nähden vähentynyt neljällä prosenttiyksiköllä nykyiseenkahdeksaan prosenttiin. Miehille suhteiden merkitys on edelleen suurempi kuin naisille (10 %/7 %).

17

Muutoin luvut ovat samansuuntaisia kuin edellisessäkin selvityksessä, mikä merkitsee, ettei työpai-kan saaminen erilaisten rekrytointipalveluiden ja työnvälitysten kautta ole kovin yleistä. Oma yrityson ollut ensimmäinen työpaikka vain noin yhdelle prosentille vastaajista. Muuta kuin vaihtoehdoissailmoitettua kautta työtä oli löytänyt kolme prosenttia vastaajista. Näistä muista kanavista yleisimpiäolivat harjoittelu (6 kpl), työelämävalmennus (4 kpl) ja professorin välityksellä tapahtunut työnsaanti(3 kpl).

Ikäryhmittäin tarkasteltuna työnhakukanavat vaihtelevat jonkin verran. Kyse voi olla myös siitä, ettätietynikäisiin kiinnitetään toisissa kanavissa enemmän huomiota kuin toisissa. Esimerkiksi lehti-ilmoituksen kautta työpaikan on yli 35-vuotiaista löytänyt 10 prosenttia siinä missä 26–30-vuotiais-ta niin on tehnyt kuusi prosenttia. Internetin välityksellä ensimmäisen työpaikan on löytänyt 13prosenttia 26–30-vuotiaista, kun yli 35-vuotiaista niin on tehnyt vain kuusi prosenttia. Oma-aloittei-nen yhteydenotto on ollut toimivinta alle 25-vuotiaiden ryhmässä, johon kuuluneista 46 prosenttiaon löytänyt työtä itsenäisen aloitteen kautta. Yli 35-vuotiaista niin on tehnyt 10 prosenttia.

18

8 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde8 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde8 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde8 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde8 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde

8.1 Työnantaja

Valtio, asianajotoimisto sekä yritys olivat kolme yleisintä ensimmäistä työnantajaa vuosina 2001–2003ja suunta on sama vuosina 2004–2006 valmistuneidenkin kohdalla. Valtion osuus on kuitenkin laske-nut viidellä prosenttiyksiköllä ja asianajotoimistoon sekä yritykseen työllistyneiden määrä kasvanutkahdesta kolmeen prosenttiyksiköllä. Rahoitus- ja vakuutuslaitokseen sekä järjestöön on jokaiseentyöllistynyt viisi prosenttia valmistuneista. Kirkkoon tai Euroopan unioniin työllistyneiden määrä jääedelleen hyvin pieneksi eikä tahoja tästä syystä ole ilmoitettu alla olevassa kaaviossa. Kumpaankin olityöllistynyt vain yksi henkilö, mikä tarkoittaa 0,2 prosenttia aineistosta. Muista kuin vaihtoehdoissamainituista työnantajista yleisin oli yliopisto yhteensä kymmenellä maininnalla. Muita työnantajiaolivat lisäksi esimerkiksi vieras valtio ja yksityinen oppilaitos.

Sukupuolen mukaan tarkasteltuna erot ensimmäisissä työnantajissa ovat pieniä ja edelliseen selvi-tykseen verrattuna kaventuneet. Miehet kyllä työllistyvät edelleen naisia useammin asianajotoimis-toon, mutta ero on aiemman seitsemän prosenttiyksikön sijaan nyt vain kolme prosenttiyksikköä (23%/19 %). Yrityksen palvelukseen naiset työllistyivät tällä kertaa miehiä useammin (13 %/11 %). Mui-den työnantajien suhteen erot ovat vain prosenttiyksikön luokkaa.

Opiskeluaikaisen työnteon havaittiin olevan jossain määrin yhteydessä työnantajan sektoriin. Ne, jot-ka olivat olleet opiskeluaikanaan töissä lukukausienkin aikana lähes koko opiskeluajan, työllistyivätmuita useammin mm. asianajotoimistoihin (29,5% vs. 15,6% muista), vakuutuslaitoksiin (9,5% vs. 3,1%)ja rahoituslaitoksiin (7,4% / 4,4%), mutta selvästi muita harvemmin valtion palvelukseen (28,4% vs.50,3% muista).

8.2 Ensimmäisen työsuhteen laatu

Valmistumisensa jälkeen työllistymättömien määrä on vähentynyt edellisestä selvityskerrasta neljäprosenttiyksikköä. Kun töitä saamattomien määrä edellisessä selvityksessä oli kuusi prosenttia aineis-tosta, on heitä nyt vain kaksi prosenttia. Myös töitä hakemattomien määrä on vähentynyt yhdellä

19

prosenttiyksiköllä. Ensimmäiset työsuhteet ovat edelleen kuitenkin luonteeltaan useimmin määräai-kaisia, kokoaikaisia ja koulutusta vastaavia. Toisaalta pysyvään, kokoaikaiseen ja koulutusta vastaa-vaan työsuhteeseen heti valmistumisensa jälkeen päässeiden määrä on noussut viidellä prosenttiyksi-köllä edelliskerrasta. Nyt luku on 27 prosenttia aineistosta. Kohdassa “Muu” mainittiin yleisimmin osit-tain koulutusta vastaavat tehtävät (3 kpl), auskultointi (3 kpl) sekä työelämävalmennus (3 kpl).

Pysyvät, kokoaikaiset ja koulutusta vastaavat työsuhteet olivat miehillä naisia yleisempiä, ja naisetajautuivat miehiä todennäköisemmin määräaikaisiin ja kokoaikaisiin tehtäviin, jotka eivät vastan-neet heidän koulutustaan.

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 3. o 3. o 3. o 3. o 3. Ensimmäisen työsuhteen laatu sukupuolen mukaan työelämässä olevien osalta

Erot tehtävän luonteissa ovat kasvaneet edellisestä selvityksestä niin, että pysyvän, kokoaikaisen jakoulutusta vastaavan työn on miehistä saanut 11 prosenttiyksikköä naisia useampi, kun ero aiem-min oli vain kaksi prosenttiyksikköä. Myös määräaikaisten, kokoaikaisten ja koulutusta vastaamatto-mien tehtävien välillä on naisten kyseenalaiseksi eduksi kuuden prosenttiyksikön ero, kun se aiem-min oli vain kaksi prosenttiyksikköä. Kun tarkastellaan työelämään vielä kiinnittymättömien tilan-netta, ovat kaikki töitä vielä hakemattomat naisia, mikä saattaa selittyä esimerkiksi perheen perus-tamisella. Töitä saamattomat jakautuvat tasaisesti miehiin ja naisiin.

20

Valmistumisvuosi oli yhteydessä työsuhteen laatuun siten, että vuonna 2006 valmistuneissa olihieman enemmän niitä, jotka eivät olleet vielä saaneet tai hakeneet töitä valmistumisen jälkeen.Vuoden 2004 selvityksessä havaittiin, että aiemmin valmistuneet olivat olleet työllistyneet myö-hemmin valmistuneita useammin ensimmäisessä työssään koulutusta vastaaviin tehtäviin. Tässäselvityksessä ei vastaavaa eroa havaita, vaan valmistumisvuodesta riippumatta noin 80% vastaajistailmoittaa työllistyneensä ensimmäiseksi koulutusta vastaavaan työhön.

8.3 Työtehtävät

Suurin osa eli 65 prosenttia vastaajista on ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaantoiminut kokonaan lakimiestehtävissä. Osittain lakimiestehtävissä on toiminut 19 prosenttia ja muis-sa tehtävissä 16 prosenttia vastaajista. Luvut ovat täsmälleen samat kuin edellisessä selvityksessä. Mie-het ovat edelleen työllistyneet kokonaan lakimiestehtäviin useammin kuin naiset. Naisten kohdallatyöskentely osittain lakimiestehtävissä on seitsemän prosenttiyksikön erolla miehiä yleisempää. Naisis-ta 16 ja miehistä 14 prosenttia ei työskennellyt ensimmäisessä työpaikassaan lakimiestehtävässä.

21

Oikeustieteellinen tutkinto on ollut muodollisena pätevyysvaatimuksena työhön 61 prosentilla ja ylem-pi korkeakoulututkinto 12 prosentilla vastaajista. Kuitenkin noin viidenneksen työhön ei ole edellytet-ty korkeakoulututkintoa lainkaan. Verrattaessa pätevyysvaatimusta ensimmäisen työsuhteen laatuunhavaitaan, että koulutustaan vastaavaan työhön katsoi työllistyneensä selvästi suurempi osuus, kuinne, joiden työhön muodollisena pätevyysvaatimuksena oli ylempi korkeakoulututkinto, tahi erityisestioikeustieteellinen tutkinto. Vastaavasti vain 15% katsoi, ettei työskennellyt lainkaan lakimiestehtä-vissä, vaikka 40% on työskennellyt työssä, johon ei ole edellytetty OTM/OTK-tutkintoa. Koulutusta vas-taavia asiantuntijatehtäviä on siis vastaajille löytynyt varsin usein myös puhtaiden lakimiestehtävienulkopuolelta.

Kokonaan lakimiestehtävissä työskentely oli yleisintä asianajotoimistoihin, järjestöihin ja omaanyritykseen työllistyneiden kohdalla. Myös valtiolle työllistyneiden enemmistö oli lakimiestehtävissä.Muissa kuin lakimiestehtävissä työskentely oli yleisintä rahoitus- ja vakuutuslaitoksissa sekä muullatyönantajalla. Kaikissa kolmessa edellä mainittu osuus oli kasvanut edellisestä selvityksestä; vakuu-tuslaitoksissa 10-, rahoituslaitoksissa 12- ja muulla työnantajalla jopa 14 prosenttiyksiköllä. Muutos-ta oli tapahtunut sekä osittaisten että täysimittaisten lakimiestehtävien kustannuksella niin, ettäkun ennen rahoituslaitoksissa kokonaan lakimiestehtävissä työskenteli 54 prosenttia sinne työllisty-neistä, oli vastaava osuus nyt vain 30 prosenttia. Vakuutuslaitoksissa kokonaan lakimiestehtävissätyöskentelevien määrä oli puolestaan kasvanut 18 prosenttiyksiköllä, mikä samalla supisti osittainlakimiestehtävissä toimivien määrää.

22

Osittain tai ei lainkaan lakimiestehtävissä toimineilta tiedusteltiin lisäksi heidän tehtäväaluettaan.Osittain lakimiestehtävissä toimineille oli tyypillisintä toimia hallinnon alalla tai sihteerinä sekäjossakin muussa tarkemmin määrittelemättömässä tai alla oleviin kategorioihin sopimattomissatehtävissä. Tällaisia muita kuvauksia olivat esimerkiksi trainee, toimihenkilö tai assistentti, joitanimensä perusteella voi olla lähes alalla kuin alalla. Painotukset alueiden välillä olivat edelliseenselvitykseen nähden samansuuntaisia. Huomattavaa tosin on, että miehistä sihteerin tehtävissä eitällä kertaa ilmoittanut toimineensa yksikään, kun aiemmin heitä oli 13 prosenttia. Tehtävänkuva-uksissa ei tällä kertaa esiintynyt myöskään pankkitoimihenkilöitä, rikostutkintaa tai tilintarkastusta.

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 4.o 4.o 4.o 4.o 4. Osittain lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet sukupuolen mukaan

Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineille tyypillisintä oli olla korvauskäsittelijöinä tai opetuksensekä tutkimuksen alalla ja muussa kuin alla oleviin kategorioihin mahtuvissa tehtävissä. Miehettoimivat naisia useammin opetus ja tutkimustehtävissä sekä perinnän parissa, naiset puolestaanverotuksessa. Aiemmin muissa kuin lakimiestehtävissä toimineet olivat “muiden tehtävien” lisäksitoimineet enimmäkseen verotuksessa ja sihteereinä. “Muissa tehtävissä” toimenkuvien kirjo oli laajaaina vartioupseerista ja toimittajasta postittajaan sekä laivasiivoojaan.

23

TTTTTaulukkaulukkaulukkaulukkaulukko 5.o 5.o 5.o 5.o 5. Muissa kuin lakimiestehtävissä toimineiden tehtäväalueet sukupuolen mukaan

8.4 Palkka

Vastaajien palkkatulot analysoitiin ensimmäisessä työpaikassaan kokoaikatyössä olleiden osalta. Me-nettely on sama kuin edellisessä, vuosina 2001-2003 tutkinnon suorittaneita koskeneessa selvitykses-sä. Kokoaikatyössä olleiden bruttopalkat ensimmäisessä työpaikassaan olivat keskimäärin runsaat 2400euroa. Mediaanipalkka ja keskiarvopalkka ovat olennaisesti samalla tasolla, mikä merkitsee sitä, ettäkeskiluvut kuvaavat vastaajien ensimmäisissä työsuhteissaan saamia palkkoja kohtuullisen hyvin. Useinpalkkatilastoissa pienenkin vähemmistön selkeästi muista poikkeavan korkeat tai matalat palkat vai-kuttavat keskiarvoon. Vastaajien palkkojen jakaumaa tarkasteltaessa havaitaan, että puolella kokoai-katyöstä olleista palkka oli sijoittunut 1800 ja 2900 euron välille.

Palkat olivat nousseet edellisestä selvityksestä. Keskiarvopalkka kaikkien osalta oli noussut 12% ja me-diaanipalkka 20%. Tämä kuvastaa sitä, että palkkojen jakauma on samalla tasoittunut niin, että kor-keimmat palkat olivat nousseet keskimäärin vähemmän kuin keskitasoiset ja sitä matalammat. Palk-kojen nousu on ollut hieman nopeampaa kuin Lakimiesliiton palkkasuosituksen kehitys; havaitaan,että tässä selvityksessä runsas 23% oli saanut valmistumisvuotensa palkkasuosituksen mukaista palk-kaa. Osuus on selvästi noussut edellisen selvityksen 18%:sta. Vuonna 2005 valmistuneista toisaaltavuotta 2006 suurempi osuus sai suosituksen mukaista palkkaa ensimmäisessä työsuhteessaan valmis-tumisen jälkeen.

Sukupuolten välillä oli bruttopalkoissa jonkin verran eroa. Naisten keskiarvopalkka oli 2382 ja miesten2504 euroa. Vastaavat mediaanipalkat ovat 2350 ja 2500 euroa. Keskipalkkojen erot ovat jonkin verrannousseet edellisestä selvityksestä. Keskiarvopalkoissa ero on nyt 122 euroa, kun se edellisessä selvityk-sessä oli 80 euroa, samoin mediaanien ero on noussut edellisen selvityksen sadasta eurosta 150:een.Tämä havainto vaikuttaisi olevan yhteydessä siihen, että tässä selvityksessä havaittiin myös opiskelu-aikaisen oman alan työkokemuksen määrän lisääntyneen miesten osalta selvästi, kun naisilla vastaa-va määrä oli pysynyt jotakuinkin samalla tasolla edellisen selvityksen kanssa. Toisaalta on havaittuopiskeluaikaisen oman alan työkokemuksen lisääntymisen vaikuttavan suotuisasti palkkoihin ja työl-listymiseen.

Vastaajan ikä on myös selvästi yhteydessä ensimmäisen työsuhteen palkkaan. Tämä havainto on samakuin edellisessä selvityksessä. Ilmiön nähdään myös olevan yhteydessä työkokemuksen määrään, joka

24

on vanhemmilla suurempi kuin nuoremmilla. Tässä selvityksessä nuorin ikäluokka, korkeintaan 25-vuotiaat, oli saanut valmistumisen jälkeen ensimmäisessä työpaikassaan keskimäärin 2142 euron kuu-kausipalkkaa, 26-30- vuotiailla keskiarvo oli 2388 euroa, 31-35- vuotiailla 2429 euroa ja yli 35-vuotiai-den osalta 2894 euroa.

Eri työnantajasektoreilla palkat vaihtelivat huomattavasti. Korkeimmat keskipalkat oli järjestöihin (kes-kiarvo 2875 •, mediaani 2900 •) ja asianajotoimistoihin tai vastaaviin (keskiarvo 2731 •, mediaani 2800•) työllistyneillä. Valtion palkat olivat muita sektoreita matalammat (keskiarvo 2155 •, mediaani 1950•). Tälle välille sijoittuivat yrityksiin (keskiarvo 2675 •), vakuutuslaitoksiin (2614 •), rahoituslaitoksiin(2528 •) ja kuntiin (2371 •) työllistyneet vastaajat. Toisaalta tilastoa tulkittaessa on otettava huomi-oon aiemmin tehty havainto (kts luku 7.1) siitä, että valtiolle työllistyneet olivat olleet selvästi muitaharvemmin lähes koko opiskeluaikansa töissä myös lukukausien aikana, kun taas asianajotoimistoihintyöllistyneet selvästi muita useammin. Opiskeluaikana kerätyn työkokemuksen voidaan nähdä vaikut-tavan ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteen palkkaan.

25

Vastaajat jaettiin palkkaluokkiin niin, että luokkarajat määräytyivät kokoaikatyössä olleiden tulonel-jännesten mukaan. Tällöin jokaiseen palkkaluokkaan kuuluu yhtä paljon vastaajia; matalin luokkavastaa alinta tuloneljännestä ja korkein ylintä jne. Tarkat euromääräiset luokkarajat näkyvät oheises-ta kuviosta x, joka esittää vastaajien sijoittumisen eri tuloluokkiin työnantajan sektorin mukaan. Kuviotodentaa edellä tehtyä havaintoa työnantajasektorin yhteydestä palkkatasoon. Havaitaan, että jär-jestöissä ja asianajotoimistoissa työskennelleistä liki puolet kuuluu ylimpään tuloluokkaan, kun taasalimpaan tuloneljännekseen 12% asianajotoimistoissa ja vain 4% järjestöissä työskennelleistä. Valtiol-la työskennelleistä 42% sijoittui alimpaan tuloneljännekseen ja yhteensä 71% kahteen alimpaan luok-kaan. Valtion palveluksessa olleista 10% sai korkeimpaan neljännekseen sijoittuvia palkkoja.

Palkkaluokkiin sijoittumista työsuhteen tyypin mukaan tarkasteltiin myös edellä esitellyllä luokkaja-olla. Työsuhteen tyyppiä arvioitiin toisaalta sen mukaan, oliko työsuhde pysyvä vai määräaikainen jatoisaalta sen mukaan, ilmoittiko vastaaja työn vastanneen koulutusta vai ei. Molemmilla tarkastelluil-la tekijöillä on selvä yhteys palkkatasoon. Pysyvässä koulutusta vastaavassa työssä olleista 58% sijoittuiylimpään tuloneljännekseen ja vain 16% kahteen alimpaan luokkaan yhteensä. Alimpaan tuloneljän-

26

nekseen kuului vain 5%. Työsuhteen pysyvyydellä oli vahva yhteys palkkaan, sillä pysyvässä, ei koulu-tusta vastaavassa työssä olleista myös 35% sijoittui ylimpään tuloneljännekseen ja 8% alimpaan.

Määräaikaisissa työsuhteissa olleilla palkkataso oli vastaavasti matalampi. Koulutusta vastaavassa,määräaikaisessa työssä olleista 35% sijoittui alimpaan ja 11% ylimpään tuloneljännekseen. Niistä, joi-den työ oli määräaikainen, eikä vastannut koulutusta, oli 57% alimmassa tuloneljänneksessä ja 89%kahdessa alimmassa luokassa. Määräaikaiseen, koulutusta vastaamattomaan työhön työllistyneistävain 4% oli yltänyt ylimpään tuloneljännekseen.

Kaikkien pysyvään kokoaikaiseen työsuhteeseen työllistyneiden bruttopalkan keskiarvo oli 2929 euroaja mediaani 3000, kun taas määräaikaisiin kokoaikaisiin työsuhteisiin työllistyneillä vastaavat luvutolivat 2164 euroa ja 2044 euroa. Keskiarvopalkkojen ero on edelleen noussut edellisessä selvityksessähavaitusta. Vuosina 2001-2003 valmistuneilla keskiarvojen ero oli 700•/kk pysyvässä työsuhteissa ole-vien hyväksi, kun käsillä olevassa selvityksessä vastaava ero on 765•/kk. Eroa selittävinä tekijöinä voi-daan nähdä määräaikaisten työsuhteiden yleisempi käyttö mm. valtion (88% määräaikaisina ensim-mäisessä valmistumisen jälkeisessä työsuhteessa) kuin yksityisten työnantajien tehtävissä (esim. asi-anajotoimistoissa 37% vastaava luku) kun työnantajasektorin yhteys palkkaan on jo aiemmin tulluttodetuksi. Lisäksi jo edellisessä selvityksessä on tuotu esiin mm. auskultoimassa olevien henkilöidenmääräaikaiset ja verraten matalapalkkaiset työsuhteet.

Tämän selvityksen vastaajista 17% oli auskultoinut ja 12% auskultoimassa kyselyhetkellä. Ei kuiten-kaan ole varmaa tietoa siitä, onko heidän kyselyssä kysytty ensimmäinen työsuhteensa liittynyt aus-kultointiin vai ei. Useilla heistä näin varmasti on, mikä havaitaan tarkasteltaessa palkkatasoa erikseensen mukaan, onko vastaaja auskultoinut tai auskultoimassa vai eikö ole. Auskultoineiden tai auskul-toimassa olleiden bruttopalkan keskiarvo oli 2030 euroa, kun ei auskultoineiden palkkakeskiarvo oli2590 euroa. Toisaalta auskultoineista tai auskultoimassa olleista 16% ilmoitti ensimmäisen valmistu-misen jälkeisen työsuhteensa olleen pysyvä ja 84% määräaikainen, kun ei auskultoineilla ensimmäi-nen työsuhde oli selvästi useammin pysyvä (42%, määräaikainen 58%:lla). Auskultointi ja sen väliaikai-nen vaikutus palkkatasoon on siis huomioitava yhtenä selittävänä tekijänä määräaikaisissa työsuh-teissa olleiden selvästi pysyviin työsuhteisiin työllistyneitä matalampia palkkoja arvioitaessa. Tältäosin aineiston käsittely on yhtenevä aiempaan selvitykseen nähden, joten suhteessa siihen vertailuvoidaan tehdä esitettyjen lukujen pohjalta tällaisenaan.

Työtehtävien mukaan tarkasteltuna palkat olivat korkeimmat niillä, jotka olivat työskennelleet kokonaanlakimiestehtävissä (keskiarvo 2510 •, mediaani 2500 •). Osittain lakimiestehtävissä työskennelleillä vastaa-vat luvut olivat 2352 • ja 2290 •, kun ilmoituksensa mukaan muissa kuin lakimiestehtävissä työskennellei-den palkkakeskiarvo oli 2135 •/kk ja mediaani 2000 •/kk. Kokonaan lakimiestehtävissä työskennelleet sijoit-tuivat selvästi muita useammin kahteen ylimpään palkkaneljännekseen, kun taas ei lakimiestehtävissätyöskennelleillä korostui kaikkein alin palkkaneljännes kahden ylimmän kustannuksella.

27

Palkkatasolla ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työsuhteessa havaitaan olevan vahva yhteysopiskeluaikaiseen työntekoon. Tarkasteltaessa kokoaikatyöhön sijoittuneita havaitaan, että niiden,jotka opiskeluaikanaan eivät olleet tehneet töitä, mediaanikuukausipalkka oli 1815 euroa ja keskiarvo2081 euroa. Satunnaisesti työssä käyneillä vastaavat luvut olivat 2200 ja 2242 euroa ja vain kesäisintyöskennelleillä 2000 ja 2191 euroa. Säännöllisesti lukukausien aikana osan opiskeluajasta työsken-nelleiden mediaani oli 2396 euroa ja keskiarvo 2364 euroa, kun lähes koko opiskeluajan työskennellei-den mediaanipalkka oli peräti 2700 euroa ja keskiarvo 2685 euroa.

Ero korostuu sukupuolittain erityisesti kokonaan työn ulkopuolella opiskeluajan olleiden ja koko opis-keluajan työskennelleiden välillä. Naisista opiskeluaikana työtä tekemättömillä ensimmäisen palkanmediaani oli 1700 euroa ja keskiarvo 1940 ja koko opiskeluajan työskennelleillä mediaani 2600 ja keski-arvo 2648 euroa. Miehillä opiskeluaikana työtä tekemättömien mediaanipalkka oli 1879 euroa ja keski-arvo 2182 euroa kun taas lähes koko ajan työskennelleillä mediaani oli 2875 euroa ja keskiarvo 2739euroa. Havaitaan siis, että valtaosa niistä miehistä, jotka ovat työskennelleet ainakin lähes koko opis-keluaikansa, saa heti valmistumisensa jälkeen selvästi keskilukuja korkeampaa palkkaa. Eroa alleviivaamediaanipalkan korkeus, joka osoittaa ilmiön koskevan valtaosaa ryhmän miehistä, ja muutama medi-aania selvästi alempi palkka laskee keskiarvoa. Ne naiset taas, jotka eivät olleet työtä opiskeluaikanatehneet, aloittavat työuransa keskimäärin selvästi muita matalammalta palkkatasolta. Edelleen tä-män havainnon kohdalla on pidettävä mielessä, että arvot on laskettu kaikista kunkin ryhmän kokopäi-vätyöhön työllistyneistä. Mikäli tämän kysymyksen analyysissä pidettäisiin mukana ne, jotka eivät olekokopäivätyöhön työllistyneet ensimmäisessä työsuhteessaan, olisi ero vielä suurempi. Kokopäivätyö-hön päätyminen oli yleisempää niillä, joilla opiskeluaikana oli työkokemusta kertynyt.

8.5 Vastaajien näkemys palkan ja tehtävien vastaavuudesta

Palkkaus oli vastaajien mielestä ollut ensimmäisissä työsuhteissa hieman paremmin sopusoinnussatehtävien kanssa kuin vuoden 2004 selvityksen aikaan. Edellisessä selvityksessä 41% vastaajista katsoi,että palkka vastasi työtehtäviä, kun nyt näin oli arvioinut 47% vastaajista. Kuitenkin edelleen 44%katsoi, että palkka oli liian pieni tehtäviin nähden (53% edellisessä selvityksessä).

Miesten ja naisten välille oli tässä kysymyksessä muodostunut ero, jota ei edellisessä selvityksessä olluthavaittavissa. Naisista 45% piti ensimmäistä palkkaansa sopivana ja 46% liian pienenä, kun miehistävastaavat luvut olivat 51% ja 41%. Tämä havainto on linjassa sen kanssa, että sukupuolten välinenpalkkaero oli jonkin verran lisääntynyt edellisen selvityksen tilanteesta. Edelleen havaitaan myös, ettäpysyvissä työsuhteissa on enemmän palkkatasoonsa tyytyväisiä (64% kokoaikatyössä olevista) kuin

28

määräaikaisissa työsuhteissa (41% kokoaikatyössä olevista). Tämä havainto on kuitenkin samanaikai-sesti yhteydessä myös mm. työnantajan sektoriin ( julkinen vs. yksityinen) ja palkkatasoon, kuten ai-emmin on todettu. Niinpä sinänsä ei voida sanoa, kuinka paljon tyytymättömyys johtuu siitä, ettämääräaikaisesta työstä edellytettäisiin korkeampaa palkkaa epävarmuuden kompensoimiseksi, ja kuinkapaljon siitä, että palkkataso on tarkastelun kohteena olleissa määräaikaisissa tehtävissä ollut mata-lampi.

8.6 Ylitöiden määrä

Noin viidennes (22 %) vastaajista teki ylitöitä ensimmäisessä valmistumisensa jälkeisessä työpaikassajoka viikko. Lähes joka viikko ylitöitä teki suunnilleen sama määrä vastaajia (19 %). Muutaman kerrankuukaudessa ylitöitä teki joka kymmenes ja satunnaisesti neljännes vastaajista. Ylitöitä ei tehnyt lain-kaan neljännes vastaajista. Erot vuosina 2001–2003 valmistuneisiin ovat jokaisella osa–alueella vainprosenttiyksikön tai kahden luokkaa. Ylitöiden määrä ei siis ole merkittävästi muuttunut kuluneenkolmen vuoden aikana, mutta sukupuolten välillä erot ovat yhtäällä kasvaneet ja toisaalla kaventu-neet. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että miesten tekemän ylityön määrä on vähentynyt ja naistenlisääntynyt. Miesten osuus säännöllisesti ylitöitä tekevistä on edelleen naisia suurempi (45 %/39 %),mutta naisten säännöllisen ylityön määrä on lisääntynyt edellisestä selvityksestä kuudella ja miestenvähentynyt kolmella prosenttiyksiköllä. Satunnaiset ylityöt ovat naisten kohdalla edelleen miehiähuomattavasti yleisempiä. Siirtymien seurauksena kokonaan ylitöitä tekemättömien naisten määräon vähentynyt edelliskerran neljänneksestä viidennekseen ja miesten vastaavasti noussut neljännek-sestä 29 prosenttiin.

Useimmin eli joka viikko ylitöitä tehtiin asianajotoimistossa (46 %) ja omassa (33 %) tai muun yritykses-sä (30 %). Satunnaisimpia ylityöt olivat vakuutuslaitoksissa (37 %) ja kunnissa (35 %). Valtion ja kunnanpalveluksessa olleista 35 prosenttia ja rahoituslaitoksessa työskennelleistä 32 prosenttia ilmoitti, etteitehnyt ylitöitä.

29

9 Oikeustieteilijät työmarkkinoilla9 Oikeustieteilijät työmarkkinoilla9 Oikeustieteilijät työmarkkinoilla9 Oikeustieteilijät työmarkkinoilla9 Oikeustieteilijät työmarkkinoilla

9.1 Työsuhteiden vaihtuvuus valmistumisen jälkeen

Puolet vastaajista on edelleen ensimmäisessä valmistumisen jälkeen saamassaan työpaikassa. Vas-taavasti sama määrä on ehtinyt jo vaihtaa työpaikkaa. Työsuhteiden lukumäärää tarkasteltaessa voi-daan huomata, että kuudella prosentilla valmistumisensa jälkeen samassa työpaikassa pysyneistä työ-suhteita on useampia kuin yksi, käytännössä kahdesta kolmeen. Tämä viittaa määräaikaisten työsuh-teiden ketjuuntumiseen yhden työnantajan palveluksessa. Niinpä 48 prosentilla vastaajista työsuh-teita on valmistumisen jälkeen ollut yksi, 35 prosentilla kaksi, 13 prosentilla kolme ja viidellä prosentillaneljä tai useampia.

Työsuhteiden määrä lisääntyy ajan myötä, ja edelliseen selvitykseen verrattuna näyttää siltä, ettäpitkät työsuhteet käyvät entistäkin harvinaisemmiksi. Yhdessä työsuhteessa olleiden tarkastelujak-solla ensimmäisenä valmistuneiden määrä on edellisestä selvityksestä vähentynyt viidellä prosentti-yksiköllä 28 prosenttiin. Viimeisimpänäkin valmistuneista yhdessä työsuhteessa olleita on nyt 70prosenttia, kun vuonna 2004 heitä oli 76 prosenttia. Kummallakin sukupuolella työsuhteita on ollutkeskimäärin 1,7 tai 2 (mediaani).

30

Ensimmäisen työsuhteen jälkeen työpaikkaa on vaihdettu enimmäkseen mielenkiintoisemman teh-tävän, työsuhteen määräaikaisuuden, auskultoinnin ja paremman palkan vuoksi. Toissijaisempia syitäovat olleet uuden työn parempi vastaavuus koulutukseen sekä parempi asema. Vähäisempiä syitä ovatolleet työn jatkuvuuden epävarmuus, muu syy sekä elämäntilanne. Muut syyt vaihtelivat laidastalaitaan ja niiksi mainittiin esimerkiksi huono työskentelyilmapiiri, ulkomailla oleskelu ja yrittäjäksiryhtyminen.

9.2 Vastavalmistuneiden työttömyys

Työttömyysjaksojen esiintyminen oli samalla tasolla kuin edellisen selvityksen aikaan. Kaikista vastaa-jista 35% oli ollut jonkin mittaisen jakson työttömänä (vuoden 2004 selvityksessä 36%). Kysymys esitet-tiin samalla tavalla kuin edellisessä selvityksessä, eli vastaajilta tiedusteltiin valmistumisen jälkeisentyöttömyyden kestoa yhteensä; ei sitä, koostuiko työttömyysaika yhdestä vai useammasta jaksosta.

31

Valmistumisvuoden mukaan työttöminä olleiden osuus vaihteli välillä 33-37%, siten, että harvinaisim-pia työttömyysjaksot olivat vuonna 2006 valmistuneilla. Työttömyyden kesto työttömänä olleista olikorkeintaan neljä kuukautta 70%:lla vuonna 2006 valmistuneista, 63 %:lla vuonna 2005 valmistuneis-ta ja 46 %:lla vuonna 2004 valmistuneista. Valmistumisvuodesta kulunut aika luonnollisesti vaikuttaasiihen, että mahdollisia työttömyysjaksoja on voinut kertyä enemmän. Yli vuoden mittaista työttö-myyttä ei ollut ehtinyt kertyä yhdellekään vuonna 2006 valmistuneista. Työttömänä ainakin jonkinaikaa olleista vastaajista työttömyys oli kestänyt yhteensä yli vuoden 5 %:lla vuonna 2005 valmistu-neista ja 10 %:lla vuonna 2004 valmistuneista.

32

Työttömyyden syitä arvioitiin asteikolla “Täysin samaa mieltä – Täysin eri mieltä”. Samaa mieltä ollei-den osuus oli edellisen selvityksen tapaan suurin väitteen “En ole löytänyt koulutusta vastaavaa työ-tä” kohdalla. Suunnilleen sama määrä eli lähes kolme neljästä vastaajaa yhtyi myös väitteeseen “Mi-nulla ei ole ollut tarpeeksi työkokemusta”. 59 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että asuinpaikka-kunnalla ei ole ollut tarjolla sopivia töitä. Asuinlääneittäin tarkasteltuna ongelma näyttäisi olevansuurin Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Muun kuin väittämissä esitetyn vaihtoehdon kanssa samaa mieltäilmoitti olevansa 52 prosenttia vastaajista. 44 prosenttia puolestaan esitti, että määräaikaisten työ-suhteiden väliin oli jäänyt työttömyysjaksoja.

Juuri kukaan ei ollut samaa mieltä väittämän “En ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä” kans-sa. 16 prosenttia vastaajista oli ollut työttömänä siksi, ettei ollut löytänyt itseään kiinnostavaa työtä.Huomattavasti tätä suurempi osa oli kuitenkin sitä mieltä, että itseä kiinnostavia töitä olisi kyllä tarjol-la, mikäli niihin vain onnistuisi pääsemään.

10 Nykyinen työtilanne10 Nykyinen työtilanne10 Nykyinen työtilanne10 Nykyinen työtilanne10 Nykyinen työtilanne

46 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista oli tammikuussa 2007 pysyvässä kokopäivätyössä. Määrä-aikaisessa kokopäivätyössä oli 41 prosenttia vastaajista. Työttömänä vastaajista oli viisi prosenttia,vanhempainlomalla kolme prosenttia ja muuhun tutkintoon opiskelemassa tai jotakin muuta teke-mässä kaksi prosenttia. Muuksi tutkinnoksi mainittiin yleisemmin kauppatieteen maisteri sekä oikeus-tieteelliset jatkotutkinnot. “Muuksi tekemiseksi” mainittiin yleisimmin auskultointi ja työharjoittelu.

33

Yrittäjänä oli yksi prosentti ja freelancerina 0,4 prosenttia vastaajista. Osa–aikatyötä tehneiden määräoli vähentynyt edellisestä selvityksestä, jossa kaikista vastaajista sellaista teki kolme prosenttia vas-taajista. Yksikään vastaajista ei ollut tammikuussa 2007 hoitovapaalla tai varusmies/siviilipalvelukses-sa.

Valmistumisvuosittain tarkasteltuna pysyvässä kokoaikatyössä oli eniten vuonna 2004 valmistuneitaja vähiten vuonna 2006 valmistuneita. Määräaikaisessa kokoaikatyössä oli puolestaan eniten vuonna2006 valmistuneita ja vähiten vuonna 2004 valmistuneita. Työsuhteet näyttäisivät siis vakiintuvanajan kuluessa. Työttömiä oli eniten vuonna 2006 valmistuneissa ja vanhempainlomalla olleita vuonna2004 valmistuneissa. Muutoin erot eri valmistumisvuosien välillä olivat pieniä ja jakaumat kaiken kaik-kiaan samantyyppisiä kuin edellisessäkin selvityksessä.

34

10.1 Asema organisaatiossa

Edelliseen selvitykseen verrattuna asiantuntijatehtävissä toimivien määrä on noussut keskimäärinkymmenen prosenttiyksikköä. Nousu on tapahtunut kahtena kyselyä edeltävänä vuonna valmistunei-den kohdalla, joista viimeisimpänä eli vuonna 2006 valmistuneilla nousua edelliskertaan on peräti 21prosenttiyksikköä. Vuonna 2005 ja vuonna 2002 valmistuneiden välillä eroa asiantuntijatehtävissätoimimisessa on 12 prosenttiyksikköä vuonna 2005 valmistuneiden hyväksi. Eniten ovat vähentyneettoimihenkilötehtävät sekä “muut” tehtävät. Esimies- ja johtotehtävien, opetus- / tutkimustehtäviensekä yrittäjien ja freelancereiden määrä on suunnilleen sama kuin edellisessäkin selvityksessä.

Miehet toimivat naisia useammin esimies- ja johto- (8 %/4 %) sekä asiantuntijatehtävissä (66 %/56 %).Naisia on miehiä useammin lähinnä toimihenkilötehtävissä (14 %/8 %). Erot ovat kasvaneet edellises-tä selvityksestä erityisesti asiantuntija- ja toimihenkilötehtävien kohdalla. Asiantuntijoista miehiä onaiemman yhden prosenttiyksikön eron sijaan nyt peräti 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin naisia jatoimihenkilöistä naisia on aiemman neljän prosenttiyksikön eron sijaan nyt kuusi prosenttiyksikköäenemmän kuin miehiä.

10.2 Työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuus

Vastaajien kokemus työn vaativuustason ja akateemisen koulutuksen vastaavuudesta on vahvistunutedelliseen selvitykseen verrattuna yhteensä kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Vahvistumista on tapah-tunut jokaisena tarkkailun alla olleena valmistumisvuotena, mutta voimakkainta se on ollut ensim-mäisenä eli tässä tapauksessa vuonna 2004 valmistuneiden kohdalla. Kun aiemmin tähän ryhmäänkuuluneista 69 prosenttia koki työnsä vastaavan koulutustasoaan, ajatteli niin nyt 86 prosenttia vas-taajista. Työn vaativuustason kokeminen alhaiseksi on tässä ryhmässä vähentynyt 15 prosenttiyksik-köä ja tuntemus vastaavuudesta lisääntynyt 17 prosenttiyksikköä.

35

10.3 Nykyisen työn vastaavuus koulutusalaanVastaajien nykyisen työtehtävän täysi vastaavuus oikeustieteelliseen koulutusalaan on lisääntynytedelliseen selvityskertaan verrattuna yhteensä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Huonosti tai ei lainkaankoulutusalaa vastaavat työtehtävät ovat vähentyneet edellisen selvityksen yhdeksästä prosentistanykyiseen kuuteen prosenttiin. Vastaajat ovat siis pääasiassa koulutusalaansa vastaavissa töissä. Li-sääntymistä on tapahtunut erityisesti lähimpänä kyselyhetkeä eli vuosina 2005 ja 2006 valmistunei-den ryhmissä yhdeksästä kolmeentoista prosenttiyksikköä, ja koulutusalaa vastaamattomat työnku-vat ovat vähentyneet viidestä kahdeksaan prosenttiyksikköä.

36

Vastaajien valmistumisen jälkeistä työelämää suhteessa heidän opiskeluaikaiseen työntekoonsa tar-kasteltaessa voidaan havaita, että säännöllinen, alasta riippumaton työnteko opiskeluaikana johtaamuita useammin koulutusta vastaaviin tehtäviin ja korkeampaan asemaan valmistumisen jälkeisessätyöelämässä. Ne, jotka eivät ole käyneet opiskeluaikanaan töissä ovat säännönmukaisesti töissä käy-neitä tovereitaan alhaisemmassa asemassa ja he tekevät muita suuremmalla todennäköisyydellä töi-tä, joiden vaativuustason on koulutustasoa alhaisempi. Parhaiten koulutustasoaan ja alaansa vastaa-viin töihin sekä korkeampiin asemiin ovat päässeet säännöllisesti lukukausien aikana työskennelleet.

Myös opintojen kestolla ja työelämään sijoittumisella näyttäisi olevan hienoinen yhteys niin, ettänopeimmin valmistuneet pääsevät tovereitaan useammin koulutustasoaan ja alaansa vastaavaantyöhön. Tätä merkittävämpää lienee kuitenkin pisimpään eli yli 8 vuotta opiskelleiden kaksijakoinensijoittuminen työelämään. He työskentelevät esimies- tai johtotehtävissä muita ryhmiä useammin,mitä selittänee esimerkiksi se, että heille on opintojen aikana kertynyt muita säännöllisempää japidempään kestänyttä, omaan alaan liittyvää työkokemusta. Näiden työelämässä korkeassa asemas-sa olevien vastapainona yli 8 vuotta opiskelleiden ryhmässä on kuitenkin myös suuri joukko sellaisia,joiden työn vaativuustaso on koulutustasoa alhaisempi. Selityksenä tälle lienee heidän korkeaanasemaan kivunneita tovereitaan hajanaisempi opintojen aikainen työhistoria. Opiskelun kesto ei siisnäyttäisi heikentävän työelämään sijoittumista niin kauan kuin sitä kompensoi työnteolla.

37

Tiedusteltaessa vastaajilta heidän omaa näkemystään siitä, miksi nykyinen työ ei heidän mielestäänvastaa koulutusalaa, oli tilanne jokseenkin samankaltainen kuin edellisessä selvityksessä. Kysymyk-sessä vastaajilla oli mahdollisuus ilmoittaa korkeintaan kolme tärkeintä syytä. Ainakin yhden syynilmoitti 56 vastaajaa, taulukon prosenttiosuudet kaikille tärkeimmille syille on laskettu tämänmäärän mukaan. Kuvio osoittaa siis sen osuuden näistä 56:ta vastaajasta, jotka ovat kunkin syynilmoittaneet, ja miten maininnat jakautuvat tärkeimmän, toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän syynvälillä. Toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän syyn on ilmoittanut vain osa syitä ilmoittaneista vastaa-jista, joten niiden yhteenlasketut osuudet eivät summaudu sataan.

Eniten mainintoja tärkeimmäksi syyksi saavat “en ole hakemisestani huolimatta saanut koulutus-alani työtä” ja “koulutusalan työtilanne on niin heikko, että työtä ei ole tarjolla”. Runsas puoletilmoitti jommankumman näistä syistä tärkeimmäksi. Kaikkiaan noin 60% ilmoitti joksikin kolmestatärkeimmäksi syyksi, ettei ollut hakemisesta huolimatta oman alan työtä saanut. Edellisessä selvi-tyksessä havaittua eroa sukupuolten välillä alaa vastaamattomuuden syissä ei esiintynyt, vaanjakaumat olivat suhteellisen matalat yksittäisten kohtien vastaajamäärät huomioiden varsin sa-mansuuntaiset molemmilla sukupuolilla.

38

Vastaajista 40% oli ilmoittanut jonkin “muun syyn” vaikuttaneen siihen, ettei nykyinen työ vastaaomaa koulutusalaa. Näistä yleisemmin erottui jonkinlainen viittaus paikalliseen työtilanteeseen,ettei oman alan työtä ainakaan lähiseudulla ole hyvin tarjolla. Lisäksi yksittäisiä mainintoja saivatkehitysmahdollisuudet/palkka/edut nykyisessä työssä, kontaktien puute, kokemus sukupuoleen taiikään perustuvasta syrijinnästä, äitiysloma ja sopivan oman alan työn odottaminen.

10.4 Nykyisen työn arviointia

Vastaajien näkemykset nykyisestä työstään olivat varsin pitkälti pysyneet samantyyppisinä kuin edel-lisessä selvityksessä. Noin 60% vastaajista oli täysin samaa mieltä arvioista, joiden mukaan oma työ onitsenäistä ja vastuullista (64%) sekä mielenkiintoista (63%), tarjoaa mahdollisuuden itsen kehittämi-seen (60%) sekä tarjoaa sopivasti haasteita (58%).

Kokemus työn arvostuksesta ja työviihtyvyydestä on hieman parantunut vuoden 2004 selvityksen tulok-siin verrattuna; nyt 50% vastaajista on täysin samaa mieltä väittämästä “viihdyn työpaikallani” (44%kolme vuotta aiemmin). Samansuuntainen ero oli myös väittämien “työni on arvostettua” (nyt 34%,edellisessä 25%) ja “työni on yhteiskunnallisesti arvokasta ja tärkeää” (nyt 41%, edellisessä 37%) osalta. Erityyppisissä töissä erot noudattivat oletettavaa jakaumaa, jossa niiden, jotka katsoivat työnsä vaativuu-den vastaavan koulutustaan, arviot olivat yleisesti jonkin verran positiivisemmat kuin kaikkien vastaaji-en, ja niiden, jotka katsoivat, että työn vaativuus ei koulutusta vastaa, arviot selvästi muita negatiivisem-pia (mm. heistä vain 2% piti työtään arvostettuna ja 18% yhteiskunnallisesti arvokkaana ja tärkeänä.Nämä arviot ovat heikentyneet verrattuna samaan ryhmään vuoden 2004 selvityksessä).

Sukupuolten välillä eroa ilmeni tässä selvityksessä kolmessa kysymyksessä. Naiset olivat useamminsitä mieltä, että pystyvät yhdistämään työn ja muut elämän alueet (46% vs 37%). Toisaalta naiset myösmiehiä useammin kokivat, että työtä on liikaa (20% vs 10%) ja että työsuhteen jatkuvuus on epävar-maa (26% vs 15%). Ero jatkuvuuden odotuksessa havaittiin jo edellisessä selvityksessä. Tällä kertaa eiollut havaittavissa merkitsevää eroa kokemuksessa työn itsenäisyydestä ja vastuullisuudesta, jota vuo-den 2004 miesvastaajat olivat kokeneet jonkin verran naisia enemmän.

39

10.5 Vastaajien tulevaisuudennäkymät

Tulevaisuudennäkymien osalta vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä samoihin asioihin kuin kolme vuot-ta aiemmin. Suurin ero oli, että tuomarin uran suosio oli kuitenkin vastaajien mielessä noussut huo-mattavasti; tällä kertaa 19% oli täysin samaa mieltä ja 27% jossain määrin samaa mieltä siitä, ettäharkitsee tätä uravaihtoehtoa. Edellisessä selvityksessä vastaavat luvut olivat 10% ja 21%. Tuomarienpalkkausuudistus toteutettiin jo vuoden 2000 keväällä, kuten myös uusi laki tuomarien nimittämises-tä. Näiden uudistusten tavoitteena oli myös lisätä tuomarinuran houkuttelevuutta, koska lähivuosinamerkittävä osa nykyisestä tuomarikunnasta saavuttaa eläkeiän. On epäselvää missä määrin nämä eritekijät ovat vaikuttaneet edellisen selvityksen jälkeen, mutta tuomarinuran kiinnostavuus vaikuttaisilisääntyneen vastavalmistuneiden keskuudessa kuluneen kolmen vuoden aikana. Kiinnostus on li-sääntynyt erityisesti työssä olevien vastaajien ryhmissä. Tällä hetkellä pysyvässä työssä olleista 15%(9% v. 2004) harkitsi ainakin jossain määrin tuomarin uraa, määräaikaisessa työssä olleista 46% (29%) jatyöttömänä olleista sama 44% kuin edellisen selvityksen aikaan.

Ulkomailla työskentelyä oli ainakin jossain määrin harkinnut 36% kuten edellisessäkin selvityksessä.Oikeustieteellisen jatkotutkinnon tai jonkin muun tutkinnon suorittamiseen mielenkiinto oli vähen-tynyt hieman; Oikeustieteellisiä jatko-opintoja harkitsi ainakin jossain määrin 28% ja muun tutkinnonsuorittamista 22%, kun vastaavat luvut edellisen selvityksen aikaan olivat 31% ja 26%. Alan vaihtoaharkitsi ainakin jossain määrin sama 15%;n osuus kuin vuoden 2004 selvityksessä.

40

Työttöminä olleilta vastaajilta tiedusteltiin heidän uskoaan työllistymiseen seuraavan vuodenaikana. 25 vastanneesta 20% oli “täysin samaa mieltä” siitä, että uskoo työllistyvänsä vuoden aikana.28% oli jokseenkin samaa mieltä aiheesta. Jossain määrin tai täysin eri mieltä oli 36% näistä vastaa-jista. Näin ollen työttömänä olleiden usko omaan työllistymiseen vuoden aikana vaikuttaisi vähen-tyneen, koska aiemmassa selvityksessä 50% uskoi varmasti työllistyvänsä vuodessa, ja vain 15% olijossain määrin tai täysin eri mieltä.

Määräaikaisessa työsuhteessa olleiden usko pysyvään työsuhteeseen työllistymiseen oli olennaisestisamalla tasolla kuin edellisessä selvityksessä. Varmasti pysyvään työsuhteen uskoi työllistyvänsä 20%(22% edellisessä), ja jossain määrin tätä mieltä oli 28% (27%). Jossain määrin eri mieltä työllistymis-mahdollisuudesta oli 23% (24%) ja täysin eri mieltä 19% (19% myös edellisessä selvityksessä).

11 Päätesanat11 Päätesanat11 Päätesanat11 Päätesanat11 Päätesanat

Tässä selvityksessä on pyritty luomaan kuva vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden asemasta työ-markkinoilla ja keskeisistä muutoksista kuluneen kolmen vuoden aikana. Raportti pohjaa vahvasti vuon-na 2004 laadittuun selvitykseen, joten useimmissa kohdissa on mahdollista tehdä alustavia vertailujaajanjakson aikana tapahtuneesta.

Ensimmäisenä huomiona voidaan todeta, että kaiken kaikkiaan vastavalmistuneiden tilanne vaikut-taa kohtuullisen valoisalta. Työllistyminen tutkinnon suorittamisen jälkeen on valtaosalle ollut suh-teellisen nopeaa, ja työn koetaan vastaavan omaa koulutustasoa varsin hyvin. Työt eivät ole rajoittu-neet vain juristin pätevyyttä edellyttäviin töihin, vaan myös muun tyyppisistä töistä koetaan jossainmäärin työllistytyn koulutusta vastaavasti, “ainakin osin” lakimiestehtäviin. Kun samaan aikaan tode-taan myös esimerkiksi kiinnostuksen tuomarinuralle kasvaneen jonkin verran vastaajien joukossa, vai-kuttaisi siltä, että erilaisia vaihtoehtoja on suhteellisen hyvin.

Palkkataso on ensimmäisissä työtehtävissä noussut suhteellisesti siten, että valmistumisvuotensasuosituspalkkaa saavien osuus ensimmäisissä työtehtävissään keskimäärin kohosi koko tarkastelujak-son aikana valmistuneilla verrattuna aiemmassa selvityksessä tutkittuun joukkoon. Samoin suoraanvalmistumisen jälkeen pysyvään työsuhteeseen työllistyneiden määrä kasvoi määräaikaisten kustan-nuksella. Nämä havainnot viittaavat lakimieskoulutuksen saaneiden kysynnän kasvuun työmarkki-noilla.

41

Samalla kun keskiluvut ovat kehittyneet vastavalmistuneiden kannalta suotuisasti, on syytä kiinnit-tää huomio työkokemuksen merkitykseen. Niin työnsaannin kuin valmistumisen jälkeisen työuranalun palkkatason kannalta ymmärrettävästi merkittävän oman alan työkokemuksen vaikutus näyttäälisääntyneen edellisestä selvityksestä. Kun työkokemus on lisääntynyt erityisesti miehillä, on myössamaan aikaan keskipalkkojen ero valmistumisen jälkeen miesten ja naisten välillä kasvanut jonkinverran. Erityisesti erot kuitenkin liittyvät opintojen aikana hankittuun oman alan työkokemukseen.Niiden, joilla työura on käynnistynyt omalla alalla jo opiskeluaikana, tilanne on kaikilla tässä selvityk-sessä käytetyillä mittareilla selkeästi parempi kuin niillä, joilla ei työkokemusta ole opiskeluajalta kart-tunut. Huomiota olisikin kiinnitettävä opintojen ja työn yhteensovittamiseen niin, että mahdollisim-man monella olisi mahdollisuus saada opintojen yhteydessä jonkin verran oman alan työkokemusta,mutta kuitenkin niin, että opiskeluaikainen työnteko ei muutu itsetarkoitukseksi ja hidasta valmistu-mista liiaksi. Keskeisin yksittäisistä opintoja viivästyttäneistä tekijöistä vastaajien mielestä oli tässäkinselvityksessä kokoaikatyö opintojen ohella.

Viitatut lähteet:Viitatut lähteet:Viitatut lähteet:Viitatut lähteet:Viitatut lähteet:

Mäkitalo-Keinonen Tiina. 2004. Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2001-2003.Suomen Lakimiesliitto.

Opetusministeriö. 2006. Yliopistotilastot 2005. Opetusministeriön julkaisuja 2006:37.

42

KKKKKyyyyyselylomakselylomakselylomakselylomakselylomakeeeeeJulkaistu muotoiltuna web-lomakkeena. Julkais-tun lomakkeen ulkoasu ei vastaa liitettä.

IIIII TTTTTAAAAAUSUSUSUSUSTTTTTAAAAATTTTTIIIIIEDOEDOEDOEDOEDOT JT JT JT JT JA OPISKELA OPISKELA OPISKELA OPISKELA OPISKELUUUUU1. Syntymävuosi

2. Sukupuoli1 Nainen2 Mies

3. Äidinkieli1 Suomi2 Ruotsi3 Muu, mikä

4. Kotitalouteesi kuuluvat lapset1 Lasta ->2 Syntymävuodet —>

5. Työpaikan sijainti (ellet ole ansiotyössä,merkitse tähän asuinpaikkasi)1 Uusimaa2 Varsinais-Suomi3 Itä-Uusimaa4 Satakunta5 Kanta-Häme6 Pirkanmaa7 Päijät-Häme8 Kymenlaako9 Etelä-Karjala

10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi

14 Etelä-Pohjanmaa15 Pohjanmaa16 Keski-Pohjanmaa17 Pohjois-Pohjanmaa18 Kainuu19 Lappi20 Ahvenanmaa21 Ulkomaat, mikä?

6. Suoritettu tutkinto1 OTM2 OTK

7. Valmistumiskuukausi ja –vuosi

8. Tutkinnon suorittamisen kokonaiskesto(ilmoita puolen vuoden tarkkuudella)

9. Yliopisto, josta olet valmistunut1 Helsingin yliopisto2 Turun yliopisto

3 Lapin yliopisto4 Vaasa / Helsingin yliopisto5 Åbo Akademi6 Muu, mikä?

10. Oletko auskultoinut?1 Kyllä2 En, mutta olen kiinnostunut tai aionauskultoida3 En, enkä ole kiinnostunut auskultoimisesta4 Auskultoin tällä hetkellä

11. Kuulutko Suomen Lakimiesliittoon?1 Kyllä2 En

12. Toimitko opiskeluaikanasi opiskelijajärjestössä?1 Kyllä, aktiivisesti2 Kyllä, jonkin verran3 En

13. Työskentelitkö opiskeluaikana?1 Ainoastaan kesäisin2 Säännöllisesti lukukausienkin aikanakoko/lähes koko opiskeluajan3 Säännöllisesti lukukausienkin aikana osanopiskeluajasta4 Satunnaisesti5 En ollut töissä opiskeluaikana

14. Hankitko opiskeluaikana KOULUTUSALAASIliittyvää työkokemusta (mukaan lukien opintoi-hin liittyvät työharjoittelujaksot)?

1 Olin kokopäivätyössä yhteensä kk2 Olin osa-aikatyössä yhteensä kk3 En tehnyt alaani liittyviä töitä opiskelu-aikana

15. Jos katsot opintojesi viivästyneen, mitkäolivat mielestäsi tärkeimmät syyt? (valitse 1-3tärkeintä)

1 Työskentely opintojen ohella kokopäiväisesti2 Työskentely opintojen ohella osa-aikaisesti3 Varusmiespalvelu/siviilipalvelu4 Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma5 Tutkielman viivästyminen6 Opiskelu ulkomailla7 Opiskelu jossakin muussa oppilaitoksessa8 Opiskelumotivaation puute9 Harrastukset

10 Epävarmuus työllistymisestä11 Sairaus12 Muu syy, mikä?13 En katso opintojeni viivästyneen

43

16. Muu koulutus1 VTM/YTM2 KTM/Ekonomi3 DI4 Merkonomi/Tradenomi5 Muu, mikä?6 Opinnot toiseen tutkintoon ovat vieläkesken, tutkinto?

IIIIIIIIII TYTYTYTYTYÖÖÖÖÖTTTTTIIIIILLLLLANANANANANNNNNNE E E E E VVVVVALMISALMISALMISALMISALMISTTTTTUUUUUMISHMISHMISHMISHMISHETETETETETKELLKELLKELLKELLKELLÄÄÄÄÄ17. Kuinka kauan hait/olet hakenut ensimmäistätyöpaikkaa valmistuttuasi? (Merkitse 0, jos sinul-la oli määräaikainen tai pysyvä työpaikka valmis-tuessasi) (kuukautta)

18. Millainen on/oli ensimmäinen työpaikkasivalmistuttuasi?

1 Pysyvä, kokoaikainen ja vastasi koulutustani2 Pysyvä, osa-aikainen ja vastasi koulutustani3 Määräaikainen, kokoaikainen ja vastasikoulutustani4 Määräaikainen, osa-aikainen ja vastasikoulutustani5 Pysyvä, kokoaikainen, ei vastannut koulu-tustani6 Pysyvä, osa-aikainen, ei vastannut koulu-tustani7 Määräaikainen, kokoaikainen, ei vastannutkoulutustani8 Määräaikainen, osa-aikainen, ei vastannutkoulutustani9 En ole vielä hakenut töitä

10 En ole valmistumisen jälkeen saanut töitä11 Muu, mikä?

19. Miten sait ensimmäisen työpaikkasi?1 Vastasin lehti-ilmoitukseen2 Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut)3 Rekrytointipalvelujen kautta4 Työvoimatoimiston välityksellä5 Lakimiespörssin kautta6 Ainejärjestön työnvälityksestä7 Henkilökohtaisten suhteiden avulla8 Olen työskennellyt saman työnantajanpalveluksessa opintojeni aikana9 Tein tutkielman nykyiselle työnantajalleni

10 Minulle tarjottiin työtä11 Otin oma-aloitteisesti yhteyttä työnantajiin12 Työskentelin omassa yrityksessä13 Muuta kautta, miten?

20. Oliko työnantajasi1 Valtio2 Kunta3 Kirkko

4 Euroopan unioni5 Asianajotoimisto tai muu vastaava6 Rahoituslaitos (esim. pankki)7 Vakuutuslaitos8 Järjestö9 Yritys

10 Oma yritys11 Muu, mikä ?

21. Työskentelitkö lakimiestehtävissä?1 Kyllä, kokonaan2 Kyllä, osittain, muu tehtäväalueeni oli3 Ei, tehtäväalueeni oli

TTTTTyyyyyöpaiköpaiköpaiköpaiköpaikan saamiseen van saamiseen van saamiseen van saamiseen van saamiseen vaikaikaikaikaikuttaneetuttaneetuttaneetuttaneetuttaneet tekijä tekijä tekijä tekijä tekijättttt22. Arvioi seuraavien tekijöiden merkitystäENSIMMÄISEN valmistumisen jälkeisen työpai-kan saamisen kannalta. Jos olit jo töissä valmis-tuessasi, vastaa sen työn perusteellaValitse sopivin vaihtoehto3= Jossain määrin tärkeä2= Ei kovin tärkeä1= Ei lainkaan tärkeä0= En osaa sanoa

1 Akateeminen tutkinto2 Tutkinnon antamat ammatilliset pätevyydet3 Opintomenestys4 Opiskelun kesto5 Pro gradun aihe6 Alan työkokemus7 Muu työkokemus8 Muut opinnot tai muu koulutus9 Kielitaito

10 Oma aktiivisuus11 Järjestö- tai opiskelijatoimintakokemus12 Sukupuoli13 Sattuma14 Muu

Mikäli vastasit muu, mikä ?

Oliko työsi muodollisena pätevyysvaatimuksenakorkeakoulututkinnon suorittaminen?1 Kyllä, nimenomaan OTM/OTK-tutkinto2 Kyllä, ylempi korkeakoulututkinto3 Kyllä, korkeakoulututkinto4 Ei edellytetty korkeakoulututkintoa

23. Mikä on/oli bruttopalkkasi ensimmäisessävalmistumisesi jälkeisessä työpaikassa?(euroa/kk)

24. Miten bruttopalkkasi ensimmäisessä valmis-tumisen jälkeisessä työpaikassasi vastaa/vastasityötehtäviäsi?

44

1 Palkkani on/oli sopusoinnussa tehtävienikanssa

2 Palkkani on/oli liian suuri tehtäviini nähden3 Palkkani on/oli liian pieni tehtäviini nähden4 En osaa sanoa

25. Teetkö/teitkö ylitöitä?1 Joka viikko2 Lähes joka viikko3 Muutaman kerran kuukaudessa4 Satunnaisesti5 En tee ylitöitä

26. Oletko vaihtanut työpaikkaa ensimmäisenvalmistumisen jälkeisen työpaikan jälkeen?1 Kyllä2 Ei

27. Mikä oli syy työpaikan vaihtoon?1 Mielenkiintoisempi tehtävä2 Parempi palkka3 Parempi asema4 Työ vastasi paremmin koulutustani5 Elämäntilanne6 Auskultointi7 Määräaikainen työsuhde8 Työni jatkuvuus oli epävarmaa9 Muu, mikä?

28. Kuinka monessa työsuhteessa olet ollutvalmistuttuasi? (kpl)

TTTTTyyyyyöttömöttömöttömöttömöttömyyyyyyyyyyden sden sden sden sden syyyyyyyyyyttttt29. Jos sinulla on ollut valmistumisen jälkeentyöttömyysjaksoja, arvioi TYÖTTÖMYYTESI SYITÄseuraavien väittämien perusteella.(Jos et ole ollut työttömänä siirry kysymykseen31)Valitse sopivin vaihtoehto:4= Täysin samaa mieltä3= Jossain määrin samaa mieltä2= Jossain määrin eri mieltä1= Täysin eri mieltä0= En osaa sanoa

1 En ole löytänyt koulutusta vastaavaa työtä2 Koulutukseni ei ole antanut riittäviä työn-

haku- tai työelämävalmiuksia3 Minulla ei ole ollut tarpeeksi työkokemusta4 Asuinpaikkakunnallani ei ole ollut tarjolla

sopivia töitä5 Määräaikaisten työsuhteiden väliin on jäänyt

työttömyysjaksoja6 En ole löytänyt itseäni kiinnostavaa työtä7 En ole halunnut toimia aktiivisesti työelämässä8 Muut syyt

Mikäli vastasit muut syyt, mitkä ?

30. Kuinka monta kuukautta olet yhteensä olluttyöttömänä valmistuttuasi?(kk)

IIIIIIIIIII NI NI NI NI NYYYYYKKKKKYYYYYIIIIINNNNNEN EN EN EN EN TYTYTYTYTYÖÖÖÖÖTTTTTIIIIILLLLLANANANANANNNNNNEEEEE31. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten tilannetta-si TAMMIKUUSSA 2007?1 Pysyvä kokoaikatyö2 Määräaikainen kokoaikatyö3 Osa-aikatyö, tuntia/viikko4 Päätoiminen, tutkintoon johtava opiskelu,

tutkinto?5 Yrittäjä6 Ns. freelancer tai keikkatyö7 Työtön8 Äitiys-, isyys- tai vanhempainloma9 Hoitovapaa

10 Armeija/siviilipalvelus11 Muu, mikä?

32. Mikä on asemasi organisaatiossa?(Kysymykset 32-36 työssäoleville, äitiys-, isyys- javanhempainlomalla tai hoitovapaalla pysyvästätyösuhteesta oleva, vastaa työsi perusteella)1 Esimies- / johtotehtävät2 Asiantuntijatehtävät3 Toimihenkilötehtävät4 Yrittäjä / ammatinharjoittaja / freelancer5 Opetus- / tutkimustehtävät6 Muu, mikä?

33. Miten nykyisen työsi vaativuustaso vastaamielestäsi akateemista koulutusta?1 Työ vastaa koulutustasoani2 Työn vaativuustaso on alhaisempi kuin koulu-

tukseni edellyttäisi3 Työ on koulutukseeni nähden liian vaativaa4 En osaa sanoa

34. Miten nykyinen työtehtäväsi vastaa mieles-täsi koulutusalaasi?1 Täysin2 Jokseenkin hyvin3 Jokseenkin huonosti4 Ei lainkaan5 En osaa sanoa

35. Jos koet olevasi työssä, joka ei vastaa koulu-tusalaasi, mitkä ovat mielestäsi siihen eniten vai-kuttaneet tekijät? Valitse oheisesta listasta 1-3tärkeintä tekijää ja laita ne tärkeysjärjestykseen.

1.En ole hakemisesta huolimatta saanut koulu-tusalani työtä

45

2.Koulutusalani työtilanne on niin heikko, etteityötä ole tarjolla

3.Nykyinen työni kiinnostaa minua enemmänkuin koulutusalaani vastaava työ

4.Palkka on nykyisessä työssäni parempi kuinkoulutusalaani vastaavassa työssä

5.En ole koskaan ollut tosissani kiinnostunutkoulutusalani töistä

6.Muu hankkimani koulutus on ohjannut minutalalle

7.Koulutusalani työ on liian raskasta/stressaa-vaa

8.Muut syytMikäli vastasit muut syyt, mitkä ?

Nykyinen työNykyinen työNykyinen työNykyinen työNykyinen työ36. Arvioi NYKYISTÄ työtäsi seuraavien väittämi-en perusteella.Valitse sopivin vaihtoehto:4= Täysin samaa mieltä3= Jossain määrin samaa mieltä2=Jossain määrin eri mieltä1= Täysin eri mieltä0= En osaa sanoa

1 Työni on mielenkiintoista2 Työni mahdollistaa uralla etenemisen3 Minulla on mahdollisuus itseni kehittämi-

seen4 Minulla on mahdollisuus jatko- tai täyden-

nyskoulutuksen hankkimiseen 5 Työni on yhteiskunnallisesti arvokasta tai

tärkeää6 Työni on arvostettua7 Työni on itsenäistä ja vastuullista8 Työni tarjoaa sopivasti haasteita9 Pystyn yhdistämään työn ja muut elämän

alueet10 Viihdyn työpaikallani11 Työni edellyttää jatkuvaa kouluttautumista12 Työtä on liikaa13 Työsuhteeni jatkuvuus on epävarmaa

Arvio lähitulevaisuudestaArvio lähitulevaisuudestaArvio lähitulevaisuudestaArvio lähitulevaisuudestaArvio lähitulevaisuudesta37. Arvioi lähitulevaisuuden (noin seuraavanvuoden) suunnitelmiasi ja toiveitasi. Vastaasoveltuvin osin. Valitse sopivin vaihtoehto:4= Täysin samaa mieltä3= Jossain määrin samaa mieltä2=Jossain määrin eri mieltä1= Täysin eri mieltä0= En osaa sanoa

1 Harkitsen oikeustieteellisten jatko-opintojenaloittamista2 Harkitsen muun ammatti- tai korkea-asteen

tutkinnon suorittamista3 Harkitsen tuomarin uraa4 Harkitsen työpaikan vaihtoa5 Harkitsen alan vaihtoa6 Harkitsen työskentelyä ulkomailla7 Olen työtön ja uskon työllistyväni seuraavan

vuoden aikana koulutustani vastaavaantyöhön

8 Työsuhteeni on määräaikainen ja uskon saava-ni pysyvän työpaikan seuraavan vuoden aikana

Muita oikeustieteellistä koulutusta tai tätäMuita oikeustieteellistä koulutusta tai tätäMuita oikeustieteellistä koulutusta tai tätäMuita oikeustieteellistä koulutusta tai tätäMuita oikeustieteellistä koulutusta tai tätätutkimusta koskevia kommentteja?tutkimusta koskevia kommentteja?tutkimusta koskevia kommentteja?tutkimusta koskevia kommentteja?tutkimusta koskevia kommentteja?

46

SUOSUOSUOSUOSUOMEN LMEN LMEN LMEN LMEN LAKIMIAKIMIAKIMIAKIMIAKIMIESLIESLIESLIESLIESLIIIIIITTTTTTTTTTO -O -O -O -O -FINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ryFINLANDS JURISTFÖRBUND ry