2010

Suomen kehitysyhteistyö

ULKOASIAINMINISTERIÖ

Köyhyys on vähentynyt

• tarkoituksenmukaista ja johdonmukaista

• kumppanimaiden ensisijaisia tavoitteita vastaavaa

• kumppaneiden arvostamaa osaamisen, toimintatapojen ja asiantuntemuksen vuoksi

Mikä vähentää köyhyyttä?

• Talouskasvu, parantunut hallinto ja onnistunut politiikka ovat vähentäneet köyhyyttä erityisesti Afrikan kaupungeissa.

• Nepalissa konfliktin ratkeaminen vähensi köyhyyttä ja loi suotuisamman ilmapiirin taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle kehitykselle.

Mikä estää köyhyyden vähentymisen?

• Globaalit kriisit ja ilmastonmuutos sekä maiden sisäiset ja alueelliset konfliktit hidastavat kehitystä.

• Talouskasvun hyödyt eivät jakaudu tasaisesti kaikille. Afrikassa köyhyys on lisääntynyt maaseudulla.

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKAN JA -YHTEISTYÖN PÄÄTAVOITE

ON VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ KEHITYSMAISSA.

Parannettavaa on

• tulosten kestävyydessä, täydentävyydessä ja tehokkuudessa

• toimintojen suunnittelussa ja seurannassa

Vuosien 2008–2010 evaluointien yhteenvedon mukaan Suomen kehitysyhteistyö on

2

Vietnamin köyhien alueiden tukiohjelma

Vietnamissa Suomi rahoittaa maan omaa köyhien alueiden tukiohjelmaa. Sen tavoitteena on monipuolistaa elinkeinoja etnisten vähemmistöjen asuttamilla köyhillä vuoristoalueilla.

Yli kaksi miljoonaa perhettä on hyötynyt ohjelmasta: saanut 11 800 ruokakasvina käytettävää puuta, 33 miljoonaa rahakasvin tainta, 300 000 nautaa, yli miljoona siipikarjaa ja 470 000 tonnia lannoitteita. Koulutusta maa- ja metsätaloudessa on saanut lähes miljoona ihmistä.

VIETNAMIN KÖYHIEN ALUEIDEN TUKIOHJELMAN TULOKSIA

Strategiset mittarit Lähtötilanne 2006 Tulos 2010 Tavoite 2010

Etnisten ryhmien ja syrjäseutukuntien köyhyys 47 % 28,8 % 30 %

Kunnat, joissa on kylät ja keskukset yhdistävä tie 54,3 % 80,7 % 80 %

Kunnat, joissa on pienkastelujärjestelmä 53,7 % 70 % 80 %

Kotitaloudet, jotka ovat sähkön jakelun piirissä Noin 60 % 85 % 100 %

Kotitaloudet, joilla on puhdasta juomavettä 53,3 % 67,8 % 80 %

Osuus lapsista, jotka käyvät koulua 77,5 % 90 % 95 %

3

Ruokaturva ja maatalous

Maatalous ja ruokaturva nousivat kehityspolitiikan kär-keen vuosien 2007–2008 ruokakriisin jälkeen. Maata-loussektorin osuus kahdenvälisestä kehitysyhteistyöra-hoituksesta on noussut vajaasta kahdesta prosentista yli kuuteen prosenttiin vuosina 2006–2009.

Kehitysmaissa

• lähes puolet väestöstä elää maaseudulla

• maatalous on tärkein toimeentulon muoto

• äärimmäisessä köyhyydessä elävistä 2/3 asuu maaseudulla

Suomella on ruokaturvan vahvistamiseen tähtäävää yhteistyötä

• Afrikassa: Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Sambiassa, Tansaniassa

• Aasiassa: Kambodžassa, Kirgisiassa, Vietnamissa

• Latinalaisessa Amerikassa: Nicaraguassa

Kehitysyhteistyöhankkeet

• lisäävät ruoan tuotantoa

• kehittävät maataloustuotteiden jalostusta ja markkinointia

• tukevat tuottajaorganisaatioita

Metsätalous

Suomi on lisännyt selvästi tukeaan metsäalan hankkei-siin. Yksityismetsätalouden edistämistä on painotettu aikaisempaa enemmän, sillä se tarjoaa maaseutuyhtei-söille tulomahdollisuuksia ja kannustaa ihmisiä suojele-maan metsiä ja käyttämään niitä kestävästi.

Luonnontaloudellisesti kestävä kehitys

PUHDAS JA EKOSYSTEEMIPALVELUJA TUOTTAVA ELINYMPÄRISTÖ

ON VÄLTTÄMÄTÖN EDELLYTYS KÖYHYYDEN VÄHENEMISELLE

JA KESTÄVÄLLE TALOUDELLISELLE KEHITYKSELLE. LUONNONVARAT LUOVAT

TALOUSKASVUN JA KÖYHYYDEN VÄHENTÄMISEN MAHDOLLISUUKSIA,

JOS NIITÄ KÄYTETÄÄN KESTÄVÄSTI.

• Kylämetsätalouden ja kylien toimeentulon edistäminen: Vietnam, Laos, Keski-Amerikka

• Pienen ja keskisuuren teollisuuden ja metsänomistajayhdistysten yhteistyö: Tansania

• Puuhiilen tuotanto- ja markkinointiketju: Kenia

• Metsät ja ilmastonmuutos: YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO

Ilmastonmuutos

Suomi on lisännyt tukeaan kehitysmaiden ilmatieteelli-sille palveluille. Näin mailla on paremmat mahdollisuu-det sopeutua ilmastonmuutokseen ja varautua ääri-ilmi-öihin ennakolta.

Ennalta varautumiseen liittyviä hankkeita on

• Nepalissa ja Himalajan alueella

• Perussa

• eteläisessä Afrikassa

• Keski-Aasiassa

• Tyynen valtameren saarivaltioissa

Ympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä hankkeita:

• Ukrainassa ja Moldovassa

Vesihuolto

Vedellä on luonnonvarana, ekosysteemien ylläpitäjänä ja talousvetenä ratkaiseva merkitys luonnontaloudelli-sesti kestävän kehityksen edistämiselle. Vesi vaikuttaa vahvasti myös turvallisuuteen, sillä suoraan tai välillises-ti veteen liittyvät konfliktit yleistyvät.

4

Taloudellisesti kestävä kehitys

KÖYHYYDEN VÄHENTÄMINEN EDELLYTTÄÄ

TALOUDELLISESTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ,

JOKA PERUSTUU TUOTANNOLLISEN

TOIMINNAN JA KAUPANKÄYNNIN KASVUUN.

TUOTANNON KASVU LUO TYÖPAIKKOJA

JA VÄHENTÄÄ KÖYHYYTTÄ. NÄIN MYÖS

VÄHENNETÄÄN KEHITYSMAIDEN TARVETTA

RAHOITTAA JULKISEN SEKTORIN TOIMINTAA

KEHITYSAVUN JA VELAN AVULLA.

Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö

• Maa- ja metsätalous

• Kestävä energiantuotanto

• Tietoyhteiskunta

• Yrittäjyys: naisyrittäjät, mikro- ja pienyrityshautomot, koulutus

Ympäristö- ja energiakumppanuus

Alueelliset rahastot tukevat uusiutuvan energian innovatiivisia hankkeita, joissa yksityissektori on mukana.

• Latinalainen Amerikka: Andien alue, Keski-Amerikka

• Afrikka: eteläinen ja Itä-Afrikka

• Aasia: Mekongin alue, Indonesia

Suomen, Maailmanpankin infoDev-ohjelman ja Nokian kumppanuusohjelma parantaa pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja luo työpaikkoja.

Maatalous- ja teknologiayrittäjyys ovat keskeisellä sijalla vuosina 2010–2012 Afrikassa, Aasiassa sekä Itä-Euroopassa, Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa toteutettavassa ohjelmassa. 15-vuotias Banele pääsee kahdeksi

tunniksi viikossa koulun tietokoneelle. Hänen koulunsa on mukana Suomen tukemassa Shiyakhula Living Labs -hankkeessa Etelä-Afrikassa. • Marja-Leena Kultanen 5

Yhteis- kunnallisesti kestävä kehitys

YHTEISKUNNALLISESTI KESTÄVÄ

KEHITYS ON EROTTAMATON OSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ JA KÖYHYYDEN

VÄHENTÄMISTÄ. KEHITYSYHTEISTYÖLLÄ

TUETAAN DEMOKRATIAN TOTEUTUMISTA,

KANSALAISTEN OIKEUKSIEN

TASA-ARVOISTA JA SYRJIMÄTÖNTÄ

TOTEUTUMISTA SEKÄ PERUSPALVELUJEN

SAATAVUUTTA.

Opetus

Opetussektorin yhteistyössä painopiste on siirtynyt väki-valtaisista kriiseistä toipuviin maihin ja hauraisiin valtioi-hin. Opetussektorilla Suomi painottaa vuosituhattavoit-teiden mukaisesti perusopetusta, tyttöjen koulunkäyntiä ja koulutuksellista tasa-arvoa.

• Etiopia: erityisopetus

• Mosambik: opetuksen laadun parantaminen ja tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa

• Nepal: perusopetuksen uudistus

• Palestiinalaisalueet: opetuksen laatu ja oppimateriaali

• Andien alue: ammatillinen koulutus kaksikielisyysopetuksen oheen

Paikallishallinto, hyvä hallinto

• Vietnam: köyhien alueiden vaikutusmahdollisuudet investointeihin

• Tansania: paikallishallinnon ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus

• Kambodža: maankäytön ja -hallinnan järjestelmän kehittäminen

Ihmisoikeudet

• Jatkuva keskustelu kumppanimaiden kanssa

• YK:n ihmisoikeusvaltuutetun maa- ja aluetoimistot: Uganda, Lähi-itä, Kolumbia

• YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien erityisraportoija

Suomen kumppaneista Etiopia on onnistunut saamaan vuosikymmenessä neljä miljoonaa lasta kouluun. Maa näyttää saavuttavan perusopetuksen tavoitteen vuoteen 2015 mennessä.

7-luokkalaiset Puspa Giri ja Sabina Giri käyvät Batsala Devin alakoulua Sanghachokin kylässä Sindhupalchokin piirikunnassa

Nepalissa. • Erja-Outi Heino

6

Mihin kehitysyhteistyövarat käytetään?

SUOMEN KEHITYSYHTEISTYÖVARAT OVAT NOUSSEET HALLITUSKAUDEN

AIKANA 328 MILJOONAA EUROA, ELI 44 PROSENTTIA.

VUONNA 2010 SUOMEN KEHITYSAPU NOUSI HIEMAN

YLI MILJARDIN EURON. SUMMA ON 0,55 PROSENTTIA

BRUTTOKANSANTULOSTA JA 187 EUROA JOKAISTA SUOMALAISTA KOHTI.

KEHITYSYHTEISTYÖMAKSATUKSET 2007–2010: 12 SUURINTA MAATA

2007 M€ 2008 M€ 2009 M€ 2010 M€

Tansania 20,36 Tansania 24,67 Tansania 31,58 Mosambik 31,53

Mosambik 19,88 Mosambik 23,15 Mosambik 26,59 Tansania 29,97

Vietnam 16,67 Vietnam 15,58 Sambia 15,72 Vietnam 14,43

Nicaragua 14,50 Nicaragua 10,44 Vietnam 14,94 Etiopia 14,33

Sambia 13,49 Sambia 9,84 Etiopia 11,49 Sambia 14,18

Afganistan 8,24 Afganistan 9,43 Nepal 10,16 Nepal 11,57

Nepal 6,69 Nepal 8,62 Afganistan 10,06 Afganistan 11,10

Kenia 6,16 Serbia ja Montenegro 8,55 Nicaragua 8,91 Nicaragua 10,92

Sudan 5,30 Etelä-Afrikka 7,51 Etelä-Afrikka 7,93 Sudan 9,87

Etelä-Afrikka 5,04 Etiopia 5,94 Palestiinalaisalueet 6,86 Kenia 8,67

Serbia ja Montenegro* 4,29 Palestiinalaisalueet 4,40 Kenia 5,79 Palestiinalaisalueet 6,14

Etiopia 3,97 Kenia 3,77 Laos 4,32 Laos 4,35

* Serbia ja Montenegro sisälsi vuoteen 2008 asti myös Kosovon

7

Nicaragua

Dominikaaninen Tasavalta

Monen- keskinen yhteistyö

Monenkeskinen toimija 2007 2008 2009 2010

EU 128,6 146,5 154,9 151,0

YK-järjestöt 76,7 78,3 94,6 98,2

Maailmanpankki 40,1 29,6 48,9 60,6

Alueelliset kehitysrahoituslaitokset 24,0 32,4 34,7 26,6

GEF (Maailmanlaajuinen ympäristörahasto)

6,9 7,5 7,8 15,0

NDF (Pohjoismainen kehitysrahasto)

5,9 18,3 6,5 1,9

Muut 8,1 4,7 12,1 10,2

Yhteensä 290,2 317,3 359,4 363,6

MONENKESKISEN AVUN MAKSATUKSET 2007–2010

Honduras

El Salvador

Costa RicaPanama

Belize

Guatemala

Bolivia

Ecuador

Kolumbia

Peru

Suomen tärkeimmät kumppanit

• YK:n kehitysohjelma UNDP, väestörahasto UNFPA, lastenrahasto Unicef, naistenrahasto UN Women, terveysjärjestö WHO, YK:n aidsohjelma UNAIDS, elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, ympäristöohjelma UNEP

• kehitysrahoituslaitokset: Maailmanpankkiryhmä, Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan alueelliset kehitysrahoituslaitokset

LAAJEMMAN

EUROOPAN ALOITE ON

VUONNA 2009 KÄYNNISTYNYT

KEHITYSPOLIITTINEN PUITEOHJELMA,

JOKA KATTAA ITÄ-EUROOPAN,

ETELÄ-KAUKASIAN JA KESKI-AASIAN.

8

Etiopia

Sudan

Somalia

Kenia

Tansania

Mosambik

Sambia

Afganistan

Palestiina

Nepal

Vietnam

Mekongin alue

Länsi-Balkan

EU-yhteistyö

EU JA SEN JÄSENMAAT OVAT YHDESSÄ

MAAILMAN SUURIN KEHITYSAVUN ANTAJA:

53 MILJARDIA EUROA VUONNA 2010

ELI 54 PROSENTTIA KOKO MAAILMAN

VIRALLISESTA KEHITYSAVUSTA.

VUONNA 2010 SUOMI KANAVOI

KEHITYSAVUSTAAN 151 MILJOONAA EUROA

EU:N KAUTTA.

Pitkäaikaiset yhteistyömaat

Muut yhteistyömaat

Kriiseistä toipuvat maat

Alueellinen ja temaattinen yhteistyö

Monenkeskisen yhteistyön tuloksia

Maailman-pankin rahasto IDA (International Development Association)

Kuluneen 10 vuoden aikana:

• 310 miljoonaa lasta rokotettu

• 113 miljoonalle ihmiselle puhdas juomavesi

• 47 miljoonalle ihmiselle ravintoa sekä perusterveyden- ja lisääntymisterveyden palvelut

• 105 miljoonalle lapselle parempaa opetusta ja koulutilat

• 26 miljoonan ihmisen ulottuville säänkestävä tie

Aasian Kehitysrahasto

Vuosina 2005–2008:

• 25 000 km parempia teitä, joista hyötyy yli 133 miljoonaa ihmistä

• 834 000 kotitaloutta liitetty sähköverkkoon

• yli kahdelle miljoonalle ihmiselle myönnetty mikrolaina

Afrikan Kehitysrahasto

Vuosina 2006–2008:

• yli 16 miljoonaa ihmistä sähkön jakelun piiriin

• kuljetuspalvelut yli 41 miljoonalle ihmiselle

• 11 miljoonaa uutta oppilasta päässyt kouluun

• myönnetty 433 000 mikrolainaa

9

• Yli kolmannes Suomen humani- taarisesta avusta menee Afrikkaan.

• Apukanavat: YK:n pakolaispää-valtuutetun toimisto UNHCR, Maailman elintarvikeohjelma WFP, lastenrahasto Unicef, palestiinalaispakolaisten avustusjärjestö UNRWA, kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu, suomalaiset humanitaarisen avun järjestöt.

• Lähes 300 suomalaisen järjestön hankkeita tuettiin yhteensä 83,7 miljoonalla eurolla 90 maassa.

• Valtaosa hankkeista kehittää opetusta, terveydenhuoltoa, hyvää hallintoa ja kansalaisyhteiskuntaa.

• Suurin osa avusta kohdistuu Afrikkaan ja Aasiaan.

• Eniten hankkeita on Tansaniassa, Keniassa, Somaliassa, Intiassa ja Nepalissa.

Humani- taarinen apu

Kansalais- järjestöjen kehitys- yhteistyö

Rouva Sukham rakentamassa uutta kotia tulvissa menetetyn tilalle Etelä-Pakistanissa huhtikuussa 2011. • Pirjo-Liisa Heikkilä

10

Lisää tietoa kehitysyhteistyöstä

ja kehitysmaista:global.finland.fi

Kehityspolitiikkaa ja -yhteistyötä koskeva vuosikertomus 2010

löytyy kokonaisuudessaan oheiselta cd:ltä ja osoitteesta:

formin.finland.fi/kehityspolitiikka

Humani- taarinen apu

Kansi: Suomen tukema Nepalin vesihanke • Auli Keinänen

KEHITYSVIESTINTÄ

PL 45600023 VALTIONEUVOSTOPuhelin: (09) 1605 6370

Fax: (09) 1605 6375Vaihde: (09) 16005

Internet: formin.finland.fi/kehityspolitiikka ja global.finland.fiSähköposti: keoinfo@formin.fi