noRDKalKinYmpäRistÖRapoRtti 2010

2

3. Vastuullista toimintaa

4. Kalkkikivi kuuluu jokaiseen päivään

6. Työturvallisuus aina asialistan kärjessä

8. Raaka-aineesta tuotteeksi

10. Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus kasvaa

12. Ympäristötavoitteet ja -toimenpiteet 2010

13. Nordkalk-konsernin toimintaperiaatteet

14. Kaivoksille laaditaan jälkihoitosuunnitelmat

16. Kaivosten toimintaedellytykset turvattava

18. Konsernirakenne

19. Nordkalk kartalla

Tässä ympäristöraportissa kerromme toimintamme vaikutuksesta

ympäristöön sekä toteutuneista ja suunnitelluista toimenpiteistä

ympäristökuormituksen vähentämiseksi kaikissa toimintamaissamme.

Nordkalk on julkaissut ympäristöraportteja vuodesta 1996 alkaen.

Kansikuva: Raportin kansikuvassa näky-vät Nordkalkin kalkkiuuni ja jauhatuslaitos Parfill Paraisilla. Kuva on otettu vierasve-nesataman suunnasta.

Paraisten kaivoksessa Länsi-Turunmaalla on louhittu kalkkikiveä teollisesti vuodesta 1898. Louhos sijaitsee kaupungin keskustassa.

3

Vastuullista toimintaaKannamme vastuumme ympäristökysymyksissä ja työskentelemme aktiivisesti ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Monet Nordkalkin tuotteet ovat tarpeellisia nykyisen elintason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Tuottei-tamme tarvitaan lukuisten päivittäishyödykkeiden valmistuksessa, ja ne ovat tärkeitä ympäristönhoi-dossa, esimerkiksi vedenpuhdistuksessa, pH:n sää-telyssä ja savukaasujen puhdistuksessa.

Nordkalkin toiminnalla on monia ympäristövaikutuk-sia. Hyödynnämme uusiutumatonta raaka-ainetta, ja kaivoksemme ja louhoksemme muuttavat maisemaa siten, että se ei koskaan palaudu täysin entiselleen. Toimintamme aiheuttaa ns. kasvihuonekaasupääs-töjä, sillä raaka-aineemme jalostaminen merkitsee usein hiilidioksin vapautumista (kemiallis-termisessä prosessissa kalsiumkarbonaatti muuttuu kalsiumok-sidiksi ja hiilidioksidiksi).

Nordkalkin toiminnassa vastuullisuus on perustavan-laatuinen asia. Kannamme vastuumme ympäristö-kysymyksissä, roolimme on selkeä sekä itsellemme että muille, ja työskentelemme aktiivisesti ympäristö-vaikutusten vähentämiseksi. Pidämme huolta toimi-paikkojemme ja niiden ympäristön viihtyisyydestä, samoin kuin työterveydestä ja -turvallisuudesta.

Tänä päivänä vastuullista toimintaa vaativat niin suuri yleisö kuin viranomaiset ja lupia myöntävät tahot-kin. Paikallinen lainsäädäntö, samoin kuin Euroopan Unionin direktiivit ja vaatimukset, edellyttävät yhä parempaa asiantuntemusta, edunvalvontaa ja rapor-tointia keskeisissä ympäristökysymyksissä.

Nordkalk varmistaa kykynsä vastatata ennakoivasti

näihin haasteisiin. Tämä tapahtuu uudistamalla ja parantamalla osaamistamme sekä koulutuksen että rekrytointien kautta. Nordkalk on näkyvästi ja aktii-visesti mukana näiden kysymysten kannalta keskei-sillä foorumeilla ja kalkkialan järjestöissä paikalli-sesti ja Euroopan tasolla.

Nordkalk täyttää standardien ISO 9001, ISO 14001 ja OHSAS 18001 vaatimukset ja noudattaa EU:n ohjeita esim. kemikaalien käsittelyssä. Osallistumme aktiivisesti moniin hankkeisiin, joiden tavoitteena on yhä ympäristöystävällisempi teollisuus; esimerkkinä tästä suomalainen energiatehokkuussopimus Motiva.

Meille Nordkalkissa vastuullinen toiminta tarkoit-taa vastuun ottamista itsestämme ja toisistamme,

työympäristöstämme ja tuotantolaitostemme ympä-ristöstä. Toimimme osana yhteiskuntaa. Olemme vakuuttuneita siitä, että kalkkiteollisuus ja luonto-arvot voivat elää rinnakkain, voimassaolevaa ympä-ristölainsäädäntöä noudatten.

Bertel KarlstedtKonsernijohtaja

4

KalKKiKiVi Kuuluu joKaiseen päiVäänNordkalkin tuotteita tarvitaan monien sellaisten päivittäishyödykkeiden valmistuksessa, jotka muodostavat hyvinvointimme perustan.

Nordkalk louhii ja jalostaa kalkkikiveä teollisuuden, maatalouden ja ympäristönhoidon käyttöön. Meistä jokainen hyödyntää kalkkikivipohjaisia tuotteita päi-vittäin: esimerkiksi tavalliselta aamiaispöydältä löy-tyy useita tuotteita, joiden valmistuksessa on jossain vaiheessa käytetty kalkkikiveä. Sitä tarvitaan pape-rin, teräksen, sokerin ja lasin valmistuksessa sekä vedenpuhdistuksessa. Leipävilja kasvaa kalkitussa maassa, ja kana tarvitsee kalkkia jotta kananmunaan muodostuu kuori.

Lyhyesti sanottuna: kalkki täyttää, puhdistaa ja stabi-loi. Sen kemiallisia ominaisuuksia tarvitaan useissa eri prosesseissa, ja monessa tapauksessa voidaan konk-reettisesti todeta, että yhteiskuntamme on rakennettu kalkkikivelle.

Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava ja koko Euroo-pan kolmanneksi suurin kalkkikivipohjaisten tuottei-den valmistaja.

Vuonna 2010 taloudellinen kehitys oli erittäin myön-teinen, ja kalkkikivipohjaisten tuotteiden kysyntä kasvoi voimakkaasti. Useimmat asiakassegmenteistä näyttävät toipuneen taloudellisesta taantumasta viime vuoden aikana. Edelleen on kuitenkin myös epävarmuutta markkinoiden tulevasta kehityksestä.

Terveys ja turvallisuus ensimmäisenä asialistalla Nordkalk jatkoi järjestelmällistä työtä terveyden ja turvallisuuden parantamiseksi. Toiminta Suomessa, Ruotsissa, Puolassa ja Virossa on sertifioitu OHSAS 18001 –standardin mukaisesti. Venäjällä sertifiointi on tarkoitus saada päätökseen vuonna 2011.

Nordkalkista kokonaan Rettigin omistama yritys19. toukokuuta 2010 Rettig osti Nordkalkin koko osa-kekannan, ja 21. elokuuta EU:n kilpailuviranomai-set hyväksyivät kaupan. Nordkalk muuttui julkisesta

yrityksestä yksityiseksi ja nimi muutettiin Nordkalk Oy Ab:ksi (aiemmin Oyj Abp).

Uusi kalkkikivilouhos GotlantiinNordkalkin suunnitelma uuden kalkkikivilouhoksen avaamiseksi Bungessa Pohjois-Gotlannissa varmis-tui lokakuussa 2010, kun Ruotsin korkein oikeus ilmoitti, että se ei ota asiaa käsiteltäväksi. Nordkalk investoi uuteen louhokseen noin 50 miljoonaa euroa, ja toiminta voi jatkua 25-40 vuotta. Gotlantilainen kalkkikivi on korvaamaton raaka-aine pohjoismai-selle terästeollisuudelle.

Ympäristölupa Kolarin kalkkikivikaivoksellePystyäkseen tyydyttämään kaivosteollisuuden kas-vaneen kalkkikivitarpeen Nordkalk ottaa uudelleen käyttöön Kolarin kalkkikivilouhoksen Pohjois-Suo-messa. Nordkalk sai ympäristöluvan louhinnalle jou-lukuun 2010 lopussa. Vuosittainen louhintamäärä on enimmillään 400 000 tonnia vuodessa.

Uusi dolomiittilouhos VirossaNordkalkin ainoa dolomiittiesiintymä on Kureveressä, Lounais-Virossa. Avolouhos on nyt jotakuinkin lop-puun louhittu, ja viime vuonna aloitettiin louhinta läheisessä Esiveren esiintymässä.

Tukea ympäristöprojekteille ja tutkimukselleSuomessa Nordkalk tukee Pidä Saaristo Siistinä -yhdistystä, joka vastaa jätteiden käsittelystä saa-ristossa ja tiedottaa aktiivisesti ympäristöasioista. Nokialla Nordkalk seuraa veden laatua Alinenjärven vesistössä, ja mahdollinen happamoituminen estetään tarpeen vaatiessa lisäkalkituksella. Lappeenrannan tehtaat täytti 100 vuotta 15. marraskuuta 2010, ja juhlan kunniaksi Nordkalk lahjoitti 100 000 euroa Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle tutkimuk-sen ja opetuksen tukemiseksi.

Ruotsissa Nordkalk toimii aktiivisesti MinFo-yhdis-tyksessä, joka panostaa toiminnassaan ympäristöön

55

MYYNTI TUOTERYHMITTÄIN 2010(% liikevaihdosta)

Poltettu ja sammutettu kalkki 36 %

Kalkkikivi 19 %

Kalkkikivi- jauheet 19 %

Paperi-pigmentti18 %

Muut 8 %

Paperi 23 %

Sellu 7 %

Teräs ja kaivokset 18 %

Rakennus-materiaalit 26 %

Muu teollisuus13 %

Maatalous 6 %

Ympäristönhoito 7 %

MYYNTI ASIAKASSEGMENTEITTÄIN 2010(% liikevaihdosta)

-05 -06 -07 -08 -09 -10

0

50

100

150

200

250

300

350

LIIKEVAIHTO(milj. eur)

Rikastamo, Lappeenranta

ja kestävään kehitykseen. Nordkalk on mm. osallis-tunut tutkimukseen alkaalisten sivutuotteiden käy-töstä kaivosalueiden ympäristöongelmien ratkaise-miseksi. Tutkimustulokset julkaistiin vuonna 2010.

Ympäristötyö on järjestelmällistä koko Nordkalkissa Ympäristötyön tavoitteena on nostaa järjestelmäl-lisesti esille tärkeitä parannuskohteita ja ylläpitää ympäristöjärjestelmää yhteistyössä linjaorganisaa-tioiden kanssa. Nordkalkin toiminnoille Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa on jo aiemmin myönnetty ISO 14001 -sertifikaatti, ja vuonna 2010 se myönnettiin myös Viron toiminnoille. Tavoitteena on sertifioida Venäjän toiminnot vuoden 2011 aikana.

Nordkalkin sisäinen kunniamaininta, Vuoden ympä-ristöteko 2010 myönnettiin ympäristöpäällikkö Tua Welinille hänen työstään kalkkituotteiden REACH-rekisteröimiseksi.

6

tYÖtuRVallisuus aina asialistan KäRjessäKaikkein tärkeintä tapaturmien ehkäisyssä on henkilös-tön myönteinen asenne työturvallisuusasioihin ja yhtei-siin sääntöihin.

Vimpelin tehtaalla oli vuoden 2010 lopussa työs-kennelty yli 3100 päivää ilman tapaturmia. Kuvassa vasemmalta Jaakko Mässbacka, Sari Tuohimaa, Petri Saarela, Asmo Lehtorinne, Mika Metsälä ja Tero Mikola.

Raportoitujen työtapaturmien lukumäärä koko kon-sernissa nousi vuonna 2010 verrattuna edelliseen vuoteen. Kehitys selittyy osittain toiminnan kasvulla ja osittain konsernin raportoinnin yhtenäistämisellä. Tyypillisimpiä tapaturmia olivat liukastumiset ja kompastumiset. Vuonna 2010 ei sattunut kuolemaan johtaneita tapaturmia.

Läheltä piti -tapausten ja muiden vaarojen raportoin-tiin kiinnitettiin paljon huomiota. Tuotantoyksiköitä kehotettiin ottamaan käyttöön erilaisia palkintoja, joilla raportointia saataisiin kampanjaluontoisesti aktivoitua. Raporttien lukumäärä saatiinkin kaksin-kertaistettua vuoteen 2009 verrattuna, ja yhteensä läheltä piti -tapauksia raportoitiin noin 1000 kap-paletta. Korjaamalla työympäristön vaaratekijöitä

saadaan ehkäistyä tapaturmia, ja lisäksi vaarojen raportointi parantaa henkilöstön työturvallisuus-tietoisuutta.

Turvallisuusauditoinnit antavat mahdollisuuden vaikuttaaVuonna 2010 nostettiin tasoa monessa turvallisuus-johtamisjärjestelmään liittyvässä asiassa, sillä tavoit-teena on saada OHSAS 18001 -sertifikaatti kaikille paikkakunnille. Työhön osallistui paljon henkilöstöä, ja esimerkiksi vakanssikohtaisten riskinarviointien päivityksen kautta moni työntekijä oli mukana vai-kuttamassa oman työnsä ja työympäristönsä järjes-telyihin. Vuoden 2010 päätteeksi ulkoinen auditoija myönsi sertifikaatin niille Suomen, Ruotsin, Puolan ja Viron yksiköille, joilla sitä ei vielä ollut. Venäjän

organisaatio on tarkoitus auditoida keväällä 2011.

Raskaiden koneiden ja kaivostyön turvallisuusaudi-tointeja jatkettiin. Kaikkien tuotantomaiden suurim-mat kaivokset on nyt auditoitu. Auditoinnit ovat osoit-tautuneet erinomaisiksi tilaisuuksiksi nostaa kaivos-ten turvallisuuskäytäntöjen tasoa koko konsernissa.

Turvallisuus on asennekysymysVuonna 2009 aloitettua nollatoleranssipolitiikkaa päihteiden suhteen jatkettiin. Tuotantomaat suunnit-telivat konsernipolitiikan toimeenpanon sellaiseksi, joka sopii paikalliseen lainsäädäntöön ja kulttuuriin. Erityisesti esimiehiä varten annettiin konkreetti-set keinot puuttua havaittuihin epäkohtiin. Nolla-toleranssipolitiikan tärkein viesti on oikea asenne

turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Tämän tukemiseksi henkilöstölle järjestettiin terveysalan ammattilaisten tilaisuuksia, joissa kerrottiin päihteiden terveydelli-sistä ja sosiaalisista vaikutuksista.

Ensimmäistä kertaa konsernitasolla järjestettiin Health & Safety Day, johon osallistui edustajia kai-kista tuotantomaista. Tarkoituksena oli välittää hyö-dyllistä tietoa ja työkaluja työturvallisuusjohtamista varten sekä antaa mahdollisuus jakaa kokemuksia.

Motivoitunut ja työssään viihtyvä henkilöstöSyksyllä 2010 toteutettiin henkilöstötutkimus, jonka tulokset kertovat työtyytyväisyyden olevan Nordkal-kissa hyvällä tasolla. Edellisen, vuonna 2007 toteu-tetun tutkimuksen osoittamiin kehityskohteisiin on

7

15-1920-24

25-29 35-39 45-49 55-5930-34 40-44 50-54 60-65

66-6970-

0

50

100

150

200

< 11-5

6-10 16-20 26-30 36-4011-15 21-25 31-35 41-45

46 -

250

300

200

150

100

50

0

50

40

30

20

10

0

60

50

40

30

20

10

0

60

HENKILÖSTÖ MAITTAIN(yhteensä 1144 henkilöä)

Suomi 47 %

Viro 9 %

Puola 25 %

Venäjä 5 %

Ruotsi 14 %

Naiset 21 %

SUKUPUOLI

Miehet 79 %

HENKILÖSTÖRYHMÄT

Toimihenkilöt 39 % Työntekijät 61 %

IKÄJAKAUTUMA

Henkilö

iden lu

kum

äärä

Ikäluokka

Suomi

Ruotsi

PuolaVenäjä

Viro

PALVELUSVUODET

Henkilö

iden lu

kum

äärä

Palvelusvuodet

Suomi

Ruotsi

PuolaVenäjä

Viro

panostettu ja varsinkin Puolassa työtyytyväisyys on parantunut merkittävästi. Tutkimuksen osoittamia vahvuuksia ovat omaan työhön ja motivaatioon liit-tyvät asiat, vastuut ja työn organisointi, työkuorman kohtuullinen taso sekä selkeät tavoitteet. Kehittämis-toimenpiteet tulevat seuraavina vuosina keskittymään arvostavan, luottamuksellisen ja oikeudenmukaisen työilmapiirin kehittämiseen.

Osaamisen kehittäminen jatkuvaaKehityskeskustelut ovat olennainen osa johtamista ja osaamisen kehittämistä Nordkalkissa. Tavoitteena on, että kehityskeskustelut käydään vuosittain koko henkilöstön kanssa ja sovittujen kehittämistoimien toteutumista seurataan. Osaamisen kehittämisen tar-peet selvitetään kehityskeskusteluissa huolellisesti.

Yhteistyötä yli rajojenNordkalkin kansainvälisen yhteistoiminnan eli EWC:n (European Works Council) ensimmäinen kokous pidettiin kesäkuussa 2010 Helsingissä. Kokoukseen osallistui henkilöstöryhmien ja johdon edustajia Suomesta, Ruotsista, Puolasta, Virosta ja Venäjältä. Tulevaisuudessa kansainvälisen yhteis-toiminnan muoto tulee muuttumaan, koska Rettigin omistajuuden vuoksi Nordkalk liittyy Rettig Grou-pin kansainväliseen yhteistoimintaan, Euroforumiin.

Nordkalkin eri maiden henkilöstöammattilaisista koos-tuva HR Network jatkaa yhteistyötään. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin järjestelmäkehitystyö, jonka tavoitteena on saada kaikkien Nordkalkin toimin-tamaiden strategiseen henkilöstöhallintoon liittyvät

asiat yhden järjestelmän piiriin. Tällä tavoin tullaan jatkossa tehostamaan erityisesti osaamisen kehittä-mistä ja varmistamaan toiminnan yhdenmukaisuus.

H&S Network yhtenäistää ja yhdenmukaistaa työtur-vallisuuskäytäntöjä ja -raportointia koko konsernissa.

Nordkalkin ympäristötyön asiantuntijoiden kan-sainvälinen yhteistyöverkosto on Environmental Network, ja energia-asioita koordinoi Energy Team.

TAPATURMATAAJUUS

Suomi Ruotsi Puola Viro VenäjäTap

atu

rmie

n lu

kum

äärä

per

miljo

ona t

ehty

ä t

yötu

ntia

8

RaaKa-aineestatuotteeKsiNordkalk ottaa ympäristön huomioon jo tuotantoa suunniteltaessa. Työ melun, pölyn ja tärinän vähentämiseksi on jatkuvaa.

Nordkalk tekee aktiivisesti työtä minimoidakseen toiminnan ympäröivälle luonnolle ja henkilöstön työympäristölle aiheuttamia vaikutuksia. Kalkkiki-veä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Toiminnasta aiheutuu tärinää, melua ja pölyämistä, ja avolouhos muuttaa maisemaa. Muita haittoja ovat louhinnasta syntyvä, perinteiseen jalos-tukseen soveltumaton kivi sekä tuotantoprosessien oheistuotteet. Kaivoksiin valuu vettä, mikä saattaa vaikuttaa alueen pohjaveden tasoon.

Kalkkikivituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seu-lottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO

3).

Kalkkikiven jauhaminen on useimmiten kuivapro-sessi, joten pölynmuodostus on kalkkikiven jauha-tus- ja käsittelylaitosten suurin haitta ympäristölle. Pölypäästöjä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa puhdistamalla poistoilma suodattimien avulla. Teitä

ja varastoitua kiviainesta kastelemalla kaivosten ympäristön pölyttyminen vähenee.

Nordkalk rikastaa Lappeenrannan kaivoksen kivi-raaka-aineesta kalsiittia ja wollastoniittia. Nordkal-kin tytäryhtiö Suomen Karbonaatti Oy jatkojalostaa rikastetun kalsiitin paperipigmentiksi. Rikastuspro-sessi on pääosin suljettu.

Jatkuvaa ympäristötyötä tuotantolaitoksissaVuonna 2010 tehtiin useita investointeja melun ja pölyämisen vähentämiseksi tuotantopaikkakunnilla. Puolassa Miedziankassa parannettiin lajittelulai-toksen äänieristystä, ja mittaukset osoittavat melun selvästi vähentyneen. Miedziankassa otettiin myös käyttöön siirrettävä ajoneuvojen pyörien pesulaite, mikä vähentää pölyn leviämistä maanteille.

Epätavallisen kuiva kesä ja syksy aiheuttivat ongelmia Storugnsissa Gotlannissa, jossa pölysi kalkkiuunin

suodinpölyn läjityspaikka. Naapurit valittivat tilan-teesta, ja myös valvontaviranomainen on huoma-uttanut haitasta. Suodinpölyn osalta tilanne korja-taan kuluvan vuoden aikana. Ensisijaisesti pyritään lisäämään suodinpölyn hyötykäyttöä. Sitä mukaa kun laitoksen modernisointi etenee, myös hajapö-lyäminen vähenee.

Luulajassa keskityttiin vuonna 2010 etsimään käyt-tökohteita suodinpölylle, jota muodostuu kaikissa kalkkiuuneissa.

Raahessa esiintyi pölyämistä. Uunien suodattimia uusitaan ja korjataan vuonna 2011.

Esiintymiä hyödynnetään tehokkaastiVarsinaisen hyödyllisen kiven lisäksi louhitaan myös sivukiveä, jota hyödynnetään sepelinä. Sivukiven määrä riippuu mm. geologisista tekijöistä ja louhintasuun-nitelmista. Nordkalk-konsernin tavoitteena on lisätä

sivukiven hyötykäyttöä edelleen ja louhia ympäris-töä säästäen. Vuonna 2010 hyödynnettiin 88 % lou-hitusta kivestä. Nordkalkin kaikilla kaivoksilla laadi-taan paikallinen suunnitelma sivukiven käsittelystä ja varastoinnista kaivannaisjäteasetuksen mukaisesti.

Paraisilla on yhteistyössä asiakkaiden kanssa haettu uusia tuotantotapoja, jotka mahdollistavat harmaan kalkkikiven käytön tilanteissa, joissa on aikaisem-min käytetty vain kaikkein valkoisinta kiveä. Koska valkokiveä on saatavilla rajallisesti, edesauttaa har-maan kalkkikiven käyttö kaivoksen erilaisten kalkki-kivityyppien hyödyntämistä. Varastoalueen laajennus helpottaa kiven eri raekokojen erottelua.

YmpäristötuotteetNordkalkin tuotteita käytetään ympäristönhoitoon, sillä erilaisilla kalkkikivipohjaisilla sovelluksilla voidaan sekä ehkäistä että korjata monia ympäris-töongelmia. Maanparannuksessa kalkitaan peltoja

99

NORdKalKIN TUOTaNTOPROSESSI

maaperän happamuuden vähentämiseksi, mikä myös vähentää lannoituksen tarvetta.

Kalkkituotteilla on tärkeä rooli vedenkäsittelyssä. Juomaveden valmistuksessa ja jäteveden puhdistuk-sessa käytetään kalkkikivituotteita sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Happamoituneiden vesistöjen vedenlaatu voidaan palauttaa kalkituksilla happa-moitumista edeltävälle tasolle. Nordkalk panostaa vesistöjen hajakuormitusta vähentävien tuotteiden ja toimintatapojen kehittämiseen. Ruotsissa on mah-dollista hakea valtion tukea fosforipäästöjen vähen-tämiseksi pelloilta vesistöihin, mikä tarjoaa uusia mahdollisuuksia Nordkalkin kalkkikivipohjaiselle Fostop-konseptille.

Voimalaitosten savukaasut puhdistetaan tehokkaasti poltetulla tai sammutetulla kalkilla tai kalkkikivi-tuotteilla. Myös jätteenpoltossa syntyviä päästöjä vähennetään kalkkituotteiden avulla.

Nordkalk louhii 21 paikkakunnalla esiintymistään kalkkikiveä ja jalostaa siitä kalkkikivijauhetta ja -rouhetta, rikastettua kalsiittia sekä poltettua ja sammutettua kalkkia. Lisäksi tuotevalikoi-maan kuuluvat dolomiitti ja wollastoniitti.

Kalkkikiveä louhitaan kallioperästä joko avolouhintana tai maanalaisissa kaivoksissa. Louhittu kivi kuljetetaan karkeamurskaukseen ja lajitteluun ja sieltä edelleen jalostettavaksi. Karbonaat-tituotteet ovat murskattua, jauhettua tai seulottua kalkkikiveä eli kalsiumkarbonaattia (CaCO

3).

Poltettua kalkkia valmistetaan kuumentamalla murskattu ja lajiteltu kalkkikivi noin 1100 °C:ssa joko kierto- tai kuilu-uunissa. Poltettu kalkki eli kalsiumoksidi (CaO) on rakeista tai jauhe-maista, ja eri tuotteet saadaan murskaamalla, seulomalla ja jauhamalla. Sammutettua kalkkia valmistetaan lisäämällä vettä poltettuun kalkkiin. Kalsiumoksidi reagoi veden kanssa muodos-taen kalsiumhydroksidia (Ca(OH)

2), eli sammutettua kalkkia, joka on kuivaa, puuterimaista,

vaaleaa jauhetta.

Ka

lKK

IUU

NI

SEU

lONTa

JaUhaTUS

SaM

MUTUS

lO

Uh

INTa

MU

RSKaUS

SEUlONTa VälIVaRaSTOINTI JaUhaTUS

SEUlON

Ta

laJITTElU/

SaMMUTETTU KalKKI

POlTETTUKalKKI

KalKKIKIVI-JaUhE

Pala-KalKKI

10

Nordkalk käyttää tuotannossaan monenlaisia ener-giamuotoja. Työ tuotantolaitosten energiatehokkuu-den parantamiseksi on jatkuvaa. Energiatehokkuus on tärkeä näkökanta suunniteltaessa uusia investointeja, ja nykyisiä tuotantoprosesseja optimoidaan energia-kulutuksen vähentämiseksi.

Kalkinpoltossa on perinteisesti käytetty hiiltä, öljyä ja maakaasua, mutta nyt on käynnissä intensiivinen tut-kimustyö vaihtoehtoisten polttoaineiden löytämiseksi. Murskauksessa ja jauhatuksessa käytetään sähköä, ja kuivatusprosessissa tarvitaan polttoöljyä tai nestekaa-sua. Nordkalk panostaa myös uuden ympäristöystä-vällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen.

Työ prosessien tehostamiseksi ja toiminnan ympä-ristövaikutusten vähentämiseksi jatkui. Suomessa Nordkalk liittyi jo vuosia sitten suomalaisen elinkei-noelämän energiatehokkuussopimukseen, jonka pyr-kimyksenä on jalkauttaa uutta, energiatehokkuutta

parantavaa teknologiaa ja lisätä uudistuvien energia-lähteiden käyttöä.

Useita uusia projekteja vuonna 2010Suomessa on meneillään kehitysprojekti biopolttoai-neiden käyttöönottamiseksi Paraisten kalkkiuunissa. Projektiin liittyy myös uunin polttoprosessin kehittä-minen. Projektille on saatu rahoitusta Tekesiltä (tek-nologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus).

Vampulan jauhatuslaitokselle on asennettu uusi pol-tin, jossa voidaan käyttää myös biokaasua. Testaukset aloitettiin joulukuussa 2010 ja poltin otettiin kokonai-suudessaan käyttöön alkuvuodesta 2011. Kaasu toi-mitetaan 1,5 kilometriä pitkää putkea pitkin läheisestä biokaasutuottaja Vambion laitoksesta, jossa kaasua tuotetaan elintarviketeollisuuden, teurastamoiden ja karjanhoidon jäännöstuotteista sekä jätevesilietteestä.

Köpingin kalkkiuunissa Ruotsissa on jo vuosia käytetty

vaihtoehtoisia polttoaineita perinteisten rinnalla. Vuoden 2010 aikana on parannettu varastotiloja ja laitteita, jotta tämäntyyppisten polttoaineiden käyttöä voidaan edel-leen lisätä. Syksyllä Nordkalk solmi biokaasua koskevan aiesopimuksen ruotsalaisen Cortuksen kanssa. Cortus suunnittelee koekaasutuslaitoksen rakentamista Köpin-giin. Kaasutusprosessi mahdollistaa ongelmallisten ja huonolaatuisten biopolttoaineiden muuttamisen kor-kealuokkaiseksi hiilidioksidineutraaliksi polttoaineeksi, joka sopii kalkinpolttoon. Prosessia hienosäädetään, eri polttoaineyhdistelmiä testataan ja tuottavuutta arvioi-daan seuraavan kolmen vuoden aikana.

Koko Nordkalk säästää energiaaNordalkissa säästetään paljon energiaa parantamalla laitteita ja ohjausteknologiaa sekä uusimalla toimin-tarutiineja tehtailla. Henkilöstö opetetaan huomioi-maan energiatehokkuus jokapäiväisessä työssään, ja suurten investointien rinnalla tehdään tehtailla jat-kuvasti pieniä parannuksia.

Köpingissä on kalkkiuuniin asennettu uusi ohjaus- järjestelmä, joka säästää energiaa huomattavasti.

Tytyrin kalkkiuuneissa on jatkettu koeajoja kier- rätysöljyllä. Kompressoriasema uusittiin loppuvuonna 2009, minkä ansiosta vuonna 2010 on säästetty ener-giaa tuntuvasti.

Paraisten Parfill-tehtaalla on energian käytön opti-moimiseksi parannettu paineilmalla toimivaa kul-jetinta, joka vie tuotteita suoraan asiakkaan tiloihin.

Kaivoksissa työskentelevät ovat jo vuosien ajan ope-telleet ajamaan kaivosajoneuvoja mahdollisimman taloudellisesti, mikä vähentää ympäristökuormitusta.

Vähentyneet päästöt ja kierrätysNordkalk osallistuu aktiivisesti tutkimuksiin, joissa sel-vitetään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä sekä hiili-dioksin talteenottoa ja varastointia.

Vaihtoehtoisten polttoaineiDen osuus KasVaaNordkalk panostaa uuden ympäristöystävällisen teknologian tutkimukseen ja kehittämiseen.

11

2008 2009 2010

0,02

0,04

0,06

0,10

0,12

0,14

0,00

0,08

2008 2009 2010

0,01

0,02

0,03

0,05

0,00

0,04

2008 2009 2010

0,02

0,03

0,04

0,06

0,01

0,05

0,002008 2009 2010

0,02

0,04

0,06

0,10

0,12

0,00

0,08

Kalkinpoltossa noin kaksi kolmasosaa päästöistä syn-tyy raaka-aineesta eli kalkkikivestä, kun siitä jalostetaan poltettua kalkkia. Loput päästöistä syntyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Hiilidioksidin talteenotolla tarkoitetaan, että hiilidi-oksidi erotetaan esimerkiksi tehtaan savukaasusta. Eroteltu hiilidioksidi varastoidaan niin, ettei se pääse ilmakehään. Varastona voidaan käyttää esimerkiksi huokoista kallioperää. Hiilidioksidia voidaan käyt-tää myös eri tuotteissa; esimerkiksi paperipigmentti PCC:n valmistuksessa palautetaan kalkinpoltossa vapautunut hiilidioksidi lopputuotteeseen.

Kalkkiuunien hukkalämpöä hyödynnetään kaupun-kien kaukolämpöverkoissa Lappeenrannassa, Loh-jalla ja Paraisilla. Vuonna 2010 Nordkalk toimitti lämpöä määrän, jolla voidaan lämmittää noin 2300 taloutta ja toimittaa niille lämminvesi.

Vaihtoehtoisten polttoaineiDen osuus KasVaa

(t CO2 / louhittu kalkkivitonni)

CO2 hIUKKaSPääSTöT(kg hiukkasia / louhittu kalkkivitonni)

SO2 (kg SO2 / louhittu kalkkivitonni) (kg NOx / louhittu kalkkivitonni)

NOx

NORdKalK-KONSERNIN PääSTöT IlMaaN

5000

0

10000

15000

20000

25000

30000

2002 2010

Tytyri

LappeenrantaParainen

Louhi

HYÖDYNNETTY HUKKALÄMPÖ (MWh)

Vampulan tehtaalle on asennuttu uusi poltin, joka mahdollistaa vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön.

Nordkalkin tuotantoprosessissa syntyy hiukkas- eli pölypäästöjä, ja savukaasut sisältävät typen oksideja (NO

x), hiilidioksidia (CO

2) ja vaihtelevia määriä

rikkidioksidia (SO2).

Kaaviot kuvastavat merkittävimpiä päästöjä suh-teessa louhitun kalkkikiven määrään. Ne perustuvat mittauksiin ja laskelmiin ja koskevat koko Nordkalk-konsernia. Hiukkaspäästöjen kasvu vuonna 2010 johtui suodatinhäiriöistä yhdellä Suomen kalkki-tehtaalla. Tilanne korjataan vaihtamalla ja korjaa-malla suodattimia.

12

YmpäRistÖtYÖntaVoitteet ja toimenpiteet 2010

RaaKa-aINE ENERGIa TäRINä, MElU, PölY

• Louhitun kiven käyttöasteen nostaminen 90 %:iin vuoteen 2013 men-nessä ja 95 %:iin vuoteen 2016 mennessä.

• Uusien käyttöalueiden löytäminen sivukivelle.

• Sähkönkulutuksen vähentäminen: 5 % vuosina 2008-2016

• Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen kalkinvalmistuk-sessa: 2-5 % vuosina 2009-2013.

• Tuotannon aiheuttaman tärinän, melun ja pölyämisen vähentäminen.

• Luulajassa ja Storugnsissa (Ruotsi) sekä Raahessa on tehty aktiivisesti työtä hyötykäyttökohteiden löytämiseksi suodinpölylle.

• Paraisilla otettiin käyttöön uusia tuotantotapoja, jotka mahdollistavat harmaan kalkkiven käytön valkoisen sijasta. Varastoalueen laajennus helpottaa raaka-aineen homogenisointia.

• Tytyrin kalkkiuuneissa jatkettiin koeajoja kierrätysöljyillä. Kompres-soriasema uusittiin loppuvuonna 2009, minkä ansiosta vuonna 2010 säästettiin energiaa tuntuvasti.

• Vampulan jauhatuslaitokselle asennettiin biokaasulle soveltuva poltin.

• Köpingissä (Ruotsi) on parannettu varastotiloja ja laitteita vaihtoeh-toisten polttoaineiden käytön lisäämiseksi. Biokaasua varten suunni-tellaan kaasutuslaitoksen rakentamista. Kalkkiuuniin asennettiin uusi ohjausjärjestelmä kiertouunin energiankäytön vähentämiseksi.

• Kaivoksissa työskentelevät koulutetaan ajamaan kaivosajoneuvoja mahdollisimman taloudellisesti, mikä säästää polttoainetta ja vähen-tää ympäristökuormitusta.

• Suomessa jatkuu kehitysprojekti biopolttoaineiden käyttöönottami-seksi Paraisten kalkkiuunissa.

• Paraisten Parfill-tehtaalla modernisoitiin paineilmalla toimivaa kul-jetinta, joka vie tuotteita suoraan asiakkaan tiloihin. Näin voidaan optimoida energiankäyttöä, eikä autokuljetuksia tarvita.

• Luulajan kalkkiuuniin on asennettiin energiaa säästävää teknologiaa.

• Äänieristystä on parannettu toimipaikoilla Miedzianka (Puola), Lands- krona (Ruotsi) ja Sipoo.

• Paraisilla käynnistyi yhteistyöprojekti muiden teollisuuslaitosten ja kaupungin kanssa ilmanlaadun seuraamiseksi.

• Rikastushiekka-altaiden kastelu Lappeenrannassa.

• Uudet pölysuodattimet asennettiin Tytyrissä (Lohja) ja Rakkessa (Viro).

• Teitä ja lastauspaikkoja asfaltoitiin Tytyrissä ja Karinussa (Viro).

• Laivojen purkurutiineja on uusittu pölyämisen vähentämiseksi Lands-kronassa (Ruotsi).

TaVOITE:

TOIMENPITEET 2010: TOIMENPITEET 2010:TOIMENPITEET 2010:

TaVOITE:TaVOITE:

1313

YmpäRistÖtYÖntaVoitteet ja toimenpiteet 2010

KaIVOSTEN JälKIhOITO

• Jokaisella Nordkalkin kaivoksella on jälkihoitosuunnitelma.

• Tuotantokäytöstä poistetuille kaivoksille luodaan uusia käyttötarkoituksia.

• Toiminta integroidaan osaksi yhteiskuntaa.

• Paraisilla saatiin päätökseen yhden läjitysalueen jälkikäsittely.

• Viranomaisten kanssa on sovittu Ignabergan (Ruotsi) vanhan louhok-sen lopullisista jälkihoitosuunnitelmista. Päämääränä on luoda lintu-lampia luonnon keskelle.

• Esiveren (Viro) louhoksen lähellä kasvavat orkideat on huomioitu toi-minnan suunnittelussa.

LOUHITUN KIVEN HYÖDYNTÄMINEN(2010)

Jatkojalostettu ja myytykalkkikivi77 %

Hyödynnetyt sivutuotteet11 %

Läjitetty 12 %

ENERGIALÄHTEET(2010)

Vaihto-ehtoiset polttoaineet 18 %

Hiili 38 %

Koksikaasu18 %

Muut 2 %

Sähkö 9 %

Polttoöljyt 9 %

Maakaasu6 %

noRDKalK-KonseRnin toimintapeRiaatteet

Nordkalk louhii, jalostaa ja toimittaa kalkkikiveä asi-akkaille sekä tuottaa toimintaansa liittyviä palveluja.

Toiminnan suuntaviivatTyöympäristön tulee olla kaikille hyvä ja turvallinen.Noudatamme voimassaolevia lakeja, määräyksiä ja sopimuksia. Toiminnan ympäristövaikutukset pyritään minimoimaan. Toimintaamme ohjaavat arvomme luottamus, osaaminen ja laatu. Toimitamme oikean tuotteen ja palvelun sovittuna ajankohtana. Jatkuva parantaminenPäämäärämme on parantaa jatkuvasti tuotteitamme, palvelujamme ja prosesse-jamme huomioiden taloudelliset seikat, ympäristönäkökohdat ja energiankäyttö.

Viestintämme asiakkaiden kanssa on toimivaa ja parannamme suoritustamme myös seuraamalla poikkeamia.

Osana strategista ja vuosittaista suunnittelua teemme parannussuunnitelmia, jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, laatua, ympäristöä ja energiasi-donnaisia kustannuksia. Näihin liittyvät päämäärät, toimenpiteet ja investoinnit määritellään parannussuunnitelmissa. Arvioitaessa investointia Nordkalkissa tulee arvioida myös sen vaikutukset työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristöön.

Seuraamme jatkuvasti tavoitteidemme toteutumista työterveydessä ja -turval-lisuudessa sekä laatu- ja ympäristötyössä.

VastuuKaikkien esimiesasemassa olevien tulee varmistaa, että henkilöstö ymmärtää tehtävänsä ja että heillä on tarvittavat valtuudet ja riittävä pätevyys työhönsä. Meillä kaikilla on velvollisuus huomauttaa puutteista ja virheellisyyksistä. Nordkalkin toimitusjohtajalla on ylin vastuu valvoa toimintaperiaatteiden noudattamista.

Viestintä Nämä periaatteet tarkastetaan säännöllisesti ja päivitetään tarpeen vaatiessa. Ne jaetaan henkilöstölle ja ne ovat kaikkien Nordkalkin sidosryhmien saatavilla.

Bertel KarlstedtKonsernijohtaja

TOIMENPITEET 2010:

TaVOITE:

14

KaiVoKsille laaDitaan jälKi- hoitosuunnitelmatKaivoksesta louhitaan tärkeitä raaka-aineita usein kymmenien vuosien ajan. louhinnan päätyttyä alkaa jälkihoito, jota suunnitellaan jo kaivosta perustettaessa.

Tutkija Juha Pykälä Suomen ympäristökeskuksesta on kartoittanut biodiversiteettiä Nordkalkin louhos-ten läheisyydessä.

Nordkalkilla on kaivosten sulkemista koskevat toi-mintaperiaatteet, joissa määritellään käytöstä pois-tettujen kaivosten jälkihoito. Jokaiselle kaivokselle laaditaan alustava jälkihoitosuunnitelma, jossa huo-mioidaan kaivoksen ja alueen erityispiirteet. Näi-den suunnitelmien avulla pyrimme huomioimaan entistä paremmin yhteiskunnan tarpeet. Kaivosten elinkaari on usein kymmeniä vuosia, joten suunni-telmia päivitetään sen mukaan miten louhinta ete-nee ja alue muuttuu. Jälkihoidon lähtökohtana on kaivosalueen turvallisuuden varmistaminen mm. aitaamalla. Usein osa louhoksen jyrkistä seinämistä loivennetaan, ja louhosta maisemoidaan, jotta se sopii ympäristöönsä.

Kaivos on osa yhteiskuntaaKaivosten erikoispiirteitä voidaan hyödyntää myös monin muin tavoin. Lohjalla Nordkalkin Tytyrin maan-alaisen kaivoksen käytöstä poistetuissa osissa toimii museo, näyttelytila ja juhlasali. Osa Tytyrin tyhjistä kaivoskuiluista on hyötykäytössä voimalaitostuhkan loppusijoituspaikkana. Hylätyssä kaivoskuilussa

testataan hissejä. Gotlannin Stougnsissa vanhaan louhokseen on rakennettu moottoriurheilurata ja sen läheisyydessä on luovutettu maata tuulivoimaloita var-ten. Kaivosalueilla on myös järjestetty konsertteja, ja esimerkiksi Paraisten toiminnassa olevan kaivoksen näyttävät maisemat on ikuistettu valokuviin, mainos-filmeihin ja jopa elokuvaan. Esimerkki kalkkipitoisen maaperän taloudellisesta hyödyntämisestä on arvok-kaan tryffelisienen viljely Gotlannissa.

alueita maisemoidaan louhinnan edetessäEtelä-Ruotsissa Ignabergan louhoksen hyödynnet-tyjä osia on maisemoitu samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa. Maisemointi käsittää louhoksen reu-nojen osittaisen loiventamisen, läjityskasojen poista-misen ja suoja-aidan rakentamisen paikalle, jolla on jyrkkiä seinämiä. Työ tehdään yhteisymmärryksessä viranomaisten kanssa. Alueelle on vuosien saatossa muodostunut viheralueita, jotka on huomioitu maise-moinnissa. Vedenpumppausta suunnitellaan vähennet-tävän lintulampien luomiseksi, sillä louhoksen lähei-syydessä on rikas lintukanta. Ignabergan louhos on

yhteydessä vesiensuojelualueeseen, josta kunta ottaa juomavettä. Maisemoidusta alueesta voi tulevaisuu-dessa muodostua luonto- ja virkistysalue.

Virossa Rakken lähellä Kamarikun louhoksessa on tehty jälkihoitosuunnitelma yhteistyössä Tarton yli-opiston kanssa. Yhteistyö on jatkunut vuosia, ja aiem-min vastaavanlainen jälkihoitosuunnitelma on tehty Kureveren ja Vasalemman louhoksille. Nordkalk pyr-kii lisäämään louhinnan yhteydessä irroitettujen maa-massojen hyödyntämisastetta. Tavoitteena on erotella maa-aines, jota voidaan käyttää esimerkiksi maise-moinnissa (mm. multa ja savi) ja varastoida se erik-seen tulevaa tarvetta varten. Myös Karinun louhok-sessa maisemoidaan jo hyödynnettyjä alueita samalla kun louhinta jatkuu muissa osissa.

Paraisten louhoksen Skräbbölessä sijaitsevan vanhan läjitysalueen jälkihoito saatiin valmiiksi vuonna 2010. Suunnitelma laadittiin vuonna 2005 viranomaisvaati-musten perusteella. Suunnitelmiin ja tehtyyn työhön sisältyi myös kaupungin maatöiden puhtaan materiaalin

sekä louhoksesta poistetun moreenin ja mullan hyö-dyntäminen läjitysalueen teossa. Pinta katettiin vaa-rattomalla lähialueen teollisuudelta saadulla kompos-tiaineksella kasvuston juurtumisen nopeuttamiseksi. Tavoitteena on tulevaisuudessa tehdä alueesta hou-kutteleva ja viihtyisä viheralue.

Vuosi 2010 oli biodiversiteetin teemavuosiYK julisti vuoden 2010 luonnon monimuotoisuuden teemavuodeksi. Teema on edelleen ajankohtainen, sillä EU ei päässyt tavoitteeseensa, joka on lajien monimuo-toisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Nyt halutaan parantaa ymmärrystä perimmäisiä yhteiskunnallista-loudellisia näkökohtia kohtaan, jotta tavoite voitaisiin saavuttaa vuoteen 2020 mennessä.

Kalkkipitoisilta kaivosalueilta löytyy monia harvinaisia kasvi- ja eliölajeja, ja käytöstä poistettu kalkkikivilou-hos tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön kalkinsuo-sijakasveille. Biodiversiteetti on suuri kalkkialueilla ja aina selvästi korkeampi kuin niiden lähiympäristöjen kalkkiköyhissä elinympäristöissä. Länsi-Turunmaan

1515

kalkkipitoisilla alueilla lajimäärien on todettu olevan Suomen korkeimmat monissa tutkituissa eliöryh-missä. Viron Esivere on toinen esimerkki siitä, että kalkkia suosivat kasvit viihtyvät avolouhosten lähei-syydessä, ja suojatakseen alueella kasvavia orkide-oita Nordkalk on rauhoittanut tiettyjä maa-alueita louhoksen läheisyydessä.

Suomen ympäristökeskus kartoitti vuonna 2009 jäkälä- ja sammalkasvillisuutta Tytyrin ja Mustion louhoksilla Lohjalla sekä Paraisten kaivoksen alu-eella Länsi-Turunmaalla. Kartoituksessa löytyi useita harvinaisia ja osin uhanalaisia lajeja. Projekti jatkui vuonna 2010 laajentuen koskemaan alueita Vim-pelissä, Vampulassa ja Sipoossa. Ympäristökeskus suunnittelee eliöstön kartoittamista myös Nordkalkin kaivoksilla Lappeenrannassa ja Kolarissa. Kalkkiki-vikaivoksilla on tärkeä rooli biodiversiteetin säilyt-täjinä, ja louhinnan loputtua ne tarjoavat mahdolli-suuksia opastetulle luontomatkailulle.

Etelä-Ruotsissa Ignabergan louhoksen hyödynnet-tyjä osia on maisemoitu samalla kun louhinta jat-kuu muissa osissa. Louhoksen pohjalle muodostuu lintulampia.

16

Maan saatavuus taattavaNordkalk on osallistunut aktiivisesti EU:n vuoden 2008 raaka-ainealoitteesta käytyyn keskusteluun. Aloite perustuu kasvavaan tietoisuuteen tarpeesta taata mineraaliperäisten raaka-aineiden saatavuus kiristyvässä maailmanlaajuisessa kilpailutilanteessa. Keskeinen kysymys on maan saatavuus: tunnistet-tuja raaka-ainelähteitä on saatava louhia nykyisten kaivoslakien puitteissa. Maankäytön suunnittelussa on huomioitava eri sidosryhmien tarpeet.

EU ei pyri luomaan koko unionia koskevaa kaivos-direktiiviä tai muunlaista yhteistä lainsäädäntöä. On jokaisen jäsenmaan oma asia luoda lakinsa niin, että ne vastaavat paikallisia ja kansallisia vaatimuksia.

Suomi on laatinut EU:n raaka-ainealoitteen perus-teella oman mineraalistrategian. Se käsittelee mine-raaliresursseja koskevia sääntöjä, raaka-aineen saatavuutta ja louhinnan ympäristönäkökohtia.

KaiVosten toiminta- eDellYtYKset tuRVattaVa

Suomessa hyväksyttiin uusi kaivoslaki keväällä 2011. Uusi laki sisältää tiettyjä uusia maksuja ja velvoitteita kaivosyhtiöille, mutta sen ei odoteta vaikuttavan merkittävästi Nordkalkin toimintaan. Monet lain osa-alueet, esimerkiksi kaivosten jäl-kihoito, on huomioitu jo tämänhetkisessä toimin-nassa. Kansallisen mineraalistrategian laadinta on suunnitteilla myös Ruotsissa.

Teollisuus ja luonnonsuojelu voidaan yhdistääKesäkuussa 2010 EU julkaisi ohjeistuksen, joka sel-ventää mineraalilouhinnan määräyksiä niillä Natura 2000 -alueilla, joilla on louhintakelpoisia mineraa-leja, sekä näiden alueiden läheisyydessä. Esimerkiksi Pohjois-Gotlannissa on useita alueita, jotka rajoit-tuvat Nordkalkin louhoksiin. Uusien toimintaohjei-den mukaan louhinta on mahdollista näillä alueilla edellyttäen, että toiminta on kestävällä pohjalla. Bio-diversiteetti eli luonnon monimuotoisuus voi jopa hyötyä kalkin louhinnasta, koska on olemassa sekä

kasveja että eliöitä, jotka viihtyvät kalkkipitoisessa maassa. On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuoje-lun ja elintasomme ylläpitämiseen tarvittavien luon-nonvarojen louhinnan välillä.

Raaka-ainealoite johti siihen, että EU-maat panos-tivat vuonna 2010 kokemusten jakamiseen maan saatavuudesta ja kriittisten sekä tärkeiden mineraali-pohjaisten raaka-aineiden tunnistamiseen. Tärkeisiin raaka-aineisiin luetaan myös kalkkikivi, jonka osalta huomioitiin erityisesti paperipigmentissä käytettävä valkoinen kalsiitti. Raaka-aineen saatavuus voi olla myös alueellisesti painottunutta, esimerkkinä Got-lannin kalkkikivi, joka on korvaamaton raaka-aine pohjoismaiselle terästeollisuudelle.

Kalkkiteollisuus on riippuvainen vapaista päästöoikeuksistaKalkkiteollisuus on osallistunut kauden 2013-2020 päästökauppaa koskevan lain muokkaamiseen. Vuoden

2011 aikana EU-parlamentti kertoo kantansa uuteen lakiehdotukseen. Ehdotuksen mukaan kalkkiteolli-suudelle jaetaan päästöoikeuksia sovitun vertailu-arvon (benchmark) mukaisesti. Ehdotuksessa ver-tailuarvo on 0,954 päästöoikeutta jokaista tuotettua kalkkitonnia kohden. Tällä on merkittävä vaikutus kalkintuottajille, ja toimiala on ajanut asiaa voimak-kaasti eri foorumeissa.

Kalkinpoltolle saadaan vain yksi vertailuarvo, mikä tarkoittaa, että kalkinpoltolle on erilaiset edellytyk-set kuilu- ja kiertouuneissa. Tarve vähentää edelleen kiertouunien päästöjä kasvaa, samoin kuin tarve lisätä hiilidioksidivapaiden polttoaineiden käyttöä.

Otsikon ”Vaihtoehtoisten polttoaineiden osuus kas-vaa” alla kuvataan lähemmin Nordkalkin pyrkimyk-siä korvata fossiiliset polttoaineet muilla, hiilidiok-sidipäästöjä vähentävilla vaihtoehdoilla.

On tärkeää löytää tasapaino luonnonsuojelun ja elintasomme ylläpitämiseen tarvittavien luonnonvarojen louhinnan välillä.

1717

Nordkalkin REaCh-rekisteröinti on valmisEuroopan unionin uusi kemikaalien rekisteröin-tiä, arviointia ja lupamenettelyä koskeva asetus REACH astui voimaan 1.6.2007. Nordkalkin tuot-teet poltettu kalkki (CaO) ja dolomiitti (CaMgO

2)

sekä sammutettu kalkki (Ca(OH)2) on rekisteröity

asetuksen mukaisesti.

REACH-rekisteröinti ei koske luonnossa esiintyviä mineraaleja, ja näin ollen Nordkalkin kalkkikiveä, kivimateriaalia, kalsiumkarbonaattia ja wollastoniit-tia ei tarvitse rekisteröidä. EU:n kemiallisia aineita koskevat määräykset parantavat kemikaalien käsit-telyn turvallisuutta ja suojelevat siten terveyttä ja ympäristöä. Samanaikaisesti ne ylläpitävät Euroo-pan kemianteollisuuden kilpailukykyä.

Miedzianka, Puola

18

98 %

100 %

10 %

51 % 50 %100 % 100 %100 %100 %

67 % 100 %51 %

51 %

Nordkalk Oy AbSuomi

Parainen

NK-East OySuomi

Parainen

OOO Nordkalk Alekseevka

VenäjäAlekseevka

Nordkalk ASViro

Vasalemma

SuomenKarbonaatti Oy

SuomiLappeenranta

Nordkalk Sp. z o.oPuola

Krakova

Nordkalk GmbHSaksa

Lyypekki

Nordkalk ABRuotsi Lärbro

KalkproduktionStorugns AB

(KPAB)RuotsiLärbro

Verdalskalk ASNorjaVerdal

NorFraKalk ASNorjaVerdal

OOO NordkalkVenäjä

Moskova

Nordkalk Ukraine TOV

Ukraina, Pidgaytsi

OOO Techno-Invest Russia,

Sverdlovskaya oblast

Konsernirakenne

Rakke

Ivano-Frankivsk

19

Jauhatus

Myynti/toimisto

Kaivos

Kalkkiuuni

Oma satama/terminaaliLuulaja

Raahe

Kokkola

Vimpeli

Seinäjoki

SiikainenLouhi

LappeenrantaTampere

Verdal

Örnsköldsvik

Köping

Tukholma

OrsaVampula

Tytyri SipooPietariParainen

Vasalemma

Kurevere

Helsinki

Alekseevka

Moskova

Siauliai

Uddagården

Storugns

Ignaberga

Landskrona

LübeckSzczecin

Krakova

Wolica

Sławno

Suomi

Venäjä

Viro

Puola

Saksa

Ruotsi

Norja

Liettua

UkrainaMiedzianka

Kolari

- member of the Rettig Group -www.nordkalk.com

SuomiNordkalk Oy AbSkräbbölentie 1821600 ParainenPuh. 020 753 7000Fax 020 753 7001

RuotsiNordkalk ABNya Hamnvägen / Box 901SE-731 29 KöpingPuh. +46 221 292 00Fax +46 221 128 71

Viro Nordkalk AS Vasalemma EE-76101 Harju maakond Puh. +372 6713 266 Fax +372 6713 148

Puola Nordkalk Sp. z o.o. Pl. Na Groblach 21 PL-31-101 Krakow Puh. +48 12 428 65 80 Fax +48 12 429 50 05

Saksa Nordkalk GmbH Konrad-Adenauer-Strasse 6 DE-23558 Lübeck Puh. +49 451 30 09 38 0 Fax +49 451 30 09 38 44

VenäjäNordkalk Alekseevka LtdBusiness Centre BazenPr. Shaumiana, 4-1, liter A, Office 204RU-195027 Saint-PetersburgPuh. +7 812 448 9454Fax +7 812 449 9453