1 2014

HUOLTOUPSEERIHuoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti

H Vuoden 2013 kirjoittaja Dr. Eric Sibul palkittiin Huoltotaktiikan seminaarissa Lahdessa

TÄYTTÄ OLUTTA.

3

Kansikuva: Vuoden 2013 kirjoittaja Dr. Eric Sibul palkittiin Huoltotaktiikan seminaarissa Lahdessa.

ISSN 0355-2586 (Painettu)ISSN 2341-6122 (Verkkojulkaisu)

AO-PAINO 2014Teollisuuskatu 9, 50130 Mikkeli,

www.ao-paino.fi

Tässä numerossa:

Sotilashallinnollisenaikakauslehden

perinteiden jatkaja

Huoltoupseeriyhdistys r.y:nJÄSENLEHTI

1/2014

PäätoimittajaEV evp Risto Gabrielsson

Kalevi 109 B – 350104 Tartto, Viro

risto_gabrielsson@hotmail.com

ToimittajatHans Gabrielsson

Luuvantie 6 B 4, 02620 Espoo040 952 3062

hans.gabrielsson@elisanet.fi

IlmoitusmarkkinointiJuha Halminen(09) 873 6944

juha.halminen@kolumbus.fi

Huoltoupseeriyhdistys r.y.ValtuuskuntaPj Harri Juhani KoponenVpj Heikki Härtsiä

HallitusPj EV Timo SaarinenVpj KAPT res Caj Lövegren

JäsenetEV Risto KosonenEVL Timo VilkkoEVL Aarne VeijalainenEVL evp Matti PaasivaaraMAJ Lauri RissanenKAPT Jere PerkiökangasLTN res Hans GabrielssonLTN res Harri Koponen (Valtuus-kunnan edustaja)Osoitteiden muutokset, jäsen-maksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteellaHuoltoupseeriyhdistys r.y./co Tarja TakalaSepäntie 15 A04300 TUUSULAtai sähköpostilla tarja.takala@pp.inet.fi

Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnötSihteeriKAPT Jere PerkiökangasMaanpuolustuskorkeakouluPL 7, 00861 HELSINKIjere.perkiokangas@mil.fi

Pääkirjoitus ....................................................................................... 3

Puheenjohtajan kynästä .................................................................. 4

Koonnos Logistiikkaupseerit ry:n säännöistä ................................... 5

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 2013 ............ 6–7

VIHAA JA RAKKAUTTA – Ervin Rommelin suhde huoltoon ja logistiikkaan .................................................................................. 8–13

Pirkkalan pelastushenkilöstöä perehdytettiin SAC:n Globemasteriin ...................................................................... 14–15

Huoltotaktiikan seminaari 2014 ........................................................ 16–18

3/1989–3/2014 – 25 vuotta kylmiä reaktioita ja kuumia tunteita ...... 20–28

Ilmainen portaali toimintavarmuuden itsearviointiin ......................... 30–32

Arvokas kansanjuhla Virossa – JR 200:n perustamisesta 70 vuotta .......................................................................................... 34–35

Tankkimiesten juhlaseminaari........................................................... 36–37

Sattumia ja ilmoitukset ..................................................................... 38TÄYTTÄ OLUTTA.

Huoltoupseeriyhdistyksen nimen vaihtamista esitetään yhdistyk-sen seuraavassa kevätkokouk-sessa. Ei nykyisessä nimessä mitään vikaa ole, mutta uusi nimi kuvastaa paremmin alan kehitystä ja roolia tänä päivänä. Puolustusvoimien huoltojärjes-telmä on niin integroitu muuhun yhteiskuntaan, että on syytä pu-hua samoilla nimikkeillä. Huolto terminä on kovin toimintakeskei-nen jakautuen eri huoltolajeihin. Logistiikka edustaa enemmän prosessien kokonaisvaltaista hal-lintaa alusta loppuun, “tehtaal-ta poteroon“. Prosessin kaikkien osatekijöiden on tuotettava lisä-arvoa asiakkaalle. Logistiikka terminä ei ole uusi, mutta se on ollut sotavä-eltä “unohduksissa“ Jominin ajoista lähtien aina viime vuosi-sadan puoleen väliin asti. Vuon-na 1949 Yhdysvaltojen asevoi-mat lanseerasivat termin kent-täohjesäännössään Field Manual FM 100-10 yleiseen käyttöön. Sitä ennen sotaväki USA:ssa oli tavallisesti puhunut hallin-nosta tai hallinnollisesta tuesta. Logistiikka-nimikettä käytettiin

Logistiikkaupseerit rylähinnä akateemisissa piireissä. Toinen termi, “Combat Service Support“, CSS, otettiin käyttöön ohjesäännössä FM 54-1 vuonna 1962. Termit olivat sisällöltään hieman erilaisia, niitä käytettiin sekaisin toinen toistaan korvaa-maan, mutta samalla ne myös kilpailivat keskenään eri ohje-säännöissä yläkäsitteen roolista. Termi “Sustainment“ ilmestyi ensimmäisen kerran doktriiniin 1986 ja vuoden 2008 kenttäoh-jesääntö FM 3-0 vihdoin vahvisti tämän termin yläkäsitteeksi joka sisälsi logistiikan, henkilöstöasiat / -tuen ja terveydenhuollon. Alan johtava lehti “Army Logistician“ vaihtoi nimekseen “Army Sus-tainment“. Näin kehityksen myö-tä myös alan julkaisut vaihtavat nimensä, niin Yhdysvalloissa kuin todennäköisesti meilläkin.

4

Puheenjohtajan kynästä

Puolustusvoimauudistuksen toimeen-pano etenee hyvin ja aikataulussaan. Puolustusvoimien logistiikkajärjestel-män muutos on yksi koko uudistuksen keskeisimmistä kulmakivistä. Muutos on aina mahdollisuus kehittyä. Uudis-tuksen myötä puolustusvoimien logis-tiikka-ala kehittyy sekä nivoutuu yhä kiinteämmin elinkeinoelämän ja puolus-tusteollisuuden kumppaneihin. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen suunnittelu on hyvässä vauhdissa ja val-misteluissa edetään yhä yksityiskohtai-sempiin asioihin. Varmaa on, että ensi vuonna puolustusvoimien logistiikka toimii uudella, entistä linjakkaammalla ja yhtenäisemmällä tavalla. Muutos on suuri, mutta koska se rakentuu toimi-valle perustalle ja nykyiset vahvuudet hyödynnetään, tulee järjestelmästä toi-miva ja nykyistä tehokkaampi. Uudistuksen tuulia on ollut myös Huoltoupseeriyhdistyksen piirissä. Enkä tarkoita tällä ollenkaan sitä, että sain kunnian tulla valituksi yhdistyksen pu-heenjohtajaksi. Edellinen puheenjohtaja eversti Risto Kosonen käynnisti yhdis-tyksen “uudistuksen” joka on linjassa logistiikan kehittämisen kanssa sekä ajoittuu osuvasti myös puolustusvoima-uudistukseen. Kyse ei ole vain perin-teisen Huoltoupseeriyhdistyksen nimen muuttamisesta, vaan enemmänkin yh-distyksen profiloitumisesta yhä laajene-van logistiikka-alan yhteiseksi yhdistyk-seksi ja eri tahoja verkottavaksi toimi-jaksi. Logistiikka-alalla työskentelevien ak-tiiviupseereiden, mutta eritoten reser-viupseereiden tulisi tunnistaa yhdistys omakseen. Tässä kohtaa lainaan yhdis-tyksen sääntöluonnoksen kohtaa yh-

Uudistusten aallonharjalla

distyksen tarkoitus: “Yhdistyksen tar-koituksena on tukea maanpuolustusta edistämällä vahvaa maanpuolustushen-keä, logistiikan kehittämistä, tutkimus-toimintaa ja kanssakäymistä. Yhdistys toimii logistiikka-alalla työskentelevien ja logistiikan tehtäviin sijoitettujen up-seereiden yhteisenä maanpuolustusjär-jestönä.” Toiminta kehittyy tekemisen kautta, ja siihen tarvitaan virkeitä teki-jöitä ja kirkkaita ajatuksia. Yhdistys on jäseniään varten ja jäsenistönsä näköi-nen. Huoltoupseeriyhdistyksen vuoden 2014 toimintasuunnitelmassa on tämän vuoden teemaksi määritetty “uudistu-va logistiikkajärjestelmä”. Perinteisen toiminnan ja tapahtumien lisäksi kes-keiseksi tehtäväksi on kirjattu puolus-tusvoimien logistiikkajärjestelmän uu-distuksen tukeminen jakamalla tietoa tapahtuvista muutoksista muun muassa lehden avulla sekä syksyllä järjestettä-vässä seminaarissa. Erityisesti reservi-läisten ja nuorten upseerien aktivointi nähdään myös tärkeänä tavoitteena. Jä-senistön aktiivisuutta ja tukea tarvitaan. Huoltoupseeriyhdistyksen perinteet alkavat vuodesta 1926, vaikka yhdis-tys virallisesti rekisteröitiinkin vuonna 1951. Yhdistys on pitkän historiansa ai-kana saavuttanut arvostetun asemansa. Huoltoupseeriyhdistys on noin tuhan-nella sadalla jäsenellään merkittävä toi-mija. Yhtenäistyvä ja verkottuva puolus-tusvoimien logistiikkajärjestelmä tarjoaa myös yhdistykselle luontevan mahdolli-suuden uudistua ja kehittyä. Syyskokouksessa käsiteltiin yhdistyk-sen sääntöjen muutosta ja edellinen puheenjohtaja on asiaa tuonut esiin useissa yhteyksissä. Hallitus on saa-

mansa ohjauksen mukaan valmistellut uudet säännöt, jotka ovat luonnoksena luettavissa tässä lehdessä. Sääntömuu-tos käsitellään kevätkokouksessa. Halli-tus esittää yhdistyksen nimen muutta-mista Logistiikkaupseerit ry:ksi ja leh-den nimen muuttamista Logistiikkaup-seeriksi. Yhdistyksen logoksi esitetään nykyistä tunnusta ja standaariksi myös nykyisenkaltaista, mutta ilman yhdis-tyksen nimeä. Nämä seikat korostavat Huoltoupseeriyhdistyksen toiminnan ja perinteiden jatkumista Hyvät yhdistyksen jäsenet ja lehden lukijat

Logistiikka on käsitteenä huoltoa katta-vampi, pitäen myös sen turvallisesti si-sällään. Logistiikkaupseerit-nimi on var-masti ajan hengen mukainen ja osoittaa uudistumishalua. Tavoitteena on uudis-tua osana Puolustusvoimia sekä sen logistiikkaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Uusien sääntöjen avulla, mutta perinteisiin vahvasti nojaten, yhdistys kykenee käyttämään muutosten suo-mat mahdollisuudet hyväkseen. Haluan tässä yhteydessä kiittää edel-listä puheenjohtaja ja hyvää ystävääni eversti Risto Kososta erinomaisesta toiminnasta ja mallikkaasta yhdistyksen johtamisesta. Samalla haluan uutena puheenjohtajana kiittää edellistä halli-tusta, toimihenkilöitä, toimintaan osal-listuneita jäseniä sekä erityisesti kaikkia yhdistyksemme tukijoita, valtuuskuntaa ja logistiikkajohtoa saamastamme tues-ta. Toivon yhteistyön jatkuvan tulevai-suudessakin.

Nähdään kevätkokouksessa 12.3.2014!

5

Koonnos Logistiikkaupseerit ry:n säännöistä

Arvoisat Huoltoupseeriyhdistyksen jäsenet!

Puolustusvoimat uudistuu ja Huoltoupseeriyhdistys sen muka-na. Kuten tiedätte yhdistyksen sääntäjen tarkistaminen ja nimen muuttaminen on ollut hallituksen valmistelussa. Asiasta käytiin vilkas keskustelu syyskokouksessa. Kevätkokouksen 12.3.2014 esityslistalla on yhdistyksen hallituksen laatima esitys Logistiik-kaupseerit ry:n säännöiksi. Ohessa on esitetty uusien sääntöjen keskeisimmät tarkistetut kohdat. Sääntöluonnos on kokonaisuu-dessaan luettavissa yhdistyksen internet-sivuilta (www.huoltoup-seeriyhdistys.fi). – Hallitus

1 § YHDISTYKSEN NIMI

Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry.

3 §TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on tukea maanpuolustusta edis-tämällä vahvaa maanpuolustushenkeä, logistiikan kehittä-mistä, tutkimustoimintaa ja kanssakäymistä. Yhdistys toi-mii logistiikka-alalla työskentelevien ja logistiikan tehtäviin sijoitettujen upseereiden yhteisenä maanpuolustusjärjestö-nä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksellä on alansa jul-kaisutoimintaa.

Yhdistys jakaa apurahoja ja stipendejä sekä järjestää yhtei-siä logistiikka-alan kokoontumisia, tutustumismatkoja, se-minaari-, kokous- ja juhlatilaisuuksia, joiden tarkoituksena on tarjota jäsenistölle mahdollisuuksia itsensä kehittämi-seen ja verkottumiseen logistiikan alalla.

Logistiikkaupseerit ry jatkaa Huoltoupseeriyhdistys ry:n toi-mintaa ja vaalii sen perinteitä.

4 §JÄSENET

Yhdistyksessä on varsinaisia jäseniä, kunniajäseniä ja kan-natusjäseniä.

Yhdistykseen voi kuulua varsinaisena jäsenenä tai kunnia-jäsenenä vain yksityinen henkilö. Yhdistyksen jäsen voi olla logistiikka- huolto- tai materiaalialan koulutuksen saanut tai logistiikka-alan tehtävissä palveleva tai palvellut upseeri, erikoisupseeri tai reserviupseeri. Lisäksi hallituksen yksi-mielisellä päätöksellä voidaan jäseneksi hyväksyä henkilö, joka merkittävästi edistää yhdistyksen toimintaa ja tarkoi-tusta tai tukee merkittävästi puolustusvoimien logistiikka-järjestelmää. Hallitus hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen jäsenet.

Kunniajäseneksi voidaan kutsua hallituksen esityksestä yh-distyksen kokouksen valitsemana yhdistyksen jäsen, joka on ansioitunut puolustusvoimien logistiikassa tai edistänyt ansiokkaasti yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yhteisö tai yritys, joka merkittävästi tukee yhdistyksen toimintaa ja tarkoitusta. Kannatusjäsenet hyväksyy hallitus.

Jäsenellä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla asian yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen, joka on huomautuksen jälkeen jättänyt maksamatta jäsenmaksun, voidaan hallituksen päätöksellä erottaa yh-distyksen jäsenyydestä. Muissa tapauksissa erottamisesta päättää yhdistyksen kokous.

7 §HALLITUS

Hallituksen muodostavat puheenjohtaja, joka on samalla yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä vä-hintään kahdeksan (8) ja enintään kymmenen (10) muu-ta jäsentä. Hallituksen kokoonpanossa tulee olla kattava edustus puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän eri orga-nisaatioista ja edustaja yhdistyksen lehden toimituksesta. Hallituksen jäsenistä vähintään kolmen (3) tulee olla erossa vakinaisesta palveluksesta tai reserviupseereita. Yhdistyk-sen valtuuskunnan puheenjohtaja on hallituksen jäsen.

Hallitus valitaan syyskokouksessa kalenterivuodeksi kerral-laan. Hallitus valitsee yhdistyksen sihteerin ja taloudenhoi-tajan, valtuuskunnan sihteerin sekä toiminnassa tarvittavat muut toimielimet.

8 §VALTUUSKUNTA

Valtuuskuntaan kuuluu enintään 30 jäsentä. Valtuuskunnan jäsenen tulee olla yhdistyksen jäsen. Yhdistyksen syysko-kous valitsee valtuuskunnan jäsenten keskuudesta valtuus-kunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi (1) vuodeksi kerrallaan.

Yhdistyksen syyskokous kutsuu hallituksen esityksestä val-tuuskunnan muiksi jäseniksi kolmeksi (3) vuodeksi kerral-laan maanpuolustusta, logistiikan kehittämistä tai logistii-kan tutkimustoimintaa tukevia henkilöitä. Puolustusvoimien palveluksessa olevan jäsenen on erottava valtuuskunnan jäsenyydestä erotessaan puolustusvoimien palveluksesta.

Valtuuskunta pyritään muodostamaan siten, että siihen kuuluu jäseniä valtakunnan ja logistiikan eri alueilta. Halli-tuksen jäsenet ja yhdistyksen kunniajäsenet voivat osallis-tua valtuuskunnan kokouksiin.

6

Huoltovarmuustoimenpiteillä var-mistetaan yhteiskunnan toimin-nalle välttämättömien toiminto-jen jatkuvuus häiriö- ja poikke-ustilanteissa. Maamme ilmasto, riippuvuus merikuljetuksista, energiaintensiivinen talouden rakenne ja pitkät kuljetusetäi-syydet ovat erityispiirteitä, jot-ka vaikuttavat huoltovarmuuden keinovalikoimaan ja tavoitteisiin. Valtioneuvosto tekee muutaman vuoden välein uusittavan päätök-sen huoltovarmuuden tavoitteis-ta, joilla turvataan yhteiskunnan toimivuuden kannalta välttämä-tön infrastruktuuri ja kriittisen tuotannon jatkuminen kaikissa tilanteissa. Uusin päätös annet-tiin viime vuoden lopulla ja tässä artikkelissa selvitetään sen taus-toja sekä vaikutuksia.

Valtioneuvosto teki 5.12.2013 päätök-sen huoltovarmuuden tavoitteista (VNp 857/2013). Päätöksellä uusittiin vuonna 2008 tehty vastaava päätös. Päätöksen kohdealue on hengästyttävän laaja eikä edes valmisteluprosessissa mukana ol-leelle ole helppoa kiteyttää, mitä uutta tai mitä tärkeitä eroja uudessa päätök-sessä on edelliseen verrattuna. Päätök-sen loppuun hionut ja esitellyt työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) nosti tiedot-teensa otsikoihin ”tietojärjestelmien ja energian turvaaminen yhä tärkeämpää” sekä ”yrityksien ja kuntien voimavarat tehokkaampaan (huoltovarmuus) käyt-töön.” Nämä ovat relevantteja koros-tuksia, mutta paljon muutakin päätök-sestä löytyy. Tärkeää on kuitenkin to-deta, että mitään vallankumouksellisen uutta päätös ei sisällä, vaan uusi aines on enemmänkin jo meneillään olleiden tai käynnistymässä olevien toimien ja prosessien nostamista valtioneuvoston päätöksen tasolle. Huoltovarmuustavoitteita on asetettu vuodesta 1988 lähtien ja tämä päätös on järjestyksessään viides. Ei ole sat-tumaa, että ensimmäisten uusimisten aikaväli oli seitsemän vuotta, vuoden 2002 päätös oli voimassa kuusi vuotta ja nyt kumottu päätös viisi vuotta. Uu-simistahdin nopeutuminen heijastelee teknologisen ja taloudellisen ympäris-tömme muutosvauhdin nopeutumista. Uusi päätös yrittää vastata yhä osu-vammin teknistaloudellisen kehityksen vauhdittamaan tuotannon, palvelujen, erikoistumisen ja verkottumisen sekä

Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 2013

keskinäisten riippuvuuksien lisäänty-misen haasteeseen. Kaksi keskeistä lähtökohtaa ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Edelleen pidetään vakavim-pana ulkoisena huoltovarmuusuhkana kriisitilannetta, jossa kansakunnan kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaises-ti vaikeutunut. Tavoitteena on pysynyt myös se, että vakavimmat poikkeusolot voidaan hoitaa kansallisin toimenpitein.

Varastointi ja jatkuvuudenhallinta

Uudessa tavoitepäätöksessä konkre-tisoituu ensimmäistä kertaa painopis-teen siirtymistä varastointiperusteises-ta huoltovarmuudesta kohti yleisempää jatkuvuudenhallintaa, huoltovarmuudelle tärkeiden organisaatioiden toiminnan turvaamista. Päätöksellä alennetaan tuontipolttoaineiden varmuusvarastoja siltä osin kuin niitä on pidetty maakaa-sun varavoimana teollisuutta varten. Niin ikään leipäviljan varmuusvarastoja ja niin sanotun lajikepuhtaan siemenvil-jan varastoja alennetaan. Silti uusienkin tavoitteiden mukaan sekä tuontipolt-toaineiden että viljan varmuusvarastot säilyvät kansainvälisesti erittäin hyvällä tasolla. Päätös sisältää uuden alaotsi-kon ”Organisaatioiden ja verkostojen toiminnan jatkuvuuden varmistaminen”. Tässä edellytetään huoltovarmuusorga-nisaation kehittävän Suomelle tärkeiden kansallisten ja globaalien järjestelmien, organisaatioverkostojen ja toimitusketju-jen analysointia, ymmärtämistä ja niihin liittyvien riskien hallitsemista. Aikaisem-mat päätökset ovat ottaneet enemmän itsestään selvyytenä suomalaisen jul-kisen ja yksityisen sektorin kumppa-nuuden huoltovarmuustyössä. Nyt sen jatkuvuudesta kannetaan huolta vaati-malla, että yhteistyön ylläpitämisen tu-lee ensisijaisesti perustua molempia osapuolia hyödyntävään toimintaan ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tu-lee nimenomaan kehittää myös yrityk-siä hyödyttäviä toimintamalleja. Tämän taustalla on huoli yhteistyön rapautumi-sesta erityisesti globaaleilla markkinoil-la toimivien yritysten liiketaloudellisten Suomi-intressien hiipuessa. Huoli on vakava ja haaste iso.

Alueellinen ja paikallinen varautuminen

Tämä otsikko on täysin uusi huoltovar-muuspäätöksessä. On yllättävää, että

aikaisemmin alueellisen ja paikallisen varautumisen tärkeyttä ei ole tavoite-päätöksissä noteerattu. Selitys lienee osittain edellä todetussa varastointipe-rusteisessa huoltovarmuustraditiossa. Varastot ovat aina valtakunnallista tar-vetta varten, mutta jatkuvuudenhallin-ta on aina myös paikallista. Päätöksen voi tältä osin nähdä vievän eteenpäin Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010:ssä (YTS2010) esiin nostettua kun-tien ja kolmannen sektorin organisaati-oiden roolin noteeraamista varautumi-sessa. Huoltovarmuudesta vastaavien viranomaisten edellytetään kehittävän alueellista ja paikallista yhteistyötä ja tilannetietoisuutta huoltovarmuuden tur-vaamiseksi viranomaisten, yritysten ja kuntien ja järjestöjen välillä. Lausuma vahvistaa Huoltovarmuuskeskuksen ja Kuntaliiton välillä tiivistyneessä yhteis-työssä virinneitä kehitysajatuksia. Me-neillään on myös tällaista yhteistyötä tukevia tietojärjestelmähankkeita. Huoltovarmuusorganisaation edel-lytetään myös kehittävän yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa sähkö-, polttoaine-, talousvesi-

Kirjoittaja: johtaja Hannu Pelttari, Huol-tovarmuuskeskus (eläkkeelle 1/2014).

7

ja elintarvikejakelun sekä tieto- ja vies-tintäverkkojen alueellisia varmistusjär-jestelyjä. Tätä tavoitetta viedään monil-ta osin jo eteenpäin Voimatalouspoolin valitsemien neljän polttoaine- ja elin-tarvikekauppapisteen varavoiman tur-vaamisjärjestelyn avulla. Toteutuessaan tuollaiset varmistetut pisteet voivat toi-mia laajemminkin tukikohtina myös vi-ranomaisille vaikeissa sähkökatkostilan-teissa.

Palvelut ja tuotanto, varaosat, komponentit

Päätös tunnistaa, että teknologisen muutokseen kytkeytyen ei riitä enää huomio pelkästään tuotantoon, vaan lähes aina tuotantoon nivoutuu kriittis-tä palvelua ja riskiä varaosien saata-vuudesta. Huoltovarmuuden kannalta ongelmallista on se, että usein tuotan-nolle kriittistä palvelua tarjotaan esimer-kiksi etähuoltona ulkomailta. Tämä huoli heijastuu siinäkin, että maanpuolustusta käsittelevä osa on saanut nyt otsikok-seen ”Sotilaallista maanpuolustusta tu-keva tuotanto ja palvelut”. Aikaisemmin puhuttiin vain tuotannosta. Päätös ko-rostaa, että kansallisen huoltovarmuu-den turvaamisessa yhä suurempi mer-kitys on eri toimintojen välisillä riippu-vuuksilla ja kansainvälisten markkinoi-den ja verkottumisen merkitys kansalli-selle huoltovarmuudelle kasvaa. Päätös edellyttää Huoltovarmuuskeskuksen kehittävän menettelyitä kriittisten ma-teriaalien, tuotteiden ja komponenttien sekä kriittisten toimintojen (palveluiden) saatavuuden varmistamiseksi.

Kansainvälisyys ja kansallinen huoltovarmuus

Hieman paradoksaaliselta tuntuu se, että päätös toteaa tavoitteena olevan se, että vakavimmat poikkeusolot voi-daan hoitaa kansallisin toimenpitein, mutta toisaalta päätös kiinnittää erittäin paljon huomiota huoltovarmuutemme riippuvuuteen kansainvälisistä markki-noista ja verkostoista. Päätös velvoittaa ulkoasianhallintoa ylläpitämään Suomen huoltovarmuutta tukevaa yhteistyö-tä nimenomaisesti EU:n, YK:n, Naton, OECD:n ja Pohjoismaiden kanssa. Huol-tovarmuuskeskuksen on osallistuttava kansainvälisiin yhteistyöjärjestelyihin sekä kansallisten huoltovarmuustoi-mintojen koordinointiin. Myös huolto-varmuusorganisaation pooleilta edelly-tetään yhä kansainvälistyvää otetta ja ”kansainvälisyysdialogia”. Elintarvike-huollossa nähdään myös tuontielintar-vikkeiden jakelun turvaaminen osana huoltovarmuutta. Maanpuolustuksen osalta kansainväliset kytkennät ovat olleet jo pitkään mukana, mutta uusi päätös listaa pohjoismaisen yhteistyön ampumatarvikelogistiikassa ja –tuotan-nossa sekä puolustusmateriaalin kun-nossapidossa ja varastoinnissa. Pää-töksen mukaan Suomi myös osallistuu edelleen yhteistyöhankkeisiin Euroopan puolustusviraston, NORDEFCO:n ja Na-ton kanssa.

Päätöksen voi kokonaisuutena nähdä myös viestinä Suomen kansainvälisyy-den ja avoimuuden puolesta. Kotiku-toinen Impivaara voinee turvata kansa-laisten hengissä pysymisen, mutta ei modernia kansalaisten hyvinvointia eikä yritystoiminnan huoltovarmuutta.

Vastuiden osoittaminen

Uusi tavoitepäätös on kirjoitettu sel-keämmin vastuita osoittavaan muotoon, ainakin tähän on pyritty. Aikaisemmat päätökset oli kirjoitettu passiiviin (teh-dään, edistetään, turvataan) kertomatta, kuka tekee. Edellä on jo jonkin verran tullut esiin näitä vastuutahoja, esimerkiksi ulkoasi-ainhallinnon osalta. Aikaisemmin TPAK -nimellä tunnetun elimen jatkaja, Tur-vallisuuskomitea, edellytetään yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa ko-koamaan ja ylläpitämään ajantasaista ja ennakoivaa tietoa huoltovarmuudelle kriittisestä tuotannosta, palveluista ja infrastruktuureista. Työ- ja elinkeinomi-nisteriö (TEM) seuraa ja arvioi omistus-rakenteiden ja niiden muutosten vai-kutuksia huoltovarmuuteen. Edelleen TEM ohjaa tarvittaessa sääntelytoimen-pitein energian tuotantoa ja kulutusta. Yhdessä maa- ja metsätalousministeri-ön kanssa TEM ohjaa vakavissa häiriöti-lanteissa myös elintarvikkeiden tuotan-toa ja tarjontaa. Valtioneuvoston kanslia, sisäasiainmi-nisteriö, liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) sekä huoltovarmuusorganisaatio kehittävät yhteistyötä median kanssa häiriötilanneviestinnän teknisten edel-lytysten varmistamiseksi. LVM ja puo-lustusvoimat sekä huoltovarmuusorga-nisaatio määrittävät huoltovarmuuden kannalta välttämättömät kuljetustarpeet. LVM, TEM ja huoltovarmuusorganisaa-tio varautuvat ohjaamaan kriittisten kul-jetusten polttoainehuoltoa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) velvoitetaan kehittämään yhteistyös-sä huoltovarmuusorganisaation kanssa tärkeimpien lääkkeiden ja tarvikkeiden varmuusvarastointia. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta ja huoltovarmuudesta vastaavat viranomai-set kehittävät väestön omaehtoista toi-mintakykyä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Pelastusviranomaisten on lisäksi laadittava aie- ja valmiusso-pimuksia kuljetustoiminnasta vakavis-sa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Edelleen pelastuslaitokset, kunnat ja huoltovarmuusorganisaatio selvittävät aie- ja valmiussopimusjärjestelmän ke-hittämistä pelastusviranomaisten tar-vitseman kuljetus- ja työkonekaluston saatavuuden varmistamiseksi vakavissa häiriötilanteissa. Vastuiden osoittaminen kunnille on uutta huoltovarmuuspäätöksessä. Aiem-min todetun lisäksi kuntien edellytetään kehittävän ja ylläpitävän yhteistyössä muiden tahojen kanssa tilannetietoi-suutta huoltovarmuuden turvaamisek-si. Vesihuollon osalta kunnat sovittavat yhteen ja kehittävät vesihuoltoon ja muuhun yhteiskuntatekniikkaan liittyvää

varautumista ja jatkuvuudenhallintaa. Edelleen kuntien on turvattava vastuul-laan olevien ruokapalveluiden jatkuvuus vakavissa häiriöissä ja poikkeustilanteis-sa. Vastuiden osoittamisen vaikeus näkyy siinä, että finanssialalta on nimetty vain viranomaiset ja huoltovarmuusorgani-saatio varmistamaan huoltovarmuus-toimia. Sama vaikeus näkyy tieto- ja viestintäjärjestelmien kohdalla. Toimija-vastuun laajuutta kuvaa toteamus, että yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista vastaavien ministeriöiden tulee tunnis-taa kriittiset ICT-rakenteet ja palvelut.

Kyberasiat

Kyberturvallisuuteen liittyen kaikkein konkreettisin kirjaus on maanpuolustuk-sen kohdalla. Puolustusvoimat kehittää sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittiseen tietoturvallisuuteen ja salauk-seen liittyvää osaamista ja teknologiaa kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. Kyberturvallisuuteen liittyviä vaatimuk-sia päätöksessä kyllä on useita. Ne liit-tyvät ennen muuta kriittisiin tietovaran-toihin ja tietojärjestelmiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisesti tärkeät tietovarannot tulee olla sijoitettu Suo-messa oleville palvelimille. Yleisemmin todetaan, että tietojärjestelmiä suunni-teltaessa ja rakennettaessa on harkit-tava tuleeko järjestelmät sijoittaa Suo-meen vai riittääkö, että ne ovat palau-tettavissa Suomeen ennakkoon suunni-teltujen järjestelyiden avulla. Joka tapa-uksessa huoltovarmuudelle kriittiset tie-tovarannot on kahdennettava Suomeen.

Lopuksi

Uusi päätös on aikaisempien tapaan laaja. Sitä on onnistuttu modernisoi-maan ja parantamaan kertyneen koke-muksen pohjalta. Koko yhteiskunnan kattavana se on luonnollisesti edelleen joltain osin melko yleinen, mutta se tarjoaa kyllä hyvän taustan lähivuosien huoltovarmuustoiminnan edistämisel-le. Päätöksen löytää www-osoitteesta ”http://huoltovarmuus.fi/static/pdf/720.pdf”. Lisätietoa on esillä myös HVK:n www-sivuilla (http://www.huoltovar-muus.fi/ajankohtaista/).

8

Useimmille huoltoupseereista Erwin Rommel on tuttu lainauk-sesta, jossa kuvataan hänen suh-dettaan huoltoon. Sitaatti useim-miten kuuluu: ”huoltomiehet rat-kaisevat taistelun, jalkaväki vain tekee tuloksesta virallisen.” Aivan näin yksioikoinen ei ”erämaan ketun” suhtautuminen huoltoon ollut, vaikka hän sen suureen ar-voon asettikin.

Rommel oli pitkään Adolf Hitlerin kultapoi-ka, nuori, energinen kenraali ja myöhem-min kenttämarsalkka, joka suoritti näyttä-viä ja liikkuvia sotatoimia Afrika Korpsin johdossa. Heti sodan alussa hän komen-si yhtä Heinz Guderianin panssarikärjistä, seitsemättä panssaridivisioonaa, joka tun-keutui Ranskan läpi ennen kokematonta salamasodan vauhtia. Rommelin taiste-luista kuuluisin lienee tappiollisesti päät-tynyt El Alamein, joka käytännössä päätti Saksan koko Afrikan operaatiot. Tämänkin jälkeen Rommel oli omalta osaltaan tor-jumassa Liittoutuneiden maihinnousua Normandiaan ja ristiriitaiset näkemykset Heintz Guderianin kanssa puolustuksen

VIHAA JA RAKKAUTTA-Erwin Rommelin suhde huoltoon ja logistiikkaan

järjestelyistä kärjistyivät. Surullisen loppun-sa Rommelin ura sai, kun hänen nimensä yhdistettiin salaliittoon Hitlerin surmaami-seksi. Suuren kansansuosion vuoksi Hitler hankkiutui Rommelista eroon pakottamalla tämän nauttimaan syanidikapselin. Hänelle tarjottiin valtiolliset hautajaiset ja virallisen tarinan mukaan hän kuoli autoonsa koh-distuneessa iskussa aiheutuneisiin vam-moihin. Kaikista Natsi-Saksan ylimmän so-danjohdon edustajista Rommel nauttii ehkä suurinta arvostusta. Tähän on mon-ta syytä, joista yhtenä on hänen kiistä-mätön maineensa panssaritaktikkona ja aavikkosodankäynnin asiantuntijana. Ei tule myöskään unohtaa, että hän oli ää-rimmäisen ammattimainen, kurinalainen ja voitettua vastustajaa kohtaan humaani komentaja. Hän käsitteli sotavankeja ai-kansa vallitsevaa käytäntöä paremmin ja jätti huomiotta käskyt teloittaa juutalaisia, siviilejä ja kiinni saatuja kommando-soti-laita. Samalla hän oli kärjistetyn ankara ja vaativa itseään ja alaisiaan kohtaan. Mi-kään vaiva ei ollut liian suuri, mikään ris-ki ei ollut ottamattomissa, jos päämäärä sen pyhitti. Rommel ei ollut suuri strate-

gi, mutta taktikkona ja toimeenpanijana hänen näennäisesti ehtymätön energiava-rastonsa ajoi hänet kerta toisensa jälkeen suuriin suorituksiin – ja samalla konflik-teihin tunnetusti vähemmän energisten huoltoupseerien kanssa Rommel on meille logistiikan alan up-seereina erinomainen tutustumiskohde nykypäivänäkin, sillä hänen operaatiois-saan liikkuvuus oli kaiken a ja o. Pitkiin huoltoyhteyksiin yhdistettynä Rommelin tapa käydä sotaa oli logistiikan kannalta hankala tuettava ja asetti osin samanlaisia haasteita kuin Maavoimien Taistelu 2015 tänään. Toimivalla ja suorituskykyisel-lä huollolla oli elintärkeä rooli Rommelin operaatioiden onnistumisessa tai epäon-nistumisessa. Suomi ei ole rinnastettavis-sa Pohjois-Afrikan aavikoihin ja uusi tais-telutapamme toimii erilaisin periaattein kuin Rommelin liikesodankäynti, mutta joukkojen huollon tehokas toteuttaminen on molemmissa yhtä elintärkeää.

Liikesodan vaatimukset huollolle

Afrikasta teki taistelualueena ainutlaatui-sen se, että siellä mekanisoitu ja moto-

Rommelin ensimmäinen hyökkäysoperaatio. Rannikon suunnassa kulki yksi huoltotie, joka operaation edetessä venyi toivottoman pitkäksi. Vihollisen len-torynnäköt verottivat huoltokolonnia ja kuljetettavasta polttoaineesta tarvittiin pisimmillään puolet pelkästään sen kuljettamiseen. (USArmy, US Government document, en. wikipedia)

9

– Jan HanskaKirjoittaja on huoltoupseeri, yleisesikuntama-juri, yhteiskunta-tieteiden tohtori ja sotatieteiden tohtoriopiskelija

risoitu sodankäynti jalostui puhtaimpaan muotoonsa. J.F.C. Fullerin ja Q.E. Martel-lin kaltaisten ensimmäisten tankki-teoree-tikkojen ajatukset tankkisodasta ”maalla käytävinä meritaisteluina” mahdollistui, sillä tasainen erämaa ja aavikko vailla pysäyttäviä maastonkohtia tarjosi takti-sesti aivan uudenlaisen tilanteen. Lisäksi Afrikka oli toisen maailmansodan ensim-mäinen sotanäyttämö, jossa kaksi täysin motorisoitua joukkoa kohtasivat toisensa taistelussa. Rommelin Afrikan sotatoi-mien yksi suurista menestystekijöistä alussa oli Brittiarmeijan kyvyttömyys hah-mottaa mekanisoidun sodankäynnin vaa-timuksia. Heissä Rommelin mukaan yh-distyi poikkeuksellinen rohkeus ja sitkeys joustamattomuuteen ja kyvyttömyyteen nopeaan liikkumiseen. Brittien orientaa-tiojakso mekanisoidun sodan toteutuspe-riaatteisiin kesti oman aikansa, eivätkä he suinkaan olleet ainoat hitaat oppijat. Saksalaisten aiemmat hyökkäykset Puolaan ja Ranskaan toimivat pikemmin-kin kuin mekanisoidun sodankäynnin tes-tiharjoituksina. Puolalaisen ratsuväen ur-hea yritys panssarivaunuja vastaan osoitti uuden aikakauden alkaneen ja saatuja oppeja jalostettiin Ranskaa varten. Siel-läkin tankkien vastustajana oli perinteisiä jalkaväkijoukkoja, joiden suhteellinen hia-tus ei tarjonnut todellista operationaalista vapautta. Panssarijoukot vyöryivät syvälle selustaan ja Rommel kuvaa, kuinka tär-keimpiä teitä ja asutuskeskuksia vältellen

hyökkäys syvyyteen oli enemmän kilpa-juoksua kuin taistelua. Rommelin joukot saattoivat heiluttaa yllätetylle jalkaväelle sekä selustajoukoille ja kaasua keventä-mättä jatkaa etenemistä jättäen heidät sekasortoiseen tilaan ja perässä seuraa-van oman jalkaväen vastuulle. Libya ja Egypti näkivät kahden liikku-miskykyisen joukon taistelun jalostu-misen ja motorisoidun ”mottitaktiikan” synnyn. Liikkuvuus ja rohkeus syviin operaatioihin johti toistuvasti tilanteisiin, joissa vihollinen saatiin piiritettyä omil-la joukoilla, mutta tämä ei käytännössä koskaan voinut olla operaation varsinai-nen päämäärä, sillä jos saarrettu jouk-ko oli motorisoitu, sen oli suhteellisen helppoa nopeasti keskittää voimansa yhteen kohtaan ja murtautua saarto-renkaan läpi. Korostettu liikkuvuus oli myös tapa käydä kulutussodankäyntiä aavikolla ja ainoastaan toimiva logistiik-kajärjestelmä takasi mahdollisuudet sel-viytyä kulutussodankäynnissä. Rommelin mukaan sodankäynnin liik-kuvuuden vähentyessä, eli ns. perintei-sessä torjuntataistelussa, myös tappioi-den määrä kasvaa jyrkästi ja sodan tar-koituksena on tuhota vihollisen miesvoi-ma. Tämä erottelu on tärkeä myös ny-kypäivän sodankäyntiä suunnitteleville operaatikoille. Vanhanaikainen hyökkäys staattista puolustusta vastaan onnistuu tai epäonnistuu miestappioiden myötä ja siksi vaikutus pitää kohdistaa juuri

sotilaisiin. Liikkuvassa, motorisoidussa tai mekanisoidussa sodankäynnissä sen sijaan yksittäinen sotilas tai sotilasjouk-kokin on käytännössä käyttökelvoton, mikäli logistiikkajärjestelmä ei pysty tuottamaan tarvittavaa materiaalia, täy-dennyksiä ja palveluita. Siten Rommelin ajatusten mukaan liikkuvan sodankäyn-nin kohteena ei tulisi olla joukkojen vaan niitä tukevan logistiikkajärjestelmi-en osin. Tuhoamalla polttoainevarastot, mekanisoitu tai motorisoitu joukko kye-tään saattamaan taistelukyvyttömäksi. Tavallaan liikkuva kulutussodankäynti teki taistelemisesta entistä sekavam-paa. Molemmat komentajat pyrkivät ko-koamaan voimansa siten, että niillä pys-tyttiin vaikuttamaan viholliseen yhden-aikaisesti yhdessä tietyssä paikassa ja siten rikkoa vihollisen taistelujärjestys ja tuhota erilleen joutuneita osia yksi kerrallaan. Vihollisen pilkkominen tais-teluliikkeillä pieniin joukkoihin ja niiden eliminoiminen on menetelmä tuottaa tappioita taisteleville osille.

10

Tärkeimmät iskun kohteet Romme-lin taktiikassa muodostivat kuitenkin huoltoyhteydet ja huollon ryhmitykset. Kaikki ampumatarvikkeet ja polttoai-neet kulkivat huoltoyhteyksiä pitkin ja niiden katkaiseminen tarjosi kulutus-sodankäynnille onnistumisen mahdol-lisuudet. Silloin kun kyettiin iskemään suoraan vihollisen huollon ryhmityksiin, yleensä vihollinen keskeytti käynnissä olevat operaationsa ja veti joukkonsa suojaamaan huoltoaan. Huollon toimi-vuus oli perusta, jolle kyky käydä liike-sotaa rakentui ja siksi huolto tuli suo-jata perinpohjaisesti. Jos ajattelemme omia huolto- ja logistiikkajoukkojamme, on niillä perinteisesti käytännössä ole-maton kyky suojata toimintaansa. Lä-hipuolustusasemat eivät ole nykyään-kään riittävä menetelmä taata huollon taistelunkestävyys. Huolto tarvitsee tu-kea suojatakseen oman toimintansa ja voidakseen siten mahdollistaa iskevien osien taistelu. Jos huolto onkin liikkuvan sodankäyn-nin perusta, ovat panssarivaunut sen selkäranka. Kulutussodankäynnin logiik-kaan kuuluu, että vihollisen tankkeja ei kannata kuluttaa omillaan. Siihen tulee käyttää panssarintorjuntajoukkoja, jot-ta omat tankit säästyvät viimeisen is-kun antamiseen. Liikesodankäynti on käytännössä aina myös kulutussodan-käyntiä, jossa omia resursseja tulee suojata pyrkiä käyttämään säästeliäästi ja kuluttamaan vihollisen resurssit lop-puun. Logistisen näkökulman tulee olla hallitseva kaikilla tasoilla komentajasta huoltomiehiin asti. Siten huoltoupsee-rin keskeinen tehtävä on pystyä, paitsi tukemaan ja mahdollistamaan komen-tajalle tämän taistelusuunnitelman to-teuttaminen, niin myös logistiikan osaa-jana tuottaa komentajalle syötteitä ja ehdotuksia logistiikan näkökulmasta, miten taistelua voitaisiin panos-tuotos-suhteessa tehokkaimmin käydä. Usein ongelmana on nykypäivänäkin se, että komentajat näkevät itsensä henkises-ti Rommelin jälkeläisinä eivätkä halua huollolta muuta kuin täyden tuen. Tilan-ne, jossa komentaja ainoastaan antaa enemmän tai vähemmän toteuttamis-kelpoiset vaatimuksensa logistiikalle vastaanottamatta syötteitä logistiik-kajärjestelmältä on aina rajoite tehok-kaalle toiminnalle. Aivan kuten kaikilla tasoilla tykistöpäällikkö tai -komentaja on joukon komentajan taistelijapari, tu-lee huoltoupseerinkin kyetä tarjoamaan syötteitä komentajan päätöksenteon pohjaksi.

Huoltoupseeri komentajan tukena vai tiellä?

Rommelin koko sodankäynnin filosofia rakentui energisyyden ja päättäväisyyden varaan. Historia hänen mukaansa opet-ti, että kerta toisensa jälkeen älyllisesti korkeammalla tasolla oleva kenraali tuli vähemmän älykkään, mutta periksi anta-mattoman ja voimakastahtoisen kenraa-lin päihittämäksi. Tämä johti Rommelin joukoissa äärimmäisen komentajakeskei-seen johtamistapaan ja siihen, että hän

johti taisteluita edestä ilman että hänen esikuntansa usein edes tiesi, missä ko-mentaja on ja miten häneen saisi yhtey-den. Lisäksi jokaisen ihmisen energiata-so on rajallinen ja ajaessaan joukkojaan yhä suurempiin uhrauksiin, Rommel ajoi itsensä myös terveydellisesti tilaan, jos-sa hänet oli lopulta vastentahtoisesti evakuoitava väliaikaisesti Afrikasta, kos-ka hän ei suostunut jättämään joukkojaan oman onnensa nojaan. Niin paljon hänen mukaansa onnistumisesta riippui hänen

omasta roolistaan joukkojensa ajajana. Rommelin opeissa motorisoitu sodan-käynti vaati nopeita operaatioita ja nii-den johdolta välitöntä reaktiokykyä pää-töksenteossa. Nämä vaatimukset loivat tilanteen, jossa taistelevien joukkojen tuli kyetä tehtäviensä täyttämiseen vailla viiveitä ja kaikkien tuli kasvattaa omaa toimintanopeuttaan. Ei voitu tyy-tyä tavanomaiseen vauhtiin vaan jatku-vasti tuli pyrkiä ja vaatia parasta mah-dollista suoritusta. Se, joka teki eniten töitä, oli nopein ja Rommelin mukaan nopein voitti taistelut. Tässä pääsemmekin juuri siihen te-kijään, joka aiheutti ristiriitoja logistiik-kojen ja Rommelin välille. Huoltojärjes-telmä on jo perinteisesti ollut kankea ja tietty saksalainen perinpohjaisuus sai aikaan suuren byrokraattisuuden toimintojen toteuttamisessa. Koska tu-ettavat joukot toimivat ja liikkuivat en-

tistä suuremmalla nopeudella, tuli huol-lonkin kyetä vastaamaan haasteeseen ja sisäisen kankeutensa myötä se ei käytännössä koskaan päässyt sille mil-tei ylimaalliselle tasolle, jota Rommel vaati. Siten huollon rajoitettu liikkuvuus ja hitaus asetti omia vaatimuksiaan so-dankäynnille ja rajoitti myös taistelevi-en joukkojen nopeutta ja liikettä. Me Suomessakin haluamme nähdä huollon ”operaatioiden mahdollistajana” ja siten huoltoupseereilta vaaditaan henkistä

joustavuutta kyetä todella mahdollista-maan komentajalle hänen tahtonsa mu-kaisen taktiikan toteuttaminen ja välttää tilannetta, jossa huolto millään tavalla sanelisi komentajalle mitä hän pystyy tai ei pysty tekemään. Huollon ei opti-mitapauksessa tulisi rajoittaa operointia. Rommel itse ajautui ainakin kerran ti-lanteeseen, jossa hänen piti keskeyttää taistelu, koska polttoaineen vähyys loi vaaran, että hänen panssaroidut ajoneu-vonsa olisivat hyytyneet. Polttoainepula liikkuvassa sodankäynnissä on katastrofi. Osittain tämä johti Rommelin näkemyk-seen, että ”quartermasterit” käyvät tais-telut ja ratkaisevat ne ennen varsinaista taistelemista. Rohkeinkaan mies ei ky-kene mihinkään ilman aseita ja runsas-ta määrää ampumatarvikkeita ja näillä ei ole liikkuvassa sodankäynnissä mitään hyötyä ilman niitä kuljettavaa riittävää määrää ajoneuvoja ja polttoainetta täy-

Rommel toi taisteluajatuksensa selväksi henkilökohtaisesti paperikäskyjen asemesta.

11

dennyksiin. Rommel toteaakin yleisenä vaatimuksena huollolle ja logistiikkajär-jestelmälle, että täydennyskyvyn tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vihollisella niin laadullisesti kuin määrällisesti, että taistelun voidaan odottaa päättyvän suo-siollisesti. Ylivoima tai vähintään tasaver-taisuus huollollisesti tarjosi komentajalle mahdollisuuden menestyä taistelussaan. Rommel omien sanojensa mukaan oli hyvin kiinnostunut huoltomiesten näke-myksestä millä tavoin ja missä määrin

he kykenisivät tukemaan operaatioiden toteuttamista suunnitteluvaiheesta al-kaen. Kuitenkaan huoltomiehen silmin Rommel ei ollut todellakaan ideaali-komentaja, sillä hän paheksui suures-ti huoltomiesten tapaa valittaa jokaista kohtaamaansa vaikeutta eikä toteuttaa saamiaan tehtäviä improvisoiden - tämä kyky huoltomiehillä Rommelin mieles-tä oli puhdas nolla. Rommel kritisoi ko-mentajistoa siitä, että nämä liian usein hyväksyivät huoltomiesten selitykset ja antoivat niiden vaikuttaa tehtävien to-teuttamistapaan. Itse Rommel pakot-ti huoltonsa venymään äärimmilleen ja antoi sille jopa toteuttamiskelvottomia vaatimuksia luottaen siihen, että pakotta-malla perspiraation lisäksi syntyisi inspi-raatiota. Hänen kaltaisensa komentajan alaisuudessa huoltoupseerin ammatti-taito punnittaisiin. Huoltoupseerin tulisi olla kyllin vahva persoona ja rautainen

ammattilainen, että hän pystyisi sekä sa-nomaan, mikä missään nimessä ei ole huoltojärjestelmälle mahdollista että kek-simään, miten järjestelmästä voitaisiin puristaa kaikki suorituskyvyt esiin ko-mentajan tahdon toteuttamiseksi. Rommel antoikin komentajille oh-jeen, joka kylmää jokaisen huoltomie-hen sydäntä. Komentajan itsensä tulisi olla kyllin hyvin selvillä hänen alaisensa huolto- tai logistiikkajärjestelmän poten-tiaalista, että hän voisi perustaa kaikki huollolliset vaatimuksensa omalle arvi-olleen sen suorituskyvystä. Perustee-na tällä Rommel ilmoitti, että vain si-ten huoltomiehet joutuvat kehittämään aloitekykyään ja vaikka he valittaisivat, niin lopputuloksena he tuottaisivat mo-ninkertaisesti sen suorituskyvyn, mihin he olisivat kyenneet, mikäli suunnitte-lu olisi jätetty heille. Luonnollisesti on kaikkien aselajien etu, että komentajan on hyvin perehtynyt niiden toimintaan ja ymmärtää enemmänkin kuin perus-periaatteet niiden toiminnoista. Kuiten-kaan jokainen komentaja ei todellakaan ole Rommelin kaltainen taktisen tason nero, vaikka sellaisena itsensä näkisi. Komentaja, jonka henkiset kyvyt eivät riitä näkemään mikä on inhimillisesti to-teutettavissa saattaa koko operaation-sa vaaraan, mikäli hän perustaa huollon tuen oman visionsa varaan. Siksi tarvi-taan huoltoupseereita, jotka ovat valmii-ta itse omasta tahdostaan puristamaan logistiikkajärjestelmän kaiken suoritus-kyvyn irti ja asettamaan sen kokonai-suudessaan komentajan käyttöön.

Huoltoyhteyksien venymisen merkitys operaatiolle

Tärkeää Rommelille oli myös käydä tais-telu loppuun asti, kun vaakakupit alkoi-vat kallistua ja vihollisen tilanne heiketä. Hänen mukaansa pakeneva vihollinen, jota ei tänään tuhota, voi palata taiste-luun täydessä vahvuudessaan huomen-na. Kyseessä on Rommelin luottamus huollon toimivuuteen. Silloin kun viholli-nen pakenee ja on sekasorrossa, tulee aiheuttaa mahdollisimman paljon vahin-koa sille, sillä muuten vihollisen huolto-järjestelmä, saatuaan toimia rauhassa ja häiriöittä kykenee palauttamaan lyötyjen vihollisen joukkojen taistelukyvyn. Näin ollen tilanne, jossa vihollisen huollon toimintavapaus on kyetty jollain tavalla kiistämään, on aika, jolloin on helpoin-ta aiheuttaa korvaamattomia vahinkoja joukon taistelukyvylle. Toisin päin kään-nettynä, jotta mikään joukko voisi toimia taistelusuunnitelmansa toteuttamiseksi, tulee sen huoltoyhteyksien kyetä toimi-maan keskeytymättömästi. Lyödyn vihollisen takaa-ajo oli siis Rommelin mielestä kriittinen osa operaa-tiota, koska silloin vihollisen epäjärjestyk-sen vuoksi saadaan aiheutettua eniten tuhoa ja kerätään suurin osa sotasaa-lismateriaalista. Kuitenkin takaa-ajoa ei useinkaan toteuteta kyllin aggressiivisesti ja tehokkaasti ja silloin, kun takaa-ajo jää tyngäksi, useimmiten syy on – yllätys, yllätys – juuri huoltomiesten. Takaa-ajo on usein etäisyydellisesti pitkä prosessi

ja takaa-ajon kiihtyessä huoltoyhteydet venyvät ja venyvät kunnes takaa-ajoa ei enää kyetä jossain pisteessä logistisesti tukemaan ja eteneminen tyrehtyy. Sama logiikka huollon tärkeydestä päti myös omaan vetäytymiseen. Mo-torisoitu sodankäynti Afrikan kaltaisissa olosuhteissa muutti myös radikaalisti käsitystä pidettävistä maastonkohdista. Rommel oli raivoissaan saatuaan Mus-solinilta käskyn pitää Bueratin asemat loppuun asti. Hän omien sanojensa mu-kaan oli tehnyt kaikkensa saadakseen sodanjohdon ymmärtämään, että tie-tyistä maantieteellisistä kohdista kiinni-pitäminen oli liikesodankäynnissä sivu-seikka. Liikesodankäynnissä oleellista oli pysyä liikkeellä, kunnes taktisesti so-piva paikka löytyi ja puolustautua siinä. Vetäytymisestä ei aavikkosodassa ol-lut mitään haittaa, kunhan oma huolto oli oikein suunniteltu siten, että jokai-sessa viivytysasemassa oli riittävä mää-rä polttoaine-, varaosa- ja ammustäy-dennyksiä. Näin oman joukon taistelu-kyky kyettiin aina palauttamaan samalla kun vihollisen kyky huoltaa joukkojaan heikkeni jokaisen kilometrin myötä. Mitä pidempään vihollinen pääsi etene-mään, sitä pidemmäksi hänen huolto-reittinsä venyivät ja samalla sitä enem-män hän joutui irrottamaan voimaa taistelevista osistaan huoltokuljetusten suojaamiseksi. Jos käytössä on Pohjois-Afrikan aavikoiden käytännössä rajoitta-maton liikkumatila, ennemmin tai myö-hemmin vähälukuisempi vetäytyvä jouk-ko saavutti tilanteen, jossa ajallisesti ja paikallisesti se oli hyökkääjää vahvempi. Jos tuolla nimenomaisella joukolla hä-nellä oli käytössään riittävä määrä täy-dennyksiä, avautui mainio mahdollisuus lyödä heikentynyt vihollinen. Niin elintärkeäksi kuin Rommel huollon kokikin taisteluiden voittamisen kannalta, hänen arvostuksensa huoltomiehiä koh-taan oli käänteinen samassa suhteessa. Jos huoltomiehet ja siviilitoimijat saavat vapauden toteuttaa huoltoa oman aika-taulunsa mukaisesti, kaikki olisi Romme-lin mukaan aivan liian hidasta. Hän pa-heksui huoltomiesten tapaa toimia teori-an pohjalta ja perustaa kaikki laskelman-sa aiempiin kokemuksiin ja tuntea tyyty-väisyyttä, jos heidän suorituksensa koh-taa näin asetetut standardit. Jos viholli-sella on käytössään energinen henkilöstö vastaamassa logistiikasta, joka kohottaa sen huoltojärjestelmän suorituskykyä ja tehokkuutta sekä kykenee lyhentämään vasteaikaa, voi tuloksena omilla joukoilla olla todellinen katastrofi.

Tahtojen taisto – Rommel ja Montgomery

Rommelin uskaliaat operaatiot Afrikassa saivat lopulta päätöksensä brittiläisen Montgomeryn käsissä ja El Alameinin taistelu on jäänyt legendana elämään. Britit olivat siihen mennessä ymmärtä-neet, että seuraava suuri taistelu Afri-kassa tulisi ratkaisemaan sodan kulun koko kyseisellä sotatoimialueella ja stra-tegisen tason logistiikka pumppasi jouk-koja ja tarvikkeita alueelle. Myös takti-

12

sella tasolla Britit ymmärsivät ratkaisun hetkien olevan käsillä ja valmistautuivat taisteluun suorastaan kuumeisesti. Jokainen kuluva hetki ennen taistelua huononsi Rommelin asemaa, sillä täy-dennykset muuttivat voimatasapainoa Brittejä suosivaksi ja vähensivät sak-salaisten onnistumisen mahdollisuutta. Samalla he miinoittivat koko ajan pe-rinpohjaisemmin sekä ryhmityksensä edessä että sivustoilla ja Rommel suun-nitteli sotaliikettä, jossa hänen joukkon-sa hyökkäisi sivustasta El Alameinin pääaseman kimppuun. Tämä olisi vaati-nut miinoitetun etulinjan nopeaa läpäi-syä onnistuakseen työntymisessä sy-vyyteen. Jokainen murron tekemiseen kulutettu lisähetki olisi vähentänyt yllä-tyshyökkäyksen vaikutusta. Miinoitteilla oli kyky riistää tankeilta niiden vauhdi-kas liike ja pakottaa ne ensimmäisen maailmansodan tapaisesti ainoastaan jalkaväen tukiaseiksi tehtäessä murtoa puolustukseen. Koska tilanne muuttui hyökkääjän kannalta koko ajan epäsuo-tuisammaksi, Rommel päätti temmata aloitteen ja hyökätä luottaen nopeuteen ja yllätyksellisyyteen ennen kuin Mont-gomery sai joukkonsa täyteen valmiu-teen. Ensimmäisissä yhteenotoissaan Mon-togomeryn kanssa Rommel oli saavut-tanut menestystä, mutta Britit alkoivat ymmärtää mekanisoitua aavikkosodan-

käyntiä ja heidän taktiikkansa kehitty-minen sai Rommelinkin vetäytymään lyötynä taistelukentiltä. Rommel näki Montgomeryn olleen enemmän strategi kuin taktikko, mutta samalla hän tun-nusti, että linnoitettua Bueratia ja Tripo-lia vastaan taistellessaan Montgomery hylkäsi itselleen tyypillisen varmuuden metsästyksen ja hyökkäsi energisesti ja aloitteen temmaten asettaen saksalai-set puolustajat tukalaan asemaan. Rommelin mielestä tehokas taktiik-ka vaatii rohkeutta, mutta suuret stra-tegiset päätökset edellyttävät kaikkien mahdollisten seuraamusten huolellista arviointia ja ratkaisun tulee ainakin pe-rusperiaatteen tasolla täyttää satapro-senttisesti turvallisuuden vaatimukset. Toisaalta paraskin strateginen suunnitel-ma oli hyödytön, mikäli sitä ei kyetty toteuttamaan taktisella tasolla. Pohjois-Afrikan taisteluiden loppuvaiheessa Montgomery kykeni omassa operaatio-taidossaan yhdistämään nämä elemen-tit tehokkaasti. Montgomery eteni rau-hallisesti pitäen koko ajan pääjoukkonsa takana suuren määrän reservejä otta-matta riskejä. Vaikka hänen sivustansa olivat varsin kevyesti suojatut, Romme-lin joukkojen polttoainepula ei mahdol-listanut koukkaushyökkäyksiä sivustojen kimppuun. Montgomery oli vanhan liiton sotilas ja mekanisoitujen joukkojen komenta-

minen taistelussa ei ollut hänen vah-vuusalueensa. Kuitenkin Rommel antoi hänelle täyden tunnustuksen, että no-peasti hän kykeni hankkimaan itselleen aavikkosodankäynnin perusperiaatteista riittävän syvällisen ymmärryksen, että muokkasi taktiikkansa jo El Alameiniin niiden mukaiseksi. Montgomeryn suu-ria vahvuuksia Rommelin mukaan oli se, että hän ei jättänyt mitään tekijää pois laskelmistaan ja hylkäsi kaikki so-dankäyntiin liittyvät akateemiset teoriat ja eteni omaan kokemukseensa ja tai-toonsa perustuen. Montgomeryn periaatteena oli välttää taisteluita, ellei hän kyennyt olemaan täysin varma niiden voittamisesta. Rom-mel kritisoi arkkivihollistaan liiallisesta varovaisuudesta, mutta tunnusti, että olisi äärimmäisen vaikeaa syyttää hän-tä yhdenkään strategisen virheen teke-misestä. Afrikassa Montgomery vältti sitoutumisia turhiin taisteluihin ja eteni kohti tavoitteitaan kuin hitaasti mut-ta varmasti. Rommelin mukaan tämän tyyppinen sodankäynti toimii vain siinä tapauksessa, että sen toteuttajalla on kiistämätön materiaalinen ylivoima ja huoltojärjestelmä, joka takaa sen säily-misen. Montgomerylla sellainen oli ja hänellä oli varaa edetä haluamallaan ta-valla kun taas täydennysten vähyys pa-kotti Rommelin sopeuttamaan taktiikkan-sa niihin. Kun vielä Montgomery pystyi

Puolan Karpaatian Prikaatin joukkoja saapuu Tobrukiin. (Lähde: Adam Majewski ”Wojna, ludzie i medycyna” Ljublin 1972, Wikipedia)

13

Montgomery erämaan ketun metsästyksessä

oli yksi komentajista, joiden tehtävä-nä oli puolustaa rannikkoa. Siinä mis-sä Rommelin mukaan ylin saksalainen sodanjohto ei ymmärtänyt Afrikassa liikesodankäynnin perusteita, luotettiin erheellisesti Normandiassa sen toteut-tamiseen puolustussodankäynnin tapa-na vakaumuksellisesti. Montgomeryn johdolla saatiin koottua niin suuri mai-hinnouseva joukko, että kun se saavutti sillanpään, kyettiin saksalaisten liikkuvat reservit sitomaan ilmavoimilla kyllin pit-käksi aikaa. Rommel suri, että sodan alkuvuosien vauhdikkaiden tankkihyök-käysten aika oli pysyvästi päättynyt Afri-kan myötä ja niin itärintamalla kuin Nor-mandiassakin se osoitettiin kivuliaasti.

Toinen maailmansota oli kuitenkin liik-kuvan ja mekanisoidun sodankäynnin kulta-aikaa. Samalla se nosti huollon yhteydet ja ryhmitykset sotilaallises-ti tärkeämmiksi kohteiksi kuin koskaan ennen. Kun jalkaväestä siirryttiin mo-torisoituun tai mekanisoituun joukkoon materiaali nousi keskeisimmäksi tuho-amisvaikutuksen kohteeksi. Vihollisen taisteluvoima piti tuhota, jotta vihollinen voitiin voittaa. Kiistämällä viholliselta täydennykset sen hyökkäykset saatiin kuristettua. Rommel ymmärsi tämän kultaisen säännön perinpohjaisesti ja siksi hän oli yhtäältä huoltomiehen pa-ras ystävä ja pahin vihollinen. Rommel nosti huollon uuteen arvostukseensa, mutta samalla piiskasi sitä armottomas-ti toteuttamaan tehtävänsä. Rommelin näkemys siitä, että huolto-miehet ratkaisevat taistelun osoittautui oikeaksi hänelle katkerimmalla mahdolli-sella tavalla: tappiolla Montgomerylle.

Tämän artikkelin lähteinä on käytetty seuraavia teoksia:

Rommel, Erwin: The Rommel Papers. Toim.. B.H. Liddell Hart. Collins, Lon-don, 1953.

Rommel, Erwin: Rommel and his Art of War. Toim. Dr John Pimlott. Greenhill Books, London, 2003.

Rommel, Erwin: Infantry Attacks. Greenhill Books, London, 2006.

Kuvien copyright:Kuva 1. Bundesarchiv. Bild 101I-785-0286-33 Foto Otto 1942Kuva 2. IWM E18980 http://zoom.iwm.org.uk/view/36493

välttämään merkityksettömät kulutus-taistelut, jyräsi hän vääjäämättä saksa-laisten yli. Sotahistoriassa on helppoa jälkikä-teen antaa taisteluille merkityksiä ja se-littää niiden kulkua haluamallaan tavalla. Muistelmissaan kumpikaan mies ei it-selleen yhtään virhettä myöntänyt. Voi-daan kuitenkin perustellusti sanoa, että materiaalinen ja huollollinen kiistämätön ylivoimaisuus oli yksi niistä tekijöistä, joka mahdollisti koko Pohjois-Afrikan sotanäyttämön voiton Montgomerylle. Nämä kaksi suurta sotilasta kohta-sivat vielä toisenkin kerran Normandi-an maihinnousussa. Montgomery johti koko maihinnousuoperaation ja Rommel

Akselivaltojen operaatio 1941–1942: saksalaiset tankit etenevät erämaassa juuri ennen Sollumin taistelua. Erämaa tarjosi panssaroiduille joukoille loistavat taktikointimahdollisuudet, mutta oli kuorma-autoille kulkukelvottomuudessaan ”huoltomiehen helvetti”. (Kuva: Imperial War Museums, author Franz Selinger, Wikipedia)

14

Suomi on ollut vuodesta 2008 lähtien mukana C-17 Globemaster -koneiden strategista ilmakulje-tuskykyä tuottavassa monikansal-lisessa Strategic Airlift Capability -hankkeessa. Suomessa vierailles-saan SAC:n konekalusto tukeutuu pääasiassa Pirkkalan tukikohtaan. Marraskuun toisella viikolla SAC:n C-17 vieraili Pirkkalassa UNIFIL-operaatioon liittyvällä kuljetus-lennolla. Lennon yhteydessä tuki-kohdan pelastushenkilöstö sai pe-rehdytystä C-17 -koneeseen oman erityisalansa näkökulmasta.

Vuonna 2008 perustettu Strategic Airlift Capability (SAC) on kymmenen Naton jä-senmaan ja kahden rauhankumppanuus-maan yhteishanke, joka tuottaa jäsen-mailleen sotilaallista strategista ilmakul-jetuskykyä kriisinhallinnan ja kansallisen puolustuksen tarpeisiin. SAC-maat ovat Alankomaat, Bulgaria, Liettua, Norja, Puola, Romania, Ruotsi, Slovenia, Suo-mi, Unkari, Viro ja Yhdysvallat. SAC:n lentokalusto muodostuu kol-mesta Boeing C-17 Globemaster III -kuljetuskoneesta, joita operoi Länsi-Unkariin Pápan lentotukikohtaan sijoi-tettu Monikansallinen raskas lennosto, Heavy Airlift Wing (HAW). Lennoston isäntämaan mukaisesti C-17 -koneet

Pirkkalan pelastus-henkilöstöä perehdytettiin SAC:n Globemasteriin

kantavan Unkarin kansallisuustunnuk-sia, mutta ne ovat SAC:n jäsenmaiden yhteisomistuksessa ja niitä operoidaan kansainvälisin miehistöin. HAW aloitti lentotoimintansa vuo-den 2009 kesällä. Sen henkilöstövah-vuus on noin 135 henkilöä, joista neljä on suomalaisia. Vuosittain HAW tuottaa noin 3165 lentotuntia, joista Suomen osuus on 100. Yhteensä HAW:n C-17 -lentokalusto on lentänyt 12 000 lento-tuntia suorittaen 830 lentotehtävää ja kuljettaen yli 35 300 tonnia rahtia. Suomi on käyttänyt SAC:n suoritusky-kyä HAW:n neljän operointivuoden aika-na pääasiassa ISAF- ja UNIFIL-kriisinhal-lintaoperaatioiden kuljetuslentoihin. SAC:n C-17 -kalusto tukeutuu Suo-messa vieraillessaan useimmiten Pirk-kalan tukikohtaan, jossa sijaitseva Puo-lustusvoimien Kansainvälisten kuljetus-ten koordinointikeskus FINMCC vastaa suorituskyvyn sovittamisesta erilaisiin kuljetustarpeisiin puolustusvoimallisesti. FINMCC myös vastaa Pirkkalasta lähte-vän rahdin käsittelystä. FINMCC tekee tiivistä yhteistyötä SAC-hankkeen muiden pohjoismaisten jäsenmaiden, Ruotsin ja Norjan, MCC-koordinointikeskusten kanssa. Tämän yhteistyön ansiosta Suomen, Ruotsin ja Norjan rahtia ja henkilökuljetuksia voi-daan yhdistää yhteisiksi lentotehtäviksi,

jolloin C-17 -koneen huomattavasta kul-jetuskapasiteetista saadaan täysi hyöty irti. Pohjoismaiden yhdessä käyttämien lentotuntien täyttöaste onkin korkeim-pia SAC-hankkeen maiden joukossa. FINMCC:n lisäksi SAC:n lentokalusto tukeutuu Pirkkalassa tukikohdan muihin palveluihin kuten Ilmavoimien ja lento-aseman ylläpitäjä Finavian tuottamaan pelastusvalmiuteen. SAC:n C-17 -koneen vieraillessa marraskuun 18. päivänä Pirk-kalassa UNIFIL-operaation kuljetustehtä-vissä Monikansallinen raskas lennosto järjesti tukikohdassa toimivalle pelas-tustoimen henkilöstölle mahdollisuuden tutustua C-17 -koneen erityispiirteisiin mahdollisten häiriötilanteiden varalta. Pelastushenkilöstön perehdyttäjänä toimi neljättä vuotta HAW:n C-17 -ko-neiden kuormauksen suunnittelun ja toimeenpanon tehtävissä Unkarissa palveleva ylivääpeli Kari Naumonen. Naumonen on aikaisemmissa tehtävis-sään Satakunnan Lennostossa toiminut myös pelastustoimessa, joten sekä ko-netyyppi että pelastustoiminnan erityis-piirteet ovat hänelle tuttuja. – Vaikutelmani oli, että tällainen pe-rehdytys palveli hyvin pelastushenki-löstön tarpeita, kommentoi Naumonen tilaisuuden jälkeen. – Jokaisella lentokonetyypillä on eri-tyispiirteensä esimerkiksi rakenteen,

Teksti ja kuvat: Ville Tuokko, tiedottaja, Heavy Airlift Wing

Monikansallisen raskaan lennoston Globemaster-kuljetuskoneet kykenevät kuljettamaan jopa 77 tonnin hyötykuorman, joka voi koostua monipuolisesti pallet-rahdista, matkustajista tai vaikkapa ajoneuvoista. C-17 kykenee myös materiaalipudotuksiin ja myös laskuvarjojoukot voivat käyttää sitä hyppyalustana.

15

polttoainesäiliöiden sijainnin ja luukkujen ja ovien toiminnan suhteen. Nämä asi-at on hyvä tuntea sen varalta, että ko-neen kanssa joutuu toimimaan häiriö- tai lento-onnettomuustilanteessa. Lisäksi on hyvä tietää siitä, minkälaista rahtia koneella voidaan kuljettaa, ja minkälai-nen kyky koneella on esimerkiksi mat-kustajankuljetukseen, jotta nämä asiat voidaan huomioida pelastustoiminnassa. Samanaikaisesti Pirkkalan perehdytys-tilaisuuden kanssa Suomessa kokoontui-vat SAC-ohjelman jäsenmaiden muodos-tama Strategic Airlift Capability (SAC SB) -ohjausryhmä sekä NATO Airlift Mana-gement Programme Board (NAM PB). Kolmepäiväiseen, Helsingissä Pääesi-kunnan Logistiikkaosaston isännöimään kokoukseen osallistui noin 50 henkilöä ohjelman kaikista jäsenmaista.

Monikansallisen raskaan lennoston C-17 on ollut vakiovieras Pirkkalan tukikohdassa jo vuodesta 2009. HAW:n ylivääpeli Kari Naumonen perehdyttää tukikohdan pelastustoimen henkilöstöä Globemasterin erityispiirteisiin.

FM Ville Tuokko työsken-telee tiedottajana Moni-kansallisessa raskaassa lennostossa Pápassa, Unkarissa vuoden 2014 lokakuun loppuun asti. Suomessa Tuokko toimii tiedottajan tehtävässä Il-mavoimien Viestintäkes-kuksessa Tikkakoskella.

16

Huoltokoulun kymmenes ja vii-meinen huoltotaktiikan seminaa-ri järjestettiin Hämeen Rykmen-tin Huoltokoululla 23.-24.1.2014. Huoltotaktiikan seminaarit eivät tähän kuitenkaan lopu - vuonna 2015 seminaarin järjestää Riihi-mäelle perustettava Logistiikka-koulu. Tilaisuuden johti Huolto-koulun johtaja everstiluutnantti Petri Riihijärvi apunaan majuri Lauri Rissanen. Väkeä seminaa-ri veti taas Hämeen Rykmentin auditorion täyteen. Seminaarien tarkoituksena on ollut tarkastel-la huoltotaktiikan ajankohtaisia asioita ja yhtenäistää näkemys-tä huoltotaktiikasta. Huoltoup-seeriyhdistyksen Lahden alueen huoltoveljet ja -siskot järjestivät tälläkin kertaa aluetapahtuman seminaariin liittyen.

Vuoden 2014 Huoltotaktiikan seminaa-rin teemana oli toimintaedellytysten luomisen vaihe: materiaalin käyttökun-toisuus ja materiaalitäydennykset, ha-jauttaminen, perustaminen ja perusta-misen aikainen huolto. Aihepiiriä tarkas-teltiin läpileikkauksena ylhäältä alaspäin lähestyen. Tilaisuus alkoi Pääesikunnan logistiikkaosaston esityksestä ja päätyi puolustushaaraesikunnan, logistiikka-laitoksen, logistiikkarykmentin ja pe-rustavan joukko-osaston kautta jalka-väkiprikaatiin. Jotta makaroni avautuisi perusteellisesti, oli puheenvuoro varattu myös Sotilaslääketieteen keskukselle ja

Huoltotaktiikan seminaari 2014

Huoltokoulun johtaja evl Petri Riihijärven avauspuheenvuoro.

17

Huoltokoulun johtaja evl Petri Riihijärven avauspuheenvuoro.

kumppaneista Millog:lle ja Leijona Ca-teringille. Esimerkiksi Heikki Härtsiän esitys Millog:n osuudesta toimintaedel-lytysten luomisesta oli monelle erittäin avartava. Alustajat olivat onnistuneet myös erinomaisesti lähestymään aihe-piiriä oman organisaationsa näkökul-masta. Tulevan Logistiikkalaitoksen rooli toi-mintaedellytysten luomisessa herätti vilkasta keskustelua läpi seminaarin. Siinä missä todettiin että laitokselle tu-lee merkittävä rooli ja vastuu kokonai-suudesta, todettiin yhtä lailla asiakkai-den - puolustushaarojen - merkitys vaa-timusten asettajana ja osaavana logis-tisten palveluiden tilaajana. Verkottumi-nen siviiliyhteiskunnan suorituskykyihin suoraan tai kumppanien kautta nähtiin erittäin merkittävänä tekijänä tulevaisuu-dessa kuten myös se, että niin puolus-tusvoimien kuin siviiliyhteiskunnan nor-maaliolojen toimintatapamallien tulee olla valmiiksi yhteneviä poikkeusolojen toiminnan kanssa. Seminaarin iltaan kuuluneelle alue-tapahtumalle täytynee myös etsiä uusi pitopaikka. Perinteikkäälle Lah-den Upseerikerholle suuret kiitokset tälläkin kertaa erinomaisista puitteista tapahtumalle. Aluetapahtumaan liitty-en palkittiin Huoltoupseeriyhdistyksen vuoden 2013 kirjoittaja. Tunnustuksen sai tällä kertaa Dr. Eric Sibul Baltic Defence Collegesta. Yhdistyksen pu-heenjohtaja eversti Timo Saarinen luo-vutti Sibulille tunnustuksena yhdistyk-sen standaarin.

Tapahtuma keräsi paikalle 115 osallistujaa.

Heikki Härtsiä alusti aiheesta Millog:in näkökulmasta.

18

Palkitsemisen jälkeen Dr. Sibul alusti runsaslukuista yleisöä aiheesta: ”Mili-tary Logistics - History and Theory for the Practitioner”. Esitys oli erittäin mielenkiintoinen ja viritti vilkasta kes-kustelua. Sibul lähestyi logistiikkaa so-tateoreettista näkökulmasta avaten his-toriallisten esimerkkien avulla sitä, mi-ten sotilaslogistiikkaa voidaan tarkastel-la sotateorian käsitteillä. Tämä on aihe jota ei meidän sotilasopetuslaitoksis-samme juuri opeteta. Esitys herättikin Huoltokoulun oman väen keskuudessa pohdintaa oman opetuksen kehittämi-sestä. Huoltotaktiikan seminaarin 2014 voi-daan taas perustellusti todeta olleen järjestämisen arvoinen tapahtuma. Laa-dukkaat alustukset kirvoittivat vilkasta keskustelua ja monia hyviä ajatuksia jotka voidaan hyödyntää kehitettäessä puolustusvoimien logistiikkajärjestel-mää. Logistiikkakoulu toivottaa kaikki huoltotaktikot tervetulleiksi seminaa-riin myös vuonna 2015. Nähtäväksi jää onko kyseessä huoltotaktiikan vai logis-tiikkataktiikan seminaari.

Majuri Risto Leinonen huolenaiheena käyt-tökuntoisuuden varmistaminen.

Aluetapahtumassakin oli noin 70 logistikkoa

Dr. Sibul avartaa yleisön näke-myksiä logistiikasta

w w w . m i l l o g . f i

Millog OyHatanpään valtatie 30

33100 TAMPERE

Puh. 020 469 7000

Kestävää kehitystä elinjakson alusta loppuun.

Puolustusvoimien strateginen kumppani Millog Oy vastaa maavoimien ajoneuvo- ja panssarikaluston, ase- ja elektroniikkajärjestelmien ja -laitteiden asennuksista, modifikaatioista ja kunnossapidosta sekä osallistuu maavoimien materiaalihankkeisiin.

Edistyksellistä osaamista valmistuksesta varastointiin.

20

Kirjoittaja: Mika Helsingius

3/1989–3/2014: 25 vuotta kylmiä reaktioita ja kuumia tunteita

E-Cat HT testipenkissä, näkyvissä lämmitysvastuksen kaapelit. Testipenkkiä käytettiin, jotta lämmön johtumi-nen saatiin minimoitua ja testaajat pystyivät varmistamaan, ettei laitteeseen syötetty ylimääräistä energiaa.

Tämä artikkeli kertoo tutkimus-alasta, joka on herättänyt tiede-maailmassa suuria intohimoja. Jos eräät kokeelliset havainnot saadaan vahvistettua aukotto-masti, niin sillä tulee olemaan suuria vaikutuksia logistiikalle, huoltovarmuudelle ja globaalille toimintaympäristöllemme. Tiede-maailmassa on myös odotetta-vissa ankaraa sisäistä jälkipyyk-kiä. Tätä artikkelia on valmistel-tu pitkään, eräät viimeaikaiset tapahtumat johtivat siihen että ajankohta aiheen käsittelylle on nyt ajankohtainen.

Kyse on kiistanalaisesta fysiikan alu-eesta, jossa teoria laahaa käytännön perässä. Kokeelliset menetelmät tuot-tavat tuloksia, jotka ovat vallalla olevien teorioiden mukaan mahdottomia. Tämä on jakanut tiedemaailman tiukkoihin leireihin; olemassa olevien teorioiden pyhyyttä vaaliviin puhdasoppisiin ja ko-keelliseen kehitystyöhön uskoviin keret-tiläisiin. Vertaukset Galileon ja Inkvisi-tion kiistaan eivät ole kaukaa haettuja, niin asian kiihkeyden kuin merkityksen kannalta. Vaikka taistelu on vielä käyn-nissä, joudumme tuskin odottelemaan vastauksia enää kovinkaan kauan.

Mustat joutsenet

Villit kortit ja mustat joutsenet ovat ni-mityksiä yllättäville ilmiöille, jotka voi-vat johtaa merkittäviin paradigmamuu-toksiin. Niitä on usein vaikea ennustaa, mutta niiden ennakointi voisi auttaa etulyöntiaseman saavuttamisessa. Toi-saalta on hyväksyttävä myös suuri epä-onnistumisen riski; tulevaisuuden en-nustamiseen liittyy aina epävarmuutta. Tieteen pitäisi käsitellä asioita avoi-mesti ja ennakkoluulottomasti. Tulosten pitäisi perustua tehtyihin havaintoihin ja niiden analysointiin. Jos vakiintunut teoria on selkeästi ristiriidassa havainto-jen kanssa, pitäisi ensin varmistaa että havainnot ovat oikeita. Jos havaintoja ei pystytä kumoamaan, teoriaa pitäisi ryhtyä tarkastelemaan uudelleen. Teori-alla pyritään kuvaamaan luontoa, mutta luontoa ei voi pakottaa noudattamaan teoriaa. Tämän tutkimusalueen kohdalla tie-teellinen prosessi ei ole toiminut nor-maalisti. Useat tutkijat ovat tuominneet sen suoralta kädeltä, eivätkä halua

edes keskustella asiasta. Heidän mu-kaansa ei kannata tutkia sellaista, jon-ka lopputulos tiedetään etukäteen vää-räksi. Osasyyllisinä sotkuun ovat olleet median julkisuushakuisuus, fyysikoiden ja kemistien väliset kahnaukset, valta-politiikka ja tutkimusrahojen jako. Kirjoittajalle aihealue on tuttu jo vuo-sien takaa, mutta tapahtumat ovat läh-teneet vyörymään vuoden 2010 lopul-la. Kirjoittaja on seurannut tiiviisti alan kansainvälistä kirjoittelua sekä vaihtanut ajatuksia yritysmaailman edustajien, fy-siikoiden ja muiden tutkijoiden kanssa. Sveitsissä syksyllä 2012 pidetty alan kokoontuminen ja parin sadan eri puo-lilta maailmaa saapuneen tutkijan ja yri-tysedustajan tapaaminen vakuutti siitä, että asiat etenevät nyt nopeasti. Tätä kirjoitusta varten on tehty koh-tuullisen paljon taustatyötä eikä esitet-tyjä väitteitä ole heitetty aivan kevyesti. Kirjoittajan yksityishenkilönä harrastama verkostoituminen eri tahojen kautta on lisännyt uskoa asiaan, mutta tämä artik-keli pohjautuu pelkästään julkisiin läh-teisiin. Monet ovat verranneet tilannetta Wrightin veljesten ensilentoon 1903. Vaikka lennosta oli valokuvia, Yhdysval-tain tiedepiirit ja lehdistö pitivät veljek-siä useiden vuosien ajan huijareina ja ilmaa painavampien koneiden olemas-saoloa teoreettisesti mahdottomana. Uutiskynnys ylittyi lopullisesti vasta 1908, kun koneella oli lennetty tuhansi-en ihmisten edessä Ranskassa.

Matalan energian ydinreaktiot ja niiden historia

Stanley Pons ja Martin Fleischmann kertoivat vuonna 1989 havainneensa selittämätöntä lämmöntuotantoa teh-dessään elektrolyysikokeita palladiu-milla. Utahin yliopisto kiirehti raportin julkaisua ja samalla ilmiötä alettiin ni-mittää kylmäfuusioksi, vaikka alun pe-rin tutkijat eivät ottaneetkaan vahvaa kantaa siihen mikä aiheuttaa lämmön nousua. Uutinen synnytti mediakohun, mut-ta myös vastareaktion. Sana fuusio oli punainen vaate niille fyysikoille, jotka työskentelivät perinteisen fuusion ja ITER-reaktoreiden kanssa. Monet fyy-sikot eivät halunneet Ponsin ja Fleisch-mannin kaltaisten elektrokemistien tun-kevan heidän reviirilleen. Perinteisten teorioiden mukaan kemialliset ja ydinre-

21

E-Cat HT testipenkissä, näkyvissä lämmitysvastuksen kaapelit. Testipenkkiä käytettiin, jotta lämmön johtumi-nen saatiin minimoitua ja testaajat pystyivät varmistamaan, ettei laitteeseen syötetty ylimääräistä energiaa.

aktiot ovat kaksi täysin erillistä aluetta, joilla ei ole mitään yhteistä. Prof. John R. Huizenga ja muut tun-netut kriitikot kysyivät, miksi kokeet ei-vät tuota voimakasta neutronisäteilyä tai radioaktiivisia jäämiä, jos kyseessä on ydinreaktio? Ponsin ja Fleischmannin varhaisten kokeidensa ongelmana oli myös heikko toistettavuus. Monet yrit-tivät välittömästi toistaa kokeen. Jotkut sanoivat havainneensa lämmönnousua, mutta useimmat ilmoittivat, etteivät ol-leet havainneet säteilyä joten kyse ei ole fuusiosta (eli yritettiin mitata jotain sellaista jota ei alun perin edes väitetty). Monien fyysikoiden mielestä kyse oli mittausvirheistä ja huonoista koejär-jestelyistä, heidän mukaansa vakuut-tavia todisteita ilmiön olemassaolosta ei saatu. Nykyisin tiedetään, että jotkin riippumattomat ryhmät löysivät löytöä tukevia todisteita, mutta heidän kohta-lonaan oli joutua ankaran painostuksen kohteeksi ja heidän tuloksensa jäivät kahdeksi vuosikymmeneksi arkistojen kätköön. Nämä olivat niitä perusteita, joiden vuoksi tutkimusalue tuomittiin pseu-dotieteeksi ja ajettiin marginaaliin 25 vuodeksi. Ankara vastustus vaikutti voi-makkaasti siihen, etteivät useimmat tieteelliset lehdet tai konferenssit ole julkaisseet alan tutkimuksia. Tällä on ol-lut vaikutuksia myös rahoitukseen sekä patenttien myöntämiseen. Tutkimus ei kuitenkaan kuollut kokonaan, vaikka monet yrittivät kyllä saada viimeisenkin vastarinnan murskattua. Ilmiön tutki-musta jatkettiin pienillä resursseilla ja

erilaisista näkökulmista käsin. Interne-tin yleistymisen myötä tiedonvälitys on siirtynyt pitkälti verkkoon, asiallisia si-vustoja ovat mm. [11] [19][20]. Useimmat tutkimusryhmät käyttävät siitä nimeä LENR-ilmiö (Low Energy Nuclear Reaction) eli matalan energian ydinreaktio. Muita yleisesti käytettyjä nimityksiä ovat CANR (Chemically As-sisted Nuclear Reaction) kemiallisesti avustettu ydinreaktio, LANR (Lattice As-sisted Nuclear Reaction) hila-avusteinen ydinreaktio sekä CMNS (Condensed Matter Nuclear Science) kiinteän ai-neen ydinteknologia. Nimitykset vaih-televat eri maissa ja mantereilla. Japa-nissa puhutaan usein vetyenergiasta, Venäjällä ja muualla on omat terminsä. Eräs syy nimitysten kirjavuuteen on se, ettei ilmiön fysikaalinen perusta ole sel-villä. Teorioita on olemassa, mutta mi-kään niistä ei ole vielä noussut voitta-jaksi. Toinen syy erilaisiin nimityksiin on ollut sanaan kylmäfuusio liittyvä stigma. Mitä LENR tutkijat väittävät, ja miksi se synnyttää niin voimakkaita vastare-aktioita? Ainakin yliopiston fysiikan ja kemian kursseja käyneet tietävät, että kohtuullisen suuria määriä vetyä tai sen isotooppeja voi varastoitua joiden-kin metallien hilaan. Ilmiö on voimakas mm. nikkelissä ja palladiumissa, mutta ilmenee myös muissa metalleissa. LENR-tutkijat väittävät, että tietyissä olosuhteissa vetyatomit reagoivat me-tallihilan kanssa, tuottaen enemmän energiaa kuin mitä voidaan selittää ke-miallisilla reaktioilla. Jotkut ovat myös havainneet heikkoa gammasäteilyä ja alkuainemuutoksia lähtöaineissa. Tämä viittaisi jonkinlaisiin ydinreaktioihin, mut-ta perinteisen fysiikan mukaan tämä vaatisi suunnattomia paineita ja miljoo-nien asteiden lämpötiloja.

Nousujohteista edistymistä

Viimeisen 25 vuoden aikana sadat tutki-jat ja kymmenet tutkimuslaitokset ovat jatkaneet ilmiön tutkimista. Mukana on arvostettuja yliopistoja, valtioiden ja ase-voimien tutkimuslaitoksia, eri yritysten laboratorioita sekä yksittäisiä tutkijoita ympäri maailmaa. Pääosin tutkimusta on tehty Italiassa ja Japanissa, jonkin ver-ran Yhdysvalloissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Joukkoon kuuluu NASA, USA:n asevoimien yksiköitä, Toyota Group, Mitsubishi Heavy Industries ja lukuisia muita organisaatioita. Suurin osa työryh-mistä on ollut melko pieniä ja toiminut pienellä rahoituksella. Kyse on ollut ris-kitutkimuksesta, johon liittyy suuria epä-varmuuksia ja PR-ongelmia mutta myös suurta potentiaalia. Vuosien varrella on tehty ilmeisesti kymmeniä tuhansia kokeita, sekä esitel-ty erilaisia teorioita joilla saatuja havain-toja voitaisiin selittää. Varhaisemmat ko-keet muistuttivat vuoden 1989 testejä, niissä reaktioita yritettiin käynnistää ras-kaassa vedessä tapahtuvat elektrolyy-sin avulla käyttämällä mm. palladiumia. Vuosikausia niiden toistettavuus oli hy-vin huono, ylimääräinen lämmöntuotto oli niin pientä, ettei käytetty kalorimet-

ria pystynyt vahvistamaan mittauksia sitä riittävän aukottomasti. Joitain vuosia sitten siirryttiin käyttä-mään nikkeliä ja paineistetulla vedyllä täytettyjä koekammioita. Niissä testima-teriaali kuumennettiin muutamiin satoi-hin asteisiin, joissain kokeissa sitä sti-muloitiin ultraäänellä, sähköpurkauksilla tai sähkökentillä. Uusissa kokeissa tulok-set alkoivat olla selkeämpiä ja toistetta-vampia, laitteiden tuottama lämpöener-gia oli selkeästi suurempi kuin reaktion käynnistämiseen käytetty energia. Tulokset paranivat entisestään sen jäl-keen, kun materiaalin pintaa käsiteltiin reaktiivisen pinta-alan kasvattamiseksi. Suurin läpimurto saavutettiin, kun jotkut siirtyivät käyttämään hyvin hienojakoisia metallijauheita. Energiantuotanto vaikut-taa olevan sidoksissa materiaalin pinta-alaan ja geometriaan, nanorakenteet käyttäytyvät eri lailla kuin suuremmat kappaleet. Monissa viimeisten vuosien aikana suoritetuissa kokeissa poikkeuksellinen lämmöntuotanto on ollut niin merkit-tävää, että mittausvirhe ja kemiallinen reaktio on viimein voitu sulkea pois laskuista. Useimmat tutkijat puhuvat muutamista wateista, mutta ainakin 6 ryhmää on puhunut satojen tai jopa tu-hansien wattien energiantuotosta. Joil-lain ryhmillä kokeiden toistettavuus on lähellä 100 prosenttia, reaktiot ovat jat-kuneet jopa kuukausia. Eräs MIT:ssä (Massachusetts Insti-tute of Technology) tammikuussa 2012 luentosarjan aikana käynnistetty koe (MANOR) tuotti ylijäämäenergiaa vie-lä kesäkuussa 2012. Kyseinen koe oli pienimuotoinen, mutta se tuotti 7-10 kertaa enemmän energiaa kuin mitä reaktion ylläpito vaatii, uusimmalla ver-siolla hyötysuhde on jo 1:80. Tällä het-kellä useat arvostetut tutkimuslaitokset ovat jo todenneet, ettei itse ilmiön ole-massaolosta voi enää kiistellä. Eräänä osoituksena oli mm. MIT:n tutkimuksen uudelleenkäynnistyminen, sitä ei enää pidetä pseudotieteenä ja alan perus-kurssi toistettiin myös tammikuussa 2014 [29]. Monet LENR-ilmiön tutkijat sanovat nykyisin, että valtavirran fyysikot saattoi-vat olla vuonna 1989 tietyssä mielessä oikeassa. Kyseessä ei ehkä ole fuusio ainakaan perinteisesti ymmärretyssä mielessä, vaan jotain muuta. Taustalla saattaa olla jokin, ennestään tuntematon nanometriluokan mittakaavassa tapahtu-va kvanttimekaaninen ilmiö. Teoreettisissa selityksissä puhutaan pintaplasmoneista, Rydbergin atomeis-ta, hydrinoista sekä suurissa hiukkas-joukoissa tapahtuvista värähtelyistä. Lo-pullista selitystä joudutaan vielä odot-telemaan, mutta näyttää siltä että teo-reettiset selitykset avaavat reittejä mo-niin uusiin ennestään tuntemattomiin ilmiöihin ja käytännön sovellutuksiin.

NASA:n näkökantoja

NASA:n Langleyn tutkimuslaitoksen johtava tutkija Dennis Bushnell on ker-tonut kirjoituksissaan omia näkökulmi-

22

Infrapunakuva E-Cat HT2:sta.

aan LENR-tutkimuksen historiasta [7]. Hänen mukaansa NASA uskoo Allan Widomin ja Lewis Larsenin kehittämän Widom-Larsen teorian selittävän aina-kin osan ilmiöstä. WL-teorian mukaan kyseessä olisi heikkoihin vuorovaikutuk-siin liittyvät ilmiöt, mahdollisesti neut-ronin muodostuminen elektroneista ja protoneista, jonka jälkeen tapahtuisi paikallinen neutronin absorbointi ja be-ta-hajoaminen. Kaikki tutkijat eivät usko WL-teoriaan, mutta se on ainakin yksi näkökulma. Bushnell on todennut, että mielen-kiinto pitkään väheksyttyä heikkoa ydin-voimaa kohtaan on kasvanut pitkän tau-on jälkeen. Heikon ydinvoiman tutkimus on ollut useita vuosikymmeniä taka-alalla, pääosa tutkimuksesta suunnattiin vahvaan ydinvoimaan. Vahvan voiman tutkimus auttoi kehittämään fissioreak-tion, plutoniumin ja ydinaseen, mutta voi olla että samalla ummistettiin silmät heikkoon ydinvoimaan liittyviltä ilmiöiltä. Jos taustalla on heikko ydinvoima, se auttaisi ehkä myös LENR-ilmiön hy-väksymisessä. On hyvinkin mahdollis-ta, että LENR ei riko yleisesti hyväk-syttyjä fysiikan lakeja, näkyviin on vain tullut uusia ennestään tuntemattomia ilmiöitä. LENR-ilmiöistä on saatu merk-kejä myös erilaisten mineraalien mur-tumisessa paineen alla, biologisissa prosesseissa, auringon koronassa sekä voimakkaissa ukkosmyrskyissä, avautu-massa saattaa olla aivan uusia näkökul-mia moniin luonnonilmiöihin. NASA:n esittämien arvioiden mukaan LENR-reaktio voisi olla painoonsa näh-den joitain miljoonia kertoja tehokkaam-pi kuin tyypilliset kemialliset reaktiot, ideaalitapauksessa se saattaa olla sa-maa luokkaa perinteisen fuusion kanssa. Langleyn tutkimuskeskuksen mukaan 1% maailman vuotuisesta nikkelintuo-tannosta voisi riittää täyttämään nykyi-sen energiankulutuksen. Pitkällä aikavä-lillä he uskovat teknologian skaalautuvan miniatyyrikoosta suuriin voimalaitoksiin, itse he kaavailevat sen käyttöä avaruus-luotaimiin ja kantoraketteihin. Tämän teknologian kauneus on siinä, että se on äärimmäisen yksinkertaista. Tuotanto ei vaadi varsinaista huipputek-nologiaa, kompleksisuus on lähempänä sähköhellaa kuin matkapuhelinta. Alus-sa merenkulku olisi sopiva käyttökohde, myöhemmin maa-ajoneuvot sekä ilmai-lu. Toimiessaan LENR tarjoaisi mah-dollisuuden korvata nykyinen öljyyn ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuva inf-rastruktuuri, NASA uskoo sen auttavan ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Energiantuotannon hajauttaminen lä-helle kulutusta poistaisi siirtoverkkojen aiheuttamat hävikit ja kustannukset, tällöin myös siirtoverkkojen haavoittu-vuuksien aiheuttamat ongelmat katoa-vat. Asevoimien logistiikalle muutokset voisivat olla suuria ja nopeita.

Andrea Rossi ja E-Cat

Viime vuosien kehityksestä ei voida puhua mainitsematta Italialaista An-drea Rossia. Hän ja professori Sergio

Focardi Bolognan yliopistosta käynnis-tivät nykyisen kilpajuoksun 14.1.2011 kutsuessaan median edustajia seuraa-maan energiakatalysaattoriksi (E-Cat) nimeämänsä laitteen testausta Bolog-nan yliopistoon [12]. He olivat tehneet kokeita jo useiden vuosien ajan, sen jälkeen kun Rossi oli törmännyt kiintoi-siin ilmiöihin työskennellessään mate-riaaliteknologian parissa Yhdysvalloissa. Heidän ansiostaan kokeissa siirryttiin muutamien wattien energiantuotan-nosta kilowatteihin, tuotettu energia ei enää hukkunut mittausepätarkkuuksiin. Selkeyden vuoksi ensin käsitellään eri laiteversioiden teknisiä ominaisuuksia, Rossin väitteiden todenperäisyyteen ja eri kumppaneihin palataan myöhemmin. Ensimmäiset prototyypit olivat yksin-kertaisia, nikkelijauhoa, tuntematonta ka-talyyttiä ja paineistettua vetyä sisältäviä metalliputkia. Reaktori tarvitsee sähköä reaktion käynnistämiseen ja säätöön. Varsinaisen E-Cat:in eli ensimmäisen su-kupolven laitteen hyötysuhde (COP) on 1:6. Laitteet eivät tuota radioaktiivisia jätteitä eikä niistä pääse ulos vaarallista säteilyä. Prosessi on periaatteessa tur-vallinen, koska sisällä tapahtuva reaktio on riippuvainen materiaalin rakenteesta. Jos reaktorin ydin kuumenee liikaa, siinä oleva sinkkijauhe sulaa ja reaktio pysähtyy. Laitteessa on n. 1,5 g ve-tyä ja joitain grammoja jauhemaises-sa muodossa olevaa nikkeliä, se riittää noin 6kk jatkuvaan käyttöön. Tämän jäl-keen jauhe on vaihdettava, tarkkaa syy-tä tähän ei ole kerrottu. Itse reaktioon osallistuvat ainemäärät ovat gramman murto-osia. Alun perin Rossi kehitti veden läm-mittämiseen soveltuvia laitteita, saavu-tettu lämpötila (n. 140 C) riitti kiinteistö-jen lämmitykseen tai joihinkin teollisiin prosesseihin. Tavoitteena oli myöhem-min nostaa lämpötilaa, suuri höyryn-paine ja korkea lämpötila mahdollistaisi sähköenergian tuotannon höyryturbiini-en avulla riittävällä hyötysuhteella. Syksyllä 2012 Rossi kumppaneineen ilmoitti uusista ratkaisuista, joiden avul-la he pystyivät ylläpitämään stabiilia re-aktiota 600 asteessa kymmenien päivi-en ajan, myöhemmin lämpötila saatiin nostettua aina 1200 asteeseen. Tämä ns. Hotcat on nyt korvaamassa aikai-semmat mallit, se on n. 30 cm pitkä ja 9 cm leveä teräslieriö joka sisältää sink-kijauheen, katalyytin ja hydraattimuo-dossa olevan vedyn sekä lämmitykseen tarvittavan vastuksen. Hotcat:in stabiloinnin kanssa on ollut jonkin verran haasteita. Hyötysuhde on jollain lailla sidoksissa reaktion stabiili-suuteen. Joissain kokeissa on puhuttu jopa hyötysuhteesta 1:200, mutta sil-loin reaktio ei enää ole turvallinen. Suu-rempi hyötysuhde väärin toteutettuna voi johtaa neutroneihin tai laitteen tu-hoavaan lämpöpurkaukseen. Vuoden 2013 lopulla Rossi paljasti, että he tekevät Hotcat:eille rasitustes-tejä, joissa laite ajetaan vaurioitumispis-teeseen. Joissain rasitustesteissä aluk-si punertavana hehkuneen lieriön ulko-lämpötila nousi 10 sekunnissa 1000:sta

asteesta 2000:een asteeseen ja muut-tui valkohehkuiseksi, sen jälkeen tapah-tui räjähdys jossa sisempi teräslieriö höyrystyi osittain ja keraaminen runko pirstoutui kuumuuden vaikutuksesta [27]. Testejä tehdään, jotta reaktiota opitaan hallitsemaan ja kaupallisia tuot-teita varten pystytään valitsemaan tur-valliset toimintarajat. Alun perin Rossin visioissa oli koti-talouksia varten tarkoitettu ensimmäi-sen sukupolven E-Cat:iin pohjautuva 10 kW:n ja 500€:n vedenlämmitin (COP 1:6), jossa olisi käyttäjän vaihdettavissa oleva polttoainekasetti. Ennakkotilauksia oli kertynyt jo 600000 ja laitteelle ha-ettiin kuluttajalaitteiden UL sertifiointia Yhdysvaltojen markkinoille. Luvan saa-minen näin eksoottiselle teknologialle on kuitenkin hankalaa. Uuden kumppa-ninsa kanssa Rossi on päättänyt keskit-tyä Hotcat:iin ja teollisiin sovellutuksiin, kuluttajamarkkinoille palataan sitten kun teknologia saadaan idioottivarmaksi. 10kW malli oli periaatteessa turvallinen, mutta laitteen tahallinen purkaminen ja modifiointi saattaisi luoda riskejä.

Rossi on markkinoinut 1MW konttiin sijoitettua laitosta jo useita vuosia 1,5 M€ hintaan. Laite on kuitenkin jatkuvan tuotekehityksen alla. Uuden kumppanin vaatimuksesta halukkaiden asiakkaiden taustoihin on kiinnitetty tarkempaa huo-miota, tämän vuoksi mm. Rossin Sveit-siläiset ja Saksalaiset lisensoijat Tran-saltec ja E-Cat Deutschland luopuivat lisensseistään ja Rossin kumppani osti heidät ulos. Nyt laitetta myydään vain teollisuusasiakkaille, joilla on pitkä his-toria prosessiturvallisuuden ylläpidossa. Laite pitää olla sijoitettuna suljetulle alueelle, laitoksella pitää olla 24/7 hen-kilöstöä joka pystyy valvomaan toimin-taa. Niille jotka tuntevat perinteisten höyryvoimalaitosten turvallisuuskäy-tännöt tämä ei ehkä ole niin yllättävää. Myöhemmin tilanne tulee muuttumaan, mutta nykyinen kumppani haluaa mi-nimoida riskitekijät. Kumppani pyr-kii markkinoimaan teknologiaa ensin teollisen lämpöenergian tuottamiseen, myöhemmin sähkön tuottoon turbiinien

23

Infrapunakuva E-Cat HT2:sta.

avulla ja visioissa on myös suora säh-köenergian tuotanto ilman mekaanisia välivaiheita.

Rossi, demonstraatiot ja Ruotsi

Rossi järjesti useita demonstraatioita vuonna 2011. Kyse oli nimenomaan de-moista joissa laitetta käytettiin veden kuumentamiseen ja höyryn tuottami-seen, niissä ei tehty tarkkoja kalorimet-risiä mittauksia. Uppsalan yliopiston professori Sven Kullander ja Tukholman yliopiston teoreettisen fysiikan apulais-professori Hanno Essén olivat ensim-mäisiä tunnettuja tutkijoita, jotka tutus-tuivat niihin ja vakuuttuivat hänen väit-teistään [22]. Niiden merkittävyyttä lisäsi se, että Sven Kullander oli Ruotsin tiedeaka-temian ja sen energiakomitean jäsen, Hanno Essén taas Ruotsin Skeptikkoyh-distyksen puheenjohtaja. Jotkut kriitikot epäilivät huijausta, he pohtivat erilaisia piilotettuja akkuja ja sähkökaapeleita sekä spekuloivat höyryn lämpötilan, vesipitoisuuden ja paineen vaikutuksia.

Lopulta Rossi lopetti julkiset demonst-raatiot ja sanoi keskittyvänsä toimivan tuotteen valmistamiseen. Kiinnostus Ruotsissa oli kuitenkin syntynyt. 1MW:n laitoksen testaus oli viimei-nen laajemmalle joukolle vuonna 2011 järjestetty demonstraatio. Rossi kertoi, että joku tuntematon asiakas oli tilan-nut häneltä konttiin sijoitetun 1MW:n laitoksen jota käytettiin veden lämmit-tämiseen. Kokonaisuus koostui useista kymmenistä pienemmistä yksiköistä ja niiden kontrollielektroniikasta. Arvoste-lijat kysyivät, miksi kukaan haluaisi ti-lata 1MW laitoksen? Yksittäisten 10kW modulien demonstraation olisi luullut riittävän. Demonstraatio onnistui, vaik-ka teho jäikin hieman alhaisemmaksi [2]. Ilmeisesti höyryvuotojen kanssa oli hieman ongelmia ja Rossi paljasti myö-hemmin, että muutama moduli vaurioi-tui ylikuumenemisen vuoksi. Tuntematon tilaaja kuitenkin hyväksyi laitoksen ja Rossi sai tarvitsemaansa lisärahoitusta. Kyseessä oli ilmeisesti

jonkinlainen proof-of-concept, jolla vain todistettiin että tällainen laitos voitiin ylipäätään rakentaa liikuteltavan kontin sisään. Loppujen lopuksi he suunnit-telivat laitteen uudelleen yhteistyössä, uusi versio päätyi jollekin sotilasorgani-saatiolle ja sille on tehty sen jälkeen tu-hansien tuntien mittaisia testejä. Alku-peräinen kontti jäi pitkäksi aikaa Rossin laboratorioon Italian Ferreraan modifioi-tavaksi, se lähetettiin lopulta Yhdysval-toihin [3]. Vuonna 2012 Rossi lupaili kansain-välisen tutkijaryhmän tekevän uuden sukupolven Hotcat:ille riippumattoman testin, tutkimustulokset tultaisiin julkai-semaan. Kuukausien kuluessa monet skeptikot pitivät väitteitä ajan pelaami-sena, heidän mukaansa mitään tutkija-ryhmää ei ollut olemassakaan ja Rossi vain pelasi aikaa. 15 toukokuuta 2013 tuo pitkään lu-pailtu ja odoteltu kolmannen osapuolen testiraportti kuitenkin viimein julkaistiin [13][21]. Sen tekijöinä oli 7 professoria Bolognan ja Uppsalan yliopistoista sekä Tukholman Teknillisestä Korkeakoulusta (KTH), mm. professorit Giuseppe Levi ja Hanno Essén. Tutkimuksen rahoitta-jina olivat ruotsalainen Alba Langens-kiöldin säätiö sekä Ruotsin energiateol-lisuuden järjestö Elforsk AB (pääosakas Vattenfall). Tutkijat olivat tehneet Ferrarassa kak-si koesarjaa, 96-tuntia kestäneen ko-keen joulukuussa 2012 sekä 116-tunti-sen kokeen maaliskuussa 2013. Hotcat oli kiinnitetty kevyeen telineeseen, täl-löin oli helpompi varmistaa, ettei lait-teeseen syötetty salaa sähköenergiaa tai kemiallisia polttoaineita. Lämmön-tuotanto mitattiin suoraan infrapunaka-meroiden avulla, vesijäähdytystä ei käy-tetty. Ennen mittauksia tilat ja koejär-jestelyt tarkistettiin huolella, lisäksi läs-nä oli jatkuvasti testaajien edustajia. Koejärjestely kuvattiin kokonaisuudes-saan videokameroilla, kukaan ei päässyt koskemaan niihin testin aikana. Lieriöt punnittiin ennen ja jälkeen testin, lisäksi ne sahattiin lopuksi auki ja niiden sisältö tarkastettiin. Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät testiraportista, joitain raportin kuvista on käytetty tämän artikkelin kuvi-tuksena prof. Hanno Essénin luvalla. Testaajat määrittivät tuotetun ener-giamäärän erittäin konservatiivisesti, eri mittaukset ja laskelmat arvioitiin alakanttiin. Testaajien arvioinnin mu-kaan lieriö tuotti 10 kertaa enemmän energiaa kuin mikään tunnettu kemialli-nen reaktio, vaikka koko lieriön tilavuus olisi täytetty kemikaaleilla. Testaajat ei-vät ottaneet kantaa siihen mikä aiheut-ti energiantuoton, mutta tehokkuuden perusteella ilmiölle ei ole tavanomaista selitystä. On hyvä huomata, että lieriössä ole-vat muutamat nikkeligrammat ja 1,5g vetyä riittäisivät 6 kuukauden toimin-taan, nyt testit kestivät vain nelisen päivää. Laitteen pitkän aikavälin ener-giantuoton selvittämiseksi suunniteltiin kesällä 2013 alkavaa 6kk mittaista jatku-vaa testiä. Nämä testit ovat ilmeisesti meneillään, datan keruu päättynee maa-

liskuussa 2014 ja raportti uusista tes-teistä on luvattu julkistaa vuoden 2014 aikana. Seuraava aihetta sivuava uutinen saa-pui lokakuussa 2013. Elforsk julkaisi asiakaslehdessään Elforsk Perspektiv parin sivun jutun LENR-tutkimuksesta ja Rossista [24]. Elforsk oli varovaisen myönteinen Rossin ja LENR:in suhteen, heidän mukaansa itse ilmiön olemassa-olo vaikutti melko selvältä ja kyse on lähinnä sen kaupallisen hyödyntämisen mahdollisuuksista. He myös paljasti-vat, että he olivat tekemässä laajem-paa analyysiä LENR-teknologiasta ja sitä varten he olivat käymässä läpi 20 alan merkittävintä yritystä sekä erilaisia teorioita ja tutkimuksia viime vuosien varrelta. He lupasivat toimittaa tämän informaation suuren yleisön saataville www-sivujensa kautta Elfroskin viralli-sena tutkimusraporttina. Luvattu 59-sivuinen raportti “Low Energy Nuclear Reactions Informations-sammanställning beträffande ett om-diskuterat fenomen” ilmestyi 15 Mar-raskuuta 2013 [10]. Se käy läpi erilaisia teorioita ja yrityksiä sekä eri puolilla maailmaa tehtyjä tutkimuksia viimeis-ten vuosien ajalta. Linkki raportin eng-lanninkieliseen käännökseen löytyy viit-teestä [23]. Raportin mukaan enää ei tarvitse miettiä, onko LENR-ilmiö olemassa vai ei, on kiistatonta että LENR-laitteet tuottavat enemmän energiaa kuin nii-hin syötetään sisään. Tutkimustyötä tehdään paljon eri yrityksissä sekä ava-ruus- ja puolustusteollisuudessa. Kestää pitkään ennen kuin kaikki tämän tutki-musalueen salat on saatu selvitettyä ja on vielä vaikea sanoa, mikä yrityksistä pystyy kaupallistamaan teknologian en-simmäisenä. Eri teoreettisten selitys-mallien tieteellisyyttä ei pystytä arvioi-maan tässä vaiheessa, mutta voidaan sanoa että ”tulokset ovat tuloksia” ja teorioita ehditään kehittämään myö-hemminkin. Ilmeisesti prosessi on erittäin epä-lineaarinen, siinä esiintyy voimakkai-ta sähkömagneettisia kenttiä, erilaiset plasman tai kiinteän materiaalin reso-nanssit ovat oleellinen osa ilmiötä, sa-moin kun osittain ionisoitunut plasma tai plasmapilvet (eng. dusty plasma). Ilmiön aikana tapahtunee useita erilaisia ydinreaktioita, alkuaineiden transmutaa-tioita jne. Kvanttimekaaniset ilmiöt saattavat olla osa LENR-ilmiötä, kyseessä saattaa olla jokin epälineaarinen elektro-dynaa-minen ilmiö resonansseineen. Ilmiön skaalaaminen ja kontrollointi vaikuttaa vaikealta, samoin oikeiden parametrien löytäminen. Lämpötilan ja sähköisten ilmiöiden väliset riippuvuudet ovat epä-selviä, varsinkin kun eri yritykset eivät kerro menetelmiensä yksityiskohtia. Ilmiön hallitseminen ja hyödyntämi-nen vaatinee paljon kokeellista työtä, mutta ongelmat eivät ole ylitsepääse-mättömiä. Turvallisuusnäkökohdat kuten mahdollinen säteily ja suurenergiset hiukkaset sekä voimakkaat magneetti-kentät täytyy huomioida. Elforskin mu-

24

Kuva E-Cat HT2:n koejärjestelyistä. Käytössä on kaksi tietokonetta infrapunakameroita varten, kamerat on suunnattu sylinterin päähän ja sivulle. Videokamera kuvaa PCE-830 tehoanalysaattoria.

Infrapunakuva testistä 20.11.2012, lämpötila 814 C.

Infrapunakuva marraskuun 2012 testistä, lämpötila 859,1 C.

kaan LENR-teknologialla on todellista potentiaalia aiheuttaa paradigmamuutos energiateknologiaan sekä monille muille elämänalueille.

Rossin kumppanit

Rossin perustama Leonardo Corporati-on vastasi alun perin E-Catin kehittämi-sestä. Onnistuneiden prototyyppien jäl-keen hän halusi tuotteistaa keksintönsä mahdollisimman pian. Yhdessä entisen Kreikan Italian suurlähettilään ja fyysi-kon Christos Stremmenoksen avulla hän onnistui herättämään Kreikan pää-ministerin George Papandreoun huomi-on [8]. Tämän tuloksena syntyi Kreik-kalainen Defkalion Green Technologies niminen yritys, joka aloitti yhteistyön Leonardo Corporationin kanssa vuonna 2010. Kreikkalaiset olivat kiinnostuneita asiasta mm. suurten nikkelivarojensa vuoksi, heillä ei ole öljyä mutta heil-lä olisi vahva ote tähän tulevaisuuden strategiseen luonnonvaraan. Yhteistyö kuitenkin kariutui elokuussa 2011, on-gelmia oli ilmeisesti ainakin Pohjois-Amerikan lisenssien kanssa. Prof. St-remmenos asettui Rossin puolelle ja hänen välinsä Defkalioniin katkesivat, vaikka hän oli ollut yhtiön hallituksessa. Tämän jälkeen Rossi pyrki löytämään uuden kumppanin, joka jakaisi hänen kanssaan saman arvopohjan ja takaisi teknologian levittämisen laajalti. Tilanne oli epäselvä parin vuoden ajan eikä ole tiedossa kävikö hän neuvotteluja usei-den eri tahojen kanssa. Viimein vuonna 2013 Rossi ilmoitti tehneensä lopullisen sopimuksen uuden merkittävän part-nerin kanssa. Partneri otti vastuulleen valmistuksen ja markkinoinnin, sillä oli riittävästi resursseja teknologian kehit-tämiseen ja kaupallistamiseen. Rossi sanoi itse jääneensä uuden perustetun yhtiön päätutkijaksi, hänen käyttöönsä annettiin laaja ja hyvin varustettu tutki-musryhmä. Rossin partnereita on yritetty arvailla useita kertoja viimeisten kahden vuo-den aikana. Erilaisia ehdokkaita on ol-lut paljon, mutta konkreettisia todistei-ta kenenkään osallisuudesta ei löydet-ty. Huhumylly käynnistyi taas vuoden 2013 lopussa, kun eräs Rossin insinööri mainitsi Linkedin-sivullaan toimivansa Industrial Heat LLC nimisen yrityksen teknisenä asiantuntijana [17]. Nettiyhteisö alkoi etsiä johtolanko-ja hakukoneiden ja yritysrekistereiden avulla. Havaittiin, että Industrial Heat oli perustettu vasta hiljattain, se sijaitsee nimellä Research Triangle tunnetussa huipputeknologiayritysten ja tutkimuslai-tosten keskittymässä Pohjois-Carolinas-sa. Perustajiin kuului ainakin Cherokee investment nimisen ympäristöteknolo-gian konsulttiyrityksen taustahenkilöitä. Cherokee on n. 2 miljardin dollarin yritys, jolla on runsaat 500 ympäristö- ja energiateknologiaan liittyvää projektia mm. Yhdysvalloissa sekä Kiinan suun-nalla. Cherokeen edustama arvopohja osui yhteen sen kanssa, mitä Rossi oli aikoinaan kertonut salaisesta partneris-

taan. Yrityksen rekisteröintiin liittyvät päivämäärät ja jotkin muut yhteensat-tumat Rossin viime vuoden kommentti-en kanssa synnyttivät spekulaatiot siitä, oliko tämä ns. salainen partneri? Verkkohakujen tuloksena kiinankie-lisistä verkkolehdistä löytyi useita ar-tikkeleita, joiden mukaan Cherokee Investment Partners:in CEO Thomas Darden oli käynyt lokakuussa 2013 Kii-nassa keskustelemassa yhteistyöstä Baodingin teknologiapuiston ja Icebank nimisen yrityksen kanssa [14][28]. Ta-paamisen yhteydessä oli kirjoitettu so-pimuksia yhdysvaltalais-kiinalaisesta yh-teistyöstä CODA-sähköautoa, vety-nik-keli energiantuotantoa ja tulenkestäviä materiaaleja koskevissa projekteissa; niiden sanottiin edistävät merkittävästi paikallista teknologista ja taloudellista kehitystä [6][26]. Baodingin teknologiapuistoon on kes-kitetty Kiinan kansantasavallan uuden energiateknologian kehitystyö. Energia-alan yrityksiä on alueella n. 200 kap-paletta, niiden liikevaihto on n. 100 miljardin yuania. Baoding on kooltaan 12 neliökilometriä, se sijaitsee Hebein provinssissa noin 100 mailin päässä Pe-kingistä [5][30]. Sopimuksen allekirjoitusseremoniaan osallistui Tom Darden, Hebein varaku-vernööri Xu Ning, provinssin tiede- ja teknologiajohtaja Jia Hongxing, Baodin-ging alueen pormestari Ma Yufeng sekä muita tiede- ja teknologiaministeriön sekä provinssin edustajia. Icebank.cn:n tiedotteessa mainittu SASAC (State-owned Assets Supervision and Assets Commission) on Kiinan kansantasavallan valtioneuvoston alainen erityiskomissio, joka on vastuussa Kiinan valtionyhtiöiden hallinnoinnista ja sen puheenjohtajana toimii pääministeri Li Keqiang. Ilmeises-ti paikalla oli myös NDRC:n (National Development and Reform Commission) edustajia, kyseinen organisaatio vastaa Kiinan kansantasavallan makroekonomi-sesta suunnittelusta [9]. Cherokee ei kommentoinut asiaa kolmeen viikkoon. 24.1.2013 Industrial Heat julkaisi kuitenkin lehdistötiedot-teen [16][25]. Tom Darden, toinen Che-rokeen perustajista ja Industial Heat:in johtaja JT Vaughn tulivat julkisuuteen. Industrial Heat ilmoitti hankkineensa oikeudet Rossin keksintöön ja sen val-mistukseen. Eri tahojen tekemien sel-vitysten perusteella he olivat vakuuttu-neet Rossin keksinnön toimivuudesta ja päättivät ryhtyä valmistelemaan sen laajaa kaupallistamista ja uusien sovel-luskohteiden löytämistä. He toimivat yhdessä muiden yritys-ten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. He mainitsivat laatineensa suu-ren määrän patenttihakemuksia turvaa-maan keksintöön liittyvät teknologiset innovaatiot. Cherokeella on runsaasti taloudellisia resursseja, kontakteja ja asiantuntijoita talouden ja lakiasioiden puolelta sekä kokemusta suurista ym-päristöteknologian hankkeista. Kiina nähdään tärkeäksi kohdealueeksi, Che-rokeella on jo ennestään sinne vahvat siteet.

25

Kuva E-Cat HT2:n koejärjestelyistä. Käytössä on kaksi tietokonetta infrapunakameroita varten, kamerat on suunnattu sylinterin päähän ja sivulle. Videokamera kuvaa PCE-830 tehoanalysaattoria.

Uutinen on levinnyt toistaiseksi lähin-nä talousalan nettisivuilla. Rossin part-neristaan aiemmin kertomat väitteet ja tiedonmurut ovat osoittautuneet toden-mukaisiksi. Voidaan olettaa, että monet muutkin Rossin esittämistä väitteistä pitävät paikkansa. Cherokeen kaltainen yhtiö puuttuisi virheellisen tiedon levit-tämiseen, koska sillä olisi vaikutuksia emoyhtiön toimintaan. Tästäkin huolimat-ta monet skeptikot ovat vielä epäilevällä kannalla ja pitävät asiaa huijauksena. Jo-kainen voi kuitenkin kysyä itseltään, ha-luaisiko 2 miljardin dollarin yhtiö tuhota ehdoin tahdoin maineensa ja pystyisikö yksittäinen keksijä huijaamaan loputto-masti tämän kokoluokan energia- ja ym-päristöalan yrityksen asiantuntijoita? Lisää tietoa on tulossa lähikuukau-sina. Rossi lupaili jo ennen partne-rin identiteetin paljastumista, että sen oma tekninen raportti on tulossa jul-kisuuteen lähiaikoina. Kansainvälisen riippumattoman tutkijaryhmän viime vuonna käynnistämä 6 kuukauden tes-ti on päättymässä maaliskuussa ja sen tulokset tullaan julkaisemaan. Rossi on lupaillut heidän esittävän oman teoreet-tisen mallinsa siitä, mihin ilmiö perus-tuu. Osa tuloksista saattaa ilmestyä vi-rallisissa tiedelehdissä, mutta jäämme odottamaan suurella mielenkiinnolla mitä seuraavaksi tapahtuu.

Loppusanat

Tämä artikkeli saattaa vaikuttaa hieman kaukaiselta tämän lehden sivuilla, var-sinkin kun se käsittelee hyvin kiistan-alaista asiaa. Ennakointi on kuitenkin parempaa kuin reagointi, vaikka siihen sisältyisi epävarmuustekijöitä. Mitä jos väitteet pitävätkin paikkansa loppuun asti? Paikallinen energiantuotanto tar-koittaisi sitä, ettei polttoaineiden kuljet-taminen olisi enää niin oleellista. Ener-giantuotanto voitaisiin hajauttaa, ei olisi enää muutamia haavoittuvia tuotantolai-toksia ja suuria sähkönsiirtoverkkoja. Energian hinnan putoaminen muuttai-si talouden rakenteita, mitä kaasun ja öljyntuottajat tekisivät jatkossa? Kulje-tuksissa vaikutus näkyisi ensin merillä, laiva olisi helppo alusta tämän kaltaisel-le teknologialle. Aseteknologian puolella vaikutus näkyisi niissä sovellutuksissa joissa tarvitaan paljon energiaa, varmasti tämän vuoksi laivastot ovat aina olleet kiinnostuneet tästä tutkimusalueesta. Kannattaa ainakin ajatella sitä mahdolli-suutta, että öljyn vuosisadan jälkeen al-kaa LENR-teknologian vuosituhat.

Näkökulma: Mitä muualla tapahtuu?

US Department of Energy on aktivoi-tunut vuoden 2014 alussa. Advanced Research Projects Agency for Energy (ARPA-E) käynnisti rahoitushaun projek-teille, joissa kehitetään uusia innovatiivi-sia energiantuotantomenetelmiä [2][32]. Nyt LENR on mainittu esimerkkinä tutki-musrahoitukseen oikeutetuista teknolo-gioista, aikaisemmin viralliset tahot ovat tuominneet tämän pseudotieteeksi.

Rossin tärkein kilpailija lienee hänen entinen kumppaninsa Defkalion Green Technologies. Se rakensi alun perin tuo-tantolaitosta Kreikan Xanthiin, mutta Kreikan yleisen talousilmapiirin aiheut-tamien ongelmien vuoksi he siirtyivät Vancouveriin. Defkalionin hallituksessa on pankkiireja, yhteiskunnallisia vaikut-tajia ja liike-elämän vaikuttajia Euroo-pasta sekä Kanadasta. Vuonna 2012 tiettävästi seitsemän yrityksistä, akateemisista instituutiois-ta ja valtion viranomaisista koostunutta ryhmää testasi heidän prototyyppejään, mutta ainoastaan osa yhdestä raportis-ta julkistettiin. He väittävät tekevänsä yhteistyötä useiden yritysten kanssa, mutta riippumatonta tietoa on vähän. Hekin ovat luvanneet tiedottavansa toi-minnastaan lisää vuoden 2014 aikana. Myös muut ovat aktivoituneet viime aikoina. Brilloun on solminut sopimuk-sen koelaitoksen rakentamisesta Etelä-Koreaan paikallisen yhtiön kanssa ja Blacklight power on esitellyt omia de-mojaan suljetulle kutsuvierasjoukolle. Monet ovat hieman skeptisiä näiden yritysten mahdollisuuksiin, ilmeisesti heillä on jotain mutta tie laboratoriosta tuotteeksi saattaa olla vielä pitkä. Mahdollisesti Rossin ja Cherokeen etenemisellä on ollut vaikutuksia eri toi-mijoiden aktivoitumiseen, kilpailu inves-toinneista, patenteista ja markkinaosuuk-sista on lähdössä käyntiin. Myös monet pienemmät yritykset ovat mukana kisas-sa. Suomessa Etiam Oy on tehnyt yk-sityiskohtaisen patenttihakemuksen [31]. Yhtiö ei ole halunnut julkisuutta, se tie-detään että yrityksen taustahenkilöstöön kuuluu päteviä ammattilaisia. Venäjällä eräät tahot ovat heränneet mahdollisen paradigmamuutoksen mu-kanaan tuomiin ongelmiin Venäjän ener-giateollisuudelle, sillä olisi vaikutuksia valtiontalouteen ja Venäjän asemaan suhteessa sen energiavaroista nykyisin riippuviin valtioihin. He ovat kirjoittaneet avoimen kirjeen Venäjän johdolle ja va-roittavat mahdollisista muutoksista [1]. Venäjällä on ollut edistynyttä LENR-tut-kimusta, mutta se on kärsinyt samanlai-sista reviirikiistoista kuin länsimainenkin tutkimus.

Näkökulma: Julkisuus ja kiistelyt

Median ja tiedejulkaisujen suhtautu-minen LENR:iin on ollut ongelmallista vuodesta 1989 lähtien. Silloin intoudut-tiin liikaa, sen jälkeen on oltu yltiövaro-vaisia ja merkittävätkin tapahtumat on sivuutettu. Viime aikoina ankarin vas-tustus on kuitenkin alkanut murentua. Uutisointi on vielä ollut verkkaista, tele-vision puolella italialaisten, kreikkalais-ten ja ruotsalaisten tv-kanavien lisäksi satunnaisia uutisia on tullut Fox:ilta ja MSNBC:ltä. Lehdistä mm. WiredUK ja Forbes ovat olleet aktiivisia. Kotimaassa Teknikka&Talous on julkaissut muuta-mia lyhyitä juttuja, mutta ne ovat sisäl-löltään melko kevyellä tasolla. Ruotsalainen NyTeknik on ollut omaa luokkaansa. Sen toimittaja Mats Le-wan kiinnitti aikoinaan lehden huomion

26

Paljaan reaktorisydämen testi 20.11.2012. Korkea lämpötila vaurioitti reaktorin sisäistä teräs-sylinteriä ja keraamista suojakuorta.

Rossin työhön ja siitä lähtien lehti on seurannut aktiivisesti alan kehitystä. NyTeknik:in ansiosta Ruotsalaiset tutki-jat kuulivat Rossin työstä, se johti sii-hen että Vattenfall ja Elforsk ovat olleet avoimia LENR-tutkimusta kohtaan ja tohtori Magnus Holm taustaryhmineen päätyi perustamaan Hydrofusionin, joka on kohonnut maailmanlaajuisesti mer-kittävään asemaan Rossin yhteistyöta-hojen joukossa. Ruotsi on kieltämättä Euroopan ykkönen tällä alueella. Joissain osissa tiedeyhteisöä suhtau-tuminen on alkanut parantua. Kevään 2012 aikana eräät ydin- ja hiukkasfyy-sikot alkoivat osallistua yhteisiin se-minaareihin LENR-tutkijoiden kanssa. Erilaisia seminaareja ja symposiumeja järjestettiin ainakin Genevessä, Torinos-sa ja Pisassa, kesän jälkeen tilaisuudet jatkuivat mm. Etelä-Koreassa ja Yhdys-valloissa. Maaliskuussa professorit Cela-ni ja Srivastava pääsivät puhumaan CERN:iin. Elokuussa 2012 Texasissa järjestetyssä National Instruments:in NIWeek2012-tapahtumassa monet tutki-musryhmät esittelivät tuloksiaan yhdes-sä NI:n kanssa. National Instruments ilmoitti tekevänsä heidän kanssaan ak-tiivista yhteistyötä ilmiön selvittämisek-si ja hallitsemiseksi, heidän mukaansa mahdollisuus uusiin energiainnovaa-tioihin on todellinen ja yhtiön johtaja James Truchard on avoimesti puhunut alan tutkimuksen puolesta. Myös vuon-na 2013 järjestettiin lukuisia konferens-seja, niitä sen enempää luettelemat-ta. Positiivinen kehitys jatkunee myös vuonna 2014. Myös vastustajat ovat olleet liikkeel-lä. Vuodesta 1989 lähtien on tapahtunut tutkimustulosten vääristelyä, raporttien peittelyä, kiristystä ja muita hämäriä tapahtumia. Osa tapahtumista on pal-jastunut vasta nyt, kun monia vanhoja tutkimusraportteja on saatu julkisuuteen Yhdysvaltain tiedonvapauslakien perus-teella. Tietyt tapaukset ovat tällä het-kellä oikeuskäsittelyssä [18]. On myös tapauksia, joissa yritykset ovat tarjon-neet miljoonien projektirahoitusta yli-opistoryhmille, mutta ulkopuolisen ta-hon painostamana yliopiston hallinto on estänyt yhteistyön. Jos joku lukee LENR:iä koskevia net-tiartikkeleita, törmää varmasti mm. ni-mimerkki Mary Yugo:n kriittisiin hyök-käyksin Rossia vastaan. On mielenkiin-toista, että muutamilla henkilöillä on aikaa lukea eri puolilla maailmaa ilmes-tyviä kirjoituksia ja vastata niihin saman tien. Wikipedian kanssa on esiintynyt ongelmia jo pari vuotta, monet LENR:iä tai Rossin työtä koskevat asialliset kor-jaukset katoavat muutamassa minuu-tissa. Usein Rossia syytetään Italiassa ympäristörikoksista tuomituksi huijarik-si, vaikka hän aikoinaan lopulta vapautui syytteistä. Käytännössä hänen jäteöljyn uusikäyttöön keskittynyt yhtiönsä ajet-tiin alas, mahdollisesti siksi että hän joutui törmäyskurssille Camorran liike-toimintamallien kanssa. Hän sai kuitenkin myytyä tuolloin ke-hittämänsä prosessin oikeudet muualle,

prosessi toimii ja on nykyisin laajamit-taisessa käytössä. Myös väitteet USA:n DoD:n huijaamisesta lämpösähköisillä elementeillä nousevat esiin, vaikka DoD on itse ilmaissut olleensa tyytyväinen saamiinsa prototyyppeihin ja yhteistyö on jatkunut sen jälkeenkin. Myös muita hyökkäyksiä Rossia vas-taan on ollut, viimeisin palvelunesto-hyökkäys hänen blogiaan kohtaan alkoi heti Industrial Heat:in lehdistötiedot-teen jälkeen. Jo aiemmin Rossi on mai-ninnut, että hänen partnerinsa seuraa

kokonaistilannetta tarkkaan ja valmis-tautuu tarvittaessa oikeustoimiin. Jotkin virheellisen tiedon esittäjät katosivatkin kartalta 2013, ilmeisesti heihin otettiin yhteyttä. Hyvinkin mahdollista, ottaen huomioon Cherokeen asiantuntiverkos-toon kuuluvan lakimiesarmeijan. Keskustelu Rossin puolesta ja vas-taan on joskus ollut värikästä. On hyvä huomata, että hän on nimenomaan keksijä; usein häntä on verrattu Ediso-niin joka oli myös melko särmikäs per-soona. Hän on lahjakas ja omaa paljon

27

Ragone-kuvaaja kemikaalien energiasisällöistä. E-Cat HT2 menee kuvaajan ulkopuolella.

pohjatietoja, mutta hän kehittää mene-telmäänsä pitkälti intuition ja kokeilujen perusteella. Hän on itse sanonut, ettei ole teoreettisesti suuntautunut tiede-mies ja hänen mielestään tärkeintä ovat toimivat tuotteet. Toisaalta joskus hä-nen lausuntonsa osoittavat asioiden sy-vällistä ymmärrystä, hänen taannoista selitystään Higgsin hiukkasesta pidettiin suorastaan nerokkaana. Monet ovat todenneet, että Rossi pu-huu asioista kierrellen ja usein hänen väitteisiinsä jää tiettyjä takaportteja, on sanottu että hän voi olla todella hankala neuvottelukumppani. Osa tästä saattaa olla tietoista hämäystä kilpailijoiden ja liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Hä-nen englanninkieliset lausuntonsa ovat myös joskus vaikeasti tulkittavia, var-sinkin ns. native-speakers:it analysoivat niitä liiankin tarkkaan. Zurichissä 2012 Rossi sanoi itse, että puhuessaan ita-liaa hän puhuu värikkäästi (multicolor) ja kertoo runsaasti yksityiskohtia, mutta englanniksi puhe jää väkisinkin musta-valkoiseksi (monocrome). On merkillepantavaa, että kukaan ei ole näiden puolentoista vuoden aikana pystynyt kumoamaan hänen väitteitään ja mm. NASA uskoo hänen saavutuk-siinsa, vaikka pitääkin häntä hankalana henkilönä. Keskustelupalstoilla monet ovat todenneet, että Rossin väitteistä ei löydy varsinaisia ristiriitaisuuksia. Olisi erittäin vaikeaa muodostaa näin pitkään jatkunut rakennelma ja pitää sitä kasas-sa, ellei se perustuisi totuuteen.

Useiden fyysikoiden mukaan Rossin itse reaktiota koskevat lausunnot muo-dostivat selkeän kokonaisuuden, eri ih-misten tekemien laskelmien ja mallin-nuksien perusteella taustalla vaikuttaa olleet aitoja fysikaalisia koejärjestelyitä ja olisi todella vaikeaa sepittää kaikki parametrit tyhjästä. Kertoessaan tek-nillisiä yksityiskohtia hän on aina ollut tarkka, luvatessaan jostain asiasta aika-naan lisätietoja hän on aina lopulta pitä-nyt lupauksensa.

Kiitokset

Kirjoittaja haluaa kiittää teoreettisen fy-siikan apulaisprofessori Hanno Esséniä Tukholman Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta luvasta käyttää raportis-sa “Indication of anomalous heat ener-gy production in a reactor device con-taining hydrogen loaded nickel powder“ julkaistuja kuvia tässä artikkelissa.

Suomenkieliset tekstit sovittanut TkT Mika Helsingius. Kirjoittaja palvelee Huoltokoulun tutkimus- ja kehittämis-osastolla tutkimusjohtajana.

Kuvien lähde: “Indication of anomalous heat energy production in a reactor de-vice containing hydrogen loaded nick-el powder.” Lupa kuvien lainaamiseen saatu apulaisprofessori Hanno Esséniltä (Royal Institute of Technology, Stock-holm, Sweden).

Viiteluettelo

[1]. ”A Warning to Russia About LENR”, http://www.e-catworld.com/2014/01/a-warning-to-russia-about-lenr/ .

[2]. Allan, S. D., ” 1 MW E-Cat Cold Fusion Device Test Successful”, http://pesn.com/2011/10/28/9501940_1_MW_E-Cat_Test_Successful/.

[3]. Allan, S. D., ” Interview with An-drea Rossi About 1 MW E-Cat Plant Delivery”, http://pesn.com/2013/05/07/9602310_Interview_with_Andrea_Rossi_About_1-MW-E-Cat-Plant_Delivery/.

[4]. ARPA-E “call for innovative energy project, https://arpa-e-foa.energy.gov/FileContent.aspx?FileID=1c56ac4a-0acd-43ee-a2ec-ab80b33f4146#page=11.

[5]. ”Baoding High-tech Industrial Develop-ment Zone”, http://www.chinaknowl-edge.com/Manufacturing/IndustrialPark.aspx?province=11&content=199.

[6]. ”Baoding Sino-US Science and Technol-ogy Innovation Park project held a sign-ing ceremony” (kiinaa), http://hebei.sina.com.cn/bd/focus/2013-09-27/08011242.html.

[7]. Bushnell, D., ”Low Energy Nuclear Reactions, the Realism and the Out-look”, http://archive.is/0CaQ#selection-151.0-151.57.

[8]. ”Defkalion issues Press Release on Tests, Stremmenos speaks Out”, http://energycatalyzer3.com/news/defkalion-issues-press-release-on-tests-stremme-nos-speaks-out.

[9]. ”E-Cat Knowledge at Highest Lev-els in China?”, http://www.e-catworld.com/2014/01/e-cat-knowledge-at-high-est-levels-in-china.

28

[10]. Engström, M. and Bergman, S., “Low Energy Nuclear Reactions. Informa-tionssammanställning beträffande ett omdiskuterat fenomen“, Elforsk AB, Raportti, 59 s., http://elforsk.se/Rapporter/?rid=13_90_.

[11]. Eurooppalainen LENR-uutissivusto, [11]. http://www.lenrnews.eu.

[12]. Focardi and Rossi LENR (Cold Fu-sion) Demo today, http://nextbigfuture.com/2011/01/focardi-and-rossi-lenr-cold-fusion-demo.html.

[13]. Gibbs, M., ”Finally! Independent Test-ing Of Rossi’s E-Cat Cold Fusion De-vice: Maybe The World Will Change Af-ter All“, Forbes 20.5.2013, http://www.forbes.com/sites/markgibbs/2013/05/20/finally-independent-testing-of-rossis-e-cat-cold-fusion-device-maybe-the-world-will-change-after-all/.

[14]. ”High spirits layout Nickel Energy En-ergy Fund to join the United States Cherokee platform to build new clean energy” (kiinaa), http://www.icebank.cn/news/detail_2.php?id=113.

[15]. ”How tricolor race wakes new en-ergy revolution – LENR” (venäjää) http://forum-msk.org/material/econom-ic/10194806.html.

[16]. ”Industrial Heat Has Acquired Andrea Rossi’s E-Cat Technology”, http://www.prnewswire.com/news-releases/industri-al-heat-has-acquired-andrea-rossis-e-cat-technology-241853361.html.

[17]. ”Is Cherokee Rossis partner?”, http://www.e-catworld.com/2013/12/is-chero-kee-rossis-partner/.

[18]. Krivit, S. B., ”Federal Investigations Re-veal Academic Backstabbing at Purdue University (Part 1)”, https://news.newen-ergytimes.net/2014/01/20/federal-investi-gations-reveal-academic-backstabbing-at-purdue-university-part-1/.

[19]. LENR-artikkeliarkisto, http://lenr-canr.org/.

[20]. LENR-uutissivusto http://www.ecat-news.net/.

[21]. Levi, G., Foschi, E., Hartman, T., Höis-tad, B., Pettersson, R., Tegnér L., Es-sén, H., “Indication of anomalous heat energy production in a reactor device containing hydrogen loaded nickel powder“, arXiv.org, http://arxiv.org/abs/1305.3913.

[22]. Lewan, M. ,”Swedish physicists on the E-cat: It’s a nuclear reaction”, NyTeknik, 6.4.2011, http://www.nyteknik.se/ny-heter/energi_miljo/energi/article3144827.ece.

[23]. ”New Human Translation of Elforsk LENR Report”, http://www.e-catworld.com/2013/11/new-human-translation-of-elforsk-lenr-report/.

[24]. ”Okänd nukleär process“, Elforsk Pers-pektiv, Ett nyhetsmagasin från Elforsk, s. 4-5, No. 2, 2013, http://www.elforsk.se/Trycksaker/.

[25]. ”PRESS RELEASE: Industrial Heat Has Acquired Andrea Rossi’s E-Cat Technology”,. http://www.e-catworld.com/2014/01/press-release-industrial-heat-has-acquired-andrea-rossis-e-cat-technology/.

[26]. ”Report: Darden & Chinese Officials Held ‘Signing Ceremony’ for Technol-ogy Park With ‘Nickel Reactor New En-ergy Project”, http://www.e-catworld.com/2014/01/darden-china-meeting-sign-ing-ceremony-for-technology-park-with-nickel-reactor-new-energy-project/.

[27]. ”Rossi Provides More Explosive E-Cat Information”, E-Cat World 29.12.2013, http://www.e-catworld.com/2013/12/rossi-provides-more-explosive-e-cat-in-formation/.

[28]. ”Strong Confirmation of Cherokees backing of the e-cat from China” http://www.e-catworld.com/2014/01/strong-confirmation-of-cherokees-backing-of-the-e-cat-from-china/.

[29]. ”Swartz-Hagelstein MIT Cold Fusion Videos Posted”, http://www.e-catworld.com/2014/02/swartz-hagelstein-mit-cold-fusion-videos-posted/.

[30]. The Baoding high tech industrial devel-opment zone, http://www.e-catworld.com/2014/01/the-baoding-high-tech-in-dustrial-development-zone/.

[31]. ”Thermal-energy producing system and method”, http://worldwide.espacenet.com/publicationDetails/originalDocument?CC=WO&NR=2013076378A2&KC=A2&FT=D&ND=3&date=20130530&DB=EPODOC&locale=en_EP.

[32]. US Department of energy calls for LENR proposals among others, http://www.e-catworld.com/2014/01/us-depart-ment-of-energy-calls-for-lenr-proposals-among-others/.

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön,

täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.

Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 10.4.2014 mennessä osoitteella:

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitusAsiamies evl Mauri EtelämäkiPääesikuntaLogistiikkaosastoPL 91900131 Helsinki

Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi

MUISTATHAN kevätkokouksen 12.3.2014 klo 17.30 alkaen

Helsingissä SOK:n toimitiloissa Ässäkeskuksessa Fleminginkatu 34!

Ilmoittautuminen: jere.perkiokangas@mil.fi, puh. 0299 530 548

Hallitus

Scanian tehtaiden vuotuisten komponenttiostojen arvo Suomesta on noin 100 miljoonaa euroa. Scanian ja Suomen välinen kauppa on Suomelle ylijäämäinen.

Scania Suomi oy on suomalainen yhtiö, joka maksaa veronsa Suomeen. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhtiö on maksanut veroja Suomen valtiolle yhteen-sä lähes 137 miljoonaa euroa.

Scania Suomi oy työllistää Suomessa noin 540 henkilöä 19 omassa palvelukeskuksessa. Kaikki Scania-toimipisteet on määritelty Puolustusvoimien huolto-varmuuden kannalta merkittäviksi. Scania Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varaosien turva-varastoinnista. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän ansiosta huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot ovat kustan-nustehokkaita.

Scanialla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto, mikä varmistaa kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä käytet-tävän kaluston kustannustehokkaat huolto- ja korjaus-toiminnot eri puolilla maailmaa.

Scania pystyy toimittamaan kuorma-autoja myös pans-saroituna ja miinasuojattuna muun muassa rauhanturva-joukkojen käyttöön.

Scania toimittaa moottoreita esimerkiksi Patrialle, joka käyttää niitä AMV-vaunuissaan.

SuomeSSa päällirakennettavien Scania-kuorma-autojen kotimaisuusaste ylittää useimmiten 50 prosenttia.

Sinivalkoinen Scania – suomalaisempi kuin uskotaan!

Scanian tehtaiden vuotuisten komponenttiostojen arvo Suomesta on noin 100 miljoonaa euroa. Scanian ja Suomen välinen kauppa on Suomelle ylijäämäinen.

Scania Suomi oy on suomalainen yhtiö, joka maksaa veronsa Suomeen. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana yhtiö on maksanut veroja Suomen valtiolle yhteen-sä lähes 137 miljoonaa euroa.

Scania Suomi oy työllistää Suomessa noin 540 henkilöä 19 omassa palvelukeskuksessa. Kaikki Scania-toimipisteet on määritelty Puolustusvoimien huolto-varmuuden kannalta merkittäviksi. Scania Suomella on sopimus Huoltovarmuuskeskuksen kanssa varaosien turva-varastoinnista. Scanian modulaarisen tuotantojärjestelmän ansiosta huolto-, korjaus- ja varaosatoiminnot ovat kustan-nustehokkaita.

Scanialla on maailmanlaajuinen huoltoverkosto, mikä varmistaa kriisinhallinta- ja rauhanturvatehtävissä käytet-tävän kaluston kustannustehokkaat huolto- ja korjaus-toiminnot eri puolilla maailmaa.

Scania pystyy toimittamaan kuorma-autoja myös pans-saroituna ja miinasuojattuna muun muassa rauhanturva-joukkojen käyttöön.

Scania toimittaa moottoreita esimerkiksi Patrialle, joka käyttää niitä AMV-vaunuissaan.

SuomeSSa päällirakennettavien Scania-kuorma-autojen kotimaisuusaste ylittää useimmiten 50 prosenttia.

Sinivalkoinen Scania – suomalaisempi kuin uskotaan!

30

Huoltovarmuuskeskuksen Huovi-portaali tarjoaa yrityksille ilmai-sen työkalun arvioida ja kehittää omaa toimintavarmuuttaan. Artikkelin on aikaisemmin jo julkaistu-KEHITTYVÄ ELINTAR-VIKE LEHDESSÄ NRO 6/2013. Aiheen ajankohtaisuuden vuoksi julkaisemme sen myös Huoltoup-seerissa.

Valmiuspäällikkö Viljo Holopainen Elin-tarviketeollisuuspoolista kertoo, että ta-voitteena on tuottaa portaaliin välineitä ja menetelmiä, joilla yritykset voivat ke-hittää kykyään toimia häiriötilanteissa. Kypsyysanalyysin avulla yritykset voi-vat arvioida omaa jatkuvuudenhallinnan tasoaan, tunnistaa kehittämisalueita ja vertailla omaa tasoa alan toimijoiden yleiseen tasoon. − Ennen arviointia kussakin yritykses-sä pitää miettiä kysymysten avulla, mikä on oleellista juuri heidän yrityksessään ja vasta sitten ryhtyä hyödyntämään työ-kalua, Holopainen täsmentää. Huovi-portaalin kypsyysanalyysissa on kuusi kysymysosa-aluetta: jatkuvuu-denhallinnan johtaminen, suunnittelu ja strategiat, henkilöstön tehtävät jatku-vuudenhallinnan kehittämisessä, kump-panuuksien ja resurssien jatkuvuuden-hallinta, toimintojen jatkuvuudenhallinta sekä jatkuvuudenhallinnan kehittämisen mittarit.

Viisi tasoa kuvaa nykytilannetta

Analyysi voidaan tehdä vaiheittain. Ana-lyysissa on satakunta arvioitavaa asiaa, joista kukin yritys vastaa niihin, jotka ovat sille oleellisimpia. Analyysin kussa-kin kohdassa yritys vastaa, millä tasolla se on nyt ja mille tasolle se kehittää toimintaansa. Arviointitulosten avulla yritys näkee nykytilansa ja sen, mitä pi-tää tehdä tavoitetilan saavuttamiseksi. Tasoja on viisi. Esimerkiksi kriisivies-tinnän ensimmäisellä tasolla kriisitilan-teen aikaista viestintää ja viestinnän vastuita ei ole suunniteltu ja täsmen-netty, mutta ylin johto saattaa tiedostaa tarpeen laatia kriisiviestinnän ohjeen. Toisella tasolla ylin johto on käynnis-tänyt ohjeistamisen, ja kriisiviestinnästä päätetään tapauskohtaisesti. Kolmannella tasolla kriisiviestinnästä on ylimmän johdon hyväksymä ohje, joka sisältää kriisitilanteen aikaiset si-säisen ja ulkoisen viestinnän vastuut ja eri kohderyhmien yhteystiedot. Ulkois-ta ja sisäistä tiedottamista varten on tehty tiedotemalleja eri häiriötilanteita varten, ja kriisiviestinnästä vastaavat

Ilmainen portaali toiminta-varmuuden itsearviointiin

harjoittelevat kriisiviestintää säännölli-sesti. Kriisiviestintäohje, tiedotemallit ja kohderyhmien yhteystietojen ylläpito on vastuutettu, ja kriisiviestinnän keinojen toteutuksessa on huomioitu sähkökatko ja tietoverkon toimimattomuus. Neljännellä tasolla kriisiviestinnästä vastaavat harjoittelevat kriisiviestintää säännöllisesti, ja harjoituksiin osallistuu kriittisten toimintayksiköiden liiketoimin-nasta vastaavia henkilöitä. Harjoitusten tulosten perusteella kehitetään kriisi-viestinnän menettelyjä. Viidennellä tasolla kriisiviestintä on jatkuvan parantamisen kohde. Kriisivies-tintämenettelyjä ja -ohjeita arvioidaan vuosittain, ja menettelyjä kehitetään tu-losten perusteella.

Analyysi tuo kehittämistarpeet esiin

Johtaja Tuija Kyrölä Huoltovarmuus-keskuksesta kertoo, että Huovi-portaa-lissa on mukana 24 poolia, joista 19:llä on jo nyt koko alaa kattava tilannekuva käytettävänään. − Valveutuneet, järkevät ja vastuul-liset esimiehet huolehtivat, että toi-minnot sujuvat yllättävissäkin tilanteis-sa. Jatkuvuuden hallinta on häiriöti-lanteiden minimointia. Häiriötilanteet aiheuttavat tappioita ja kaaosta työnte-koon, Kyrölä kiteyttää. Elintarvikeketjussa on tehty kypsyys-analyyseja vaihtelevasti: Alkutuotanto-poolissa osuus on nyt noin 80 prosent-tia, Elintarviketeollisuuspoolissa sekä kauppa- ja jakelupoolissa vajaa 50 pro-senttia. Analyysien perusteella tärkeimmät kehityskohteet ovat johtaminen, toimin-tojen kriisiluokittelu ja riippuvuuksien tunnistaminen, jatkuvuuden hallinnan koulutus sekä suositusten soveltaminen toimintaverkoissa. − Kypsyysanalyysi tuo esiin häiriöti-lanteiden ja kriisinhallinnan menette-lyjen heikkouksia, vahvuuksia ja kehi-tystarpeita ja luo jatkuvuudenhallinnan arviointiin ja kehittämiseen järjestelmäl-lisyyttä, Tuija Kyrölä vakuuttaa. Hän suosittelee, että kypsyysanalyysi käydään läpi sellaisella porukalla, joka osaa aidosti vastata kysymyksiin. Yksin tehty arviointi ei useinkaan johda tarvit-taviin kehittämistoimiin.

Portaalissa myös työpajoja

Portaali tuottaa valtakunnallisesti huol-tovarmuuden tilannekuvaa, ja yritykset saavat poolikohtaiset raportit. Yritysten edustajat rekisteröityvät portaaliin käyt-

täjiksi verkkopankkitunnuksilla ja luovat käyttöönsä käyttäjätunnuksen ja salasa-nan. Rekisteröitymisen jälkeen kirjautu-miset tapahtuvat käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Kypsyysanalyysin lisäksi sieltä löyty-vät muun muassa alan uutiset, uusim-mat dokumentit, poolien ohjeistuksia, oppaita, hankkeita ja häiriötietopankki. Portaalissa toimii myös teollisuusauto-maation tietoturvan työpajoja. − Työpaja on luottamuksellinen ryh-mä, johon kutsutaan jäseneksi. Siellä voidaan esimerkiksi ideoida harjoituk-sia. Portaalissa voi olla myös yrityksen omia ryhmiä, joihin muut eivät pääse. Esimerkiksi Tampereen seudulla toimii Pirkanmaan turvallisuusklusteri, jonka jäsenet tiedottavat toisilleen tärkeistä asioista, Kyrölä kertoo.

Valio kehittää valmiuksiaan

Suurista elintarvikeyrityksistä muun muassa Valio Oy hyödyntää Huovi-por-taalia. − Valio on Suomen elintarvikehuollon kannalta tunnistettu kriittiseksi yrityk-seksi. Haluamme kehittää valmiuksiam-me merkittävistä häiriöistä toipumisek-si, Valion turvallisuuspäällikkö Seppo Morander kertoo. Hänen mukaan Huovi on yksityiskoh-tainen työkalu toimintojen tarkastelemi-seksi. − Siinä on kysymyksiä hyvin laajasti kaikilta osa-alueilta. Huovi on antanut yhden menettelyn säännölliseen asioi-den tarkasteluun ja samalla ulkopuoli-sen näkemyksen, Morander tarkentaa. Huovin kypsyysanalyysi on auttanut tunnistamaan Valion toiminnassa asioita monelta eri suunnalta ja eri näkökan-noista.

Pirjo Huhtakangas

å

Würth Oy Würthintie 1 • 11710 Riihimäki

Puh 010 3080 •e-mail: myynti@wurth.fi www.wurth.fi

Parempaa laatua ammattikäyttöön

32

− Omalla riskinarviointimenettelyllä tarkastelumme on ollut konkreettista ja kohdistunut usein meille tutumpiin asi-oihin, Morander toteaa. Tavoitteena on nyt tarkastella Valion toimipaikkojen tuloksia kokonaisuutena ja miettiä seuraavan vuoden painopiste-alueita suunnitellessa, mitä aihealueita tulisi kehittää. − Meillä on kehitettävien aihealuei-den tunnistuksessa käytössä myös ris-kianalyysimenettely, jonka perusteella kohdennamme tarkasteltavia asioita toi-mipaikkatasolla, Morander täsmentää. Valiolaiset saavat Huovi-portaalin uu-tisista ajankohtaista tietoa ja taustama-teriaalia toipumissuunnittelun kehittämi-sen tueksi. − Tilannekuva-osio on erinomainen tietolähde ajantasaisiin aiheisiin, mutta muiden ominaisuuksien käyttö on vie-lä vähäistä. Portaali on koettu hieman vaikeaksi käyttää. Erityisesti kypsyysa-nalyysin kuvaukset tuottavat harmaita hiuksia siinä, miten asioita sovelletaan ja istutetaan omaan toimintaamme. Jonkinlainen tietopankki hyvistä käytän-nöistä voisi helpottaa omien toimenpi-teiden kehittämistä, Morander ehdottaa.

Yksityiskohtaisemmat harjoituskuvaukset toiveena

Palvelupäällikkö Satu Virtanen Tuko Logistics Osuuskunnasta kertoo, että

yritys on luokiteltu huoltovarmuuskriitti-seksi yhtiöksi. − Toimimme aktiivisesti kauppa- ja jakelupoolissa, joten on luontevaa hyö-dyntää Huovi-portaalin tarjoamia mah-dollisuuksia. Se on toimiva tiedonväli-tyskanava, joka kokoaa kattavasti jatku-vuuden hallintaa koskevan tiedon yh-teen välineeseen, Virtanen sanoo. Hänen mukaansa kypsyysanalyysin läpikäynnin avulla yhtiön johtoryhmälle ja muille vastuuhenkilöille on muodos-tunut selkeä, yhteinen näkemys jatku-vuuden hallinnan kentästä kokonaisuu-dessaan ja yhtiön nykyvalmiuksista sekä tavoiteasetannasta. − Kypsyysanalyysin avulla on helppo valita jäsennellysti seuraavan kauden kehityskohteet jatkuvuuden hallinnan osalta, Virtanen täsmentää. Portaalin avulla Tuko ylläpitää yhteys-tietojaan huoltovarmuusorganisaatiolle ja saa jatkuvuuden hallintaan liittyvää ajankohtaistietoa ja tukimateriaalia esi-merkiksi jatkuvuusharjoittelua varten. − Olisi hienoa, jos käytössä olisi vielä yksityiskohtaisempia harjoituskuvauksia. Niiden avulla olisi helpompaa lähteä to-teuttamaan käytännössä harjoitusta omas-sa yhtiössä, Satu Virtanen toivoo.

Pirjo Huhtakangas

Vakavan häiriötilanteen hallintamenettelyt

Yritys

TavoitetasoKypsyystaso

kesken

Asiakaspalveluvakavan

häiriötilanteen aikana

Kriisiviestintä

Vakavanhäiriötilanteen hallinta toimintayksikössä

Toimintayksiköidenvälinenyhteistyöhäiriötilanteessa

Toimintayksiköidenjatietohallinnonvälinenyhteistyöhäiriötilanteessa

Kriisitilanteenhallintaohje

5

4

3

2

1

0

Poolin keskiarvo

TavoitetasoKypsyystaso

Vakavanhäiriötilanteen hallinta toimintayksikössä

Toimintayksiköidenvälinenyhteistyöhäiriötilanteessa

Toimintayksiköidenjatietohallinnonvälinenyhteistyöhäiriötilanteessa

Asiakaspalveluvakavan

häiriötilanteen aikana

Kriisiviestintä

Kriisitilanteenhallintaohje

34

Jatkosodassa puolustusvoimissamme vapaaehtoisina palvelleiden virolaisten oman rykmentin, JR 200:n perustamises-ta tuli 8.2. kuluneeksi tasan 70 vuotta. Merkkipäivää kokoontui juhlistamaan suuri joukko veteraaneja, heidän omai-siaan sekä maanpuolustusväkeä Suo-mesta ja Virosta. Seremonia alkoi kunniakäynnillä ja seppeleiden laskulla Tallinnan Metsakal-mistussa. Suomen-poikien oma pappi Vello Salo muisti puheessaan viimei-seen iltahuutoon kutsuttuja aseveljiä. Useat yhteistyötahot laskivat seppe-leet sankaripaadelle, johon suomalaiset reserviupseerit olivat asettaneet kunnia-vartion. Varsinainen pääjuhla järjestettiin Mu-rasteen entisen Rajavartiokoulun tilois-sa. Paikalle saapuneet noin sata kut-suvierasta seurasi silmätarkkana, kun kunniatehtävän saanut everstiluutnantti Risto Rantakari kantoi rykmentin lipun juhlasaliin.

Juhlapäivä alkoi kunniakäynnillä Metsakalmistun haudoilla. Kunniavartiossa Töölön Reserviupseerien Sampo Martiskainen ja huoltoveli Antero Jauhiainen. Seppelettä laskee Villem Ahas Risto Rantakarin kanssa.

Arvokas kansalaisjuhla Virossa –JR 200:n perustamisesta 70 vuotta

Pian ilmoille kajahti juhlasalissa vete-raanijoukon vetämänä yhdessä laulettu Viron kansallislaulu. Sotilaspastori, majuri Gustav Kutsar piti sotilaallisen ytimekkään hartausti-laisuuden. Suomen-poikien osoittama erimerkki ja uhrivalmius on viitoittanut myös monen nuoremman virolaissoti-laan tien. Vieraalla maalla, vieraan maan va-pautta ja vakautta puolustettaessa on maksettu kova hinta. Raskaat suruvies-tit Irakista ja Afganistanista eivät ole horjuttaneet virolaisnuorukaisten velvol-lisuuden tuntoa. Suomen Sotaveteraanien Viron yhdis-tyksen puheenjohtaja, vänrikki Villem Ahas valotti juhlapuheessaan rykmentin syntyhistoriaa ja taistelujen tietä. Kaik-kiaan noin 3400 virolaisnuorukaista ha-keutui vapaaehtoiseksi Suomen armei-jaan. Heistä valtaosa sijoitettiin oman rykmentin vahvuuteen. Vaikka motiivit Suomeen lähdölle olivat hyvin vaihte-

levia, niin yhteisenä päämääränä pidet-tiin Suomen vapauden ja Viron kunnian puolustamista. Suojeluskunnan päällikkö, prikaatin-kenraali Meelis Kiili korosti myös omas-sa puheessaan veteraanien antaman esimerkin tärkeyttä nuoremmalle pol-velle ja koko uudelleen vapautuneelle Virolle. Puheensa päätteeksi hän luovutti Suomen Sotaveteraanien Viron Yhdis-tykselle vapauden puolustamista sym-boloivan miekan, jonka oli lahjoittanut Saarenmaan Vapaustaistelijoiden yhdis-tys yhdessä Saarenmaan Suojeluskun-nan osaston kanssa. Juhlapäivä päätettiin maanpuolustus-naisten loihtimaan maukkaaseen iltapa-laan iloisen musiikin ja lämpimän yh-dessäolon merkeissä.

Kuvat ja teksti: Hans Gabrielsson

35

“Kun nyt Eestin urhoolliset vapaaehtoiset jättävät Suomen armeijan rivit miehuul-lisen taistelun jälkeen, seuraavat heitä Ylipäällikön ja heidän suomalaisten ase-veljiensä parhaat toivotukset- rakkau-della ja kiintymyksellä heidän ja heidän Isänmaansa kohtaloon. Mannerheim” Everstiluutnantti Rantakari sai toisena kunniatehtävänään lukea Marskin terveh-dyksen kotimaan taisteluihin lähteville virolaisille.

Kenraali Kiili luovuttaa Villem Ahakselle Suomen Sotaveteraanien Viron Yhdistykselle lahjoitetun miekan.

36

Kymmenen vuotta sitten startan-nut panssariseminaari on vakiin-tunut jokatalviseksi panssarihar-rastajien kohtauspaikaksi. Helmi-kuun ensimmäisenä lauantaina täysi sali sai jälleen tietoa pans-sariaseen nykypäivästä ja histo-riasta.

Juhlaseminaarin aluksi Panssarikilta palkitsi useita seminaarin puuhamiehiä kymmenen vuoden ajalta. Alullepanijoi-na olivat ye-everstiluutnantti (evp) Pau-li Thomenius ja insinöörimajuri (evp), diplomi-insinööri Esa Muikku. Viimeksi mainittu on esiintynyt kahdeksassa se-minaarissa kymmenestä. Yhdennentois-ta seminaarin järjestelyt ovat Muikulla jo työn alla. Päivä on vakio. Se on hel-mikuun ensimmäinen lauantai. Panssariprikaatin esikuntapäällik-kö, everstiluutnantti Jari Vuorela kertoi joukko-osaston tulevaisuudesta. Prikaa-ti saa vuoden 2015 alussa organisaati-oonsa Elektronisen sodankäynnin kes-kuksen, jonka toiminta kuitenkin jatkuu Riihimäellä. Lakkautetun Panssarisoittokunnan tilalle Parolaan siirtyy varusmiessoitto-kunta Lahdesta. Panssarikoulu puoles-taan siirtyy 1.1.2015 Maasotakoulun joh-toon, mutta pysyy Parolassa. Panssariprikaatin johtoon perustetaan 1.1.2015 aluetoimistot Lahteen, Tampe-

Tankkimiesten juhlaseminaari

reelle ja Jyväskylään, jolloin Hämeen-linnan varuskunta ulottuu Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja pitkälle Keski-Suo-meen.

Siltavaunujen historia ja käyttö

Panssaripioneereilla oli näkyvä rooli tä-mänkertaisessa seminaariohjelmassa. Kalustonäyttelyssä olivat siltavaunut MTU-20 ja BLG-60M2 sekä miinajyräl-lä varustettu T-55. Lounaan jälkeisessä toimintanäytöksessä BLG-60M2 laski ja nosti siltansa varusmiesmiehistönsä käyttämänä. Esa Muikku kertoi siltapanssarivaunu-jen MTU-20 ja BLG-60M2 kehitykses-tä ja valmistuksesta alkuperämaissaan, hankinnasta Suomeen sekä käytöstä ja kehityksestä täällä. Seminaarissa esitel-tyjä siltavaunuja on valmistettu varsin suuria määriä. Ensin mainittua on val-mistettu eri versioina yli 1.200 ja jälkim-mäistä yli 1.700 kappaletta. Toisessa maailmansodassa ei Neu-vostoliitolla vielä ollut siltapanssari-vaunuja. T-54 -taistelupanssarivaunun alustalle perustuva siltavaunu MTU-12 sai itänaapurissa sotavarustehyväk-synnän vuonna 1955. Näitä ei hankittu Suomeen mutta sen seuraaja, taistelu-panssarivaunu T-55:n rungolle perustuva MTU-20, oli maassamme käytössä vuo-desta 1972 vuoteen 2006.

Suomeen piti hankkia MTU-72 -kalus-toa Neuvostoliitosta vuosina 1992–95, mutta myyjävaltio romahti ennen kuin kaupat ehdittiin toteuttaa. Apu saatiin kuitenkin DDR:n konkurssipesästä, jos-ta hankittiin 16 kappaletta BLG-60M2 -vaunua. Edelleen käytössä oleva kalus-to otettiin asteittain käyttöön vuosina 1992–2000.

Hankintoja Saksasta ja koulutusta Suomessa

Kun kaluston kehityshistoria oli käyty läpi, oli BLG-60M2 -kaluston Suomeen hakeneiden ja sitä täällä käyttäneiden vuoro kertoa kokemuksistaan. Yhteislu-ennon pitivät majuri Simo Punkari, kap-teeni (evp) Kauko Nieminen ja luutnant-ti (evp) Jukka Niemi. Saksankielentaitoinen Jukka Niemi oli Saksaan perustetun NVA-kuljetus-työryhmän yhteysupseerina vuosina 1993–1994, jolloin DDR:n konkurssipe-sän kalustoa rahdattiin Suomeen. Hän tiivisti kokemuksensa lausahdukseen: ”Mikään ei ollut selvää”. Kuljetustyö-ryhmä perustettiin vuonna 1991 ja se lakkautettiin projektin tultua hoidetuksi tammikuussa 1995. Ryhmän päätehtä-vänä oli Suomeen ostetun kaluston kul-jetuksen organisointi ja toteutus. Kauko Nieminen toimi BLG-siltakalus-ton kouluttajana Suomessa. Aluksi on-

BLG-60M2 oikaisee siltansa. Kuva: Esa Muikku

37

gelmana oli, kuka kouluttaisi hänet. Sak-sasta ei oikein tahtonut löytyä koulutta-jaa, kun itäkaluston osaaminen oli ajettu nopeasti alas. Lopulta löydettiin teknil-lisenä upseerina panssarijoukoissa pal-vellut Peter Seidel, joka kutsuttiin Suo-meen kantahenkilökuntaa kouluttamaan. Henkilökunnan kurssille vuoden 1992 lo-pulla osallistui 19 henkilöä, ja varusmies-koulutus alkoi saapumiserästä I/94. Panssaripioneeritoiminnan parissa pit-kän uran tehnyt Simo Punkari kertoi Sak-san kauppojen vaikutuksesta panssari-joukkojen pioneeritaktiikkaan. Lisääntynyt kalustomäärä mahdollisti pioneeritoimin-nan kokonaisuuden muodostamisen so-dan ajan panssariprikaateille ja edistyksel-lisen pioneeritaktiikan soveltamisen. Toinen näkökulma oli panssaripionee-rien joukkotuotanto, josta Punkari teki esiupseerikurssin opinnäytetyön. Punka-rin mukaan pelkkä kaluston käyttötaito ei riitä, vaan on omaksuttava kokonainen toimintakulttuuri. Panssaripioneerien va-rusmieskoulutuksessa päästiin saapumi-serästä II/95 alkaen valmiiden panssari-pioneerijoukkueiden tuotantoon pelkki-en sotilaspiirien käyttöön koulutettujen yleispioneerien sijasta.

Saksalainen rynnäkkötykkiprikaati Suomessa 1944

Kapteeni (res), toimittaja Kari Kuusela on vuosikymmenien ajan tutkinut sotahisto-riaa pitkälti saksalaisten näkökulmasta ja julkaissut useita kirjoja aiheesta. Hänen seminaariaiheenaan oli Sturmgeschütz-Brigade 303:n toiminta Suomessa vuon-na 1944. Saksalaisjoukkojen vaiheiden tutkimista haittaa oleellisesti se, että kir-jallisia alkuperäislähteitä ei juuri ole. Puheena olevan joukon vaiheita Kuu-sela selvitti lähinnä suomalaisjoukkojen sotapäiväkirjoista sekä olemalla ennak-koluulottomasti yhteydessä saksalais-veteraaneihin, jopa kolmeen prikaatin entiseen komentajaan, jo kauan ennen internetin mahdollisuuksia 1980-luvulla. Mahdollisimman oikea kokonaisuus on pitänyt koota vajavaisista ja ristiriitaisis-ta tiedoista.

Kuusela esitti viisi kysymystä saksa-laisprikaatin vaiheista ja niihin vastaa-malla hän kävi läpi joukon toiminnan Suomessa. Joukko tuli pikahälytyksellä Baltiasta juhannuksen tienoilla 1944 ja oli taistelussa Kannaksella neljänä kesä-kuun lopun päivänä. Suurta menestystä joukko ei saavut-tanut kokeneesta henkilöstöstä huoli-matta. Syynä saattoi olla suomalaiseen maastoon huonosti sopinut taktiikka, huono maaston tuntemus tai jopa kie-livaikeudet. Prikaati lähti täältä takaisin Baltiaan ja käytännössä kokonaan uu-delleen perustettuna se tuhoutui Unka-rissa tammikuussa 1945.

Rannikkotykkejä ja sotavarusteprojekteja

Rannikkotykistöstä paljon kirjoittanut ye-komentaja (evp), sotatieteiden tohto-ri Ove Enqvist tunnetaan aselajinsa sy-väosaajana. Hänen aiheenaan oli T-55 panssarivaunujen tornien muuntaminen 100 56 TK -tornikanuunoiksi. Kyseiseen ratkaisuun päädyttiin 1960-luvulla, kun rannikoiden loppuun ammutut kevyet tykit oli korvattava. Tarkoitus oli tehdä 10–18 patteria. Pattereiden rakentaminen alkoi vuonna 1971 ja viimeisiä sijoituspaikkoja kanta-

linnoitettiin 1990-luvun puolella. Pääosa pattereista ajettiin alas vuosina 2006–2008 ja viimeiset vuonna 2012. Torneja ei suinkaan saatu panssari-vaunuja purkamalla, vaan niitä ostettiin Neuvostoliitosta. Myyjä olisi myynyt väkisin vakaimet ja muut tornivarusteet mukaan ja oli kovasti ihmeissään, mihin pelkkiä torneja tarvittiin. Tykkipattereille tehtiin perusteellinen modernisointi perushuollon peitenimellä 1980–90 -lukujen taitteessa. Yhdenmu-kaistamishuolto tehtiin vuosina 1996–97. Modernisoinnin ohella rakennettiin runsas määrä valepattereita, joihin tehtiin jopa lämmönlähteet ja paukkulaukausmahdolli-suus harhautuksen täydellistämiseksi.

Patria Land Systems Oy:ssä uustuo-tekehitysosastoa johtavan insinööri Jari Lemmetyisen aiheena olivat panssari-ajoneuvojen tulivoiman kehitysprojektit. Hän käytti havaintoesimerkkeinä Pasi- ja AMV-kalustoa. Asejärjestelmäprojektien vaiheet ja haasteet tulivat yleisölle perusteellisesti valotetuiksi. Kehitysprojekti vie vuosia ja on aivan eri asia tuottaa demover-sio messuille kuin täydellinen asiakas-valmis mallikappale, tuotantoversiosta puhumattakaan. Monisyisten teknisten haasteiden ohella asejärjestelmäkehitys on myös kauppapolitiikkaa. Ennen loppukeskustelua ye-eversti (evp), valtiotieteen tohtori Pekka Visu-ri valotti lyhyesti Saksan asetoimituksia Suomeen kesällä 1944, koska niistä on ollut julkisuudessa sinnikkäästi vääriä tie-toja. Ensinnäkään Hitler ei ollut määrän-nyt Suomeen erityistä asevientikieltoa. Yhdessä vaiheessa aseiden saanti oli kyl-läkin hankalaa, koska Saksa perusti uusia joukkoja ja organisoi vanhoja uudelleen. Visuri kävi kesän 1944 mittavat asetoimi-tukset seikkaperäisesti läpi. Toimitettu ka-lusto oli modernia ja tehokasta.

Seppo Simola

AMV+NEMO. Kuva: Esa Muikku

Saksalainen Sturm varustettuna 105 mm haupitsilla normaalin 75-millisen kanuunan sijaan. (SA-kuva)

38

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön Huoltoupseerisäätiö myöntää vuosittain varoja sääntöjen mukaisesti apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, jotka liittyvät huoltoupseerien koulutusta palvelevaan sotatieteelliseen tutkimus- ja opetustyöhön,

täydennys- ja jatko-opintoihin sekä opintomatkoihin ja niitä koskevaan julkaisutoimintaan.

Apuraha-anomukset pyydetään lähettämään 10.4.2014 mennessä osoitteella:

Everstiluutnantti Vilho Wäiniön huoltoupseerisäätiön hallitusAsiamies evl Mauri EtelämäkiPääesikuntaLogistiikkaosastoPL 91900131 Helsinki

Lisätietoja: mauri.etelamaki@mil.fi

RUK 243-kurssin päättäjäisissä 23.1. EV Timo Saarinen palkitsi valtuuskunnan puheenjohtajan puolesta huoltolinjan priimuksen, upseerioppilas Juho Kiiskin Hämeen Rykmentistä. Huollon tarkastajan kiikarilla palkittiin upseerioppilas Ville Mononen Karjalan Prikaatista. Toisen kerran järjestetyn kurssin palaute ja opintomenestys oli hyvä. Uusimuotoinen huollon reserviupseerikoulutus toimii hyvin ja sen kehittämisellä on selkeä suunta saatujen kokemusten pohjalta. Kiitokset kuuluvat RUK:lle ja kurssinjohtaja LTN Janne Postille.

MUISTATHAN kevätkokouksen 12.3.2014 klo 17.30 alkaen

Helsingissä SOK:n toimitiloissa Ässäkeskuksessa Fleminginkatu 34!

Ilmoittautuminen: jere.perkiokangas@mil.fi, puh. 0299 530 548

Hallitus

monipuolisesti ravitsevaa pirkka-tuotteilla

Hyvä olo Pirkka-sarjasta: Uusien Pirkka-tuotteiden kehityksessä suolan, sokerin ja rasvan määrä pidetään mahdollisimman alhaisena. Ravintoarvot on merkitty kaikkiin pakkauksiin ja Pirkka.fi:n resepteihin. Mikäli kaipaat lisätietoja niin Ruokakeskon kuluttajapalvelu auttaa myös ravitsemukseen liittyvissä kysymyksissä.

NÄMÄ JA YLI 2 000 MUUTA PIRKKA-TUOTETTA SAAT VAIN K-RUOKAKAUPOISTA.

HuoltoupseeriPL 515701 Lahti

Asento!Lepo!Nauti!

OIKEA OSA ATERIAA

www.meiranova.fi • nettitilaus.meiranova.fi