1Poljin 1/2020

20201

Fiksusti kouluun -ohjelma

Vastuullinen matkailu

Kilometrikisa vähentää autoilua

2 3Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

Koronapandemia ja sen seurauksena syntyneet poikkeusolot tuntuvat lisänneen suomalaisten pyöräilyä. Näin kertovat ainakin havainnoinnit eri paikkakunnilta ja ennätyksellisen vilkas pyöräkauppa sekä huolto-palveluiden käyttö kevään ja alkukesän aikana. Näihin perustuen useampikin media on jo ehtinyt otsikoida pyöräilyn suosion kasvaneen. Mitään kiistatonta tutkimusfaktaa aiheesta ei vielä ole ehtinyt kertyä, mutta sitä varmasti saadaan lähiaikoina erilaisten kyselytutkimusten ja laskureiden tuottaman datan muodossa.

Järkeen käyviä perusteitakin on helppo keksiä. Julkisen liikenteen välttely on varmasti saanut tarttu-maan pyörää sarvista monet sellaisetkin, jotka eivät normaalisti hoida pakollisia arjen asiointejaan pyöräl-lä. Pitkä tauko monissa harrastuksissa on lisännyt ulkoilua ja luonnossa liikkumista ylipäätään, ja suurin osa tuosta liikkumisesta tapahtuu kävellen tai pyöräillen. Lähiluonnosta ja pyöräilystä on varmasti haettu myös henkistä hyvinvointia kaiken ahdistuksen ja turhautumisen keskellä.

Koulujen ja harrastusten kiinni ollessa lasten kanssa on pyöräilty paljon ja lapsia ehkä myös kannus-tettu pyöräilemään enemmän kuin tavallisesti. Yhtenä osoituksena tästä oli huhti-toukokuussa poljettu ”ylimääräinen” Koulujen Kilometrikisa, jonka Pyöräilykuntien verkosto järjesti opettajien toivomuksesta. Opettajat olivat perustellusti huolissaan oppilaiden liikuntavajeesta, kun päivittäinen koulumatkakävely ja -pyöräily oli lähellä nollaa. Kisa saikin kaikkien aikojen ennätysosanoton: 535 luokkaa ja lähes 12 000 osal-listujaa.

Pyöräilyä vähentäviäkin vaikutuksia koronakriisillä varmasti on ollut. Lähes 60 prosenttia työllisistä suomalaisista siirtyi tekemään etätöitä koronakriisin aikana. Yli 200 000 joutui lomautetuksi ja työttömi-en määrä nousi yli 280 000:een. Työmatkapyöräily siis loppui monella ainakin hetkeksi ja tuohon jouk-koon mahtuu varmasti henkilöitä, joiden kriisiytynyt elämäntilanne ei muutoinkaan varsinaisesti kannus-ta pyöräilemään.

Jos pyöräilyn kokonaismäärä todella kasvoi korona-aikana, on mielenkiintoista nähdä minkälainen pyöräily lisäsi eniten osuuttaan. Omienkin havaintojeni perusteella esimerkiksi ulkoilureiteillä oli parhaim-millaan niin paljon porukkaa, että turvavälien noudattaminen kävelijöiden ja pyöräilijöiden jatkuvassa vir-rassa oli välillä melkein mahdotonta. Toisaalta metsässä poluilla maastopyöräillessä sai polkea kaikessa rauhassa. Ja samaan aikaan katuverkon pyöräväylillä oli lähes autiota, varsinkin keskustassa.

Tärkein ja mielenkiintoisin kysymys kestävän liikkumisen kannalta on tietysti se, muuttuuko mikään jatkossa. Julkinen liikenne näyttää toistaiseksi olleen suurin häviäjä ja se on todella harmi. Negatiivinen skenaario onkin, että yksityisautoilun asema vahvistuu entisestään joukkoliikenteen kustannuksella. Ja lentoliikenteen osalta palataan entiselle tasolle.

Positiivinen, mutta mahdollinen skenaario olisi: pyöräily arjen ja vapaa-ajan kulkutapana lisääntyy roi-masti, lyhyiden automatkojen osuus saadaan vihdoin taitettua laskuun, joukkoliikenne ja kestävät matka-ketjut vahvistuvat ja entistä useampi suomalainen suuntaa lomallaan ulkomaan kohteiden sijaan pyörä-matkalle kotimaahan.

Koronakriisi osoitti ainakin yhden vanhan sananlaskun todeksi: ”Äkkiäkös ihminen tapansa muuttaa.” Pysyvämpi muutos vaatii pyöräilyn osalta samoja asioita kuin tähänkin asti. Laadukkaita olosuhteita ja pyöräilyyn kannustamista kaikin tavoin.

Pyöräilyn iloa kesään!

Poljin 1/2020Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen uutislehti.

Kannen kuva: PyhäNäsi -pyörämatkailureitin tunnelmaa. Kuva: Visit Tampere / Laura Vanzo

23. vuosikertaISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Matti HirvonenSanna OjajärviMartti Tulenheimo

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fiPyöräilykuntien verkosto ryIso Roobertinkatu 3-5 A 2200120 Helsinki

Yhteistyössä: Traficom Opetus- ja kulttuuriministeriö

Poljin 2/2020 ilmestyy syyskuussa viikolla 37. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 29.8. mennessä.

Matti Hirvonenpäätoimittaja

pääkirjoitus

Pyöräilyä koronan aikaan

www.facebook.com/poljin.fi @pyorailykunnat

Sisällysluettelo:Vastuullinen matkailu alkaa nyt - hyppää satulaan........................................4Vihreää valoa pyöräilijöille .....................................................................6Fiksusti kouluun -ohjelma käynnistyi huhtikuussa ..................................8Kilometrikisan muutosvoima - lisää pyöräilyä, vähemmän autoilua........11Pyöräbaanat investointikohteena ................................................-.........14

Pian saa Suomessakin pyörämatkailija nauttia pyöräily-ystävällisistä palveluista, jotka tunnistaa omasta merkistään. Pyöräilykuntien verkosto toteuttaa yhteistyökumppaniensa kanssa parhaillaan hanketta, jonka tuloksena syntyy ”Cyclist Welcome” tunnus, kriteeristö ja ohjeet palveluja tarjoaville yri-tyksille. Ensi vaiheessa tunnuksen saavat käyttöönsä majoitus-yritykset sekä ravintolat ja kahvilat, jotka osoittavat Tervetu-loa-asennetta ja sitoutuvat muutamiin pyöräilijän arvostamiin palveluihin.

Tunnuksen kehittämisen tavoitteena on varmistaa jatkossa pyörämatkailijan tarvitsemien palveluiden saatavuus, sujuvuus ja laatu. Tunnus auttaa yrityksiä parantamaan palveluiden laa-tua, tehostamaan markkinointia ja helpottaa pyörämatkailun tuotteistamista sekä viestintää. Tunnuksen käyttöönsä saavis-ta palvelun tarjoajista muodostuu jatkossa pyöräily-ystävällis-ten yritysten verkosto. Hieman pidemmän aikavälin tavoitteena häämöttää tietysti pyörämatkailijoiden määrän kasvu ja entistä tyytyväisemmät pyörämatkailijat.

Pyöräily-ystävällisiä palveluja ovat esimerkiksi:• Tervetuloa -asenne! Pyörämatkailija on tervetullut ravin-

tolan, kahvilan tai majoitusliikkeen tiloihin pyöräilyvaat- teissa ja mahdollisesti mutaisena ja likaisena. Tarvittaessa hänelle ystävällisesti osoitetaan mahdollisuus siistiyty- miseen.

• Jalkapumppu, jossa on venttiiliadapteri• Vesipullon täyttömahdollisuus• Kunnolliset polkupyörän pysäköinti- ja säilytystilat• Varusteiden ja vaatteiden pesu- ja kuivausmahdollisuus• Työkalut ja tila polkupyörän huoltoon ja korjaukseen• Pyörien ja pyöräilyvarusteiden vuokraus• Pyöräilijän arvostamat ruokapalvelut, kuten aikainen aa-

miainen, myöhäinen illallinen, mahdollisuus eväspakettiin (aamiainen, lounas) ja energiapitoiset välipalat.

• Varusteiden kuljettaminen reitin varrella• Pyörän kuljettaminen (julkinen liikenne ja taksit)• Pyörämatkailijaa hyödyttävä informaatio ja aineisto

• Kartat, reittikuvaukset, opastus, tieto huoltopalveluista

Pyöräily-ystävälliset matkailu-palvelut -tunnus

Tunnusta pilotoidaan vuoden 2020 aikana muutamissa majoitus-, ravintola-, ja majoituskohteissa ja jatkokehitetään kokemusten perusteella. Jatkossa myös liikenne- ja kuljetuspal-velut sekä pyörämatkailureitit- ja kohteet voivat saada tunnuk-sen riittävän palvelu- ja laatutason saavutettuaan. Tunnuksen kriteeristöä ja siihen liittyvää ohjeistusta on työstetty tiiviissä yhteistyössä Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiön Ketjureaktio-hankkeen (Etelä-Saimaan pyörämatkailureitit) ja pyörämatkai-lun kehittämiseen erikoistuneen Ellare Oy:n kanssa. Hanketta rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö.

Keväällä 2020 perustettu Pyörämatkailukeskus (Pyöräily-kuntien verkosto ja Pyöräliitto) ylläpitää ja kehittää tunnus-ta jatkossa. Pyörämatkailija löytää tunnuksen saaneet palvelut karttapohjaisesti Pyörämatkailukeskuksen ylläpitämältä Suo-men pyörämatkailun sisäänheittosivustolta, joka perustetaan syksyllä.

Pyöräilykuntien verkoston jäsenkunta Raasepori teki kesä- kuussa hienon pelinavauksen ja otti käyttöön oman ”Bicycle Friendly Raasepori” -leiman, joka on jo käytössä ensimmäisissä Fiskarsin ruukkialueen yrityksissä. Raaseporin leima on hyvässä synkronissa tulevan valtakunnallisen tunnuksen kanssa.

Lisätietoja ja yhteydenotot:Pyöräilykuntien verkosto ryRiina Jorasmaa, pyörämatkailun asiantuntijariina.jorasmaa@pyoramatkailukeskus.fipuh. 050 550 3115

Teksti: Matti Hirvonen

4 5Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

Vastuullinen matkailu alkaa nyt - hyppää satulaan!

Teksti: Katja Vaulio Kuvat: Visit Tampere/Laura Vanzo, Katja Vaulio

Meneillään on matkailukesä, jota tuskin kukaan osasi kuvitella. Matkustamista ulkomaille ei suositella ja jos joku siihen uskaltautuukin, tai on jostain syystä pakotettu, edessä avautuu uudenlainen maailma ja säännöt. Korona on, ainakin hetkellisesti, muuttanut suhtautumisemme matkailuun. Vai voisiko tästä alkaa kokonaan uusi, vastuullisen matkailun käytäntö?

Maaliskuussa ihan muutamassa päivässä matkailun ongelmat olivat poispyyhkäis-tyjä: liikaturismista ei ollut tietoakaan, jätejärjestelmät eivät enää kuormittu-neet turistien jäljiltä, rantojen muoviros-kista vastasivat vain paikalliset (jos eivät olleet ulkonaliikkumiskiellossa) ja jopa lentoliikenteen määrä romahti. On jän-nittävää spekuloida, pelastaako korona matkailumaailman, vai mitä tästä seu-raa? Yksi asia on ainakin varmaa: nyt oli-si erinomainen aika luoda uusia, vastuul-lisia matkailutapoja.

Vastuullinen matkailu on teema, joka on toisille yhä lähes tuntematon käsi-te, mutta monille, varsinkin Suomessa,

jo jollakin tavalla tuttua. Visit Finland edistää kovaa kyytiä vastuullisen mat-kailun käytäntöjä ja koronakevään aika-na matkailualan toimijatkin ovat tuoneet sanaparin esille. Mutta mitä vastuulli-nen matkailu oikein edes on? Riittääkö, jos lopetan lentämisen ja alan matkustaa vain pyöräillen sen sijaan? Ja miksi kaik-ki puhe juuri nyt?

Vastuullisen matkailun alkeet

Kerrataan vielä, mistä vastuullisessa mat-kailussa on kyse. Matkailun ongelmil-ta tuskin kukaan on voinut lähivuosina välttyä ja yhä lisääntyvät turistien mas-

sat tuovat niitä tullessaan. Ehkäisy läh-teekin hyvästä suunnittelusta. Vastuul-linen matkailu huomioi sekä ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset että kulttuuriset turismin vaikutukset. Pelkästään se, että ajatellaan ympäristöä, ei siis riitä. Mut-ta ympäristön suojelu, kierrätys, energi-an säästö ja ylipäätään jätteiden vähen-täminen on totta kai otettava huomioon. Luontomatkailua on tehtävä luonnon eh-doilla ja eläinbongailuretket järjestettävä niin, ettei lajien olot häiriinny.

Taloudellisten vaikutusten huomi-ointi tarkoittaa, että matkailu tukee pai-kallisten elämää. Siitä saatavat tulot hyö-dyntävät alueella asuvia ihmisiä ja heidän

Vastuullinen matkailu huomioi sekä ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset että kulttuuriset turismin vaikutukset.

elinolojaan. Matkailu luo työpaikkoja ja tukee vaikkapa kansallispuistojen säily-mistä. Tärkeää olisi myös ympärivuoti-suus, jotta rahavirrat jakautuvat tasai-sesti. Sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat hyviä työoloja matkailualalla toimivil-le ja esimerkiksi mahdollisuutta osallis-tua matkailun kehittämiseen. Kulttuu-riset taas vahvistavat paikalliskulttuuria ja ihmisten ylpeyttä omasta kulttuuris-taan. Tärkeää on muistaa, että vastuul-linen matkailu tarkoittaa käytäntöjä ja toimintaa, kun taas kestävä matkailu on paremminkin tavoite. Käytännössä nämä termit usein sekoittuvat arkipäivän kes-kusteluissa.

Käytännön tekoja

Teltta mukaan matkaan ja hyppy pyörän selkään – eikö se ole juuri vastuullisuut-ta parhaimmillaan? Ihan näin yksinker-taista se ei ole. Pelkästään sekään valinta, että jättää lentämisen, ei tee matkailus-ta vastuullista. Vastuullisen matkailun ydinajatus kun on se, että paikoista tu-lee ihmisille parempia asua ja vierailla. Jos matkailija ei jätä tuloja vierailukoh-teeseensa, ei matkailu myöskään työllis-tä ja näin tue alueen kehitystä. Mahdol-lisimman halvalla liikkuva ja majoittuva pyöräilijä ei siis olekaan, vastoin ensim-mäistä mieleen juolahtavaa ajatusta, kai-

kista vastuullisin. Pyörän selkään hyppäävä matkaa-

ja muuttuu heti vastuullisemmaksi, jos hän vierailee paikallisissa kahviloissa ja toreilla ja yöpyy mukavissa, paikallisten pyörittämissä majataloissa. Pyörän kyy-tiin saattaa päätyä torilta ostettu kori tai edes mansikoita, ja välillä matkailija sat-saa luontoretkeen oppaan kanssa. Nämä pienet teot edistävät vastuullista matkai-lua.

Vaan kuinka moni matkailija ajatte-lee omaa matkaansa tältä kannalta? Har-valle lähtemisen motiivina tuskin on se, että ajattelisi matkakohteen ihmisiä ja heidän elämänsä parantamista. Useim-miten matkalta halutaan elämyksiä ja ko-kemuksia, vaihtelua arkeen, uusia mai-semia, kiinnostavia kulttuureja. Toisille motiiviksi riittää pelkkä lomailu – mut-ta siinä kannattaa olla tarkkana. Pelkkä loma tarkoittaa äkkiä loikoilua ketjuho-tellin uima-altaalla, syöden pelkästään majapaikan all-inclusive herkkuja, täy-sin tietämättömänä ympäröivästä maa-ilmasta ja kulttuurista. Se saattaa olla matkalaiselle helppoa ja mukavaa, mut-ta vie kauas matkailun alkuperäisestä ideasta, saati vastuullisuudesta. Hyppää mieluummin pyörän selkään, yövy pai-kallisessa majatalossa – ja saatat jopa tu-tustua kylän asukkaisiin!

Koronasta potkua vastuulliseen matkailuun

Tosiasia kuitenkin on, että jos ajattelem-me matkailua vain omasta näkökulmas-tamme ja kukkaromme kantilta, jonain päivänä meillä ei ole enää paikkoja, joissa vierailla. Tai ainakaan sellaisia, mihin ha-luaisimme mennä, sillä kiinnostavimmat paikat ovat tupaten täynnä väkeä. Harva nauttii ylikansoitetuista matkakohteista, joissa metsän huminan peittää vieraili-joiden meteli ja sieltä täältä löytyy roskia. Siksipä matkan suunnittelulle kannattaa uhrata muutama tunti. Miettiä, missä yö-pyisi, mitä söisi ja mitä näistä valinnois-ta seuraa?

Koronan aikana matkailu on täysin pysähtynyt. Matkatoimistoille, kaupun-geille ja kohteille tämä olisi parasta ai-kaa suunnitella omaa matkailutoimintaa uusiksi. Miten kaikkea voitaisiin jatkossa hoitaa vastuullisemmin? Miten haluam-me toimintamme aloittaa, kun se hetki taas koittaa? Samoin voi tehdä matkaili-ja. Minne pyörälläni suunnistan ja miten, kun taas voin? Mihin vuodenaikaan ha-luamaani kohteeseen kannattaa matkus-taa, jotta sesonki olisi mahdollisimman laaja? Ketä toimijoita haluan matkallani tukea? Minkälaista viestiä haluan mat-kailuyrittäjille antaa?

Sitten, ei muuta kuin matkaan!

6 7Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

Kuva: Valpastin Oy

Vihreää valoa pyöräilijöilleTeksti: Matti Koistinen Kuvat: Oulun Energia Urakointi Oy

Oulun kaupunki on lähtenyt määrätietoisesti kehittämään kävelyn ja pyöräilyn liikennevalojärjestelmiä testaamalla tutka- ja hahmotunnistuslaitteita.

“Tavoitteemme on sujuvoittaa kävelyä ja pyöräilyä liikennevaloissa tunnistamista parantamalla. Tämä mahdollistaa liiken-nevalo-ohjauksen kehittämiseen”, kertoo Oulun kaupungin liikenneinsinööri Har-ri Vaarala. Kehitystyö on ollut määrätie-toista ja laajaa. “Pari vuotta sitten meillä oli parikymmentä eri laitetta yhdessä tol-passa testattavana. Osa oli hahmoja tun-nistavia kameroita ja osa tutkia. Kiinni-timme erityisesti huomiota, miten eri laitteet sopivat Oulun sääolosuhteisiin. Pilotissa totesimme, että vaakatasossa satava räntä sotkee hahmontunnistuska-meroita. Tosin teknologia kehittyy vauh-dilla”, Vaarala sanoo.

Perinteiseen induktiosilmukkaan nähden tutkilla ja kameroilla on useita etuja.

“Silmukka tunnistaa vain pyöräili-jät eikä kävelijää. Silmukoiden toimin-tavarmuus ei ole kovinkaan hyvä, ja nii-den korjaaminen talvella on hankalaa ja kallista asfalttitöiden sekä kaapelointien vuoksi. Usein silmukoita ei Oulussa kor-jata talven aikana, vaan vasta keväällä. Jos tutka tai kamera menee rikki, niin sen

vaihto on parin tunnin homma.” Maan päälle asennettavat ratkaisut ovat myös joustavampia.

“Kun vaikkapa risteysgeometria muuttuu, niin kameraa tai tutkaa voi-daan uudelleensuunnata jopa pelkän oh-jelmoinnin avulla.”

Ouluun suunniteltua 75 kilometrin mittaista baanaverkkoa on lähdetty to-teuttamaan määrätietoisesti. Punaisen asfaltin lisäksi samalla uudistetaan myös liikennevalojärjestelmät, jotka sujuvoit-tavat kävelyä ja pyöräilyä.

“Baanojen liikennevaloihin on tehty tutkapohjaisia ratkaisuja. Olemme käyt-täneet kahta tutkaa, joista toinen tun-nistaa jalankulkijat ja toinen pyöräilijät. Tutkat voivat pyytää pyöräilijälle vihreän vaiheen ajoissa, mutta toisaalta myös pi-dentää vihreää vaihetta muutamalla se-kunnilla, jos nähdään, että risteykseen on saapumassa pyöräilijä”, Vaarala avaa.

Kamerapohjaiset järjestelmät monipuolisempia

Hahmon tunnistavat kamerajärjestelmät toisivat mukanaan paljon uusia mahdol-lisuuksia.

“Yhdellä ja samalla laitteella voitai-siin tunnistaa kaikki suunnan liikenne: jalankulkijat, pyöräilijät ja autot. Hah-montunnistuskamerat osaavat myös ero-tella esimerkiksi tavarapyörät tavallisista pyöristä”, kertoo Vaarala.

Tulevaisuudessa Oulussa pyritään hoitamaan liikennevaloihin saapuvan lii-kenteen tunnistus ja erottelu kokonaan maanpinnan yläpuolisilla laitteilla.

“Pitkän aikavälin tavoite pitää olla se, että meillä olisi laskentakykyinen laite jo-kaisella pyörätien jatkeella ja suojatiel-lä, johon pyöräilijä tai kävelijä voi tulla”, pyöräilypääkaupungista linjataan.

Teknologia kehittyessä sen kustan-nukset laskevat. Tällä hetkellä tutkail-maisimen saa alle tuhannella eurolla ja

hahmon tunnistavan kameran parilla tu-hannella. Vaarala uskoon hintojen laske-van merkittävästi.

”Jos lähdetään suunnittelemaan uut-ta liikennevaloristeystä, niin tutkan kus-tannukset ovat kokonaisuudesta hyvin pienet. Jos jätetään silmukat laittamat-ta, säästetään merkittävästi, koska kaa-pelointitarve vähenee.”

Laskentanäytöistä monipuolisen tiedon välittäjiä

Oulussa on kehitetty myös laskentatie-don esittämistä pyöräilijöille. Tähän käy-tetään 55 tuuman sääsuojattuja tv-ruu-tuja, jotka on sijoitettu laskentapisteiden yhteyteen.

“Meillä on nyt käytössä yksi näyttö-taulullinen pyöräilyn ja jalankulun las-kentapiste ja vuoden loppuun mennessä niitä pitäisi olla yhdeksän. Niiden ensisi-jainen tarkoitus on laskea jalankulun ja pyöräilyn määrä ja viestiä määristä kul-kijoille”, Vaarala kertoo.

Joukkoliikenteessä vastaavia näyttö-jä on testattu menestyksellä jo vuodesta 2014 lähtien.

“Ajatus on, että näytöillä saadaan ker-rottua laskentatiedon lisäksi muutakin, kuten reaaliaikaista tietoa pyöräteiden talvikunnossapidosta, kaupungin ylei-siä tiedotteita, kampanjointia sekä tietoa poikkeusreiteistä tai tapahtumien aikai-sista suositelluista reiteistä.”

Kaupungin kumppanina kehitystyös-sä on ollut Oulun Energia Urakointi Oy, joka vastaa näyttötaulullisten laskenta-pisteiden kunnossapidosta ja asennuk-sista.

Oulun uusiin ratkaisuihin pääset tu-tustumaan VeloFinlandissa 2.-3.10. Ou-lun Energia Urakointi esittelee ratkaisu-ja niin esityksenä kuin pyöräretkenkin muodossa.

Tutustu muuhun ohjelmaan ja ilmoit-tauduosoitteessawww.velofinland.fi.Edullisemmat ennakkohinnat ovat voi-massa 16.8. saakka.

OULU 2.-4.10.2020

Pyöräliikenteen odotettu asiantuntijaseminaari VeloFinland järjestetään 2.-4.10.2020 Oulussa Hotelli LasaretissaVeloFinlandissa tarjoillaan pyöräliikenteen ja kaupunkisuunnittelun viimeisimpiä kuulumisia, tutkimustuloksia, oivalluksia ja innovaatioita. Tapahtuman pääesiintyjänä kuullaan tanskalaista arkkitehtiä Lasse Scheldeä (kuva), joka kertoo miten pyöräilijät voi huomioida paremmin asiakkaina kun rakennetaan kauppakeskuksia ja muita liiketiloja. Lisäksi ohjelmassa on kymmeniä muita puheenvuoroja, työpajoja ja opintoretkiä - sekä tietenkin aikaa verkostoitua!

P Ä Ä S P O N S O R I

Tule oppimaan ja innostumaan! Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.velofinland.fi

Oulun ensimmäinen näyttötaulullinen laskentapiste. Vuoden loppuun mennessä niitä on määrä olla käytössä 9 kappaletta.

8 9Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

Takana on erikoinen kevät: koronapan-demia sulki maan peruskoulut jo maalis-kuussa ja koululaiset ja opettajat siirtyi-vät etäopetukseen. Jo muutaman viikon kuluttua aloimme saada yhteydenottoja opettajilta, jotka halusivat innostaa koululaisia liikkumaan, vaikka arki sujui-kin käytännössä kotoa käsin. Keksimme nopeasti ratkaisun: käynnistimme taval-lisesti lokakuussa poljettavan Koulujen Kilometrikisan heti pääsiäisen jälkeen, 14.4. ja jatkoimme kisaa kouluvuoden loppuun eli toukokuun lopulle saak-ka. Poikkeusolojen ylimääräiseen kisaan osallistui ennätysmäärä joukkueita (535) ja koululaisia (11 811), jotka yhteenlasket-tuna polkivat 755 389 kilometriä.

Fiksusti kouluun -ohjelman tavoittee-na on aktiivisen ja kestävän liikkumisen lisääminen koulumatkoilla ja koulumat-kojen liikenneturvallisuuden parantami-nen yhdessä kuntien ja koulujen kans-sa. Kevään poikkeusolot vahvistivat sen, minkä oikeastaan jo tiedämme: koulu-matkoilla on merkittävä rooli peruskou-luikäisten päivittäisessä liikunnassa.

Fiksusti kouluun -ohjelma käynnistyi huhtikuussa

Teksti: Sanna Ojajärvi, Auli Elolahti, Sara Lukkarinen, Sini Marttinen, Joonas Niemi, Hanna Vehviläinen Kuvat: Sanna Ojajärvi

Huippusuosittu Koulujen Kilometrikisa sai toimia lähtölaukauksena uudelle Fiksusti kouluun -ohjelmalle, jonka Likes, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto käynnistivät huhtikuussa opetus- ja kulttuuriministeriön ja Traficomin rahoittamana.

”Lasten ja nuorten päivittäisestä aktiivisuudesta jopa puolet voi tulla koulumatkoista. Pyöräily tai kävely ennen koulupäivän alkua virkistää ja voi parantaa keskittymistä. Koulun lähialue rauhoittuu, kun lapset kulkevat autokyy- tien sijaan kävellen tai pyörällä. Kestä- västi liikuttu koulumatka on lisäksi ilmastoteko,” kertoo Fiksusti kouluun -ohjelman koordinaattori Joonas Niemi Likesiltä.

Koulujen Kilometrikisa puolestaan osoitti sen, että meillä ja opettajilla on yh-teinen tavoite: innostaa koululaisia liik-kumaan aktiivisesti päivittäin. Kisassa oli tänä keväänä mukana poikkeuksellisen paljon 1.-2.-luokkalaisia (167 joukkuetta ja 3260), jotka pääsivät polkemaan van-hempiensa tai isompien sisarusten kans-sa. Tästä voimme myös oppia jotain. Vii-me vuosina 1.-2.-luokkien osallistuminen kisaan on nimittäin kaatunut siihen, että alimpien luokkien oppilaita kehotetaan monissa kouluissa välttämään pyöräilyä. Mukana kisassa oli satoja, jos ei tuhansia, koululaisia, jotka eivät ole vielä saaneet pyöräillä koulumatkojaan.

Yksi ohjelman tavoitteista on, että kaiken ikäiset koululaiset voisivat vali-ta aktiivisen kulkutapansa aivan itse ja oman perheen lähtökohdista. Edelly-tyksenä aktiivisen ja kestävän liikkumi-sen lisäämiselle on yhteinen tahtotila ja aktiivista liikkumista tukevat liikenne-olosuhteet. Joskus saatetaan tarvita myös aikuista tai isompaa koululaista mukaan polkemaan, kunnes reitti on tullut tutuk-si ja liikennetaidot ovat kehittyneet.

Aktiivisen ja kestävän koulumatkaliikkumisen edut

TerveellisyysHerätä aivot Ylimääräisen energianpurkaminen

Ympäristön havainnointi Kaverit Vähentää päästöjä Turvallisuus

Ohjelma käynnistyi seitsemässä kunnassa

Fiksusti kouluun -ohjelma saatiin vauh-dilla käyntiin heti rahoituksen varmistut-tua huhtikuussa 2020, sillä Likes, Motiva ja Pyöräilykuntien verkosto olivat valmis- telleet ohjelman sisältöjä jo vuodesta 2018 saakka. Tässä vaiheessa rahoitusta on noin vuodeksi, mutta ohjelman sisäl-löt on suunniteltu toteutettaviksi useam-man vuoden aikajänteellä. Kuten kaikki tiedämme, muutokset vievät aina aikaa, kohdistuivat ne sitten liikenneympäris-töön ja infrastruktuuriin tai asenteisiin ja käytäntöihin. Ohjelma koostuu kuu-desta eri osa-alueesta, joita toteutetaan yhdessä:

Ensimmäisenä vuonna ohjelmassa on mukana seitsemän kuntaa: Kalajoki, Kangasala, Kemi, Kuopio, Lappeenranta, Salo ja Vantaa. Kunnista ohjelmaan vali-taan kaksi koulua kustakin.

Pilottikuntien valinnassa painoivat seuraavat kriteerit:

- Kunnasta löytyy innostusta ja kiin-nostusta koulumatkaliikkumisen kehittä-miseen

- Kunnasta löytyy kiinnostusta koulu- reittien turvallisuuden parantamiseen ja aktiivista otetta yhdessä pohdittujen kehittämisehdotusten toteuttamiseksi.

- Kunnasta löytyy valmiutta toimia tiiviissä yhteistyössä ohjelman ja sen asiantuntijoiden kanssa

Kuntien ja koulujen kanssa työste-tään yhdessä keinoja parantaa koulureit-

tien ja koulujen piha-alueiden liikenne- turvallisuutta ja luoda parempia ympä-ristöjä aktiiviselle ja kestävälle liikkumi-selle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pyrimme vähentämään henkilöauto-liikennettä koulujen välittömässä lähei- syydessä ja sellaisilla koulumatkoilla, jotka voidaan taittaa myös kävellen, pyörällä, julkisella liikenteellä tai muilla yhteiskyydeillä.

”Kun katsotaan kestävän liikkumisen valikoimaa, on se yllättävän laaja. Lihas-voimin tapahtuvan liikkumisen lisäksi muun muassa joukkoliikenne ja kimp-pakyydit ovat mainioita keinoja vähen-tääliikenteenpäästöjäjaliikkuafiksusti. Yksityisautoilla tapahtuvan saattolii-kenteen vähentyminen koulujen ympä-ristössä on myös liikenneturvallisuutta parantava tekijä,” kestävän liikkumi-sen asiantuntija Sara Lukkarinen Motiva Oy:stä sanoo.

Käveltävät ja pyöräiltävät koulureitit

Fiksusti kouluun -ohjelma tuottaa pilotti-kunnissa ja -kouluissa olosuhdetyön mal-lin, jota voi jatkossa hyödyntää koulureit-tien ja koulujen piha-alueiden kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kartoittamisessa ja parantamisessa kautta maan. Kävelylle ja pyöräilylle turvalliset koulureitit ovat avainasemassa, kun perheissä pohditaan lasten koulumatkojen kulkutapoja. ”

Koettu turvallisuus voi olla pienestä kiinni: yksi ainoa turvattomaksi koettu suojatie koulureitillä saattaa johtaa siihen, että kävelyn tai pyöräilyn sijaan koululainen saakin autokyydin vanhem- miltaan. Näin käy herkästi etenkin pienimpien oppilaiden kohdalla. Yhtä lailla turvattomaksi koetun liikenneym- päristön parantaminen voi olla pienestä kiinni: nopeusrajoitusten alentamisella,

Lappeenrantalaiseen Kimpisen kouluun kuljetaan pyörällä.

10 11Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

ajoväylän kaventamisella ja henkilöauto-liikenteen vähentämisellä voidaan paran-taa liikenneturvallisuutta koulujen lähi-ympäristöissä. Tavoitteenamme on, että liikenneympäristöä muutetaan sellai- seksi, että se tukee kaikkien koululaisten aktiivista ja kestävää kulkemista,” linjaa Pyöräilykuntien verkoston kehittämis-päällikkö Sanna Ojajärvi.

Käveltävät ja pyöräiltävät koulureitit ja aktiiviselle liikkumiselle rajatut koulu- jen piha-alueet ovat ohjelman tavoit-teena. Kunnissa ja kouluissa tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia seurataan koulujen kulkutapakyselyillä. Ohjel-man yksi tavoite on vakiinnuttaa kulku- tapakyselyt osaksi koulun lukuvuotta, sillä Suomesta puuttuu systemaattisesti kerätty tieto koululaisten kulkutavoista eri kouluissa ja eri vuodenaikoina.

Koulumatkojen kulkutavat ovat mo-nen tekijän summa. Kunnilla (ja paikoin ELY-keskuksilla tai yksityisillä tienhoito-osuuskunnilla) on päävastuu koulureit-tien liikenneolosuhteista eli siitä, miten sujuvia ja turvallisia ovat koululle joh-tavat kävelyn ja pyöräilyn reitit ja miten niitä pidetään käveltävässä ja pyöräiltä-vässä kunnossa ympäri vuoden. Kuntien ja koulujen olisi tehtävä saumatonta yhteistyötä, jotta koulujen piha-alueiden liikennejärjestelyt tukisivat aktiivisia koulumatkoja. Moottoriajoneuvoliikenne pitäisi kaikkinensa ohjata eri porteista ja eri pihoille kuin kävellen ja pyörällä kulkevat. Tämä koskee myös kuljetus- oppilaita ja muuta koululaisten saatto- liikennettä.

Liikenteessä liikkumisen taidot ja pyöräilytaidot opitaan pääsääntöisesti perheissä. Varhaiskasvatuksella ja perus- opetuksella voi olla näiden taitojen yhdenvertaisessa karttumisessa merkit-tävä rooli. Siksi liikennetaitojen opetuk-sen integroiminen osaksi suomalaisten koulujen oppisisältöjä on yksi ohjelman tavoitteista. Ohjelman tavoitteiden saa-vuttaminen olisi selkeä merkki siitä, että eri tahot ovat onnistuneet koululaisten pyöräilyn edellytysten kehittämisessä – oli kyse sitten liikenneympäristön paran- tamisesta, liikennetaitojen vahvistami- sesta tai koululaisten ja perheiden yhteisöllisyyden tukemisesta. Annetaan pienimpienkin koululaisten nauttia omin voimin liikkumisesta, vaikka se alkuvai-heessa tarkoittaisikin yhdessä kuljettuja koulumatkoja. Aktiiviseen ja kestävään liikkumiseen kannustaminen lähtee arjessa toistuvista teoista.

Yhteinen asia

Fiksusti kouluun -ohjelma on syntynyt kolmen organisaation yhteistyöstä: olemme kukin tahollamme tehneet työtä koululaisten aktiivisen ja kestävän liikku- misen edistämiseksi ja todenneet, että ainoastaan yhteistyöllä voimme edis- tää näinkin mittavaa kokonaisuutta. Verkostomainen yhteistyö ja viestintä ovat ohjelman keskeisiä työskentelytapoja. Tavoitteemme on yhdistää samaan suuntaan työskenteleviä tahoja ja suun-nata yhteinen energia yhteisen tavoit-teen saavuttamiseksi. Tarkoitus ei siis

ole keksiä pyörää uudestaan vaan hyö- dyntää jo tehtyä työtä. Avoin viestintä ja aktiiviset verkkosivut ovat ne ensim- mäiset keinot, jotka otamme käyt- töön yhteisen työn jakamiseksi ja olen-naisen tiedon tuottamiseksi.

Ohjelman viralliset verkkosivut www.fiksustikouluun.fi avataan elo-kuussa ennen koulujen lukuvuoden käyn-nistymistä. Siihen saakka sivulta löytyvät ohjelman perustiedot.

Meihin saa mieluusti olla yhteydessä!

Ohjelmakoordinaattori Joonas Niemi, Likes, puh. 050 505 2769, joonas.niemi@likes.fi

Kestävän liikkumisen asiantuntija Sara Lukkarinen, Motiva Oy, puh. 050 5695550,sara.lukkarinen@motiva.fi

Kehittämispäällikkö Sanna Ojajärvi, Pyöräilykuntien verkosto, puh. 040 527 5632,sanna.ojajarvi@poljin.fi

Rungon koulun runkolukittavat pyörätelineet ovat lauantaina tyhjillään.

Kilometrikisan muutosvoima – lisää pyöräilyä, vähemmän autoilua

Teksti: Tuija Mikkonen Kuvat: Touho Häkkinen ja Martti Tulenheimo

Yli 5 000 vastaajaa tavoittanut kysely kertoo erittäin ilahduttavaa viestiä Kilometrikisan vaikutuksesta kulkutapoihin. Kilometrikisa lisää reippaasti pyöräilyä kisan aikana ja sen jälkeen ja siirtymää pyörän satulaan tapahtuu nimenomaan yksityisautoilusta.

Kilometrikisa on työyhteisöjen, yhdistysten, seurojen, harras-tusporukoiden, ystäväporukoiden tai minkä tahansa joukkuei-den välinen leikkimielinen kilpailu. Osallistujat kirjaavat touko-kuusta syyskuuhun pyöräilykilometrejään tai -minuuttejaan ylös ja kartuttavat oman joukkueen saldoa. Joka kuukausi arvotaan pyöräilypalkintoja ja kisan lopuksi palkitaan ahkerimmin pol-keneet joukkueet järjestäjän puolesta. Lisäksi sadoilla osallistu-jayrityksillä on omia tapojaan palkita oman joukkueen osallis-tujia.

Kannustavan kisan ensisijaisena tavoitteena on lisätä pyöräi-lyn määrää ja siihen tavoitteeseen on myös päästy joka vuosi eli jo 12 vuoden ajan. Viimeisimpään, huhti-toukokuussa 2020 to-teutettuun vaikuttavuuskyselyyn saatiin ennätysmäärä, yli 5 000 vastausta viime vuoden kisan osallistujilta. Kaikista vastanneista neljä viidesosaa kertoi lisänneensä pyöräilyä kisan aikana ja jopa 65 prosentilla myönteinen muutos jatkui edelleen, yli puoli vuot-ta kisan päättymisen jälkeen.

Kilometrikisa on Pyöräilykuntien verkoston järjestämä kam-panja. Ensimmäiset kilometrit kisassa on polkaistu vuonna 2009 ja sen jälkeen kisa on järjestetty vuosittain ja palvelua kehitetty

eteenpäin. Ihmisten liikuttajana Kilometrikisan vaikutus on il-meinen ja joka vuosi se houkuttelee mukaan myös tuhansia uu-sia pyöräilijöitä.

Järjestettyjen kisojen aikana on poljettu vuosien varrella satoja miljoonia kilometrejä. Vuoden 2019 kesäkisassa polki ennätykselliset, yli 32 000 henkilöä. Käynnissä olevassa vuoden 2020 Kilometrikisassa polkee jo lähes 33 000 henkilöä, joka on uusi ennätys!

Kilometrikisan vaikuttavuuden arviointi

Kilometrikisan vaikuttavuutta on selvitetty aikaisemmin vuosi-na 2013, 2015 2017. Tänä vuonna kyselyä laajennettiin koske-maan myös mahdollista kulkutapamuutosta. Kyselyyn vastasi yhteensä 5098 henkilöä, joista naisia oli 55 prosenttia ja miehiä 44 prosenttia. Enemmistö (54 %) vastaajista sijoittui ikäluok-kaan 35–53-vuotiaat. Asuinpaikkakunnittain jaoteltuna eniten vastauksia saatiin Helsingistä (18 %), Espoosta (9 %) ja Oulus-ta (8 %).

12 13Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50%

Muita matkoja

Junamatkoja

Pyöräily ei ole korvannut kulkemiani matkoja

Kävelymatkoja

Linja-automatkoja

Henkilöautomatkoja

Mitä matkoja pyöräily on korvannut

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

Kaikki matkat 100 %

Noin 60 %

Noin 80 %

Ei yhtään 0 %

Noin 40 %

Noin 20 %

Kuinka paljon pyörä on keskimäärin korvannut muilla liikkumisvälineillä tehtyjä matkoja

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

Lisääntyikö pyöräilysi kisan aikana

Ei lisääntynyt Jonkin verran Merkittävästi En osaa sanoa

Tulosten luotettavamman tarkastelun vuoksi, vastaajien merkitsemät asuinpaikkakunnat ryhmiteltiin maakunnittain ja tuloksia tarkastellaan niissä. Kaikista vastanneista lähes 40 pro-senttia sijoittui Uudenmaan alueelle. Tutkimusotosta verrat-tiin vuoden 2019 osallistujien maakuntakohtaiseen jakaumaan ja otos vastasi lähes identtisesti sitä. Kyselyn tulokset kuvaavat tältä osin erittäin hyvin Kilometrikisaan osallistuvien perusjouk-koa.

Tuloksista selviää, että suurin osa Kilometrikisaan osallistu-neista oli kisan ulkopuolellakin aktiivisia polkijoita. Vastanneis-ta yli 70 prosenttia kertoi polkevansa muutaman kerran viikos-sa tai enemmän. Vastaajista vain joka kymmenes ilmoitti, että ei pyöräile juuri koskaan kisan ulkopuolella. Pääasiallisesti pyörää käytettiin työ- ja opiskelumatkoilla sekä kuntoilun vuoksi.

Pyöräily korvaa yksityisautoiluaKun vastaajilta kysyttiin, olivatko he korvanneet pyörällä muil-la liikkumisvälineillä tehtyjä matkoja, peräti 85 prosenttia vasta-si kyllä. Erittäin ilahduttavaa tuloksissa oli se, että vajaa puolet näistä vastaajista kertoi korvanneensa pyörällä henkilöautol-la kulkemiaan matkoja. Henkilöauton kulkutapaosuus 3-5 ki-lometrin matkoilla on noin 45 prosenttia (Henkilöliikennetut-kimus 2018). Tämän kyselyn tulokset antavat viiteitä siitä, että suomalaisten kulkutavoissa on tapahtumassa muutosta ja pyö-räilyä lisäävien toimenpiteiden suunta on oikea. Vastaajia pyy-dettiin myös arvioimaan, kuinka paljon pyörä on keskimäärin korvannut muilla liikkumisvälineillä tehtyjä matkoja viimeisen vuoden aikana. Joka viides vastaaja kertoi, että oli korvannut pyörällä noin 40 prosenttia muilla kulkuneuvoilla tekemistään matkoista. Vain joka kymmenes kertoi, että pyörä ei ollut kor-vannut mitään muita matkoja.

Lisää pyöräilyä kisan aikana ja sen jälkeen

On tiedossa, että iso osa Kilometrikisan osallistujista on työ-paikkojen joukkueita. Tulosten perusteella kisaa markkinoidaan myös eniten työympäristöissä. Yli 70 prosenttia vastaajista ker-toi kuulleensa Kilometrikisasta oman työ- tai muun yhteisön kautta. Kyselyssä haluttiin selvittää kisaan osallistumista ja il-meni, että joka viides kyselyyn vastannut oli osallistunut kisaan joka vuosi siitä saakka, kun kisaa on järjestetty. Osallistujien lu-kumäärä on ollut viime vuosina nousujohteinen. Uusia kisaajia vuonna 2019 oli peräti neljännes. Järjestäjän näkökulmasta tu-los on erittäin hyvä. Kisa innostaa osallistumaan joka vuosi uu-delleen, mutta myös uusien osallistujien määrä kasvaa. Kyselyyn vastanneista peräti yli puolet kertoi lisänneensä pyöräilyä jonkin verran ja lähes joka kolmannes vastaaja kertoi pyöräilyn lisään-tyneen merkittävästi kisan aikana.

Kun vastaajilta kysyttiin, jatkuiko Kilometrikisan aikainen muutos pyöräilyssä kisan jälkeen, yli puolet ilmoitti lisänneensä pyöräilyä jonkin verran ja noin 14 prosenttia merkittävästi. Ai-kaisempina tutkimusvuosina luku on ollut jonkin verran vähem-män. Kisan vaikutus pyöräilyyn näyttäisi siis vahvistuneen. Vas-taajilta tiedusteltiin myös kilometrikisan vaikutuksesta talvella pyöräilyyn. Joka kolmannes kertoi, että kisa oli innostanut hei-tä pyöräilemään myös talvella. Luku on hieman korkeampi kuin vuosina 2013, 2015 ja 2017.

la sen sijaan vastaajista noin 25 prosenttia kertoi, ettei pyöräillyt juuri koskaan ennen Kilometrikisaa. Lapin ja Satakunnan alu-eilla luku oli noin 20 prosenttia. Tarkasteltaessa, mitä matko-ja pyöräily oli korvannut selvisi, että pyöräily oli korvannut vä-hiten matkoja Kainuun alueella. Henkilöautomatkojen suhteen eniten muutosta oli tapahtunut Kanta-Hämeen ja Lapin alueilla ja vähiten Uudellamaalla. Pyörä oli korvannut eniten linja-auto-matkoja Pirkanmaan ja Uudenmaan alueella. Tulokseen vaikut-taa varmasti se, että näillä alueilla toimii laaja julkisen liiken-teen verkko. Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan osalta havaittiin, että muihin maakuntiin verrattuna pyörä oli korvannut enem-män kävelyä.

Lisää pyöräilyä Kainuussa ja Pohjanmaalla

Maakuntien välillä havaittiin eroa myös siinä, lisääntyikö pyö-räily kisan aikana. Kisa lisäsi pyöräilyä eniten Kainuussa ja Poh-janmaan kaikilla alueilla. Vähiten muutosta tapahtui Lapin, Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan alueilla. Vaikuttaisi siltä, että li-sääntynyt pyöräily kisan aikana johtaisi muutokseen myös kisan jälkeen. Kainuun alueelta joka viides kertoi pyöräilynsä lisäänty-neen merkittävästi kisan jälkeen. Saman suuntainen tulos on ha-vaittavissa myös Pohjanmaan alueilla. Vastaavasti jos kisan ai-kana pyöräily ei ollut lisääntynyt, niin se ei lisännyt pyöräilyä kisan jälkeenkään.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

En osaa sanoa

Ei lisääntynyt

Merkittävästi

Jonkin verran

Lisääntyikö pyöräilysi kisan aikana

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%

En osaa sanoa

Kyllä, pyöräilyni on lisääntynyt merkittävästi

Ei, koska pyöräilyssäni ei tapahtunut muutosta

Kyllä, olen lisännyt jonkin verran pyöräilyäni

Jatkuuko pyöräilyssä tapahtunut muutos edelleen

0%10%20%30%40%50%60%70%80%90%

100%

Jatkuuko pyöräilyssä tapahtunut muutos edelleen

Ei, koska pyöräilyssäni ei tapahtunut muutosta Kyllä, olen lisännyt jonkin verran pyöräilyäni

Kyllä, pyöräilyni on lisääntynyt merkittävästi En osaa sanoa

Naiset korvaavat linja-auto- ja kävelymatkoja, miehet henkilöautomatkoja

Tuloksista kävi ilmi, että miehet pyöräilivät naisia jonkin ver-ran enemmän ennen Kilometrikisaan osallistumista. Miesten ja naisten välillä oli eroa myös siinä, mitä matkoja pyörä oli kor-vannut. Miehet olivat korvanneet naisia enemmän henkilöauto-matkoja, naiset taas linja-auto- ja kävelymatkoja.

Naiset olivat innostuneet pyöräilemään miehiä enemmän ki-san jälkeen. Tulos todennäköisesti johtuu siitä, että miehet pyö-räilevät naisia enemmän ennen kisaa, joten muutosta pyöräi-lyssä kisan aikana ja sen jälkeen ei välttämättä tapahdu siinä määrin kuin naisilla.

Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa pyöräillään eniten

Maakuntavertailussa, jossa tarkasteltiin kisan jälkeen tapahtu-nutta pyöräilyä, kolme maakuntaa erottui selkeästi muista: Poh-jois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Kaikissa näissä kolmessa maakunnassa päivittäin tai lähes päivittäin pyöräilevi-en osuus oli noin puolet. Tulosta varmasti osaltaan selittää se, että näihin maakuntiin sijoittuvat kaupungit Oulu, Joensuu ja Jyväskylä, joissa pyöräilyllä on vahva asema. Etelä-Pohjanmaal-

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%

En juuri koskaan

Noin kerran viikossa

Muutaman kerran viikossa

Päivittäin tai lähes päivittäin

Kuinka usein pyöräilit lumettomana aikana ennen Kilometrikisaan osallistumista?

14 15Poljin 1/2020 Poljin 1/2020

Pyöräbaanat investointikohteenaTeksti ja kuva: Martti Tulenheimo

0% 5% 10% 15% 20% 25%

Muu syyKulkutavan helppo yhdistäminen muihin…

Tunne ryhmään kuulumisestaPositiivinen markkinointi ja tiedottaminen

Työpaikan kannustimetEi ole auton käyttömahdollisuutta

Heikot joukkoliikenneyhteydetMukavin ja helpoin tapa kulkea

EdullisuusNopeus lyhyillä matkoilla

Kulkutavan riippumattomuus aikatauluistaYmpäristöystävällisyys

Ulkoilu ja luonnosta nauttiminenKuntoilu- ja terveyshyödyt

Pyöräilyä lisäävät tekijät

Terveys ja ympäristö kannusteina

Pyöräilyä lisäävistä tekijöistä selkeästi valituin syy oli kuntoi-lu- ja terveyshyödyt, jotka oli valinnut joka neljäs vastaajista. Toiseksi tärkeimmäksi syyksi vastaajat nimesivät ulkoilun ja luonnosta nauttimisen. Kulkutavan helppo yhdistäminen mui-hin kulkumuotoihin oli yksi vähiten valituimmista syistä. Tulos viittaisi siihen, että pyörää käytetään tässä tapauksessa suurim-maksi osaksi koko kuljetun matkan ajan ja pyöräilyä ei yhdistetä muihin kulkumuotoihin. Tulokset pyöräilyyn innostavista syistä eivät juurikaan eroa vuoden 2017 kyselystä. Verrattuna muihin pyöräilyn kannusteita selvittäneisiin kyselyhin kuntoilu, terveys, ulkoilu ja ympäristövaikutukset nousevat jopa yllättävän korke-alle. Tätä selittänee osaltaan Kilometrikisan luonne ja toisaalta terveys- ja ympäristötietoisuuden nousu.

Miten tästä eteenpäin?

Kilometrikisan vaikuttavuuskysely osoittaa, että erilaisilla kan-nustavilla kampanjoilla voidaan edistää merkittävästikin pyö-räilyä. Kilometrikisan etuna voidaan pitää sitä, että se on valta-kunnallinen kampanja, joka liikuttaa ihmisiä Suomen jokaisesta maakunnasta, vaikka suurin osa osallistujista sijoittuu tällä het-kellä Uudenmaan alueelle. Hyvällä markkinoinnilla ja jäsenkun-tayhteistyöllä osallistujamääriä myös muiden maakuntien osalta voidaan tulevaisuudessa varmasti nostaa. Tulevien vuosien ta-voitteena on ehdottomasti myös lisätä Kilometrikisaan osallistu-mista niiden joukossa, jotka eivät muutoin pyöräile. Tavoitteena on, että yhä useampi korvaisi etenkin lyhyemmät matkat pyö-rällä ja pyöräily nähtäisiin helppona ja kätevänä kulkumuotona. Siihen vaaditaan tietysti myös jatkuvaa pyöräliikenteen olosuh-teiden ja niiden ylläpidon kehittämistä.

Samalla määriteltiin, että vuodelle 2021 kohdistetaan 25 miljoonaa euroa kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin. Korotukset ovat merkit-tävän suuruisia. Vuonna 2019 valtio tuki kuntien katuverkolla vastaavia investointeja 3,5 miljoonalla eurolla. Tämä on todellakin ke-hitystä aiempaan verrattuna. Toki on vielä runsaasti matkaa YK:n suositukseen, jonka mukaan pyöräilyyn ja kävelyyn pitäisi käyttää 20 prosenttia kaikista liikenneinvestoinneista niin valtion kuin kuntienkin tasolla.

Keväällä julkinen keskustelu pyöräliikenteen investoinneista on kohdistunut voimallisesti kansanedustajien Jenni Pitko ja Tiina Elo (vihr.) aloitteesta syntyneeseen ajatukseen tukea valtakunnallisen baanaverkon rakentamista kunnissa. Valtakunnallinen baana-verkko on kirjattu myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimenpiteisiin ja pyöräilyn edistämisjärjestöt Pyöräilykuntien ver-kosto ja Pyöräliitto sitä ovat eri yhteyksissä esittäneet.

Paikallinen ja seudullinen tarve ratkaisevat

Ajatuksen ytimessä on kannustaa kuntia ja seutuja nostamaan omien paikallisten ja seudullisten pyörätieverkostojensa pääväylien

laatutasoa sellaiseksi, että kaikkein laadukkaimmista, niin sanotuista baana-tason pyöräväylistä muodostuisi alueellinen ja lopulta valtakunnallinen kokonaisuus. Tavoite on hyvä. Samalla on syytä mieltää ”valtakunnallinen baanaverkko” ennen kaikkea konsepti-na, jonka tarkoitus on palvella ensisijaisesti juuri paikallisia ja seudullisia tarpeita. Baanoilla tarkoitetaan yleensä tavallista pyörätie-tä leveämpiä etuajo-oikeutettuja laatuväyliä, joiden toteutuksessa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi vältetään risteyksiä ja lii-kennevaloja. Pyöräbaanojen ideana on helpottaa kuntalaisia polkemaan pyörällä sellaisia omia päivittäisiä 5–20 kilometrin mittaisia matkojaan, jotka heikkojen olemassa olevien pyöräväylien laatupuutteiden ja epäjatkuvuuksien vuoksi nykyään helposti kuljetaan au-tolla. Pitkon ja Elon ehdotuksessa eri kuntien ja seutujen baanojen muodostaman ”valtakunnallisen verkoston” varsinainen tarkoitus ei siis ole muodostaa niinkään mitään Nuorgamista Hankoon johtavaa pyörätietä eikä ajatuksena ole, että suomalaiset alkaisivat pol-kea baanoja pitkin vaikkapa Joensuusta Ouluun.

Ehdotetun valtakunnallisen baanaverkon tarkoitus on myös herättää kunnissa ja seututasolla keskustelua tarpeesta rakentaa baa-na-laatuluokan pyöräteitä paikallinen ja seudullinen potentiaali huomioiden. Pyöräbaanojen erityinen hyöty on juuri siinä, että baan-oja rakentamalla pyöräliikenteen houkuttelevuutta voidaan nostaa paikallisesti ja seudullisesti nykyistä paremmaksi.

Toki visiona voivat siintää tulevaisuudessa tällaisten maan eri osissa kulkevien baanaverkkojen välistenkin yhteyksien paran-taminen erityisesti kotimaan matkailun tarpeita ajatel-len kohdennetusti, mutta esimerkiksi Björn Wahlroosin Helsingin Sanomissa esittämä kritiikki ajatukselle käyt-tää valtion rahaa valtakunnallisen pyörätieverkon in-vestointeihin oli tyypillinen esimerkki aidasta käytävän keskustelun ohjautumisesta seipäisiin.

Laatutaso täytyy saavuttaa

Viimeisten viiden vuoden aikana esimerkiksi Helsinki, Jyväskylä, Kempele, Oulu ja Tampere ovat rakentaneet pyöräbaanoja juuri omista paikallisista ja seudullisis-ta lähtökohdistaan käsin. Tätä kehitystä Pitkon ja Elon keskustelunavaus toivottavasti vauhdittaa muuallakin entisestään.

Samalla, kun kuntien käyttöön avautuu enemmän valtion investointitukea, on entistäkin tärkeämpää, että kaikki uudet pyöräbaanat aidosti noudattavat korkeim-pia mahdollisia laatukriteerejä. Kunnes Väyläviraston valmistelema ja Rambollin konsulttityönä tekemä pyöräliikenteen uusi valtakunnallinen suunnitteluohje valmistuu syksyllä 2020, riskinä voi olla, että eri puolilla maata rakennetaan hyvin erilaisia ja laadultaan vaihtelevia baanoja.

Minkä tahansa pyörätien pätkän rakentaminen ja sen kutsuminen baanaksi ei ole tarkoituksenmukaista. Valtion onkin erityises-ti investointituen jakokriteerejä määrittäessään kiinnitettävä kunnolla huomioita siihen, että vain korkealuokkaista infraa tuetaan. Väyläviraston uudet ohjeet ovat kelpo polkaisu parempaan suuntaan ja niitä toivottavasti päästään pikaisesti soveltamaan investoin-tituen jakokriteerien määrittelyn apuna.

Baanat heikomman puolella

Mitä tulee pyöräbaanojen nimeen, baanoista puhutaan joskus pyöräliikenteen ”moottoriteinä”, mutta tämä mielikuva ohjaa kuitenkin täysin harhaan. Baanoja ei ole tarkoitettu mahdollisimman nopean vauhdin väyliksi, eikä varsinkaan minkäänlaista kaahailua var-ten. Baanojen tarkoitus on toimia turvallisina reitteinä kaikille käyttäjille. On hyvä pitää mielessä, että baanat hyödyttävät suhtees-sa kaikkein eniten juuri ”hitaita” pyöräilijöitä, kuten lapsia ja seniorikansalaisia. Myös sellaisille henkilöille, jotka kokevat pyöräilyn erityisen turvattomaksi ja epämieluisaksi sekaliikenteessä tai autoliikenteen välittömässä läheisyydessä, baanat tuovat huomattavan paljon lisäarvoa. Baanat yleensä houkuttelevatkin uusia polkupyörän käyttäjiä tehokkaasti. Siksi on tärkeää pysytellä pois kieli- ja mielikuvista, jotka korostavat vauhtia.

Baanat on tarkoitettu ensisijaisesti pidempien etäisyyksien taittamiseen sujuvasti pyörällä ilman tarvetta pysähtyä jatkuvasti ris-teyksissä. Lisäksi sähköavusteisten pyörien ja baanojen yhdistelmän on todettu erityisen tehokkaasti houkuttelevan siirtymään au-ton ratista satulaan esimerkiksi työmatkoilla. Silloinkaan ei ole kysymys kaahaamisesta. Sähköpyörällä (avustus kytkeytyy pois pääl-tä25km/hnopeudessa)keskinopeudenylläpitäminenontokihelpompaa,muttamaantiepyörilläjamuillakevyilläfillareillapääseehuomattavasti kovempaa.

Koska baanat ovat tavallisia pyöräteitä leveämpiä, niillä voi rauhassa pyöräillä aivan yhtä hyvin esimerkiksi rinnakkain keskuste-lun ja jopa sivusuuntaisen katsekontaktin mahdollistavaa vauhtia. Baanat kannattaakin mieltää kunnissa ennen muuta työkalupakin uutena hyvänä työkaluna, jolla on mahdollisuus houkutella entistä useampia ihmisiä liikkumaan arkimatkojaan pyörällä.

Suomen hallitus julkisti 2.6. neljännen lisätalousarvionsa. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman rahoitus nousee lisätalousarvion myötä 18 miljoonalla eurolla yhteensä 32,5 miljoonaan euroon tänä vuonna.

16 Poljin 1/2020

•Kuntien,valtion,järjestöjen,yritystenjatutkimuslaitostenväli-nen yhteistyöverkosto.

•Tavoitteenaonpyöräilynlisääminenliikennemuotonajaarkilii-kuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, ympäristölle ja yhteiskun-nalle.

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat, kaupungit, yritykset, järjestöt ja muut yhteisöt.

www.poljin.fi

Pyöräilykuntien verkosto ry Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!

KAUPUNGIT JA KUNNATAKAA Jyri Sarkkinen 040 335 3207 ALAJÄRVI Kirsti Kivelä 044 2970 215 ALAVUS Leena Mäki-Fossi 044 550 2057 ASIKKALA Matti Kettunen 044 7780247 ESPOO Ulla Saari 043 824 7212EURAJOKI Jarmo Olli 044 312 4267 FORSSA Antti Heinilä 03 4141 5340HAAPAJÄRVI Jarmo Eronen 044 445 6202 HAMINA Tapio Glumoff 040 511 9819 HANKO Hannu Simelius 040 581 5065 HATTULA Juha Prittinen 050 599 3447 HAUSJÄRVI Jari Kovanen 019 758 6780 HEINOLA Maria Kaikkonen 044 797 8570 HELSINKI Oskari Kaupinmäki 09 310 22589HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru 019 459 4645 HÄMEENLINNA Eelis Kuisma 03 621 2318II Katja Arvola 040 702 1388 IISALMI Pekka Partanen 040 5454567 IKAALINEN Antti Mäkelä 043 217 0390ILMAJOKI Tuomas Viitasaari 044 4191 297IMATRA Päivi Pekkanen 020 617 4418 INARI Maria Männistö 0400 231765INKOO Karolina Grop-Nordström 046 922 9800JANAKKALA Heikki Tamminen 03 680 1292 JOENSUU Jarmo Tihmala 050 311 6261JYVÄSKYLÄ Kati Kankainen 050 350 5359JÄMSÄ Katja Rissanen 040 846 9816 JÄRVENPÄÄ Sari Piela 09 27191KAARINA Jyrki Lappi 02 588 4800 KAJAANI Jari Kauppinen 044 710 0647 KALAJOKI Juha Isolehto 044 469 1242

KANGASALA Mari Seppä 044 431 4177 KARKKILA Kari Setälä 044 767 4830KARVIA Sirpa Ala-Rämi 02 5727 9402KAUHAVA Anne Koivisto 050 330 5317KAUNIAINEN Tom Norrgård, 050 544 6427KAUSTINEN Arto Alpia 040 056 9401KEMIÖNSAARI Benjamin Donner 040 662 3833KEMPELE Eelis Rankka 050 463 6502KERAVA Erkki Vähätörmä 040 318 2350 KEURUU Heli Peltola 040 827 2753 KIRKKONUMMI Anna-Kaisa Kauppinen 050 4140754 KITEE Tapio Niskanen 040 105 1189 KITTILÄ Katariina Palola 0400 955 472KOLARI / Ylläksen matkailuyhdistys ry Elias Teriö 040 570 9666KOKKOLA Carita Laitala 044 780 9300 KONTIOLAHTI Sari Jormanainen 050 018 0800 KOUVOLA Timo Martikainen 020 615 6755 KUOPIO Hanna Väätäinen 044 718 5318 KURIKKA Annukka Siltakorpi 0400 273 960KUSTAVI Markus Malmelin 050 5759121LAHTI Anna Huttunen 044 482 6176 LAITILA Elina Rautanen 040 198 4525LAPPEENRANTA Mauri Backman 040 506 5761LAUKAA Jan Viilos 040 583 5320LEMPÄÄLÄ Timo Nevala 050 67 180LIEKSA Jarmo Honkanen 040 104 4113LIETO Mika Närvi 02 4873 3254LIMINKA Teemu Haapala 044 577 9037LIPERI Raimo Piiroinen 0400 678 799LOHJA Timo Mäkinen 019 369 4435 LOPPI Mira Sydänmaa 040 330 6033

LOVIISA Markus Lindroos 050 382 7550LUOTO Sara Åström 044 787 7230MASKU Jukka Niemeläinen 044 7388 231MYNÄMÄKI Vesa-Matti Eura 050 5850 772MÄNTYHARJU Eija Kling 040 7741 902MÄNTTÄ-VILPPULA Mika Haanpää 044 728 8789NAANTALI / Visit Naantali Tarja Rautiainen 040 747 8847NIVALA Janne Kaarlela 044 4457 423NOKIA Mika Räsänen 044 486 1705NURMIJÄRVI Pia Korteniemi 040 317 2311ORIVESI Antti Jortikka 040 133 9247OULU Harri Vaarala 044 703 2108OULAINEN Sanna Mäyrä 044 4793272PADASJOKI Pauliina Koskela 0400 419 364PAIMIO Markku Kylén 02 474 5400PARAINEN Martti Nilsson 040 537 9000PARKANO Elisa Vahosalmi 044 7865 516PERHO Arto Marjala 040 528 9971PIETARSAARI Jyrki Karjalainen 06 786 3229PIRKKALA Tero Vesanto 050 540 5279PORI Sanna Välimäki 044 701 4180PORNAINEN Hannu Haukkasalo 040 1745014PORVOO Hanna Linna-Varis 019 5202 814PUUMALA Kimmo Hagman 0500 654 590PÄLKÄNE Petri Ketola 040 580 8270RAAHE Paula Pihkanen 040 830 3171RAASEPORI Jan Gröndahl 040 5320392RAISIO Marja Uusitalo 02 434 3401RAUMA Leena Ruusu-Viitanen 02 8343 610RIIHIMÄKI Anna-Maija Jämsen 050 590 7759 SALO Mikko Söderholm 02 778 5200SASTAMALA Marko Naskali 040 6326 055

SAVONLINNA Jani Ahokas 044 4174601SEINÄJOKI Keijo Kaistila 06 416 2230SIPOO Kaisa Jama 09 2353 6702 SIUNTIO Maarit Tuomisto 050 386 0825SOTKAMO Ossi Pulkkinen 044 750 2121SUOMUSSALMI Aija Laukkanen 044 777 3170SÄKYLÄ Lauri Parviainen 044 5171 011TAMPERE Timo Seimelä 040 758 2104TEUVA Annukka Käkelä 050 386 4607TOHOLAMPI Minna Vilppola 040 150 5233TORNIO Tuomas Saarelma 040 665 2284TURKU Susan Nymander 040 716 3220TUUSULA Risto Kanerva 09 871 82220TYRNÄVÄ Janna Kumpula 040 162 6149ULVILA Markku Nevala 040 0926 117UTAJÄRVI Terttu Piippo 040 675 1214UUSIKAUPUNKI Leena Arvela-Hellén 0500 743 087VAASA Siri Gröndahl 040 563 6635VALKEAKOSKI Timo Lamminpää 040 335 7714VANTAA Timo Väistö 09 8392 2642VESILAHTI Olli Alamäki 041 7300 980VIHTI Kristiina Kemppainen 044 4675 325VIROLAHTI Sari Rasi 050 3892 125VÖYRI Mikael Österberg 06 382 1670YLÖJÄRVI Mirko Harjula 050 384 8382ÄHTÄRI Janne Muhonen 040 628 0014ÄÄNEKOSKI Paula Kemppainen 040 682 0359

ELY-KESKUKSETETELÄ-POHJANMAA Kjell Lind 0295 027 734KAAKKOIS-SUOMI Petteri Kukkola 0400 620 236KESKI-SUOMI Soili Katko 0295 024964LAPPI Risto Uusipulkamo 0295 03 7263

PIRKANMAA Suvi Vainio 0400 416 473POHJOIS-POHJANMAA Päivi Hautaniemi 040 571 6067POHJOIS-SAVO Juha Korhonen 029 501 6087UUSIMAA Herkko Jokela 029 502 1000VARSINAIS-SUOMI Piritta Keto 0295 022 763

KUNTAYHTYMÄTHSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Tarja Jääskeläinen 050 385 5043TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Tapani Touru 040 503 4237

TUTKIMUSLAITOKSETTAMPEREEN YLIOPISTO / Liikenteen tutkimuskeskus Verne Heikki Liimatainen 040 849 0320

YHDISTYKSETHELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä 050 511 5940JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RY Teemu Tenhunen 041 544 2195PYÖRÄLIITTO RY Matti Koistinen 044 279 5588SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Hanna Aho 040 660 5788TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPompo Stenberg 050 3521809TURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Antti Vähäsöyrinki

YRITYKSETFIDECOL OY Harri Pasila 040 764 4936LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo 040 847 8282MDI OY Janne Antikainen 040 764 1829NAVICO OY Timo Perälä 040 706 0415OVELLA OY Mika Laukkonen 0505693923RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769SITOWISE OY Laura Mansikkamäki 050 537 7424SOLO INTERNATIONAL OY Jari Komulainen 0400 591 027SWECO YMPÄRISTÖ OY Mikko Raninen 040 867 5912VALPASTIN OY Mari Päätalo 040 720 2872WSP FINLAND OY Riikka Kallio 040 861 2191