20.leinonen, tuomas. nuorten syrjäytymisen kustannukset

Nuoren syrjäytymisen kustannukset

Päihde- ja mielenterveyspäivät 16.10.2012

Esitys perustuu Sosiaalikehitys Oy:n Opit käyttöön -projektissa tehtyyn selvitykseen koulun keskeyttämisen aiheuttamista syrjäytymisen kustannuksista.

Raportti löytyy kokonaisuudessaan Sosiaalikehitys Oy:n sivulta osoitteesta:

http://www.sosiaalikehitys.com/uploads/Nuorten_syrjaytymisen_kustannukset.pdf

Päihde- ja MT-päivät 16.10.2012 Tuomas Leinonen

Tausta

Tavoitteena oli antaa taloudellista tietoa siitä miksi koulupudokkuutta / keskeytyksiä pitää torjua

Vaikka asioita tarkastellaan kustannusten kautta, se ei ole pääasia. Kustannukset antavat hyvän kehikon päätösten tekemiselle.

Pudokkuus ja sen seurauksena syrjäytyminen on sekä henkilökohtainen ongelma että yhteiskunnallinen sosiaalinen ja taloudellinen ongelma

Pudokkuuden syyt??

Miksi selvitys tehtiin


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

Keskeyttäneiden määrät keskimäärin / lukukausi *

2004/2005, 2006/2007, 2008/2009

228

4633

12349 11829

28811


* Tilastokeskus, koulutusten keskeyttäminen

Volyymit ja koulutuksen jatkaminen

Pelkän perusasteen tutkinnon suorittaneita nuoria työttömiä on n. 40 000*

Muita kadonneita ?? Tunnistamaton määrä, mutta etsivän nuorisotyön ”menestys” osoittaa, että heitä on paljon

Koulutuksen jättäminen vain perusasteeseen tai toisen asteen keskeyttäminen / useampi keskeyttäminen on riski

Jos koulutusta ei jatketa ennen 25 ikävuotta, kynnys aloittaa tai jatkaa koulutusta pienenee *

Päihde- ja MT-päivät 16.10.2012 Tuomas Leinonen *Pekka Myrskylä


Yksi vuosiluokka, 29 vuotiaat

Kaikki 29-vuotiaat yhteensä

Ylioppilastutkinnon

suorittaneet

Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä

tutkintoa

Yhteensä

Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)

Yhteensä (%)

Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)

Yhteensä (%)

Ei-työllisinä eikä opiskelemassa

(%)

Koko maa 67080 18 10 14 15 41

Etelä-Suomi 35931 17 12 13 18 39

Länsi-Suomi 16463 19 9 16 13 42

Itä-Suomi 6460 22 7 17 13 47 Pohjois- Suomi

7876 21 8 17 11 46

Ahvenanmaa 350 16 15 27 24 19

Lukujen lähde: Tilastokeskus

10062 4125

Jokaisen on saatava toimeentulonsa jostakin. Joko työstä tai sosiaalisina tulonsiirtoina

Selvityksessä käytettyjä tulonsiirtoja olivat:

Työmarkkinatuki

Asumistuki

Toimeentulotuki

..

Kaikki nämä muodostavat yhteiskunnalle kustannuksen verrattaessa tilannetta siihen, että ao. henkilö saisi saman tulorahavirran palkkatulona.

Toimeentulo


Oletetaan että henkilö:

On keskeyttänyt opinnot eikä ole työssä (on kuitenkin

tukikelpoinen)

On ilmoittautunut työttömäksi

Asuu omassa asunnossa

Vuoden 2010 tuet olivat:

Työmarkkinatuki 25,63 €/pv *

Yleinen asumistuki 258,9 €/kk **

Toimeentulotuki 280 €/kk (hlö) ***

Kustannukset / hlö

Päihde- ja MT-päivät 16.10.2012 Tuomas Leinonen * Kela, ** Kela, ***THL

Kustannuksia voidaan kuvata (ainakin) kolmella eri käsitteellä:

Bruttokustannus, raha minkä yhteiskunta joutuu varaamaan em. tulonsiirtojen toteuttamiseksi

Nettokustannus 1, huomioidaan välittömät verot

Nettokustannus 2, huomioidaan myös kulutusverot


Käsitteitä

Kustannukset/henkilö €/kk n. €/v.

Bruttokustannus 809,95 9 700

Nettokustannus 1 699,74 8 400

Nettokustannus 2 602,74 7 200


Kustannukset / vuosi 1 hlö v. 2010 (vain tmt + as.tuki)

Kustannukset/40 000 n. €/kk n. €/v.

Bruttokustannus 32 400 000 388 800 000

Nettokustannus 1 28 000 000 335 900 000

Nettokustannus 2 24 100 000 289 300 000

Kustannukset / 40 000 hlöä


Kumuloituminen


Jotta tältä kumuloitumiselta vältyttäisiin, on tehtävä jotakin

Vuosikustannus on vain osa totuutta vaan on lisäksi tarkasteltava niiden kumuloitumista

Välittömien kustannusten lisäksi yhteiskunta (yleensä) menettää passiivitilanteessa ao. henkilön työpanoksen.

Menetyksen arvo on vähintään palkka + palkan välittömät sivukulut (minimilaskenta)

Kansantalouden menetys


- kuukaudessa n. 2 800 €

- vuodessa n. 33 000 €


Kansantalouden menetys

Laskettuna metallin alimman palkkatason mukaan menetys on noin:

Yhteensä laskettuna toimeentulon kustannus ja menetetty työpanos on … paljon

Syyt?

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

1 2 3 4 5

Keskeyttämisen taustalla mahdollisesti on:

• Oppimisvaikeudet tai erilainen oppimistapa

• Lievät kognitiiviset rajoitteet

• Mielenterveysongelmat

• Puutteet sosiaalisissa ja vuorovaikutustaidoissa

Jotta integroituminen yhteiskuntaan voisi tapahtua, edellyttää se näiden ongelmien tunnistamista



Vuosiluokat Peruste Esiopetus 1-6 7-9 Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä 252 1561 859 77 2749 – joista vaikeimmin kehitysvammaisia 147 757 395 56 1355 Lievä kehitysviivästymä 278 3680 3514 70 7542 Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 79 4590 2635 40 7344 Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 11 3268 2582 33 5894 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 47 815 503 17 1382 Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet 392 5923 3541 17 9873 Näkövamma 12 145 86 9 252 Kuulovamma 24 250 140 6 420 Muu syy 134 5652 5434 34 11254 Yhteensä 1 229 25 884 19 294 303 46 710 Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5

Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu].

Jokainen yhteiskunnan tukema kuntoutusaktiviteetti tai tukitoimi maksaa.

Jos tuen tai kuntoutuksen kustannus on kertaluonteinen ja se vähentää jatkuvan tuen tarvetta, yhteiskunta säästää alenneen tukitarpeen verran * aikayksikkö. => Edullisinta on toteuttaa sellaisia tukimuotoja tai kuntoutusta joilla parannetaan yksilön toimintakykyä pysyvästi.

Oleellista on löytää nämä kuntoutuskohteet nopeasti ja aloittaa kuntoutus heti.


Kuntoutus

Syrjäytymiselle voidaan laskea myös takaisinmaksuaika.

Takaisinmaksu alkaa kun nuori siirtyy työelämään.

Takaisin maksun laskentakaava on ongelmallinen Mikä osuus veroista lasketaan takaisinmaksuun ja mikä osuus ”normaaliin” yhteiskunnan kustannusten kattamiseen.

Esimerkki 1. Huomioidaan kasvaneesta kulutuksesta aiheutuvat kulutusverot = takaisinmaksu 1 kk:n syrjäytymisestä n. 4 kk

Esimerkki 2. Huomioidaan summa joka saadaan kun kaikista veroista ja maksuista otetaan julkisen sektorin ylijäämä (%) tämän mukaisesti laskettu tämän hetken takaisinmaksuaika = ∞


Takaisinmaksuaika

Syrjäytymisen kustannusten voidaan ajatella muodostuvan seuraavasti.

Alkupiste on silloin, kun opiskelu keskeytetään, ei aloiteta opintoja uudelleen eikä työllistytä (armeija ja vanhempain vapaat pois lukien).

Passiivitilanteen toimeentulokustannukset vaikuttavat ja kumuloituvat koko työttömyys (syrjäytymis) jakson ajan.

Mikäli nuori osallistuu kuntoutukseen esim. nuorten työpajalla tai muussa aktiivitoiminnassa, muodostuvat tälle ajalle sekä kuntoutuksen että toimeentulon kustannukset.

Koulutuksen kustannuksia ei huomioida, koska ne ovat investointi tulevaisuuteen.

Takaisinmaksu alkaa kun nuori työllistyy.


Tiivistelmä

Syrjäytyminen on kallista, katsoipa sitä euroina, henkilökohtaisena menetyksenä tai yhteiskunnan rakentamisesta hukattuna resurssina

Syrjäytyminen ei (ainakaan aina) ole tietoinen valinta eikä siten johdu vain nuoresta itsestään

Yhteiskunnan = meidän, tulee mahdollistaa se, että jokainen kykenee osallistumaan tämän yhteiskunnan rakentamiseen omien edellytystensä mukaisesti


Lopuksi


Kiitos

Tuomas Leinonen +358 50 5210964

[email protected]

20.leinonen, tuomas. nuorten syrjäytymisen kustannukset

Documents