2/2013 eu ja kansalaisoikeudet - eurooppalainen …...kuinka komissaarit tulisi valita? den...

32
SDUHPSDD (XURRSSDD UDNHQWDPDVVD Eurooppalainen Suomi ry 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet Toisen luokan kansalaisia? sivu 16 Huoli EU-journalismista sivu 12 EU:n sosiaalinen ulottuvuus sivu 22

Upload: others

Post on 05-Jul-2020

1 views

Category:

Documents


0 download

TRANSCRIPT

Page 1: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen Suomi ry

2/2013 EU ja kansalaisoikeudet

Toisen luokan kansalaisia?

sivu 16

Huoli EU-journalismista

sivu 12

EU:n sosiaalinen ulottuvuus

sivu 22

Page 2: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen on Eurooppalainen Suomi ry:n kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti. Eurooppalainen Suomi on kaikille Eurooppa-asioista kiinnostuneille avoin, puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö ja osa kansainvälistä Euroop-pa-liikettä. Tervetuloa tutustumaan järjestöömme ja toimin-taamme osoitteessa www.eurooppalainensuomi.fi.

Julkaisija Eurooppalainen Suomi ryPäätoimittaja Hannu-Pekka IkäheimoToimitussihteeri Salla Anttila Taitto Indicio Oy, HelsinkiPainopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, TuusulaPainos 5000 kpl, painettu marraskuu

ISSN 1799-1293

Kannen kuva: © European Union 2013

www.eurooppalainensuomi.fi

Euroopan omistaja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Toimi. Osallistu. Vaikuta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Kuinka komissaarit tulisi valita? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5

Europuolueiden tavoitteet tutuiksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Nuorten ääni ratkaisee – ensikertalaisena EU-vaaleissa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Varför inte spränga samarbetet och stänga gränserna? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

EU-kansalaisuuden pitkä historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Huoli EU-journalismista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12

EU-kansalaisuus, media ja julkinen keskustelu . . . . . . 13

Toisen luokan kansalaisia? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Kattavampi kansalaisuus, demokraattisempi EU . . . . . 19

EU:n pakolaispolitiikka remontin tarpeessa . . . . . . . . . 20

Kuinka voit Eurooppa? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Euroopan parlamentilta kunnianhimoista puhetta palkkatasa-arvosta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

Oikeutta eurooppalaisella kansalaisaloitteella . . . . . . . 28

Enemmän ja vähemmän Eurooppaa . . . . . . . . . . . . . . . 29

Oppeja Britannian EU-keskusteluista . . . . . . . . . . . . . . . 30

Ristikko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

Eurooppalainen Suomi ry

PÄÄKIRJOITUS

”Saisiko olla tuorein Eurooppalainen-lehti? Tässä on tie-toa Euroopan unionin kansalaisten teemavuodesta”, kysyin eräässä yleisötapahtumassa esittelypöy-

tämme julkaisuja katselleelta varttuneelta rouvalta. Rouva vastasi kohteliaasti: ”Ei kiitos. Minä olen suomalainen, en Eu-roopan kansalainen.”

En lähtenyt väittämään vastaan. Teki kuitenkin mieli muistuttaa, että EU:n kansalaisuutta ei haeta erikseen, vaan se kuuluu automaattisesti jokaiselle, jolla on jonkin jäsenval-tion kansalaisuus. Monilta tämä tuntuu nimittäin unohtuvan.

Vakaissa demokratioissa kansalaisoikeuksia oppii helposti pitämään itsestäänselvyytenä. Niiden todellisen arvon ym-märtää vasta silloin, kun ne evätään. Natsien valtaannousun myötä Itävallan kansalaisuuden ja passin menettänyt juuta-laiskirjailija Stefan Zweig kiteytti tuntonsa kirjassaan Eilis-päivän maailma: Erään eurooppalaisen muistelmia näin: ”Aikai-semmin ihmisellä oli vain ruumis ja sielu. Nykyään hän tarvitsee sen lisäksi myös passin, muuten häntä ei kohdella ihmisenä.”

Zweig oli todellinen kosmopoliitti ja tottunut matkusta-maan paljon. Ennen vuotta 1914 se olikin helppoa, sillä koko maailma kuului ihmisille. Jokainen matkusti mihin maahan tahtoi ja viipyi miten kauan halusi. Ei vaadittu mitään lupaa, ei mitään suostumusta. Ensimmäisen maailmansodan myötä kaikki muuttui. Nationalismi nosti sekä henkisiä että fyysisiä rajoja eri maiden ja kansallisuuksien välille.

Euroopan integraatio on purkanut monia tuolloin pys-tytettyjä rajoja. EU:n kansalaisina meillä on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti koko unionin alueella. Työvoiman va-paa liikkuvuus mahdollistaa meille vaivattoman paremman elämän etsimisen toisesta jäsenmaasta, jos tie kotimaassa on syystä tai toisesta noussut pystyyn. Emme tarvitse viisumei-ta, emme lupakirjoja.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaikki eivät ole yhtä onnekkaita kuin me EU:n kansalaiset. Unionin alueella oles-kelee myös noin 20 miljoonaa ihmistä, joilla ei syystä tai toi-sesta ole minkään EU:n jäsenvaltion kansalaisuutta. Osa on Euroopassa tilapäisesti, osa taas elää täällä pysyvästi. Jouk-koon mahtuu turvapaikanhakijoita, opiskelijoita, tutkijoi-ta, kausityöntekijöitä, rakkauden tai työn perässä pysyvästi muuttaneita. Kuinka näihin EU-passittomiin suhtaudutaan? Kohdellaanko heitä kuin ihmisiä? Muun muassa näihin ky-symyksiin pureudutaan tässä EU ja kansalaisoikeudet -tee-malehdessä.

Hannu-Pekka Ikäheimo

Päätoimittaja

Ruumis, sielu ja passi

Eurooppalainen2

YLÄTUNNISTESisällys

Page 3: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 3

EU-kriittinen on aina ollut termi, jota en ymmärrä. Sen vasta-painona on takki auki liihot-tava Euroopan omistaja, jolle kaikki mitä EU:n kerrotaan olevan, käy. Eihän tällaista

todellisuutta ole olemassa. Euroopan unioni on muotoutunut yhteisten päätösten pohjalta, jotka tehdään normaalijärjestyk-sessä äänestämällä sekä hallitusten välillä että Euroopan parla-mentissa. Lopullista päätöksentekoa edeltää pitkä valmistelu ja neuvotteluvaihe, jossa eri intressit taistelevat ja argumentoivat omien näkemysten puolesta. Kaikki ovat varmaankin jossain päätöksenteon vaiheessa esityksiä kohtaan vuorollaan kriittisiä ja jopa kokonaan niitä vastaan.

Jotta oikeaan Euroopan omistajuuteen päästäisiin, olisi pää-töksenteko Euroopan unionissa saatava kansalaisille ymmärret-tävämmäksi – tästä tuskin kukaan on eri mieltä. EU:n komissio on esittänyt yhdeksi keinoksi olemassa olevan lainsäädännön läpikäyntiä ja toimimattomien osien purkua. Sekä Britanniassa että Hollannissa on tehty kansallisesti samansuuntaisia esityk-siä. Britannian ehdotukset ovat hyvin poliittisia, sukua Margaret Thatcherin politiikalle, jossa muun muassa kaikki EU:n yhteiset työsuojelu- ja sosiaaliset kysymykset tulkittiin sosialismin EU:n kautta Britanniaan ujuttamiseksi. Britannian nykyhallitus ha-luaa siis puhtaasti markkinoiden ohjaamat sisämarkkinat. Hol-lannin esityksissä taas pyritään erottamaan toisistaan pienet ja suuret EU-asiat sekä keskustelemaan siitä, riittääkö lainsäädän-nöksi yhteinen tavoite vai tarvitaanko myös yksityiskohtaista ohjausta.

Varmasti on syytä keskustella siitä, onko EU:n yhteinen lain-säädäntö edelleen toimivaa ja osuuko sääntely oikeaan osoittee-seen. Ennen kuin suuriin muutoksiin lähdetään, olisi analyysin oltava riittävän syvällinen. On muistettava, että kaikki olemas-sa olevat direktiivit on tehty johonkin tarpeeseen, jonkin asian korjaamiseen tai toivotun politiikan edistämiseen. Yhteisillä si-sämarkkinoillahan on oltava yhteiset pelinsäännöt, jotka muun muassa turvaavat kuluttajien oikeudet, suojelevat ympäristöä, estävät työehtojen dumppauksen ja kehittävät eurooppalaisen mallin mukaisia sosiaalisia tukiverkkoja ja tarjoavat yrittäjille reilun toimintaympäristön.

On myös hyvä muistaa, että EU:n lainsäädäntö tehdään yh-teisesti sovitun päätöksenteon puitteissa. Sisältöön vaikutetaan niin hallitusten kuin Euroopan parlamentin kautta. Jotta eu-rooppalaiseen päätöksentekoon saataisiin todellista kansalais-ten osallisuutta, olisi päätöksenteko ja päätöksiin vaikuttaminen kyettävä kuitenkin avaamaan nykyistä paremmin. Yksi keino voisi olla se, että ainakin tärkeimmät säädösesitykset käsitel-täisiin heti komission ehdotusten jälkeen yhtäaikaisesti jäsen-maiden ja Euroopan parlamenteissa. Tällöin saataisiin aikaan samanaikainen keskustelu ja argumentointi koko EU:n alueella. Jäsenmaissa käytäisiin julkinen poliittinen vääntö ennen EU:ssa tehtäviä yhteisiä päätöksiä. Ylipäätään Euroopan tasolla pää-tettäviä asioita, myös konkreettista lainsäädäntöä, pitäisi tuoda meillä Suomessa enemmän julkiseen keskusteluun. Tässä myös oma järjestömme, Eurooppalainen Suomi, voisi näyttää mallia.

Riitta Myller

Eurooppalainen Suomi ry:n puheenjohtaja

Euroopan omistaja

Jotta oikeaan Euroopan omistajuuteen päästäisiin,

olisi päätöksenteko Euroopan unionissa

saatava kansalaisille ymmärrettävämmäksi

KOLUMNI

Page 4: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen4

EUROVAALIT

Eurooppalaisten vähäinen kiinnostus eurovaaleihin huolestuttaa päättäjiä. Tä-mä ei ole mikään ihme, sil-lä äänestysaktiivisuuden tila näyttää varsin synkäl-

tä. Äänestysinto onkin laskenut tasaisesti koko eurovaalien historian ajan. Vuoden 2009 vaaleissa uurnilla kävi ainoastaan noin 43 % äänioikeutetuista. Suomessa vastaava luku oli vain vähän yli 40 %.

Euroopan parlamentti on nyt päättä-nyt ottaa härkää sarvista ja kääntää ke-hityksen suunnan. Parlamentin 10. syys-

© E

UR

OP

EA

N U

NIO

N 2013 - E

UR

OP

EA

N PA

RLIA

ME

NT

© E

UR

OP

EA

N U

NIO

N 2013

TOIMI. OSALLISTU. VAIKUTA.Euroopan parlamentin vuoden 2014 eurovaalien tiedotuskampanja käynnistyi syyskuussa.

kuuta käynnistynyt vaaliviestintäkam-panja tähtää 22.–25. toukokuuta 2014 järjestettäviin Euroopan parlamenttivaa-leihin – ja niiden yli – aina seuraavan Euroopan komission puheenjohtajan ja poliittisen ohjelman valintaan asti. Yksi kampanjan keskeisimmistä pyrkimyk-sistä on tähdentää, että Euroopan par-lamentti on aivan yhtä tärkeä, ellei jopa tärkeämpi, kuin kansalliset parlamentit. Suurin osa lainsäädännöstä saa tänä päi-vänä alkunsa EU:sta.

Parlamentin tiedotuskampanja toteu-tuu neljässä vaiheessa. Ensimmäinen,

syyskuussa startannut käynnistämisvai-he esittelee Euroopan parlamentin ja vaa-lien merkitystä eurooppalaisille. ”Euroo-pan kansalaisten on käytettävä valtaansa ja ääntään, koska he ovat ainoita, joilla on mahdollisuus määrittää Euroopan par-lamentin poliittiset enemmistöt. Näiden enemmistöjen kautta he voivat uudis-taa Eurooppaa ja tehdä selväksi, millai-nen he toivovat Euroopan olevan”, esitti parlamentin viestinnästä vastaava vara-puhemies, kreikkalainen Anni Podima-ta (S&D), kampanjan avaustilaisuudessa.

Euroopan parlamentin valtaa on Lis-sabonin sopimuksessa lisätty. Enemmän valtaa parlamentille tarkoittaa myös enemmän valtaa kansalle. Tiedotuskam-panjan keskeinen tehtävä onkin saada eu-rooppalaiset tietoiseksi heille kuuluvasta vallasta toimia, osallistua ja vaikuttaa Eu-roopan parlamentin kautta EU:n tulevai-suuteen.

Kampanjan toinen vaihe kestää vuo-den 2013 lokakuusta vuoden 2014 huh-tikuuhun ja sen yhteydessä on tarkoitus korostaa viittä kansalaisia koskettavaa teemaa, jotka ovat talous, työpaikat, elä-mänlaatu, raha ja EU:n rooli maailmassa. Teemoihin liittyen järjestetään keskuste-lutilaisuuksia eri jäsenmaissa.

Kolmas vaihe, eli virallinen tiedotus-kampanja vaaleista ja niiden ajankohdas-ta käynnistyy helmikuussa.

Neljäs ja viimeinen vaihe sijoittuu vaalien jälkeiseen aikaan. Siinä keskity-tään vastavalitun parlamentin esittelyyn, komission puheenjohtajan valintaan se-kä uuden komission virkaanastujaisiin. Vuoden 2014 vaalien keskeinen ero aikai-sempiin vuosiin on komission puheenjoh-tajan valinta eurovaalien tuloksena, euro-puolueiden kärkiehdokkaiden joukosta. Uudistuksen toivotaan lisäävän vaalien ja EU-tason politiikan kiinnostavuutta, ja niinpä siihen halutaan kiinnittää ihmisten huomio myös tiedotuskampanjan avulla.

Salla Anttila

Vuoden 2009 vaaleissa uurnilla kävi ainoastaan noin 43 %

äänioikeutetuista.

Euroopan parlamentin viestinnästä vastaavat varapuhemiehet Othmar Karas ja Anni Podimata eurovaalien tiedotuskampanjan käynnistystilaisuudessa

Page 5: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 5

EUROVAALIT

© E

UR

OP

EA

N U

NIO

N 2013

Helsingin Sanomien älyk-köraadilta kysyttiin lo-kakuussa mielipidettä EU-komission suoma-laisjäsenen valintatavas-ta. Suurin osa vastan-

neista haluaisi muuttaa nykykäytännön, jonka mukaan valinta on pääministeri-puolueen sisäinen asia. Eniten kannatusta sai vaihtoehto, jonka mukaan komissaari-valinnan pitäisi perustua ensisijaisesti ko-ko hallituksen päätökseen. Sitä kannatti kolmannes vastaajista. Muuten vastauk-set jakaantuivat melko tasaisesti eri vaih-toehdoille.

Yllättävää tuloksissa oli se, ettei ko-missaarin valinnan demokratisointi saa-nut laajaa kannatusta.16 prosenttia vas-taajista oli valmis sitomaan komissaari-valinnan europarlamenttivaalien tulok-seen ja vain 12 prosenttia eduskunnan tekemään valintaan. Muiden muassa Aalto yliopiston markkinoinnin profes-sori Jaakko Aspara totesi avoimessa vas-tauksessaan, että päätös ei ylidemokrati-soinnilla parane. Taloudellisen tiedotus-toimiston toimitusjohtaja Kari Väisänen taas linjasi, että meillä ei ole varaa politi-soida komissaarivalintaa.

Eurooppalainen Suomi ry ja sadat muut Euroopan kansalaisten teemavuo-

José Manuel Barroson 2010–2014 komission komissaarit ryhmäkuvassa

Kuinka komissaarit tulisi valita?den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat eri mieltä älykköraadin enem-mistön kanssa. Allianssin linjausten mu-kaan komissaarivalintaa ei ole varaa olla politisoimatta, mikäli EU-politiikan kiin-nostavuutta ja hyväksyttävyyttä halutaan parantaa kansalaisten silmissä. Toivotta-vaa olisi, että jo ennen tulevan kevään eurovaaleja Euroopan parlamentin po-liittiset ryhmät nimeäisivät ehdokkaansa komission seuraavaksi puheenjohtajaksi. Tämänhetkisten tietojen mukaan toiveen toteutuminen näyttää realistiselta.

Suomessa valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on men-nyt ehdotuksissaan vielä tätäkin pidem-mälle. Urpilainen heitti toukokuun lo-pulla keskusteluun ajatuksen – jota hän kutsui koepalloksi – että jatkossa kaikki komission jäsenet valittaisiin europarla-mentaarikkojen joukosta. Hänen mieles-tään se korostaisi komission poliittista luonnetta ja saattaisi samalla lisätä kiin-nostusta eurovaaleihin.

Toteutuakseen Urpilaisen ehdotus vaatisi EU-tason päätöksen. Se voi kestää vuosia, mikäli toteutuu sittenkään.

Savon Sanomat tarttui pääkirjoitukses-saan Urpilaisen koepalloon ja muistutti, että Suomen ei halutessaan tarvitse jäädä

odottamaan koko unionin tekemiä ratkai-suja vaalien mielenkiinnon lisäämiseksi. Myös kotimaisin päätöksin voimme teh-dä paljon. Lehden mukaan demokraatti-sin tapa olisi, että komissaariksi nimettäi-siin sen puolueen ehdokas, joka menestyy eurovaaleissa parhaiten. Vaalien kiinnos-tavuuden lisäämiseksi puolueet voisivat vielä nimetä omat komissaariehdokkaan-sa jo ennen vaaleja.

Savon Sanomien ehdottama ratkaisu lisäisi varmasti mielenkiintoa eurovaaleja kohtaan. Yli puolet vuoden 2012 lopulla julkistettuun Eurobarometriin osallistu-neista vastasi, että heidän kiinnostuksen-sa eurovaaleja kohtaan lisääntyisi, mikäli vaalien tulos vaikuttaisi myös komission puheenjohtajan valintaan. Tämä malli tar-joaisi vielä suoremman keinon vaikuttaa äänestämällä.

Puolueiden pitäisi kuitenkin toimia nopeasti, jotta sopimus saataisiin aikaan vielä ennen ensi kevään vaaleja. Veik-kaanpa, että intoa nykyisen ”herrasmies-sopimuksen” purkamiseen ei löydy. Sen sijaan tulemme kuulemaan paljon tyhjää puhetta eurovaalien äänestysaktiivisuu-den nostamisen tärkeydestä. Politiikka ja arkijärki kulkevat usein eri polkuja.

Hannu-Pekka Ikäheimo

Page 6: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Euroopan parlamentin vaalit lähestyvät ja suo-malaisten puolueiden ehdokaslistat alkavat jo hiljalleen täyttyä. Tule-vatkaan suomalaismepit eivät kuitenkaan edusta

Brysselissä ainoastaan omaa maataan ja puoluettaan, vaan toimivat yhteistyössä eurooppalaisten sisarpuolueidensa kans-sa, osana Euroopan parlamentin poliitti-sia ryhmiä, eli europuolueita.

Siinä missä suomalaiset puolueet sei-sovat usein eurovaalien alla toinen jalka kotimaan politiikassa, keskittyvät euro-puolueet ratkomaan ylikansallisia ongel-mia. Mitä Euroopan parlamentin poliitti-

© E

UR

OP

EA

N U

NIO

N 2012 - E

UR

OP

EA

N PA

RLIA

ME

NT

Teksti: Salla Anttila

Europuolueiden tavoitteet tutuiksiMihin suuntaan Eurooppaa viedään toukokuussa?

silla ryhmillä on sanottavaa esimerkiksi talouskriisin ratkaisusta, EU:n laajentu-misesta ja ilmastonmuutoksen torjumi-sesta?

Euroopan parlamentissa ei ole jaot-telua hallitukseen ja oppositioon, ja mo-nissa asioissa poliittisten ryhmien kan-nat ovatkin melko yhteneviä. Myöskään puoluekuri ei Euroopan parlamentissa ole niin tiukkaa, ja silloin tällöin mepit äänestävät ryhmänsä enemmistön kantaa vastaan. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mikä europuolueita jakaa parlamentissa käytyjen äänestysten perusteella. Muista äänestää Euroopan parlamentin vaaleis-sa 25. päivä toukokuuta ja tarkista, mihin suuntaan äänesi on Eurooppaa viemässä.

EUROOPAN KANSANPUOLUEEN RYHMÄ haluaa vahvistaa EU:n sisä-

markkinoita ja helpottaa Eurooppalaista

yrittäjyyttä lainsäädännöllisiä esteitä

madaltamalla

EU:n veronkanto-oikeus

Romanian ja Bulgarian kansalaisten

vapaa pääsy EU:n työmarkkinoille

Hiilidioksidipäästöiltään intensiiviselle

taloudelliselle toiminnalle asetettavat

lisäkustannukset

Ydinvoimasta luopuminen

Eurooppalainen6

EUROVAALIT

Page 7: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

EUROOPAN PARLAMENTIN SOSIALISTIEN JA DEMOKRAAT-TIEN RYHMÄ haluaa asettaa sosiaaliset

oikeudet talous- ja rahaliiton keskiöön

Rahoitusmarkkinavero

Oikeus täysimääräiseen äitiysrahaan

pidennettävä 20 viikkoon

Nuorten työllisyyttä edistävien inves-

tointien vapauttaminen budjettialijää-

mää koskevista säännöistä

ACTA

EUROOPAN LIBERAALI-DEMOKRAATTIEN RYHMÄ on

Eurooppa-myönteinen keskustavoima,

joka haluaa entistä enemmän yhteistyötä

niin talouskriisin ja sisäisen turvallisuu-

den kuin ilmastonmuutoksen ja kansain-

välisten haasteiden ratkaisemiseksi

Akateemisten standardien yhtenäistä-

minen EU:n alueella

Hiilidioksidipäästöiltään intensiiviselle

taloudelliselle toiminnalle asetettavat

lisäkustannukset

Ydinvoimasta luopuminen

Nuorten työllisyyttä edistävien inves-

tointien vapauttaminen budjettialijää-

mää koskevista säännöistä

VIHREÄT/EUROOPAN VAPAA ALLIANSSI vaatii sitoutumista ilmaston-

ja ympäristönsuojeluun kaikessa EU:n

lainsäädännössä sekä sosiaalisten oikeuk-

sien suojaamista vapailta markkinoilta

Ydinvoimasta luopuminen

Oikeus täysimääräiseen äitiysrahaan

pidennettävä 20 viikkoon

Akateemisten standardien yhtenäistä-

minen EU:n alueella

ACTA

EUROOPAN KONSERVATIIVIT JA REFORMISTIT kannattavat

euro realismia ja EU:n ohjaamista

pois liittovaltiokehityksestä kohti va-

paampaa, jäsenvaltioiden kansalaisten

toiveita kunnioittavaa yhteistyötä

EU:n köyhempien alueiden tukeminen

Romanian ja Bulgarian kansalaisten

vapaa pääsy EU:n työmarkkinoille

EU:n veronkanto-oikeus

Oikeus täysimääräiseen äitiysrahaan

pidennettävä 20 viikkoon

EUROOPAN YHTYNEEN VASEMMISTON KONFEDERAATIO-RYHMÄ/POHJOISMAIDEN VIHREÄ VASEMMISTO vaatii EU-

politiikan markkinaorientoituneisuu-

den vähentämistä sekä sitoutumista

sosiaaliseen tasa-arvoon, kestävään

kehitykseen ja rauhanomaisuuteen

Ydinvoimasta luopuminen

EU:n veronkanto-oikeus

Akateemisten standardien yhtenäistä-

minen EU:n alueella

Hiilidioksidipäästöiltään intensiiviselle

taloudelliselle toiminnalle asetettavat

lisäkustannukset

VAPAA JA DEMOKRAATTI-NEN EUROOPPA vastustaa EU:n

byrokratisoitumista ja eurooppa-

laisen keskusvaltion luomista

Akateemisten standardien yhtenäistä-

minen EU:n alueella

Nuorten työllisyyttä edistävien inves-

tointien vapauttaminen budjettialijää-

mää koskevista säännöistä

Romanian ja Bulgarian kansalaisten

vapaa pääsy EU:n työmarkkinoille

EU:n lipun näkyvyys suurissa urheilu-

tapahtumissa

Mikä on sinun kantasi näihin

kysymyksiin? Vertaa sitä europarlamen-

taarikoiden päätöksiin osoitteessa

www.myvote2014.eu.

Eurooppalainen 7

EUROVAALIT

Page 8: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

EU-aiheiseen iltapäi-vään osallistuneis-ta lukiolaisista use-an käsi kohosi, kun

heiltä kysyttiin, kuinka moni täyttää 18 vuotta 25.5.2014 mennessä. Euroopan parlamenttivaalit ovat siis ensimmäiset vaalit, joissa nämä nuoret ovat äänioike-utettuja. Iltapäivän aikana paneuduttiin siihen, miksi kannattaa äänestää ja kuul-tiin, mistä eurovaaleissa ja EU:ssa on oi-kein kyse.

Vaikka moni asia oli nuorille uusi ja moni Euroopassa vaikuttava kasvo tun-tematon, ei vierailu ollut ensimmäinen kosketus EU:ta käsitteleviin teemoihin. Monella oli vielä tuoreessa muistissa eu-roparlamentaarikko Sirpa Pietikäisen syyskuun alkupuolella koululle tekemä vierailu, jossa hän esitteli työtään EU:ssa. Lokakuun infopäivän yhteydessä nuorille tulivat tutuiksi myös muut EU:n kannalta merkitykselliset henkilöt, kuten Herman van Rompuy, Catherine Ashton ja suo-malainen komissaari Olli Rehn.

Tuntemisen arvoisten henkilöiden li-säksi hankkeen koordinaattori Marleena Holmberg valisti nuoria EU:n budjetista ja toimielimistä sekä korjasi harhaanjoh-tavia EU-myyttejä erottamalla tosiasiat lööpeissä usein esiintyvästä paisuttelusta. Oppilaat kuulivat myös eurooppalaises-ta kansalaisaloitteesta ja muista tavoista, joilla kansalaiset voivat vaaleissa äänestä-misen lisäksi EU-asioihin vaikuttaa.

”Nuorten ääni ratkaisee” -hankkeen EU-infopäivät pyörähtivät käyntiin lokakuussa Helsingin Uudessa yhteiskoulussa Pihlajanmäessä. Suomalaisissa lukioissa ja ammattioppilaitoksissa kiertävä projekti huipentuu toukokuussa järjestettävään EU-nuorisokonferenssiin, jossa 40 onnekasta nuorta pääsee tutustumaan suomalaisiin EU-vaikuttajiin ja kokeilemaan europarlamentaarikon työtä Euroopan parlamenttisimulaatiossa.

Lukiolaiset äänestivät tupakka-direktiivin ja turkistarhauksen kohtalosta parlamenttisimulaatiossaVierailu huipentui parlamenttisimulaa-tioon, jossa oppilaat pääsivät pureutu-maan konkreettisiin Euroopan parlamen-tissa käsiteltäviin aiheisiin: tupakoinnin rajoittamista ajavaan direktiiviin sekä turkistarhauksen kieltämiseen. Oppilaat jaettiin väittelyharjoituksen hengessä eh-dotusten puolustajiin ja vastustajiin. Hy-viä argumentteja löytyi puolin ja toisin, ja kävi selväksi, että kummallakin kannalla on puolensa.

Tupakkadirektiivin vastustajat tähden-sivät, ettei rajoituksilla välttämättä ole kovin suurta vaikutusta, sillä moni nuo-ri aloittaa tupakoinnin niistä huolimat-ta. Lisäksi ryhmäläiset olivat sitä mieltä, että tupakoinnin aloittaminen on jokai-sen oma päätös. Direktiiviä puolustanut ryhmä puolestaan huomautti, että tupa-

kointi on edelleen suurin ennalta ehkäis-tävissä oleva kuolinsyy. Tupakkalainsää-däntö on kuitenkin jo nyt melko tiukkaa, ja ryhmä päätyikin esittämään nykylain-säädännön säilyttämistä ennallaan. Esitys hyväksyttiin äänin yhdeksän puolesta ja viisi vastaan.

Turkistarhauksen kieltämisestä kes-kustellut ryhmä puolestaan päätyi komp-romissiehdotukseen. Keskustelijat sopi-vat, että tarhaus saa jatkua, kunhan tur-kiseläinten oloja parannetaan, eikä tar-hoja jatkossakaan rakenneta vesistöjen läheisyyteen, sillä eläinten ulosteet rehe-vöittävät järviä. Luokkalaisista 12 puolsi ehdotusta ja kuusi oli sitä mieltä, että tur-kistarhaus tulisi kieltää kokonaan.

Keskustelu turkistarhauksen tulevai-suudesta kävi kuumana, ja esille nostet-tiin muun muassa turkistarhauksen syn-nyttämät työpaikat, liian pienet häkki-koot, tarhauksen haitat ympäristölle sekä

Eurooppalainen8

EUROVAALIT

Teksti ja kuva: Salla Anttila

Nuorten ääni ratkaisee – ensikertalaisena EU-vaaleissa

Page 9: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

kettutytöt, jotka eivät välttämättä ymmär-rä luontoon vapautettujen minkkien aihe-uttamaa tuhoa. Toisaalta tarhauksen pe-rusteltiin olevan myös ekologinen vaihto-ehto, sillä eläinten ruhoja voidaan käyttää lannoitteena.

Lukion opinto-ohjaaja Anu Hanhirova totesi vierailun päätyttyä olevansa iloinen ja tyytyväinen. ”Mielestäni ensimmäiset kuulemani infot EU:sta olivat liian täyn-nä asiaa. Tämä oli hyvin jäsennelty, selkeä ja esitystavaltaan eläväinen”, Hanhirova kommentoi. Myös simulaatiokeskustelu tupakkadirektiivistä ja turkistarhauksesta oli opinto-ohjaajan mukaan positiivinen yllätys.

Infopäivään osallistuneilta oppilail-ta saadun palautteen perusteella aihe oli sekä uusi että kiinnostava. Toivottavas-ti tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi ensikertalainen käyttää ääntään touko- kuussa.

Mistä projektissa on kyse? Nuorten ääni ratkaisee – ensikertalaisena EU-vaaleissa -projektilla parannetaan

nuorten EU-tietoisuutta sekä kannustetaan nuoria ottamaan osaa yhteiskun-

nalliseen päätöksentekoon tuomalla esiin Euroopan parlamentin toiminnan

poliittista luonnetta. EU-infopäiviä järjestetään loka-huhtikuun välisenä aikana

ympäri Suomea lukioissa ja ammattioppilaitoksissa, ja projektin päämääränä on

tavoittaa 3500–7000 nuorta ensiäänestäjää.

Infopäivät ovat erityislaatuisia oppitunteja, jotka tarjoavat oppilaille mah-

dollisuuden ilmaista mielipiteitään ja keskustella niistä. Lisäksi niiden aikana

tutustutaan siihen, miten joskus monimutkaiselta ja kaukaiselta vaikuttava EU

todellisuudessa näyttäytyy nuorten arjessa.

Projektin lopuksi järjestetään kaksipäiväinen nuorisokonferenssi Helsingissä

14.–15.5.2014, jonka aikana arpaonnen suosimat nuoret pääsevät tutustumaan

suomalaisiin EU-vaikuttajiin sekä hyppäämään meppien saappaisiin simulaati-

on muodossa.

Lisää projektista voi käydä lukemassa osoitteessa nuortenaaniratkaisee.fi

Projektin etenemistä ja ajankohtaisia EU-aiheita pääsee seuraamaan myös

projektin omassa blogissa: nuortenaaniratkaisee.blogspot.fi.

Marleena Holmberg, Projektin koordinaattori

Eurooppalainen 9

EUROVAALIT

Page 10: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen10

KOLUMNI

Jag känner ilskan stiga i min skalle, hur kan man säga något så dumt, hur kan någon an-nan tycka så kapitalt annorlunda än jag? Men jag ler, tittar rakt fram och försöker mentalt förflytta mig till en trevligare plats. Det jag lyssnar på är en diskussion om Eu-ropas framtid och det som får mig att ilsk-na till är alla de talturer som handlar om att

spränga det samarbete som tagit så lång tid att bygga och att tvärt stänga vårt Finlands gränser.

Den trevligare och lyckligare plats som jag föreställer mig ser helt annorlunda ut. Vad jag vill se är ett Europa som står enat i sina gemensamma motgångar, där alla känner sig delaktiga och hörda och var resursomfördelningen styrs av stater med alla medborgares välmående och rättigheter i sikte.

För att nå dit måste EU bli mer demokratiskt, fler medborga-re måste få veta vad som sker i Bryssel och Strasbourg och kän-na sig delaktiga i de besluten. Antalet som röstar i europapar-lamentsvalen måste också stiga. Valen kommer snart, de går av stapeln i maj 2014 och jag tror att jag inte är den enda som öns-kar att valen skulle handla om europeiska frågor, inte nationella frågor.Jag vill efterlysa en klarare EU-agenda från alla politiska partier: vart vill vi, vad vill vi ha och vem skall vi vara? Om par-tierna har klara svar på dessa frågor kan vi medborgare också göra ett informerat och engagerat val.

Men också det europeiska medborgarsamhället har en viktig roll att fylla kring valen! Vi kan kommunicera direkt vad som

KU

VA: TH

OM

AS

SP

RA

GG

Varför inte spränga samarbetet och stänga gränserna?

har hänt i Bryssel och Strasbourg och vi borde kunna påverka så att debatten verkligen handlar om Europa och Europas framtid. Medborgarorganisationerna har en stor potential att mobilisera och informera både medborgare och politiker. Vi är och kan i högre grad vara kittet som håller ihop unionen och demokratin.

Jag tror inte att vi behöver stänga gränser, vi borde öppna dem. Jag tror inte att ett otroligt värdefullt samarbete borde sprängas, det borde förstärkas och fördjupas.

Efter att min värsta ilska har lagt sig, inser jag att det ju är precis den här diskussionen vi behöver ha. Klart att jag blir arg, jag har ju en åsikt. Men jag minns också min första kontakt med EU, det var när jag tillsammans med min farmor som femåring envist och lite sturskt röstade emot ett finskt medlemskap i uni-onen. Mitt och farmors team ville inte ha något Europa som satte gränser och tog våra pengar. Men jag har sett vilka underverk ett enat Europa kan åstadkomma och jag tror att ett starkt sam-arbete som fokuserar på demokrati och välmående kommer ge mer till oss alla. Mer är mer!

Jag tror att vi måste ha diskussionen och tillsammans skapa de lösningar som passar Europa bäst. Men för det måste vi våga, våga tycka, våga diskutera och våga ha olika åsikt.

Johanna Nyman

Årets unga europé 2013

Vad jag vill se är ett Europa som står enat

i sina gemensamma motgångar, där alla

känner sig delaktiga och hörda

Page 11: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Virallisesti Euroopan unio-nin kansalaisuudesta sää-dettiin Maastrichtin sopi-muksessa vuonna 1993. Ajatus ei kuitenkaan syn-

tynyt tyhjästä, sillä edellytykset yhtei-selle kansalaisuudelle rakentuivat askel askeleelta vuosikymmenten kuluessa. EU-kansalaisille tänä päivänä kuuluvat oikeudet ja vapaudet juontavat juurensa unionin ensimmäisiin perussopimuksiin asti.

Työntekijöiden vapaa liikkuvuus ja alkuaikojen eurooppalainen kansalaisuusKun 1951 allekirjoitetun Euroopan hii-li- ja teräsyhteisön perustamissopimuk-sen ja sitä 1957 seuranneen Rooman so-pimuksen myötä perustettiin Euroopan talousyhteisö, mahdollistui myös työnte-kijöiden vapaa liikkuvuus silloisten jäsen-valtioiden välillä. Vapaa liikkuvuus loi edellytykset eurooppalaisten työntekijöi-den tasavertaiselle kohtelulle niin työpai-kalla kuin myös sosiaalisten ja poliittis-ten oikeuksien osalta toisen jäsenvaltion alueella. Tämä taloudellisesti aktiivisten työntekijöiden ja heidän perheidensä ra-jattu joukko, jolle oli myönnetty tietyt yh-tenäiset oikeudet toisen valtion alueella oleskellessa, muodosti EU-kansalaisuu-den esimuodon. EU-kansalaisuus ei kui-tenkaan tässä vaiheessa kuulunut kovin-kaan monelle, sillä vapaan liikkuvuuden tuomat oikeudet konkretisoituivat aino-astaan niille, jotka työskentelivät koti-maansa rajojen ulkopuolella.

Yhteisistä vaaleista yhtenäisiin passeihinVuonna 1979 Euroopan yhteisön jäsen-valtioiden kansalaiset äänestivät ensim-mäistä kertaa Euroopan parlamentin suo-rissa vaaleissa. Yhteiset vaalit merkitsivät myös kaikille jäsenvaltioiden kansalaisil-le yhteistä äänioikeutta ja edistysaskelta kohti EU-tason kansalaisoikeuksia.

Muutama vuosi myöhemmin, vuonna 1981, jäsenvaltiot päättivät toisesta, hie-man symbolisemmasta uudistuksesta. Kyseessä oli jäsenvaltioiden passien ulko-asun yhtenäistäminen. Se että passiemme kannessa lukee nykyisin Euroopan unio-ni ja niiden väri on burgundin punainen, on siis lähtöisin Euroopan yhteisön pää-töksestä harmonisoida jäsenvaltioiden-sa passit. Samalla yhtenäinen eurooppa-lainen passi merkitsi niin henkistä val-mistautumista sisärajojen purkamiseen kuin myös eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden ajatuksen symbolista ilmentymää.

Ehdotus virallisesta, jäsenvaltion kan-salaisuuteen perustuvasta EU-kansalai-suudesta sisältyi jo parlamentin 1984 hy-väksymään luonnokseen sopimukseksi Euroopan unionista.

Loppusilaus Maastrichtin sopimuksessaKansalaisuusinstituutio perustettiin 1993 Maastrichtin sopimuksessa, jonka yhtey-dessä EU-kansalaisten oikeuksia laajen-nettiin lisäämällä oikeudet äänestää Eu-roopan parlamentin- sekä asuinvaltion kunnallisvaaleissa, saada diplomaattista

suojelua unionin ulkopuolisissa maissa ja vedota Euroopan parlamenttiin sekä oi-keusasiamieheen.

Se että EU-kansalaisuus on ollut 20 vuotta olemassa paperilla, ei tarkoita, et-tä kehitys olisi missään mielessä valmis. EU-kansalaisuus ja sen takaamat oikeu-det eivät ole vielä kyenneet poistamaan demokratiavajeen ongelmaa. Lisäksi EU-kansalaisuutta on kritisoitu siitä, etteivät esimerkiksi vähävaraiset, nuoret, työt-tömät ja maahanmuuttajat pääse nautti-maan kansalaisoikeuksista samoissa mää-rin kuin varakkaat ja korkeakoulutetut, jotka matkustavat ja työskentelevät toisen jäsenvaltion alueella. Keskustelu EU-kan-salaisuudesta elää ja kehittyy siinä missä keskustelu itse EU:sta.

Eurooppalainen 11

EU-KANSALAISUUS

Teksti: Salla Anttila

Kuva: Wikimedia Commons

EU-kansalaisuuden pitkä historiaEU-kansalaisuuden perustamisesta on tänä vuonna kulunut 20 vuotta, mutta todellisuudessa ajatus eurooppalaisesta kansalaisuudesta alkoi kehittyä jo paljon aikaisemmin.

Page 12: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen12

MEDIA JA KANSALAISKESKUSTELU

Kuluneen vuoden aikana olen kuullut kasvavaa kri-tiikkiä EU-journalismia kohtaan. Monet tuntuvat olevan jo väsyneitä siihen,

että EU:sta nostetaan esiin vain negatii-visia asioita ja puhutaan vain taloudesta. Sen koetaan antavan turhan suppean ku-van lähes koko elämänpiirin kattavasta yhteistyöstä. Lisäksi korostamalla kansal-lista etua normatiivisten ideaalien sijaan journalismin koetaan rapauttavan EU:n hyväksyttävyyttä ja kasvattavan euros-keptisyyttä.

Huoli on Euroopan laajuinen. Satojen eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen yh-teenliittymä EYCA (European Year of Ci-tizens Alliance) kirjasi loppuraporttiinsa tarpeen kohentaa EU-asioista mediassa käytävän keskustelun tasoa.

Erityisesti iltapäivälehtien sensaation-hakuiset lööpit ovat saaneet monet nä-kemään punaista. Niiden perusteella EU tuntuu olevan varsinainen ilonpilaaja, jo-ka käy puolustuskyvyttömien kalakuk-kojen, riisipiirakoiden ja saunaklapien kimppuun. Vaikka useimmat näistä löö-peistä ovat vääriin tulkintoihin perustu-via uutisankkoja, ne tuntuvat helposti jää-vän osaksi EU:sta käytäviä kansalaiskes-kusteluja. Usein jopa niin vahvasti, että monille kansalaisille niinkin neutraalista termistä kuin direktiivi on tullut kirosana.

Poliitikkojen ja EU-instituutioiden on tietysti helppo vierittää vastuu EU:n huonosta maineesta ja demokratiavajees-ta journalisteille, mutta oikeasti vikaa on myös EU:ssa. Haastattelututkimuksissa journalistit ovat todenneet, että EU on sekä haastava jutun aihe että tietolähde. Lähtökohta on, että EU-asiat kiinnosta-vat syvemmin vain erittäin harvoja. Jotta ihmiset saadaan lukemaan EU-juttuja, on päätöksiä popularisoitava. EU:n tuottama tieto on kuitenkin usein niin teknistä, että tulkintavirheitä on vaikea välttää. Lisäk-si päätösten avaaminen lukijoille vaatii

usein paljon muita aiheita pidempiä se-lityksiä. EU-aiheiden kiinnostavaksi te-kemistä hankaloittaa myös se, että usein ideologiset konfliktit ja tunnetut yhteen ottavat henkilöt puuttuvat.

Mediassa käytävällä keskustelulla on epäilemättä suuri vaikutus kansalaismie-lipiteeseen ja demokratian toimivuuteen. Taloudellisen ja poliittisen integraation edessä olisi myös toivottavaa, että rajat ylittävää keskustelua EU:sta käytäisiin paljon nykyistä enemmän. Toistaiseksi näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että eurooppalainen julkinen keskustelu käy-dään jatkossakin pääasiassa kansallisval-tioiden rajojen sisällä. Tällöin Euroopan tulevaisuutta koskevien yhteisten ta-voitteiden hahmottaminen on vaarassa jäädä kansallisvaltioiden ”itsekkyyden jalkoihin”.

Onneksi positiivisiakin merkkejä on il-massa. Kansainvälisten tutkimusten mu-kaan monissa EU-maissa keskustellaan jo varsin yhteneväisesti EU:sta, eli julkisiin

keskusteluihin nousevat samat teemat sa-moin painotuksin suurin piirtein saman-aikaisesti. Poikkeuksen säännöstä muo-dostaa Iso-Britannia, jossa euroskeptiset aihevalinnat saavat paljon muita mai-ta enemmän palstatilaa. Se näkyy myös EU:n kannatuslukemissa.

Suomessa EU-journalismia on tutkittu vuosikymmenien varrella jonkin verran, mutta pääasiassa joko journalistisen työn näkökulmasta tai jonkin rajatumman tee-man, kuten euroskeptismin näkökulmas-ta. Yhtään yleiskatsausta suomalaisessa journalismissa esiin nousevista EU-ai-heista ja käytetyistä kehyksistä ei ole teh-ty. Eurobarometreistä kuitenkin tiedäm-me, että suomalaisten tietämys EU-asiois-ta on heikompaa kuin EU:ssa keskimää-rin, joten siinä mielessä EU:sta käytävää julkista keskustelua tulisi ehdottomasti tutkia tarkemmin myös Suomessa.

Hannu-Pekka Ikäheimo

Huoli EU-journalismista

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo

Kuva: iStockphoto

Page 13: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 13

MEDIA JA KANSALAISKESKUSTELU

Sörnäisissä sijaitsevassa toimintakeskus Hapessa 18. lokakuuta järjestetty tilaisuus kokosi asian-tuntijoita, järjestötoimi-joita ja median edustajia

puhumaan siitä, miten kansalaiskeskus-telua EU:sta voitaisiin edistää ja miten EU-journalismia parantaa ja monipuolis-taa. Keskustelua käytiin kolmen, Euroo-pan tasolla ajankohtaisen aihealueen alla. Kansalaisviestintä ja media -teeman lisäk-si paneuduttiin EU:n sosiaaliseen ulottu-vuuteen sekä marginalisoitujen ryhmien osallisuuteen ja oikeuksiin.

Onko EU uutisaiheena tylsä ja elitistinen?Suomalaisten tietämys EU:sta on tutki-mustulosten valossa huolestuttavan vä-häistä, ja EU-journalismia on usein hau-kuttu valikoivaksi tai negatiivisia uutisia korostavaksi. Esimerkiksi EU-komissaari Viviane Reding kärjisti syyskuun lopulla Suomessa vieraillessaan journalistien vi-haavan hyviä uutisia. Onko niin, ettei pe-rusteellinen ja faktapohjainen uutisointi EU:sta myy? Onko EU-aiheita mahdoton yksinkertaistaa kansankielelle ilman, että sorrutaan valikoivaan esittämistapaan? Jos näin on, vaikuttaa kansalaisten EU-tietämyksen lisääminen haastavalta teh-tävältä.

Panelistit Toni Viljanmaa, Pekka Tuomola, Liisa Jaakonsaari, Riitta Swan ja Paavo Rautio

Teksti: Salla Anttila

Kuva: Nina Lindberg

EU-kansalaisuus, media ja julkinen keskusteluEurooppalainen Suomi ry, Kansalaisareena ry, Kehys ry ja Itämeren terveet kaupungit ry järjestivät toimintakeskus Hapessa keskustelutilaisuuden, jossa pohdittiin, miksi tietyt aiheet ovat pinnalla EU-uutisoinnissa kun taas toiset näkökulmat jäävät pimentoon.

Page 14: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen14

Ulkoministeriön Eurooppatiedotus on tasapuolinen taho, joka pyrkii tuomaan tietoa ja edistämään keskustelua Euroo-pan unionista. Tiedotuksen teemat vali-koituvat sen pohjalta, mikä on ihmisiä lähellä, vaikuttaa heidän arkeensa ja on helppo ymmärtää. Eurooppatiedotuksel-le voi lähettää askarruttavia kysymyksiä suoraan, minkä lisäksi keskeisiä kansa-laistiedotuksen kanavia ovat maksutto-mat julkaisut, internet sekä seminaarit, keskustelutilaisuudet ja muut EU-aihei-set tapahtumat.

Eurooppatiedotuksen päällikkö Riitta Swan kertoo, että vaikka ihmisten tavoit-taminen tiedotusvälineiden kautta onkin tärkeää, on tiedotuksen ensisijainen ta-voite saada suora kontakti kansalaisiin. Medianäkyvyys ei siis suoraan ohjaa Eu-rooppatiedotuksen toimintaa. Swan lisää, että mediassa ovat yleensä esillä tietyt ai-heet, jolloin muut aihealueet saattavat jäädä varjoon.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoi-mittaja Paavo Rautio kommentoi aihet-ta toteamalla, että journalismista teh-dään usein kahdenlaisia väitteitä: toi-saalta journalistien on väitetty tietoisesti vaikenevan ja salaavan asioita, toisaalta mediaa on väitetty elitistiseksi. Raution mukaan ensimmäisen väitteen kannalta EU-journalismin ongelma on yleensä se, että uutisoivat prosessit ovat pitkiä ja nii-tä käydään läpi useiden vuosien ajan. Sa-moja asioita ei voi kuitenkaan aina tuoda uudelleen esille.

Rautio ei ymmärrä, mitä media ajaisi takaa tietoisella vaikenemisella. ”Journa-lismiin pätee sama kuin talouspolitiik-

Jaakonsaari korostaakin, että talouspoliittiseen keskusteluun olisi tärkeä tuoda uusia

indikaattoreita, joilla voisi paremmin mitata

ihmisten sosiaalista hyvinvointia.

kaan: sitä tehdään reaaliajassa, jolloin se on jälkeenpäin katsottuna enemmän tai vähemmän väärää.”

Elitismiväite saattaa puolestaan johtua siitä, että eliitin, kuten esimerkiksi Euroo-pan komission tekemiä päätöksistä on ta-pana raportoida mediassa. Kansalaisjär-jestöjen toiminta taas on usein liian hidas-ta journalismin tarkoituksiin.

Rautio kuitenkin toteaa, että EU-jour-nalismin tilasta on syytä olla huolissaan, sillä hidas ja analyyttinen uutisointi EU-asioista on jäänyt viime aikoina melko vähäiseksi. Swanin mukaan ongelma on myös se, että kurkkudirektiivin kaltaisi-en yksittäisten päätösten uutisointi luo sellaisen kuvan, että EU näpertelee pik-kuseikkojen parissa. Perusasiat hukkuvat skandaalihakuisten otsikoiden alle, koska niitä pidetään itsestäänselvyyksinä.

Liisa Jaakonsaari: ”EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen on herätty kuilun partaalla”Erityisesti nyt, Euroopan talous- ja finans-sikriisin jälkimainingeissa, talousaiheet ovat hallinneet EU:sta käytävää keskus-telua. Lähempänä jokaisen kansalaisen arkipäivää ovat kuitenkin kriisin näky-vät vaikutukset työllisyystilanteeseen, sosiaaliturvaan ja elintasoon kuin myös kysymys siitä, miten kriisin aiheuttamat sosiaaliset ongelmat aiotaan ratkaista.

Euroopan parlamentin jäsen, SDP:n Liisa Jaakonsaari on sitä mieltä, että niin kutsuttuun EU:n sosiaaliseen ulottuvuu-teen on herätty vasta kuilun partaalla. Jaakonsaaren mukaan Komission EU:n

kriisimaille asettama tervehtymisohjelma on ollut liian nopea ja liian raaka. Julkista sektoria on velan vähentämiseksi leikat-tu rankasti, minkä seurauksena useiden ihmisten elinolosuhteet ovat ala-arvoiset, eritoten kriisin runtelemassa Kreikassa. Jaakonsaari korostaakin, että talouspoliit-tiseen keskusteluun olisi tärkeä tuoda uu-sia indikaattoreita, joilla voisi paremmin mitata ihmisten sosiaalista hyvinvointia.

Jaakonsaari tähdentää, että EU tulisi nähdä välineenä, ja se mihin EU:ta käyte-tään, riippuu politiikasta. Myös viestimis-sä tulisi hänen mukaansa korostaa enem-män sitä, että EU:n toiminnassa on kyse politiikasta.

EU:n yhteisestä sosiaalipolitiikasta Jaa-konsaari toteaa, että se on lähinnä yritys koordinoida ja luoda vähimmäisehtoja jäsenmaihin. EU ei voi tehdä radikaale-ja muutoksia sosiaalipolitiikan alueella, koska jäsenvaltiot eivät ole antaneet sii-hen mandaattia. Vaikka työvoiman vapaa liikkuvuus luo paineita esimerkiksi eläke-järjestelmän harmonisoinnille, on sen to-teuttaminen vaikeaa, sillä erot maiden vä-lillä ovat voimakkaita.

Politiikan toimittajat ry:n puheenjohta-ja Toni Viljanmaa nostaa esille kysymyk-sen siitä, mitä mahdollinen sosiaalipoli-tiikan harmonisointi tarkoittaisi Suomen sosiaaliturvalle. Tarkoittaisiko se esimer-kiksi sitä, että leikkauksia voitaisiin pe-rustella toteamalla muun Euroopan tyy-tyvän vähempään?

Myös kysymys rajavalvonnasta on Vil-janmaan mielestä keskeinen sosiaalises-ta Euroopasta puhuttaessa. Ovatko ra-jamme yhteiset vai pyrkivätkö jäsenmaat vain suojaamaan omia alueitaan?

Ihminen ei ole koskaan laiton – miten marginalisoiduista ryhmistä puhutaan?Helsingin Diakonissalaitoksen palvelu-alueen johtaja, Paperittomien klinikkaa perustamassa ollut Pekka Tuomola tuo puheenvuorossaan esille EU:n sisällä matkustavien romanien aseman. Hän korostaa, etteivät romanit suinkaan tule tänne nauttimaan suomalaisesta sosiaali-turvasta, vaan heidät ajaa Suomeen köy-hyys. Tätä kuvastaa hyvin se, että Roma-niassa romaneiden työttömyysprosentti on 85 %, romaninaisten jopa yli 90 %.

Mediassa, kuin myös poliittisessa kes-kustelussa, puhutaan toistuvasti laitto-

”Journalismiin pätee sama kuin

talouspolitiikkaan: sitä tehdään

reaaliajassa, jolloin se on jälkeenpäin

katsottuna enemmän tai vähemmän

väärää.” – Paavo Rautio

MEDIA JA KANSALAISKESKUSTELU

Page 15: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 15

mista maahanmuuttajista. Tuomolan mu-kaan kuvaus on harhaanjohtava, koska ihminen ei ole koskaan laiton. Toisaalta myös termi paperiton on merkitykseltään melko epäselvä. Suurin osa paperittomis-ta on turvapaikanhakijoita, jotka ovat saa-neet kielteisen turvapaikkapäätöksen tai laillisesti maahan tulleita, joiden viisumi on umpeutunut. Bulgarian ja Romanian romanit ovat paperittomia siinä mielessä, ettei heillä oli eurooppalaista sairaanhoi-tokorttia eikä täten oikeutta käyttää julki-sia terveydenhuoltopalveluja.

Monet romaneista haluaisivat tulla Suomeen töihin ja heille on usein annettu valheellista tietoa työllistymisen helppou-desta. He oleskelevat täällä turististatuk-sella, mutta kolmen kuukauden rajattua oleskeluaikaa ei voida juuri mitenkään valvoa.

Toimittaja ja Paperittomat -kirjan kir-joittaja Kaisa Viitanen on kiinnostunut erityisesti niiden EU:n ulkopuolelta tule-vien ihmisten elämästä, joilla ei ole oles-kelulupaa. Viitasen mukaan uutisoinnin kannalta on ongelmallista, että turvapai-kanhakijoista tai siirtolaisista raportoi-taessa turvaudutaan pääasiallisesti kol-meen viranomaislähteeseen: sisäminis-teriöön, rajavartiolaitokseen ja poliisiin. Kun media välittää etupäässä edellä mai-nittujen tiedotteita, jäävät monet näkö-kulmat kuulematta, kuten kansalaisjär-jestöt ja tutkijat. Tämän seurauksena itse

Mediassa, kuin myös poliittisessa

keskustelussa, puhutaan toistuvasti

laittomista maahanmuuttajista. Tuomolan mukaan

kuvaus on harhaanjohtava,

koska ihminen ei ole koskaan laiton.

Toimituksilla onkin usein kiire, ja ajan puutteen vuoksi joudutaan turvautumaan

viranomaislähteisiin.

MEDIA JA KANSALAISKESKUSTELU

henkilöitä ei tunneta eikä lähtösyitä ym-märretä. Varjoon jäävät niin historialliset syy-seuraus-suhteet kuin myös inhimil-linen puoli.

Toimituksilla onkin usein kiire, ja ajan puutteen vuoksi joudutaan turvautu-maan viranomaislähteisiin. Ongelma tuntuu olevan sama kuin EU-uutisoin-nissa yleensä. Asioiden perusteellinen selvittäminen ja laaja, mutta samalla

ajanhermolla oleva uutisointi EU:sta vaa-tisi journalisteilta erityisen vankkaa osaa-mista ja kykyä seurata lähes täysipainoi-sesti EU:sta käytävää keskustelua. Tähän on harvoin tarpeeksi resursseja.

Alma Medialla työskentelevä Viljan-maa summaakin tapahtuman päättänees-sä paneelikeskustelussa: ”Jotta asian voi-si tiivistää hyvin, se on myös tunnettava hyvin.”

Page 16: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen16

20 miljoonaa EU-passitontaKansalaisten teemavuoden tavoitteena on tuoda tutuksi EU:n kansalaisille kuuluvia oikeuksia liikkua ja oleskella vapaasti ko-ko unionin alueella, äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin ja paikal-listason vaaleissa toisessa jäsenmaassa,

saada suojelua toisen jäsenmaan lähetys-töltä ulkomailla ollessa sekä vedota Eu-roopan parlamenttiin ja kääntyä oikeus-asiamiehen puoleen.

Unionin alueella oleskelee kuitenkin noin 20 miljoonaa ihmistä, joilla ei syystä tai toisesta ole minkään EU:n jäsenvalti-

Teksti: Salla Anttila, kuva: iStockphoto

Toisen luokan kansalaisia?Kolmansien maiden kansalaisten oikeudet Euroopassa

on kansalaisuutta. Osa on Euroopassa ti-lapäisesti, osa taas elää täällä pysyvästi. Jäsenvaltioiden alueilla oleskelee niin ko-timaansa levottomuuksia paenneita tur-vapaikanhakijoita kuin myös kausityön-tekijöitä, opiskelijoita, tutkijoita, rakkau-den tai työn perässä pysyvästi muuttanei-

Page 17: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 17

MAAHANMUUTTO

ta sekä jopa Euroopassa syntyneitä, mutta vanhempiensa kansalaisuuden valinneita toisen polven maahanmuuttajia. Millaiset oikeudet heillä on eurooppalaisina?

Jäsenvaltioilla on vaihtelevia käytän-töjä kansalaisoikeuksiksi miellettyjen po-liittisten, taloudellisten ja sosiaalisten oi-keuksien soveltamisessa Euroopassa oles-keleviin maahanmuuttajiin. Erimielisiä ollaan esimerkiksi siitä, tulisiko muiden kuin valtion kansalaisten olla oikeutettuja äänestämään. Koska unionin sisärajojen valvonta on Schengen-alueella vähäistä, ei yhdelläkään jäsenmaalla ole käytän-nössä mahdollisuutta harjoittaa täysin muista jäsenmaista riippumatonta maa-hanmuuttopolitiikkaa. Keskustelu yhtei-sistä suuntaviivoista on siis tärkeää.

Eri statukset – eri oikeudetViimeisimpiä askelia kohti EU:n yhteis-tä maahanmuuttopolitiikkaa on vuoden 2011 lopulla hyväksytty yhdistelmälupa-direktiivi. Monen korvaan hankalankuu-loinen direktiivi takaa käytännössä sen, ettei työ- ja oleskelulupaa unionin alueel-le tarvitse enää hakea erikseen, vaan kaik-ki hoituu samalla lomakkeella. Lisäksi se takaa EU:ssa työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille EU-kansalaisuuteen verrattavissa olevat oikeudet.

Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Dorota Goz-decka kertoo, että henkilöllä, joka täyttää direktiivissä esitetyt kriteerit on oikeus samoihin työehtoihin kuin jäsenvaltion kansalaisilla, oikeus liittyä ammattiyhdis-tyksiin, oikeus koulutukseen sekä oikeus sosiaaliturvaan.

”Direktiivi kuitenkin sulkee pois usei-ta maahanmuuttajaryhmiä”, Gozdecka huomauttaa, ”se ei koske pitkään oleskel-leita, pakolaisia, opiskelijoita, yrityksien sisäistä työntekijävaihtoa eikä myöskään EU-kansalaisten perheenjäseniä. Kaikkia näitä kategorioita varten on oma lainsää-däntönsä.”

Kolmansien maiden kansalaisille kuu-luvat oikeudet ovat siis yhtenäistämis-yrityksistä huolimatta melkoinen sillis-alaatti. Sekaisin menevät helposti viran-omaisten lisäksi myös itse oleskeluluvan hakijat.

Oikeuksiltaan lähimpänä EU-kansalai-sia ovat ne, jotka ovat oleskelleet unionin alueella laillisesti ja yhtäjaksoisesti vähin-tään viisi vuotta ja oikeutettuja jäsenval-

Kolmansien maiden kansalaisille kuuluvat

oikeudet ovat siis yhtenäistämis-

yrityksistä huolimatta melkoinen sillisalaatti.

Sekaisin menevät helposti viranomaisten

lisäksi myös itse oleskeluluvan hakijat.

tiossa pitkään oleskelleen erityisasemaan. Viiden vuoden oleskeluajan lisäksi haki-jalta vaaditaan muun muassa sairasva-kuutus sekä todistus riittävistä tuloista, joilla hän kykenee elättämään itsensä ja perheensä joutumatta turvautumaan pai-kalliseen sosiaaliturvaan.

Pitkään oleskelleiden kolmansien mai-den kansalaisten oikeuksista vuonna 2003 säädetty direktiivi oli ensimmäisiä laatu-aan EU:n yhtenäisen maahanmuuttopoli-tiikan saralla. Sen tarkoituksena on pait-si yhtenäistää maahanmuuttajien asemaa koskevaa lainsäädäntöä eri jäsenvaltiois-sa, myös edistää tulokkaiden kotoutumis-ta tarjoamalla varmuutta tuova ja pysyvä oleskeluoikeus sekä yhtenäiset, EU:n kan-salaisten asemaa lähellä olevat oikeudet. Pysyvästi unionin alueella asuvien eri-tyisasema osaltaan paikkaa kansalaisuus-lainsäädännön epäjohdonmukaisuutta jä-senvaltioissa.

Sen lisäksi, ettei pitkään oleskelleen tarvitse käydä uusimassa oleskelulupaan-sa, on hänellä EU-kansalaisten tavoin oi-keus työskennellä, kouluttautua ja saada tunnustus suorittamistaan tutkinnoista EU:n alueella. Lisäksi hän on oikeutettu sosiaaliturvaan vähintään perusturvan osalta.

Poliittiset oikeudet jälkijunassaSiinä missä pysyvästi täällä asuvien sosi-aaliset ja taloudelliset oikeudet ovat jo lä-hellä EU:n kansalaisille kuuluvia oikeuk-sia, ovat poliittiset oikeudet niihin näh-den olemattomat. Poliittisilla oikeuksilla

tarkoitetaan pääasiassa oikeutta äänestää ja asettua ehdolle Euroopan parlamentin vaaleissa sekä paikallisissa kunnallisvaa-leissa. Euroopan parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja ovat ainoastaan EU:n kansalaiset. Jäsenmaat päättävät itse sii-tä, ovatko EU:n ulkopuolelta tulleet maa-hanmuuttajat oikeutettuja äänestämään paikallisissa valeissa.

Suomessa maahanmuuttajat ovat oi-keutettuja äänestämään ja asettumaan ehdolle kotikuntansa kunnallisvaaleissa kahden vuoden yhtäjaksoisen oleskelun jälkeen. Euroopassa kolmansien maiden kansalaiset saavat asettua ehdolle paikal-lisissa kunnallisvaaleissa 13 jäsenvaltios-sa, äänestää kunnallisvaaleissa 19 jäsen-valtiossa, äänestää alueellisissa vaaleissa seitsemässä ja kansallisissa vaaleissa kah-dessa valtiossa. EU:n kansalaisille oikeus äänestää toisen jäsenvaltion kunnallisvaa-leissa on perusoikeuskirjan nojalla taattu.

EU:n ulkopuolelta tulleiden maahan-muuttajien taloudellinen merkitys on tunnustettu niin Lissabonin sopimuk-sessa kuin Eurooppa 2020 -strategiassa. Maahanmuuttajille annetun taloudelli-sen roolin korostuessa tulee yhä vaikeam-maksi jättää huomiotta heidän poliittisen osallistumisensa merkitys EU-instituuti-oiden legitimiteetille.

Gozdeckan mukaan yksi suurimmista esteistä maahanmuuttajien sosiaalisten, taloudellisten ja poliittisten oikeuksien to-teutumiselle on lainsäädännön monimut-kaisuus ja oikeudet takaavien sopimusten toimeenpano jäsenvaltioissa.

”Näin ei tietenkään aina ole, mutta joskus erityyppisten oleskeluperustei-den suuri määrä saattaa tuottaa vaikeuk-sia esimerkiksi Kelassa työskenteleville virkailijoille. On mahdollista, että pää-tös tehdään kansallisen lainsäädännön pohjalta, huomioimatta kaikkia EU-tason säädöksiä”, hän kertoo, ”vaikka maahan-muuttajat ovatkin paperilla oikeutettuja tiettyihin etuuksiin, ei niiden saaminen aina toteudu, sillä oikeuksia ei ole kan-sallisessa lainsäädännössä tarkoin mää-ritelty.”

Miten EU:n kansalaisuuden saa?EU:n kansalaisuutta ei haeta erikseen, vaan se kuuluu automaattisesti jokaiselle, jolla on jonkin jäsenvaltion kansalaisuus. Kansalaisuuden hakemisen helppous tai vaikeus riippuu siis täysin siitä, millai-

Page 18: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen18

MAAHANMUUTTO

Viidentoista vuoden jälkeen Suomen ja EU:n kansalaiseksi

Suomeen 1998 opiskelemaan tullut Manu, 33, on rämpinyt läpi pitkälti koko sen byro-

kratiaviidakon, jonka EU:n ulkopuolelta muut-tava vain voi. Kun kerron uudesta yhden ha-kemuksen menettelyn takaavasta direktiivistä, hän on hieman huvittunut. Direktiivin piiriin ei-vät kuulu esimerkiksi EU-kansalaisten perheen-jäsenet tai opiskelijat. Työperäiset maahanmuut-tajat kuuluvat – siis silloin kun työsopimus on jo tehty oleskelulupaa hakiessa.

”Kuinka moni Euroopan ulkopuolelta tule-va oikeasti saa työpaikan Suomesta ennen tän-ne tuloaan?”

Manu kertoo, että hänellä kesti pysyvän oles-keluluvan saamisessa kymmenen vuotta. Ennen sitä lupa oli uusittava vuo-sittain. Hän ei muistele lämmöllä Malmin poliisiasemaa, jonne oli mentävä jo aamukuudelta, jos kahdeksalta aukeavaan toimistoon halusi jättää hakemuk-sen ennen sulkemisaikaa. Mutta eikö pysyvästi oleskelevan erityisaseman saa EU:n alueella jo viiden vuoden oleskelun jälkeen?

”Elämäntilanteeni muuttui, kun lopetin opiskelun ja sen seurauksena oles-kelulupani oli muutaman vuoden prosessoitavana. Katkoksen jälkeen vuosi-en kertyminen alkoi jälleen nollasta. ”

Manu allekirjoittaa siis väitteen siitä, etteivät yhteiset sopimukset aina toi-mi käytännössä niin kuin paperilla. ”Välillä tuntui, että kaikilla viranomaisilla oli erilainen tulkinta laista, ja että päätökset olivat jopa ihan sattumanvarai-sia. Lisäksi hakuperusteita on niin monia, että sekavassa prosessissa tarvitsee lakimiehen apua. Tilanne Suomessa on kuitenkin muuttumassa parempaan suuntaan, vaikkakin hyvin hitaasti.”

Vuodesta 2012 alkaen Manu on ollut Suomen kansalainen. Hakemuksen käsittelyssä kesti neljä vuotta. Lisäksi Manu joutui luopumaan kotimaansa Kamerunin kansalaisuudesta, sillä Kamerun ei hyväksi kaksoiskansalaisuutta.

”Päätös ei oikeastaan ollut vaikea, sillä Kamerunin kansalaisuudesta luo-puminen ei muuta sitä, kuka olen. Suurin este oli enemminkin raha. Hakeak-seen kansalaisuutta on tehtävä 150 euron hintainen kielikoe. Lisäksi pelkän hakemuksen jättäminen poliisille maksoi 450 euroa, mikä ei edes takaa, että hakemus hyväksytään.”

Manun mukaan kansalaisuuden saaminen on helpottanut hänen elämään-sä, niin Suomessa kuin matkustaessa. Hän kertoo olevansa tietoinen myös oi-keuksista, jotka EU-kansalaisuus tuo mukanaan. Kansalaisuudesta huolimat-ta Manu ei kuitenkaan tunne täysin kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

”Töitä hakiessa ei riitä, että olet paperilla suomalainen. Vierasperäinen su-kunimi saattaa johtaa siihen, ettei paikkaa saa.”

Äänioikeuden saamisella ei ollut kovinkaan suurta roolia Manun päätök-sessä hakea kansalaisuutta, eikä hän usko kansalaisuuden saamisen lisänneen hänen kiinnostustaan politiikkaan.

”Seuraan paljon, mitä Kamerunin politiikassa tapahtuu. Siellä vaalit ovat iso juttu, mikä näkyy kaduilla. Suomessa politiikka on siihen verrattuna vai-sua, eikä juuri mitään kiinnostavaa tapahdu. Toisaalta en myöskään koe vielä niin paljon yhteenkuuluvuutta suomalaiseen yhteiskuntaan, että olisin kiin-nostunut päättämään sen asioista.”

set vaatimuksen kullakin jäsenmaalla on kansalaisuuden saamiseksi. Haku-vaatimukset eivät suinkaan ole unionin alueella yhtenäiset. Siinä missä Suomen kansalaisuutta voi hakea viiden vuoden oleskeluajan jälkeen, on vastaava aika koko EU:n alueella keskimäärin seitse-män vuotta. Monissa valtioissa kansa-laisuuden hakemiseen liittyy erillisiä maksuja tai kokeita.

Eurostatin mukaan hieman yli 600 000 EU:n ulkopuolelta tullutta maa-hanmuuttajaa sai EU:n kansalaisuuden vuonna 2011. Syitä siihen, ettei kansa-laisuutta kovin kevyin perustein haeta, on monia. Gozdeckan mukaan kolme todennäköisintä syytä, ainakin Suo-messa, ovat hakemiseen liittyvät mak-sut, kielitaitovaatimukset ja toisaalta myös se, että hakemuksen hyväksymi-seen saattavat vaikuttaa yksittäiset ti-lannetekijät.

Päätös saattaa olla myös identiteet-tikysymys silloin, kun se tarkoittaa läh-tömaan kansalaisuudesta luopumista. Kuvaavaa esimerkki on Saksan merkit-tävän suuri turkkilaisväestö, joista vain noin neljännes on maan kansalainen, vaikka osa toisen polven maahanmuut-tajista on syntynyt ja elänyt koko ikänsä Saksassa. Suuri osa puhuu täysin suju-vaa saksaa ja on opiskellut saksalaisissa kouluissa ja yliopistoissa.

Vuodesta 2000 lähtien Saksan turk-kilaisiin perheisiin syntyneet lapset saa-vat automaattisesti kummankin valtion kansalaisuuden. Aikuistuessaan turk-kilaistaustaiset joutuvat kuitenkin vai-kean valinnan eteen. Heidän on luo-vuttava toisesta passistaan, sillä Saksa ei salli turkkilaisille kaksoiskansalai-suutta. Näin ollen arviolta puolitoista miljoona ihmistä elää pysyvästi valtion alueella olematta kuitenkaan oikeutet-tuja esimerkiksi äänestämään paikalli-sissa vaaleissa.

Tällä hetkellä näyttää edelleen siltä, että sekä kansalaisuuden hakemiseen vaadittavat kriteerit että poliittiset oi-keudet ovat asioita, joista jäsenvaltiot haluavat päättää kansallisella tasolla.

Lisätietoa: www.mipex.eu,

www.eudo-citizenship.eu

Page 19: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Kattavampi kansalaisuus, demokraattisempi EU

Eurooppalainen 19

DEMOKRATIA

EU:n demokratiava-jeesta puhuttaes-sa viitataan usein unionin toimielin-

ten etääntymiseen kansalaisista. Vähem-män on sen sijaan kiinnitetty huomiota kysymykseen äänioikeudesta ja osallis-tumisesta. Demokratian periaatteiden mukaisesti kaikkien, joita säädetyt lait koskevat ja joiden intresseihin ja hyvin-vointiin tehdyt päätökset vaikuttavat, tu-lisi olla oikeutettuja käyttämään ääntään. Tämä periaate ei toteudu, jos merkittävä osa väestöstä joko ei osallistu tai ei ole oi-keutettu osallistumaan poliittiseen pää-töksentekoon, esimerkiksi äänestämällä edustajiaan parlamenttiin.

On selvää, että Euroopan parlamen-tin päätökset vaikuttavat myös unionin alueella pysyvästi oleskelevien maahan-muuttajien jokapäiväiseen elämään. Hei-tä koskettaa ensinnäkin EU:n yhteinen, maahanmuuttoa koskeva lainsäädäntö. Heidän arkeensa vaikuttavat yhtälailla päätökset, jotka koskevat vapaata liik-kuvuutta, työlainsäädäntöä tai vaikkapa kuluttajansuojaa. Mitä enemmän kolman-sien maiden kansalaisille myönnetään ta-loudellisia ja sosiaalisia oikeuksia, sitä useampi EU:ssa tehty päätös vaikuttaa myös heihin.

Euroopan kansalaisten teemavuoden allianssin (EYCA) manifestissa ehdote-taan seuraavaa: “EU:n kansalaisuuden olisi perustuttava asuinpaikkaperiaatteeseen, ja oi-keuksien yleismaailmallisuuden nimessä kaik-kia Euroopan unionin asukkaita olisi kohdel-tava tasavertaisesti ja heillä olisi oltava samat oikeudet osallistua julkiseen elämään kuin EU:n kansalaisilla.”

On esitetty, että EU-kansalaisuutta

muutettaisiin avoimemmaksi poistamal-la kytkös jäsenvaltioiden kansalaisuu-teen. Tällöin se kuuluisi jokaiselle, joka oleskelee pysyvästi unionin alueella. EU-kansalaisuuden saaminen ei myöskään enää riippuisi jäsenvaltioiden vaihtele-vista kansalaisuudenhakukäytännöistä.

Lisäksi kattavampi EU-kansalaisuus antaisi pysyvästi unionin alueella asu-ville kolmansien maiden kansalaisille oi-keuden äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa. Tämä olisi yksi keino, jolla ku-roa umpeen maahanmuuttajien toisaalta talou dellisten ja sosiaalisten ja toisaalta poliittisten oikeuksien välistä kuilua.

Laajennetun äänioikeuden vastustaji-en mukaan äänioikeuden antaminen kol-

mansien maiden kansalaisille poistaisi motivaation hakea jäsenvaltion kansalai-suutta. He korostavat, että kansalaisuu-den hakeminen on osoitus onnistuneesta integraatiosta sekä riittävästä perehtynei-syydestä valtion asioihin. Toisin sanoen ainoastaan kansalaiset voivat kantaa kor-tensa kekoon julkista mielipidettä muo-dostettaessa, sillä he ymmärtävät kieltä ja kulttuuria ja ovat sitoutuneet demokraat-tisiin arvoihin.

Päteekö tämä argumentti kuitenkaan vaaleihin, joissa äänioikeutetut ovat ko-toisin 28 eri valtion alueelta ja joiden kult-tuurinen tausta on kaikkea muuta kuin yhtenäinen? Kun unionin motto vielä on ”moninaisuudessaan yhtenäinen”, on kan-sallisen yhtenäisyyden vaatimus melko kaukaa haettu eurooppalaisissa vaaleissa.

Euroopan väestö vanhenee nopeasti ja työvoimapula siintää usean jäsenvaltion horisontissa. Niinpä EU:n ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien taloudellisen roolin odotetaan kasvavan tulevaisuudes-sa entisestään. Kysymys on osaltaan Eu-roopan houkuttelevuudesta kohdemaana mutta myös EU-kansalaisuuden muutok-sesta yhteiskunnan mukana.

EU-kansalaisuus ei ole missään mie-lessä valmis konsepti eikä sen sitominen jäsenvaltioiden kansalaisuuteen kiveen hakattu periaate. Eurooppalaisen yhtei-sön laajentuessa ja monimuotoistuessa tu-lee yhä ajankohtaisemmaksi harkita EU-kansalaisuuden konseptin uudistamista.

Lähteet:

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

25.9.2013 julkaisema A more inclusive

citizenship open to immigrants

-mielipidepaperi

Anette Schrauwenin artikkeli “Granting the

Right to Vote for the European Parliament

to Resident Third-Country Nationals: Civic

Citizenship Revisited”, julkaistu European

Law Journalissa maaliskuussa 2013

Mitä enemmän kolmansien maiden

kansalaisille myönnetään

taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia, sitä useampi EU:ssa

tehty päätös vaikuttaa myös heihin.

Kun unionin motto vielä on

”moninaisuudessaan yhtenäinen”,

on kansallisen yhtenäisyyden

vaatimus melko kaukaa haettu

eurooppalaisissa vaaleissa.

Teksti: Salla Anttila

Page 20: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

© E

UR

OP

EA

N U

NIO

N 2013 - E

UR

OP

EA

N PA

RLIA

ME

NT

Eurooppalainen20

PAKOLAISET

Euroopan parlamentti aloitti lokakuun en-simmäisen täysistun-tonsa hiljentymällä Lampedusan onnetto-muuden uhrien muis-tolle. Libyasta Itali-aan matkalla olleessa

laivassa oli yli 500 matkustajaa, pääosin Eritreasta ja Somaliasta, sen syttyessä tu-leen Lampedusan saaren edustalla. Vain 156 selviytyi elossa rantaan. Vaikka ta-paus on sanoinkuvaamaton tragedia, se ei suinkaan ole ainoa laatuaan. Vuonna 2011 yli 1500 siirtolaista hukkui ylittäes-sään Välimerta, ja sitä edeltävien vuosien luvut ovat miltei yhtä synkkiä.

Parlamentin samassa täysistunnossa hy-väksymä Eurosur-järjestelmä on suunnitel-tu ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta. Lampedusan tapahtumat nostivat esiin vaatimuksia jär-jestelmän käytöstä myös vaarassa olevien siirtolaisten auttamiseen. Hengenvaaralli-

selle matkalle Eurooppaan lähtevät pake-nevat tavallisesti kotimaansa hätää.

Euroopan parlamentin puhemies Mar-tin Schulz kuulutti lokakuisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa solidaarisuuden, vastuunjaon ja jäsenvaltioiden tiiviimmän yhteistyön perään. ”Olemme maailman rik-kain maanosa. Voimme tehdä enemmän.”

Sadat tuhannet hakevat vuosittain turvapaikkaa EU-maista, ja Euroopassa oleskelee tällä hetkellä noin 1,5 miljoonaa pakolaista. Pakolaisten aiheuttamista

Teksti: Salla Anttila

EU:n pakolaispolitiikka remontin tarpeessaLokakuun alussa Italian Lampedusan edustalla tapahtunut traaginen veneturma, jossa menehtyi yli 300 meriteitse Eurooppaan pyrkinyttä siirtolaista, nosti yhteisen maahanmuuttopolitiikan jälleen Euroopan parlamentin asialistalle. Onnettomuus on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

kustannuksista puhuttaessa ei aina oteta huomioon sitä, että määrä on kuitenkin hyvin pieni verrattu muihin, työn, opis-kelun tai perheen perässä Eurooppaan tulleisiin maahanmuuttajiin. Euroopassa oleskelevat pakolaiset muodostavat myös vain murto-osan maailmassa olevien pa-kolaisten kokonaismäärästä, joka on YK:n tilastojen mukaan lähes 16 miljoonaa.

EU on pyrkinyt yhtenäistämään turva-paikanhakumenettelyä, turvapaikanhaki-joiden vastaanottoon liittyviä minimivaa-

Hengenvaaralliselle matkalle Eurooppaan lähtevät pakenevat

tavallisesti kotimaansa hätää.

Euroopan parlamentti hiljentyi minuutiksi muistamaan Lampedusan veneturman uhreja

Page 21: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

SA

RA

PR

ES

TIAN

NI/N

OB

OR

DE

R N

ETW

OR

K

Eurooppalainen 21

PAKOLAISET

EU:n pakolaispolitiikka remontin tarpeessa

timuksia, perheenyhdistämissäädöksiä sekä tilapäistä suojelua tarvitsevien oi-keuksia. Yhteisillä säädöksillä on tarkoi-tus taata turvapaikanhakijoille yhtäläinen asema kaikkialla EU:n alueella.

Kuitenkin jäsenmaiden resurssit vas-tata yhteisiin vaatimuksiin vaihtelevat, ja pakolaisten oikeuksia ajavat kansalaisjär-jestöt ovat kritisoineet useita jäsenmaita pakolaisten huonoista oloista ja jopa ih-misoikeusloukkauksista. Loppujen lo-puksi jäsenvaltioille jää melkoisesti liik-kumavaraa päättää, miten turvapaikan-hakijoita ja pakolaisia kohdellaan.

”Olemme maailman rikkain maanosa.

Voimme tehdä enemmän.”

– Martin Schulz

Yksi EU:n yhteisen pakolaispolitiikan kulmakivistä on paljon kritisoitu Dublin-järjestelmä, josta neuvoteltiin alun perin 1990-luvun lopulla, osana sopimusta va-paan liikkuvuuden Schengen-alueesta. Järjestelmän tarkoituksena on ehkäistä turvapaikkashoppailuksi nimitettyä il-miöitä eli sitä, että yhdestä jäsenvaltiosta kielteisen päätöksen saanut turvapaikan-hakija päättää kokeilla onneaan toisessa jäsenvaltiossa.

Dublin II säädöksen nojalla jäsenval-tioilla on oikeus palauttaa turvapaikan-hakija siihen jäsenvaltioon, johon hän on ensimmäiseksi jättänyt hakemuksen. To-teutusta helpottaa EURODAC-tietokan-ta, johon kerätään kaikkien Eurooppaan saapuneiden turvapaikanhakijoiden sor-menjäljet.

Dublin-järjestelmä ei kuitenkaan ole toiminut halutulla tavalla ja sen on jopa väitetty lisänneen ongelmia suuria pako-laismääriä vastaanottavissa Etelä-Euroo-pan maissa. Suurin osa niin sanotuista ulkorajavaltioista vastaanottaa huomat-

tavasti enemmän palautuksia kuin tekee niitä. Tämä ei ainoastaan jaa vastaanoton kustannuksia epätasaisesti jäsenvalti-oiden välillä, vaan ajaa monet pakolai-set epäinhimillisiin oloihin talouskriisin kanssa kamppailevassa Etelä-Euroopassa. Käännytykset Kreikkaan on jo lopetettu surkean ihmisoikeustilanteen vuoksi.

Dublin-järjestelmän ehkä keskeisin puute on, ettei sen taustaedellytys tur-vapaikanhakuprosessin yhtenäisyydestä EU:n alueella ole toistaiseksi täyttynyt. Eurooppalaisten pakolaisjärjestöjen kat-tojärjestö ECRE:n mukaan järjestelmän puitteet eivät riitä turvaaman turvapai-kanhakijoiden ihmisoikeuksia. Myöskään tavoite päällekkäisten hakemusten vä-hentämisestä ei ole toteutunut, vaan tapa-usten määrä on sen sijaan kasvanut. Pa-kolaisjärjestöjen viesti on selvä: EU:n pa-kolaispolitiikka kaipaa pikaista päivittä-mistä, ehkä nyt enemmän kuin koskaan.

Lisää aiheesta:

www.ecre.org

Page 22: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen22

Euroopan integraatio talous- ja rahaliittona on edennyt jo huo-mattavan pitkälle. Ta-louteen liittyy kuiten-kin paljon muutakin kuin yhteinen valuut-ta ja vapaakauppa,

nimittäin ihmiset työntekijöinä, työnha-kijoina, eläkeläisinä ja julkisten palvelui-den käyttäjinä. Monen huolena on, miten talousunioni ja vapaat sisämarkkinat vai-kuttavat julkisten palvelujen tasoon sekä ihmisten sosiaaliseen hyvinvointiin.

Sosiaalipolitiikka jää EU:ssa usein vähemmälle huomiolle myös siksi, että päätösvalta esimerkiksi sosiaaliturvasta ja työllisyyspolitiikasta kuuluu viimekä-

dessä jäsenvaltioille. EU toimii sosiaalipo-litiikan alueella enemminkin suositusten antajana sekä foorumina, jossa toimivia käytäntöjä jaetaan.

On muistettava, etteivät jokaiselle EU:n kansalaiselle kuuluvat oikeudet ja vapaudet merkitse kovinkaan paljon, el-leivät perustavanlaatuiset sosiaaliset läh-tökohdat ole kohdillaan. Toistaiseksi on kuitenkin niin, että elintaso, sosiaalisen turvaverkon kannattelevuus kuin myös elämän tarjoamat mahdollisuuden vaih-televat sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä.

Euroopan unionin yhteistä työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa on yleensä nimitet-ty Euroopan sosiaaliseksi ulottuvuudek-si. EU:n sosiaalipolitiikka perustuu avoi-

meen koordinointimenetelmään, jolla pyritään luomaan yhteisiä päämääriä ja jakamaan hyväksi todettuja käytäntöjä jä-senvaltioiden välillä. Komission Euroop-

Teksti: Salla Anttila, kuva: Piotr Ciuchta

”Kuinka voit Eurooppa?”Komission antamien tietojen mukaan jo ennen talouskriisiä unionin alueella eli noin 80 miljoonaa köyhyysuhan alla olevaa ihmistä.

Page 23: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 23

EU:N SOSIAALINEN ULOTTUVUUS

pa 2020 -kasvustrategian kunnianhimoi-sena osatavoitteena on nostaa 20 miljoo-naa eurooppalaista köyhyydestä vuoteen 2020 mennessä. Pyrkimyksenä on edistää unionin taloudellista, sosiaalista ja alueel-lista yhteenkuuluvuutta.

On kuitenkin pelätty, että talouskriisi ajaa EU:n jäsenmaat keskinäiseen kilpai-luun keskinäisen solidaarisuuden sijaan. Talouskriisi on nostanut pintaan erityi-sesti kasvavan nuorisotyöttömyyden yh-tenä vakavimmista Eurooppaa vaivaavis-ta sosiaalisista epäkohdista. EU onkin nyt suurten kysymysten edessä. Miten unioni vastaa kriisin tuottamiin ongelmiin sääs-tötoimien ja leikkausten ollessa monen velkaantuneen maan tehtävälistalla? En-tä tulisiko jäsenvaltioiden keskittyä yhtei-siin ratkaisuihin vai kehittää omia hyvin-vointimallejaan?

Uudet jäsenmaat ja suuret elintasoerotVarallisuus, sosiaaliturvan taso kuin myös köyhyyden mittarit vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä, ja EU:n sisäiset erot näyttävät kriisin seuraukse-na olevan kasvussa. Komission antami-en tietojen mukaan jo ennen talouskrii-siä unionin alueella eli noin 80 miljoonaa köyhyysuhan alla olevaa ihmistä. Vapaat sisämarkkinat tarjoavat mahdollisuu-den nousta köyhyydestä muuttamalla vauraampaan jäsenvaltioon, mikä olisi ihanteellinen tapa hyödyntää kaikkien unionin kansalaisten oikeutta oleskel-la ja työskennellä vapaasti koko unionin alueella. Karu totuus kuitenkin on, ettei läheskään kaikilla EU:n kansalaisilla ole samankaltaisia mahdollisuuksia käyttää tätä oikeutta. Usein syynä ovat juuri va-rallisuuserot.

Ensimmäinen päivä tammikuuta 2014 Bulgarian ja Romanian kansalaiset saa-vat rajoittamattoman pääsyn EU:n va-paille työmarkkinoille. Maiden liittyessä EU:hun 2007 Schengen-alueen jäsenyyt-tä päätettiin lykätä varakkaampien jä-senvaltioiden vastustuksen vuoksi. Vas-tustuksen taustalla on esimerkiksi pelko siitä, että elintasosiirtolaisten määrä Itä-Euroopan köyhimmiltä alueilta räjähtäisi käsiin.

Toisaalta muuttoliike uusista jäsen-maista vanhoihin on ollut vilkasta työ-markkinoihin kohdistuvista rajoituksista huolimatta. Monet uskovat, ettei tilanne tule juuri muuttumaan siirtymäajan lo-puttua, sillä ne jotka haluavat muuttaa työn perässä muualle Eurooppaan teke-vät sen jo nyt.

Saksan yleisradio ARD raportoi elo-kuun lopussa suurkaupunkien lähiöihin niin kutsutun köyhyyssiirtolaisuuden tu-loksena syntyneistä slummeista. Parem-man elämän toivossa Saksaan bussilas-teittain matkaavat bulgarialaiset päätyvät asunnonvälittäjien toimesta kerrostalo-huoneistojen lattialle maksaen satoja eu-roja pelkästä patjasta, jos edes siitä. Mo-net heistä, jotka ovat onnistuneet löytä-mään töitä, tekevät luonnottoman pitkiä päiviä ilman kunnollisia työehtoja. Lää-käriin ei uskalleta mennä, koska sairastu-misesta seuraa usein potkut. Yksityisten urakoitsijoiden nimikkeellä työskentele-viä siirtolaisia, joilta puuttuu oikeus niin minimipalkkaan kuin sairasvakuutuk-seen, on nimitetty jopa moderniksi orja-työvoimaksi.

Toimittajat matkaavat lopulta Bulga-riaan selvittämään, mikä kotimaassa voi olla niin pahasti vialla, että sieltä on pitä-nyt lähteä. Nähdessään jätteistä kyhätyt slummit, joissa ei ole sähköä saati sitten sanitaatiojärjestelmää he eivät voi uskoa olevansa yhä Euroopassa – näin kuiten-kin on, sillä slummeissa asuvat ihmiset ovat syntyneet EU:ssa ja he ovat yhtälail-

la EU-kansalaisia, kaikkine oikeuksineen ja vapauksineen.

Haluavatko varakkaammat jäsenmaat vastata ongelmista?Saksan sisäministeri, konservatiivipuolue CSU:n edustaja Hans-Peter Friedrich il-moitti kesäkuisessa EU:n sisäministerien kokouksessa Saksan ryhtyvän erityistoi-miin estääkseen köyhien maahanmuutta-jien tulon valtion alueelle hyötymään hy-vinvointivaltion eduista. Friedrich korosti myös, että laittomasti työskentelevät tuli-si palauttaa lähtömaahansa ja heille tuli-si asettaa määräaikainen matkustuskielto Saksan alueelle.

Kasvava maahanmuutto itäisen Eu-roopan alueelta puhuttaa myös Isossa-Britanniassa, jossa tabloidilehdistö on pelotellut jopa köyhien maahanmuuttaji-en tulvalla. Pääministeri David Cameron on todennut, ettei Britannia ole tarpeeksi luja niitä kohtaan, jotka tulevat hyödyntä-mään esimerkiksi terveydenhuoltojärjes-telmää eivätkä maksa veroja.

Lisäksi keskustelua romanikerjäläi-sistä käydään niin Suomessa kuin mo-nessa muussakin unionin jäsenvaltiossa. Romanien asemaa voidaan pitää yhtenä Euroopan vähiten edenneistä sosiaalisista ongelmista. Monista siirtolaisia vastaan-ottaneista maista tuleva viesti on, että syr-jinnästä ja köyhyydestä johtuvat vaikeu-det tulisi ratkaista tulijoiden kotimaas-sa. Köyhyys ei sovi katukuvaan korkean elintason maissa.

Kyse tuskin on ainoastaan siitä, ettei-vät Euroopan varakkaammat maat ja nii-den kaupungit tahdo kantaa vastuutaan köyhien maahantulijoiden avuntarpeesta. Yksi keskeinen ongelma on, ettei päätöstä Romanian ja Bulgarian EU-jäsenyydestä tehty paikallistasolla, ja monet kaupun-git kokevat, että suuri osa jäsenyyden tuomista ongelmista on sälytetty niiden ratkaistavaksi – ilman riittävää taloudel-lista tukea unionin tasolta.

Yksityisten urakoitsijoiden nimikkeellä työskenteleviä siirtolaisia, joilta puuttuu oikeus niin minimipalkkaan kuin sairasvakuutukseen, on nimitetty jopa moderniksi orjatyövoimaksi.

Ensimmäinen päivä tammikuuta 2014

Bulgarian ja Romanian kansalaiset saavat rajoittamattoman

pääsyn EU:n vapaille työmarkkinoille.

Page 24: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen24

Jatkuvat mielenosoi-tukset ovat vain yksi merkki siitä, että ta-louskriisin seurauk-sena lukuisat espan-jalaiset, portugali-laiset, italialaiset ja kreikkalaiset nuoret

ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen kotimaassaan. Kun nuorisotyöttömyys on kriisimaissa jopa 50 prosentin luokkaa, ei ole ihmekään, että parempia uramahdol-lisuuksia lähdetään etsimään muualta. Eteläisestä Euroopasta muutetaan erityi-sesti Saksaan ja Isoon-Britanniaan, mutta myös Suomeen on päätetty lähteä, kuten Eurooppalaisen haastattelemien portuga-lilaisen äidin ja tyttären tapaus osoittaa.

Eurooppalaiset siirtolaiset eroavat pe-rinteisistä työperäisistä maahanmuut-tajista siten, että he ovat yhä useammin nuoria ja koulutettuja. Koulutettu työvoi-ma otetaan usein mieluusti vastaan, mut-ta maastamuuton vaikutus saattaa olla pulmallinen kriisimaissa – nuoret osaajat lähtevät, ja ongelmat jäävät ratkaisemat-ta.

Portugalilaisperheen uusi alku pohjoisessa Cátia, 26, ja hänen äitinsä Odete, 54, päät-tivät jättää talouskriisin runteleman Por-tugalin ja aloittaa uuden elämän Suomes-sa. Kumpikin huokuu päättäväisyyttä – eikä ihme – sillä he ovat jättäneet taak-seen elämänsä raskaimmat vuodet eikä heillä ole kotimaassaan enää mitään, min-kä vuoksi jäädä.

Portugalin entisessä siirtomaassa Mo-sambikissa varttunut Odete muutti 1974, hieman ennen Mosambikin itsenäistymis-tä, portugalilaiseen Setúbalin kaupunkiin ja meni siellä naimisiin. Hän teki pitkän

uran valokuvausalalla, mutta joutui sul-kemaan filmilaboratorionsa toisaalta vai-kean taloustilanteen, toisaalta digitaaliku-vien suosion kasvun takia. Cátia puoles-taan opiskeli kaksi vuotta kirjallisuutta ja kieliä Lissabonin yliopistossa. Korkeiden lukukausimaksujen sekä kalliiden kirjo-jen vuoksi perheellä ei kuitenkaan ollut varaa rahoittaa tyttären opintoja.

Cátia kertoo, että hänen, kuten lukui-sien muidenkin perheiden elämä sai ra-dikaalin suunnanmuutoksen Portugalin talouskriisin seurauksena:

”Sen jälkeen kun äitini lopetti valo-kuvausalalla, saimme töitä vain silloin tällöin, eivätkä sopimukset olleet pitkä-kestoisia. Äitini työskenteli jonkin aikaa videovuokraamossa ja minä erilaisissa puhelinmyyntitöissä. Toimin myös PR-vastaavana ystäväni perustamassa, ta-pahtumajärjestämiseen erikoistuneessa yrityksessä, jonka toiminta jouduttiin kui-tenkin kannattamattomana lopettamaan. Vaikka isäni painosti minua ja äitiäni hankkimaan töitä, niitä oli miltei mahdo-ton löytää. Isälläni oli itsellään helpom-paa, sillä hänellä oli vakituinen työ po-liisina. Vanhempieni erottua jouduimme muuttamaan isovanhempieni luokse Por-toon, sillä äitini ei saanut erossa mitään, ja isäni ajoi meidät pois kotoa.”

”Koen, että kriisin seurauksena Portu-galin keskiluokka tavallaan katosi täysin. Rikkaat pysyivät rikkaina, mutta monen

keskituloisen elämä romahti. Useat me-nettivät työnsä tai heidän palkkojaan lei-kattiin rajusti, jopa 45 prosenttia. Monien piti myydä asuntonsa tai autonsa, ja useat lapset joutuivat keskeyttämään koulun-käynnin, koska kalliisiin koulukirjoihin ei ollut enää varaa. Ihmiset yrittivät selvitä tilanteesta muun muassa vaihtamalla ja kierrättämällä kirjoja”, hän lisää.

Cátian mukaan päätös muuttaa täysin vieraaseen maahan työn perässä oli lo-pulta helppo. Hän kertoo, että myös hy-vän suomalaisen ystävän kannustuksel-la ja vakuuttelulla siitä, että sinnikkäälle hakijalle löytyisi kyllä Suomesta töitä, oli suuri merkitys.

”Ne kaksi vuotta, jotka vietimme Por-tossa, olivat äärimmäisen rankkoja. Työs-kentelimme laittomassa puhelinmyynti-firmassa kuudesta seitsemään tuntia päi-vässä, kuutena päivänä viikossa. Kuu-kausipalkka oli noin 100 euroa ja sitä leikattiin jatkuvasti. Asuimme milloin isovanhempieni, milloin ystäviemme luo-na. Kun hyvä suomalainen ystäväni Lau-ra ehdotti muuttoa Suomeen, ei päätös ol-lut vaikea. Keskustelimme asiasta äitini ja isovanhempieni kanssa ja tulimme siihen tulokseen, ettei meillä ollut mitään mene-tettävää – ei kotia eikä työtä”, hän kertoo.

EU-kansalaisuudesta apua työnhaussaCátia listaa vapaan liikkuvuuden ja pää-syn avoimille työmarkkinoille EU-kansa-

EU:N SOSIAALINEN ULOTTUVUUS

Kriisimaiden nuorisotyöttömyys pakottaa etsimään töitä toisista jäsenmaista

”Koen, että kriisin seurauksena Portugalin keskiluokka tavallaan katosi täysin.

Rikkaat pysyivät rikkaina, mutta monen keskituloisen elämä romahti.”

Page 25: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 25

laisuuden parhaiksi puoliksi. Äidin ja tyt-tären työnhaku Suomessa onkin lähtenyt hyvin käyntiin. Kumpikin on jo löytänyt itselleen työpaikan, ja perhe etsii parhail-laan uutta asuntoa.

”Täytyy sanoa, että EU-kansalaisuu-desta on ollut paljona apua, sillä meidän ei tarvinnut huolehtia esimerkiksi viisu-meista, vaan saatoimme vain pakata ta-varamme ja lähteä. Myös työnhaun olen kokenut yllättävän helpoksi, vaikka mi-nulle on kerrottu, että työllisyystilanne Suomessa on huonontunut kuluneen pa-rin vuoden aikana. Olen päässyt työhaas-tatteluihin, vaikken puhu kieltä, mikä ei

Portugalissa olisi tullut kysymykseen. Työvoiman vapaa liikkuvuus on mah-dollistanut paljon ja uskon, että työnhaku olisi paljon vaikeampaa, jos en olisi EU-kansalainen”, Cátia toteaa.

Suomesta Cátialla on tähän mennessä vain hyvää sanottavaa, eikä paluu Portu-galiin juurikaan houkuttele.

”Suomi on ollut lempimaani Euroo-passa siitä lähtien, kun aloin 12-vuotiaa-na kuunnella HIM-yhtyettä. Suomi vai-kutti hyvin erilaiselta, kauniilta ja lumi-selta. Ennen tänne tuloani, minulle ker-rottiin, että ruoka ja matkustaminen ovat Suomessa kalliita. Suurta eroa en ole kui-

tenkaan huomannut. Suomalaiset ystävä-ni ovat yleensä huvittuneita kun kerron, että kaupassa käynti on täällä mielestäni erityisen hauskaa, sillä valikoima on niin suuri. Tämän lisäksi suomalainen ruoka on terveellistä.”

”Ennakkoluuloista poiketen suoma-laiset ovat hyvin avoimia, lämminsydä-misiä ja avuliaita ihmisiä. En usko, että olisin selvinnyt ilman suomalaisten ystä-vieni korvaamatonta apua. Kaiken kaik-kiaan tunnen itseni Suomessa enemmän ihmiseksi. Portugalilaiset eivät ole yhtä valmiita auttamaan toisiaan. Yleensä ul-komaalaisia kohtaan ollaan ystävällisiä, mutta suuri osa siitä on pinnallista. Tääl-lä tunnen olevani vihdoin kotona. Haluan asua Suomessa mahdollisimman pitkään, oppia suomea ja ehkä olla jonain päivänä suomalainen. Matkustaminen Portugaliin ei toistaiseksi houkuttele – ei edes lomal-le”, Cátia kiteyttää lopuksi.

EU:N SOSIAALINEN ULOTTUVUUS

”Työvoiman vapaa liikkuvuus on mahdollistanut paljon ja uskon, että työnhaku olisi paljon vaikeampaa, jos en olisi EU-kansalainen”

Portugalista Suomeen muuttaneet Cátia ja Odete Narinkkatorilla, johon liittyvät heidän ensimmäiset muistonsa Helsingistä

Page 26: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen26

EU:N SOSIAALINEN ULOTTUVUUS

Syyskuun täysistunnos-sa Euroopan parla-mentti hyväksyi pää-töslauselman, jossa se ”pyytää komissiota auttamaan jäsenval-tioita pienentämään

sukupuolten palkkaeroa ainakin viidel-lä prosenttiyksiköllä vuodessa ja lopul-ta poistamaan palkkaeron vuoteen 2020 mennessä.”

Tavoitetta voi pitää epärealistisen kun-nianhimoisena etenkin, koska sukupuol-ten välisen palkkaeron kutistuminen Eu-roopassa on ollut tuskallisen hidasta, ja erot ovat jopa kääntyneet joissakin jäsen-maissa kasvuun.

EU:ssa sukupuolten välinen palkkaero vaihtelee suuresti maittain. Se ei kuiten-kaan ole pienin Pohjoismaissa, kuten mo-ni lukija saattaisi kuvitella. Euroopan ti-lastokeskuksen mukaan suurimmat palk-kaerot naisten ja miesten välillä vuonna 2011 olivat Virossa, Itävallassa ja Saksas-sa. Pienimmät palkkaerot ovat puoles-taan Sloveniassa, Puolassa ja Italiassa. Suomessa palkkaero on EU:n keskiarvoa suurempi.

Sukupuolten välinen palkkaero mies-ten eduksi pitää pintansa, vaikka naiset kouluttautuvat pidemmälle kuin miehet. Vuonna 2011 82% nuorista naisista EU:n alueella saavutti ainakin toisen asteen koulutustason, kun miehillä vastaava lu-ku oli 77%. EU:n jäsenmaiden yliopisto-

Teksti ja kuvat: Jaakko Haikonen/STTK

Euroopan parlamentilta kunnianhimoista puhetta palkkatasa-arvosta

opiskelijoista naisten osuus vuonna 2011 oli 60 %.

Naisten korkeamman koulutuksen us-kotaan pienentävän sukupuolten välistä palkkaeroa, mutta toisaalta lisääntyvän paikallisen sopimisen pelätään kasvatta-van sitä.

Tasa-arvo on yksi EU:n perusoikeuk-sista, ja palkkatasa-arvo tavoitteena on mainittu jo Rooman sopimuksessa vuon-na 1957. Tällä hetkellä palkkatasa-arvoa yritetään saavuttaa EU:ssa osana strate-giaa “Strategy for equality between women and men, 2010-2015”. Strategiaan sisältyy lainsäädännöllisiä sekä muita tavoitteita palkkaeron kaventamiseksi.

Palkkatasa-arvon periaate ”sama palk-ka samasta työstä tai samanarvoises-ta työstä” sisältyy osana direktiiviin 2006/54/EC. Alkuperäinen työelämän tasa-arvodirektiivi on vuodelta 1976 (di-rektiivi 76/207/ETY).

Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnionsin johtajan Marianne Muonan mukaan tasa-arvoa ei pidä tarkastella yk-sisilmäisesti.

”Kysymys on tasa-arvon ja niin nais-ten kuin miesten työllisyyden merki-tyksestä taloudelle laajemmin. Euroop-palaisella tasolla voisi suomalaisten palkansaajajärjestöjen mielestä katsoa tarkemmin esimerkiksi vanhempainva-paadirektiiviä ja pohtia, miten vanhem-muuden jakamista ja isyysvapaita voitai-siin kehittää kaikkialla Euroopassa, kuten pohjoismaissa on tehty”, Muona kertoo.

”Askelia EU-tasolla tarvittaisiin myös palkkatasa-arvon edistämiseksi – kään-netty todistustaakka, eli työnantajan vel-vollisuus näyttää toteen, ettei palkkasyr-jintää ole ollut, olisi tähän erittäin tehokas keino. Lisäksi joukkokannelainsäädännön

FinUnionsin johtaja Marianne Muona

Page 27: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 27

EU:N SOSIAALINEN ULOTTUVUUS

edistämisestä puhutaan aktiivisesti tällä hetkellä – sen pitäisi kattaa myös syrjintä työelämässä”, Muona korostaa.

”Ovatko palkkaerot ongelma EU:ssa, Mary Honeyball?”Mary Honeyball (S&D) on ollut parla-mentin jäsen vuodesta 2000. Hänellä on pitkä tausta puolueensa naisjärjestöissä Isossa-Britanniassa.

Mary Honeyball, onko miesten ja naisten välinen palkkaero ongelma EU:n jäsenvaltioissa?

”Kyllä, ja se taloudellinen merkitys on lisääntynyt, koska talouskriisi ja leik-kauspolitiikka koskettavat EU:ssa naisia pahemmin kuin miehiä. He jäävät työt-tömiksi useammin kuin miehet. Ja hei-dän keskimäärin 16 % miehiä pienemmät palkkansa antavat huonot edellytykset kestää huonoja taloudellisia aikoja.”

Syyskuussa parlamentti hyväksyi julkilauselman, jonka mukaan naisten ja miesten välisen palkkaeron tulisi su-pistua 5 % vuodessa ja sen tulisi poistua kokonaan vuoteen 2020 mennessä. Millä konkreettisilla asioilla EU voi näin kun-nianhimoista tavoitetta edistää?

”Se on kunnianhimoinen tavoite, mut-ta mielestäni tämä aihe vaatii sen. Ongel-mahan on ollut EU:ssa esillä jo Rooman sopimuksesta vuodesta 1957 alkaen, mut-ta emme ole saavuttaneet tavoitetta; nais-ten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa.”

Onko joissakin jäsenmaissa toimia, joista muut voisivat oppia?

”Se on vaikeaa, koska eri maissa on eri tavat ja historia. Mutta toki vaikka päi-vähoito on asia, jossa Pohjoismaat ovat esimerkillisiä. Meillä Isossa-Britanniassa palkkaero on hyvin pieni hieman yli pari-kymppisillä työntekijöillä, mutta se kasvaa merkittävästi kun he saavat lapsia – juuri heikon päivähoitojärjestelmän takia.”

Useissa maissa on painetta siirtyä kohti paikallista sopimista. Miten tämä vaikuttaa sukupuolten väliseen palkka-eroon?

”Tässä EU:n rooli tulee esille. Jos sito-vana tavoitteena on palkkaeron supista-minen, jäsenmaiden tulee löytää ratkaisu asiaan. Toisaalta tähän liittyy myös osa-aika työ, joka on naisille paljon yleisem-pää kuin miehille. Ja osa-aika työ on tie-tenkin heikosti palkattua.”

Kuinka paljon palkkatasa-arvoa tu-lee ajaa EU:n yhteisten toimien kautta,

ja kuinka paljon kansallisen lainsäädän-nön avulla?

”Mielestäni EU:lla tulee olla merkittä-vä rooli. En usko, että asia edistyy jos se jätetään pelkästään jäsenvaltioiden vas-tuulle. Toki osa jäsenvaltioista toimii pa-remmin kuin toiset. Lisäksi tulee huomi-oida, että aidosti sisämarkkina-alueena EU:n tulisi taata samat lähtökohdat eri jä-senmaissa. Tämä ei toteudu, jos palkkaero vaihtelee suuresti maittain.”

Europarlamentaarikko Mary Honeyball (S&D)

Mistä asioista olette kaikkein tyyty-väisin palkkatasa-arvon osalta tämän parlamentin osalta, ja mitä seuraavan parlamentin tulisi tehdä?

”Mielestäni asia ei ole saanut sen tar-vitsemaa painoa parlamentissa ja EU:ssa yleensä. Siksi olenkin iloinen, että asia nostettiin nyt syksyllä esille yleiskokouk-sessa ja toivon tulevan parlamentin jatka-van siitä työtä, joka on yhä ilmiselvästi kesken.”

Page 28: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen28

EUROOPPALAINEN KANSALAISALOITE

Yksi aloite sosiaalisten, toinen poliittisten oikeuksien vahvistamiseksiEurooppalaisia kansalaisaloitteita on tällä hetkellä avoinna 17. Aiheita aloitteilla on laidasta laitaan. Osassa komission käsitel-täväksi ehdotetaan maltillisempia suosi-tuksia, osassa taas vaaditaan radikaalim-pia muutoksia. Aloitteilla ei voi ehdottaa mitä vain, vaan lainsäädännönalan on kuuluttava komission toimivaltaan.

Oletko koskaan kuvitellut Euroopan unionia, jossa jokainen kansalainen olisi oikeutettu vastikkeettomaan vähimmäis-tuloon? Tällaiseen, sosiaalisesti oikeuden-mukaisempaan Eurooppaan tähtää kan-salaisaloite ilman ehtoja maksettavasta perustulosta, joka lähetettiin komission rekisteröitäväksi kesällä 2012. Rekiste-röintipyyntö kuitenkin hylättiin sillä pe-rusteella, ettei aloite kuulu komission toi-mivaltaan.

Niin kauan kuin sosiaalipoliittiset päätökset ovat jäsenvaltioiden vastuul-la, ei EU:lla ole mahdollisuutta ajaa sito-via muutoksia. Mitä tulee jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikan yhtenäistämiseen, voi komissio antaa ainoastaan kehotuksia ja

Oikeutta eurooppalaisella kansalaisaloitteellaEurooppalainen kansalaisaloite on yksi keino, jolla EU-kansalaiset voivat pitää huolta heille kuuluvista oikeuksista. Juuri nyt avoinna olevilla kansalaisaloitteilla tähdätään esimerkiksi perustulon käyttöönoton edistämiseen sekä äänioikeuden laajentamiseen.

Niin kauan kuin sosiaalipoliittiset

päätökset ovat jäsenvaltioiden

vastuulla, ei EU:lla ole mahdollisuutta ajaa sitovia muutoksia.

suosituksia jäsenvaltioiden välisen yh-teistyön edistämiseksi.

Toisella yrityksellä aloite hyväksyttiin rekisteröitäväksi. Siinä ei enää pyydetä siirtymistä perustuloon, vaan perustulon käyttöönoton höytyjä selvittävän tutki-muksen lisäämistä jäsenvaltioissa.

Entäpä sitten Euroopan unioni, jossa sinulla olisi suomalaisena oikeus äänes-tää vaikkapa Ranskan parlamenttivaaleis-sa, jos päättäisit muuttaa pysyvästi Parii-siin. Let me vote -nimellä avoinna olevan aloitteen suora ja melkoisen radikaali tavoite myöntää jokaiselle EU-kansalai-selle oikeuden äänestää kaikissa poliitti-sissa vaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, hyväksyttiin rekisteröitäväksi sellaisenaan.

Aloite tähtää EU-kansalaisten väliseen poliittiseen tasa-arvoon asuinvaltiosta riippumatta. Tavoite on kunnianhimoi-nen, sillä äänioikeudesta on useassa val-tiossa säädetty perustuslaissa. Äänioikeus parlamenttivaaleissa on monesti vain ja ainoastaan kyseisen valtion kansalaisilla. Kuitenkin komission – kuten myös mil-joonan EU-kansalaisen – toimivallassa on tehdä tästä aloite.

Kansalaisaloitteella voidaan saavuttaa muutakin kuin lakialoiteMolempien aloitteiden tekijöillä on vielä pitkä tie edessään, mikäli he mielivät saa-da ehdotuksensa komission käsiteltäväk-si. Aloite perustulosta on kerännyt tähän mennessä reilut 120 000 nimeä. Let me vote -aloite taas on kerännyt vain kolmi-sen tuhatta allekirjoitusta. Aikaraja mil-joonan allekirjoituksen saavuttamiselle tulee vastaan kummankin aloitteen osal-ta jo tammikuussa 2014.

Kansainvälisesti suurta näkyvyyttä keräävät aloitteet

ohjaavat poliittisen keskustelun suuntaa

myös epäsuorasti.

Kansalaisaloite jättää jälkensä euroop-palaiseen päätöksentekoon, vaikkei ko-missio tekisikään sen pohjalta lainsää-däntöaloitetta tai vaikkei se edes keräisi vaadittuja miljoonaa nimeä. Kansainväli-sesti suurta näkyvyyttä keräävät aloitteet ohjaavat poliittisen keskustelun suuntaa myös epäsuorasti. Nimien keruuseen ja kampanjointiin käytetty aika ei ole täysin hukkaan heitettyä, sillä se nostaa kansa-laisten oikeuksissa olevia puutteita niin EU-instituutioiden kuin kansalaistenkin tietouteen.

Aloite perustulosta saattaa hyvinkin kannustaa tutkimaan perustulon mah-dollisuutta myös ilman komission erik-seen asettamaa suositusta. Kampanjan taka-ajatus onkin usuttaa perustulo EU-instituutioiden agendalle ja osoittaa, että perustulo on toimiva ratkaisu talouskrii-sin aiheuttamiin sosiaalisiin ongelmiin. Let me vote -aloite puolestaan tuo suuren yleisön tietoisuuteen toisessa EU-maassa asuvien, työskentelevien ja veroja maksa-vien toiveen laajemmista poliittisista oi-keuksista.

Lisätietoa:

basicincome2013.eu

www.letmevote.eu

Teksti: Salla Anttila

Page 29: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppa valmistautuu eurovaalivuoteen ris-tiriitojen keskellä. Yhtäältä katsottuna unio-ni on ollut menestystarina tuoden kasvua ja rauhaa eurooppalaisille. Toisaalta talous- ja velkakriisi on koetellut talouden kestoky-vyn ohella kansalaisten oikeudentuntoa niin pohjoisessa kuin etelässä.

Ristiriitoja riittää myös Euroopan tulevai-suudesta keskusteltaessa. Toisaalla puolustetaan syvenevää in-tegraatiota ja syvenevää yhteisöpäätöksentekoa raivoisasti. Toi-sessa laidassa taas vaaditaan ”letkuja irti Euroopasta” ja tolkkua jatkuvasti paisuvaan sääntelyyn.

Mutta onko kyse todellisista kansaa jakavista ristiriidoista? Onko Eurooppa joko-tai-valinnan edessä?

Ainakaan minusta ei ole. Itse haluan samaan aikaan sekä enemmän ja parempaa Eurooppaa että vähemmän ja vapaam-paa Eurooppaa – siis samaan aikaan ajoittain enemmän ja tehok-kaampaa sääntelyä, myös yli jäsenmaiden oman päätöksenteon, että vastaavasti vähemmän puuttumista nyansseihin ja arkielä-män valintoihin.

Talous- ja velkakriisin syyt juontavat juurensa vapaamatkus-tajuuteen, jonka rahaliitto on mahdollistanut jättämällä sanktioi-matta yhdessä päätettyjen sääntöjen rikkomisen. Ainoa kestävä ratkaisu moraalikatoon ja velkakierteeseen on tiiviimpi ohjaus ja kontrolli jäsenmaiden taloudenpidosta. Hajaannuksen tiellä saavutetaan vain kilpailukyvyn lasku ja taloudellisen taantu-man syveneminen, joten hallittu integraation vahvistaminen on järkevää. Tämä on kiistatta asiansa vastuullisesti hoitaneen Suo-men etu.

Samaan aikaan voi nähdä, että erilaisten arkielämää koskevi-en yksityiskohtaisten sääntöjen ja normien määrä paisuu kaikilla elämän osa-alueilla kuin pullataikina. Sisämarkkinat vaativat toimiakseen rajat ylittäviä standardeja, mutta usein tätä käyte-

tään myös keppihevosena säännöille, jotka eivät todellisuudessa juuri vaikuta markkinoiden toimintaan.

Lasten leikkipuistojen rakentaminen talkoovoimin on kiris-tyvän sääntelyn johdosta loppunut lähes kokonaan. Hiekanjy-vien koon sääntely ei ainakaan minusta kuulosta tarkoituksen-mukaiselta.

Harrastekalastajien Tenojoella perinteisesti käyttämien Tenon veneiden käyttö uhkaa loppua puutteellisten CE-merkintöjen vuoksi. Hyväksyttävän tarkoitusperän, tässä tapauksessa tur-vallisuuden, vuoksi laadittu sääntö jyrää vuosikymmeniä toi-mineen arkijärjen käytön.

Lähes aina säännöillä tarkoitetaan vain hyvää. Yksityiskoh-taisten säädösten ongelma on kuitenkin usein se, että ne aliar-vioivat ihmisten kyvyn ja tahdon tehdä itsenäisiä fiksuja valinto-ja. Sääntelyn taustalla on ajatus vallanpitäjien yksittäisiin ihmi-sen nähden ylivertaisena pitämästään harkintakyvystä.

Samaan aikaan, kun integraatio Euroopassa syvenee, tarvi-taan siis norminpurkutalkoita. Normit eivät katoa ilman päättä-jien määrätietoista sitoutumista niiden karsimiseen. Tahtotilan on oltava liikkeelle lähdettäessä yhteinen, muuten tuloksena on tulevalla parlamenttikaudella vain tukku lisäsääntöjä.

Yksi mahdollisuus säädöstulvan hillitsemiseksi on parantaa uusien säädösten kohdalla tapahtuvaa harkintaa ja arviointia. Tämä voitaisiin toteuttaa säätämällä direktiivit ja asetukset en-simmäisellä kerralla määräaikaisiksi. Määräajan jälkeen toteu-tettaisiin arviointi sääntelyn vaikutuksista ja tehtäisiin tarvitta-vat toimenpiteet.

Yhtenäisempi Eurooppa vaatii yhtenäisempää lainsäädäntöä, mutta arkijärkeä ei sovi unohtaa.

Lasse Männistö

Eurooppalainen Suomi ry:n varapuheenjohtaja

Enemmän ja vähemmän Eurooppaa

Eurooppalainen 29

KOLUMNI

Sisämarkkinat vaativat toimiakseen rajat ylittäviä standardeja, mutta usein tätä käytetään myös keppihevosena säännöille, jotka eivät juuri vaikuta markkinoiden toimintaan.

Page 30: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen30

AJANKOHTAISTA

Eurooppa-tutkimuksen professori Timothy Garton Ash ennusti vuonna 2006 kirjoit-tamassaan esseessä Why Britain is in Eu-rope, että Britannias-sa ei tulla lähitulevai-

suudessa käymään elintärkeää keskuste-lua maan EU-suhteesta. Näin siksi, koska Briteissä ei järjestetty kansanäänestystä Euroopan perustuslaillisesta sopimuk-sesta vuonna 2005, joka olisi tarjonnut sille luontevan tilaisuuden. Ilman kan-sanäänestyksen tuomaa painetta ja pak-koa Garton Ash ei uskonut pääministeri Tony Blairin tai hänen seuraajakseen jo tuolloin kaavaillun Gordon Brownin, sen paremmin kuin konservatiivipuolu-een puheenjohtajan David Cameronin-kaan nostavan Britannian EU-suhdetta julkisen keskustelun keskiöön, koska he pelkäävät sen repivän kahtia edustaman-sa puolueet.

Toisin kävi. Julkinen paine kasvoi lii-an suureksi ja pääministeriksi vuonna 2010 nousseen Cameronin – jota Garton Ash muuten kuvaa ilmaisulla ”a liberal modernizer whom the European project is something slightly old-fashioned” – oli pak-ko toimia. Padotakseen yhtäältä oman puolueensa euroskeptikkojen ja toisaalta Ukipin (UK independence party) aiheut-tamaa painetta, hän lupasi tämän vuoden

alussa pitämässään linjapuheessa järjes-tää kansanäänestyksen ennen vuoden 2017 loppua, mikäli hänen konservatii-vipuolueensa voittaa vaalit vuonna 2015.

Euroskeptikot saivat viimein mitä ha-lusivat, mutta onko tämä tappio meil-le Eurooppa-projektiin ja integraatioon myönteisesti suhtautuville kansalaisil-le? Ei välttämättä. Vaikka toivoisimme-kin Britannian säilyvän EU:n jäsenenä, on erittäin hyvä, että maassa joudutaan käymään perusteellinen kansalaiskeskus-telu EU:sta ja integraation suunnasta. Se voi koitua koko Eurooppa-projektin par-haaksi, sillä integraatio ei voi edetä eliitin vetämänä kuin juna raiteilla yhteen suun-taan välittämättä kansalaismielipiteestä.

Tässä mielessä aika on ajanut aut-tamatta ohi EU:n perustajaisä Jean Monnet’n integraatioajatuksesta, eli niin sanotusta Monnet’n metodista. Sen mu-kaan integraatiota edistetään luomalla instituutioita ja kasvattamalla keskinäis-riippuvuutta pienin askelin, ja ennemmin tai myöhemmin demokratia seuraa peräs-sä. Näinhän integraatiota edistettiinkin monta vuosikymmentä. Nyt vain euro-kriisin kurittamassa EU:ssa huomaamme, ettei demokratia seurannutkaan perässä.

Jean Monnet’lla oli omakohtaisia koke-muksia demokratian epäonnistumisesta Euroopassa sotienvälisenä aikana. Niiden vuoksi hän ei luottanut demokraattisen järjestelmän kykyyn suurten kysymysten

ratkaisemisessa vaan koki, että etujoukon pitää viedä integraatiota eteenpäin vas-tustuksesta huolimatta. Timothy Garton Ashin mukaan tämä sama asenne läpäisi Britannian poliittisen eliitin 1960–70-lu-vuilla, jolloin se kampesi Britanniaa Eu-roopan yhteisön jäseneksi. Eliitin mielestä EY:hyn liittyminen oli välttämätöntä so-tien jälkeen vaikutusvaltaansa menettä-neen Britannian taloudellisten ja ulkopo-liittisten etujen turvaamiseksi. Julkisesta mielipiteestä he eivät olleet kiinnostunei-ta ennen kuin se rupesi muodostumaan ongelmaksi. Garton Ash kirjoittaa: ”The Cabinet Minutes for September 1962 record that ’public opinion was getting dangerously sceptical, and needed correction’. ’Correction’ – like penal correction. And so there was a lit-tle propaganda blitz, and then public opinion was forgotten again.”

Sama tapahtui uudelleen vuonna 1975, jolloin Britanniassa järjestettiin kansanää-nestys EY:ssä pysymisestä (Britit liittyivät jäseniksi vuonna 1973). Äänestystä edelsi massiivinen propagandakampanja, mut-ta kun eliitin tarvitsema ”kyllä” saavutet-tiin, julkinen mielipide unohdettiin taas kokonaan.

Garton Ashin mukaan julkisesta mieli-piteestä piittaamattomuus on ollut Britan-nian Eurooppa-politiikan pysyvä piirre. Kertaakaan maan EU-jäsenyyden aikana tai sitä ennen kansalaisille ei ole yritetty systemaattisesti selittää, miksi Britanni-

Teksti: Hannu-Pekka Ikäheimo

Kuva: iStockphoto

Oppeja Britannian EU-keskusteluista

Page 31: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

Eurooppalainen 31

AJANKOHTAISTA

an paikka on Euroopassa tai miksi Bri-tannian kannattaa kuulua EU:hun. Siten ei ole ihme, että britit sijoittuvat vuodes-ta toiseen EU-tietoutta mittaavissa Euro-barometreissä pahnan pohjimmaisiksi. Kansalaisten yleinen ’don’t know, don’t trust, don’t care’ -suhtautuminen on mitä otollisinta maaperää levittää perättömiä huhuja EU:sta ja lietsoa EU-vastaista pro-pagandaa. Tähän ”markkinarakoon” UK Independence Party eli Ukip onkin iske-nyt onnistuneesti. Jopa niin onnistunees-ti, ettei poliittisella eliitillä ole enää varaa jättää julkista mielipidettä huomiotta.

Britanniassa aloitettiinkin reilu vuosi sitten kattava sektorikohtainen selvitys EU-jäsenyyden vaikutuksista. Raporttien aineisto kootaan konsultoimalla erilaisia yrityksiä, ajatushautomoita, kansalaisyh-teiskunnan ryhmiä ja muita toimijoita, joilla on omakohtaista kokemusta siitä, miten EU-jäsenyys vaikuttaa Britanni-aan konkreettisesti. Raportit koostetaan virkamiesvetoisesti ja niissä käydään lä-pi kaikkiaan 32 politiikkasektoria, joihin EU-jäsenyys vaikuttaa.

Selvityksen ensimmäiset kuusi osara-porttia – jotka käsittelevät yhteismark-kinoita, terveydenhuoltoa, verotusta, ul-kopolitiikkaa, eläinten hyvinvointia ja ruokaturvallisuutta sekä kehitysyhteis-työtä ja humanitaarista apua – julkais-tiin heinäkuussa. Niiden tulokset ovat hämmästyttävän positiivisia. Näillä sek-

Äänestystä edelsi massiivinen

propagandakampanja, mutta kun eliitin tarvitsema ”kyllä”

saavutettiin, julkinen mielipide unohdettiin

taas kokonaan.

toreilla, ehkä lukuun ottamatta kehitys-yhteistyötä ja humanitaarista apua, EU-jäsenyydestä koetaan olevan Britannialle selkeästi enemmän hyötyä kuin haittaa.

Se on huono uutinen Britannian euros-keptikoille, mutta vaikeimmat kansalli-seen suvereniteettiin, euroalueeseen ja EU-budjettiin liittyvät raportit ovat vas-ta valmisteilla. Sitä paitsi European Voice -sanomalehden mukaan tulokset saavut-tivat vain vähän palstatilaa brittimedias-sa ja sekin vähä hautautui kuninkaallisten vauvauutisten alle.

Nähtäväksi jää, onnistutaanko tällä ”harjoituksella” parantamaan Britannian

EU-keskustelun laatua tai rakentamaan siltaa EU-myönteisten ja EU-skeptisten ryhmittymien välille. Todennäköisesti lo-pullinen aineisto tulee olemaan niin laaja ja moneen suuntaan polveileva, että vas-tapuolet voivat nostaa sieltä omiin propa-gandatarpeisiinsa sopivat faktat ja pysyä turvallisesti poteroissaan.

Silti britit tekevät suuren palveluksen EU:lle selvittämällä faktapohjaisesti vä-linsä sen kanssa. On oikeastaan aika us-komatonta, että yksikään unionin jäsen-maa ei ole aiemmin ryhtynyt tekemään kokonaisvaltaista arviointia siitä, mitä EU-jäsenyys todella merkitsee. Brititkin ryhtyivät siihen vasta, kun oli aivan pak-ko – mutta ryhtyivät kuitenkin.

Suomen kannattaisi seurata perässä, sillä meidänkin asemamme Euroopan unionin jäsenenä on aivan toinen kuin liittymisvuonna 1995. Ne argumentit, joilla EU aikanaan myytiin kansalaisille vaativat päivitystä, ja mikä olisikaan pa-rempi tapa aloittaa tuo keskustelu, kuin kattava tieteellinen tutkimus EU-jäse-nyyden vaikutuksista yhteiskuntamme kehitykseen. Eurooppanuorten Linnase-minaarissa elokuussa keskustakonkari Seppo Kääriäinen asettui jo kannatta-maan selvityksen teettämistä. Vastaavia puheenvuoroja on kuultu sen jälkeen muitakin, joten ehkä tähän ymmärretään tarttua Suomessa ennen kuin on aivan pakko.

Page 32: 2/2013 EU ja kansalaisoikeudet - Eurooppalainen …...Kuinka komissaarit tulisi valita? den allianssin (EYCA) työskentelyyn osallistuneet eurooppalaiset kansalaisjär-jestöt ovat

www.sanaris.fi / Toni Pitkälä

Eu

roo

pp

a-ri

stik

ko: M

itkä

ova

t si

nis

ellä

mer

kity

t av

ain

san

at?

- 30

.4.2

014

men

nes

sä o

ikei

n v

asta

nn

eid

en

kesk

en a

rvo

taan

Eu

roo

pp

a-ai

hei

nen

kir

jap

alki

nto

. Vas

tau

kset

vo

it lä

het

tää

myö

s o

soitt

eese

en

es@

euro

op

pal

ain

ensu

om

i.fi

Mikä on ristikon ratkaisu? Sinisellä merkityt avainsanat ovat _________________________________________________

Haluan liittyä Eurooppalainen Suomi ry:n jäseneksi Syntymävuoteni____________

Nimi: _________________________________________________________________________________________________

Lähiosoite: ____________________________________________________________________________________________

Postinumero ja -toimipaikka: _____________________________________________________________________________

Puhelin: ___________________________ Sähköpostiosoite: _________________________________________________

Mahdolliset terveisesi Eurooppalaiselle Suomelle: _________________________________________________________

Jäsenmaksu vuonna 2014: 20,-/hlö, työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset 10,-/hlö.

Olen lisäksi kiinnostunut:

Eurooppanaisten jäsenyydestä Eurooppanuorten jäsenyydestä Eurooppafederalistien jäsenyydestä

Eurooppalainen

Suomi maksaa

postimaksun

Eurooppalainen Suomi ry

Tunnus 5001258

00003 VASTAUSLÄHETYS