SiSällySluettelo

1. Puheenjohtajan katsaus ��������������������������2

1. Ordförandens översikt �����������������������������3

2. Tuloksellisuuden kuvaus �������������������������4

2�1 Ylioppilastutkintolautakunnan

toiminnan vaikuttavuus �����������������������������4

2�2 Ylioppilastutkintolautakunnan

toiminnan tuloksellisuus����������������������������5

2�2�1 Yleist��������������������������������������������������������������5

2�2�2 Tutkinnon toimeenpano����������������������������6

2�2�3 Ylioppilastutkinnon kehittäminen����������7

2�2�3�1 Kehittämishankkeet ������������������������������������7

2�2�3�2 Koulutustoiminta������������������������������������������8

2�2�3�3 Kansainvälinen toiminta ����������������������������9

2�2�4 Kustannusvastaavuuslaskelmat�������������10

2�2�5 Henkisten voimavarojen hallinta

ja kehittäminen �������������������������������������������� 11

2�3 Tulosanalyysi ja päätelmät ��������������������� 12

3. Talousarvion toteutumisen

analyysi��������������������������������������������������������� 13

4. Sisäisen valvonnan arviointi���������������� 15

5. Allekirjoitukset ������������������������������������������ 17

LIITE���������������������������������������������������������������� 18

2

Ylioppilastutkinto on maassamme arvostettu

instituutio� Tutkinto antaa kelpoisuuden yliopis-

to-opintoihin� Samalla se on lukion oppimäärän

suorittaneiden opiskelijoiden päättötutkinto�

Tutkinto on järjestetty jo noin 160 vuoden ajan�

Ylioppilastutkinnon arvostus perustuu kahteen

periaatteeseen� Se on riippumaton ja tasapuo-

linen�

Riippumattomuus toteutuu siten, että lautakun-

nalla ei ole organisatorisia eikä muitakaan sidon-

naisuuksia koululaitokseen ja siellä tapahtuvaan

opetukseen� Ylioppilastutkintolautakunta toimii

itsenäisenä elimenä, jonka jäsenet opetusminis-

teri nimittää yliopistojen, ammattikorkeakoulu-

jen ja Opetushallituksen asettamista ehdokka-

ista�

Tasapuolisuus toteutuu muun muassa siinä,

että kaikki kokeet, hiukan yli 200 000 vuodessa,

arvioidaan keskitetysti lautakunnan ja sen apu-

jäsenten toimesta� Kokelaan oikeusturvaan kiin-

nitetään järjestelmällisesti huomiota� Kokelaalla

on oikeus pyytää tarkistusarvostelua, mikäli hän

katsoo kokeneensa vääryyttä kokeensa arvioin-

nissa� Näiden tarkistusarvostelupyyntöjen määrä

toimii hyvänä mittarina tasapuolisuudelle ja oi-

keudenmukaisuudelle� Tarkistusarvostelupyyn-

töjä jätetään vuosittain noin 300 – 400, mikä

on noin 0,2 % kaikista suoritetuista kokeista�

Näistä arviointi muuttuu noin kymmenellä pro-

sentilla eli noin kahdella kokelaalla 10 000:sta�

Ylioppilastutkinnolla on suuria haasteita

edessään� Yhteiskunnassamme tietotekniikan

käyttö on jo arkipäivää; myös lukiossa täytyy

tietotekniikka ottaa apuvälineeksi jokapäiväi-

sessä työskentelyssä� Tämä johtaa siihen, että

myös lukion päättökuulustelussa, ylioppilastut-

kinnossa, tietotekniikka tulee ennen pitkää

käyttöön� Tämämuuttaa suuresti kokeiden luon-

netta ja aiheuttaa monia haasteita� On pidet-

tävä huolta monista käytännön asioista, jotka

liittyvät infrastruktuuriin� Tämä kaikki aiheuttaa

paljon pohtimista, mutta uskon että tästä selvi-

tään kunnialla, kunhan pidämme kirkkaana mie-

lessämme nuo edellä mainitsemani periaatteet:

lautakunnan toiminnan riippumattomuus ja ko-

kelaiden tasapuolinen kohtelu�

Valtakunnallisena, luotettavasti ja yhtenäisesti

arvosteltuna tutkintona se tarjoaa hyvän valinta-

kriteerin yliopistojen ja korkeakoulujen opiske-

lijavalintaan� Valitettavasti ylioppilastutkintoa

käytetään aivan liian vähän tähän tarkoitukseen

lukuun ottamatta eksakteja tieteitä� Ylioppi-

lastutkinnon eri aineita tarkoituksenmukaisesti

valintaperusteena käytettäessä olisi mahdol-

lista nopeuttaa opintoihin pääsyä ja saavuttaa

myös huomattavia säästöjä�

Käytännössä kokeiden järjestelyistä vastaa lau-

takunnan kanslia, jolle kuulu suuri kiitos; ilman

kanslian henkilökunnan ammattitaitoa ja koke-

musta tutkinnon järjestäminen ei onnistuisi�

Helsingissä 1� maaliskuuta 2012

Juhani Lokki

1. Puheenjohtajan katSauS

3

1. ordförandenS överSikt

I Finland är studentexamen en institution som

värderas högt� Examen ger behörighet för uni-

versitetsstudier� Den är samtidigt en slutexamen

för de elever som avlagt gymnasiets lärokurs�

Studentexamen har ordnats i redan cirka 160 år�

Respekten för studentexamen grundar sig på

två principer: oavhängighet och jämlikhet� Oav-

hängigheten innebär att studentexamensnämn-

den inte har några organisatoriska eller andra

bindningar till skolväsendet och den undervis-

ning som ordnas där� Studentexamensnämnden

är ett självständigt organ till vilket undervis-

ningsministern utser medlemmar bland de kan-

didater som universiteten, yrkeshögskolorna

och Utbildningsstyrelsen ställer upp�

Jämlikhet uppnås bl�a� i och med att alla prov,

drygt 200 000 per år, bedöms centraliserat av

nämnden och dess adjungerade medlemmar�

Det fästs systematiskt vikt vid examinandernas

rättssäkerhet� En examinand har rätt att be om

kontrollbedömning, om han eller hon upplever

sig ha blivit felaktigt bedömd� Antalet önskemål

om kontrollbedömning fungerar som en bra

mätare på jämlikhet och rättvisa� Det kommer

årligen in 300−400 önskemål om kontrollbe-

dömning, vilket utgör omkring 0,2 % av alla av-

lagda prov� Bedömningen ändras för ca 10 % av

dessa, dvs� för ungefär två examinander av 10

000�

Studentexamen står inför stora utmaningar� Ut-

nyttjandet av datateknik är redan vardag i vårt

samhälle, och datatekniken måste även i gym-

nasiet bli ett redskap i det dagliga arbetet� Det

innebär att man också i det avslutande provet

efter gymnasiegången, studentexamen, kom-

mer att införa datateknik förr eller senare� Det

här ändrar i hög grad karaktären på proven och

bjuder på en mängd utmaningar� Det är många

praktiska frågor kring infrastrukturen sommås-

te säkerställas� Många aspekter ska beaktas,

men jag tror vi kan klara processen med heder

om vi håller de två nyss nämnda principerna i

minnet: en oavhängig nämndverksamhet och

en jämlik behandling av examinanderna�

Som en riksomfattande, pålitlig och enhetligt

bedömd examen kan studentexamen utgöra ett

gott urvalskriterium för antagningen av stude-

rande till universitet och högskolor� Tyvärr an-

vänds studentexamen alldeles för sällan för

detta ändamål, förutom inom de exakta veten-

skaperna� Genom att på ändamålenligt sätt an-

vända de olika ämnena i studentexamen som

urvalsgrund kunde man påskynda tillträdet till

studierna och dessutom uppnå betydande in-

besparingar�

Det är i praktiken nämndens kansli som ansvarar

för provarrangemangen, och kansliet förtjänar

ett stort tack: Utan en så yrkesskicklig och er-

faren kanslipersonal skulle examen inte kunna

ordnas�

Helsingfors den 1 mars 2012

Juhani Lokki

4

2. tulokSelliSuuden kuvauS

Lukiolain (629/1998) 18 §:n mukaan lukiokoulu-

tuksen päätteeksi pannaan toimeen ylioppilas-

tutkinto, jonka avulla selvitetään, ovatko opis-

kelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman

mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lu-

kiokoulutuksen tavoitteiden mukaisen riittävän

kypsyyden� Lukiolain 18 a §:ssä (766/2004)

säädetään muun henkilön kuin lukion opiskelijan

oikeudesta osallistua ylioppilastutkintoon ja 18

b §:ssä ylioppilastutkintolautakunnan oikeuksis-

ta ja velvollisuuksista� Ylioppilastutkinto järjes-

tetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä�

Opetus- ja kulttuuriministeriö nimeää kolmeksi

vuodeksi kerrallaan ylioppilastutkintolautakun-

nan, joka vastaa ylioppilastutkinnon johtamises-

ta, järjestämisestä ja toimeenpanosta1� Ylioppi-

lastutkintolautakunta kehittää ylioppilastutkin-

toa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa�

Ylioppilastutkintolautakunnalla on kanslia, joka

hoitaa tutkinnon toimeenpanoa ja lautakunnan

hallintoa� Ylioppilastutkinnon järjestämisestä

säädetään lailla (672/2005)� Valtioneuvoston

asetuksella (915/2005) annetaan tarkempia

säännöksiä tutkinnon toimeenpanosta� Tutkin-

non suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opinto-

kelpoisuuden korkeakouluihin�

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja ylioppilastut-

kintolautakunnan vuoden 2011 tulossopimus

perustui valtion talousarvioesitykseen vuodelle

2011, lukioita ja ylioppilastutkintoa koskeviin sää-

döksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön an-

tamiin ylioppilastutkintolautakuntaa koskeviin

päätöksiin� Keskeiset tavoitteet vuodelle 2011

olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä

siihen liittyvät kehittämistoimet�

Luku alkaa ylioppilastutkintolautakunnan toi-

minnan vaikuttavuuden tarkastelulla� Seuraa-

vaksi käydään läpi, kuinka tulossopimuksen

mukaiset keskeiset tavoitteet, ylioppilastutkin-

non toimeenpano ja tutkintoon liittyvät kehittä-

mistoimet toteutuivat� Tämän jälkeen esitetään

kustannusvastaavuuslaskelmat ja käydään läpi

henkisten voimavarojen kehittämisen ja hallin-

nan tunnuslukuja� Lopuksi analysoidaan vuoden

tavoitteiden toteutumista kokonaisuutena�

2.1 Ylioppilastutkintolautakunnantoiminnan vaikuttavuus

Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestel-

män keskeinen vaikuttaja� Tutkinto antaa yleisen

korkeakoulukelpoisuuden� Lisäksi se on lukio-

koulutuksen jatkuva ja tärkeä arviointiväline�

Ylioppilastutkinto takaa yhdenmukaisen arvi-

oinnin lukiokoulutuksen päätteeksi, ja se on

myös yliopistojen ja korkeakoulujen valintojen

keskeinen peruste�

Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kult-

tuuriministeriön alainen virasto� Opetus- ja kult-

tuuriministeriö nimittää ylioppilastutkintolauta-

kunnan yliopistojen, korkeakoulujen ja Opetus-

hallituksen esityksestä kolmeksi vuodeksi ker-

rallaan� Lautakunnan jäsenten tulee olla yliop-

pilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tunte-

via henkilöitä�

Lautakunnan jäsenet ja virkamiehet antavat

myös ylioppilastutkintoon liittyvää koulutusta�

Heidän toimintansa eri yhteistyötahojen kanssa

1 Lautakunnan jäsenet on lueteltu liitteessä� Samassaliitteessä on myös eritelty lautakunnan pitämätkokoukset sekä sen kertomusvuonna tekemätpäätökset ja antamat lausunnot�

5

lisää ylioppilastutkintolautakunnan vaikutta-

vuutta suomalaisessa koulutuspolitiikassa� Tut-

kinnon kehittämishankkeisiin osallistuvat lauta-

kunnan jäsenten lisäksi usein myös ulkopuoliset

asiantuntijat� Opetus- ja kulttuuriministeriön li-

säksi lautakunnan yhteistyötahoja ovat mm�

Opetushallitus, Suomen Yliopistojen Rehtorien

Neuvosto, Ammattikorkeakoulujen rehtorineu-

vosto Arene ry, opetusalan ammattijärjestö OAJ,

Suomen Rehtorit ry, eri aineiden opettajayhdis-

tykset ja Suomen Lukiolaisten Liitto�

Opetusministeri Jukka Gustafsson ja erityisavus-

taja Aleksi Kalenius vierailivat ylioppilastutkinto-

lautakunnassa 1�12�2011� He keskustelivat lauta-

kunnan puheenjohtajan ja pääsihteerin kanssa

ajankohtaisista ylioppilastutkintoa koskevista

asioista�

Ylioppilastutkinto herättää jatkuvasti runsaasti

mielenkiintoa tiedotusvälineissä� Kiinnostus tut-

kintoa kohtaan on suurimmillaan ylioppilaskir-

joitusten aikana ja tutkintotulosten valmistuttua�

Lautakunnan tiedottamisesta vastaavat lauta-

kunnan puheenjohtaja ja pääsihteeri� Lisäksi

lautakunta toimittaa erilaisia tiedotteita tiedo-

tusvälineiden julkaistavaksi� Nämä tiedotteet

sisältävät tietoja mm� tutkintoon ilmoittautunei-

den kokelaiden ja valmistuneiden ylioppilaiden

määristä� Myös lautakunnan vuosittain julkaise-

ma tilastojulkaisu sisältää monipuolisesti tietoa

tutkinnosta�

Lautakunnan jäsenet osallistuivat keväällä ja

syksyllä koepäivinä Yleisradion järjestämiin suo-

riin nettitelevisiolähetyksiin, joissa he vastasivat

tuoreeltaan oppiaineidensa koetta koskeviin

kysymyksiin�

Ylioppilastutkintolautakunnan toiminnan vaikut-

tavuus perustuu ensisijaisesti ylioppilastutkin-

non merkittävään asemaan suomalaisessa kou-

lutusjärjestelmässä�

2.2 Ylioppilastutkintolautakunnantoiminnan tuloksellisuus

2.2.1 Yleistä

Tulossopimuksen mukaisesti ylioppilastutkinto-

lautakunnan keskeiset tavoitteet vuodelle 2011

olivat ylioppilastutkinnon toimeenpano sekä

siihen liittyvät kehittämistoimet� Molemmat ta-

voitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti�

Lautakunta ei voi vaikuttaa tutkintoon osallis-

tuvien kokelaiden määrään tai siihen, kuinka

moneen kokeeseen he ilmoittautuvat� Kokelas-

tai koekohtaisten ilmoittautumisten lukumääräl-

le asetetut tavoitteet ovat vain ennusteita� Il-

moittautumisten määrä vaikuttaa hyvin pitkälle

lautakunnan työmäärään sekä tuloihin, joista

noin 99 prosenttia muodostuu kokelaiden mak-

samista perusmaksuista ja koekohtaisista mak-

suista� Ylioppilastutkintolautakunnan toimintaa

ei ole tuotteistettu, eikä lautakunnan jäsenistö

ole työajanseurannan piirissä� Nämä tekijät vai-

keuttavat toiminnan tehokkuuden mittaamista�

6

2.2.2 Tutkinnon toimeenpano

Ylioppilastutkintoa suorittamaan ilmoittautui

vuonna 2011 kaikkiaan 80 341 henkilöä� Tähän

lukuun sisältyvät tutkintoa yhdellä kertaa ja ha-

jauttamalla suorittavat ylioppilaskokelaat sekä

myös hyväksytyn ja hylätyn kokeen uusijat ja

tutkinnon täydentäjät� Ilmoittautuneita oli 1 711

(2,18 %) enemmän kuin edellisenä vuonna� Koe-

kohtaisia ilmoittautumisia oli 208 074, mikä on

2 234 (1,06 %) edellistä vuotta vähemmän�

Vuonna 2011 lautakuntaan kuului 39 jäsentä�

Lautakunnalla on myös apujäseniä, jotka toimi-

vat lähinnä koesuoritusten arvostelijoina eli sen-

soreina� Osa heistä osallistuu myös tehtävien

laadintaan� Vuonna 2011 arvostelutyöhön osal-

listuneita apujäseniä oli 323� Sekä lautakunnan

jäsenet että sen apujäsenet hoitavat tehtäviään

sivutoimisina oman päätoimensa ohella, joten

heidän osaltaan ei ole mahdollista suorittaa työ-

ajanseurantaa� Tutkinnon käytännön toimeen-

panosta vastaavan kanslian henkilöstön määrä

pysyi ennallaan 22 virkamiehessä� Tämän lisäk-

si kansliassa työskentelee kiireisimpinä aikoina

tuntipalkkaisia työntekijöitä, joiden yhteenlas-

kettu työpanos on yhden henkilötyövuoden

luokkaa�

Ylioppilastutkintolautakunta laati vuoden 2011

kevään ja syksyn tutkintoja varten yhteensä 84

koetta� Arvostelusuorituksia kertyi vuonna 2011

yhteensä 254 429�

250 000

200 000

150 000

100 000

50 000

02009 2010 2011

Ilmoittautumiset ylioppilastutkintoon 2009–2011

Kokelaita

Kokeita

7

Ylioppilastutkintolautakunnan arvostelusuoritukset 2009–2011

2009 2010 2011Äidinkielen kokeet 80 151 79 605 79 995Suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeet 773 818 860Reaaliaineiden kokeet 66 146 66 876 66 132Matematiikka 30 578 30 685 30 577Toisen kotimaisen kielen kokeet 30 281 27 526 24 592Vieraiden kielten kokeet 56 317 55 371 52 273yhteensä 264 246 261 061 254 429

Ylioppilastutkintolautakunnan tuottamat kokeet 2009–2011

2009 2010 2011

Äidinkielen koe 10 10 10

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -koe 4 4 4

Reaaliaineiden kokeet 24 24 24

Matematiikan koe 4 4 4

Toisen kotimaisen kielen koe 8 8 8

Vieraiden kielten kokeet 31 33 34

yhteensä 81 83 84

2.2.3 Ylioppilastutkinnon kehittäminen

2.2.3.1 Kehittämishankkeet

Ylioppilastutkintolautakunta kehittää ylioppilas-

tutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kans-

sa� Kertomusvuonna tavoitteena on ollut jatkaa

eri kokeiden sisältöjen kehittämistä 1�8�2005

alkaen voimaan tulleiden lukion opetussuunni-

telman perusteiden pohjalta siten, että kokeet

entistä enemmän mittaavat taitoja ja kokonai-

suuksien hallintaa�

Kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä

kokoontui neljä kertaa valmistelemaan hanketta,

jossa kielikokeiden tuloksia verrataan vuonna

2005 voimaan tulleen lukion opetussuunnitel-

man perusteiden taitotasoihin� Hanke, jota var-

ten opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt

määrärahan, on tarkoitus toteuttaa vuonna 2012�

Matematiikan kokeen ja reaaliaineiden kokeiden

määräykset ja ohjeet uudistettiin ja lähetettiin

kouluihin kertomusvuoden syksyllä� Lautakunta

uudisti samalla tutkinnossa käytettäviä laskimia

koskevat määräyksensä� Ne koskevat ensimmäi-

sen kerran kevään 2012 tutkinnon toimeenpa-

noa�

Tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöön-

ottoa ylioppilastutkinnossa ryhdyttiin valmiste-

lemaan yhteistyössä opetus- ja kulttuuriminis-

teriön kanssa hallitusohjelman sekä koulutuksen

ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukai-

sesti� Vuonna 2012 on tarkoitus tehdä eri taho-

jen kanssa yhteistyössä hankkeeseen liittyvä

esiselvitys, jossa tutkitaan sähköisen ylioppilas-

tutkinnon toteuttamisen erilaisia mahdollisuuk-

sia�

8

Lautakunta on vuodesta 2005 alkaen tuottanut

ylioppilastutkintoa käsittelevää tilastojulkaisua�

Julkaisu toteutetaan yhteistyössä opetus- ja

kulttuuriministeriön kanssa� Siihen kootaan pää-

osin ylioppilastutkintorekisterin sisältämien tie-

tojen pohjalta laadittuja yleisesti kiinnostavia

tilastoja sekä aineistoa koulutuksen arvioinnin,

koulutuksen tuottavuuden mittaamisen ja kou-

lutuksen kehittämisen tarpeisiin� Lautakunta

tuotti julkaisun myös kertomusvuonna ja kehit-

ti sen sisältöä edelleen�

Jälkitutkimustyöryhmä on työskennellyt aktiivi-

sesti kertomusvuonna� Vireillä on hankkeita jäl-

kitutkimusten ja muun tutkinnon seurannan

parantamiseksi� Näihin liittyy sähköisen ylioppi-

lastutkintorekisterin suomien mahdollisuuksien

entistä laajempi hyödyntäminen�

2.2.3.2 Koulutustoiminta

Ylioppilastutkinnon kehittäminen edellyttää lau-

takunnan jäsenten, tehtävänlaatijoiden ja koe-

suoritusten arvostelijoiden jatkuvaa koulutta-

mista� Kullakin tutkintokerralla kaikissa aineja-

oksissa järjestettävissä sensorikokouksissa an-

netaan sensoreille koulutusta arvostelun yhden-

mukaistamiseksi�

Äidinkielen jaos järjesti 12�11� koulutustilaisuuden,

jonka aiheena oli äidinkielen kokeen uudet ar-

vostelukriteerit� Tilaisuuteen osallistui äidinkie-

len jaoksen jäseniä ja apujäseniä�

Lautakunta on järjestänyt yhdessä Suomen Reh-

torit ry:n kanssa tutkinnon toimeenpanoon liit-

tyvää koulutusta jo vuodesta 1996 lähtien� Ker-

tomusvuoden syksyllä järjestettiin viisi koulu-

tustilaisuutta, joiden aiheena oli Ylioppilastut-

kinto – vilppi, osallistuminen ja tietotekniikan

käyttö� Koulutustilaisuudet pidettiin Helsingissä,

Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa� Yli-

oppilastutkintolautakuntaa edustivat eri tilai-

suuksissa varapuheenjohtaja Juha Kinnunen,

pääsihteeri Anneli Roman sekä tietohallinto-

asiantuntija Tatu Suomi� Suomen Rehtorit ry:n

puolelta kouluttajina toimivat rehtorit Ari Pokka,

Riikka Lindroos, Kimmo Laitinen ja Kristiina Ju-

vonen�

Pääsihteeri Anneli Roman on pitänyt esityksen

aiheesta Ylioppilastutkinto nyt ja huomenna

Kuntaliiton järjestämässä Lukiokoulutuksen reh-

toriverkoston seminaarissa 11�3�

Tutkintosihteeri Anneli Sihvo on pitänyt esityk-

sen aiheesta Erityisjärjestelyjen tarpeessa olevat

ylioppilaskokelaat Opetushallituksessa 28�1� ja

Oulun lyseon lukiossa 29�11� Hän onmyös pitänyt

esityksen aiheesta Lukilausuntojen käsittely yli-

oppilastutkintolautakunnassa Seinäjoen ammat-

tikorkeakoulun järjestämässä tilaisuudessa 4�5�

Kuulijoina on ollut muun muassa rehtoreita,

opinto-ohjaajia, erityisopettajia, psykologeja,

opettajia ja Opetushallituksen virkamiehiä�

Yhteistyössä Opetushallituksen, opettajajärjes-

töjen ja kuntien koulutoimen kanssa on järjes-

tetty lukion opettajille suunnattua ylioppilastut-

kintoon liittyvää koulutusta� Kouluttajina ovat

olleet lautakunnan jäsenet ja Opetushallituksen

virkamiehet�

9

2.2.3.3 Kansainvälinen toiminta

Lautakunta järjesti yhteistyössä Opetushallituk-

sen kanssa Pohjoismaisen arviointiverkoston

seminaarin Helsingissä 20�−21�10� Seminaariin

osallistui verkoston jäseniä Suomen lisäksi Ruot-

sista, Norjasta, Tanskasta ja Färsaarilta� Pääsih-

teeri Anneli Roman piti seminaarissa esityksen

aiheesta Om utvecklingen av gymnasieutbild-

ningen och studentexamen ja aktuaari Alex Hell-

sten aiheesta Ämnesval i den finska studente-

xamen – från obligatorium till valbarhet� Semi-

naariin osallistuivat myös puheenjohtaja Juhani

Lokki, jäsenet Raili Hildén, Nina Korimo, Kalevi

Pohjala ja Päivi Sihvonen sekä tutkintosihteeri

Anna Hatva-Jokinen ja tietohallintoasiantuntija

Tatu Suomi�

Lautakunnan jäsen Yvonne Nummela osallistui

5�−8�5� Sienassa Italiassa järjestettyyn EALTA-

konferenssiin (The European Association for

Language Testing and Assessment)�

Lautakunta on jäsenenä eurooppalaisessa kou-

lutuksen arviointijärjestössä: AEA Europe / As-

sociation of Educational Assessment�

10

2.2.4 Kustannusvastaavuuslaskelmat

Ylioppilastutkintolautakunnan koko toiminta on

maksullista palvelutoimintaa� 8 004 051 euron

kokonaistuloista 99,3 % oli julkisoikeudellisia ja

loput liiketaloudellisia tuloja�

Julkisoikeudelliset tuotot, 7 950 277 euroa, oli-

vat kokelaiden maksamia perusmaksuja ja koe-

kohtaisia maksuja (99,1 %) sekä tarkistusarvos-

telumaksuja (0,2 %)� Suurin kustannuserä olivat

arvostelu- ja muut palkkiot, jotka olivat 56,9 %

kaikista menoista� Muita oleellisia eriä olivat

kanslian palkkakustannukset, koetehtävien pai-

natukset, yo-tutkintorekisterin käyttö ja ylläpito,

toimitilavuokrat, kuullunymmärtämiskokeiden

äänitteiden valmistus ja postitus� Liiketaloudel-

lisia tuottoja, yhteensä 53 774 euroa, saatiin

lähinnä todistusjäljennöksistä, koesuoritusten

julkisoikeudellisetsuoritteet

liiketaloudelliset suorit-teet

2009 2010 2011 2009 2010 2011

TUOTOT euroa euroa euroa euroa euroa euroa

maksullisen toiminnan tuotot

maksullisen toiminnan myynti-tuotot 7 498 662 7 858 378 7 950 277 50 026 50 402 53 774

maksullisen toiminnan muuttuotot 285 18

tuotot yhteensä 7 498 947 7 858 396 7 950 277 50 026 50 402 53 774

KUSTANNUKSET

maksullisen toiminnan erilliskustannukset

aineet, tarvikkeet ja tavarat 31 619 43 127 44 741

henkilöstökustannukset 5 322 371 5 506 225 5 581 136 34 283 35 467 38 212

vuokrat 330 531 331 234 332 218

palvelujen ostot 1 739 926 1 882 024 1 817 588 6 090 6 173 6 482

muut erilliskustannukset 81 803 102 547 182 207

poistot 18 741 15 703 6 119

korot (2,1 % *17 819 käyttöom:nkeskim. jäännösarvo) 647 517 374

erilliskustannukset yhteensä 7 525 638 7 881 377 7 964 383 40 373 41 640 44 694

KÄYTTÖJÄÄMÄ –26 691 –22 981 -14 106 9 653 8 762 9 080

maksullisen toiminnan osuusyhteiskustannuksista 0 0 0

aineet, tarvikkeet ja tavarat 210 227 258

vuokrat 2 196 2 201 2 275

osuus yhteiskustannuksistayhteensä 2 406 2 428 2 533

kokonaiskustannukset yhteen-sä 7 525 638 7 881 377 7 964 383 42 779 44 068 47 227

YLIJÄÄMÄ(+) / ALIJÄÄMÄ(–) –26 691 –22 981 –14 106 7 247 6 334 6 547

Kustannusvastaavuuslaskelma

11

Kanslian henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja

2009 2010 2011

Henkilöstömäärä 22 22 22

naiset 16 16 14

miehet 6 6 8

Vakinaiset 21 22 21

Määräaikaiset 1 0 1

Henkilötyövuodet 22,5 22,3 21,3

Keski-ikä 46,4 47,4 44,9

Yli 45-vuotiaiden osuus % 50,0 54,5 45,5

Koulutustasoindeksi (1–8) 5,4 5,5 5,0

Sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 17,5 13,2 14,3

kopioista, koulukohtaisista arvosanajakaumista

ja julkisuuslain nojalla tilatuista kokeista� Niiden

kustannuksia olivat palkat, palkkiot ja postitus

sekä osuudet vuokrista ja tarvikkeista�

2.2.5 Henkisten voimavarojen hallinta ja

kehittäminen

Suurimmasta osasta lautakunnan toimintaa vas-

taa sen sivutoiminen jäsenistö� Jäsenistön vas-

tuulla on muun muassa kokeiden laadinta ja

koesuoritusten arvostelu� Tutkinnon toimeenpa-

non organisointia ja teknistä toteutusta sekä

hallintoa ja yhteydenpitoa lukioihin hoitaa lau-

takunnan kanslia� Koska jäsenistö hoitaa tehtä-

viään oman toimensa ohella eikä sen osalta ole

mahdollista suorittaa työajan seurantaa, tarkas-

tellaan tässä osiossa vain lautakunnan kansliaa�

Vuoden 2011 lopussa kanslian henkilöstömäärä

oli 22 virkamiestä� Vakinaisia kokoaikaisia virka-

miehiä oli 21 ja määräaikaisia 1� Kansliassa työs-

kentelee kiireisimpinä aikoina lisäksi määräaikai-

sia tuntipalkkaisia työntekijöitä� Kertomusvuon-

na heitä oli keväällä 8 ja syksyllä 6� Kansliassa

tehtiin yhteensä 21,3 henkilötyövuotta� Kanslian

esimiehenä toimi pääsihteeri Anneli Roman�

Virkamiehistä 14 oli naisia ja 8 miehiä� Henkilös-

tön keski-ikä oli 44,9 vuotta� Yli 45-vuotiaita oli

hieman alle puolet henkilöstöstä� Keskimääräis-

tä koulutustasoa kuvaavan koulutustasoindeksin

arvo oli 5,0 (indeksin vaihteluväli 1−8)� Ylempi

korkeakoulututkinto oli lähes puolella henkilös-

töstä�

Säännöllisenä työaikana tehdyn työajan osuus

säännöllisestä vuosityöajasta vuonna 2011 oli

79,1 prosenttia� Henkilöstön työvoimakustannuk-

set olivat 1 114 300 euroa�

Sairauspoissaoloja oli 14,3 työpäivää henkilötyö-

vuotta kohti� On huomattava, että pienessä vi-

rastossa yksikin pitkä sairausloma nostaa kes-

kimääräiset luvut korkeiksi� Lautakunta sopii

työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuo-

sittain työterveyshuollosta vastaavan Terveys-

talon kanssa� Työterveyshuolto kattaa ehkäise-

vän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sai-

raanhoidon� Työterveyshuollon edustajat tekivät

keväällä kansliassa työpaikkaselvityksen�

Henkilöstön osaamisesta ja voimavaroista huo-

lehtiminen ja niiden kehittäminen on tärkeää

toiminnan tuloksellisuuden ja henkilöstön työ-

hyvinvoinnin kannalta� Henkilöstökoulutukseen

käytettiin kertomusvuonna 0,8 työpäivää hen-

kilötyövuotta kohti�

Vuoden alusta valittu uusi työsuojelutoimikunta

kokoontui yhteensä neljä kertaa� Se laati työ-

12

suojelun toimintasuunnitelman, teki riskien kar-

toituksen ja valmisteli yhteistyössä työterveys-

huollon kanssa varhaisen tuen ja työhön paluun

tuen toimintamallin� Toimikunta suunnitteli ja

järjesti kesäkuun työhyvinvointipäivän, jota vie-

tettiin Aulangolla Hämeenlinnassa�

Työsuojeluvaltuutettu kävi vuotuiset palaute-

keskustelut lautakunnan puheenjohtajan ja kans-

lian esimiehen kanssa�

Virkistystoimikunta huolehti joulujuhlan järjes-

tämisestä�

Työkunnon edistämiseksi lautakunta kustansi

henkilöstölle kymmenen käsittelykertaa sisältä-

neen hieronnan� Henkilöstön liikuntaharrastuksia

tuettiin tarjoamalla liikuntaseteleitä�

2.3 Tulosanalyysi ja päätelmät

Ylioppilastutkintolautakunnan keskeiset tavoit-

teet kertomusvuodelle olivat ylioppilastutkinnon

toimeenpano sekä siihen liittyvät kehittämistoi-

met� Myös lautakunnan pitkän aikavälin tavoit-

teena on ylläpitää valmiutta panna toimeen

ylioppilastutkinto ennalta tarkalleen määrittele-

mättömälle joukolle ylioppilaskokelaita sekä

kehittää tutkintoa� Molemmat kertomusvuoden

tavoitteet saavutettiin� Tutkinnon läpivienti su-

jui suunnitelmien mukaan� Tutkintoon ilmoittau-

tui 80 341 henkilöä suorittamaan 208 074:ää

koetta�

Vuoden 2011 aikana kehitettiin tutkinnon kokei-

ta ja käytännön toimeenpanoa� Tutkinnon kehit-

tämisen johdosta myös jäsenistön kouluttami-

nen vaati panostusta� Asetetut kehittämistavoit-

teet saavutettiin�

Lautakunnan pääasiallinen tulonlähde ovat ko-

kelaidenmaksamat tutkintomaksut� Kokelaskoh-

taiset tutkintomaksut koostuvat perusmaksusta

ja kustakin kokeesta perittävästä maksusta� Pe-

rusmaksua korotettiin vuoden 2011 alusta� Sekä

lautakunnan tulot että menot kasvoivat edellis-

vuodesta�

Ylioppilastutkinto on Suomen koulutusjärjestel-

män keskeinen elementti� Se antaa yleisen kor-

keakoulukelpoisuuden, toimii korkeakoulujen

opiskelijavalinnan välineenä ja sillä on merkittä-

vä rooli lukiokoulutuksen arvioinnissa� Tutkinto

sinänsä on perinteikäs instituutio, ja vaikka lau-

takunta on virastona pieni, sen toiminta on yh-

teiskunnallisesti merkittävää�

* Sisältää myös koulutusajan

Työvoimakustannukset vuonna 2011

Palkkasumma 901 638 €

Tehdyn työajan palkat 683 345 €

Osuus palkkasummasta 75,8 %

Välilliset työvoimakustan-nukset 430 955 €

Osuus tehdyn työajanpalkoista

63,1 %

Työvoimakustannukset 1 114 300 €

Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2011 (€/htv)

Koulutus ja osaamisen kehittä-minen*

404

Työtyytyväisyyden edistämi-nen

259

Työkunnon edistäminen 217

Työterveyshuolto 762

Yhteensä 1 642

henkilöstön arvo 11 186 490 €

* Sisältää myös koulutusajan palkat.

13

Ylioppilastutkintomaksut vuosina 2009–2011

2009 2010 2011

Perusmaksu 23,00 € 25,00 € 27,00 €

Koekohtainen maksu 27,00 € 28,00 € 28,00 €

3. talouSarvion toteutumiSen analyySi

Ylioppilastutkintolautakunta on opetus- ja kult-

tuuriministeriön alainen virasto, joka on netto-

budjetoitu menopuolelle vuodesta 2007 alkaen�

Lautakunnan nettomenot talousarviotilille

291002 olivat 1 066 euroa, joten 4 934 euroa

siirtomäärärahaa voitiin siirtää vuodelle 2012�

Toiminnan toteutuneet bruttotulot olivat 8 004

051 euroa eli 54 051 euroa (0,7 %) suuremmat

kuin talousarvion bruttotulot 7 950 000� Vas-

taavasti bruttomenotkin suurenivat 49 117 eu-

rolla (0,6 %)� Ylioppilastutkinnon kokeisiin osal-

listui arvioitua enemmän kokelaita� Vuoteen

2010 verrattuna bruttotulot ja -menot lisääntyi-

vät noin 95 000 eurolla� Perusmaksua nostettiin

2011� Lautakunta ei saanut kehittämismäärära-

hoja kertomusvuodelle�

Ylioppilastutkintolautakunnan talousarvion toteutuma 2011

Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Vertailu Toteu-

2010 2011 2011 Tilinpäätös – tuma

Talousarvio %

talousarviotilit 291002 291002 291002

Ylioppilastutkinto- Bruttomenot 7 909 225 7 956 000 8 005 117 46 117 100,6

lautakunnan Bruttotulot 7 908 798 7 950 000 8 004 051 54 051 100,7toimintamenot(siirtomääräraha 2 v) nettomenot 427 6 000 1 066 -4 934 17,8

Opetusministeriön ylioppilastutkintolautakunnalle myöntämät kehittämismäärärahat

2009 2010 2011Ylioppilastutkinnon tietojärjestelmän tekniseenkehittämiseen, laitteiston ja ohjelmiston uudistami-seen 99 000Tietojärjestelmien tekniseen kehittämiseeninfluenssaepidemiaan varautumisessa 26 580

yhteensä 125 580 0 0

14

Ylioppilastutkintolautakunnan tulot ja menot 2009–2011

TULOT

2009 2010 2011

Kokelasmaksutulot 7 483 162 € (99,2 %) 7 842 328 € (99,2 %) 7 930 727 € (99,1 %)

Tarkistusarvostelumaksut 15 500 € (0,2 %) 16 050 € (0,2 %) 19 550 € (0,2 %)

Todistusjäljennöstulot 25 128 € (0,3 %) 26 893 € (0,3 %) 31 365 € (0,4 %)

Muut tulot 25 183 € (0,3 %) 23 527 € (0,3 %) 22 409 € (0,3 %)

yhteensä 7 548 973 € (100,0) 7 908 798 €€ (100,0) 8 004 051 € (100,0)

MENOT

2009 2010 2011

Palkkiot 4 302 584 € (57,0 %) 4 440 867 € (56,2 %) 4 551 970 € (56,9 %)

Palkat 1 054 070 € (14,0 %) 1 100 825 € (13,9 %) 1 067 378 € (13,3 %)

Muut menot 2 192 375 € (29,0 %) 2 367 533 € (29,9 %) 2 385 769 € (29,8 %)

yhteensä 7 549 029 € (100,0) 7 909 225 € (100,0) 8 005 117 € (100,0)

käyttöjäämä –56 –427 –1 066

NETTOBUdJETOITAVAT:

–menot (määräraha) 2 000 6 000 6 000

ylijäämä 1 944 5 573 4 934

15

4. SiSäiSen valvonnan arviointi

Ylioppilastutkintolautakunnan johdon vastuu

sisäisestä valvonnasta, sen asianmukaisuudesta

ja riittävyydestä, perustuu ylioppilastutkintoa

koskeviin säädöksiin, lautakunnan ohjesääntöön

sekä opetus- ja kulttuuriministeriön taloussään-

töön� Sisäinen valvonta on osa lautakunnan

johtamista, ohjausta ja vastuullista esimiestyötä�

Ylioppilastutkintolautakunnalla ei ole omaa, eril-

listä sisäistä tarkastusta�

Lautakunta kuuluu opetus- ja kulttuuriministe-

riön alaisena virastona ministeriön säännöllises-

ti tapahtuvan sisäisen tarkastuksen piiriin�

Lautakunnan toiminnan ohjausta koskevat asia-

kirjat, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön ja

lautakunnan välinen tulossopimus, talousarvio-

esitys, tilinpäätös sekä toiminta- ja taloussuun-

nitelma, liittyvät olennaisesti sisäiseen valvon-

taan�

Lautakunnan näkemyksen mukaan sen sisäinen

valvonta täyttää säädetyt vaatimukset, eikä ker-

tomuskaudella ole havaittu väärinkäytöksiä�

16

17

5. allekirjoitukSet

Ylioppilastutkintolautakunta vahvistaa tämän toimintakertomuksen vuodelta 2011�

Helsingissä 8� maaliskuuta 2012

Puheenjohtaja Juhani Lokki Pääsihteeri Anneli Roman

18

Ylioppilastutkintolautakunta

Ylioppilastutkinnon johtamisesta ja järjestämisestä sekä muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvis-

tä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta, johon opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt

vuosiksi 2010–2012 puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän muita jäseniä yliopistojen ja korkeakou-

lujen sekä Opetushallituksen esityksestä� Lautakunnan nimeäminen on kirjattu lukiolakiin�

Vuonna 2011 lautakunnassa oli 39 jäsentä� Lautakunnan puheenjohtajaksi opetusministeriö on ni-

mennyt vuosiksi 2010–2012 professori Juhani Lokin sekä jäseniksi seuraavat henkilöt: professori

Timo Airaksinen, opetusneuvos Pekka Elo, yliopistonlehtori Maria Green-Vänttinen, kielenhuoltaja

Anna Maria Gustafsson, yliopistonlehtori Raili Hildén, opetusneuvos Lea Houtsonen, yliopistonleh-

tori Taina Hämäläinen, professori Reija Jokela, kielikoulutuskeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paa-

vola, yliopistonlehtori Mervi Kaarninen, professori Lasse Kannas, sektorijohtaja Päivi Kilpinen, pro-

fessori Juha Kinnunen, dosentti Jyri Komulainen, yliopistonlehtori Nina Korimo-Girod, yliopiston-

lehtori Arto Lehmuskallio, professori Mikko Lehtonen, professori Minna-Riitta Luukka, yliopiston-

lehtori Jan Löfström, dosentti Olli Löytty, yliopettaja Hanna-Leena Merenti-Välimäki, opetusneuvos

Marja Montonen, yliopettaja Sisko Mällinen, opetusneuvos Leena Nissilä, yliopistonopettaja Yvonne

Nummela, dosentti Jorma Paranko, dosentti Anu-Katriina Pesonen, tutkija Pasi Pirttisaari, opetus-

neuvos Kalevi Pohjala, opetusneuvos Katarina Rejman, dosentti Tiina Rissanen, professori Heimo

Saarikko, professori Pekka Sammallahti, yliopistonlehtori Päivi Sihvonen, opetusneuvos Pirjo Sinko,

yliopistonlehtori Jukka Valjakka, yliopettaja Aino Vuorijärvi ja professori Matti Vuorinen�

Lautakunta on valinnut varapuheenjohtajiksi vuosiksi 2010–2012 opetusneuvos Kalevi Pohjalan ja

professori Juha Kinnusen�

Lautakunnalla on oikeus ottaa koesuoritusten arvostelua ja koetehtävien laadintaa varten apujäse-

niä� Vuonna 2011 arvostelutyöhön osallistuvia apujäseniä oli 323�

Kokoukset vuonna 2011

Lautakunta piti 8 yleiskokousta� A valiokunta, jonka muodostavat äidinkielen, matematiikan ja re-

aaliaineiden edustajat, kokoontui 9 kertaa� Kielivaliokunta, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen,

vieraiden kielten sekä suomi ja ruotsi toisena kielenä kokeen edustajat, kokoontui 29 kertaa�

Lautakunnan asettamat valiokunnat ja työryhmät kokoontuivat seuraavasti:

LIITE

19

kokouksia

työvaliokunta 4

äidinkielen kokeen kehittämistyöryhmä 6

kielikokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä 4

matematiikan kokeen seuranta- ja kehittämistyöryhmä 5

reaaliaineiden kokeiden seuranta- ja kehittämistyöryhmä 1

jälkitutkimustyöryhmä 4

lukivaliokunta 2

-käsiteltyjä tapauksia 4 461

lääkärintodistusvaliokunta 2

-käsiteltyjä tapauksia 2 202

vieraskielisten kokelaiden puoltolauseita käsittelevä valiokunta 2

-käsiteltyjä tapauksia 1 363

kuullunymmärtämiskokeen häiriöitä käsittelevä valiokunta 2

-käsiteltyjä tapauksia 755

optisten lomakkeiden tarkistusvaliokunta 2

-käsiteltyjä tapauksia 40 kpl

kouluyhteistyöryhmä 1

ylioppilastutkintolautakunnan ja Opetushallituksen yhteistyöryhmä 2

Jokaisella ylioppilastutkintoon sisältyvällä oppiaineella on oma jaoksensa� Ainejaokset pitivät yh-

teensä 462 kokousta�

Lautakunnan päätökset ja lausunnot vuonna 2011

Lautakunta teki hakemusten perusteella päätöksiä seuraavasti

Lautakunnan tekemät päätökset vuonna 2011

sairaita ja vammaisia kokelaita koskevia erityisjärjestelypäätöksiä 664kuulovammaisia kokelaita koskevia päätöksiä 20lukihäiriöisiä kokelaita koskevia erityisjärjestelypäätöksiä 1 213yksittäisiä kokelaita koskevia päätöksiä 783osallistumisoikeutta koskevia päätöksiä 19tutkimuspyyntöjä koskevia päätöksiä 25julkaisupyyntöjä koskevia päätöksiä 35tarkistusarvostelupäätöksiä 468yhteensä 3 327

20

Lautakunta antoi viranomaisille neljä lausuntoa� Lautakunta antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle

kolme lausuntoa�

Lukioille lähetettiin yhteensä 14 tutkinnon järjestämiseen liittyvää kirjettä�

Yksittäisille lukioille lähetettyjä erilaisia huomautuksia oli 182� Ne koskivat mm� puutteellisesti suo-

ritettua alustavaa arvostelua, arvostelulomakkeiden täyttämistä ja koesuoritusten lähettämistä�

Pyydettyjä todistusjäljennöksiä kirjoitettiin 1042, todistusten ruotsin ja englanninkielisiä käännök-

siä 778, rekisteriotteita 10 ja todistuksia korkeakoulukelpoisuudesta 33�

Tutkinnon jälkeen tehtyjä koesuoritusten kopiopyyntöjä oli 83 ja suoritusten näyttöpyyntöjä 21�

Lukiot tilasivat koulukohtaisia arvosanajakaumia kevään ja syksyn tutkinnoista yhteensä 658�