Suomen sisällissota

1918

Dokumentteja ja tehtäviä

Tässä diasarjassa käydään läpi Suomen sisällissodan

tärkeimmät tapahtumat alkuperäislähteiden eli

dokumenttien (valokuvat, postikortit, kirjeet jne) kautta.

Tehtävänäsi on tarkastella dokumentteja mahdollisimman

huolellisesti ja päätellä vastauksia kysymyksiin.

Oppikirjan tekstistä ja historianluokan diasarjoista

on myös apua.

Sanastoa

Me vaadimme

Punakaartit

Suojeluskunnat

Jääkärit

Mannerheim

Terrori

Vaasan senaatti

Saksa

Venäjä

Työläiset

Talonpojat

Torpparit

Kommunistit

Porvarit

Tehtävä: Mitkä seuraavista sanoista liittyvät

punaisiin ja mitkä liittyvät valkoisiin?

Aineistotehtävä 1:TorpparikysymysTutustu Laukon kartanoon häätöihin ja vastaa

oheisiin kysymyksiin.

Mistä tapahtumavaiheesta uutinen on

Miksi ihmiset muuttivat takaisin taloihin, joista heidät

oli jo kerran häädetty?

Mitä seurauksia häädöillä oli?

TorpparikysymysEsimerkki: Laukon lakko ja häädöt v. 1906 - 07

Laukon kartanolla oli 150 torppaa.

Laukon lakkojen ja häätöjen aikana

kartonon omisti paroni Herman

Sigfrid Standertskjöld- Nordenstam.

Teksti

Tyypillinen torppa. Torpparit

olivat vuokraviljelijöitä, jotka

maksoivat vuokraa taksvärkkinä

(päivätyönä) ja tilan tuotteilla.

Taustaa

• 5 hehtolitraa ruista,

• 20 kananmunaa,

• 5 litraa puolukoita,

• 30 heinäseivästä

• 38 markkaa rahaa

• 194 hevospäivää (mies ja hevonen työssä kartanossa)

Suurimmalla osalla Laukon torpista oli vain suulliset vuokrasopimukset.

Tyypillinen torpan vuosivuokra saattoi olla seuraavanlainen:

Suurimman osan torpan vuokrasta muodosti taksvärkki. Päivätyöt olivat joko

miestyöpäiviä tai hevostyöpäiviä. Lisäksi eräillä torpilla oli sopimuksissaan

käskettäessä tehtäviä naistyöpäiviä sekä lisätyöpäiviä joista jälkimmäisistä

maksettiin palkka. Torpparien oli myös pidettävä kunnossa kartanon

maantieosuuksiin kuuluneita maanteitä ja heidän oli tietenkin myös

suoritettava asunnoistaan menevät kruunun-, kunnan- ja kirkollisverot.

Taustaa Torpparien tyytymättömyys Laukossa johtui

kehnoista rakennuksista ja raskaista taksvärkeistä,

joita Laukkoon piti tehdä. Torppareita myös

irtisanottiin pienistäkin syistä - esimerkiksi vuonna

1903 sanottiin irti kaksi torpparia, koska heidän

lehmänsä olivat päässeet rikkonaisesta aidasta

kartanon metsään.

Vuonna 1906 perustettiin Laukon torppareiden

ammattiosasto ja lakkoa alettiin puuhata olojen

parantamiseksi. Lakko alkoi kesäkuussa 1906 ja

siihen osallistui 115 Laukon alustalaista.

Vastatoimena paroni ryhtyi oikeustoimiin

häätääkseen lakkolaiset torpistaan. Tällöin 34

torpparia ryhtyi taas tekemään taksvärkkejään, loput

joutuivat käräjille.

Oikeudessa torpparit puolustautuivat syyttämällä

paronia monista epäkohdista: mm. mielivaltaisista

työvelvollisuuksien korottamisesta, etujen

vähentämisestä ilman että luvattua vuokran

alentamista olisi tapahtunut, sekä muustakin

huonosta kohtelusta.

Oikeus asettui paronin puolelle kiistassa ja totesi

lakon laittomaksi sekä tuomitsi kaikkiaan 97

lakkoon ryhtynyttä Laukon kartanon torpparia

jättämään torppansa "huoneineen ja maineen".

Perheitä alettiin siis häätää. Tammikuussa 1907,

tulipalopakkasilla, Helsingistä tuli kymmenen

ratsupoliisia (venäläisiä kasakoita), jotka häätivät

asukkaat 19 torpasta sekä rikkoivat ovet ja ikkunat

estääkseen asukkaiden paluun.

Häädetyt kuitenkin lainasivat uudet ikkunat ja ovet

naapureilta ja torpat asutettiin uudelleen. Kasakat

tulivat takaisin ja häätivät uudelleen nämä 19

perhettä sekä yli 60 muuta perhettä. Tällä kertaa

tuho oli perusteellinen; torpista rikottiin myös

leivinuunit.

Häätöjen seurauksena jäi lähes 500 henkeä

asunnottomaksi, joukossa sylivauvoja ja sairaita ja

heikkokuntoisia vanhuksia

1. Mistä tapahtumavaiheesta uutinen on

Miksi ihmiset muuttivat takaisin taloihin, joista

heidät oli jo kerran häädetty?

Mitä seurauksia häädöillä oli?

Aineistotehtävä 2:Jakautunut kansaTutustu oheisiin dokumentteihin vuodelta 1918 ja

vastaa oheisiin kysymyksiin.

Millaisen kuvan Vöyrin marssi antaa suojeluskuntalaista?

Mitkä ovat suojeluskuntalaisten tavoitteet laulun mukaan?

Miten punakaartilaiset näkevät itsensä laulun ja eri nimitysten

perusteella?

Millaisia ovat heidän vastustajansa?

Vöyrin marssiSuojeluskunnat Suomenmaassa järjestystä vaatii, kaikki ryssät maasta pois ja alas punakaarti.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut...

Jääkäreillä mukanaan on menestys ja onni, meikäläisten vyöllä riippuu saksalainen pommi.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut...

Pikkuryssät Pietarissa näkee pahaa unta, Venäjä on rajamaa ja Suomi valtakunta.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut…

Eespäin veikot, pelko pois ja rivakasti tahti, suojeluskunnat Suomenmaan on vapauden vahti.

Hei! Saksanniemi, Jääkärijoukko, Lapuan ja Härmän joukko, Vöyri, Kauhava ja muut...

rom http://lyricstranslate.com/en/unknown-artist-finnish-v%C3%B6yrin-marssi-lyrics.html#ixzz3AldSn5p0

Punakaartin marssiPieni Suomen kansa katkoo kahleitansa, kärsimysten malja se jo kukkuroillaan on.

Raakaa sortovaltaa vastaan nostaa maasta armeijastaan jalon kansan parhaat pojat

taistohon.

Hallitus on vankka, kätyrlauma sankka, se kauhuntuskaa levittää yli onnettoman maan.

Urhojansa kansanvalta työntää esiin kaikkialta elämästä, kuolemasta kamppaillaan.

Virkavallan huolena: vankilat ja tuonela, tutkimatta hirttäminen, mestaus. Kumouksen

sankari sydänveren antavi kallis ompi vapauden lunastus.

Kiihtyy yhä taisto, vapauden vaisto, köyhälistön keskuudessa kasvaa vaan. Eipä auta

hallitusta piinat kidutus ja tuska, urhot kaatuu vapauden laulu huulillaan.

Kuinka kauan siellä, teurastusta viellä, kestää kunnes kansalla on vapaus? Ei nyt

taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa vallankumous vaiko taantumus.

Kumouksen myrskyt, kapinat ja tyrskyt, riehuu valtakunnan äärest äärehen. Siellä

hirmuhenget saavat sydänverta janoavat särpiellä hurmejuomat kanssa korppien.

Kylvömme kun tehdään, kasvaa kerran tähkään sadoin kerroin kirkkahampi onnen aika

uus. Silloin Suomen kansanvalta kiittää sankarpoikiansa ilonkyyneleitä palkaks’ saapi

sankaruus.

Punaisten käsitys valkoisista ja itsestään

Punaiset kutsuivat valkoisia:

• Joutilaat

• Isännät

• Sortajat

• Harvat

• Kermakerrokset

• Aristokratia

• Herrat, teollisuusherrat

• Porvarit

• Omistava luokka

Punaisten nimityksiä itsestään:

• Työväki

• Työläiset

• Raatajatoverit

• Työnraatajajoukko

• Työläiskansa

• Sorretut

• Köyhälistö

• Köyhä

• Kansa

Tehtäviä

1. Millaisen kuvan Vöyrin marssi antaa

suojeluskuntalaista?

2. Mitkä ovat suojeluskuntalaisten tavoitteet

laulun mukaan?

3. Miten punakaartilaiset näkevät itsensä laulun

ja eri nimitysten perusteella?

4. Millaisia ovat heidän vastustajansa?

Aineistotehtävä 3:NälänhätäTutustu vuoden 1917 ja 1918 ruokatilanteesta

kertoviin dokumentteihin ja vastaa oheisiin

kysymyksiin.

Kuinka leipäkorttia käytettiin?

Miksi leipä oli kortilla?

Mikä on ”Itsekkyys johtaa turmioon”-julisteen

sanoma? Miksi tällainen juliste on täytynyt tehdä?

Kuvaile oheisten aineistojen (kuvat, tilasto,

ruokaohje) Suomen ruokatilannetta v. 1917-1918.

Säännöstelyä

Yllä: Itsekkyys johtaa turmioon. Juliste vuodelta

1917.

Vasemmalla: Valtion leipäkortti vuodelta 1918.

Leipäkeitto - ruokaohje v:lta

19171,5 litraa vettä

1/2 kuivettunutta leipää

1 kanelitanko

3 dl hapanta mehua (puolukka-, mustikka tai rabarperi)

1 1/2 dl sokeria

Leipä ja kaneli pannaan kylmään veteen ja saa kiehua, kunnes leipä

tuntuu pehmeältä. Keitto puserretaan seulan läpi ja kaadetaan sitten

pataan. Siihen lisätään mehu, sokeri ja keitto saa kiehahtaa. Kun se on

valmis, tulee sitä olla 1 1/2 litraa kaikkiaan. Heinälaatikkoa käytettäissä

pannaan leipä ja kaneli tulelle 1 litraan vettä. Saa kiehahtaa ja pannaan

sitten 1/2 tunniksi heiniin. Valmistetaan sen jälkeen edellisen selityksen

mukaan. Jos keitto on liian sakeata, se otetaan pois heinälaatikosta ja

vetelöitetään sitä kiehuvalla vedellä.

Tehtäviä

1. Kuinka leipäkorttia käytettiin?

2. Miksi leipä oli kortilla?

3. Mikä on ”Itsekkyys johtaa turmioon”-julisteen

sanoma? Miksi tällainen juliste on täytynyt

tehdä?

4. Kuvaile oheisten aineistojen (kuvat, tilasto,

ruokaohje) Suomen ruokatilannetta v. 1917-

1918.

Aineistotehtävä4:SotapropagandaaTutustu seuraaviin aineistoihin sodan ajalta ja

vastaa diojen kysymyksiin.

Vieressä kaksi postikorttia

vuodelta 1918.

Vastaa molemmista

postikorteista erikseen

seuraaviin kysymyksiin:

1. Mitä kuvassa tapahtuu?

2. Kumman osapuolen

julkaisema postikortti on

kyseessä?

3. Kummalle osapuolelle

postikortin viesti on

suunnattu?

4. Millainen viesti

postikortilla on?

A

B

Tampereella käyty

taistelu oli sisällissodan

suurin yksittäinen taistelu.

Oheinen ilmoitus on

julkaistu Tampereen

taistelun aikana. Vastaa:

1. Kumman puolen

julkaisema ilmoitus on

kyseessä?

2. Keneen sillä pyrittiin

vaikuttamaan ja miksi?

Aineistotehtävä 5:Naiset ja lapset sodassaTutustu seuraaviin kuviin ja lehtiartikkeleihin ja

kirjoita vihkoosi ajatuksia, joita kuvat ja

lehtiartikkeli lapsi- ja naissotilaista herättivät

sinussa.

Mitä kuvat kertovat naisista ja lapsista jotka osallistuivat sotaan?

Näyttävätkö kuvien henkilöt sotilailta?

Minkälaisia kohtaloita kuvien henkilöillä on saattanut olla?

Miltä tuntuu, että monet ikäisenne osallistuivat sotaan?

Naiset punakaartissa

Naiskaartilaisia

Naiskaartilainen Lapsisotilaita molemmilta puolilta

Sadat lapset menettivät henkensä vuoden 1918 sodassa – nuorin

lapsisotilas Kokemäeltä (Satakunnan kansa 12.3.2014)

Suomessa keväällä 1918 käyty sisällissota kosketti syvästi myös lapsia.

Sodan aikana kuoli eri tavoin yli 300 lasta, ja lisäksi taudit ja aliravitsemus

tappoivat yli sata lasta punavankien leireillä.

Tietokirjailija Tuulikki Pekkalainen kertoo tuoreessa tutkimuksessaan, että

kuolleet lapset olivat enintään 15-vuotiaita tyttöjä ja poikia.

Sodan osapuolilla oli myös lapsisotilaita. Punaisten puolella heitä kaatui yli 60

ja valkoisten puolella 20. Lisäksi muita, punaisiin tai valkoisiin kuulumattomia

lapsia kaatui vajaat 20.

Nuorin punakaartin sotilaaksi merkitty oli yhdeksänvuotias torpparin poika

Toivo Peltonen Kokemäeltä. Peltonen kaatui Karkussa huhtikuussa 1918.

Valkoisella puolella nuorin oli 11-vuotias lyseolainen Aatto Olavi Kaarlonpoika

Penttilä Antreasta. Asetta kantanut koululainen kaatui Pirkkalan Epilässä

maaliskuussa 1918.

Ikä ei suojellut varsinkaan hävinneen puolen lapsia. Voittajat teloittivat lähes

60 punaista lasta. Lisäksi noin 1 500 joutui kurjiin oloihin vankileireille, joissa

osa virui kuukausia ennen kuin heidän tapauksensa käsiteltiin

valtiorikosoikeuksissa.

Valtiorikosoikeuksiin päätyi kaikkiaan yli tuhat alaikäistä lasta.Onni Kokko 13v.

Lapsisotilaita

Tehtäviä

Kirjoita vihkoosi ajatuksia, joita kuvat ja

lehtiartikkeli lapsi- ja naissotilaista herättivät

sinussa.

• Mitä kuvat kertovat naisista ja lapsista jotka osallistuivat

sotaan?

• Näyttävätkö kuvien henkilöt sotilailta?

• Minkälaisia kohtaloita kuvien henkilöillä on saattanut olla?

• Miltä tuntuu, että monet ikäisenne osallistuivat sotaan?

Aineistotehtävä 6:VankileiritTutustu seuraaviin valokuviin, taulukkoon,

lehtiartikkeliin ja vankileirikuvaukseen ja vastaa

oheisiin kysymyksiin.

1. Kuinka paljon ihmisiä kuoli vankileireillä?

2. Miksi vankileireillä oli niin suuri kuolleisuus?

3. Kuvaile olosuhteita vankileireillä.

Vankileirikuvaus

Niinpä Viljo Sohkasen (Suomenlinna) mukaan vangit toukokuussa saivat päivällä puoli pakillista

keittoa ts. ”sameata vettä”, jossa ui jokin kaalin riekale ja hiukan rasvaa. Illalla oli

tulitikkulaatikon kokoinen leipäpala ja ruskea, härski silli, joka syötiin kaikkineen. Vähän

myöhemmin leipäpalakin jäi pois. Pian vangit söivät jokaisen pihan kivien välissä kasvavan

kasvinkin juurineen. Jotkut löysivät onkimatoja. Sitten ruoka vaihtui ”kauravelliksi”. Se oli veteen

keitettyä kuorineen jauhettua mustaa kauraa, ”pelkkiä kuoria”. ”Niitä ei voi syödä, eivät nekään,

joilla on hyvät hampaat”. Sitten ruoka välillä ”parantui”. Illalla tuli sillin lisäksi toisinaan

kananmunan kokoinen murikka pellavansiemenleipää. Keittoon ilmestyi ”soppajuuria”.

Tampereelta kerrotaan, ettei leipää tai muutakaan ”todellista ruokaa” nähty kuukausimääriin,

vaan kaikki oli kelvotonta, ”kurjaa, hapankaalista ja perunanvarsista keitettyä sakkaa, jossa

särpimenä oli vanhaa livekalaa tai ilkeänmakuista rasvaa”. Jo aikaisin keväällä leirin syrjässä

ollut mätänevä hevoshaaska syötiin ahnaasti sellaisenaan. Kesäkuumalla syöksyi kymmeniä

vankeja paikalle , kun joukko sillinpyrstöjä kaadettiin likaveden mukana mukana likakaivoon.

Eräs vanki Hämeenlinnasta muistelee saaneensa kotoa paketissa kilon makkaraa. Sen

syötyään hän kohta oksensi sen suurina paloina, jolloin toiset heti olivat niitä suuhunsa

panemassa.

Lähde: Jaakko Paavolainen - Suomen kansallinen murhenäytelmä

Taulukko kuolleisuudesta

Espanjantauti tappoi noin 4500 punavankiaTurun Sanomat 20.5.2007

Laajan sotasurmaselvityksen mukaan sotasurmiksi luokiteltuja kuolemia oli vuonna 1918 lähes 37 000, joista 27 000 punaisten surmia. Noin 11 650

punaista kuoli sairauksiin tai nälkään vankeudessa sekä noin 600 vapautumisen jälkeen. Vankileireillä - piikkilankojen takana - kuolleita oli noin 9

400, ja kaksituhatta kuoli vangittuina muualla, esimerkiksi haavoittuneina sairaaloissa. Toista tuhatta ihmistä kuoli lisäksi vankileirillä väkivaltaisesti.

Etelä-Suomen punainen miesväestö sairasti espanjantaudin kesällä 1918 vankeudessa. Taudin leviäminen Suomessa alkoi juhannuksen aikoihin

saksalaisten joukko-osastoista. Se iski heinäkuun alussa suomalaisiin asevelvollisiin ja punavankeihin, joita oli lähes 60 000. Lähes kaikki Helsingin

leirien 12 000 vankia sairastuivat ensimmäisessä aallossa, ja kuolleisuus oli 1- 6 prosenttia. Osa sairastuneista kuoli muutamassa päivässä

tukehtumalla keuhkojen tulehdusnesteeseen, osa 2-3 viikon päästä jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen tai aivokalvontulehdukseen. Toisessa

aallossa lokakuussa vanhat vangit eivät enää sairastuneet, eli he olivat tulleet vastustuskykyisiksi.

- Keuhkokuumeeseen kuoli normaalisti 20-30 prosenttia, espanjantaudista alkaneeseen jopa 40 prosenttia. Jälkitauteihin kuolleilla oli usein

perussairaus, kuten keuhkotauti, astma, piilevä tubi, reumaattinen sydänvika. Ravitsemustilanne ei juuri vaikuttanut. Santahaminan naisvangeilta

kuukautiskierto puuttui aliravitsemuksen takia, mutta heidän espanjantautikuolevuutensa jäi silti alhaiseksi, kertoo vankileirien kuolleisuutta tutkinut

Pentti Mäkelä.

Vaatetäiden levittämä toisintokuume tappoi Tampereen ja Tammisaaren vankeja. Tammisaaressa taudit lisäksi ketjuuntuivat, kun espanjantauti iski.

- Toisintokuume on yksi hirveimmistä taudeista. Kuolleisuus oli 40-60 prosenttia. Se aiheutti esimerkiksi sisäisiä verenvuotoja, keuhkokuumeen tai

sydänlihastulehduksen. Sairastunut poti 3-5 viiden päivän mittaista kuumejaksoa. Taudinaiheuttaja tuli Suomeen keväällä 1917 Venäjältä, ja

epidemia alkoi Helsingin linnoitustyömailta. Kohtalonyhteys täihin tunnettiin, Tauti olisi voitu juuria pois. Se oli suurta holtittomuutta. Miehet ja vaatteet

saunaan, kasarmit olisi voitu ruiskuttaa lysolilla. Isorokko aiheutti noin tuhat kuolemantapausta. Rokon leviämistä vauhditti 1910-luvulla rokotusten

vastustusliike, eikä epävakaissa oloissa 1917 rokotuksia saatu annettuakaan, Mäkelä kertoo.

Kevättalvella 1918 isorokko jylläsi punakaarteissa, ja vankileireistä pahin katastrofi muodostui Hämeenlinnaan, jonne perustettiin Pohjoismaiden

suurin eristyssairaala. Isorokkoon sairastuneita oli paljon myös Lappeenrannassa. Rokko toi monille jälkitauteina ruusun ja muita infektioita. Nälän

osuutta on vaikea arvioida, koska toisintokuume aiheutti anemiaa ja valkuaisainehukkaa ja lapamatokin oli tavattoman yleinen.

- Potilaat olivat monisairaita. He olivat lopulta hitaasti käveleviä keltaisia luurankoja, joilla oli verinen ripuli. He eivät kuumeen kourissa pystyneet

syömään, ja ripuli esti ravinnon imeytymisen. Mäkelä näkee, että varmasti oli vankiryhmiä, jotka kuolivat ensisijaisesti nälkään. Esimerkiksi Viipurin

läänissä tavattiin kaiken kehonrasvan menettäneitä vankeja, jotka kuolivat yhtäkkisesti ilman taudin oireita.

Vankileireillä ravinto oli pääasiassa suolaista juuressoppaa, joka aiheutti jalkojen ja vatsan pöhötystä.

Kuvia vankileireiltä

Tehtäviä

1. Kuinka paljon ihmisiä kuoli vankileireillä?

2. Miksi vankileireillä oli niin suuri kuolleisuus?

3. Kuvaile olosuhteita vankileireillä.

Sodalla on monta nimeä

Tehtävä: Sisällissodalla on monta nimeä. Mitkä

nimityksistä ovat neutraaleja, mitkä ottavat

kantaa punaisten puolesta, mitkä valkoisten

puolesta?Sisällissota

Vapaussota

Vuoden 1918

sota

Vallankumous

Punakapina

Luokkasota

Kansalaissota

LOPPUTEHTÄVÄ

Hyödynnä kaikkea oppimaasi niin diasarjoista kuin

oppikirjasta.

1. Piirrä Suomen sisällissotaan osallistunut ihminen

(nainen, mies, lapsi, punainen, valkoinen)

2. Keksi hahmollesi taustatarina: kaupunki,

sosiaalinen tausta, ammatti, sukupuoli, ikä, toiminta

sodassa, kohtalo sodassa (sairaanhoitaja, teloittaja,

teloitettu, vankileirillä, kaatunut jne.).

Lisää tehtäviä

Punapäällikkö Tanttu -moniste

Paleltuneet perunat -moniste