Raportointi & hyvä hallinto

VISMA SERVICES OY www.visma.fi/services

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää eri palveluratkaisuistamme. Lähetä viesti vsf.myynti@visma.com tai soita 010 756 40

Visma tarjoaa taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palve-lut myös selainpohjaisena pilvipalveluna. Tämä mahdollistaa joustavan työnjaon Visman ja asiakkaan välillä. Asiakas voi näin itsekin osallistua työprosessiin haluamallaan tavalla.

Taloushallinnon ohjausjärjestelmä mahdollistaa uusia tehok-kaita toimintatapoja. Automatisoinnista huolimatta palvelui-den laatu ja luotettavuus lepää silti jatkossakin Visman tun-netusti ammattitaitoisen henkilöstön varassa.

Visma Services on osa pohjoismaista Visma-konsernia, jossa työskentelee noin 5 000 eri osa-alueiden asiantuntijaa palve-lemassa noin 340 000 asiakasta. Suomessa Visma Services työllistää yli 500 taloushallinnon ammattilaista yli 20 paikka-kunnalla.

Visma taloushallinnon ulkoistamispalveluiden kärjessä

Visman kattavatpalvelualueet

• Laskentapalvelut

• Tilitoimistopalvelut

• Palkkahallinnon palvelut

• HR-palvelut

• Johdon ratkaisut ulkoistamiseen

• Kansainväliset taloushallinnon palvelut

Visma Services on varma kumppani, kun taloushallinto yhä laajemmin suuntautuu automaatioon sähköisessä ympäristössä. Jatkamme nopeaa kasvua, alueellista laajentumista ja sovellusten

kehittämistä nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten.

Tulevaisuuteen ulottuvaa taloushallinnon osaamista

Ammattitaidolla ja vastuulla

• 4-TiTa.Visma.2012.indd 1 5.12.2012 12:45:23

2/ 2

013

Kevään yhtiökokoukset pitävät Kim Lindströmin

liikkeessä

Ohjeistus toi ryhtiä riskitiedottamiseen 32

Miten varautua kiristyvään osinkoverotukseen? 22

Millä mallilla yritysten eettiset raportointikanavat ovat Suomessa? 40

Tutustu ja tilaa ilmaiset koekäyttötunnukset sanomapro.fi /verkkokirjahylly

Kysy lisää myynti@sanomapro.fi , p. 020 391 000.

Sanoma Pro Verkkokirjahyllyn aihealueet:Taloushallinto, Yksityisoikeus, Julkisoikeus, Esimiestyö.

Sanoma Pron ammattikirjat nyt käyttöösi verkossa – milloin tahansa ja missä tahansa. Kirjahylly täydentyy jatkuvasti ja hakutoiminnolla

löydät haluamasi tiedon nopeasti.

Verkko-kirjahylly

VERKKOKIRJAHYLLY,UUSI

VERKOSSA.ALASI AMMATTIKIRJAT

BALANSSI 2 / 2013

HAASTATTELUSSA

8 Kim LindSTröm Kaikki hyöty irti yhtiökokouksista

12 miKA iLvESKEro Puheenjohtaja on paljon vartija

15 JUKKA vATTULAinEn Tilintarkastaja yhtiökokouksessa – taustalla vai framilla?

54 JAmES doTy Tilintarkastuksen laatu ja uskottavuus

HALLiTUKSESSA nyT

22 mArKKU JärvEnoJA Miten varautua osinkoverotuksen kiristyksiin?

24 Hallitusten katseet strategiassa ja taloudessa

27 ALpo SALonEn Tilintarkastaja avaa uusia näkökulmia hallitukselle

TiLinpääTöS

32 AnTTi miiHKinEn: Ohjeistuksella tasokkaampaa tiedottamista riskeistä ja IFRS-siirtymästä

50 KAri LydmAn: Käyvän arvon rahasto ja rahoitusvälineet kaupankäyntisalkun ja KILA:n näkökulmasta

CorporATE GovErnAnCE

18 Yhtiökokouksissa askeleita monimuotoisuuden suuntaan

40 HELi KorTESALmi: Whistleblowing – yritysten eettiset raportointikanavat Suomessa

SiSäinEn TArKASTUS

44 EiLA KoivU: Standardimuutoksin vahvistetaan sisäisen tarkastuksen roolia lisäarvon tuottajana

nEXT GEnErATion

38 miKKo KUiTUnEn Toisinajattelija takoo tulosta

AJAnKoHTAiSTA

56 Suomalaisille yritysvastuu-raporteille tarjolla kansainvälistä näkyvyyttä

HiSToriA

58 Tilikirjojen kansiin tallentui keskiaikaisia lauluja

Raportointi & hyvä hallinto

2/ 2013

vAKiopALSTAT

7 pääKirJoiTUS: Reviisorit eivät halua verottajan lisäresurssiksi

17 oLAvi ALA-niSSiLä: Korruptio on likainen vero

20 UUTiSET

29 vEroTUKSEn viiSAriT - TEro

HonKAvAArA: Verojytkyssä kokonaisuus ratkaisee

30 pyKäLäpiLoTTi

36 AKATEEminEn vArTTi

48 SECond opinion – LASSE ÅKErbLAd: Uuden aikakauden kynnyksellä

57 KirJoiSSA JA KAnSiSSA

Miten rukouslaulujen pergamentit päätyivät tilikirjojen kansiksi? 58

Kim Lindströmillä on selvät nuotit yhtiökokouksessa. – Haluan tavata johtoa ja hallitusjäseniä, joiden tulisi olla sijoittajien jututettavana.

4 BALANSSI 2 / 2013KUVA: Rodeo

Metsään meni – innovaatiomallia Amerikan tyyliin? Menestysreseptin salaisuus: lupa epäonnistua isosti veronmaksajien piikkiin. Kyse on USA:ssa yli 50 vuotta hyödynnetystä korkean riskin ja korkean tuoton innovaatiomallista, jonka lopputuotteita ovat mm. internet ja itse itsensä taskuparkkeeraavat autot. Innovaatiojärjestelmäämme uutta puhtia kaipaava ETLA* kysyy, onko veroeuroilla varman päälle pelaava, epäonnistumisen pelkoa poteva Suomi valmis korottamaan panoksia uusien mullistavien palvelu- ja teknologia-avausten synnyttämiseksi kansantalouteen. * Tahvanainen, Antti-Jussi ja Seppälä, Timo (1.3.2013). ”Tarvitseeko Suomi radikaalimpaa innovaatio¬mallia?”. ETLA Muistio No 8. http://pub.etla.fi/ETLA-Muistio-Brief-8.pdf

Tilintarkastajien tutkintovalmennuksessa on painopisteenä valmentautuminen KHT- tai HTM-tutkinnon suorittamiseen. Koulutus on kehitetty KHT-Median, suurimpien KHT-yhteisöjen ja HTM-tilintarkastajat ry:n yhteistyönä.

Tutkintovalmennus koostuu etätehtävistä sekä useammasta koulutuspäivästä, joista voit valita koko paketin tai haluamasi yksittäiset moduulit. Valmennuksessa on KHT- ja HTM-tutkintoihin tähtääville osallistujille yhteisiä ja erillisiä koulutuspäiviä. Joissakin yhteisissä päivissä on eri tutkintojen näkökulmia huomioivia striimejä. HTM-tutkintovalmennukseen osallistuvat voivat valita joistakin koulutuspäivistä myös vain puolikkaan päivän.

TILINTARKASTAJIEN

TUTKINTOVALMENNUS

Hinnat:• 1 päivä 250 € + alv.• ½ päivää 150 € + alv. • Harjoitustenttipäivä 150 € + alv.

Kun otat vähintään kuusi kokonaista koulutuspäivää, saat pakettialennuksen 14 %.

HTM

Lue lisää! khtmedia.fi/koulutus

KHT-MEDIA

IFRS-perusteet Johdanto IFRS-standardien perusteisiin 14.3.2013 x

Moduuli 1 Tilintarkastajatutkintoon valmentautuminen, hyvä tilintarkastustapa ja tilintarkastusalan standardit

6.5. tai 13.5.2013*

x x

Moduuli 2 IFRS-standardien ajankohtaisia ja keskeisiä kysymyksiä 20.-21.5. tai 27.-28.5.2013*

x x

Moduuli 3 IFRS-konsernitilinpäätöksen erityiskysymyksiä 11.6. tai 12.6.2013*

x

Harjoitustentti Valmentautuminen tutkinnon vastaustekniikkaan ja tutkinnossa käytettävissä olevaan aikatauluun

13.6. tai 5.8.2013*

x

Moduuli 4 Osakeyhtiölain erityiskysymyksiä 12.8. tai 14.8.2013*

x x

Moduuli 5 Mukautetut tilintarkastuskertomukset ja muita keskeisiä tutkintoaiheita

13.8. tai 15.8.2013*

x x

Moduuli 6 Yhdistykset ja säätiöt sekä asunto- ja kiinteistö-osakeyhtiöt

3.6.2013 x

Moduuli 7 FAS-konsernitilinpäätöksen laadinta 14.6.2013 x

Harjoitustentti Valmentautuminen tutkinnon vastaustekniikkaan ja tutkinnossa käytettävissä olevaan aikatauluun

5.8.2013 x

KHT

* koulutuspäivät ovat sisällöltään samoja. HTM-tutkintovalmennukseen osallistuvien toivotaan osallistuvan ensimmäiseen vaihtoehtoon.

ILMOITTAUTUMISET:koulutus@kht.fi, puh. 09 7552 2030

LISÄTIEDOT: Maarit Mänttäri, koulutuspäällikkö, puh. 09 7552 2032Birgitta Hirvonen, tilintarkastusasiantuntija, puh. 09 7552 2024

Balanssi 1-2013.indd 1 1/9/2013 10:32:08 AM

TARJA SVIILI

päätoimittaja

tarja.sviili@balanssilehti.fi

Reviisorit eivät halua verottajan lisäresurssiksi

TilinTarkasTajien harteille ollaan surutta kasaamassa uusia velvoitteita val-tion verovajeen patoamiseksi ja harmaan talouden kitaan katoavien miljardien eu-rojen pelastamiseksi. Innokkuus velvoitekuormaa lisääviin avauksiin tietää tarkas-tajakunnalle harmaita hiuksia.

Kimmokkeen reviisorin ”toimenkuvan” laajentamispohdinnoille on antanut hal-lituksen Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelma. Sen seurauksena parhaillaan selvitetään mahdollisuutta lisätä tilintarkastajan velvoit-teita ja vastuuta mm. siirtohinnoitteluun liittyvässä ohjauksessa ja valvonnassa.

Lisäksi harmaan talouden torjuntahengessä Eduskunnalle on jätetty lakialoi-te, joka säätäisi tilintarkastajalle velvoitteen raportoida talousrikosepäilyistäVero-hallinnolle.

Nykyisellään tilintarkastaja on velvollinen ilmoittamaan rahanpesuun ja terro-rismin rahoittamiseen liittyvistä rikosepäilyistä. Tällaisten toimien jäljet ovat pei-teltävissä huolimatta huolellisesti ja hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suorite-tusta tarkastuksesta.

Epäeettisen toiminnan ennaltaehkäisyn ja kitkemisen tuleekin perustua yrityk-sen omaan sisäiseen valvontaan. Johto ja hallitus vastaavat, että yrityksen taloushal-linto ja sisäinen valvonta on järjestetty siten, ettei yhtiöstä kulkeudu maksuja toi-mijoille, joilta puuttuvat liiketoiminnalliset yhteydet yritykseen.

Tilintarkastajan nykyinen raportointimekanismi – tilintarkastuskertomus, ti-lintarkastuspöytäkirja, muistio ja suullinen palaute – antaa yritys-johdolle ja hallitukselle selkeän pohjan korjaaviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi, mikäli tilintarkastuksen yhteydessä ilmenneet ha-vainnot sitä edellyttävät.

Talousrikosten ilmiantajan rooli ei kuulu tilintarkastajalle eikä muitakaan viranomaisvalvonnan piiriin kuuluvia teh-täviä pitäisi sälyttää yrityksen omistajan valitsemalle luot-tohenkilölle. Tilintarkastajan roolia suhteessa muihin toimijoihin tulee nykyisessä vaatimusten ja odotusten ristipaineessa selkeyttää – ei hämärtää.

Tilintarkastusinstituutio toimii tehokkaasti tuottaen lisäarvoa niin yrityksille, niiden omista-jille kuin yhteiskunnallekin. Järjestelmää ei pidä vaa-rantaa elementeillä, jotka eivät siihen kuulu.

KansikuvaMatti Remes

JulkaisijaKustannus Oy Tase-BalansToimitusjohtaja Jukka Silvo

Kustannus Oy Tase-Balans julkaisee Balanssi-lehteä yhteistyössä HTM-tilintarkastajat ry:n, KHT-yhdistys – Föreningen CGR ry:n ja Sisäiset tarkastajat ry:n kanssa.

ToimitusPäätoimittaja Tarja Sviiligsm 050 566 4793tarja.sviili@balanssilehti.fiFredrikinkatu 61 A, 4. krs, 00100 Helsinki

ToimitusneuvostoNils BlumméJani HeikkalaLeena RomppainenPontus TrobergTarja Sviili

Ulkoasu ja taittoPetteri Kivekäs, Edita Publishing Oy

IlmestymistiheysLehti ilmestyy v. 2013 kuusi kertaa. Vuosikerta 115,00 € (sis. alv 10 %), irtonumero 30,00 € (sis. alv 24 %).

Tilauksettoimitus@balanssilehti.fi www.balanssilehti.fiPuh. (09) 694 4064Fax (09) 694 9215

Ilmoitusmyyntiilmoitukset@balanssilehti.fi

Painopaikka Edita Prima Oy

Kirjoituksissa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia eivätkä edusta välttämättä yhteistyö-järjestöjen virallista kantaa.

ISSN 2323-4695

pääkirjoitus

KU

VA: A

LLA

N L

EPPI

KSO

N

Verosäädökset 2013Kirja + verkkopalvelu

Tämän kokonaispaketin avulla pysyt ajan tasalla verotuksen muutoksissa koko vuoden!

Teos sisältää kattavasti verolainsäädännön ja muuta läheisesti verotukseen liittyvää lainsäädäntöä, kuten yhtiö ja hallintolainsäädäntöä. Kirjan hintaan kuuluvassa verkko-palvelussa on lainsäädännön lisäksi paljon hyödyllistä oheisaineistoa, kuten verotusta koskevia KHO:n ratkaisuja, KVL:n päätöksiä, KILA:n päätöksiä ja yleisohjeita, direktiivejä, verosopimuksia, EU:n verolainsäädäntöä, hallituksen esityksiä ja verolomakkeita.

1024 SIVUA • 105 € • ILMESTYY 3/2013.

Uudet työvälineet

Tilaukset ja lisätiedot

www.edita.fi/verkkokauppa • asiakaspalvelu.publishing@edita.fi • p. 020 450 05

MIKA KALLIO, ARI NIELSEN, MARKO OJALA, JUHA SÄÄSKILAHTI

Arvonlisäverotus 2013Käytännönläheisessä käsikirjassa käsitellään pykäläjärjestyksessä koko arvonlisäverolaki. Teos sisältää tammikuun 2013 loppuun mennessä tulleet lakimuutokset ja tuoreiden ratkaisujen muovaamat tulkintakäytännöt. 1000 SIVUA • 120 € • ILMESTYY 5/2013MYÖS SÄHKÖISENÄ: EDILEX.FI/ARVONLISAVEROTUS.

VALPURI KULOVAARA

Liiketoimintaa vai ei? EVL:n ja TVL:n rajanveto-kriteerit pk-yrityksissäMilloin yritystoiminta on liiketoimintaa? Kirjassa on ensimmäistä kertaa koottu tuloverolain ja elinkeinoverolain rajan-vetotilanteet ja rajanvetokriteerit yhteen pakettiin. 300 SIVUA • 69 € • ILMESTYY 4/2013.

ÄIMÄ, ENGBLOM, HOLLA, JÄRVINEN, RAUTAJUURI, SANDELIN, TORKKEL, KELLAS, LAMPINEN, LEPISTÖ, NUOTIO, PARONEN

Elinkeinoverotus 2013Kirjassa käsitellään yksityiskohtaisesti elinkeinoverotuksen merkittävimmät viimeajan uudistukset ja tulevat muutokset. Kirja sisältää runsaasti uutta oikeuskäytäntöä.700 SIVUA • 120 € • ILMESTYY 5/2013MYÖS SÄHKÖISENÄ: EDILEX.FI/ELINKEINOVEROTUS.

PEKKA KOKKO, JARI SALMINEN

Velkojana konkurssissaKokeneiden pesänhoitajien kirjoittama käsikirja antaa käytännönläheiset, tositilanteissa koetellut neuvot konkurssipesän hoitamisen eri vaiheisiin. 250 SIVUA • 71 € • ILMESTYY 4/2013.

9 8 BALANSSI 2 / 2013

Kaikki hyöty irtiyhtiökokouksista

TEKSTI JA KUVAT /// maTTi remes

Sijoittaja Kim Lindström saa yhtiökokouksista paljon arvokasta tietoa. Erityisen tarkasti hän seuraa toimitusjohtajan katsauksia ja hallitusvalintoja.

kim lindsTröm ja hänen poikan-sa tom Lindström omistavat noin 70 pörssiyhtiön osakkeita. Viime vuonna sijoittajakaksikko kävi noin 40 yhtiön yhtiökokouksessa kuulostelemassa, missä sijoituskohteissa mennään.

Harrastajapsykologin vainuakin tarvitaan – Kiinnostavinta antia ovat aina toimi-tusjohtajan katsaukset. Haluan myös ta-vata yhtiön johtoa ja hallituksen jäse-niä, jotta voin muodostaa käsitykseni heistä, Kim Lindström sanoo.

Hän yrittää myös aistia, millaisia jännit-teitä on ilmassa ja millaisilla äänensävyil-lä asioista puhutaan. Ja jos joistakin asioista vaietaan, siitäkin voi tehdä johtopäätöksiä.

– Tämä on vähän harrastajapsykolo-gin hommaa, kun asioita yrittää lukea rivien välistä.

eliittikerhosta massakokouksiinLindström on tehnyt pitkän uran ar-vopaperialan yritysten johtotehtävissä

BALANSSI 2 / 2013

Yhdyspankin rahastoyhtiössä, Carne-gie Varainhoidossa, Norvestiassa ja Fi-des Asset Managementissa.

Ensimmäiset osakesijoitukset hän teki 1960-luvun lopulla. Ne avasivat nuoren kansantaloustieteen opiskeli-jan ovet yhtiökokouksiin.

–Yksi ensimmäisistä oli Wärtsilän yhtiökokous. Paikalla oli 30–40 ruotsia puhuvaa arvokasta herrasmiestä ja minä villapaidassani. Muutos noihin aikoihin verrattuna on ollut melkoinen, sillä nyt Wärtsilän yhtiökokouksessa voi olla yli tuhat osakkeenomistajaa.

avoimempaan suuntaan Lindström iloitsee, että yhtiökokouk-set kiinnostavat piensijoittajia. Mas-satilaisuuksilla on kuitenkin kääntö-puolensa.

– Mitä vähemmän osallistujia sen in-tiimimpi tunnelma ja helpompaa kes-kustella johdon kanssa.

Yhtiökokoukset ovat muuttuneet Lindströmin mielestä avoimempaan ja kansanvaltaisempaan suuntaan. Myös

YHTIöKOKOUKSESSA

Kim Lindströmille yhtiökokouskevät tarjoaa tilaisuuden tavata yhtiöiden johtoa ja hallituksen jäseniä. – Kiinnostavaa antia ovat aina toimitusjohtajan katsaukset.

10 BALANSSI 2 / 2013 11 BALANSSI 2 / 2013

”TOIVOISIN HALLITUKSIIN OIKEITA OMISTAJIA EIKÄ VAIN ANSIOITUNEITA KANSALAISIA.

piensijoittajien esittämiin kysymyksiin suhtaudutaan nykyisin asiallisesti.

– Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ky-syjiä pidettiin vielä häirikköinä. Nyt yli-mielisyys on jäänyt pois.

Kokousten puheenjohtajat osaavat hänen mielestään hyvin asiansa.

– He pyrkivät olemaan täysin puolu-eettomia. Kaikki, jotka puheenvuoron haluavat, sen myös saavat.

asiallista keskustelua – melkein ainaMyös osakkeenomistajat osaavat käyt-täytyä. Lindströmin mukaan 90 pro-senttia heidän puheenvuoroistaan on täysin asiallisia.

–Toki sekaan mahtuu poikkeuksia. Vaikkapa Stockmannin yhtiökokouksis-sa aina joku vanha täti pyytää puheen-vuoron ja valittaa kaupasta saamastaan huonosta tavarasta.

Lindström on havainnut, että yhtiö-kokouksissa äänessä ovat samat vakio-kysyjät. Itse hän pyytää puheenvuoroa vain poikkeustapauksissa.

– Silloin kyse on selvästä väärinkäy-töksestä tai päätösehdotuksesta, jota en voi hyväksyä. Näitä tilanteita on kuiten-kin harvoin.

Tänä keväänä Lindström oli äänes-sä Alma Median yhtiökokouksessa, jos-sa toimintakertomus ja tilinpäätös eivät olleetkaan saatavilla kokouskutsussa lu-vatulla tavalla. Osakkeenomistajien olisi pitänyt printata ne itse netistä.

– Olen käynyt 44 vuoden aikana tu-hansissa yhtiökokouksissa, mutta tämä tapaus oli ensimmäinen laatuaan. Sane-lin kokouksen pöytäkirjaan, etten voi osallistua tilinpäätöksen vahvistami-seen tilinpäätösasiakirjojen puuttuessa.

lisää osakkeenomistajaa hyödyttävää tietoa Yhtiökokousten informatiivisuut-ta ovat Lindströmin mielestä paranta-neet esimerkiksi toimitusjohtajan kat-sauksen yhteydessä näytettävät videot ja graafiset esitykset.

Hän kaipaa kuitenkin vieläkin enem-män osakkeenomistajia hyödyttävää tie-toa.

Askel parempaan ovat hallituksen puheenjohtajan katsaukset, joita on al-kanut tulla toimitusjohtajan katsauk-sen rinnalle.

– Esimerkiksi Pöyryn ja YIT:n halli-tusten puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth on pitänyt erinomaisia esityksiä, joissa on paljon kiinnostavaa asiaa.

Toimitusjohtajilla paljon parantamistaToimitusjohtajat sortuvat Lindströmin mielestä edelleen liian ylimalkaisiin katsauksiin.

– Hänen olisi otettava kantaa yhti-ön taloudelliseen tilanteeseen, ei vil-jellä pelkkiä korulauseita. Hänen tuli-si myös kertoa mahdollisimman rehel-lisesti yhtiön näkymistä.

Yhtiökokouksen tunnelma on erityi-sen tiheä, jos yhtiö ei ole pystynyt täyttä-mään osakkeenomistajien toiveita.

Lindströmin mieleen on jäänyt Noki-an yhtiökokous viime vuodelta. Silloin yhtiön jyrkkä alamäki kirvoitti paljon vihaisia, jopa aggressiivisia kannanot-toja.

– Stephen Elop on mahtava supliik-kimies, parempi kuin yksikään suoma-lainen toimitusjohtaja. Hän pelasti yh-tiökokouksen vastaamalla useita tunteja kärsivällisesti ja tyhjentävästi jokaiseen kysymykseen. Luulen, ettei Jorma Olli-lan kärsivällisyys olisi vastaavassa tilan-teessa riittänyt.

Osakkeenomistajille tarjottavat kah-vit kuuluvat suomalaiseen traditioon. Lindströmin mielestä paras ajankohta

tälle on kokouksen jälkeen, kun pahim-mat paineet ovat purkautuneet.

– Yhtiön johdon ja hallituksen tuli-si olla ehdottomasti paikalla osakkeen-omistajien jututettavana. Valitettavan usein käy niin, että virallisen kokouksen jälkeen hallituksen jäsenillä on kova kii-re järjestäytymiskokoukseen.

Pieni piiri päättää hallituksestaLindström valmistautuu yhtiökokouk-siin perehtymällä yhtiön tilinpäätök-seen. Tärkeä tieto on myös hallituksen ehdotus voitonjaosta.

– Osinkojen suuruudella on merkit-tävä signaaliarvo. Riihikuivan rahan ja-kaminen omistajille kertoo usein enem-män kuin mitä johto haluaa yhtiön talo-udellisesta tilanteesta sanoa.

Lindströmin mielestä on hyvä, että hallitusvalinnat ovat käytännössä tie-dossa jo ennen yhtiökokousta. Hän kai-paa kuitenkin hallituksen jäsenten pai-kallaoloa ja uusien jäsenten esittelyä.

– Parhaimmillaan he käyttävät itse puheenvuoron ja esittäytyvät osakkeen-omistajille.

Lindström harmittelee, että muilla kuin suurilla osakkeenomistajilla on vähän sananvaltaa hallitusvalinnoissa. Niistä päättää usein pieni piiri, mikä ei johda hänestä parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

– Joskus tuntuu siltä, että hallitus täy-dentää itse itseään.

Palkkajohto kaappasi vallanInstitutionaalisten sijoittajien käyttäy-tymisessä Lindström näkee parantami-sen varaa. Suuret omistajat sopivat jo etukäteen asioista, joille annetaan muo-dollinen siunaus yhtiökokouksessa.

– Hallituksen ehdotus kaatuu ani har-voin. Kun näin tapahtuu, kyseessä on pi-

ristävä poikkeus. Se kertoo, minkälaisen yhtiökokouksen merkityksen tulisi olla.

Jos pörssiyhtiöllä on paljon omis-tajia, omistajanäkökulma uhkaa jäädä Lindströmin mielestä taka-alalle myös yhtiökokouksissa. Jos hajanainen omis-tajakunta ei pysty tekemään päätöksiä, täyttää palkattu johto tyhjän tilan.

– Omistajien palkkaama johto on ot-tanut vallan itselleen, mikä on johtanut ylilyönteihin esimerkiksi palkitsemis-asioissa.

Omistajien ryhtiliikettä kaivataan Johdon vahva rooli näkyy Lindströmin mielestä myös hallitusvalinnoissa.

– Hallitukseen otetaan mielellään naapurifirman toimitusjohtaja ja päin-vastoin. Silloin syntyy helposti päätök-siä, jotka eivät ole aina omistajan kan-nalta edullisimpia.

Lindström kaipaa omistajilta ryhtilii-kettä. Se edellyttää kuitenkin, että mu-kaan saadaan eläkevakuutusyhtiöiden kaltaisia suuria omistajia.

– Liian usein eläkeyhtiöiden edus-tajat tuntevat enemmän solidaarisuut-ta muita palkkajohtajia kuin omistajia kohtaan.

Omistuksen tulee olla julkistaRyhtiliikkeen pitäisi Lindströmin mie-lestä näkyä esimerkiksi hallitusvalin-noissa. Hallituksen jäsenillä tulisi olla yhtiöön selkeä kytkös omistuksen tai muuta kautta.

– Toivoisin, että hallituksiin tulisi oikeita omistajia, ei vain ansioituneita kansalaisia.

Liian usein osoittautuu, ettei niin sa-notuilla hallitusammattilaisilla ole riit-tävästi intoa tehdä töitä tosissaan yhti-ön eteen. Kasvollinen omistaja ajattelee

hallituksessakin omaa parastaan, mikä vastaa yleensä myös muiden sijoitta- jien intressejä.

Pörssiyhtiöiden kotimaisista omis-tajista Lindström saa nykyisin riittä-västi tietoa. Sen sijaan hallintarekiste-rin kautta osakkeita omistavista ulko-maisista sijoittajista on vaikeampaa saa-da selvyyttä.

Lindström on huolissaan elinkei-noelämän ajamasta muutoksesta, jossa hallintarekisteri ulotettaisiin myös ko-timaiseen omistukseen. Sijoittajakonka-rin mukaan se tarkoittaisi ”paluuta pi-meään keskiaikaan”.

– On oleellista, että sijoittajat ja yhti-ön johto tietävät, ketkä yhtiön omista-vat. Hallintarekisteristä hyötyvät vain ne, joilla on jotakin salattavaa. Se suo-sii sisäpiirikeinottelua ja veronkiertoa.

Tilintarkastaja liian syrjässäTilintarkastajille Kim Lindström toi-voo nykyistä suurempaa roolia yhtiö-kokouksissa. He ovat osakkeenomista-jien luottomiehiä, joiden asiantunte-mus jää nyt kokoustilanteessa pitkälti hyödyntämättä.

– Yhtiökokouksen tylsimpiä kohtia on tilintarkastuskertomuksen vakio-muotoisen lausunto-osan lukeminen ää-neen. Osaan sanasta sanaan ulkoa teks-tin, joka ei oikeasti kerro yhtään mitään.

Tilanne on muuttunut Lindströmin mielestä dramaattisesti huonompaan suuntaan. Aiemmin tilintarkastusker-tomukset olivat yksilöllisiä ja hänes-tä oli kiintoisaa verrata esimerkiksi sa-man yhtiön tilintarkastuskertomuksia eri vuosina.

– Sanavalintojen muutokset antoi-vat mahdollisuuden tehdä joitakin joh-topäätöksiä.

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajil-la on mahdollisuus esittää tilintarkasta-jalle kysymyksiä. Myös tämän osuuden anti jää Lindströmin mielestä laihaksi.

– Tilintarkastaja piiloutuu vaitiolovel-vollisuuden taakse vähän liiankin hana-kasti. Liikesalaisuuksia ei tarvitse paljas-taa, mutta hänen toivoisi uskaltavan ker-toa asioista hieman avoimemmin – eten-kin jos yhtiöstä on hyvää sanottavaa.

Lindström toivoo napakampaa otetta toimitusjohtajien esityksiin. – Heidän tulisi ottaa kantaa yhtiön taloudelliseen tilanteeseen ja näkymiin.

12 BALANSSI 2 / 2013 13 BALANSSI 2 / 2013

mika ilveskerO on yhtiöoikeu-den asiantuntija ja hänen työtehtäviin-sä kuuluu yhtiökokousten puheen-johtajana toimiminen. Viime vuonna Castrén & Snellmanin asianajaja veti puhetta kolmen pörssiyhtiön yhtiöko-kouksessa.

– Tänä vuonna pörssiyhtiöiden lista kasvaa todennäköisesti hieman. Lisäk-si saattaa olla, että johdan puhetta myös joissakin ei-listattujen yhtiöiden yhtiö-kokouksissa, Ilveskero sanoo.

kokemus hyödyksi Mikään laki tai ohjeistus ei velvoita pörssiyhtiöitä ottamaan yhtiökokouk-seen yhtiöstä riippumatonta puheen-johtajaa. Tavaksi on kuitenkin tullut pyytää tehtävään ulkopuolinen henki-lö, tavallisesti kokenut asianajaja.

Pekka Merilampi, Jukka Laitasalo ja Tomas Lindholm ovat juristeja, jot-ka ovat hallinneet suurten pörssiyhti-öiden ”puheenjohtajamarkkinoita” vii-me vuosiin asti.

Ilveskero ei näe puheenjohtajuuksi-en keskittymistä ongelmana, päinvas-toin.

– Yhtiökokous on yksi merkittävim-mistä yhtiön järjestämistä tilaisuuksis-ta. On tärkeää, että se viedään läpi siis-tisti ja hallitusti. Pörssiyhtiön yhtiöko-kouksen vetäminen on vaativa tehtävä, jossa on hyvä olla kokemusta.

Yllätyksiinkin on varauduttavaPuheenjohtajan valmistautuminen yh-tiökokoukseen alkaa hyvissä ajoin en-nen H-hetkeä.

Yhtiön johdon kanssa käydään tär-keimmät asiat läpi ja esimerkiksi sovi-taan, kuka vastaa osakkeenomistajien esittämiin kysymyksiin kussakin asia-kohdassa.

– Määrätyt peruskysymykset nouse-vat aina esille. Ylipäätään etukäteen on mahdollista arvioida, mitkä asiat koko-uksen osanottajia saattavat kiinnostaa.

Ilveskero korostaa puheenjohtajan puolueettomuutta. Hän ei voi esimer-

TEKSTI /// maTTi remes KUVAT /// Olli Häkämies

Puheenjohtaja on paljon vartijaPörssiyhtiön yhtiökokouksen läpivienti hallitusti on vaativa urakka. Siksi puheenjohtajan tehtävään pyydetään usein Mika Ilveskeron kaltainen kokenut juristi.

kiksi ryhtyä neuvomaan yhtiön johtoa tai hallitusta kokouksen tiimellyksessä.

– Puheenjohtaja yksikertaisesti joh-taa puhetta ja huolehtii, että päätökset syntyvät lain mukaisessa järjestyksessä.

Ilveskero tekee aina omat nuottinsa eli käsikirjoituksen siitä, miten kokouk-sen odotetaan menevän läpi.

– Yleensä kokous menee nuottien mukaan, mikä on osoitus valmistelu-jen onnistumisesta. Aina pitää olla kui-tenkin valmis siihen, että jokin asia nousee esille vasta kokouksessa. Näitä voivat olla esimerkiksi vähemmistöoi-keuksien käyttäminen tai erityiset tar-kastukset.

Päätösesityksiin tarvitaan lisää avoimuutta Ilveskeron mielestä on sitä parempi mitä enemmän puheenjohtaja on yh-tiökokouksessa taka-alalla.

– Kokous on ollut onnistunut, jos ku-kaan ei jälkeenpäin muista, kuka toimi puheenjohtajana. Silloin yhtiön osak-

keenomistajat, hallitus ja johto ovat ot-taneet oman paikkansa, joka heille kuu-luu.

Ilveskeron mielestä on hyvä, että muodollisen päätöksenteon rinnalle yh-tiökokouksiin on tullut lisää osakkeen-omistajien tiedonsaantia parantavia ele-menttejä. Toimitusjohtajan katsauksen

YHTIöKOKOUKSESSA

Mika Ilveskero lisäisi päätösesitys-ten avoimuutta yhtiökokouksissa. -Omistajia kiinnostaisi tarkat perus-telut hallitukseen ehdolla olevien sopivuudesta yhtiöön.

14 BALANSSI 2 / 2013 15

YHTIöKOKOUKSESSA

situspaperi ”Eräitä yhtiökokouksiin liit-tyviä menettelytapoja”, joka on yhte-näistänyt pörssiyhtiöiden yhtiökokous-ten valmistelua ja kokouskäytäntöjä.

Lisäksi neuvottelukunta on laatinut yhtiökokouskutsumallin vakiinnutta-maan käytäntöjä ja parantamaan osak-keenomistajien tiedonsaantia kokouk-sen sisällöstä.

keskinäinen painostus tepsii ylipitkiin puheenvuoroihinYhtiökokouksessa asioiden sujumista auttaa Ilveskeron mukaan osakkeen-omistajien keskinäinen painostus.

– Jos keskustelu junnaa paikallaan, osanottajat osoittavat tämän liikehti-mällä hermostuneesti tai kuiskaamalla vierustoverille kuuluvasti, että nyt oli-si syytä siirtyä eteenpäin.

Puheenjohtajalla on oikeus rajoittaa tai keskeyttää puheenvuoroja, jos ne kes-tävät liian pitkään tai harhautuvat pois esityslistan asioista. Ilveskeron mukaan tässä on kuitenkin toimittava hienova-raisesti.

Pitkäksi menevät monologit hän kes-keyttää kohteliaasti pyytämällä puhu-jaa esittämään kysymyksensä. Ja keskus-telun venyessä puheenjohtaja voi pyy-tää puheenvuoroa vielä haluavia nos-tamaan kätensä yhdellä kertaa pystyyn ja he saavat esittää kysymyksensä perä-tysten. Tämän jälkeen siirrytään seuraa-vaan asiakohtaan.

– Jokainen saa näin mahdollisuuden päästä ääneen, mutta kokouksessa pääs-tään kuitenkin sujuvasti eteenpäin.

Pienet äänessä, suuret hiljaaPiensijoittajat ovat yhtiökokouksissa usein eniten äänessä. Eläkeyhtiöiden ja muiden institutionaalisten sijoittajien edustajat pyytävät harvoin puheenvuo-roja, sillä ne pyrkivät vaikuttamaan jo etukäteen yhtiökokoukseen tuotaviin esityksiin. Hallituspaikat ovat tyypilli-nen esimerkki tästä.

– Institutionaaliset sijoittajat ilmoit-tavat myös etukäteen, jos ne ovat jossa-kin asiassa hallituksen ehdotusta vas-taan. Tämä on hyvä tapa, sillä yllätyk-siä ei kukaan kaipaa.

TEKSTI /// maTTi remes KUVAT /// Olli Häkämies

Tilintarkastaja yhtiökokouksessa – taustalla vai framilla?

Listaamattomien yritysten yhtiökokoukset antavat tilintarkastajalle vapaammat kädet kommentointiin, pörssiyhtiöissä salassapitosäännökset pitävät reviisorin sivuroolissa.

ohella tilaisuudessa voi olla myös mui-ta esityksiä ajankohtaisista teemoista.

– Hivuttaudumme koko ajan avoi-mempaan suuntaan. Sekin on uutta, että yhtiökokouksissa kerrotaan entis-tä enemmän päätettäväksi tuotavien esi-tysten taustoja.

Ilveskeron mielestä päätösesityksiä voitaisiin taustoittaa vieläkin enem-män.

– Osakkeenomistajia kiinnostaisi varmasti esimerkiksi tarkka perustelu, miksi juuri nämä hallitukseen ehdolla olevat henkilöt ovat sopivimmat tähän yhtiöön. Hallitusjäsenten palkkioita voi-taisiin puolestaan taustoittaa kertomal-la, miten ehdotettuun palkkiotasoon on päädytty.

kokoukset sujuvat nyt paremminMika Ilveskeron mielestä avoimuuden lisääminen edellyttää vastuullisuutta myös osakkeenomistajilta.

– Mitä enemmän yhtiökokouksessa jaetaan tietoa sitä enemmän osakkeen-omistajille tarjoutuu tarttumapintaa ky-syä joistakin yksityiskohdasta. Moni ky-symys painottuu liikaa siihen, mitä ko-kouksessa on juuri sanottu. Silloin kes-kustelu ei ole kovin syvällistä.

Ilveskeron mielestä parhaat keskus-telut syntyvät siitä, että osakkeenomis-tajat ovat lukeneet kokousaineiston etu-käteen ja heillä on jo kokoussaliin astu-essa kysymykset mietittyinä.

Viime vuosina yhtiökokouksissa ovat herättäneet huomiota etenkin ym-päristöaktivistien tempaukset. Yksittäi-siä tapauksia lukuun ottamatta kokous-ten sujuvuus on Ilveskeron mielestä kui-tenkin parantunut.

– Vuorovaikutus osakkeenomistaji-en, heitä edustavien järjestöjen ja yhti-öiden välillä on vienyt asioita eteenpäin.

suositus yhtenäistänyt kokouskäytäntöjä Sen sijaan lainsäädäntö ja hyvää hallin-totapaa koskeva ohjeistus on Ilveskeron mukaan vaikuttanut vain vähän itse yh-tiökokouksiin. Poikkeus on Listayhtiöi-den neuvottelukunnan julkaisema suo-

kansainvälinen sijoittaja voi yllättyä Hallintarekisterin kautta osakkeita omis-tavia kansainvälisiä sijoittajia edustavat yhtiökokouksissa pankit, jotka ovat saa-neet asiakkailtaan tarkat äänestysohjeet.

Joskus ongelmia aiheuttavat maa-kohtaiset erot yhtiön päätöksentekoa koskevassa lainsäädännössä.

– Kansainvälisen sijoittajan saattaa olla vaikeaa ymmärtää suomalaisen jär-jestelmän joustavuutta. Monessa maas-sa yhtiökokous voi äänestää ainoastaan ”kyllä” tai ”ei” ehdotukseen, jonka hal-litus tuo kokoukseen. Suomessa ehdo-tusta on mahdollista muuttaa vielä ko-kouksenkin aikana.

Tilintarkastajalla on yhtiökokouk-sessa sivurooli. Ilveskero pitää kuiten-kin tärkeänä, että tilintarkastaja on pai-kalla ja osakkeenomistajilla on mahdol-lisuus esittää hänelle kysymyksiä.

riitaisassa kokouksessa tarvitaan juristiaEi-listattujen yhtiöiden yhtiökokouk-sissa Ilveskero johtaa puhetta suhteel-lisen harvoin. Yleensä juristia tarvitaan nuijan varteen vain riitatilanteissa.

– Joskus asianajajaa tarvitaan avusta-maan, että kokous on laillisesti pätevä ja että se saadaan ylipäätään vietyä läpi.

Tällaiset toimeksiannot ovat kuiten-kin Ilveskeron mukaan varsin harvinai-sia. Valtaosa pk-yritysten yhtiökokouk-sista ovat leppoisia keskustelutilaisuuk-sia, joissa lain vaatimat päätökset saa-daan tehtyä omin voimin.

delOiTTen osakas ja KHT-tilintar-kastaja jukka Vattulainen on toimi-nut 15 vuotta suomalaisten pörssiyhti-öiden konsernitarkastukseen liittyvissä tehtävissä. Kevään aikana hän osallis-tuu neljän listatun yhtiön ja muutaman ei-listatun yhtiön yhtiökokouksiin.

sääntelymuutokset vaikuttaneet vähän Tilintarkastajan työhön ovat vaikutta-neet viime vuosina EU-direktiivit, laki-muutokset ja hyvää hallintotapaa koske-vat ohjeistukset. Sen sijaan yhtiökokous-ten käytäntöihin ja sisältöihin näillä asi-oilla on ollut Vattulaisen mukaan vähän vaiku-tuksia.

– Nykyinen tilin-tarkastuslaki velvoit-taa tilintarkastajaa ole-maan yhtiökokoukses-sa läsnä, jos käsiteltä-vät asiat ovat sellaisia, että hänen läsnäolonsa on tarpeen.

Vattulainen on pää-vastuullinen tilintarkas-taja muutamassa suuressa suomalaisessa listayhtiössä. Ei-listatuissa yhtiöissä hänen

tarkastuskohteisiinsa kuuluu lähinnä pääomasijoitusyhtiöitä ja kansainvä-listen konsernien suomalaisia tytäryh-tiöitä.

keskustelu rönsyilee liikaaVattulainen muistuttaa, että lakisää-teisten päätösten ohella yhtiökokouk-sen päätarkoitus on antaa osakkeen-omistajille kattavaa tietoa ja mah-dollisuus keskustella yrityksen johdon ja hallituksen kanssa.

– Oleellisia kysymyksiä sijoittajan kannalta ovat strategiset kysymykset

ja merkittävät tapahtumat tilikauden aikana.

Valitettavasti yhtiökokouksiin on pesiytynyt ilmiöitä, jotka eivät Vattulai-

sen mielestä palvele ke-nenkään etuja. Vä-lillä uutiskynnyk-

17 BALANSSI 2 / 201316 BALANSSI 2 / 2013

Korruptio on likainen vero

Tilintarkastajia koskevat kaskut ovat harvi-naisia ja yleensä huonoja. Yksi huonommis-ta on se, että tarjottu hyvä ja pitkä päiväl-linen ei vaikuta tilintarkastajan raportoin-tiin, mutta tarjoamatta jäänyt voi vaikuttaa. Kasku viittaa korruptioon, joka ei ole nau-

run asia. Maailmanpankin varapääjohtaja

Leonard McCarthy tapasi taannoin hyväntekeväisyystoiminnastaan tun-netun Bonon, joka oli myös kiinnittä-nyt huomiota korruptioon. Megatäh-ti kysyi Maailmanpankin henkilökun-nalta, tietävätkö he, mikä tappaa kehi-tysmaissa eniten ihmisiä. Suurimmaksi tappajaksi arveltiin aidsia, tuberkuloo-sia tai köyhyyttä. Mutta Bono sanoikin, että korruptio on suurin tappaja.

Korruptio edelleen myös eräs EU:n merkittävimmistä haasteista, jonka hintalapun suuruudeksi arvioidaan noin 120 miljardia euroa vuodessa. Eu-roopan tilintarkastustuomioistuimessa työskennellessäni törmäsin korruptioon, huonoon hallintoon ja rakenteelliseen korruptioon.

Maatalousministeriön virkamies Sofiassa tilitti, että jo ot-tomaanien ajoista on bulgarialaisten pitänyt harjoittaa pien-tä filunkia elon ohdakkeisella tiellä pärjätäkseen. Sama meno jatkui sosialismin aikanakin, jolloin systeemin ”joustokoh-tien” hakeminen oli välttämätöntä.

Euroopan komissio hyväksymä toimenpidepaketti on yksi ase korruption vastaisessa taistelussa. Myös EU-parlament-ti on aktiivinen ja sen tietoisuus ongelmasta näkyy päätök-

senteossa. Esimerkiksi Romanian ja Bulgarian pyrkimykset Schengen-alueeseen eivät ole mikään läpihuutojuttu. Kyp-roksen tukeminen on asetettu kyseenalaiseksi rahanpesue-päilyjen ja siihen liittyvän korruption takia.

Korruption vastaisen taistelun onnistumiseksi tulisi mah-dollisuuksia korruptioon vähentää. Tällöin luupin alle joutuu

koko yhteiskunnan rakenne ja yhteisöjen sisäinen valvonta.

Epäterveen ilmiön pysäyttämiseksi tarvitaan ennalta ehkäiseviä toimia ku-ten korruptioon liittyvien sanktioiden selkeä määrittely. Tarvitaan myös kor-ruption eri osapuolten kiinnijäämisris-kiä lisääviä toimenpiteitä ja toimia, joil-la vahvistetaan tietoisuutta rangaistuk-sen kohteeksi joutumisesta.

Korruptio vähentää investointien määrää, haittaa sisämarkkinoiden oikeu-denmukaista ja tehokasta toimintaa pu-humattakaan sen kielteisistä vaikutuk-sista julkiseen talouteen.

Oma lukunsa on korruption aiheut-tama inhimillinen kärsimys eri puolil-

la maailmaa. Lääkärin vastaanotolle pääsemiseksi tai puh-taan juomaveden saamiseksi köyhiltä perheiltä kiristetään lahjuksia.

Yhteiskunnan peruspalvelut kuten terveydenhoito ja kou-lutus voivat romahtaa korruption takia. Se voi suistaa raiteil-taan merkittävän infrastruktuurin rakennushankkeen kor-ruptoituneiden johtajien kääriessä taskuihinsa hankkeisiin tarkoitetut varat.

Bonokin sen tietää, että korruptio on likainen vero, jonka uhreiksi joutuvat köyhät ja heikoimmat.

Olavi ala-Nissilä

”YKSI SUURIMMISTA ONGELMISTA EU:SSA ON KORRUPTIO,JONKA HINTALAPPU ON ARVIOLTA 120 MILJARdIA EUROA VUOdESSA.

senkin ylittävät yhtiökokoukset, joissa keskustelu on ajautunut hakoteille yh-tiökokouskutsun ja esityslistan asioista.

– Kaikilla osakkeenomistajilla on kyselyoikeus, mutta varsinaisesta asi-asta ulos rönsyilevät yhtiökokoukset eivät hyödytä ketään. Jokaisen yhtiöko-koukseen osallistuvan osakkeenomis-tajan kannattaisi miettiä, ovatko kaikki kysymykset relevantteja sijoittajien ja yhtiön arvon muodostumisen kannalta.

kansanosakeyhtiöt kiinnostavatYhtiökokouksen perimmäistä tarkoi-tusta olisi Vattulaisen mielestä syytä pohtia etenkin niin sanottujen kansan-osakeyhtiöiden kokouksissa, joissa voi olla paikalla jopa yli tuhat osakkeen-omistajaa. Nokia, Elisa ja Fortum ovat hyviä esimerkkejä suomalaisia piensi-joittajia houkuttelevista yhtiöistä.

Yhtiökokousten osallistujamäärät ovat Suomessa kansainvälisesti korke-at. Vattulaisen mielestä kiinnostus on hyvä asia. Kaikilla piensijoittajilla ei ole kuitenkaan aina selkeää käsitystä yhtiö-kokouksen roolista ja siellä noudatetta-vista käytännöistä.

– Välillä käy mielessä, lisätäänkö yh-tiökokouksissa osakkeen omistajan etua vai pikemminkin tuhotaanko sitä.

Puheenjohtajalla ratkaiseva rooliYhtiökokouksen puheenjohtajalla on Vattulaisen mielestä ratkaiseva rooli. Keskustelun pitämistä aisoissa helpot-taa, jos kokouskäytännöt käydään sel-keästi läpi tilaisuuden alussa.

– Lisäksi puheenjohtaja voi normaa-lien kokouksen johtamisen keinoin ra-joittaa pitkiä monologeja, jotka eivät vie kokousta eteenpäin.

Tilinpäätöksen keskeiset asiat hyvä palauttaa mieliin Vattulainen valmistautuu yhtiökoko-uksiin käymällä läpi tilinpäätöksen ja kertaamalla sen keskeisen sisällön.

– Tuhansia työtunteja vaatinut tilin-tarkastus on vielä tuoreessa muistissa, mutta oleellisimmat asiat on hyvä pa-

lauttaa mieleen. Peilaan niitä myös edel-lisen vuoden yhtiökokouksessa esille nousseisiin kysymyksiin.

Ennen kokousta Vattulainen käy yh-tiön edustajien kanssa läpi tilintarkas-tuskertomuksen. Samalla käydään läpi kokoukseen liittyvät asiat, kuten esitys-lista ja kokouksen odotettu kulku.

salassapitovelvollisuus rajaa kommentointia Yhtiökokouksessa luetaan tilintarkas-tuskertomuksen lausunto-osa, jonka ti-lintarkastajan sijaan tekee usein koko-uksen puheenjohtaja tai sihteeri. Muu-toin tilintarkastajan rooli rajoittuu oman työnsä kommentointiin.

Vattulaisen mukaan tämä tarkoittaa käytännössä tilintarkastuskertomuksen sisällön läpikäyntiä osakkeenomistajil-le ja tähän liittyviin kysymyksiin vas-taamista.

– Tilintarkastajan kommentointia ra-jaa arvopaperimarkkina- ja tilintarkas-tuslain mukainen salassapitovelvolli-suus. Yhtiökokouksessa ei ole myöskään mahdollista käydä läpi tiedottamiskyn-nyksen ylittäviä sisältökysymyksiä.

kysymyksiä tulee harvoinVattulaiselle esitetään kysymyksiä suh-teellisen harvoin listayhtiöiden yhtiö-kokouksissa.

– Ne ovat harvinaisia. Moni yhtiöko-koukseen osallistuja taitaa tietää jo etu-käteen, että tilintarkastajan mahdolli-suudet kommentoida ovat varsin rajal-liset.

Tilintarkastajalle tehtävät kysymyk-set voivat liittyä esimerkiksi kirjauksiin liittyviä teknisiin asioihin. Sitäkin tie-dustellaan joskus, kuinka kauan tilin-tarkastaja on toiminut yhtiössä päävas-tuullisena tilintarkastajana.

Joskus Vattulainen joutuu kieltäyty-mään kohteliaasti vastaamasta, jos kysy-mys koskee salassapitovelvollisuuden alaisia asioita. Tällaisia on vuosien var-rella tapahtunut esimerkiksi palkitse-mista koskevissa kysymyksissä.

– Jos jotakin oleellisia havaintoja ti-lintarkastajalla olisi, niin nehän näkyisi-vät tilintarkastuskertomuksessa.

strategia edellä ei-listattujen yhtiöiden kokouksissa Ei-listattujen yritysten yhtiökokoukset poikkeavat Vattulaisen mielestä suures-ti pörssiyhtiöistä. Kokouskäytäntöihin ja tunnelmaan vaikuttaa jo osakkeen-omistajien rajatumpi määrä.

– Ei-listatuissa yhtiöissä pääomistajat ovat tavallisesti vahvasti läsnä. Usein he istuvat itse myös hallituksessa ja saatta-vat olla myös mukana yrityksen toimi-vassa johdossa.

Tällainen asetelma vaikuttaa Vattu-laisen mielestä oleellisesti yhtiökokouk-sessa käytävään keskusteluun. Rönsyi-lyn sijaan puhe pysyy yleensä yhtiön ja osakkeenomistajien kannalta oleellisis-sa asioissa.

– Tällaisissa yhtiökokouksissa mie-titään usein strategisia kysymyksiä. Ti-lintarkastajaltakin saatetaan kysyä nii-hin liittyviä kirjanpidollisia suosituksia.

riippumattomuus ohjenuorana Tilintarkastajalta tiedustellaan esimer-kiksi näkemyksiä verotukseen ja yritys-järjestelyihin liittyvissä asioissa. Lisäk-si häneltä saatetaan pyytää suosituksia parhaista käytännöistä, joita yhtiössä voitaisiin ottaa käyttöön.

– Ei-listattujen yhtiöiden yhtiökoko-uksissa tilintarkastajalla on mahdolli-suus kommentoida asioita avoimemmin rikkomatta tilintarkastuslaissa määrät-tyä vaitiolovelvollisuutta, koska paikal-la on tavallisesti hallitus, jolle asioita ra-portoidaan.

Vattulainen korostaa kuitenkin, että myös ei-listattujen yhtiöiden yhtiökoko-uksissa tilintarkastajan on aina pidettä-vä mielessä riippumaton roolinsa suh-teessa yhtiöön.

18 BALANSSI 2 / 2013 19 BALANSSI 2 / 2013

TEKSTI /// OuTi airaksinen

Yhtiökokouksissa askeleita

monimuotoisuuden suuntaan

PörssiYHTiöiden itsesääntelyä voi pitää sikäli toimivana, että suur-ten pörssiyhtiöiden hallituksissa nais-ten määrä kipuaa kevään yhtiökoko-uksissa ensimmäistä kertaa jo 30 pro-senttiin. Pienemmissä yhtiössä naisten osuus hallituksissa jää kuitenkin selväs-ti pienemmäksi.

small cap -yhtiöt ratkaisevat Viime kevään jäljiltä Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden 746 hallituspai-kasta 22 prosenttia eli 164 paikkaa oli naisilla. Puheenjohtajina oli viisi nais-ta, joista sari Baldauf oli ainoa suuren pörssiyhtiön eli Fortumin, hallituksen johdossa. Tänä keväänä naisten osuus näyttäisi kokonaisuudessaan taas jon-kin verran kasvavan.

– Small cap -yhtiöiden valinnat rat-kaisevat aika lailla sen, minkä verran naisten osuus pörssiyhtiöiden hallituk-

rate governance -asioita EK:ssa seuraa-va asiantuntija piia Vuoti sanoo.

Tavoitteet lisätä yritysten hallitusten monimuotoisuutta ovat johtaneet ehkä yllättäen siihen, että hallitusten ulko-maalaisjäsenet ovat erittäin usein nai-sia. Asiantuntijan mukaan ulkomaisten naisten nousu suomalaisyhtiöiden halli-tuksiin on kuitenkin perusteltua.

näkökulma pätevyyteen laajenee– Kotimaiset pörssiyhtiöt toimivat miehisillä aloilla, ja esimerkiksi Kii-

nasta löytyy paljon enemmän naispuo-lisia insinöörejä kuin meiltä Suomes-ta. Suomessa on valitettavasti segregoi-tuneet työmarkkinat, ja kyse on yritys-ten käytännön tarpeista saada erilaisia osaajia eri puolilta maailmaa, tasa-ar-voasioita EK:ssa seuraava Anu saja-vaara kuvaa.

Pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenil-tä edellytetään usein suurten liiketoi-mintayksiköiden johtoa, mikä rajoit-taa suomalaisnaisten nousua hallituk-siin. Näyttäisi kuitenkin, ettei Suomes-sa enää ole vain yhtä ainoaa väylää pä-tevöityä hallitukseen.

”Tähän asti yhtiöiden hallituksiin on valittu enimmäkseen toimitusjohtajia, mutta nyt ehdokkaita etsitään laajem-masta joukosta. Yritykset katsovat myös seuraavalle portaalle – muun muassa lakiasianjohtajiin, jotka osaavat yritys-kaupat, HR-johtajiin ja talousjohtajiin. Hallitukset monipuolistuvat sitä kaut-ta, Vuoti kuvaa.

Hallitusammattilaisten enemmistö yli 55-vuotiaita Käytännössä valtaosa pörssiyritysten hallitusten jäsenistä on yli 55-vuotiai-ta, vaikka laajasti ymmärrettynä mo-nimuotoisuus tarkoittaa sukupuolten, osaamisen ja kansallisuuksien lisäksi myös eri sukupolvia. Alle 30-vuotiai-ta jäseniä on vain muutamilla yhtiöil-lä, joiden omistuksesta iso osa on jol-lain suvulla.

– Se on aika luonnollinenkin tilanne, sillä vanhemmilla ihmisillä on valtava kokemus ja toisaalta eläkkeelle jääneil-lä on tarpeeksi aikaa hoitaa hallitusteh-täviä. Kun hallituksen jäseniä aletaan et-siä toimitusjohtajaporrasta laajemmasta piiristä, uskon, että mukaan tulee myös nuorempaa sukupolvea. On kuitenkin tärkeää, että pätevyys ja kokemus rat-kaisevat eikä diversiteettiin pyritä vain diversiteetin vuoksi, Pia Vuoti uskoo.

Tasa-arvon kannalta mielenkiintoi-nen asia on myös se, että suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa nais- ja miesjäsenet ovat keskenään keskimää-rin samanikäisiä, mikä on kansainväli-sissä vertailuissa melko harvinaista.

Askelia moni-muotoisuuden tiellä otetaan taas, vaikka yli 50-vuotiaat ex-toimitus- johtajat ovatkin enemmistönä lista-yhtiöiden hallituksissa.

sissa kasvaa. Pienissä yhtiöissä on kaik-kein eniten nousuvaraa, sillä niiden hal-lituksissa oli viime kevään jäljiltä vain 16 prosenttia naisia, Keskuskauppaka-marin varatoimitusjohtaja Leena Lin-nainmaa sanoo.

Viime vuoden yhtiökokoussesongin jäljiltä Helsingin pörssissä oli 17 pien-tä yhtiöitä, joiden hallituksissa ei ollut lainkaan naisia. Tämän kevään jälkeen ainakin vielä kahdeksan yhtiötä joutuu julkisesti perustelemaan sen, miksei nii-den hallituksissa ole naisia.

Pienten yhtiöiden haluttomuutta et-siä hallitustensa riveihin naisjäseniä voi selittää tosin sekin, että EU:ssa valmis-teilla oleva sukupuolikiintiöitä koskeva direktiiviehdotus rajaa näillä näkymin pienet yhtiöt esityksen ulkopuolelle.

valtaosalla vain yksi hallituspaikka Listayhtiöiden hallitusten jäsenillä val-taosalla on vain yksi hallituspaikka. Suomessa ei siis näyttäisi olevan pelkoa Norjassa vallalla olevasta niin kutsutus-ta golden skirt -ilmiöstä, jossa sukupuo-likiintiöt ovat johtaneet hallituspaikko-jen kasautumiseen vain harvoille vali-tuille naisille.

– Moneen muuhun maahan verrat-tuna hallituspaikat eivät näyttäisi ka-sautuvan Suomessa kovin paljon sa-moille henkilöille, mikä on positiivinen

asia. Ei ole hyvä, jos meillä on vain pie-ni piiri, jonka kesken paikat jaetaan. Tä-män kehityksen soisi jatkuvan – ja myös tämän kevään esitysten pohjalta näyttäi-si, että uusiakin henkilöitä hallituksiin on löydetty, toteaa Linnainmaa.

useampi hallituspaikka tuo ajankäytön haasteet Kuitenkin myös kotimaisten pörssiyhti-öiden hallituksissa on sekä nais- ja mies-jäseniä, joilla on useita hallituspaikkoja listayhtiöissä. Tämän valossa johtopaik-kaa on pitänyt viiden pörssiyhtiön halli-tuksessa istunut kaj-Gustaf Bergh joka jatkaa kevään yhtiökokousten jälkeen ai-nakin Wärtsilän ja Fiskarsin hallituksissa.

– Tiettyyn rajaan asti useasta halli-tuspaikasta on hyötyä, mutta vastaan tu-levat ajankäyttökysymykset. Pörssiyhti-öissä ei riitä, että osallistuu muutaman tunnin hallituksen kokouksiin kerran kuukaudessa. Jokaista kokousta varten pitää perehtyä satojen sivujen materiaa-leihin ja tehdä töitä myös kokousten vä-lillä, Leena Linnainmaa korostaa.

ulkomaalaiset naiset nousseet hallituksiinHalu saada pörssiyhtiöiden hallituk-siin lisää kansainvälistä osaamista ja samanaikaisesti kasvattaa naisten mää-rää edellyttää vaihtuvuutta. Käytännös-sä hallituksiin nousee tyypillisesti ker-

rallaan vain yksi tai kaksi uutta jäsentä. Sen sijaan monet jäsenet ovat istuneet samoissa hallituksissa vuodesta toiseen.

Kauppalehden mukaan kotimaisten pörssiyhtiöiden hallituksen jäsenistä yli 40 prosenttia on istunut samassa halli-tuksessa vähintään kuusi vuotta. Listayh-tiöiden hallinnointikoodi ei rajoita halli-tusten jäsenten peräkkäisiä toimikausia.

– Omistajat valitsevat vuosittain yh-tiölle sellaisen hallituksen, joka heidän näkemyksenä mukaan parhaiten edis-tää yhtiön toimintaa. Tätä oikeutta ei ole tarkoituksenmukaista rajoittaa, corpo-

KU

VA: M

Vph

otos

tock

20 BALANSSI 2 / 2013 21 BALANSSI 2 / 2013

P-AnalyzerTilinpäätösanalyysi-

ja ennusteohjelmisto.Info ja ilmaisversio

www.sbb.fi

Ilmoita 14.6.2013 ilmestyvässä uudessa

Balanssi-lehdessä!

Kysy tarjouksista ja toistoalennuksista osoitteessa:

ilmoitukset@balanssilehti.fi

Kotisivuiltamme www.balanssilehti.fi

löydät päivitettyä tietoa Balanssi-lehdestä ja ilmoittelusta.

20 BALANSSI 2 / 2013

Kuitittoman kaupan kitkemiseen vauhtia vuonna 2014 kuiTiTTOman kaupan vähentämiseen tähtäävät lakimuutokset tullevat voimaan 1.1.2014. Tällöin käteisellä ra-halla ja maksukorteilla tehdyistä tuote- ja palveluhankinnoista tulisi tarjota asiakkaalle kuitti, joka sisältää myyjän yhteystiedot, tavaran tai palvelun määrän ja luonteen, hinnan sekä arvonlisäveron. Kuitin tarjoamatta jättämisestä seuraisi 300–1 000 euron suuruinen laiminlyöntimaksu.

http://www.tem.fi/lakihankkeet

Pimeää palkanmaksua koskeva lakimuutos pikaisesti voimaan

Pimeää palkanmaksua ennalta ehkäisevän la-kimuutoksen odotetaan astuvan voimaan jo 1.7.2013. Palkka tulee jatkossa maksaa työnteki-jän ilmoittamalle pankkitilille. Käteismaksu onnis-tuisi vain esimerkiksi, mikäli työntekijältä puuttuu pankkitili. Yrityksen kirjanpitoon on tällöin liitettä-vä työntekijän allekirjoittama kuitti tai selvitys kä-teisenä tapahtuneesta palkanmaksusta.

http://www.tem.fi/lakihankkeet

ek ja kkk:

kokorajojen nosto arvioitavaksi uudistettaessa tilintarkastajajärjestelmääTilinTarkasTajajärjesTelmän uudistusehdotuksia käsittelevä Tilintarkastajien tutkinnot ja valvonta -työryhmän raportti on ollut sidos-ryhmien kommentoitavana. Työ- ja elinkeinoministeriölle osoittamissaan lausunnoissaan Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari kan-nattavat tilintarkastusvelvollisuuden nykyisten alarajojen nostotarpeen selvittämistä vireillä olevan uudistushankkeen yhteydessä. Alunperin ky-symys kokorajoista on jätetty lakiuudistuksen ulkopuolelle.

Elinkeinoelämän keskusliitto haluaa nykyistä useammalle yritykselle valinnanvapautta tilinpäätöksen varmennuksen teettämisessä. Järjestön mukaan TEM:n olisikin pohdittava myös tilintarkastuksen alarajojen nos-tamista ottamalla kysymys järjestelmäuudistuksen jatkovalmisteluun.

Myös Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota tilintarkastuksen ma-taliin alarajoihin ja se viittaa pienimpien yhteisöjen ja säätiöiden vaikeuk-siin löytää nykyisellään sopivaa tilintarkastajaa. Järjestö kehottaa minis-teriötä pohtimaan rajojen nostamista kansainvälisten esimerkkien mu-kaisesta, jotta yrityksen omistajat saisivat laajemman vapauden päättää tilintarkastuksen suorittamisesta.

Tilintarkastuksen kokorajoja ei käsitelty lainkaan tilintarkastajajär-jestelmän uudistamista pohtineessa TEM:n työryhmässä. Lausuntokier-roksella ei myöskään erikseen pyydetty kannanottoja tilintarkastusvel-vollisuuden rajoista.

http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/lausunnot/tilintarkastajien_tutkinnot_ja_valvonta_tyoryhman_raportti_ek201399-10632 http://kauppakamari.fi/statement-archive/tilintarkastajajarjestelman-uudistaminen/

uutiset

HAVAINTOJA VUODEN 2012 IFRS-VALVONNASTA

TOiminnan jatkuvuutta ja rahoitusriskejä koskevat tie-dot olivat listayhtiöiden tilinpäätösvalvonnan painopisteitä vuonna 2012. Finanssivalvonta korosti riittävien ja muista ti-linpäätöksen tiedoista selkeästi erotettavissa olevien tieto-jen merkitystä toiminnan jatkuvuudesta.

Pörssiyhtiöiden rahoitusriskeistä esitetyissä tiedoissa Fiva kiinnitti huomiota erityisesti maksuvalmiusriskeihin ja kove-nanteista annettuun informaatioon. Huomiota kiinnitettiin myös siihen, miten velkoja luokiteltiin lyhyt- ja pitkäaikaisik-si. Valvoja löysi parannettavaa liitetiedoista.

Listayhtiöiden keskittyneen omistuksen vuoksi valvonta kohdistui viime vuonna myös lähipiiritietojen raportointiin. Finanssivalvonta havaitsi tekemässään selvityksessä puuttei-ta johtoon kuuluvien avainhenkilöiden lähipiiritietojen rapor-toinnissa. Niiden vuoksi johdon saamien kompensaatioiden vertailu yhtiöiden välillä oli vaikeaa.

http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Tiedotteet/Verkkouutiset/Docu-ments/IFRS_raportti_2012.pdf

KU

VA: M

Vph

otos

tock

22 BALANSSI 2 / 2013 23 BALANSSI 2 / 2013 23 BALANSSI 2 / 201322 BALANSSI 2 / 2013

HALLITUKSESSA NytMitä huomioitava osinkoverotuksen kiristyksiin valmistauduttaessa?KHT-yhdistyksen verotyöryhmän puheenjohtaja Markku Järvenoja kertoo, mihin yritysten ja omistajien tulisi kiinnittää huomiota valmistauduttaessa mm. osinkoverotuksen ehdotettuihin muutoksiin, jotka vielä tarkentuvat.

nostaa varoja yhtiöstä, esimerkiksi pal-kanmaksulla.

Yhtiöissä, joissa nettovarallisuut-ta ei ole kertynyt ja joissa tulos jaetaan vuosittain osinkona osakkaille, on uusi osinkoverotusmalli usein selkeästi edul-lisempi kuin nykyinen ansiotulona ve-rotettava osinko. Miltä osinkoverotuksen kiristäminen näyttää perheyritysten kannalta? – Varakkaissa perheyrityksissä ehdotet-tu osinkoveromalli on edullinen, jos nos-tettu osinko on ollut pääomatulo-osin-koa ja sen määrä on ollut korkeintaan 150 000 euroa. Uudessa mallissa verorasi-tus kevenee selvästi 60 000 ja 150 000 eu-ron välillä. Kevennys on niin suuri, että ensi vuonna nostettu osinko on kokonai-suudessaan lievemmin verotettua, vaik-ka verovapaata osaa ei enää olekaan. Näissä yhtiöissä voi olla järkevää miet-tiä, jättääkö tänä vuonna nostamatta ve-rovapaan osingon ylittävän osuuden.

Mitkä asiat ovat listayhtiön valmistautumisen kannalta keskeisiä? – Ennen muutosta selvitetään lisäosin-gonjaon mahdollisuutta, koska osin-gonsaajan verotus kiristyy. Muutok-sen jälkeen pääomanpalautusten, ku-ten SVOP-rahaston palauttaminen, mielekkyys tutkitaan tarkemmin sa-moin kuin omien osakkeiden han-kinnan edullisuus. Verollisen osin-gon osuuden nousun rajoittaminen 85 prosentin verolliseen osuuteen pie-nentää kuitenkin näitä paineita. Osak-keenomistajan verotuksessa luovutus-voittoverotus on jatkossa kuitenkin usein osingon verotusta kevyempää.

Kuinka listayhtiön omistajan kannattaisi valmistautua osinkoverotuksen ehdotettuun kiristykseen? – Osakeomistuksen yhtiöittäminen hol-dingyhtiöön voi olla järkevää, jos holdin-gyhtiötä voi käyttää osingonkerääjälip-paana eikä sieltä tarvitse jakaa välittö-mästi osinkoa omistajalle. Näin saadaan veronmaksun lykkäysetua. Holdingyhtiö ei muutoin tuo suoraan osakeomistuk-seen verotuksellista hyötyä, jos holdin-gyhtiön saama osinko on jaettava välit-tömästi eteenpäin osakkeenomistajalle.

Onko syytä huoleen, mikäli yrityk-sessä on käynnistetty hankkeita, joissa on tarkoitus hyödyntää seuraavan kolmen vuoden ajan tutkimus- ja tuotekehitysmenojen verovähennysoikeutta ja/tai korotettuja poistoja? – Vaikka veronhuojennusten käyttöai-ka lyhenee kolmesta kahteen vuoteen, aloitettuja hankkeita ei kannata kes-keyttää. Tutkimus- ja tuotekehitysme-nojen verovähennysoikeus on lisävä-hennys, joten se on reaalinen veronke-vennys, joka kannattaa hyödyntää sen ollessa liiketoiminnallisesti järkevää. Korotettujen poistojen hyödyntäminen lykkää veronmaksua myöhemmäksi, jo-ten liiketaloudellisesti kannattava han-ke kannattaa veromielessäkin toteuttaa 2013 tai viimeistään 2014.

Hallituksen kehysriihen päätöstä laskea yhteisövero-prosentti 20 %:iin on kiitelty. Millaisia vaikutuksia uskot sillä olevan yritysten käyttäytymiseen yleisesti?– Yhteisöverokannan alennus on sen verran merkittävä, että se rohkaisee in-vestoimaan Suomeen ja toisaalta yri-tyksiä pysymään Suomessa. Yhteisöve-rokanta on nyt hyvin kilpailukykyinen. Osinkoverotuksen kiristämisen vaikutukset vaihtelevat yritys-kentässä. Miten muutoksiin tulisi valmistautua listaamattomassa omistajavetoisessa yrityksessä? – Näissä yhtiöissä osinkoverotus kiris-tyy, jos osinkona on nostettu verovapaa määrä, kun verovapaa osinko muuttuu verolliseksi. Tällaisessa tilanteessa en-nen muutosta kannattaa varmistaa, että verovapaiden osinkojen määrä noste-taan täysimääräisesti. Tämän lisäksi on järkevää miettiä vaihtoehtoisia tapoja

TEKSTI /// Tarja sviili KUVA /// Olli Häkämies

Entä mitä listaamattoman yhtiön omistajien tulisi huomioida osinkoverotuksen muutoksessa? – Osakkeenomistajan intressissä on varmistaa, että vuosittain hyödyn-netään koko lievemmin verotettava osingonjakomahdollisuus. Muutos-vaiheessa on syytä tehdä tarkat las-kelmat, koska kuluvan vuoden ja ensi vuoden osinkojen verorasituksien ver-

tailulaskelmien tekeminen ei ole aina helppoa. Verorasituksen suuruus vaih-telee riippuen jaettavan osingon mää-rästä, nettovarallisuuden määrästä sekä siitä, onko jaettu ansiotulona ve-rotettua osinkoa. Ja perussääntönä on hyvä muistaa, että osinko verotetaan yksityishenkilön tulona, kun se on nos-tettavissa ja yrityksen tulona, kun jaos-ta päätetään.

KU

VA: M

Vph

otos

tock

25 BALANSSI 2 / 201324 BALANSSI 2 / 2013

viime aikoina pörssiyritysten halli-tukset ovat keskittyneet strategioihin sekä globaalista talouskriisistä toipumi-seen, ilmenee asiantuntijayritys Deloit-ten kansainvälisestä Director 360 -selvi-tyksestä. Siihen osallistui 288 hallituk-sen puheenjohtajaa tai jäsentä 19 maas-ta. Suomesta mukana oli hallituksen jä-seniä 18 pörssiyhtiöstä.

suomessa painopiste strategiassa Suomalaisyhtiöissä strategia nousi hal-litustyöskentelyn pääasialliseksi tee-maksi selvästi useammin kuin muis-sa maissa. Suomalaisvastaajista 95 pro-senttia piti strategiaa hallitusten tär-keimpänä fokusoitumisen alueena.

Hallitukset muun muassa keskus-televat yritysten johdon kanssa aktiivi-sesti organisaation tavoitteista. Sen si-

Hallitusten katseet strategiassa ja taloudessa

Strategiaorientoitunut hallitustyöskentely listayhtiössä edellyttää tasapainottelua velvoitteiden ja vapaan ideoinnin välimaastossa. Pk-yritysten hallituksissa ulkopuoliselle asiantuntemukselle on entistä enemmän kysyntää.

jaan regulaatio ja hyvä hallintotapa ei-vät nousseet suomalaisyhtiöiden halli-tusten agendalle läheskään yhtä usein kuin verrokkimaissa.

Strategian merkitys korostuu myös pörssin ulkopuolella. Keskuskauppa-kamarin ja kauppakamarien PK-halli-tusbarometri 2013 -selvitykseen vasta-si noin tuhat yritysjohtajaa eri puolilta Suomea. Vastaajat katsoivat, että halli-tus tuo lisäarvoa yrityksen toimintaan nimenomaan yrityksen strategian laa-tijana ja talouden valvojana.

Barometrin perusteella lisäarvon tuottamisessa on kuitenkin haasteita. Selvityksessä 55 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hallitus keskittyy ko-kouksissaan tarpeeksi strategiaan ja tu-levaisuuteen, mutta 45 prosenttia piti suoritusta keskinkertaisena tai jopa heikkona.

TEKSTI /// OuTi airaksinen

KU

VA: M

Vph

otos

tock

26 BALANSSI 2 / 2013 27 BALANSSI 2 / 2013 27 BALANSSI 2 / 201326 BALANSSI 2 / 2013

Taantuman uhka käänsi huomion taloudellisen raportointiinTalOuden laskusuhdanne on muovannut viime aikoina monen yrityksen arkea. Pk-yrityksissä on käsitelty ta-loudellista raportointia aikaisempaa enemmän ja toimintojen sopeuttaminen on noussut esiin myös monissa hal-litusten kokouksissa.

Pk-hallitusbarometriin vastanneista 38 prosenttia kertoi, että yrityksen strategiaa oli päivitetty taloudellisen ti-lanteen takia. Taloudellinen ilmapiiri näyttää myös vähentäneen yritysten haluja käynnistää uutta liiketoimintaa.

Hallitusammattilaisten lisäksi myös osakkeenomistajat, rahoittajat ja tilintarkastajat ovat kiinnittäneet yhti-öissä huomiota laskusuhdanteeseen.

Taloustilanne näyttäisi pysyvän myös jatkossa hallitusten agendalla. Deloitten Director 360 -selvityksen mu-kaan hallitustyön tärkeimpiä painopistealueita ovat seuraavien 12–24 kuukauden aikana talouskriisi (50 % vas-taajista), strategia (33 %) sekä pääoman hallinta (28 %).

kansainvälisen osaamisen tarve tunnistettuMonimuotoisuuden lisääminen on hal-lituksissa yksi ajankohtainen teema. Monen mielestä on jopa elintärkeää saada pörssiyhtiöiden hallituksiin li-sää kansainvälistä osaamista ja uusien markkina-alueiden kuten Aasian ja Ete-lä-Amerikan tuntemusta.

Director 360 -selvityksen perusteel-la into kansainvälisyyden kasvatta-miseen on Suomessa suurempi kuin muissa maissa. Vastaajat olivat kuiten-kin huolissaan siitä, löytyykö suoma-laisyhtiöiden hallituksiin kansainvä-listä kompetenssia nykyisillä palkkio- tasoilla.

Lähes joka kolmas suomalaisvastaa-ja piti hallituspalkkioita riittämättömi-nä suhteessa vastuuseen ja vaadittavaan sitoutumiseen.

Pk-yhtiöistä 80 prosentilla hallituksessa naisiaNaisten osuus yritysten hallituksissa on kasvanut kautta linjan. Pk-hallitusbaro-metriin vastanneista yrityksistä 80 pro-sentilla oli naishallitusjäseniä. Yli 250 henkeä työllistävien yritysten hallituk-sissa jo 98 prosentilla oli hallituksissaan naisjäseniä.

Lisäksi merkille pantavaa on, että myös pienten yritysten hallituksiin nou-see yhä useammin yrityksen ulkopuoli-sia jäseniä kuten eri liiketoiminta-alu-eiden asiantuntijoita, hallitustyön am-

mattilaisia tai yrityksen toimialan asi-antuntijoita. Pk-hallitusbarometrin mu-kaan ulkopuolisiin hallituksen jäseniin ollaan yrityksissä myös tyytyväisiä.

vuoropuhelu lisääntyyVaikka hyvä hallintotapa jää suomalais- yhtiöiden hallituksissa usein strategi-an varjoon, myös Suomessa sen merki-tys tunnustetaan. Director 360 -selvityk-sessä 78 prosenttia suomalaisvastaajista arvioi, että tulevaisuudessa myös osak-keenomistajat osallistuvat hyvän hal-lintotavan seurantaan.

Hallitusten jäsenet uskovat myös osakkeenomistajien ja hallitusten vä-lisen vuoropuhelun lisääntyvän. Osak-keenomistajien arvioidaan vaativan tu-levaisuudessa entistä enemmän läpinä-kyvyyttä ja relevanttia tietoa yritysten vastuullisuudesta.

Samalla kun vuoropuhelu etenkin suurten osakkeenomistajien kanssa li-sääntyy, nousee esiin huoli siitä, että kai-killa osakkeenomistajilla – niin pienillä kuin suurillakin – on yhtäläinen pääsy yrityksiä koskevaan tietoon.

Hallituksissa on oivallettu myös tek-nologian merkitys. Paitsi että teknologi-aa hyödynnetään hallitustyöskentelyn tehostamiseen, auttaa teknologia myös jakamaan tietoa yhtiöstä aiempaa nope-ammin osakkeenomistajille ja muille si-dosryhmille. Käytännössä esimerkiksi sijoittajien löytäminen uusille hankkeil-le voi olla jatkossa helpompaa.

velvoitteiden ja vapaan ideoinnin välimaastossaSuomalaisten pörssiyhtiöiden hallitus-ten kokoukset ovat pikkuhiljaa muut-tuneet vähemmän muodollisiksi. Halli-tukset joutuvat kuitenkin tasapainotte-lemaan pakollisten velvotteiden ja vas-tuiden sekä vapaan ideoinnin ja keskus-televuuden välimaastossa.

Myös listaamattomissa yhtiöissä hal-litustyöskentelyä ja hallitusten jäsenten osaamista on viime aikoina aktiivises-ti kehitetty. Pk-hallitusbarometrin mu-kaan työskentelyä on pyritty tehosta-maan muun muassa toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan välisillä tapaamisilla kokousten välillä.

Parantamisen varaa pk-hallitusbaro-metrin mukaan oli muun muassa hal-litusten jäsenten oma-aloitteisuudessa sekä siinä, miten hallituksen jäsenet val-mistautuvat kokouksiin.

Vaikka 70 prosenttia vastaajista katsoi, että hallituksen kokoukset ovat hyvin tai erittäin hyvin valmisteltuja, oli hallituk-sen työjärjestyksiä ja vuosisuunnitelmia käytössä vain kolmasosalla vastanneista.

Suomalaisten pörssiyhtiöiden halli-tusten ehkä tärkein kehityskohde on yhti-öiden tulevan menestymisen varmistami-nen seuraajasuunnitteluun panostamalla. Kyselyyn vastanneista suomalaisyhtiöi-den hallitusten jäsenistä vain 28 prosent-tia koki, että hallituksissa oli varaudut-tu riittävästi – ja ennen kaikkea riittävän ajoissa – toimitusjohtajan vaihdoksiin.

TEKSTI /// OuTi airaksinen KUVAT /// mikael kaPlar

Tilintarkastaja avaa uusia näkökulmia hallitukselle

– usein suurimmat virheet yrityksissä tehdään korkeasuhdanteen aikana, jol-loin yrityksillä menee erittäin lujaa. Sil-loin ei välttämättä huomata, että maa-ilma ympärillä muuttuu, HTM-tilintar-kastajat ry:n puheenjohtaja Alpo salo-nen väittää.

apuna yritystoiminnan hallitussa ohjauksessaVaikka ideaalitilanteessa yrityksellä on pätevä hallitus ja kokenut tilintarkasta-ja, jotka ovat lainsäädännön mukaises-sa vuorovaikutuksessa keskenään, ha-vahdutaan valitettavan usein muuttu-neeseen tilanteeseen vasta ongelmien jo kärjistyttyä.

Osaamisensa ja kokemuksensa ansi-osta tilintarkastaja voi kuitenkin auttaa yrityksen hallitusta huomaamaan eri-laisia riskejä ja mahdollisuuksia sekä varautumaan tulevaisuuteen jo ennak-koon. Yrityksen toimintaa voidaankin ohjata läpi suhdanteiden hallitusti – mietityn strategian mukaan sen sijaan, että ajauduttaisiin tilanteesta toiseen.

kokemus auttaa selviämään ainutkertaisista tilanteistaTilintarkastaja voi olla korvaamaton apu yrityksen hallitukselle – etenkin, jos maailma muuttuu ympärillä yllät-täen. Siinä missä konkurssi tai velkasa-neeraus ovat yritykselle aina ainutker-taisia tapahtumia, on kokenut tilintar-kastaja nähnyt uransa varrella toden-näköisesti jo useita vastaavia tilantei-ta, ja tietää, miten ne kannattaa fik-susti hoitaa.

– Tilintarkastaja voi auttaa nä-kemään tilannekuvan ja ymmärtä-mään, mistä asiat johtuvat ja mitä

Kokenut tilintarkastaja voi olla pk-yrityksen hallitukselle kullan arvoinen tuki tilanteissa, joissa joudutaan luovimaan läpi tyrskyjen.

– Tilintarkastajan tukea ja osaamista tarvittaisiin kipeimmin usein tilintar-kastuksesta luopuneissa yrityksissä, sanoo Alpo Salonen.

29 BALANSSI 2 / 201328 BALANSSI 2 / 201328 BALANSSI 2 / 2013

Verojytkyssä kokonaisuus ratkaisee

Suomen taloudellinen toimintaympäristö on nyt hallituskauden puolivälissä aivan erilainen kuin vuoden 2011 keväällä hal-litusohjelmaa kirjoitettaessa ennustettiin. Eurokriisi on pitkittynyt ja kroonistunut, kasvunäkymät ovat heikot ja julkinen ta-

lous pysyy sitkeästi kaukana tasapainosta. Velkaantumiske-hitys on pystyttävä katkaisemaan niin, että hyvinvoinnin yl-läpito on mahdollista myös jatkossa.

Vuosikymmenen loppupuolella menojen kasvupaine jat-kuu ja voimistuu väestön ikääntyessä. Velkaantumisen kään-tyminen uudelleen nousuun on hyvin mahdollista, jos talouskasvu jää vuo-sikymmenen lopulla ennustettuun 1–1,5 prosenttiin. Tämän vuoksi ra-kenteellisia uudistuksia on jatkettava.

Ja esimerkiksi työurien pidentämi-nen on edelleen välttämätöntä. Lisäk-si julkisten menojen tasoa on jatkos-sakin tarkasteltava kriittisesti, ja val-miudet mahdolliseen lisäsopeutuk-seen pitää säilyttää.

Yritysten toimintaedellytyksiä on parannettava rakenneuudistuksilla, jotka lisäävät työvoiman tarjontaa sekä poistavat yrittämisen ja liiketoi-minnan esteitä. Kasvun vahvistami-nen työllisyyttä edistävillä uudistuksilla on pitkällä tähtäimel-lä ainoa tapa vakauttaa julkinen talous kestävällä tavalla. Suo-men velkaongelmaa ei voida ratkaista verotusta kiristämällä.

Helmikuun puoliväli-istunnossaan hallitus linjasi päätös-kokonaisuuksia, joilla pitäisi luoda edellytyksiä korkeam-malle työllisyydelle ja uusien työpaikkojen syntymiselle, vahvemmalle talouskasvulle sekä tasapainoiselle julkisel-le taloudelle.

Yksityiskohtaiset vuosia 2014–2017 koskevat päätökset ly-kättiin kehysriihineuvotteluihin maaliskuun loppupuolelle. Hallituksen päätöksentekokykyä uskallettiin epäillä, mutta kerrankin hallitus yllätti positiivisesti.

Talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi merkittävin päätös oli se, että yhteisöverokanta alennetaan 20 prosenttiin. Toimenpide vaikuttaa myönteisesti myös investointeihin,

voittojen tulouttamiseen Suomeen ja kansainvälisten konser-nien liiketoimintamallien muuttamiseen Suomi-keskeisiksi.

Verotuksemme kilpailukykyisyyttä on kuitenkin seurat-tava herkeämättä. Ei saa tuudittautua siihen, että nyt päätet-ty yritysveron alennus riittää pidemmällä aikavälillä.

Myös osinkoverotusta päätettiin uudistaa yritysten kasvua ja kasvuyrittäjyyttä tukevaksi. Osinkoverotukseen tehtävät muutokset suosivat yrityksen varojen kasvattamista ja yritys-ten kehittämistä, mikä osaltaan tukee yrittäjyyttä.

Yrittäjyyteen kannustaminen tulee näkymään myönteises-ti koko yhteiskunnassa. Kun yritykset menestyvät, syntyy ki-

peästi kaivattua talouskasvua ja edel-lytyksiä pitää työpaikat Suomessa.

Kehysriihessä päätettiin tehok-kaista toimista, jotka antavat näky-vän viestin Suomen sitoutumisesta kasvuhakuiseen ja yrittämistä kan-nustavaan politiikkaan. Valitettavaa tosin on, että lähes välittömästi kehys-riihen jälkeen alkoi hallituksen sisäi-nen riitely veropäätösten sisällöstä.

Veronkiristyksiäkin on tulossa. Yritysverotuksen veropohjaa päätet-tiin laajentaa mm. siten, että edustus-kulut säädetään kokonaan vähennys-kelvottomiksi, korkomenojen vähen-nysoikeutta rajoitetaan lisää sekä pit-

käaikaisten investointien poistot muutetaan hyödykekohtai-siksi. Erityisesti poisto-oikeuksien rajoittaminen tuntuu hul-lulta, kun investointeja Suomeen tulisi edistää kaikin mah-dollisin keinoin.

Suomen menestyksen arvioidaan perustuvan tulevaisuu-dessakin huippuosaamiseen kaikissa ammateissa. Samaan ai-kaan työvoima on supistumassa väestökehityksen takia. On-kin ristiriitaista, että työn tarjontaa sekä osaamista ja siihen panostamista rasitetaan poikkeuksellisen ankaralla verotuk-sella. Kehysriihen veropäätöksillä ei valitettavasti lievennet-ty kireän ansiotuloverotuksen ongelmaa.

Suomella on kuitenkin kaikki mahdollisuudet menestyä. Meillä on osaamista ja innovaatiokykyä. Edelleen tarvitaan yhteistä tahtoa, tosiasioiden tunnustamista ja rohkeita pää-töksiä jatkossakin.

TERO HONKAVAARA

erotuksen viisarit

niille voi tehdä. Tilintarkastajalla pitää olla herkkyyttä nähdä yrityksen liikku-matila, Salonen sanoo.

Tärkeää on myös, että tilintarkasta-ja sovittaa oman neutraalin roolinsa asi-akasyrityksensä kokoon ja kehitysvai-heeseen.

– Tilintarkastajan tulee suhtautua jokaiseen asiakkaaseensa ainutkertai-sena asiakkaana. Käydessään läpi asi-akasta tilintarkastaja tunnistaa yrityk-sen toimintaan vaikuttavia erilaisia ris-kejä ja hyviä asioita – kuten sen, missä on yrityksen oma osaaminen ja missä mahdollisesti kaivataan ulkoista osaa-mista.

Parhaimmillaan tilintarkastaja on tarkkailija, joka haastaa hallitusta ja toimitusjohtajaa kirjanpidon, omien havaintojensa ja asiantuntemuksensa pohjalta.

riippumattomuus säilytettävä kaikissa tilanteissaAlpo Salonen korostaa, että sparraus-suhteesta huolimatta vastuu päätöksis-tä on kuitenkin aina yrityksen johdolla.

– Tilintarkastajan tulee säilyttää neutraalisuus kaikissa tilanteissa. Se ei tarkoita, että tilintarkastaja olisi tuppi-suuna, vaan hän voi testata toimitusjoh-

tajaa ja hallitusta kysymyksillään. Hän arvioi kokonaistilannetta omalta neut-raalilta kannaltaan ja yrityksen johto omaltaan.

Tilintarkastaja arvioi yrityksen ti-linpäätöksen uskottavuutta ja luotet-tavuutta ja antaa tilintarkastuskerto-muksen muun muassa siitä, antaako ti-linpäätös oikean ja riittävän kuvan yh-tiön toiminnan tuloksesta ja taloudelli-sesta asemasta.

– Etenkin kriittisessä tilanteessa ti-lintarkastaja joutuu arvioimaan myös yhtiön maksuvalmiutta ja vakavarai-suutta, sillä omaisuuden arvostaminen on aivan erilaista, jos yrityksellä ei ole mahdollisuuksia pysyä pystyssä seuraa-via 12 kuukautta, korostaa Salonen.

Tilintarkastajan tukea tarvittaisiin pienimmissä yhtiöissäSalonen pitää ongelmallisena, ettei laki enää velvoita kaikkein pienimpiä yhti-öitä valitsemaan tilintarkastajaa, sil-lä tarkastuksista ovat luopuneet usein juuri yhtiöt, jotka tukea kipeimmin tar-vitsisivat.

Salosen mielestä tilintarkastus pitäi-sikin nähdä hallinnollisen taakan sijaan merkittävänä lisäarvona.

Tilintarkastajan ja hallituksen toimiva yhteistyö tasoittaa yrityksen tietä menestykseen Tilintarkastaja voi tukea hallitusta keskustelemalla, kyseenalaistamalla ja sparraamalla kannustaa hallitusta tunnistamaan ja minimoimaan riskejä sekä tart-

tumaan mahdollisuuksiin edistää hallituksen jäsenten aktiivisuutta tuoda uusia asioita halli-

tuksen käsittelyyn tukea hallituksen jäsenten tiedonhankintaa ja informaation tehokas-

ta hyödyntämistä tukea hallitusta yrityksen talouden valvonnassa sekä toimitusjohta-

jan haastamisessa tukea hallituksen roolia yritystoiminnan uudistajana ja kehittäjänä.

– Kun tilintarkastus on suoritettu hy-vin ja kommunikointi tilintarkastajan ja hallituksen sekä toimitusjohtajan vä-lillä pelaa, tuo tilintarkastus yritykselle erinomaista lisäarvoa. Tilintarkastuksel-la on myös yhteiskunnallinen rooli, sil-lä sen avulla voidaan varmistaa kilpai-lun pysyminen terveellä tavalla ruodus-sa, tähdentää Salonen.

Taloudellisen raportoinnin ohjausmahdollisuudet Yritykselle olennaista on tunnistaa ris-kejä tilintarkastuksen avulla. Elämän-kokemuksen, erityyppisten yhtiöraken-teiden tuntemuksen ja talouden suh-danteisiin perustuvan kokemuksen pe-rusteella tilintarkastajalle syntyy usein melko hyvä näkemys asiakasyrityk-sensä kulloisestakin riskinsietokyvys-tä. Ongelmatilanteissa hän voi arvioida yrityksen resursseja ja pelivaraa luku-jen valossa.

Tilintarkastaja pystyy Salosen mu-kaan luomaan merkittävää lisäarvoa asiakkaalleen auttamalla sitä hyödyn-tämään taloudellista raportointia.

– Kun kirjanpito on joka tapaukses-sa hoidettava, kannattaa siitä ottaa kaik-ki hyöty irti, sillä se tarjoaa yritykselle mahtavan ohjausmahdollisuuden. Tilin-tarkastaja voi arvioida yrityksen juokse-vaa raportointia, työvälineitä ja tietojen luotettavuutta.

Tilintarkastajan kompetenssi käyttöön uudistuksissaTilintarkastajalla voi olla tärkeä rooli myös yritysten toimintoja uudistetta-essa ja kehitettäessä, vaikka hän ei pää-töksiä teekään. Hallituksen kannattaa hyödyntää tilintarkastajan kompetens-sia ainakin päätöksenteon pohjalla ole-vien laskelmien arvioinnissa.

Haastamalla hallitusta ja toimivaa johtoa tilintarkastaja auttaa yrityksen päätöksentekijöitä miettimään liiketoi-mintaa eri näkökulmista.

– Parhaimmillaan tilintarkastajan ja hallituksen välisessä yhteistyössä on tekemisen maku. Kun yritys voi hyvin, myös osakkaat hyötyvät, uskoo Alpo Sa-lonen.

”YHTEISöVEROKANNAN LASKEMINEN VAIKUTTAA MYöNTEISESTI KANSAIN-VÄLISTEN KONSERNIEN LIIKETOIMINTAMALLIEN MUUTTAMISEEN SUOMI-KESKEISIKSI.

30 BALANSSI 2 / 2013 31 BALANSSI 2 / 2013

PykäläPil§tti

Palstan toimittivat Castrén & Snellmanin asiantuntijat: Associate Jenni Parviainen, asianajaja, Senior Associate Mira Väisänen, Associate Paula Tuononen, asianajaja Leena Romppainen, asianajaja, Counsel Ville Ahtola ja Associate Anna Tynkkynen.

Verotus

Yhteisöverokanta laskee ja osinkojen verotus muuttuuvuOsien 2014–2017 valtiontalouden kehyksissä alenne-taan yhteisöverokanta 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Veropoh-jaa on tarkoitus laajentaa: korkokulujen vähennyskelpoisuutta rajataan aiemmin sovitun mukaisesti ja edustuskulujen vähen-nyskelpoisuus poistuu. Tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan ns. t&k-verohuojennuksen ja määräaikaisten korotettujen poisto-jen käyttöaika lyhenee vuoden 2014 loppuun. Lisäksi pitkäai-kaisten investointien poistot muutetaan hyödykekohtaiseksi.

Pääomatuloverotus kiristyy. Pääomatuloverokanta on jat-kossa 30 prosenttia ja 40 000 euroa ylittävältä osin 32 prosent-tia. Nykyinen progressioraja on 50 000 euroa.

Yhteisöjen saamien osinkojen verotukseen ei tule muu-toksia. Yksityishenkilön julkisesti noteeratuista yrityksistä saamat osingot tulevat olemaan 85-prosenttisesti veronalais-ta pääomatuloa. Muusta kuin listayhtiöstä saadusta osingos-ta 25 prosenttia tulee olemaan veronalaista pääomatuloa sii-hen määrään saakka, joka vastaa osakkeen matemaattiselle ar-volle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa, kuitenkin enin-tään 150 000 euroon saakka. Ylimenevä osa on kokonaisuu-dessaan 85-prosenttisesti veronalaista pääomatuloa, myös 8 prosentin rajan ylittävältä osalta.

Monissa yrityksissä verotuksen painopiste siirtyy muutos-ten myötä yhtiön tuloksen verotuksesta jaetun voiton verot-tamiseen. Yhteisöverokannan ja osinkoverotuksen muutos-ten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014.

Muut veromuutokset liittyvät mm. makeisten, alkoholin, tupakan ja sähkön verotuksen kiristämiseen sekä asunto- ja opintolainojen korkojen vähennyskelpoisuuteen ja kotitalo-usvähennyksen määrään henkilöverotuksessa.

Tarkennuksia bisnesenkelivähennykseen sijOiTusTOiminnan määräaikaista veronhuojennus-ta koskeva laki(laki 993/2012, HE 177/2012 vp) annettiin 31.12.2012. Yksityinen sijoittaja voi vähentää laissa säädetyin

edellytyksin pääomatulostaan 50 prosenttia vuosina 2013–2015 lain voimaantulon jälkeen säädetyt edellytykset täyt-tävään osakeyhtiöön sijoittamansa osakepääoman määräs-tä. Vähennyksen vähimmäismäärä olisi 5 000 euroa ja enim-mäismäärä 75 000 euroa vuodessa. Yksittäinen sijoittaja voisi tehdä sijoituksia useampiin kohteisiin, jolloin vähennyksen enimmäismäärä olisi yhteensä 150 000 euroa vuodessa. Koh-deyhtiön veronhuojennukseen oikeuttava sijoitusten enim-mäismäärä olisi 2 500 000 euroa 12 kuukauden aikana. Vä-hennystä vastaava määrä palautettaisiin sijoittajan tuloon osakkeita myöhemmin luovutettaessa.

Lain on tarkoitus tulla voimaan Euroopan unionin komis-sion hyväksyttyä ehdotetun valtiontuen.

Valtioneuvosto antoi 28.3.2013 eduskunnalle esityksen (HE 22/2013 vp) verohuojennuksesta annetun lain 8 §:n muut-tamisesta Suomen saatua Euroopan unionin komissiolta huo-maukset. Esityksessä niin sanotun bisnesenkelivähennyksen tuloutumisen seurauksena maksuun pantavan veron maksu-aikasäännöksiä tarkennetaan tilanteissa, joissa sijoittaja muut-taa pois Suomesta. Lain on tarkoitus astua voimaan saman-aikaisesti kuin varsinainen sijoitustoiminnan veronhuojen-nuksesta annettu laki, jonka voimaantuloajankohdasta sää-detään asetuksella. Lait pyritään saattamaan voimaan huh-tikuun aikana.

yhtiöoikeus

Tilintarkastus ja toiminnantarkastus ehdotetussa uudessa osuuskuntalaissa uuden osuuskuntalain (HE 185/2012) ehdotetut tilintar-kastusta ja erityistä tarkastusta koskevat säännökset vastaa-vat pääosin nykyisin voimassa olevan osuuskuntalain sään-nöksiä. Tilintarkastuksen osalta ehdotus sisältää kuitenkin pörssiosuuskuntia koskevan erityisen velvollisuuden vali-ta vähintään yksi KHT-tilintarkastaja tai KHT-tilintarkastus-yhteisö.

Uutena asiana osuuskuntalakiin ehdotetaan otettavaksi toiminnantarkastusta koskevat säännöt. Osuuskunnan olisi pääsääntöisesti valittava toiminnantarkastaja, mikäli sen ei osuuskuntalain, tilintarkastuslain, sääntöjen tai osuuskun-nan kokouksen päätöksen perusteella tarvitse valita KHT- tai HTM-tilintarkastajaa. Toiminnantarkastuksesta luopuminen voi olla perusteltua vain sellaisissa pienissä osuuskunnissa, joissa kaikki jäsenet osallistuvat osuuskunnan hallintoon.

Ehdotuksen mukaan toiminnantarkastaja tulee kuitenkin valita jäsenten määrävähemmistön vaatimuksesta, vaikka toi-minnantarkastuksesta olisi luovuttu osuuskunnan säännöis-sä. Toiminnantarkastus sisältää osuuskunnan talouden ja hal-

linnon tarkastuksen osuuskunnan toiminnan laadun ja laa-juuden kannalta riittävällä tavalla. Osuuskunnalla voi olla sekä tilintarkastaja että toiminnantarkastaja, mutta he an-tavat kaikissa tapauksissa omat erilliset tarkastuskertomuk-sensa. Uuden osuuskuntalain on tarkoitus tulla voimaan vii-meistään syksyllä 2013.

konkurssilain muutokset kOnkurssilainsäädänTöä koskevat erinäiset muu-tokset astuivat voimaan 1.3.2013.

Konkurssilakiin lisättiin säännös velallisen itsekriminoin-tisuojasta. Esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta epäiltynä oleva velallinen ei ole velvollinen antamaan pesänhoitajal-le konkurssilain edellyttämiä tietoja seikoista, joihin rikose-päily tai syyte perustuu. Konkurssivelallinen ei voi vedota it-sekriminointisuojasäännökseen, jos hän ei ole vielä epäilty-nä rikoksesta. Lisäksi velallinen voi jättää tietoja antamatta vain tilanteessa, jossa tiedoilla on merkitystä rikoksen selvit-tämisen kannalta.

Lakiin lisättiin myös säännös, joka velvoittaa pesänhoita-jaa tekemään tietyistä ilmenneistä rikosepäilyistä ilmoitus poliisille. Takaisinsaannista konkurssipesään annetun laki-muutoksen myötä takaisinsaantikanteen määräaika on yksi vuosi konkurssin alkamisesta. Aiemmin määräaika oli kuusi kuukautta valvontapäivästä. Muutos parantaa takaisinsaanti-vastaajien oikeusturvaa, sillä kanteen määräaika on muutok-sen jälkeen helpommin ennakoitavissa.

Laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannastakesäkuun 2012 alussa voimaan astunut ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa helpottava laki (13.4.2012/172) kos-kee ulkomaalaisten investointeja siltä osin kuin nämä liitty-vät yleisen järjestyksen tai turvallisuuden turvaamiseen. Laki mahdollistaa maan turvallisuuden kannalta olennaisten yh-tiöiden omistuspohjan tehokkaamman valvonnan. Seuran-nan kohteena ovat vain yhteiskunnan elintärkeiden toimin-tojen turvaamisen kannalta kriittiset suomalaiset yritykset.

Ulkomaalaisiin yritysostoihin myönteisesti suhtautuva laki ei rajoita ulkomaalaisten mahdollisuuksia perustaa yri-

tyksiä Suomeen. Sen sijaan työ- ja elinkeinoministeriöön tu-lee ilmoittaa, mikäli ulkomaalainen omistaja saa yritysoston seurauksena omistukseensa vähintään 10 % osakeyhtiön ko-konaisäänimäärästä tai tosiasiallisesta vaikutusvallasta.

Hakemus on tehtävä etukäteen, mikäli yritysosto kohdis-tuu puolustus- tai kaksikäyttötuotesektoriin. Etukäteinen ha-kemus vaaditaan aina, kun yritysoston kohteella on ollut vä-häistäkin puolustus- tai kaksikäyttötuotesektoriin liittyvää liiketoimintaa. Valtioneuvosto käsittelee vahvistukset, kun merkittävä kansallinen etu voi vaarantua yritysoston seurauk-sena. Laki koskee niitä ulkomaalaisia omistajia, joiden koti-paikka on EU- ja EFTA-valtioiden ulkopuolella. Yllä mainit-tujen puolustus- ja kaksikäyttötuotesektoreiden osalta kos-kee se kuitenkin kaikkia ulkomaalaisia omistajia. K

UVA

: MV

phot

osto

ck

32 BALANSSI 2 / 2013 33 BALANSSI 2 / 2013

tiLinpäätös

väiTöskirjani kaksi ensimmäistä tutkimusta tarkastelevat yritysten ris-kitiedottamisen syitä ja seurauksia. Seu-raavassa on lyhyt johdatus keskeisiin tutkimustuloksiin ja johtopäätöksiin.

informaation epäsymmetria Monesti riski ja riskisyys yhdistetään jo-honkin negatiivisen. Riskit ovat kuiten-kin myös mahdollisuuksia, joiden avul-la voi edetä nykytilasta A uuteen parem-paan tilaan B. Sijoittajat haluavat tietoa yrityksen keskeisistä riskeistä yrittäes-sään ennustaa yrityksen tulevaisuuden kassavirtoja.

Sijoittajaviestinnän tarkoitus on an-taa sijoituspäätöstään tekeville ostajille ja myyjille oleellista ja luotettavaa, toi-sin sanoen hyödyllistä tietoa sijoituspää-tösten tueksi.

Yritysjohto tietää aina enemmän kuin sijoittajat yrityksen todellisesta ti-lasta sekä tulevaisuuden näkymistä sii-hen liittyvine riskeineen, mikä aiheuttaa informaation epäsymmetrian ongelman.

ANTTI MIIHKINEN

Ohjeistuksella tasokkaampaa tiedottamista

riskeistä ja ifRs-siirtymästä

epäsymmetrian seurauksetLisääntyneellä epävarmuudella on käänteinen yhteys yrityksen markkina-arvoon. Se myös estää sijoittajien pää-omia kohdistumasta pitkällä tähtäimel-lä tuottavimpiin kohteisiin. Tällöin par-haat ja eniten investointeihin rahaa tar-vitsevat yritykset eivät välttämättä pää-se toteuttamaan kasvustrategiaansa ja uusia työpaikkoja jää syntymättä.

Vähentämällä informaation epäsym-metrian aiheuttamia ongelmia voidaan välillisesti parantaa parhaiden yritysten kasvuedellytyksiä, lisätä työllisyyttä ja lo-pulta koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tiedottamisen hyödyistä huolimatta yri-tysjohdolla voi olla erilaisia motiiveja sa-lata tietoa, kuten esimerkiksi kilpailijakus-tannukset. Tämän vuoksi tiedottamiseen pyritään vaikuttamaan sääntelyn avulla.

Hyvä tiedottaminen ja alempi sijoittajan informaatioriski Riskitiedottaminen on haastavaa, koska se on usein tekstimuotoista. Yritys voi-

kin täyttää juridisen tiedottamisvelvolli-suutensa tiedottamalla hyvin pintapuo-lisesti sanomatta lopulta sijoittajalle mi-tään relevanttia. On myös tärkeätä ym-märtää, että informaation epäsymmet-riaan liittyvä informaatioriski ja yrityk-sen todellinen riskisyys ovat eri asioita.

Hyvällä riskitiedottamisella yritys voi alentaa sijoittajien informaatioris-kiä. Talvivaaran ympäristöriski pääsi to-teutumaan, vaikka vuoden 2011 vuosi-kertomuksessa oli kerrottu ainakin mää-rällisesti paljon yrityksen riskeistä. Tämä tieto varmasti auttoi sijoittajia, mutta ei tietenkään voi estää riskin toteutumista.

lainsäätäjä herää Laadukkaan riskitiedottamisen proble-matiikkaan ovat heränneet myös stan-dardien säätäjät. Kirjanpitolakiin lisät-tiin vuoden 2004 lopussa yleisluontoi-nen vaatimus, että yrityksen tulisi hal-lituksen toimintakertomuksessa kertoa sen keskeisistä riskeistä ja tulevaisuu-den epävarmuuksista.

Tarkka ohjeistus paransi listayhtiöiden tiedottamista riskeistä ja IFRS-siirtymästä. Myös useat yrityskohtaiset

tekijät vaikuttivat informaation laatuun.

KU

VA: M

Vph

otos

tock

34 BALANSSI 2 / 2013

Antti Miihkinen väitteli Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun laskentatoimen laitoksella 15.3.2013 yritysten riski- ja siirtymätiedottamisesta.

Kirjanpitolautakunta halusi kuiten-kin täsmentää vaatimusta vuonna 2006 antamassaan yleisohjeessa toimintaker-tomuksen laatimisesta. Siinä yrityksille annettiin oikeastaan ensimmäistä ker-taa konkreettisia työkaluja kertoa katta-vasti ja tasapuolisesti merkittävimmis-tä riskeistään.

Yleisohjeessa määriteltiin keskeiset riskiluokat ja niihin kuuluvat asiat. Li-säksi ohjeistus sisälsi tiedottamisesi-merkkejä.

Ohjeistuksella laadukkaampaa tiedottamista Ensimmäisessä tutkimuksessa selvitin, mitkä tekijät selittivät suomalaisten lis-tayritysten riskitiedottamisen laatua vuosien 2005 ja 2006 vuosikertomuksis-sa eli juuri ennen ja heti sen jälkeen, kun Kirjanpitolautakunta antoi tuon tarken-netun riskitiedottamisohjeistuksen.

Tulosten mukaan tarkennettu oh-jeistus paransi yritysten riskitiedottami-sen laatua useassa eri laatudimensiossa. Yleisohjeen jälkeen riskitietoa annettiin enemmän ja se jakautui tasaisemmin eri riskiluokkien välille.

Lisäksi riskien vaikutuksista annet-tiin aikaisempaa yksityiskohtaisempaa tietoa. Myös toimenpiteistä riskien hal-litsemiseksi kerrottiin paremmin.

Yrityskohtaisilla tekijöillä myös vaikutusta Kirjanpitolautakunnan uuden ohjeis-tuksen lisäksi tiedottamisen laatua voitiin selittää useilla muilla tekijöil-lä. Niistä keskeisimmät olivat yritysko-ko, kannattavuus ja listaus ulkomaises-sa pörssissä.

Ensimmäisen tutkimukseni tulokset antavat arvokasta tietoa kansainvälisil-le ja kansallisille lainsäätäjille IFRS-ai-kakaudella. IFRS-standardeja ja niitä tul-kitsevaa IFRIC:ä on kritisoitu siitä, että yritysjohdon ja tilintarkastajien omal-le arviolle jätetään paljon vastuuta eikä IFRIC ole kovinkaan usein ollut halukas täsmentämään periaatepohjaisten stan-dardien tulkintoja.

Kirjanpitolautakunta sen sijaan pys-tyi toimillaan kansallisena normittajana

lussa tiedottamisessa oli enemmän piir-teitä pakollisesta tiedottamisesta.

Suositusten aktiivinen markkinointi niiden kohderyhmille näyttääkin lisää-vän niiden pakottavuutta. Siksi ne voi-vat olla joustava ja nopea tapa vaikuttaa yritysten tiedottamiseen esimerkiksi sil-loin, kun tarvitaan nopeita muutoksia.

Suosituksen lisäksi siirtymätiedotta-misen laatua voitiin selittää myös useil-la muilla tekijöillä. Suuret ja hyvät kas-vunäkymät omaavat yritykset tiedotti-vat paremmin, kun taas velkaantuneet yritykset tiedottivat huonommin. Lisäk-si yritykset, joilla oli enemmän riippu-mattomia jäseniä hallituksessa, noudat-tivat CESR:n suositusta säntillisemmin.

johdon käyttäytymiseen voidaan vaikuttaa Yksi väitöskirjani keskeisistä kantavis-ta teemoista on aktiivisen lainsäätäjän rooli. Myös standardien säätäjän puolel-la voi esiintyä moraalikadon ongelma.

Kenellä on lopulta motiivi varmis-taa lainsäädännön tehokas käyttöönot-tovaihe? Mitä, jos standardi on periaat-teessa hyvä, mutta sen myyminen yri-tyksille ontuu?

Väitöskirjassa esitellään kaksi esi-merkkitilannetta, joissa standardien säätäjä oli aktiivinen. Kirjanpitolauta-kunta täsmensi aikaisempaa hyvin yleis-luonteista riskitiedottamisohjeistusta. Rahoitustarkastus puolestaan markki-noi CESR:n siirtymätiedottamissuosi-tusta. Molemmissa tapauksissa pystyt-tiin vaikuttamaan merkittävästi yritys-johdon tiedottamiskäyttäytymiseen.

Väitöskirjan pdf-versio: http://epub.lib.aalto.fi/fi/diss/?cmd=show&dissid=476

vaikuttamaan positiivisesti IFRS-stan-dardeja noudattavien yritysten riskitie-dottamisen laatuun.

vähemmän erimielisyyttä tulevaisuuden odotuksista Väitöskirjani toisessa esseessä siirryt-tiin laadukkaan riskitiedottamisen ta-loudellisten vaikutusten tutkimiseen. Tulosten mukaan yritykset hyötyvät laadukkaasta riskiraportoinnista.

Paremmin riskeistään raportoivilla yrityksillä oli vähemmän informaation epäsymmetriaa osakkeen hinnan muo-dostuksessa. Yritys hyötyi laadukkaasta riskitiedottamisesta vieläkin enemmän, jos se oli pieni tai toimi high-tech-toimi-alalla, tai jos se ei ollut suuren analyytik-kojoukon seurannan kohteena.

Lisäksi markkinatilanne vaikutti. Vaikka riskitiedottaminen tarjosi sijoit-tajille hyödyllistä informaatiota kaikis-sa markkinatilanteissa, niin laskevilla markkinoilla ja heti markkinaromah-duksen jälkeen se oli vieläkin arvok-kaampaa heille.

Tasokkaan tiedottamisen hyötyjä Toisen tutkimukseni tulosten perus-teella standardien säätäjien tulee edel-leen jatkaa kunnianhimoista työtä yri-tysten riskitiedottamisen laadun paran-tamiseksi. Yritysjohto voi vaikuttaa laa-dukkaalla riskitiedottamisella pääoman kustannukseen alentuneen informaa-tioriskin kautta.

Tulokset tarjoavat laajat hyödyntä-mismahdollisuudet sijoittajalle. Jos si-joittajana et halua kantaa suurta infor-maatioriskiä, on turvallisempi sijoittaa hyviin tiedottajiin. Toisaalta, jos haet ris-kiä, voit harkita sijoittavasi korkeam-man informaatioriskin yritykseen. Par-haassa tapauksessa se on aliarvostettu suuren informaatioriskin vuoksi ja pää-set hyötymään sen hyvästä tuloksente-kokyvystä tulevina vuosina.

Huono tiedotus ei aina ole pelkkää taktikointia. Joidenkin yritysten tiedo-tuskulttuurissa näkyy edelleen esimer-kiksi se, että suomalainen yritysrahoitus oli pitkään hyvin pankkivetoista, jolloin

yritykset kommunikoivat mieluummin suoraan pankkien kanssa ja osakesijoit-tajille tiedotettiin huonommin.

suositus edistämään laadukasta siirtymätiedotustaVäitöskirjakokonaisuuteni kolmannes-sa esseessä analysoin tekijöitä, jotka se-littivät yritysten siirtymätiedottamista IFRS-standardien käyttöönotosta.

Suomalaiset listayritykset olivat ra-portoineet vuosikymmeniä kansalli-sen kirjanpitolain vaatimusten mukai-sesti. Jotta tilinpäätösinformaation pää-töksentekoa auttava ja ohjaava vaiku-tus ei olisi vaarantunut, oli tärkeätä var-mistaa, että siirtymän vaikutuksista tie-dotetaan mahdollisimman laadukkaas-ti sijoittajille.

IFRS-standardit saattoivat esimerkik-si parantaa yrityksen tulosta, koska liike-arvon poistoista luovuttiin ja siirryttiin liikearvon arvonalentumistestaukseen. Euroopan Arvopaperimarkkinavalvojien komitea (CESR, nykyinen ESMA) julkai-si vuonna 2003 siirtymätiedottamissuo-situksen, jossa se täsmensi miten siirty-mästä suositeltiin tiedotettavan.

raTa aktiivisesti yhteydessä kohderyhmiinsä Vuonna 2004 annettaisiin laadullista tietoa siirtymän vaikutuksista. Kvan-titatiivisen informaation vuoro erilais-ten täsmäytyslaskelmien muodossa oli-si vuonna 2005 ennen ensimmäisiä osa-vuosikatsauksia.

Euroopan Arvopaperimarkkinaval-vojien komitean lisäksi silloinen Rahoi-tustarkastus otti Suomessa hyvin aktii-visen roolin laadukkaan siirtymätie-dottamisen varmistamiseksi. Se tiedot-ti suosituksesta yrityksille ja niiden ti-lintarkastajille ja kutsui heitä vierailul-le asian tiimoilta.

suositus hyvä nopeita muutoksia tavoiteltaessa Tutkimustulokseni osoittivat, että suo-situs oli tehokas tapa vaikuttaa yritys-johdon siirtymätiedottamiseen. Verta-sin suositeltua ja täysin vapaaehtoista tiedottamista ja huomasin, että suositel-

htm-Info Oy

Laatukoulutuspitää ajan tasalla

Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa ja entistä vaativammassa lainsäädäntö- ja vastuuympäristössä, missä vain oikealla tiedolla ja oikeilla työskentelytavoilla

on mahdollista menestyä ja välttää karikoita.

www.htm.fi/koulutus

HTM-Info Oy - tilintarkastajan

ammattitaidon ylläpitäjä

36 BALANSSI 2 / 2013 37 BALANSSI 2 / 2013

tilintarkastuskäytäntöjen yhtenäistämiseksi voisi olla tilitoi-mistojen tietojen hyödyntäminen, sillä tilitoimistot keräävät kokemuksia kahdesta eri näkökulmasta sekä yrityksen että tilintarkastajan näkökulmasta.

Torpon analysoinnin tuloksena todettiin tilintarkastus-menettelyn eroavan merkittävästi normitaustaisessa ja käy-

TILINTARKASTUSVERKOSTO KEHITTÄMÄÄN PIENYRITYSTEN TILINTARKASTUSTA

tännön tilintarkastuksessa. Sen sijaan tilintarkastuksen pe-rustehtävässä, julkisuuteen annettavan tilintarkastusinfor-maation ulottuvuudessa normit ja käytäntö olivat selkeän yhdenmukaiset. Pienyhtiöiden käytännön tilintarkastukses-sa erittäin tärkeiksi nousivat yritysneuvonnan ja taloudelli-sen hyödyn ulottuvuudet.

Torpo esittää pienyhtiöiden tilintarkastuksen olevan ta-pauskohtaista. Tilintarkastuksen toimintatapa voi vaihdella johtuen yrityksen toimialasta, omistajarakenteesta, elinkaa-resta, kannattavuudesta, omistajajohtajan taitotiedoista sekä tilitoimiston ammattitaidosta.

Tutkimus osoitti erot pienyhtiöiden kahden tilintarkas-tuksen pääsuunnan välillä. Toiset tilintarkastajat keskittyvät dokumentointiin ja vastaavasti toiset tilintarkastajat keskit-tyvät enemmän asiakkaaseen ja neuvontaan.

Tilintarkastuksen syvin olemus pienyrityksessäTutkimuksen mukaan omistajajohtaja- yhtiön tilintarkastuk-sen tehtävät ovat jakautuneet uudelleen. Omistajajohtajan vähäisen asiantuntemuksen takia monia tehtäviä voidaan siirtää tilintarkastusverkostolle ja tällöin tilintarkastusver-kosto jakaa tehtäviä verkoston toimijoille tai jopa toimijoiden omiin verkostoihin osaamisen mukaan. Esimerkkinä voidaan todeta, että sisäisen valvonnan monet osa-alueet voidaan suo-rittaa tilitoimistossa.

Torpo esittää tutkimuksessaan pienyhtiön tilintarkastus-menettelyn olennaisen ytimen muodostavan aktiivinen si-säpiiri tarkoittaen omistajajohtajaa, tilitoimistoa ja tilintar-kastajaa. Aktiivisen tilintarkastusverkoston avulla taloushal-linnon laatua pystytään parantamaan ja yhtiön toimintaa te-hostamaan.

Tilintarkastuksen riippumattomuus on ollut väärinkäy-töstapausten takia merkittävässä roolissa viime vuosina, pien-yritysten kohdalla kynnyskysymys ei ole tilintarkastajan riip-pumattomuus vaan tilintarkastajan ammattitaito. Pienyritys-ten kohdalla hyvien tilinpäätösten edistämisen täytyisi nous-ta aiempaa merkittävämpään rooliin.

keinoja käytäntöjen yhtenäistämiseksi Tilintarkastusmenettelyn yhdenmukaistaminen käytännön tasolla on osoittautunut haasteelliseksi. Työssään Torppo analysoi käytännön tilintarkastustyötä tarkastelemalla ti-lintarkastuksen suorittamista eri näkökulmista. Yksi keino

Ajankohtaisia väitöstutkimuksia

tapani torpon väitöskirjatutkimus Tilintarkastusverkoston muodostuminen ja toiminta toimivan johdon vallinnassa olevassa osakeyhtiömuotoisessa yrityksessä tutkii millaista tilintarkas-tus on käytännössä pienissä omistajajohtajavetoisissa osake-yhtiöissä.

Lakisääteistä tilintarkastusta pidetään usein kustannus-eränä pienille yrityksille ja sen tuomaa lisäarvoa kyseenalais-tetaan. Torpo esittelee työssään kokonaisvaltaisen pienyhti-ön tilintarkastuskäyttäytymisen toimintamallin, jota kutsu-taan tilintarkastusverkosto-malliksi. Malli korostaa verkos-toyhteistyötä vaihtoehtoiseksi tavaksi suorittaa lakisäätei-nen tilintarkastus.

verkoston syntyminen Tilintarkastuksessa verkosto syntyy silloin, kun omistajajoh-taja, tilitoimisto ja tilintarkastaja haluavat toimia yhdessä ti-linpäätökseen, tilintarkastukseen, hallintoon ja muuhun lii-ketoimintaan liittyvissä asioissa. Verkostossa nämä tilintar-kastuksen toimijat työskentelevät yrityksen hyväksi.

Tilintarkastusverkosto on käytännössä monimuotoinen, mutta tavoitteeltaan pääasiallisesti yhdenmukainen. Torpo pi-tää tutkimuksen tärkeimpänä löydöksenä kokonaisvaltaisen pienyhtiön tilintarkastuksen toimintamallin muodostumista.

Omistajavetoisen yhtiön tilintarkastuksen erityispiirteitäTutkimuksen mukaan omistajajohtajayhtiön käytännön ti-lintarkastuksessa on monia piirteitä, jotka poikkeavat nor-miperustaisesta lakisääteisestä tilintarkastuksesta. Pienyh-tiöiden tilintarkastusta tarkasteltaessa todettiin sen laajen-tuneen uudenlaisille tehtäväalueille. Erityistoimeksiannot, yleinen yritysneuvonta sekä taloudellisen hyödyn tavoittelu ovat esimerkkejä näistä uudenlaisista tehtäväalueista.

Verkoston toimintaa käytännössä kuvaavat tilintarkasta-jan tarkastusmateriaalin läpikäyminen ja valmistelu, jonka jälkeen verkoston toimijat kokoontuvat käsittelemään muun muassa kirjanpitoa, tilinpäätöstä, yhtiön tulevaisuutta ja ti-lintarkastusraportteja.

KULKEVATKO TILINTARKASTAJAN KOKEMUS JA TEHOKKUUS KÄSI KÄdESSÄ?

tuukka järvisen väitöskirjatutkimus Tilintarkastajien infor-maation käyttöön vaikuttavat tekijät: Kokemus, riski, tehtävän ra-kenne ja informaation luotettavuus tarkastelee tilintarkastajien informaation käyttöä ja tilintarkastuksen tehokkuutta tilin-tarkastustoimeksiannon jatkamispäätöksessä ja uuden asiak-kaan valintatilanteessa.

Väitöskirjan päätavoitteena on tutkia informaation käyt-töön vaikuttavia tekijöitä. Ensisijaisesti tilintarkastajan infor-maation käyttöön vaikuttavat tilintarkastajan kokemus, asi-akkaan riskisyys, tilintarkastustehtävien rakenne sekä saata-villa olevan informaation luotettavuus.

kokemus tehostaa tiedon hyödyntämistä Järvisen mukaan kokeneet tilintarkastajat hyödyntävät tie-toja tehokkaammin kuin vähemmän kokeneet tilintarkasta-jat. Lisäksi kokeneet tilintarkastajat analysoivat ja arvioivat saatavilla olevaa informaatiota kokemattomia tilintarkasta-jia nopeammin ja tehokkaammin.

epäluotettava tieto karsii tehokkuushyötyjä Käytännössä asiakkaan riskisyys lisää informaation analy-sointiin ja arviointiin käytettyä työmäärää tilintarkastajan kokemuksesta riippumatta. Sen sijaan Järvinen esittää työs-sään, että tarkastustehtävän rakenteen vaativuus vaikuttaa ai-noastaan vähemmän kokeneiden tilitarkastajien käyttämään työmäärään informaation analysoinnissa.

Tällöin vähemmän kokeneiden tilintarkastajien työmäärä lisääntyy, kun he ratkaisevat vaativia ja monimutkaisia tarkas-tustehtäviä. Vastaavasti kokeneiden tilintarkastajien parempi tietämys mahdollistaa tehokkaamman työskentelyn tarkas-tustehtävän monimutkaisuuden kasvamisesta huolimatta.

Järvinen mukaan tilintarkastajien kokemus lisää tehok-kuutta haasteellisissa tarkastustehtävissä. Tarkasteltaessa ko-keneiden tilintarkastajien tehokkuutta ja informaation luo-tettavuutta samanaikaisesti havaittiin, että tehokkuushyö-dyt rajoittuvat vain tilanteisiin, joissa käytettävissä oleva in-

formaatio on luotettavaa. Kun saatavilla oleva informaatio on epäluotettavaa, ei kokemuksella tällöin ole vaikutusta tiedon käsittelyyn käytettyyn aikaan.

Näin ollen epäluotettava tieto heikentää myös kokenei-den tilintarkastajien päätöksenteon tehokkuutta. Järvisen mukaan asiakkaan korkea riski ja epäluotettava informaatio on huomioitava tilintarkastajan ajankäytön suunnittelussa.

eväitä tilintarkastustyön ja -käytäntöjen kehittämiseksi Järvisen väitöskirjatutkimuksen tulokset luovat uutta tietoa tilintarkastuksen tehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä. Tut-kimusta voidaan hyödyntää erityisesti tilintarkastuskäytän-töjen kehittämiseen.

Toimeksiannon aikabudjettia suunniteltaessa olisi huo-mioitava asiakkaan riskisyys ja informaation laatu. Lisäksi kokeneiden tilintarkastajien informaation käsittelyyn liitty-vät taidot tulisi dokumentoida ja opettaa näitä taitoja vähem-män kokeneille tilintarkastajille. Käytännössä tilintarkastus-yhteisöt voisivat lisätä vähemmän kokeneiden tilintarkasta-jien koulutusta neuvomalla tehokkaampia lukutekniikoita ja informaation yhdistelytaitoja.

Tilintarkastuspalveluiden intressiryhmän näkökulmasta tutkimuksen tulokset kertovat, että asiakkaan korkeariski-syys tai toimeksiantoon sisältyvä epäluotettava informaatio johtavat harvoin toimeksiannosta kieltäytymiseen. Tällöin ti-lintarkastajat kuitenkin todennäköisesti muuttavat tapaansa suorittaa tilintarkastus.

Tuloksissa saatiin viitteitä siitä, että tämänkaltaisissa olo-suhteissa tilintarkastajat arvioivat käyttävänsä enemmän tar-kastustunteja tarkastuksen suorittamiseen ja tällöin saatta-vat myös veloittaa korkeampia tilintarkastuspalkkioita näil-tä asiakkailta.

Palstan toimitti KTM Elina Haapamäki, joka toimii jatko-opiske-lijana Vaasan Yliopistossa ja on ACA-tutkimusryhmän jäsen.

Akateeminen vArtti

38 BALANSSI 2 / 2013 39 BALANSSI 2 / 2013

– TerveTulOa HerwOOdiin! Vincit Oy:n toimitusjohtaja Mikko kuitusen teekkaritervehdys Tampe-reen Hervannassa paljastaa heti, että miehen entinen opinahjo on kivenhei-ton päässä sijaitseva Tampereen teknil-linen yliopisto.

motiivina mukava työpaikka Kuitunen opiskeli tuotantotaloutta ja aloitti vuonna 2004 työt suomalaises-sa it-alan yrityksessä. Kolmen vuoden jälkeen hän päätti perustaa oman yri-tyksen ja houkutteli yhtiökumppanik-seen samassa yrityksessä työskennel-leen pekka Virtasen.

– Tärkein motiivi oli lähteä teke-mään itsellemme mukavaa työpaikkaa. Halusimme lisää vapautta ja tehdä asi-at tavalla, joka oli mielestämme oikein, Kuitunen kertoo.

kova kasvu alusta lähtienVincitin liikeidea on ollut alusta lähti-en räätälöityjen ohjelmistojen tuoteke-hitys. Ensimmäiset asiakkaat löytyivät vanhassa työpaikassa syntyneiden kon-taktien kautta.

Kaksikolla oli kovat tavoitteet kas-vun suhteen, joten yritykseen oli palkat-tava heti uusia työntekijöitä.

Kuusi vuotta myöhemmin Vincit työllistää Tampereella 70 henkeä. Yh-

TEKSTI JA KUVAT /// maTTi remes

TOISINAJATTELIJA TAKOO TULOSTA

tiön liikevaihto oli maaliskuussa 2012 päättyneellä tilikaudella 5,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 1,3 miljoonaa. Edel-liskauteen verrattuna myynti kasvoi 60 prosenttia.

Räätälöidyssä ohjelmistokehitykses-sä Vincit keskittyy etenkin internet- ja mobiilisovelluksiin. Esimerkiksi Teknii-kan Maailman matkapuhelinsovellus ja Kauppalehden sovellus Windows-pho-neen ovat yrityksen käsialaa.

Lisäksi Tampereella suunnitellaan ohjelmistoja erikoislaitteisiin. Asiak-kaana on muun muassa amerikkalai-nen GE Healthcare.

Toimialansa toisinajattelijaNopea kasvu ja erinomainen kannatta-vuus ovat tuoneet Vincitille palkinto-ja yrityskilpailuissa. Se on noussut kär-keen myös parhaimpien työpaikkojen listoilla.

Marraskuussa Kuitunen kävi pok-kaamassa voittopokaalin nuorten yrit-täjien Timangi-kilpailussa.

Palkintoperusteita olivat muun mu-assa ”jatkuva vanhojen toimintatapojen kyseenalaistaminen ja koko alan perus-periaatteiden muuttaminen”.

– Ehkä nämä huomionosoitukset kertovat poikkeavasta tulokulmasta, jonka mukaan meillä on vain yksi tavoi-te: työntekijöiden ja asiakkaiden tyyty-

Ohjelmistoyhtiö Vincitin Mikko Kuitusta eivät kiinnosta yrityksen talousluvut vaan työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyys.

väisyys. Taloudellisia tavoitteita ei ole, ei edes budjettia.

Kuitunen uskoo, että tyytyväiset työntekijät ja asiakkaat tuovat myös ta-loudellista menestystä. Kasvu ei ole hä-nelle tavoite vaan seuraus siitä, että työt tehdään hyvin.

kaikki tekevät päätöksiäVincitin kantaviin periaatteisiin kuu-luu myös päätöksenteon täydellinen ha-jauttaminen. Jokaisella yrityksen työn-tekijällä on oikeus ja velvollisuus tehdä päätöksiä – olipa sitten kyse uuden tie-tokoneen ostamisesta tai ryhtymisestä uuteen liiketoimintaan.

– Ainoa ohje henkilöstölle on, että tee päätöksiä niin kuin käyttäisit omia ra-hojasi. Rajoja ei ole, mutta vastapainoksi päätöksistä on myös kannettava vastuu.

Kuitusen mukaan vapauden ja vas-tuun yhdistelmä toimii erinomaisesti. Ennen päätöksiä kollegojen kanssa kes-kustellaan ja mietitään tarkkaan, tuot-taako hankinta enemmän kuin maksaa.

– Väitän, että meillä on erittäin tiuk-ka kulukuuri. Ja jos ylilyöntejä tulee jäl-kikäteen esille, niihin johtaneet syyt käydään läpi. Tällaisia tapauksia on ol-lut tosin hyvin vähän.

Kuituselle tärkein yrityksen talou-dellinen mittari on kassavirtalaskelma. Sitä seuraamalla tulot ja menot pysyvät

tasapainossa ja likviditeettiä on aina riit-tävästi.

– Keräämme tiedot meneillään ole-vista hankkeista ja teemme ennusteita myös tulevista laskutuksista ja suurim-mista menoista.

Hallitus kokoontuu kerran vuodessaVincitin hallinto on järjestetty poik-keuksellisesti moneen muuhun kasvu-yritykseen verrattuna. Yrityksen halli-tusta Kuitunen kutsuu kumileimasi-meksi. Se kokoontuu kerran vuodessa hyväksymään tilinpäätöksen ja muut lakisääteiset asiat.

– Olemme pohtineet ja välillä harjoi-telleetkin hallitustyöskentelyä, mutta käytännössä hallituksena toimii yrityk-sen johtoryhmä. Se määrittää yhteistyös-sä työntekijöiden kanssa Vincitin suun-nan ja huolehtii omistajastrategian to-teuttamisesta.

Hallitustyöskentelyä korvaavat myös erilaisista teemoista järjestettä-vät työpajat. Uuden markkinavaltauk-sen kaltaisissa isoissa asioissa kutsutaan sparraajiksi ulkopuolisia neuvonantajia.

Aktiiviseen hallitustyöskentelyyn ei ole ollut Kuitusen mukaan tarvetta sen-kään vuoksi, että yrityksessä ei ole mu-kana pääomasijoittajia. Osakkaita on 11, jotka kaikki ovat töissä yrityksessä.

Toiminnan alussa Vincit sai rahoi-tusta perustajien lompakon lisäksi Te-kesistä, Finnverasta ja pankeilta, mutta sen jälkeen yritystä on kehitetty yksin-omaan tulorahoituksella.

– Ehkä joissakin tapauksissa pääoma-ruiske olisi nopeuttanut markkinoiden valtausta. Toisaalta ulkopuoliset osak-kaat toisivat mukanaan omat tavoitteen-sa, jotka eivät välttämättä ole samat kuin meillä.

Taloudenpidossa riittää selitettävääTaloushallinnon Vincit on ulkoistanut tilitoimistolle, jolle oli aluksi selitettä-vä yrityksen poikkeavat toimintatavat. Tällainen oli esimerkiksi se, että yksit-täiset laskut eivät välttämättä käy hy-väksyttävänä toimitusjohtajalla.

– Minulle riittää kooste, josta näkee asioiden olevan kunnossa. Muodollinen hyväksyntä tulee näin tehdyksi, mutta ei minua oikeasti kiinnosta, mitä las-kuissa lukee.

Myös tilintarkastajalle Kuitunen jou-tuu välillä selittämään, miksi yrityksen taloudenpidon yksityiskohdat eivät toi-mitusjohtajaa kiinnosta. Keskusteluja tilintarkastajan kanssa käydään hänen mukaansa rakentavassa hengessä.

– Ymmärrän tilintarkastajan roolin ja saamme häneltä arvokkaita neuvo-

ja. Meidän arvoille sopivampi tarkasta-ja olisi kuitenkin työelämävalmentaja tai vastaava. Hän kävisi läpi, millaiset johtamismenetelmät meillä on ja miten jengi täällä pörrää.

Bisnesvinkkiä tilintarkastajille Kuitusen mielestä tilintarkastusyhtei-söjen kannattaisi keksiä palveluja, jotka tavanomaisen tilintarkastuksen ohella ottaisivat huomioon myös Vincitin kal-taisten yritysten todellisia arvoja.

– Tilintarkastajat katsovat yrityksen asioita eurosilmälasien läpi. Yrityksel-lä voi olla muitakin juttuja kuin raha. Tähän saumaan tilintarkastusyhteisöt voisivat keksiä palveluja, jotka pohjau-tuvat yritysten todellisiin arvoihin. Se voisi olla niille hyvä bisnes.

ensimmäinen kriisi karaisiVincitin taival ei ole ollut pelkkää nou-suliitoa. Toistaiseksi syvimpään krii-siin yritys ajautui ensimmäisenä vuon-na, kun valtaosan liikevaihdosta tuonut asiakassopimus kaatui.

– Sen jälkeen yrityksen olemassaolon perusteet piti todistaa sekä sisäisesti että asiakaskentässä. Kriisi teki kuitenkin yrityksestä oleellisesti paremman eikä sen jälkeen mikään ole enää pelottanut, sanoo Mikko Kuitunen.

Viime keväänä Vincit menetti jäl-leen melko yllättäen tärkeimmän asi-akkaansa. Irtisanomisten sijaan yritys päätti kuitenkin järjestää ”positiiviset yt-neuvottelut”, jossa tiimit miettivät keinoja palkata lisää väkeä ja ideoivat aihioita uusista palveluista.

– Ideoista on alkanut syntyä uutta lii-ketoimintaa. Mukana on paljon pieniä, mutta myös muutama merkittäväkin aluevaltaus. Niiden avulla tilivuodes-ta tulee hyvä, vaikka syksy olikin mel-ko synkkä.

Tulevasta Kuitunen uskaltaa sanoa vain sen, että muutoksia on varmasti luvassa.

– Talous on epävarma, ja toimialat muuttuvat nopeasti. Toisaalta kaikessa tarvitaan nykyisin tietotekniikkaa. Tämä on sauma, josta meidän on osattava tun-nistaa avautuvat mahdollisuudet.

nextgeneration

40 BALANSSI 2 / 2013 41 BALANSSI 2 / 2013

CorporAte GoVernAnCe

HELI KORTESALMI

Whistle- blowing

Isoista suomalaisyhtiöistä löytyvät myös eettiset kanavat väärinkäytösten anonyymia raportointia varten. Niiden toivotaan kuitenkin olevan viimeinen keino epäkohtien esiin tuomiseksi.

suOmalaiseT suuryritykset tarjoa-vat työntekijöilleen mahdollisuutta ra-portoida havaitsemistaan väärinkäytök-sistä myös anonyymisti eettisten rapor-tointikanavien kautta, vaikka yhteiset suositukset ja määräykset puuttuvat.

malli väärinkäytösten luottamukselliseen raportointiin Englanninkielinen termi ”whistleblo-wing” tarkoittaa tapahtumaa, jossa or-ganisaatiossa työskentelevä henkilö huomaa epäeettistä toimintaa yrityk-sessä ja raportoi havainnoistaan joh-dolle, valvovalle organisaatiolle tai jopa suoraan medialle.

Yritykset voivat käyttää whistle-blowingia sisäisen valvonnan työkalu-

– yritysten eettiset raportointikanavat suomessa

na antamalla selkeän toimintamallin, kuinka kertoa asiasta luottamuksellises-ti eteenpäin. Tällaista ohjeistusta kutsu-taan whistleblowing-kanavaksi.

Yleistynyttä suomenkielistä vastinet-ta whistleblowing -sanalle tai -kanaval-le ei ole. Tässä artikkelissa käytetään ter-miä ”eettiset raportointikanavat” ja poh-ditaan asiaa yritysnäkökulmasta.

sOX vauhditti raportointi-kanavien yleistymistä Työntekijät ovat usein tietoisia organi-saatiossa tapahtuvasta epäeettisestä tai rikollisesta toiminnasta. Vuonna 2012 Association of Certified Fraud Exami-ners (ACFE) tutki 1 388 kansainvälis-tä petostapausta raportoiden, että 51 % K

UVA

: MV

phot

osto

ck

42 BALANSSI 2 / 2013

KTM Heli Kortesalmi valmistelee väitöskirjaa whistleblowing-aihepiiristä Vaasan Yliopistossa, ACA- tutkimusryhmän jäsenenä.

petoksista ratkaistiin vihjeiden perus-teella.

Suurin osa vihjeistä oli tullut yrityk-sen henkilökunnalta, mutta petoksia pal-jastivat myös asiakkailta tai tavaran/pal-velun toimittajilta saadut vihjeet. Mui-den tutkimusten tuloksissa on vihjeiden osuus petosten paljastumisessa ollut hie-man alempi, mutta silti merkittävä.

Yhdysvalloissa whistleblowing on terminä tunnettu jo 70-luvulta lähtien, mutta koko maata koskevaksi käytän-teeksi whistleblowing tuli 2000-luvun alussa Enronin ja WorldCom- skandaa-lien jälkeen. Molemmissa tapauksissa yrityksessä toiminut henkilö oli osalli-sena petosten paljastumisessa.

Näiden tapahtumien jälkeen Yhdys-valloissa hyväksyttiin julkisesti notee-rattuja yrityksiä koskeva, sisäiseen val-vontaan liittyvä laki: Sarbanes-Oxley Act of 2002 (SOX). Sisäisiin kontrollei-hin liittyvien vaatimusten lisäksi SOX sisältää vaatimuksen anonyymin ilmoi-tuksen mahdollistavan eettisen vihjeka-navan rakentamisesta yrityksen henki-lökuntaa varten.

eettiset raportointikanavat hyvinä toimintatapoinaEettiset raportointikanavat nähdäänkin kansainvälisesti hyvänä käytänteenä, jol-la petosten määrää voidaan vähentää ja kiinnijäämisen riskiä lisätä. Euroopassa esimerkiksi Hollannin ja Belgian Corpo-rate Governance -koodit sisältävät suo-situkset eettisistä raportointikanavista noudata tai selitä -periaatteella.

Muissa Euroopan maissa kanavan velvoittavaa ohjeistusta tai lainsäädän-töä ei ole, mutta on kuitenkin maita, jois-sa eettisen vihjeen antajalla on lainsuo-ja mahdollisia kostotoimia vastaan. Va-litettavasti vihjeen antajia on voitu erot-taa organisaation palveluksesta tai heil-le on voitu kostaa muilla tavoin, joten re-hellistä työntekijää tulisi suojella lailla.

keskustelu jäänyt vähäiseksi Suomen listayhtiöiden hallinnointikoo-di ei sisällä suosituksia eettisistä rapor-tointikanavista. Tietosuojavaltuutet-tu on antanut ohjeen SOX-yhtiöiden

whistleblowing-kanavista, mutta muu-ta yleistä ohjeistusta ei ole saatavilla.

Julkista keskustelua eettisten rapor-tointikanavien tarpeesta ei meillä ylipään-sä ole käyty, vaikka muutamat poliitikot ovatkin yrittäneet herättää keskustelua.

raportointikanavat yleistyneet suomessaSuomalaisesta eettiset raportointikana-vat saattavat tuntua tarpeettomilta tai jopa jo itsessään epäeettiseltä toiminnal-ta. Tästä huolimatta eettisiä raportointi-kanavia on rakennettu joihinkin suoma-laisiin yrityksiin. Kanavia on luonnolli-sesti myös Suomessa toimivien amerik-kalaisten SOX- yhtiöiden tytäryhtiöis-sä, mutta USA:n tiukka yrityslaki pakot-ti myös muutamat suomalaisyhtiöt ra-kentamaan eettiset raportointikanavat henkilöstönsä käyttöön jo vuonna 2004.

Vuonna 2011 KPMG teki selvityksen, jossa viidenkymmenen liikevaihdoltaan suurimman yrityksen nettisivuilta etsit-tiin tietoa eettisistä raportointikanavis-ta. Selvityksessä löydettiin 11 yritystä, joilla oli käytössään anonyymin ilmoi-tuksen mahdollistava kanava.

Olen haastatellut väitöskirjatutki-mustani varten kahdeksan suomalai-sen pörssiyhtiön edustajia vuosina 2011- 2012. Sain selville, että Suomessa on pal-jon kiinnostusta kanavia ja niiden toimi-vuutta kohtaan. Haastatteluissa ilmeni, että monet muutkin yhtiöt harkitsivat tai olivat rakentamassa omaa eettistä ra-portointikanavaansa.

Mikäli 50 yhtiötä koskeva selvitys toistettaisiin nyt, olisi vihjekanavien määrä luultavasti kaksinkertaistunut vuoden 2011 luvuista.

vasta viimeinen keino Haastattelemissani yrityksissä työnte-kijöiden eettinen raportointi oli mah-dollistettu ja siten mielipiteet puolsi-vat kanavien olemassa oloa. Yrityksil-le, jotka olivat ottaneet kanavan käyt-töön ennen vuotta 2010, oli ajatus ka-navan rakentamisesta usein tullut yh-tiön kansainvälisten toimintojen kaut-ta. Myöhemmin käyttöönotettujen ka-navien alkusysäyksenä vaikutti olevan

aikaisemmin mainitut konsulttiyritys-ten tekemät selvitykset.

Jokainen haastateltava korosti kana-van kuitenkin olevan viimeinen keino ilmoittaa epäkohdista. Ilmoituksia toi-vottiin mieluummin saatavan työnteki-jöiltä heidän omilla nimillään.

Anonyymien ilmoitusten hankaluu-tena on tarve hankkia lisätietoa tapauk-sien yksityiskohdista sekä mahdolliset väärät ilmoitukset. Työntekijät kuiten-kin selkeästi kokevat anonyymin ilmoi-tuksen turvallisemmaksi.

eettiset ohjeet ensinEnnen eettisen raportointikanavan ra-kentamista yrityksen tulee laatia eettiset ohjeet, joiden mukaan kaikkien työnte-kijöiden tulee toimia. Eettisten ohjeiden yhteyteen lisätään ohjeistus, miten työn-tekijän tulee toimia, mikäli hän havait-see ohjeiden vastaista toimintaa.

Ennen raportointikanavan luomista tulisi myös pohtia mahdollisuutta ava-ta kanava yrityksen ulkopuolisille. Esi-merkiksi toimittajat tai asiakkaat voivat myös havaita eettisten ohjeiden vastais-ta toimintaa.

rajattu vai rajoittamaton ilmoitusmahdollisuus?Joissain yrityksissä kanava on rajattu koskemaan vain taloudellisia rikkeitä. Vaihtoehtoisesti yritys voi sallia kaiken-laiset ilmoitukset, jolloin vihjeitä saat-taa tulla esimerkiksi epäeettisesti teh-dyistä henkilöstöpäätöksistä tai huo-nosta johtamisesta.

Käytännössä talouteen liittyvät vih-jeet on helpompia tutkia, mutta jois-sakin yhtiöissä koettiin reiluksi antaa työntekijälle mahdollisuus saada äänen-sä kuuluviin myös muista asioista. Kai-kissa haastatelluissa yrityksissä ilmoi-tuksia oli tullut yleensäkin niin vähän, että kaikki ilmoitukset olivat tutkitta-vissa riippumatta siitä, oliko raportoin-tia kanavaan rajattu vai ei.

sisäinen ja ulkoistettuTyöntekijä voi ilmoittaa havaitsemis-taan väärinkäytöksistä yrityksen sisäi-seen eettiseen vihjekanavaan, joka on

yleensä sähköpostiosoite, puhelinnu-mero tai internet-sivu. Yksinkertaisuu-dessaan kanava voi olla itse rakennettu internet-lomake, johon syötetyt tiedot ohjautuvat yleisimmin lakiasiain- tai si-säisen tarkastuksen johtajalle.

Järjestelmä on myös mahdollista os-taa palveluna: tällöin työntekijä on en-sin yhteydessä ulkopuoliseen palve-luntarjoajaan, joka raportoi saamansa ilmoitukset edelleen yritykselle. Ulko-puolinen palvelu mahdollistaa yhtey-denotot useammilla kielillä työnteki-jän kotimaasta riippumatta.

eettisen raportointikanavan hyödyt ja haitatKanavien toivotaan paitsi paljastavan väärinkäytöksiä myös ennalta ehkäi-sevän niitä pitämällä yllä tietoisuutta kiinnijäämisen riskistä. Yrityksille oli myös tärkeää, että väärinkäytökset tuli-sivat esiin sisäisesti, jotta asiat pystyttäi-siin selvittämään sisäisesti ilman mah-dollista ikävää julkisuutta.

Tutkimusten mukaan kanavat edis-tävät yrityksen mainetta eettisenä, kor-keamoraalisena ja läpinäkyvänä organi-saationa. Kukaan väitöstutkimukseeni haastatelluista ei ollut huomannut eet-tisten raportointikanavien haitanneen organisaation toimintaa. Myöskään henkilöstö ei ollut ilmaissut vastustus-ta otettaessa kanava käyttöön.

Eettiset raportointikanavat vaikutta-vat toimivan suomalaisyrityksissä hy-vin, vaikka kanaviin tuleekin selkeästi vähemmän ilmoituksia kuin amerikka-laisissa tutkimuksissa on havaittu.

Kanavan kautta voi kaukanakin toi-mivan työntekijän ääni tavoittaa pää-konttorin.

htm-tilintarkastajat ry

Valitse tilintarkastajasi osoitteestawww.htm.fi/Tilintarkastajahaku

Tilintarkastaja, yrittäjän tukena

HTM-tilintarkastajat ry:n jäsenet ovat asiantuntijoita paikallaan selvittämään

yrityksesi taloudelliset riskit ja kehittämis-kohteet. Varmistamme merkitykset

ja laillisuuden numeroiden takaa.

Tulevaisuus voi olla

numeroista kiinni

44 BALANSSI 2 / 2013 45 BALANSSI 2 / 2013

sisäinen tArkAstus

sisäisen tarkastuksen kansainvälis-tä viitekehikkoa on päivitetty 2000–luvulla usein. Merkittäviä muutoksia ovat olleet ammattistandardien työn kohdistamisen painotukset. Siirtymä on tapahtunut valvonnasta riskienhal-linnan kautta johtamis- ja hallintota-paan.

Nykyisissä standardeissa paino on johtamis- ja hallintotavassa sekä yhteis-työssä hallituksen kanssa. Tätä kautta on haettu parempia keinoja tuottaa li-säarvoa organisaatiolle.

lisäarvon tuottaminen korostuu Tämän vuoden alussa – 1.1.2013 – voi-maan tulleissa ammattistandardeissa ei muutettu sisäisen tarkastuksen määri-telmää eikä eettisiä sääntöjä. Määritel-mää ollaan kuitenkin paraikaa muok-kaamassa.

EILA KOIVU

Standardimuutoksinvahvistetaan sisäisen

tarkastuksen roolia lisäarvon tuottajana

Muutokset tukevat sisäistä tarkastajaa johtamis- ja hallintotapaan liittyvien kysymysten arvioinnissa, mikä osaltaan

kasvattaa organisaation tarkastuksesta saamaa lisäarvoa.

Luonnoksen mukaan ”Sisäinen tar-kastus tukee organisaatiota sen tavoit-teiden saavuttamisessa tarjoamalla jär-jestelmällisen lähestymistavan organi-saation riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehok-kuuden arviointiin ja kehittämiseen”.

Eri standardeissa ja käytännön oh-jeissa järjestys on ”johtamis- ja hallin-totapa, riskienhallinta ml. väärinkäytös-

riskit ja valvonta”. Tulkitsen järjestyk-sen merkitsevän sitä, että johtamis- ja hallintotavan arvioinnilla tuotetaan pa-remmin lisäarvoa kuin valvonnan arvi-oinnilla. Valvonta kuuluu johdon tehtä-viin ja heidän tulee hoitaa se niin, että se toimii tarkoitetulla tavalla.

uusi työohje eettisten kysymysten arviointiin Eettiset säännöt edellyttävät tarkasta-jilta eettisyyden edistäjän roolia orga-nisaatiossaan. Uusi työohje, Evaluating Ethics-Related Programs and Activities, liittyy standardin ”2110 Johtamis- ja hal-lintotapa” soveltamisstandardiin 2110.A1 ja se opastaa arvioimaan eettisyy-teen liittyviä asioita.

Eettisyys on siis noussut tarkastuk-sen ja hallinnan kohteeksi. Epäeettisen toiminnan hallinta suojaa organisaatio-ta mm. negatiiviselta huomiolta. Se on

lisäarvO

Sisäisen tarkastuksen toiminto tuottaa lisäarvoa organisaatiolle (ja sen sidosryhmille) objektiivisel-la ja merkityksellisellä arvioinnilla ja varmistuksella sekä edistäessään johtamis- ja hallinto-, riskienhallin-ta- ja valvontaprosessien tulokselli-suutta ja tehokkuutta

KU

VA: M

Vph

otos

tock

47 BALANSSI 2 / 201346 BALANSSI 2 / 2013

luonteva ja lisäarvoa tuottava osa sisäi-sen tarkastuksen työtä.

Hallitusta sitouttavia standardimuutoksia Ominaisuusstandardiin ”1110 Organi-satorinen riippumattomuus” on lisät-ty kaksi merkittävää kohtaa, jotka tul-kitsevat toiminnallista raportointia ja korostavat tarkastuksen organisatoris-ta asemaa:

1. hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuk-sen budjetin ja resurssisuunnitelman ja

2. hallitus hyväksyy sisäisen tarkastuk-sen johtajan palkan.

Myös laadunvarmistus- ja kehittämis-ohjelmaan liittyvä standardi ”1312 Ul-koiset laatuarvioinnit” sitouttaa halli-tusta. Tarkastusjohtajan on keskustel-tava hallituksen kanssa ”ulkoisen arvi-oinnin muodosta” ja ”tarpeesta tehdä ul-koinen arviointi useammin kuin viiden vuoden välein”.

Edellä olevat muutokset edellyttävät tarkastusjohtajalta aktiivisuutta halli-tuksen suuntaan.

Hallituksen määritelmä ja riskiperusteisen suunnitelman tulkinta Hallitus-sanan määritelmä on selkeytet-ty muotoon ”Ylin hallintoelin, joka on vastuussa organisaation toimintojen ja johtamisen ohjaamisesta ja/tai valvon-nasta.

Yleensä hallitus on riippumattomi-en johtajien ryhmä (esimerkiksi halli-tus, johtokunta, hallintoneuvosto tai säätiön hallitus). Ellei tällaista ryhmää ole, ”hallituksella” voidaan viitata orga-nisaation johtajaan. ’Hallitus’ voi tar-koittaa myös tarkastusvaliokuntaa, jolle hallintoelin on delegoinut tietty-jä tehtäviä”.

Toteutustapastandardi ”2010 Suun-nittelu” ohjeistaa vuosisuunnittelua. Tarkastusjohtajan on laadittava riski-perusteinen suunnitelma, jonka sel-keytetty tulkinta kuuluu: ”Sisäisen tar-kastuksen johtaja vastaa riskiperustei-

sen suunnitelman laatimisesta. Sisäisen tarkastuksen johtaja ottaa huomioon or-ganisaation riskienhallinnan ajatusmal-lin mukaan lukien johdon asettamat hy-väksytyt riskinoton tasot eri toiminnoil-le tai organisaatioiden osille.

Ellei tällaista ajatusmallia ole käytös-sä, sisäisen tarkastuksen johtaja soveltaa omaa harkintaansa riskien arvioinnissa otettuaan huomioon ylimmän johdon ja hallituksen näkemykset. Sisäisen tarkas-tuksen johtajan tulee tarvittaessa arvioi-

da ja muokata suunnitelmaa, mikäli or-ganisaation liiketoiminnassa, riskeissä, toiminnoissa, hankkeissa, järjestelmis-sä tai sisäisissä valvontatoimissa tapah-tuu muutoksia.”

standardit 2120.a1 ja 2130.a1 Riskienhallinnan arviointiin liittyvän soveltamisstandardin 2120.A1 mukaan ”Sisäisen tarkastuksen toiminnon tulee arvioida niitä organisaation johtamis- ja hallintojärjestelmään, toimintoihin sekä tietojärjestelmiin liittyviä riskejä, jotka koskevat

organisaation strategisten tavoittei-den saavuttamista (uusi)

taloudellisen ja toiminnallisen tie-don luotettavuutta ja eheyttä

toimintojen ja hankkeiden tuloksel-lisuutta ja tehokkuutta

omaisuuden turvaamista lakien, määräysten, toimintaperiaat-

teiden, menettelytapojen ja sopimus-ten noudattamista.”

Myös valvonnan arviointiin liittyvään soveltamisstandardiin 2130.A1 on lisät-

ty ensimmäiseksi kohdaksi, että arvi-oinnin tulee kattaa ”organisaation stra-tegisten tavoitteiden saavuttaminen”. Tarkastus tuottaa lisäarvoa arvioimal-la, miten toiminnot tukevat strategian toteuttamista.

Toimeksiantokohtainen arvio ja kokonaisarvio Käytännön ohjeista merkittävä on ”2320-2 Perussyyn analysointi”, eli mi-ten tarkastajan tulee analysoida poikke-aman aiheuttanutta syytä. Ohjeessa ke-hotetaan esittämään viisi kertaa kysy-mys Miksi. Sen jälkeen tarkastaja alkaa olla perussyyn äärellä.

Sanastossa on uusi määritelmä ”Toi-meksiantokohtainen arvio”, joka on ”Si-säisen tarkastuksen yksittäisen toimek-siannon tavoitteisiin ja laajuuteen liit-tyvä arvosana, päätelmä ja/tai muu ku-vaus kyseisen toimeksiannon tuloksis-ta”.

Samoin on määritelty ”Kokonaisar-vio”, joka on ”Sisäisen tarkastuksen joh-tajan antama arvosana, päätelmä ja/tai muu tulosten kuvaus, joka koskee laa-jasti organisaation johtamis- ja hallin-totapaa, riskienhallintaa ja/tai valvon-taprosesseja.

Kokonaisarvio on sisäisen tarkastuk-sen johtajan ammatillinen arvio, joka perustuu useampien yksittäisten toi-meksiantojen tai muiden tehtävien tu-loksiin tietyllä aikavälillä”. Kokonaisar-vion voi antaa vain, jos on antanut tar-kastuskohtaisen arvion.

aiempia muutoksia toimintaohjeeseen IIA on jo aiemmin tehnyt muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet mm. toiminta-ohjeen sisältöön. Tällaisia muutoksia ovat sisäisen tarkastuksen määritelmän, eettisten sääntöjen ja ammattistandar-dien velvoittavuus.

Veloittavuus tulee mainita sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa (1010); laadun varmistus- ja kehittämisohjel-man mainitseminen toimintaohjeessa (1320) ja organisatorinen riippumatto-muus (1110), jonka mukaan sisäisen tar-kastuksen johtajan tulee raportoida sel-laiselle organisaatiotasolle, että sisäisen tarkastuksen toiminnon on mahdollis-ta täyttää velvollisuutensa.

Sisäisen tarkastuksen johtajan on vä-hintään vuosittain annettava hallituk-selle vahvistus sisäisen tarkastuksen toi-minnon organisatorisesta riippumatto-

Eila Koivu CIA, CCSA, CISA, CFE, toimii sisäisen tarkastuksen asiantuntijana BdO Control & Consulting Oy:n palveluksessa.   

PerussYYn analYsOinTi – 5 x miksi

Perussyyn analysointi kysymällä 5 kertaa miksi: Työntekijä kaatui. Miksi? Koska lattialla oli öljyä. Miksi? Koska jokin osa oli

rikkoutunut. Miksi? Koska tuo osa menee usein

rikki. Miksi? Koska hankintamenettelyjä on

muutettu. Miksi?

miTkä asiaT kOrOsTuvaT sisäisen TarkasTuksen sTandardeissa?

Nykyiset ammattistandardit korostavat yhteistyötä hallituksen kanssa strategisia tavoitteita ja niiden saavuttamista riskien ml. väärinkäytösriskien hallintaa kokonaisarviota johtamisen, riskienhallinnan ja valvonnan tasosta ml. Assurance

maps (käytännön ohje 2050-2) eettisyyteen liittyviä seikkoja hallinnollisen ja toiminnallisen vastuun erottamista toisistaan.

PerusTYön kulmakiviä

Perustyön kulmakiviä sisäisessä tarkastuksessa ovat:

Tarkastussuunnitelma räätälöity ja kohteen riskit huomioiva lähestymistapa arviointiperusteet kaikkien tavoitteiden arvioimiseksi riskienarviointi organisaation tekemien riskianalyysien tai tarkastajan oman

arvioinnin perusteella.

Raportointi havaintojen esittäminen konkreettisesti perussyiden ja lopullisten seurauksien eli riskien ja mahdollisuuksien esittämi-

nen poikkeamien vaikutusten esiintuominen strategian saavuttamiseen ja (liike)

toimintaan riskien arvioiminen tarkastushavaintojen perusteella havaintojen luokittelu niiden riskisyyden mukaan yleisarvio johtamis- ja hallintotavan, riskien ml. väärinkäytösriskien hallinnan

ja valvonnan tasosta kokonaisarvion kirjaaminen vuosiraporttiin toteutettujen tarkastusten ja mah-

dollisesti muiden arviointitoimintojen tuloksista.

Sisäisen tarkastuksen kansainväliset ammattistandardit koskevat kaik-kia sisäistä tarkastusta tekeviä hen-kilöitä, ts. myös mm. JHTT-, KHT- ja HTM-tutkinnon suorittaneiden tulee noudattaa niitä sisäistä tar-kastusta tehdessään. Työn laadul-lisia tuloksia arvioidaan sisäisen tar-kastuksen laadunvarmistusstandar- dien mukaan.

muudesta ja hänen tulee viestiä suoraan hallitukselle ja olla muutenkin sen kans-sa suorassa yhteydessä (1111).

Huomiota poikkeamien arviointiin Lisäarvon tuottamista tukevat yksittäis-ten tarkastusten perusteellinen, räätä-löity, riskit huomioon ottava suunnit-telu, verifiointeihin perustuva toteu-tus ja syy-seuraus-suhteilla analysoitu raportointi. Lisäarvon tuottamista tu-kevat myös suullinen ja kirjallinen ra-portointi hallitukselle sekä tiivis yh-teys hallitukseen myös vuosisuunnit-telun ja kahdenkeskisten tapaamisten yhteydessä.

Kirjoittaessaan raporttiaan ja luo-kitellessaan havaintojaan tarkastajien on syytä arvioida havaitsemiensa poik-keamien syitä ja seurauksia huolella voi-dakseen tehdä toteuttamiskelpoisia ke-hitysesityksiä, joilla organisaatio pystyy poistamaan perussyitä ja hallitsemaan tai hyödyntämään seurauksia. Tarkas-tajien on hyvä sisällyttää asiakastyyty-väisyyskyselyynsä kysymys lisäarvon tuotosta.

48 BALANSSI 2 / 2013 49 BALANSSI 2 / 2013

2400 (revised). Varmennuspalvelun nimi ”review” on suo-mennettu aikaisemmissa käännöksissä termiksi ”yleisluon-teinen tarkastus”.

Uudistetun ISRE 2400 -standardin varmennustaso on ”li-mited”, jonka suomenkielinen käännös on ”rajoitettu varmuus”. Varmuustaso on kuitenkin suhteellinen ja sitä verrataan ti-lintarkastuksen tuottamaan varmuustasoon.

Review-varmennusraportin ensisijainen käyttäjä on yri-tyksen johto. Käyttäjinä voivat myös olla osakkeenomistajat, rahoittajat, toimittajat tai esimerkiksi sopimuskumppanit.

Tilinpäätösraportoinnin alhaisempi varmennustaso vaa-ti vastaavasti vähemmän tarkastusevidenssiä ja -aikaa. Alue, jolta evidenssi hankitaan kuten myös hankkimisen tapa, ovat suppeampia. Keskeisiä toimenpiteitä varmennuksessa ovat tilinpäätöksen analyyttinen tarkastus sekä haastattelut joh-don ja muiden henkilöiden, esimerkiksi tilitoimiston edus-tajien, kanssa. ”Mikä ei näytä oikealta, on väärin” on erään-lainen lähtökohta.

Järeämpiä ja tilintarkastuksessa vakioina pidettäviä tarkas-tustoimenpiteitä otetaan käyttöön vain, jos luvut eivät näy-tä järkeviltä tai yhteensopivilta. Standarditekstien pituudet kuvastavat hyvin niiden erilaista luonnetta ja laajuutta; pai-nettuina ISA-standardit ovat 900 sivun pituiset, mutta ISRE 2400 on tuskin sadankaan sivun pituinen.

Tanskassa review-varmennus tilintarkastuksen rinnalleTanska ottaa vuonna 2013 käyttöön uuden lakisääteisen ti-linpäätöksen varmennuksen rajan, joka sijoittuu EU-direktii-viehdotuksen tasolle. Rajan alapuolelle jäävä yritys voi itse päättää, suoritetaanko varmennus ISA- standardien vai uu-den kansallisen standardin mukaisesti.

Tanskan standardi on nimeltään ”Utvidet gennem-gang af årsregnskaper”, eli se tarkoittaa laajennettua yleis-luontoista tarkastusta perustuen uuteen ISRE 2400 -standardiin, johon on tehty joitakin kansallisia lisäyksiä ja sovituksia. Tämän perusteella annettavan raportin lausunto-osa vastaa pitkälti tilintarkastuskertomuksen sananmuotoa.

Muu kuin varmennuspalvelu tilinpäätöksen oikeellisuuden varmistajanaSuomessa hyväksyttiin vuonna 2012 käyttöön otettavaksi IFAC:n uusi standardi isrs 4410 – tilinpäätöksen kokoa-mistoimeksianto. Toimeksiannon suorittaa yrityksen tähän tehtävään nimeämä hyväksytty tilintarkastaja. Hän kerää ti-linpäätöstä varten tarvittavan informaation, kokoaa sen poh-jalta tilinpäätöksen, hyväksyttää sen toimeksiantajalla sekä antaa erillisen raportin toimeksiannosta.

Raportin käyttäjä voi olla yritys itse tai sen valitsema ul-kopuolinen taho. Raportti toimii luottamusta lisäävänä do-kumenttina. Luottamuksen katsotaan syntyvän siitä, että ti-linpäätöksen laadintaan osallistuu alan osaava ammattilai-nen, joka asiantuntijana on perehtynyt hyvin kirjanpitoon ja tilinpäätöksen laadintaa ohjaaviin lakeihin ja säädöksiin.

me Yksin toimivat tilintarkastajat kuin myös pienet tilin-tarkastustoimistot olemme isojen muutosten kynnyksellä, vaikkei EU-komission ehdotus tilintarkastuksen alarajan nos-tamiseksi sellaisenaan toteutuisikaan Suomessa.

Ehdotuksen mukaan lakisääteinen tilintarkastus koski-si enää niitä yrityksiä, joiden liikevaihto ylittää 8 me, tase 4 me ja henkilöstö 50 henkilöä kahden kriteerin täyttyessä. Tosin jäsenvaltiot saanevat todennäköisesti oikeuden ulot-taa tilintarkastusvelvollisuus myös rajan alittaviin yrityksiin, kunhan niiden erityispiirteitä ja tilinpäätösten käyttäjien tar-peita otetaan myös huomioon.

Meillä lakisääteisen tilintarkastuksen rajat ovat yhdessä Ruotsin kanssa EU:n alhaisimmat. Paineet sopeutua eurooppa-laiseen käytäntöön ovat siten kovat. Ruotsin tilintarkastajayh-distys FAR:n pääsihteeri Dan Brännström on todennut, että Ruotsissa alaraja voitaisiin seuraavaksi asettaa 700 000 e:n liikevaihdon kohdalle. Naapurimaassamme vain muutoksen aikataulu on auki.

Liikevaihtoraja on sama kuin juuri hyväksytyssä EU:n mik-royritysdirektiivissä, jonka muut rajat ovat tase 350 000 e ja henkilöstö 10 henkilöä.

Tilintarkastus varmennuspalvelunaNykyisin emme käytännössä tunne muuta varmennustapaa kuin tilintarkastuksen. Varmennustuotteena tilintarkastus lakisääteisenä tai vapaaehtoisena on sellainen kuin standar-dit sen määrittelevät; an audit is an audit. Tilintarkastaja ei voi suorittaa toimeksiantoa kevennettynä tai supistettuna ammatilliseen harkintaansa vedoten. Tilintarkastustoimek-sianto joko on tai ei ole kansainvälisten tilintarkastusstandar-dien mukaisesti suoritettu.

Onko tilintarkastus kasvanut pienempien tarkastuskoh-teiden osalta suuremmaksi kuin lainsäätäjä aikoinaan tavoit-teli tai tänä päivänä tavoittelisi? Voisiko erilaisille yrityksil-le eri olosuhteissa olla olemassa vaihtoehtoisia hyvän tilin-tarkastustavan täyttäviä tarkastustapoja, joiden perusteella annetut lausunnot täyttäisivät muidenkin käyttäjien kuin lainsäätäjän tarpeet?

Tätä EU-komissio pohtii ehdotuksessaan tilintarkastusdi-rektiivin muuttamiseksi. Ja samanlaisen pohdinnan tulokse-na syntyy Tanskaan tänä vuonna oma kansallinen standardi. Liikehdintää on Ruotsissakin, missä FAR kehittelee ns. K2-ti-lintarkastusta pienille yrityksille.

vaihtoehtoiset varmennuspalvelutVapaaehtoinen tilintarkastusTilintarkastus - vapaaehtoisena tai lakisääteisenä - tarkoit-taa tilintarkastajan suorittamaa tilinpäätöksen varmentamis-ta kansainvälisten ISA-tilintarkastusstandardien mukaisella varmuustasolla; korkea mutta ei ehdoton varmuus. Lausun-non antamisen edellytyksenä on vakuuttavien tarkastusevi-denssien hankkiminen laajalta alueelta. ISA-standardit toki skaalautuvat pienenkin yrityksen tilintarkastukseen, mut-ta kattavuus pysyy edelleen samana kuin suuremman yri-tyksen tilinpäätöksen varmennuksessa. Tilintarkastuskerto-muksen ensisijaiseen käyttäjäkuntaan kuuluvat osakkeen-omistajat ja sijoittajat.

Review-varmennusKansainvälisten standardien laatija IFAC on loppuvuodes-ta 2012 hyväksynyt uudistetun ja tilintarkastusta alhaisem-man varmennustason antavan standardin nimeltään isre

Tilintarkastuksen yksinvaltiuden aika on päättymässä. Pienet tilintarkastustoimistot ja yksin

toimivat reviisorit ovat muutoksen kynnyksellä.

UUdEN AIKAKAUdEN KYNNYKSELLÄ

second oppinion

Ruotsissa tilintarkastajia ja laskentatoimen konsultteja edustavat FAR- ja SRF-järjestöt ovat yhdessä luoneet kansal-lisen laatustandardin nimeltään REKO - Svensk standard för redovisningstjänster, jota noudatetaan taloushallinnon pal-veluja tuotettaessa. Auktoriserad redovisningskonsult antaa laatustandardin perusteella tilinpäätökseen liitettävän tilin-päätösraportin, joka vastaa ISRS 4410 -toimeksiannossa an-nettavaa.

Ruotsin REKO:ssa perusajatuksena on, että tilinpäätöksen laatu luodaan sen laadintavaiheessa. Tämä heti kerralla oikein -periaate heijastuu esimerkiksi Etelä-Afrikassa suoraan laki-sääteisen tilintarkastuksen rajoihin. Tilintarkastuksen alaraja on korkeampi tilitoimistoa käyttävillä yrityksillä.

alarajan muutoksilla olisi laajat vaikutuksetEntistä suurempien yritysten vapautuminen tilintarkastus-velvoitteesta vaikuttaisi ensisijaisesti pieniin tilintarkastus-toimistoihin ja yksin toimiviin tilintarkastajiin. Direktiivin mukainen tilintarkastuksen alaraja tarkoittaisi käytännössä, että jopa yhdeksän kymmenestä heidän tilintarkastusasiak-kaastaan kuuluisi vapaaehtoisen tilintarkastuksen piiriin. Ja mikroyritysrajallakin olisi lähes joka toinen.

Vaihtoehtoisten varmennuspalvelujen kysyntä tulee riip-pumaan tilintarkastusrajojen alapuolelle jäävien yritysten tarpeista ja siitä, millaisia palveluja niille tarjotaan. Yksin toimivien tilintarkastajien ja pienten toimistojen rahkeet eivät riitä tiedottamiseen ja markkinointiin vaihtoehtoisis-ta palveluista. Tässä toimialajärjestöjen tehtävä on tukea jä-senistöään, joka työskentelee pienten yritysten tilintarkas-tuksen parissa.

Hyvälle tilintarkastustavalle monisyisempi sisältöLaskentatoimen asiantuntijapalvelut ovat kehittyneet, ja val-taosa pienemmistä yrityksistä käyttää taloushallinnossa ja ti-linpäätöksen laadinnassa apunaan asiantuntevia tilitoimisto-ja. Uskon, että taloudellisen raportoinnin luotettavuuden var-mentamisessa voidaan saavuttaa pienten ja hieman suurem-pienkin yritysten tilinpäätöksen käyttäjien kannalta riittävä varmuustaso muillakin tavoin kuin yksinomaan ISA-standar-dien mukaisella tilintarkastuksella, joka on koettu pienyritys-kentän tarkastajien keskuudessa raskaaksi.

Tilintarkastusalan tulisikin aina yksin toimivia ammatin-harjoittajia ja pieniä toimistoja myöten valmistautua muu-toksiin kehittämällä nykyistä laajemmin taloudellisen rapor-toinnin luotettavuutta edistäviä palveluja yrityksille. Yhden varmennustavan – tilintarkastuksen – yksinvaltiuden aika kun on päättymässä.

http://ow.ly/j5PEI

Lasse Åkerblad, HTM-tilintarkastaja Teuva

50 BALANSSI 2 / 2013 51 BALANSSI 2 / 2013

tiLinpäätös

KARI LYdMAN

käyvän arvon rahasto ja rahoitusvälineetkaupankäyntisalkun ja kiLa:n näkökulmasta

Pohdinta rahoitus-välineiden käyvän arvon muutosten kirjaamisesta käyvän arvon rahastoon jatkuu kaupankäyntisalkun tarkastelulla ja KILA:n kannan-ottojen kommentoinnilla.

1. rahoitusvarat (kuten käteiskassa ja pankkitilit)

2. rahoitusvälineet (kaupankäynnin kohteena olevat rahoitusvälineet eli kaupankäyntisalkku ja rahoitusväli-neet, jotka eivät ole kaupankäynnin kohteena eli eivät kuulu kaupan-käyntisalkkuun)

3. muu omaisuus, aineellinen tai ainee-ton, kuten rahoitusvarat tai rahoitus-välineet.

kaupankäyntisalkku kirjanpitolain valossa Kirjanpitolainsäädännön valossa taseen vastaavaa -puoli eli koko omaisuuspuoli2 tulee jaotella tilinpäätöksessä vähintään seuraaviin ryhmiin (ns. lyhennetty tase):

A Pysyvät vastaavat 1. Aineettomat hyödykkeet 2. Aineelliset hyödykkeet 3. SijoituksetB Vaihtuvat vastaavat 1. Vaihto-omaisuus 2. Myynti- ja muut saamiset; lyhyt- ja

pitkäaikaiset erikseen 3. Rahoitusarvopaperit 4. Rahat ja pankkisaamiset

Rahoitusväline voinee kuulua mihin ta-hansa tase-erään tilinpäätöksessä, vaikka rahoitusväline on osa kaupankäyntisalk-kua; kuitenkin riippuen siitä, mitä kau-pankäyntisalkku-termillä tarkoitetaan.

kaupankäyntisalkun sisällöstä Kirjanpitoasetuksen tasekaavassa ei ole lainkaan Rahoitusomaisuus -erää.

Vapaaehtoinen rahoitusvälineen ar-vostaminen käypään arvoon voi kuiten-kin koskea vain saamisia, velkoja ja ra-hoitusomaisuuteen kuuluvia arvopape-reita ja muita sellaisia rahoitusvaroja.

Joku voi katsoa kaupankäyntisalkun koostuvan sekä rahoitusvälineistä, joilla kirjanpitovelvollinen käy kauppaa saa-vuttaakseen tuottoja (esim. myyntituot-toja) että rahoitusvälineistä, joita pide-tään hallussapitotuottojen saavuttami-seksi (esim. vuokra- ja korkotuotot) ku-ten myös rahoitusvälineitä, joita kirjan-pitovelvollinen omistaa kummassakin

tarkoituksessa (esim. osinko ja osakkeen arvonnousu).

Tämän määritelmän mukaiseen kaupankäyntisalkkuun voi siten kuu-lua esim. arvopapereita, jotka on mer-kitty taseen pysyvien vastaavien sijoi-tuksiin. Näitä arvopapereita ei saa kui-tenkaan arvostaa käypään arvoon KPL 5:2a §:n perusteella, koska ne eivät ole rahoitusomaisuutta.

salkku lyhyen aikavälin voiton tavoittelemiseksi Toisaalta joku voi katsoa kaupankäyn-tisalkun määritelmän sisältävän (vain) lyhyen aikavälin voiton tavoittelun. Tällöin kaupankäynti tarkoittaa yleen-sä aktiivista ja toistuvaa ostamista ja myymistä, ja kaupankäyntitarkoituk-sessa pidettäviä rahoitusinstrumentte-ja käytetään yleensä tavoitteena kerryt-tää voittoa hinnan ja välittäjän katteen lyhyen aikavälin vaihteluista (IAS).

Lisävalaistusta asiaan voi löytyä eng-lanninkieltä harrastaville seuraavasta IFRS 9:n määritelmästä:

Held for trading A financial asset or financial liability

that:(a) is acquired or incurred principally

for the purpose of selling or repur-chasing it in the near term;

(b) on initial recognition is part of a portfolio of identified financial in-struments that are managed togeth-er and for which there is evidence of a recent actual pattern of short-term profit-taking; or

(c) is a derivative (except for a deriv-ative that is a financial guarantee contract or a designated and effec-tive hedging instrument).

Rahoitusvälineitä lienevät yleensä aina-kin noteeratut arvopaperit ja -osuudet, optio-, termiini- ja muut johdannaisso-pimukset, vieraan pääoman ehtoiset ar-vopaperit, OTC-johdannaissopimukset, koti- ja ulkomaiset rahoitusinstrumen-tit ja -välineet, hyödykkeisiin ja pääs-töoikeuksiin liittyvät johdannaissopi-mukset ja rahoitusvälineet, joiden arvo määräytyy toisen rahoitusvälineen pe-rusteella.

kila:n kannanottoja – säätiöt Seuraavassa asiaan liittyviä poiminto-ja3 KILA:n kannanotoista 1870/2011 ja 1880/2011.

Säätiölle oli hyvän kirjanpitotavan mukaista arvostaa vaihtuvien vastaa-vien rahoitusarvopapereihin kirjatut rahoitusvälineet KPL 5:2a §:n mukaan käypään arvoon ja merkitä käyvän ar-von muutos taseen omaan pääomaan si-sältyvään käyvän arvon rahastoon.

Kirjanpitolautakunnan mukaan sää-tiön pitää itse tietää, onko säätiöpää-omalla hankittu rahoitusvälineitä kau-pankäyntitarkoituksessa vai ei. Ja doku-mentoida ratkaisun perusteet semmin-kin, kun säätiön on tarkoitus saavuttaa aktiivisesti reaalituottoa sijoitussalkul-laan eli säätiöllä on sijoitussalkullaan aktiivinen pyrkimys tuoton saavuttami-seen. Säätiön tulee kyetä näyttämään, että tässä ei ole kysymyksessä kuiten-kaan kaupankäyntitarkoitus.

Tämä on kaksiosaisen artikkelin ”Vi-saisia kysymyksiä käyvän arvon rahas-tosta ja rahoitusvälineistä” toinen osa. Ensimmäinen osa on julkaistu Balans-si-lehden numerossa 1/2013 (s. 28–31).

kaupankäyntisalkku rahoitusvälineen valossaMitä seuraavilla käsitteillä kuten kau-pankäyntitarkoitus, kaupankäyntisalk-

ku, lyhyt salkku, pitkä salkku, arvopa-perisalkku, kiinteistösalkku, myyn-tisalkku, tuottosalkku, portfolio, lyhyt-aikaisen tuoton hankkimistarkoitus, kaupankäyntituotto, hallussapitotuot-to, aktiivinen ja passiivinen reaalituo-ton tavoittelu, yleishyödyllisyys, liike-toiminta, ulkoistettu salkunhoito, ra-hoitusinstrumentti, rahoitusvarat, joh-dannainen, kaupankäynnin kohteena

oleminen jne. tarkoitetaan kussakin ti-lanteessa?

Rahoitusväline-lähestymisen perus-teella tarkoitetaan, että koko taseen vas-taavaa-puoli eli koko omaisuuspuoli1

voidaan jaotella kolmeen ryhmään eli jokainen taseen omaisuuserä, tai osa siitä, kuuluu johonkin seuraavista ryh-mistä:

KUVA: MVphotosto

ck

52 BALANSSI 2 / 2013 53 BALANSSI 2 / 2013

KHT Kari Lydmanilla on kolmen vuosikymmenen kokemus koti- ja ulkomaisten yhtiöiden, säätiöiden ja yhdistysten tilintarkastuksesta.

Käyvän arvon menettelyä käytettäes-sä arvonmuutosten vaikutus merkitään ensisijaisesti tuloslaskelmaan; taseeseen merkitsemisen edellytykset on kuvat-tu poikkeussäännöksessä. Säätiön tulee harkita huolellisesti ja dokumentoida pääsäännöstä poikkeamisen perusteet.

Omaisuuserä voidaan rajata kaupan-käyntisalkun ulkopuolelle, jos sille on muu tarkoitus kuin aktiivinen pyrki-mys tuoton saavuttamiseen. Tällainen tarkoitus voi perustua säädekirjaan tai muuhun erityiseen syyhyn.

rahan lähde ja käyttö erotettava toisistaan Kommenttina edellä sanottuun:

Lienee semantiikkaa, onko aktiivi-nen reaalituoton tavoittelu kaupan-käyntitarkoituksen toteuttamista vai ei, mutta saattaa olla vaikeaa perustel-la, että aktiivinen pyrkimys tuoton saa-vuttamiseen myymällä ja ostamalla ra-hoitusvälineitä ei olisi kaupankäyntiä. Luonnollisesti asiassa ei ole merkitys-tä sillä, onko salkunhoito ulkoistettu vai ei.

Yksi kirjanpidon perusperiaatteista on tase-eriin merkittävän (yksittäisen) erän erillisarvostus, ei salkku-, portfo-lio- tai ryhmäkohtainen arvostaminen.

Rahan lähde (vaikkapa säädepää-oma) ja sen käyttö (vaikkapa rahoitus-välineiden hankinta) tulee erottaa sekä käsitteellisesti että kirjanpidon käsitte-lyn kannalta toisistaan, ne ovat eri asi-oita. Linkki, korvamerkki rahan lähteen ja käytön välillä voi muodostua silloin, kun aatteellisen yhteisön tai säätiön ta-seessa on sellaisia varoja eli omaisuutta tai sellaista pääomaa, joiden käyttöä on rajoitettu erityismääräyksin.

rahan lähteen kirjaamistavasta Rahoitusvälineen kirjaamisen mahdol-lisuus käypään arvoon koskee vain saa-misia, velkoja ja eräitä rahoitusomai-suuden eriä. Kirjanpitolain 4:4 §:n mu-kaan rahoitusomaisuutta ovat (vain) ra-hat, (rahaa olevat) saamiset sekä tilapäi-sesti muussa muodossa (kuin rahana) olevat rahoitusvarat.

Tämän määritelmänsä mukaan ra-hoitusomaisuuden tarkoitus ei ole tuot-taa tuloa jatkuvasti useana tilikautena, joten sellaisia eriä ei tule esiintyä ra-hoitusomaisuudessa. Tasekaavassa ei ole pääryhmää, tai erää ”rahoitusomai-suus” lainkaan, mikä ei ainakaan selkey-tä asiaa.

Usein lienee niin, että (rahan lähtee-nä lahjoitustuottoihin tai pääomasijoi-tuksiin vastattaviin kirjatut) varat ovat ensi vaiheessa taseen vaihtuvien vastaa-vien rahoitusarvopapereita. Tämän en-sivaiheen, ensimmäisen kirjauksen jäl-

keen yhteisö tai säätiö päättää täsmäl-lisemmin varojen sijoittamisesta, mikä voi johtaa (pää)osan siirtämiseen vaih-tuvista vastaavista pysyvien vastaavien sijoituksiin.

ei-kaupan oleva rahoitusväline?Olennaisuusperiaatteen vuoksi vähäi-siä rahoitusvälinekohtaisia arvonalen-tumisia ei ole tarpeen kirjata kirjanpi-toon. Säätiöllä on rahoitusvälineitä, joi-ta ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa. Tällä perusteella niiden arvonmuutokset merkitään säätiön taseen sidotun oman

pääoman käyvän arvon rahastoon. Sillä ei ole merkitystä, mihin tase-erään tällai-nen rahoitusväline on kirjattu.

Kommenttina tähän todettakoon, että arvopaperit ja muut sellaiset rahoi-tusvarat voivat kuitenkin olla vain ra-hoitusomaisuuteen kuuluvia ts. eivät missä tahansa taseen vastaavien erässä olevia. Mikä on siis sellainen rahoitus-väline, joka ei ole kaupan?

Tuotoista on vähennettävä kuluina ne rahoitusvälineistä aiheutuneet me-not, joista ei todennäköisesti enää ker-ry niitä vastaavaa tuloa samoin kuin rahoitusvälineiden menetykset. Tämä kaikkien menojen jaksottamista kos-keva ja menetysten kirjaamista koske-va lainkohta kuuluu tilinpäätöksen laa-timisen perussäännöksiin samoin kuin tilikauden tuloksesta riippumaton va-rovaisuus.

Edelleen, pysyviin vastaaviin kuu-luvien rahoitusvälineiden arvonalen-tuminen on kirjattava arvonalennuk-sena kuluksi, jos rahoitusvälineen to-dennäköisesti tulevaisuudessa kerryt-tämä tulo on pysyvästi vielä rahoitus-välineen poistamatonta hankintame-noa pienempi.

Pitkäaikaiset arvonalentumistappiot Kirjanpitolautakunta katsoo, että on hyvän kirjanpitotavan mukaista mer-kitä tuloslaskelmaan kuluina sellai-set pitkäaikaiset rahoitusvälinekohtai-set arvonalentumistappiot, joita on pi-dettävä menetyksinä sillä perusteella, että niiden tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi pienempi kuin asian-omaisten rahoitusvälineiden vielä pois-tamaton hankintameno.

Kuluksi merkitään poistamatto-man hankintamenon perusteella las-kettu tappio.

Arvonalentumisen kirjaamisesta ai-heutunut kulukirjaus, joka osoittautuu viimeistään tilikauden päättymispäivä-nä aiheettomaksi, on kirjattava kulukir-jauksen oikaisuksi. Nämä palautukset merkitään tuloslaskelmaan enintään ra-hoitusvälineen tappion kirjaushetken poistamattoman hankintamenon mää-

rään, ylittävä määrä merkitään käyvän arvon rahastoon.

käyvän arvon rahaston oikaisu Kommenttina edelliseen sanottakoon, että asetuksen mukaan käyvän arvon ra-hastoa on oikaistava, kun rahoitusväli-ne luovutetaan tai se erääntyy. Oikaisu lienee suoritettava myös silloin, kun ra-hoitusväline todetaan menetetyksi lo-pullisesti.

Oikaisu tarkoittanee rahoitusväli-neestä käyvän arvon rahastoon tehty-jen (netto)kirjausten peruuttamista ja kirjaamista tässä tapauksessa kuluksi.

Kuluna vähentäminen, kirjaaminen kuluksi, tehdään tuloslaskelmassa. Jos oikaisussa on kysymys tilinpäätösperi-aatteiden muutoksesta tai aikaisempia tilikausia koskevien virheiden oikaisus-ta, tehdään sellaiset yksinomaan omaa pääomaa (Edellisten tilikausien voitto/tappio) oikaisemalla.

Onko menetyksen määritelmä kir-janpitolainsäädännössä ja sen tulkin-nassa todellakin ”sellainen pitkäaikai-nen arvonalentumistappio, jota on pi-dettävä menetyksenä”?

rahoitusväline arvopaperi-markkinalainsäädännössä Arvopaperimarkkinalainsäädäntöko-konaisuus uudistui vuoden 2013 alus-ta4. Sivulla 50 olevassa laatikossa esite-tään rahoitusvälineen määritelmät si-joituspalvelulain (747/2012) 10 §:n mu-kaisesti.

Rahoitusvälineiden markkinat -di-rektiivin täytäntöönpanoasetuksessa säädetään 1 momentin 6. kohdassa tar-koitettujen rahoitusvälineiden ominais-piirteistä ja 9-kohdan soveltamisalaan kuuluvista johdannaissopimuksista.

arvopaperimarkkinalain mukainen määritelmäArvopaperimarkkinalaissa (746/2012) todetaan seuraavaa:

”Arvopaperilla tarkoitetaan tässä [ar-vopaperimarkkina]laissa sellaista arvo-paperia, joka on vaihdantakelpoinen ja joka on saatettu tai saatetaan yleiseen

liikkeeseen useiden samansisältöisistä oikeuksista annettujen arvopaperien kanssa. Tällainen voi olla esimerkiksi:1) osakeyhtiön osake ja muun yhteisön

vastaava osuus sekä tällaisesta oikeu-desta annettu talletustodistus;

2) joukkovelkakirja tai muu velkasitou-mus sekä tällaisesta oikeudesta an-nettu talletustodistus;

3) muu arvopaperi, joka oikeuttaa hankkimaan tai myymään 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun arvopaperin, taikka arvopaperi, jonka perusteel-la voi saada arvopaperin, valuutan, koron tai tuoton, hyödykkeen taikka muun indeksin tai arvon perusteella määräytyvän käteissuorituksen;

4) sijoitusrahastolaissa (48/1999) tar-koitettu rahasto-osuus tai muu sii-hen rinnastettava yhteissijoitusyri-tyksen osuus.

Arvopaperina ei kuitenkaan tässä [arvo-paperimarkkina]laissa pidetä oikeutta, joka yksin tai yhdessä muiden arvopa-perien kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa, muuta tilaa tai kiinteistöä taikka kiinteistön osaa.

Rahoitusvälineellä tarkoitetaan täs-sä [arvopaperimarkkina]laissa arvo-paperia ja muuta sijoituspalvelulain (747/2012) 1 luvun 10 §:n mukaista ra-hoitusvälinettä.”

1 Rahoitusveloista käypään arvoon arvostetaan rahoitusvälineet, jotka ovat rahoitusjohdannai-sia tai osa kaupankäyntisalkkua.

2 Rahoitusveloista käypään arvoon arvostetaan rahoitusvälineet, jotka ovat rahoitusjohdannai-sia tai osa kaupankäyntisalkkua.

3 Parhaimman käsityksen KILAn kannasta saa perehtymällä ko. kannanottoon kokonaisuu-dessaan.

4 Tasavallan presidentti vahvisti 14.12.2012 lait, jotka sisältyvät hallituksen esitykseen (HE 32/2012) arvopaperimarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi. Lait tulivat voimaan 1.1.2013.

RahoitusvälineSijoituspalvelulaissa (747/2012) rahoitusvälineellä tarkoitetaan (10 §):1) arvopaperimarkkinalaissa (746/2012) tarkoitettua arvopaperia;2) sellaista yhteissijoitusyrityksen osuutta ja rahamarkkinavälinettä,

joka ei ole 1 kohdassa tarkoitettu arvopaperi;3) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuu-

tena on arvopaperi, valuutta, korko, tuotto, toinen johdannaissopi-mus, rahoitusmarkkinoihin liittyvä indeksi tai muu tunnusluku ja joka voidaan toteuttaa luovuttamalla kohde-etuus tai tilittämällä sen nettoarvo;

4) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuu-tena on hyödyke ja joka on toteutettava tai voidaan toteuttaa netto-arvon tilityksellä;

5) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, jonka kohde-etuu-tena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, kun sillä käydään kauppaa kaupankäynnistä rahoitusvälineillä an-netussa laissa tarkoitetulla säännellyllä markkinalla tai monenkes-kisessä kaupankäyntijärjestelmässä;

6) muuta kuin 5 kohdassa tarkoitettua optiota, termiiniä tai muuta joh-dannaissopimusta, jonka kohde-etuutena on hyödyke ja joka voidaan toteuttaa kohde-etuus luovuttaen, jos johdannaissopimus tehdään si-joitus- tai suojaustarkoituksessa ja se on muiden johdannaissopimus-ten kaltainen;

7) luottoriskin siirtoon tarkoitettua johdannaissopimusta;8) hinnanerosopimusta;9) optiota, termiiniä tai muuta johdannaissopimusta, joka liittyy ilmas-

tonvaihteluihin, kuljetusmaksuihin, päästöoikeuksiin tai inflaatio-asteisiin tai muihin virallisiin taloustilastoihin ja joka voidaan to-teuttaa nettoarvon tilityksellä, sekä muuta johdannaissopimusta, joka liittyy omaisuuteen, oikeuksiin, velvollisuuksiin, indekseihin ja muihin kuin edellä mainittuihin tunnuslukuihin ja joka on mui-den johdannaissopimusten kaltainen.

54 BALANSSI 2 / 2013 55 BALANSSI 2 / 2013

Puheenjohtaja James doty PCAOB:sta kertoo henkilökohtaisia näke-myksiään tilintarkastuk-sen ajankohtaisista kysy-myksistä.*

sarBanes-OXleY -lain alaisia ti-lintarkastajia valvovan Public Compa-ny Accounting Oversight Boardin pu-heenjohtaja james r. Doty vieraili hel-mikuussa Suomessa. Vierailulla hän al-lekirjoitti Tilintarkastuslautakunnan puheenjohtaja Antti Heikinheimon kanssa Suomen ja USA:n välisen sopi-muksen tilintarkastuksen vastavuoroi-sesta valvontayhteistyöstä.

Tiiviiseen ohjelmaan mahtui myös pieni haastattelutuokio Balanssi-lehden edustajan kanssa.

Menettivätkö tilintarkastajat uskottavuutensa talouskriisin myötä, puheenjohtaja James Doty?– Vuoden 2008 talouskriisi herätti ky-symyksen tilintarkastuksen merki-tyksestä sekä Yhdysvalloissa että Eu-roopassa. Tilintarkastajia ei voi syyt-tää kriisistä vaan huomio on kiinni-tettävä kaikkiin ilmenneisiin puuttei-siin kriisin taustalla. Hallituksilla, kes-kuspankeilla ja myös muilla instituu-tioilla oli oman osansa kriisissä. Mei-

HAASTATTELU JA TEKSTI /// POnTus TrOBerG KUVAT /// keskuskauPPakamari

Tilintarkastuksen uskottavuus ja laatu

dän pitää kuitenkin asettaa mahdolli-simman korkeat odotukset tilintarkas-tukselle. Tilintarkastus tulee suorittaa huolellisesti, jotta tilinpäätöksen käyt-täjät voivat pitää tarkastuksen tuloksia luotettavina.

Mikä on näkemyksesi tilintarkastajan riippumattomuudesta ja tilintarkastusyhteisön rotaatiosta? – Ilman ulkoista ja todellista riippu-mattomuutta tilintarkastajan työhön ei voi luottaa. Public Company Ac-counting Oversight Boardin valvonta-työssä tulee jatkuvasti esiin tilintarkas-tuksia, jotka viittaavat siihen, että ti-lintarkastaja ei ole suhtautunut tilin-tarkastustoimeksiantoon kaikilta osin sillä objektiivisuudella ja ammatillisel-la skeptisyydellä, jota häneltä edellyte-tään. On ollut tilanteita, joissa tilintar-kastusyhteisön osakkailla ja ylemmäl-lä johdolla on mahdollisesti ollut tai-pumus hyväksyä yrityksen johdon nä-kemykset sen sijaan, että tilintarkasta-jat olisivat omaksuneet riippumatto-man näkökannan.

Vastaavanlaista evidenssiä valvon-tatyössä on löydetty myös Euroopasta ja muista oikeusvaltioista. Tilintarkas-tusyhteisöt omaksuvat toisinaan nope-asti johdon väittämiä tukevaa todistus-aineistoa ottamatta tarpeeksi huomioon materiaalia, joka viittaa päinvastaiseen suuntaan.

Public Company Accounting Over-sight Boardin julkaisussa Concept release (2011-006) elokuussa 2011 kar-toitetaan näkemyksiä tilintarkastusyh-teisön rotaatiosta ja riippumattomuu-desta. Rotaation puolestapuhujat usko-vat, että tilintarkastuspalkkion jatku-vuutta rajoittamalla tilintarkastaja va-pautetaan yritysjohdon painostuksesta ja hänelle annetaan mahdollisuus tar-kastella yrityksen raportointia puhtaal-ta pöydältä.

Vastustajat ovat huolissaan asiak-kaalle ja tilintarkastusyhteisölle aiheu-tuvista kustannuksista, jotka syntyvät tilintarkastajan vaihdoksesta. He ovat myös esittäneet huolensa siitä, että ti-

* Esitetyt mielipiteet ovat puheenjohtajan James Dotyn omia eikä niitä tule liittää PCAOB:hen ko-konaisuutena tai sen muihin jäseniin tai henkilö-kuntaan.

lintarkastuksen laatu kärsii vaihdosta seuraavina alkuvuosina.

U.S. Securities and Exchange Com-missionin entiset laskentatoimen pää-johtajat ja eräät muut tahot ovat vakuu-telleet, että tilintarkastajan rotaatio tu-kee riippumattomuutta ja sellaista hyö-tyä ei saavuteta yksinomaan vaihtamalla vastaavaa tilintarkastajaa. Elokuun 2011 -julkaisussa PCAOB pyytää avoimesti näkemyksiä siitä, millä tavalla tilintar-kastajan riippumattomuutta, objektiivi-suutta ja ammatillista skeptisyyttä voi-daan edistää.

Lainsäätäjien on joka tapauksessa huomioitava kaikkien osapuolien – mu-kaan lukien tilinpäätöksen laatijoiden ja tilintarkastajien – huolenaiheet ja ar-gumentit. Public Company Accounting Oversight Board seuraa tiiviisti EU:n ke-hitystä, tulevathan EU:n päätökset vai-kuttamaan kansainvälisiin tilintarkas-tusyhteisöihin.

Miten näet tarkastusvaliokunnat ja tilintarkastuskertomuksen raportointimallin? – Tarkastusvaliokunnalle tulee kom-munikoida se, mitä tilintarkastaja on to-della havainnut tilintarkastuksessaan. Riskiraportointia tarkastusvaliokunnal-le tulee yleisesti kehittää. Tilintarkasta-jan tulee ymmärtää asiakkaan riski- ja vakavaraisuustilannetta ja viestiä nämä riskit valiokunnalle.

Tilintarkastajan ei kuitenkaan pidä omaksua johdon vastuuta tai tehtäviä. Tarkastusvaliokunta tarvitsee erilais-ta osaamista, jotta se voi hoitaa tehtä-viänsä. Asianajajat, akateemisen alan asiantuntijat ja muunlaista kokemus-ta omaavat henkilöt pystyvät sopival-la tavalla täydentämään tarkastusvalio-kunnan talousosaamista. Valiokunnan tehtävät ovat kehittyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Ja kehitys jatkuu Yh-dysvalloissa edelleen erittäin dramaat-tisesti vuonna 2002 vahvistetun Sarba-nes-Oxley lain myötä. Sen mukaan ti-lintarkastajan nimittäminen ja pää-tös tilintarkastuspalkkiosta kuuluvat tarkastusvaliokunnan vastuulle pörs-siyhtiössä.

Uusia tilintarkastuskertomusmalle-ja tutkitaan sekä Yhdysvalloissa että Eu-roopassa. Yksi tärkeimmistä aiheista on ollut raportointi toiminnan jatkuvuu-desta ja epävarmuudesta sekä riskeistä yleensä. Epäilyä yritystoiminnan jatku-vuudesta on erittäin haasteellista rapor-toida siten, ettei esitetty epäilys johtai-si itseään täydentävään ennustukseen. Asiaan liittyy ongelma siitä, millaisella aikavälillä jatkuvuutta arvioidaan. On kysytty, pitäisikö sitä arvioida yli vuo-den aikavälillä.

Puheenjohtaja James Doty, mikä on näkemyksesi tilintarkastuksen laadusta maailmanlaajuisesti?– Maailman suurimpien listattujen yh-tiöiden sijoittajille tilintarkastuksen laatu tarkoittaa luonnollisesti globaalia tilintarkastuksen laatua. Tilintarkasta-jat eri maissa myötävaikuttavat tilintar-kastuksen suorittamiseen päävastuulli-sen tilintarkastajan vaihtelevan valvon-nan alaisina.

Tilintarkastuskäytännöt voivat eri maissa vaihdella paikallisten kulttuu-ritekijöiden takia ja nämä eroavaisuu-det voivat olla hyvinkin merkittäviä nopeasti kasvavissa talouksissa kuten Kiinassa ja Intiassa. Paikallisten erojen ymmärtäminen on tärkeää, jotta voi-daan keskittyä niihin, jotka mahdolli-sesti vaarantavat tilintarkastuksen laa-tua. Tämän vuoksi PCAOB:n luoma ti-lintarkastusvalvojien globaali yhteis-työverkosto ja vireillä oleva työmme verkoston laajentamiseksi luovatkin huomattavia edellytyksiä tilintarkas-tuksen laadun parantamiseksi maail-manlaajuisesti.

”MEIdÄN PITÄÄ ASETTAA MAHdOLLISIMMAN KORKEAT OdOTUKSET TILINTARKASTUKSELLE.

– PCAOB:n luoma valvo-jien yhteistyöverkosto luo huomattavia edellytyksiä tilintarkastuksen laadun parantamiseksi globaalisti, uskoo James Doty.

57 BALANSSI 2 / 2013

Professori, KTT Jukka Pellinen Jyväskylän yliopiston kauppa-korkeakoulusta esittelee ajankohtaisia laskentatoimen ja taloushallinnon kirjauutuuksia.

Yrityskauppa2. painos

Kirjan ensipainos oli esillä tällä palstal-la noin puolitoista vuotta sitten (Tilintar-kastus 6/2011). Silloin kiinnitin huomio-ta kirjan kattavuuteen ja aiheeseen liitty-vien erityisalueiden käsittelyn perusteelli-suuteen. Pidin konkreettisista esimerkeis-tä ja muutenkin neuvovasta sävystä, joka tarinan kuljetuksessa oli hallitseva piirre.

Yrityksen rakenteellinen kehittäminen on yksi niistä välineistä, joita liikkeenjoh-tajillla on käytettävissään. Viime vuosi-kymmenet hallitsevana tendenssinä on ollut keskittyminen ydinliiketoimintaan, jolloin rönsyiksi katsottavat liiketoiminta-alueet tai toiminnot, joiden ulkoistaminen on katsottu keinoksi vapauttaa resursse-ja liiketoiminnan halutun kärjen kehittä-miseksi, on järjestelty yrityskaupan avul-la toisen firman osaksi.

Myös pk-sektorilla yrityskauppaa on tehty vilkkaasti, mm. yrittäjien eläköity-misiin tai kasvun rahoittamiseen liittyen. Toisin sanoen yrityskaupat ovat keskeinen osa liikkeenjohtamisen ja myös omistami-sen käytäntöä.

Johdantona aiheeseen toimii luku yri-tyskauppaprosessien johtamisesta, jossa aihetta käsitellään niin ostajan kuin myy-jänkin kannalta. Ostajalle kysymys määri-tellään liiketoiminnan kehittämiseen liitty-vänä, mikä edellyttää tarkastelemaan po-tentiaalista ostokohdetta ja sen integraa-tion vaikutuksia ostajan liiketoimintako-konaisuuden kannalta. Myyjän kannalta asia määritellään vaihtoehtoisina tapoi-na järjestää yrityksen myynti joko suorana neuvotteluna tai huutokauppana.

Pelkästään yrityksen arvonmääritykses-tä on kirjoitettu omia kirjojaan, mutta noin sata sivua tässä yhteydessä puoltaa hyvin

Kirjoittajat Mikko Katramo, Jari Lauriala, Ismo Matinlauri, Jaakko Niemelä, Karin Svennas ja Nina Wilkman Sarja SanomaPro Kustantaja Sanoma Pro Oy, 2013

paikkaansa myös osana tätä pakettia. Kaup-pahinnan määrittely on olennainen osa ai-hetta, ja eri vaihtoehdot on syytä tuntea.

Mitä veroseuraamuksia yritysjärjeste-lyllä on? Ja miten yritysrakenteen suun-nittelulla voidaan vaikuttaa verotusseu-raamuksiin? Miten yrityskauppa rahoite-taan? Ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen hy-viä ja huonoja puolia? Millaisia sopimuk-sia yrityskauppaan sen eri vaiheissa liit-tyy? Entä sitten kun kauppa on tehty, mitä sitten on vielä tehtävä? Erityisesti näihin kysymyksiin saadaan kirjasta vastauksia.

Lisäpainos on tullut varsin pian. Tämä lienee mahdollistanut ensipainokseen usein sisältyvien pikkuvirheiden korjailun, ja ylipäätänsä lisäpainos on tullut tarpeel-liseksi hyvin kaupaksi menneen kirjan va-rastojen ehtyessä. Kyseessä ei siis ole lä-pikotaisin uudistettu laitos.

suomalaisille yritysvastuu- raporteille tarjolla kansainvälistä näkyvyyttä

kesTävän kehityksen mukaista vastuullisuusraportointia edistävä GRI-järjestö tarjoaa myös suomalaisyhtiöille maail-manlaajuisen foorumin yritysvastuuraporttiensa esittelyyn. sustainability Disclosure Database -tietokannasta löytyy yli 11 000 raporttia 4 000 eri organisaatiolta.

Maksutonta tietokantaa käyttävät mm. analyytikot, toi-mittajat ja järjestöaktiivit. Tietokannan kuukausittainen kä-vijämäärä yltää 10 000:en. Kävijät voivat vertailla yritysten vastuullisuusraportointia toimialoittain ja maantieteellisten alueiden kesken.

Parisenkymmentä suomalaisyritystä on jo hyödyntänyt tietokannan tarjoamaa mahdollisuutta viestiä vastuullisuu-destaan. Määrä on silti vielä vaatimaton, kun huomioidaan, että nykyisellään jo 150 yritystä ja organisaatiota raportoi toi-mintansa taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristövaikutuk-sista Suomessa.

GRI:n tietokantakumppani Finnish Business & Society – FiBS – auttaa vastuuraporttien kansainvälisestä rekisteröin-nistä kiinnostuneita suomalaisyrityksiä. Se on ryhtynyt ko-koamaan sähköistä tietokantaa kotimaisista yritysvastuura-porteista. Tietokanta tulee muodostamaan osan GRI:n tieto-kannasta.

GRI:n tarjoamasta kansainvälisestä näkyvyydestä kiin-nostunut yritys pääsee rekisteröitymään FiBS:n kotisivu-jen kautta kansainväliseen tietokantaan. Pelkästään suo-menkielellä julkaistu raportti ei enää ole este GRI-rekiste-röitymiselle, sillä FiBS:n huolehtii tarvittaessa raporttien käännöstyöstä.

Raporttien rekisteröinti GRI-tietokantaan helpottuu, samoin raportojien mahdollisuus saada kansainvälistä näkyvyyttä.

Musta aukkoTeesejä Brysselin ja Wall Streetin seinille

Kirja pöllyttää kriisin syitä ja seu-rauksia sekä suomalaisesta että eurooppalaisesta näkökulmasta pureutuen mm. hyvän hallinnon tärkeyteen, harmaan talouden torjuntaan sekä korruption ja moraalikadon ongelmiin.

Esko Aho • Vitor Caldeira • Edite Dzalbe • Markku Hirvonen Kersti Kaljulaid • Hannu Laurila • Erkki Liikanen • Harald Noack Tuomas Pöysti • Olli Rehn • Jukka Vesala • Jukka Wuolijoki

LUKUNÄYTE JA TILAUKSET: KHTMEDIA.FI/JULKAISUT

Kevään uutuusteoksessa Brysselin ja Wall Streetin seinille teese-jä naulaa Olavi Ala-Nissilän johdolla nimekäs joukko Euroopan huippuasiantuntijoita:

Ilmestyy Eurooppa-päivänä 9.5.Ovh. 44 €

Musta aukko Balanssi2.indd 1 3/25/2013 3:56:16 PM

KU

VA: M

Vph

otos

tock

58 BALANSSI 2 / 2013 59 BALANSSI 2 / 2013

TEKSTI /// BriTa nurmi KUVAT /// klaus sOmerkOski

Tilikirjojen kansiin tallentui keskiaikaisia lauluja

Uskonpuhdistuksen ansiosta ainutlaatuis-ta kulttuurihistoriaam-me tallentui tilikirjojen kansiin jälkipolvien näh-täväksi, laulettavaksi ja kuultavaksi.

kuulijoilla on lupa olla silmät kiinni ja matkustaa ajassa mielensä mukaan, Vuori sanoo.

sivistystä ja kädentaitoja Luostarielämä kukoisti Naantalissa 1400-luvulla. Pyhä Birgitta julistettiin katolisen kirkon pyhimykseksi kuo-lemansa jälkeen, ja Armon laaksoon,

Naantaliin perustettiin hänelle pyhitet-ty luostari. Naantalin birgittalaisluosta-rissa toimi 60 nunnaa ja 15 munkkia.

Luostari oli ensimmäinen Suomessa si-jaitseva laitos, jossa jaettiin sivistystä myös naisille. Samalla edistettiin maallista kult-tuuria kuten kirjoitus- ja käsityötaitoja.

Luostarikirkon nunnien ja munkki-en tehtävänä oli kopioida birgittalaissi-

sarten laulukokoelman Cantus sororumin nuotteja. Laulujen tekstit on kirjoitta-nut itse pyhä Birgitta. Opillisuudesta ja sävelistä vastasi hänen rippi-isänsä ja työtoverinsa munkki Petrus Skännin-geläinen.

Sisarten lauluja -kokoelmassa jokai-selle viikonpäivälle oli oma teemansa. Maanantaisin laulettiin Jumalan äidis-

liittyy myös säntillinen kirjanpitäjä, jonka ansiosta nuottikuva on säilynyt pergamentilla 600 vuotta.

– Ihmisen keho ei ole muuttunut vuosien saatossa paljonkaan; keskiai-kaisen kirkon seinillä on arkeologi-nen muisti, niinpä birgittalaislaulu on-kin harvinainen ja elävä rekonstruoin-ti, kuva menneisyydestä. Konsertissa

YksinkerTainen ja nöyrä laulu halkaisee Naantalin birgittalaiskirkon tilan ja soi äänikerroissa hauraasti. In-strumenttina on laulajan oma keho, ja keskiaikaisen kirkon jylhät kivi-seinät. Historia, mahdollisimman muuttumattomana, on ainutlaatui-sella ja aidolla tavalla läsnä. Kiire katoaa, on hiljaisen laulun aika.

kiitos kirjanpitäjälle nuottikuvan säilymisestä Musiikkipedagogi ja tutkija Hilkka-Liisa Vuori on avannut nuottikuvan kuultavaan muotoon. Tähän tarinaan

Hilkka-Liisa Vuori tutustui vuosisatojen takaiseen tilinpitoon tutkiessaan historial-lisia rukouslauluja.

60 BALANSSI 2 / 2013 61 BALANSSI 2 / 2013

Vanhoja nuotteja sisältävä Kansal-liskirjaston kokoelma Fragmenta membranea on nyt kaikkien ulot-tuvilla internetissä.

http://keskiaika.kansalliskirjasto.fi/#!itemId=1&groupId=1&lecture=27 http://fragmenta.kansalliskirjasto.fi/handle/10024/5

sisarten lauluille löytyy kuulijoita ja käyttöä nykyajassaHilkka-Liisa Vuoren ja johanna korhosen yhtye Vox Silentii esittää sisarten lauluja, jotka välittävät Marian kunnioitusta tuhat-vuotisella pohjavireellä. Yhtye on erikoistunut varhaiskeskiajan ja keskiajan kristilliseen musiikkiin, rukouslauluun. Pyhän Birgitan Vadstenaan luostarisääntöihin jättämien ohjeiden mukaan laulu-ja tulisi laulaa kaikessa nöyryydessä, jalosti, iloisesti, vakavasti, yk-sinkertaisesti, hitaasti, ei laiskasti eikä epävireisesti eikä loisteli-aalla äänellä.

– Asiaa monimutkaistaa se, että näitä kaikkia ohjeita pitäisi nou-dattaa koko ajan, Vuori naurahtaa.

Hän kertoo, että luostarissa nunnat aloittivat lauluharjoituksen laulamalla monotonista a-äännettä ”niin kauan, että olivat yksimie-lisiä siitä, miten a on laulettava”.

– Koenkin, että opetan ihmisille meditaatiota äänellä. Puhun si-säisestä luostarista, rauhoittumisesta ja rukouksesta. Kätilöopiston kanssa teen yhteistyötä siten, että luostarilaulujen meditatiivista ja rauhoittavaa tunnelmaa käytetään myös synnytyskipujen hallin-nassa. Moni voi pitää tällaista omituisena, mutta itse kuuntelemal-la tai laulamalla saa asiasta paremman kuvan. Perinteistä laulutai-toa ei tarvita, vaan kaikki voivat osallistua.

tä, tiistaina patriarkoista, keskiviikkona Marian syntymästä, torstaina Kristuk-sen syntymästä, perjantaina kärsiväs-tä Kristuksesta ja lauantaina ylösnou-semuksesta. Sunnuntain aiheena oli pyhä kolminaisuus, ja joka päivä mu-kana teemassa oli myös Maria.

Pergamenttilehdet eläimen nahastaBirgittalaissisarten hetkipalvelulaului-hin väitöskirjassaan perehtynyt mu-siikin tohtori ja vokalisti Hilkka-Liisa Vuori selvensi tutkimuksessaan nuot-tikuvan laulettavaan muotoon.

– Nuottikuvat kopioitiin käsin vah-voille eläimen nahasta valmistetulle pergamenttilehdille. Usein yksi käsi on kopioinut nuottikirjoitusta ja toinen vä-rittänyt alkukirjaimia. Kopiointi on ol-lut osa rukouselämää kuten kaikki muu-kin työ luostarissa, Vuori kertoo

uskonpuhdistus toi tarkan tilinpidon Pohjolassa alkoi vaikuttaa 1500-luvul-la uskonpuhdistus. Katolilaisuutta alet-tiin pitää vääräuskoisena hapatuksena, kirkkojen esineistöä tuhottiin ja luosta-rit lakkautettiin.

Myös hienot, latinankieliset nuotti-kirjoitukset kävivät pikku hiljaa tarpeet-tomiksi, kun saarnoja ryhdyttiin pitä-mään kansan omalla kielellä. Naantalin luostaritoiminnan vähitellen päättyessä kuvaan astuvat kirjanpitäjät ja voudit.

Taloushallinto 1500-luvulla edellyt-ti tarkkaa kirjanpitoa. Niinpä pienin-kin seurakuntakirkko piti lukua me-noistaan ja tuloistaan.

Papisto merkitsi sukupolvesta toi-seen seurakuntansa taloutta koskevat asiat pieneen vihkoon. Tilivihkoihin on merkitty tuhansia henkilön- ja pai-kannimiä sekä suorituksina rahaa, kar-huntaloja, eläimiä ja luonnontuotteita. Valmistuneet pikkuvihot sidottiin yh-teen tilikirjoiksi.

kierrätystä kustaa vaasan tapaan Kustaa Vaasan aikaan koko kirkon omaisuus takavarikoitiin valtiolle.

Kruunun omistukseen päätyivät myös tilikirjat. Tarpeettomiksi käyneiden nuottien pohjana käytetty pergament-timateriaali otettiin uusiokäyttöön – ur-kujen palkeisiin, maustetötteröiksi ja ti-likirjojen kansiksi.

Tilikirjan kansia tarvittiin yhä enem-män kuninkaan määrättyä voudit entis-tä tarkempaan kirjanpitoon. Voudit sai-vat aikanaan lähialueen kirkoista käsiin-sä vanhoja pergamenttilehtiä. Moniin niistä oli kirjoitettu raamatullisia teks-tejä tai koristeellisia nuotteja.

Tämän suuren gradualekirjan lehden keskellä kulkee tilikirjan selkä, ja sen marginaaliin kirjattu otsake kertoo sen suojanneen vuoden 1606 tilejä.

mällä Vadstenan ja Naantalin aineisto-ja, Vuori sanoo.

Turussa on ollut Kustaa Vaasan po-jan Juhanan aikaan oma tilikamari, jossa herttuakunnan tilit tarkastettiin. Lopul-ta valtakunnan kaikki tilikirjat arkistoi-tiin Tukholman kuninkaanlinnaan. Lin-nan arkistoa koettelivat monet tulipa-lot, minkä vuoksi vanhoista nuottiper-gamenteista löytyy kuumuuden, noen ja sammutusveden jälkiä.

Pergamenttikannet päätyvät Helsinkiin Suomen alue siirtyi Ruotsilta Venäjäl-le vuonna 1809. Kaikki Suomea koske-vat asiakirjat laivattiin ensin Turkuun ja myöhemmin Helsinkiin.

Helsingin yliopiston kirjaston neu-vokkaat kirjastonhoitajat edvard Grön-blad ja Fredrik pipping huomasivat 1800-luvun puolivälissä tilikirjojen suo-jana olleet pergamenttikannet ja säilöivät ne. Säilötty kokoelma sisältää 9 200 per-gamenttilehteä noin 1 500 kirjasta, joista osaa voi nykyisin katsella Kansalliskirjas-ton erityislukusalissa Helsingissä.

kulttuurihistoriaa tilikirjojen kansissaTutkijat ovat suhteellisen yksimielisiä siitä, että keskiajan voudit ovat olleet suurpiirteisiä ja ronskeja leikellessään pergamentteja tilikirjojen kansiksi. Voudintilien kansina on säilynyt paljon sellaista, mikä olisi tuhoutunut tai ku-lunut loppuun vuosisatojen käytössä.

Kuusisataavuotisen tarinan lopus-sa seisookin kiitos kirjanpitäjälle kestä-vän kehityksen vaalimisesta sekä poh-joismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin säilyttämisestä jälkipolville!

Tämä messukirjan lehti on suojan-nut Karjaan kartanon tilejä vuo-delta 1560. Merkintä kertoo, että Juhanan tilikammarin kirjuri Tho-mas Henriksson on tarkastanut tilit. Merkinnöistä voidaan pää-tellä, että käsikirjoituslehti on sidottu tilin ympärille Turussa, ja on siis Suomesta peräisin.

Herttuakunnan tilit tarkastettiin Turussa Nuottikuvia sisältänyt kaksiosainen ja kestävä pergamentti sopi mainiosti tili-kirjan kanneksi. Tavallista oli, että per-gamenttifoliota leikattiin surutta oi-kean kokoiseksi.

– Käytännössä nuottikuvien analy-sointi on ollut puuttuvien sivun osien jäljittämistä. Ne ovat onneksi muuttu-neet melko vähän ja rikkoontuneiden sivujen nuotteja on saatu ehyiksi koko-naisuuksiksi vertailemalla ja yhdistä-

Raportointi & hyvä hallinto

m Kestotilaus alkaen

Kestotilaus vuonna 2013 on 115,00 euroa (sis. alv 10 %). Tilaus sisältää kuusi numeroa ja cd-romin v. 2012 ilmestyneistä Tilintarkastus-lehden numeroista.

Nimi

OsOiTe

Tunnus 5007630

00003 VASTAUSLÄHETYS

Laskutus, ellei sama kuin toimitusosoite

Nimi

OsOiTe

/ 2013 AllekiRjoitus

VasTaaN-

OTTaja

maKsaa

pOsTimaKsuN

✂T i L A U S

Fredrikinkatu 61 A, 4. krs, 00100 Helsinki • toimitus@balanssilehti.fi, faksi (09) 694 9215, www.balanssilehti.fi

Lähetä yhteystietojen muutokset, lehden jakelua koskevat tieduste-lut ja laskutusta koskevat yhteydenotot sähköpostitse uuteen osoit-teeseen:

toimitus@balanssilehti.fi

KHT-YHdiSTYKSEn, HTM-YHdiSTYKSEn jA SiSÄiSET TAr-KASTAjAT rY:n jÄSEnET

ilmoita uudet yhteystietosi suoraan yhdistykselle, jonka jäsen olet:

kht@kht.fi anne.suvanto@htm.fi anne-maj.viio@theiia.fi

www.balanssilehti.fi

Raportointi & hyvä hallinto

iLMESTYMiSAjAT VUOnnA 2013

2/2013 22.4.2013 3/2013 14.6.2013

4/2013 16.9.2013

5/2013 25.10.2013

6/2013 20.12.2013

www.balanssilehti.fi

Raportointi & hyvä hallinto

VISMA SERVICES OY www.visma.fi/services

Ota yhteyttä, niin kerromme lisää eri palveluratkaisuistamme. Lähetä viesti vsf.myynti@visma.com tai soita 010 756 40

Visma tarjoaa taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palve-lut myös selainpohjaisena pilvipalveluna. Tämä mahdollistaa joustavan työnjaon Visman ja asiakkaan välillä. Asiakas voi näin itsekin osallistua työprosessiin haluamallaan tavalla.

Taloushallinnon ohjausjärjestelmä mahdollistaa uusia tehok-kaita toimintatapoja. Automatisoinnista huolimatta palvelui-den laatu ja luotettavuus lepää silti jatkossakin Visman tun-netusti ammattitaitoisen henkilöstön varassa.

Visma Services on osa pohjoismaista Visma-konsernia, jossa työskentelee noin 5 000 eri osa-alueiden asiantuntijaa palve-lemassa noin 340 000 asiakasta. Suomessa Visma Services työllistää yli 500 taloushallinnon ammattilaista yli 20 paikka-kunnalla.

Visma taloushallinnon ulkoistamispalveluiden kärjessä

Visman kattavatpalvelualueet

• Laskentapalvelut

• Tilitoimistopalvelut

• Palkkahallinnon palvelut

• HR-palvelut

• Johdon ratkaisut ulkoistamiseen

• Kansainväliset taloushallinnon palvelut

Visma Services on varma kumppani, kun taloushallinto yhä laajemmin suuntautuu automaatioon sähköisessä ympäristössä. Jatkamme nopeaa kasvua, alueellista laajentumista ja sovellusten

kehittämistä nykyhetkeä ja tulevaisuutta varten.

Tulevaisuuteen ulottuvaa taloushallinnon osaamista

Ammattitaidolla ja vastuulla

• 4-TiTa.Visma.2012.indd 1 5.12.2012 12:45:23

2/ 2

013

Kevään yhtiökokoukset pitävät Kim Lindströmin

liikkeessä

Ohjeistus toi ryhtiä riskitiedottamiseen 32

Miten varautua kiristyvään osinkoverotukseen? 22

Millä mallilla yritysten eettiset raportointikanavat ovat Suomessa? 40