5. jukka ohtonen. riittääkö pelkkä peruskoulu? alhaisen koulutuksen yhteiskunnalliset...
TRANSCRIPT
XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 15.–16.10.2012 Helsingin Messukeskus Matalan kynnyksen apua ja palveluja nuorille aikuisille
Nuoret kouluttautuvat usean vuoden ajan. Tämän vuoksi vain peruskoulun suorittaneiden lukumäärä ja samalla osuus ikäluokasta tiedetään vasta, kun perusasteen jälkeinen kouluttautuminen on päättynyt, noin 29 vuoden iässä. Tämän vuoksi 29 –vuotiaan muodostavat lähtökohdan, kun halutaan tietää, kuinka moni nuori jättää kouluttautumisensa pelkän peruskoulun varaan. Samalla selviää, kuinka suuri osuus ikäluokasta menettelee näin eikä hanki itselleen ammatillista koulutusta.
Kun tarkasteluun otetaan 29–vuotiaiden kohortti, heillä on kulunut jo 13 vuotta peruskoulun päättämisestä ja ensimmäisestä jatkokoulutukseen hakeutumisen päätöstilanteesta. Peruskoulutuksen onnistumisen osalta puhutaan niin ikään 13 vuoden takaisesta ajasta, joka joidenkin mielestä on ’historiaa’ ja asiat ovat voineet muuttua kuluneen 13 vuoden aikana. Tämän vuoksi tarkasteluun on mahdollista ottaa myös esim. 25-vuotiaat ja katsoa, onko heidän koulutukseen hakeutumisessa tapahtunut rakenteellisia muutoksia. Tällä tavoin aikaero saadaan supistettua 9 vuoteen, vaikka esim. vain niiden osuus ikäluokasta, jotka jättävät kouluttautumisensa pelkkään peruskouluun, laskettaisiinkin 29-vuotiaista.
Kaikki 29-vuotiaat yhteensä
Ylioppilastutkinnon
suorittaneet
Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä
tutkintoa
Yhteensä
Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)
Yhteensä (%)
Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)
Yhteensä (%)
Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)
Koko maa 67080 18 10 14 15 41
Etelä-Suomi 35931 17 12 13 18 39
Länsi-Suomi 16463 19 9 16 13 42
Itä-Suomi 6460 22 7 17 13 47 Pohjois- Suomi
7876 21 8 17 11 46
Ahvenanmaa 350 16 15 27 24 19 Lukujen lähde: Tilastokeskus
Maakunta Kaikki 29-vuotiaat yhteensä
Ylioppilastutkinnon tai vastaavan suorittaneet
Henkilöt, joilla ei perusasteen jälkeistä tutkintoa
Yhteensä
Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)
Yhteensä (%)
Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)
Yhteensä (%)
Ei-työllisinä eikä opiskelemassa (%)
Koko maa yhteensä 67080 18 10 14 15 41
Uusimaa 22682 15 13 12 19 37
Varsinais-Suomi 5873 19 11 13 14 45
Satakunta 2271 21 8 22 16 44
Kanta-Häme 1822 18 7 15 17 37
Pirkanmaa 6610 19 11 13 12 43
Päijät-Häme 2242 22 8 22 19 44
Kymenlaakso 1889 24 8 18 16 52
Etelä-Karjala 1423 21 8 14 13 37
Etelä-Savo 1320 20 8 20 13 46
Pohjois-Savo 2626 22 7 18 13 46
Pohjois-Karjala 1754 24 8 14 12 52
Keski-Suomi 3344 20 8 19 12 45
Etelä-Pohjanmaa 2059 19 6 18 12 36
Pohjanmaa 2179 17 8 14 13 36
Keski-Pohjanmaa 796 20 7 15 8 45
Pohjois-Pohjanmaa 5197 21 9 15 11 45
Kainuu 760 21 4 18 12 44
Lappi 1883 22 8 24 14 46
Ahvenanmaa 350 16 15 27 24 19
29v Ei työssä eikä opiskelemassa % Yhteensä Miehet Naiset
1990 Koko ikäryhmä 14 11 17
Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 26 22 31
1995 Koko ikäryhmä 27 23 30
Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 45 41 51
2000 Koko ikäryhmä 19 14 24
Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 37 31 46
2005 Koko ikäryhmä 17 14 21
Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 40 34 50
2010 Koko ikäryhmä 17 16 18
Ei perusasteen jälkeistä koulutusta 39 34 48
29v naiset ovat vielä vanhempainlomilla, joka osin selittää työhön osallistumisen eroa
Aika ennen 90-luvun lamaa
Laman pohjavuodet
Työllisyys jää laman tasoon
Työllisyyskehitys pysähtyi
Vuosiluokat Peruste Esiopetus 1-6 7-9 Lisäopetus Yhteensä Vaikea kehitysviivästymä 252 1561 859 77 2749 – joista vaikeimmin kehitysvammaisia 147 757 395 56 1355 Lievä kehitysviivästymä 278 3680 3514 70 7542 Aivotoiminnan häiriö, liikuntavamma tai vastaava 79 4590 2635 40 7344 Tunne-elämän häiriö tai sosiaalinen sopeutumattomuus 11 3268 2582 33 5894 Autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 47 815 503 17 1382 Kielen kehityksen häiriöstä (dysfasiasta) johtuvat oppimisen vaikeudet 392 5923 3541 17 9873 Näkövamma 12 145 86 9 252 Kuulovamma 24 250 140 6 420 Muu syy 134 5652 5434 34 11254 Yhteensä 1 229 25 884 19 294 303 46 710 Osuus peruskoulun oppilasmäärästä, % 9,3 7,5 10,4 23,4 8,5
Suomen virallinen tilasto (SVT): Erityisopetus [verkkojulkaisu]. Huom. Tilastokeskuksella on ainoastaan summatieto kunkin vuosiluokan erityisopetusta saaneista oppilaista, mutta ei tietoa uusista tai puretuista päätöksistä. Esimerkiksi vuosiluokilla 7-9 erityisopetusta saaneet ovat voineet olla erityisopetuksessa jo vuosiluokista 1-6 alkaen eivätkä näin ollen ole ’uusina’ tulleita. Myöskään OPH ei tilastoi tehtyjä / purettuja päätöksiä eikä tietoa ole Suomen kuntaliitollakaan.
Aikaisemmissa tutkimuksissa (Pekka Myrskylä) on havaittu, että koulutuksellinen syrjäytyminen on erityisen yleistä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla. Tämän havainnollistamiseksi seuraaviin kuvioihin on koottu tiedot sekä kotimaisia kieliä että muita kieliä puhuvien 25 ja 29 –vuotiaiden koulutuksesta vuodesta 1990 vuoteen 2010.
Kriteerinä käytetty kielitieto valittiin pysyvyyden vuoksi. Maahanmuuttajataustaisten kansallisuus muuttuu Suomen kansallisuuden saamisen myötä. Äidinkieli sen sijaan säilyy pitkään vielä kansallisuuden vaihtumisen Jälkeenkin.
Koska äidinkieli selittää kouluttautumista suorastaan dramaattisella tavalla, on perusteltua pohtia, millä tavoin koulutustarjontaa tulisi kehittää niin, että myös maahanmuuttajien nuoret tulisivat tasa-arvoiseen asemaan kantaväestön kanssa ja voisivat nykyistä paremmin integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Koko sodan jälkeisenä aikana (1945-2009) Suomesta on muuttanut ulkomaille 883 000 henkilöä ja ulkomailta Suomeen 728 000. Suomesta on siis vuoden 1945 jälkeen muuttanut 155 000 henkilöä enemmän ulkomaille, kuin ulkomailta on muuttanut Suomeen.
11
1918
27
17
8
13
22
34
25
5
1
0
5
10
15
20
25
30
35
40
0-9v 10-24v 25-40v 41-59v 60-74v 75- v
Kotimaiset kielet
Muut kielet
% (laskettu kummastakin ryhmästä erikseen)
Lukujen lähde: Tilastokeskus
Laskennassa käytetään vuoden 2010 arvoja: - työmarkkinatuki oli 25,64 €/pv (maksetaan 5 pv / vko). - yleinen asumistuki vaihtelee, keskimääräinen asumistuki oli 258,9 € / kk - toimeentulotuen keskimääräinen määrä v. 2009 oli 280 €/ kk henkilö
Toimeentulotuki katsotaan täydentäväksi tulomuodoksi ja oletetaan, että sitä käytetään 30 % ajasta ja laskentaperusteena käytetään koko maan keskiarvoa. Toimeentulotuen 30 % käyttöaika -arvio perustuu vuosina 2000 - 2010 tehtyihin työpajatoiminnan ja sosiaalisten yritysten asiakaskunnan analyyseihin .Pro-Ces, Syta-analyysit.
Kustannustarkastelu on toteutettu varovaisuusperiaatetta noudattaen eli on pitäydytty vain niissä kustannuksissa, jotka voidaan todentaa. Tämän vuoksi esim. sairauksista aiheutuvat lisäkustannukset on jätetty huomiotta. Tuotannon menetysten laskennassa käytetään varovaisuusperiaatetta siten, että menetyksiksi lasketaan ainoastaan palkkauskustannukset, mutta ei yrityksen kiinteitä, investointi-, tai materiaalikustannuksia eikä toiminnan tuottamaa voittoa. Ansionmenetysten laskentaperuste on metalliteollisuuden alimman palkkaryhmän (c) miesten ja naisten keskiansio vuonna 2010, joka oli 2 122 €/kk, kun teollisuuden keskiansio oli 2 638 €/kk. Laskennan toteutti Tuomas Leinonen, T:mi Pro-Ces.
Perustoimeentulon kustannukset (€) kuukausi vuosi 40 vuotta
Työmarkkina- ja asumistuki 700 8 399
Toimeentulotuki (30% kokonaisajasta) 235 2 822
Perustoimeentulo yhteensä 935 11 221 449 000
Ansion- ja tuotannonmenetykset (€)
Metalliteollisuuden alin palkkaryhmä 2 122 25 500 1 019 000
Kansantalouden kasvu alin palkkaryhmä Varovaisuusperiaate: mukana ainoastaan palkka- ja sivukulut
2 760 33 100 1 325 000
Kustannukset + tuotannonmenetykset (€) 3 695 44 300 1 774 000
Kustannukset + tuotannonmenetykset (€)
kuukausi vuosi 40 vuotta
Yhteensä 148 M€ 1 774 M€ 71 Mrd. €
Lukujen lähde: Tuomas Leinonen (2012): Nuorten koulutuksen keskeyttäminen ja sen hinta. Sosiaalikehitys Oy, ESR –rahoitteinen Opit käyttöön –hanke. (Julkaisematon)
Suorien ja mitattavien euromääräisten kustannusten ohella syrjäytymiseen liittyy myös epäsuoria ja vaikeasti mitattavia kustannuksia. Tämän vuoksi todelliset kokonaiskustannukset ovat merkittävästi korkeammat kuin edellä kuvattujen kustannustekijöiden summa.
7 500 /v suorittaa vain peruskoulun (n. 12% ikäluokasta) 60 000 on koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella 60 000 17-29 –vuotiasta on työttömänä 50 000 on syrjäytynyt ja näistä 32 000 ei näy tilastoissa ja neljännes on maahanmuuttajataustaisia 40 000 perusaste & työmarkkinoiden /koulutuksen ulkopuolella 40 000 15-29v käyttää psyyken- tai unilääkkeitä 13 000 16-29v on eläkkeellä, joista 10 000:lla psyyken ongelmia 3 400 on ollut yhtäjaksoisesti yli vuoden työttömänä 200 15-29v tekee itsemurhan 100 vankilassa …
KRIITTISTÄ TIETOA NUORTEN OLOISTA, LUKUISIA LÄHTEITÄ:
Koulutusvaatimus Muutos Huom.
Perusaste - 453 000 Kovimmin kilpaillut työpaikat
Keskiaste + 145 000
Alempi korkeakouluaste + 167 000
Ylempi korkeakouluaste + 158 000 Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet
nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
Koulutus Työllisyysaste Huom.
Perusaste 60%
Keskiaste 80% Äitiyslomien ja perhevapaiden vuoksi naiset saavuttavat huipputyöllisyytensä
10 vuotta miehiä myöhemmin.
Korkeakouluaste 90% Lukujen lähde: Pekka Myrskylä (2012): Hukassa – keinä ovat syrjäytyneet
nuoret? EVA analyysi No 19. 1,.2.1012.
0
100
200
300
400
500
600
19
75
19
76
19
77
19
78
19
79
19
80
19
81
19
82
19
83
19
84
19
85
19
86
19
87
19
88
19
89
19
90
19
91
19
92
19
93
19
94
19
95
19
96
19
97
19
98
19
99
20
00
20
01
20
02
20
03
20
04
20
05
20
06
20
07
20
08
20
09
20
10
Tehdasteollisuus
Maa-, metsä- ja kalatalous
Kauppa
Rakentaminen
Terveys- ja sosiaalipalvelut Kuljetus ja varastointi
Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus Koulutus
Majoitus- ja ravitsemistoiminta Rahoitus- ja vakuutustoiminta Informaatio ja viestintä
Hallinto- ja tukipalvelutoiminta Muu palvelutoiminta
Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta
1 000 Henkilöä
Lukujen lähde: Tilastokseskus
1. MONIALAISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kirsti Mäenpää / Ulla Rasimus: Hämeenlinna ja Kangasalan esimerkkikuntina
2. MUIDEN MAIDEN KOKEMUKSET MONIALISESTA YHTEISTYÖSTÄ Jani Ursin: kirjallinen työskentely Tapio Kuure: aineistojen keruumatkat: Ruotsi, Hollanti, Tanska
3. KOULUPUDOKKUUDEN JA SYRJÄYTYMISEN KUSTANNUSLASKENTA Tuomas Leinonen: SATAEDU ja Kokemäen kaupunki Jukka Ohtonen: kustannuskäsitteet , koulutuksellinen syrjäytyminen
4. NUORTEN KUULEMINEN JA ASUINKUNTAIDENTITEETIN VAHVISTAMINEN Jukka Ohtonen: yhteistyössä Kangasalan kunta, kaavoitus ja koulutoimi / yläaste ja lukio Tapio Kuure: verkostokysely (Fontain Park Oy), Kangasalayhteistyö
5. PIRKANMAAN HANKEYHTEISTYÖ Jukka Ohtonen: noin 30 hankkeen yhteisjulkaisu, maaliskuu 2013
6. TIETOJÄRJESTELMÄT TUKEMAAN MONIAISTA YHTEISTYÖTÄ (tulossa) 7. HYVÄT KÄYTÄNNÖT TUKEMAAN MONIALAISTA YHTEISTYÖTÄ Jukka Lidman : valmistuu syksyllä 2012
Tehtävä: kuntien monialaisen yhteistyön opaskirja ja verkkojulkaisu Kunnille suunnatun verkkopalvelun tiedot jatkossa osoitteessa www.koordinaatti.fi
OSAHANKKEET:
Nuorten kuulemishanke yhdessä Kangasalan kunnan kanssa on aktiivivaiheessa Mukana on Kangasalan kaavoitustoimi, yläaste ja lukio. Työ koululaisten kanssa alkoi lukion osalta yhteistapaamisella 16.8. ja yläasteen osalta syyskuussa. Toimia on valmisteltu palavereissa koulujen rehtoreiden ja opettajien kanssa. Hankkeessa on kyse nyt kaavoitusvaiheessa olevan, lähes 10 000 asukkaan Lamminrahkan alueen suunnittelusta ja monivuotiseksi ajatellusta koululaisten kuulemisesta ja osallistumisesta suunnitteluun sen eri vaiheissa. Kaikki osapuolet, kaavoitus, koulutus ja projekti osallistuvat omista lähtökohdistaan. - kaavoittajat haluavat kuulla nuorten käsitykset tulevasta alueesta, - koulut kehittävät opetustaan ja - Opit käyttöön projekti mallintaa ja levittää ideaa nuorten kuulemisesta ja osallisuudesta.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että tilanne on hedelmällinen kaikkien osalta.
Tapio Kuure Eino Hietalahti Hanna Hirvimäki Jukka Lidman
PIRKANMAAN HANKEYHTEISTYÖ Noin 30 nuorisohankkeen yhteisjulkaisu, 19.3.2013
Keskeytti tutkintoon johtavan koulutuksen kokonaan
% lkm
Koulutussektorit yhteensä 5,5 27 624
Lukiokoulutus 2 2 046
Ammatillinen koulutus 8,1 10 359
Ammattikorkeakoulukoulutus 6,4 8 202
Yliopistokoulutus 4,9 7 052 Lukujen lähde: Tilastokeskus
Toiminta nyt (%) Toimeentulo (%)
Työssä Opiskelemassa Työtön Palkka Opintotuki Toimeentulotuki
31 31 38 47 23 29
Tyytyväisyys elämään (%) Siviilisääty (%)
Kyllä Ei Eos Naimaton Naimisissa Eronnut
90 5 5 83 13 4
N=39, lu Vastausten lukumäärä vaihtelee
Sataedussa opintonsa keskeyttäneiden elämäntilanne vuonna 2012