72

5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

5.4.1 Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen ter-veyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetus-suunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterve-yslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen.66

Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalve-luista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kans-sa.67 Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä.

Oppilashuollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehit-tämisessä. Oppilashuollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpi-don ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvalli-nen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia.

Oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön, yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia sekä huolehditaan siitä, että oppilaan yksilölliset kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvät tarpeet otetaan huomioon koulun arjessa68. Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä mui-den ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdol-lisimman varhain. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan mielenterveyden turvaami-seen. Ehkäisevä lastensuojelu ja terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkas-tukset ja tarpeenmukainen terveysneuvonta vahvistavat ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tuen järjestämistä. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvi-taan oppilashuollon moniammatillista yhteistyötä.69 Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. 66 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja

Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 § 67 Perusopetuslaki 31 a § 1 mom. (477/2003) ja 2 mom. (642/2010) ja

Kansanterveyslaki 14 § 1 mom. kohta 5 (626/2007), Lastensuojelulaki 9 § 68 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus

12, 13 ja 15 §, Lastensuojelulaki 9 § 69 Perusopetuslaki 16 ja 16 a, 17 ja 17 a § (642 /2010), Lastensuojelulaki 3, 8, 9 ja

12 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 ja 13 §

73

Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan menettelytavoista ehkäisevän lastensuojelutyön ja kouluterveydenhuoltoon kuuluvan erityisen tuen toteuttamisessa. Yhteistyössä ja toiminta-ohjeissa tulee ottaa huomioon oppilaan kasvun ja kehityksen mahdollinen vaarantuminen kasvuympäristössä olevien riskitekijöiden johdosta sekä lastensuojelulain mukainen ilmoi-tusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi.70

Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Työssä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan. Koulun oppilashuoltotyöstä ja sen menettelytavoista tulee antaa tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vireillepano ja valmistelu tapahtuu.71

Oppilashuoltoa koordinoidaan ja kehitetään oppilashuollon moniammatillisessa yhteis-työssä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä. Yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveyden-huollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa72 sovitaan yhteistyön yleisistä periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keski-näisestä työnjaosta ja vastuista. Yhteistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten poliisin ja pelastustoimen tai muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä.

Oppilashuoltotyötä suunniteltaessa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen terveyden ja hy-vinvoinnin edistämiseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsitte-lyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön yleistä terveyttä ja hyvinvointia edis-tävää toimintaa voidaan kehittää moniammatillisessa yhteistyössä. Tällöin oppilashuollon yhteistyöhön voi osallistua eri toimijoita salassapidon estämättä toisin kuin yksittäistä op-pilasta koskevassa asiassa73, jonka käsittely kuvataan luvussa 5.4.3.

Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjes-tetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulu-päivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon koulu-ruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokai-lun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henki-löstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa.75

70 Lastensuojelulaki 25 § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneu voston asetus 13 ja 18 § 71 Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010) 72 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 73 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010) 74 Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

75 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. ja 31 a § 1 mom., Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 13 §

74

EURAN KUNNAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

Kouluruokailu

Ruokapalvelun toimintayksikkö noudattaa kouluruokailun toteuttamisessa Valtion ravitsemus-neuvottelukunnan vuonna 2008 julkaiseman kouluruokailusuosituksen periaatteita. Kouluaterian tulisi kattaa kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta, se on jatkoa ko-tona nautitulle kunnon aamupalalle. Mikäli opetus jatkuu pitkälle iltapäivään (pidempään kuin kolme tuntia koululounaan jälkeen), pyritään oppilaille järjestämään mahdollisuus ravitsevan välipalan nauttimiseen. Välipalatarjonta saattaa olla myös maksullista. Ruokalista laaditaan tiimityönä. Ruokalistatiimissä on sekä suurien että pienien, valmistus- ja palvelukeittiöiden edustajia. Ruokalista laaditaan siten, että se sisältää:

• monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja • runsaskuituista (vähäsuolaista) leipää • pehmeää kasvirasvalevitettä ja kasviöljypohjaisia salaatinkastikkeita • perunaa, riisiä tai pastaa • vähärasvaista lihaa tai leikkelettä • kalaa vähintään kerran viikossa • rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita • vettä janojuomaksi

Tarjoilulinjat järjestetään siten, että salaatit ja kasvislisäkkeet ovat annosteltavissa ensimmäisi-nä. Mahdollisuuksien mukaan järjestetään malliateria oppilaiden ohjaamiseksi oikeanlaisen aterian koostamiseen. Juhlapyhien ateriat huomioidaan kouluruokailussa. Kouluruokailussa toteutetaan myös erilaisia teemaviikkoja / -päiviä, joiden kautta oppilaita kannustetaan tutustu-maan uusiin ruokalajeihin ja erilaisiin ruoka- ja tapakulttuuriin. Euran ruokapalvelu tekee yhteistyötä asiakkaidensa ja yhteistyökumppaneidensa kanssa. Palve-luntarve ja laatuvaatimukset kasvavat eikä julkisen ruokapalvelun asiakkaita voida palvella yksilöllisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyillä löydetään vastauksia tuote- ja palveluvaatimuksiin.

75

5.4.2 Turvallisuuden edistäminen Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön76. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvalli-suuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitse-masta psykososiaalisesta tuesta.

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten kou-lussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla ediste-tään koulun sisäistä järjestystä77. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.78

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kou-luyhteisössä työskenteleville79. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epä-suoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryh-mään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiu-saajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiu-saaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkival-lalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdis-tettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava.

Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. 76 Perusopetuslaki 29 § 1 mom. 77 Perusopetuslaki 29 § 3 ja 4 mom. 78 Perusopetuslaki 29 § 2, 3 ja 4 mom. 79 Perusopetuslaki 29 §, Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 §,

76

Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetus-välineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan op-pimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen.80 Kouluyhtei-sön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapaturmien ennaltaeh-käisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaises-ta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla yhteisistä menettelytavoista81. Niistä sekä kuljetus-järjestelyistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle.

Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapa-turmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajal-le.

Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä nou-datetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvalli-suusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunni-telmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen.

Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuoje-lun toimintaohjelma82. Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma83. Pelastussuunnitelmasta on tiedotettava tarvittavalla tavalla koulun koko henkilökunnalle.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toiminta-ohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa84. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden vi-ranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilan-teissa ja niiden ennaltaehkäisyssä85. 80 Perusopetuslaki 29 § 1 mom., Työturvallisuuslaki (738/2002) 9 § ja 10 § ja

Terveydensuojelulaki (763/1994) 26 ja 27 § 81 Perusopetuslaki 32 § 1 mom. (1139/2003), 34 § 1 mom. (1288/1999), Koulu- ja opiskelu- terveydenhuoltoa sääte-

levä valtioneuvoston asetus 12 §

82 Työturvallisuuslaki 8, 9 ja 10 § 83 Pelastuslaki (468/2003) 9 § 3 mom., Pelastusasetus (787/2003) 9 ja 10 § 84 Perusopetuslaki 29 § 2 mom. (477/2003), Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus

12 §, Työturvallisuuslaki 9 ja 10 § 85 Perusopetuslaki 29 § ja 32 §, Pelastuslaki 9 § 3 mom., Pelastusasetus 9 § ja 10 §, Poliisilaki (493/1995) 1 § 1 mom.

ja 1 § 2 mom. (21/2001), Työturvallisuuslaki 8 §

77

5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa.

Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joi-den tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu86. Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, eri-tyisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulu-kuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä87. Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kir-jallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja88.

Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireil-lepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa re-kisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä.89

Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä90. Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pi-tämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyt-tää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat muun muassa tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilö-kohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe- elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistys-toimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidet-täviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaal-le suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeukselli-sesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on sa-lassa pidettävä tieto.91 86 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)

87 Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp 88 Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010) 89 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010) 90 Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

(621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta 91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta.

78

Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit, koulupsykologit sekä opetuksen järjes-tämisestä vastaavien toimielinten jäsenet92. Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluk-sessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamia salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja.

Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisil-taan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuk-sesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestä-misen edellyttämät välttämättömät tiedot93.

Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luo-vutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetus-tilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannal-ta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta94. Opetuksen jär-jestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammat-tihenkilöltä95.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salas-sapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot.96 Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostu musta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen.

92 Perusopetuslaki 40 § 1 mom.(642/2010) 93 Perusopetuslaki 40 § 2 mom.(642 /2010) 94 Perusopetuslaki 40 § 3 mom.(642/2010) 95 Perusopetuslaki 41 § 4 mom.(642/2010) 96 Perusopetuslaki 40 § 4 mom.(642/2010)

79

5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat

EURAN KUNNAN KUNTAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

Oppilashuollon tavoitteet ja toimintatavat

Koko koulun henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön välittävinä ja turvallisina ai-kuisina. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuollon tavoitteena kouluissamme on, että

- oppilas kokee opiskeluympäristönsä turvalliseksi ja viihtyisäksi - oppilas kokee kuuluvansa kouluyhteisöön - oppilas saa tukea oppimisvaikeuksiin jo varhaisessa vaiheessa sekä apua ongelmatilanteissa

kuin myös kannustavaa palautetta koulutyön arjessa

Oppilashuollon tehtävänä on myös: - lapsen huoltajien tukeminen kasvatustehtävässään - koulun henkilökunnan tukeminen työssään - työyhteisön myönteisen ja toimivan ilmapiirin ylläpitäminen - yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa - oppilashuollollisten tietojen ja taitojen kehittäminen

Oppilashuollossa korostetaan haasteiden ja oppimisen esteiden varhaista tunnistamista ja niihin puut-tumista. Työtapoina pyritään ratkaisukeskeiseen ja keinoja etsiviin menetelmiin. Oppilashuolto kou-luissa keskittyy erityisesti oppilaan kasvun, mielen hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden edistämiseen. Oppimisvaikeuksia, poissaoloja ja mielenterveysongelmia pyritään ennaltaehkäisemään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuureilla. Kouluissa painotetaan oppilashuollon yhteisöllisyyttä ja aikuisten sekä oppilaiden osallisuutta. Oppilashuollossa seurataan ja käsitellään koko kouluyhteisön ja yksittäisten luokkien hyvinvointia ja turvallisuutta. Koulujen oppilashuolto huolehtii siitä, että oppilaiden yksilölliset kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvät tarpeet huomi-oidaan koulun arjessa.

97 Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003) 98 Perusopetuslaki 29 § 2 mom.

80

Oppilashuoltotyön organisointi

Oppilashuoltotyön toteutumisesta huolehtii kasvatus- ja opetuspalvelut yhteistyössä perusturvapalve-luiden kanssa järjestäen myös tarvittavaa koulutusta ja konsultaatiota. Koulun oppilashuoltoryhmä on osa oppilashuoltoa. Ryhmän tehtävänä on osaltaan suunnitella ja toteuttaa koulussa tehtävää oppi-lashuoltotyötä. Koulukohtaisesti laaditaan oppilashuollon toimintaa ohjaava suunnitelma, johon sisältyy yhteistyö perusturvapalveluiden kanssa. Oppilashuollon suunnitelma sisältyy koulun vuosittaiseen lukuvuosi-suunnitelmaan. Euran kunnassa oppilashuoltotyötä tehdään seuraavilla tasoilla:

1. Euran kunnan lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

- kunnanhallituksen perustama monialainen viranomaisverkosto, lasten ja nuorten hy-vinvointityöryhmä

- valtuustokauden 2012 loppuun toimii kasvatus- ja opetuslautakunnan perustama Oppi-las- ja opiskelijahuollon työryhmä, jonka pääasiallisena tehtävänä on päivittää Oppi-las- ja opiskelijahuollon käsikirja tukemaan kunnallisen opetussuunnitelman oppi-lashuollon osuutta

- kehittää moniammatillista yhteistyötä ja käsittelee kunnan (tai alueen) yleisiä oppi-lashuollollisia rakenteita (muun muassa päihdetilanne, yleinen turvallisuus, yhteiset säännöt)

- kokoonkutsujana toimii puheenjohtaja ja kokousten pöytäkirjat ovat nähtävissä kunnan

intranetissä

2. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä

- käsittelee oman koulun yhteisiä oppilashuollollisia asioita

- lähettää vuosittaiset oppilashuollon suunnitelmat ja tiedottaa tarpeen mukaan Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmää kunnallisesti kehitettävistä tai käsiteltävistä oppi-lashuollollisista asioista

- perusryhmänä koulukohtaisesti nimetty moniammatillinen oppilashuoltoryhmä, jota voidaan täydentää koulutyön ulkopuolisilla oppilashuollon edustajilla.

- Euran koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien perusjäsenet nimetään kouluittain ja yleisimmin seuraavista ammattiryhmistä: rehtori, erityisopettaja, luokanopettaja/-valvoja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koulunkäyntiohjaaja ja yläkouluissa oppilaanohjaaja

- tekee koulun omaa oppilashuoltoa kehittävää ja ennaltaehkäisevää työtä - kokoontuu vähintään kerran lukuvuodessa - koulun rehtori johtaa toimintaa ja vastaa laillisuuden toteutumisesta - koulukohtaisesti määritellään oppilashuoltoryhmän rakenne ja tavoitteet

81

3. Oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmä

- käsittelee yksittäisen oppilaan asioita yksilönä ja luokkayhteisön jäsenenä - huoltaja kutsutaan oppilashuoltoryhmän kokoontumiseen ja/tai hän on tietoinen oppilashuol-

toryhmän tapaamisesta , jossa oppilaan asiaa käsitellään - -läsnä ovat ne oppilaan opetuksen järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppi-

laan asian käsittely välittömästi kuuluu - -huoltajan kirjallisella suostumuksella tai lain niin salliessa oppilaan asian käsittelyyn voi

osallistua myös muita tarvittavia tahoja Oppilashuollon palveluiden järjestäminen kunnassa, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimi-

joiden kesken

Kun käsitellään yksittäisen oppilaan asiaa, asian käsittelyyn osallistuvat vain ne oppilashuoltoryhmän jäsenet, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Koulukohtaisesti nimetyistä jäsenistä ei tarvita erillistä, kirjallista huoltajien suostumusta oppilaan asioiden käsittelyyn. Lähtökoh-tana on kuitenkin aina luottamuksellisuus ja oppilashuoltoryhmän osallistujista tiedottaminen oppi-laalle ja huoltajille. Mikäli oppilaan asian käsittely vaatii myös muita ulkopuolisia oppilashuollon tahoja, vaaditaan niihin huoltajan kirjallinen suostumus. Rehtori vastaa oppilashuoltoryhmän koko toiminnasta ja laillisuudesta, organisoi oppilashuollosta koulukohtaisen tai oppilaskohtaisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta tiedottamisen. Rehtori toimii myös oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana ja koolle kutsujana, jos ei toisin ole sovittu tai toinen oppilashuoltoryhmän jäsen siihen valtuutettu. Erityisopettaja tekee muistion oppilashuoltokokouksesta, jos ei ole toisin sovittu. Luokanopettaja/-valvoja osallistuu oppilashuoltoryhmän ryhmän toimintaan oppilaan ja kodin lähim-pänä yhteistyökumppanina ja vastaa yhteydenotosta kotiin huolen ilmetessä ja on jatkossakin vas-tuussa yhteydenpidosta. Muut oppilashuoltoryhmän jäsenet toimivat ryhmässä oman tehtäväalansa asiantuntijoina yhteistyös-sä muiden kanssa ja hoitavat sovitun vastuualueen esimerkiksi tukitoimien järjestelyissä. Seuraavassa kuviossa esitetään terveydenhoitajan, koulukuraattorin ja koulupsykologin oppilashuol-lollista työnjakoa ja vastuuta yleisessä, tehostetussa ja erityisessä tuessa.

82

83

Oppilashuolto yhteisöllisenä toimintana ja osallisuuden vahvistajana

Oppilashuolto antaa työssään tukea koko kouluyhteisölle: oppilaille, opettajille ja muille koulussa työskenteleville . Yhteisöllisen oppilashuollon teemat tulevat kouluissa esille monissa tapaamisissa esimerkiksi tiimipalavereissa, opettajainkokouksissa, KiVa-tiimissä ja vanhempainyhdistyksissä. Toimiva oppilashuolto tukee myös opettajan työssä jaksamista. Koulun toimintakulttuuria kehitetään edelleen yhteistoiminnallisten työmenetelmien esimmerkiksi samanaikaisopetuksen, joustavien op-pimisryhmien ja tiimiopettajuuden suuntaan. Moniammatillisen tuen avulla opettaja voi jakaa huolen-sa muiden asiantuntijoiden kanssa ja saada uutta tietoa ja tukea oppilaan kanssa toimimiseen. Tuen oikea-aikaisuus ja saatavuus on sekä oppilaan että opettajan edun mukaista. Jokaiseen kotiin ilmoitetaan oman koulun oppilashuollon toiminnasta, sen jäsenistä ja heidän yhteys-tiedoistaan, jotta sekä opettajien että lasten huoltajien kynnys ottaa yhteyttä oppilashuollollisissa asi-oissa olisi mahdollisimman pieni. Huoltajat voivat osallistua koulun toimintaan oman lapsensa asiois-sa sekä osallistumalla vanhempainiltoihin/-tapaamisiin, vanhempainyhdistyksen toimintaan ja koulun tapahtumiin. Oppilaalla on oikeus osallistua häntä koskevan asian käsittelyyn ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Oppilaiden osallisuus ja oppilaskeskeiset vaikuttamistavat koulutyössä tulevat esille esimerkiksi op-pilas-kuntatoimintana, luokkakokouksina, kummitoiminnassa ja tukioppilaiden tehtävissä. Yhteisöllinen toiminta ja osallisuus määritellään tarkemmin vuosittain koulujen oppilashuollon suun-nitelmassa.

Yhteistyö kodin, koulun ja oppilashuollon palvelujen asiantuntijoiden, muiden asiantuntijoiden

ja paikallisten tukiverkostojen kanssa

Jatkuva yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tuen eri vaiheissa ja tasoissa oppilashuollon lähtö-kohta. Yhteistyötä toteutetaan tasavertaisuuden hengessä ja toisiaan arvostaen. Parhaimmillaan yh-teistyö on välittämistä, jossa kuullaan toisiaan ja pyritään yhdessä kohti lapsen parasta. Kodin ja kou-lun yhteistyö oppilashuollollisissa asioissa voi olla oppilas-, ryhmä-, luokka-, koulu- tai aluekohtaista. Tärkeää on, että koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa myös silloin, kun lapsen kasvu ja koulun-käynti sujuvat hyvin. Yhteistyöhön voidaan kutsua koulukohtaisesti nimetyn oppilashuoltoryhmän lisäksi koulun ulkopuo-lisia tahoja, jotka antavat panoksensa oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Seuraavan sivun kuviossa esitetään luonnos oppilashuollon yhteistyötahoista Euran kunnassa.

84

Oppilashuollon yhteistyötahot Euran kunnassa/Luonnos 5.12.2011

Nuorisotyö -ehkäisevä., kasvua tukeva työote -vapaa-ajan ohjaus -ryhmätoimintoja ym. yhteistyössä koulujen kanssa

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut -ehkäisevä työ: harrastusmahdollisuuk-sien tukeminen ja kehittäminen

3. sektori -Rauman kriisikeskus: ennal-taehkäisevä mielenterveys- ja kriisityö, vapaaehtoistoi-minnan koordinointi -yhdistykset, järjestöt, seurat: harrastus- ja vaikuttamis-mahdollisuudet

Seurakunnat

-ehkäisevä, kasvua tukeva työote -lapsi-, perhe- ja nuori-sotyö -ryhmätoimintoja ym. yhteistyössä koulujen ja nuorisotoimen kanssa

Kasvatus- ja opetuspalvelut

-varhaiskasvatus -koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minta -koordinointi -lautakunnan asettama oppilashuolto-ryhmä

Poliisi -koulupoliisitoiminta: lailli-suus- ja liikennekasvatus

Pelastuslaitos

Terveyspalvelut -koordinoi kouluterveyden-huoltoa -perusterveydenhuolto: koulu-lääkäripalvelut -erikoissairaanhoidon tarpeen arviointi, lähetteet -kuntoutustyöryhmä

Sosiaalipalvelut

-sosiaalityön konsultaatio -kasvatus- ja perheneuvola -lastensuojelutyö -lasten ja nuorten asiakasyhteis-työryhmät monialaisina työryhmi-nä

Lasten ja nuorten

moniammatillinen

hyvinvointityöryhmä

Koulun

oppilashuolto

Työhallinnon palvelut -ammatinvalinta

-yhteistyö opintojen ohjauk-sen kanssa

Erikoissairaanhoito

mm. -lastenpsykiatria -nuorisopsykiatria -lasten neurologia

Yksityiset kuntoutus-

palveluiden tuottajat

mm. -A-klinikkapalvelut, psykotera-pia, perheterapia, toiminnalliset

kuntoutukset

Tekniset palvelut -rakennusten ja piha-alueiden kunto -koulumatkojen turvallisuus

85

1.

Oppilashuollon yksittäistä oppilasta koskevan asian vireillepano ja käsittely sekä yleiset kir-

jaamiskäytännöt

Miten edetään, kun huoli herää ja miten toimitaan, jos huoli ei poistu tai kasvaa: 1. Opettaja keskustelee tilanteesta oppilaan kanssa

- mikäli oppilas pystyy vaikuttamaan huolen käsittelyyn, voi keskustelulla olla jo ratkaiseva merkitys

2. Opettaja ottaa yhteyttä huoltajiin ja tarvittaessa konsultoi/informoi tilanteesta tarvittaville ta-hoille

- selvittelee tilannetta yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa ja pyrkii avoimella yhteistyöllä ja keskusteluilla löytämään tilanteeseen sopivat ratkaisut

- keskustelutilanteissa tarvittaessa mukana työpari (esimerkiksi erityisopettaja, kuraattori, psy-kologi)

- huolehtii oppilaalle tarvittavasta (ja sovitusta) tuesta 3. Mikäli opettajan toimet eivät riitä, rehtori (tai opettaja rehtorin valtuuttamana) kutsuu oppilas-

kohtaisen oppilashuoltoryhmän kokoon. Opettaja kutsuu myös oppilaan ja huoltajan tapaami-seen.

- kiireellisissä tapauksissa opettaja voi suoraan ottaa yhteyttä valitsemaansa oppilashuoltoryh- män jäseneen esimerkiksi konsultatiivisessa mielessä.

4. Oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmä arvioi tarvittavat toimenpiteet ja ohjaa asian eteenpäin Kirjaaminen: Jokaisessa kokouksessa tulee olla sihteeri, joka huolehtii kirjaamisesta. Oppilashuoltoryhmien käsitte-lemät asiat tulee kirjata säännösten ja ohjeiden mukaisesti. Oppilasrekisterin säilyttämisestä on rehto-reille annettu kunnallinen ohjeistus. Yksittäisen oppilaan asioita käsiteltäessä on kirjaaminen aina suoritettava, koska säädetyt oikeustur-vanäkökohdat edellyttävät asioiden kirjaamista. Yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa käsiteltäessä oppilashuoltotyössä tulee kirjata:

- huolen esille tuoja - aihe - päätetyt jatkotoimenpiteet perusteluineen - asian käsittelyyn osallistuneet - mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu

Omat muistiinpanot muuttuvat asiakirjaksi, mikäli ne liitetään oppilaan papereihin. Asianomaisella on tällöin oikeus nähdä myös nämä muistiinpanot. Yksittäistä oppilasta koskevassa kirjaamisessa tulee muistaa, että asianomaisella on oikeus nähdä kaikki hänestä kirjoitetut asiakirjat ja lausunnot. Oikeus osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun ja saada tietoja on oppilaan keskeinen perusoikeus. Yksittäistä oppilasta koskevat muistiot ja muut asiakirjat ovat aina salassa pidettäviä ja vastuu niistä ja niiden säilyttämisestä asianmukaisesti on kunkin koulun rehtorilla tai hänen valtuut-tamallaan oppilashuoltoryhmän jäsenellä.

86

Opettajan omat muistiinpanot toimivat opettajan muistin tukena, kunhan niissä ei näy yksittäisen oppilaan rekisterinomaista luettelointia päivämäärineen ja toistuvine käsittelyineen. Muistiinpanot ovat yksittäisen opettajan omia muistiinpanoja, joita ei ole velvollisuus näyttää kenellekään, kunhan em. seikat eivät toteudu. Omat muistiinpanot on hyvä aika ajoin hävittää, jotta niistä ei muodostu tarpeetonta rekisteriä. Syntyvien henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterin pitäjänä opetuksen järjestäjä. Rekisteri syn-tyy, jos samasta oppilaasta kerätään tietoa yhteen muistioon eri päivämäärillä tai erilliset muistiot kerätään samaan paikkaan. Sen sijaan koulukuraattorilla, -psykologilla ja kouluterveydenhuollon edustajilla on lupa kerätä oppilaskohtaista muistiota ja nämä rekisterit on pidettävä oppilashuollon muista muistioista erillään. Oppilashuollollinen tuki yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan tuke-

misessa

Oppilashuoltoryhmä arvioi oppilaan tarvitseman oppimisen tuen tarvetta ja tuen toteutumista suun-nitelmallisesti. Oppilashuoltoryhmään nimettyjen koulun ulkopuolisten asiantuntijajäsenten (koulu-kuraattori, koulupsykologi ja kouluterveydenhoitaja ) konsultaatio voi toteutua kaikilla kolmella tuen tasolla sekä, koulu-, luokka että oppilaskohtaisena tukena. Yleinen tuki: - ei vaadi erikseen oppilashuoltoryhmän käsittelyä, kuuluu kaikille oppilaille. - opettaja voi käydä pedagogisia keskusteluja oppilaan oppimisen kanssa tekemisissä olevien

kanssa ja seurata sekä arvioida yleisen tuen tukimuotoja esimerkiksi Tukimuotojen arviointilo-makkeella.

Tehostettu tuki: - mikäli yleisen tuen muodot eivät ole riittäviä, arvioi oppilashuoltoryhmä oppilasta opettavien

opettajien esityksestä tuen lisäämisen ja laajentamisen tarpeen (opettajan/opettajien tekemä pe-dagoginen arvio)

- oppilashuollon tuki on tällöin pitkäkestoista ja säännöllistä - oppilaan asiaan nimetty oppilaskohtainen oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen toteutumis-

ta oppimissuunnitelmaan kirjatun suunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea voidaan myös jatkaa seurantajaksonjaksojen jälkeenkin.

- mikäli tehostettu tuki on vaikuttanut oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin riittävän myöntei-sellä tavalla, voidaan oppilashuoltotyössä arvioida tehostetun tuen päättyneeksi, jolloin oppilas siirtyy takaisin yleisen tuen piiriin. Tukitoimia voidaan soveltuvin osin jatkaa yleisellä tuella.

Erityinen tuki: - mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi, oppi-

lashuoltoryhmä tekee pedagogisen selvityksen perusteella arvion oppilaan erityisen tuen tar-peesta ja toteuttamisesta.

- Oppilashuollollinen tuki voi olla tällöin erityisen tuen päätöksessä olevalla oppilaalla vahvasti oppilas- ja perhekohtaista ja siinä voi korostua esimerkiksi verkostotyö perusturvapalveluiden tai erikoissairaanhoidon kanssa.

Kaikilla kolmella tuen tasolla tuki voi olla oppilaan ohjaamista koulun omiin oppilashuollon palve-luihin ja/tai ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin. Oppilashuoltoryhmä arvioi tarvittaessa ryhmän ulkopuolistenkin asiantuntijoiden konsultoinnilla, milloin tarvitaan psykologinen tai lääketieteelli-nen arvio tai lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Lausuntojen ja selvitysten toteuttamiseen on oltava huoltajien suostumus. Seuraavassa kaaviossa on koottuna oppilashuoltoryhmien työskentely tuen eri vaiheissa.

87

88

Oppilashuollollinen tuki sekä tarvittaessa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten tai poliisin

kanssa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voi kasvuympäristössä olevien teki-

jöiden vuoksi vaarantua

Yksittäistä oppilasta, luokkaa tai yhteisöä koskevissa asioissa otetaan yhteyttä oppilashuoltoryhmän jäseneen tai lasta opettavaan opettajaan. Yhteyttä voi ottaa oppilas, huoltaja, opettaja tai muu koulun henkilökuntaan kuuluva. Yhteistyöverkoston ylläpitäminen sekä oppilashuollollisista asioista tiedot-taminen ovat oppilashuoltoryhmän tehtäviä, samoin oppilaan koulupolun varrella tarvittavien tuki-toimien suunnittelu yhteistyössä huoltajien ja muiden oppilasta hoitavien tahojen kanssa. Oppi-lashuollollisiin toimenpiteisiin kuuluvat koulun päihdestrategian, kiusaamisen ehkäisemiseksi tehtä-vän strategian ja kriisivalmiussuunnitelman tekeminen. Oppilashuollon tehtävä on myös oppilaan tutkimuksiin ja hoitoon ohjaaminen. Tähän liittyy kiinteästi verkostotyö lasta hoitavien ja kuntoutta-vien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneina toimivat useimmiten sosiaali- ja terveystoimi, nuoriso-toimi ja poliisi. Oppilashuolto pyrkii vaikuttamaan myönteisen ja hyväksyvän ilmapiirin rakentami-seen sekä oppimisympäristön turvallisuuden edistämiseen. Epäily oppilaan tai perheen hyvinvoinnin heikkenemisestä, esimerkiksi laiminlyönnistä tai pahoinpi-telystä, voi herätä opettajan tai koulunkäynninohjaajan omista havainnoista, oppilaan tai vanhempien kertomuksesta tai oppilaan oireilusta ja kehityksestä. Tällöin asia on otettava puheeksi vanhempien kanssa. Ennen tälläista keskustelua opettaja voi konsultoida lastensuojelun työntekijää tilanteesta per-hettä nimeämättä. Huoltajien kanssa käydystä keskustelusta kirjataan muistio ja seurataan sovittuja toimenpiteitä. Tarvittaessa tehdään lastensuojeluilmoitus, josta kerrotaan vanhemmille etukäteen. Lastensuojelun ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia niitä viranomaisia, jotka työssään toimivat lasten, nuorten ja perheiden parissa. Lastensuojeluilmoitus on tehtävä salassapidon estämättä, jos koulun viranomaiset ovat saaneet tehtävässään tietää oppilaan hoidon ja huolenpidon tarpeen puutteesta, ke-hitystä vaarantavista olosuhteista tai havainneet, että oppilaan käyttäytyminen saattaisi edellyttää las-tensuojelutarpeen selvitystä. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä on kerrottu tarkemmin oppi-lashuollon käsikirjassa. Kun sosiaalityöntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen ja ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin, hän kutsuu asianosaiset (oppilaan huoltajat ja ilmoituksen tekijät) tarpeen mukaan moniammatilliseen yhteistyöpalaveriin. Palaverissa keskustellaan lastensuojeluilmoituksesta ja sovitaan tarvittavista jat-kotoimenpiteistä lastensuojeluasian etenemisessä. Jos ilmoituksen jälkeen aloitetaan lastensuojelutar-peen selvitys, osallistuu koulu siihen yhdessä lastensuojelun kanssa sovitulla tavalla. Jos lastensuoje-luasiakkuus alkaa, osallistuu koulu asiakassuunnitelmaan siltä osin kuin se koskee opetuksen järjes-tämistä tai muita koulussa annettavia tukitoimia.

89

Työjärjestys koulun ja lastensuojelun välillä, kun huoli lapsesta herää

Työntekijän havainto, lapsen tai

nuoren kertomus

→ huoli lapsesta herää

Asia otetaan puheeksi heti/mahd.

pian lapsen/oppilaan kanssa, selvi-

tetään ja mietitään asiaa omassa

työtiimissä (esimerkiksi rehtori,

opettaja, terveydenhoitaja, koulu-

psykologi, koulukuraattori)

tarvittaessa ohjaus terveyskeskuk-

seen, tarvittaessa konsultaatioyh-

teydenotto lastensuojeluun

Keskustellaan vanhempien

kanssa ja sovitaan tarvittavista

toimenpiteistä ja työnjaosta,

kerrotaan ilmoitusvelvollisuudes-

ta lastensuojeluun

Ilmoitus/tieto/pyyntö lastensuojelun

sosiaalityöntekijälle 25 §:n mukaan

• jos jo ennestään asiakas, il-

moitus/yhteys suoraan lap-

sen sosiaalityöntekijään

Akuutti lastensuojeluongelma

(esimerkiksi lapsi on jäänyt vaille

huoltajaa, hakematta päivähoi-

dosta tms, pahoinpitely tai väli-

tön väkivallan uhka)→

Lapsi koulussa, päivä-hoidossa tai muissa kunnan peruspalve-luissa

Yhteys lastensuojeluun

Virka-ajan ulkopuolella Satakunnan sosiaali-

päivystys

-112 hätäkeskuksen kautta yhteys päivystävään sosiaali-työntekijään

Virka-aikana -yhteys lastensuojelutyönte-kijään puh. 83990250/perusturvakeskus/ neuvonta - jätä soittopyyntö; kiireel-

linen lastensuojeluasia

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän ar-vio perheen tilanteesta ja toimenpiteet tarvittaessa

varahuoltaja

90

1.

Oppilashuollollinen tuki oppilaan kehitykseen, mielenterveyteen ja erilaisiin elämäntilanteisiin

liittyvissä vaikeuksissa

Lapsuus- ja nuoruusiässä eriasteisia tunne-elämän pulmia esiintyy usein. Kehityksen etenemiseen liittyvät lyhytkestoiset ongelma- ja kriisitilanteet ovat mahdollisia. Jos lapsen tunne-elämän vaikeudet alkavat haitata selvästi lapsen elämää, koulunkäyntiä tai koko perheen elämää, on tarpeellista hakea apua. Hoitamattomana tunne-elämän vaikeudet estävät lapsen tervettä kehitystä ja kasvua, lapsen vuorovaikutussuhteet saattavat häiriintyä ja oppiminen voi vaikeutua. Perheiden elämäntilanteiden vaikeudet, kuten perheväkivalta tai päihde- ja mielenterveysongelmat, kuormittavat oppilasta ja vaikeuttavat myös koulunkäyntiä ja oppimista. Ne voivat näkyä oppilaissa hyvin eri tavoin, esimerkiksi alakuloisuutena, vetäytymisenä vuorovaikutussuhteista, käytöshäiriöinä, uhmakkuutena, sosiaalisina vaikeuksina tai ylisuorittamisena. Perheiden vaikeudet voivat olla pitkä-aikaisia ongelmavyyhtejä tai odottamattomia, kuormittavia elämänkriisejä. Oppilaan koulunkäynnin tukemisessa opettajalla on merkittävä rooli. Kohdatessaan oppilaan päivit-täin opettaja usein havaitsee varhaisessa vaiheessa oppilaan vaikeudet. Oppilaan huomioiminen ja kohtaaminen sekä oppilaan kuulluksi tuleminen koulun arjessa lisäävät oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Opettajan velvollisuutena on kertoa huolensa lapsen kehityksestä huoltajille ja oppi-lashuollon työntekijöille riittävän varhaisessa vaiheessa. Tuki lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa. Aikaisemmat toimintamallit tai koulutyöhön suunniteltu tuki voivat tuntua riittämättömiltä, jolloin voidaan sopia yhteistyöstä koulupsykologin, koulukuraattorin tai –terveydenhoitajan kanssa. Kasvatus- ja opetustoimen oppilashuollon toimijoiden tukea voidaan koordinoida yhdessä perustur-vapalveluiden kanssa. Perhe voidaan ohjata tarvittaessa Pyhäjärviseudun perheneuvolan palveluihin tai lastensuojelun piiriin. Mahdollisen lähetteen lasten- ja nuorisopsykiatriseen jatkohoitoon tekee koululääkäri . Mikäli oppilaalla on useampia tukitoimia eri tahoilla, yhteistyö koulun sekä hoito- ja kuntoutustahojen välillä on välttämätöntä, jotta lasta osataan tukea sovitulla tavalla ja yhdenmukai-sesti eri kehitysympäristöissä. Kunnan nettisivuille ja kouluihin päivitetään vuosittain lista kunnan palveluista ja tahoista, joista apua oppilaan ja perheen tilanteisiin voi hakea. Oppilaan terveyden- tai sairauden hoitoon tarvittavan tuen ja seurannan järjestäminen

Terveyden edistämiseen kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset ja tarpeen mukaan oppilaiden ter-veysneuvonta. Koulun terveydenhoitaja järjestää yhdessä koululääkärin kanssa oppilaan terveydelli-set seurantakäynnit ja seuraa niiden toteutumista. Oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppi-laan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja tarvittaessa tukea oppilasta ja koko perhettä sekä puuttua hy-vinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä. Terveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat vähintään kerran lukuvuoden aikana terveystarkastuksessa. Laajat terveystarkastukset tehdään 1., 5. ja 8. luokan oppilaille. Laajat terveystarkastukset sisältävät koko perheen hyvinvointikartoituksen ja niihin pyydetään esitietoa oppilaalta (5. ja 8. lk) sekä huolta-jilta (1., 5. ja 8. lk) erillisillä kyselylomakkeilla. Vanhempia tiedotetaan lääkärintarkastusajasta ja heidän osallistumisensa siihen on erittäin toivottavaa. Kouluterveydenhoitaja on ensisijainen asiantuntija suunniteltaessa tukitoimien järjestämistä oppilaan terveyteen liittyvissä asioissa. Terveydenhoitaja organisoi terveyden edistämistä ja ennaltaehkäise-vään toimintaa koulussa. Hän osallistuu mahdollisuuksien mukaan terveyskasvatuksen opetustuoki-oihin ja vanhempainiltoihin.

91

Tapaturmien ehkäiseminen, ensiapu, hoitoonohjaus ja seuranta

• Tapaturmia pyritään ehkäisemään koulujen järjestyssäännöillä, oppituntien ohjeistuksella ja asianmukaisilla välineillä ja varustuksella, ryhmäkoolla sekä työtiloilla. Turvallisuussuunni-telmilla ja muilla koulukohtaisilla turvallisuusohjeilla on kartoitettu ja pyritty ehkäisemään vaaranpaikat tapaturmissa.

Tapaturman sattuessa

� Ota yhteys tarvittaessa terveyskeskukseen. Terveydenhoitaja hoitaa tapaturmat koulussa ollessaan.

� Jos tapaturma näyttää vakavalta, ota yhteys

a) Tarvittaessa hätänumeroon 112

b) Taksiin; saattajana aikuinen mahdollisuuksien mukaan.

c) Aina vanhempiin → ilmoita tapahtuneesta. Koulussa (tai muussa opetuksen järjestämispaikassa) sekä koulumatkalla tapahtuvat tapatur-

mat kuuluvat koulun vastuualueeseen ja näin ollen oppilaalla on oikeus koulutapaturman mak-

suttomaan hoitoon.

(vrt. Perusopetuslaki 34 §)

• Euran kunnan oppilaat on vakuutettu. • Vakuutus on voimassa koulussa, koulumatkoilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman

mukaiseen toimintaan esimmerkiksi leirikoulu ja retket. • Koulumatkalla tarkoitetaan koulun ja kodin välistä, turvallista ja lyhintä reittiä. • Koulussa on ensiaputaitoista henkilökuntaa ja jokaisella on vastuu antaa ensiapua tarvittaessa. • Tapaturmatilanteessa opettaja tai terveydenhoitaja (koululääkäri, mikäli on paikalla), tutkii

oppilaan ja arvioi tilanteen. Sen jälkeen otetaan huoltajaan aina yhteys. • Tilanteen kiireellisyydestä riippuen oppilas, jos vamma niin vaatii, toimitetaan aina ensiapuun

joko suoraan koululta (taksilla tai ambulanssilla) tai ensiavussa käynnin järjestelyistä sovitaan huoltajan kanssa. Terveyskeskuksena käytetään aina kunnan omaa terveyskeskusta.

• Koulutapaturmista tehdään koulussa tapaturmailmoitus vakuutusyhtiötä varten. • Tapaturma kirjataan ylös, vaikka siitä ei olisi heti jatkotoimenpiteitä. Tietoja tapaturmasta

voidaan tarvita, mikäli siitä myöhemmin seuraa lääkärikäynti ja tapaturmailmoitus vakuutus-yhtiöön lähetetään.

92

Kurinpitotilanteissa toimiminen ja oppilashuollollinen tuki kurinpitorangaistuksen yhteydessä tai silloin kun opetukseen osallistuminen on

evätty

KURINPITO PERUSOPETUKSESSA: perusopetuslaki (628/1998) 36 §, 36 a §, 36 b §, 36 c § ja 31 a §, perusopetusasetus (852/1998) 18 §, kuntalaki (365/1995) 14 §

KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

HÄIRITSEVÄ KÄYTÖS �luokasta / muusta ope-tustilasta poistaminen jäljellä ole-van oppitunnin ajaksi

huoltajalle

kyllä

opettaja tai rehtori yksinään tai yhdessä

valvonta järjestettävä

HÄIRITSEE OPETUSTA; RIKKOO JÄRJESTYSTÄ, KÄYTTÄYTYY VIL- PILLISESTI �jälki-istunto �kirjallinen varoitus

oppilasta oppilasta ja huol-tajaa

huoltajalle kirjallinen päätös valitusosoituksineen huoltajalle

kyllä hallinnollinen päätös

opettaja kunta päättää, kenellä toimivalta EURASSA:

enintään 2h, yksilöitävä teko, han-kittava selvitys, valvonta järjestet-tävä yksilöitävä teko, hankittava selvi-tys, oppilashuollollisia tukitoimen-piteitä tarkistetaan, mahdollisesti lisätään ja vahvistetaan

VAKAVA RIKKOMUS, TOISTUVA PIITTAAMATTOMUUS JATKUU JÄLKI-ISTUNTOJEN JA/TAI VAROITUKSEN JÄLKEEN �määräaikainen erotta-minen

oppilasta ja huol-tajaa

huoltajalle kirjallinen päätös ja valitusosoi-tus – tiedoksi sosiaa-liviranomaisille

hallinnollinen pää-tös, täytääntöön-panosta päätettävä ja samalla perus-teltava

monijäseninen toimie-lin, jonka toimivallasta päätetty johtosäännössä KOULUSSA:

Enintään 3 kk:n ajaksi. Yksilöitävä teko, hankittava selvitys, järjestet-tävä oppilashuollollinen tuki, jär-jestettävä opetus siten, että ei jää jälkeen muusta ryhmästään, laadit-tava tämän johdosta ops:iin perus-tuva henkilökohtainen suunnitelma opetuksesta (toteutus ja seuranta)

94

KURINPITO KUULEMINEN ILMOITUS KIRJAAMINEN TOIMIVALTA HUOM!

TURVAAMISTOIMI, JOS ON OLEMASSA VAARA, ETTÄ OPPILAAN TAI MUUN HENKILÖN TURVALLISUUS KÄRSII VÄKIVALTAISEN TAI UHKAAVAN KÄYTÖKSEN JOHDOSTA TAI OPETUS VAIKEUTUU KOHTUUTTOMASTI OPPILAAN HÄIRITSEVÄN KÄYTÖKSEN VUOKSI �opetuksen epääminen enintään jäljellä olevan työ-päivän ajaksi

huoltajalle, sosi-aalihuollon toi-meenpanosta vastaavalle vi-ranomaiselle EURASSA: Joh-tava sosiaali-työntekijä

kyllä

rehtori

Opettajalla tai rehtorilla yksin tai yhdessä on oikeus poistaa oppilas, joka ei noudata suullista määräystä poistumiseen. Euran kunnan opetus-suunnitelmassa kehotetaan, että op-pilaan poistamisessa paikalla pitää olla kaksi aikuista. Vastarintaa teke-vä oppilas voidaan poistaa käyttäen sellaisia oppilaan poistamiseksi vält-tämättömiä voimakeinoja, joita voi-daan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen vakavuus sekä tilan-teen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Tilanteesta on annettava kir-jallinen selvitys opetuksen järjestä-jälle. Voimankäyttövälineitä ei saa käyttää.

Kotitehtävät laiminlyönyt oppilas voidaan jättää työ-päivän päätyttyä enintään 1 tunniksi kerrallaan teke-mään tehtäviä.

huoltajalle

kyllä

opettaja

valvonta järjestettävä

95

MUUTA HUOMIOITAVAA:

Syyte vireillä:

Oppilasta vastaan oleva syyte tuomioistuimessa estää aloittamasta tai jatkamasta koulun rangaistusmenettelyjä. Jos syyte on vapauttava oppilaalle, voidaan häntä rangaista koulussa, kun teko ei ollut rikos, mutta koulussa rangaistava. Jos oppilas on tuomittu, ei hänelle voida samasta asiasta antaa kurinpitorangaistusta (eli varoitusta tai määräaikaista erottamista). Määräaikainen erottaminen on kuitenkin tällöin mahdollista, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perustel-tua.

Nivelvaihe esikoulusta ensimmäiselle luokalle

Osallistuvat Tapahtuma (vastuuhenkilö) Aikasuositus henkilöt Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Lokakuu / Marraskuu

Oppilashuollon yhteistyö koulunkäynnin eri siirtymävaiheissa

Esiopettaja päivittää lapsen esiopetussuunnitelman (esiopettaja)

Esiopettaja

Yhteinen keskustelu vanhempien kanssa (esiopettaja)

EKA-palaveri: esiopetussuunnitelma siirtyy kouluun + mahdolliset oppimissuunnitelmat ja HOJKSit (erityislastentarhanopettaja)

Alkuopettajien mahdolliset tutustumiskäynnit esikoulussa (esiopettaja)

Kouluun tutustumispäivä esikoululaisille + infotilaisuus huoltajille (sivistystoimenjohtaja + rehtorit)

EKA-palaverin palautekeskustelu (erityisopettaja)

Esiopettaja + vanhemmat

Esiopettaja. + elto + alkuopettaja + erityisopettaja. + terveydenhoitaja + mahd. rehtori

Alkuopettaja + esiopettaja

Rehtori + erityisopettaja. + alkuopettaja + vanhemmat

Alkuopettaja. + erityisopettaja + esiopettajat + erityislastentarhan-opettaja + mahd. rehtori

97

Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun

Osallistuvat Tapahtuma (vastuuhenkilö) Aikasuositus henkilöt Helmikuu Huhtikuu Toukokuu Lokakuu / Marraskuu

Yläkouluun ilmoittautuminen (yläkoulun rehtori) :tiedonsiirtolomakkeen täyttö alakoulussa ja kotona

Huoltajat + luokanop. + erittyisopettaja. + rehtori

Yläkoulun vanhempainilta 6. lk:n huoltajille (yläkoulun rehtori)

Tarvittaessa keskustelut tehostettua tai erityistä tukea tarvit-sevista oppilaista (mahd. testit + opp.suunn. + HOJKS) (eri-tyisopettajat)

Tarvittaessa tiedonsiirtopalaveri (alakoulun luok.op + rehtori + yläkoulun rehtori)

Tutustumispäivä yläkoulussa (yläkoulun rehtori)

Tutustumispäivä omiin tuleviin luokkakavereihin ja luokan-valvojaan (yleensä muualla kuin yläkoulussa, Mannilan kesäkoti) (srk:n nuorisotoimi)

Huoltajat + rehtori + yläkoulun erit.op + vararehtori

Erityisopettajat + terveydenhoitajat

Rehtorit + tulevat luokanvalv. + erityis-opettaja. + luokan-opettaja + mahd. koulupsykologi

Oppilaat + rehtori + erityisopettaja. + luokanopettajat + tukioppilaat

Srk + nuorisotoimi + luokanvalvojat + tukiop.+(luokanop.)

Tarvittaessa tiedonsiirtopalaverin palautekeskustelu (luokanvalvoja)

Opettajat + rehtorit + erityisopettajat

98

Nivelvaihe yläkoulusta toiselle asteelle

Osallistuvat henkilöt Tapahtuma Aikasuositus

(vastuuhenkilö)

syyslukukausi

tammikuu tammi-maaliskuu maaliskuu huhti-toukokuu kesäkuu kesäkuu elokuu elo-syyskuu Tiedonsiirto

Syyslukukauden alusta alkaen opinto-ohjaaja on yhteydessä koko hakuprosessin ajan vastaanottaviin toisen asteen oppilaitoksiin. Koulusihteeri siirtää oppilaiden tiedot Kouluta-järjestelmään opetushallituksen ohjeen mukaan tammikuussa, jonka pohjalta tehdään yhteishaku. Yhteishaun yhteydessä oppilaitoksiin toimitetaan joustavan haun paperit. Kevätarviointi siirtyy järjestelmän kautta toukokuun lopussa opetushallituksen il-moittaman aikataulun mukaan. Viimeinen tiedonsiirtopalaveri pidetään elo-syyskuussa, jolloin annetaan HOJKSit vastaanottavalle koululle. Siirtoihin on pyydetty huoltajan suostumus.

opinto-ohjaaja, oppilas oppilaiden kahdenkeskiset palave-rit opinto-ohjaajan kanssa haastattelut (opo)

opinto-ohjaaja, huoltajat, oppi-laat, toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat

vanhempainillat ammatillisesta ja lukiokoulutuksesta huoltajille ja oppilaille (opinto-ohjaaja)

oppilas, opinto-ohjaaja haastattelut jatkuvat (opinto-ohjaaja)

oppilaat, huoltajat, opinto-ohjaaja

yhteishaku (opinto-ohjaaja)

oppilas, vastaanottavat oppilai-tokset, (huoltaja)

pääsykokeet (opinto-ohjaaja)

oppilas, huoltaja, opinto-ohjaaja

yhteishaun tulokset (opinto-ohjaaja)

oppilas, huoltaja, opinto-ohjaaja

jälkiohjaus

oppilas, huoltaja, opinto-ohjaaja

jälkiohjauksen tarkistaminen (opinto-ohjaaja)

opinto-ohjaaja, erityisopettaja, terveydenhoitaja, rehtori, vas-taanottava oppilaitos

tiedonsiirtopalaveri (opinto-ohjaaja)

99

POISSAOLOJEN SEURANTA

LUVALLA SAIRAANA LUVATTA

Anotaan ennen poissaoloa vapautusta koulutyöstä ja selvitetään loman aikaiset koulutehtävät (kunnan kaavake)

Opettaja (max. 3 koulupäi-vää) tai rehtori myöntää oppilaalle vapautusta kou-lusta

Tukiopetus on mahdollista

Huoltaja ilmoittaa kouluun oppilaan poissaolosta en-simmäisenä sairauspäivänä

Oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään

Sairauden jälkeen oppilas yhdessä opettajan kanssa selvittää puutteet oppimi-sessa

Kouluun ei tule ilmoitusta tai selvitystä poissaolosta

Opettaja ottaa yhteyttä oppilaan huoltajaan poissa-olon selvittämiseksi

Oppilaan kanssa keskustel-laan luvattomasta poissa-olosta ja sovitaan suoritta-mattomien tehtävien tekemi-sestä

Opettaja merkitsee päivittäin oppilaan myöhästymiset ja poissaolot (luvalla, sairaana tai luvatta). Jos oppilas myöhästyy useita kertoja, tiedotetaan kotiin ja oppilas saa rangaistuksen koulun omien käytäntöjen mukaan. Opettaja seuraa oppi-laan poissaoloja ja ottaa yhteyttä merkittävästä määrästä poissaoloja kotiin ja tiedottaa asiasta rehtorille.

Alakouluissa opettajat ilmoittavat luokkakohtaiset poissaolot rehtorille syys-kevätlukukaudelta. Yläkouluissa poissaolot ja myöhästymiset voidaan tulostaa Wilmasta.

Poissaololistat säilytetään koulun arkistokaapissa tai sähköisesti Wilmassa. Säilytysaikamääräys/-suositus: lukuvuosi + 1 vuosi

Tukiopetus on mahdollista Luvattomien poissaolojen jatkuessa rehtori kutsuu huoltajapalaverin koolle, tarpeen mukaan yhteys poliisiin tai sos.viranomaisiin

Tukiopetus on mahdollista

Poissaolojen ehkäiseminen, seuraaminen ja niistä ilmoittaminen

100

2. Turvallisuuden edistäminen

Koulukuljetusten turvallisuutta sekä odotusten järjestämistä ja turvallisuutta koskevat ohjeet

henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppi-

lashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan

Euran kouluissa noudatetaan opetushallituksen Koulukuljetus-oppaan turvallisuusohjeita opetuksen järjestäjälle ja koulukuljetusta tekeville. Kunnan kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymä Euran koulukuljetusopas antaa ohjeet kuljetuksen järjestämisen periaatteista huoltajille sekä kouluille. Henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien sekä yhteistyökumppaneiden perehdyttäminen oppi-

lashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan

Kunnallinen opetussuunnitelma oppilashuollon osuudesta on nähtävillä kunnan kotisivuilla. Koulu-jen rehtorit järjestävät henkilöstön, oppilaiden, huoltajien ja yhteistyökumppaneiden perehdyttämisen oppilashuollon järjestämistä koskevaan suunnitelmaan ja koulun oppilashuollollisiin käytäntöihin. Huoltajat saavat tietoa oppilashuollosta muun muassa vanhempainilloissa, kunnan ja koulun ko-tisivuilla ja lukuvuositiedotteessa. Toimintaohjeiden päivittäminen, toteuttamisen seuranta ja arviointi

Oppilashuollon ohjeistusta toteutumista ja käytännön malleja arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä kehittää ja arvioi vuosittain toimintaansa omassa työskentelys-sään keskustellen tai kirjallisesti. Oppilashuollon vuosisuunnitelmassa huomioidaan ajoittain huolta-jien ja oppilaiden osallisuus oppilashuollollisten asioiden kehittämiseen. Näitä voidaan esimerkiksi toteuttaa kirjallisilla kyselyillä.

EURAN KUNNAN KUNTAKOHTAINEN SUUNNITELMA

Jokaisella koululla tulee olla TURVALLISUUSKANSIO, joka sisältää • pelastussuunnitelman • kriisisuunnitelman • toimintasuunnitelman kiusaamistilanteiden hoitamiseksi • tupakoinnin ja päihteiden vastainen suunnitelma • järjestyssäännöt • ohjeistus vakavan väkivallan tai sen uhan varalta • muut koulukohtaiset turvallisuusohjeet

Turvallisuuskansion sisällön tiedottamisesta, perehdyttämisestä, päivittämisestä, toimintavalmiuksien harjoittelusta sekä arvioinnista vastaa koulun rehtori.