6/2007 perussuomalainen - suomenuutiset.fi · fax: 0207 430 801 peruss@perussuomalaiset.ﬁ...

PerusSuomalainen 6/2007 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: [email protected] 1Puoluekokouksessa luotiin uusia suuntaviivoja, sivut 5-9.

12. vuosikerta - Poliittinen lehti - Irtonumero 3 e - Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rp:n äänenkannattaja

6/2007

PerusSuomalainen

Sisällöstä:

Timo Soini valittiin yksimielisesti puolueen puheenjohtajaksi.

Puoluekokous sen todisti,puolue on kasvussa

- Raimo Vistbackan pitämä ryhmäpuheenvuoro 4

- Soini: Me luotamme Suomen kansaan 6

- Pentti Oinosen kiitospuhe 7

- Uusi puoluehallitus ja -valtuusto 9

- Ojennukset täyttivät 120 vuotta 10

- Maanpuolustuskoulusta naisille 13

Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi PerusSuomalainen 6/2007 Sähköposti: [email protected] 2

Päätoimittaja, Harri Lindellp e r u s s u o m a l a i n e n . t o i m i t u s @ s a u n a l a h t i . f i

Missä päättäjillä viiraa… Korruptioko?

Monissa kunnissa ja kau-pungeissa on havaittavissa käsittämätöntä yhteisten varojen tuhlausta. Kunnis-sa on määritelty esimer-kiksi sairaanhoitajien vir-kojen määrä, joihin haluk-kaat voivat hakea. Tästä hausta on ilmoitettava jul-kisesti, eli suoritetaan yh-teinen julkinen haku. Ha-kijoiden joukosta valitaan paras ja pätevin hakija ky-seiseen virkaan. Suosikki-asemassa hakijoiden jou-kossa ovat monesti pitkään lomituksia tehneet henkilöt ns. pätkätyöntekijät. Tämä

on mielestäni ihan oikein – henkilöt, jotka ovat pyy-teettömästi tehneet lomit-tajina työnsä, ansaitsevat vakituisen virkansa.

Sen sijaan en pidä hyväk-syttävänä toimintaa, jossa palkkoja nostetaan keino-tekoisesti ja luodaan ole-mattomia virkoja. Homma menee seuraavanlaisesti; muutetaan virkanimikettä, esimerkiksi perushoitajasta sairaanhoitajaksi. Toimen-piteestä ei järjestetä min-käänlaista hakuprosessia ja henkilön työtehtävä py-syy samanlaisena, palkka vain nousee työnimikkeen myötä. Sairaanhoitajan va-kanssia ei ole avoinna vaan

virkanimikkeen muuttami-nen saa aikaiseksi palkan-korotuksen.

Oikeustajuni mukaan

Virkojen täyttämisessä pi-tää noudattaa mielestä-ni hyvää hallinnollista ta-paa, eli päättäjien on ensin päätettävä sairaanhoitajien virkojen lisäämisestä, sitten vasta julkisen haun kaut-ta hakijoiden keskuudesta voidaan valita kyseiset vi-ran vaatimukset täyttämät henkilöt. Iltaopiskelulla tai opintovapaalla opiskele-vaa perushoitajaa ei voida keittiön oven kautta nimit-tää parempipalkkaiseen sai-raanhoitajan virkaan, vaik-ka kuinka olisi pätevöity-nyt ja saanut hyvillä arvo-sanoilla sairaanhoitajan paperit sairaanhoito-oppi-laitoksesta. Kyseinen henki-

lö tietenkin voidaan valita hakijoiden joukosta haetta-vaan virkaan.

En vastusta jo virassa ole-vien opiskelua, vaan haluan kannustaa heitä opiskele-maan ja kehittymään amma-tissaan. Vastustan kuitenkin erikoistumisen kautta luota-via turhia hallinnollisia vir-koja. Esimerkin mainitak-seni; sairaanhoitaja erikois-tuu iltaopiskeluilla ja opis-keluvapaalla hallinnolli-seen puoleen ammatissaan. Kunnassa ei ole sairaanhoi-tajan hallinnollista virkaa, vaan se luodaan ilman luot-tamushenkilöiden päätös-tä. Kaiken lisäksi luotuun virkaan ei haeta julkisella haulla henkilöä, vaan virka täytetään sisäisellä siirrolla. Kannatan oikeudenmukais-ta avoinna olevien virkojen täyttämistä, en sukulaissuh-teisiin tai muuhunkaan hyvä veli-järjestelmään pohjautu-vaa virkojen täyttämistä.

Sinulle,mutta ensin minulle

Äskeiset esimerkit ovat vain esimerkkejä kuntata-louden alimpien palkka-tasojen keplottelusta, ja se on mielestäni kuntatalou-

teen pesiytynyttä erään-laista korruptiota. Virka-mieskunnassa tavanomai-sia ovat virkanimikkeiden tuomat huomattavat pal-kankorotukset työtehtävien silti muuttumatta vaativam-miksi, ne pysyvät usein jo-pa aivan samoina kuin en-nen palkankorotusta. Kau-punginkamreerista voidaan harvainpäätöksellä tehdä hallintojohtaja. Henkilön palkkaus nousee, eikä min-käänlaista hakuprosessia kyseiseen hallinnonjohta-jan virkaan järjestetä.

Entinen kaupunginkam-reeri siirtyi hallinnonjohta-jan virkaan sisäisellä siirrol-la jatkaen samoja työtehtä-viään kuin ennenkin; taisi-pa virkanimikkeen muut-taminen olla kavereiden keksintöä. Samanlaisia ta-pauksia voisi luetella luke-mattomia. Kunnan varo-ja syydetään kaikenkarvai-sille johtaja-titteleille (joh-tavasairaanhoitajajohtajan virkoihin) ja samalla ihme-tellään miksi kunnan raha-tilanne on heikko, eikä kun-nilla ole varaa palkata var-sinaisten kenttätyönteki-jöiden avoimiin virkoihin ihmisiä, jotka tekevät to-dellista työtä.

PerusSuomalainen-lehtiPerussuomalaiset rp:n äänenkannattaja v. 1996 lähtienISSN 1239-2324Ilmestyy: Joka kuun 15. päivä. 12 numeroa vuodessa.Painos: 5.000 - 184.000 kplJulkaisija: Perussuomalaiset-Sannfi nländarna rpPankkitili: Nordea 218518 - 157282Toimitus: Mannerheimintie 40 B 56 00101 Helsinki Puh: 0207 430 800 Fax: 0207 430 801 [email protected] Päätoimittaja: Harri Lindell Puh. 0207 41 51 62e-mail: [email protected] e-mail: [email protected] Toimittaja: Jussi NiinistöErikoistoimittaja: Rolf ”Fred” Sormo 0207 430 805e-mail: [email protected] Valokuvaaja: Pauli Artturi Luttinen ja Futureimagebank sekä toimittajien ja puolueväen ottamia kuvia Layout ja taitto: Graafi nen Hintaveistämö PL 164, 38701 Kankaanpää Puh: 0207 41 51 61, fax: 0207 41 51 60Webmaster: Lauri Heikkilä, Jussi Niinistö ja Iiris PeltomaaVakituiset avustajat: Reijo Ojennus, Ahti Moilanen, Marjo Pihlman, Jorma Uski, Vesa-Matti Saarakkala, Olli Sademies Vaili K. Jämsä, Alpo Ylitalo.Tilaukset/jäsenrekisteri: Marjo Pihlman 0207 430 802E-mail: [email protected] Jäsenmaksu: 25 €/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30 €, 1/2 vuotta 20 € irtonumero 3 €Ilmoitushinnat: Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00 € / pmmRivi-ilmoitus: 5,00 € / riviAineiston muokkaus: 50 € / tuntiPainopaikka: SPOY, KokemäkiPainopinta-ala: 260 x 380 mmPalstojen määrä: 5-6 kplAineisto: Toimitukseen viim. kuun vaihteessa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Puoluesihteerio s s i . s a n d v i k @ p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Tämä on ensimmäinen teks-tini tälle palstalle. Ehkä on hyvä hiukan kertoa itsestä-ni, koska en ole vielä tuttu kaikille. Vanhempani aikoi-naan opettivat, että tehty työ puhuu puolestaan, eikä tekemisillään ”tartte trossa-ta”. Olen huomannut, ettei tämä vanhankansan opetus välttämättä kovin hyvin sovi politiikkaan. Leveät puheet ja huomiontavoittelu toisi-vat tunnettuutta helpommin ja nopeammin.

Olen pohjalainen, ilmei-sesti ainakin jonkin verran myös luonteeni puolesta. Asun perheeni kanssa Jalas-järvellä, tarkemmin Luopa-järvellä. Perheeseeni kuu-luvat: vaimo Päivi ja pojat Petri, Reko ja Toni.

Minulla on vankka koke-mus palvelualalta ja se on uskoakseni ainakin osateki-jänä siihen, että olen yleen-sä tullut helposti toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Vuosien mittaan koke-musta luottamustoimis-ta on kertynyt kunnanval-tuuston ja kunnanhallituk-sen kokouksien kautta, se-kä työskentelystä lautakun-nissa. Muutamissa tärkeissä työryhmissä olen myös saa-nut olla mukana. Erikseen voisi mainita kouluverkko-työryhmän, joka Jalasjärvel-lä jo viisitoista vuotta sitten etsi kestävän ratkaisun haja-alueittensa kouluverkoksi.

Kunnallishallinnon hy-väksi tehdystä työstä olen saanut huomionosoitukse-

na Suomen Kuntaliitolta pronssisen ansiomerkin.

Olen yksi Perussuomalai-sen puolueen perustajajäse-nistä ja ylpeä siitä. Osalta-ni olen ollut mukana koke-massa kaikki puolueen tä-hänastiset vaiheet. Oman panokseni tähän olen anta-nut lähinnä E-P:n piiriyh-distyksessä, ensin varapu-heenjohtajana ja sittemmin varsin pitkään, piirisihteeri-nä. Puoluevaltuuston jäse-nenä olen ollut useampaan-kin otteeseen. Olen myös saanut hienon tilaisuuden työskennellä tovin kansan-edustaja Vistbackan avus-tajana viime vaalikaudella. Sen verran sanon, että opin minä siinäkin savotassa yh-tä ja toista.

Kunnioituksesta edes-menneitä vanhempiani kohtaan, olen noudattanut heidän neuvoaan ja pyrki-nyt tekemään kulloisenkin kohdalleni osuneen tehtä-vän niin hyvin kuin osaan. Se riittäköön.

Ossi SandvikpuoluesihteeriPerussuomalaiset

Luottamusmiesten vastuu

Ovatko luottamusmiehet sokeutuneet lautakunnis-sa, kuntien hallituksissa ja valtuustoissa? He eivät ole puuttuneet yllämainittuihin asioihin, vaan antavat virka-miesvallan pyörittää kunta-talouksia mielestäni omaa etuaan hakien sinulle mutta ensin minulle- taktiikalla.

Luottamusmiesten ja -nais-ten pitää katsoa kuntalaisten etua palkkaamalla riittävä määrä henkilöitä perushoi-tajien, opettajien, laitosapu-laisten, siivoojien ym. alem-pipalkkatasojen virkoihin.

Nämä ihmiset tekevät käytännön työtä kuntalais-ten palvelujen ylläpitämi-seksi. Turhaa byrokratiaa on pienennettävä, ja kaiken-karvaisten johtajanimikkei-den viljelyyn on puututtava. Turhia tekaistuja virkoja ei pidä sallia. Virkamiesmafia on lopetettava ja päättäjien on ruvettava ajattelemaan kuntalaisten (omien äänes-täjien) etua.

Väärin tehtyihin virka-miesnimityksiin on puutut-tava ja vastuunkantajat on saatettava edesvastuuseen tekemistään päätöksistä.

Perussuomalaisten kannatuson jo 4,9 % !

PerusSuomalainen 6/2007 Internet-sivut: www.perussuomalaiset.fi Sähköposti: [email protected] 3

Me voitimme vaalit. Emme voi jäädä po-litiikan Lassila ja Tikanojaksi eli Soinin ja Vistbackan eduskunnassa edustetuksi puolueeksi. Raimo on kertonut, että ku-lumassa oleva kuudes kausi riittää, enkä tätä tohdi vielä julkisesti epäillä. olen itse johtanut puoluetta kymmenen vuotta, en-kä minäkään ole pallillani ikuinen, vaikka vetänen vielä seuraavat eduskuntavaalit.

Meillä on kasvanut ja hyvin toimiva eduskuntaryhmä. Linjassamme ei ole vi-kaa. Kannatus on kasvanut ja uutta vä-keä liittyy puolueeseen. Mikään ei silti ole itsestään selvää. Olen tyytyväinen, et-tä naiset haluavat ottaa puolueesta entis-tä enemmän vastuuta. Meillä on nyt pu-heenjohtajistossa kaksi pystyvää naista, joilla on testattua vaalikannatusta.

Puoluesihteeri vaihtui. Voi olla, että Hannu Purho kokee kaipuuta vanhaan tehtävään, mutta itse ajattelen niin, et-tä herkällä kirjallisella lahjakkuudella on parempi ja mielenkiintoisempi homma tämän lehden päätoimittajana. Lehti kai-paa kehittämistä ja poliittista iskevyyttä. Luotan, että kirjallinen lahjakkuus Han-nu Purho saa tässä aikaan tuloksia.

Ossi Sandvikilla on puoluejohdon vaa-tivin, ikävin ja haastavin homma. Kunnal-lisvaalien vaalipäällikkyys on hirvittävä homma. Olen myös itse ollut puoluesih-teeri myrskyn silmässä ja tiedän, että sii-nä hommassa ei kiitosta isosti heru. jos vaalit voitetaan, se on puheenjohtajan ja kentän ansio, jos hävitään, se on puolue-sihteerin syy.

Kunnallisvaaleissa viimeksi kannatuk-semme oli niukasti alle prosentin. Nyt pi-tää päästä 3-4 prosentin kannatukseen. Se edellyttää lujuutta ja vastuuntuntoa. Pie-ni palkattu henkilökunta joutuu koville ja kenttä töihin.

Sairastumiseni pisti minut miettimään, että mikään ei ole ikuista. Se ajoi minut uu-distuksiin. Olen aloittanut itsestäni ja vaa-din samaa muilta. Meidän on nyt uskallet-tava kasvaa. Muutokset ottavat lujille. Var-min tapa hävitä on jäädä tuleen makaa-maan. Sitä en voi sallia.

Puolue on paremmassa kunnossa kuin koskaan, silti se ei ole tarpeeksi hyvässä kunnossa. Siellä täällä on lapsellista nari-naa, nettikirjoittelua ja kiukuttelua. Sitä en voi mahtikäskyllä lopettaa, mutta sen voin

Perussuomalaisten haasteet

Puheenjohtajat i m o . s o i n i @ e d u s k u n t a . f i

”Puolue

on paremmassa

kunnossa

kuin koskaan”

PerusSuomalainenpuheenjohtaja Timo Soini

luvata, että toisarvoisiin asioihin keskit-tyvät klikit eivät perussuomalaisten lis-talla vaaleihin mene – ei tipu valtakir-jaa.

JK. Kymmenen vuotta olen johtanut tätä puoluetta, enkä ole ennen joutunut omasta pesästä kantelupukkien kohteek-si. Oulun kokouksessa, jossa puheenjoh-tajuuteni jatkui ilman äänestystä ja jos-sa kaikki muut valinnat tehtiin demo-kraattisesti äänestäen eivät ole kelvan-neet kaikille. Sille ei voi mitään.

Joissakin piireissä on ilmennyt harras-tusta kertoa pötypuheita lehdistölle pu-heenjohtajan ”diktatuurista”. Puolueko-kous on nyt päätökset tehnyt ja niiden mukaan eletään seuraavat kaksi vuot-ta. Perusteltu arvostelu omalla nimellä on toivottavaa ja kestän sen varmasti. Se mitä en toivo enää kokevani on, että lap-seni joutuvat vastaamaan häirikköpuhei-luihin kotonaan.

Eduskunnassa sanottua

Aika - Nyt

Palvotaan rahaa.

Palvotaan nuoruutta,kauneutta, terveyttä.

palvotaan aseita,osakkeita, optioita.

Kuumia etelän öitä.Enemmän, enemmän

ja vielä enemmän.

Missä on kohtuus,Rajan löisi ahneudelle

Markku BirlingYlöjärvi

Useassa pienessä kunnassa menee sosi-aali- ja terveydenhoitobudjetista menee 60 prosenttia jo pelkästään sille puolelle. Kysyisinkin ed. Asko-Seljavaaralta, miten kunnat muka kohdistavat omaishoidon tu-keen tätä rahoitusta, kun siellä ei muuten-kaan tulla toimeen eikä pärjätä. Mistä se raha otetaan?

Minä näkisinkin näin, että tämä tuen myöntäminen täytyisikin ehdottomasti siirtää Kelan vastuulle, koska näissä köy-hien kuntien tapauksissa on niin paljon eriarvoisuutta näissä myöntämisperusteis-sa ihan juuri sen takia, että ei ole varaa kai-kille tarvitsijoille sitä rahaa myöntää.Pentti Oinonen1.6.2007

Valtion tuottavuusohjelmassa esitetään vä-hennettäväksi yli 300 virkaa rikosseuraa-musalalta. Vankilavirkailijaliiton mukaan vuonna 2006 vanginvartijat tekivät ylitöitä 1,5 miljoonan euron edestä. Tämä tarkoit-taa, että vankeinhoitolaitoksiin tarvittaisiin välittömästi 60 miestyövuotta lisää. Jatkuva ylitöiden tekeminen alimiehityksellä aihe-uttaa työntekijöissä uupumista ja loppuun-palamista, mikä vaikuttaa myös vankiloi-den henkilöstön ja rangaistuksiaan sovitta-vien henkilöiden turvallisuuteen.Pirkko Ruohonen-Lerner 31.5.2007

Sähkön hinta on sähköpörssissä ollut ko-ko kevään lähes alemmilla tasolla kuin kos-kaan 2000-luvulla, 2,5 senttiä per kilowat-titunti tai jotain rapiat 2,5 senttiä. Kulutta-jahinnoissa se ei kuitenkaan näy. Saman-aikaisesti luemme lehdistä, kuinka Fortum tahkoaa huikeaa voittoa omistajilleen.

Antaako hallitus omistajana täyden tu-kensa Fortumin ammattijohtajien taitaval-le liikeidealle olla laskematta ollenkaan hintoja, mikä on tietysti tyly linja kansaa ja kuluttajia kohtaan, mutta nostaa aina heti, kun pienikin syy ilmenee?Pertti Virtanen 7.6.2007

Runohetki

Eduskunta päätti täysistunnossaan 12.6. täydentää perustuslakia siten, että jatkos-sa on mahdollista säätää kansalaisen luo-vuttamisesta tai siirtämisestä vastoin tämän tahtoa toiseen maahan rikoksen johdosta, oikeudenkäyntiä varten sekä lapsen huol-toa tai hoitoa koskevan päätöksen täytän-töön panemiseksi. Luovutettavan tai siir-rettävän kansalaisen ihmisoikeuksien ja oi-keusturvan täytyy olla vastaanottajamaas-sa taatut. Yli vaalien lepäämässä ollut eh-

dotus hyväksyttiin eduskunnassa yhdessä käsittelyssä.

Voimassa olevan perustuslain 9 §:n 3 mo-mentti on muotoiltu ehdottomaksi kiellok-si. Suomen kansalaista ei sen mukaan saa estää saapumasta maahan, karkottaa maas-ta eikä vastoin tahtoaan luovuttaa tai siir-tää toiseen maahan. Kansalaisen luovutta-misesta on kiellon takia säännelty nykyi-sin kokonaan poikkeuslaeilla. Perustusla-kimuutoksen pääasiallinen tarkoitus täl-

Eduskunnan päätöksiä

tä osin on saattaa perustuslain sanamuoto vastaamaan Suomen kansainvälisiin vel-voitteisiin ja Euroopan yhteisön oikeuteen perustuvaa tosiasiallista oikeustilaa.

Kansalaisten luovuttamis- ja siirtomahdol-lisuus on oikeusturvan vuoksi rajattu mai-hin, joissa asianomaisen ihmisoikeudet ja oikeusturva ovat taatut. Oikeusturvakäsit-teen sisältöä arvioitaessa lähtökohtina ovat perustuslain perusoikeussäännökset ja Suo-men kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet.

Palveluseteli käyttöön kotisairaanhoidossa

Eduskunnan käsittelyyn tuli tiistaina 12. kesäkuuta lakiesitys, jolla laajennetaan palve-lusetelijärjestelmää niin, että palveluseteliä voisi käyttää kotisairaanhoitoon samoin pe-rustein kuin sitä on voinut käyttää sosiaalihuollon palveluissa. Vuoden 2008 alusta samal-la palvelusetelillä voisi hankkia kotipalvelun ohella ja myös pelkästään erikseen lyhytai-kaista tai jatkuvaa kotisairaanhoitoa.

Palveluseteli on yksi tapa järjestää kotisairaanhoidon palveluita ja täydentää kuntien palveluja. Sillä tavoitellaan asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita sekä ko-rostetaan asiakkaan valinnanvapautta ja myös vastuuta palvelun hinnasta.

Eduskunnan täysistunto päätti lähettää kansaneläkelakia ja sosiaalihuoltolakia koske-van hallituksen esityksen (HE 34/2007) sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsiteltäväksi.

Muutos perustuslakiin:Suomen kansalaisen luovuttamisesta toiseen maahan

voidaan säätää lailla


Kansanedustaja, Raimo Vistbackar a i m o . v i s t b a c k a @ e d u s k u n t a . f i

Juhlapuhe eduskunnan 100 -vuotisjuhlaistunnossa

Lähdekunnallisvaali-ehdokkaaksi!

Seuraavat kunnallisvaalit järjestetään lokakuussa 2008.

Lähde ehdokkaaksi, niin pystyt vaikuttamaan oman kuntasi asioihin.

Ota yhteyttä piirisi puheenjohtajaan, yhteystiedot löydät tämän lehden

sivulta 18.

Perussuomalaisten ryhmäpuhe 23.5.2007 eduskunnan II 100-vuo-tisjuhlaistunnossa, jossa päätettiin lakiehdotuksesta eräiden naisjär-jestöjen valtionavusta

Arvoisa puhemies!

Kuten tunnettua, sata vuotta sit-ten valitut maailman ensimmäi-set naiskansanedustajat olivat suomalaisia. Voimme olla ylpei-tä tästä tosiasiasta. Eduskuntaan valittiin tuolloin yhteensä 19 nais-ta, mikä oli 9,5 prosenttia kansan-edustajien kokonaismäärästä. En-simmäinen naisministeri, Miina Sillanpää, valittiin vuonna 1926 – siitäkin on kulunut jo yli kahdek-san vuosikymmentä.

Kuluvana poliittisten oikeuk-siemme juhlavuonna Suomen kansa valitsi eduskuntaansa 84 naista, mikä on 42 prosenttia ko-konaismäärästä. Sen lisäksi, että tasavallan presidentti on nainen, saimme nyt myös hallituksen, jos-sa ensimmäistä kertaa on enem-mistö naisministereitä. Näin ollen voimme katsoa sukupuolten väli-sen tasa-arvon toteutuneen aina-kin mitä tulee maamme valtiolli-seen elämään.

On hyvä, että nostamme pyö-reiden vuosien yhteydessä histo-riaa esille, mutta meidän on us-kallettava myös katsoa tulevai-

suuteen. Mikä on kansanvaltam-me tila 10, 50, puhumattakaan seuraavan 100 vuoden kuluttua? Esimerkiksi vaalien äänestysak-

tiivisuuden jatkuva lasku on huo-lestuttava ilmiö. Näyttää siltä, ett-eivät etenkään nuoret miehet us-ko äänensä voimaan kuten tekee

veteraanisukupolvi, joka on jou-tunut taistelemaan tämän oike-uden puolesta. Äänestysikärajan laskemisesta on tuskin apua. Aut-taisivatko asiaan internetin kaut-ta tapahtuva äänestys tai järkevät uudistukset vaalipiirijakoon?

Perussuomalaisten eduskunta-ryhmä kannattaa vaalipiirijako-uudistusta, jos se yhdenvertaisuus-periaatteen mukaisesti edistää sitä, että jokaisella vaaleissa annetulla äänellä on suhteellisesti katsottu-na samanlainen painoarvo. Äsket-täin käydyt vaalit osoittivat jälleen sen tosiasian, että tietyissä vaalipii-reissä tapahtuneen äänestäjien vä-henemisen jälkeen on äänikynnys noussut suhteettomalle tasolle.

Vuosi sitten pidetyssä juhlais-tunnossa Perussuomalaisten edus-kuntaryhmä kannatti eduskunnan yhteyteen perustettavaa riippu-matonta tutkimuslaitosta. Esitim-me silloin toivomuksen, että teh-ty päätös osoittautuisi kansanval-lan kannalta myönteiseksi. Vuosi on liian lyhyt aika asian arvioimi-seksi, mutta toivomme toki samaa edelleen. Tässä yhteydessä halu-aisimme evästää tutkimuslaitosta sen verran, että toivoisimme sen voivan ennakkoluulottomalla ta-valla paneutua myös Euroopan unionin suomalaista kansanval-taa rajoittaviin piirteisiin.

Nyt toisessa käsittelyssä olevan hallituksen esityksen perusteel-

la hyväksymme pian lain eräi-den naisjärjestöjen valtionavus-ta. Aloite esitykseen on lähtenyt eduskunnan 100-vuotisjuhlatoimi-kunnasta, jonka työhön on osal-listunut myös Perussuomalaisten eduskuntaryhmän edustaja.

On kuitenkin todettava, että ongelmat ovat ongelmia suku-puolesta riippumatta. Tämä käy mielestämme hyvin ilmi työelä-mä- ja tasa-arvovaliokunnan kä-sittelyssä olevaa asiaa koskevas-ta mietinnöstä. Sukupuolten väli-sen tasa-arvon edistämistä ei pidä ajatella kilpailuna, vaan on pidet-tävä mielessä kokonaisuus – mo-lempien sukupuolten yhteinen etu. Juhlahumusta huolimatta em-me saa unohtaa esimerkiksi mies-ten varsin yleistä ja ongelmallista sosiaalista syrjäytyneisyyttä. Lii-an usein saamme lukea lööpeis-tä epätoivoisen miehen viimeisis-tä teoista. Mitä me voimme tehdä sellaisten kauhukuvien toistumi-sen ehkäisemiseksi?

Toivottavasti nyt lain tasolle nostettava naisjärjestöjen valtion-apu tuo naisten aseman paranta-misen ohella sekä välittömiä et-tä välillisiä myönteisiä vaikutuk-sia myös miesten, lasten ja koko-naisten perheiden elämään.

Perussuomalaisten eduskunta-ryhmä kannattaa käsittelyssä ole-van hallituksen esityksen hyväk-symistä.

Koska olen ex-eduskunta-avusta-ja, ex-puoluesihteeri ja vailla työ-sopimusta oleva päätoimittaja, ei minulla luonnollisesti ole enää omaa palstaa. Silti tahdon terveh-tiä teitä arvoisat Perussuomalai-nen -lehden lukijat. Olemmehan olleet tiiviissä yhteistyössä jo lä-hes kymmenen vuotta.

Ensimmäiset kolumnit tähän lehteen kirjoitin keväällä 1998, silloisen PS-puoluesihteerin Rolf ”Fred” Sormon pyynnöstä. ”Mel-koisen kovaa leikkiä”, sanoi le-gendaarinen puoluesihteeri Eino Poutiainen SMP:n suuren vaali-voiton 1970 jälkeen, kun Veikko Vennamo potkaisi hänet pois vi-rastaan heti vaalien mentyä. Ri-ma Einon jatkamiselle asetettiin niin korkealle, että hän joutui luo-pumaan tehtävästään. Vuosikym-menet ovat vierineet, mutta poli-tiikan raadollisuus on pysynyt en-tisellään.

Minulle tarjottiin jatkopestiä puoluesihteerinä reseptillä: viisi päivää toimistolla ja viikonloput kentällä. Seitsemänpäiväisiä viik-koja seuraavat kaksi vuotta, kau-kana kotoa. Perheelliselle mie-helle tarjottu yhtälö oli mahdo-

ton. Aina vaaliaikaan töitä riittää toki jokaiselle viikonpäivälle. Sil-ti paljon voi tehdä myös muual-la kuin puoluetoimistolla. Tieto-koneet on keksitty, jopa kannet-tavat sellaiset.

Jäähyväisten aika?

Olen ollut politiikassa mukana lä-hes 38 vuotta. Sinä aikana olen ol-lut pelkästään Helsingissä yli vuo-den ja muilla kokousmatkoilla pa-risen vuotta. Vauhdikkaitakin työ-rupeamia 1969 alkaneelle poliiti-kon taipaleelle mahtuu.

Esimerkiksi eduskuntavaalien 1983 aikaan olin noin viiden kuu-kauden aikana joka päivä kentäl-lä, marraskuusta maaliskuun lo-pulle. Urpo Leppäsen vaalipääl-likkönä riitti töitä. Kunnallisvaa-lien 1980 aikaan meillä oli Urpon kanssa yhteensä 200 yhteistä tilai-suutta ja muut menot päälle.

Viimeisin paljon työllistänyt ru-peama on ollut tämä kahdeksan vuotta kestänyt puoluesihteerin palkaton pesti Perussuomalaisis-sa. Eteenpäin on menty. Ehkä sii-nä on ollut pieni rooli myös puo-luesihteerillä?

Erityisen tyytyväinen olen oman vaalipiirini Kymen nou-suun. Viimeksi eduskuntavaaleis-sa harpattiin eteenpäin enemmän kuin missään muussa vaalipiirissä. Kansanedustajan paikka jäi sil-ti parintuhannen äänen päähän, vaikka noin 9000 ääntä lähes il-man rahaa haalittiinkin kokoon.

Tällä hetkellä minulla ei ole voi-massa olevaa työsopimusta mihin-kään suuntaan. Luumäen työvoi-matoimistossa oltiin hyvin ystäväl-lisiä uudelle työnhakijalle, samoin kuin paikallisessa Kelassakin, lap-sille leipärahaa kysellessä.

Tulevaisuuteni on täysin avoin. Raha ja valta ovat jossain kauka-na. Varmaankin hyvässä tallessa ja ainakin suojassa minulta. Onhan minulla ollut tietysti vihamiehiä-kin. Suurin osa teistä on kuitenkin rakkaita ystäviä. Monet pitkältä-kin ajalta. Osa viime aikoina tu-tuksi tulleita.

Kiitän teitä kaikkia, jos emme enää näillä palstoilla tapaa. Hy-vää kesää ja menestystä tulevai-suudessa! Sydämeni sykkii jatkos-sakin Perussuomalaisuudelle.

Ystävänne, Hannu Purho

Melkoisen kovaa leikkiä


Puoluekokous päätti yksimielises-ti, että varapuheenjohtajien mää-rä on kolme.

Ensimmäiseksi varapuheenjoh-tajaksi äänin 122 valittiin kansan-edustaja Pentti Oinonen Rauta-vaaralta. Häntä ehdottivat Osmo Kokko ja Jaakko Kettunen. Toi-selle sijalle ylsi Alpo Ylitalo äänin 32, häntä ehdotti Liisa Salmi.

- Ei se rasitus ole vaikka on toh-toriksi itsensä lukenut, sanoi Ilma-ri Jalonen ehdottaessaan Lauri Heikkilää. Heikkilä sai äänestyk-sessä 32 ääntä. Myös Juhani Han-nulan mielestä Lauri Heikkilä olisi ollut paras vaihtoehto ensimmäi-seksi varapuheenjohtajaksi.

Kiitospuheenvuorossaan Pent-ti Oinonen totesi vuoden olleen erittäin mielenkiintoinen. Ensin kansanedustajaksi valinta ja nyt ensimmäiseksi varapuheenjohta-jaksi valinta.

- Jokainen ihminen on laulun arvoinen, Pentti totesi.

Toista varapuheenjohtajaa va-littaessa Auli Kangasmäkeä eh-dottivat Inga Helin Savolainen ja Jaakko Uksulainen. Pirkko Matti-laa ehdottivat Matti Puuronen ja Jaakko Kettunen. Pirkko Mattila hävisi niukasti äänestyksessä Auli Kangasmäelle äänin 93 – 88.

Kahden kauden kansanedustajaa Lea Mäkipäätä ehdotettiin myös toiseksi varapuheenjohtajaksi, Lea kuitenkin kieltäytyi tehtävästi ystä-vällisesti mutta päättäväisesti.

Kolmannesta varapuheenjohta-jan paikasta jouduttiin myös ää-nestämään. Voiton vei Pirkko Mat-tila Muhokselta. Aiemmin varapu-heenjohtajana toiminut Ahti Moi-lanen sai ääniä 40. Ehdolla olivat myös Ville Vähämäki ja Erja Kou-vo. Heille ääniä kertyi 16 ja 9.

Raimo Vistbacka esitteli ko-kousväelle eduskuntaryhmän toi-mintaa.

Ryhmään kuuluu viisi kansan-edustajaa. Pentti Oinonen Poh-jois-Savon vaalipiiristä, Pirkko Ruohonen-Lerner Uudenmaan vaalipiiristä, Timo Soini Uuden-

Gallupit eivät ole luotettavia, niiden mukaan Raimo Vistbackan on aina pitänyt pudota eduskunnasta, mutta kuusi kautta hän on jo ehtinyt olla eduskunnassa. Viime kerrallakin luvattiin Raimon putoavan, mutta kirkkaasti meni läpi.

Itse olen ollut puolueen puheenjohtajana kymmenen vuot-ta, ja kiloja on tullut kaksi jokaisena vuonna lisää, mutta nyt on suunta vaihtunut ja olen laihtunut, ajatus onkin nyt että jokai-sena vuotena lähtee painoa kaksi kiloa joka vuosi.

Jännittää puolueen puheenjohtajan valinta, se kun on aina jul-kinen pesti. En sano että olen käytettävissä, vaan sanon että ha-luan perussuomalaispuolueen puheenjohtajaksi.

Ihmisten pitäisi käyttää enemmän äänioikeuttaan ja lähteä ää-nestämään, liian moni jättää äänestämättä. Poliittiset kannatuk-set kun eivät noudata mitään luonnonlain ominaisuuksia. Vie-lä ei ole annettu yhtään ääntä kunnallisvaaleissa, kaikki äänet pitää ansaita.

maan vaalipiiristä, Pertti Virtanen Pirkanmaan vaalipiiristä ja Raimo Vistbacka Vaasan vaalipiiristä.

Ryhmän pääsihteerinä on toi-minut Jussi Niinistö, joka oli myös eduskuntavaalityössä Perussuo-malaiset rp.n vaalipäällikkönä.

Ryhmän osa-aikaisena edus-kuntasihteerinä on toiminut Vist-backan eduskunta-avustaja To-ni Kokko, joka on myös sijaista-nut pääsihteeri Niinistöä tämän 1.6.2007 alkaneen palkattoman loman aikana.

Toimistopäällikkö Tiina Sivonen on toiminut edelleen ryhmän osa-aikaisena taloudenhoitajana oman työnsä ohella. Toiminnanjohtaja Marjo Pilhman on toiminut ryh-män osa-aikaisena projektisihtee-rinä oman toimensa ohella.

Kansalaiset lähestyvät ryhmä-läisiä suoraan puhelimitse, kir-jeitse, sähköpostitse, kuin myös maakunnissa liikuttaessa henki-lökohtaisella tapaamisella. Aina kun ryhmäpuheet pidetään ja te-levisioidaan suorana lähetyksenä, niin yhteydenotot lisääntyvät.

Joka kerta Perussuomalaisten ryhmäpuheet eivät ihme ja kumma mahdu suoraan tv-lähetykseen.

Raimo Vistbacka on pitänyt kat-sauskauden aikana yhteensä 116 puheenvuoroa. Kirjallisia kysymyk-siä hän on tehnyt 44 kpl ja tämän lisäksi hän on jättänyt 47 talousar-vioaloitetta ja yhden lakialoitteen.

Timo Soini on pitänyt katsaus-kauden aikana yhteensä 73 pu-heenvuoroa. Kirjallisia kysymyk-siä hän on jättänyt 3kpl ja talous-arvioaloitteita 29 kpl sekä lisäta-lousarvioaloitteita 5 kappaletta.

Kansanedustajat Pentti Oinonen, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Pertti Virtanen, jotka aloittivat kansan-edustajan työnsä eduskuntavaali-en jälkeen 21.2.2007, ovat kukin jo käyttäneet puheenvuoroja sekä tehneet muita valtiopäivätoimia.

Kokouksen puheenjohtajistoon valittiin Timo Soini (Espoo), Lau-ri Heikkilä (Marttila), Vesa-Matti Saarakkala (Kurikka), Auli Kan-gasmäki (Lemi) ja Ahti Moilanen (Utajärvi).

Kokouksen sihteereiksi valittiin Hannu Purho (Luumäki), Pirkko Mattila (Muhos) ja Marke Tuomi-nen (Ääneskoski). Puheenvuoro-sihteereiksi valittiin Ville Vähä-mäki ja Vaili Jämsä.

Kokouksen pöytäkirjontarkas-tajaksi valittiin Marja-Leena Lep-pänen (Lappeenranta) ja Heimo Mikkanen (Järvenpää). Varalle Arto Hirvonen ja Onni Hiltunen.

Kokouksen ääntenlaskijoik-si valittiin Tapani Yliharju ja Ar-to Välikangas sihteeriksi, Pent-ti Kokko puheenjohtajaksi. Jäse-niksi Pekka Leskinen, Arto Pihla-ja, Anneli Annala, Kalle Ylimutka ja Johannes Nieminen.

Apulaiskaupunginjohtaja Päivi Laajanen toivotti puoluekokousväen tervetulleeksi Ouluun. Laajanen kertoi kokousväelle Oulun kaupungin organisaatiosta, jossa eri apulaiskaupunginjohtajille oli annettu omat osa-alueensa hoidettavaksi.Hän kertoi myös yleisesti kokousväelle Oulun kaupungista, esimerkiksi talousarvio on 700 miljoonaa euroa ja veroäyri on tällä hetkellä 18%.

Timo Soinin toripuhe

Oulu 9.-10.6.2007P e r u s s u o m a l a i s e t - S a n n f i n l ä n d a r n a r p : n V I I v a r s i n a i n e n p u o l u e k o k o u s

Puoluekokous aloitettiin virallisesti


Arvoisa puoluekokousväki, hyvät kuulijat

Me voitimme vaalit! Perussuoma-laiset olivat vaalien suurin suhteel-linen voittaja. Saimme lähes 70 000 lisä-ääntä. Voitimme myös eduskun-tapaikoissa. Meillä on nyt hyvin toi-miva, ahkera ja iskukykyinen edus-kuntaryhmä puheenjohtajanaan kokenut Raimo Vistbacka. Puolu-eemme kannatus on mielipidemit-taustenkin perusteella jatkanut kas-vuaan. Olemme tällä hetkellä käy-tännössä suurempi puolue kuin Kristillisdemokraatit ja RKP.

Politiikassa on kysymys linjas-ta ja uskottavuudesta. Murtuma-ton peruslinjamme on aatteellises-ti selkeä. Kun itse uskot mitä pu-hut, on puhe vaikuttavaa, se saa aikaan kannatusta. Puolueemme linja on kirkastunut yhä useam-malle suomalaiselle. Nekin ihmi-set, jotka eivät äänestä perussuo-malaisia osaavat sanoa, että olem-me itsemääräämisoikeuden ja itse-näisyyden sekä sosiaalisen oikeu-denmukaisuuden asian ajajia.

Poliittinen kannatus ja kasvanut äänimäärä on tuonut uskottavuutta. Ihmiset kokevat, että perussuoma-laisia kannattaa ja uskaltaa äänes-tää. Äänestäjät kokevat, että perus-suomalaisille annettu ääni ei mene hukkaan. Perussuomalaiset saivat eduskuntavaaleissa 112 256 ääntä. Se on hyvä määrä. Ihmiselle hyvä.

Perussuomalaiset ovat yhdellä tavalla eduskunnan tärkein puo-lue. Me olemme ainoa puolue, jo-ta mikään muu puolue ei voi kor-vata. Meidän tehtävämme on edus-kunnassa ainutlaatuinen. Vanhat puolueet ovat erilaisine oikeisto- ja vasemmistosiipineen jo niin lähellä toisiaan, että he solahtavat toisten-sa syliin huomaamatta. Me olemme eri maata. Meidän tehtäväämme ja poliittista linjaamme ei mikään muu eduskuntapuolue voi korvata. Jos Perussuomalaisia ei olisi eduskun-nassa, edustamillamme asioilla ja niitä kannattavilla ihmisillä ei olisi edustusta eduskunnassa. Nyt on ja se on meidän ansiotamme.

Euroopan unionistatulossa liittovaltio

Suuri jakolinja Perussuomalaisten ja muiden puolueiden kohdalla on suhde Euroopan Unioniin sen jä-senyyteen ja käytännön toimin-taan. Kun sairastuin keuhkokuu-meeseen Eurooppa- päivänä, jo-ka on kaiken kukkuraksi tungettu samalle päivälle kuin Timon nimi-päivä, oli hetki, jolloin Euroopan Unioni oli paremmassa kunnossa kuin Timo Soini. Tänään Timo Soi-ni on jälleen paremmassa kunnos-sa kuin Euroopan Unioni. Järjes-tys on nyt mielestäni kohdallaan.

EU-perustuslakia kaivetaan ylös kumpujen yöstä. Venkoilu on käynnissä. Perustuslaki ei mu-ka olisikaan perustuslaki. Harhau-

tus on aseena. EU:n päämäärä on kuitenkin tosi kuin vesi. Päämää-ränä on EU-liittovaltio ja sille tar-vitaan perustuslaki.

Kysymys on hankkeesta teh-dä Euroopan unionista liittoval-tio. Tämä hanke koki täystyrmä-yksen Hollannin ja Ranskan kan-sanäänestyksissä. Suomen kansal-le vanhat puolueet eivät antaneet mahdollisuutta äänestää asiasta. Eduskunnan EU:ta nuoleskeleva enemmistö vahvisti viime istunto-kaudella EU:n perustuslain sisäl-lön, vaikka sopimus sellaisenaan ei ikinä tule voimaan. Tapaus on vertaansa vailla oleva esimerkki kansanvallan haudankaivamisesta. Hallituksen viime päivien toimin-ta osoittaa, että eduskuntaa juok-sutettiin turhaan hyväksymään kuollut versio perustuslaista.

Itsenäisyyden asia ei vanhene koskaan. Minä haluan olla Suo-men kansan kansanedustaja, en ha-lua EU:n koillisen rajamaakunnan maakuntavaltuutetuksi. Valtioval-ta Suomessa kuuluu kansalle, jo-ka luovuttaa sen neljäksi vuodek-si kerrallaan eduskunnalle. Edus-kunnalla ei ole oikeutta luovuttaa tätä edelleen Euroopan Unionille niin kuin nyt tehdään. Olen erittäin pettynyt siihen tapaan, jolla vanhat puolueet myötäjuoksijoineen suh-tautuvat Euroopan Unioniin. He ovat antautuneet. Suomen kansal-le toitotetaan ilouutista jonkin Ke-mikaaliviraston saamisesta Rutto-puiston naapuriksi Helsingissä.

Kirves on jo puun juurella. Ei kestänyt pakkovaltaan perustunut Neuvostoliitto, ei kestä byrokra-tia- ja rahavaltaan nojaavaa Eu-roopan Unionikaan. Ennen ro-mahdustaan se tekee pahaa jälkeä demokratialle ja vaaliosallistumi-selle. Kun ihmiseltä menee usko oman äänen voimaan ja vaiku-tusmahdollisuuksiinsa ollaan jos-sakin muussa järjestelmässä kuin demokratiassa. Onko EU vanki-la? Mikäli ei ole, niin sieltä pää-see pois. Norja, Sveitsi ja Islanti eivät itsenäisinä valtioina näytä kovin onnettomilta. Niitä ei ole maa nielaissut. EU:n kaikenhalu-ava Molokin kita on heillekin ap-

posen auki, mutta kansojen pal-juun ovat näiden toimivien ja vau-raiden demokratioiden sijasta tu-lossa Turkki ja Serbia.

Aatteemme eläämeissä kaikissa

Perussuomalaiset ovat tänään vah-vempia kuin koskaan. Puolueemme kannatus on vakiintunut ja nousus-sa. Puolueestamme on myönteinen, hyvä kuva suoma-laisten keskuu-dessa. Olen johtanut perussuoma-laisia kymmenen vuotta. Olen pitä-nyt tehtävästä ja katson, että olen onnistunut viemään puoluettamme eteenpäin sekä kannatuksellisesti että aatteellisesti.

En ole niitä miehiä, jotka ovat eri tehtäviin ns. käytettävissä. Mi-nä haluan jatkaa tämän puolu-een puheenjohtajana, koska työ on mielestäni kesken ja katson, että minulla on vielä paljon an-nettavaa puolueelle. Sairastumi-nen pysäytti minut. Tajuan, että en voi tehdä kaikkea, mutta teen kaikkeni, silloin kun jotakin teen. Minä elän, mutten pelkästään mi-nä vaan aate elää minussa. Se elää sinussa. Meidän aatteemme.

Puolueen johtaminen on yksi-näistä työtä. Paine vaalien alla on kova ja julkisuus niin hyvä kuin huonokin kohdistuu aina puheen-johtajaan. Olen käynyt kovan po-liittisen koulun. Sain olla Veikko Vennamon isällisessä opastuksessa 7 vuotta. Isä Vennamo sanoi minul-le Munkkiniemen kodissaan: ”Ti-mo, järkeä sinulla on vaikka kuin-ka pirusti, mutta kestätkö leikin?”

Tänä päivänä tiedän kokemuk-sesta, että Vennamon opetus oli ar-vokas ja tosi. Poliittinen johtaja saa varjella sieluaan tarkasti. Pehmey-dellä puolue ei nouse. Kovaa kättä käytetään, kun asia sitä vaatii.

Tarvitsen tukeapuolueen johtamiseen

Minä tarvitsen tämän puolueen johtamiseen sinun tukesi. Tarvitsen puolueen johtopaikoille myös van-kan, aatteellisesti sitoutuneen puo-luejohdon, jolle tehtäviä voi jakaa.

Sanon suoraan, että koko puolue-johto on saatava enemmän esille.

Vesa-Matti Saarakkala on toimi-nut puolueen ensimmäisenä vara-puheenjohtajana hyvin ja ansiok-kaasti. Hän on kuitenkin ilmoitta-nut, että nyt on keskityttävä opiske-luun ja siksi jätettävä tämä korkea luottamuspaikka puoluejohdos-sa. Olisin suonut hänen jatkavan, mutta pidän siitä tavasta, jolla tä-mä nuori mies perusteli ratkaisunsa ja kunnioitan hänen päätöstään.

Puoluejohto, puoluehallitus ja puoluevaltuusto ovat kokonai-suus, jossa pitää saada näkyviin puolueen koko kuva. Tarvitsem-me lisää naisia vastuutehtäviin. Meillä on nyt historiamme ensim-mäinen naiskansanedustaja, Pirk-ko Ruohonen–Lerner, hänessä meillä on merkittävä resurssi.

Olen pitänyt tavasta ja käytän-nöstä, jolla Marja-Leena Leppä-nen on johtanut puolueemme naisjärjestöä. Puoluetta raken-netaan yhdessä. Tässä puoluees-sa ei ketään valita mihinkään teh-tävään sukupuolen perusteella, mutta sukupuoli ei ole este valin-nalle. Nuorisojärjestö on mennyt eteenpäin. Nuoret ovat aina radi-kaaleja, se on elämän merkki.

Tarvitsemme hyviä, toteuttamiskelpoisia ideoita

Elämme mielenkiintoista poliit-tista aikaa. Perussuomalaisilla on nyt mahdollisuus kasvaa keski-suureksi puolueeksi. Ratkaisu on omissa käsissämme. Onko meillä malttia kasvaa ja kestääkö kant-timme voittaa seuraavatkin vaa-lit. Meillä on nyt putki päällä. Voi-timme presidentinvaaleissa, voi-timme eduskuntavaaleissa ja voi-tamme kunnallisvaaleissa. Edus-tajakollega Pertti Virtanen laulaa uudella levyllään: ”Me voitim-me, eilen, me voitamme tänään ja huomen, se on Suomen.”

Eduskunnassa meidän on otetta-va opposition henkinen markkina-johtajuus. Tämä on tärkeätä. Kuka on opposition henkinen markkina-johtaja? Sitä ei ratkaista eduskun-tapaikoilla vaan ideoilla, linjalla, kyvyllä haastaa ja tulkita politiik-kaa. Meillä on mahdollisuudet ot-taa tämä markkinajohtajuus.

Pääkilpailijamme tässä on SDP. Kristillisdemokraatit ovat henki-sesti hallituspuolue, ilman mustan auton hurmaa. Vasemmistoliitto on taas kommunismin mädän pe-rustan vanki. Opposition markki-najohtajuus ratkeaa siis Perussuo-malaisten ja SDP:n välillä. Oppo-sition henkinen johtajapuolue on seuraavien eduskuntavaalien suu-rin voittaja. Muu oppositiokin voi voittaa, mutta ison potin korjaa se, joka uskottavimmin haastaa por-varivihreän hallituksen.

Seuraavat vuodet eivät vält-tämättä tule olemaan Suomelle helppoja. Talous on tällä hetkellä

kasvussa ja työttömyys laskussa, mikä on erinomainen asia. Tästä voimme iloita. Eriarvoisuus ja so-siaaliset ongelmat ovat kuitenkin mittavat, eikä maailmakaan eri-tyisen rauhalliselta näytä.

Suomalaisia sotilaita on erilai-sissa rauhanturvatehtävissä eri puolilla maailmaa. Kuolonuhreil-takaan ei ole vältytty. Meidän on tarkkaan mietittävä missä kai-kessa voimme olla mukana. Mis-sä menevät sotilaallisen toimin-tamme rajat? Perussuomalaiset ovat aina arvostaneet rauhantur-vatoimintaa. Olemme valmiit jat-kossakin lähettämään sotilaitam-me YK:n rauhaturvatehtäviin.

Perussuomalaiset ovat Edus-kunnassa suhtautuneet kriittises-ti EU-vetoisiin taistelujoukkoihin. Nyt näyttää siltä, että vanhat puo-lueet ovat päätä pahkaa menossa mukaan NATO:n nopean toimin-nan joukkoihin. Minun on vaikea ymmärtää esimerkiksi sitä, että mitä kestiläläinen suomipoika te-kee Kongon viidakoissa.

Suomalaisten tehtävä on puo-lustaa Suomea. Kannamme vas-tuun maailmanrauhasta mielel-lämme YK:n puitteissa. Tämän tehtävän laajentamiseen on oltava todella hyvät perustelut, sellaisia meille ei ole vielä pitävästi pys-tytty perustelemaan. Puolueem-me on valmis rakentavaan yhteis-työhön muiden puolueiden kans-sa kaikissa asioissa. Erityisen tär-keää kansallinen yksimielisyys on ulkopolitiikassa. Isänmaan asiaan ei kenelläkään ole monopolia.

Meillä on hyvä voimassa oleva eduskuntavaaliohjelma. Sillä oh-jelmalla voitimme vaalit. Lähiajan tavoiteohjelma -käsittelyn tarkoi-tus on tuoda uusia ideoita täyden-tämään tätä hyvää ohjelmaa. Täs-sä kohdassa on myös mahdolli-suus poliittiseen yleiskeskuste-luun. Perussuomalainen aate elää ja uudistuu kentän muonittama-na. Me tarvitsemme hyviä, toteut-tamiskelpoisia ideoita, joilla voim-me haastaa vanhat puolueet.

Me luotamme Suomen kansaan, tavallisen ihmisen poliittiseen ajatteluun ja terveeseen järkeen. Tieto on hyvästä, mutta jos sitä ei osata sulattaa taidoksi ja käytän-nön elämään soveltuvaksi toimin-naksi, ei sillä ole merkitystä.

Kestävä moraalinen perusta vaaditaan, muuten ei tule pitkä-jänteistä kannatusta. Vääryyksiin ja pahuuteen sortunut ihminen tai katkeruudesta ja vihasta käyttö-voimansa ammentava toiminta ei-vät tuo siunausta.

Perussuomalaiset lähtevät myönteisyydestä, puutumme epä-kohtiin, mutta halulla rakentaa ja tehdä omalta osaltamme maail-masta ja Suomesta edes vähän parempi ja inhimillisempi. Uskon, että tällä tiellä meillä on menes-tystä. Uskon, että tällä tiellä me myös jaksamme taistella.

”Me luotamme Suomen kansaan!”



Otan nöyrin mielin vastaan puolu-eemme 1.varapuheenjohtajan pai-kan. Olen ollut mukana politiikassa vuosia, ja voin sanoa, että tämä on ollut erittäin merkittävä vuosi omal-la poliittisella urallani. Ensin minut valittiin kansanedustajaksi pohjois-savolaisten äänillä ja nyt puolueko-kous on antanut minulle luottamu-säänen puolueemme ensimmäisek-si varapuheenjohtajaksi.

Olen varmasti aktiivisimmalle puolueväelle tuttu henkilö, mut-ta kerron muutamalla sanalla it-sestäni niille, jotka eivät minua lähemmin tunne. Elämänkatso-mukseni voi kiteyttää Veikko La-vin laulun sanoihin ”jokainen ih-minen on laulun arvoinen”. Nuo-ruusvuosista lähtien olen tehnyt töitä. Tutuiksi ovat tulleet niin pöllimetsä, heinänteko kuin myös lehmänpaskan luontikin.

Vahvuudekseni katson, että osaan suhtautua elämään ja mui-hin ihmisiin laajakatseisesti. Minua ärsyttää ihmisten pikkumaisuus ja pahansuopaisuus lähimmäisiään kohtaan. Pidän eduskuntatyöni yh-tenä tärkeimmistä tavoitteista sitä, että jokaiselle ihmiselle voitaisiin turvata kohtuullinen toimeentulo, jokapäiväinen leipä ja vanhuksille turvatut vanhuuden päivät.

On suuri kunnia olla ensim-mäisenä varapuheenjohtajana ai-noassa eduskuntapuolueessa, jo-ka puolustaa Suomea ja suoma-laisuutta sekä siihen erottamatto-masti kuuluvia arvoja, joita ovat muun muassa toisista välittämi-nen ja kansanvalta. Varapuheen-johtajien tulee parhaansa mukaan liikkua kentällä ja kuunnella ih-misten sanomaa. Vaalilauseenani menneissä eduskuntavaaleissa oli ”Nyt kun on saatu optiomiljonää-rien ja ökyrikkaiden talous kun-toon, joko nyt vihdoin olisi köy-hän kansan vuoro”. Tämä on ta-voitteeni, kuten jo aiemmin mai-nitsinkin: Antaa köyhälle kansalle se vuoro, joka heille kuuluu.

Yhteiskuntamme on viime vuo-sina elänyt ennennäkemättömän vahvaa nousukautta. Unohdettu kansa on kuitenkin syrjäytetty ra-

hanjaon yhteydessä. Sadat tuhan-net köyhyysrajan alapuolella elä-vät kuten työttömät, lapsiperheet, vanhukset, sairaat ja muut yhteis-kunnasta syrjään jääneet eivät ole päässeet osalliseksi tästä hy-vinvoinnista. Pelkään pahoin että he eivät tule pääsemäänkään osal-lisiksi nousukauden tuomasta hy-vinvoinnista, sillä maamme uudel-la, ekomerkillä ja ruotsalaisuudel-la kuorrutetulla sinivihreällä halli-tuksella on sen verran kovat arvot, että elämme kovia aikoja seuraa-vatkin neljä vuotta, ystävät hyvät.

Eläkeläiset saavat näillä näky-min muutaman kympin lisää eläk-keisiinsä tulevaisuudessa. Tämä tosin vasta vuosien päästä köyhim-pien eläkeläistemme osalta. Ei oli-si nykyiseltä porvarihallitukselta ihme ja kumma teko, jos korotuk-

set eläkkeisiin peruutettaisiin ve-toamalla maamme taloudelliseen tilaan. Mitäpä väliä eläkeläisistä, kunhan aiottu puoluetuen nosto 90 tuhanteen euroon saadaan to-teutettua hallituksen ja kaikkien muiden paitsi Perussuomalaisten eduskuntaryhmän toimesta.

Maamme sairaan- sekä perus-terveydenhoidon tila on kriitti-nen; ennen vaaleja jokainen hal-lituspuolue lupaili jos jonkinlaista tulokorotusta hoitajille. Kummas-ti ne unohtuivat voitonmaljojen ki-linässä ja seuraavan aamun krapu-lassa. On kuitenkin muistettava, et-tä palkankorotuksia ei voida rajata vain sairaanhoitajille. Maassamme on myös muita huonosti palkattu-ja palkansaajaryhmiä jotka ansait-sisivat reilut palkankorotukset, ku-ten siivoojat, lähi- ja perhepäivä-

hoitajat, sosiaalityöntekijät, kau-pan kassat sekä maatalouslomitta-jat, vain muutamia ammattiryhmiä mainitakseni. Laittomat pätkätyöt ovat arkipäivää jo lähes jokaisella alalla. Tässä asiassa valtio ja kun-nat ovat näyttäneet jo vuosia ky-seenalaista esimerkkiä.

Sotaveteraanien, invalidien ja rintamanaisten määrä vähenee ko-ko ajan. He taistelivat maallemme itsenäisyyden, itsenäisyyden joka EU:hun liittymisen myötä mene-tettiin. Heitä ei tule unohtaa nyt, vaan päinvastoin meidän poliitik-kojen tulee huolehtia siitä, että jo-kainen sodan kokenut saa arvoi-sensa kunnioituksen ja ne edut elämänsä ehtoopuolen ajaksi, jot-ka heille kuuluisivat. Meidän Pe-russuomalaisten täytyy pitää me-teliä näistä epäkohdista ja tarjota toimivia, todellisia vaihtoehtoja.

Koska itse olen köyhän lapsuu-den elänyt maaseudun kasvatti, lähellä sydäntäni ovat vähäosai-set kansalaiset. Maaseudun kas-vattina kannan myös huolta kiih-tyvällä vauhdilla autioituvasta maaseudusta sekä pienten maan-viljelystilojen elinvoimaisuuden turvaamisesta. Euroopan Unio-ni asettaa maamme maatalous-tuotannolle haasteita, joita pidän pelkkänä kiusantekona ja Brysse-lin yli-intoisten, Suomesta mitään tietämättömien byrokraattien tou-huiluna. Kohta ei voi enää viedä lehmiäkään laitumelle ilman, että niiden hampaat on harjattu men-nen tullen hohtavan valkoisiksi.

Maamme hallitusten liikennepo-liittiset painotukset ovat olleet vii-me vuosina kasvukeskusten ympä-rillä. Samalla on valitettavasti unoh-dettu maamme toimivan tie- ja rau-tatieverkoston kunnossapito niillä alueilla, joilla ei asu kymmeniä tai satojatuhansia asukkaita. Johan sen sanoo järkikin, että kokonaan asu-tettu Suomi on kaikkien etu. Maam-me tieverkostoa myöten maatiloil-ta tuodaan kasvukeskuksiin ravin-toa, ja suurten keskusten kiireisen elämänmenon uuvuttamat kaupun-kilaiset taas löytävät rauhan maa-seudun raikkaan ilman ja puhtaan

Pentti Oinosen kiitospuhe lauantaina 9.6.vesistön ääreltä. Tai siis löytäisivät, jos teiden ylläpitoon panostettai-siin suhteessa lisää yhtä paljon kuin puoluetuen korotuksiin ja Suomen hallituksen sisäisen virkamiesver-koston kasvattamiseen on nykyisen hallituksen aikana panostettu.

Eduskuntatyössä minä sekä muut puolueemme kansanedusta-jat olemme saaneet mukavasti ään-tämme julki. Totuuden julkituloa ei mikään voi estää, ei edes media. Kun kannatus kasvaa, kasvaa myös paine päästää meidät ääneen. Enää meitä ei voida syrjiä esimerkiksi te-levision vaalitenteissä tai nuorten vaaliohjelmissa sillä perusteella, et-tei meillä muka olisi mitään annet-tavaa äänestäjille. Kansa on puhu-nut ja pulinat pois.

Hyvät puoluekokouksen osan-ottajat, tähän loppuun haluaisin sanoa muutaman sanan lähitu-levaisuudesta. Puolueemme elää tällä hetkellä kiivasta kannatuk-sen kasvun aikaa. Kannatuksem-me on jo 5 prosentin tuntumassa. Meitä tuo tulos ei yllätä. Nuorison parissa olemme vielä suositumpia. Syksyllä 2008 pidetään kunnallis-vaalit, jossa puolueemme tulee varmasti tekemään uuden ennä-tyksen uusien valtuutettujen ko-konaismäärässä. Jotta tavoittee-seen päästään, tarvitsemme hyviä ehdokkaita, joilla on selkeä viesti ihmisille. Tarvitsemme ehdokkaita kaikista ikä-, sukupuoli- ja sosiaa-liryhmistä, nuorista eläkeläisiin.

Kunnallisvaaleihin on aikaa enää vähän yli vuosi, joten nyt on aika aloittaa kunnallisvaaleihin valmis-tautuminen. Tulen omalta osaltani kiertämään eri maakunnissa par-haani mukaan varapuheenjohtajan ja kansanedustajan ominaisuudes-sa. Unohtamatta kunnanvaltuute-tun ja kunnanhallituksen jäsenen ominaisuutta. Tätä kiertämistä te-kevät varmasti myös muut puolu-een johtoon kuuluvat. Myös piiri-en johdon on jalkauduttava ken-tälle. Vain meistä itsestämme riip-puu puolueemme tulevaisuus, ei kenestäkään muusta. Puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja on puhunut, KIITOS.

Pirkko Mattila ja Pentti Oinonen valittiin puolueen puheenjohtajistoon.


PS-nuoret kauppasivat kokousväelle aattellisia t-paitoja.Paula Juka, Tiina Sivonen ja Marjo Pihlman vastasivat kukituksesta.


Uudeksi puoluesihteeriksi valit-tiin ylivoimaisin äänin Ossi Sand-vik Jalasjärveltä. Sandvikin lopul-linen äänimäärä oli 141 ääntä. Vas-taehdokkaana loppuäänestyksessä oli Pekka Sivonen, joka sai 22 ään-tä. Häntä ehdotti Osmo Kokko.

Väinö Koivula ja Lea Mäkipää olivat ehdottaneet Reijo Ojen-nusta puoluesihteeriksi. Ojennus kuitenkin vetäytyi ehdokkuudes-ta vedoten lastenlasten tarpee-seen tavata ukkia.

- En ole valmis lähtemään Oi-keutta Eläkeläisten puheenjoh-tajan tehtävästä tähän puoluesih-teerin työhön, Ojennus totesi.

Helena Ojennus sai kukkia ja maljakon puolueen naisjärjestöltä. Helena täytti 60 vuotta yhdessä miehensä kanssa eli yhteensä vuosia Ojennuksen perheelle on kertynyt kunnioitettavat 120 vuotta. Kuvassa vasemmalta: Marja-Leena Leppänen, Paula Juka, Auli Kangasmäki, Vaili K. Jämsä ja Helena Ojennus.

Toimistopäällikkö Tiina Sivosen puoluekokous arkeen kuului Helsingistä Ouluun lähtö jo torstai-iltana.Paikat piti saada kuntoon hyvissä ajoin ennen puoluekokousväen saapumista paikalle. Matkaan oli papereiden lisäksi pakattu molemmat tietokoneet puoluetoimistolta. Tiina Sivonen kiitteli hotelli Radissonin hyvää palvelutasoa.Takaisin kohti etelää Sivonen lähtee myöhään sunnuntai-iltana. Onneksi hänen miehensä osallistuu näihin tavaransiirto talkoisiin. Juha Sivosen apu on ollut korvaamatonta. Myös Marjo Pihlman puoluetoimistolta on ollut mukana järjestelyissä.


Ossi Sandvik:- 54 vuotias, 180 cm ja 80 kg.

- Kohtalaasen kovaas iskus oleva mies,mitä nyt vähän kremppoja on.

- Tärkeintä on onnistua hyvin tulevissa kunnallisvaaleissa.

- Kiitän äänestäjiäni, työskentelen voimieni mukaan, yksin kukaan ei ole

mitään, jokaisen työpanosta tarvitaan.

- Annetaan hyvän kiertää ja pannaan persoonat peliin.

Lea Mäkipää kehui Reijo Ojennusta työteliääksi mieheksi ja sopivaksi puoluesihteerin virkaan.- Reijo Ojennus ehti eduskuntavaaleissa auttaa Satakunnassa Anssi Joutsenlahtea ja Pirkanmaalla minun omaa vaalikampanjaani. Puoluesihteerin työ on yksinäistä puuhaa, mutta Reijo Ojennuksen mukana on aina hänen viehättävä vaimonsa Helena Ojennus tukemassa ja osallistumassa työhön, niin ei miehen tarvitse yksinään noita töitä tehdä, listasi Mäkipää.

Hannu Purho on suoriutunut tehtävästään hyvin, totesi Timo Soini. Soinin mielestä Hannulle on parasta ryhtyä puolueen lehden päätoimittajaksi, koska puoluesihteerin työstä on nyt tullut täyspäiväinen työ. Samassa puheenvuorossa Timo kannatti Ossi Sandvikiä puoluesihteerin virkaan.

Uusi puoluesihteeri tuli JalasjärveltäMyös Alpo Ylitaloa oli ehdo-

tettu vaaliin, mutta hänkin vetäy-tyi. Käytävä keskustelussa Ylita-lo kertoi kahden yrityksensä sito-van häntä vielä aikalailla kotiseu-dulleen.

Hannu Purho halusi vetäytyä puoluesihteerin virastaan, eikä asettunut enää ehdolle.

Purho listasi politiikan tekemi-sen kovaksi leikiksi, ja kertoi ei-len vielä ajatelleensa toisin, mutta kun hän kuuli että puoluesihtee-rin pitää olla viisi päivää toimis-tolla ja viikonloput kiertää maa-kunnissa, hän totesi riman nous-seen liian korkeaksi.

Leikkisästi Hannu vertasi pes-tiä perhe-elämään. Purho totesi, että jos hänellä olisi huono vaimo ja ilkeät lapset niin puoluesihtee-rin pesti sopisi hänelle.

- Vaimo on kuitenkin hyvä ja lapset sopuisia, niin haluan viet-tää aikaani joskus kotonakin. Vä-symys alkaa painaa miehen mat-kaa pitkän poliittisen uran jäl-keen. Minun Herrani taustatuen voimin olen jaksanut nämä vuo-det tehdä tätä raskasta puolue-sihteerin työtä. Minun Herrani on muualla kuin tässä salissa, hän on näkymättömässä muodossa, lista-si Purho tunteitaan.


Keski-Suomi Marke Tuominen Jorma Uski Pentti Tuomi

Lappi Juha Antinkaapo Matti Säärelä

Pohjois-Karjala Petri Kokko Olli Puhakka Satu Jomppanen

Pohjois-Savo Jari Kuosmanen Mika Wallius Marita Rautiainen

Etelä-Savo Pentti Vehviläinen Markku Pöyry Erkki Rakkolainen Timo Hirvonen Pekka Leskinen

Etelä-Pohjanmaa Seppo Palomäki Orvo Hakala Anneli Annala Anja Vuolle Asko Saunala Harri Ojala Reijo Hongisto

Keski-Pohjanmaa Jukka Riippa Teemu Koivusalo Alpo Ylitalo

Satakunta Seppo Toriseva Anssi Joutsenlahti Ilmo Törmä Pauli Saarinen

Uusi puoluehallitus

NIMI ÄÄNIMÄÄRÄ

Vesa-Matti Saarakkala 78Helena Ojennus 52Ville Vähämäki 47Lauri Heikkilä 42Osmo Kokko 40Lasse Lehtinen 32Marjo Pihlman 32

Äänimäärätvalitsematta jääneille

Juha Antinkaapo 30Harri Lindell 29Marke Tuominen 29Freddy Van Wontgenhem 26Ahti Moilanen 26Erja Kouvo 26Erkki Rakkolainen 19Sirkka-Liisa Lamminkoski 18Alpo Ylitalo 16Jari Kuosmanen 15Teemu Lahtinen 11Carl Danhammar 11Onni Hiltunen 8Jarko Jokinen 7Jaakko Kettunen 6

Hylättyjä äänestyslippuja oli vainyksi kappale.

Lehden toimitus onnittelee valittuja puoluehallituksen jäseniä.

Varsinais-Suomi Taito Ylhäinen Juhani Pilpola Ilmari Jalonen

Uusimaa Pauli Artturi Luttinen Pasi Salonen Kalle Ylimutka

Helsinki Arto Välikangas Erja Kouvo Olli Sademies

Pirkanmaa Reijo Ojennus Mikko Nurmo Lea Mäkipää

Häme Seppo Venesjärvi Harri Kerijoki

Oulu Vaili K. Jämsä Esko Sikkilä Matti Puuronen Veli-Pekka Kortelainen Ahti Moilanen

Perussuomalaiset Naiset Marja-Leena Leppänen

Perussuomalaiset Nuoret Antti Valpas Terhi Sorvoja

Perussuomalaiset Eläkeläiset Onni Hiltunen

Puoluevaltuustoon valitut piireittäin


Rovasti Anssi Joutsenlahti Kankaanpäästä puhui aamuhar-taudessa rakkaudesta. Meidän uskontomme on rakkaus. Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi on rakkauden il-maisu toisiamme kohtaan, vaikka vajavaisesti sitä pystym-mekin toteuttamaan.

Usko toivo ja rakkaus pysyvät, mutta suurin näistä on rakkaus, kertoi Joutsenlahti.

Kokous aloitettiin Suvivirrellä ja virsi laulettiin kahteen kertaan, tuttu ja pidetty virsi kun oli kysymyksessä.

Reijo Ojennuksen teki selonteon Oikeutta Eläkeläisille järjestön toiminnasta. Järjestö ei ole poliittinen järjestö, jäsenistön kesken oli keskusteltu asiasta ja aihe sai pal-jon kritiikkiä niin puolesta kuin vastaankin.Ojennus lähetti puolueväelle terveisiä ja toivomuksen, että voitaisiin perustaa Oikeutta Eläkeläisille Ry:n pai-kallisosastoja ympäri Suomen maan.Raimo Vistbacka kertoi kokousväelle Reijo Ojennuk-sen tehneen arvokasta työtä järjestön parissa, myös Rai-mo vetosi puoluekokousväkeen: lähtekää Reijon kanssa tekemään työtä Oikeutta eläkeläisille -järjestöön.

Sunnuntai alkoi aamuhartaudella

Timo Soini onnitteli Lauri Heikkilää 50 -vuotis syntymäpäivien johdosta ja luovutti puolueen viirin lahjaksi.


Parkanolaiset perussuomalaiset Helena ja Reijo Ojennus täyttivät kesäkuussa yhteensä 120-vuotta. Helena 8.6 ja Reijo 13.6. Molem-milla tuli täyteen 60-vuotta, ja li-säksi heinäkuun lopulla he viettä-vät 40-vuotishääpäiväänsä. Yhteis-tä taivalta on kuljettu pitkä matka sen jälkeen kun he Jalasjärven Kiu-askalliolla toisensa kohtasivat.

Pariskunta on rakentanut yh-dessä kaikkiaan kolme taloa ja he ovat toimineet myös leipomoalan yrittäjinä.

- Joku meille sanoikin, että mi-ten olette onnistuneet kun heille tuli ero jo ensimmäisen talon ra-kentamisaikana, Helena muistaa.

Taloja ei kuitenkaan lähdetty he-ti rakentelemaan, vaan aluksi asut-tiin ahtaasti vuokralla. Pikkuhiljaa ahkera työnteko alkoi kannattaa.

- Alkuun syötiin hyvin kapeaa-kin leipää, säästöpossusta kaivet-tiin bussirahat avioliiton alkuai-koina, muistelee Helena.

- Töitä on tehty lujasti. Kaikki mitä on tullut, on kovalla työllä tullut. Nyt saamme nauttia eläke-päivistä ja lastenlapsista. Helenalla ja Reijolla on kolme jo aikuista ty-tärtä ja yhteensä viisi lastenlasta.

Eläkkeelläkään Ojennukset ei-vät jää toimettomiksi; puuhaa riit-tää muun muassa erilaisissa luot-tamustehtävissä, politiikan parissa ja lastenlasten hoitamisessa.

Hellyyttä ja yhteisiä harrastuksia

40-vuotias avioliitto vaikuttaa voi-van hyvin.

- Aikani valkkasin, mutta hy-vän sain, tokaisee Helena miehes-tään. - Läheisyys on meille tärke-ää, kyllä meillä halataan eikä hel-lyyttä säästellä, Helena jatkaa.

- On yhteisiä harrastuksia ja mielenkiinnon kohteita, listaa Reijo lisää liiton kantavia ainek-sia. Tärkeänä yhdistävänä tekijänä on myös yhteinen kristillinen ar-vopohja ja kiinnostus yhteiskun-nallisia asioita kohtaan.

Eikö toisessa sitten koskaan mi-kään ärsytä...?

- Kyllä Helena voisi joskus hiu-kan hillitä tuota hölöttämistä, sa-noo Reijo pilke silmäkulmassa pu-heliaasta rouvastaan.

- Ja Reijo on joskus joissakin ti-lanteissa hirveän jääräpäinen, jos-kus se ärsyttää kun tietää että itse on oikeassa, myöntää puolestaan Helena.

- Se on sitä pohjalaista jämeryyt-tä, puolustautuu Reijo ja virnistää.

Ojennuksilla eivät kuitenkaan kattilat ole lennelleet. - Eikä ole tullut mustia silmiäkään.

Ahkeruutta poliittisella rintamalla

Perussuomalaiset ovat oppineet tuntemaan Ojennukset ahkerina voimahahmoina, jotka ovat teh-

neet pitkään sitkeää ja tuloksellis-ta työtä puolueen eteen.

- Olemme olleet mukana hyvinä ja huonoina aikoina, Perussuoma-laisten Pirkanmaan piirin puheen-johtajana toimiva Reijo sanoo.

- Mieleen on jäänyt vaalityöstä erityisesti vuoden 1984 vaalit kun Lea Mäkipää pääsi läpi, se oli his-toriallinen hetki.

Perussuomalainen puolue on vahvasti nousussa, se tuntuu sinnik-kään uurastuksen jälkeen hyvältä.

- Soinin puheet noteerataan valtakunnallisesti puolueesta riip-pumatta ja hänen mielipiteitään kuunnellaan tarkasti, Reijo iloit-see. Puolueen puheenjohtajan Ti-mo Soinin kautta Perussuomalai-nen puolue on saanut paljon po-sitiivista julkisuutta ja ollut näky-västi esillä eri medioissa.

- Uskon että seuraavissa kunnal-lisvaaleissa Perussuomalaiset tule-vat nousemaan reilusti, ja olemme valmiita tekemään sen eteen har-tiavoimin töitä, lupaa Helena.

Puoluekokouksessa hyvä henki

Politiikka on aina kiinnostanut Ojennuksia.

- Kai se on jonkunlainen luonne-kysymys, että haluaa olla mukana vaikuttamassa yhteiskunnallisiin asioihin. Emme ole hakeneet tässä hyötyä, taloudellisesti olisi päässyt jopa paljon helpommalla, kun olisi pysynyt mahdollisimman kaukana politiikasta… Olemme kuitenkin

halunneet panostaa yhteisiin asi-oihin, Reijo muotoilee.

Oulussa pidetyssä Perussuoma-laisten puoluekokouksessa oli hy-vä henki.

- Päällimmäisenä mieleen jäi yleinen innostus. Toivomme, että se säilyy ensi vuoden kunnallisvaalei-hin saakka ja tietysti siitäkin eteen-päin. Naisia ja nuoria henkilöitä oli mukana yllättävän paljon, enää ei voida puhua ”ukkopuolueesta”. Minua esitettiin puoluesihteeriksi, mikä lämmittää mieltäni kovasti, Reijo listaa kokoustuntojaan.

- Ehkä mukavuuden halu sen li-säksi, että mm. lastenlapset vaati-vat oman aikansa, sai minut kui-tenkin kieltäytymään ehdokkuu-desta. Helenan suuri äänisaa-lis puoluehallitukseen valittaessa tuntui myös hyvältä. Aikaisempaa kokemusta on kymmenen vuoden ajalta, joten Helena kuuluu jo hal-lituksen konkareihin.

Kyllä se on tärkeää, että luotta-musta löytyy. Tällaisissa tilanteis-sa konkretisoituu itsellekin se, että työtä on tehty paljon. On liikutta-vaa, että siitä saa tällaisessa muo-dossa tunnustusta... Se koskettaa.

Puoluekokous tapahtumat ovat vuosittain kesän kohokohtia. Jos-kus yrittäjyyden alkuaikoina ne olivat ainoat kesälomapäivät vuo-dessa. Tapaa ison joukon tuttuja ihmisiä, vuosien ja vuosikymme-nien takaa, joilla on yhteinen oi-keudenmukaisuuden ja tasapuoli-

suuden toteuttamisen päämäärä, ilman oman edun tavoittelua.

Luottamusta Ojennuksiin on Perussuomalaisen puolueen lisäksi muillakin tahoilla; Helena on ollut 20 vuotta mukana kirkkovaltuus-tossa, nykyään hän kuuluu myös kirkkoneuvostoon. Erilaisten lau-takuntien luottamustoimissakin Helenaa on myös vuosien varrel-la totuttu näkemään.

Reijolla on Parkanon kunnan-valtuustossa meneillään peräti 27. vuosi, ja jo ennen Parkanoon muuttoa hän toimi Jalasjärven kunnanhallituksessa. Parkanon kaupunginhallituksessakin Reijo on istunut aikaisemmin pari kaut-ta ja lisäksi Parkanon ympäristö-lautakunnan puheenjohtajana se-kä useissa muissa lautakunnissa.

Ihmiset eri puolilta kuntaa ja maakuntaa ottavat usein yhteyt-

tä joidenkin asioiden eteenpäin saattamiseksi ja epäkohtien kor-jaamiseksi. Tietoa viedään puolu-een johtoportaaseen ja mahdolli-suuksien mukaan eduskuntaky-selyihin asti. Lisää voimaa Ojen-nukset toivovat puolueelleen kun-nalliseen päätöksen tekoon, että esitettyihin epäkohtiin pystyttäi-siin puuttumaan

Kunnallisten luottamustoimien lisäksi Reijo toimii muun muas-sa Parkanon Urheilijoiden joh-tokunnassa, valtakunnallisen Oi-keutta Eläkeläisille järjestön pu-heenjohtajana, vanhustenkotiyh-distys Rantakodon hallituksessa sekä Parkanon Osuuspankin hal-lintoneuvostossa.

Teksti ja kuva:Anne Kukkonen

Yhteensä 120-vuotias pariskunta viihtyy yhdessä

Helena ja Reijo Ojennus ovat pitäneet yhtä jo 40 vuotta. Nyt molemmilla on mittarissa 60.

Elokuun 10. päiväklo 18.00 alkaen

Ojennukset juhlivat syntymäpäiviään kirkkokonsertin muodossa ja toivottavat kaikki

tervetulleiksi tilaisuuteen Parkanon kirkkoon.


2007

PerusSuomal ainen

Puoluesisaret ja -veljet! Kiitoksia kannatuksestanne Oulun puo-luekokouksessa, jossa minut va-littiin puolueen kolmanneksi va-rapuheenjohtajaksi. Haluan ol-la luottamuksenne arvoinen. Elä-mä kuljettaa kohti uusia haastei-ta, joihin suhtaudun luottavaisin mielin, sillä Perussuomalaiset jat-kavat kuitenkin suureksi osaksi entisellä johdolla. Sen suojissa on hyvä kasvaa isommaksi, kuten on kasvamassa puolueemmekin.

Se ei ole yllätys, kun katselee ympäröivää yhteiskuntakehitys-tä. Meille on ollut sosiaalinen tila-us ja olemme tehneet palveluksen suomalaiselle parlamentarismil-le ja demokratialle. Sen osoitta-vat menneet kunnallisvaalit, pre-sidentinvaalit ja eduskuntavaalit. Moni alue poliittisella kartalla on osaltamme kuitenkin vielä valkoi-nen, joten työtä on tehtävä. Poh-joisessa valkea alue pieneni hie-man, kun Oulu ja muutamat sen isot kehyskunnat perustivat puo-luekokouksen yhteydessä uuden, kuntien yhteisen paikallisosaston. Veli-Pekka Kortelaisen johdolla se lähtee tavoittelemaan äänten ”syystulvaa” tulevissa kunnallis-vaaleissa. Käärikää lahkeet, van-hat puolueet!!!

Paikallinen media muisti meitä piirun verran mukavammin, kun meitä luonnehdittiin (aivan asial-lisesti) EU –kriittiseksi sen ainai-sen ”jonkin vastaisuuden” sijas-ta. Meitä on moitittu ruotsin kie-len vastaiseksi, maahanmuuttajia kohtaan vastaiseksi ja tietysti EU -vastaiseksi. Näkee tavallaan ken tahtoo, mutta mielestäni olemme kuitenkin olleet jonkin asian puo-lella. Sen voi todeta jo puolueoh-jelmaan tutustumalla. Eihän am-mattiyhdistysliikettäkään moitita minkään tai kenenkään vastaisuu-desta, kun se puolustaa jäsenten-sä oikeuksia. Huomatkaa, sitä-kin koskevat aivan tavalliset po-litiikan lait; on olemassa voima ja vastavoima.

Puolueen ideologian linjaukses-ta käytiin rakentavia ja hedelmäl-lisiä keskusteluja kokouksen ai-kana, mutta niitä on edelleen kir-kastettava jatkossa. Lasse Lehti-nen Kokkolasta esitti hyvän työ-kalun kunnallisvaaleja varten eli kunnallisvaaliohjelman laatimi-sen. Sen tekeminen lienee jo aloi-tettu kasitien varressa. Tämä on varmasti mahdollista laatia jo-kaisessa Suomen kunnassa, var-sinkin kun kuntauudistuksen pu-ristuksessa ollaan. Valtiovalta on

tuonut selkeästi esiin kantanaan, että PARAS –hankkeessa nykyi-nen tilanne ei ole vaihtoehto. Mi-tä se sitten kuntien toimintaan en-teileekään, suuri pelkoni on, että syrjäseudut ja harvaan asutut seu-dut tässä menettävät eniten.

Kaupungit eivät kuntauudis-tuksen tuulissa juurikaan kalliste-le. Niitten palvelurakenteen muu-tokset eivät ole maantieteellisesti kovinkaan isoja. Syrjäseudun asu-kas voi joutua tekemään isojakin liikkuja (tai liikutuksia) palvelu-ja perätessään. Valtiovalta kertoo ikään kuin ylätarinaa uudistukses-ta ja kuntataso sitten tuskailee tä-män tarinan käytännön toteutuk-sen kanssa. Kansalaisten tasa-arvo on vaarassa monella tasolla uudis-tuksen pyörteissä. Siinäkin meil-lä perussuomalaisilla on tehtävää, kun olemme puolustamassa suo-malaista demokratiaa. Kuntauu-distus koskee juuri niitä palvelu-ja, joita käytetään eniten. Sosiaa-li- ja terveyspalvelut ovat avain-asemassa, niitä tarvitaan vauvas-ta vaariin. Kokenut kaikki tietää ja vaivainen kaiken kokee, mut-ta toivon ihmiselle hyvää kunta-uudistusta.

Hyvää kesän jatkoa toivon teil-le kaikille lukijoille.

Pirkko Mattila: ”kiitos kannatuksesta!”


Moni suomalainen suuntaa pian lomanviet-toon kotimaahan tai ulkomaille. Lomalai-sen toiveissa on usein auringon lämpö ja valo, koska aurinko vaikuttaa myönteises-ti, piristää ja antaa energiaa. Auringosta voi nauttia turvallisesti ja huolettomasti, kun-han muistaa suojautua siltä asianmukaisin keinoin.

Aurinkosuojatuotteet ovat yksi keino auringolta suojautumiseen. Lisäksi tulisi välttää kuumaa keskipäivän aurinkoa se-kä suojautua vaatteilla, päähineillä ja au-rinkolaseilla.

Aurinko altistaa sekä UVA- että UVB-säteilylle. UVB-säteily aiheuttaa ihon pala-mista. UVA-säteily aiheuttaa ihon ennen-aikaista vanhenemista ja heikentää kehon immuunijärjestelmää. Molemmat säteily-tyypit ovat merkittäviä ihosyövän aiheut-tajia. Riski saada vakavia terveyshaitto-ja, kuten ihosyöpä, on suoraan yhteydes-sä riittämättömään auringolta suojautumi-seen. Tämän vuoksi on syytä valita aurin-kosuojatuote, joka suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyä vastaan.

Aurinkosuojatuotteet ovat tehokkaita, kun niitä käytetään oikein ja riittävästi. Nii-tä tulisi levittää reilusti ensimmäisen kerran jo puoli tuntia ennen aurinkoon menoa ja lisätä useita kertoja päivässä. Teho vähenee, jos käyttömäärä on liian pieni. Suositelta-va määrä aikuiselle on noin kaksi ruokalu-sikallista levityskertaa kohden. Tuotetta tu-lee myös lisätä hikoilun, uimisen, suihkussa käynnin tai ihon kuivaamisen jälkeen. Suo-jakerroin tulee aina valita ihotyypin ja pai-kan mukaan. Esimerkiksi hyvin vaaleaihoi-nen, herkästi palava henkilö tarvitsee kor-

keamman suojakertoimen kuin tummem-pi-ihoinen, joka ei pala helposti. Vastaavasti esimerkiksi merellä, vuoristossa ja etelässä tarvitaan korkeampaa suojakerrointa kuin sisämaassa Suomessa.

Lasten suojaamiseen tulee kiinnittää eri-tyistä huomiota. Vauvat on pidettävä koko-naan pois auringosta. Alle 3-vuotiaat lapset tulee suojata ensisijaisesti vaatteilla, pää-hineellä ja aurinkolaseilla sekä välttämäl-lä suoraa auringonpaistetta. Lapsen iholle suositellaan käytettävän lasten tuotteita. Lasten tuotteiden koostumus on usein sel-lainen, että aikuinen pystyy näkemään hel-posti, mihin kohtiin tuotetta on levitetty.

Suojavoiteita käyttämällä ei voi pidentää auringossa oleskeluaikaa. Mikään aurinko-suojatuote ei anna täydellistä suojaa aurin-golta ja liiallinen auringolle altistuminen on vakava terveyshaitta.

Aurinkosuojatuotteiden uusi UVA-logo

Yleisesti tunnettu suojakerroin liittyy UVB-suojaan, joka estää ihon palami-sen, mutta päästää haitallista UVA-sätei-lyä iholle. Koska iho ei pala, ihminen ei huomaa poistua auringosta ajoissa, jolloin hän saa samalla liikaa UVA-säteilyä. Uu-si UVA-logo auttaa kuluttajia valitsemaan tuotteen, jossa on hyvä suoja myös UVA-säteilyä vastaan. Uudella logolla varustet-tuja aurinkosuojatuotteita alkaa ilmestyä kauppojen valikoimiin vähitellen tästä ke-sästä lähtien.

KuluttajavirastoKuva: Futureimagebank

Nauti auringosta turvallisesti

Kuntapalvelujen rakenneuudistusta toteu-tetaan kilpailuttamisen ja yksityistämisen kautta. Kustannuksia - kuulemma - säästyy, kun palvelut kilpailutetaan.

Kilpailuttamalla kylläkin löydetään hin-ta palvelun tuottamiselle. Palvelun laatu on kuitenkin vaikeasti mitattavissa, eikä se välttämättä toteudu yhtäaikaa edullisuuden kanssa. Halpa ei yleensä ole hyvää.

Myös yksityisellä palvelun tuottajalla on kustannuksia työn tekijöistä, toimitiloista, hallinnosta. On vaikea kuvitella, että yksi-tyinen saisi ne edullisemmin kuin julkinen instituutio. Kun yksityinen palvelun tuot-taja haluaa ja laskee hintaan myös aina-kin kohtuullisen liikevoiton, mitä julkinen palvelun tuottaja ei tavoittele, on jostakin muusta löydettävä sitäkin suurempia kus-tannussäästöjä.

Tavallisimmin säästöt toteutetaan lyhen-tämällä palveluaikaa asiakasta kohti. Toimi-taan liukuhihna-periaatteella. Silloin keski-tytään määrään laadun kustannuksella. Eri-tyisesti terveyspalveluissa tuo saattaa olla jopa kohtalokasta.

Tarjousten vertailuun sisältyy toinenkin systemaattinen laskentavirhe: tilaajan kus-tannukset.

Jotta julkisen palvelutuotannon hinta tu-lisi vertailukelpoiseksi yksityisen tuotan-non hinnan kanssa, tulisi tilaajan kustan-nukset jyvittää tarjousten hintoihin. Pelkäs-

tään tarjoushintaan tuijottamalla voi yksi-tyisesti tuotettu palvelu olla näennäisestä edullisuudestaan huolimatta kokonaiskus-tannuksiltaan julkisesti tuotettua kalliim-paa; ilmeisen hyvästä tarkoituksesta huoli-matta saattavat kunnan tai valtion kustan-nukset vain kasvaa. Ei kai voida ajatella,

että yksityistäminen olisi itsetarkoitus; vai onko sittenkin?

Yksityisen palvelutuotannon kustan-nuksia nostavat myös sopimuksiin sisäl-tyvät juridiset riskit. Huonosti määritelty sopimus saattaa johtaa kallisiin sopimus-oikeudellisiin riitoihin. Myös niiden riski

on osattava arvioida oikean suuruisena. Il-maista ei ole myöskään asiantuntemus, mi-tä noiden sopimusten laadintaan tarvitaan. Kunnan oma lakimies saattaa tuntea julki-shallinnon lainsäädännön hyvinkin, mut-ta nuo palveluntuotantosopimukset kuu-luvat yksityisen sopimusjuridiikan piiriin, ja se on omaa erityisosaamista vaativa ju-ridiikan ala. Markan suutari tekee kymme-nen markan vahingon, mutta markan juris-tin vahinko lasketaan helposti kymmenis-sä tuhansissa.

Palvelujen järjestäminen on yhteiskun-nan lakisääteinen velvoite. Yhteiskunnal-la on myös velvoitteen tuoma vastuu pal-velun riittävyydestä ja asianmukaisuudes-ta. Sitä ei jättää markkinavoimien armoille eikä harkittavaksi.

Vastuunsa kantamiseksi yhteiskunnan on valvottava myös yksityistettyjä palveluita. Siitä koituu myös kustannuksia, jotka on laskettava palvelujen tuottajalle maksetun korvauksen päälle. Kokonaiskustannukset muodostuvat niiden yhteissummana.

Oikean vertailun suorittamiseksi nuo ko-konaiskustannukset on laskettava yhden-mukaisina yksityisesti ja julkisesti tuote-tuille palveluille. Ilman tuollaista yhden-mukaista vertailua palvelujen yksityistä-minen on yksinomaan ideologinen valinta - jonka kustannukset jäävät kansalaisten maksettavaksi.

Tilaaja vastaa, tilaaja kustantaa

Jorma UskipiirisihteeriKeski-SuomenPerussuomalaiset

Toimitaanko tilaaja-tuottaja mallissa liukuhihna-periaatteella? Määrää laadun kustannuksella?


Kesä on Suomen hienointa aikaa. Luonto on mahtava, ja muuttolinnutkin ovat palanneet Suomeen. Kesällä kannattaa ladata patte-reita ja samalla pitää silmät auki yhteiskun-nallisinkin linssein. Monissa kesänviettopai-koissa on paljon korjaamisen varaa, mutta paljon löytyy myös kehumisen arvoista.

Kun pakkaa selkäreppuun termospullon ja eväsrasian ja kulkee luonnossa, se avaa silmät näkemään kuinka hienossa maas-sa asumme. Luonto on puhdasta ja ihmiset ovat iloisia; suomalaiset ovat parhaimmil-laan lomakuukausina. Ulkomaalaisia vierai-lee useasti leirintäalueillamme ja erilaisissa lomakohteissa, ja tuntuu että heidät otetaan vastaan erittäin hyvin. Muukalaisvihasta ja rasismista ei ole mielestäni tietoakaan.

Venäläiset ja amerikkalaiset turistit

Venäläiset ja amerikkalaiset turistit poik-keavat mielestäni muista turisteista. Venä-läiset tuntuvat määrittelevän maansa im-perialistiseksi suurvallaksi, joka hallitsee koko maailmaa. Heidän käyttäytymisen-sä suomalaisia kohtaan on ylimielistä ku-ten amerikkalaistenkin turistien. Amerik-kalaiset mieltävät olevansa maailman polii-seja ja demokratian viejiä koko maailmaan; eräänlaisia Jumalan sanansaattajia. Ame-rikkalaisen turistin mieltä painaa Irakin so-ta, joka on päättymässä nolosti kuten päät-tyi aikoinaan Vietnamissakin käyty sota.

Venäläisten mieltä taas painaa Tsetse-nian sota, joka ei ota loppuakseen. Ja Af-ganistaninkin sota on saatu lehdistöboi-kottiin, siitä ei kirjoiteta eikä lähetetä uu-tiskuvia. Tämä järjestely sopii molemmil-le suurvalloille. Molempien maiden turistit ovat löytäneet Suomen, ja se on mielestäni hyvä asia; tuovathan he Suomeen valuut-tatuloja. Molempien maiden turistit ovat tervetulleita vierailijoita meidän kotimaa-hamme, vain pieni öykkäreiden joukko tuo mieleeni nuo suurvaltatunteet. Valtaosa ve-näläisistä ja amerikkalaisista turisteista on ihan mukavia, tavallisia matkailijoita.

Kielitaito on tarpeen

Kouluissamme on perinteisesti pakollise-na kielenä ollut ruotsi ja englanti, joka on tietenkin hyvä asia. Onhan englanti kan-sainvälinen kieli, jolla pärjätään myös ve-näläisten turistien kanssa. Itä-Suomessa on oivallettu venäjänkielen tarpeellisuus, täl-lä alueella itäturismi on aivan eri luokkaa kuin muualla Suomessa. Turisti kokee olon-sa kotoisammaksi, kun saa palvelua omalla äidinkielellään, samoin on Suomessa paljon lomailevien saksalaisturistien laita.

Helsinki idän ja lännen kohtauspaikka

Olen kuullut, että Helsinkiä on alettu mark-kinoimaan eksoottisena idän ja lännen koh-tauspaikkana, jonka historiasta uhkuu Ve-näjän ja Neuvostoliiton vaikutus aina vuo-sisatojen takaa. Kulttuuri näkyy ruokape-rinteissä, katujen nimissä, kielessä, arkki-tehtuurissa ja tietenkin myös muotoilussa. On tarjolla ikoneita ja venäläisiä muistoja menneiltä ajoilta. Suomen valtio vaalii näi-tä muistoja, eikä ole Viron mallin mukai-sesti poistamassa näitä Neuvostoliiton mo-numentteja. Olemme hyödyntäneet viisaas-ti turismin keinoin nuo muistot, se on mie-lestäni viisasta politiikkaa.

Kesälomallakin voi tehdä politiikkaa

Olen kymmenen päivän aikana kierrellyt ympäriinsä lomaa viettäessäni ja samalla tietenkin töitä tehden - kuten yrittäjän hen-keen kuuluukin. Kannettava tietokone, kom-munikaattori ja puhelin ovat verraton apu-väline työnteon ja lomailun yhdistämisessä.

Länsirannikolla tuntee olevansa ruotsin-kielen armoilla omassa kotimaassa. Katu-jen nimet ovat ruotsinkielisiä, ja kaupois-sa ja kuppiloissa puhutaan ruotsia. Tunnen ulkopuolisuutta, vaikka minunkin veroilla-ni ylläpidetään täällä monia yhteiskunnal-lisia asioita. Suomenkielellä ei tahdo pär-jätä ja ympäristöstä huokuu ruotsalaisuus. Länsirannikolta eivät venäläiset, amerik-kalaiset tai saksalaiset löydä ripaustakaan Neuvostoliiton henkeä, päinvastoin hen-ki on lähinnä Ruotsin suurvallan aikaista. Niihin aikoihin Suomi ja suomalaiset olivat eräänlaisia toisen luokan kansalaisia. Pal-jon ei ole aikaa siitä, kun ruotsalaiset päät-tivät, että alusmaan Suomen kouluissa pi-tää opettaa ruotsia, jotta ruotsalaiset voi-sivat lomillaan Suomessa puhua omaa äi-dinkieltään. Myöhemmällä ajalla Suomen keskikouluissa ja lukioissa oli ruotsinkie-len oppimispakko. Tämä päätös oli tieten-kin silloin Suomen omien päättäjien teke-mä. Länsirannikko on merellinen hieno kohdealue, joka jokaisen turistin kannat-taa kokea.

Yyteri on aina Yyteri

Vietin muutaman yön Porin Yyterissä. Vas-taanotossa ja kahviossa olevat ihmiset oli-vat mukavia ja auttavaisia. Rannassa hiekka ja dyynit toivat mieleen etelänloman. Porin kaupunki käyttää runsaasti kesätyöntekijöi-tä paikan palveluiden tuottamiseen niin lei-rinnän vastaanotossa kuin kahvion puolel-lakin. On mielestäni hieno asia, että nuoril-le alan opiskelijoille voidaan tarjota tulevaa ammattia vastaava harjoittelupaikka. Hen-kilöstön pieni ujous ja ammattitaidottomuus annetaan varmasti turistien taholta anteeksi, lomalla kun ollaan ja lomatunnelma ja pai-kan lumoavaisuus täyttävät turistin.

Yyteri huokuu omaa merellistä ja aurin-koloman viettoon sopivaa henkeään. Yy-terissä tuodaan hyvin esille satakuntalais-ta osaamista ja palvelualttiutta. Paikka on yksi Satakunnan helmistä, ja se kannattaa kokea niin amerikkalaisen, venäläisen kuin saksalaisenkin turistin.

Mikä paikkakunta seuraavaksi?

Tätä kirjoittaessani olen viettänyt 10 päi-vää teltassa makuupussielämää. Seuraa-vaksi suuntaan autoni kohti pohjoisen pää-kaupungiksi kutsuttua Oulua ja siellä pi-dettävää puoluekokousta. Oulusta ja alu-een matkailuhenkisyydestä kirjoitan teille seuraavassa lehdessä. Kokouksen jälkeen otan alleni asuntovaunun kolmeksi viikoksi – suunnasta en ole vielä varma. Täytyy var-maan käyttää ”aasinhäntäkompassia” – eli silmät kiinni ja tökkäys Suomen karttaan ja menoksi! Nykytekniikalla päätoimittajan kesäloma on samanaikaisesti työntäyteis-tä kirjoittamista ja silmien aukipitämistä niin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ta-solla kuin ”lomasilmälläkin”.

Hyvää kesää kaikille lehden lukijoille!

Harri Lindellpäätoimittaja

Eduskunnan lakivaliokunta hyväksyi perjantaina 8.6.2007 mietinnön, jolla ri-koslakia ehdotetaan muutettavaksi si-ten, että varallisuuskorotuksen tekemi-sestä päiväsakon rahamäärää vahvistet-taessa luovutaan.

Puoltaessaan hallituksen esityksen hyväksymistä lakivaliokunta on anta-nut erityistä painoa kolmelle seikalle. Ensinnäkin varallisuuskorotuksen tosi-asiallinen merkitys on koko päiväsak-kojärjestelmän kannalta hyvin vähäi-nen. Vuonna 2006 varallisuus huomioi-tiin korottavana tekijänä 1,9 prosentissa sakotustapauksista jolloin korotuksen poistuminen merkitsee valtiolle noin 220 000 euron vuotuista vähennystä sakkotuloihin. Toiseksi on ilmeistä, että

varallisuuskorotuksen vaikutus on suhteel-lisesti suurin pieni- ja keskituloisia sakotet-taessa, kun taas suurituloisille korotuksella on vain vähän merkitystä. Kolmanneksi va-liokunta tähdentää, että varallisuuden vai-kutus päiväsakon rahamäärään ei nyt to-teutettavalla uudistuksella suinkaan poistu, vaan varallisuuden tuotto otetaan pääoma-tulojen välityksellä edelleen huomioon.

Yhteenvetona lakivaliokunta toteaa, et-tä hallituksen esitykseen sisältyvä lakieh-dotus merkitsee kokonaisuutena arvioiden päiväsakkojärjestelmän melko vähäistä tar-kistamista. Kyseessä ei ole kriminaalipoliitti-nen kannanotto tähän järjestelmään sinänsä, vaan käytännön tarpeisiin perustuva lainsää-däntömuutos, joka on jokseenkin väistämä-tön seuraus varallisuusveron poistamisesta.

Lakivaliokunta hyväksyy varallisuuskorotuksen poiston

sakotuksesta

Sivistysvaliokunta hyväksyi kokouk-sessaan 8.6. mietinnön opintotukilain muuttamisesta. Opintotukea myönnet-täessä sovellettavia vanhempien tulo-rajoja korotetaan 30 prosentilla. Valio-kunnan hyväksymä lakiehdotus paran-taa erityisesti pienituloisista perheistä tulevien nuorten asemaa.

Valiokunta pitää tärkeänä opintotu-keen hallitusohjelman mukaisesti tulossa olevia parannuksia. Opintotukea kehite-tään nykyrakenteen pohjalta siten, että se turvaa päätoimisen opiskelun aikais-ta toimeentuloa, edistää tehokasta opis-kelua ja tutkinnon suorittamista tavoite-ajassa. Hallituskaudella opintorahaa ko-rotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutus-asteilla ja opiskelijan omia tulorajoja tul-laan korottamaan 30 prosentilla.

Valtiontalouden tarkistetuista kehyksis-tä annetun selonteon mukaan kehyskauden 2008-2011 aikana osaamisen edistämiseen tarkoitetuista määrärahoista kohdennetaan opintotukeen 79 miljoonaa euroa. Opinto-rahaa korotetaan 15 prosentilla kaikilla koulutusasteilla syyslukukaudella 2008 ja opiskelijan omia tulorajoja 30 prosentilla vuoden 2008 alusta lukien.

Alle 20-vuotiaiden toisen asteen opis-kelijoiden opintotukeen vaikuttavat van-hempien tulot. Valiokunnan mielestä riip-puvuutta vanhempien tuloista tulee itsenäi-sesti asuvilla alle 20-vuotiailla toisen asteen opiskelijoilla edelleenkin vähentää. Tavoit-teena on vanhempien tulosidonnaisuudes-ta luopuminen tulevaisuudessa. Itsenäises-ti asumista lisää muun muassa yhä pitene-vät koulumatkat.

Opintotukilaki muuttuu

Rentoudu ja tee politiikkaa

Eduskunnan ryhdyttävä toimiin köyhyysrajan alapuolella elävien

lapsiperheiden elinolojen korjaamiseksi

Sata vuotta sitten, 4.6.1907, yhdeksän kansanedustajaa jätti silloiselle eduskunnalle aloitteen ensikotien perustamista. Aloitteentekijät vetosivat päättäjiin ja yhteiskun-nan vastuuseen aviottomien äitien ja heidän lastensa suojelemiseksi. Tuon julistuk-sen jälkeen on tapahtunut monta hyvää asiaa lasten elinolosuhteissa ja sosiaaliturvas-sa. Lasten oikeudet on julistettu, lastensuojelulaki uudistettu, ensikoteja perustettu ja vauvatyötä kehitetty. Kaikkien lasten kohdalla hyvinvointi ei kuitenkaan toteudu. Suomessa elää 11 500 vauvaa köyhissä oloissa. Pahoinpidellyksi joutuu noin 550 vau-vaa vuodessa ja kehitystä haittaavaa kaltoin kohtelua kokee 2320 vauvaa vuodessa. Arvion mukaan 3500-5000 vauvaa vuosittain on alttiina raskauden aikaiselle päihde-altistukselle. Myöskään äitien tuen tarve ei ole poistunut sadassa vuodessa. Suomalai-sista työikäisistä naisista kahdeksan prosenttia tarvitsee lääkehoitoa masennuksen ja ahdistushäiriöiden vuoksi.

Ensi- ja Turvakotien liitto esittää, että eduskunta ryhtyy toimiin köyhyysrajan ala-puolella elävien lapsiperheiden elinolojen korjaamiseksi. Lapsiperheiden tulonsiirrot tulee toteuttaa siten, että ne myös toimeentulotukea saavilla lisää ostovoimaa. Nykyi-sellä käytännöllä toimeentulotuen määrää laskettaessa lapsilisän korotus vähentäisi toimeentulotukea, jolloin lopputulos köyhimpien osalta on plus miinus nolla.

Ensi- ja turvakotien liitto uudistaa sata vuotta sitten annetun julistuksen sanoman suojelun tarpeessa olevista vauvoista yhteiskunnassamme. Olet tervetullut kuulemaan viestiämme ja keskustelemaan kanssamme vauvatyön haasteista. Tilaisuus pidetään eduskunnassa delegaatioiden vastaanottotilassa 1.6.2007 klo 9.30 – 10.00. Paikalle on kutsuttu kansanedustajia. Ensi- ja turvakotien liitosta osallistuu puheenjohtaja Virpa Puisto ja toimitusjohtaja Ritva Karinsalo.

Ensi- ja turvakotien liitto


kymmenen kysymystä asiasta ja vähän sen vierestä

SSS-henkilöhaastattelusarja

Julkaisemme henkilöhaastattelusarjaa puolueemme aktiivisista toimijoista.Uudet haastattelut ovat tervetulleita puolueen henkilöistä kautta Suomen.

Kuvat ja tekstit voit lähettää sähköisessä muodossa osoitteeseen:[email protected] Jos käytössäsi ei ole sähköpostia, lähetä kuvasi ja tekstisi meille postitse osoitteeseen: PerusSuomalainen -lehti, PL 164, 38701 Kankaanpää.Tarvitsemme myös tiedon oletko piirin johtohenkilöitä, pai kallisosastossa tai puoluevaltuustossa. Lehden sivujen määrä on kuitenkin rajallinen, joten vastausten merkkien määrä on maksimissaan 2500.

KYSYMYKSET:

1. Mistä olet kotoisin?2. Missä asut tällä hetkellä ?3. Ketkä kuuluvat perheeseesi?4. Onko teillä lemmikkieläimiä?5. Poliittinen historiasi?6. Mistä lähtien olet ollut puolueessa?7. Miksi juuri tämä puolue?8. Miten kehittäisit puoluetta?9. Lempiruokasi?10. Miten vietit viime kesäloman?

1. Vietin lapsuuteni poronhoi-toalueen eteläreunalla Yli-Iis-sä, muutaman kymmenen ki-lometriä Oulusta koilliseen. Olen tavallinen pohjoissuo-malainen, kasvoin maatilal-la, vietin lapsuuteni ja nuo-ruuteni urheillen. Mummu ja pappa olivat tärkeitä ja viisai-ta ihmisiä minulle, äitini kun oli kiireinen tilan töissä. Äi-diltäni opin viittomakielen ai-van lapsuudesta saakka. Opis-kelin Oulussa ylioppilaaksi ja Kemissä sairaanhoitajaksi. Lu-kiossa tapasin puolisoni. Van-hemmalla iällä olen harrasta-nut opiskelua Oulun yliopis-tossa ja palkakseni sain mais-terin paperit 2005 toukokuus-sa. Urheilu on jäänyt veriin, lenkille ja suunnistamaan on pakko päästä. Sukurakkaut-ta tai sitten ei, mutta suku-tutkimusta harrastelen talven paukkupakkasten aikaan.2. Asun Muhoksella, kauniis-sa Oulujokivarressa Laitasaa-ren kylässä Oulun ja Muhok-sen välillä. Laitasaari on van-ha kylä, asutusta täällä on ol-lut jo 1500 –luvulla.3. Perheeseeni kuuluu puoli-so. Lapsia meillä ei ole, mut-ta kolme poikaa kylläkin, iäl-tään 18, 16 ja 13. 4. Kaksi maatiaiskissaa, Rolle ja Kukka. Viimeisen kymme-nen vuoden ajan meillä on ol-lut myös kesälampaita ruokol-la. Ne on haettu meille kesä-

kylään lapsuudenkodistani, sellai-sia ’pölijöitä’ suomenlampaita. En osaa keritä, en kehrätä, mutta kas-veilla värjään valmista lankaa ja kudon niistä vaikka raanun! Ottai-sin vaikka ruokkolehmänkin meil-le kesäksi, mutta se ei varmaan on-nistu EU –säädösten vuoksi? 5. Juoksin nuorempana keskus-tan nuorisojärjestöissä, mutta sit-ten karistin ne kannoiltani. Vuosi-en ajan olin politiikasta ’ulkona’. Sitten Paula Juka Muhokselta, pitkän linjan perussuomalainen, pyysi minut mukaan kunnallispo-litiikkaan ja sitten suostuin edus-kuntavaaliehdokkaaksi Oulun ja Kainuun piiriin. 6. Puolueeseen liityin 2005 alku-vuodesta, kun valtuustokauteni alkoi. Se oli luonnollista, koska olen myös Muhoksen perussuo-malaisten valtuustoryhmän pu-heenjohtaja. Samalla aloin akti-voitua puolueessa ja tulin piiri-toimikuntaan. 7. Puolueen valinta perustui pit-kälti EU –kriittisyyteen. Niin se vain on, ”tämä puolue ei ole osal-listunut isänmaan myyntiin”, ku-ten Ahti Moilanen asian ilmaisi. PerusS on ihmiselle hyvä.8. Organisaatiota kehittäisin, hi-oisin niitä työkaluja, joilla teh-dään politiikkaa. Puolueen pii-reillä pitäisi olla palkatut ’järjes-töjyrät’, joilla kyntää poliittisessa kentässä. 9. Poronkäristys perunamuusilla ja puolukoilla. Nokipannukahvit tunturissa.10. Vietin kesäni kotona perheen parissa ja retkeillen. Kävin vaelta-massa Posiolla ja Ruotsin Lapissa, ’ryönäysin’ Kebnekaisen huipul-le. Kolusin melkein kaikki kunto-rastit Oulun ympäristössä ja kävin Jukolan viestissäkin juoksemas-sa. Kesällä en lähde Suomesta el-lei ole pakko, Suomen suvi on yk-si kauneimpia asioita mitä tiedän. Kerään kesän aikana valoa pitkän pimeän talven varalle, olen myös jonkin sortin Lapin hullu. Missä luonto suurenee, siellä ihminen murheineen pienenee!

S Pirkko MattilaFM, sairaanhoitaja

1. Hollolasta.2. Hollolassa.3. Vaimo Marita, vaimon poika Joona 15 v. sekä tuleva Salminen, laskettu aika 30.5.4. Koira Elli 4 v. ja kissa Niisku 6v.5. Hollolan Kokoomuksen hallituk-sen jäsen, Pyhäniemen koulun joh-tokunnan jäsen sekä yhden kauden kirkkovaltuuston jäsen; koti, us-konto ja isänmaa-listalta. Kunnal-lisvaaliehdokkaana kerran.6. Heinäkuussa 2006.7. PS on ainoa Suomen asioita oikein ajava puolue, eikä kumarra EU:ta.

S Jari SalminenYrittäjä

1. Olen syntynyt ja kasvanut Ke-missä, eli pohjoisen poikia ollaan.2. Asun edelleen Kemissä. Asuin keskikaupungilla noin 30 vuotta mutta nyt olen muuttanut vähän syrjemmälle.3. Perheeseeni kuuluu poikani Henry ja vanhempani.4. Lemmikkieläimiä ei tällä het-kellä ole. Lapsena minulla kyl-lä oli koira, jonka sain viisivuotis syntymäpäivälahjaksi. Se oli rakas kaveri, mutta nukkui pois eletty-ään 18 vuotta! Äidilläni on koira jota käytän joskus lenkillä.5. Poliittista historiaa minulla ei ole, en ole koskaan aiemmin ol-lut minkään puolueen jäsen joh-tuen siitä, että vanhojen puolu-eiden ideologia ei ole vastannut omaani. Päinvastoin kaikki ovat

takinkääntäjiä ja muuttavat kan-taansa aina tarpeen tullen. Luva-taan kyllä kymmenen kaunista ja yhdeksän hyvää, mutta mitään ei tapahdu lukuun ottamatta raha-rikkaita, joille kyllä riittää kultai-sia kädenpuristuksia.6. Liityin puolueeseen kesällä 2005, olen seurannut politiikkaa nuoruudesta lähtien, mutta vasta 2000 –luvun alkupuolelta enem-män. Perussuomalaiset tuntuivat ainoalta oikealta vaihtoehdolta joka vastasi ajatusmaailmaani. Pe-russuomalaisten politiikka ja lin-ja on oikea, jonkun on pidettävä suomen kansan puolta. Niinpä lai-toin jäsenhakemuksen vetämään ja pääsin jäseneksi. Olin myös mukana perustamassa Lapin pii-rin piirijärjestöä jonka piiritoimi-kunnassa olen. Toimin myös La-pin piirin varapuheenjohtajana ja olin ehdolla kevään vaaleissa.7. Perussuomalaiset on ainoa, oi-kea ja uskottava EU-kriittinen puolue, joka uskaltaa kyseenalais-taa tämän meneillään olevan EU-vouhotuksen joka johtaa koh-ti liittovaltiokehitystä ja lopullis-ta itsenäisyyden menetystä. Suo-melta ollaan viemässä loputkin kansallisesta päätösvallasta pois. Itsenäisyys on kallis asia, jonka sotaveteraanit onnistuivat meil-le säilyttämään. Siksi perussuo-

malaiset tuntuivat oikealta vaih-toehdolta kun verrataan vanhoi-hin puolueisiin, joiden välisiä ero-ja on yhä vaikeampi havaita. Var-sinkin EU-politiikan suhteen ovat kaikki kuin samasta puusta.8. Mielestäni puolueen näkyvyyttä tulisi parantaa, varsinkin valtakun-nallisesti. Joskin siinä on omat vai-keutensa kun ottaa huomioon me-dian sulutustaktiikan. Muuten en muuttaisi juuri mitään. Timo Soi-ni on viitoittanut oikean tien, jol-la varmasti kannattaa jatkaa ja py-syä siinä mitä ollaan ja edustetaan. Puolueen nimikin on loistava! Se antaa mielestäni kuvan puoluees-ta, joka on tavallisen suomalaisen etujen valvoja ja puolestapuhuja. Tähän nimeen on helppo samais-tua, se on kansanomainen eikä lii-an hienosteleva. Toivonkin nimen säilyvän käytössä pitkään.9. Olen aina ollut hyvien liharuoki-en ystävä, joten lempiruokakin voi-si olla hirvipaisti perunamuusilla, alkukeitoksi savuporojuustokeitto ja jälkiruoaksi persikkarahka.10. Kesä meni aikalailla aikuisopis-kelun merkeissä, oli vain kahden viikon keskeytys. Kerkesimme kui-tenkin viettämään poikani kanssa muutaman lomapäivän ja kävim-me Rovaniemellä (joka muuten on Lapin pääkaupunki) Santa Parkis-sa katsomassa joulupukkia.

S Harri TauriainenProsessityöntekijä, talonrakentaja

8. Perussuomalaisissa on valitet-tavasti esillä sama kuvio kuin kol-messa suuressa eli rivijäsenistön aktivointi on liian pientä. Rivijä-senien mielihyvän ylläpitäminen on puolueen kasvun ja kehityksen a ja o. Tosin puoluejohtajan koh-dalla se asia on meillä kunnossa.9. Kotiruoka.10. Yrittäjänä en tunne kyseistä käsitettä, mutta jos näin hyvin kä-visi, olisin varmasti mökillä per-heen kanssa.


Uudenmaan piiri piti runsasvä-kisen kevätkokouksen tiistaina 22.05.2007. Piirimme kansanedus-taja ja puolueen puheenjohtaja Ti-mo Soini oli valitettavasti sairaa-na, mutta lähetti tervehdyksen ko-koukselle sähköisesti. Piiristämme valittu uusi kansanedustaja Pirk-ko Ruohonen-Lerner oli myös es-tynyt. Meillä oli kuitenkin kunnia pitää vierainamme ja ”Timon tuu-raajina”, kuten he itseään kutsui-vat, kansanedustajia Raimo Vist-backa ja Pentti Oinonen. He va-lottivat mielenkiintoisin alustuk-sin ajankohtaisia poliittisia aiheita ja kokemuksiaan työstään.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Raimo Vistbacka, joka puheenvuoros-saan onnitteli Uudenmaan piiriä hyvin menneistä eduskuntavaa-leista ja totesi, että piiri on ensim-mäinen puolueen historiassa, jos-ta on kaksi kansanedustajaa. Li-säksi hän korosti puheessaan, et-tä vetovastuuseen asetut tekevät työtä piirin ja sen jäsenten kuin myös puolueen hyväksi ja heitä tulee tukea tässä tekijältään pal-jon vaativassa tehtävässä.

Tulevien kunnallisvaalien voitto saavutetaan ahkeroimalla ja hyväl-lä yhteishengellä ryhmissä, joissa mukana olo on toki vapaaehtois-ta, jatkoi kansanedustaja Oinonen

samaa vakavaa aihetta. Netti- tai puhelinhäiriköinti ja ns. kuopan-kaivamistoiminnat eivät sovi puo-lueen jäsenille, jotka haluavat ol-la mukana pienen puolueen kas-vuprosessissa suuremmaksi ja yhä arvostetummaksi, demokraattista valtaa käyttäväksi puolueeksi, to-tesivat arvokkaat vieraamme.

Sääntömääräiset asiat käsiteltiin ja piirikokous myönsi vastuuva-pauden vastuullisille. Timo Soinil-le toivotimme lämpimin ajatuksin parantumista korttitervehdyksel-lä ”kivipoikien kainalosta” Helsin-gin rautatieasemalta, jossa nostal-gissävyisessä tilassa pidimme tänä vuonna kevätkokouksemme.

Uudenmaan piirin piiritoimi-kunnan rohkea yhtenäisyys on kiitettävää ja nopea omatoimi-nenkin toimintakyky eri tilan-teissa mahtavaa. Mielestäni hyvän piiritoimikunnan toiminta heijas-telee koko piirin kykyä tuloksel-liseen työskentelyyn, totean vie-lä piiristäni ylpeänä. Pienet kivet

potkaistaan syrjään ja jatketaan kohti yhteistä päämäärää koko-naisuus oivaltaen.

Kutsun kaikkia, niin uusia kuin vanhoja uskollisia rakentamaan Uudenmaan piiriä ja puoluettam-me vahvemmaksi! Vain yhdessä samaan hiileen puhaltaen voim-me saavuttaa päämäärän, saada aikaan parannuksia laajemmin yh-teiskunnassamme, omassa asuin-ympäristössämme ja niiden hyväk-si, joiden asiat ovat lähellä sydän-tä. Tämä on usein hidasta, arkis-ta työskentelyä, mikä vaatii pitkä-jänteistä sitoutumista (siinä auttaa päämäärän määrittäminen) ja aat-teelle uhrattua aikaa. Joskus kä-det ovat mustana painomusteesta ja jalkatyö väsyttää pohkeita pak-kasessa. Juhlapuheiden kuuntelu lasi kädessä ei ole ensisijainen ta-voite. Mutta uusia ideoita ja yhä parempia toimintatapoja toivotta-vasti porukassa pähkäilemme, jos ei minun kanssani, niin tähän teh-tävään valitsemamme johdolla.

Puoluekokouksessa aina luo-daan linjat kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kunnallisvaalit ovat ovella. Syksyllä tehdään piirikoh-taisia valintoja. Hyvästä mielestä saa lisäenergiaa. Sitä ainakin toi-vat hyvin menneet eduskuntavaa-lit ja hyvähenkinen piirin kevät-kokous. Pysykää mukana!

Marjo PihlmanpuheenjohtajaUudenmaan piiri Uudenmaan piirin

kevätkokous 22.5.2007

Raimo Vistbacka, Pentti Oinonen ja Marjo Pihlman uudenmaan piirin kevätkokouksessa.

Sanotaan, että maamme on vau-raampi kuin koskaan. Onko se hyvin hoidetun valtion politiikan ansiota?

Ilmiöstä kertovat hyvin muun muassa seuraavat seikat: presi-dentin ja kansanedustajien tun-tuvat palkankorotukset kaikkine lisineen, varallisuusveron poisto, valtionvelan lyhennykset, optiot, kultaiset kädenpuristukset pakas-tevirkoineen jne.

Rahaa löytyy suurentuvat EU:n kasvaviin tarpeisiin, sekä näköpii-rissä oleviin NATO:n hankkeisiin. Löytyykö sieltä tae maailmanrau-haan, terrorismin voittamiseen se-kä eriarvoisuuden ja köyhyyden poistamiseen?

Elämme alati muuttuvassa, glo-balisoituvassa maailmassa, johon meidän on sopeutuminen. Nope-asti uudistuvassa EU:n rakenne-vaiheessa huomaamme yksittäi-sen ihmisen pienuuden. Mitä se meiltä vaatii ja mitä antaa, mikä on sen todellinen vaikutus ihmis-elämän arjessa?

Monet ihmiset ovat ahdingos-sa, epävarmuuden hallitessa elä-

mää tässä kilpailukarusellissa, jos-sa ei ole juuri sijaa yksilön omil-le valinnoille.

Maaseutua ajetaan edelleen tyhjyyteen ilman selviä kehittä-mis- tai uudistamissuunnitelmia, saati selkeää työ- ja asuntopoli-tiikkaa yhteisöjen elävöittämi-seksi. Sillä etätyö ei harvaa asut-tua maaseutua pelasta.

EU:n kriteereihin kuuluu alitui-nen tehokkuuden ihannointi ja ul-koistaminen kun maamme osittai-nen myyminen jatkuu.

Mikä tulee olemaan nykyisen trendikkään poliittisen ”kehityk-sen” tulos, jos siitä saadut varat ohjautuvat rajojemme ulkopuo-lelle, kansalaistemme ulottumat-tomiin?

Nykyään on vallalla malli, että mitä enemmän myyt ja voitat, se kertautuen palkitaan poliittisilla toimilla erilaisin bonuksin. Toisin sanoen raha ohjataan rahan luok-se. Se on palkkio maailman val-tatalouden pyörittämisestä ja yl-läpidosta.

Unohdetaanko tämän kaiken keskellä tavallisen ihmisen perus-

arvot ja tarpeet, sekä kunnioitus yksilöä kohtaan, jolla ei ole hie-rarkian statusta?

Vauraassa maailmassamme ky-tee monenlaista eriarvoisuuden leimaa kilpailukapitalismin ohes-sa. Kaikilla ei ole niitä kulutus-hysterian tuomia etuja, joilla to-distaisi näkyvällä tavalla median ja poliittisten päättäjien tiedot-teet hyvinvoinnin kasvusta. Esi-merkiksi monet sairaat kulkevat sosiaalituen viidakossa toimeen-tulovaikeuksineen. On ongelmia pätkä- ja osa-aikaisen työn kans-sa, matalapalkka-alojen verotuk-sen ja vuokratyön markkinoin-nin kanssa. Puhumattakaan niin sanotuista ongelmatyöttömyy-den aiheuttamista terveyshai-toista. Suomen valtion pitäisi EU maksajana pitää parempaa huol-ta omasta kansastaan.

Lääkemenot uhkaavat kasvaa edelleen. Luodaanko tässäkin kil-pailuasetelmaa eri sairauksien ja ryhmien välille? Sairaus sinällään on jo rasite ihmiselle.

Monenlaiset poliittiset päätök-set voivat viedä kansalaisia vai-

keisiin valintatilanteisiin, jotka luovat epävarmuutta. Suunnan pitäisi olla tasapainoiseen sosiaa-liseen demokratiaan. Valtion pi-täisi tukea kuntia enemmän vaik-ka korvamerkityllä rahalla koh-teisiin, joissa on todellista vajet-ta kunnan sisällä.

Työelämän ulkopuolella ei ole AY:n lahjasanaa, turvatakuita an-sion kehityksestä. Monet nuoret, opiskelijat, eläkeläiset, työttö-mät ja muut pienillä tuloilla elä-vät ovat alituiseen kiviriippana budjettia tehtäessä. Eikä kukaan edellä mainittujen ryhmien edus-tajista ehdoin tahdoin valitse huo-noa osaansa ja asetu hylkiöksi yh-teiskunnan ulkopuolelle.

Kyllä esimerkiksi sosiaalialan ihmiset tuntevat, mitä todella kuuluu hyvinvoinnin iltapuolelle. Sillä usein he ovat todellisia yh-teiskunnan uurastajia, ja heidän työssäjaksamisestaan pitäisi pi-tää hyvää huolta.

Paljon puhutun EU:n toimenpi-teiden ja sinne suunnattujen raha-virtojen pitäisi ja luoda ihmiselä-mää kunnioittava perusturvan ta-

so, jossa jokainen tuntisi olevansa osa yhteisöään.

Tämä maa kaipaa turvallisem-paa ja kestävää perusturvan tasoa, ja sen jatkuvuutta oman elämän-sä eteenpäin viemiseksi ja kehit-tämiseksi. Tarvitaan toimiva pe-rusturvaremontti.

Tulevalla hallituksella, joka van-noo tasa-arvon ja humanismin ni-meen, on suuri valta ja vastuu sa-nojen ja tekojen yhteensovitta-miseksi. Tuntuu, että ylläpidetty vastakkainasettelun ajan jäänne pitäisi muuttaa nykyhetkeen so-pivammaksi.

Hyvin usein poliittiset päätökset ovat yhteisiä, yhdessä tehtyjä, se pi-täisi tiedostaa. Nyt kun niin auliis-ti maksamme yhteiseen EU:n kas-saan ”leipäjonorahoja”, aina Turkin portaille asti, niin mitä me tavalliset ihmiset saamme arjessa vastikkeek-si. Keppiä vai porkkanaa?

Timo, älä käännä takkiasi hel-pon rahan ja uran edessä, kyllä kansa tietää!

Seppo MuurinenRuovesi

Maamme on vauraampi kuin koskaan?


Järjestötoimintasivu tehokkaakseen käyttöön

Perussuomalainen -lehdessä on oma sivu järjestötoiminnas-ta kertoville ilmoituksille ja uutisille. Piirien lisäksi myös osastot ja kunnallisjärjestöt voivat käyttää em. palstaa te-hokkaasti tiedotusvälineenään ja ilmoituskanavanaan.

Tiedot tulevista tapahtumista PS lehden toimitukseen vii-meistään kuukauden viimeiseen päivään mennessä. Perus-suomalainen lehden yhteystiedot löytyvät aina lehtemme sivulta kaksi.

Järjestötoimintaa

Varsinais-Suomen piiritoimikunnan

julkilausuma 25.5.2007

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiritoimikunta to-teaa ilolla, että vanhustenhoidon (rahapulasta johtuviin, kuten valtiovalta liturgianomaisesti toistaa!) epäkohtiin on julkisessa sanassa puuttunut niinkin korkea taho kuin kunnioitettu arkkipiispamme emeritus John Vikström (HS 20.5.2007, s. D7).

Joka taholta kuulee väitettävän, että Suomella menee pa-remmin kuin koskaan ennen - miten siis on mahdollista, että samanaikaisesti hyvinvointivaltion peruspalvelut heikkene-vät alati kiihtyvällä nopeudella? Arkkipiispa toteaa artikke-linsa alaotsikossa, että ”vanhustenhoidon ongelmat eivät joh-du vain rahan puutteesta vaan myös eettisistä valinnoista.”

Huomioon ottaen kuluneen fraasin ”Suomella menee pa-remmin (jne.)”, olemme taipuvaisia väittämään jopa, että ky-se ei niinkään ole rahan puutteesta, vaan nimenomaan arvo-jen ”uusjaosta”, kuten arkkipiispakin myöhemmin toteaa.

Hän jatkaa: ”Vanhukset on kaikin keinoin pidettävä yh-teisönsä jäseninä.” Tähän voimme vain yhtyä: kun liittymi-semme EU:n jäseniksi uhkaa viedä meiltä kansallisvalti-on ja kansallisuuden (liittovaltio-malli!), uhkaa uuslibera-listinen markkinatalous puolestaan viedä meiltä vielä jopa sellaisenkin ominaisuuden kuin ”olla kansalainen” eli ”olla järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan jäsen”. - Olemmeko valmiit sallimaan ”viidakon lain” astuvan jälleen voimaan? Onko valtiovaltamme valmistautunut tällaisen vaihtoehdon toteutumiseen? Miksi aina lisää valvontakameroita ja varti-joita? Pelkääkö julkinen valtamme kenties jotakin?

Toteamme toisaalta Suomen julkisuuskuvalle olevan vä-hintäänkin häpeällistä, että valtiokirkkomme jo täyden päivätyönsä tehneen ex-priimaksen täytyy arvovallallaan puuttua asiaan, joka kuuluu valtiovallan vastuualueeseen - kuten myös esim. sotaveteraanien ja -invalidien hoidon epäkohdat, joiden purkamisessa mm. erilaiset isänmaalli-set motoristikerhot pyrkivät auttamaan kokoamalla ilman euronkaan varainhankintakuluja raha-avustusta vapaaeh-tois- ja talkootyönä. Onneksi on vielä olemassa ”perussuo-malaisia” kansalaisia!

Etelä-Savon Perussuomalaiset risteilylleEtelä-Savon Perussuomalaiset järjestävät kesäristeilyn Suo-men luonnonkauniissa järvimaisemissa. Risteily tapahtuu lauantaina 11. elokuuta, reitti vie Kerman Keitaalta Säy-nämölle.

Ohjelma: kokoontuminen Kermassa viimeistään klo 12.00, jossa on tilaisuus syödä rantakalaa. Lähtö Kermasta klo 14.15 vuorolaiva m/s Puijolla, perillä Säynamössa klo 16.00. Kuljetus Säynämöstä takaisin Kermaan on järjestet-ty, jossa on yöpymismahdollisuus.

Laivamatkan hinta on 17 euroa/hlö. Tarkemmat tieduste-lut sekä sitovat ilmoittautumiset: Olavi Eteläinen 0400 125 910 tai Pertti Vehviläinen 0400 974 722.

Eduskunnan juhlaistunnossa 23.5.2007 tehtiin ”eräiden naisjärjestöjen” rahoituksesta päätös, jossa maamme naisjärjestöjen kattojärjestön, Naisjärjestöt yhteistyös-sä - NYTKIS ry:n ja NJKL:n rahoitus nostettiin harkin-nanvaraisuudesta lakisääteiselle tasolle. Ei tarvitse enää vuosittain jännittää piskuista rahamäärää, jolla naisille tärkeiden asioiden edistämistä ylläpidetään. Nyt halli-tus tulee automaattisesti esittämään kyseisen avustuk-sen, jonka lopullisesta tasosta päättää eduskunta. Näi-den järjestöjen tärkeä tehtävä on etsiä ja jakaa tietoa se-kä edistää tasa-arvoa. Tiedon saajina tärkeitä ovat yh-tä hyvin kansalaiset kuin päättäjätkin. Tärkeää on luon-nollisesti koko perheen hyvinvointi - ja mehän olemme jokainen jäseniä jossakin perheessä.

Pidetty istunto oli eduskunnassa toinen juhlaistunto 100-vuotisen yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden saavut-tamisen merkeissä. Vuonna 1906 naiset saivat äänestää ja vuonna 1907 aloitti 19 naiskansanedustajaa työskente-lyn eduskunnassa. Olemme edistyneet monissa asioissa noista päivistä. Kuitenkin vallitseva ekonomistinen kova arvomaailma monensuuntaisine odotuksineen aiheuttaa yhä enemmän stressiä perheiden, naisten, lasten ja mies-tenkin elämässä, selviytymättömyyden pelkoa ikään tai sukupuoleen katsomatta. Ansaittu kiitos ja huomio tänä juhlallisena päivänä osoitettiin naisille, ja naisjärjestön tehtävä on nostaa yhteiset asiat tarkasteltaviksi naisnä-kökulmasta. Uskon että sukupuolten välinen tasa-arvo on suomalaisen miehen ja naisen yhteinen hanke ja ta-voite. Kansanedustaja Raimo Vistbackan juhlaistunnos-

Eduskunnan 100 –vuotisjuhlaistunto– naisten juhlaistunto

sa pitämä ryhmäpuheenvuoro löytyy toisaalta tässä lehdes-sä. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannatti hallituksen esitystä rahoituksen nostamisesta lain tasolle.

Eduskunnan puhemiehen kutsuvieraina puoluettamme edustivat juhlaistunnossa Marja-Leena Leppänen, Perus-suomalaiset Naiset ry:n puheenjohtajana ja NYTKIS ry:n puheenjohtaja Marjo Pihlman.

Juhlaistunto Helsingin Tuomiokirkossa pidettyine juhla-jumalanpalveluksineen ja arvovaltaisine kutsuvieraineen - kaikki entiset presidentit kuin myös tasavallan nykyinen presidentti Tarja Halonen, entiset kansanedustajat, enti-set puhemiehet, papiston edustajat, sotaveteraanit, nais-järjestöjen edustajat jne, kaikki eduskunnan puhemiehen erityisellä kutsukortilla kutsuttuja - pidettiin 23.5.2007. Juhlaistunto televisioitiin ja uutisoitiin laajasti lehdistössä.

Marjo PihlmanToiminnanjohtaja, Perussuomalaiset Naiset ry

Ei Vasemmistonuorten kannabislaille

Perussuomalaiset Nuoret tuomitsevat jyrkästi Vasem-mistonuorten liittokokouksen viikonloppuna hyväksy-män aloitteen kannabiksen käyttämisen laillistamisek-si ja kotikasvatuksen sallimiseksi. Vaikka Vasemmisto-nuorten liittokokouksen äänestämä aloite ei olekaan vielä eduskunnassa annettu lakialoite saatika hyväksyt-ty laki, järjestömme mielestä tällainen päätös on vaa-rallinen osoitus huumeiden käytön myönteisyyden kas-vamisesta yhteiskunnassamme. Olemme erityisen huo-lissamme siitä, että poliittinen nuorisojärjestö julkisesti kannustaa maamme nuorisoa huumeiden käyttöön täl-laisilla aloitteilla.

Perussuomalaiset Nuoret ovat sitä mieltä, ettei mieto-jen huumeiden käytön salliminen ole maamme päihde-ongelmaisten etujen mukaista. Suomen tulee panostaa huumeidenvastaiseen työhön entistä aktiivisemmin oh-jaamalla päihteiden käyttäjät hoitoon. Käytön sallimi-nen ei ole vastaus ongelmaan. Katsomme, että Vasem-mistonuorten aloite ei ole ainakaan helpottamassa tär-keää työtä päihteettömän elämän puolesta, jota monet kansalaisjärjestöt ja poliittiset järjestöt Suomessa ovat ajaneet jo vuosia.

Perussuomalaiset Nuoret ry

Perussuomalaiset perustivat Oulun seudulle

seutukunnallisen paikallisosaston

Perussuomalaisten Oulun seudun paikallisosaston pe-rustamiskokous pidettiin puolueen VII:n puolueko-kouksen yhteydessä hotelli Radisson SAS:n kokousti-loissa lauantaina 9.6. kello 18. Uuden paikallisosaston perustaminen koettiin paikalle saapuneiden Oulun ja lähikuntien osastojen johtohenkilöiden mielestä tar-peelliseksi, erityisesti silmälläpitäen alueella tulevai-suudessa tapahtuvia kuntaliitoksia sekä kuntien välis-tä yhteistyötä.

Lisäksi nähtiin, että puolueen kannatuksen noustessa ja tulevia kunnallisvaaleja silmällä pitäen, on selvä tarve suuremmalle seutukunnalliselle organisaatiolle. Uuden alueellisen paikallisosastoon on pitemmällä tähtäimellä tarkoitus yhdistää alueella jo toimivia kunnallisia osas-toja sitä mukaa kuin se nähdään tarpeelliseksi tai kun-taliitokset sitä edellyttävät.

Perussuomalaisten Oulun seudun paikallisosaston puheenjohtajaksi valittiin historianopiskelija Veli-Pek-ka Kortelainen Oulusta. Sihteeriksi valittiin niin ikään oululainen opiskelija Olli Immonen. Rahastonhoita-jaksi valittiin oululainen Tommi Häkkinen. Hallituksen muut jäsenet ovat Tauno Ikonen Oulusta, Seppo Leski-nen Haukiputaalta, Vaili K. Jämsä Oulusta ja Timo Iso-la Kiimingistä. Yhdistyksen toiminnasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä hallitukseen.

Lisätietoja:Veli-Pekka Kortelainen, 041-4042924

Puolueen suosio kasvaaPerussuomalaisten vahva gallupnousu jatkuu. Helsingin Sanomien tutkimuksessa PerusS oli noussut jo Kristillis-demokraattienkin ohi, viimeksi julkaistussa tutkimuk-sessahan taakse jäi RKP. Nyt PerusS on siis kuudennek-si suurin puolue ja kannatus 4,9 %.


Perussuomalainen 9 / 1997historia

Raimo Vistbacka budjetista:

- Työssä käyvää kansalaistakin muistetaan budjetti-esityksessä mm. korottamalla polttoaineveroa jälleen kerran ja tekemällä Suomesta lähes ennätysmaa polt-toaineiden hinnoissa, korottamalla työmatkojen oma-vastuuosuus 2500 markasta 3000 markkaan, jota sivu-aa myös joukkoliikenteen arvonlisäveroprosentin ko-rottaminen kahdella prosentilla. Tästä onkin hyvä pää-tellä vihreiden hallituksessa olon myönteinen vaikutus joukkoliikenteeseen - vero nousee ja lippujen hinnat kallistuvat. Se on vihreätä liikennepolitiikkaa! Lisäk-si joudumme toteamaan, että jokainen auton omista-ja saa jälleen ”rikesakkona” alunperin polttoaineve-ron korotuksen vaihtoehtona pidetyn 500 tai 700 mar-kan käyttömaksun.

Tänään on ruokalistalla jät-teistä koottua ”leipäressua”. Ai, etkö tiedä mitä se on. Vielä 40-luvulla se oli suurta herkkua suolakalan ja piimä-vellin ohella. Ressua tehtiin kuivista ruisleivän kannikois-ta. Otettiin valurautainen pais-tinpannu, laitettiin se puilla lämmitettävälle hellalle kuu-menemaan. Pannulle laitet-tiin sianihraa tai siankylkisii-vuja. Kun rasva tirisi pannul-la, kopsautettiin siihen kuivat kannikat. Pyöriteltiin rasvas-sa. Lopuksi lorautettiin mai-toa, tai jos sattui olemaan, ker-maa. Kuivat kannikat pehme-nivät ja herkkuruoka oli val-mis nautittavaksi. Kuivatkaan kannikat eivät joutaneet ros-

Leivän ja Sanan jakaja

Tälle vakiopalstalle toivotaan lukijoilta hengellisiä kirjoituksia (kirjeen päälle

merkintä Leivän ja Sanan jakaja)

ravinto

Saiskos olla ”leipäressua”?

kiin rottien ruuaksi niin kuin tä-nä päivänä.

Halutaanko nykyään heittää kaikki entinen roskakoriin epä-kelpona tuotteena? Jumalan an-tama Sana on jo vanhanaikaista, aikansa elänyttä, ihminen luulee pärjäävänsä omilla voimillaan. Saattaa kuitenkin käydä niin, et-tä kuivetumme koviksi kanni-koiksi. Meitä ei enää pehmitä mi-kään, ei hetkauta minkäänlaiset mullistukset. Kuitenkin kuiva si-sus kaipaa jotakin, mutta ei ym-märrä, mitä.

Voisiko se olla Jumalan huhui-lua, jolla Hän haluaisi kutsua kui-via kannikoita pehmennyspannul-le? Jumala rakastaa kaikkia luo-tujaan, eikä haluaisi, että kukaan joutuu ”rottien ruuaksi”.

Nyt on ”leipäressun päivä”. Kaikki kuivuneet saavat tul-la ”uusiokäyttöön”. Raamat-tu lupaa, että joka haluaa, saa tulla Jumalan luo. Jeesus on se meidän sukulunastajam-me, uskomalla Häneen pelas-tumme. ”Sillä Herra on mie-listynyt kansaansa, hän kau-nistaa nöyrät pelastuksella.” (Ps.149:4)

Vaikka olisimme kuivah-taneet korpuiksi elämämme korpivaelluksella, riennetään Taivaan Isän ”paistinpannul-le”. Hän tietää keinot, miten kuolleista tehdään eläviä, ko-vista pehmeitä.

Hyvää ruokahalua!

Lea von Koch

Lyhyesti Perussuomalaisten Nuorten toiminnasta verkossa

Nykyaikana nuoret käyttävät yhä enemmän Internetiä tiedon han-kintaan ja sosiaalisten yhteyksien ylläpitämiseen. Uskon, että tule-vaisuudessa se puolue, joka on ottanut Internetin tarjoamat mah-dollisuudet käyttöönsä, hallitsee myös isänmaatamme. Tulevat ää-nestäjämme ovat verkossa jo nyt. Perussuomalaiset Nuoret ovat omalta osaltaan työskentelemässä sen puolesta, että paikat edus-kunnassa ja kunnanvaltuustoissa tulevat olemaan jatkossakin puo-lueemme hallussa.

Muutamia kuukausia sitten perustimme kaikille avoimen reaali-aikaisen ”keskustelukanavan” eli IRC-kanavan Quakenetiin. Ka-navamme nimi on #ps-nuoret. Kanavalla tapahtuva keskustelu eli ns. irkkaus antaa jäsenillemme ja muuten vain meitä kannattavil-le nuorille mahdollisuuden kirjoitella ja vaihtaa ajatuksia kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä muiden samanhenkisten nuor-ten kanssa. Kanavalle pääsee joko käyttämällä erillisiä IRC-ohjel-mia (esim. mIRC, X-Chat) tai menemällä kotisivuillemme osoit-teeseen www.ps-nuoret.net ja valitsemalla valikosta kohdan IRC-kanava #ps-nuoret, josta löytyvien ohjeiden avulla pääset mukaan keskusteluun.

IRC-Galleria on eräs Suomen suosituimmista internet-sivustois-ta. IRC-Gallerian eräs suola ovat erilaiset yhteisöt, joita on synty-nyt useita myös Perussuomalaisuuden ja sen ideologian ympäril-le. Suurimmassa puolueemme ympärille syntyneessä yhteisössä, eli Perussuomalaiset -yhteisössä on tätä kirjoitettaessa melkein kaksi-sataa henkilöä.

Näiden kaikille avoimien nettiväylien lisäksi nuorisojärjestömme tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden liittyä omalle foorumille osoit-teessa www.ps-nuoret.net/foorumi sekä tiedotussähköpostilistan, jolle kaikki uudet jäsenemme liitetään automaattisesti. Listalla tie-dotetaan jäsenille järjestömme ajankohtaisista asioista, kuten nuo-risojärjestön hallituksen kannanotoista ja tulevista tapahtumista.

Haluan toivottaa kaikki uudet ja vanhat jäsenemme sekä toimin-nastamme kiinnostuneet nuoret tervetulleiksi mukaan nuorisojär-jestön toimintaan.

Perussuomalaisin terveisin

Antti ValpasToiminnanjohtajaPerussuomalaiset Nuoret ry

Piippolan poikaHelsingin lähiradiossa

Kirjailija, filosofi Pauli Artturi Luttinen on äänessä Helsin-gin Lähiradiossa (100,3 Mhz) joka neljäs keskiviikko. Piip-polan poika on muistellut menneitä jo puolitoista vuotta. Luttisen kotisivut ovat osoitteessa www.pauliartturi.net.

Herrat möhlii - kansa maksaa

Suuret puolueet ovat hiljaa. Kukaan niistä ei kysele vastuun perään. Kansakin vain murisee. Joskus minusta tuntuu siltä, että kyllä Suo-men kansaa saa kupatakin, koska se kaiken tämän nielee ja äänes-tää uudestaan samat pöhköt eduskuntaan. Sitä saa mitä tilaa.

Perussuomalaiset eivät hyväksy pankkikriisin painamista vil-laisella vaan tulevat muistuttamaan tästä vuosisadan talousmöh-läyksestä ahkerasti. Mikäli kansa ei herää, niin sitten se maksaa. Herrat möhlii - kansa maksaa.Timo Soini

Lukijoiltamme: Autot turvattomiaAuto on edelleen pelkän liikkumisvälineen sijasta monille vie-läkin vallan ja menestyksen vertauskuva. Nopea auto viestittää muille, että sen omistaja on onnistunut elämässä. Hänelle siis myös helposti suodaan pikku vapauksia ajaa rajoituksia nope-ammin, koska hän on kalliilla auton hankkinut. Tällaiset ajatusra-kennelmat häviävät ihmisten mielestä hyvin hitaasti, kun ne ker-ran ovat päähän iskostuneet.

Vaikka prinsessa Dianan kuolonkolarin syylliseksi osoittautuisi mikä tahansa, osasyyllisiä ovat myös hengenvaarallisia autoja valmis-tavat autotehtaat ja päättäjät, jotka eivät vaadi turvallisia autoja.Heikki Lehti


PerusS:n puoluehallitus: Timo Soini, puheenjohtaja Iivisniementie 2 D 100, 02260 Espoo Puh. 050-511 3027, 09-4321* E-mail: [email protected]

Pentti Oinonen, 1. varapuheenjohtaja Rautavaara Puh. (09) 432 3131 E-mail: [email protected]

Auli Kangasmäki, 2. varapuheenjohtaja Kuitontie 193, 54820 Kotimäki Puh. 040-556 9159 E-mail: [email protected]

Pirkko Mattila, 3. varapuheenjohtaja Muhos Puh. 050-517 3595 E-mail: [email protected]

Ossi Sandvik, puoluesihteeri Lintulantie 88, 61270 Luopajärvi Puh. 050-567 3531 E-mail: [email protected]

Lauri Heikkilä Sepäntie 14, 21490 Marttila Puh. 02-484 5773, 050-514 6764 E-mail: [email protected]

Lasse Lehtinen Torikatu 35 B 5 67100 Kokkola Puh. 0500-704 956

Osmo Kokko Vakkosalmenkatu 8, 80200 Joensuu Puh. 0400-375 472, 013-137 529 E-mail: [email protected]

Helena Ojennus Majakkakatu 8, 39700 Parkano Puh. 03-448 0350, 0400-236 154 Fax: 03-448 0350 Uusi e-mail: [email protected]

Marjo Pihlman Niittymaanaukea 4 B 23, 02200 Espoo Puh. 0207 430 802, 0400 017 351 Email: [email protected] Vesa-Matti Saarakkala Tourulantie 10 A 40, 40100 Jyväskylä Puh. 050-919 6079 E-mail: [email protected]

Ville Vähämäki Ahontie 65, 62800 Vimpeli Puh. 040-542 9179 [email protected]

Piirien puheenjohtajat:Etelä-PohjanmaaPj Tapio Pihlaja, Honkakuja 13, 61800 KAUHAJOKIPuh: 040-8200 465Etelä-SavoPj Erkki Rakkolainen,Naistenlahdentie 82, 57810 SAVONLINNAPuh. 050-559 4855HelsinkiPj Arto Välikangas, Merikorttikuja 2 V621, 00960 HELSINKIPuh: 050-376 9046, E-mail: [email protected] HämePj Harri Kerijoki, Kaarnatie 6 C, 181120 HEINOLAPuh: 050-547 7101Keski-PohjanmaaPj Alpo Ylitalo, Trullevintie 17, 67300 KOKKOLAPuh: (06) 822 4900, 0500-369 998Keski-Suomi Pj Marke Tuominen, Ravitie 28, 44260 VIHIJÄRVIPuh: 040-092 5187, E-mail: [email protected] Kymi Pj Hannu Purho, Savitaipaleentie 265, 54500 TAAVETTIPuh. 0207 430 804, [email protected] LappiMatti Säärelä, Kuusirinteentie 1 B 12, 96100 ROVANIEMIPuh: 040-719 7757, E-mail: [email protected] ja KainuuPj Ahti Moilanen, Ikäläntie 3, 91600 UTAJÄRVIPuh: 040-413 4941, E-mail: [email protected] PirkanmaaPj Reijo Ojennus, Majakkakatu 8, 39700 PARKANOpuh: (03) 448 0350, 0400-984 238,E-mail: [email protected] Pohjois-KarjalaPj Osmo Kokko, Vakkosalmenkatu 20, 80200 JOENSUUPuh. (013) 137 529, 0400-375 472,E-mail: [email protected] Pohjois-Savo Pj Pentti Oinonen, Juhanilantie 7, 73900 RAUTAVAARAPuh: 040-846 0444, E-mail: [email protected] Seppo Toriseva, Penunvahe 10, 26100 RAUMA Puh. 050-517 2810UusimaaPj Marjo Pihlman, Niittymaanaukea 4 B 23, 02200 ESPOOPuh: 0207 430 802E-mail: [email protected] Varsinais-Suomi Pj Lauri Heikkilä, Sepäntie 14, 21490 MARTTILAPuh: (02) 484 5773, 050-514 6764,E-mail: [email protected]

Perussuomalaiset rp:n tilinumerot:

Nordea .............. 218518-148703Sampo ............. 800013-70212996

Perussuomalaiset - Sannfi nländarna rpPerustettu: 1995Puoluetoimisto:Mannerheimintie 40 B 56, 00100 HelsinkiPuh. 0207 430 800 Fax: 0207 430 [email protected]

Perussuomalaisen puolueen johtoa:

PuheenjohtajaTimo Soini

1. varapuheenjohtajaPentti Oinonen

2. varapuheenjohtajaAuli Kangasmäki

3. varapuheenjohtajaPirkko Mattila

PuoluesihteeriOssi Sandvik

Onko venäläinen sopimusvariksen vala?

Alpo YlitaloPuheenjohtajaKeski-PohjanmaanPerusSuomalaiset

”Variksen vala” oli aikanaan tut-tu runo. Sitä valaa verrataan sopi-mukseen, jota toinen sopijapuoli ei kunnioita. Monia suomalaisyrit-täjiä kiehtovat bisnesmahdollisuu-det Venäjällä. Sinne investoidaan enemmän tai vähemmän tietoisina riskeistä ja tapauksista, joissa osa-puoltenväliset sopimukset eivät ole pitäneet. Vaikka yhteistyöso-pimus on ollut juridisesti tasapuo-linen ja pätevä, suomalaisosapuo-li ei ole menestynyt jouduttaessa riita-asiassa venäläiseen tuomio-istuimeen. Sen sijaan suomalainen tuomioistuin on taipunut herkästi venäläisten vaatimuksiin.

Olipa sikäläisenä sopijapuolena suuri tai pieni yhtiö, ongelma tois-

tuu. Ellei sopimuksia aika-ajoin muuteta venäläismyönteiseen suuntaan, alkuperäisten kunnioi-tus alkaa mitätöityä ja viimein si-tovuus lakkaa. Alkaa valehtelu ja suomalaisen osapuolen syyttely.

Kronstatissa suomalaisyhtiön kokema vuokrasopimusrikkomus on muistutus variksen valasta. ”Isänmaallinen” venäläismafia ei hyväksy, että ulkomaalainen yri-tys menestyy heidän reviirillään. Avainaloille kuten energia-, met-sä-, autoteollisuuteen ja satamalii-kenteeseen jne. ei sallita menesty-viä ulkomaalaisia toimijoita. Pie-tarin hallinnon kanssa tehty maa-alueen vuokrasopimus ei merkin-nyt mitään, kun venäläisyhtiö otti

asfaltoidun satama-alueen omaan käyttöönsä. Mikä merkitys on so-pimuksilla, kun läsnä oleva milii-si hyväksyy käsikähmän niiden mitätöimiseksi? Vaikka suoma-laisyhtiölle on luvattu maata toi-sesta kohteesta, sopimusrikkomus on erittäin härski. Miten WTO:n ja OECD:n jäsenyydet edistäisi-vät sopimusten pitävyyttä? Taval-listen ihmisten naapuruussuhteita ja yhteistyötä tulisi syventää ja et-siä uusia toimintamuotoja.

Presidentti Putin vetosi venäläis-mellakoitsijan kuolemaan Virossa torjuessaan Samaran kokouksessa EU:n arvostelut. Näin hän ilmen-si hyväksynnän ”huligaanien” toi-mille Viron patsaskiistassa ja esit-

ti vielä koko joukon vaatimuksia EU:lle. Ei ihme, että kumppanuus-sopimukset jäivät odottamaan suo-tuisampia aikoja.

Puolan, Liettuan ja Viron ko-kemukset osoittavat, että venä-läisten sopimuksiin tulee suhtau-tua varauksella. Tähtääkö suoma-laiskanasta tehty ja meillä aiem-min tuntematon salmonellalöydös tuonnin hillitsemiseen?

Mitä on odotettavissa, kun Venä-jä kieltäytyy luovuttamasta Alek-sandr Litvinenkon murhasta epäil-lyn KGB:n entisen agentin Andrei Luganovin Englantiin oikeuden-käyntiä varten? Murhasta tehty dokumentti esitettiin 26.5.07 Can-nesin elokuvajuhlilla. Sen ohjaa-

jan Andrei Negrasovin Lappeen-rannan lähellä sijaitsevaan kotiin oli murtauduttu ja pengottu pape-rit ja filmit. Ohjaaja sanoo pelkää-vänsä. Suomettuiko Lappeenran-nan poliisi ilmoittaessaan, että ky-seessä oli tavallinen asuntomurto, vaikka vain kirje- ja filmimateriaa-li oli pengottu? Etsiikö supervalta Suomestakin itseään?

Suomettaako asemaansa koros-tava Venäjä EU:n? Joutuuko EU harjoittamaan jatkossa suvaitse-vampaa politiikkaa Venäjään näh-den? Minkälaisiin myönnytyksiin ollaan valmiita, ovat kysymyksiä, joihin saataneen vastaus Venäjän presidentin vaalikampanjan yhte-ydessä ja jälkeen.

Perussuomalaisten Eduskuntaryhmä: Puh. (09) 4321*, Fax (09)-432 3274

Raimo Vistbacka (pj.) Puh. (09) 4321*, 050-511 3186 [email protected] Avustaja: Toni Kokko, (09) 432 4186 [email protected] Timo Soini (vpj.) (09) 4321 (Yhteystiedot puoluehall. jäsenten kohdalla) Avustajat: Jukka Jusula, 0400-060 6220 [email protected] V-M Saarakkala, 050-919 6079 [email protected] Pentti Oinonen (09) 432 3131 [email protected] Avustaja: Antti Valpas, (09) 432 4131 [email protected]

Pertti Virtanen (09) 432 3111 [email protected] Avustaja: Kimmo Lehtonen, (09) 432 4111 [email protected]

Pirkko Ruohonen-Lerner (09) 432 3165 [email protected] Avustaja: Jaana Ahti-Virtanen, (09) 432 4165 [email protected]

Pääsihteeri: Jussi Niinistö Puh. (09) 432 3276 E-mail: [email protected]

Eduskuntasihteeri: Toni Kokko Puh. (09) 432 4186 [email protected]

Taloudenhoitaja Tiina Sivonen Puh. 0207 430 803, 0400 917 352 Fax 0207 430 801 E-mail: [email protected]

Perussuomalaiset Naiset: Puheenjohtaja: Marja-Leena Leppänen Mäntyläntie 22, 53650 Lappeenranta E-mail:. [email protected] Puh. 05-416 9500, 040-775 1757

Toiminnanjohtaja: Marjo Pihlman

Taloudenhoitaja: Auli Kangasmäki

Perussuomalaiset Nuoret: Puheenjohtaja: Vesa-Matti Saarakkala

Varapuheenjohtaja: Ville Vähämäki Sihteeri: Johannes Nieminen Myyrmäentie 4 B 12, 01600 Vantaa Puh. 044-550 0655 [email protected]


Vapaa sana

Valmiustilat vievät

yllättävän paljon sähköä

Tällä hetkellä Euroopan alueel-la olevat valmiustilat sähkölait-teissa vievät yhtä paljon sähköä kuin koko Euroopan alueen ju-naliikenne, mikä pääasiassa toi-mii sähköllä. EU suunnittelee-kin jo valmiustila mahdollisuuk-sin varustettujen sähkölaitteiden kieltämistä.

Ei ole mielestäni iso homma sulkea tv:tä kunnolla napista, edes kerran vuorokaudessa yön ajak-si, kuten olen aina tehnytkin. Eikä mielestäni kannata pitää mitään kiirettä kuudennen ydinvoimalan kanssa, viideskään ei ole vielä val-mis. Esimerkkinä ydinvoiman kal-leudesta reaktorin sulkemisen jäl-keen on Tsernobyl, onnettomuus sattui 26.4.1986. Nyt siellä laite-taan uutta säteilysuojaa reakto-rin päälle, entisen ”väliaikaisen” säteilysuojantilalle. Hinta uudelle suojalle on yli miljardi euroa, ai-ka kallista puuhaa, kun se ei mi-tään enää tuota.

Säästämisen sen sijaan tulisi tul-la arvoihimme takaisin, niin kuin ennen vanhaan konsanaan, niin sähkön osalta kuin muunkin ku-luttamisen. Kaikki turha kulutta-minen on ympäristölle taakka.

Harri AnderssonJyväskylä

Köyhyys vaanii yksineläjiä

Ruotsissa Göteborg Post teki ver-tailevan tutkimuksen kahden 30-vuotiaan naisen elämästä tänä vuonna. Lehti selvitti kuinka pal-jon sinkkunainen ja parisuhteessa elävä nainen maksoivat elämises-tään käyttäen hyväksi Ruotsin ku-luttajaviraston tilastotietoja. Elin-

kustannuksiin laskettiin ruokame-not, asunto ja asumiskulut, puhe-lin ja internet sekä 10 vuotta van-ha auto.

Laskelman mukaan yksin elä-vän naisen vuotuiset elinkustan-nukset olivat 27 000 kruunua eli 3 000 euroa kalliimmat kuin pari-suhteessa elävällä ikätoverilla. Jot-ta pystyisi elättämään itsensä sing-lenä, pitää olla hyvätuloinen. Näin ei kuitenkaan ole, mistä johtuen suurin osa köyhistä onkin juuri yksineläjiä. Suomessa toimeentu-lotuen varassa elävistä 70 prosent-tia on yksineläjiä, Helsingissä jo-pa 77 prosenttia. Stakes ei ole tut-kinut yksinäisten elintasoa eikä asumista sen paremmin kuin ku-kaan muukaan. Yksineläjien köy-hyys ei tunnu kiinnostavan ketään ei edes tutkimuskohteena, vaikka kysymys on laajasta ilmiöstä.

Millä köyhän yksineläjän pitää tulla toimeen? Toimeentulotuen perusosa on 371-389 euroa kuu-kaudessa. Tällä summalla pitäi-si maksaa koko eläminen: ravi-ta, vaatettaa, matkustaa, maksaa puhtaus, ostaa kodin tekstiilit ym. koko eläminen.

Sosiaalivirasto voi myöntää li-säavustuksena yksin asuvalle ruo-kapöydän ja kaksi tuolia (huom. ei neljää tuolia) sekä laverin ja superlonpatjan. Sosiaaliviraston työtuvilla ei ole huonekalusuun-nittelijaa tai teollista huoneka-lumuotoilijaa. Huonekalut ovat taattua työtupadesignia eivätkä selkäystävällisemmät patjamallit-kaan kulu köyhien alla. Sosiaalivi-raston mielestä pölynimuri ei ole välttämätön hankinta eivät myös-kään kengät ja vaatteet, TV-lupa-maksusta ja tietokoneesta puhu-mattakaan. Toimeentulotuensaa-jat voivat mennä kirjastoon luke-maan lehdet ja käyttämään tieto-koneita, vaikka olisi sairas, iäkäs tai vammainen.

Helsingissä yksineläjän tyy-pillinen asunto on 23 neliön yk-siö keittokomerolla ja peseyty-minen sujuu kätevästi WC:n kä-sisuihkulla. Tästä ylellisyydestä saa maksaa 400 euroa. Asumis-tukea yksinasuvalle maksetaan 37 neliöön ja loput vuokralainen maksaa itse.

Vuonna 2006 leskeneläke oli keskimäärin (sukupuolesta riip-pumatta) 457 euroa kuukaudes-sa. Kun yksin eläjä tulee vanhak-si, kärjistyy köyhyys pienellä eläk-keellä kituuttaessa. Yksin eläneet eivät saa leskeneläkettä, jota mak-setaan avioliitosta viimeksi jää-neelle, jotta elintaso pysyisi koh-tuullisena. Näin vielä vanhana-kin säilyy epätasa-arvo yksinelä-jien ja parisuhteessa eläneiden vä-lillä. Oikeudenmukaista olisi, jos leskeneläke muutettaisiin yksi-näisen eläkeläisen lisäeläkkeeksi, jota saisivat kaikki yksinäiset pie-nituloiset eläkeläiset. Toivottavas-ti uusi hallitus puuttuu tähän epä-kohtaan ja korjaa asian.

Maria-Lisa RodhinHelsinki

Perintövero säilyy pien-tilallisilla ja

rintamamiesten asunnoilla

Kansan syvät rivit on petetty pe-rintöverojallituksella. Oikeusta-jua vastaan sotiva vero piti poistaa. Perheyritysten ja maatilojen suku-polvenvaihtoa yritetään helpottaa. Nyt näyttää vahvasti siltä, että rik-kaita ollaan suosimassa. Perintöve-ron rajaksi on tulossa viisi hehtaa-ria - siis alarajaksi. Viittä hehtaaria pienemmät perinnöt ovat verolli-sia, kun taas isommista ei perintö-veroa tarvitse maksaa.

Ison metsän perijä voi pyyh-käistä hien otsaltaan. Vaival-loiseen puunmyyntiin ei tarvit-se ryhtyä ainakaan perintövero-jen takia. Siellähän kasvavat, tai vaihtoehtoisesti lisäävät luonnon monimuotoisuutta lahoamalla. Pikkuisen metsäpläntin perijä saattaa joutua myymään koko pe-rinnön - hinnalla millä hyvänsä.

Entäs onko oikein, että esimer-kiksi parinsadantuhannen euron

arvoisesta rintamamiestalosta pääkaupunkiseudulla pitää mak-saa perintöveroa 32.000 euroa, kun samanaikaisesti kahden mil-joonan euron yritys vaihtaa omis-tajaa verottomasti?

Tyyne Hyvärinen

Bioenergian harha

Öljy, tuo Äiti Maan lahja ihmis-kunnalle, olisi viisaasti käytetty-nä riittänyt antamaan meille ja jälkeläisillemme paljon hyvää tu-hansiksi vuosiksi, ainakin näin jäl-kikäteen miettien. Nyt on kuiten-kin käymässä niin, että piittaama-ton ja energiaa tuhlaava elämän-tapamme on tekemässä lopun tästä korvaamattomasta luon-nonvarasta vain kolmen suku-polven aikana. Alussa helpotet-tiin öljyn avulla ainoastaan ensi-sijaisia tarpeita, mutta myöhem-min ovat pyrkimyksemme muka-vuuksiin ja ajanvietteisiin saaneet rehottaa esteettä. Nyt olemmekin tulleet tilanteeseen, kun vakavas-ti on mietittävä miten öljyvetoi-sen maailman tulee käymään kun öljy loppuu.

Hyvä olisi myös miettiä, miten voimme selittää lapsillemme et-tä olemme tuhlanneet heidän öl-jynsä kaiken maailman turhuuk-siin, kuten esimerkiksi muskelive-neisiin? Optimistisimmat meistä luottavat jopa siihen, että elämä voisi jatkua ennallaan korvaamal-la fossiiliset aineet jollain muulla energialähteellä, kuten bioener-gialla, mutta onko se ylipäätään mahdollista? Kun huomioi millä tavoin fossiiliset polttoaineet ovat muodostuneet, on vastaus ehdot-tomasti, ei ole.

Maaöljyä on muodostunut maa-pallolla jo 500 miljoonaa vuotta meren lahtien ja syvänteiden poh-jalle kertyneistä esihistoriallisten kasvien ja eläinten jäänteistä, jot-ka ajan saatossa ovat hautautuneet yhä syvemmälle sedimenttikerros-ten alle. Kun jäännökset ovat jou-tuneet sedimenttien alla kovaan paineeseen ja kuumuuteen, on niis-tä tislautunut hiilivetyjä, eli maaöl-jyä. Se on muinaisaikojen runsaa-seen kasvillisuuteen tiivistynyttä aurinkoenergiaa ja kun kivihiiltä ja öljyä poltetaan, on aivan kuin tuon menneen aikakauden aurinko vie-lä kerran valaisisi maan.

Ajatuksen biomassan käytös-tä öljyn korvikkeena torjuu tut-kijaprofessori Jeffrey Dukes mie-likuvituksen harhana. Bioenergi-an avulla voidaan öljyn loppumi-sen aiheuttamaa katastrofia vain hieman siirtää, ei muuta. Dukes on laskenut, että kun sata tonnia kasvi- ja eläinmateriaalia muute-taan petroliksi, saadaan neljä lit-raa bensiiniä! Näin ollen tarvit-si Äiti Maa noin 400 vuoden bio-massan (aurinkoenergian) luo-dakseen sen määrän öljyä mitä

maailmassa nyt kulutetaan yhdes-sä vuodessa!

On huomattava, että jos tänään halutaan muuttaa biomassaa hii-livedyiksi, liittyy prosessiin myös se korjaaminen, kerääminen ja kuljettaminen maantieteellises-ti määrättyyn paikkaan jalostet-tavaksi, mikä vaatii paljon työtä ja suunnattomasti polttoainetta. Huomioiden sen energiamäärän jonka polttoaineen valmistuspro-sessi kokonaisuudessaan vaatii, saattaa tase jäädä miinusmerk-kiseksi, eli mitään ei jää yli edes hankintaketjun vaatiman kalus-ton valmistamiseen ja ylläpitoon.

Puheilla öljyn korvaamises-ta bioenergialla ei siis ole muuta merkitystä kuin yleisön rauhoit-taminen hyväksynnän saamiseksi jatkuvalle öljyntuhlaukselle.

Bioenergialla tulee kuiten-kin olemaa suuri merkitys tule-vaisuuden energialähteenä, mut-ta meidän pitäisi vähitellen taju-ta se tosiasia, että yhteiskunta ei silloin enää voi toimia nykyiseen malliin ilman öljyä. Siirtyminen öljyvetoisuudesta bioenergian käyttöön merkitsee valtavaa yh-teiskunnallista rakennemuutos-ta ja myös muutosta sosiaaliseen käyttäytymiseen, ja mikä tärkein-tä, että muutostyö pitäisi aloittaa nyt kun meillä vielä on öljyä. Kun öljy on loppunut, ei mahdollisuut-ta talouskasvuun enää ole, sillä se edellyttää jatkuvaa öljytuotannon kasvua.

Sven-Olof JakobssonKokkola

Velkakierteen alkaminen?

Ihmeellistä. Jos opiskelija menee sossuun taloudellisen ahdinkonsa takia, hänelle lisätään asumislisän ja opintorahan lisäksi tuloiksi -oli-ko nyt 200 euroa –koska

hänellä on mahdollisuus saada se summa opintolainaa kuukau-dessa. Järkyttävää vastuun pa-koilemista!

Kyllähän se tietysti on trendi-kästä ottaa opintolainaa, siihen-hän jo Vanhanenkin kehotti joku aika sitten, mutta onkohan loppu-jen lopuksi niin, että juuri opin-tolainoilla laukaistaan liikkeelle ikuinen velkakierre elämässä?

Kun sitten tulee perheen perus-tamisen vuoro, kehotetaan jälleen kerran ottamaan lainaa. Saattaa olla silloin jo montakin lainaa päällekkäin maksettavissa. Ha-joavatko perheet sitten osittain jo näitten ylivelkaantumis-ja maksu-vaikeuksienkin takia?

Näin elämänkokemusta jon-kun verran jo kokeneena tulee vain mieleen se sananparsi, joka aikoinaan istutettiin monen alita-juntaan jo nuorena: veli on velka ottaessa, veljenpoika maksaessa.

Liisa SalmiPielavesi

Vapaa Sana -palstalla puhetta muun muassa sähköstä.


POSTI-MAKSU

MAKSETTU

Esko

n ku

vaku

lma

lyhyet

KännykkäviestitLähetä mielipiteesi tekstiviestillä, muistathan allekirjoittaa viestisi. Palstalle tarkoitetut viestit numeroon 0207 415162 (Norm. viestin hinta.)

Miksi tuomarin saama matka-korvaus on huomattavasti isompi kuin muiden oikeuden istuntoon saapuvien? Kaikkien autot kulut-tavat yhtä paljon. Vai onko siinä ajateltu, että imagosyistä tuoma-rin on saatava mersuunsa vahaus ja pesu ennen ja jälkeen reissun.

• • •

Terroristit ottavat huomioon, et-tä Suomi on rauhaanpakottaja ja mukana Naton eli amerikan liit-toutumassa. Toivottavasti tuleva amerikan vastainen isku kohdis-tuu oikein eikä syyttömiin kansa-laisiin täällä Suomessa.

• • •

Vaalilupausten täyttäminen olisi nyt kohdallaan. Kansaa pisastaan aina ennen vaaleja silmään, mutta ihmiset äänestävät vaan taas uusis-sa vaaleissa lupausten mukaan.

• • •

Aborttien saamista olisi vaikeu-tettava, koska mielestäni se on aina murha. Yhteiskunnan tahol-ta ei saa olla mukana tällaisessä toiminnassa.

• • •

Roskaruualle pitää asettaa ter-veysvero, jolla katettaisiin epä-terveellisestä ruuasta aiheutunei-ta terveyden hoitokuluja.

Miksi ihmiset pakotetaan liitty-mään kirkkoon jo pienestäpitä-en? Onko tämä sitä valinnanva-pautta ja yksilön tahdon kunni-oittamista.

• • •

Nyt on puolueemme kasvun ai-kaa, piirien puheenjohtajille pi-täisi maksaa pieni kuukausittai-nen puhelinkorvaus.

• • •

Lehdessä on hyvää poliittista lu-ettavaa, mutta saisi olla tavallisia-kin ei poliittisia juttuja, jotka kiin-nostaisi myös puolueen ulkopuo-lisiakin. Muuten hyvä lehti hyvin taitettu ja ulkoasu on hyvä.

• • •

Kiitos Veltolle erittäin hyvästä so-peutumisesta uuteen puolueeseen.

• • •

Laittomat irtisanomiset on saata-va kuriin. Työnantajat voi aina ve-dota taloudellisiin syihin ja saavat sitten miljoonaoptiot. Mutta koh-tuu kaikessa.

• • •

Pienituloisten ansiotasoa on kor-jattava. Heikki Kleemola.

• • •

Muistomerkki inkeriläisille ja karjalaisille heimoveteraaneille

Helsingin Töölössä paljastettiin 29.5 muistomerkki, jolla tuodaan esiin inkeriläisten ja itäkarjalaisten uhria ja osuutta Suomen itsenäisyystais-telussa. Muistomerkki on 1,9 m korkea ja se on tehty Karjalan punai-sesta graniitista. Muistomerkki sijaitsee Sibeliuksenkadun ja Välskärin-kadun kulmauksessa. Muistomerkissä on teksti: 1941-1944 Jatkosodas-sa Suomen armeijassa taistelleiden 2 400 itäkarjalaisen ja inkeriläisen muistolle. Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Yrjö Sormunen.

Ennen tänään paljastettua muistomerkkiä on vuonna 2002 paljastettu muistolaatta Riihimäen rautatieasemalle ja vuonna 2003 Raahen rau-tatieasemalle. Kummankin aseman kautta lähti merkittävät heimova-paaehtoisten palautuskuljetukset.

Muistomerkkihankkeita ovat ajaneet Inkeriläiset ja karjalaiset hei-moveteraanit ry, Suomen Sotaveteraaniliitto ry ja muistomerkkityö-ryhmä. Muistomerkkien hankintakustannuksiin on keskeisesti osallis-tunut Sotavahinkosäätiö.

Sodissamme palveli kaksi heimoveteraaniyksikköä HeimoP3 ja ErP6. Ne muodostettiin omasta tahdoistaan Suomen puolustusvoimiin siirty-neistä inkeriläisistä ja itäkarjalaisista. Puolustusvoimissa palveli yhteen-sä 2 400 inkeriläistä ja itäkarjalaista heimovapaaehtoista.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleista lähtien eduskuntaryhmäämme kuuluvat seuraavat henkilöt: Raimo Vistbacka, Timo Soini, Pirkko Ruohonen-Lerner,

Pertti ”Veltto” Virtanen ja Pentti Oinonen.

6/2007 perussuomalainen - suomenuutiset.fi · fax: 0207 430 801 peruss@perussuomalaiset.ﬁ...

Documents