KEMIAKemi

8/2014

OLUT-VANHUSheräsihenkiin

MITTARI-TONTUNtarinoita

MITENpatentoidananokeksintö?

BAKERSTREETINnerokas rikos-laboratorio

KEMIALLAhuipulle ja yhteiskuntaan

Suomen suurin ja laaja-alaisin kemian laitosSyvällisestä perustutkimuksesta teollisiin sovelluksiin. Monipuolista kotimaista ja kansainvälistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Kemianluokka Gadolin koulujen opetuksen tukena.

HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET

UNIVERSITY OF HELSINKIKEMIAN LAITOS

KEMISKA INSTITUTET DEPARTMENT OF CHEMISTRY

WWW.HELSINKI.FI/KEMIA

Yhteishaku 2015

17.3.–9.4.WW

W.H

ELSIN

KI.FI/KEMIA/OPISKELEMAAN

SAVE THE WORLD

OIKEITA KOHTAAMISIA. AITOJA ELÄMYKSIÄ. KOSKETUS TULEVAISUUTEEN.

18.–19.3.2015Messukeskus Helsinki

Kemian ja bioalan ammattimessut

Kemian ja bioalan tärkein kohtauspaikka ChemBio Finland johdattaa tuoreimman tiedon äärelle.Tapaa uusia ja vanhoja tuttuja ja vahvista verkostojasi! Tutustut yrityksiin ja uutuuksiin, ja seuraat monipuolisia tietoiskuja ja ajankohtaista ohjelmaa, mm.

• Kemian Päivät

• Save the World -symposium: Kohti biotaloutta

• Uraseminaari ja Nuorisopaneeli

• Asiaa biotekniikasta, turvallisuudestaja ravitsemuksesta.

Lue lisää ja rekisteröidy kävijäksi osoitteessa chembiofi nland.fi Avoinna: ke 18.3. klo 9–17 ja to 19.3. klo 9–16

chembiofi nland.fi #chembio2015

BUSINESS

NETWORKING

INNOVATIONS

4 8/2014KEMIA

SISÄLLYS

Erkk

i Kar

jala

inen

Sherlock Holmes perusti maailman

ensimmäisen CSI-laboratorion

omaan olohuo-neeseensa. Mutta

kuka oli nerok-kaan yksityis-

etsivän esikuva? (s. 52)

46 Raakamaidon käyttö on riskipeliä Arja-Leena Paavola

48 Nanoteknologia ja bioteknologia Missä menevät patentoitavuuden rajat? Hanna Laurén

50 Elintärkeät immateriaalioikeudet Kopiointi voi yllättää kokeneenkin yrityksen Marja Saarikko

52 Legendaarinen Sherlock Holmes Maailman ensimmäinen CSI-laboratorio toimi Baker Streetillä Erkki ja Ulla Karjalainen

57 KEEMIKKO Some rap

58 ULKOMAILTA

60 HENKILÖUUTISIA

63 TULEVIA TAPAHTUMIA

64 SEURASIVUT

66 TIETEEN KAUPUNGIT Lyon rokottaa Euroopan Sisko Loikkanen

6 Hylyn olut herätettiin henkiin Vaahtohattuinen isoisä sai uuden elämän Lauri Lehtinen

12 TÄTÄ MIELTÄ Mittaritontun tarinoita Pekko Vehviläinen

14 Sähkökemia suojaa sellukeittimen Korroosio kuriin Jari Koponen

20 AJANKOHTAISTA Suomalainen kemianteollisuus on Turvallisuuden aatelia Leena Laitinen

22 UUTISIA

28 VIHREÄT SIVUT

34 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

38 REACH RAKENTUU CLP-asetus yhtenäistää pakkausmerkinnät Paula Jantunen

39 ULJAS UUSI BIOTALOUS Kaikki irti perunasta Maija Pohjakallio

40 NÄKÖKULMA Sinilevän sielunelämä Anja Nystén

40 KEMIA SILLOIN ENNEN

41 NAISET JA KEMIA Marguerite Perey teki säteilevän löydön Sisko Loikkanen

42 Vuoden luonnontieteilijälle Mittaaminen on sydämen asia Päivi Ikonen

Anto

nin

Hal

as

VTT:n tutkijat löysivät eläviä mikrobeja 1800-luvun olutpullosta. Merenpohjasta ongittu olutvanhus pääsi uudelleen tuotantoon. (s. 6)

Savc

or F

ores

t

Jos ruoste raiskaa massiivisen sellu-keittimen, on piru merrassa. Suomalai-nen Savcor Forest hyökkää tekniikal-laan korroosiota vastaan. (s. 14)

Jenn

i Kuv

a

”Koko ikänihän minä olen elänyt kemia edellä”, pian eläkkeelle siirtyvä Mikesin ylijohtaja Timo Hirvi hymyilee. (s. 42)

44 Laboratorioissa haaskataan kemikaaleja Marja Saarikko

58/2014 KEMIA

KEMIAKemi

PÄÄKIRJOITUS15. joulukuuta 2014

Vol. 41 Coden: KMKMAA ISSN 0355-1628

Toimitus • Redaktion • OfficePohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 0400 578 901toimitus@kemia-lehti.fiwww.kemia.lehti.fi www.facebook.com/kemialehti

Päätoimittaja • Chefredaktör • Editor-in-ChiefDI Leena Laitinen 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimituspäällikkö • Redaktionschef • Managing EditorPäivi Ikonen 0400 139 948paivi.ikonen@kemia-lehti.fi

Taitto • Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen 040 7333 485taitto@kemia-lehti.fi

Sihteeri • Sekreterare • SecretaryIrja Hagelberg 0400 578 901irja.hagelberg@kempulssi.fi

Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä • Permanent medarbetare • Contributing EditorSanna Alajoki 040 827 9727sanna.alajoki@kemia-lehti.fi

Ilmoitukset • Annonser • Advertisementsilmoitukset@kemia-lehti.fi

Myynti • Forsäljning • SalesKalevi Sinisalmi 044 539 0908kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fiMilla Sinisalmi 040 766 1346 milla.sinisalmi@kemia-lehti.fiIrene Sillanpää 040 827 9778 irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi

Tilaukset • Prenumerationer • Subscriptionspuh. 0400 578 901 tilaukset@kemia-lehti.fi

TilaushinnatKotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroaKouluille 49 euroa, www.aikakaus.fiPrenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euroSubscription price (out of Finland) EUR 145Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16

OsoitteenmuutoksetKemian Seurojen toimistopuh. 010 425 6302, faksi 010 425 6309toimisto@kemianseura.fi

Kustantaja • Utgivare • PublisherKempulssi OyToimitusjohtaja • Verkst. direktör • Managing DirectorLeena LaitinenPohjantie 3, FIN-02100 Espoo puh. 040 577 8850leena.laitinen@kemia-lehti.fi

Toimitusneuvosto • Redaktionsråd • Editorial BoardViestintäpäällikkö Susanna Aaltonen, Kemianteollisuus ry Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe OyProfessori Matti Hotokka, Åbo AkademiToimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Toiminnanjohtaja Heleena Karrus, Kemian SeuratTutkija Helena Laavi, Aalto-yliopistoPäätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-KemiProfessori Jan Lundell, Jyväskylän yliopistoProfessori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto

Aikakauslehtien Liiton jäsenlehtiKeskipainos 5 000, erikoisnumeroilla 300–3000 kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2014ISO 9002

KIRJOITUSTAITO alkoi kehittyä 3200-luvulla ennen ajanlaskumme alkua ja katosi salaperäisesti vuoteen 2100 mennessä.

Kenties tällaiseen johtopäätökseen tulevat kaukaisen tulevaisuuden arkeologit tutkiessaan menneiltä sukupolvilta jääneitä dokumentteja.

Mistäpä he tietäisivät, millaisia valintoja muinoin tehtiin, kun paine-tusta sanasta tuli katoava luonnon-vara. Hyllykilometreittäin arkistoja hävitettiin ja muutettiin biteiksi, vii-meisetkin painetut julkaisut väistyivät digitaalisten tieltä, ja postilaitos siirtyi välittämään vain sähköisiä kirjeitä ja lehtiä.

Sinne ne kaikki lopulta maailman mullistuksissa hävisivät, äärettömään bittiavaruuteen.

Tulevaisuuden arkeologeilla on käsissään vain kasa kylmiä, hiljaisia äly-laitteita, joiden käyttötarkoitusta he arvuuttelevat. Uskontoonko nämä jokaisen kansalaisen kantamat esineet liittyivät?

OMIN KÄSIN kirjoitetusta kirjeestä on tullut harvinaisuus sähköpostien, pikaviestien ja some-päivitysten virrassa.

Kehityksen kiivaus hätkähdyttää, sillä vain pari sukupolvea sitten kirje oli korvaamaton viestintäväline, sota-ajan oloissa usein ainoa mahdollinen. Kuinka paljon vähemmän tietäisimmekään esivanhempiemme elämästä ilman kenkälaatikoiden aarteita.

Kaikki eivät ole synnynnäisiä kynäniekkoja, mutta jokainen kykenee ilmai-semaan itseään omalla tavallaan. Antikvariaattilöytö vuodelta 1910 on osu-nut aikansa markkinarakoon: Yli 600 kirjekaavaa – hyödyllisiä tietoja asioimis ja hakemuskirjeille.

Seikkaperäinen opas antaa puuttuvat sanat kirjeeseen esimiehelle. ”… koetan puolestani, heikkojen voimieni mukaan, tehdä itseni Teidän jat-kuvaa suosiotanne ansaitsevaksi.”

Tähän tapaan neuvottiin hieromaan sovintoa ystävän kanssa: ”En tahdo tässä ruveta uudestaan osoittamaan itseni olleen oikeassa, sillä se lisäisi Sinussa vain vastenmielisyyttä.”

Muuttoaikeissa ollut neiti sadan vuoden takaa on saattanut ällistyä vaite-liaan naapurinmiehen äkillistä tunteiden vyörytystä. ”Kävi yhtäkkiä selväksi, ettei elämä, ilman Teitä, olisi minkään arvoinen, armas impeni.”

Kiitettävästi teos tarjoaa myös neidille useita vastausvaihtoehtoja ilahtu-neen myönteisestä jyrkän torjuvaan.

KENELLE SINÄ haluaisit tänä jouluna kirjoittaa? Aina kirjettä ei ole mah-dollista toimittaa perille, mutta jo sanoiksi pukeminen saattaa helpottaa. Tärkeimpään kerrottavaan voi riittää muutama sana.

”Kiitos, että olet.””Annan sinulle anteeksi.””Minulla on sinua ikävä.”

Mar

kku

Jout

sen

Katoava luonnonvara

Scan

stoc

kpho

to

Toivotamme rauhallista joulun aikaa ja kiitämme lehden lukijoita, ilmoittajia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta.Kemia-lehden toimitus

Olemme osoittaneet joulutervehdyksen Hyvä Joulumieli -keräykseen.

6 8/2014KEMIA

Lauri Lehtinen

Siinä sitä nyt on.1840-luvun tyyliin pantua olutta,

joka maistuu – niin, luultavasti aivan samalta kuin se juoma, jota vauraat keskieurooppalaiset parisa-taa vuotta sitten tapasivat oluttuvis-saan nauttia.

Uutuuden resepti perustuu olut-pulloihin, jotka ongittiin esiin Itämeren pohjassa maanneesta vanhasta laivahylystä. Juoma on

Hylyn olut herätettiin henkiin

Vaahtohattuinen isoisäsai uuden elämän1840-luvun belgialainen olut on herätetty uudelleen henkiin Suomessa. Juoman resepti saatiin vanhoista olutpulloista, jotka sukellettiin ylös Itämereen uponneesta laivanhylystä.

rekonstruoitu mahdollisimman tar-kasti esikuvansa kaltaiseksi.

Ahvenanmaalaisen Stallhagenin panimon valmistama hylkyoluen kopio on saanut nimekseen Stall-hagen Historic Beer 1843.

”Stallhagen 1843 on hienostunut olut. Se on luonteeltaan sofistikoitu ja pehmeä ja antaa hyvän käsityk-sen siitä, miltä laadukas olut maistui 1800-luvun alkupuolella”, kuvailee

Merestä löytyi aarre. Vanhan oluen lähes

200-vuotias henki elää nyt uudessa

muodossa ja uudessa pullossa.

Visit Åland

78/2014 KEMIA

ahvenanmaalaispanimon toimitus-johtaja Jan Wennström.

Pöydällä lepäävät vihreät pullot ovat päätepiste neljä vuotta kestä-neelle kiehtovalle hankkeelle, johon ovat osallistuneet kahden maan tut-kijat ja oluenpanon osaajat.

Tarina alkaa vuodesta 2010. Kai-kuluotausmittaukset olivat jo joku vuosi aiemmin havainneet Ahve-nanmaan Föglön vesiltä merenpoh-jaan uponneen laivanhylyn.

Kun sukeltajat vihdoin pääsivät tutkimaan haaksirikkoutunutta kuunaria tarkemmin, sieltä paljas-tui yllätys: lasti samppanjapulloja, joissa sisältö oli vielä tallella. Juomat olivat säilyneet Itämeren pimeässä ja viileässä sylissä hyvin.

Nestemäinen aarre onnistuttiin nostamaan vahingoittumattomana ylös. Osa parisataa vuotta vanhasta samppanjasta myytiin huutokau-poissa, joissa kuohuviinin ystävät maksoivat yhdestä pullosta kor-keimmillaan 30 000 euroa.

Arvojuomia kuljettanut kuunari oli luultavasti lähtenyt matkaan Ranskan Champagnen alueelta, josta se oli jatkanut jokireittiä pitkin Belgiaan. Siellä kannelle oli otettu lisälastia.

Itämeren pohjoisosat olivat 1800-luvulla vahvasti Venäjän hal-lussa. Samppanja olikin kenties tarkoitettu johonkin venäläislin-noitukseen tai -varuskuntaan, ellei suorastaan Pietarin hoviin.

VTT tunsi tuopin jäljet

Kun hylystä saatua saalista perat-tiin, lastin joukosta paljastui viisi sellaista pulloa, joita ei voinut ereh-tyä luulemaan kuohuviiniksi.

Pullojen sisältö ei silti ollut miten-kään itsestään selvästi oluttakaan. Kun pullot saapuivat tutkittaviksi VTT:hen, tutkijoiden piti aloittaa avoimelta pöydältä.

Ensimmäisenä viittasi olueeseen nesteen väri. Asia vahvistui, kun pullojen sisällön kemiallinen ana-lyysi paljasti mallassokereita, huma-loista tuttuja jäämiä sekä oluelle tyypillisiä aromaattisia yhdisteitä ja aminohappoja.

Luonnonkorkkien analysointi

Juomalastia ehkä kohti keisarillista hovia kuljettanut kuunari makaa Ahvenan-maan vesillä lähes 60 metrin syvyydessä.

puolestaan kertoi juoman pullo-tusajaksi 1840-luvun, todennäköi-simmin vuoden 1843. Hylyn pullot sisälsivät siten maailman vanhinta säilynyttä olutta.

Samppanjan tavoin myös pullo-tettu olut oli ajan mittapuulla kallis-arvoinen erikoistuote. Käsin puhal-lettu lasipullo ja ehkä jo pelkkä luonnonkorkki lankahäkkeineen olivat arvokkaampia kuin olut-määrä, joka pulloon mahtui.

Olutta kyllä pantiin Euroopassa jatkuvasti, joten tuore, tynnyröity juoma oli sinänsä yleinen ja myös laadukas tuote lähes koko maan-osassa.

Koska hylky makasi lähes 60 met-rin syvyydessä, vesipatsaan paine ylitti selvästi pullojen sisäisen pai-neen. Reilussa puolessatoista vuo-sisadassa korkkien läpi oli siksi tih-kunut merivettä, joka oli otettava analyyseissä huomioon.

Kun meriveden metallien määrä suhteutettiin normaalin vierteen metalleihin, voitiin arvioida pul-loihin hiipineen suolan ja edelleen meriveden osuus.

Monet yksityiskohdat viittasivat siihen, että kuunarin kansilastiksi olisi otettu Lambic-olutta tai sen lähisukulaista.

8 8/2014KEMIA

Lambic kuuluu suomalaisen sah-din ja eurooppalaisten luostari-oluiden tapaan yhä hengissä oleviin esiteollisiin oluttyyppeihin. Niitä ei käytetä puhtaalla kulttuurihiivalla vaan puolisatunnaisella hiivakan-nalla.

VTT:n tekemät analyysit pal-jastivat hylkyoluesta myös monia yhtäläisyyksiä nykyoluisiin, joskin 3-metyylibutyyliasetaatin määrä oli silmiinpistävän pieni.

Asia saattoi johtua ikääntymisen mukanaan tuomista muutoksista tai vaihtoehtoisesti Lambic-tyyppisestä panomenetelmästä. Myös melko korkeat 2-fenyylietanolin ja 1-pro-panolin määrät viittasivat Dekkera-suvun hiivoihin.

Pullon henki eli yhä

Oli selvää, ettei paljon ennen Louis Pasteuria valmistettua olutta ollut

Lambic on olutlaji, jota valmiste-taan ainoastaan Sennejoen laak-sossa Belgiassa.

Juoman erikoispiirre on, että olut-vierteeseen ei lisätä ollenkaan hii-vaa. Sen sijaan olutpanimon ulla-kolla on suuri, matala allas, jossa villihiivat ja muut pieneliöt saavat aikaan oluen spontaanikäymisen.

Lambic-olutta voidaan panna vain loka- ja toukokuun välisenä aikana, jolloin ilma on riittävän vii-leää.

Oluen ainesosat ovat noin 70 pro-senttia mallasohraa ja 30 prosenttia mallastamatonta vehnää. Huma-laa Lambicissa käytetään runsaasti, mutta se on yleensä vähintään kolme vuotta vanhaa. Tällaisessa humalassa ei enää ole oluen katke-ruutta lisääviä aineita, joita huma-loilta yleensä halutaan. Sen sijaan aineet toimivat suojana muita tar-tuntoja vastaan.

Se, että vehnä on oluessa mallas-tamattomana, aiheuttaa panimo-

Villihiiva ja viileä ilmatekevät Lambicin

mestarille muutamia ylimääräi-siä liikkeitä. Vehnän tärkkelyksen muuttuminen sokeriksi ja edelleen alkoholiksi vaatii sitä, että ohramal-taan tuottamat entsyymit saavat riit-tävästi vaikutusaikaa.

Villihiivojen ja muuttuvan maito-happobakteerikannan takia jokai-

Lambic-olutta tehdään muun muassa Timmermansin panimossa. Vierre lasketaan jäähtymään ja käymään matalaan kuparialtaaseen.

Sukeltajat onnistuivat noutamaan pullot ehjinä pintaan.

nen erä olutta on hieman erilainen. Pitkähkö kypsytys tammitynny-reissä ja erien sekoittaminen saavat kuitenkin aikaan sen, että Lambic useimmiten maistuu suunnilleen samalta – omintakeiselta ja hyvin happamalta.

Visi

t Åla

nd

98/2014 KEMIA

Anto

nin

Hal

as

VTT:n tutkimuksissa hylkyoluesta löytyivät maailman vanhimmat oluessa säilyneet mikrobit.

sen paremmin pastöroitu kuin suo-datettukaan.

Teoriassa olisi ollut mahdollista, että sakasta olisi voinut löytyä elä-viä hiivasoluja, joiden avulla vanha janojuoma olisi voitu puhaltaa sel-laisenaan henkiin.

Valitettavasti tutkijat eivät onnis-tuneet eristämään nesteestä elävää hiivakantaa – mutta kuolleita Dek-kera-hiivan soluja kylläkin. Samat hiivat ovat tärkeitä nykypäivän Lambicien panemisessa.

Hämmästyksen aihe tutkijoille oli, että olutnäytteistä paljastui elä-viä bakteereja. Ne ovat vanhimpia oluista koskaan löytyneitä mikro-beja.

”Olut oli jo osittain vahingoittu-nut oltuaan pitkään merenpohjassa. Elävien maitohappobakteerien löy-tyminen nesteestä oli meille iloinen yllätys”, kertoo VTT:n tutkija, asia-kaspäällikkö Annika Wilhelmson.

”Tämänkaltaiset bakteerit olivat ominaisia aikakauden oluille, joten

den onnistuminen on pitkälti sat-tumaa, koska ne käytetään villi-hiivojen ja bakteerien seoksella. Lambicin valmistusvaiheet ovat alt-tiita mikrobitoiminnan vaihteluille ja prosessin hallinnan heilahteluille.

Tiivistetysti voidaan sanoa, että Lambic ei sovellu teolliseen suur-tuotantoon, jonka asiakkaat halua-vat tuotteen maistuvan aina tismal-leen samalta.

Vanhan oluen henkiin herättäjien oli siksi pakko tehdä joukko komp-romisseja. Käymiseen oli valittava

leegio hiivoja ja rakennettava niistä suotuisa seos.

Käymisolosuhteiden hallinnalla vaikutetaan esimerkiksi siihen, ettei ensimmäisenä fermentaatioon rynnistävä hiiva ehdi syödä kaikkia sokereita, vaan niitä jää tasaisesti koko aromia antavalle hiivakirjolle.

Kun VTT oli tehnyt omat tutki-muksensa, oluen reseptin rekonst-ruointiin osallistuivat myös bel-gialaisen KU Leuvenin yliopiston asiantuntijat.

”Elävien maitohappo-bakteerien löytyminen oli iloinen yllätys.”

niitä on käytetty myös luotaessa olutta uudelleen.”

Samanlaisia maitohappobaktee-reja on myös nykyisissä Lambic-oluissa.

Raaka-aineista voitiin tehdä joh-topäätös, että hylyn olut olisi ohra- ja vehnäpohjaista juomaa, jonka vehnää ei välttämättä ollut mallas-tettu. Myös humalan osuus oli teol-lisista oluista poikkeava. Lisäksi sitä oli erittäin runsaasti, kuten nykyi-sissä Lambiceissakin.

Tutkimus osoitti myös, että van-hat pullot sisälsivät kahta hieman erilaista olutta.

Panimon painajainen

Hanke kävi yhä kiinnostavam-maksi, kun päätettiin, että vanhan mallin mukainen olut synnytetään uudelleen kaupalliseksi tuotteeksi.

Urakka merkitsi tavallaan pani-momestarin painajaista.

Lambicit ovat perinneoluita, joi-

Esa

Tans

kane

n

Laadukasta 1800-luvun alun olutta, olkaa hyvä. Juoman maku on pehmeä ja hienostunut.

10 8/2014KEMIA

Oluella on merkittävä rooli luolaihmisen tiellä puimakoneihmiseksi.

Oluen täsmällinen osuus ihmis-kunnan kehityksessä on arvailujen varassa. Todennäköisesti juoma oli nykyisten kulttuurien nousun kan-nalta avainasemassa.

Monet nykytutkijat ovat sitä mieltä, että maanviljelyksen syn-tyyn vaikutti voimakkaammin oluenpano kuin leivän leipominen. Maanviljelys puolestaan synnytti yhdyskunnat, hallintojärjestelmät, verotuksen ja yhtenäiset valtiot.

Leipävilja ei ehkä myöskään ollut niin merkittävä toimeentulon edel-lytys kuin olemme kuvitelleet. Suo-tuisilla alueilla keräilijä-metsästäjät kykenevät nykyäänkin samaan elin-tasoon kuin viljelijäheimot – mutta paljon vähemmällä työllä.

Suuria heimoriittejä varten pitää kuitenkin kerätä melkoinen keko vaikutuksiltaan ennalta-arvaamat-tomia taikasieniä, jotta saadaan aikaan juhliin kuuluva hurmos. Ohranviljelyn ja oluen avulla juhla-tunnelma nousee taatusti.

Oluen seppä Osmotar

Suomeen olut tuli asutuksen etene-misen ja kaskiviljelyn mukana.

Oluen merkitystä suomalaisille kuvaa se, että esimerkiksi Kalevala kertoo oluenpanosta kaksi kertaa vuolaammin kuin maailman luo-misesta.

Olut oli ihmiskunnanmerkkipaalu

Kalevalan 20. runosta selviää, että oluen raaka-aineina käytettiin ohraa ja humalaa ja käymisen käyn-nistäjänä mesiheinää. Ohrapeltoja ja olutta suojeleva jumala oli Pellon-pekko ja ensimmäisen oluen luoja Osmotar.

Sahtia, perinteistä suomalaista suodattamatonta olutta pantaessa ohran sekaan lisättiin monin pai-koin maata myös hieman ruismal-taita. Joillakin seuduin sahtiin on käytetty kauramaltaitakin, millä on tavoiteltu kovaa, kauniisti poreile-vaa vaahtoa. Vehnä on ollut meillä harvinaista.

Baijerin herttua Wilhelm IV sääti vuonna 1516 Reinheitsgebot-asetuksen, joka määräsi oluen val-

Ohranviljely mahdollisti oluenpanon ja ihmiskunnan uudenlaisen kulttuurin. Suomessa ohrapeltoja suojelee myyttinen Pellonpekko.

Scan

stoc

kpho

to

”VTT:n tulokset antoivat meille käsityksen oluen alkoholipitoisuu-desta, väristä ja kitkeryydestä. Pul-lossa jäljellä olevat elävät solut aut-toivat meitä päättelemään, millaista hiivaa ja bakteereja oluen valmis-tuksessa oli käytetty”, kuvailee bel-gialaisyliopiston professori Gert De Rouck.

Kun oluen valmistusohje ja sopivat valmistusolosuhteet olivat selvillä, ahvenanmaalainen pienpanimo pääsi tuottamaan ensimmäiset pul-lot reinkarnaation kokenutta ohra-juomaa. Nyt Stallhagenissa syntyy 1800-luvun olutta käymismenetel-mällä, joka on ainoa laatuaan.

”Tätä olutta varten yhdistimme

perinteitä ja historiaa nykyaikai-seen ja uutta luovaan panimotai-toon. Mikro-organismien välinen symbioosi ja ainutlaatuiset mallas-aromit rakentavat yhdessä ainut-kertaisen makuprofiilin”, De Rouck kiittelee.

Kirjoittaja on insinööri ja vapaa toimittaja.lehtinen.lauri@kolumbus.fi

mistusaineeksi ainoastaan maltaan, humalan ja veden. Hiivaa ei vielä tuolloin tunnettu.

Wilhelmin lakia pidetään maail-man vanhimpana kuluttajansuoja-lakina. Saksalaiset panimot noudat-tavat sitä vieläkin.

Saksalaisasetuksen tärkein merki-tys oli siinä, että se esti haitallisten ja jopa myrkyllisten yrttien, kuten suopursun, hulluruohon, myrkky-raiheinän, suomyrtin tai koiruohon, käytön oluenpanossa.

Myös Ruotsin valtakunnassa, jonka osana Suomi oli, laadittiin asetuksia, joiden tarkoitus oli kor-vata oluen vaaralliset lisäaineet humaloilla.

Ensi keväänä Helsingissä pidettävässä yhdeksännessä NBC-symposiumissa ovat aiheena kemialliset, biologi-set, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuman erityisteemana on tällä kertaa NBC-toimintaympäristön muutos eri osa-alueineen.

Messukeskuksessa 18.–21. toukokuuta 2015 järjes-tettävä tilaisuus on suunnattu erityisesti CBRNE-alan päättäjille, asiantuntijoille, tutkijoille ja yrityksille. Pai-kalle odotetaan noin 400 alan asiantuntijaa yli 20 maas-ta. Englanninkielinen symposium koostuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä.

Abstraktit 15. tammikuuta mennessä Mikäli haluat pitää symposiumissa esitelmän tai poste-rin, ole hyvä ja lähetä abstrakti viimeistään 15.1.2015 osoitteeseen chair2015.science@nbcsec.fi

Osallistujien rekisteröinti alkanutRekisteröidy viimeistään 31.1.2015, niin saat koko sym-posiumin hintaan 750 € (1.2.2015 alkaen hinta 850 €). Hinnat sisältävät tieteellisen symposiumin, laitenäytte-lyn, lounaat, kahvitarjoilut sekä sosiaalisen ohjelman; kongressi-illallisen, Get together -partyn ja Helsingin kaupungin vastaanoton.

Ilmoittaudu näytteilleasettajaksi!Ilmoittautuminen tapahtuman yhteydessä järjestettä-vään laitenäyttelyyn on alkanut. Ilmoittaudu ensi tilassa, koska näyttelyosastoja on rajoitetusti. Paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisäkysymyksiä näyttelys-tä voi lähettää nbc2015.exhibition@nbcsec.fi Tarkemmat tiedot NBC2015-symposiumista (Second cir-cular, Instruction for authors), osallistujien rekisteröin-tilinkki (Registration) sekä ilmoittautumiskaavake laite-näyttelyyn (Exhibition: Invitation / Reservation form) löytyvät kotisivuilta www.nbc2015.org

Tervetuloa mukaan!NBC2015-symposiumin tieteellinen

ja järjestelytoimikunta

www.nbc2015.org

NBC-symposium lähestyy! Odotamme abstraktejanne

Suojelu, pelastus ja turvallisuus ry Föreningen för skydd, räddning och säkerhet

Association for Protection, Rescue, Security and Safety

12 8/2014KEMIA

TÄTÄ MIELTÄ

Mittaritontun tarinoitaJOULU ON taian aikaa. Me lapset tai lap-senmieliset tiedämme sen paremmin kuin ketkään muut. Varmasti sinäkin muistat lapsuutesi joulut? Kenties ihan oikea puna-nuttu kävi jakamassa lahjat säkistään?

Meillä pukki oli arka tai kiireinen. Hän kävi sujauttamassa käärönsä kuusen alle sillä aikaa, kun olimme joulusaunassa.

Mutta voi sitä riemua pakettien aue-tessa: tontut olivat kuulleet toiveet häm-mästyttävän yksityiskohtaisesti! Leluista ja peleistä ja jopa sukista ja tumpuista iloit-tiin pitkälle kevääseen.

MONI AIKUINEN toivoo pukilta ka-peampaa uumaa tai parempaa kuntoa. Tontut ovat yhä yllättävän tarkkoja, sillä tänä jouluna monesta paketista kuoriutuu sykemittari tai urheilukello.

Itse lienen ollut terveyden saralla taval-lista lahjattomampi, sillä minulle härveleitä on kertynyt parisenkymmentä.

Mittaan itseäni älypuhelimella ja -vaa’alla, langattomalla verenpainemit-tarilla, sykemittarilla ja älykellolla. Untani valvoo kolme laitetta, olkavarttani koristaa kehoanalysaattori, rannettani kaksi aktii-visuusranneketta. Juostessa sykevyössäni on kiinni yksi tekniikka-anturi, jaloissani kaksi.

Urheillessani reisien lihasaktiivisuuden keräävät älyshortsit. Pyörälenkit ja lasket-telurinteen kiemurat tallentuvat videoksi action-kameraani. Maratonilta kännykkäni lähettää tiedon paikastani ja vauhdistani reaaliajassa facebook-sivuilleni kaverei-deni kummasteltavaksi – ja ennustaa jopa loppuaikani.

Vähemmästäkin stressaantuu.Mittaan siis stressiänikin. Seuraan tree-

nistä palautumista sekä sykemittauksella että otsaan kiinnitettävin anturein. Töissä stressitasoani valvoo suomalaiskeksintö: sormus, joka lähettää tietonsa kännyk-kääni. Aika usein se kehottaa rauhoittu-maan.

NÄIN JOULUN ALLA moni kysyy minulta lahjavinkkejä. Mitä kannattaisi ostaa, mikä laite on paras? Tällöin esitän vastakysymyksen: mitä juuri sinä hyvin-voinniltasi haluat?

On nimittäin niin, että laite uutuuden-viehätyksen kadottua usein hylätään pöy-tälaatikkoon, kun six-pack jää peilikuvasta uupumaan. Silloin se onkin kapistuksen omistaja, joka tuntee itsensä tontuksi.

Mittaushuuman iskiessä on järkevintä Kris

ta K

ierik

ka

Pekko Vehviläinen on mittaustekniikan tohtori ja Digital Health Solutions Oy:n toimitus- johtaja.

asettaa itselleen konkreettinen tavoite. Sellaisen saavuttamisessa laitteet autta-vat parhaiten.

Esimerkiksi: laihdun kilon kuukaudessa. Juoksen puolimaratonin ensi kesänä. Menen puoli tuntia aiemmin nukkumaan joka ilta. Muistan juoda kaksi litraa vettä päivässä.

Etevimmät sovellukset ohjeistavat käyttäjää huomaamattomasti ja helpolla tavalla. Ne myös muistavat kehua sinua pienistäkin asioista.

Kun olet kävellyt 10 000 askelta, ran-neke värähtää, ja sen näyttöön syttyy pieni aurinko. Kun ateriasi on ollut lautasmallin mukainen, mobiilisovellus palkitsee sinut vihrein sydämin. Parhaim-millaan laite on mukanasi seuraava, arjen hyvää oloa tuottava pikku apuri.

SUOSIKKINI ja suosittelemani mittari on yksinkertainen, helppokäyttöinen ja tyylikäs aktiivisuusranneke.

Rannekkeiden tarjonta on runsasta, ja kuluttaja saa rahoilleen hyvän vastineen. Aktiivisuustietojen käsittely valmistajien verkkopalvelussa on varsin kehittynyttä. Oman edistymisen seuraaminen datan avulla on hyvin kiinnostavaa ja hauskaakin.

Kunhan siis vain muistat asettaa itsel-lesi ja laitteellesi aluksi maltillisen tavoit-teen, niin ehkäpä jo ensi jouluna pukki ottaa sinut seurakseen etelänlomalleen six-packiä ja aktiivisuusranneketta hetkut-

telemaan.

Pekko Vehviläinen

pekko@dhs.fi

www.kemia-lehti.fi

KEMIAKemi

Numero 1/2015 ilmestyy 4. helmikuuta.

Ilmoitukset Kemia-lehdessä

huomataan!

Varaa paikkasi viimeistään 15. tammikuuta!

OSATEEMOINA mm. • Laboratoriot • Turvallisuus • Puhdastilat

Tiedustelut ja varaukset:kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908milla.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 040 766 1346irene.sillanpaa@kemia-lehti.fipuh. 040 827 9778

METROLOGIA-AKATEMIALuotettavuudesta viennin vauhtipyörä

Toimiva kv-yhteistyöverkosto metrologiassa

· SI-mittayksikköjärjestelmä· kerran mitattu - hyväksytään kaikkialla

Jäljitettävyyspalvelut

· Suomen tarkimmat mittaukset· viennin vauhtipyörä

Klubitoiminta

· suomalaiset osaajat ratkovat ongelmat yhdessä· kaikille avoin: pituus, sähkö, paine, massa...

Metrologiapalvelut suomalaisille

· suunnittelusta toteutukseen· one-site mittaukset ja neuvonta

Koulutus

· mittausepävarmuudesta varmuutta· täsmäkoulutus tarpeeseen

Tutkimuksesta tulosta

· maailman tarkin ohjelmoitava funktiogeneraattori· kolmivaihesähkön tarkkuusmittalaite

Mittatekniikan keskus, Tekniikantie 1, OtaniemiYlijohtaja Timo Hirvi, johtaja Heikki Isotalo

Alfred Kordelinin säätiönGUST. KOMPAN RAHASTON APURAHAT JULISTETAAN HAETTAVAKSI. Apurahat on tarkoitettu tukemaan kemian opetusta ja tutkimusta, kemian tulosten ja sovellusten tunnetuksi tekemistä, kemian kotimaista ja kansainvälistä yhteis-työtä, kemian sanastotyötä, kemian historian tutkimus-ta sekä kemian alan museo- ja näyttelytoimintaa. Apu- rahan yleisenä ehtona on, että hakijalla on aikaisemman näytön perusteella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma.

Apurahaa haetaan täyttämällä hakemuslomake säätiön kotisivulla www.kordelin.fi > Erillisrahas-tot > Sähköinen lomake ja lähettämällä se liitteineen viimeistään pe 30.1.2015 sähköisesti säätiöön. Tarkemmat hakuohjeet löytyvät säätiön kotisivuilta

Lisätietoja saa Suomalaisten Kemistien Seuran toimis-tosta arkisin klo 9–16, puh. 010 425 6302.

ALFRED KORDELININ SÄÄTIÖN HALLITUS

14 8/2014KEMIA

Savcor Forest Oy

158/2014 KEMIA

Jari Koponen

Korroosio voi pahimmillaan johtaa katastrofaalisiin seurauksiin. Dra-maattinen esimerkki on Jyväskylän vesitornin romahtaminen vuonna 2012. Turman syyksi osoittautui betoniraudoitteiden vetyhaurastu-minen.

Materiaalien korroosio on han-kala ongelma etenkin prosessi-teollisuuden vaativissa olosuhteissa, kuten jätteenpoltossa sekä sellun-valmistuksen tietyissä vaiheissa. Altteimpia korroosiolle ovat metal-lipinnat, jotka korkeissa lämpöti-loissa joutuvat kosketuksiin syövyt-tävien aineiden kanssa.

Perinteisen erä kerrallaan tapah-tuvan sellunkeiton on korvannut jatkuva keitto. Prosessimuutos on tuonut mukanaan uudenlaisia kor-roosio-ongelmia. Eniten ongelmia esiintyy keittimissä, joiden mate-riaali on hiiliteräs. Kattiloita on alettu valmistaa myös ruostumatto-mista teräksistä, mutta nekään eivät ole immuuneja korroosiolle.

Korroosioriskin takia materiaa-lien tilaa joudutaan tarkkailemaan tiheään. Haittoja tutkitaan laitosten vuosiseisokkien aikana sekä neljän

Sähkökemia suojaa sellukeittimen

Korroosio kuriin Suomalaisen Savcor Forestin kehittämä sähkökemiallinen menetelmä

suojelee sellukeittimiä niiden ilkeimmältä viholliselta, korroosiolta.

vuoden välein tehtävissä, paineas-tiamääräysten edellyttämissä tar-kastuksissa, mutta usein tarvitaan myös erityisiä tarkistusseisokkeja.

Jatkuva mittaus

Mikkeliläinen Savcor Forest Oy on kehittänyt sellukeittimien suojaksi uuden sähkökemiallisen menetel-män. Idea perustuu siihen, että keit-timessä virtaava emäksinen liuos johtaa hyvin sähköä.

Keittimen suojaus tapahtuu asen-tamalla sen sisäpuolelle sekä virran-syöttö- että referenssielektrodeja, joiden avulla voidaan mitata sisä-pinnan potentiaali.

”Tiettyyn rajapotentiaaliin asti pinta on tiiviin passiivisen kerrok-sen peittämä. Jos potentiaali alit-taa rajan, passiivisuus menetetään

Sellu valmistetaan nykyään jatkuvana prosessina. Puuhake ja kemikaalit eli valko- ja mustalipeän seos syötetään ensin keittimen yläosaan. Valkolipeän pääkomponenttien natriumhydroksi-din ja natriumsulfidin pitoisuudet las-kevat mustalipeässä, ja liuos rikastuu puusta liukenevista kemikaaleista.

Seos valuu alaspäin läpi keittimen vyöhykkeiden, joissa keiton eri vai-heet tapahtuvat. Keittolämpötila on 150–170 celsiusastetta, jossa puun lig-

niini ja muut liima-aineet liukenevat ja puukuidut irtoavat.

Kun sellumassa otetaan keittimestä ulos, se valkaistaan eli poistetaan siitä jäännösligniiniä. Kokonaan musta-lipeäksi muuttunut liuos siirretään soodakattilaan, jossa kemikaalit ote-taan talteen.

Soodakattila tuottaa myös energiaa höyrynä, joka käytetään hyväksi voi-malaitoksessa. Yleensä sellutehtaat ovatkin energian suhteen omavaraisia.

Rakettia muistuttavat sellukeittimet ovat massiivisia rakennelmia. Keitti-mien halkaisija on 5–10 ja korkeus 50–65 metriä.

Puusta selluksi

ja korroosio tulee mahdolliseksi. Tilanne voidaan korjata virransyö-töllä, jonka avulla potentiaali nos-tetaan takaisin passivointitasolle”, kuvailee Savcorin teknologiajohtaja Martti Pulliainen.

Elektrodien vaihtoväli on pitkä, viidestä seitsemään vuoteen.

Menestykseksi osoittautuneella menetelmällä on suojattu paria poikkeusta lukuun ottamatta kaikki Suomen sellukeittimet. Suomalais-tekniikka kiinnostaa myös maail-malla.

”Olemme asentaneet suojauksen noin 70 keittimeen muualla maail-massa, pääasiassa Etelä- ja Pohjois-Amerikassa”, kertoo tuotepäällikkö Isto Virtanen.

Sähkökemiallisessa suojauksessa suomalaisyhtiöllä ei ole kilpailijoita. Sen sijaan Savcorin tekniikan kanssa

Jatkuu sivulla 17…

16 8/2014KEMIA

Voimalaitosten kattiloissa on tähän saakka käytetty polttoaineena enim-mäkseen kivihiiltä. Tällöin pääasial-lisin korrodoiva aine on rikki. Vuo-sikymmenien käyttökokemuksen ansiosta hiilenpolttoon liittyvät ris-kit tunnetaan ja hallitaan.

Tilanne muuttuu, kun kattiloissa ryhdytään yhä enemmän poltta-maan biomassaa ja sekajätettä. Suo-messa on suunnitteilla ainakin kah-deksan biovoimalaa.

Biolaitoksissa ongelmia aiheut-tavat polttomateriaalin kosteus ja kloori. Tietyissä lämpötiloissa nii-den yhteisvaikutus syövyttää teräs-pintoja.

”Polttokattiloissa käytettävä seos-tamaton tai niukkaseosteinen teräs voitaisiin tietysti korvata kestäväm-millä teräslaaduilla. Ne ovat kui-tenkin huomattavasti kalliimpia”, sanoo vanhempi tutkija Sanni Yli-Olli VTT:stä.

Esteenä on myös kattiloiden val-mistamiseen liittyvä säätely.

”Paineastioina käytettävien mate-riaalien on täytettävä tiukat vaati-mukset. Uuden materiaalin kehit-täminen ja testaaminen on pitkä prosessi, joka vie vuosia tai jopa vuosikymmeniä.”

Nykyiset keinot kloorikorroo-sion pienentämiseksi ovat muun muassa biomassan sekapoltto hii-len kanssa ja kaasumaisen rikin ruiskuttaminen polttokattilaan. Sopivalla kloorin ja rikin tasapai-nolla korroosiota voidaan jonkin verran hidastaa, mutta prosessi on hankala hallita.

Patentoitu ratkaisu

VTT on kehittänyt ja patentoinut ongelmaan aiempia tehokkaamman ratkaisun: käytössä olevan kattila-materiaalin pinnoittamisen.

Nikkeli suojaa tehokkaasti kloorin aiheuttamalta korroosiolta. Tämä perustuu siihen, että nikkeliklori-din muodostumisnopeus on rautaan

verrattuna huomattavasti pienempi.VTT:n menetelmä perustuu kuu-

maruiskutukseen. Metallin pintaan luodaan siinä noin 500 mikromet-rin paksuinen kerros mikroskoop-pisista kromi-nikkelipalloista, jotka on pinnoitettu nikkelillä.

”Ilman pallojen pinnoitusta sula-neiden pallojen väliin jäisi lamelli-rajoja, joiden kautta kloori pääsisi vaikuttamaan pohjamateriaaliin. Nikkelipinnoite tukkii lamellirajat, ja tuloksena on korroosionkestävä pinta”, Yli-Olli kuvailee.

Polttolaitoskattiloiden putkistoja ei tarvitse pinnoittaa kokonaan, vaan korroosiolle altteimpien koh-

tien päällystäminen riittää. Riski-paikat sijaitsevat eri kohdissa put-kia valmistajasta riippuen.

Demapp-ohjelman tutkimus-projektissa testattiin pinnoitusten korroosionkestävyyttä käytännön prosessioloissa. Yli-Ollin mukaan tulokset olivat erittäin hyviä.

”Koska pohjamateriaali pysyy samana, paineastiasäädösten vaati-mia testejä ei tarvitse uusia. Hyvin puhdistetut kriittiset vanhat osat voidaan pinnoittaa tai korvata uusilla pinnoitetulla putkenosilla. Pinnoite kiinnittyy tiukasti ja kes-tää käyttörutiineihin kuuluvat nuo-houkset.”

Biovoimalat tuovatkorroosio-ongelmia

Kloorikierre rapauttaaPolttoon tuleva biomassa sisältää normaalisti sekä kosteutta että natrium-, kalium- ja kalsiumklorideja. Poltossa voi syntyä suoraankin syövyttävää kaasumaista kloo-ria, mutta tietyissä olosuhteissa kloridit tuottavat tehokkaasti vapaata klooria.

Kloorikorroosion voimakkuuteen vaikuttavat polttomassan kosteus- ja kloridi-pitoisuudet. Tuoreessa ja vihreitä osia sisältävässä biomassassa molemmat ovat korkeat, mutta kuivakin puuhake saattaa kloridipitoisuudestaan riippuen aiheuttaa ongelmia.

1. Ensi vaiheessa kloridit muodostavat metallin pintaan sulan sekakloridikerroksen, jonka sulamispiste on yksittäisiä klorideja matalampi. Syntyvä kloori diffundoi-tuu oksidikerroksen halkeamia ja huokosia pitkin kohti metallin pintaa.

2. Hapen osapaine on matala, jolloin syntyy metalliklorideja.3. Kun lämpötila on yli 500 celsiusastetta, metallikloridit höyrystyvät ja diffun-

doituvat pois pinnoitteesta. Korroosio käynnistyy.4. Runsashappisemmilla alueilla metallikloridit hapettuvat ja muodostavat

metallioksideja ja klooria. Uusi kloorikierros alkaa alusta.

Sann

i Yli-

Olli

178/2014 KEMIA

kilpailevat muut menetelmät, eten-kin päällehitsaus ja vuoraus.

Savcorin menetelmän suurin etu on, että materiaalin tilaa valvotaan ja mitataan keskeytyksettä. Näin suojauspotentiaali voidaan pitää koko ajan turvallisella alueella.

Pulliainen muistuttaa, että sähkö-kemiallinen suojaus on myös nopea ottaa käyttöön.

”Parhaimmassa tapauksessa suo-jauksen voi asentaa paikoilleen vuo-rokaudessa. Pisimmilläänkin asen-nus ehditään tehdä sellutehtaan normaalin vuosiseisokin aikana.”

Päällehitsaus taas voi pahimmil-laan vaatia kolmenkin ylimääräisen viikon ajan. Lisäksi päällehitsaus on selvästi kalliimpi toimenpide.

Lisäarvoa liiketoimintaan

Tutkimus on tuonut uutta tie-toa Savcorin menetelmän käyttö-mahdollisuuksista. Metallituottei-den ja koneenrakennuksen Shokin

Demapp-ohjelman hankkeessa sel-visi, että sähkökemiallisin keinoin pystytään suojaamaan korroosiolta myös austeniittisia ruostumattomia teräksiä.

”Näissä teräslaaduissa esiintyy vaikeasti ennakoitavaa jännitekor-roosiota. Se voi edetä kuin salama ja aiheuttaa täysin yllättäen vakavan vaurion”, Pulliainen kertoo.

Ferriittis-austeniittisiin teräksiin kuuluvien duplex-terästen osalta

tutkijat saivat selville, että suojaus onnistuu, kun teräksen nikkelipitoi-suus on vähintään neljä prosenttia.

Ferriittisten ruostumattomien terästen suojaamiseen menetelmä ei sovi.

”Negatiivinenkin tulos on tärkeä. Nyt tiedämme, ettei tällaisissa ta-pauksissa kannata lähteä edes yrit-tämään.”

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.

Kuva

t: Sa

vcor

For

est O

y

Sähkökemialliseen korroosiosuojauk-

seen kuuluvia elektrodeja asennetaan

sellukeittimen sisäpintaan.

Jännitekorroosio saattaa parissa vuodessa aiheut-taa sellukeittimen ruostumattomaan keskusputkeen näin pahan hal-keaman.

Sivulta 15…

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta.

KEMIAN KUSTANNUS OY

Kemian alanjulkaisutoiminta

SUOMALAISTEN

KEMISTIEN

SEURA

www.kty.fi

www.finskakemistsamfundet.fi

FINSKA KEMISTSAMFUNDETFKS

www.ordior.fi

Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyö kumppaneitamme kuluneesta vuodesta. Toivotamme tunnelmallista jo ulun aikaa ja hyvää uutta vuotta.

chem.aalto.fi

www.ramboll-analytics.fi

waters.com

THE SCIENCE OF WHAT’S POSSIBLE.®

Suojelu, pelastus ja turvallisuus ryFöreningen för skydd, räddning och säkerhet

Association for Protection, Rescue, Security and Safety

www.nbcsec.fi www.vtt.fi

Puhalla ajatteluusiuutta paloa tieteenhuippujen avullaALUMNIPÄIVÄSSÄ 29.1.2015KUMPULAN TIEDEKAMPUKSELLAJA KEMIAN LAITOKSELLA

ALUMNI TULE MUKAAN!

UNIVERSITY.HELSINKI.FI/ALUMNIPAIVA

www.mikes.fi

20 8/2014KEMIA

AJANKOHTAISTA

Suomalainen kemianteollisuus on

Turvallisuuden aatelia”Tavoitteemme on, että kemian

alalla on Suomen paras mitattavissa oleva työhyvinvointi vuonna 2020.”

Toimivassa työyhteisössä ei Lie-vosen mukaan peitellä eikä kiil-loteta, vaan työtä ja muutoksia tehdään yhdessä ja yhteisvastuulli-sesti, toisia arvostavalla asenteella. Näin yhteisö selviää myös vaikeista ajoista.

Poikkeuksiin on varauduttava ennalta

Mitä tapahtuisi, jos ydinvoimalan vedyn saanti estyisi? Entä jos sai-raalat eivät saisi tarvitsemiaan kaa-suja? Tällaisia kysymyksiä pohtii Huoltovarmuuskeskuksen yhtey-dessä toimiva kemian pooli, jonka puheenjohtaja on Kiilto Oy:n toimi-tusjohtaja Antti Nieminen.

”Koska kaikki talouden sekto-rit tarvitsevat kemianteollisuutta, alalla on keskeinen rooli Suomen huoltovarmuudessa.”

Kemian poolin tehtävänä on tun-nistaa alan huoltovarmuuskriittiset yritykset ja kemikaalit ja kehittää yritysten varautumista poikkeus-

Kemianteollisuus on noussut työturvallisuuden edelläkävijäksi Suomessa. Alan parhaimmistoon kuuluville yrityksille jaettiin mar-raskuussa turvallisuuspalkinnot.

tilanteisiin. Tavoitteena on turvata ensisijaisesti yhteiskunnalle elintär-keitä toimintoja, kuten elintarvike-, energia- ja terveydenhuoltoa sekä maanpuolustusta.

Lievonen ja Nieminen puhuivat Kemianteollisuus ry:n teemafooru-missa Helsingissä 27. marraskuuta.

Mistä tuntee kemian työturvallisuusasiantuntijan?

”Tiedättekö, mistä tuntee kemian-teollisuuden työturvallisuusasian-

Timo Lappalainen Kemianteollisuuden puheenjohtajaksiOrion Oyj:n toimitusjohtaja Timo Lappalainen on valittu Kemian- teollisuus ry:n puheenjohtajaksi kak-sivuotiskaudeksi vuoden 2015 alusta. Kemianteollisuus ry:n syyskokous päätti asiasta 27. marraskuuta.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Kemianteollisuus ry:n nykyinen puheenjohtaja Matti Lievonen, Pipelife Finland Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Kedonpää ja Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtaja Ari Lehtoranta.

Finex Oy:n joukkueen oli helppo hymyillä. Vasemmalta Jussi Siipo, Kimmo Kamppinen, Magnus Fagerstedt, Niina Lehtonen, Päivi Julku, Kimmo Joukainen ja Sami Vanhala.

Mat

ti M

atik

aine

n

Leena Laitinen

Se, että kemianteollisuus on Suo-men turvallisin teollinen toimiala, ei ole sattumaa vaan pitkäjänteisen työn tulosta, painottaa Kemianteol-lisuus ry:n väistyvä puheenjohtaja, Neste Oil Oyj:n toimitusjohtaja Matti Lievonen.

”Vuodesta 1988 lähtien kemian-teollisuuden tapaturmataajuus on vähentynyt peräti 86 prosenttia. Seuraava tavoite on laskea taajuus viiteen tapaturmaan miljoonaa työ-tuntia kohden.”

Kemianteollisuus on urakoinut ympäristö- ja turvallisuustyötä jo reilun parinkymmenen vuoden ajan kansainvälisessä Responsible Care -ohjelmassa. Lievosen mukaan ala voi olla ylpeä toiminnastaan. Katse on kuitenkin suunnattu jo eteen-päin.

218/2014 KEMIA

Kuva

t Mat

ti M

atik

aine

n

Bayer Oy:n palkinnon vastaanottivat Arto Arvola, Taina Tuomai-nen ja Peter Essen.

Sauli Toikka, Susanna Eerola ja Antti Alanen

iloitsivat Roal Oy:n saamasta

tunnustuksesta.

CP Kelcoa edustivat Jani Rosala, Pasi Harju, Sanna Huotari ja Timo Liimatainen.

Esimerkillistä turvallisuustyötäNeljä yritystä palkittiin teemafoo-rumissa ansiokkaasta turvallisuus-työstä. Suurten yritysten palkinnon sai Bayer Oy, jonka koko laborato-rio- ja tuotantohenkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutukseen. Seuraa-vaksi käynnistyy henkilöstön tur-vallisuuskäyttäytymistä kehittävä hanke.

Keskisuurten yritysten voittaja CP Kelco Oy on kytkenyt työhyvinvoin-nin osaksi turvallisuusstrategiaansa. Useat mittarit osoittavat yrityksen onnistuneen pitkäjänteisessä tur-vallisuustyössään.

Pienten yritysten sarjassa palkittu Finex Oy on ottanut ison harppauk-sen turvallisuuskulttuurissaan parin viime vuoden aikana. Yrityksen joh-don sitoutuminen ja koko henkilös-tön mukanaolo kehitystyössä on tuottanut hyvää tulosta.

Kunniamaininnan saanut Roal Oy on ottanut käyttöön lähes reaaliai-kaisen hengitysilman pölyn koko-naisproteiinitason mittaamisen ja seurannan. Jauhetuotannon ongel-makohtiin voidaan nyt tarttua nope-asti ja estää altistuminen entsyymi-pölylle.

Nyt toisen kerran jaettu kemian-teollisuuden turvallisuuspalkinto on tunnustus esimerkillisestä tur-vallisuustyöstä. Palkinnon jakavat Kemianteollisuus ry, TEAM Teolli-suusalojen ammattiliitto ry, Ammat-tiliitto Pro ry ja Ylemmät Toimihen-kilöt YTN ry.

Palkinnonsaajat valitsee Respon-sible Care -ohjelman ohjausryhmä. Arvioinnin perustana ovat turvalli-suustason kehityksestä kertovat tun-nusluvut, toteutetut kehityshankkeet ja hyvät käytännöt.

”On ilo huomata, kuinka määrä-tietoisesti turvallisuustyötä tehdään kemian alan yrityksissä. Edelläkävi-jyyttä rakennetaan tiiviillä yhteis-työllä yritysten sisällä, yritysten kes-ken ja yhteistyökumppanien kanssa”, summaa Kemianteollisuus ry:n van-hempi asiantuntija Merja Vuori pal-kintoraadin tunnelmia.

tuntijan?”, kysyi Työturvallisuuskes-kuksen asiantuntija Mira Nokelai-nen teemafoorumissa.

”Siitä, että hän tulee tapaamiseen nöyränä ja selittää yrityksensä ole-van aloittelija turvallisuusasioissa. Kun sitten katsotaan tunnuslukuja, ne ovatkin priimaa.”

Nokelaisen mukaan kemian alalla on tehty turvallisuustyötä niin pit-kään ja niin itsestäänselvyytenä, ettei asiaa enää edes tiedosteta. Hän antaa kiitosta etenkin ennakoivalle toiminnalle, jonka ansiosta tapatur-

maluvut on painettu minimiin.”Meillä on myös sellaisia aloja,

joilla tapaturmataajuus on jopa kak-sisataa miljoonaa työtuntia kohden. On vielä paljon yrityksiä, joissa esi-merkiksi henkilönsuojaimia ei käy-tetä riittävästi eikä johto puutu asi-aan.”

Nokelainen kannustaa yrityk-siä pysähtymään hetkeksi ja kat-somaan, mitä on jo saatu aikaan. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti entistä turvallisempaa ja paremmin voivaa työyhteisöä.

22 8/2014KEMIA

UUTISIA

ChemBio Finland pitääammattilaiset ajan tasallaMaaliskuussa 2015 järjestettävä ChemBio Finland -tapahtuma tarjoaa jälleen tuhdin paketin uusinta uutta kemiasta ja bioalalta.

Mitä uutta kuuluu kemian tutkimuk-seen ja tuotekehitykseen, laboratorio-alalle ja kemian opetukseen?

Se selviää, kun varaa allakastaan jo nyt päivämäärät 18.–19. maaliskuuta 2015 Helsingin Messukeskukselle ja alan tärkeimmälle tapahtumakokonai-suudelle eli ChemBio Finland -näytte-lylle ja Kemian Päiville.

”Näytteilleasettajille varattu tila täyt-tyy hyvää vauhtia”, kertoo tiedottaja Teija Armanto Messukeskuksesta.

”Näyttää siltä, että tuotteiden, pal-veluiden, laitteiden ja teknologian kehittäjät ovat taas keksineet paljon uutta, jota he tulevat esittelemään alan ammattilaisille. Näyttelystä on tulossa todella laaja ja kattava.”

Armannon mukaan ensi kevään tapahtuma on rakennettu aiempia kompaktimmaksi. Näyttelytilat ja luentosalit ovat nyt aivan vierekkäin,

Mar

kku

Oja

lajoten halleissa sukkuloiva ehtii saada tapahtumasta irti entistä enemmän.

Samaa sanoo Suomalaisten Kemis-tien Seuran toiminnanjohtaja Heleena Karrus, joka koordinoi Kemian Päi-vien luento-ohjelmaa.

”Nyt on todella helppoa tutustua sekä näyttelyn antiin että kuunnella luentoja ja osallistua seminaareihin, kun kaikki tapahtuu käytännössä samassa paikassa”, Karrus toteaa.

Kokonaisuus on myös rakennettu mahdollisimman sujuvaksi.

”Esimerkiksi Kemian Päivien semi-naarissa puhutaan erittäin ajankoh-taisesta bioenergiasta. Samaa teemaa jatkaa heti perään näyttelyalueen Save the World -symposiumi, jota isännöi Kemianteollisuus ry”, Karrus kuvailee.

Tietoa nuorille kemisteille

Karrus haluaa esittää kutsun tapahtu-maan etenkin alan nuorille osaajille, joille on luvassa hyödyllistä tietoa muun muassa uraseminaarissa. Hel-singin yliopiston tutkija Tiina Sarnet puolestaan kertoo Euroopan nuorten

Maksuttomassa ChemBio-tapahtu-massa on tarjolla uutuuksia ja uutta tietoa taatusti koko rahan edestä.

kemistien järjestötoiminnasta.Kemian Päivien luento-ohjelmasta

Karrus ei kykene nimeämään omaa suosikkiaan, sillä mielenkiintoisista aiheista on runsaudenpula.

”Jokaiselle jotakin. Teoreettisesta ja laskennallisesta kemiasta käytännön ja arkipäivän kemiaan. Suomalaisesta ALD-huippuosaamisesta elintarvike-väärennöksiin ja tietotekniikan käyt-töön kemianopetuksessa.”

Heleena Karrus vinkkaa, että tapah-tumaan ja sen luennoille kannattaa ilmoittautua etukäteen, jotta varmasti mahtuu mukaan. Suosituimmat aiheet ja puhujat vetävät väkeä niin, että salien seinät tulevat joskus vastaan.

Ilmoittautumisen voi tehdä helposti netin kautta osoitteessa kemianseurat.fi, jossa voi myös tutustua ennakkoon tapahtuman koko tarjontaan.

”Ne, jotka ilmoittautuvat tapahtu-maan helmikuun loppuun mennessä, ovat mukana arvonnassa, jossa voi voittaa itselleen aktiivisuusrannek-keen”, Karrus heittää lisäsyötin.

Päivi Ikonen

Suomen ainoan tiedenobelistin Artturi Ilmari Virtasen syntymästä tulee 15. tammikuuta 2015 kuluneeksi tasan 120 vuotta.

Juhlan kunniaksi Virtasesta ilmes-tyy samana päivänä uusi, aiempia katta-vampi elämäkerta, joka maalaa tutkijasta ja ihmisestä kiehtovan erilaisen kokonais-kuvan. Kirjan kustantaa Otava.

Virtasen elämää ja työtä pitkään tutki-neen historioitsijan Touko Perkon teos Mies, liekki ja unelma – Nobelisti A. I. Vir-tasen elämäntyö tuo kiitetystä mutta myös kiistellystä tiedemiehestä esiin uudenlai-sia puolia, jotka aiemmin ovat jääneet pit-kälti pimentoon.

Sellu- ja paperiteollisuudelle entsyy-mejä valmistava MetGen Oy on voit-tanut biotuotteiden Kasvupolku-kil-pailun.

Kaarinalaisyhtiön entsyymit toimi-vat tuotannossa biokatalyytteinä, joilla voidaan merkittävästi nopeuttaa bio-reaktioita ja vähentää energiankulu-tusta.

”MetGen on biotuotannon ytimeen kytkeytyvä innovaatio. Yrityksellä on rohkeutta ajatella isosti”, palkintoraati kiittelee.

Bioketju- ja Biotuote-kasvupolut käynnistettiin lokakuussa. Ne ovat osa Metsä Groupin biotuotetehtaan ympärille rakennettavaa biotalouden ekosysteemiä. Erilaisten uusien tuot-teiden on määrä syntyä siinä eri osaa-jien yhteistyönä.

Bioketju-polun voittajaksi valittiin nokialainen Mikon Metsäpalvelu Oy, joka on erikoistunut metsänmittaus-, laadunseuranta- ja työnjohtopalvelui-hin. Voittajat palkittiin Äänekoskella 20. marraskuuta.

Nobelistin liekki ja unelma

Uusi elämäkerta paljastaatoisenlaisen A. I. Virtasen

Touk

o Pe

rko

/ Val

ion

arki

stot

A. I. Virtanen (vas.) ei kannattanut Paasikiven–Kekkosen linjaa, vaikka tässä presidentti J. K. Paasikiveä kätteleekin. Oikealla rouva Alli Paasikivi.

Entsyymivalmistaja MetGen etenee

Biotalouden kasvupolulla

Met

Gen

Oy

MetGen on tottu-nut voittamaan.

Vuonna 2010 yrityksen edus-

tajat pokkasivat eurooppalaisen

Eurecan-yrityskilpailun

cleantech-sarjan ykköspalkinnon.

Nobelistina ja kansallissankarina Virtanen oli suomalaisen tieteen yksin-oikeutettu johtohahmo, joka suveree-nisti ohjasi Suomen tiedepolitiikkaa.

Toisaalta Virtanen oli myös räväkkä toisinajattelija, joka ei hyväksynyt

esimerkiksi yya-politiikkaa. Tutkija uskalsi uida reippaasti vastavirtaan ja ilmaista näkemyksensä myös maan korkeimmalle johdolle.

Päivi Ikonen

24 8/2014KEMIA

UUTISIA

Koli Forum -yhdistysedistää biotalouttaLuonnonvara-alan Koli Forum on järjestäyty-nyt yhdistysmuotoon. Koli Forum ry:n pää-määränä on edistää biotaloutta ja luonnon-varojen kestävää käyttöä sekä kansainvälistä keskustelua aiheesta. Foorumin perustajia ovat muun muassa Sitra, Itä-Suomen ja Oulun yliopistot, Ilmatieteen laitos, Metsäntutki-muslaitos, Suomen ympäristökeskus ja VTT.

Järjestyksessä neljäs Koli Forum -kokous järjestetään syyskuussa 2015. Tapahtuman teemana on pohjoinen biotalous.

Japanissa on käytetty VTT:n kehit-tämiä ChemSheet-ohjelmistoja jo 15 vuotta. Asiaa juhlistettiin Tokiossa järjestetyssä seminaa-rissa.

VTT:n kehittämiä kemiallis-termody-naamisia ChemSheet-simulointiohjel-mistoja on hyödynnetty Japanissa vuo-desta 1999.

Ohjelmien suosio maassa on kas-vanut tasaisesti sekä yliopistoissa että teollisuudessa. Soveltamisen paino-piste on siirtynyt tasapainopiirrosten laskennasta prosessisovelluksiin sekä laskennallisen termodynamiikan hyö-dyntämiseen teollisuuden suunnit-telu- ja asiantuntijajärjestelmissä.

VTT:n laskentaohjelmat olivat avainasemassa myös juuri päätty-neessä japanilaisten sementinvalmis-tajien yhteisessä viisivuotisessa tut-kimusprojektissa, jota rahoitti maan teollisuusministeriö METI.

Hankkeessa syntyi uusi semen-tin valmistustekniikka, jonka avulla prosessin energiankulutusta voidaan vähentää lähes kahdeksan prosenttia. Luku on merkittävä, sillä sementinval-mistus on eräs maailman energiain-

Woikosken vetytehdasstarttasi KokkolassaWoikoski on ottanut käyttöön uuden vetytehtaansa Kokkolan suurteolli-suusalueella. Tehdas on Euroopan suurin vedestä elektrolyysimenetel-mällä vetyä tuottava laitos.

Raaka-aineenaan uusi tehdas käyt-tää tislattua vettä. Puhtaan vedyn lisäksi tehdas tuottaa ultrapuhdasta happea, jonka puhtausluokkaan kyke-neviä tuotantolaitoksia on maailmassa vain muutamia.

Kokkolan tehdas koostuu kolmesta erillisestä vedyn tuotantolinjasta, joi-den lisäksi tehtaan yhteydessä on pul-lokonttien täyttöasema. Uuden lai-toksen avauksen yhteydessä Woikoski otti käyttöön modernit komposiitti-tekniikkaan perustuvat vedyn kulje-tusyksiköt.

Woikoskella on Kokkolan suur-teollisuusalueella nyt kolme laitosta: ilmakaasutehdas, hiilidioksiditehdas ja vetytehdas. Laitokset työllistävät yhteensä 10 henkeä.

VTT:n ohjelmistojajuhlittiin Japanissa

tensiivisimmistä teollisuudenaloista. Sen osuus kaikista ihmistoiminnan aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on yli viisi prosenttia.

Kohti ydinturvallisuutta

ChemSheet-ohjelmaa käytetään par-haillaan myös japanilaisten ydinvoi-maloiden kemiallisen turvallisuuden kehittämisessä sekä tutkimushank-keissa, joissa tähdätään radioaktiivi-silla cesium- ja jodiyhdisteillä konta-minoituneiden yhdyskuntajätteiden turvalliseen loppukäsittelyyn.

VTT:n ohjelmistojen sopimustoi-mittaja Japanissa on tokiolainen insi-nöörilaskentaan erikoistunut RCCM-yhtiö.

Yhtiö on 25 vuotta isännöinyt pai-kallisten termodynaamisten ohjel-mien käyttäjien vuosiseminaaria. Tänä vuonna 29.–30. lokakuuta pide-tyssä tapahtumassa muistettiin myös ChemSheet-ohjelman 15. vuosipäivää Japanissa.

Ohjelmistojen kotimaisia sovelluk-sia esiteltiin Kemia-lehden numerossa 5/2014.

Pertti Koukkari

Pertt

i Kou

kkar

in a

lbum

i

ChemSheet-ohjelman käyttäjät ryhmäkuvassa. VTT:stä tapaamiseen osallistuivat professori Pertti Koukkari ja erikoistutkija Karri Penttilä (takarivissä 1. ja 3. vas.).

Uusi vetytehdas oli Woikoskelle noin 10 miljoonan euron investointi.

Lue meistä ja juhlavuotemme tapahtumista l isää:

www.ramboll-analytics.fi

Sisäilman laatua voivat heikentää monet tekijät:

muun muassa kosteusvauriot, liikennepäästöt ja

rakennusmateriaalit. Siksi sisäilman laatuun liit-

tyvät ongelmat ovat yleisiä – ja kun sisäilma on

huonoa, ihmiset voivat huonosti. Kun sisäilman

muutoksia seurataan ja analysoidaan tutkitusti

ja todistetusti, vältytään turhilta sairastumisil-

ta. Hyvinvoinnin tulee olla rakentamisessa etu-

sijalla. Myös sata vuotta tästä eteenpäin.

Tarjoamme monipuolisia laboratorio- ja mitta-

uspalveluja. Olemme Suomen suurin ympäris-

tölaboratorio ja siksi saat meiltä kaikki palvelut

samasta paikasta.

* Ramboll/Vesi ja ympäristö henkilöstötut-kimus 2/2014

75%MEISTÄ EI OLE

KÄRSINYTVESIVAHINGOSTA

Sattuma suosii valmistau-tunutta mieltä, sanoi aikoi-naan kuuluisa mikrobiologi Louis Pasteur.

Sattuma on valittu myös vuoden 2015 Tieteen päi-vien teemaksi, sillä sattu-malla on aina ollut tutki-muksenteossa merkittävä osansa.

Tieteellisten sattumien teemaa lähestytään ja sitä puidaan eri tieteenalojen näkökulmista 7.–11. tam-mikuuta Helsingin yliopis-ton päärakennuksessa, jossa tutkijat kertovat tieteestä ja sen mahdollisuuksista suu-relle yleisölle.

Luentojen aiheita ovat muun muassa se, kuinka sattuma ohjaa virusten liik-keitä ja se, miten sattuma vaikuttaa rikollisuudessa.

Sattumalla on osansa

Tieteen päivilläpohditaan sattumaa

myös parinvalinnassa ja lisääntymisessä sekä sopeutumisessa ja suku-puutossa. Sattuma sopassa saattaa olla merkki ruuan vaarallisuudesta, ja yksi-löllisten lääkehoitojen osu-minen kohdallaan on sekin joskus sattumaa eikä gene-tiikkaa.

Vanhaan tapaan tutki-jat ottavat mittaa toisistaan Päivän paineissa. Tieteiden yönä 8. tammikuuta tapah-tuu myös Tieteiden talossa, Tiedekulmassa ja Kansallis-arkistossa.

Perjantai 9. tammikuuta on Nuorten päivä, jolloin Porthaniassa on tarjolla työ-pajoja, tiedeluentoja sekä Heurekan tiedetemppuja. Tapahtuman koko ohjel-maan voi tutustua osoit-teessa tieteenpaivat.fi.

Tied

ekes

kus

Heu

reka

Tiedekeskus Heureka järjestää Tieteen päivien pop up -shown Kampin kauppakeskuksessa, jossa kiertelevät myös mystiset tohtorit. Kuvassa Heurekan nuoria tiedeleiriläisiä.

Syöpäaineille altistuminenlievässä nousussaSyöpää aiheuttaville aineiden altistuvien työntekijöiden määrä on hie-man kasvanut, kertoo Työterveyslaitoksen raportti. Yleisimmät syö-välle altistavat aineet ovat kromaatit ja nikkelit, joille vuosittain altis-tuu lähes 7 000 työntekijää. Kaikkiaan työssä altistui syöpävaarallisille aineille vuonna 2012 runsaat 16 800 henkeä. Edellisenä vuonna luku oli noin 16 700.

26 8/2014KEMIA

UUTISIA

Ohran kuoret pyörittävätKoskenkorvan biovoimalaaAltian Koskenkorvan teh-taalle rakennettu uusi bio-voimalaitos on vihitty käyttöön. Tehtaan höyryn-tuotantoa varten rakennettu 10 megawatin laitos käyt-tää polttoaineenaan ohran kuorta.

Laitos on tekniikaltaan ja polttoainesovelluksel-taan Suomen ensimmäinen. Ohran kuorta syntyy teh-taassa viljaviina- ja tärkke-lysprosessien sivutuotteena ympäri vuoden. Polttotek-nisesti ja lämpöarvoltaan kuori vastaa polttoaineena olkea.

Koskenkorvan tehdas jalostaa vuosittain noin 200 miljoonaa kiloa ohraa, joka kyetään nyt hyötykäyttä-mään käytännössä koko-naan.

Altia tavoittelee Kosken-korvan tehtaan höyryntuo-tannossa jopa 65 prosentin

polttoaineomavaraisuutta. Uuden voimalan myötä turpeen käyttö putoaa noin kolmannekseen nykyisestä. Tehtaan hiilidioksidipääs-

Altia

Oyj

Ilmajoen Koskenkorvalle noussut biovoimala muuttaa viinatehtaan sivuvirrat höyryvoimaksi.

töt puolittuvat.Laitoksessa voidaan tule-

vaisuudessa polttaa myös olkea sekä muita uusiu-tuvia polttoaineita, kuten metsähaketta ja ruokohel-peä.

”Investointi mahdollistaa

myös tuotantokapasitee-tin kasvattamisen. Vuonna 2015 tehtaan nykyinen 20 megawatin voimalaitos kunnostetaan ja sen auto-maatiotasoa nostetaan”, kertoo tehtaanjohtaja Antti Snellman.

Kemira avasi uudentehtaan KiinaanKemira on juhlinut uusimman tuotantolaitoksensa valmistumista Kii-nan Nanjingissa. Tehdas tuottaa funktionaalisia ja prosessikemikaaleja paperiteollisuudelle ja muille runsaasti vettä käyttäville aloille. Tehtaan arvioitu vuosikapasiteetti on 100 000 tonnia. Kemiran jo toteutuneet ja suunnitellut investoinnit tehtaaseen ovat noin 100 miljoonan dollarin arvoiset. Tehtaan ensimmäinen vaihe työllistää sata henkeä.

Orion Diagnosticallehuoltokonttori KiinaanDiagnostiikkayritys Orion Diagnostica on perustanut huoltokonttorin Shanghaihin. Konttorin avaaminen on Orionin ja QuikRead go -lait-teita valmistavan Innokas Medical Oy:n yhteishanke. Uudessa kontto-rissa huolletaan jatkossa Kiinan markkinoilla käytössä olevat QuikRead go -laitteet, mikä nopeuttaa yhtiön kiinalaisten asiakkaiden palvelua. Orionilla on ollut toimipiste Shanghaissa vuodesta 2010.

Neste Jacobs toteuttaamäntyöljylaitoksenNeste Jacobs toteuttaa SunPinen uuden mäntyöljyhartsin tuotanto-laitoksen Ruotsin Piitimessa. Neste Jacobs vastaa hankkeen projek-tinjohto-, suunnittelu-, hankinta- ja toteutuspalveluista. Vuoden 2015 loppupuolella käynnistyvä laitos toimittaa hartsia Lawterin tehtaalle Belgiaan. Uuden laitoksen valmistuttua SunPinen valikoimaan kuuluu kolme tuotetta eli raakamäntydiesel, hartsi ja mäntyöljypihka.

27KEMIA8/2014

”Lain mukaan jokaisella työpaikalla on pidettävä työntekijöiden nähtävänä heidän oikeuksiensa ja turvallisuutensa takaamiseksi annetut säännökset. Työnantaja täyttää nähtävänä pitoa koskevan velvollisuutensa, kun säännökset pidetään sopivassa, työntekijöiden tietämässä paikassa, jossa työntekijät voivat tutustua niihin. Säännökset voivat olla saatavissa myös sähköisessä muodossa, mikäli kaikilla työntekijöillä on tosiasiallinen mahdollisuus saada tieto sähköisessä muodossa olevien säännösten sisällöstä. Myös muualla kuin kiinteässä työpisteessä työskentelevillä työntekijöillä tulee olla mahdollisuus tutustua säännösten sisältöön.”

Parasta ennen: XX.XX.XXXX

Viimeinen käyttöpäivä: Ei vanhene koskaan. Aina tuore ja ajantasalla.

Säilytys: Säilyy moitteettomasti avattuna tai suljettuna, kylmässä tai kuumassa. Löytyy aina, vaikka edellinen käyttäjä ei muistaisi mihin on sen jättänyt.

Ainesosat: 100 % työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö. Ei sisällä pähkinää tai happamuudensäätöainetta.

Sisältää: Noin 70 pakollista lakia ja muuta säädöstä helposti yhdessä paikassa.

Paino: 0 g

Valmistaja / Valmistuttaja: Linnunmaa Oylexkevyesti.fi

Työpaikalla nähtävänä oltava lainsäädäntö nyt ympäristöystävällisestija helposti verkossa

30€Tutustu tarkemmin ja tilaa:

www.lexkevyesti.fi

/vuosiHinta on toimipaikkakohtainen

Lexkevyesti120x150mm.pdf 1 14.10.2014 13.45

Muoviteollisuus on kiinnostunut materiaalitehokkuutensa paranta-misesta. Yrityksille on myös tarjolla useita keinoja, joiden avulla ne voivat tehostaa toimintaansa. Tämä käy ilmi Muovipoli Oy:n toteuttamasta selvi-tyksestä.

Tuotantoyksikön tärkeimpiä resurs-sitehokkuutta parantavia työkaluja ovat materiaalikatselmukset, tuotan-non simulointi ja mallinnus, arvovir-takuvaus ja materiaalivirta-analyysit. Erilaiset tuotantohylyn kierrätys- ja uusiointipalvelut auttavat osana toi-mivaa materiaalivirtojen hallintaa.

Tehokkuutta parantavat myös elin-kaaritarkastelut sekä testaus- ja labora-toriopalvelujen hyödyntäminen.

Viime aikoina erityistä kiinnos-tusta on herättänyt Motivan mallin mukainen materiaalikatselmus, joi-den toteuttamisen Muovipoli käyn-nisti syksyn aikana.

Muovialan lisäksi materiaalikatsel-mukset ovat tulossa myös kemian-, metsä- ja metalliteollisuuteen. Kat-selmuksista yritykset saavat jätteen määrän vähenemisen ja tuotannon tehostumisen lisäksi useita muitakin hyötyjä. Katselmuksen tuloksia voi-daan suoraan hyödyntää sivuvirtojen tuotteistamisessa, tuotesuunnitte-lussa sekä yrityksen ympäristövies-tinnässä.

Motiva järjestää erityisesti muovi-teollisuudelle suunnatun resurssi-tehokkuuden teemapäivän Helsingissä 15. tammikuuta 2015.

Muoviala haluaa parantaamateriaalitehokkuuttaan

Muo

vipo

li O

y

Kierrätysmuovirouhe käy raaka-aineeksi siinä missä neitseellinenkin muovi. Myös sivuvirtojen hyötykäyttö ja tuotteistami-nen tuo lisää tehoja muoviteollisuuteen.

Oriola laajentaaLatviassaLääkejakelija Oriola vahvistaa Latviassa avaa-maansa verkkokauppaa ostamalla apteekin maan pääkaupungin Riian keskustasta. Rīgas Elizabetes aptieka nimetään suomalaisyhtiön verkkoapteekin InternetAptieka.lv:n mukaan.

Suomessa Oriola on allekirjoittanut uuden sopimuksen, jonka mukaan se jatkaa maa-ilman suurimman biotekniikkayrityksen ja Suomen suurimman sairaalalääketoimittajan Rochen tuotteiden jakelijana.

Evira irtisanooja supistaaElintarviketurvallisuusvirasto Evira supistaa toimintaansa. Virasto valmistelee 45 työnteki-jän irtisanomista ja koko henkilöstön lomaut-tamista. Seinäjoen toimipaikan laboratorio-toiminta lopetetaan ja Kouvolan toimipaikka yhdistetään Lappeenrannan toimipaikkaan. Tavoitteena ovat 2,8 miljoonan euron säästöt vuonna 2015.

Neste Oililta lähtee200 työpaikkaaNeste Oilissa lokakuussa käynnistyneet yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Neu-votteluiden tuloksena konserni vähentää Suomessa 203 työntekijää vuoden 2016 lop-puun mennessä. Noin sata henkeä on valin-nut vapaaehtoisen eläkejärjestelyn. Lopuille yhtiö tarjoaa muutostukea. Alun perin Neste Oil arvioi vähennystarpeeksi noin 250 henkeä.

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

ARWINA OY21560 Ollilapuh. (02) 484 960faksi (02) 484 9696arwina@arwina.fiwww.arwina.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Jäteliuottimien puhdistus

– Waste Solvent CleaningLiuottimet – SolventsOngelmajätteiden käsittely

– Hazardous Wastes Treatment

BANG & BONSOMER GROUP OYItälahdenkatu 18 A00210 HelsinkiPL 93, 00211 Helsinkipuh. (09) 681 081faksi (09) 692 4174company@bangbonsomer.fiwww.bangbonsomer.com

BAYER OYTurun toimipistePansiontie 47PL 415, 20101 TurkuEspoon toimipisteKeilaranta 12PL 73, 02151 Espoopuh. 020 785 21faksi 020 785 2020etunimi.sukunimi@bayer.comwww.bayer.fiTuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Kasvinsuojeluaineet ja torjunta-

aineet – Crop Protection Agents and Control Substances

Reseptilääkkeet, itsehoitovalmis-teet ja välineet diabeteksen hoidon seurantaan – Prescription Medicines, Consumer Health Products and Tools for Monitoring Diabetes Therapy

Teollisuuden raaka-aineet ja kemi-kaalit – Industrial Raw Materials and Chemicals

BUSCH VAKUUMTEKNIK OYSinikellontie 401300 Vantaapuh. (09) 774 60 60faksi (09) 774 60 666info@busch.fiwww.busch.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKompressorit – CompressorsPuhaltimet – BlowersPumput – PumpsTyhjiöpumput – Vacuum Pumps

BASF OY Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki puh. (09) 615 981 etunimi.sukunimi@basf.com www.basf.com, www.basf-cc.fi

DOSETEC EXACT OY Vaakatie 3715560 Nastolapuh. (03) 871 540faksi (03) 871 5410info@dosetec.fietunimi.sukunimi@dosetec.fiwww.dosetec.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnnostelujärjestelmät – Batching

SystemsHihnavaa’at – Belt WeighersJauheiden ja rakeitten säkitys –

Sacking for Pulver and Granulate Materials

Laboratoriovaa’at – Laboratory Balances

Punnitusjärjestelmät – Weighing Systems

Säiliövaa’at – Tank Weighing Säkinpurkauslaitteet – Dischargers

for SackSäkkien täyttökoneet – Sack Filling

MachinesVaa’at – Balances & Scales

28

BERGIUS TRADING ABKäyntiosoiteItälahdenkatu 200210 Helsinki PostiosoitePL 12400181 Helsinkipuh. 040 540 3439kim.jarlas@bergiustrading.comwww.bergiustrading.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFluidisaattorit – Fluidizators Jauhaimet – GrindersSekoittimet – Mixers

For qualified milling & mixingLaadukkaaseen jauhatukseen ja sekoitukseen

Uudet tilaukset: irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778 kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fi puh. 044 539 0908

Tietojen päivitykset: leena.laitinen@kemia-lehti.fi puh. 040 577 8850 sanna.alajoki@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9727

Varaa oma paikkasi Vihreiltä sivuilta!

KEMIAKemi

Itäinen Rantakatu 7220810 Turkupuh. (02) 412 411Mobile: 040 5000427info@elomatic.comwww.elomatic.cometunimi.sukunimi@elomatic.comMuut toimipaikat:Hatanpäänkatu 1A33900 TampereVernissakatu 101300 VantaaKangasvuorentie 1040320 JyväskyläElektroniikkatie 890590 Oulu

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAutomaatio- ja sähkösuunnittelua

– Automation and Electrification Design

Energiakonsultointi – Energy Consulting

Laitesuunnittelua – Unit Operation Design

Projektipalvelut – EPCM Project Services

Prosessiautomaatiojärjestelmät – Process Automation Systems

Prosessisuunnittelua – Process Design

Tehdassuunnittelua – Plant Design

Logomme väri on PMS 288 (tumman sininen), joten valitkaa teippilogon väri mahdollisimman lähellä sitä

ELOMATIC OY FOOD & CHEMICAL ENGINEERING

29

CHEMATUR ECOPLANNING OYPohjoisranta 11 F28100 PoriPL 78, 28101 Poripuh. (02) 6240 200faksi (02) 6240 290info@ecoplanning.fiwww.ecoplanning.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutuslaitokset – Evaporation

Plants Kiteytyslaitokset – Crystallization

PlantsHappojen talteenottolaitokset – Acid

Recovery PlantsFosforihapon puhdistus- ja väke-

vöintilaitokset – Phosphoric Acid Purification and Concentration Plants

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

FISHER SCIENTIFIC OYRatastie 201620 VantaaAsiakaspalvelu ja tilaukset:puh. (09) 802 76 280faksi (09) 802 76 235fisher.fi@thermofisher.comwww.fishersci.fi

GEA FINLAND OYHiomotie 1900380 Helsinkipuh. 0207 558 960faksi 0207 558 969www.gea-pe.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHaihdutinlaitokset – Evaporator

PlantsHomogenisaattorit – HomogenizersJäähdytystornit – Cooling TowersLeijupetikuivaimet – Fluid Bed

DryersSpray-kuivurit – Spray Dryers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesGEA NIRO

ELEKTROKEM OYPL 7100131 Helsinkipuh. (09) 7206 5620faksi 010 296 2502info@elektrokem.fiwww.elektrokem.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsHienokemikaalit – Fine ChemicalsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriovälineet – Laboratory

Equipment

INNOVATICSRatamestarinkatu 13 A00520 Helsinkipuh. 010 281 8900innolims@innovatics.fiwww.innovatics.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesInnoLIMS

IS-VET OYKilpivirrantie 774120 Iisalmipuh. (017) 832 31faksi (017) 832 3570myynti@isvet.fiwww.isvet.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAnalyysivaa’at – Analytical BalancesKemikaalikaapit – Chemical CabinetsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsVaa’at – Balances & ScalesVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

INTERMED OYVantaa, Tampere, Seinäjoki, Kuopio, OuluPuutarhatie 2201300 Vantaapuh. (09) 773 1100faksi (075) 755 1529huolto@intermed.fiwww.intermed.fi

Laboratorio-, lääkintä- ja väline-huollon laitehuollot koko Suomen kattavasti. Meiltä myös kalibroinnit ja varaosat.

Kysy ensin meiltä • At your serviceVIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

KALUSTE-PROJEKTIT OYPukinmäentie 235700 Vilppulapuh. (03) 471 7300faksi (03) 471 7322kalpro@phpoint.fiwww.kalusteprojektit.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokalusteet ja -sisusteet –

Laboratory Fitments and FittingsVaakapöydät – Balance TablesVetokaapit – Fume Hoods

KIILTO OYTampereentie 40833880 LempääläPL 250, 33101 Tamperepuh. 020 7710 100faksi 020 7710 101etunimi.sukunimi@kiilto.comwww.kiilto.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKiinnityslaastit – Cementitious

AdhesivesLakat – LacquersLiimat – AdhesivesSaumauslaastit – Grouts for TilesSeinä- ja lattiatasoitteet – Wall

Plasters and Floor LevellingsSilikonit– SiliconesValimohartsit – No-Bake ResinsVedeneristeet – Waterproofing

Membranes

METSO AUTOMATION OYLentokentänkatu 11PL 237, 33101 Tamperepuh. 020 483 170faksi 020 483 171kari.karppinen@metso.comwww.metsoautomation.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsMittaus- ja säätölaitteet – Instru-

ments for Measurement and ControlProsessiautomaatiojärjestelmät

– Process Automation Systems

30

METROHM NORDIC OYKoskelontie 19 B02920 Espoopuh. 010 7786 800faksi 09 8190 5855mail@metrohm.fiwww.metrohm.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalytiikka – Analytics of

Elements Elektrodit – ElectrodesElohopea-analytiikka – Analytics of

mercuryIonikromatografit – Ion chromato-

graphspH- ja johtokykymittarit – pH and

conductivity measurement devicesPolarografit – PolarographsStabiilisuusmittarit – Stability

measurement devicesSpektroskopia – SpectroscopySähkökemian laitteet – Electrochemi-

cal equipmentTitraattorit ja annostelijat – Titrators

and dispensersTOC-analytiikka – TOC AnalyticsVoltametrit – Voltameters

PANALYTICAL B.V. Sivuliike Suomessa Linnoitustie 4B02600 Espoo puh.09 2212 580 jouko.nieminen@panalytical.com www.panalytical.comwww.asdi.com www.oblf.de

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsRöntgenfluoresenssispektrometrit

(XRF) – X-ray fluorescence spectro-meters (XRF)

Röntgendiffraktometrit (XRD) – X-ray diffractometers (XRD)

Laboratorioautomaatiot – Laboratory automation systems

Näytteenvalmistus – Sample preparation

Optiset emissiospektrometrit (OES) ja lähi-infrapunalaitteet (NIR) – Optical emission spectrometers (OES) and near-infrared-equipment (NIR)

Vihreitä sivuja ei ohiteta.

OY JALO ANT-WUORINEN ABIso Roobertinkatu 4-6 A00120 Helsinki puh. 09 612 6120faksi 09 640 575 patents@jalopat.fitrademarks@jalopat.fi www.jalopat.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product Groups Patentin hakeminen ja tavaramerkin

rekisteröiminen – Patent Prosecu-tion and Trademark Protection

Patenttiselvitykset, uutuustutki-mukset ja toiminnanvapaus- selvitykset – Patent Searches, Novelty Searches and Freedom to Operate Searches

IPR-strategiapalvelut ja IPR-salkun hallinnointi – IPR Strategy Services and IPR Portfolio Management

VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.

TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!

www.kemia-lehti.fi

RAMBOLL ANALYTICSLaboratorio- ja mittauspalvelutNiemenkatu 7315140 Lahtipuh. 020 755 611faksi 020 755 6201analytics@ramboll.fiwww.ramboll-analytics.fi

SKALAR ANALYTICAL B.V.Tinstraat 124823 AA BredaThe Netherlandspuh. +31 (0)76 548 6486faksi +31 (0)76 548 6400info@skalar.comwww.skalar.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAlkuaineanalysaattorit (TOC, TN

nesteille ja kiintoaineille) – Elemental Analyzers (TOC, TN for Liquids and for Solids)

Automaattiset märkäanalysaattorit (CFA, Erillisanalyysit) – Auto-mated Wet Chemistry Analyzers (Continuous Flow Analyzers (CFA), Discrete Analyzers)

On-line-tarkkailuanalysaattorit – On-Line Monitoring Analyzers

Robottianalysaattorit (BOD, COD, pH, EC, sameus, alkalisuus) – Robotic analyzers (BOD, COD, pH, EC, Turbidity, Alkalinity)

31

SOFTWARE POINT OYMetsänneidonkuja 602130 Espoopuh. (09) 4391 320sales@softwarepoint.comwww.softwarepoint.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratory Intelligence ratkaisut –

Laboratory Intelligence® SolutionsLIMS-järjestelmät – LIMS Systems

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesLABVANTAGE Medical SuiteLABVANTAGE LIMSLABVANTAGE BiobankingWiLab LIMSLIMSView powered by QlikView

SUOMEN LÄMPÖMITTARI OYYrityspiha 700390 Helsinkipuh. (09) 477 4560faksi (09) 477 45611nieppola@suomenlampomittari.fiwww.suomenlampomittari.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsDigitaaliset tarkkuuslämpömittarit –

Digital Precision ThermometersLasiset lämpömittarit– Glass

Thermometers

PERKINELMER LIFE AND ANALYTICAL SCIENCESPerkinElmer Finland OyMustionkatu 620750 TurkuPL 10, 20101 Turkupuh. (02) 2678 111faksi (02) 2678 305cc.nordic@perkinelmer.comwww.perkinelmer.comAsiakaspalvelu: puh. 0800 117 186 faksi 0800 117 185

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsAAS – AASAnnostimet, laimentimet ja pipetit

– Dispensers, Diluters and PipettesAtomiabsorptiospektrofotometrit

– Atomic Absorption Spectro- photometers

Biotekniikan laitteet – Equipment for Biotechnology

DMA – DMADNA-koettimet – DNA ProbesDSC – DSCElektroforeesitarvikkeet – Electro-

phoresis EquipmentFluorometrit – FluorometersICP – ICPICP/MS – ICP/MSImmunoanalysaattorit – Immuno-

analyzersImmunokemialliset reagenssit –

Immunochemical ReagentsInfrapunaspektrofotometrit –

IR-Spectrophotometers In vivo -kuvantamislaitteet – In vivo

Imaging Equipment IR-mikroskoopit – IR MicroscopesIsotoopit – IsotopesKaasuanalysaattorit – Gas AnalyzersKaasukromatografit – Gas Chromato-

graphsKalorimetrit – CalorimetersKuoppalevylukijat – Well-Plate Readers Kuoppalevypesurit – Well-Plate Washers Kuvantamislaitteet – Imaging Equipment Laboratorioautomaatit – Laboratory

AutomationLuminometrit – LuminometersLähi-infrapunaspektrofotometrit –

Near-IR-SpectrophotometersMikroaaltomärkäpoltto – Microwave

Induced Wet Calcination

Mikrotiitterilevyt – Microtiter PlatesMonileimalukijat – Multilabel ReadersNestekromatografit – Liquid

ChromatographsPipetointiasemat – Pipetting StationsPipetointirobotit – Pipetting Robots Polarimetrit – PolarimetersRadioaktiiviset reagenssit ja kemi-

kaalit – Radioactive Reagents and Chemicals

Radioaktiivisuuden mittauslaitteet – Analyzers for Radioactivity Detection

Raman-spektrometrit – Raman Spectrometers

Ravistelijat ja sekoittimet – Shakers and Mixers

Termoanalysaattorit – Thermal Analyzers

TGA – TGATMA – TMATutkimuskemikaalit ja reagenssit –

Research Chemicals and ReagentsUV/Vis-spektrometrit – UV/VIS-

Spectrometers

Tavaramerkit ja edustuksetTrademarks and RepresentativesCALIBERNENPACKARD BIOSCIENCEPERKINELMER WALLAC

TANKKI OYOikotie 2, 63700 Ähtäripuh. (06) 510 1111faksi (06) 510 1200tankki@tankki.fiwww.tankki.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsFermentorit – FermentersKolonnit – ColumnsPainesäiliöt – Pressure VesselsReaktorit – ReactorsSekoitussäiliöt lääketeollisuudelle –

Mixing Vessels for Pharmaceutical Industry

Säiliöt ja varastointilaitteet – Containers and Storage Equipment

Kysy ensin meiltä • At your service

VWR INTERNATIONAL OYValimotie 900380 Helsinkipuh. (09) 804 551faksi (09) 8045 5200info@fi.vwr.comwww.vwr.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsLaboratoriokemikaalit – Laboratory

ChemicalsLaboratoriolaitteet – Laboratory

EquipmentLaboratoriotarvikkeet – Laboratory

Consumables

WACKER-KEMI ABBox 2301510435 Stockholm, Swedenpuh. +46 8 5220 5220faksi +46 8 5220 5221info.sweden@wacker.comwww.wacker.com

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKumiteollisuuden erikoiskemi-

kaalit – Special Chemicals for Rubber Industry

Liimaraaka-aineet – Adhesives Raw Materials

Maali- ja lakkaraaka-aineet – Paint and Lacquer Raw Materials

Silikonit – SiliconesVaahdonestoaineet – Defoamers

Vihreitä sivuja ei ohiteta.Lisätietoja ja hinnat:

www.kemia-lehti.fi Ilmoittajalle.

32

TRANSLAND OYVapuntie 3 C07955 Tesjokipuh. 050 561 2527faksi (019) 514 619ilkka.helander@transland.fiwww.transland.fi

Tuotteet ja tuoteryhmät –Products and Product GroupsKäännöspalvelut – Translation

services

THORSTEELSooja 176505 Saue, EstoniaMyynti puh. 0500 520 950 / Markku

LuotoTehdas puh. +372 527 0543 / KikasTuotanto puh. +372 651 9613VAT ID. EE101350510 info@thorsteel.euwww.thorsteel.eu

Tuotteet ja tuoteryhmät Ruostumattomat/haponkestävät:

– Varastosäiliöt – Prosessiastiat – Neste-/jauhesekoitusastiat – Massojen sulatusastiat – Siilot – Kuljettimet/siirtolaitteet

Asennuspalvelut ja huollot: Kemian-, elintarvike-, rehu-, juoma- ja makeisteollisuuden asiakas- kohtaiset sovellukset

Products and Product GroupsRust proof / Acid proof

– Storage Tanks – Process vessels – Liquid and powder mixing vessels – Melting tanks – Silos – Conveyors and transveyors

Assembly and maintenance services: Customer tailored solutions for chemical, food, feed, beverage, and sweets industries

VIHREÄT SIVUT • GREEN PAGES

”Tietojen haku onkin nyt kätevää.”

VIHREÄT SIVUT -nettipalvelu uudistui.

TULE MUKAAN –SE KANNATTAA!

www.kemia-lehti.fi

Kustannustehokasta näkyvyyttä yrityksellesi!

Vihreät sivut huomataan

Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä Jokaisessa Kemian uutiskirjeessä Hakupohjaisena osoitteessa www.kemia-lehti.fi

Lisätietoja ja tilaukset: www.kemia-lehti.fi ilmoitustiedot

irene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778kalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908leena.laitinen@kemia-lehti.fipuh. 040 577 8850

Näin Vihreitä sivuja luetaan:

Näin Vihreät sivut vaikuttavat:

KEMIAKemi

34 8/2014KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Ruoaksi kanasuikaleita? Kuvittele, että ne olisi pakattu muovin sijasta kartonkiin. Kuvittele vielä, että pakkaus osaisi varoittaa, jos sisältö on ehtinyt pilaantua.

Kuvitelma ei ole enää kaukana todellisuudesta. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa LUT:ssa on saatu aikaan kartonkipohjainen elintarvikepakkaus, johon voidaan pakata myös helposti pilaantuvia ruokia.

Suojakaasutiiviit protopakkauk-set on valmistettu LUT:n omalla pakkauslinjalla.

LUT on tutkinut ja kehittänyt sekä pakkausten tiiviysominaisuuk-sia että niiden valmistusprosessia ja työkalutekniikkaa.

Tutkimusten pohjana on käytetty pääsääntöisesti kaupallisia kar-tonki- ja muovimateriaaleja. Testi-pakkauksia on tehty myös karton-

Kartonkipakkaus varoittaasisällön pilaantumisesta

varoituksena tuotteen käyttäjälle.LUT jatkaa tutkimusta edelleen.

Tavoitteena on vähentää öljypoh-jaisten muovien käyttöä elintarvi-kepakkaamisessa, kertoo projekti-päällikkö Mika Kainusalmi.

”Koetamme kehittää ympäris-tölle mahdollisimman haitattomia pakkausmateriaaleja. Kartonkipak-kausten raaka-aine löytyy suomalai-sesta metsästä, ja se on kotimaisen kartonkiteollisuuden valmistamaa.”

Nyt kehitetty kartonkipakkaus voidaan kierrättää suomalaisessa kierrätysjärjestelmässä, kuten mai-topurkki.

”Muovien vähentämisen ansiosta tuote voidaan jossain vaiheessa kierrättää niin sanottuna mono- materiaalina, koska siihen ei ole yhdistetty montaa eri materiaalia. Kuluttajan on helpompi palaut-taa kartonki- kuin muovipakkaus”, Kainusalmi näkee.

LUT:ssa on hänen mukaansa tehty pakkausvalmistuksen tutki-musta reilut kymmenen vuotta. Vuoden 2015 alusta kemiantek-niikan biomateriaalien tutkimus-ryhmä yhdistyy pakkaustekniikan valmistusryhmään.

”Näin materiaalien kehittäjät ja valmistustekninen osaaminen tule-vat olemaan samassa ryhmässä. Saumaton yhteistyö nopeuttaa uusien materiaali- ja valmistustek-nisten ratkaisujen toimivuuden tes-taamista.”

LUT:ssa on valmisteilla myös hanke, jossa tutkitaan lähi- ja luo-muruoan pakkaamista kartonki-pakkauksiin.

Elina Saarinen

geista, jotka on päällystetty LUT:n kehittämillä biopohjaisilla päällys-teillä.

Väri vaihtuu

Kartonkipakkaus syntyi EAKR-rahoitteisessa Tulevaisuuden tur-valliset elintarvikepakkaukset -hankkeessa, jonka koordinaatto-rina LUT toimi. Kehitystyöstä vas-tasivat yliopiston pakkaustekniikan ja biomateriaalien tutkimusryhmät.

Lisäksi hankkeessa olivat mukana VTT ja Åbo Akademi. VTT:n kehit-tämiä ovat muun muassa indikaat-torit, jotka reagoivat pakkauksen vuotamiseen.

Åbo Akademissa taas rakennet-tiin sisällön pilaantumisesta ker-tovat sensorit, jotka voidaan pai-naa suoraan vaikkapa pakkauksen kansikalvoon. Sensorit reagoivat pilaantumisesta syntyviin kaasui-hin joko sähköisesti tai kemialli-sesti ja vaihtavat väriä. Tämä toimii

Ville

Jah

n

Ekologinen kartonkipakkaus voi tulevaisuudessa suojata myös helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

358/2014 KEMIA

Savossa kehitetään uuden-tyyppistä biojalostamoa, jonka tavoitteena on täysin jätteetön tuotanto.

Menetelmässä luonnon omat mik-robit toimivat reaktioita kiihdyttä-vinä biokatalyytteinä. Eloperäinen jäte muuttuu parhaassa tapauk-sessa kokonaan teollisuuden tarvit-semiksi hyödyllisiksi raaka-aineiksi tai liikenteen biopolttoaineiksi.

Idean takana on Itä-Suomen yli-opiston dosentti, Finnoflag Oy:n toimitusjohtaja Elias Hakalehto. Liikuteltava, konttiin sijoitettu pilottijalostamo on suunniteltu ja rakennettu kuopiolaisen Savonia-ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa.

Pilotointivaiheessa jalostamoa on testattu teollisuuden ja kotitalouk-sien orgaanisilla jätteillä kolmessa maassa.

Ensimmäiset testiajot tehtiin kevättalvella Suomessa Savon Sellun sellu- ja kartonkitehtaassa Kuopion Sorsasalossa. Tehtaassa syntyy vuo-sittain 30 000 tonnia jätelietettä, joka Hakalehdon mukaan osoittau-tui erittäin lupaavaksi lähtöaineeksi energian, biokemikaalien ja lannoit-teiden tuotantoon.

”Vaikka jalostamon käyttöä vasta opeteltiin, lopputuotteina saatiin lupaavia määriä etanolia, butano-lia, butyraattia eli voihappoa, pro-pionaattia, 2,3-butaanidiolia sekä vetyä”, Hakalehto kertoo.

Syntyneiden kemikaalien ener-giasisällöllä lämmittäisi 160 oma-kotitaloa vuoden verran.

”Jos taas prosessissa syntynyt vety muutettaisiin moottoripoltto-aineeksi, Savon Sellun päivittäisellä jätelietteellä ajaisi 10  000–20 000 kilometriä”, hän arvioi.

Saannot on mahdollista monin-kertaistaa muutamassa kuukau-dessa, kun prosessia optimoidaan, Hakalehto uskoo.

Biojalostamo jäljitteleeluonnon hajotusprosessia

Jätelietteen sisältämät raskas-metallit saadaan hänen mukaansa nekin poistettua mikrobien avulla. Menetelmässä hyödynnettäisiin samantapaista bioliuotusprosessia kuin Talvivaaran kaivoksessa.

Kananlanta hajosi kahdessa päivässä

Ruotsissa jalostamoa testattiin syk-syllä kananlannalla ja kanateurasta-mon jätteillä.

”Erittäin sotkuinen jäte saatiin muutettua energiaksi ja kemian-teollisuuden raaka-aineiksi nope-asti, parissa, kolmessa päivässä”, Hakalehto kuvailee.

Puolan Wroclawissa konttija-lostamon lähtöaineina kokeiltiin perunankuoria sekä kotitalouksien lajiteltua biojätettä. Lopputuotteina syntyi muun muassa orgaanisia happoja ja etanolia.

”Jos Puolaan rakennettaisiin täy-den mittakaavan laitos, jätteenkäsit-

telyn taloudellinen tuotto paranisi huomattavasti.”

Kun lainsäädäntö tulevaisuu-dessa kiristyy, uudenlaisesta jalos-tamokonseptista voisivat Haka-lehdon mukaan hyötyä kaikki orgaanista biomassajätettä tuotta-vat laitokset.

”Myös esimerkiksi maatiloilta kertyvät jakeet voisi prosessoida nii-den yhteyteen rakennetuissa jalos-tamoissa, jolloin tilat tuottaisivat jätteistään energiaa, kemikaaleja ja arvokkaita orgaanisia lannoitteita”, hän visioi.

Marja Saarikko

Fenn

oflag

Oy

Biojalostamoa on testattu muun muassa Savon Sellussa. Etualalla näkyvä tehtaan jätevedenpuhdistamon puristettu liete muuttui käsittelyssä biokemikaaleiksi.

KATSO VUODEN 2015 AIKATAULUT

JA OSATEEMATLEHDEN III-KANNESSA

KEMIAKemi

36 8/2014KEMIA

TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU

Selluloosapohjaiset materiaalit sopivat hyvin 3D-tulostuksen raaka-aineeksi, osoittaa tuore tutkimushanke.

”Selluloosapohjaisia materiaaleja voi tulostaa melkein mihin tahansa muotoon ja käyttötarkoitukseen, kunhan kunkin tekniikan paramet-reja kontrolloidaan oikein”, sanoo tutkija Arto Salminen Aalto-yli-opistosta.

Puupohjaisten 3D-rakenteiden potentiaaliset käyttökohteet vaihte-levat koriste-esineistä ja ruokailuvä-lineistä lääketieteen sovelluksiin ja yksilöllisiin urheiluvaatteisiin.

Tulostustekniikkaa ja lähtömate-riaalia vaihtamalla saadaan aikaan sellurakenteita, jotka ovat kovia tai pehmeitä, kestäviä tai hauraita, jäykkiä tai taipuisia, huokoisia tai kiinteitä sen mukaan, mitä halu-taan.

”Tulostetut sellurakenteet voivat seisoa omillaan tai niitä voi tulos-taa suoraan kankaiden tai muiden rakenteiden päälle. Tällaiset tulos-tetut pintarakenteet voisivat antaa hyödyllisiä suunnattuja funktioita esimerkiksi urheiluvaatteille.”

Materiaalina on yleensä öljypohjai-nen muovi.

Tulostamisessa on yleensäkin hyödynnetty materiaalina lähinnä synteettisiä polymeerejä, mikä on nostanut esille huolen siitä, että 3D-tulostus on vain uusi tapa täyt-tää maailma muovijätteellä.

”On siis tarvetta kehittää uusiutu-via ja kierrätettävissä olevia mate-riaaleja 3D-tulostuksen raaka-aineeksi. Puupohjaiset materiaalit ovat tähän erinomaisia ehdokkaita.”

Tutkijoiden mukaan sellut voi-sivat täydentää 3D-tulostuksen raaka-ainevalikoimaa niin kotitu-lostimissa kuin laajemmassakin käytössä jo lähitulevaisuudessa.

Sellun 3D-tulostamisen mahdol-lisuuksia esiteltiin marraskuisessa Designing Cellulose for the Future -seminaarissa, jonka järjestäjiä oli-vat Aalto-yliopiston lisäksi Tampe-reen teknillinen yliopisto, VTT ja Fibic.

Kerttu Vähänen

Sellu taipuu tulostettavaksi

Kuvat:

Kerttu

Vähä

nen

Tulostuksen suosio kasvaa

Viime vuosina 3D-tulostamisesta on tullut yhä suositumpi valmistus-menetelmä asiakaskohtaisille, yksi-löllisille tuotteille, joita tehdään vain pieniä eriä.

3D-tulostus on niin sanottu addi-tiivinen teknologia, jossa esine rakennetaan lisäämällä materiaalia kerros kerrokselta jo valmistuneen rakenteen päälle.

3D-rakenteita voidaan valmis-taa muun muassa sulattamalla ja suihkuttamalla raakamateriaalia, kovettamalla hartseja UV-säteilyllä tai liimaamalla yhteen jauhemaisia partikkeleita.

Aalto-yliopiston tutkijoiden ensimmäisissä sellun tulostusko-keiluissa ongelmaksi osoittautui, että sellun adheesio eli tarttumi-nen alustaan ei ollut riittävä, joten rakenteen laatu ei ollut paras mah-dollinen. Ongelma ratkesi, kun sulatyöstettäviin sellumateriaalei-hin lisättiin notkistava lisäaine.

Kotitulostimissa käytetään tois-taiseksi vain yhtä 3D-tulostamisen tekniikkaa: lankamaisen raakama-teriaalin sulattamista ja kerros ker-rokselta muotoon suihkuttamista.

Aalto-yliopistossa on tulostettu eri-laisten kankaiden pintaan ohuita sellukalvoja Direct Write -metodilla. Kankailla voisi olla käyttöä esimerkiksi urheiluvaatteissa.

378/2014 KEMIA

Ihmisperäisten aerosolipäästöjen siirtyminen Euroopasta ja Poh-jois-Amerikasta Kiinaan ja Intiaan on yllättäen lämmittänyt eikä vii-lentänyt ilmastoa. Asian paljastaa Itä-Suomen yliopiston, Ilmatie-teen laitoksen ja yhdysvaltalaisen Argonnen kansallisen laboratorion yhteistutkimus.

Tutkijat selvittivät uuden globaa-lin ilmastomallin avulla, kuinka muutos on vaikuttanut maailman ilmastoon vuosina 1996–2010. Oletus oli, että päästösiirtymä olisi hidastanut ilmaston lämpenemistä, koska aerosolit ovat tehokkaampia viilentäjiä eteläisemmillä leveysas-teilla.

Simulaatiot kuitenkin osoittivat, että Kiinan ja Intian lisääntyneiden päästöjen viilennysvaikutus on ollut mitätön, kun sitä verrataan Euroo-pan ja Pohjois-Amerikan lämmitys-vaikutukseen, joka taas on seurausta niiden vähentyneistä aerosolipääs-töistä.

Tulos vahvistaa käsitystä siitä, että viimeaikainen paussi ilmaston läm-penemisessä johtuu ilmaston sisäi-

Aalto-yliopiston tutkijat ovat raken-taneet laitteen, joka muuntaa hiili-dioksidia ja kuonaa, teräksenval-mistuksen sivutuotetta, saostetuksi kalsiumkarbonaatiksi (PCC). Pilot-tilaite on laatuaan ensimmäinen maailmassa.

PCC on arvokas mineraalituote, jota käytetään muun muassa muo-veissa, papereissa, kumeissa ja maa-leissa.

Uuden teknologian taloudelliset mahdollisuudet ovat merkittävät. Kun teräskuona muuttuu PCC:ksi,

Hiilidioksidista ja kuonastasyntyy arvotuotetta

Ilmasto lämpenee yhä

Aasian aerosolipäästöteivät viilennä

Ruuhka Pekingissä. Aasian pako-kaasupäästöt eivät kuiten-kaan riitä pysäyttämään ilmaston-muutosta.

Scan

stoc

kpho

to

sestä vaihtelusta, lähinnä lämmön sitoutumisesta meriin.

Vaarallinen noki

Aerosolit ovat ilmakehässä leijuvia pienhiukkasia, joita syntyy muun muassa pakokaasuista ja tulivuo-renpurkauksista.

Suurin osa aerosolihiukkasista heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen, jolloin ilmakehä viilen-

tyy. Mustat nokihiukkaset kuitenkin imevät valoa ja siksi päinvastoin lämmittävät ilmastoa.

Syynä Etelä- ja Itä-Aasian aero-solipäästöjen vähäiseen viilennys-vaikutukseen on professori Ari Laaksosen mukaan se, että alueen päästötaso oli jo tutkimusjakson alussa niin suuri, ettei lisäpäästöillä ole juuri merkitystä. Lisäksi alueella ovat kasvaneet erityisesti nokihiuk-kasten pitoisuudet.

tuotteen arvo kasvaa 50-kertaiseksi. Teknologia säästää myös ympäris-töä, sillä perinteisissä PCC:n tuo-tantomenetelmissä poltetaan suu-ria määriä kalkkikiveä.

Uudenlainen valmistusmene-telmä merkitsee tärkeää edistysas-kelta maailman hiili-intensiiviselle teollisuustuotannolle.

”Tiukentuvat määräykset edellyt-tävät teollisuudelta yhä pienempiä kasvihuonekaasupäästöjä”, muistut-taa professori Mika Järvinen.

”Euroopassa vuonna 2010 tuo-

tetusta teräskuonasta 13 prosenttia eli 16 miljoonaa tonnia vietiin kaa-topaikalle. Jos kaikki kuonan kal-sium saataisiin talteen, voitaisiin teoriassa tuottaa noin 13 miljoonaa tonnia PCC:tä ja samalla sitoa hii-lidioksidia lähes kuusi miljoonaa tonnia vuodessa”, Järvinen kuvailee.

Osa pilottilaitteen suunnittelusta, testauksesta ja tutkimuksesta on tehty Cleen-Shokin CCSP-tutki-musohjelman puitteissa. Tutkijat jatkavat nyt kohti teknologian kau-pallistamista.

EU-MAISSA SIIRRYTÄÄN kemikaa-lien pakkausmerkinnöissä ja käyttöturval-lisuustiedotteissa viimeistään 1. kesäkuuta 2015 yksinomaiseen CLP-aikaan.

Aineiksi katsotuille kemikaaleille CLP-asetuksen mukaiset luokitukset ja mer-kinnät on vaadittu jo vuodesta 2010. Ensi kesästä alkaen asetus koskee myös seoksia.

CLP-järjestelmässä on monia etuja van-haan ETY-direktiiviin verrattuna. CLP esi-merkiksi mahdollistaa sen, että pakkaus-merkinnöissä kuvataan kemikaalin vaarat aiempaa tarkemmin ja tilannekohtaisem-min.

CLP-asetus yhtenäistääpakkausmerkinnät

REACH RAKENTUUAsiantuntijat kertovat palstalla kemikaalilainsäädännön etenemisestä ja vaikutuksista.

38 KEMIA 8/2014

Linn

unm

aa O

y

Filosofian tohtori Paula Jantunen toimii kemi-kaaliturvallisuusasian-tuntijana Linnunmaa Oy:ssä.

jestelmän mukaiset, jotta luokitus pätee muissakin GHS-maissa. Kategorioita voi silti jättää lievimmästä päästä pois ja yhdis-tää mahdolliset A- ja B-kategoriat.

GHS-JÄRJESTELMÄ ON jo voimassa muun muassa Japanissa, Koreassa, Kii-nassa ja Uudessa-Seelannissa. Monessa muussakin maassa GHS:n käyttö on mah-dollista vapaaehtoisuuden pohjalta.

Yksinomaiseen käyttöön GHS on tulossa samaa tahtia EU:n kanssa Euroopan talous-alueella, Sveitsissä, Serbiassa, Yhdysval-loissa, Kanadassa ja Brasiliassa.

Lähivuosina GHS tulee voimaan myös Australiassa, Turkissa ja tiettävästi Venä-jällä, Intiassa sekä Etelä-Afrikassa.

Kun kemikaalia viedään Euroopan talousalueen ulkopuolelle, on silti syytä tutustua kohdemaan käytäntöihin, vaikka siellä käytettäisiinkin GHS-järjestelmää.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa aiotaan soveltaa GHS-ympäristöluokituksia vain torjunta-aineisiin. Uudessa-Seelannissa on ympäristöluokituksille kokonaan oma järjestelmänsä.

EU:ssa käytetään akuutin vesistötoksi-suuden osalta vain ylintä vaarakategoriaa 1. Kiinassa ovat käytössä välittömän myr-kyllisyyden kategoria 5 (mahdollisesti hai-tallinen) ja ihoärsyttävyyden kategoria 3 (lievästi ärsyttävä).

Kansainvälisesti voikin olla käytännölli-sintä luokitella kemikaali YK:n uusimman GHS-painoksen mukaan.

EU:SSA KÄYTETTÄVÄ harmonisoitu-jen luokitusten luettelo eli ns. aineluettelo on maailmanlaajuisessa mitassa harvinai-nen käytäntö.

Muualla aineet voidaan tavallisesti luo-kitella käytettävissä olevan tiedon pohjalta itsenäisesti, joskin CLP-luokitukset toimi-vat usein luokittelun lähtökohtana.

Myös aineiden Reach-rekisteröinneissä kerätyt tiedot saatetaan katsoa GHS-luo-kitteluissa hyödyllisiksi EU:n ulkopuolella-kin. Niiden etuna on tietolähteiden ja tie-don laadun hyvä dokumentointi.

Paula Jantunenpaula.jantunen@linnunmaa.fi

Tärkein syy muutokseen on kuitenkin se, että CLP-asetuksella otetaan käyttöön kemikaalien luokittelun ja merkitsemisen maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu järjestelmä GHS (Globally Harmonized System).

YK KÄYNNISTI GHS-järjestelmän kehittämisen vuonna 1992. Pohjana kehi-tystyössä oli jo 1950-luvulla yhtenäistetty vaarallisten kemikaalien kuljetusluokitus-ten ja -merkintöjen järjestelmä. Kriteerit kemikaalien vaarojen luokittelemisessa ja vaaroista tiedottamisessa vaihtelivat kui-tenkin maasta toiseen.

Yhtenäiset käytännöt edistävät niin maailmankauppaa kuin maailmanlaa-juista terveyden ja ympäristön suojelua. Yhtenäisyyden ansiosta samat luokitukset ja merkinnät pätevät kaikkialla ja ne myös

ymmärretään kaikkialla. Pakkausten luokittelu- ja merkintäkriteerit ovat

soveltuvilta osin yhdenmukaisia myös kuljetusluokituskriteerien

kanssa.Käytännössä GHS ei yhden-

mukaista käytäntöjä aivan kokonaan. Erilaiset GHS-vaa-raluokitukset ovat kuin pali-koita, joita voidaan käyttää tai jättää käyttämättä oman lainsäädännön – kuten esi-merkiksi CLP-asetuksen – rakentamisessa.

Jos lainsäätäjä kuitenkin päätyy käyttämään GHS-luokitusta vaikkapa syö-pävaarallisuuden osalta, vaarakategorioiden kritee-

reineen tulee olla GHS-jär-

398/2014 KEMIA

ULJAS UUSI BIOTALOUSSarja esittelee suomalaisen biotalouden osaamistarinoita.

Maija Pohjakallio

Kokemäkeläinen perunatärkke-lysyritys Finnamyl Oy ryhtyy ensi vuonna hyödyntämään myös peru-nan proteiinit. Ne otetaan talteen tärkkelysvalmistuksen sivutuot-teena syntyvästä perunan solunes-teestä.

Teknologiainvestoinnin arvo on kymmenen miljoonaa euroa.

”Suuri askel yritykselle, jonka vuotuinen liikevaihto on 12 mil-joonaa”, sanoo yhtiön toimitusjoh-taja Ossi Paakki.

Kokemäen Lämpö Oy on raken-tanut tehtaan viereen kattilalaitok-sen, joka tuottaa myös Finnamylin tarvitseman lämpöenergian.

”Energian taloudellinen saanti on keskeistä, sillä prosessin tärkeä osa on uudessa haihduttamossa tapah-tuva haihdutus, joka käyttää ener-gialähteenään sähköä”, Paakki ker-too.

Haihdutettu vesi saadaan ulos puhtaana kondenssivetenä, jolla voidaan korvata tärkkelysprosessin talousvettä. Kondenssiveden lämpö hyödynnetään proteiinin erotuk-sessa ja väkevöinnin jäännösliemi nestemäisenä lannoitteena, joka on hyväksytty luomuviljelyyn.

Finnamyl ottaa ensimmäisenä käyttöön Kööpenhaminan yliopis-tossa kehitetyn menetelmän, jonka ansiosta proteiini saadaan erottu-maan matalassa lämpötilassa. Niin proteiinin biologinen aktiivisuus ei käsittelyn aikana tuhoudu.

Solunesteen osuus perunan mas-sasta on yli 70 prosenttia. Nestettä ei ole aiemminkaan heitetty hukkaan, vaan se on hyödynnetty lannoit-teena. Proteiinin talteenoton myötä

Kaikki irti perunasta Perunajauhoa ja muita

tärkkelystuotteita valmistava Finnamyl Oy erottaa uudessa jalostamossaan hyötykäyttöön myös perunan proteiinit.

nesteen lisäarvo kuitenkin kas-vaa. Uudistukseen kannustaa myös tuleva nitraattiasetus, joka vaikeut-taa nesteen levitystä pelloille.

Rehun ainesosaksi

Tuottamansa perunaproteiinin Finnamyl myy rehuteollisuudelle.

”Suuri osa rehuissa käytetystä proteiinista tuodaan Euroopan ulkopuolelta. Suomalaisesta peru-naproteiinista kiinnostunut rehun-valmistaja Raisioagro onkin ollut mukana kehitystyössämme”, kertoo Paakki, jonka mukaan potentiaali-sia asiakkaita on myös elintarvike-teollisuudessa.

Finnamylin vuosittainen raaka-ainetarve on sata miljoonaa kiloa perunaa, jonka yhtiö hankkii pää-asiassa satakuntalaisilta sopimusvil-jelijöiltä.

Määrästä syntyy 24  000 tonnia tärkkelystä ja 2 000 tonnia proteii-nia. Tärkkelyksestä valtaosa menee paperiteollisuudelle, osa elintarvi-kekäyttöön. Vaikka Finnamyl on tärkkelysvalmistajana pieni, luo-muperunatärkkelyksen tuottajana se kuuluu koko maailman kolmen kärkeen.

Viipurin maalaiskunnan Talissa vuonna 1929 toimintansa aloitta-nut yritys on vuosien mittaan ollut muun muassa saksalaisen BASF:n omistuksessa. Nykyisin yhtiön omistaa sen toimiva johto yhdessä viljelijöiden kanssa.

Ossi Paakki toivoisi nuortenkin kiinnostuvan maanviljelijän amma-tista.

”Biotalouden edetessä myös maatalouden biomassoja tarvitaan entistä enemmän niin elintarvikkei-siin kuin rehuihin ja biopohjaisiin materiaaleihin. Tuote- ja prosessi-kehityksessä kemistien ja agroalan osaajien yhteistyö on nousemassa avainasemaan.”

Kirjoittaja toimii asiamiehenä Kemianteollisuus ry:ssä.

maija.pohjakallio@kemianteollisuus.fi Kuva

t: Fi

nnam

yl O

y

Finnamylin tehtaassa tehdään

muun muassa joka kodissa tutut

kotimaiset peruna-jauhot.

40 8/2014KEMIA

NÄKÖKULMA SILLOIN ENNEN

Kemia-lehden kolum-nisti Anja Nystén on

kirjoittanut kirjat Kemi-kaalikimara ja Kemikaali-

kimara lapsiperheille (Teos 2008 ja 2013). Hän pitää blogia osoitteessa www.kemikaalikimara.

blogspot.com.

ITÄMERELLÄ LILLUIVAT kesällä suurimmat sini-levälautat kymmeneen vuoteen. Etenkin lounaisilla meri-alueilla oli poikkeuksellisen voimakkaita sinileväkukintoja.

Ihmisen lailla sinilevä kaipaa kasvaakseen turvallisen sylin, lämpöä ja ravintoa. Ravinteita onkin jo toistasataa vuotta valunut mereen asumuksista, teollisesta toimin-nasta sekä maa- ja metsätaloudesta. Itämeren syvänteistä on tullut melkoisia ravinnevarastoja.

POHJASEDIMENTTIIN varastoitunut fosfori vapau-tuu hapettomissa olosuhteissa takaisin veteen. Syys- ja talvimyrskyt nostavat ravinteikasta fosforipitoista vettä pintaan – ja siitäkös sinilevät suven lämmössä riemastuvat.

Meren sisäisen kuormituksen arvioidaan olevan kolmin-kertainen ulkoiseen kuormitukseen verrattuna. Kun fos-foria virtaa maalta virtaa mereen noin 30 000 tonnia vuo-dessa, merenpohjasta sitä irtoaa veteen 100 000 tonnia.

Keinona sisäisen kuormituksen pienentämiseksi tutki-taan syvänteiden hapettamista. Se tapahtuisi kierrättä-mällä ylemmistä kerroksista hapekasta vettä kohti hape-tonta pohjaa. MYÖS ITÄMEREN ulkoista ravinnekuormitusta pitää vähentää edelleen. Tehtävää riittää etenkin maatalou-dessa.

Sikaloiden, kanaloiden ja nautatilojen lantaongelmien ratkaisuksi tarjotaan lannan muuttamista biokaasuksi. Metaanin tuottaminen on sinänsä järkevää. Tulevaisuu-dessa siitä toivottavasti saadaan myös taloudellisesti paremmin kannattavaa.

Biokaasulaitos sellaisenaan ilman muita toimia merkit-see kuitenkin vain ravinteiden keskittämistä. Laitoksesta tuleva liete on sijoitettava jonnekin – kuten pellolle. Toki liete korvaa apatiittilähtöistä fosforia. SINILEVÄN SIELUNELÄMÄ on silti kovin suoravii-vainen.

Levä ei tiedä, tulevatko ravinteet maalta vai merenpoh-jasta. Sille on samantekevää, onko fosfori alun perin peräi-sin apatiittikaivoksesta vai biokaasulaitoksen jäämistä.

Sinilevä vain kasvaa ja kukoistaa. Se on sinilevän työ.

Anja Nysténanja.nysten@gmail.com

Kemia-Kemi 12/1979Kemira Oy:lle rikkihappotehdas Poriin

Kemia-Kemi 12/1989Suurinvestointi Rauma-Repolan selluteollisuuteen

Kemira Oy:n Vuorikemian tehtaille Poriin rakennetaan rikkihappotehdas. Uuden tehtaan vuosituotannoksi on suunniteltu 250 000 ton-nia. Sen kustannusarvio on 72 miljoonaa markkaa ja tehtaan on määrä aloit-taa toimintansa vuoden 1981 loppuun mennessä. Kemiran hallintoneuvos-ton tekemän päätöksen mukaan uuden rikkihap-potehtaan raaka-aineena käytettäisiin alkuaine- eli elementaaririkkiä. Teh-taan rakentaminen edellyttää vielä Porin kau-pungin luottamuselinten hyväksymistä ja lupaa.

Päätöksen perusteluissa kiinnitetään huomiota rikki-hapon kotimaisen tuotannon riittämättömyyteen lähivuo-sina. Perusteluina esitetään myös, että valmistamalla Vuo-rikemian titaanidioksiditehtaiden tarvitsema rikkihappo TiO2-tehtaiden vierellä säästetään rikkihapon kuljetuskus-tannuksia.

Rauma-Repolan hallitus on 17.11.1989 päättänyt sul-faattisellutehtaan rakenta-misesta Raumalle. Tehtaan kapasiteetti on 350  000 tonnia vuodessa ja sen on määrä valmistua vuoden 1992 lopulla. Hankkeeseen on suunniteltu liitettäväksi myös CTMP-revintämas-satehdas, josta tehdään lopullinen päätös vuoden 1990 keväällä. Investoin-nin yhteisarvo on noin 1,8 mrd. mk, josta sul-faattisellutehtaan osuus on noin 1,6 mrd. mk. Investoinnilla turva-taan Rauman paperitehtaan raaka-aineen saatavuus ja luo-daan edellytykset paperin tuotannon kasvattamiselle.

Rauman paperitehdas käyttää nyt sellua noin 150  000 tonnia vuodessa. Investoinnin valmistuttua se toimitetaan pumppumassana.

Sinilevän sielunelämä

418/2014 KEMIA

Naiset ja kemiaSarja kertoo merkittävistä naiskemisteistä, joiden uraa esitellään European Women in Chemistry -kirjassa.

Marguerite Pereyteki säteilevän löydön

  Marguerite Perey löysi viimeisen luonnosta löytyneen alkuaineen ja pääsi ensimmäisenä naisena Ranskan tiedeakatemiaan.

Sisko Loikkanen

Ranskan Villemomblessa vuonna 1909 syntynyt Marguerite Perey kiinnostui jo lapsena luonnontie-teistä ja halusi pienestä pitäen lää-käriksi. Isän varhainen kuolema vei kuitenkin perheen toimeentu-lon, eikä tytön yliopisto-opintoihin ollut varaa.

Sen sijaan Perey valmistui pariisi-laisesta naisten teknisestä koulusta teknikoksi. Ilokseen hän sai työ-paikan itsensä Marie Curien avus-tajana Radium-instituutin labora- toriossa, jossa kaksinkertainen nobelisti tuolloin tutki erittäin radioaktiivista aktiniumia.

Tutkimus jäi kesken, kun Curie vuonna 1934 kuoli. Laboratorion uusi johtaja André Debierne ja Marien tutkijatytär Irène Joliot-Curie pyysivät Pereytä jatkamaan hanketta.

Perey ryhtyi työhön ja valmisti hyvän, hajoamistuotteista puhtaan aktiniumnäytteen. Pian hän huo-masi, että näyte lähetti odottama-tonta beetasäteilyä. Se johtui tun-temattomasta aineesta, joka näin pilkahteli esiin.

Kävi ilmi, että Perey oli löytänyt uuden alkuaineen. Sen järjestys-luku oli 87 ja atomipaino 223. Aine oli hyvin voimakkaasti varautunut

ja elektropositiivisin kaikista alku-aineista, kuten jo Mendelejev oli ennustanut.

Positiivisten kationien mukaan Perey nimesi uutuuden ensin kati-umiksi. Kun hänen kollegansa huo-mauttivat nimen tuovan mieleen lähinnä kissan, hän keksi tilalle frankiumin (Fr). Se muistutti löytä-jän kotimaasta, kuten Marie Curien löytämä polonium Puolasta.

Radioaktiivinen frankium on luonnossa äärettömän harvinainen aine. Maankuoren on arvioitu sisäl-tävän sitä vain 15 grammaa.

Alkuaineen löytäjästä fuksiksi

Koska Perey oli ”vain teknikko”, uudesta alkuaineesta tiedotti tam-mikuussa 1939 hänen sijastaan fysiikan nobelisti Jean Perrin.

Pereyn aseman instituutissa löytö silti muutti. Hänestä tuli tutkija, joka sai vapauden tehdä omaa tutki-mustyötään. Lisäksi hän pääsi vih-doin myös opiskelemaan Pariisin yliopistoon. Väitöskirjansa aiheen hän sai omasta löydöstään.

Vuonna 1949 Perey nimitettiin ydinkemian professoriksi Stras-bourgin yliopistoon, jonne hän perusti uuden ydinkemian labora-torion. Kun Strasbourgiin perus-tettiin ydintutkimuslaitos, Perey kutsuttiin vuonna 1957 myös sinne ydinkemian osaston johtajaksi.

Jo vuosia aiemmin Pereyllä oli todettu syöpä, joka oli seurausta säteilyaltistuksesta Radium-insti-tuutissa. Tutkija taisteli jatkuvasti pahentuvaa sairautta vastaan ja jatkoi työtään voimiensa mukaan. Tauti vei lopulta voiton vuonna 1975.

Sitä ennen Marguerite Perey oli vuonna 1962 ehditty ensimmäisenä naisena valita Ranskan tiedeakate-miaan – jonne edes Marie Curieta ei koskaan hyväksytty. Urallaan Perey sai lukuisia muitakin kun-nianosoituksia, kuten akatemian myöntämät Wilde- ja Lavoisier-palkinnot sekä Pariisin kaupungin tiedepalkinnon.

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Marguerite Perey taisteli tiensä tekni-kosta tohtoriksi ja palkituksi tutkijaksi. Radioaktiivisten aineiden tutkiminen koitui lopulta hänen kohtalokseen.

42 8/2014KEMIA

Päivi Ikonen

”Mittaaminen on läsnä jokaisen elä-mässä koko ajan. Kun maksat säh-köstä ja vedestä, niiden kulutus on mitattu. Kauppa on täynnä vaakoja, jotka mittaavat ostoksiasi. Poliisi

Vuoden luonnontieteilijälle

Mittaaminen on sydämen asia

Maailma ei pyörisi ilman mit-taamista, sanoo Mittatekniikan keskuksen ylijohtaja Timo Hirvi. Vuoden luonnontieteilijäksi valittu Hirvi muistuttaa myös, että kemia on ennen muuta mittaustiede.

mittaa tutkalla ajonopeutesi. Len-tokone on täynnä mittareita. Joka ikinen EU-direktiivi edellyttää jon-kin asian mittaamista.”

Näin perustelee mittausten tär-keyttä ja myös omaa kiinnostustaan mittaamiseen Vuoden luonnontie-teilijäksi juuri valittu professori Timo Hirvi. Valinnan teki Luon-nontieteiden akateemisten liitto LAL ry.

Mittatekniikan keskuksen Mike-sin ylijohtajana toimiva Hirvi kui-tenkin ymmärtää, miksi aihe ei välttämättä innosta kansalaisia eikä juuri mediaakaan.

”Mittaamisen merkitystä ei ole helppo huomata. Niin kauan kuin mittaukset toimivat, ihmisillä ei ole huolta. Asiaan havahdutaan vasta silloin, kun mittaaminen on jostain syystä mennyt pieleen.”

Mittaamisen lisäksi Hirveä itseään on pikkupojasta asti kiehto-nut kemia, josta hän suoritti akatee-miset tutkintonsa. Väitöskirjassaan hän paneutui mansikan ja mustikan aromeihin.

”Koko ikänihän minä olen elänyt kemia edellä. Koulussakin ainoat aineet, joissa pärjäsin, olivat kemia ja urheilu. Kavereiden kanssa tehtiin kaikki vapaa-ajat kemian kokeita, rakenneltiin raketteja ja suunni-teltiin niihin polttoaineita”, Hirvi muistelee.

Timo Hirvi on tehnyt Mikesistä kan-sainvälisen tason osaamiskeskuk-sen, joka kuuluu alallaan maailman huippuihin. ”Vuodenvaihteessa jään eläkkeelle hyvillä mielin”, ylijohtaja hymyilee.

Jenn

i Kuv

a

438/2014 KEMIA

Hirven työuraan ovat ennen Mikesiä mahtuneet muun muassa vakanssit erikoistutkijana VTT:ssä ja kemian tutkimusyksikön johta-jana Eläinlääkintä- ja elintarvikelai-toksessa, jonka nimi sittemmin on vaihtunut elintarviketurvallisuusvi-rasto Eviraksi.

Mittatekniikan keskus on paitsi mittaustieteen eli metrologian myös akkreditointien suomalaisen osaa-misen keskittymä. Hirven houkut-teli vuonna 2002 Mikesiin etenkin se, että kemian metrologia otti tuol-loin ensi askeliaan.

Metrologian opetukselle tilausta

Mittaustieteistä juuri kemian met-rologia on edelleen ylijohtajan sydäntä lähinnä, vaikka hänen omat tehtävänsä ovatkin jo aikaa vaihtu-neet kemistin ja tutkijan töistä hal-linnollisiin.

Hän harmittelee, että kemian metrologian opetus on Suomessa lähes olematonta.

”Ensimmäinen suomalainen kemian metrologian tohtorikin, Suomen ympäristökeskuksen tut-kija Teemu Näykki, joutui siksi väittelemään Virossa Tarton yliopis-tossa, josta hän valmistui muutama kuukausi sitten.”

Virolaisyliopiston mallia Hirvi ihailee ja soisi siitä otettavan oppia myös meillä.

”Analyyttisen kemian professori Ivo Leito on kehittänyt Tarttoon hienon järjestelmän. Opiskelija voi puolet tutkinnostaan opiskella esi-merkiksi kemiaa, fysiikkaa tai ana-tomiaa ja puolet mittaustekniikkaa.”

Mittausopin opetukselle olisi Suo-messakin tarvetta monille tekniikan alan ammattilaisille, kemisteille eri-toten. Kaikki analyyttisen kemian parissa työskentelevät laboratorio-kemistit tekevät koko ajan nimen-

”Laboratorioidentulevaisuus huolettaa”Timo Hirvi tunnetaan myös kiinnostuksestaan suomalaiseen laboratorio-osaamiseen ja sen laadun ylläpitämiseen. Hän on tehnyt selvityksiä muun muassa valtion sektoritutkimuslaitosten laboratoriotoimintojen yhdistä-misestä ja ympäristölaboratorio-toiminnan kehittämisestä.

Joitakin vuosia sitten laatimis-saan selvityksissä Hirvi asetti tavoitteeksi sen, että kansallisesti tärkeä osaaminen ja laboratorio-palvelujen saatavuus varmis-tetaan myös valtionhallinnon uudistuksissa.

Nyt selvitysmies pelkää tavoit-teen liukuneen aiempaa kauem-mas.

”Tilanne on aika surkea. Jul-kinen sektori näivettyy, ja aina leikataan laboratorioista. Siinä vaiheessa, kun laboratoriossa on jäljellä enää muutama ihminen, se ei enää ole pätevä.”

Hänen mukaansa tulisi ehdot-

tomasti pyrkiä isompiin koko-naisuuksiin ja suurempiin laboratorioihin. Luonnonvara- ja ympäristöalalle riittäisi yksi ja ainoa mutta riittävän iso ja vahva laboratorio.

Julkisen sektorin ongelmana kuitenkin on, että asiat menevät siellä perinteisesti hallintoaloit-tain.

”Esimerkiksi elohopea-analyysit tehdään erikseen ympäristö-, terveys- ja elin-tarvikepuolella. Sen sijaan pitoi-suudet pitäisi mitata yhden kerran yhdessä paikassa, josta kaikki saisivat tulokset omiin tarpeisiinsa.”

”Liian sirpaloitunut labora-toriokenttä ei yksinkertaisesti toimi.”

Kuinka suomalaisen labora-torio-osaamisen siis tulevaisuu-dessa käy?

”Huonosti käy, jos ei lähdetä kokoamaan voimia yhteen.”

omaan mittauksia, Hirvi tähdentää.”Mutta mittaustaidon he joutuvat

opiskelemaan vasta työpaikallaan, kun sitä ei ole koulussa opetettu.”

Hirven mukaan ei aina muisteta, että kemia on jo sinänsä mittaus-tiede.

”Nimenomaan kemialliset mit-taukset tuottavat määrällisesti eni-ten dataa päätöksentekijöitä varten. Pelkästään Husin laboratoriot teke-vät vuosittain 20–30 miljoonaa mit-tausta, joiden perusteella päätetään potilaiden hoidosta”, Hirvi kuvailee.

Myös ympäristöön liittyvät mitta-ukset ovat nykymaailmassa avain-asemassa. Mittaamalla saadaan tie-toa ympäristö- ja muista myrkyistä myös esimerkiksi elintarvikkeissa.

”Mittauksissa on siis aina kyse isoista asioista.”

Vuodenvaihteesta uuteen aikaan

Mittatekniikan keskus itsenäisenä yksikkönä on pian siirtymässä his-toriaan. Ensimmäisenä tammikuuta 2015 keskuksesta tulee osa VTT Oy:tä. Samalla osa Mikesin toimin-noista siirtyy kemikaali- ja turvalli-suusvirasto Tukesiin.

Vanhan tutun Mikes-lyhenteen VTT:hen muuttajat vievät kuiten-kin mukanaan uuteen aikakauteen.

”VTT:ssä metrologian yksikön nimeksi tulee VTT Mikes Metro-logia. On hienoa, että Mikes säilyy nimen osana, koska Mikesinä mei-dät tunnetaan maailmalla”, Hirvi sanoo.

Mikesin henkilöstö odottaa tule-vaa hänen mukaansa jännittynein mutta tyytyväisin mielin. Myös yli-johtaja on sitä mieltä, että keskuk-sen vaikuttavuus vain paranee, kun jo ennestään kansainvälinen osaa-miskeskittymä saa VTT:n kautta entisten rinnalle uusia kontakteja ja verkostoja.

Hirveä itseään muutos ei käytän-nössä kosketa, sillä hänelle koitta-vat vuoden 2015 alusta eläkepäivät. Laakereilleen mies ei silti jää lepää-mään.

”Työntekoa en aio lopettaa. Yksi-tyisellä sektorilla on luvassa kiin-nostavia hankkeita.”

44 8/2014KEMIA

”Jokaisen laboratoriossa työsken-televän pitäisi kysyä itseltään, tar-vitsenko todella näin paljon kemi-kaaleja. Laboratorioiden tulisi myös ostaa vain sitä, mitä ne välttämättä tarvitsevat”, hän sanoo.

”95 prosenttia tahtoo uuden purkin”

Ulrich Billerbeck on työssään huo-mannut, että arviolta jopa 95 pro-senttia asiakkaista haluaa uuden purkin kemikaalia sen sijaan, että ensin turvattaisiin laboratorion kaa-peissa jo oleviin aineisiin.

Pidempäänkin varastossa seiso-neet kemikaalit ovat usein täysin käyttökelpoisia. Aineita tilataan kuitenkin uusi purkillinen, koska esimerkiksi pelätään, ettei vanha täytä tiukkoja laatuvaatimuksia.

Toinen syy haaskaukseen on

Laboratorioissahaaskataan

kemikaalejaLaboratorioissa suhtaudutaan kemi-

kaaleihin ja liuottimiin turhan tuhlailevasti. Vanha purkki

pitäisi käyttää loppuun ennen uuden hankkimista.

se, että kemikaalia joudutaan jos-kus väkisinkin hankkimaan liikaa. Kokeeseen ainetta saatetaan tarvita hyvin pieni määrä, ehkä vain pari grammaa. Jos tarjolla on vain isoja purkkeja, niiden sisällöstä suurin osa jää käyttämättä.

Kun aineiden kirjo on suuri, purkkeja kertyy vuosien mittaan melkoinen pino. Samalla unohtuu, mitä kaikkea kaappien uumenissa oikeastaan piilee.

”Ennen tilauksen tekoa jokai-sen kannattaisi tutkia tarkasti omat varastonsa. Siellä saattaa jo olla tarvittavaa kemikaalia”, Billerbeck opastaa.

Kemikaalien kehnosta varastoin-nista hänellä on monta tarinaa.

”Monissa laboratorioissa kemi-kaalivarastot ovat epämääräisiä kipporöykkiöitä vaikkapa vetokaa-pissa. Samat kipot aineineen ovat pahimmillaan lojuneet siellä jopa parikymmentä vuotta”, Billerbeck kuvailee näkemäänsä ja muistuttaa samalla kemikaalien turvallisuus-riskeistä.

Vaikka vaarojen pitäisi olla ammattilaisten tiedossa, käytännön toiminta kertoo muuta.

”Edelleen tapahtuu sitä, että kaikki aineet kaadetaan samaan

Marja Saarikko

Laboratoriot tilaavat kemikaaleja ja liuottimia yli oman tarpeensa. Kaa-pissa jo olevia purkkeja ja pulloja ei läheskään aina käytetä loppuun, vaan niiden tilalle hankitaan tur-haan uusia.

Näin sanoo kemikaalivalmistaja Merckin kemikaaliturvallisuusjoh-taja Ulrich Billerbeck, joka harmit-telee arvokkaiden aineiden haas-kausta.

Monet muutkin kemikaalien val-mistajat, jakelijat ja tavarantoimit-tajat ovat viime vuosina ryhtyneet pohtimaan, kuinka laboratorio-jätteen määrää voitaisiin vähentää ja miten yritykset voisivat auttaa asiakkaitaan toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti.

Billerbeckin mukaan parasta on estää jätteen syntyminen ennalta.

Kimberly-Clark Käytetyt laboratorio-hansikkaat ja suojapuvut voivat saada uuden elä-män esimerkiksi tuolina.

458/2014 KEMIA

jätesäiliöön, jolloin seurauksena voi olla räjähdys.”

Kaikki eivät myöskään lue huolel-lisesti jokaisen käyttämänsä aineen käyttöturvallisuustiedotetta, kuten pitäisi.

”Kun esimerkiksi asetonista tulee jäte, sen ominaisuudet unohdetaan”, Billerbeck sanoo.

Laboratoriotarvikkeiden valmis-tajilla ja toimittajilla on kuitenkin tarjolla paljon uusia ratkaisuja näi-hin haasteisiin. Sellaisia ovat vaik-kapa hyvillä etiketeillä varustetut säilytysastiat ja hyvin ilmastoidut erikoisvarastot.

Käsineet kiertävät kalusteiksi

Maailman laboratorioissa kulute-taan valtavia määriä kertakäyttöisiä hansikkaita ja muita henkilösuo-jaimia. Jo vuodessa niistä muodos-tuu huima jätevuori.

Vuorta on ryhtynyt pienentämään johtava laboratoriosuojainten val-mistaja Kimberly-Clark, joka kerää asiakkailtaan takaisin käytettyjä nit-riilipohjaisia käsineitä ja suojapu-kuja ja etsii niille uusiokäyttöä.

Yhtiön Euroopan markkinoin-tivastaavan Ruud Sleumerin mukaan kierrätysohjelma on van-halla mantereella vasta aluillaan, mutta Yhdysvalloissa suojaimia on saatu takaisin kahdessa vuodessa jo 60 tonnia.

”Nitriilihansikkaat ja suojapuvut voidaan kylmäkuivauksen avulla jauhaa jauheeksi, joka jalostetaan edelleen pelleteiksi. Pelleteistä puo-lestaan tehdään esimerkiksi tuoleja tai frisbeekiekkoja”, Sleumer kertoo.

Yhden tuolin valmistukseen tar-vitaan hänen mukaansa reilut 200 suojapukua ja runsaat 10 000 käsi-nettä.

Käytettyjen suojainten keräys tapahtuu kierrätyslaatikkojen avulla. Asiakaslaboratorio voi tilata itselleen tyhjän laatikon ja lähettää sen täytenä takaisin.

Keräys on osa Kimberly-Clar-kin RightCycle-kierrätysohjelmaa ja jätteetön toiminta -periaatetta. Ohjelman puitteissa firma tekee asiakasyrityksissään myös neuvon-tatyötä, jonka avulla se varmistaa kerättyjen suojainten puhtauden. Niissä ei saa olla vaarallisten ainei-den jäämiä.

Suojautumisesta kestävään kehitykseen

Ulrich Billerbeck ja Ruud Sleumer luennoivat Helsingin Finlandia-talossa järjestetyssä Laboratorio tänään -tapahtumassa, jota isännöi laboratoriotuotteiden toimittaja VWR International.

”Olemme järjestäneet asiakkail-lemme ja tavarantoimittajillemme suunnattua vuosittaista Laboratorio tänään -tapahtumaa vuodesta 2009 lähtien”, kertoo VWR:n myyntijoh-taja Heli Tuppurainen. Suositun tilaisuuden kävijämäärä on vakiin-tunut noin tuhanteen henkeen.

Kunkin vuoden tapahtumalla on oma teemansa. Vuonna 2013 se oli suojautuminen, tänä vuonna kes-tävä kehitys.

”VWR pyrkii tarjoamaan ja tuo-maan markkinoille tuotteita, jotka ovat entistä ympäristöystävällisem-piä ja kestävän kehityksen mukaisia. Tätä työtä teemme yhdessä tavaran-toimittajiamme kanssa. Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa myös esimerkiksi jätteiden syntyyn”, Tuppurainen tähdentää.

Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

Laboratorio tänään -tapahtuma keräsi Finlandia-taloon noin tuhannen hengen osallistujajoukon. Tämän vuoden teemana oli kestävä kehitys.

Mar

ja S

aarik

ko

46 8/2014KEMIA

professori Mika Salminen. Hänen mukaansa raakamaidossa on aina ruokamyrkytyksen riski, olipa maito peräisin kuinka hyvin hoide-tulta maatilalta tahansa.

Maa- ja metsätalousministeriön antaman asetuksen tarkoituksena oli vastata raakamaidon kasvavaan kysyntään. Sen menekki kuitenkin yllätti viranomaisetkin.

Raakamaidon suosio perustuu siihen, että monet kokevat saavansa vatsa- tai muita oireita käsitellystä maidosta mutta eivät käsittelemät-tömästä. He uskovat oireidensa liit-tyvän maidon homogenointiin ja pastörointiin. Jotkut myös ajatte-levat, että raakamaidon juominen etenkin nuorella iällä vahvistaisi

RAAKAMAIDONkäyttö on riskipeliä

Raakamaidon suosio kasvaa, mutta myös maidon riskit ovat tulleet yhä ilmeisemmiksi. Hyvä hygieniakaan ei välttämättä takaa käsittelemättömän maidon turvallisuutta.

elimistöä allergioita vastaan.Hygienian kannalta raakamaidon

ongelma on, että se tuotetaan navet-taoloissa.

”Karjatiloilla on runsaasti baktee-reja. Lehmää ne eivät yleensä hait-taa, mutta maitoon joutuessaan ne voivat aiheuttaa ihmisille terveysris-kin”, sanoo teollisen maitohygienian professori Miia Lindström Helsin-gin yliopistosta.

Lindström painottaa, että suoma-laiset maidontuottajat tekevät erin-omaista työtä.

”Mutta siltikään ei ole mahdol-lista hoitaa lypsyä niin, ettei mai-don joukkoon satunnaisesti pää-tyisi bakteereja esimerkiksi lehmien ulosteesta.”

Arja-Leena Paavola

Maitotilat saivat vuoden 2014 alussa luvan myydä raakamaitoa suoraan kuluttajille entistä suurempia mää-riä aiempaa vapaammin.

Se oli ehkä virhe, ajattelevat monet asiantuntijat nyt.

Näin on julkisuudessa arvioinut esimerkiksi Terveyden ja hyvin-voinnin laitoksen THL:n tutkimus-

Scan

stoc

kpho

to

Raakamaidon tautibakteerit

aiheuttavat sairauksia, jotka

ovat erityisen vaarallisia pienille

lapsille.

478/2014 KEMIA

Epidemiat pelästyttävätSuomen toistaiseksi suurin raa-kamaidon aiheuttama epidemia puhkesi Uudellamaalla keväällä 2014.

THL:n ja Eviran tutkimuk-sissa syypääksi osoittautui yllät-tävästi Yersinia pseudotuberku-losis -bakteeri. Genotyypiltään samanlainen yersiniakanta löytyi kahdesta paikasta: raakamaitoa toimittaneen porvoolaisen tilan maitosuodattimesta ja yhden sairastuneen jääkaapissa olleesta maitopakkauksesta.

Maito ehti sairastuttaa kymme-niä ihmisiä, myös perusterveitä aikuisia. Porvoolaistila lopetti raakamaidon myynnin tapauk-sen jälkeen.

Kesällä 2012 viisi lasta ja kaksi aikuista sai ehec-tartunnan pas-töroimattomasta raakamaidosta, joka oli lypsetty turkulaisen Kura-lan maatilamuseon lehmistä. Osa lapsista sairastui niin vakavasti, että he joutuivat sairaalahoitoon.

Varotoimenpiteenä museo sul-jettiin yleisöltä joksikin aikaa, ja lehmät lopetettiin.

Vuonna 1999 Suomessa sattui kuolemantapauksiakin aiheut-

tanut listerioosiepidemia, jonka aiheuttajana oli bakteerin saas-tuttama voi.

Salmonellaa tavataan suoma-laisissa nautakarjoissa vain har-voin, kiitos pitkäjänteisen salmo-nellan vastustustyön.

Tarkkana ulkomailla

Pastöroimattoman maidon välit-tämiä laajoja kampylobakteeri-epidemioita on raportoitu muun muassa Britanniasta, Hollan-nista, Itävallasta, Yhdysvalloista ja Australiasta.

Lukuisissa ehec- ja listeria-epidemioissa sekä Euroopassa että USA:ssa välittäjäelintarvik-keina ovat olleet pastöroimaton maito tai siitä valmistetut juustot. Euroopassa maitotuotteet aiheut-tavat jopa puolet listerioositapa-uksista.

Asiantuntijoiden ohje on, että ulkomailla matkustettaessa on turvallisinta nauttia vain pastö-roidusta maidosta valmistettuja tuotteita. Raakamaitoa ei var-sinkaan matalamman hygienian maissa pidä juoda lainkaan.

”Juotiin sitä ennenkin”

Osa maitoon joutuvista bakteereista aiheuttaa vakavia sairauksia. Vaa-rallisimpia ne ovat riskiryhmille, kuten pienille lapsille, vanhuksille ja niille, joilla on jokin perussairaus.

Maito on kuitenkin juotu ”raa-kana” satoja ja tuhansia vuosia. Näin kuuluu yleinen vastaväite niille, jotka varoittelevat käsittelemättö-män maidon riskeistä.

Totta kyllä.Yhtä totta on, että maitotuottei-

den bakteerien aiheuttamat ruo-kamyrkytykset olivat Suomessakin merkittävä pikkulasten kuolinsyy ennen kuin pastörointi 1950-luvulla otettiin laajamittaiseen käyttöön.

Lapsille erityisen riskialtista on ehec- tai listeriabakteerin saastutta-man maidon juominen.

Ehec on kolibakteerin erittäin vaarallinen muoto, jonka kantajia ovat yleensä naudat. Ihmisellä bak-teeritartunta voi aiheuttaa vakavan oireyhtymän, johon kuuluu muun muassa veriripuli. Aikuisilla tar-tunta on joskus oireetonkin, mutta pienillä lapsilla tauti saattaa johtaa kohtalokkaaseen munuaisten vajaa-toimintaan.

Yleinen ympäristöbakteeri liste-ria on vaaraksi myös ikäihmisille ja vastustuskyvyltään heikentyneille. Bakteeri aiheuttaa listerioosia, joka ilmenee usein vaikeana yleistuleh-duksena tai aivokalvontulehduk-sena. Kuolleisuus taudissa on 20–40 prosenttia.

Lain mukaan maidontuottajien on otettava näytteitä sekä maidosta että lehmien lannasta. Näytteistä tutkitaan tavallisimmat ruokamyr-kytysbakteerit eli ehec-, listeria-, salmonella- ja kampylobakteerit.

Sen sijaan yersinian varalta mai-toa ei testata, sillä ympäristöbaktee-ria ei ole uskottu esiintyvän lehmissä – ei ennen kevään 2014 epidemiaa, jonka aiheutti nimenomaan raaka-maidon yersiniabakteeri.

Yleisimpiä yersinian aiheuttamia vaivoja ovat kuume, vatsakipu ja ripuli. Osalle sairastuneista kehittyy paha niveltulehdus, josta voi jäädä jopa parantumattomia ongelmia.

”Hankalaksi tilanteen tekee vielä

se, että vaikka laboratoriotesteissä ei bakteereja löydettäisikään, niitä voi silti olla maidossa”, Lindström lisää.

Pelastava pastörointi

Valtaosa maidon tautibakteereista saadaan tuhottua lämpökäsittelyssä. Prosessissa maito kuumennetaan vähintään 72 asteeseen 15 sekun-niksi ja jäähdytetään sitten nopeasti.

Pastörointi ei vaikuta merkit-tävästi maidon ravintoarvoon, makuun eikä kemialliseen koostu-mukseen. Käsittely riittää tuhoa-maan ne bakteerit, jotka eivät muo-dosta itiöitä.

Miia Lindström muistuttaa myös, että kylmäketju ei maitoa kuljetet-taessa saa katketa. Tautibakteerien

kannalta asialla ei tosin välttämättä ole merkitystä.

Osa bakteereista – esimerkiksi lis-teria ja yersinia – lisääntyy nimit-täin myös jääkaappilämpötilassa.

”Toisaalta jotkin tautibakteerit eivät pilaa maitoa, vaikka niiden määrä kasvaa.”

Jotkut bakteerit ovat vaarallisia vain suurina määrinä. Sen sijaan ehec- tai kampylobakteereja ei tar-vita taudin aiheuttamiseen kuin 10–100 kappaletta.

”Jos raakamaitoa käyttää, se on kotioloissa turvallisinta aina kuu-mentaa tai keittää”, Lindström korostaa.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.arjaleena.paavola@gmail.com

48 8/2014KEMIA

pienentäminen muodostaa riittä-vän eron, jotta keksintö katsotaan uudeksi. Nanopyörä täyttäisi täten uutuuden vaatimuksen.

Patenttivirastoissa nanokeksintö-jen käsittelyä pidetään silti haasta-vana, sillä niiden patentoitavuuden arviointi ei ole yksiselitteistä.

Virastot luokittelevat nanokek-sinnöt omaan patenttiluokkaansa B82Y, joka on alaluokka sekä IPC- että CPC-järjestelmissä. Tämä hel-pottaa tietokantahakujen teke-mistä ja tunnettujen ratkaisujen löytämistä tutkimus- ja tuotekehi-tysvaiheessa mutta varsinkin sel-vitettäessä, onko keksintö uusi ja patentoitavissa.

Makromittakaavassa uuden omi-naisuuden löytyminen vanhastaan tunnetusta yhdisteestä ei tuota uutuutta, sillä ominaisuuden kat-sotaan sisältyneen luontaisesti itse yhdisteeseen.

Nanomaailmassa periaate ei päde, koska nanomateriaalin uudet ominaisuudet ovat seurausta juuri koosta, eikä samoja ominaisuuksia yleensä ole makrokoon materiaa-lissa.

Aina asiat eivät ole mustaval-koisia. Nanoteknologian avulla on mahdollista parantaa tai korostaa

Nanoteknologia ja bioteknologia

Missä menevät patentoitavuuden rajat?

materiaalin tiettyjä ominaisuuksia, jotka ovat olemassa myös makro-mitassa. Esimerkiksi molekyylien manipulointi saattaa kohdistua vain osaan molekyylipopulaatiosta. Uutuuden arvioinnin kannalta täl-laiset materiaalit ovat harmaalla alueella.

Keksinnöllinen vai ei?

Nanoteknologian keksinnöllisyy-den osalta tilanne on haastava. Mittasuhteiden pienentäminen ei yksinään ole riittävä peruste kek-sinnöllisyydelle.

Biotekniikassa on trendinä ana-lyysimenetelmien miniatyrisointi. Miniatyrisoinnin avulla voidaan pienentää näytemääriä ja samalla kustannuksia. Jotta mittasuhteiden pienentäminen katsottaisiin keksin-nölliseksi, vaaditaan muitakin etuja, kuten menetelmän tehokkuuden ja automatisoitavuuden parantamista.

Miniatyrisointi saattaa olla kek-sinnöllistä, jos tunnetun tekniikan mittasuhteiden pienentäminen ei ole ollut aiemmilla menetelmillä mahdollista, vaikka itse tuote tai laite olisikin ollut ennakoitavissa.

Keksinnöllisyys on mahdollista osoittaa myös ennakkoluulojen voittamisella eli näyttämällä, että keksintöön pääsemiseksi on täyty-nyt toimia vastoin yleisiä tekniikan alaan liittyviä käsityksiä ja usko-muksia.

Geenin voi patentoida

Bioteknologian keksintöjen paten-toitavuuteen liittyy eettisiä kysy-myksiä, joihin muilla tekniikan aloilla ei törmätä. Euroopan patent-tisopimukseen on siksi otettu useita alaa koskevia erityismääräyksiä.

Patentti antaa haltijalleen yksinoi-keuden keksintöön. Oikeutensa tur-vin patentinhaltija voi kieltää muita käyttämästä keksintöä kaupallisessa toiminnassa.

Patentin saamiseksi keksinnön tulee täyttää kolme ehtoa: sen täy-tyy olla uusi (ennen julkaisematon), keksinnöllinen (ei-ilmeinen ratkaisu) ja teollisesti käyttökelpoinen. Patent-tihakemuksessa keksintö on kuvat-tava niin, että alan ammattilainen pystyy sen toistamaan.

Nano- ja bioteknologian

keksintöjä patentoidaan yhä

aktiivisemmin, ja patenttien

merkitys alojen liiketoiminnalle

on suuri. Patentinhakijan

on muistettava nano- ja

biokeksintöjen erityispiirteet.

Hanna Laurén

Olet keksinyt nanokokoisen pyörän. Voitko saada sille patentin?

Kysymykseen kiteytyy nano-teknologian keksintöjen paten-toitavuuden keskeinen ongelma: voidaanko patenttia myöntää pie-nemmän mittakaavan materiaa-leille ja menetelmille, kun vastaava ratkaisu jo tunnetaan suuremmassa makromittakaavassa.

Nanoteknologia poikkeaa muista tekniikan aloista siinä, että se mää-ritellään yksinomaan koon kautta. Nano voi edustaa melkein mitä tahansa teknologiaa, kunhan vain mittasuhteet ovat riittävän pienet. Yläraja asetetaan yleensä sadan nanometrin kohdalle.

Materiaaleilla voi nanomitassa olla sellaisia uusia ominaisuuksia, joita makromitassa ei esiinny. Esi-merkiksi sinkkioksidi, jota käy-tetään yleisesti aurinkovoiteissa, on normaalisti väriltään valkoista. Nanokoon sinkkioksidipartikke-leilla voiteesta saadaan täysin kir-kasta, jolloin se ei erotu iholta.

Uutuuden harmaa alue

Mutta voiko keksintö olla uusi, jos sen ainoa ero aiempaan on pie-nempi koko?

Euroopan patenttivirasto on ottanut kannan, että mittakaavan

498/2014 KEMIA

Ihmisten ja eläinten hoito- tai diagnostisia menetelmiä ei voi patentoida, jotta patent-tioikeudet eivät estäisi lääkäriä harjoittamasta ammattiaan. Myös-kään ihmiskeho, ihmisen kloo-naaminen, ihmisalkiot, ihmisen kantasolut tai sukusolut eivät ole patentoitavissa.

Perinteisiä risteytykseen perus-tuvia menetelmiä kasvien tai eläin-ten tuottamiseksi ei niitäkään voi patentoida. Kaikkia tekniikan aloja koskee määräys, jonka mukaan kek-sinnön teollinen käyttö ei saa olla vastoin yleistä järjestystä tai moraa-lia.

Biologinen materiaali on paten-toitavissa, jos se on eristetty luon-nollisesta ympäristöstään tai tuotettu jollakin teknisellä mene-telmällä.

Vaikkapa geenin voi patentoida, jos sitä ei ole aiemmin pystytty eristämään millään menetelmällä. Eristystekniikan keksijä voi saada patentin geeniin, jos hän pystyy osoittamaan, että uusi menetelmä ei ollut ilmeinen ja että geenille on olemassa teollinen käyttökohde. Kohde voi olla esimerkiksi johon-kin sairauteen liittyvien geenien diagnostiikka.

Geenien lisäksi patentoitavissa ovat monet muutkin bioteknologi-set keksinnöt, kuten nukleiinihap-pomolekyylit sekä proteiinit, ent-syymit ja vasta-aineet.

Samoin patentoitavia ovat viruk-set ja virussekvenssit sekä solut ja mikro-organismit, kuten bakteerit ja hiivat. Mikrobiologinen proses-sikin on patentointikelpoinen.

Patentoida voi myös kasvin, kuten geenimuunnellun soijan tai erityi-

sen vitamii-nipitoisen

”kultaisen riisin”. Eläimetkin ovat

patentoitavissa, vaikka-pa tautimallia varten geeni-

muunneltu syöpähiiri tai lehmä, joka tuottaa maitoon lääkeaineita.

Kuvaa keksintö tarkasti

Sekä nano- että bioteknologian keksintö on tärkeää kuvata patent-tihakemuksessa huolellisesti. Ter-minologian tulee olla selkeää, ja tarvittaessa termien merkitys on selitettävä.

Laajan suojapiirin perustelemi-seksi hakemuksessa on esitettävä kattavasti esimerkkejä keksinnön toimivuudesta ja myös vertailevia tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että materiaalilla on uusia ominai-suuksia tai että keksinnöllä saavu-tetaan etuja aiempiin ratkaisuihin nähden.

Patenttihakemuksen jättäminen on yleensä järkevää siinä vaiheessa, kun saatavana on tietoa keksinnön toimivuudesta ja käyttökohteista.

Kirjoittaja on filosofian maisteri (analyytti-nen kemia), joka toimii materiaalikemiaan ja

nanoteknologiaan erikoistuneena patenttiasia-miehenä Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab:ssä.

hanna.lauren@jalopat.fi

TuhatvuotiasnanokeksintöHistoriassa on joskus hyödynnetty nanoteknologiaa ilman, että kukaan on tiennyt asiasta. Yli tuhat vuotta sitten Lähi-idässä kehitettiin mate-riaali nimeltään damaskiteräs. Siitä valmistetut miekat olivat erityisen lujia ja teräviä.

Vuonna 2006 tutkijat saivat selville materiaalin lujuuden salaisuuden: se sisältää muun muassa hiilinano-putkia. Damaskiteräksen uutuus oli patentoinnin kannalta kuitenkin jo menetetty.

Pyörä on jo keksitty. Mutta entä nanopyörä?

Scan

stoc

kpho

to

50 8/2014KEMIA

Marja Saarikko

Yrityksillä saattaa joskus olla aivan väärä mielikuva omien immateri-aalioikeuksiensa (IPR, Intellectual Property Rights) eli aineettoman pääomansa vahvuudesta.

Sen sai jokin aika sitten karvaasti kokea eristysmateriaalien tuottaja Paroc Oy Ab, joka tunnetaan kivi-villasta valmistetuista ratkaisuis-taan.

Kun lähinnä Pohjoismaissa ja Bal-tiassa toiminut Paroc lähti laajentu-maan Venäjän markkinoille, se oli vähällä menettää kilpailijalleen tär-keimmän aineettoman pääomansa eli punaraitapakettinsa. Vuosikym-meniä käytössä ollut punaraita oli siihen mennessä ehtinyt nousta yhdeksi rakennusalan tunnetuim-mista brändeistä.

Immateriaalioikeudet koostuvat teollisoikeuksista ja tekijänoikeuk-sista. Teollisoikeuksiin kuuluvat muun muassa patentti, hyödylli-syysmalli ja tavaramerkki.

Parocin punaraitapaketti luokitel-laan yhtiön tavaramerkiksi. Yrityk-sessä oletettiin brändin suojauksen olevan kunnossa siinä missä patent-tienkin.

”Parocilla on patentteja ja patent-tihakemuksia tätä nykyä yhteensä 513 ja tavaramerkkejä 332. Yhti-össä oli aina luultu, että sen teol-lisoikeudet ovat vahvat. Asialla oli jopa kehuskeltu esimerkiksi lehti-

Elintärkeät immateriaalioikeudet

Kopiointi voi yllättääkokeneenkin yrityksen

Aineeton pääoma on vähintään yhtä tärkeää kuin aineellinen, ja yritysten kilpailukyky perustuu yhä enemmän immateriaalioikeuksiin. Patentit ja tavaramerkit on syytä suojata tarkoin varsinkin Venäjän markkinoilla.

jutuissa”, kertoo Paroc-konsernin lakiasiainjohtaja Vesa Karvonen.

Tuntematon kopioi punaiset raidat

Luulo ei kuitenkaan ollut tiedon väärti. Se nähtiin, kun Venäjän eris-temarkkinoille yhtäkkiä vuonna 2008 ilmestyi samantyyppinen tuote hyvin samanoloisessa puna-raitaisessa paketissa kuin Parocin.

Yhtiölle yllätys oli suuri. Ikäväksi yllätyksen teki se, että kilpaileva tuote raitapakkauksessaan alkoi käydä erittäin hyvin kaupaksi.

”Siinä vaiheessa meidän oli pakko ryhtyä toimenpiteisiin”, Karvonen muistelee.

Sitä, kuka tai mikä yritys tavara-merkkiloukkauksen takana oli, ei kuitenkaan saatu heti selville. Aikaa tuhraantui runsaasti ennen kuin prosessi vihdoin saatiin etenemään.

Kun Venäjän kilpailuviranomai-nen FAS viimein oli tehnyt päätök-sensä – kantajan eli Parocin eduksi –, brändiä rikkonut kilpaileva yritys luopui omasta raitapakkauksestaan nopeasti.

Parocille määrättyjä korvauksia yhtiö ei silti halunnut lähteä peri-mään.

”Meidän motiivimme ei ollut raha. Ennemminkin kyse oli siitä, että halusimme saada tavaramerkin

loukkaamisen loppumaan”, Karvo-nen sanoo.

Siperia kuitenkin opetti.”Kokemuksesta tiedämme nyt,

että immateriaalioikeuksien suo-jaamiseen Venäjällä on kiinnitettävä erityistä huomioita”, juristi summaa.

Euroopan patentti- järjestelmä mullistuu

EU:ssa ovat parhaillaan käynnissä sekä patentti- että tavaramerkki-järjestelmän uudistukset. Niiden pitäisi unionialueen sisämarkki-noilla toimittaessa helpottaa myös sen kaltaisia ongelmia, joihin Paroc Venäjällä törmäsi.

Uudistusten täytäntöönpanon aikataulu ei vielä ole selvillä. Mah-dollista on, että yritykset voivat ehkä jo vuodesta 2016 lähtien suo-jata keksintönsä yhdellä yhtenäispa-tentilla, joka on voimassa kaikissa sopimuksen allekirjoittaneissa EU-maissa.

Elinkeinoelämän keskusliiton IPR-asiantuntijan Riikka Tähti-vuoren mukaan yhtenäispatenttiin liittyy kuitenkin avoimia kysymyk-siä, jotka huolestuttavat monia. Esi-merkiksi patentin vuosimaksu on yhä auki.

Tiedossa ei myöskään ole, mitkä tulevat olemaan eurooppalaisen yhdistetyn patenttituomioistui-

518/2014 KEMIA

men oikeudenkäyntimaksut.”Nämä kustannuskysymykset vai-

kuttavat osaltaan kansalliseen pää-töksentekoon eli siihen, ratifioiko Suomi patenttituomioistuinsopi-muksen”, Tähtivuori sanoo.

Immateriaalioikeuksien merkitys yrityksille on hänen mukaansa kas-vanut globalisaation ja digitalisoitu-misen myötä entisestään.

”Niin tuotteita kuin palveluitakin

koskettavat yhä useammat immate-riaalioikeudet. Samaan aikaan suo-jaamisen merkitys sekä oikeuksien hallinnoinnista ja valvonnasta huo-lehtiminen on yhä tärkeämpää yri-tykselle itselleen ja myös koko kan-santaloudelle.”

Tähtivuori muistuttaa myös IPR-oikeuksien yhteydestä kilpailuky-kyyn.

”Yritysten kilpailukyky perustuu

Paroc Oy Ab

Tavaramerkin suojaamisessa ulkomailla on syytä olla tarkkana. Sen sai huomata eristevillaa valmistava Paroc, joka oli vähällä menettää tärkeimmän aineettoman pääomansa, punaraitaisen pakettinsa.

tätä nykyä yhä enemmän aineetto-miin tekijöihin”, hän tähdentää.

Vesa Karvonen ja Riikka Tähti-vuori puhuivat immateriaali-oikeuksista marraskuisessa IPR-alan huippuseminaarissa, jonka järjesti patenttitoimisto Papula-Nevinpat.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.marja.saarikko@gmail.com

52 8/2014KEMIA

Konsultoiva salapoliisi Sherlock Holmes valvoo yhä tapahtumien kulkua Lontoon Northern Marylebonella lähellä Baker Streetin kulmaa.

538/2014 KEMIA

Legendaarinen Sherlock Holmes

Maailman ensimmäinen CSI-LABORATORIO

toimi Baker StreetilläMaailman ensimmäinen konsultoiva

yksityisetsivä oli huimasti aikaansa edellä. Sherlock Holmesin tutkimus-

metodit ovat käytössä yhä.

Erkki ja Ulla Karjalainen

Suur-Lontoon poliisitoimi, mai-neikas Scotland Yard ryhtyi hyö-dyntämään rikostutkintansa väli-neenä sormenjälkitutkimuksia niinkin varhain kuin vuonna 1901.

Arvostetut lainvalvojat eivät kui-tenkaan olleet kehityksen kärjessä.

Legendaarinen yksityisetsivä Sherlock Holmes ratkoi mystee-rejä sormenjälkien perusteella jo kirjassa The Sign of Four (suom. Nel-jän merkit), joka oli tullut kauppoi-hin 11 vuotta varhaisemmin. Sala-poliisi oli tekniikalle uskollinen ja jatkoi sen käyttöä koko uransa ajan eli 1920-luvun lopulle asti.

Tieteen työkalut olivat sata vuotta sitten puutteelliset, mutta Hol-mes selvitteli suvereenisti tapauk-sia maailman ensimmäisessä CSI-laboratoriossa, joka sijaitsi hänen omassa olohuoneessaan.

Rikospaikan tieteellisessä tutki-mustyössä hänen kohteitaan olivat myös jalanjäljet, joista hän teki tar-vittaessa kipsivaloksen. Jäljistä Hol-mes tunnisti milloin verta, milloin tuhkaa tai mutaa. Joskus kävi ilmi, että jäljet olivat hevosen tai koiran tuottamia.

Nokkela Holmes pystyy päättele-mään jo kirjepaperin vesileimasta, että hänen asiakkaansa on kotoi-sin pienestä keskieurooppalaisesta kuningaskunnasta. Hän havait-see myös, että yhden kirjeen käsi-aloissa esiintyy kaksi kirjoittajaa, isä ja poika.

Erkk

i Kar

jala

inen

a

54 8/2014KEMIA

jattain palannut haavoittuneena ja huonokuntoisena Lontooseen Afganistanista, jossa brittijou-kot ovat joutuneet koville. Yhtei-nen ystävä esittelee tohtorin Sher-lock Holmesille, joka on työssä St. Bartholomew’s -sairaalan laborato-riossa.

Innostunut Holmes puolestaan esittelee uudelle tuttavalleen juuri kehittämänsä oikeuskemiallisen menetelmän, jonka avulla voidaan todeta pientenkin hemoglobiini-määrien läsnäolo näytteissä. Reak-tion mekanismia ei kerrota.

Holmes on tarkoituksella sala-myhkäinen omasta taustastaan. Hän myöntää opiskelleensa yli-opistossa useita vuosia ja etupäässä kemiaa. Lisäksi hän on käynyt joil-lakin lääketieteen luennoilla, vaikka ei lääketieteen opiskelija olekaan.

Syy sairaalalaboratoriossa työs-kentelyyn on ainakin osittain se, että näin hän pääsee katsomaan ruumiinavauksia.

Laboratoriovirkansa ohessa Hol-mes kertoo olevansa konsultoiva salapoliisi. Hän avustaa sekä Scot-land Yardia että yksityisiä asiakkaita hankalien rikosten selvittämisessä.

Pian käy ilmi, että Holmes on juuri löytänyt Baker Streetiltä huo-neiston, joka on kuitenkin turhan suuri hänen tarpeisiinsa. Hän on siksi etsimässä toista vuokralaista osallistumaan kustannuksiin.

Kun paluumuuttaja Watson on

Arthur Conan Doyle• Syntyi Edinburghissa 1859, kuoli

Windleshamissa 1930.• Kahdesta avioliitosta yhteensä viisi

lasta.• Valmistui lääkäriksi Edinburghin

yliopistosta, erikoistui silmälääkä-riksi Itävallan Wienissä. Työskenteli muun muassa laivalääkärinä sekä vapaaehtoisena Etelä-Afrikan buurisodassa.

• Luopui lääkärintyöstä vuonna 1891 ja ryhtyi ammattikirjailijaksi.

• Kirjojen tunnetuin henkilöhahmo yksityisetsivä Sherlock Holmes, joka esiintyy neljässä Conan Doylen romaanissa ja 56 novellissa.

• Aateloitiin vuonna 1902, jolloin sai oikeuden käyttää arvonimeä Sir.

Sherlock Holmes• Syntyi arviolta vuonna 1854. Kuoli

vuonna 1893 (Viimeinen tapaus), mutta heräsi lukijoiden vaati-muksesta pian uudelleen henkiin. Arthur Conan Doylen kuoleman jälkeen on jatkanut elämäänsä teatterissa, valkokankaalla ja tele-visiossa ja myös muiden kirjailijoi-den teoksissa.

• Naimaton, ei lapsia.• Opiskeli yliopistossa muun muassa

kemiaa ja lääketiedettä. Työskenteli sairaalalaboratoriossa.

• Teki varsinaisen uransa konsultoi-vana salapoliisina. Toimi kotoaan osoitteesta Baker Street 221b, Lontoo.

• Tunnetaan erityisesti edistyksel-lisistä tutkimusmetodeistaan ja loogisesta päättelykyvystään.

Erkk

i Kar

jala

inen

St. Bartholomew’s -sairaala. Sherlock Holmes ja tohtori Watson tapasivat ensi kertaa sairaalan laboratoriossa, jossa Holmes oli kehittämässä uusia menetelmiä.

Sherlock Holmes teki sormenjälkitutki-muksia jo vuonna 1890 ilmestyneessä kirjassa The Sign of Four (Neljän mer-kit).

sopivasti vailla majapaikkaa, palaset loksahtavat paikoilleen, ja kaksikko päättää jakaa asunnon ja vuokran keskenään.

Mikroskoopin ääressä

Uudessa kodissaan tohtori Watson saa huomata, että olennaisen osan olohuoneen kalustusta muodosta-vat kemialliset tutkimusvälineet. Ne ovat myös ahkerassa käytössä. Hol-mes esittelee usein mikroskooppi-havaintojaan Scotland Yardin etsi-välle G. Lestradelle.

Pitkällä okulaariputkella varus-tettu mikroskooppi on nähtävillä myös Sherlock Holmesin museossa, joka vuonna 1990 avattiin kuului-saan osoitteeseen Baker Street 221b.

Holmes huomaa, että kirjoitusko-neiden jäljissä on yksilöllisiä eroja. Kiristäjän käyttämän kirjoitusko-neen tuottama T-kirjain on kulu-neempi kuin toisen samanmerkki-sen koneen T-kirjain.

Tässäkin nerokas yksityisetsivä oli huimasti edellä aikaansa. Yhdysval-tain keskusrikospoliisi FBI ryhtyi systemaattisesti tunnistamaan kir-joituskoneita vasta 40 vuotta Hol-mesia myöhemmin.

Sherlock Holmes oli myös sala-kielien asiantuntija, joka kerran kehaisee aisaparilleen tohtori John Watsonille julkaisseensa erilaisista salakielistä kirjankin. Kirjassa käsi-tellään peräti 160:tä erilaista salakir-joitusta.

Novellissa The Adventure of the Dancing Men (Tanssivat kuviot) esiintyy tanssivista tikku-ukoista muodostettu salakirjoitus. Holmes onnistuu purkamaan koodin mer-kityksen selväkieliseksi merkkien frekvenssianalyysin avulla.

Salamyhkäinen salapoliisi

Kirjailija Arthur Conan Doylen (1859–1930) luomus Sherlock Hol-mes esiteltiin lukijoille kirjassa A Study in Scarlet (Punaisten kirjain-ten arvoitus), joka ilmestyi vuonna 1887.

Myös tohtori Watson tavataan samassa teoksessa. Tämä on hil-

558/2014 KEMIA

Sherlockin esikuvanakirjailijan opettaja

Osoitetta ei vielä Arthur Conan Doylen elinaikana todellisuudessa ollut olemassa, sillä Baker-katu oli tuolloin nykyistä lyhyempi, ja sen talojen numerointi päättyi 85:een.

Mikroskoopin ääressä Holmes viettää monta hetkeä tunnistaessaan vaikkapa eri maista peräisin ole-via tupakkalaatuja tai kirjekuorien paperilaatuja.

Vanhoista kirjoituksista saattoi löytyä vielä raaputuksenkin jälkeen riittävästi jälkiä mikroskooppisessa tarkastelussa. Pieniä jälkiä tutkit-taessa mikroskopiaan voitiin yhdis-tää kemiallinen käsittely.

Bunsenlamput hohtavat Baker Streetin asunnosta valoa Lontoon iltaan myöhäiseen yöhön asti. Hol-mesin kädet ovat aina kemikaalien värjäämät.

Baskervillen koirassakin jätti-koiran leuat on saatu hehkumaan pimeässä jollakin kemikaalilla, jonka täsmällistä nimeä kertomuk-sesta ei tosin voi varmuudella pää-tellä.

Vuokraemäntä rouva Hudson on kaikkea muuta kuin ihastunut kemiallisten tutkimusten aiheutta-miin hajuihin.

Välillä Holmes johtaa uteliasta Watsonia tarkoituksella harhaan. Hän esimerkiksi väittää olleensa

Arthur Conan Doyle on kertonut, että esikuvana Sherlock Holmesin hahmolle toimi hänen opettajansa Edinburghin yliopiston lääketie-teellisessä tiedekunnassa, tohtori Joseph Bell (1837–1911).

Opintojensa ohessa Conan Doyle työskenteli Bellin avustajana ja tutustui tähän hyvin. Bell oli kuu-luisa siitä, että potilasta tarkkaan katsomalla hän saattoi päätellä, mikä potilaan ammatti oli.

Joseph Bell muistetaan myös siitä, että hän toimi kuningatar Vikto-

joitakin kuukausia tutkimustyössä Montpellierissä Etelä-Ranskassa ja tutkineensa siellä kivihiilitervasta saatavia johdannaisia.

Jos mestarisalapoliisi sanoisi työn tapahtuneen Saksassa, väite olisi jo uskottavampi. Montpellier kuiten-kin sopisi paremminkin kosmetiik-kaan kuin kivihiilitervaan.

Myös kirjojen kuvaukset myr-

Baker Street 221b lienee Lontoon kuuluisimpia osoitteita. Tätä nykyä siinä toimii Sherlock Holmes -museo. Talo sijaitsee omintakeisesti numeroiden 237 ja 241 välissä.

Joseph Bellin kerrotaan olleen ainakin salaa ylpeä päätymisestään kuulun rikostutkijan esikuvaksi.

rian hovilääkärinä silloin, kun monarkki oleskeli Balmoralin linnassa.

Belliä pitivät Holmesin esiku-vana myös monet edinburghi-laiset, muun muassa kirjailija Robert Louis Stevenson (1850–1894). Tuberkuloosia sairastanut Stevenson vietti elämänsä loppu-vuodet Samoalla, josta hän lähetti kollegalleen kiitoskirjeen kiin-nostavista salapoliisitarinoista.

Joseph Bell on puolestaan sano-nut, että sekä Holmesin että Wat-sonin esikuvana oli tietenkin Conan Doyle itse. Molemmista hahmoista löytyykin joitakin kir-jailijan ominaispiirteitä.

kyistä ovat tarkoituksella ylimalkai-sia – syynä se, että kirjailija ei halua antaa lukijoille turhan tarkkoja esi-merkkejä.

Etsivä huumehorroksessa

Rikoksia Holmes-tarinoissa teh-dään muun muassa Etelä-Amerikan

56 8/2014KEMIA

Sherlock Holmes edustaa kirjailija Arthur Conan Doylen eräänlaista haavekuvaa itsenäisestä ammatti-laisesta, joka pystyy luomaan aivan oman henkilökohtaisen uran ja toi-menkuvan.

Siinä asiakkaita ei tarvitse metsäs-tää. Riittää, että ripustetaan ovelle nimikyltti Sherlock Holmes – Kon-sultoiva Yksityisetsivä.

Tulos ei ollut yhtä hyvä silloin, kun kyltissä oli teksti Arthur Conan Doyle – Silmälääkäri.

Aloitteleva lääkäri toivoi, että potilaat olisivat täyttäneet odotus-huoneen, kun hän avasi praktiikan Lontoossa. Itse asiassa vastaanotolle ei ilmestynyt ainuttakaan potilasta.

Osasyynä praktiikan epäonnis-tumiseen lienee lääkäri-kirjailijan tausta. Conan Doylen isä oli alko-holisti, ja perhe eli sediltä saadun taloudellisen avun varassa. Lahja-kas skottipoika lähetettiin sukulais-ten maksamana sisäoppilaitoksiin Englantiin ja Itävaltaan. Jesuiittojen ylläpitämissä internaateissa vallitsi ankara kuri.

Useimmat muodikkaat lontoo-laislääkärit taas olivat käyneet pub-lic schoolia eli kalliita yksityisiä eliittikouluja, joista opintie jatkui Oxfordin ja Cambridgen huippu-yliopistoihin. Conan Doyle suoritti tutkintonsa Edinburghin yliopis-tossa.

Kulttuurikontrasti on nähtävillä myös lyhyessä äänielokuvan pät-kässä, joka Conan Doylesta ehdit-tiin kuvata hänen eläessään. Filmi oli esillä jokunen vuosi sitten Edin-burghin yliopiston lääketieteellisen

Arthur Conan Doyle odotti turhaan potilaita tässä vuok-ratussa huoneistossa. Odotteluaikana syntyi kuitenkin Sherlock Holmes -tarinoita. Muisto-levyn oven pieleen on kiinnittänyt Conan Doyle -seura.Er

kki K

arja

lain

en

intiaanien kuraren tapaisilla nuoli-myrkyillä. Afrikkalaisiin myrkkyi-hin Arthur Conan Doyle tutustui paikan päällä toimiessaan laivalää-kärinä höyrylaivassa, joka liikennöi Afrikan länsirannikon ja Englannin välillä.

Tutuiksi lukijalle tulevat tietenkin myös syanidit, myrkylliset meduu-sat sekä oopiumi ja kokaiini.

Joskus mestarietsivä saattaa masentua ja Watsonin kauhuksi vaipua muutamaksi päiväksi huu-mehorrokseen. Kun tohtori näkee seitsenprosenttista kokaiiniliuosta lääkeruiskussa, hän arvaa Holme-sin ruiskuttaneen myrkkyä suoraan suoneen.

Morfiini ja kokaiini eivät sata vuotta sitten olleet yhtä puhtaita kuin nykyisin. Monia muitakin alkaloideja käytettiin varsin epä-

puhtaina seoksina. Conan Doylen papereista on löytynyt hänen käsin kirjoittamansa ohjeet siitä, kuinka raaka-aineita voidaan edelleen puh-distaa.

Arthur Conan Doylen ensim-mäinen tieteellinen julkaisu British Medical Journalissa – joka on aito tiedelehti, ei fiktiota – kertoo, mitä sivuoireita eräs kasviuute aiheuttaa, kun tutkija ruiskuttaa sitä itseensä. Tutkija on nuori Conan Doyle itse.

Nykyään artikkeli tuskin kelpaisi julkaistavaksi. Conan Doyle kir-joitti kuitenkin myöhemmin myös väitöskirjan, mikä oli siihen aikaan vähemmän yleistä.

LKT Erkki Karjalainen on kliinisen kemian erikoislääkäri ja FT Ulla Karjalainen biokemisti.

erkkij.karjalainen@welho.comullap.karjalainen@welho.com

tiedekunnan juhlanäyttelyssä.Doyle kertoo elokuvassa paksulla

pohjoisen murteella, broguella, kuinka hän rakenteli Holmes-tari-noita. Saattaa olla, että Lontoon asukkaat vierastivat pohjoisesta tul-leen silmälääkärin palveluita, joita tarjottiin tukevalla skotlantilais-irlantilaisella aksentilla.

Tekstin muodossa tarjoillut Sher-lock Holmes -tarinat sen sijaan menestyivät paljon paremmin. Virkaheitosta lääkäristä tuli Englan-nin suurituloisin kirjailija.

Virkaheitosta lääkäristämenestyskirjailijaksi

Her

bert

Rose

Bar

raud

Arthur Conan Doyle kuvattuna vuonna 1893. Hän oli kaksi vuotta aiemmin lopettanut lääkärintyönsä ja heittäy-tynyt vapaaksi kirjailijaksi. Ratkaisu osoittautui oikeaksi.

KEEMIKKO

Kun mä aamulla heräänniin avaan silmäluometsähköpostin heti peräännäin buuttaan hoksottimet. Nyt mikros kiehuu puuroFacebookis samalla käynnukkues olin mediakuuromut taas maailmalle näyn. Hei Alex mulle twiittaaniin PeeÄm meitä muistaakun sopimuksii allekirjottaaSuomen asiat ne hyvin luistaa. Instagramist katselen kuviigooglaan dösän aikatauluuSecondLife on matkan huviisome on seireenien lauluu. Myspace on duunin alkufanfaariotan automaatist kahviipäässä soi karaokebaariei haittaa vaik muki on pahvii. Firman koneel naamakirjassakavereit täytyy tykätämut mun tykkääjät on harvassaei ne haluu mua tökätä.

Hei miks muil on elämäniillä kaikki on hienoomä vaan yksin virtuaalijämä ne uhkaa irtisanoo. Toi pomokin taas kyyläävaatii jotain paperiise mun luovuutta ehdyttäääijä tarvitsis geriatrii. Sil ei oo ees LinkedIn profiiliiei se osaa verkos peukuttaa urallaan on laskeva projektiiliikivanhoi meriittejään hehkuttaa. No nyt toi verkkodebiiliveti viimisen viivanheitti meitsille lopputiliiminkä tekikään toi toimistodiiva. Se on sitte ansiosidonnainenAlex auta sä nyt muavääryyttä kärsinyt oon alainenhei hommaa uus duuni niin äänestän sua.

KeemikkoRunoratsunsa kadottanut

(Huom! löytöpalkkio)

Some rap

Kemia-lehden pakinoitsija Keemikko väittää katsovansa

maailman menoa erlenmeyerlasien läpi. Valkoisen takin alla piilee kuitenkin monitaitoinen maailmankansalainen,

jolle mikään inhimillinen ei ole vierasta.

8/2014 KEMIA 57

58 8/2014KEMIA

ULKOMAILTA

Tutkijat ovat kehittäneet sahajau-

holle kiinnostavaa hyötykäyttöä.

Britanniassa siitä tehdään

nanohiiltä, Belgiassa bensiiniä.

Brittiläisen Birminghamin yliopis-ton kemistit ovat keksineet uuden raaka-aineen hiilen nanorakentei-den valmistukseen: sahajauhon.

Kun sahajauho päällystetään rau-tanitraatilla ja kuumennetaan 700 celsiusasteeseen, syntyy rautakarbi-dinanohiukkasia. Kuumennuksen aikana hiukkaset tunkeutuvat pää-asiassa selluloosakuiduista ja lig-niinistä muodostuneen sahajauhon läpi, ja lopputuloksena on hyvin jär-jestynyttä hiiltä, joka rakenteeltaan muistuttaa perinteisiä nanoputkia.

”Muunnamme siis bioperäistä jätettä hyvin edistykselliseksi materiaaliksi”, sanoo tutkija Zoe Schnepp.

Schnepp muistuttaa sekä maata-lous- että teollisuusjätteen käsitte-lyn olevan kallista.

Sahajauhosta syntyynanoputkia

”Etenkin teollisuus on yhä kiin-nostuneempi saamaan jätteestä lisäarvoa ja ottamaan sen kierrätys-käyttöön sen sijaan, että se poltet-taisiin tai loppusijoitettaisiin kaato-paikalle.”

Hiilen nanorakenteista tunnetuin on kanaverkkomainen grafeeni. Hiilinanoputket muodostuvat rul-lalle kiertyneestä grafeenista.

Nanohiili sopii moneen käyttöön, kuten vedenpuhdistukseen poista-maan epäpuhtauksia tai maanpa-rannukseen sitomaan kosteutta ja ravinteita. Kehittyneempiä nano-materiaaleja voidaan hyödyntää esimerkiksi akuissa ja vetyautoissa.

Birminghamilaistutkimus jul-kaistiin Green Chemistry -lehdessä.

Bensiinin ainesosaksi

Belgialaisessa KU Leuvenin yliopis-tossa tehdään sahajauhosta vihreää lisäainetta bensiiniin. Tutkijat ovat hakeneet patenttia uudentyyppi-selle biojalostusmenetelmälleen,

Scan

stoc

kpho

to

joka muuntaa sahajauhon selluloo-san hiilivetyketjuiksi.

Leuvenilaiset raportoivat tutki-muksestaan Energy & Environmen-tal Science -lehdessä.

”Syötämme laboratoriomitan bioreaktoriimme sahajauhoa ja lisäämme katalyytin. Oikeassa läm-pötilassa ja paineessa pystymme muuttamaan puuaineksen sellu-loosan tyydyttyneiksi hiilivedyiksi”, kuvailee tutkija Bert Lagrain.

”Teemme biomassasta petroke-mian tuotteita, joten olemme oike-astaan rakentaneet sillan biotalou-den ja petrokemian välille.”

Bioreaktorista saadaan välituo-tetta, joka voidaan yhdellä askeleella muuttaa täydellisesti tislatuksi ben-siiniksi, kertoo professori Bert Sels. Hänen mukaansa vihreä hiilivety on hyvä väliaikaisratkaisu ylimeno-kaudelle, jolloin autot vielä kulkevat nestemäisillä polttoaineilla.

Mahdollisten sovellusten kirjo on paljon laajempi.

”Vihreää hiilivetyä voidaan käyt-tää myös eteenin, propeenin ja bentseenin tuotantoon. Niistä puo-lestaan tehdään muun muassa eri-laisia muoveja, kumia, eristysvaah-toa ja pinnoitteita.”

Selsin mukaan selluloosan etu on, että siitä saadaan niin sanottua kevyttä naftaa, jonka tislaus raa-kaöljystä ja liuskeöljystä on entistä kalliimpaa ja työläämpää. Selluloo-sasta valmistetut hiilivedyt tarjoa-vat hyvän vaihtoehdon fossiilisille raaka-aineille.

”Menetelmämme voi osoittautua erityisen hyödylliseksi Euroopassa, jossa on vain vähän raakaöljyä eikä liuskeöljyn tuotantokaan kovin helppoa.”

Päivi Ikonen

Luksuskylpylöissä otetaan ”kylpyjä” setripuusta jauhetussa jauhossa. Tutkijat ovat keksineet sahajauholle muutakin käyttöä.

598/2014 KEMIA

Koirat nappaavat ihmisen puheesta myös sanallisia viestejä eivätkä pel-kästään reagoi isäntänsä ilmeisiin, eleisiin ja tunteisiin.

Tämä käy ilmi Sussexin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta, joka jul-kaistiin Current Biology -lehdessä.

Koirat käsittelivät puheen sanal-lista informaatiota aivojensa oikeassa puoliskossa. Sen sijaan esimerkiksi ihmisen äänensävyä, puheen sävelkulkua ja puhujan tun-netilaa prosessoi koiran vasen aivo-puolisko.

Brittitutkijat selvittivät asian soit-tamalla koirille äänitettyä puhetta, joka tuli niiden molempiin korviin samanaikaisesti ja samalla voimak-kuudella. Puhe koostui tyypilli-sistä komennoista ja ohjeista, joita

Amerikkalaiset tutkijat ovat tehneet yllättävän löydön: ”tyhmentävän” viruksen. Ihmiseen tarttunut levä-virus näyttäisi hidastavan tämän aivotoimintaa.

Havainto tehtiin Johns Hopkins -yliopiston ja Nebraskan yliopis-ton tutkimuksessa, jossa testattiin ihmisten aivojen tiedonkäsittelyky-kyä.

Terveiden koehenkilöiden nie-lusta otetut näytteet paljastivat, että reilut 40 prosenttia heistä kantoi ATCV-1-nimistä virusta. Virus on tavallinen viherlevissä, mutta sen yleisyydestä myös ihmisillä ei aiem-min ole ollut tietoa.

Sama 40 prosentin viruksenkan-tajien joukko menestyi muita koe-henkilöitä heikommin testeissä, joissa mitattiin heidän huomioky-kyään ja visuaalisen tiedon käsitte-lyä.

Kun virus tartutettiin hiiriin, kävi

Viruksen yllättävä vaikutus

Tyhmyys voi tarttuailmi, että se tunkeutui jyrsijöiden aivoihin. Siellä se manipuloi isoa joukkoa geenejä, jotka vaikutta-vat aivojen välittäjäaineisiin. Kuten virusta kantaneet ihmiset, myös tar-tunnan saaneet hiiret suoriutuivat nokkeluustesteistä verrokkeja huo-nommin.

Tutkimusta vetäneen tohtori Robert Yolkenin mukaan virus-löytö on hämmästyttävä esimerkki siitä, kuinka harmittomiksi kuvitel-lut mikro-organismit voivat vaikut-taa aivojen toimintaan.

Lisätutkimuksissa pyritään sel-vittämään muun muassa sitä, onko virus ihmisillä yhtä yleinen muual-lakin maailmassa kuin baltimore-laiskaupungissa, josta kaikki koe-henkilöt olivat kotoisin.

PNAS-lehdessä julkaistusta tut-kimuksesta kirjoitti muun muassa verkkolehti Medical Daily.

Päivi Ikonen

Eikö oikein suju? Nyt voit selittää aivotoimintasi tahmeuden sillä, että olet saanut jostain ärhäkän virustartunnan.

Koira kuuntelee,mitä sille sanotaan

Tutkimustieto vahvistaa sen, minkä koiranomistajat jo tiesivätkin: koirasi todella ymmärtää sinua.

Kuva

t: Sc

anst

ockp

hoto

koirille yleensä annetaan.Kun nauhoitusta muokattiin niin,

että siinä korostui puheen välit-tämä verbaalinen informaatio, koi-rat käänsivät päätään vasempaan. Tämä osoitti, että niiden aivoissa aktivoitui oikea puolisko.

Kun äänityksen sanoille annettiin vähemmän painoarvoa, ja puheen intonaatiota ja puhujan emootioita voimistettiin, koirat käänsivät vas-taavasti päätään oikealle.

Tutkijat korostavat, etteivät tiedä, kuinka paljon ja millä tavoin koira ymmärtää sanallista informaatiota. Eläin kuitenkin selvästi kuuntelee ja käsittelee sitä.

”Tulokset viittaavat siihen, että puheen käsittely koiran aivopuo-liskoissa tapahtuu hyvin samalla tavoin kuin ihmisenkin aivoissa”, sanoo tutkija David Reby Science Daily -lehdelle.

Päivi Ikonen

60 8/2014KEMIA

HENKILÖUUTISIA

VÄITÖKSIÄAalto-yliopistoDI Ella Rönkkösen väitöskirja Catalytic clean-up of biomass de-rived gasification gas with zirco-nia based catalysts tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Julian Ross (Limerickin yliopisto, Irlanti) ja kustoksena prof. Outi Krause.

DI Kristiina Laineen väitös-kirja Improving the properties of wood by surface densification tar-kastettiin 21.11.2014. Vastaväit-täjänä toimi prof. Dick Sandberg (Luulajan teknillinen yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Mark Hughes.

DI Mikko Kanervan väitös-kirja Strength of rough interfaces: A micro-scale approach to steel- epoxy and composite systems tarkastettiin 21.11.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Christian Berggreen (Tanskan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jukka Tuhkuri.

DI Sami Vasalan väitöskir-ja Properties and Applications of A2B’B”O6 Perovskites: from Fuel Cells to Quasi-Low-Dimen-sional Magnetism tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Patrick Woodward (Ohion valtionyliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Maarit Karp-pinen.

M.Sc. Zoltán Jávorin väitös-kirja Frother controlled interfacial phenomena in dynamic systems—a holistic approach tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Cyril O’Connor (Kap-kaupungin yliopisto, Etelä-Af-rikka) ja kustoksena prof. Kari Heiskanen.

DI Outi Parkkiman väitös- kirja YBaCo4O7+d and YMnO3+dBased Oxygen-Storage Materials tarkastettiin 27.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mar-tin Valldor (Max Planck -insti-tuutti, Saksa) ja kustoksena prof. Maarit Karppinen.

Helsingin yliopistoM.Sc. Ana Sencilon väitöskir-ja Genomics of bacterial and archaeal virus isolates from ex-treme aquatic environments tar-kastettiin 7.11.2014. Vastaväittä-jänä toimi prof. Debbie Lindell (Israelin teknologiainstituutti) ja kustoksena prof. Benita Wester-lund-Wikström.

FM Ida Surakan väitöskir-ja Genetics of Circulating Blood Lipids tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Tar-ja Laitinen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Samuli Ripatti.

FM Tommi Virtasen väitös-kirja Combining multiple NMR spectroscopic approaches in study of cellulosic materials tarkastet-

jatkuu s. 62

tiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Per Tomas Larsson (Innventia AB, Ruotsi) ja kustok-sena prof. Sirkka Liisa Maunu.

M.Sc. A. Sesilja Arangon väi-töskirja Intermolecular protein splicing and its use in biotechno-logical applications tarkastettiin 18.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Frédéric Allain (ETH Zü-rich, Sveitsi) ja kustoksena prof. Kari Keinänen.

FM Sinikka Latvalan väitös-kirja Activation of innate immune responses by non-pathogenic and pathogenic bacteria in human leu-kocytes tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Mar-ko Kalliomäki (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Benita Wes-terlund-Wikström.

FM Lauri Valtolan väitöskirja Functional surfaces and nanopar-ticles based on semifluorinated co-polymers tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. (Mi-kael Malkoch, Royal Institute of Technology, Iso-Britannia) ja kustoksena prof. Heikki Tenhu.

ETM Kevin Deeganin väitös-kirja A novel pre-treatment for cheese production: Biochemis-try, sensory perception and con-sumer acceptance tarkastettiin 22.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Erminio Monteleone (Firenzen yliopisto, Italia) ja kus-toksena prof. Hely Tuorila.

FM Virpi Korpelaisen väitös-kirja Traceability for nanome-tre scale measurements—Atomic force microscopes in dimension-al nanometrology tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. Petr Klapetek (Tšekin met-rologiainstituutti) ja kustoksena prof. Jyrki Räisänen.

FM Christina Liedertin väi-töskirja Adhesion and Survival Tools of the Bacterium Deino-coccus geothermalis tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Hans-Jürgen Busse (Wienin eläinlääketieteen yliopisto, Itä-valta) ja kustoksena prof. Kaari-na Sivonen.

DI, FM Pirita Rämäsen väi-töskirja Tall oil fatty acid-based alkyd-acrylic copolymers: Syn-thesis, characterization, and utilization in surface coating applications tarkastettiin 28.11. 2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mats Johansson (Kuninkaallinen teknillinen korkeakoulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Sirkka Liisa Maunu.

M.Sc. Anita Wasikin väitös-kirja Molecular mechanisms reg-ulating glucose uptake into podo-cytes: Role of ezrin, septin 7 and nonmuscle myosin IIA tarkastet-tiin 28.11.2014. Vastaväittäjä-nä toimi prof. Karlhans Endlich (Greifswaldin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Veli-Pekka Lehto.

Itä-Suomen yliopistoM.Sc. Marike Dijkstran väitös-kirja Vascular endothelial growth factors in lipid and glucose meta-bolism and cardiovascular diseas-es tarkastettiin 4.11.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Christer Betsholtz (Uppsalan yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena akat.prof. Seppo Ylä-Herttuala.

Prov. Niina Karttusen väitös-kirja Pain, persistence of pain and analgesic use in community-dwelling older Finns tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Harriet Finne-Soveri (THL) ja kustoksena prof. Sirpa Harti-kainen.

FL Timo Kekäläisen väitöskir-ja Characterization of Petroleum and Bio-Oil Samples by Ultra-high-Resolution Fourier Trans-form Ion Cyclotron Resonance Mass Spectrometry tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi Dr. Wolfgang Schrader (Max Planck -instituutti, Saksa) ja kus-toksena prof. Janne Jänis.

M.Sc. Andrey Bazhenovin väitöskirja Towards Deeper Atomic-level Understanding of the Structure of Magnesium Di-chloride and Its Performance as a Support in the Ziegler-Natta Catalytic System tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Vincenzo Busico (Napo-lin yliopisto, Italia) ja kustoksena prof. Tapani Pakkanen.

FM Heikki Lambergin väitös-kirja Small-scale pellet boiler emissions—characterization and comparison to other combustion units tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Ralf Zimmermann (Rostockin yli-opisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jorma Jokiniemi.

FM Oskari Uskin väitöskir-ja Toxicological Effects of Fine Particles from Small Scale Bio-mass Combustion tarkastettiin 24.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Jeroen Buters (Münche-nin teknillinen yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Maija-Riitta Hirvonen.

FM Sami Pirisen väitöskirja Studies on MgCl2/ether supports in Ziegler-Natta catalysts for eth-ylene polymerization tarkastettiin 26.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. John Severn (DSM, Alanko-maat) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen.

FM Tarmo Korpelan väitös-kirja Friction and Wear of Micro- structured Polymer Surfaces tar-kastettiin 27.11.2014. Vastaväit-täjänä toimi TkT Helena Ron-kainen (VTT) ja kustoksena prof. Tuula Pakkanen.

Jyväskylän yliopistoM.Sc. Tarini Prasad Sahoon väitöskirja Advancing the eco-toxicological relevancy of zebra-

fish: Application of early-juvenile 20dpfZ.F to assess xenoestroge-nicity of environmental chemi-cals and samples tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi prof. Matti Viluksela (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Jussi Kukkonen.

Lappeenrannan teknillinen yliopistoM.Sc. (eng.) Thuy Duong Phamin väitöskirja Ultrasonic and Elec-trokinetic Remediation of Low Permeability Soil Contaminated with Persistent Organic Pollut-ants tarkastettiin 5.11.2014. Vas-taväittäjänä toimi prof. Claudio Cameselle (Vigon yliopisto, Es-panja) ja kustoksena prof. Mika Sillanpää.

DI Kimmo Hämäläisen väi-töskirja Improving the usability of extruded wood-plastic compos-ites by using modification tech-nology tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Ph.D. Antti Ojala (VTT) ja kustoksena prof. Timo Kärki.

DI Ville Uusitalon väitöskir-ja Potential for Greenhouse Gas Emission Reductions by Using Biomethane as a Road Trans-portation Fuel tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi tutkijatohtori Briana Niblick (Stuttgartin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Risto Soukka.

Oulun yliopistoFM Dmytro Aninin väitöskirja Experimental study of core shell properties of atoms using elec-tron spectroscopy tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Pekka Laukkanen (Turun yliopisto) ja kustoksena prof. Marko Huttula.

FM Heidi Pietilän väitöskirja Development of analytical meth-ods for ultra-trace determination of total mercury and methyl mer-cury in natural water and peat soil samples for environmental moni-toring tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Heli Sirén (Helsingin yliopisto) ja kus-toksena prof. Paavo Perämäki.

FM Outi Kummun väitöskir-ja Humoral immune response to carbamyl-epitopes in atheroscle-rosis tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Outi Vaarala (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Sohvi Hörkkö.

FM Sari Tuomikosken väitös-kirja Utilisation of gasification carbon residues—Activation, characterisation and use as an ad-sorbent tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Mika Sillanpää (Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Ulla Lassi.

FM Päivi Kekkosen väitöskir-ja Characterization of thermally modified wood by NMR spectro-

61KEMIA8/2014

Rakennetaan nanoselluloosasta ja magneettisista nanohiukkasista ulkoi-sesti ohjattavia biohybridikuituja. Siinä resepti, joka toi Jaakko Timoselle pal-kinnon vuoden 2013 parhaasta teknii-kan alan väitöskirjasta.

Timosen 20. marraskuuta pokkaa-man 7 500 euron suuruisen palkinnon myöntävät Tekniikan akateemiset TEK ja Tekniska Föreningen i Finland TFiF.

Voittoisan tutkimuksensa Timonen teki Aalto-yliopistossa. Hänen kehit-tämänsä uusi kobolttinanohiukkasten synteesimenetelmä on helposti skaa-lattavissa teolliseen mittakaavaan asti.

Vettä voimakkaasti hylkivät raken-teet mahdollistavat itsestään puhdis-tuvien pintojen valmistamisen. Timo-nen osoitti tutkimuksessaan myös, että pinnoilla liikkuviin vesipisaroi-hin kohdistuvia erittäin pieniä häviö-voimia voidaan mitata. Se tapahtuu tutkimalla magneettisia nanohiukka-sia sisältävien pisaroiden liikettä mag-neettikentässä.

Lisäksi Timonen havaitsi, että mag-neettisten nanohiukkasten korkeataa-juusvaste riippuu voimakkaasti hiuk-kasten välisistä vuorovaikutuksista.

Otaniemestä Harvardiin

Palkintoraati kiitteli etenkin sitä, että ansiokas väitöstyö on herättänyt kiin-nostusta myös maailmalla. Tutkimuk-sen tuloksia on julkaistu monessa arvostetussa julkaisussa, muun muassa Science-lehdessä.

Myös Timonen itse on sitten väitök-sensä ehtinyt jo siirtyä Otaniemestä maailmalle. Nyt hänen tukikohtanaan on yhdysvaltalainen huippuyliopisto Harvard.

”Sain EU:n kolmivuotisen Marie

Curie -rahoituksen, jonka turvin pää-sin tänne post doc -tutkijaksi Joanna Aizenbergin tutkimusryhmään”, Timonen kertoo Atlantin takaa.

Ryhmä on erikoistunut biominera-lisaatioon ja biomimetiikkaan. Timo-nen perehtyi aiheeseen jo väitöstyös-sään valmistamalla toiminnallisia rakenteita, jotka jäljittelevät biologisia värekarvoja.

Harvardilaisryhmän tutkimuk-sen kohteena ovat magneettisten nanohiukkasten käyttömahdolli-suudet erilaisissa biologisissa systee-meissä.

”Tällä hetkellä kartoitamme mah-dollisuuksia vielä laajasti, mutta mie-lenkiintoisimmat ja lupaavimmat tut-kimussuunnat alkavat toivottavasti kohta olla selvillä.”

Timonen on saanut vedettäväkseen myös oman pienen alaryhmän, joka keskittyy selvittämään nesteiden käyt-

täytymistä erilaisilla pinnoilla sekä pintojen välistä adheesiota.

Uralleen upean alun saanut suoma-laistutkija on erittäin innostunut eri-laisista itsejärjestyvistä mikroskooppi-sista järjestelmistä.

”Nanohiukkasten kaltaisista suh-teellisen yksinkertaisista keinotekoi-sista mallisysteemeistä monimut-kaisiin biologisiin systeemeihin asti. Kiinnostavia ovat myös niiden vuo-rovaikutukset keskenään ja erilaisten nano- ja mikrorakenteisten pintojen kanssa.”

Hienoa on, että tieteidenväli-sessä tutkimuksessa yhdistetään niin kemiaa, fysiikkaa kuin biologiaa.

”Lisäksi kaikkea, mitä tutkimukses-samme opimme ja saamme selville, voidaan toivon mukaan jatkossa sovel-taa modernissa materiaalitieteessä.”

Päivi Ikonen

Hel

ena

Hag

berg

Jaakko Timonen on hiljattain aloittanut tutkijana Harvardin yliopistossa.

Jaakko Timosen väitös kiinnostaa maailmallaVuoden parhaan väitöskirjan tehnyt tutkija Jaakko Timonen on innostunut itsejärjestyvistä mikro-skooppisista systeemeistä.

62 8/2014KEMIA

HENKILÖUUTISIA

Aalto-yliopistoKemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitoksen professorin tehtävään on ni-mitetty Ph.D. Orlando Rojas ja professorin määräaikaiseen tehtävään (Associate Professor) Ph.D. Eero Kontturi. Molem-pien professuurien ala on bio-pohjaiset materiaalit. Kontturin erikoisalaa ovat täysin uudenlai-set materiaalit, joissa hyödynne-tään puu- ja kasvipolymeerien erikoisominaisuuksia.

Fermion OyOrion Oyj:n tytäryhtiön Fermi-onin toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen on nimitetty DI Arto Toivonen. Hän on työskennellyt Orionissa vuodesta 2006 nimik-keellä Business Development Director. Fermionin nykyinen toimitusjohtaja Jorma Mamia siirtyy 1.1.2015 Orion-konser-nin turvallisuusjohtajaksi.

Helsingin yliopistoEpigenetiikan professorin tehtä-vään on nimitetty professori, FT Minna Nyström.

NIMITYKSIÄ Itä-Suomen yliopistoEpäorgaanisen kemian, erityi-sesti organometallikemian pro-fessoriksi on nimitetty dosentti, Ph.D. Igor O. Koshevoy.

Labo Line OyToimitusjohtajana aloittaa 2.1.2015 Kati Mykkänen. Ny-kyinen toimitusjohtaja Antti Mykkänen jättää tehtävänsä va-kavan sairauden takia.

Tampereen teknillinen yliopistoKemian ja biotekniikan laitoksen professoriksi on nimitetty TkT Jukka Kemppinen. Professuu-rin ala on biojalostuksen kemia. Associate Professor -tehtävään on nimitetty akatemiatutkija, TkT Arri Priimägi.

TyöterveyslaitosNanoturvallisuus-teeman tee-majohtajaksi 1.1.2015 alkaen on nimitetty LKT, FT, tutkimus-professori Kai Savolainen. Työ-terveyslaitoksen johtotehtävis-sä vuodesta 1998 työskennellyt Savolainen toimii tätä nykyä lai-toksen Nanoturvallisuuskeskuk-sen johtajana.

scopy: microstructure and mois-ture components tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Daniel Topgaard (Lundin yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena prof. Ville-Veikko Telkki.

Tampereen teknillinen yliopistoDI Juha Nikkolan väitöskir-ja Polymer Hybrid Thin-Film Composites with Tailored Perme-ability and Anti-Fouling Perfor-mance tarkastettiin 31.10.2014.

Väitöksiä…

Nanoselluloosapohjaisia materiaaleja voidaan käyt-tää vedenpuhdistuksessa haitta-aineiden poistami-sessa. Asian osoittaa tutkija Sanna Hokkasen väitöstyö.

Mikro- ja nanoselluloosa-pohjaisilla adsorptiomate-riaaleilla saatiin poistetuksi haitta-aineista 55−90 pro-senttia puhdistusmateriaa-lista ja aineesta riippuen.

Hokkanen valmisti tut-kimustaan varten viisi eri-laista adsorptiomateriaalia,

Kationisia typpidonoreita voidaan käyttää muodos-tamaan pysyviä yhdisteitä erilaisten Lewisin hap-pojen, kuten jodin sekä metalli-ionien, kanssa vas-taavien neutraalien yhdis-teiden tavoin. Kationisen keskuksen lisääminen typ-pidonoriin auttaa sekä sta-biloimaan yhdisteiden kiin-teän tilan rakenteita että sitomaan vierasmolekyylejä ionisten vuorovaikutusten avulla.

Havainnot teki väitös-tutkimuksessaan filosofian maisteri Anssi Peuronen.

Peurosen lähtökohtana oli valmistaa pysyvästi positiivisesti varautuneita kationisia molekyylejä, jotka sisältävät yhdestä kol-meen typpidonoria. Hän tutki niiden muodostamia yhdisteitä Lewisin happojen kanssa lähinnä yksikide-röntgendiffraktiomittaus- ten avulla.

Kationisia typpidonoreita on tutkittu vähän. Muuta-mat aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, että tällaiset yhdisteet voivat

Uusia osia kiteisenaineen suunnitteluun

Akse

li M

ansi

kkam

äki

Tim

o M

ikko

la

Nanoselluloosapuhdistaa veden

olla avuksi monimutkais-ten supramolekulaaristen rakenteiden valmistuk-sessa.

FM Anssi Peurosen väi-töskirja N-Monoalkylated DABCO-Based N-Donors as Versatile Building Blocks in Crystal Engineering and Supramolecular Chemistry tarkastettiin Jyväskylän yli-opistossa 31.10.2014. Vasta-väittäjänä toimi professori Lee Brammer Sheffieldin yliopistosta Isosta-Britanni-asta ja kustoksena dosentti Manu Lahtinen.

joita hän testasi raskasme-tallien, arseenin, vetysulfi-din, fosfaattien ja nitraattien poistamiseen vedestä. Puh-distusmenetelmässä vesiliu-oksen sisältämät haitalliset aineet sitoutuvat adsorptio-materiaalin pintaan.

Nanoselluloosan käytöstä vedenpuhdistuksessa on vasta vähän tutkimustietoa. Hokkasen mukaan tehok-kaista, ympäristöä säästä-vistä nanosellupohjaisista materiaaleista voi kuitenkin

tulla kilpailukykyisiä vaih-toehtoja nykyisille synteet-tisille materiaaleille.

FM Sanna Hokkasen väitöskirja Modified nano- and microcellulose based adsorption materials in water treatment tarkas-tettiin Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi professori Ulla Lassi Oulun yliopistosta ja kus-toksena professori Mika Sillanpää.

Sanna Hokkanen

Anssi Peuronen

Vastaväittäjinä toimivat prof. José Marìa Kenny (Perugian yliopisto, Italia) ja prof. Mika Mänttäri (Lappeenrannan tek-nillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Jyrki Vuorinen.

DI Joonas Järvelän väitöskirja Characterization of MgB2 Super-conductors in Conduction-cooled Systems tarkastettiin 7.11.2014. Vastaväittäjinä toimivat Dr. Bert-rand Dutoit (Lausannen teknilli-nen korkeakoulu, Sveitsi) ja Dr. Mark Ainslie (Cambridgen yli-

63KEMIA8/2014

TULEVIA TAPAHTUMIA

Palstalla julkaistaan tietoja kemian alan tapahtumista. Toimitus ei vastaa mahdollisista muutoksista. Ilmoita tapahtumasta tai muutoksesta: toimitus@kemia-lehti.fi.

SUOMESSA JÄRJESTETTÄVÄTTieteen päivätHelsinki 7.–11.1.2015www.tieteenpaivat.fiLabquality DaysHelsinki 5.–6.2.2015www.labqualitydays.fiChemBio FinlandHelsinki 18.–19.3.2015www.chembiofinland.fiKemian PäivätHelsinki 18.–19.3.2015www.kemianseurat.fiTeolliset palvelutTampere 25.–26.3.2015www.expomark.fiTieteen päivätJyväskylä 14.–15.4.2015www.jyu.fiSciFest 2015Joensuu 23.–25.4.2015www.scifest.fiTieteen päivätTurku 7.–8.5.2015www.utu.fiNBC 2015 SymposiumHelsinki 18.–21.5.2015www.nbsec.fiEuroMining 2015Tampere 20.–21.5.2015www.euromining.fiYhdyskuntatekniikka 2015Turku 20.–21.5.2015www.yhdyskuntatekniikka.fiHelsinki Chemicals ForumHelsinki 28.–29.5.2015www.helsinkicf.eu

Tieteen päivätJoensuu ja Kuopio 28.–29.8.2015www.uef.fi/tieteenpaivatEuropean Science Education Research ConferenceHelsinki 31.8.–4.9.2015www.esera.orgTieteen päivätOulu 1.–2.9.2015www.oulu.fi/yliopistoBioenergia 2015Jyväskylä 2.–4.9.2015www.jklmessut.fiAlihankintaTampere 15.–17.9.2015www.alihankinta.fiEmpack 2015Helsinki 6.–8.10.2015www.easyfairs.com/fi

MUUALLA JÄRJESTETTÄVÄT10th International Conference on Bio-Organic ChemistryPune, Intia 11.–15.1.2015www.iiserpune.ac.inInternational Workshop on Human Errors and Quality of Chemical Analytical ResultsTel Aviv, Israel 13.–14.1.2015www.isranalytica.org.ilThe Future of AromaticsAmsterdam, Alankomaat 14.–15.1.2015www.wplgroup.com/aci/confe-rences/eu-cam2.aspBerzeliusdagarnaTukholma, Ruotsi 23.–24.1.2015www.chemsoc.se

9th European Additives & Colours ConferenceBarcelona, Espanja 23.–25.2.2015www.4spe.org/ace15Green Polymer ChemistryKöln, Saksa 18.–19.3.2015www.amiplastics.com/eventsNPE 2015Orlando, Yhdysvallat 23.–27.3.2015www.npe.orgBiovision 2015Lyon, Ranska 9.–10.4.2015www.biovision.orgIn-cosmeticsBarcelona, Espanja 14.–16.4.2015www.in-cosmetics.comIFAT EurasiaAnkara, Turkki 16.–18.4.2015www.ifat-eurasia.comCompounding World CongressKöln, Saksa 21.–23.4.2015www.amiplastics.com/events8th European Symposium on Clinical Laboratory and In Vitro Diagnostic IndustryBarcelona, Espanja 5.–6.5.2015www.accic.catScandinavian CoatingGöteborg, Ruotsi 20.–21.5.2015www.scandinaviancoating.com5th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide ElementsKitashiobara, Japani 25.–29.5.2015asrc.jaea.go.jp/conference/TAN15/15th International Congress of Quantum ChemistryBeijing, Kiina 8.–13.6.2015www.icqc2015.org

Parts2cleanStuttgart, Saksa 9.–11.6.2015www.parts2clean.comInorganic DaysVisby, Ruotsi 15.–17.6.2015www.oorgan.seEuroMedLab 2015Pariisi, Ranska 21.–25.6.2015www.sfbc.asso.frOMCOS 18Barcelona, Espanja 28.6.–2.7.2015www.omcos2015.comConductive Plastics 2015Düsseldorf, Saksa 29.6.–1.7.2015www.amiplastics.com/events 21st European Conference on Organometallic ChemistryBratislava, Slovakia 5.–9.7.2015www.eucomcxxi.eu22nd International Symposium on Ionic PolymerizationBordeaux, Ranska 5.–10.7.2015ip15.sciencesconf.orgIn Vino Analytica Scientia SymposiumTrento, Italia 14.–17.7.2015eventi.fmach.it/IVAS201545th Iupac World Chemistry CongressBusan, Korea 9.–14.8.2015www.iupac2015.org15th European Conference on Solid State ChemistryWien, Itävalta 23.–26.8.2015www.euchems.euEuroanalysis 2015Bordeaux, Ranska 6.–10.9.2015www.euroanalysis2015.comFEICA Conference and ExpoVilamoura, Portugali 9.–11.9.2015www.feica-conferences.com

Architectures for Photoactive Supramolecular Devices tarkas-tettiin 26.11.2014. Vastaväit-täjänä toimi prof. Beate Röder (Berliinin Humboldt-yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Niko-lai Tkachenko.

DI Lauri Kokon väitöskirja A Method for Finding Suitable Particle Sizes for Thermal Conver-sion Processes by Using a Simula-tion Tool Focusing on Wood Par-ticle Heat Transfer and Chemical Kinetics tarkastettiin 27.11.2014. Vastaväittäjinä toimivat prof. Mikko Hupa (Åbo Akademi) ja prof. Esa Vakkilainen (Lappeen-rannan teknillinen yliopisto) ja kustoksena prof. Risto Raiko.

DI Ville-Pekka Sepän väitös-kirja Development and Clini-cal Application of the Imped-ance Pneumography Techniques tarkastettiin 27.11.2014. Vas-taväittäjänä toimi prof. Steffen Leonhardt (Aachenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena prof. Jari Viik.

Tampereen yliopistoLL Terhi Uotilan väitöskir-ja Joint Symptoms and Reactive

Arthritis After a Waterborne Gastroenteritis Outbreak in Pir-kanmaa, Finland, 2007 tarkas-tettiin 7.11.2014. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Auli Toivanen (Turun yliopisto) ja kustoksena emer.prof. Jukka Mustonen.

FM Joanna Danielssonin väitöskirja Liver Enzymes and Lifestyle tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi dos. Kalle Jokelainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena prof. Onni Nie-melä.

Turun yliopistoFM Teija Niittymäen väitöskir-ja Artificial Ribonucleases: Oligo- nucleotides Conjugated with Metal Ion Chelates of Azacrowns tarkastettiin 7.11.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Jouko Vep-säläinen (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena prof. Harri Lönn-berg.

FM Matti Vihakkaan väitös-kirja Flavonoids and other pheno-lic compounds: characterization and interactions with lepidopter-an and sawfly larvae tarkastet-tiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi Dr. Raymond Barbehenn

(Michiganin yliopisto, Yhdys-vallat) ja kustoksena prof. Juha-Pekka Salminen.

FM Marja Ruuskan väitöskir-ja Modulation of signaling mole-cules by human leucocyte antigen B27; special reference to STAT1 tarkastettiin 21.11.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Olli Vainio (Oulun yliopisto) ja kustoksena prof. Jaana Vuopio.

FM Henna Kallionpään väitöskirja Gene Regulation in the Human Immune System – Signa-tures of Th2 Cell Differentiation, Type 1 Diabetes, and Intrauterine Immune Adaptation tarkastettiin 28.11.2014. Vastaväittäjänä toimi prof. Anne Cooke (Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia) ja kus-toksena prof. Riitta Lahesmaa.

Åbo AkademiM.Sc. Daniel Daxin väitöskir-ja Chemical Derivatization of Galactoglucomannan for Func-tional Materials tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi dos. Ulrica Edlund (Kunin-kaallinen teknillinen korkea-koulu, Ruotsi) ja kustoksena prof. Stefan Willför.

opisto, Iso-Britannia) ja kustok-sena dos. Antti Stenvall.

DI Mikael Kuisman väitöskir-ja Approaches to Light-Matter Interaction and Surface Phenom-ena within Density Functional Theory tarkastettiin 14.11.2014. Vastaväittäjänä toimi emer.prof. Evert Jan Baerends (Amsterda-min yliopisto, Alankomaat) ja kustoksena prof. Tapio Rantala.

DI Petri Heljon väitös- kirja Organic Diodes for High Frequency and Logic Applications tarkastettiin 21.11.2014. Vasta-väittäjänä toimi prof. Ioannis Kymissis (Columbian yliopisto, Yhdysvallat) ja kustoksena prof. Donald Lupo.

DI Leena Vuoren väitöskirja Nanofabrication and Adsorp-tion Studies of Organic Molecules on Metal and Metal Alloy Sur-faces as Templates for Biofunc-tional Applications tarkastettiin 21.11.2014. Vastaväittäjänä toi-mi apul.prof. Jukka Matinlinna (Hongkongin yliopisto) ja kus-toksena prof. Mika Valden.

FM Kati Straniuksen väitös-kirja Photochemistry of Self-Assembled Donor-Acceptor

64 8/2014KEMIA

SEURASIVU

Ilmoita sähköpostiosoitteesi ja voita T-paita!Saatko jo Kemian Seurojen tiedotteet sähköpostiisi? Jos et, ilmoita meiliosoitteesi osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Sähköpostiosoitteensa marraskuussa ilmoittaneiden kesken arvottiin kaksi Suomalaisten Kemistien Seuran T-paitaa. Paidan sai-vat Ville Miikkulainen Helsingistä ja Virva Kinnunen Kokkolasta.

Suomalaisten Kemistien Seura järjesti syyskuussa 2014 kemistimatkan Champagnen alueen tunnettuihin samppanja-taloihin.

Champagne on Ranskan pohjoisin laatuviinialue, joka sijaitsee 150 kilomet-riä Pariisista koilliseen. AC Champagne -merkinnällä tuotetaan vain kuohuviiniä, ja alue on ainoa, joka saa käyttää etiketeissään termiä Champagne.

Me 23 matkalaista pää-simme tutustumaan samp-panjamerkkien historialli-siin aatelisiin, joita oppaat esittelivät todella ystävälli-sesti ja asiantuntevasti.

Kuohuviinin keksijän, munkki Pierre Pérignonin (1668–1715) nimikkosamp-panja kuluu Champagne Moët & Chandonin vali-koimaan. Champagne Paul Rogier tunnetaan sir Wins-ton Churchillin lempi-samppanjana, James Bond puolestaan suosii Cham-pagne Bollingeria. Ohjel-maamme kuuluivat myös Champagne Billecart-Sal-mon ja Champagne Tait-tinger.

Viiniköynnöstarhojen lisäksi perehdyimme juo-mien valmistuksen eri vai-heisiin. AC Champagne tehdään perinteisellä samp-panjamenetelmällä eli kah-della käymisellä. Kuohu-viinikäyminen tapahtuu työläästi samassa pullossa,

Kuva

t: H

elee

na K

arru

s

Samppanjan syntysijoilla

jossa viini tulee aikanaan myyntiin. Yleensä viinit sekoitetaan useista erilai-

sista ja eri-ikäisistä vii-nieristä.

Jokaisessa vierailupai-kassa saimme mitä par-haimpia maistiaisia, ja monelle tarttui kuplivia tuliaisia myös mukaan. Vierailujen lomassa tutus-tuimme ranskalaiseen ruo-kakulttuuriin.

Kun vielä sää suosi ja

myös viimeisen matkapäi-vän kohde Pariisi oli kaik-kien mieleen, matka vastasi odotuksia erittäin hyvin. Samppanja maistuu hyvältä kotona syysharmaassa Suo-messakin.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja.

heleena.karrus@kemianseura.fi

Suomalaiskemistit Champagnen viinitarhassa. Alueen viljelypinta-ala on 33 500 hehtaaria ja vuosituotanto keskimäärin 350 miljoonaa pulloa kuohujuomaa.

Kalkkikivialueen mieleenpainuvia samppanjakellareita esitteli muun muassa Champagne Taittingerin pätevä opas. Laatusamppanja kypsyy kellareissa vuosia.

65KEMIA8/2014

Seurasivut kertovat Kemian Seurojen, paikallisseurojen ja jaostojen toiminnasta.

SEUROISSA TAPAHTUU

Yhdeksäs NBC-symposiumiCBRNE Threats: How does the landscape evolve?18.–21.4.2015Messukeskus, Helsinki.Englanninkielisen symposiumin aiheena ovat kemialliset, biologiset, säteily- ja ydin- sekä räjähdysuhat. Tapahtuma koos-tuu tieteellisistä luennoista, posterisessioista ja laitenäyttelystä. Lisätietoja: www.nbcsec.fi.

Kemia-Kemi-lehden seurasivujen aikataulutNumero Aineistopäivä Ilmestymispäivä1/2015 9. tammikuuta 4. helmikuuta2/2015 11. helmikuuta 10. maaliskuuta3/2015 9. huhtikuuta 5. toukokuuta

Tiedot tulevista tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimisto@kemianseura.fi.

Kirjoitukset menneistä tapahtumista toimitetaan sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kemia-lehti.fi.

Suomalaisten Kemistien Seura piti kokouksensa 30. syyskuuta keskusrikospolii-sin Rikosteknisessä labora-toriossa Vantaalla.

Kokouksessa hyväksyttiin seuran uusiksi varsinaisiksi jäseniksi filosofian maisterit Kirill Filianin, Virva Kin-nunen, Outi Kontkanen, Riitta Metsäpelto, Tiina Riekkola ja Kati Tuomi-nen sekä M.Phil. Zivile Giedraityte, M.Sc. Raja Hassan, diplomi-insinööri Kirsi Jalkanen, filosofian tohtori Mika Niskanen ja filosofian lisensiaatti Han-neli Seppänen.

Nuoriksi jäseniksi hyväk-syttiin filosofian ylioppi-laat Elisa Atosuo, Sanna Korhonen, Santtu Kärk-käinen, Anne Lähde, Mila Pelkonen, Samuli Rantala ja Taru Weckström.

Tutkija ja kouluttaja

Laboratorionjohtaja Erkki Sippola esitteli Rikostekni-sen laboratorion toimintaa, ja rikoskemisti Sami Huh-tala kertoi huumausainei-den vertailututkimuksista.

Rikostekninen laborato-rio on paitsi tutkimusyk-sikkö myös merkittävä kou-luttaja, joka antaa poliisin teknisille tutkijoille pääosan heidän pätevöitymis- ja täy-dennyskoulutuksestaan.

Laboratorio kouluttaa myös muita poliisimiehiä ja syyttäjiä. Myös oman hen-kilöstön jatkuva koulutus ja kansainvälinen yhteistyö ovat laboratorion arkipäi-vää.

Heleena KarrusKirjoittaja on SKS:n toiminnanjohtaja.

heleena.karrus@kemianseura.fi

Vuoden 2014 Euroopan nuorten kemistien palkin-not on myönnetty Zoel Codolàlle espanjalaisesta Gironan yliopistosta ja Fre-derik Wurmille Saksan Mainzissa toimivasta poly-meeritutkimuksen Max Planck -instituutista.

Codolà sai tunnustuksen tohtoriopiskelijoiden sar-jassa ja Wurm alle 35-vuo-tiaiden postdoc-tutkijoiden kategoriassa.

Palkinnot jaettiin Euroo-pan nuorten kemistien ver-koston (European Young Chemists’ Network, EYCN) kokouksessa, joka pidettiin Romanian Bukarestissa 10.–13. huhtikuuta 2014.

Kun nuoriksi kemisteiksi nykyisin määritellään alle 35-vuotiaat, ja hallituk-sen jäsenyydet vaihtuvat

Nuoret kemistitpalkittiin Bukarestissa

eurooppalaismaiden nuo-risojärjestöissä, myös EYCN:n kokouksiin osallis-tuu joka vuosi uusia jäseniä.

Kaikki otettiin lämpimästi vastaan, ja jokaiselle etsit-tiin oma tehtävä verkoston tiimeissä. Järjestön keski-pisteen muodostavat tiimit keskittyvät niin akateemi-sen kuin yritysmaailman

Fred

eric

k Zw

aene

poel

Sateinen Bukarest otti nuoret kemistit lämpimästi vastaan.

kanssa verkostoitumiseen, jäsentoimintaan ja varain-hankintaan.

Jatkuvuus turvattu

EYCN:n jatkuvuuskin on hyvissä käsissä. Iso osa dele-gaateista on ollut mukana vuosia, ja vanhoista puheen-johtajista tulee verkoston neuvonantajia.

Bukarestissa oli paikalla myös EuCheMSin uusi puheenjohtaja David Cole-Hamilton. Hän vakuutti, että nuorten ääntä tuodaan esille jatkossakin.

Tulevan vuoden painopis-teenä on verkoston näky-vyyden lisääminen. Tuskin kaikki eurooppalaiset alle 35-vuotiaat kemian seuro-jen jäsenet edes tietävät ole-vansa samalla myös EYCN:n jäseniä.

Verkosto parantaa tun-nettuuttaan muun muassa uudistetun uutiskirjeen avulla. Tietoa saa myös osoitteesta www.eycn.eu.

Tiina SarnetKirjoittaja on tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa ja Suomen

edustaja EYCN:ssä.tiina.sarnet@helsinki.fi

Kemistit tutustuivatRikoslaboratorioon

66 8/2014KEMIA

Lyonrokottaa Euroopan

TIETEEN KAUPUNGITSarja esittelee maailman tärkeimpiä tiedekaupunkeja.

Sisko Loikkanen

Ranskalaisen gastronomian pää-kaupunki Lyon syntyi Rhône- ja Saônejokien risteykseen jo ennen ajanlaskumme alkua. Lähes pari-miljoonaisen suur-Lyonin vanha, idyllinen keskusta onkin suojeltu Unescon maailmanperintökoh-teena.

Kulinaristin ykköskohde on huip-pukokki Paul Bocusen kolmen Michelin-tähden ravintola. Lyonin muutkin ravintoloitsijat saavat laa-dukkaat raaka-aineensa ja viininsä lähiviljelijöiltä.

Nykypäivän Lyon on myös kemian ja bioalan suurkeskittymä, joka työl-listää yhteensä noin 100 000 osaajaa. Kaupungin lippulaivana toimii life science -sektori.

Erityisesti Lyon tunnetaan maail-man johtavan rokoteyhtiön Sanofi Pasteurin kotikaupunkina ja Euroo-pan rokotevalmistuksen ykköspaik-kana. Kaupungin muita merkittäviä bioyrityksiä ovat eläinten rokottei-siin keskittyvä Merial sekä baktee-ridiagnostiikkafirma bioMérieux.

Kaikkien kolmen perustaja on vanha lyonilainen Mérieux’n yrittä-jäsuku. Sen kantaisä Marcel Méri-eux työskenteli aikoinaan Louis Pasteurin apulaisena ja perusti 1800-luvulla myös Mérieux’n bio-logisen instituutin.

Lyonin kemisteistä kuuluisin on Victor Grignard, joka yhdessä Paul Sabatierin kanssa palkittiin vuoden

Makunautintojen Lyon on myös maanosan rokote-pääkaupunki.

1912 kemian Nobelilla. Grignard keksi, kuinka hiili-hiilisidoksia voi-daan valmistaa kätevästi. Kuului-sassa Grignardin reaktiossa mag-nesiumia ja halogeenia sisältävä orgaaninen Grignardin reagenssi reagoi karbonyyliyhdisteen kanssa, ja tuloksena syntyy alkoholia.

Lyonin yliopiston professorina työskennellyt Grignard johti myös kaupungin kemianteollisuuden korkeakoulua. Siellä opiskeli sittem-min kemian nobelisti Yves Chau-vin, joka sai palkinnon metateesi-menetelmän kehittämisestä vuonna 2005.

Kaupungin merkkihenkilöihin kuuluvat myös Louis ja Auguste Lumière. Veljekset keksivät kine-matografi-nimisen laitteen ja jär-jestivät joulukuussa 1895 maailman ensimmäisen elokuvanäytöksen.

Silkkinen historia

Menneinä aikoina Lyonin maine perustui silkille. Kaupunki oli 1500-luvulta 1930-luvulle asti eurooppalaisen silkkiteollisuuden keskus. Kun kuninkaalliset kautta

maanosan tilasivat ylelliset puku- ja verhokankaansa Lyonista, silkistä tuli kaupungin tärkein vaurauden lähde.

Keksijä Joseph-Marie Jacquard kehitti 1800-luvun alussa edistyk-sellisen ohjelmoitavan kutoma-koneen, joka reikäkorttien avulla tuotti silkkiin kauniin pintakuvion. Menetelmä löi nopeasti läpi, ja sitä alettiin käyttää myös muiden kuin silkkikankaiden kutomiseen. Pin-takuvioidut kankaat tunnetaan yhä nimellä jacquard.

Lyonin silkkihistoriasta kertovat kaupungin silkkimuseot, joissa on esillä pari miljoonaa vanhaa kan-gasmallia.

Menneisyyttä voi muistella myös kiehtovissa salakäytävissä, joita pit-kin pääsee kulkemaan kätevästi pai-kasta toiseen talojen läpi tai välitse. Käytävien ansiosta kutojat saivat kuljetettua arvokkaat silkkilan-kansa ja -kankaansa kuivina tur-vassa sateelta.

 

Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja tiedetoimittaja.

sisko.loikkanen@yle.fi

Lyonin yliopistoon kuuluu yhteensä 11 korkeakoulua. Opiskelijoita niissä on kaik-kiaan 130 000.

TIEDUSTELUT JA VARAUKSET

Kalevi Sinisalmikalevi.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 044 539 0908

Milla Sinisalmimilla.sinisalmi@kemia-lehti.fipuh. 040 766 1346

Irene Sillanpääirene.sillanpaa@kemia-lehti.fi puh. 040 827 9778

KemiKEMIAAikataulu ja teemat

NROTOIMIT.

AINEISTOILMOITUS-AINEISTO ILMESTYY OSATEEMOINA mm.

1/2015 2.1. 15.1. 4.2. Laboratoriot, turvallisuus, puhdastilat

Lisäjakelu: Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015

2/2015 4.2. 18.2. 10.3. ChemBio Finland 2015: Kemia ja hyvä elämä

3/2015 2.4. 14.4. 5.5. Analytiikka, Reach, ympäristö

4/2015 9.5. 25.5. 12.6. Laboratoriot, patentit, biotalous

5/2015 7.8. 20.8. 9.9. Kemianteollisuus, prosessit, työelämä

6/2015 10.9. 23.9. 13.10. Laboratoriot, bioteknologia, pakkaukset

7/2015 14.10. 27.10. 16.11. Analytiikka, tutkimus, pinnat

8/2015 11.11. 25.11. 15.12. Laboratoriot, koulutus, patentit

Erikoisjakelut 2015Nro 1 Labquality Days, Helsinki 5.–6.2.2015

Nro 2 ChemBio Finland, Helsinki 18.–19.3.2015

Nro 3 Yhdyskuntatekniikka 2015, Turku 20.–21.5.2015 ja Helsinki Chemicals Forum, Helsinki 28.–29.5.2015

Nro 4 Bioenergia 2015, Jyväskylä 2.–4.9.2015

Nro 5 Esimies & Henkilöstö, Helsinki 23.–24.9.2015

Nro 6 Empack 2015, Helsinki 11.–12.11.2015 ja Lahden tiedepäivä, marraskuu 2015

Nro 7 Väri ja Pinta 2015, Helsinki 18.–20.11.2015

Nro 8 Tekniikan päivät, Espoo tammikuu 2016 ja Educa 2016, Helsinki 29.–30.1.2016

Kempulssi Oy • Kemia-Kemi-lehti • Pohjantie 3, 02100 Espoo • www.kemia-lehti.fi

Tavoita päättäjät!• Yli 10 000 lukijaa.

• Neljä viidestä lukijasta tekee tai valmistelee hankintapäätöksiä.

You want to be sureThe new handheld Metrohm Instant Raman Analyzer (Mira) for chemical and pharmaceutical analysis. With 9000 spectra in its library, Mira gives you unparalleled power to identify what you are looking for – at the push of a button, anywhere!

metrohm-nirs.com