PERUS-SUOMALAINEN

www.suomenuutiset.fi • KATSO MYÖS VERKOSTA KIINNOSTAVIMMAT AIHEET!

2 0 . v u o s i k e r t a • P o l i i t t i n e n l e h t i • I r t o n u m e r o 3 , - • P e r u s s u o m a l a i s e t r p : n ä ä n e n k a n n a t t a j a

Hallitus hamuaa halpatyövoimaa

Ronkainen ja Immonen vaativat:

Louhimiestä parjanneelle Ylen toimittajalle potkut

Perussuomalaisilta koulutuspoliittinen ohjelma: Ideologinen huuhaa pois, kouluihin työrauha

10

/20

18

Suomalaisista 62 prosenttia samaa mieltä:

“Pakolaisten pitäisi lähtökohtaisesti

palata kotiin, kun suojelun tarvetta

ei enää ole”.

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Ei osaa sanoa

31%

31%

21%

7%

10%

Puolue-barometri

Syksy 2018

Pakolaisten palattava kotiin, kun suojelun tarvetta ei enää ole

PS ei hyväksy irtisanomis-

suojan heikennyksiä

2 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

MATIAS TURKKILAPÄÄTOIMITTAJA

■ PÄÄKIRJOITUS

ON ollut aika villi kuukausi.

MV-LEHTI kyykkäsi. Järjettömiin lukijamääriin yltäneen verkkosivuston päätoi-mittaja Ilja Janitskin kuittasi Venäjän-vahvistus Johan Bäckmanin kanssa kärä-jäoikeudelta vankeutta sekä tuntuvat sakot. Tuomion hurjimmat nuijaniskut ke-vensivät kaksikon lompakkoa yhteensä noin 130 000 eurolla. Kallis oppitunti siitä, että hesarin tekstejä ei kannata copy-pastettaa omille sivuille sellaisenaan, ja että yksittäisiä toimittajia ei voi kohdella miten tahansa. MV:llä on kiistattomat ansionsa. Turvapaikkakriisin hulluimpina hetkinä se jul-kaisi tauotta materiaalia, jota häveliäs valtamedia ei suostunut sivuilleen ottamaan. Toisaalta lehden anarkistisen luonteen huomioiden on eriskummallista, miksi se ymppäsi kokonaisia HS-juttuja sivuilleen. Jos ei luota valtamediaan, mitä järkeä on kopioida sen juttuja? Ja vaikka toimittajien päivittäinen urpoilu kuinka ärsyttäisi, ei käy päinsä, että yksittäisen ihmisen kimppuun käydään sillä volyymillä kuin mitä MV teki. Ultrakonservatiivisista maista Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoa moititaan jatkuvasti siitä, että sen myötä naisrauha katoaa. Kukin voi tahollaan miettiä, onko tällaisen uhan torjunnassa järkevää *itse* horjuttaa naisrauhaa. NOH, suomalainen mediakenttä huokaisi tuomion kuultuaan helpotuksesta. ”Nyt asetettiin kiusaamiselle rajat”, ja niin edespäin. Hieman vähemmän pidettiin ääntä siitä, että samainen mediakenttä on kuluvan puolen vuoden aikana puristanut Tun-tematon sotilas –elokuvan ohjaajan Aku Louhimiehen tyhjiin kuin hammastah-natuubin. On vaikeaa sanoa, kumpi on viheliäisempää – olla MV-lehden hampais-sa vai #metoo-riehaantuneiden toimittajien rumputulituksessa. Vain jälkimmäisen takia on ajauduttu itsemurhiin. Oli kummin hyvänsä, yhdenlaisesta piinaamisesta seurasi linnatuomio, toisesta voipi seurata journalistipalkinto. + + +

MUUALLAKIN rytisee. Elinkeinoelämä yrittää hallituksen avustuksella vääntää työntekijäleiriä puolinelsoniin. Vai pitäisikö sanoa torso-nelsoniin – jalat ja kädet irti ja pää lopuksi poikki. Yhdellä laidalla Heikki Pursiaisen (kok.) porukka yrittää EU:n avulla kaataa yleissitovuutta, toisaalla Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäi-nen (ex-kesk., ex-HS) työnantajaliittoihin kuulumattomia yrittäjiä lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän. Yhtäällä Juha Sipilä järjestää Eduskunnassa näy-telmän, jossa hän vetoaa parlamentin oikeuteen päättää maan asioista. ”Suomessa haastetaan nyt valtiovallan oikeutta säätää lakeja”, säestää Juhana Vartiainen (kok.). Kunnon rumpusoolot paukuttaa Matti Vanhanen (kesk., ex-perheyritysten liitto): ”Hallitus ei voi taipua lainsäädäntökysymyksessä painostukseen”. Tavoittee-na on lyödä ay-liikettä nuijalla päähän ja kaataa yleissitovuus. NIILLE, joiden mielestä ammattiyhdistysliikkeen olisi jo aika hiipua historian hä-märiin, haluaisin todeta: työnantajaleirin taustaryhmä on Suomen parhaiten jär-jestäytynyt konklaavi. Sillä on röyhkeyttä ja uskallusta yrittää purkaa vastapuolen-sa suojarakenne. Samaa temppua, jolla perussuomalaiset yritettiin nujertaa 2017 kesällä, yritetään nyt tehdä ay-liikkeelle. SAK:sta ei tarvitse tykätä, ja sen VVO-asuntokikkailu on sieltä, minne aurinko ei paista. Mutta kiky-nöyryytetyillä duunareilla on oltava oikeus liittoutua epä-pyhää liittoumaa vastaan, jonka piirissä häärivät korporaatiot, suuryritykset, me-gainstituutiot, hallitusammattilaiset sekä ammattimainen viestintä-, lobbaus- ja lainvalmistelukoneisto. Kaverikapitalismista väitellyt Anders Blom käyttää val-takerhosta osuvaa nimitystä Veljeskunta. Kun ymmärtää Suomen läpikotaisin ver-kostoituneen hallintarakenteen luonteen, tajuaa, etteivät Pursiainen, Pentikäinen, Vartiainen, Vanhanen, Orpo tai Sipiläkään ole näytelmän ohjaajia eivätkä käsikir-joittajia. He ovat näyttelijöitä. Ammattinäyttelijöitä.

SUOMEN ylimpiä kapellimestareita ovat suuryritykset. Niiden vaatimuksesta on sotessa oltava valinnanvapaus. Niiden vuoksi Sipilä sanoo ”biotalous”, niiden vuok-si Tiilikainen lausuu ”ilmastonmuutos”. Niiden vuoksi asiat tapahtuvat tai jäävät tapahtumatta. KUTEN kesällä julkaistussa kaverikapitalismia koskevassa kirjassamme totesin, Suomessa finanssialan toimijat osallistuvat finanssialan sääntelyä koskevan lain-säädännön valmisteluun. Vakuutusyhtiöt osallistuvat vakuutusalan säännösten valmisteluun ja eläkeyhtiöt omaansa. Ilmiö tunnetaan nimellä Sääntelijän kaap-paus (engl: ”Regulatory capture”). Käsitteen on kehittänyt taloustieteen nobelis-ti George Stigler. Kyse on siitä, että tahot, joita lainsäädännöllä ylipäätään pitäi-si valvoa, osallistuvat lainsäädännön valmisteluun vaikuttaen lopputulokseen niin voimakkaasti, ettei voida enää puhua valvonnasta vaan suosimisesta.

SUOMEN työmarkkinat ovat rajussa murrostilassa. Euro ei jousta, työnantajapuo-li ei halua joustaa, joten työvoiman pitäisi jälleen kerran nöyrtyä. Ei se näin voi mennä.

Kohtuus kaikessa

PERUSSUOMALAISTEN edus-kuntaryhmän puheenjohtaja Lee-na Meri toteaa, että kun perussuo-malaiset aloitti hallitustaipaleen, Suomen tilanne oli katastrofaali-nen edellisen hallituksen jäljiltä.

- Talouden luvut syöksyivät, velka kasvoi ja työttömyys lisääntyi. EU-komissio varoitteli Suomea Krei-kan tiestä eli olimme lähellä jou-tua komission valvontaan ja siihen, että EU sanelee meille, mistä leika-taan ja mitä me täällä voimme teh-dä. Oma päätösvaltamme olisi otet-tu pois.

- Perussuomalaisten eduskunta-ryhmä tyrmäsi vuoden 2015 halli-

tusohjelmaneuvotteluissa kaikki keskustan ja kokoomuksen esityk-set irtisanomissuojan heikennyk-sistä. Perussuomalaisten kanta ir-tisanomissuojan heikennyksiin on muuttumaton. Nykyisin perussuo-malaiset ei ole enää hallituksessa, ja sen kyllä huomaa!

Työvoiman saatavuusharkinnasta pidettävä kiinni

Perussuomalaiset haluaa vas-tuullisena ja järkeviin ratkaisueh-dotuksiin perustavana puolueena vauhdittaa talouskasvua ja varmis-

Perussuomalaisten mielestä hallituksen työllisyyspolitiikka ja työehtojen heikennyk-set kapsahtavat vielä omaan nilkkaan.

”Hallitus pelleilee vakavilla asioilla”

”Hallitus on heittänyt pommin kentälle ja aiheuttanut sekasortoa”

Perussuomalaiset

tyrmäävät työehtojen

heikennykset:

TYÖNTEKIJÖIDEN työsuhteen ehto-jen heikentäminen vain jatkuu halli-tuksen toimesta. Pakko oli ottaa lak-koase käyttöön, koska mikään muu ei auta. Ei ay-liike lakkoile lakkoilun ilos-ta. Nyt on jouduttu siihen tilantee-seen hallituksen toimien takia, Jyväs-kylän kaupungin pääluottamusmies Hannu Tuderus sanoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen lii-ton kaksipäiväinen lakko koski kunti-

en siivousta, kiinteistönhuoltoa, ruo-kapalveluja sekä liikunta-, urheilu- ja kulttuuritoimia. Lakossa oli yli 10 000 liiton jäsentä.

Irtisanomisen kynnys laskee

Poliittisella lakolla vastustetaan halli-tuksen ajamaa irtisanomislakia ja vaa-ditaan lopettamaan sen valmistelut. Hallitus kaavailee, että henkilöperus-

Eduskuntaryh-män puheenjoh-taja Leena Meri totesi ryhmäpu-heenvuorossaan, ettei hallitus nauti perussuo-malaisten luotta-musta.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus saa osakseen kovaa arvostelua JHL:n Jyväskylän kaupungin päätoimisilta pääluot-tamusmiehiltä Kimmo Ahoselta ja Hannu Tuderukselta.

JHL:n pääluottamusmiehet:

3

”Hallitus pelleilee vakavilla asioilla”taa, että talouskasvusta pääsevät naut-timaan kaikki Suomen kansalaiset.

- Perussuomalaiset haluaa yhä pi-tää kiinni myös työvoiman saatavuus-harkinnan säilyttämisestä. Perussuo-malaiset ei halua luoda maahamme halpatyömarkkinoita, orjatyömarkki-noista puhumattakaan.

Työllisyysaste nostettava vähintään 75 prosenttiin

Meri huomauttaa, että työllisyys-politiikasta puhuttaessa Suomessa ei voida ohittaa teollisuus- ja ilmastopo-litiikkaa.

- Ilmastopolitiikan varjolla ajetaan kotimaista tuotantoa sellaisiin mai-hin, joissa päästörajoituksista ei väli-tetä. Tämä heikentää maamme teolli-suuden kilpailukykyä ja johtaa siihen, että tuotannon ympäristörasitukset

”Perussuomalaiset

haluaa yhä pitää

kiinni myös työvoiman

saatavuusharkinnan

säilyttämisestä.”

ovat suuremmat kuin jos tuotteet olisi valmistettu Suomessa.

- Perussuomalaiset näkevät, että työ tuo tekijälleen paitsi taloudellista it-senäisyyttä, myös tunteen yhteiskun-taan kuulumisesta. Perussuomalaisten tavoitteena onkin nostaa työllisyysas-teemme muiden Pohjoismaiden tasol-le, vähintään 75 prosenttiin, sekä pa-rantaa pk-yritysten asemaa. Meidän voimavaramme on ammattitaitoinen ja osaava työvoima. Haluamme panos-taa koulutukseen, jotta osaavaa työ-voimaa on jatkossakin tarjolla, Meri painottaa.

Yhteistyötä ei paranneta työehtoja polkemalla

Perussuomalaiset haluaa, että suo-malaisille pk-yrityksille annetaan par-haat edellytykset kasvaa, investoida ja

työllistää suomalaisia.- Tavoitetta työllisyyden kasvamises-

ta ei saavuteta työehtoja polkemalla, vaan luomalla yrityksille vakaa ja en-nakoitava toimintaympäristö. Perus-suomalaiset ovat vaihtoehtobudjetis-saan esittäneet useita eri ehdotuksia, jotka tähtäävät siihen, että yritykset voivat kasvaa ja työllistää, Meri muis-tuttaa.

- Ymmärrämme hyvin pienen yrittä-jän arkea, mutta irtisanominen mie-livaltaisesti pärstäkertoimen mukaan ei ole ratkaisu, eikä vastaa länsimais-ta ajattelua työnantajan ja työntekijän yhteistyöstä. Pienille yrityksille tu-lee antaa oikeudellista ja taloudellis-ta apua, jos ongelmia kohdataan hen-kilöstön kanssa. Istutaan yhteiseen pöytään ja ratkotaan tilanne. Näillä keinoin saamme luotua työtä suoma-laisille ja yrityksille hyvät edellytykset

JHL:n Jyväskylän kaupungin päätoimiset luottamusmiehet Hannu Tuderus ja Kimmo Ahonen arvostelevat hallituksen suunnitelmia irtisanomissuojan heikentämisestä.

toimia hallituksen lietsoman vastak-kainasettelun sijaan.

Ala-arvoinen temppu hallitukselta ja Sipilältä

Meri ihmettelee hallituksen ja eri-tyisesti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) yritystä juntata yksittäistä, huonoa lakiesitystä läpi verhoilemal-la se hallituksen luottamuskysymyk-seksi.

- Tämä oli ala-arvoinen temppu. Hallituksen toiminta työehtojen pol-kemisessa ja työntekijä- ja työnanta-jajärjestöjen välien tahallisessa tu-lehduttamisessa ei ole Suomen eikä kenenkään suomalaisen etu. On käsit-tämätöntä, että hallitus yrittää junta-ta läpi lain, joka mitä ilmeisimmin on ristiriidassa perustuslain yhdenver-taisen kohtelun vaatimuksen kanssa. Työministeri Jari Lindström (sin.) on itsekin tätä julkisuudessa epäillyt. Silti asiaa viedään eteenpäin ja provo-soidaan tilannetta aina vain pahem-maksi.

- Yleislakkokaan ei taitaisi hallitus-ta hillitä. Hallituksen pelleily vakavil-la asioilla ei osoita, että tämä hallitus voisi nauttia eduskunnan tai ainakaan kansan luottamusta. Tämä leikki on jatkunut liian kauan ja sen pitäisi lop-pua tähän, Meri toivoo.

”Uho päällä, järki sumentunut”

Perussuomalaiset katsoo, että hal-lituksen olisi tullut jo ajat sitten il-moittaa, että irtisanomissuojan heikentämistä koskevan esityksen pe-rustuslainmukaisuus tutkitaan huolel-la ja että hanke keskeytetään.

- Täksi ajaksi ammattiliitot olisi-vat varmuudella keskeyttäneet mie-lenilmaukset. Perussuomalaiset veto-avat hallitukseen, jotta se palauttaisi yhteiskuntaan työrauhan, mutta vali-tettavasti tämäkin toive taitaa kaikua kuuroille korville. Niin kova uho hal-lituksella on päällä, että järki on jo su-mentunut. On hyvä muistaa vanha vii-saus: ”Laiha sopu on parempi kuin lihava riita.”

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

turvattiin. Siellä Sipilän hallituksessa on joku ideologia, että työväestö pitää kyy-kyttää sanelupolitiikalla. Tämä lakko on ihan puhtaasti työntekijöiden etujen aja-mista ja puolustamista, Tuderus korostaa.

Pääluottamusmiesten mielestä hallituk-sen toiminta sataa tulevissa vaaleissa ää-

ninä oppositiopuolueiden laariin.- Pinna kiristyy koko ajan kentällä ja ay-

rintamalla. Kiitos hallitukselle ja Sipilälle, että teette oppositiolle hyvää vaalityötä, Ahonen sanoo.

■ TEKSTI JA KUVA MIKA RINNE

JHL:n pääluottamusmiehet: teista irtisanomista helpotetaan alle kym-menen ihmistä työllistävissä yrityksissä.

- Se on todella epätasa-arvoinen eh-dotus. Irtisanomisen kynnys laskee. Hal-lituksen esityksessä ei tarvita painavia perusteluja irtisanomiselle. Jossain alle kymmenen hengen yrityksessä voidaan naamavärkin perusteella irtisanoa po-rukkaa, mutta ei muualla. Se on tosi huo-no asia, pääluottamusmies Kimmo Aho-nen jyrähtää.

Iskisi naisvaltaisille aloille

Irtisanomislaki iskisi JHL:n mielestä kaikkien pahimmin naisvaltaisille aloille, koska niiden irtisanomissuoja ei ole yhtä kattava kuin miesvaltaisilla aloilla.

- Jos irtisanomiskynnystä lasketaan, niin työantaja voi laittaa raskaana olevan nai-sen pihalle. Ei ehkä irtisanota raskauden perusteella, mutta jollakin toisella veruk-keella, Ahonen pelkää.

Hallitus on perustellut lakiesitystä työl-lisyyden parantamisella, mutta siihen ei uskota.

- Hallitus on väittänyt, että tämä paran-taa työllisyyttä. Monien tutkijoiden mu-kaan sillä ei ole juurikaan merkitystä. Täs-sä on vain ajatus, että työantaja pääsee

helpommin eroon työntekijöistä, Tude-rus moittii.

Tuderuksen mielestä irtisanomislaki oli-si jopa työllistymisen este.

- Jos yrityksessä on jo yhdeksän työn-tekijää, niin työnantaja ei palkkaa enem-pää, koska ei halua siirtyä tiukempaan järjestelmään irtisanomisten osalta.

Yksipuolista sanelupolitiikkaa

Ahosen mielestä hallituksen toimin-ta lakiesityksen eteenpäin viemisessä ei kuulu millään tavalla suomalaiseen de-mokratiaan.

- Hallitus on heittänyt pommin kentäl-le ja aiheuttanut sekasortoa. Nämä asiat pitäisi neuvotella kolmikannassa. Hallitus ei suostu neuvottelupöytään. Se on yk-sipuolisesti lähtenyt viemään lakiesitys-tä eteenpäin. Sehän tässä jurppii aika pal-jon, Ahonen murisee.

Työtaistelu vaikeuttaa lukuisten suoma-laisten arkea. Esimerkiksi pääkaupunki-seudulla, Tampereella, Kuopiossa ja Jy-väskylässä jouduttiin juuri turvautumaan päiväkodeissa ja kouluissa kotona tehtyi-hin eväisiin lakon aikana.

- Vain sairaaloiden ja kaikkien ympä-rivuorokautisten laitosten ruokahuolto

4 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaiset on julkaissut uuden peri-aateohjelmansa. Ohjelma esittelee perussuo-malaisuuden suurta ideaa ja isänmaallisen ja kansallismielisen puolueen periaatteita. OHJELMA ei ota kantaa var-sinaisiin päivänpoliittisiin teemoihin tai tavoitteisiin.

- Puolueella ei aiemmin ole ollut varsinaista periaateoh-jelmaa. Nyt koimme sen laa-timisen tarpeelliseksi, sanoo puoluesihteeri Riikka Slun-ga-Poutsalo.

Isänmaallinen ja kansallismielinen puolue

Periaateohjelman mukaan perussuomalaiset on isän-maallinen ja kristillissosi-aalinen puolue, joka edistää kansallista etua. Perussuoma-laiset arvostavat ja haluavat korostaa tavallisten ihmis-ten ääntä ja roolia politiikas-sa, kulttuurissa ja historias-sa. Kansan ja yksilön ohella myös perhe on tärkeä yksik-kö.

- Periaateohjelman lähtö-kohta on, että perussuoma-laiset ajaa ensisijaisesti suo-malaisten asiaa. Nykyään vaikuttaa usein siltä, että ero-

Ensisijaisesti suomalaisten asialla

Kela tuputtaa tukea turvapaikanhakijoille

ILTALEHTI uutisoi ensimmäise-nä Kelan ongelmista, joita ovat hakemusruuhkat, rahojen riit-täminen ja suomalaisilta leika-tut toimeentulotuet. Samaan aikaan Kela tuputtaa vieraskieli-sillä nettivideoilla toimeentulo-tukea turvapaikanhakijoille.

Tuen maksatukseen tarvitaan turvapaikkapäätös ja oleskelu-lupa, video ohjeistaa.

Vantaan Sanomat uutisoi ai-emmin tänä vuonna, että joka

kolmas toimeentulotuen asi-akas on vieraskielinen. Joka kolmas pääkaupunkiseudul-la asuva Kelan toimeentulotu-en asiakas puhuu äidinkiele-nään jotain muuta kuin suomea tai ruotsia.

Pääkaupunkiseudun asiakkaista kolmannes vieraskielisiä

Lehden mukaan vieraskieliset

ovat yliedustettuina toimeentu-lotukiasiakkaissa. Korkein osuus on Espoossa (38,9 prosent-tia), mutta yliedustus on korkea myös Helsingissä (31,3 prosent-tia) ja Vantaalla (35,9 prosent-tia).

- Suurimmat vieraskielisten ryhmät toimeentulotukipää-töksissä ovat Kelan tilastojen mukaan venäjän-, arabian-, so-malin- ja vironkieliset, Vantaan Sanomat kirjoittaa.

Samaan aikaan, kun tuhansilta suomalaisilta leikataan toimeentulotu-kea, Kela mainostaa tukipalveluitaan iloisella videolla oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille.

Rahat uhkaavat loppua

amme tässäkin mielessä kai-kista muista maassamme toimivista puolueista, tote-aa puheenjohtaja Jussi Hal-la-aho.

Kansallismieliseen ja isän-maalliseen ajatteluun kuuluu kansallisen ja valtiollisen it-semääräämisoikeuden ohella kansainvälisyys. Suomalaisil-la ei ole oikeutta ryhtyä mää-räilemään muita, eikä muilla ole oikeutta määräillä meitä.

- Suomen pitää kuitenkin saada itse säädellä kansain-välisyyden tasoa ja ilmene-mismuotoja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sopi-

muksista, jotka olennaisesti ja peruuttamattomasti heiken-tävät itsemääräämisoikeut-tamme, on pysyttävä erossa, Halla-aho kertoo.

Sananvapauden puolustajat

Perussuomalaisten periaa-teohjelmassa otetaan kantaa myös kestävään kehitykseen.

Poliittisen toiminnan tavoit-teena tulee olla se, että uudet sukupolvet saavat maan, joka on sosiaalisesti, taloudellises-ti, sivistyksellisesti ja ekologi-sesti sekä moraaliselta tasol-taan paremmassa kunnossa kuin tänä päivänä.

Ohjelmassa korostetaan myös perussuomalaisten roh-keutta ja suorapuheisuut-ta. Puolue kannustaa ihmisiä

ajattelemaan rohkeasti itse omilla aivoillaan. Suomalai-silla on kyky tehdä hyviä pää-töksiä ja oppia virheistä eikä aikuisia ihmisiä ole puolueen mielestä syytä holhota.

- Sananvapaus on meil-le erittäin tärkeää. Olemme hyvin huolissamme sanan-vapauden rajoittamisesta ja valtavirrasta poikkeavien nä-kökulmien vaientamisesta.

Suomalaisillaon kyky tehdä

hyviä päätöksiäja oppia virheistä

eikä aikuisia ihmisiä ole puolueen

mielestä syytä holhota.

“Sananvapaus

on meille erittäin

tärkeää.”

Perussuomalaisten uusi

periaateohjelma on julkaistu:

Perussuomalaisten 1. varapuheenjohta-ja Laura Huhtasaari viihtyy toritapah-tumissa tapaamassa suomalaisia.

5

IlmastovaalitHILJATTAIN julkaistu IPCC:n ilmastoraportti antoi uutta puhtia vihreille, jotka ovat jo pitkään vaatineet, että seuraavien vaalien pitää olla ”ilmastovaalit”. Harvalla kansalaisella tai edes päätöksentekijällä on oikeasti pätevyyttä arvioida, onko ihmi-sen aiheuttama ilmastonmuutos totta vai ei. Toisaalta aihe kiin-nostaa ja huolestuttaa suurinta osaa kansalaisista, joten mikään puolue ei voi sitä väistellä. Lisäksi on tietysti muistettava, että päästöjen ja saasteiden vähentäminen on järkevää joka tapauk-sessa, koska se parantaa tavallisen ihmisen elämänlaatua.

KESKEINEN ongelma on, että kun muut puolueet ovat olleet haluttomia käymään ilmastokeskustelua, vihreät ovat päässeet määrittelemään keskustelun pelisäännöt. Vihreät ovat onnistu-neet luomaan sellaisen harhan, että jos haluat olla ilmasto- ja ympäristötietoinen, sinun pitää lähteä mukaan myös yleiseen ”viherhumppaan” eli esimerkiksi kannattaa kiihkeästi holtiton-ta maahanmuuttoa, marssia sukupuolten moninaisuuden puo-lesta, vastustaa vimmaisesti ydinvoimaa ja hyväksyä suoma-laisen tuottavan työn ja teollisuuden sabotointi yliampuvilla ympäristömääräyksillä, -veroilla ja -maksuilla.

TOSIASIA kuitenkin on, että perussuomalaisten keskeiset ta-voitteet, kuten haittamaahanmuuton torjunta ja suomalaisen työn puolustaminen, eivät ole ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Päinvastoin.

JOS päästöjä halutaan oikeasti vähentää, on katsottava, mistä päästöt syntyvät: energiantuotannosta, liikenteestä ja kuljetuk-sista sekä ruuan, materiaalien ja hyödykkeiden valmistamisesta ( ja hävittämisestä).

POHJOISESSA asuva ihminen tarvitsee enemmän energi-aa pelkästään lämpimänä pysymiseen kuin etelässä asuva. Hän myös kuluttaa enemmän, koska hänen ostovoimansa on pa-rempi. Etelästä pohjoiseen suuntautuva kansainvaellus siis li-sää globaalisti päästöjä, ja jo tästä syystä sitä on pyrittävä torju-maan. Tiukka maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko.

TEOLLISUUS siirtyy Euroopasta Kiinaan ja muualle Aasiaan siitä yksinkertaisesta syystä, että idässä asioiden tuottaminen on halvempaa mm. matalampien työvoima- ja energiakustan-nusten vuoksi. Kun elektroniikka tehdään Kiinassa ja vaatteet Bangladeshissa ja kuskataan Eurooppaan, pakkaaminen ja kul-jetukset synnyttävät lisää päästöjä. Kotimainen tuotanto voi merkitä hiukan korkeampia kuluttajahintoja, mutta se merkit-see myös työtä, hyvinvointia, varmuutta tulevaisuudesta ja glo-baalisti katsottuna päästöjen vähenemistä. Voidaan kärjistäen sanoa, että suomalainen savupiippu on ympäristöteko.

KONKREETTINEN keino globalisaation haittojen kitkemi-seen on asettaa ilmastovero tai sakkotullit halpatuonnille. Tämä heikentää Kiinan kaltaisten saastuttajajättiläisten kilpailuetua suhteessa kotimaisiin ja eurooppalaisiin tuottajiin.

MITÄ energiantuotantoon tulee, valikoima on pidettävä laa-jana jo huoltovarmuussyistä. Uusiutuvia energianlähteitä pi-tää hyödyntää siellä, missä se on taloudellisesti järkevää, mut-ta aurinko- tai tuulivoimasta ei koskaan tule ratkaisua Suomen energiatarpeisiin. Tällä hetkellä ydinvoima on ainoa realistinen tapa tuottaa vähäpäästöistä energiaa järkevällä hinnalla ja tar-vittavissa volyymeissä. Tähän karuun tosiasiaan on törmännyt Saksa, joka Fukushiman jälkeisessä paniikissa toteutti vihrei-den pitkäaikaisen vaatimuksen ja päätti luopua ydinvoimasta. Nyt sitä ollaan korvaamassa kivi- ja ruskohiilellä, koska vaihto-ehtoja ei ole.

ILMASTOSTA varmasti puhutaan vaalien alla. Meidän ei pidä pelätä sitä keskustelua, koska kansallisen edun puolustaminen on hyväksi paitsi suomalaiselle myös ilmastolle.

JUSSI HALLA-AHOPERUSSUOMALAISTEN PUHEENJOHTAJA

■ KOLUMNI

Kela tiedottaa etuisuuksista monellakielellä

Kela palveleekin suurimpia kieliryhmiä kohdennetuilla pal-veluilla. Kela tiedottaa etui-suuksista muun muassa arabi-an, farsin, somalin, venäjän ja viron kielellä.

Kelan julkaisemalla englan-ninkielisellä videolla esitellään etuisuuksia ja niiden saamisen edellytyksiä. Video on tekstitet-ty arabiaksi, kurdiksi, persiaksi ja somalin kielelle.

Käy katsomassa video: www.kela.fi

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA KUVAKAAPPAUS / KELA

Sananvapauden täysimää-räinen kunnioittaminen ja avoin yhteiskunnallinen keskustelu kuuluvat jokai-seen kehittyneeseen ja ar-vokkaaseen yhteiskuntaan, Halla-aho toteaa.

Suomalaisuus on ja tuntuu

Perussuomalaisille muut-

tunut maailma ei tarkoita sitä, että perusasioista pi-täisi luopua. Ohjelmassa to-detaan, että suomalainen kulttuuri on kielen, monien tapojen, arvojen, symbolien ja muiden asioiden ainut-laatuinen yhdistelmä.

- Me tunnemme suoma-laisuuden sydämissämme, ja se varmasti säilyy siel-lä maailman muutoksesta

huolimatta. Meille suomalai-suudessa ei ole mitään epä-selvää, Slunga-Poutsalo va-kuuttaa.

Tutustu periaate- ohjelmaan tarkemmin: www.perussuomalaiset.fi

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

Kelan video on tuskallista katsottavaa erityisesti niille suomalaisille, joiden tukia on juuri leikattu.

6 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaiset haluavat kohtuullistaa perintöverotusta. Eduskuntaryhmä jät-ti lakialoitteen, jossa vaaditaan paranta-maan lesken ja perittävän lapsen asemaa tapauksessa, jossa esimerkiksi leski jää hallitsemaan yhteistä kotia.PERINTÖVERON kohtuul-listamisen puolesta ovat pu-huneet poliitikot yli puolue-rajojen.

- Perussuomalaiset on nyt tehnyt aloitteen, jotta voim-me yhdessä ryhtyä edus-kunnassa sanoista tekoihin. Haastankin jokaisen kansan-edustajan allekirjoittamaan ja äänestäjät patistamaan edustajiaan, sillä suuri osa kansastakin vaatii perintö-veron kohtuullistamista, sa-

Lesken ei pitäisi joutua muuttamaan kodistaan

Perussuomalaiset puuttuvat perintöverotukseen:

noo perussuomalaisten edus-kuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Yhteisen asunnon arvoa ei saa huomioida

Ensimmäinen lakialoittees-sa korjattava epäkohta koskee lesken asemaa. Lesken peri-essä puolison jää lesken ve-rosta tehtävän vähennyksen jälkeen usein vielä maksetta-vaa, vaikka omaisuutena olisi

vain yhteinen asunto.- On kohtuutonta, että les-

ki maksaa veroa yhteisestä asunnosta, joka on yhteisel-lä työllä ansaittu ja makset-tu puolisoiden kesken. Esi-tämmekin, että kun leski perii puolisonsa, yhteisen asunnon arvoa ei tule huomioida pe-rintöverotuksessa, Meri täs-mentää.

Moni joutuu ottamaan velkaa selvitäkseen verosta

Toiseksi perussuomalaiset korjaisivat perittävän lasten aseman tilanteessa, jossa les-ki jää hallitsemaan puolisoi-den yhteistä kotia. Tällaisessa tilanteessa perillisen asemas-sa oleva lapsi joutuu joskus

ottamaan velkaa perintövero-jen maksuun tai pahimmassa tapauksessa jopa luopumaan perinnöstä.

- Ei ole oikein joutua mak-samaan veroa sellaisesta omaisuudesta, jota ei todelli-suudessa saa haltuunsa. Täl-laisessa tilanteessa lesken hallinta-aika tulee rauhoit-taa verotukselta ja siirtää ve-rotusta siihen ajankohtaan,

kun omaisuus siirtyy perintöä saavan lapsen vapaaseen hal-lintaan.

- Jos haluaa vain kerätä ra-haa, olla kateellinen eikä vä-litä ihmisten taloudellisesta ahdingosta, niin silloin ny-kyisessä perintöverotuksessa ei ole ongelmaa, Meri toteaa ja viittaa SDP:n ulostuloihin asiasta.

Kohdistuu pääosin keskituloisiin

Meren mukaan luulo, että perintövero kohdistuu eri-tyisesti varakkaisiin, ei pidä paikkaansa.

Veronmaksajain keskus-liiton johtavan lakimiehen Juha Koposen vuoden 2017 koulutusmateriaalin mukaan perintövero kohdistuu suu-rimmaksi osaksi keskituloi-siin. Esimerkiksi perinnön ar-von ollessa enintään 200 000 euroa, eli tyypillisen omis-tusasunnon ja edullisen mö-kin verran, peräti 94 prosent-tia perintöveroa maksavista on tavallisia keskiluokkaisia ihmisiä.

HENKILÖN on jatkossa luovuttava aiem-masta kansalaisuudestaan, kun hän saa Suomen kansalaisuuden, koska se herät-tää kysymyksiä henkilön lojaliteetista tiu-koissa tilanteissa, esittää perussuomalais-ten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Nykyisin lainsäädäntö mahdollistaa henkilön olevan samanaikaisesti kahden maan kansalainen. Kaksoiskansalaisuus on ollut Suomessa mahdollista vuodes-ta 2003 saakka. Tällä hetkellä Suomessa asuu lähes 90 000 henkilöä, joilla on sekä

synnyinmaansa että Suomen kansalai-suus. Suurin kaksoiskansalaisten ryhmä ovat venäläiset, joita Suomessa asuu noin 30 000 henkeä.

Perussuomalaiset esittää muutosta Suo-men kansalaisuuspolitiikkaan. Halla-ahon mukaan se merkitsisi samalla Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tuntu-vaa kiristämistä.

- Suomen kansalaisuuden pitäisi samal-la osoittaa henkilön sitoutumista suoma-laisuuteen. Kaksoiskansalaisuus on hyvin

ongelmallista etenkin venäläisten koh-dalla, koska se herättää aiheellisia kysy-myksiä henkilön lojaliteetista valintatilan-teissa.

- Kyse ei ole pelkästään henkilön omas-ta lojaliteetista vaan siitä, miten Venäjän johto katsoo näitä ihmisiä. Venäjän dokt-riinin mukaan Venäjä puolustaa omia kan-salaisiaan riippumatta siitä, missä nämä asuvat. Venäjä myös odottaa ja edellyttää kansalaisiltaan uskollisuutta synnyinmaa-taan kohtaan, Halla-aho muistuttaa.

Kaksoiskansalaisuudesta on luovuttava

”Ei ole oikein joutua maksamaan

veroa sellaisesta omaisuudesta,

jota ei todellisuudessa saa haltuunsa.”

Yhteisen

asunnon arvoa ei

tule huomioida.

Moni joutuu ottamaan velkaa selvitäkseen perin-töverosta.

7

Perussuomalaiset tiukkasivat kyselytunnilla:

Miksi hallitus torppasi lasten nettihyväksikäytön vastaisen projektin?

AIEMMIN muun muassa Van-taa tarkisti myös lyhytaikais-ten sijaisten taustat, kunnes sai eduskunnan oikeusasia-mieheltä nuhteet lainvastai-sesta toiminnasta.

Asian korjaamiseksi tarvi-taan lakimuutos, josta perus-suomalaisten kansanedustaja Sami Savio teki lakialoitteen.

- Arvoisa ministeri, mitä sa-notte heille, jotka haluavat suojella lapsia rikollisilta, mut-ta heitä kielletään tekemästä se? Ja mitä aiotte tehdä asian korjaamiseksi? perussuoma-laisten kansanedustaja Mika Niikko tivasi eduskunnan ky-selytunnilla.

Oikeusministeri Antti Häkkä-nen (kok.) kertoi vastaukses-saan, että oikeusministeriössä on käynnistetty työ sen edis-tämiseksi, että myös lyhyissä työsuhteissa olevien taustat voidaan tarkastaa.

Nettipedofilian torjunta jäihin nykyhallituksen toimesta

Niikko arvosteli kovin sanoin

Perussuomalaiset haluavat järeämpiä toimia lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjuntaan. Kansanedustaja Mika Niikko esitti eduskunnan suullisella kyselytun-nilla, että lyhyessä työsuhteessa olevalta saisi tarkastaa rikosrekisterin, jos henkilö työskentelee lasten parissa. Tällä hetkellä menettely ei ole mahdollinen.

Demarit innoissaan perintöverosta

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka on hehkuttanut pe-rintöveroa. Harakan mieles-tä ”perintö- ja lahjavero on markkinatalouden paras vero. Se ei kohdistu työhön, vaan ansaitsemattomaan tuloon. Se on oikeudenmukainen ja taloutta tehostava vero.”

Harakka on myös todennut, että SDP ei halua sääty-yh-teiskuntaa, jossa varallisuus kasautuu vauraiden sukujen holveihin.

- Itse en näe sääty-yhteis-kunnan häivääkään siinä, jos leski asuu puolisoiden yhtei-sessä kodissa yksin tai ala-ikäisten lasten kanssa. On huomattava, että puolisot ovat palkkatuloistaan säästä-neet asuntoaan, maksaneet veroja ja ottaneet lainaa, kyse ei todellakaan ole ansaitse-mattomasta tulosta, Meri pai-nottaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA

PERUSSUOMALAINEN kansan-edustaja Jari Ronkainen on tyyty-väinen hallituksen esityksestä laiksi eläinten hyvinvoinniksi. Ronkainen teki keväällä 2016 lakialoitteen, jos-sa edellytetään eläimen tainnutus-ta ennen verenlaskua uskonnollisia tapoja noudattavassa teurastusta-vassa. Aloite on sisällytetty hallituk-sen esitykseen.

- Verenlaskua ennen tainnutus-ta on pidettävä eläinrääkkäyksenä,

jollaista Suomen kaltaisessa sivis-tysvaltiossa ei voida hyväksyä, sa-noo Ronkainen.

Suomessa eläinten rituaaliteuras-tamista säännellään suhteellisen myöhään, sillä vastaavat lait on sää-detty Norjassa jo 1929 ja Ruotsissa 1937. Voimassa olevan lainsäädän-nön mukaan verenlasku on ollut mahdollista aloittaa samanaikaises-ti eläimen tainnuttamisen kanssa.

- Mikäli laki säädetään esityksen

mukaisesti, teurastustapa saadaan vihdoin korjattua Suomen osal-ta. Huolena on kuitenkin rituaali-teurastettu tuontiliha maista, joilla lainsäädäntö ei ole samalla tolalla.

Myös sukupuoliyhteys eläimen kanssa tulee vihdoin rangaistavaksi teoksi. Perussuomalaisten kansan-edustaja Leena Meri teki aiheesta lakialoitteen jo kolme vuotta sit-ten ja on tyytyväinen, että laki kor-jaa asian.

Eläinsuojelulaki puuttuu rituaaliteurastuksiinKaksoiskansalaisuudesta on luovuttava

Mika Niikko

myös suomalaista rangaistus-käytäntöä seksuaalirikoksista.

- Jotain on pielessä, kun jopa pahoista sanoista saa kovem-pia tuomioita kuin lapseen ka-joamisesta.

Niikko muistutti, että perus-suomalaisten hallitusvastuun aikana aloitettiin lasten nettihy-väksikäytön vastainen projek-ti. Keskusta, kokoomus ja siniset jäädyttivät sen vuonna 2017.

- Samana syksynä hallitukselta löytyi kuitenkin 34,5 miljoonaa

euroa vihapuheen ja ääriliikkei-den torjuntaohjelmaan! Niikko hämmästeli.

Ministeri ei luvannut rahaa ohjelman jatkamiseksi

Nettipedofilian vastaiseen projektiin ei löytynyt edes parin sadan tuhannen jatkorahoitus-ta, vaikka silläkin olisi poliisin mukaan päästy merkittäviin tu-loksiin uusien laitteiden ja oh-jelmistojen myötä.

- Kiinnostavatko hallitusta nämä lapset ja nuoret, joiden koko elämä särkyy tällaisten ri-kosten vuoksi? Aiotteko ensi vuoden budjetissa korjata polii-sin resurssit tässä äärimmäisen tärkeässä asiassa?

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) tunnusti, että Suomessa on pystyttävä parempaan en-naltaehkäisyyn, mutta ei vas-tannut siihen, voidaanko netti-pedofiliaa ehkäisevää ohjelmaa jatkaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

Polttoaineen hinnoissa on perussuomalaisten mieles-tä alentamisen varaa.

Mäkelä: Poltto-aineiden hintoja laskettavaPERUSSUOMALAISTEN kan-sanedustaja Jani Mäkelä jät-ti toimenpidealoitteen, jossa hallitusta vaaditaan puuttu-maan polttonesteiden hinto-jen suomalaisia asuinpaikan mukaan voimakkaasti eriar-voistavaan kehitykseen.

- On kestämätöntä, että hal-litus ei pidä kiinni vuoden 2016 linjauksestaan, jonka mukaan verokorotusta tarkis-tetaan alaspäin, kun raakaöl-jyn hinta nousee tarpeeksi.

- Polttonesteiden hin-nat ovat nousseet kaikkial-la. Tämä on entisestään pa-hentanut hintojen alueellisen vaihtelun aiheuttamia ongel-mia seuduilla, joissa autoa tarvitaan eniten. Valtiovallan toimia tarvitaan tilanteen ta-soittamiseksi, Mäkelä toteaa.

Erityisen huolissaan edus-taja Mäkelä on vihreiden ja vasemmistopuolueiden ha-lusta ankeuttaa suomalais-ta autoilijaa, ja hän epäilee, ettei kokoomus halua puut-tua polttoaineen verotukseen vihreiden pelossa.

- Kokoomus ei uskalla ja keskusta menee Bernerin lii-kennepolitiikan mukana, jo-hon polttonesteiden käyt-tö ylipäänsä ei sovi, ja jonka päämäärä on liikkumisen kes-kittäminen ja vähentäminen.

8 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaiset toivovat suhteellisuu-dentajua käynnissä olevaan keskusteluun ilmastonmuutoksesta.

PERUSSUOMALAISTEN kansanedustaja Ville Tavion mielestä kaikkiin globaalei-hin uhkiin, kuten väestörä-jähdykseen ja puhtaan juo-maveden ehtymiseen, pitää suhtautua vakavasti.

Tavio kuitenkin varoittaa, että ilmastonmuutoksella pelotellaan pian samaan ta-paan kuin keskiajalla pelo-teltiin Helvetin tulella.

Jätä kiinalaisetvaatteet ostamatta

Tavion mielestä ilmaston-muutoskeskustelussa pitää keskittyä pelottelun sijas-ta konkreettisiin parannuk-siin, mikä Suomen tapauk-sessa tarkoittaa cleantechiin panostamista ja kotimaista tuotantoa.

- Lyhytikäiset kiinalaiset vaatteet ja elektroniikka ovat osa ongelmaa. Viime kädes-sä ulkomaisille tuotteille täy-tyy lätkäistä lisää tulleja, Ta-vio suunnittelee.

Loppu väestönkasvulle ja -siirroille

Tavion mukaan väestön-kasvu ja väestönsiirrot voivat tulevaisuudessa osoittautua ilmastonmuutosta oleelli-semmaksi globaaliksi uhkak-si, koska liikakansoitusta on vaikeampi ratkaista kuin ku-lutuskysymyksiä.

- Väestönkasvu on oleelli-nen osa päästöjen kasvua, jo-ten siitä tulisi puhua aina kun puhutaan ilmastonmuu-toksesta. Todellisuudessa sa-mat ihmiset, jotka toitottavat jatkuvasti ilmastonmuutok-sesta, toitottavat samaan

hengenvetoon Suomen vä-kiluvun vähenemisestä ja tahtovat kasvattaa Suomen väestöä tänne tehtävin kei-notekoisin väestönsiirroin, tehden muualle maailmaan lisää tilaa liikakansoitukselle, Tavio toteaa.

Kansainvälinen hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC vaatii tuoreessa raportissaan ihmiskuntaa puuttumaan ra-dikaalein toimin ja pikaises-ti ilmaston hälyttävään läm-penemiseen. IPCC:n raportti antaa ihmiskunnalle aikaa 12 vuotta – merkittävät päästö-vähennykset on saatava ai-kaan jo vuoteen 2030 men-nessä.

Tavallisen ihmisen syyllistämisen on loputtava

Puhutaan ilmastonmuu-toksesta ja päästöistä sekä luonnon monimuotoisuu-den menettämisestä. Erilai-sia kasvi- ja eläinlajeja kuo-lee sukupuuttoon kiihtyvällä vauhdilla.

– Jos väkiluku kasvaa vuo-teen 2030 mennessä 1 mil-jardilla, ei tarvitse olla ruu-dinkeksijä tajutakseen, että maapallon kantokyky on yli-tetty reippaasti. Suurinta vä-estönkasvu on Afrikassa ja mm. Intiassa, muistuttaa puolestaan perussuomalais-ten eduskuntaryhmän pu-heenjohtaja Leena Meri.

- Tästä asiasta ei paljoa pu-huta ja vaadita siihen hil-lintää maailmanlaajuisesti. Muut puolueet – perussuo-malaisia lukuun ottamatta – ovat suomalaisen tavallisen ihmisen kimpussa ja syyl-listämässä häntä autoilusta,

Jotain rajaa ilmasto-vouhotukseen

Perussuomalaiset rokottaisivat suomalaisten sijaan eniten saastuttavia:

lämmityksestä ja jopa lihan syömisestä.

Suomelle lätkäistiin korkeat päästö-tavoitteet

Suomelle asetettiin EU:n päästövähennystavoitteis-sa kolmanneksi suurim-mat tavoitteet eli 39 prosen-tin vähennystavoite, vaikka kivihiilen osuus Suomen energiantuotannosta on vain noin 7 prosenttia.

- Vastaavasti Romania, Bul-garia ja Puola saivat vähen-nystavoitteekseen nollasta muutamaan prosenttiin. Hei-dän osuutensa kivihiilen käy-töstä sähköntuotannossa on yli 90 prosenttia, Meri ihmet-telee.

- Ympäristöongelma ja il-mastonmuutos ovat vakavia asioita. Perussuomalaiset läh-tevät kuitenkin siitä, että suo-malaisen teollisuuden säily-minen Suomessa on ekoteko. Siinä ei ole mitään järkeä, että ajamme yhä kiristyvil-lä päästövaatimuksilla suo-malaisen teollisuuden ulko-maille kuten Kiinaan, Intiaan tai Puolaan. Saasteet eivät py-sähdy valtakunnan rajoille.

Todelliset saastuttajat kantamaan vastuunsa

WHO:n vuonna 2017 jul-kaistun tutkimuksen mukaan Suomessa on maailman puh-tain ulkoilman laatu. Perus-suomalaisten mielestä varsi-naisten saastuttajien on nyt ryhdyttävä kantamaan omat taakkansa.

- Suomi on tehnyt paljon ja voimme jatkaa hyvää ke-hitystä, mutta kyllä päästö-jen aiheuttajien pitää tul-

la tekemään oma osuutensa. Ei tästä muu-ten mitään tule. Voimme lait-taa Suomen kiin-ni kokonaan vaik-ka tänään eikä sillä ole merkitystä, ellei-vät kaikki tule mukaan. Siis ihan kaikki ja monella rintamalla, Meri sanoo.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

ILMASTONMUUTOS on todel-linen ilmiö, mutta ratkaisu ei löydy identiteettipolitiikasta, moraaliposeerauksesta tai län-simaalaisen ihmisen itseruos-kinnasta, muistuttaa perussuo-malaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Hänen mielestään energian-tuotannon pitäisi perustua pää-

asiassa ydinvoimaan.- Uusiutuvia energianlähtei-

tä pitää hyödyntää paikallises-ti mahdollisuuksien mukaan, mutta ne eivät ole vastaus suureen kysymykseen. Ydin-voima on ainoa tapa tuottaa vähäpäästöistä energiaa vaa-dittavissa volyymeissä järkeväl-lä hinnalla. Ydinvoimalaitosten

hinta saadaan laskemaan nos-tamalla kysyntää ja sillä tavoin tarjontaa.

- Ikävä kyllä poseerauspolitii-kan seurauksena ydinvoimaa ollaan esimerkiksi Saksassa kor-vaamassa hiilivoimalla. Ei näin, Halla-aho painottaa.

Halla-aho huomauttaa, että kuljetuksista syntyy noin vii-

dennes maailmanlaajuisista hii-lidioksidipäästöistä.

- Talouden globalisaatiota ja tavaroiden vapaata liikkumis-ta on ryhdyttävä purkamaan määräämällä ilmastovero tuon-tituotteille yleensä ja sakko-vero pahimpien saastuttajien tuontituotteille. Paikallisen tuo-tannon lisääntyminen merkit-

see väheneviä kuljetuksia ja vä-heneviä päästöjä. Se merkitsee myös paikallista työtä ja hyvin-vointia. Sakkotulleilla voidaan niin ikään ohjata saastuttajien tuotantoa vähemmän saastut-tavaan suuntaan, Halla-aho eh-dottaa.

Halla-aho: Ydinvoima on ainoa tapa tuottaa vähäpäästöistä energiaa

Suomelle asetettiin

ylikorkeat päästö-

vähennystavoitteet.

Tavion mieles-tä ilmaston-muutoskes-kustelussapitää keskit-tyä pelottelun sijasta konk-reettisiin pa-rannuksiin.

9

Tuoreen MIT-yliopiston tutkimuksen mukaan hiilineutraali sähköntuotanto on vaikeaa, jos fossiiliset energianlähteet pyritään korvaamaan vain uusiutuvilla.

Ilman ydinvoimaa sähkön hinta nousee rajusti

Tuore tutkimus varoittaa:

ILMASTONMUUTOKSEN tor-jumiseksi on usein esitet-ty siirtymistä fossiilisista ener-gianlähteistä uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuu-li- ja aurinkoenergiaan. Äänek-käimmin ilmastokysymyksestä huolissaan olevat tahot – lä-hinnä vihervasemmisto – kui-tenkin usein vastustavat myös ydinvoimaa.

Tutkimuksen mukaan hiili-neutraalin sähköntuotannon tavoitteen saavuttaminen tu-lee kuitenkin ilman ydinvoimaa erittäin kalliiksi. Kuluttajille kal-lis sähkö saattaa lisätä niin sa-notun ilmastoskeptisyyden suosiota. Ilmastoskeptikot ky-seenalaistavat sen, että ilmas-to lämpenee ihmistoiminnan vuoksi tai sen että lämpenemi-nen on haitallista. Ilmastoskep-tikot ovat huolissaan siitä, että ilmastonmuutoksen torjumi-nen käy kalliiksi turhan takia.

Vihervasemmiston energia-politiikka tulee kalliiksi

Monet ilmastoskeptikot kui-tenkin suhtautuvat myöntei-sesti ydinvoimaan. Ilmastopo-litiikan paradoksi onkin, että ilmastoskeptikoiden ener-giapolitiikka mahdollistai-si edullisen hiilineutraalin sähköntuotannon, kun taas vi-hervasemmiston energiapo-litiikka tulee kalliiksi, eikä silti

välttämättä saavuta tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpenemi-nen puoleentoista asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

MIT:n tutkimuksen mukaan il-mastotavoitteiden saavutta-minen tulisi hyvin kalliiksi, jos ydinvoima ei ole lainkaan mu-kana sähköntuotannossa. Ydin-voimaa tulee kuitenkin ke-hittää nykyisestä, raportissa todetaan.

Reaktoreita tehtaista sarjatuotannolla

Tutkijoiden mukaan reakto-reita tulee kehittää turvallisem-miksi ja kustannustehokkaam-miksi, ja niiden rakentamisen johtamista tulee kehittää niin, että hankkeet pysyvät budje-tissa ja aikataulussa.

- Siirtymä sarjatuotantoon ja standardoituihin voimaloi-hin sekä rakentamisen keskit-täminen tehtaille ja telakoille voi olla merkittävä kustannus-tehokas strategia maissa, jois-sa perinteisen rakentamisen tuottavuus on matala, MIT:n vieraileva tutkija David Pet-ti sanoi.

- Tulevaisuuden hankkeiden tulisi myös sisältää reaktori-tyyppejä, joiden turvallisuus on passiivista ja sisäänraken-nettua.

Ydinvoima käyttää hyvin vä-hän maa-alaa, sen kaivosjalan-

jälki on pieni, se tuottaa hyvin vähän jätettä ja aiheuttaa tuo-tetun sähkön määrään suh-teutettuna vähiten kuolleisuut-ta onnettomuuksissa.

Tuulivoimalla haitallinen ympäristövaikutus

Ydinvoimasta ja sen vaihto-ehdoista käydään keskustelua myös Ruotsissa, joka on peri-aatteessa päättänyt luopua sii-tä kokonaan. Tuulivoiman tuot-tajat kutsuvat tuottamaansa sähköä uusiutuvaksi, mitä se ei kriitikoiden mukaan ole.

Tuulivoima vaatii paljon ti-laa, sillä on haitallinen vaikutus ympäristöönsä ja se vaatii suh-teutettuna tuotettuun energia-yksikköön huomattavan paljon uusiutumattomia resursseja kuten terästä, betonia ja kupa-ria, kirjoittaa Lennart Back Nya Wermlands-Tidningenin mieli-pidesivulla.

Kirjoituksessa viitataan ener-giayhtiö Vattenfallin raporttei-hin, joiden mukaan tuulivoi-man hiilidioksidipäästöt ovat kolme kertaa ja aurinkopanee-lien kymmenen kertaa ydin-voimaa suuremmat, kun tar-kastellaan voimaloiden koko elinkaarta.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Jotain rajaa ilmasto-vouhotukseen

LAPPEENRANNAN teknilli-sen yliopiston energiateknii-kan professori Esa Vakkilainen hämmästeli Suomessa käytä-vää ilmastokeskustelua Iltaleh-den haastattelussa. Vakkilainen muistuttaa, että Suomen mer-kitys maailman CO2-päästöjen lähteenä on erittäin pieni.

- Puhumme täällä siitä, että

olemme jotenkin huonoja tai että emme tee osaamme. To-dellisuudessa Suomi on yksi sii-tä kourallisesta maita, jotka ovat oikeasti vähentäneet pääs-töjään, Vakkilainen sanoo Ilta-lehden haastattelussa.

Päästöjään vähentäneitä mai-ta on maailman noin 200 maas-ta Vakkilaisen mukaan vain kol-

misenkymmentä, Suomi yhtenä niistä. Suomen osuus maailman hiilidioksidipäästöistä on muu-tenkin häviävän pieni, 0,14 pro-senttia. Esimerkiksi Saksan hii-lidioksidipäästöt ovat aivan toista suuruusluokkaa.

Vakkilainen ihmettelee Suo-men ilmastopaneelin vaatimus-ta, jonka mukaan Suomen pi-

täisi sitoutua vähentämään hiilidioksidipäästöjään jopa 90 prosenttia vuoteen 2050 men-nessä vuoden 1990 tasoon ver-rattuna.

Rautaruukin Raahen yksikkö tuottaa yksinään 3,6 miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästä vuo-dessa ja koko metalliteollisuus yksinään 5,5 miljoonaa tonnia,

Vakkilainen laskee. Se on suu-rin piirtein se, minkä verran sai-si vuonna 2050 jäädä jäljelle 90 prosentin päästövähennysten jälkeen.

- Sanotaan, että jotain pitäi-si tälle tehdä, mutta ei se ole oi-kein meidän hanskassa, kun metalliteollisuus kilpailee Intian ja Kiinan kanssa.

Professori: Suomi yksi vähiten saastuttavista maista

Suomelle asetettiin

ylikorkeat päästö-

vähennystavoitteet.

Perussuoma-laisten kan-sanedustajat Leena Meri ja Ville Tavio ihmettelevät hysteriaa ilmastokeskus-telun ympä-rillä.

10 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Poliisin tietoon lähes 450 raiskausta

HARVINAISEN kuumaa viime ke-sää varjosti epäiltyjen seksuaali-rikosten merkittävä tilastollinen kohoaminen. Toukokuun alus-ta elokuun loppuun kuluneel-la ajanjaksolla poliisille ilmoitet-tiin yhteensä 449 raiskausta. Kyse on epäilyistä, eli poliisin järjestel-määnsä kirjaamista seksuaaliri-koksista.

Huolestuttavaa ilmiössä on siis se, että aiempiin vuosiin verrat-tuna kesäkuukausille osuneiden

raiskausrikosten määrä näyttäi-si olevan kasvussa. Vastaaval-la ajanjaksolla, eli vuoden 2017 touko-elokuussa poliisin tietoon tuli 412 raiskausta.

Vuoden 2016 touko-elokuus-sa luku oli 373 raiskausta. Jutussa käytetyt luvut on saatu poliisihal-lituksen tilastoista.

Tuomioistuimessa raiskauk-sesta voidaan tuomita vähin-tään yhdeksi ja enintään kuudek-si vuodeksi vankeuteen. Törkeän

Poliisin tietoon tuli ennätysmäärä raiskauksia touko-elokuun välisenä aikana. Raiskauksista epäillyistä henkilöistä hieman alle puolet on ulkomaan kansalai-sia. Ulkomaalaisten joukossa on määrällisesti eniten irakilaisia ja afganistanilaisia.

Seksuaalirikosten määrä kasvoi kesällä raiskauksen rangaistusmaksimi on kymmenen vuotta vankeutta. Myös raiskauksen yritys on ran-gaistava.

Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä noussut

Ulkomaalaisten epäiltyjen teki-jöiden osuus rikoksissa on vaih-dellut viime vuosina. Kuitenkin nimenomaan raiskausrikosten kohdalla ulkomaalaisten määrä on kasvanut.

Suomen Uutisten tässä jutussa käyttämän tilastotiedon perus-teella tämän vuoden touko-elo-kuussa raiskausrikoksista on ol-lut epäiltynä suomalaisten lisäksi yhteensä 49 eri valtion kansalai-sia. Kaikista raiskaustapauksista epäillyistä jonkin verran alle puo-let on ulkomaalaisia.

Epäiltyjen ulkomaalaisten jou-kossa eniten on tänä vuonna ol-lut irakilaisia eli yhteensä 28 hen-kilöä. Samalla tarkastelujaksolla vuonna 2017 irakilaisia epäilty-jä oli 27 ja vuonna 2016 kaikki-

aan 38.Tämän vuoden tarkastelujak-

solla touko-elokuussa kolmen epäillyn tekijän kansalaisuus ei ole poliisin tiedossa. Lisäksi niin sanotut pimeät raiskausjutut eli rikokset, joissa ei edes ole epäil-tyä henkilöä, jäävät poliisin tilas-ton ulkopuolelle.

Poliisin mielestä ilmoituskynnys madaltunut

Kesäkuukaudet aiheuttavat usein tilastopiikin ilmoitettujen raiskausrikosten määrässä. Kui-tenkin seksuaalirikokset ovat Suomessa lisääntyneet myös laa-jemmassa tarkastelussa. Esimer-kiksi Helsingissä poliisi kirjasi tä-män vuoden tammi-kesäkuun aikana yhteensä 292 seksuaali-rikosta, määrällisesti luku on 90 enemmän kuin vuonna 2017.

Vastaavasti myös Hyvinkäällä tapahtuneet raiskaukset ovat ti-lastollisesti kohonneet. Kuluvan vuoden elokuun puoliväliin men-nessä Hyvinkäällä oli poliisin tie-

toon tullut jo 13 raiskaustapa-usta. Viime vuonna raiskauksia tuli poliisin tietoon seitsemän ja vuonna 2016 vain yksi.

Rikosylikomisario Juhani Vuo-risalo Helsingin poliisilaitokselta selitti Helsingin Sanomien haas-tattelussa kohonneita lukuja sek-suaalirikosten tehokkaammalla paljastamisella, yksittäistapauk-silla ja julkisella keskustelulla. Se, että seksuaalirikokset ovat vii-

Perussuomalaisten TNS Gallupilla lokakuus-sa teettämän kyselyn mukaan 62 % kaikista suomalaisista on sitä mieltä, että pakolaisten pitäisi lähtökohtaisesti palata kotiin, kun suojelun tarvetta ei enää ole.

VIHREÄT on ainoa puolue, jonka kannattajista vähem-mistö – ja heistäkin lähes 50 prosenttia – on siltä mieltä, että pakolaisten tulisi palata kotimaihinsa, kun suojelun-tarve lakkaa.

- Perussuomalaisten myö-hemmin julkaistavassa maa-hanmuutto-ohjelmassa esitetään perusteetta suojelu-asemaa nauttivien ulkomaa-laisten laajamittaista paluu-muuttoa. Suojeluntarve on systemaattisesti arvioitava uudelleen aina, kun oleske-lulupaa uusitaan, ja oleskelu-lupa on pääsääntöisesti lak-kautettava, jos suojelulle ei ole tarvetta, sanoo perussuo-malaisten puheenjohtaja Jus-si Halla-aho.

Lomailua maassa, josta on paettu

Jo nykyinen ulkomaalaisla-ki (107 §) mahdollistaa suo-jeluaseman lakkauttamisen,

jos sille ei enää ole tarvetta. Tätä mahdollisuutta ei kui-tenkaan käytännössä koskaan sovelleta.

- Selkeä osoitus suojelun-tarpeen olemattomuudesta on esimerkiksi se, että henki-lö lomailee tai muusta syystä viettää aikaansa maassa, josta hän on ”paennut”, tai jos hän lähettää sinne lapsensa kult-tuuria oppimaan, Halla-aho korostaa.

Paluumuutto hyväksi Suomen taloudelle

Perussuomalaisten mukaan tärkeimpien lähtömaiden – Somalian, Irakin ja Afganis-tanin – kanssa on luotava toi-mivat yhteistyösuhteet, jotta niiden kansalaiset voivat hal-litusti siirtyä takaisin kotiin-sa. Yhteistyö voi sisältää sekä rahallista että asiantuntija-apua kyseisille maille.

- On huomattava, että erit-täin heikosta integroitumi-

Suomalaisista 62 prosenttia kannattaa

turvapaikan väliaikaisuutta

Oleskelulupa pois, jos suojelulle ei ole tarvetta

sesta johtuen työikäinen so-mali, irakilainen tai afgaani aiheuttaa tällä hetkellä kes-kimäärin 13 000 euron netto-rasituksen Suomen julkiselle taloudelle joka vuosi. Paluu-muutolla on siis huomattava myönteinen vaikutus maam-me julkiselle taloudelle, Hal-la-aho toteaa.

Turvapaikka-järjestelmän hyväksi-käyttö lopetettava

Hän tähdentää, että samalla palautettavat ihmiset hyödyt-tävät kotimaataan Suomesta hankitulla koulutuksellaan ja muilla valmiuksillaan.

- Turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttö elintasosiirto-laisuuden kanavana on syy-tä lopettaa pikaisesti. Tämän sanoo järki, ja sitä mieltä on enemmistö suomalaisista. Puolueista ainoastaan perus-suomalaiset on tällä linjalla, Halla-aho muistuttaa.

Aiheesta kirjallisen kysy-myksen eduskunnassa jättä-nyt kansanedustaja Olli Im-monen vaatii hallitukselta toimia pakolaisten paluu-muuton edistämiseksi.

- Ei ole tarkoituksenmukais-

ta, että suojelua saaneet hen-kilöt jäävät asumaan Suo-meen pysyvästi. On tärkeää, että erityisesti Euroopan ul-kopuolelta tulleet ja Suomeen huonosti kotoutuneet, pako-laisstatuksen tai toissijaista suojelua saaneet henkilöt pa-laavat kotimaihinsa rakenta-maan omia maitaan heti, kun se on mahdollista, Immonen

perustelee.

Norja palauttanut somalialaisia

Norjassa on lakkautettu tur-vapaikanhakijoiden oleskelu-lupia sen jälkeen, kun maan hallitus linjasi vuonna 2016, että maahanmuuttoviraston on tutkittava ja tarpeen vaati-

Esimerkiksi Somalia tulkitaanturvalliseksi maaksi.

Perussuoma-laisten pu-heenjohtaja Jussi Halla-aho aloittaisi pako-laisten palau-tukset.

11

essa lakkautettava pakolais-statuksia sellaisilta henkilöil-tä, jotka eivät enää tarvitse suojelua.

Esimerkiksi Somalia tul-kitaan turvalliseksi maaksi, minkä vuoksi somalialaisia on palautettu Norjasta takai-sin kotimaahansa.

- Turvapaikkaperustei-sen oleskeluluvan väliaikai-

suus ja tehokkaasti toimivat palautukset myös todennä-köisesti vähentäisivät olen-naisesti turvapaikkahake-muksia, eikä Suomi tämän osalta toimisi turvapaikanha-kijoille houkuttelevana maa-na, Immonen toteaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

me aikoina olleet voimakkaasti esillä julkisuudessa, on Vuorisa-lon mukaan saattanut madal-taa kynnystä ilmoittaa niistä po-liisille.

Tekijällä saattaa olla useita uhreja

Kaikki seksuaalirikokset, varsin-kin lähisuhteissa tapahtuneet, eivät aina edes päädy poliisin tietoon. Tilastot kertovatkin vain niistä raiskauksista, joista on il-moitettu poliisille. Tilastolukuja tarkastellessa ei myöskään käy ilmi se, että epäillyllä tekijällä voi joskus olla useampia uhreja. Täl-löin yhden rikollisen paljastumi-sesta seurauksena saattaa olla useampia rikossyytteitä.

Mistä ilmoitettujen raiskausten ja laajemminkin seksuaalirikos-ten määrän kohoaminen lopul-ta johtuu? Onko Suomessa tällä hetkellä enemmän potentiaali-sia raiskaajia kuin aiemmin?

Asiaa voinee tarkastella sekä Vuorisalon näkemyksellä että

myös siitä näkökulmasta, että jostain syystä Suomessa on tällä hetkellä aiempaa enemmän po-tentiaalisia raiskaajia.

Irakilaiset ahkerasti asialla

Suomeen on vuoden 2015 tur-vapaikkakriisin yhteydessä saa-punut paljon henkilöitä maista, joiden kansalaiset ovat eri tut-kimusten mukaan moninkertai-sesti yliedustettuina seksuaali-rikoksissa. Varsinkin Lähi-idästä ja Afrikasta saapuneet henkilöt ovat viime vuosina olleet rais-kausrikoksissa näkyvästi yliedus-tettuina Suomen kantaväestöön verrattuna.

Kuten tämänkin artikkelin pe-rusteena olevista tilastoista käy ilmi, erityisesti irakilaisten teke-miksi epäillyt seksuaalirikokset ovat kääntyneet nousuun.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Hallintoneuvoston PS-jäsenet tyrmistyivät huippuohjaajan maalittamisesta:

“Ylen toimittajalle annettava potkut”

TUNTEMATON sotilas -elokuvan ohjaaja Aku Louhimies laitettiin syrjään Britannian yleisradioyh-tiö BBC:n draamatuotannos-ta sen jälkeen, kun Ylen opinto-vapaalla oleva toimittaja Sara Rigatelli oli ottanut yhteyt-tä tuotantoyhtiöön ja kertonut Louhimiehen kyseenalaista jul-kisuutta saaneista työskentely-tavoista.

- Ajojahti on mennyt liian pit-källe. Vaikka toimittaja olisi kuin-ka virkavapaalla, on hän edel-leen Ylen toimittaja. Se, että vapaa-ajallaan mustamaalaa ai-emmin uutisoimaansa henki-löä, on irtisanomisperuste. Ylen operatiivisen johdon tulisi tajuta tämä ja potkaista toimittaja pi-halle! Jari Ronkainen sanoo.

- On erittäin ongelmallista, että tuomioita jaetaan ihmisille jul-

Perussuomalaiset kansanedustajat ja Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet Jari Ronkainen ja Olli Immonen ovat ottaneet kantaa ohjaaja Aku Louhi-miehen ympärillä velloneeseen kohuun.

kisuudessa ja sen ulkopuolel-la ilman oikeudenkäyntejä. Lou-himies on jo pyytänyt julkisesti anteeksi, mutta silti hänen vai-noamisensa jatkuu, kertoo Im-monen.

#metoo-kampanjointi kääntymässä itseään vastaan

Seksuaalista häirintää vastaan aloitettu #metoo-kampanja on tuoreen The Economist -lehden tutkimuksen mukaan kääntänyt yleisön sympatiat Yhdysvalloissa jo uhreja vastaan.

Suomessa julkisuutta on saa-nut Louhimiehen tapauksen ohella Tomi Metsäkedon oikeu-denkäynti, jossa sosiaalisessa mediassa Metsäketoa ahdiste-lusta aiheettomasti syyttäneet

neljä naista tuomittiin käräjä-oikeudessa sakkoihin kunnian-loukkauksesta.

Julkkiksia leimataan pelkillä syytöksillä

Metsäketo menetti kohun takia paikkansa Tähdet, tähdet -ohjel-massa ja roolinsa Mamma Mia! -musikaalissa.

- Suomessa ollaan siirtymäs-sä yhdysvaltalaiselle tielle siinä, että jo pelkillä syytöksillä seksu-aalisesta häirinnästä leimataan julkkiksia koko heidän elämänsä ajaksi. Seksuaalinen häirintä on aina vakava asia, mutta tuomioi-ta siitä ei tule jakaa julkisuudes-sa mielivaltaisesti ja pahimmassa tapauksessa täysin perusteetto-masti, sanoo Olli Immonen.

- #metoo-kampanja on nope-asti kääntymässä itseään vas-taan. Ei kai tarkoitus ole, että nämä henkilöt menettävät työn-sä? Ronkainen ihmettelee.

Ylen vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen on puolustanut Ri-gatellin toimia väittäen toimit-tajan viestittelyn olleen “täysin normaalia tiedonhankintaa”.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

Aku Louhi-miestä on Jari Ronkaisen ja Olli Immosen mie-lestä kohdeltu kaltoin.

YLE kirjoitti jo maaliskuussa oh-jaaja Aku Louhimiehen kanssa työskentelevien naisnäyttelijöi-den negatiivisista väitteistä, jot-ka koskivat ohjaajan käytöstä ja työtapoja.

- Tein jutusta Yleisradiolle ke-väällä oikaisupyynnön. Oikai-supyyntö hylättiin ilman että Yleisradio tarkasti antamiani li-sätietoja, pyysi nähtäväkseen asiaan liittyvää aineistoa tai kuuli ehdottamiani tahoja, Lou-himies kirjoittaa Facebookissa.

Syyskuun lopulla tarina sai uuden käänteen, kun Ylen toi-mittaja saattoi BBC:n tietoon raskauttavia asioita suomalais-ohjaajasta.

- Olen kuukauden ajan työs-kennellyt ohjaajana BBC:n eu-rooppalaisessa suuressa histori-allisessa draamasarjassa. Minut valittiin ohjaajaksi pääasiassa sen työn perusteella, jota olen

tehnyt Irlannin yleisradioyhti-ölle ja Netflixille ohjaamassa-ni Rebellion-sarjassa. Yhteistyö huippuammattilaisista koostu-van ryhmän kanssa oli innos-tavaa, luottamuksellista ja an-toisaa.

- Olimme valitsemassa kuva-uspaikkoja Manchesterissa, kun sarjan tuotantoyhtiö sai yllättä-en sarjan tilaajalta, BBC:ltä pu-helun. Suomalainen toimittaja oli halunnut saattaa Britanni-an yleisradioyhtiön tietoon ras-kauttavia asioita minusta.

Louhimiehen mukaan toimit-tajan yhteydenotto ei jäänyt yhteen.

- Opintovapaalla oleva Yleis-radion toimittaja oli asiansa tu-eksi toimittanut BBC:lle aina-kin Ylen maaliskuisesta jutusta julkaiseman englanninkieli-sen tiivistelmän, jossa hänen al-kuperäisen juttunsa huomio-

ta herättävimmät asiavirheet kertautuvat. Tiedon yhteyden-otoista sain sekä eurooppalai-selta agentiltani että sarjan tuo-tantoyhtiöltä.

Yhteydenottojen seurauksena BBC pyysi tuotantoyhtiötä otta-maan aikalisän.

- Toimittajan esittämien väit-teiden todenperäisyyttä ei täs-sä yhteydessä vielä ole tutkit-tu, eikä minua vielä ole kuultu. Yleisradion maaliskuisessa ju-tussa on minua, perhettäni ja läheisiäni vahingoittavia vir-heellisiä ja halventavia väittei-tä. Ajan kuluessa nämä asiavir-heet elävät omaa elämäänsä julkisuudessa ja muuntuvat vä-hitellen yleisesti hyväksytyik-si faktoiksi.

- Näin ei voi jatkua. Onko tar-koituksena estää minua teke-mästä työtäni? Louhimies kysyy Facebookissa.

Louhimies: Onko tarkoituksena estää minua tekemästä työtäni?

Esimerkiksi Somalia tulkitaanturvalliseksi maaksi.

“Pakolaisten pitäisi lähtökohtaisesti

palata kotiin, kun suojelun tarvetta ei enää ole”.

“Pienituloisten suurin ongelma on, että liian suuri

osa heidän pienistä tuloista menee asumiseen,

liikkumisen ja ruuan kaltaisiin välttämättömyyksin”.

“Kaikille suomalaisille vähäosaisille pitäisi taata

aina oikeus vähintään pakolaisten vastaanotto-

keskustasoisiin palveluihin”.

Puoluebarometri Syksy 2018

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Ei osaa sanoa

31%

44%

38%

45%

31%

7%

3%

14%

9%

2%

7%

31%

21%

7%

10%

Puoluebarometri Syksy 2018

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Ei osaa sanoa

Puoluebarometri Syksy 2018

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Jokseenkin eri mieltäTäysin eri mieltä

Ei osaa sanoa

12 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Perussuomalaisten poliittinen suunnitte-lija Sakari Puisto esitteli Työmiehen tuu-maustunnilla perussuomalaisten uuden koulutuspoliittisen ohjelman, joka lisäisi yksilöllistä opetusta ja puuttuisi koulukiu-saamiseen entistä terävämmin.POLIITTINEN suunnitteli-ja Sakari Puisto kertoi tuu-maustunnin aluksi, kuinka Suomessa koulutuspolitiikka on jäänyt jäänyt toissijaisek-si esimerkiksi ulko- ja talous-politiikkaan nähden.

- Koulutuspolitiikalla on kuitenkin suuri merkitys, koska työelämä on mur-roksessa ja osaamistarpeet muuttuvat nopeasti. Myös nuorten syrjäytyminen on li-sääntynyt ja oppimistulok-set ovat olleet laskussa. Niillä ratkaisuilla, mitä nyt teemme koulutuksessa, on tulevaisuu-dessa suuri merkitys suoma-laisten hyvinvoinnille, Puis-to sanoo.

Kiusaaja vaihtakoon koulua

Perussuomalaisten linjan

mukaisesti opetuksen lähtö-kohdat on saatava kuntoon: ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu kodille eikä vanhem-muutta voi ulkoistaa koululle, se edellyttää kuitenkin sitä, että opettajien auktoriteet-ti ylläpitää järjestystä palau-tetaan. Siihen kuuluu muun muassa puhelimien käyttö-kielto oppitunneilla.

Perussuomalaisten ohjel-massa puututaan koulukiu-saamiseen, joka on edelleen vakava ongelma. Kiusaami-seen on puututtava paljon ai-empaa terävämmin.

- Perussuomalaiset esittää erityisten koulurauha-asia-miesten nimittämistä ratko-maan kiusaamistapauksia. Periaatteena on, että jos on-gelmia ei saada kuntoon, kiu-saaja vaihtakoon koulua, ei kiusattu.

Kännykät pois oppitunneilta, kouluihin työrauhaPerussuomalaisilta koulutuspoliittinen ohjelma

Erityisoppilaat omiin pienryhmiin

Perussuomalaiset pienen-täisi suuria opetusryhmiä, jotta oppilaille olisi jatkossa tarjolla paremmin myös yk-silöllistä opetusta. Liian suu-rissa ryhmissä yksilöllinen ohjaus jää vähäiseksi, koulu-rauhan ylläpito on vaikeaa, oppimistavoitteiden saavut-taminen kärsii ja myös opet-tajat uupuvat.

- Erityisoppilaita ei pidä vä-kisin yrittää integroida nor-maaleihin luokkiin, vaan heille on tarvittaessa järjes-tettävä omaa erityisopetusta pienryhmissä, Puisto sanoo.

Perussuomalaisten ohjel-

PERUSSUOMALAISTEN eduskuntaryh-mä kysyi eduskunnan kyselytunnilla am-matillisen koulutuksen ongelmista. Am-matillisen koulutuksen reformi on ollut tämän vuosituhannen merkittävin kou-lutukseen vaikuttava uudistus.

Moni alan asiantuntija varoitti uudis-tuksen riskeistä jo valmisteluvaiheessa.

- Lähiopetuksen määrää on säästösyis-tä vähennetty tuntuvasti jo ennen uu-

distusta. Monien lukujärjestys on tyhjää täynnä, vaikka motivaatiota opiskeluihin löytyisikin, eikä ohjausta ole aina riittä-västi saatavilla. Kuitenkin juuri lähiope-tusta ja tukea kaivattiin lisää, kertoo kan-sanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa, joka on saanut monilta vanhemmilta ja opettajil-ta useita huolestuneita yhteydenottoja.

Perussuomalaiset huomauttivat, että Suomessa on paljon loistavia nuoria ja

hyviä tekijöitä työttöminä, jotka voisivat koulutuksen kautta kantaa oman kor-tensa kekoon ja helpottaa vallitsevaa työvoimapulaa.

- Suomalaisten nuorten ja työttömien kouluttaminen on paljon puhutun työ-voimapulan parasta paikkaamista. Näin voittaisivat sekä yritykset, yksilöt että yh-teiskunta. Yrityksemme saavat osaavaa työvoimaa, suomalaiset työtä ja yhteis-

kunta lisää verotuloja, huomauttaa kan-sanedustaja Sami Savio.

- Ammatillisessa koulutuksessa on kui-tenkin vakavia pullonkauloja, jotka vai-kuttavat erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Miten hallitus aikoo var-mistaa, että myös he saavat ammatin ja pääsevät työelämään?

Lähiopetuksesta säästetty liikaa, opiskelijat ilman ohjausta

Perussuomalaiset esittää erityisten

koulurauha-asiamiesten

nimittämistä ratkomaan

kiusaamistapauksia.

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä,

että kouluissa huolehditaan

suomalaisten arvojenja kulttuurin yllä-

pitämisestäja edistämisestä.

man mukaan maahanmuut-tajaoppilaiden kielenopetuk-sesta ja koulukelpoisuudesta tulee huolehtia eriytetysti eikä integroinnin tule tapah-tua muiden lasten oppimisen kustannuksella.

Oppimista tekemisen kautta

Peruskoulussa ihmislähei-

syyden painottaminen ja yk-silön huomioon ottaminen on tärkeää.

Perussuomalaisten ohjel-massa korostetaan, kuinka jo-kaisen lapsen kuuluu saada koulussa onnistumisen koke-muksia: koulun yksi tärkeim-mistä tavoitteista on raken-taa oppilaalle hyvä itsetunto, joka pitää sisällään myöntei-sen minäkuvan ja realistisen käsityksen omista taidoista sekä valmiuden pyytää apua tarpeen mukaan.

- Jatkossa koulussa tarvi-taan enemmän oppimista te-kemisen kautta sekä mah-dollisuuksia keskittyä omiin vahvuuksiin ja kohdennettua tukea kunkin heikoilla alu-eilla.

Suomalaiset arvot kunniaan, ideologiat pois

Perussuomalaiset pitävät tärkeänä, että kouluissa huo-lehditaan suomalaisten ar-vojen ja kulttuurin ylläpi-tämisestä ja edistämisestä: jatkossakin kouluissa pide-tään joulujuhlat ja lauletaan suvivirret.

Sen sijaan perussuomalais-ten ohjelmassa suhtaudutaan kriittisesti moniin ideologi-siin kasvatuksen ja feminis-min ajatuksiin: tytöt saavat jatkossakin olla tyttöjä ja po-jat poikia.

Perussuomalaiset kieltäisi

Perussuomalaiset haluavat pienempiä opetusryhmiä kou-luihin.

1313

Perustutkimuksen rahoitus turvattava, ideologinen huuhaa pois

PERUSSUOMALAISTEN tors-taina julkistetussa koulutuspo-liittisessa ohjelmassa esitetään yliopistojen kehittämistä sivis-tysyliopistomallin perusteella. Sen mukaan yliopistojen kes-keinen tehtävä on kasvattaa kriittiseen ja analyyttiseen ajat-teluun.

Yliopistoja ei siis tule kehit-tää ensisijaisesti elinkeinoelä-män ehdoilla, mutta yliopis-tojen on jatkossa kohdattava myös talouselämän tarpeet pa-remmin. Positiivisista kehitysas-keleista huolimatta akateemi-nen yrittäjyys on Suomessa yhä liian ohutta.

Laadukkaalle tutkimukselle vakaa rahoitus

Yliopistojen keskeinen teh-tävä on edelleen tutkimus. Pe-russuomalaiset esittää, että laa-dukkaalle tutkimukselle on tarjottava riittävä ja vakaa ra-hoitus pitkäjänteisesti, ja sa-malla tieteen vapaus on tur-vattava.

Ainakin osalle korkeakou-luista valtionrahoitusta olisi myönnettävä suoran budjetti-rahoituksen sijaan myös pitkä-jänteisempänä pääomitukse-na, jonka tuottoa korkeakoulut käyttävät toimintansa rahoitta-miseen.

Osaamisen kaupallistami-seen panostettava

Kuitenkin myös korkeakoulu-jen rahoituspohjan laajenta-minen on jatkossa tarpeen. Pe-russuomalaiset esittää, että

Perussuomalaiset haluaa kehittää yliopistoja sivistys-yliopistomallin perusteella, ei siis pelkästään elinkei-noelämän ehdoilla. Korkeimman tason opetuksen on kuitenkin kohdattava paremmin myös talouselämän tarpeet. Opintotukijärjestelmää perussuomalaiset haluavat muuttaa kannustavampaan suuntaan.

jatkossa korkeakouluja tulee kannustaa ulkopuolisten rahoi-tuskanavien käyttämiseen sekä pitkäjänteiseen alumniverkos-tojen rakentamiseen, jolloin nämä toimivat myös mento-rointiverkostoina ja kontakteina työelämään.

Innovaatioiden ja tuotekehi-tyksen toimintaympäristö tu-lee muuttumaan nopeasti glo-baalin kehityksen myötä, siksi korkeakoulujen ja yritysten yh-teistyöhön ja osaamisen kau-pallistamiseen on panostettava.

Myös henkilöstön parem-pi kierto akateemisen ja yri-tysmaailman välillä edistäisi opetuksen ja tutkimuksen käy-tännönläheisyyttä ja vaikutta-vuutta sekä elinkeinoelämän asiantuntemusta.

Perussuomalaiset kannattaa ammattikorkeakoulujen ja yli-opistojen duaalimallin säilyttä-mistä, sillä molemmilla on oma arvokas tehtävänsä, eikä niitä tule tarpeettomasti sekoittaa. Niiden välistä yhteistyötä ope-tuksessa ja muissa toiminnois-sa kannattaa kuitenkin jatkos-sa kehittää.

Huuhaatutkimus tuottaa ideologisesti värittynyttä tiedettä

Perussuomalaiset haluavat karsia korkeakouluista erilai-sia itsensä työllistämiseen tar-koitettuja puuhaprojekteja ja ideologisesti värittynyttä huu-haata.

Perussuomalaisten puheen-johtaja Jussi Halla-aho ava-si linjausta tarkemmin tänään

torstaina Työmiehen tuu-maustunnilla.

- Monissa yhteiskunnallisis-sa kysymyksissä on tutkijan tittelillä esiintyviä ihmisiä jul-kisuudessa, jotka ovat enem-män tai vähemmän avoimesti sitoutuneet esimerkiksi jo-honkin tiettyyn puolueeseen, kuten vasemmistoliittoon tai vihreisiin.

- Se tiede, jota tällainen ky-symyksenasettelu tuottaa, on usein ideologisesti värittynyt-tä. Tällaista voi olla esimerkiksi rasismitutkimus tai sukupuo-lentutkimus. Akateeminen maailma laskee itse omaa ar-vostustaan, jos politiikkaa teh-dään tutkijan kaapuun kääriy-tyneenä, Halla-aho varoittaa.

Opintotukijärjestelmä kannustavammaksi

Korkeakoulumaailmassa kes-keinen ongelma on valmistu-misen lykkääntyminen, joka yleensä johtuu toimeentulon ongelmista ja siihen liittyen opintotukijärjestelmän seka-vuudesta.

Perussuomalaiset uudistai-si opintotukijärjestelmää si-ten, että tuki rohkaisisi koh-tuuaikaiseen valmistumiseen. Tukea maksettaisiin jatkossa aikaisempaa enemmän suori-tettujen opintopisteiden eikä pelkän opiskeluajan perus-teella. Säästöjä syntyy myös, kun opiskelijat valmistuvat omasta tahdostaan nopeam-min ja siirtyvät ripeämmin työelämään.

Perussuomalaisten mielestä kohtuulliset työnteot eivät saa vaikuttaa opintotukeen lain-kaan ja vasta merkittäviä ansi-oita tekevien kohdalla opinto-tuki on syytä leikata pois.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA LEHTIKUVA

Yliopistomaailmaan uutta puhtia:

Kännykät pois oppitunneilta, kouluihin työrauha

täysi-ikäisten turvapaikanha-kijoiden sijoittamisen samoi-hin koulutiloihin alaikäisten oppilaiden kanssa.

- Tällaiseen menettelyyn si-sältyy liian isoja riskejä, Puis-to huomauttaa.

Ruotsin kieli vapaaehtoiseksi

Perussuomalaisten mieles-tä opetuksen on oltava mo-nipuolista ja sen on tuettava erilaisia taipumuksia: koulus-sa tarvitaan enemmän oppi-mista tekemisen kautta, mah-dollisuuksia keskittyä omiin vahvuuksiin ja kohdennettua tukea kunkin heikoilla alueil-la. Näin puututaan myös sii-hen kehitykseen, että poikien oppimistulokset ovat keski-määrin heikommat kuin ty-töillä.

- Yläkouluissa yksilölliseen opinto-ohjaukseen olisi pa-nostettava enemmän tuetta-essa jatko-opiskeluvalintoja.

Perussuomalaiset kannat-taa pakkoruotsista luopumis-ta. Myös koulutuspoliittises-

sa ohjelmassa esitetään, että ruotsin kielen opetus on sää-dettävä vapaaehtoiseksi, jol-loin vapautuu aikaa myös muille kielille.

Ei erityiskohteluamaahanmuuttajille

Koska kaikki eivät ole kir-jatoukkia, perussuomalaiset kannattaa taide- ja käsityöai-neiden suurempaa valinnais-ta tarjontaa. Perussuomalai-set myös lisäisi taloustiedon opetusta, jotta nuoret oppivat huolehtimaan asioistaan ja toimimaan työelämässä.

- Myös maahanmuuttajalas-ten selvästi keskimäärin hei-kompiin oppimistuloksiin ja kouluterveyteen on kiinnitet-tävä huomiota: kouluarvosa-noja ei saa myöntää positii-visen erityiskohtelun vuoksi helpommin perustein, Puisto painottaa.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVAT LEHTIKUVA JA MATTI MATIKAINEN

Koulussa kuuluu

saada onnistumisen

kokemuksia.

- Erityisoppi-laita ei pidä väkisin yrittää integroida normaaleihin luokkiin, sanoo perussuomalais-ten poliittinen suunnittelija Sakari Puisto.

14 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Pitkän linjan opettaja, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Kai-Ari Lundell Van-taalta näkee suomalaisen peruskoulun edel-leen kilpailukykyisenä, mutta on huolissaan vuosikymmenen aikana tapahtuneesta suun-nan laskusta. – Peruskoulun rahoitus on tur-vattava, jos koulun rapautuminen halutaan pysäyttää.

PERUSSUOMALAISET jul-kaisi äskettäin kattavan koulu-tuspoliittisen ohjelman, jossa esitetään uudistuksia suoma-laisen koulutuksen kaikilla ta-soilla. Ohjelman tarkoituk-sena on palvella elinikäisen oppimisen päämäärää.

Pitkän linjan opettaja, vuon-na 2013 Vuoden opettajaksi-kin valittu Kai-Ari Lundell Vantaalta näkee suomalaisen peruskoulun edelleen kilpai-lukykyisenä, mutta on huolis-saan tuloksien suunnan las-kusta viime vuosina.

Lundell valmistui opetta-jaksi jo vuonna 1980 ja on sii-tä saakka toiminut opettaja-na, enimmäkseen Vantaalla, mutta myös pari vuotta Hel-singissä.

- Laajassa kuvassa voidaan sanoa, että peruskoulu on meillä edelleen hyvä, tasa-ar-voinen järjestelmä, joka on vuosikymmenien aikana nos-tanut suomalaisten sivistysta-soa. Keskeistä ovat tietenkin oppimistulokset, jotka olivat noususuunnassa vielä vuo-teen 2006 saakka. Sen jälkeen suunta on valitettavasti kään-tynyt alaspäin, Lundell sanoo.

Oppilaiden keskittyminen on herpaantunut

Kansainvälisessä oppimis-valmiuksia ja taitoja mittaa-vassa PISA-tutkimuksessa Suomi sijoittui kärkisijoille vielä 2000-luvun alussa, mut-ta nykyisin tulokset ovat hei-kentyneet. Lundell on työs-sään nähnyt, kuinka yhä useamman lapsen ja nuoren ongelmana on keskittymisky-vyn puute.

- Keskittyminen oppitun-nilla on nyt selvästi heikom-paa kuin vielä reilut kymme-nen vuotta sitten. Tätä asiaa ei ole kunnolla tutkittu, mistä se johtuu. Yhtenä syynä lienee kännyköiden yleistyminen ja erilaisten pelien pelaaminen, mutta myös lapsen kotitaus-talla on aina merkitystä.

- Myös oppimiskäsitys on muuttunut inklusiivisuuden vaatimuksen yhteydessä. Eri-tyisen tuen tarpeessa olevat oppilaat, eli erityisoppilaat opiskelevat nykyään usein yleisopetuksen ryhmissä, joka on omiaan lisäämään opetus-

luokka. Jos erityisoppilaita on luokalla, silloin siellä pitäi-si olla pysyvästi myös erityis-opettaja.

- Erityisoppilaille paras vaihtoehto onkin 8-10 op-pilaan erityisluokka, jolloin myös opetus olisi tehokkaam-paa ja opettajalla olisi aikaa keskittyä yksittäisen oppilaan opettamiseen, tällöin luokassa tulisi olla samalla myös kou-lunkäyntiavustaja.

Lundell näkee uudistukset tarpeellisina, mutta niiden to-teutumiseksi olisi myös tule-valla vaalikaudella ryhdyttävä konkreettisiin tekoihin. Vii-me kädessä kysymys on aina rahasta, eli käytännössä sii-tä, millä summalla yksittäiset koulut voivat järjestää ope-tuksen puitteet.

- Peruskoulun rahoitusta on heikennetty vuodesta ja vuo-sikymmenestä toiseen, riip-pumatta siitä, mitkä puolueet ovat olleet hallituksessa. Kun-nollinen rahoitus onkin vält-tämätöntä turvata tulevai-suudessa. Muuten uhkana on koulutuksen ja sen tulosten

tilanteen haasteita, Lundell sanoo.

Yksi koulujen ongelma on tänä päivänä sisäilmasairau-det, jotka ovat seurausta kou-lurakennusten huonosta kun-nosta.

- Uusia opetustiloja tarvi-taan rutkasti lisää koko Suo-messa, homekouluja olisi yk-sinkertaisesti purettava. Koko suomessa tapellaan tilaongel-mien kanssa, ja sisäilmasai-raudet lisääntyvät koko ajan.

Erityisoppilaille paras vaihtoehto opiskella omalla luokalla

Koulut saavat nykyään pit-kälti itse määritellä erityis-opetuksen järjestämisen. Perussuomalaiset esittää eri-tyisoppilaiden tukemista si-ten, että heille järjestetään tu-levaisuudessa hyvää opetusta erillisissä luokissa. Lundell pi-tää esitystä tervetulleena ava-uksena.

- Ei siinä olekaan järkeä, että yleisluokan sisällä on erityis-

Konkariopettaja huolissaan

koululaisten osaamisen tasosta:

”Vielä peruskoulun jälkeenkin on lapsia, jotka eivät ymmärrä lukemaansa”

suora rapautuminen.- Konkreettisesti kysymys on

esimerkiksi opettajien mää-rästä ja käytettävissä olevista opetustiloista, joiden puitteis-sa opetusryhmien koko muo-dostuu. Kaikkien näiden orga-nisoiminen on rahasta kiinni, Lundell sanoo.

24 oppilaan enimmäisryhmä pitäisi kirjata lakiin

Opetusryhmien koosta ei säädetä suoraan laissa, vaan ryhmät muodostetaan kou-luissa tapauskohtaisesti. Pe-russuomalaiset esittää opetus-

”Peruskoulun rahoitusta onheikennetty

vuodesta ja vuosi-

kymmenestätoiseen.”

VANHUKSEN on päästävä heti Suomessa lääkäriin ja hoivapal-veluihin, kun siihen on tarvetta. Vanhusten kohdalla tulisi toteut-taa ensiavun ja kiireellisen hoidon hoitotakuuaikoja, esittää perus-suomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.

- Nopea hoitoon pääsy tukee ikääntyneen kotona pärjäämistä, ennaltaehkäisee sairauksia ja yh-teiskunnan kustannuksia ja luo in-

himillistä hyvinvointia.Juvosen mielestä vanhuksilla tu-

lisi olla oma sosiaali- ja tervey-denhuollon reitti, jota pitkin tämä pääsee nopeasti asiantuntevan lääkärin vastaanotolle ja tutki-muksiin. Tähän tarpeeseen vastai-sivat esimerkiksi vanhusneuvolat.

- Vanhuksen ja hänen omaisen-sa ääntä ja mielipidettä on kuulta-va. Kun vanhuksen kotona pärjää-minen on turvatonta, hänelle olisi

löydyttävä välittömästi ympäri-vuorokautista hoivaa tarjoava hoi-vayksikkö, Juvonen painottaa.

Juvonen sanoo, että hallituksen linja vähentää vanhusten laitos-hoivapaikkoja on väärä.

- ”Koti on paras paikka vanhuk-selle” -korulauseet eivät auta, kun hoivapaikkaa tarvitaan. Hallituk-sen on ymmärrettävä, että hoiva-paikkoja tulee tehdä ja ylläpitää – ei tuhota.

Juvonen: Vanhuksen päästävä lääkäriin ja hoitoon heti

Yhä useampaa vaivaa keskittymis-kyvyn puute.

15

ryhmien pienentämistä siten, että luokilla 1-4 tulee pyrkiä 18 oppilaan ja myöhemmillä luo-killa 24 oppilaan enimmäisko-koon. Liian suurissa ryhmissä yksilöllinen ohjaus jää vähäi-seksi, koulurauhan ylläpito on vaikeaa, oppimistavoitteiden saavuttaminen kärsii ja opet-tajat uupuvat.

Lundellin mielestä alaluo-killa paras olisi mahdollisim-man pieni luokkakoko, jol-loin alimmilla luokilla olisi enintään 18 oppilasta. Lundell esittää 18 ja 24 oppilaan ryh-mien enimmäismäärien kir-jaamista lakiin riippuen luok-katasosta.

- Se olisi selkein vaihtoeh-to, koska kaikki kunnat ei-vät tottele suosituksia. Opet-tajalle olisi tämän kokoisessa ryhmässä riittävästi aikaa jo-kaiselle oppilaalle ja myös henkilökohtainen tuki olisi te-hokkaampaa.

Perusopetuslain mukaan oppilaille on oltava tarjol-la kolmiportainen tuki mah-dollisissa oppimisen ongelma-tilanteissa. Lundellin mukaan

an oppilaalle sen jälkeen kun oppilas on saanut tehtävän valmiiksi.

Vantaalla jo joka neljäs lapsi on maahan-muuttajataustainen

Suomi on viime vuosina mo-nikulttuuristunut, ja se näkyy myös koululuokissa. Tietyis-sä isoissa kaupungeissa, kuten Vantaalla, luokkiin kasautuu maahanmuuttajalapsia, jotka tuovat omat haasteensa ope-tustyöhön.

- Meillä Vantaalla jo 21 pro-senttia, eli lähes joka neljäs lapsi, on maahanmuuttaja-taustainen. Suurimman osan heistä kyllä pystyy ottamaan mukaan opetukseen, kunhan tarjolla on tarvittaessa erityis-tä tukea esimerkiksi kielivai-keuksien vuoksi.

Perussuomalaiset esittää, että maahanmuuttajataus-taisia oppilaita olisi pyrittä-vä hajauttamaan eri koului-hin. Lundellin mukaan esitys olisikin toimiva ratkaisu maa-hanmuuttajalasten kielion-gelmiin.

- Elleivät lapset tule suoraan maasta, jossa on ollut sotati-la, lapset sinänsä kyllä sopeu-tuvat nopeasti ympäristöön-sä. Kieliongelmat ovat yleensä maahanmuuttajalasten suu-rin haaste, joten uuden oppi-misessa ympäristöllä on suu-ri merkitys.

- Maahanmuuttajalasten ha-jasijoittaminen eri kouluihin on kuitenkin hankalaa varsin-kin maaseudulla, jossa kouluja ja opettajia on vähemmän, eli tässäkin asiassa tarvittaisiin uusia opetustiloja, lisää opet-tajia ja rahaa, Lundell sanoo.

Maksuttomasta kouluruokailusta pidettävä kiinni

Lundell jakaa kiitosta nyky-päivän koululaisten vanhem-mille.

- Suurin osa lasten vanhem-

mista huolehtii hyvin lasten koulunkäynnistä. Yleisesti ot-taen vanhemmat välittävät lasten oppimisesta ja lapset pyritään huoltamaan hyvin kouluun. Toki poikkeuksia-kin on.

Peruskoulun keskeinen vah-vuus on Lundellin mukaan siinä, että se tasoittaa lasten taustojen välisiä eroja. Myös vähävaraisten perheiden lap-silla on kaikki mahdollisuudet pärjätä elämässä, jos oppilaal-la on intoa opiskella ja lähei-set tukevat oppimista.

- Lapsiperheköyhyys näkyy silti edelleen peruskoulus-sa, joskaan ei enää niin suu-resti kuin ennen. Kyse voi olla vaikka lapsen päällä olevis-ta risaisista vaatteista tai siitä, että lapsi tulee kouluun näl-käisenä. Tässä suhteessa kou-luruokailu on lapselle tärkeä etu. Kaikilla lapsilla tulee olla samat mahdollisuudet koulu-ympäristössä, Lundell sanoo.

Suomessa kaikille oppilail-le tarjotaan päivittäin läm-min ateria koulussa. Maail-man mittakaavassa järjestely on melko harvinainen.

- Maksuttomasta koulu-ruokailusta on pidettävä kiin-ni jatkossakin ja huolehditta-va, että se on korkeatasoista. Valitettavasti tosiasia on, että kaikki lapset eivät saa viikon-loppuisin kotona kunnolla syödäkseen. Olemme koulus-sa huomioineet tämän siten, että maanantaisin tarjolla on hieman tukevampaa ruokaa ja se on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi, Lundell sanoo.

Pahimmissa kiusaamistapauksissa kiusaajan vaihdettava koulua

Perussuomalaiset esittää, että koulukiusaamiseen on puututtava nyt paljon aiempaa terävämmin. Jos kiusaamis-ta ei saada loppumaan, kiu-saajan tulisi vaihtaa koulua, ei kiusatun. Lisäksi kuntiin tuli-si nimittää koulurauha-asia-miehet, joiden tehtävänä on neuvoa kouluja kiusaami-seen ja koulurauhaan liittyvis-sä asioissa sekä ratkoa kiusaa-mistapauksia.

Lundellin mukaan neljä vii-destä kiusaamistapaukses-ta on ratkaistavissa nykyisillä keinoilla, mutta uusia ratkai-

sumalleja tarvittaisiin vaka-vimpiin tapauksiin.

- Suurimman osan kiusaami-sesta saa edelleen loppumaan koulussa yksinkertaisesti sil-lä, että opettaja puuttuu asi-aan. Mutta jos kiusaaminen tapahtuu netissä, pihoilla tai muuten koulun toimivallan ulkopuolella, koulun keinot ovat vähissä.

- Tietty osa kiusaamistapa-uksista on sitten sellaisia jot-ka eivät ratkea oikein millään. Tämän ryhmän kohdalla oi-kea ratkaisu olisi se, että kiu-saaja siirretään pois koulusta, jos mikään muu ei auta. Pa-himmissa kiusaamistapauk-sissa on vain tehtävä rikosil-moitus. Vaikka alle 15-vuotiaat eivät ole rikosoikeudellises-sa vastuussa, heillä on silti va-hingonkorvausvastuu.

Yhdessä tekeminen nostaa koulussa viihtyvyyttä

Poikien kiusaaminen on Lundellin mukaan näkyväm-pää kuin tyttöjen kohdalla, jossa kyse voi olla erityisesti ryhmästä poissulkemisesta.

Perusopetuksen on tapah-duttava yhteistyössä kodin ja koulun välillä, ja tämä pä-tee Lundellin mukaan myös koulukiusaamisen ehkäisemi-sessä.

- On tärkeää ymmärtää, että kiusaamisen torjuminen vaa-tii yhteistyötä kodin ja koulun kanssa. Vanhempien pitää tie-tää, mitä koulussa tapahtuu.

Lundell on työssään havain-nut, että kiusaamista voi eh-käistä ja kouluviihtyvyyttä pa-rantaa myös muilla keinoilla: keskeistä on yhdessä tekemi-nen ja yhteisöllisyyden koros-taminen.

- Yhdessä tekeminen, opin-toretket ja muu yhteisten pro-jektien tekeminen ovat tuot-taneet hyviä tuloksia. Kun koulussa tehdään pienempiä ryhmätöitä, olen huolehtinut siitä, että oppilaat eivät saa itse valita omaa ryhmäänsä, jolloin on pakko tulla toimeen muiden kanssa. Taustalla on muitakin kasvatuksellisia nä-kökohtia, sillä ei aikuisena-kaan saa yleensä valita omia työtovereitaan, Lundell sanoo.

■ TEKSTI ILKKA JANHUNEN KUVA MATTI MATIKAINEN

”Maksuttomasta kouluruokailusta

on pidettävä kiinni jatkossakin ja huolehdittava,

että se on korkeatasoista.”

PERUSSUOMALAISTEN edus-kuntaryhmän varapuheenjoh-taja, kansanedustaja Ville Tavio jätti eduskunnassa talousarvio-aloitteen, jolla vihapuheen tor-jumista ja sosiaalisessa medias-sa tapahtuvaa poliisitoimintaa vähennettäisiin miljoonan eu-ron edestä.

Tavio kyseenalaistaa ”vihapuhe”-termin juridisen pohjan. Suomen lainsäädän-

nössä ei ole määritelty, mikä on vihapuhetta. Tavion mu-kaan Internet-kirjoituksiin liit-tyviä rikoksia ovat lähinnä lai-ton uhkaus, kunnianloukkaus ja yksityiselämää loukkaavan tie-don levittäminen. Näiden rikos-ten tutkinta on Tavion mielestä järkevämpää perustaa normaa-lin prosessin mukaisiin rikosil-moituksiin kuin etsivään polii-sityöhön.

Valtion ensi vuoden talousar-vioesityksen mukaan vuonna 2019 jatkettaisiin myös poliisi-toimintaa sosiaalisessa medi-assa.

- Poliisi saisi keskittyä otta-maan kiinni oikeita rikollisia sen sijaan, että valvoo kansalaisten kirjoittelua, Tavio sanoo.

Tavio: Poliisin keskityttävä ottamaan kiinni oikeita rikollisia

resurssien puute näkyy nyt ongelmina tukiopetuksen jär-jestämisen toimeenpanossa.

- Tietyille oppilaille apua pitäisi tulla selkeästi enem-män. Nykytilanne ei vain toi-mi, ja varsinkin isoissa kou-luissa tukiopetus ei ole sillä tasolla, jolla sen pitäisi olla. Tukiopetuksen pitäisi olla tar-peen vaatiessa hyvinkin laa-ja-alaista ja se edellyttäisi eri-tyisopettajien läsnäoloa, heitä ei ole tällä hetkellä kouluissa riittävästi.

Äidinkieli ja kirjallisuus omiksi oppiaineikseen

Lundell kertoo pitäneensä koko uransa aikana huolen sii-tä, että kun hänen oppilaan-sa lähtevät yläkouluun, oppi-laat osaavat kaikki keskeiset perusasiat, kuten sanaluokat, kertotaulun tai vaikka Euroo-pan kaupungit.

- Yläkoulussa näitä asioi-ta ei enää pitäisi joutua ker-taamaan, muuten opiskelusta menee tehot.

Laajemmassa katsannossa Lundell on huolissaan joiden-kin suomalaisten oppilaiden lukutaidosta.

- Jos ei ymmärrä luke-maansa, ei elämässä pärjää eikä koulussakaan voi päästä eteenpäin. Olen yllättynyt sii-tä, että vielä peruskoulun jäl-keen on olemassa lapsia, jot-ka eivät kunnolla ymmärrä lukemaansa, eikä sitä voi hy-väksyä.

Lundell esittää parannukse-na, että lukemisen parantami-seksi äidinkieli ja kirjallisuus jaettaisiin omaksi oppiaineek-seen ja muu äidinkieli kieliop-peineen jäisi suomen kielen oppiaineeseen.

- Lukeminen on ehdotto-masti aina tehokkaampaa kirjasta kuin tabletilta. Pe-ruskoulussa pitäisikin roh-keammin luetuttaa oppilaita. Minulla itselläni on aina luo-kassa pulpettikirja, jota tarjo-

Perussuomalaiset esittää, että maahan-

muuttajataustaisiaoppilaita olisi pyrittävä

hajauttamaan eri kouluihin.

- Tietyille oppilaille apua pitäisi tulla selke-ästi enemmän, Kai-Ari Lundell sanoo.

16 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Marjaa, 21, haukuttiin ja vähäteltiin neljä vuotta. Kiusaamisen seurauksena opiskelut loppuivat peruskoulun jälkeen kokonaan.MARJA muistaa vieläkin hy-vin kiusaajien kommentit. Marjan yksinhuoltajaisä oli juuri saanut syöpädiagnoo-sin eivätkä ennusteet olleet hyvät.

- Kiusaajat huutelivat, että hyvä, jos isäsi kuolee, olet an-sainnut sen, Marja kertoo.

Kiusaaminen oli pääosin sa-nallista. Marjaa haukuttiin myös rumaksi ja tyhmäksi, ja hänelle sanottiin, että kukaan ei halua olla hänen kanssaan. Kiusaamiseen kuului myös syrjintä.

- Onneksi osasin olla yksin. Minulla oli kyllä kolme kave-ria, joiden kanssa vietin jon-kin verran aikaa.

Syrjinnän ja haukkumisen lisäksi Marjasta leviteltiin pe-rättömiä huhuja.

- En tiedä edes kaikkia asi-oita, mitä minusta kerrottiin, mutta yhden niistä muistan vieläkin. Joku oli pistänyt sel-laisen valheen liikkeelle, että olisin tehnyt jotain seksuaa-lista kaksi vuotta nuoremmal-le veljelleni.

Lintsaamista ja paljastavia vaatteita

Marjan nimi on muutettu jutussa asian arkaluontoisuu-den takia. Hän on nykyään 21-vuotias, ja kiusaaminen on jo takana päin, mutta koke-mukset jättivät pitkän toipu-misprosessin.

- En itse ajatellut itsemur-haa koskaan, mutta on niitä-kin tapauksia, joissa seurauk-set ovat peruuttamattomia. Olen mä kyllä viillellyt itseä-ni.

Kiusaamisen seuraukse-na Marja oli paljon poissa koulusta, eikä hänellä tämän vuoksi ole muuta kuin perus-koulun päättötodistus.

- Nuoruuteni oli rankka mo-nellakin tapaa, mutta kiu-saaminen oli lähtölaukaus vakavimpiin asioihin. Yh-deksännellä luokalla minulla huomattiin oppimisvaikeuk-sia. Olin koulussa koko ajan varuillaan kiusaamisen takia, enkä tämän vuoksi pystynyt keskittymään.

Kiusaaminen vaikutti myös nuoren naisen ulkoiseen ole-mukseen.

- Käytin avonaisia vaattei-ta ja meikkasin tosi radikaa-listi. Hain sillä hyväksyntää, ja sitä, että olisin edes jonkun mielestä nätti. Myöhemmin mietin, kuinka typerää oli yrittää olla jollekin mieliksi.

Kiusaamista vähäteltiin

Marialla ei ollut kunnon tu-kiverkostoa, koska äiti ei ol-lut kuvioissa ja isä menehtyi. Koulu ei myöskään osannut tehdä mitään kiusaamisen lo-pettamiseksi.

- Tämä kyseinen koulu kuu-luu KiVa Koulu -ohjelmaan, mutta sillä ei ollut mitään merkitystä. Koulu on myös arvostettu ja maineikas, eikä sekään auttanut. Kävin vain pari kertaa istumassa kiusaa-jan kanssa kuraattorin luona. Siellä haukkujat pyysivät kyl-lä anteeksi, mutta parin päi-vän päästä kiusaaminen taas jatkui.

Marja kävi myös koulupsy-kologilla, mutta siellä asiaa

”Kiusaajat toivoivat isäni kuolemaa”

PERUSSUOMALAISTEN kan-sanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tietää koulukiusaamisen olevan valtava ongelma, jolla on pitkä-kestoiset seuraukset. Kiusaami-sesta koituu tutkitusti vakavia sosiaalisia ja terveydellisiä on-gelmia ja se kasvattaa syrjäyty-misen riskiä.

Yksilötasolla kiusaaminen ai-heuttaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnalle sii-

tä seuraa merkittäviä kustan-nuksia.

- Kiusaaminen on sen koko-luokan yhteiskunnallinen on-gelma, että se on saatava kuriin hinnalla millä hyvänsä, painot-taa Elomaa.

Valtion on Elomaan mielestä hyödynnettävä kaikki mahdolli-set keinot kiusaamisen kitkemi-seksi. Kouluissa on tällä hetkel-lä täysi työ opetuksen ja muun

Elomaa: Kiusaamisella pitkäkestoisia seurauksia

vähäteltiin, eikä uskottu, että kiusaaminen olisi todellis-ta. Myös sosiaaliviranomaiset tiesivät kiusaamisesta, mut-ta eivät voineet tehdä asial-le mitään.

Koulun vaihtaminen ainoa ratkaisu

Yhdeksännellä luokalla Marja muutti sijaisperhee-seen, ja perheen avustuksel-la hän vaihtoi myös koulua. Kiusaaminen loppui siihen.

- Koulun vaihtaminen oli oi-kea päätös. En olisi muuten koskaan saanut edes perus-koulusta todistusta.

Marja kävi terapiassa parin vuoden ajan purkamassa kiu-saamisen vaikutuksia. Mo-nen vuoden ajan Marja syyt-ti itseään.

- Olen nyt tajunnut sen, et-tei vika ollut minussa. En ol-lut tehnyt mitään sellaista,

joka olisi antanut kiusaajil-le syytä kohdella minua niin. Olen vain todennut, että niil-lä oli itsellään huono itsetun-to, ja ne purkivat pahaa olo-aan minuun.

Jättää jäljet loppuiäksi

Vaikka kiusaamisesta on ai-kaa, se on jättänyt Marjaan jäljet.

- Analysoin muita turhankin paljon. Etsin tarkkaan sellai-sia eleitä, että tykätäänkö mi-nusta. Yritän myös miellyttää muita, koska en halua heille mitään syytä kiusata minua.

Toisaalta kiusaamisesta seurasi hyviäkin asioita. En-nen kovin hiljaisesta ja ujos-ta Marjasta tuli sosiaalinen ja seurallinen.

- Asetan myös korkeita ta-voitteita työn suhteen. Halu-an menestyä, teen sitten min-kälaista työtä tahansa.

ydintoiminnan pyörittämisessä eikä kiusaamiseen ehditä aina puuttua tarpeeksi perusteelli-sesti.

– Mikään KiVa Koulu tai muu-kaan kampanja ei itsessään pal-joa lämmitä kiusaamisen uhrien pahaa oloa. Pahimmillaan täl-laisilla ohjelmilla yritetään vain kiillottaa koulun imagoa ja kiu-saamistapaukset saatetaan la-kaista maton alle, Elomaa tote-

aa vakavana.Elomaa on jättänyt lakialoit-

teen, jossa hän ehdottaa koulu-rauha-asiamiehen nimeämistä jokaiseen kuntaan. Koulurauha-asiamiehen tehtävä olisi neu-voa kouluja koulurauhaan tai kiusaamiseen liittyvissä asioissa sekä ratkoa kiusaamistapauksia ulkopuolisena asiantuntijana.

Marja toivoisi, että kiusaa-miseen puututtaisiin kunnol-la. KiVa Koulu -ohjelma ei ole tarpeeksi tehokas tapa.

- Tuli silloin sellainen tun-ne, että kiusaamista hys-sytellään. Olisin toivonut, että asiasta olisi käyty kun-non keskusteluja. Olisi esi-merkiksi ollut hyvä, jos kou-luun olisi pyydetty kiusattu sekä kiusaaja kertomaan ko-kemuksistaan. Kiusattu oli-si kertonut, miten kiusaami-nen vaikutti hänen elämäänsä ja kiusaaja olisi voinut kertoa, miten hän on katunut teko-jaan myöhemmässä iässä.

Marjan mielestä on älytön-tä, ettei kiusaamista oteta to-sissaan.

- Tämän asian pitäisi myös muuttua. Kiusaaminen on kuitenkin laitonta, hän sanoo.

■ TEKSTI VERA MIETTINEN KUVA LEHTIKUVA

Koulukiusaaminen aiheutti Marjalle

oppimisvaikeuksia ja terapiaa

Kiusaamista hyssytellään, uhria ei aina uskota.

17

Moni koulukiusattu kantaa taakkaa koko loppuelämänsä.

Hintalappu 20 miljoonaa euroa

HELSINGIN kaupunginval-tuuston syyskuussa tekemä päätös lukiolaisten ja ammat-tikoululaisten maksuttomista oppimateriaaleista on johta-massa ennennäkemättömään ruuhkaan helsinkiläisissä op-pilaitoksissa.

Kaupunginvaltuusto päät-ti keskustelujen ja äänestys-ten jälkeen, että Helsinki alkaa toteuttaa lukiolaisten ja am-mattikoululaisten oppimateri-aalin maksuttomuutta jo syk-syllä 2019.

Maksuttomuus koskee myös muilla paikkakunnilla asuvia nuoria, jotka tulevat opiskele-maan Helsinkiin. Epäselvyyttä on kuitenkin vielä siitä, millä aikataululla maksuttomuut-ta ryhdytään toteuttamaan ja kuuluvatko sen piiriin myös valtion ja yksityisten ylläpitä-mät oppilaitokset.

SDP teki aloitteen, viher-vasemmisto komppasi 

Helsinkiläisten tarjoaman maksuttomuuden piirissä siis ovat jatkossa ainakin opiske-lijoiden oppikirjat, erilaiset opiskeluvälineet ja jopa kalliit tietokoneet.

Aloite maksuttomuudesta oli Helsingin valtuustossa SDP:n tekemä, ja se meni läpi vihrei-den, vasemmistoliiton, kes-kustan, feministipuolueen ja Liike Nyt -ryhmän tuella. Hel-singin perussuomalaiset val-tuutetut vastustivat esitystä.

Kaupunginvaltuutettu ja pe-russuomalaisten helsinkiläi-nen eduskuntavaaliehdo-kas Mari Rantanen luonnehtii valtuuston päätöstä järjettö-mäksi.

- Tämä on pelkkää vasem-miston härskiä vaalipopulis-mia. Se voi myös samalla vaa-rantaa helsinkiläisnuorten pääsyn jatko-opiskeluihin, kun oppilaitoksiin tulee tunkua. Pahimmillaan päätös voi joh-taa siihen, että se lisää helsin-kiläisnuorten epätasa-arvoa ja syrjäytymistä, kun helsinki-läiset joutuvat hakeutumaan muihin kaupunkeihin opiske-lemaan, Rantanen pelkää.

Helsinkiläisnuoret joutuvat kouluun Espooseen ja Vantaalle

Uudistuksen ongelmana on se, että opiskelumateriaalien maksuttomuus on todennä-köisesti vetovoimatekijä naa-purikuntien ja -kaupunkien nuorille, jotka tulevat mielel-lään Helsinkiin ilmaisten pal-

Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksen seurauksena kaupungin kaikissa luki-oissa ja ammattikouluissa tarjotaan jatkossa ilmaiset oppimateriaalit jokaiselle.  - Tämä on vasemmiston härskiä vaalipopulismia, joka voi samalla vaarantaa helsin-kiläisnuorten pääsyn jatko-opiskeluihin kun oppilaitoksiin tulee tunkua, kaupungin-valtuutettu Mari Rantanen pelkää.

velujen perässä. Seurauksena olisi melko todennäköisesti kes-kiarvorajojen kohoaminen, kos-ka kaikille ei riittäisi tilaa oppi-laitoksissa.

- Jos Helsinki olisi oikeasti huolissaan kaupunkimme nuo-rista opiskelijoista, ei olisi tehty tällaista päätöstä, joka houkut-taa helsinkiläislukioihin espoo-laisia ja vantaalaisia. Kouluihin pyrkiminen ruuhkautuu ja ma-talammalla keskiarvolla olevat opiskelijat joutuvat vastaavas-ti hakeutumaan Espooseen ja Vantaalle, jolloin heidän tilan-teensa hankaloituu entisestään, Rantanen sanoo.

Hän on tyytyväinen kokoo-muksen valtuustoryhmään, joka teki SDP:n esitykseen pa-lautusesityksen, jonka mukaan maksuttomuus olisi suunnattu vain vähävaraisille.

- Mekin kannatimme perus-suomalaisten ryhmässä palau-tusesitystä. Esillä taisi olla myös sellainen vaihtoehto, että opis-kelumateriaalien maksutto-muus koskisi vain helsinkiläisiä opiskelijoita, mutta se ei men-nyt läpi.

Maksuttomuus vastaa usean lukion vuosibudjettia

Maksuttomiin oppimateriaa-leihin hupeneva raha vastaa ar-violta 3-5 lukion vuosibudjettia, joten kyse on suurista summis-ta. Niin sanotun maksuttomuu-den hintalappu on kuitenkin helsinkiläisille arviolta noin 20 miljoonaa euroa.

Rantasen arvion mukaan sum-ma joudutaan todennäköisesti

ottamaan pois Helsingin kasva-tuksen ja koulutuksen muulta toimialalta.

- Tiedossani ei ole, miten tämä järjestely menee, lopulta sen päättää kasvatus- ja koulutus-lautakunta. Rahasumma voi olla pois esimerkiksi koulun toimi-tiloista, opetuksen määrästä tai vaikka opiskeluryhmien koosta. Muuta vaihtoehtoa ei ole, ellei sitten kerätä lisää rahaa helsin-kiläisiltä veronmaksajilta, Ran-tanen huokaa.

Tukea pitäisi antaa yksilöidysti vähävaraisille

Hän kuitenkin ymmärtää, että vähävaraisissa perheissä opis-kelumateriaalien hankkiminen on iso menoerä perheen bud-jetissa.

- Parempi vaihtoehto olisi silti osoittaa yksilöidysti tukea vähä-varaisille helsinkiläisille perheil-le ja nuorille, koska eivät kaik-ki tarvitse ilmaisia materiaaleja. Yksilöidyllä tuella olisi saatu ai-kaan vaikuttavuutta kohdenne-tusti ja huomattavasti pienem-mällä rahalla apua sinne, missä sitä oikeasti tarvitaan.

- On myös muistettava, että meillä jo on olemassa opinto-tukijärjestelmä. Lisäksi hallitus on äskettäin päättänyt tarjo-ta lisätuen kaikkien opiskelijoi-den toisen asteen oppimateri-aaleihin. Helsingin kaupungin tarjoama maksuttomuus on nyt päällekkäinen näiden etujen kanssa. Rantanen sanoo.

■ TEKSTI ILKKA JANHUNEN KUVA MATTI MATIKAINEN

Helsinki houkuttelee naapurikuntien nuoria toisen asteen maksuttomilla opintomateriaaleilla:

- Aivan järjetön ratkaisu Helsingin valtuustolta, kaupun-ginvaltuutettu Mari Rantanen toteaa.

18 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Rakennetun ympäristön aiheuttamat sai-raudet ja sosiaaliturvan puute -suursemi-naari Helsingissä käynnistyi dramaattises-ti sisäilmakatastrofin uhriksi joutuneen perheen isän epätoivoisella avunpyynnöllä ja äidin traagisella kirjeellä.

TÄMÄN perheen kohdalla viranomaisten välinpitämät-tömyys ja yhteiskunnallisen tuen puute johti lopulta tra-gedioista pahimpaan – oman lapsen kuolemaan. Isän ve-toomus oli kirjoitettu ennen aivan äskettäin tapahtunutta menetystä.

- Vaimoni ajaa autolla vain harvoin, netin käyttö on han-kalaa ja kaupassa käymi-nenkin tuskallista. Kuiten-kin meille on tarjottu lähinnä vain psykologista tukea. Per-heemme hajoaa palasiksi, ell-emme saa apua. Auttakaa meitä, kirjoitti isä vetoo-muksessaan, jonka perus-suomalaisten työmies Matti Putkonen luki lauantaina se-minaariyleisölle.

”Eilen havahduin suureen ikävään”

Juuri seminaaria edeltävä-nä päivänä oli Suomen Ha-juste- ja Kemikaaliyliherkät ry:tä edustava Reetta Lappa-lainen saanut saman perheen äidiltä koskettavan kirjeen, jonka sisältö veti seminaari-yleisön hiljaiseksi.

- Hyvä seminaariväki. En haluaisi kirjoittaa tällaista kirjettä. Haluaisin herättää lapseni aamulla kouluun ja saada elää tavallista elämää. Eilen havahduin suureen ikä-vään, Lappalainen luki liikut-tuneena.

Milloin sisäilma-sairaudet otetaan tosissaan?

kana 138 työntekijää oli yh-teydessä työterveyshuoltoon muun muassa silmä- ja hen-gitysoireiden, ihottumien, hengenahdistuksen sekä ryt-mihäiriöiden takia. Joulu-kuussa 2016 aloitettu vanki-laosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.

Ensimmäinen astmadiag-

Yhteiskunnan tuen puute johti sairastuneen lapsen kuolemaan

- Sisäilmakatastrofin uhrik-si joutuminen ei kiinnosta vi-ranomaisia Suomessa. Emme ole saaneet sinnikkäästä yrit-tämisestä huolimatta apua, vain koska olemme sairas-tuneet vääränlaiseen sairau-teen. Nyt toinen lapsistani ei ole enää täällä. Pitääkö lapsen kuolla ennen kuin saamme edes osan tarvitsemastamme tuesta? Lapseni kuoli sisäil-masairauden ja hoitovirhei-den muodostamaan ketjuun.

Oulun poliisin astmaepidemia

Työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen Oulun poliisilai-tokselta puhui sisäilmasemi-naarissa Oulun poliisin si-säilmaongelmista. Oulun poliisilaitos on vuonna 1989 käyttöönotettu tyypillinen sandwich-tyyppinen virasto-talo, joka on kärsinyt sisäil-maongelmista ainakin vuo-desta 2009 lähtien.

Henkilöstön valituksiin ja heidän kokemiinsa oireisiin ei uskottu, eikä kattavaa kun-totutkimusta haluttu teh-dä ennen kuin vasta vuonna 2016. Samana vuonna aloitet-tiin suurempi peruskorjaus.

- Kiinteistönomistaja ei kat-sonut väistötiloja tarpeelli-siksi, joten työskentelimme rakennustyömaalla, kunnes rakennusvalvonta keskeytti työt puutteellisen rakennus-

lupahakemuksen vuoksi. Nyt työskentelemme väistötilois-sa, joista tuli käytännössä vä-liaikaistilat.

- Ymmärrämme amma-tin riskit, mutta sitä on vai-kea ymmärtää, että työpaik-ka on se, mistä sairastutaan. Poliisilaitoksen 270 työnteki-jästä 150 on sairastunut eri-

laisiin oireisiin, joten jos si-säilmaongelmat ovat pelkkiä mielenterveysongelmia, oli-sin vielä enemmän huolissa-ni, Väyrynen ihmetteli.

18 astmadiagnoosia yhden kevään aikana

Poliisilaitoksen remontin ai-

Sisäilma-sairauksiin pureutunut seminaari keräsi suu-ren yleisön Helsingin Kilta-Sa-liin.

Sairastuneiden

oireita ei usein

uskota.

Tuulivoima voi viedä terveyden

Yhä useampi suomalainen saa vakavia oireita tuulivoimaloiden tuottamasta infraäänestä.

Poliitikot ja viranomaiset piilottelevat ongelmaa

ILPO FORSMAN joutui kah-deksanlapsisine perheineen muuttamaan Merikarvialla si-jaitsevasta omakotitalostaan

perheen sairastuttua alueelle rakennettujen tuulivoimaloiden tuottamasta infraäänestä vuon-na 2015.

Myös monet hänen naapureis-taan alkoivat oireilla ja joutui-vat lähtemään kodeistaan. Tästä sai alkunsa Forsmanin taistelu ongelman ratkaisemiseksi, joka jatkuu edelleen. Lukuisista sai-rastumisista huolimatta kiel-tävät johtavat poliitikot ja asi-antuntijat ongelman edelleen. THL:n virallisen kannan mu-kaan äänestä, jota ihminen ei havaitse, ei voi olla terveydellis-tä haittaa.

- Olemme olleet yhteydessä kaikkiin mahdollisiin tahoihin

ja verkostoituneet. Koostimme olemassaolevasta tutkimus-tiedosta satasivuisen suomen-kielisen raportin talkootyönä. Kansalaiset ovat todella olleet aktiivisia asiassa, tehneet kaik-kensa, että ongelma yritettäi-siin ratkaista sen sijaan, että sitä peitellään.

- Nyt te olette kajonneet joko typeryyttänne tai rahan ja val-lan himossa suomalaisten py-hiin arvoihin: perheisiimme, ko-teihimme ja naapureihimme. Tästä te ette selviä valehtele-

malla, Forsman jyrisee päättä-jille.

Asenne ei sairastuta

Siikajokelainen Markku Meh-tätalo on yksi tuulivoimaloi-den infraäänestä sairastuneista kansalaisaktiiveista. Mehtätalo oli syksyllä 2016 mukana teke-mässä kyselytutkimusta, jonka perusteella yli puolella tuuli-voimaloiden läheisyydessä asu-vista ihmisistä on oireita, jotka

19

noosi tehtiin tammikuulla 2017. Kevään 2017 aikana ast-madiagnooseja tehtiin jo 18. Sairastuneet siirrettiin välit-tömästi muihin tiloihin.

- Suomalaisessa hoitosuosi-tuksessa sisäilmaongelmien ja sairastumisten syy-yhteyttä ei voida todeta, jos ei pystytä osoittamaan, mistä tekijöistä ja millä mekanismeilla oireet

”Olen menettänyt luottamukseni yhteiskuntaan”

Marjut Vesala Suomen Ha-juste- ja Kemikaaliyliherkät ry:stä on joutunut karvaas-ti kokemaan, että monikemi-kaaliyliherkkyyteen sairastu-misen jälkeen ei ole elämää eikä yhtään normaalia arkea. Monelta tautiin sairastuneel-ta viedään kaikki – terveys, koti, työ ja perhe, ulkonäköä ja itsetuntoa myöten.

Huonosti tunnetun sairau-den taustalla on usein ho-mealtistus. Monikemikaa-liyliherkkyys ei ilmoittele etukäteen, se iskee yhtäkkiä ja varoittamatta kuin auto-onnettomuus – ja sitten jou-tuu äkkiä lähtemään koto-aan pois.

- Olen ollut koditon koh-ta kolme vuotta. Vuonna 2015 pystyin vielä käymään kau-passa ilman hengityssuojaa, nyt tarvitsen kaksi suusuojaa kauppareissua kohti. Olen jo siinä tilanteessa, että jos otan suusuojan pois, minulta saat-taa mennä taju.

- Kun yhdellä verikokeel-la ei löydy mitään poikkea-vaa, eivät läheisetkään usko, vaan päivittäin joudun selit-telemään sairauttani ja oirei-tani ihmisille. Ja koska diag-noosia ei saa, ei myöskään Kelalta saa mitään tukia. Olen menettänyt luottamukseni tä-hän yhteiskuntaan, nyt toi-von, että yhteiskunta todis-taisi minulle olevansa vielä luottamukseni arvoinen, Ve-sala kuvasi seminaariyleisölle ahdinkoaan.

Lääkärit vakuuttuneita – homeongelma on todellinen

35 vuotta työterveyslääkä-rinä toiminut Kyösti Rinne havaitsi jo varhain, että suu-rimmalla osalla toistuvis-ta poskiontelotulehduksista kärsivillä oli myös homeon-gelmaa joko kotona tai työ-paikalla. Rinne toimi vuosi-kymmeniä kauhajokelaisen homekoulun työterveyslää-kärinä.

Tänä päivänä koulu ei enää ole käytössä, mutta 18 koulun kolmestakymmenestä opetta-jasta on jossain vaiheessa sai-

rastunut melko vakaviin sai-rauksiin.

- Homeongelmat aiheutta-vat muutakin kuin vain lima-kalvo- ja hengitystieoireita. Sairastuneiden joukossa on ollut esimerkiksi todella har-vinaisia autoimmuunisaira-uksia, rintasyöpiä ja keuh-kosyöpä tupakoimattomalla naisella. Yhden nuoren syr-jäytyminen maksaa yhteis-kunnalle noin miljoona eu-roa.

- Koulun rakentaminen maksoi Kauhajoella 8,5 mil-joonaa euroa, eli jos kah-deksan oppilaan tulevaisuus muuttuu homeettoman kou-lun ansiosta normaaliksi, on se kannattava satsaus jo ta-loudellisestikin, Rinne kertoi.

Kenen korvien välissä on vikaa?

Lastenpsykiatrian erikois-lääkäri ja psykoterapeut-ti Christer Häggvist kertoi seminaariyleisölle, että tänä päivänä käydään tietyissä pii-reissä lääkärien keskuudes-sa kiivasta keskustelua siitä, ovatko homeongelmat pel-kästään mielen tuotteita. Kos-ka sisäilmaongelmista sairas-tuneet raportoivat lääkäreille hyvin monenlaisia oireita, taudinkuvaa on vaikea saada yhden diagnoosin alle.

Koska harhaluuloisuushäi-riön oireisiin liittyy myös ko-kemus tai pelko fyysises-tä sairaudesta, tulee monelle lääkärille kiusaus ajatella on-gelman olevan korvien vä-lissä.

- Tänä päivänä tiedetään, että neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on keskeinen tekijä monen psy-kiatrisen ja neurologisen sai-rauden taustalla, kuten skit-sofreniassa, masennuksessa, kaksisuuntaisessa mieliala-häiriössä, lihasrappeumatau-dissa ja Alzheimerissa.

- On valitettavaa, että tietyt julkisilla varoilla ylläpidetyt erikoislääkäreiksikin kutsu-tut tahot harjoittavat edelleen hoitomuotoja, joiden tehos-ta ei ole mitään näyttöä. Ke-nen korvien välit ovat tässä päässeet tulehtumaan? Hägg-vist kysyi.

■ TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA MATTI MATIKAINEN

Seminaarin avan-neet Reetta Lappa-lainen ja työmies Matti Putkonen liikuttuivat lukies-saan epätoivoisen äidin kirjettä.

miin, jotka veivät Kovalaisel-ta ja kolmelta kollegalta työ-kyvyn hänen ollessaan vasta nelikymppinen. Nyt Kovalai-nen joutuu jättämään eläke-paperit, vasta 56-vuotiaana.

- Minulta meni työ, terve-ys ja toimeentulo. Matkakor-vauksia lääkärikäynteihin ei saanut, Tehy ei maksanut an-siosidonnaista. Olimme va-jaakuntoisia työntekijöitä ja mukana useissa työkokeiluis-sa. Yli vuoden pyysin, että minut irtisanottaisiin. Vuon-na 2018 näin viimein tapah-tui.

- Mietin kuitenkin, miksi Suomessa pitää aina mennä vaikeimman kautta. En kos-kaan uskonut sanontaa, että jyvät erottuvat akanoista, va-litettavasti se on totta. Se il-luusio minulta on mennyt, että Suomi olisi oikeusvaltio, Kovalainen kertoi suursemi-naarissa.

syntyvät. Sitä vastoin esimer-kiksi saksalaisessa hoitosuo-situksessa kosteusvaurio on aina terveysriski.

- Jatkoselvityksiä asiassa on tehty, joiden mukaan tok-sisten olosuhteiden ei au-kottomasti voida osoittaa ai-heuttaneen henkilökunnan sairastumisia, mutta sitä pi-detään todennäköisenä, sanoi Väyrynen.

Kätilön unelma mureni

Kokkolalainen Tarja Kova-lainen tiesi jo pikkutyttönä, että isona hänestä tulee käti-lö. Haave toteutui, ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytysosastolla työskennel-lyt Kovalainen toivoi saavan-sa jatkaa unelma-ammatis-saan eläkeikään saakka.

Unelma kuitenkin mureni synnytysosaston homeongel-

Työterveyslääkäri Kyösti Rinne

havaitsi jo varhain, että suurimmallaosalla toistuvista

poskiontelo-tulehduksista

kärsivillä oli myös homeongelmaajoko kotona tai

työpaikalla.

”Kansalaiset ovat todella olleetaktiivisia asiassa, tehneet kaikken-sa, että ongelma yritettäisiinratkaista sen sijaan, että sitäpeitellään.”

häiritsevät vakavasti heidän elä-määnsä.

Kyselyn avulla pystyttiin tilas-tollisesti osoittamaan, että jat-kuva altistus infraäänelle on vahingollisempaa kuin osa-ai-kainen.

- Infraäänihaitalla on pitkä tut-kimushistoria. Ei olemassa mi-tään sellaista kuin ”nosebo”. Asenne ei sairastuta ketään, ja nekin, jotka eivät hoksaa infra-äänistä sairastuneensa, sairastu-vat yhtä lailla. Infraäänihaitoilla on myös mahdollista vaikutusta

syntyvyyteen ja kuolleisuuteen. - Altistuneet kärsivät muun

muassa unen puutteesta, tie-dostamattomasta stressistä ja yleisestä uupumuksesta, joka THL:n omienkin tutkimusten mukaan on keskeinen tekijä syntyvyyden laskussa, Mehtäta-lo sanoo.

■ TEKSTI MIKA MÄNNISTÖ KUVA PS ARKISTO

20 P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i

Yhä useammat ihmiset työskentelevät muodollisesti itsenäisi-nä yrittäjinä, mutta jos suurin osa yrittäjän töistä tulee yhdel-tä ainoalta toimeksiantajalta, hänen asemansa on hyvin heik-ko. Työsuhdeturvaa ei ole, vaan sopimus voidaan irtisanoa lyhyellä varoitusajalla ja syytä kertomatta.

Vihreiden kuntapoliitikkona ja vuoden pako-laisnaisena tunnettu Saido Mohamed ja hänen siskonsa esittivät oikeussalissa ristiriitaiset kerto-mukset siitä, mihin hupenivat väärin perustein maksetut 44 000 euron lapsilisärahat.

KEMPELELÄINEN Arto Hämäläinen on rekkamies ja yrittäjä henkeen ja vereen – jo kolmannessa sukupolvessa. Rekkahommat tuntuivat luon-tevilta, eikä Hämäläinen iki-nä mitään muuta elämänuraa harkinnutkaan, vaan meni suoraan armeijasta isänsä ”rengiksi” auton rattiin.

Isän jäätyä eläkkeelle Hämä-läinen jatkoi yrityksen toimin-taa. Viimeiset 15 vuotta hän on ollut sopimusautoilijana isos-sa oululaisessa kuljetusliik-keessä, jolle jo hänen isänsä aikoinaan teki töitä.

Pohjoisen tiet ovat tulleet tu-tuiksi. Hämäläinen kertoo aja-neensa varmaankin 10 miljoo-naa kilometriä uransa aikana.

- Pidän itseäni aika hyvänä tässä hommassa.

Rekan etuikkunalle ilmes-tyi Suomen lippu vuoden 2015 tienoilla, kun Hämäläinen in-nostui politiikasta, ja se tulee

Toiko Suomen lippu Artolle potkut?

Syyttäjä vaatii vankeuttatörkeästä rahanpesusta

Asiakas kehui Hämäläisen

toimintaa ja toivoi,

että tämän sopimus jatkuisi

normaalisti.

Isänmaallinen rekkamies jäi vaille työsuhdeturvaa

Vihreiden ex-kuntapoliitikko käräjillä

VIHREIDEN kuntapoliitikkona tunnetun, aiemmin vuoden pa-kolaisnaiseksi valitun Saido Moha-medin rahanpesujuttua käsiteltiin eilen Helsingin käräjäoikeudessa. Mohamedia syytetään törkeästä rahanpesusta ja toissijaisesti tör-keästä kätkemisrikoksesta. Moha-medille vaaditaan ehdollista van-keusrangaistusta.

Syytteen mukaan Mohamed nosti Suomessa vuosina 2003–2013 siskonsa pankkikortilla va-roja, jotka Kela oli maksanut Mohamedin Isoon-Britanniaan muuttaneelle siskolle. Sisko on jo aiemmin tuomittu petoksesta. Sisko ei ilmoittanut Kelalle muut-taneensa ulkomaille, joten lapsili-sien maksatus jatkui.

Syyttäjä katsoo, että Mohamed

eri tavoilla, kuten rahansiirtofir-ma Western Unionin ja tuttavien kautta. Mohamed myös väitti os-taneensa siskonsa lapsille vaattei-ta, joita hän olisi lähettänyt pos-titse.

Mohamedin mukaan hän ei ol-lut tietoinen Suomen lapsilisäjär-jestelmästä, koska hänellä itsel-lään ei ole lapsia. Mohamed esitti, ettei olisi osannut arvata, että sis-kolle maksettiin samanaikaisesti sosiaalietuuksia myös Isossa-Bri-tanniassa.

- Siskoni ei koskaan kertonut minulle tällaisista asioista. En olisi edes lähtenyt mukaan tällaiseen jos siskoni olisi kertonut, Moha-med väitti.

Tuomari ihmetteli, miksi Moha-med on käyttänyt varojen siirros-sa rahansiirtofirman palveluja.

- Tilisiirto pankkitililtä toiselle olisi yksinkertaisempi tapa, miksi ette siirtänyt rahoja suoraan sis-kon tilille? tuomari kysyi.

- Siskoni on pyytänyt menette-lemään näin, Mohamed vastasi.

Rahanostot tehtiin Mohamedin kodin lähellä

Syyttäjä Satu Pomoell ilmoitti, että hänellä on asiasta aivan eri käsitys.

- Tapauksessa jo esirikos on pe-tos, josta sisko on tuomittu. Mo-hamed ei ole toimittanut näi-tä rahoja siskolleen vaatteina tai muutenkaan. Sisko muut-ti jo 2003 Britanniaan, jossa hän on saanut sosiaalietuuksia, joten hän ei olisi ollut oikeutettu saa-maan lapsilisiä Suomesta, syyttä-jä sanoi.

Hän osoitti myös, että rahanos-tot siskon kortilla on yleensä tehty automaateista, jotka ovat olleet Mohamedin kodin tai työ-paikan lähellä. Mohamedilla itsel-lään on ollut käytössä useita tile-jä. Syyttäjä osoitti todisteilla, että melko samanaikaisesti kun sis-kon tililtä on nostettu varoja, Mo-hamedin omille tileille on siirret-ty suunnilleen vastaavia summia rahaa.

- Silmiinpistävää on tililtä nosto-jen ja tilillepanojen samanaikai-suus, syyttäjä sanoi.

Hänen mukaansa Mohamedin huono taloudellinen tilanne on ollut motiivi ryhtyä tällaiseen me-nettelyyn.

- Huolimatta suurista tuloista hän (Mohamed) on ollut perintä-toimistojen asiakas.

laisen kuljetusliikkeen kanssa sanottiin irti toukokuun alus-sa kolmen kuukauden irtisa-nomisajalla. Ajot loppuivat heinäkuun lopussa ja nyt mies on tyhjän päällä, koska hänen kommandiittiyhtiönsä työt koostuivat yksinomaan kysei-sen kuljetusliikkeen toimeksi-annoista.

Kuljetusalalla sopimukset laaditaan yleisesti siten, että omalla autollaan alihankkija-na ajava sopimusautoilija pys-tyy kuolettamaan ajokaluston-sa noin viiden vuoden välein. Lisäksi työstä pitäisi jäädä jon-kinlainen pieni palkkakin kul-jettajalle. Sopimuksen irtisa-nominen osui Hämäläiselle pahaan rakoon, sillä hän vaih-toi autoa viimeksi kaksi vuot-ta sitten. Autosta jäi vielä 110 000 euroa velkaa töiden lo-puttua.

Uusia ajoja on lähiseudulta vaikea löytää. Ruotsista löytyi-

on hyötymistarkoituksessa nos-tanut itselleen noin 44 000 euron edestä lapsilisiä tietoisena varo-jen laittomasta alkuperästä. Sai-do Mohamed kiistää syytteen.

Tuomari ihmetteli rahansiirtofirman käyttöä

Mohamed vakuutti oikeudes-sa ääni väristen, ettei ole teh-nyt asiassa mitään väärää. Moha-medin mukaan hän ei edes ollut tietoinen, ettei siskolla ollut oi-keutta Suomesta maksettuihin lapsilisiin.

Mohamed esitti sopineensa siskonsa kanssa, että hän nos-taa rahoja siskonsa pankkikortil-la. Mohamedin mukaan hän on välittänyt näitä rahoja siskolleen

Todisteena syyttäjä esitte-li muun muassa Western Unionin ja toisen rahansiirtofirman selvi-tyksen, jonka mukaan Mohame-din sisko ei ollut vastaanottanut rahoja.

Säästi ulkomaan-matkoja varten

Mohamedin ja hänen avusta-jansa mukaan syyttäjän todistelu ei ollut riittävää ja eivätkä rahan-siirtofirmojen selvitykset osoi-ta, että Mohamed olisi pitänyt ra-

si töitä, mutta perhesyistä Hä-mäläinen ei halua lähteä pit-kiksi ajoiksi ulkomaanajoon. Ajan viettäminen lasten kans-sa on perheenisälle tärkeää.

”Onhan sinulla ollut Suomen lippujakin auton tuulilasilla”

Hämäläinen kokee, että hä-nen poliittinen vakaumuksen-sa vaikutti kuljetusliikkeen päätökseen irtisanoa hänen sopimuksensa.

Mitään syytä sopimuksen ir-tisanomiselle ei tietenkään tarvitse kertoa, sillä juridises-ti kyse on kahden yrityksen välisestä sopimuksesta, vaik-ka alihankkijana toimiva so-pimusautoilija onkin selvästi heikommassa asemassa kulje-tusliikkeeseen nähden.

Hämäläinen oli kuitenkin sitä mieltä, että olisi inhimil-listä ja kohtuullista kertoa syy irtisanomiseen näin pitkän yh-teisen polun jälkeen. Pitkään tingattuaan hän sai kuljetus-liikkeen johtoportaan edusta-jalta vastauksen:

- Meidän intressit eivät enää kohtaa, ja onhan sinulla ollut jotain Suomen lippujakin au-ton tuulilasilla, Hämäläinen kertoo kuljetusliikkeen edus-tajan sanoneen.

Niinpä mies vei viimeisen työpäivän kunniaksi työkave-reilleen ja johtajille Suomen lipulla koristetun kakun pit-kän yhteisen taipaleen muis-toksi.

- Uran voitte minulta viedä, mutta lipustani en voi luopua, Hämäläinen sanoo.

liehumaan siellä jatkossakin. Mies ei ole myöskään Face-bookissa sanojaan säästellyt puolustaessaan Suomen va-pautta ja itsenäisyyttä.

Tämä vakaumus vei hänet vuoden 2017 vaaleissa Kem-peleen valtuustoon, jossa Arto Hämäläinen on yksi perus-suomalaisten kolmesta val-tuutetusta. Lähes puolet 39 kunnanvaltuutetusta on kes-kustalaisia, sillä pääministeri Juha Sipilän kotipaikkanakin tunnettu Kempele on keskus-tan ja lestadiolaisten vankkaa tukialuetta.

Viisitoista vuotta kestänyt sopimus sanottiin irti

Aina ei isänmaallisesta va-kaumuksesta kuitenkaan ole ollut hyötyä. Hämäläisen jo 15 vuotta kestänyt sopimus oulu-

Kuljetusliikkeen edustaja kiistää

Hyvän journalistisen ta-van mukaisesti Suomen Uuti-set otti yhteyttä kyseiseen kul-jetusliikkeen johtoportaan edustajaan, joka kertoo viitan-neensa ”yhteisillä intresseillä” siihen, että Hämäläisen työstä olisi tullut asiakkailta negatii-vista laatupalautetta.

Kuljetusliikkeen mukaan sopimuksen irtisanomisen taustalla olivat yksinomaan laadulliset asiat, ja samal-la päivämäärällä irtisanottiin muidenkin sopimuskuljetta-jien sopimuksia. Kuljetusliik-keellä ei ole mitään poliittisia sitoumuksia ja kaikki saavat olla mitä mieltä haluavat.

Erityisen tiukasti kuljetus-liikkeen edustaja kiistää puhu-neensa Suomen lipusta yhtään mitään. Hän ymmärtää, että tyhjän päälle jääneen Hämä-läisen tilanne on heikko, mutta kuljetusliikkeen mukaan kyse on alihankkijan ”omasta ris-kienhallinnasta”.

Alihankkijan näkökulmas-ta asia on toisin. Hämäläinen

Törkeästä rahanpe-susta syytetty Saido Mohamed lymyili oikeustalolla toppa-takkinsa takana.

21

Arto Hämäläisen isän-maallisuus ei kaikkia miellytä.

hat itse.Mohamed esitti vain auttaneen-

sa siskoaan asiassa, tosin hän ei osannut sanoa, millaisen sum-man tarkalleen hän on nostanut siskonsa tililtä. Mohamedin mu-kaan hän ei edes olisi tarvinnut rahoja itsensä elättämiseen, kos-ka hänellä on ollut hyvät tulot. Todisteeksi oikeudessa esitettiin verotusasiakirjoja, jotka osoittivat Mohamedin ansainneen vuosit-tain 30 000-40 000 euroa.

- Olen elättänyt itseni. Käteis-panot (tilille) liittyvät siihen, että

dilla oli 11 125 euroa ulosottovel-kaa. Helsingin käräjäoikeudessa on viime vuosina ratkaistu usei-ta Mohamedia koskevia velko-musasioita.

Mohamedin avustaja paljasti, että tällä hetkellä Mohamed sin-nittelee työttömyyspäivärahan varassa.

- Hän (Mohamed) on nyt ollut kaksi vuotta työttömänä. Muuten hän on pärjännyt taloudellisesti hyvin, avustaja sanoi.

Sisko: Pyysin Saidoa sulkemaan tilit

Oikeudessa kuultiin todistajana myös Mohamedin siskoa, jolla oli tapahtumista aivan toisenlainen käsitys kuin se, minkä Mohamed oli oikeussalissa kertonut. Moha-med oli aiemmin esittänyt, että sisko oli Isoon-Britanniaan muu-ton jälkeen vieraillut Suomessa viisi tai kuusi kertaa. Siskon mu-kaan taas hän ei ollut käynyt.

Tulkin avustuksella näkemyk-sensä oikeudelle välittänyt sisko sanoi, että kun oli itse muuttanut pois Suomesta 2003, hän oli pyy-tänyt Mohamedia ilmoittamaan muutosta Kansaneläkelaitokselle.

- Sanoin hänelle, että tilit pitää sulkea ja lopettaa lapsilisät. Mi-nulle paljastui, että niitä on kui-tenkin maksettu tilille, kun sain Kelasta kirjeen. En tiennyt lapsili-sän maksuista mitään, joten lähe-

tin kirjeen siskolleni (Mohamedil-le) Suomeen, sisko kertoi.

Istunto oli mennä huuteluksi

Hänen mukaansa Mohamed ei vuosien aikana lähettänyt hänel-le sen paremmin rahaa kuin vaat-teitakaan.

- Olemme kyllä olleet yhteydes-sä, mutta ei hän ole lähettänyt mitään, sisko kertoi. Hän myös sanoi, ettei ollut kertakaan käy-nyt Suomessa ajanjaksona, jota syyte koskee. Mohamedin mu-kaan taas sisko oli vieraillut Suo-messa 5-6 kertaa muuttonsa jäl-keen.

Mohamedin siskon todistuspu-heenvuoron aikana oikeuden-käynti muuttui sekoiluksi, kun kaksi yleisössä ollutta naista alkoi huutelemaan siskon puheenvuo-ron päälle esittäen väitteitä tul-kin ammattitaidosta.

Myös Mohamed itse osallistui huuteluun. Oikeuden puheen-johtaja joutui puuttumaan asi-aan ja uhkasi heittää huutelijat ulos salista.

Rahat katosivat, syytetty itki kohteluaan

Oikeudenkäynnissä ei saatu sel-vyyttä siihen, mihin Mohamedin siskon tilitä nostetut 44 000 eu-roa menivät.

- Minä en ole ollut Suomes-sa, joten en tiedä näistä rahois-takaan mitään. Voitte kysyä siltä, joka nosti ne rahat, Mohamedin sisko sanoi.

Hän esitti, ettei tiennyt edes sitä, miten Mohamed oli saanut pankkikortin tunnusluvun tie-toonsa. Siskon mukaan Mohame-diin luottaminen oli virhe.

- En ajatellut ollenkaan, että täl-laista voisi tapahtua. Olen muut-toni jälkeen kysynyt Saidolta (Mohamed) onko kaikki ok ja hän on sanonut että asiat on hoidet-tu, sisko selitti.

Saido Mohamed pillahti muu-taman kerran itkuun oikeussalis-sa. Hän kertoi saaneensa somes-sa epäasiallisia yhteydenottoja ja jopa tappouhkauksia.

- Se on vaikuttanut siihen, mi-ten liikun kaupungilla. Olen väl-tellyt yleisiä paikkoja. Uhkailut ovat vaikuttaneet myös työnte-kooni, olen ollut aiemmin pal-jon vapaaehtoistyössä, Moha-med sanoi.

Mohamed ei antanut medial-le haastatteluja oikeudenkäyn-nin yhteydessä, vaan hän veti kasvojensa suojaksi mustan top-patakin. Käräjäoikeus antaa ra-hanpesujutussa ratkaisun perjan-taina 9.11.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA MATTI MATIKAINEN

sanoo, että sopimusautoilijan ei ole mahdollista ajaa muil-le toimeksiantajille. Ei edes toisella autolla, koska kulje-tusliike pitää sitä ”kilpailuna” ja riskinä heille. Hämäläinen omistaa vain rekan vetoauton eli ”nupin”, mutta kontit ja pe-rävaunut ovat olleet oululai-sen kuljetusliikkeen.

Asiakkaat vetosivat pidetyn rekkamiehen puolesta

Hämäläisen mukaan kiel-teistä palautetta on tullut vain oman terminaalin toisel-ta työnjohtajalta liiasta oma-aloitteellisuudesta, mutta asi-akkaat ovat pitäneet hänestä. Varmemmaksi vakuudeksi Hämäläinen esittelee erään suuren asiakkaan kuljetusliik-keelle lähettämää sähköposti-viestiä, jossa asiakas kehui Hä-mäläisen toimintaa ja toivoi, että tämän sopimus jatkuisi normaalisti.

Kuljetusliikkeen version us-kottavuutta heikentää myös se, että asiakasreklamaatiot tuli-vat esille irtisanomisen syynä vasta siinä vaiheessa, kun Suo-men Uutisten toimittaja soit-ti kuljetusliikkeen edustajal-le kysyen Suomen lipusta. Sitä ennen Hämäläiselle ei ollut koskaan kerrottu asiakkailta tulleesta huonosta palauttees-ta yhtään mitään.

Yleisesti luulisi, että nega-tiivinen asiakaspalaute otet-taisiin puheeksi työntekijän kanssa mahdollisimman pian.

- Reklamaatiot tulivat pu-heeksi tämän jutun tekemisen

yhteydessä ensimmäistä ker-taa… ja viimeistä, Hämäläinen kertoo.

Kuultuaan toimittajalta kul-jetusliikkeen uusimman ver-sion irtisanomisen syistä Hämäläinen otti yhteyttä kul-jetusliikkeeseen pyytäen ko-pioita väitetyistä asiakasrekla-maatioista.

- Haluan olla paras alallani ja kehittyä kuljettajana, tule-vaisuuteni kannalta on tärke-ää kertoa, missä olen mennyt metsään, Hämäläinen perus-telee.

Kuljetusliike ei ole suostunut näyttämään asiakasreklamaa-tioita, eikä Arto usko sellaisia olevan olemassakaan.

Sopimuskuljettajan asema on heikko

Irtisanomisen perimmäis-ten syiden osalta vallitsee pe-rinteinen ”sana sanaa vastaan” -tilanne. Puhelinkeskustelus-ta ei ole äänitettä. Hämäläi-nen uskoo, että hänen avoin isänmaallisuutensa ja poliitti-nen aktiivisuutensa Suomen itsenäisyyden ja oman valuu-tan puolesta on ollut asia, jota on jo pitkään katsottu karsaas-ti kuljetusliikkeen johtopor-taassa.

Joka tapauksessa tosiasia on se, että ison kuljetusliikkeen alihankkijana toimivan sopi-muskuljettajan asema on erit-täin heikko. Kaikki kaluston hankintaan ja ylläpitämiseen liittyvät riskit ja kustannuk-set on ulkoistettu alihankkijal-le. Ja kalusto ei ole halpaa. Sa-malla alihankkija on erittäin

sidottu kuljetusliikkeeseen, ja työskentely muille toimeksi-antajille on käytännössä mah-dotonta.

Jos kyseessä olisi ollut nor-maali työsopimus, irtisano-misaika olisi ollut 15 vuoden jälkeen 6 kuukautta, ja irtisa-nomiselle olisi pitänyt antaa kunnollinen peruste. Mutta yrittäjällä ei ole työsuhdetur-vaa, eikä myöskään työttö-myysturvaa, jos ei ole erikseen maksanut yrittäjien työttö-myyskassaan. Yleisen työttö-myysturvan saamiseksi yrityk-sen toiminta pitäisi lopettaa kokonaan ja kalusto myydä. Tilannetta pahentaa se, että verottajakin haluaa koko ajan omansa, ja ennakkoverot on määrätty aiempien vuosien tu-lojen perusteella.

Miten tästä eteenpäin?

Arto Hämäläinen ei kuiten-kaan aio lannistua ja lopettaa yrittämistä. Päinvastoin, hän aikoo ottaa lisää velkaa: ostos-listalla on oma perävaunu ja kontti sen päälle.

Hämäläinen on lähdössä myös ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin, jos vain perussuomalaisten listoille mahtuu. Hänen vaaliteeman-sa liittyvät Suomen itsenäisyy-teen, pieniin yksiköihin, oma-varaisuuteen ja yrittäjyyteen.

- Kansallisaarteet täytyy pi-tää tässä maassa eikä kanada-laisilla, Hämäläinen sanoo kai-vostoimintaan viitaten.

■ TEKSTI SUOMEN UUTISET KUVA PS ARKISTO

“Uran voitte minulta

viedä, mutta lipustani

en voi luopua.”

olen säännöllisesti säästänyt ra-haa ulkomaanmatkoja varten, Mohamed sanoi.

”Sinnittelee” työttömyys-päivärahan varassa

Huonosta taloudellisesta tilan-teesta silti kertoo se, että Moha-medille on viime vuosina kerty-nyt useita ulosottomerkintöjä, joissa useissa on ollut kyse vain muutamista kymmenistä euroista tai korkeintaan satasesta.

Toukokuun lopussa Mohame-

P e r u s s u o m a l a i n e n 1 0 / 2 0 1 8 • w w w . p e r u s s u o m a l a i s e t . f i22

RI

ST

IK

KO

SU

DO

KU

ED

ELL

ISE

N R

IST

IKO

N R

AT

KA

ISU

5 7 42 6 3 9 14 1 5 2

7 2 9 3 64 2

1 7

4 2 1 63 5

1 8 9© Bulls

2 7 9 8 62 7

8 9 1 4 5

7 8 3 9 1 55 7 46 8

5 9 7 4 1 86 1 5

4 1 9© Bulls

23

AR

KI-

MU

KU

LA

HA

RA

LD

HIR

MU

INE

N

Perussuomalainen-lehti • ISSN 1239-2324Perussuomalaiset rp:n äänenkannattaja vuodesta 1996 Ilmestyy: kerran kuukaudessaPainos: 30 000 - 1 000 000 kpl, keskimäärin 30 000 kpl Julkaisija: Perussuomalaiset-Sannfinländarna rp

Toimitus: Iso Roobertinkatu 4, 00120 Helsinkitoimitus@perussuomalaiset.fi Vastaava päätoimittaja: Matias Turkkila Puh. 040 172 7525 • matias.turkkila@perussuomalaiset.fi Toimituspäällikkö: Kristiina Ovaskainen Puh. 040 670 7275 • kristiina.ovaskainen@perussuomalaiset.fi Ulkoasu: Mojo Man Oy / Jorma Remsu • jorma.remsu@gmail.comJäsenasiat ja lehtitilaukset: 040 631 7099jasenasiat@perussuomalaiset.fiJäsenmaksu: 25,-/vuosi, sisältää lehden Tilaushinnat: Vuosikerta 30,-, 1/2 vuotta 20,- irtonumero 3,-

Ilmoitushinnat:

Teksti, määräpaikka ja kuulutukset: 3,00,- / pmm Rivi-ilmoitus: 5,00,- / rivi • Aineiston muokkaus: 50,- / tunti Painopinta-ala: 260 x 375 mm • Palstojen määrä: 5-6 kpl Painopaikka: Botnia Print, Kokkola Aineisto: Toimitukseen viimeistään ilmoitettuna aineisto-päivänä. Toimitus pidättää itsellään oikeuden muokata ja otsikoida tekstejä. Lehti ei vastaa tilaamattoman aineiston säilyttämisestä tai palauttamisesta.

Perussuomalainen 11/2018 ilmestyy 23.11.2018Aineistot ja lehtitilaukset viimeistään 13.11.2018

Hyvä perus-suomalaisten

jäsen

Muistathan päivittää

muuttuneet yhteystietosi

(osoite, puhelin-numero, sähkö-

postiosoite) jäsenrekisteriin.

Puh: 040 631 7099 tai

jasenasiat@perussuomalaiset.fi

ILMOITA tilattavien lehtien määrä ja mihin tarkoitukseen lehdet ovat tulossa. Muista laittaa tilaukseen yhteystietosi ja lehtinippujen toimitusosoite. Laita mukaan myös vastaanotta-jan puhelinnumero. Toimitus varaa itselleen oikeuden päättää lehtitilaus-

ten määrästä ja toimituksesta. Tilaukset täytyy lähettää halutun numeron aineistopäivänä. Aineistopäivät löytyvät perus-suomalaisten nettisivuilta.

Perussuomalaisen nipputilaukset

Tilaa lehtiä: lehtitilaukset@perussuomalaiset.fi

Perussuomalainen-lehteä voi tilata tapahtumiin ja yleiseen jakeluun uudesta osoitteesta.

Äänestä perus-suomalaista ehdokasta seurakuntavaaleissa!

Suomen evankelisluterilaisen kirkon seurakuntavaalit järjestetään sunnuntaina

18.11.2018.

Ennakkoäänestys järjestetään 6.-10.11.2018.

Katso ehdokkaat ja äänestyspaikat: www.seurakuntavaalit.fi

PERUSSUOMALAINEN

KOULUTUSPOLITIIKKA

PERUSKOULUN ONGELMAT KORJATTAVAMaailman parhaisiin kuulunut peruskoulu korisee. Erot koulujen

välillä kasvavat. Tarvitaan lisää panostuksia, mutta pelkällä

rahalla ongelmia ei korjata.

välttämätön koulurauha; opettajien auktoriteetti palautettava

pääasiallinen kasvatusvastuu vanhemmilla

pienemmät luokka- tai ryhmäkoot; erityisoppilaille omat

pienryhmät

maahanmuuttajat mukaan tavallisiin luokkiin vasta

kielitaidon ym. kartuttua

jokaisen koululaisen oikeus terveyteen; sisäilmaongelmat

ratkaistava

kännykkäkielto oppitunneilla

kiusaamisen estoon konkreettisia toimia

OPPIMISTULOSTEN LASKU OTETTAVA VAKAVASTITärkeintä ovat opetus ja oppiminen. Digitaalisuus ja sähköiset

mahdollisuudet voivat tukea, mutta ne eivät saa olla itsetarkoitus.

Perusasiat saatava kuntoon ennen pedagogisesti kunnianhimoisia

suunnitelmia.

päähuomio opetukseen ja kunnollisiin oppimateriaaleihin

oppilailta vaadittava osaamista; ei säälinumeroita

lukutaidottomia ei saa päästää pois peruskoulusta; ehtojen

antamisen ja luokalle jättämisen mahdollisuus

erityisesti poikien tippuminen kelkasta estettävä; konkreettisia

toimia toisen asteen pudokkaille

lisärahan kippaaminen maahanmuuttajakouluihin ei ratkaise

maahanmuuton aiheuttamia ongelmia

ammatillisen koulutuksen ongelmat korjattava

ylioppilaskokeita ei saa lyhentää eikä keventää

JATKO-OPINTOIHIN TEHOKKUUTTA JA MAHDOLLISUUKSIA Myös jatko-opinnoissa on syytä palata perusasioihin.

Sivistysyliopisto ja toisaalta osaamisen kaupallistaminen

eivät sulje toisiaan pois.

pääsykokeiden rooli korkeakouluvalinnoissa säilytettävä

yliopistojen ideologinen huuhaa pois

yliopistoihin aitoa sivistystä ja laadukasta tutkimusta ja opetusta

yhteistyö kannatettavaa, mutta ammattikorkeakoulut ja

yliopistot säilytettävä erillisinä

opintotukijärjestelmän kannustettava valmistumaan

aikataulussa

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA KOULUTETTU SUOMIIhmisen kannattaa yleensä aina kouluttautua pidemmälle,

mutta valtiolla tulee olla myös vastuu järkevästä koulutus-

suunnittelusta.

kotouttamisbisnes ei ole koulutuspolitiikkaa

tietyt koulutussektorit eivät saa toimia keinotekoisena

työttömyyden tilastoista puhdistamisena; esimerkiksi

lähihoitajaksi sovelluttava

osaamisvaihtotaseeseen huomiota: korkea osaaminen

pidettävä kotimaassa

koulutusviennin mahdollisuudet hyödynnettävä

P E R U S S U O M A L A I S E T

KoulutusSU.indd 1 24.10.2018 12.00