a s e m a k a a v a n s e l o s t u s · 2020. 10. 6. · 1.1 kaava-alue . asemakaavan muutos...

ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

A S E M A K A A V A N S E L O S T U S

VÄKKÄRÄTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS

KAAVATUNNUS 69:067

17.07.2020

69:067 / VÄKKÄRÄTIEN ASEMAKAAVAMUUTOS/ ASEMAKAAVASELOSTUS (2)


SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 3

1.1 Kaava-alue ......................................................................................................................................... 3 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta ................................................................................................................ 3 1.3 Kaavaprosessin vaiheet ..................................................................................................................... 3 1.4 Yhteystiedot ....................................................................................................................................... 4

2 TAVOITTEET .......................................................................................................................................... 4

2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen ................................................................................................ 4

3 LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 5

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ...................................................................................................... 5 3.2 Suunnittelutilanne .............................................................................................................................. 6

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...................................................................................... 9

4.1 Aloitusvaihe........................................................................................................................................ 9 4.2 Luonnosvaihe .................................................................................................................................... 9 4.3 Ehdotusvaihe ................................................................................................................................... 11 4.4 Hyväksymisvaihe ............................................................................................................................. 11

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................................. 11 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus ............................................................................................................ 11 Alue tulee sisältämään myös perusturvapalveluiden tiloja. ........................................................................ 12 5.2 Aluevaraukset .................................................................................................................................. 12 5.3 Kaavaratkaisun perustelut ............................................................................................................... 15 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat .................................................................... 17 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus ................................................................................................................... 17 6.3 Toteutuksen seuranta ...................................................................................................................... 17

LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) havainnekuvia 4) tonttijakokartta 5) asemakaavan seurantalomake 6) kaavakarttapienennys

Kaavan selvitykset on lueteltu kappaleessa Kaavan selvitykset (3.2.1.) Lähdeaineistoon ja tehtyihin selvityksiin/suunnitelmiin on mahdollisuus tutustua asemakaavoituksessa.



1 TIIVISTELMÄ

1.1 Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelin 104 tonttia 1, 2 ja 8 (YS-4 ja AK-4), au-topaikoituksen korttelialuetta (LPA), pysäköimisaluetta (LP) sekä katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu 69. kaupunginosan korttelin 104 tontit 9 ja korttelin 105 tontit 1, 2 ja 5 sekä katu- ja puistoaluetta. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä 1.2 Tiivistelmä asemakaavasta Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan Vaajakosken entisen terveystalon, Väkkärän palveluta-lon ja Väkkärätien itäpuolella sijaitsevan LPA -alueen kehittäminen. Alueella on merkittävä osa kaupungin Vaajakosken keskustassa omistamista julkisia palveluita mah-dollistavista kiinteistöistä. Rakentamiselle varatun korttelialueen kaavamerkintä muutetaan monipuolisemmaksi asuinkerros-taloja ja yleisiä rakennuksia sisältäväksi korttelialueeksi (AKY). Määräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa asumisen lisäksi tiloja perusturvapalvelujen tarpeisiin sekä niiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. Enintään 300 kerrosalaneliömetriä saa rakentaa liiketilaksi. Liiketilat tulee sijoittaa rakennuksen katutason kerroksiin. Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa. Alueelle esitetään myös pienimuotoinen puisto (VP). Vaajakoskentien varren katualuetta, jolla bus-sipysäkkialue on, laajennetaan ja kevyenliikenteen väylä linjataan uudelleen pysäkkialueen taitse. Autopaikkojen korttelialueen (LPA 105/2, 106/2, 146) käyttöoikeutta laajennetaan koskemaan Sam-poharjun ja entisen terveysaseman lisäksi kirjaston ja urheilutalon kiinteistöjä. Kaksitasoisen paikoi-tusalueen toteutuksesta vastaavat ko. kiinteistöt. Vaajakoskentieltä osoitetaan jalankulku- ja polku-pyöräily-yhteys Väkkärätien kautta Urheilutielle. Kaavamuutoksella tarkistetaan myös AKY-korttelialueen rajoja suhteessa Urheilutiehen ja kortteli-alueeseen liitetään Viistotien varrella oleva kaupungin omistama, tonttiin 104:1 ajantasa-asemakaa-vassa osoitettu alueen osa (noin 230 m2). Rakentaminen tehostuu ajantasa-asemakaavan sallimasta 5845,5 kerrosalaneliömetristä 7900 ke-rosalaneliömetriin kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta. Alueelle on ajateltu sijoittuvan 110-130 asukasta. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.02.2019. Asemakaavan muutosluonnos oli MRA 30 §:n mukaisesti nähtävillä 15.10. – 14.11.2019. Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 21.4.2020. Asemakaavan muutosehdotus MRL 65 §:n mukaisesti nähtävillä 5.5. – 4.6.2020. Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa 13.10.2020.



1.4 Yhteystiedot Tuija Solin, Projektipäällikkö Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh. 014 266 5054 email: [email protected]

2 TAVOITTEET 2.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavamuutos on kaavoitusohjelman mukainen hanke ja sen tarkoituksena on muuttaa kaa-van käyttötarkoitus sallimaan asumista. Lähtökohtaisena tavoitteena on lisäksi tutkia pienen puistikon sijoittumista alueelle ja bussispysäk-kialueen kehittämismahdollisuuksia. Kaavalla myös tarkistetaan korttelin rajoja suhteessa katualu-eisiin, rakennusoikeuksia sekä rakentamistapaa huomioiden Vaajakosken ydinkeskustan uudista-mistavoitteet. Autopaikkojen korttelialueen (LPA) merkintää tarkistetaan käyttöoikeuden suhteen. Pääosan alueesta omistaa Jyväskylän kaupunki eikä kaavan yhteydessä tulla tekemään maankäyt-tösopimuksia. Kaavamuutoksessa on mukana myös viereinen yksityinen asunto-osakeyhtiö, koska nykykaavan mukainen kaupungin omistama tontin osa tullaan liittämään osaksi kehitettävää Väkkä-rän palvelutalon kiinteistöä. Lähtökohtaisesti keskeiset kysymykset liittyvät kaupungin hallinnassa olevien kiinteistöjen kehittä-miseen ja sitä kautta kaavalliseen sisältöön mm. peruspalvelujen järjestämisen osalta. Ydinkeskustasta tulee muodostaa yhtenäinen, suhteellisen tiivis kokonaisuus, jonka korttelirakenne noudattaa ydinkeskustan suunnitteluperiaatteita. Tavoitteiden mukaisesti alueelle mahdollistetaan lisärakentamista asumiselle huomioiden kuitenkin samalla palveluiden tarjonta. Autopaikat tulee osoittaa tonteilta lukuun ottamatta entisen terveysaseman tonttia.

mailto:[email protected]



3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus Väkkärätien kohde sijaitsee keskeisellä paikalla Vaajakosken ydinkortteleiden länsireunalla. Alue on rakennettua korttelia, katualuetta ja paikoituskäytössä olevaa kenttää. Liikennöinti ja pysä-köintialueet ovat pinnoitettuja, kasvulliset alueet sijaitsevat alueen länsi- ja eteläreunoilla. Maasto viettää voimakkaimmin länteen Viistotien suuntaan ja korkeuseroa alueelle on luoteen suun-taan enimmillään kuutisen metriä. Alueelle liikennöidään Urheilutieltä erkanevalta Väkkärätieltä, joka jatkuu kevyen liikenteen väylänä Vaajakoskentielle. Ajoneuvoliittymät eivät ole sallittuja Vaajakoskentieltä. Vaajakoskentien varrella on vilkas kauko- ja paikallisliikenteen bussipysäkki, joka on varustettu mm. polkupyörien säilytyskatoksella.

Näkymä Vaajakoskentieltä Väkkärätielle johtavalle yleiselle jalankulkureitille, edessä paikallis- ja kaukoliikenteen pysäkki.

3.1.2 Rakennettu ympäristö Alueella sijaitsee kaksi julkisten palveluiden rakennusta: vuonna 1969 rakennettu Vaajakosken en-tinen terveysasema ja vuonna 1993 rakennettu Väkkärän palvelutalo. Asemakaavan muutosalueen rakennuskanta on tutkittu Vaajakosken keskustan kehittämisen yhteydessä. Rakennuksiin niillä ei ole osoitettu olevan sellaisia erityisiä kulttuurihistoriallisia tai arkkitehtonisia merkityksiä, joiden vuoksi ne tulisi ehdottomasti suojella asemakaavan muutoksen yhteydessä suojelumääräyksellä (Keski-Suomen museon Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi ModeRa 2012-2014). Terveysasema tullaan purkamaan. Väkkärän palvelutalolla on vielä elinkaarta jäljellä, mutta asema-kaavamuutoksessa varaudutaan uuden rakentamisen mahdollistamiseen. Palvelutalolle on haettu määräaikainen rakennuslupa tavallisen asumisen sallimiseksi. Julkisten palveluiden korttelialueella rakennusoikeutta on käytetty yhteensä 4 148 kerrosalaneliömetriä ja asunto-osakeyhtiön kiinteis-tössä 961 kerrosalaneliömetriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 1,7 hehtaaria.



Näkymä Urheilutieltä luoteeseen, taustalla entinen terveystalo.

3.1.3 Luonnonympäristö Alue sijaitsee maisemallisesti keskeisesti ja muodostaa ydinkortteleiden päätteen Vaajakosken kier-toliittymän suunnasta ollen korkein maaston kohta ennen laskeutumista luoteeseen Viistotien suun-taan. Alueella ei ole varsinaista luonnonympäristöä, vanhimmat ja komeimmat männyt sijoittuvat Vaaja-koskentien reunalle. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta kiinteistöä osoitteessa Viistotie 2. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018 ja se korvaa aiem-mat (2000 ja 2008) päätökset valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet koskevat tätä kaavahanketta lähinnä toimivan yhdyskun-tarakenteen, kestävän liikkumisen, terveellisen ja turvallisen elinympäristön toteutumisen osalta. Maakuntakaava Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 1.12.2017 hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava, joka on tullut voimaan 26.1.2018. Maakuntakaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Viimeinen tarkistettu maakuntakaava on tullut lainvoimaiseksi 28.1.2020.



Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaavassa suunnittelualue kuuluu Vaajakosken aluekeskukseen. Suunnittelualueen eteläpuolella Vaajakoskentien varrella on yleiskaavan mukainen pyöräilyn aluereitti. Alue kuuluu kestävän liikkumisen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle (1).

Oheisessa yleiskaavaotteessa pilkottaa myös läheinen RKY2009 aluerajaus kaakkoiskulmassa tur-koosilla viivalla osoitettuna. Tällä valtakunnallisesti arvokkaalla rakennetulla kulttuuriympäristöllä (Vaajakosken teollisuusympäristö) on myös vaikutuksensa tämän kaavahankkeen ympäristöön so-veltumista arvioitaessa. Voimassa olevat asemakaavat Asemakaavassa rakentamiselle tarkoitettu alue on osoitettu sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvele-vien rakennusten korttelialueeksi (YS-4) sekä Viistotien varrella asuinkerrostalojen alueeksi (AK-4). YS-4 -alueelle saa määräyksen mukaan sijoittaa vanhusten palvelukeskuksen toimintaan soveltuvia asuntoja. Rakentaminen on sallittu ¾ II tasoon ja rakennusoikeutta on (e=0,6) 5 845,5 kerros-alaneliömetriä. AK-4 -alueen rakennusoikeus on 1 150 kerrosalaneliömetriä ja kerroskorkeus on ½ II. Ohjeellisella merkinnällä on osoitettu yleiselle jalankululle alueen osa Vaajakoskentieltä Väkkärä-tielle. Viistotien ja Urheilutien kulmassa on pieni kolmion muotoinen yleinen pysäköimispaikka (LP). Asemakaavat ovat toteutuneet. Suunnittelualueen itäpuoleinen osa on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi; autopaikat on osoi-tettu korttelin 106 tontille 2 (Sampoharjun kiinteistö) sekä entisen terveystalon tontille 104:2. Alueelle saa rakentaa pysäköintikannen, pysäköintikannen alla on maanalainen auton säilytyspaikan raken-nusala. Asemakaava on vuodelta 2015 eikä se ole toteutunut kaavan mukaisesti



Lähiympäristön kaavatilanne Vaajakosken ydinkeskustassa on meneillään rakennuskannan uusiutuminen ja tehostaminen. Suunnittelualue kuuluu ydinkortteleihin, joiden rakennuskannan elinkaari alkaa olla loppumassa ja tavoitteena on mahdollistaa ydinkeskustaan myös asumista palveluiden läheisyyteen. Lähistölle on laadittu viime vuosina useita asemakaavamuutoksia ja rakentaminen on lähtenyt käyn-tiin. Kaavamuutoksia on edelleen tulossa vireille.

Muut aluetta koskevat päätökset Alueella olevalle Väkkärän palvelutalolle on haettu määräaikaista rakennuslupaa normaalin asumis-käytön sallimiseksi. Palvelutalosta on muuttanut osa asukkaista vasta valmistuneeseen Sampohar-jun kiinteistöön terveysaseman yhteyteen. Vanhalle terveysasemalle on haettu purkulupa. Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat -Vaajakosken kaavoitukseen liittyvät liikennetarkastelut (Trafix, 2016) -Vaajakosken keskustan melumallinnus (Asemakaavoitus, Jussi Sievänen, 2014) -Jyväskylän meluselvitys 2017 -Vaajakosken arkkitehtuurikilpailuun liittyvät selvitykset ja suunnitelmat; mm. voittanut ehdotus Viilto (Petri Laaksonen, 2009 – 2010) -Mahtuvuus- ja kaupunkikuvallisia tarkasteluja 2013- -Keski-Suomen museon Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi ModeRa 2012-2014. -Bussipysäkkialueen tilavaraussuunnitelma 2019 (Destia Oy)



4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Aloitusvaihe Kaavamuutostyö on kaavoitusohjelman mukainen hanke ja siihen on ryhdytty kaupungin aloitteesta. Aloituskokous on pidetty 22.1.2019 keskeisten toimijoiden kanssa. Hanke on ilmoitettu vireille Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.2.2019 Kaavamuutoshanke on käsitelty sillissä maaliskuussa 2019. Aloitusvaiheessa on tehty vaihtoehtoja, joita on arvioitu alueen toimijoiden kanssa. Tilapalvelu on ilmoittanut, että entisen terveysaseman alueelle tarvitaan tiloja perusturvapalveluille ja asiakaspysäköinnille.

Yllä aloitusvaiheen skissejä. 4.2 Luonnosvaihe 4.2.1 Kaavaluonnoksen valmistelu Asemakaavan valmistelu pääsi käyntiin vasta huhtikuussa 2019, jolloin selvisi SOTE uudistuksen vaikutukset kaupungin perusturvajärjestelyjen kannalta. Perusturvapalvelut saadun tiedon mukaan tarvitsevat tiloja vanhusten päiväkeskustoiminnalle, hen-kilökunnan sosiaali-, tauko- ja tiimitiloille sekä mahdollisesti Sampoharjun kiinteistön toiminnoille li-sätiloja.



Luonnosta valmistellessa tutkittiin tietyllä mitoituksella erilaisia pysäköinti / autonsäilytys vaihtoehto-ehtoja alueella. Todettiin, ettei entisen terveysaseman tontille kansipaikoituksen rakentaminen ole mahdollista, joten alkuperäisestä tavoitteesta sijoittaa kaikki paikoitus tontille, piti luopua.

Bussipysäkkialueen tilavaraussuunnitelma (Destia Oy)

4.2.2 Luonnosvaiheen palaute (lausunnot ja mielipiteet) ja vastineet/huomioon ottami-nen Asemakaavaluonnos oli nähtävillä15.10 – 14.11.2019 välisen ajan. Nähtävilläolon aikana saatiin lau-sunto Keski-Suomen museolta, Jyväskylän Energia Oy:ltä (Alva-yhtiöt/verkot) ja kaupungin liikenne- ja viheralueilta sekä yksi mielipide. Lausunnon antajilla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Mielipiteessä tuotiin esille seuraavia pääkohtia: Mielipiteessä ollaan huolestuneita puistoalueen sijainnista melualueella ja liikenteellisesti hanka-lassa paikassa mm. suhteessa suojateihin ja vilkkaaseen kevytväylään. Pienempi leikkipuiston paikka olisi esimerkiksi samalla kaava-alueella Urheilutien puolella. Kahden pikkupuiston sijasta Vaajakoskelle tarvittaisiin mieluummin yksi kunnollinen toimintapuisto, jonka käyttäjäkuntakin olisi laajempi. Kaavoittajan vastine:

Vaajakosken ydinkeskustassa on hyvin vähän puistoalueita ja siksi tälle alueelle nähtiin tarpeel-liseksi saada edes pienimuotoinen puistoalue. Alueelle ei ole suunnitelmissa rakentaa varsinaista leikkipuistoa, vaan pieni rakennettu viheralue, joka toimisi ydinkeskustan viihtyisänä kohtaamispaik-kana ja mahdollisesti tarjoaisi pienimuotoista toimintaa monen ikäisille. Alueen tarkempi suunnittelu ei kuitenkaan vielä ole käynnistynyt ja suunnittelun edetessä ratkeaa alueen luonne ja mahdollinen toiminnallisuus. Erillistä melumallinnusta ei puiston osalta ole tehty, mutta alueen melutasot selviävät koko kaupungin melumallinnuksesta vuodelta 2017. Mallinnuksen mukaan alueen kokonaismelu-taso päivällä on 50-60 dB. Melutasot ovat samanlaiset myös kaava-alueen Urheilutien puoleisella laidalla. Esitetyn puiston paikalla on lisäksi puustoa, jota pyritään säilyttämään. Urheilutien varrella ei vastaava puustoista aluetta ole.



Lilliputin leikkipuisto Haapatiellä on tosiaan lähellä ja se tulee jatkossakin palvelemaan Vaajakosken keskustan leikkipuistona. Kotimäen aluetta puolestaan palvelee Haaparinteen leikkipuisto ja Savon-mäkeä Linnanpuisto. Jyskästä leikkipuistoja löytyy useampiakin, suurimpana viime kesänä kunnos-tettu Tammirinteen puisto.

4.3 Ehdotusvaihe 4.3.1 Kaavaehdotuksen valmistelu Kaavaehdotus on lähestulkoon kaavaluonnoksen mukainen. Ehdotuksen valmisteluvaiheessa 12.3.2020 esiteltiin kaavaluonnosta Vaajakosken talvikohinoilla. Palautteen ja jatkosuunnittelun perusteella kaavaehdotukseen on tehty luonnosvaiheen jälkeen seu-raavat tarkennukset: -Korttelin 104 tontille 9 (Viistotie 2) on lisätty istutettavan alueen osan merkintä tontin itärajalle -Kaavaehdotuksen mukaisen korttelin 105 (luonnoksessa kortteli 104) tonttien 10 ja 11 piha-alueiden kaavamääräyksiä on täydennetty ja muutettu autojen säilytyspaikkojen, pysäköintipaikkojen ja istu-tettavien alueiden osalta sekä lisätty määräys huoneistoalan vähimmäiskoosta. 4.3.2 Ehdotusvaiheen palaute (lausunnot ja muistutukset) ja vastineet/ huomioon ot-taminen Asemakaavan muutosehdotus ja siihen liittyvä sitova tonttijako on ollut nähtävillä 5.5.-4.6.2020. Lau-sunto saatiin Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Lausunnossa viitattiin pelastuslain noudattamiseen eikä se ole aiheuttanut muutoksia asemakaavaehdotukseen. Muistutuksia ei jätetty. Kaavaehdotuk-seen on tehty vähäinen tekninen muutos nähtävilläolon jälkeen (ohjeellista et-aleen rajaa on hieman muutettu). Kaavamuutokseen ei liity maankäyttösopimuksia. 4.4 Hyväksymisvaihe Asemakaavan hyväksyy kaupunkirakennelautakunta (hallintosääntö 16 §). Asemakaava on hyväksyttävänä kaupunkirakennelautakunnassa 13.10.2020.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavaratkaisun yleiskuvaus Alueen nykyinen perusrakenne säilyy. Urheilutietä ja Vaajakoskentietä yhdistävä kevyenliikenteen väylä säilyy, mutta sen linjaus muuttuu Väkkärätien suuntaiseksi. Asemakaava mahdollistaa entisen terveystalon ja Väkkärän palvelutalon kiinteistöjen uudisrakentamisen ja sisällöllisen uusiutumisen. Korttelialueille liikennöidään Väkkärätien kautta. Viistotien varren kerrostalotontti säilyy entisellään, ainoastaan kaavamääräyksiä ajantasaistetaan. Autopaikkojen korttelialueen käyttöoikeus laajenne-taan koskemaan myös viereistä kirjasto- ja urheilutalokorttelia. Osa nykyisestä Väkkärän palveluta-lon korttelista esitetään puistoalueeksi. Vaajakoskentien puoleista katualuetta laajennetaan korttelin suuntaan bussipysäkkialueen kehittämiseksi, jolloin kevyenliikenteen väylä ohjataan kulkemaan bussikatoksen taitse. 5.1.1 Mitoitus Mitoituksessa keskeiset tekijät liittyvät asuntoja palvelurakentamisen tarpeeseen (KymppiR -oh-jelma) sekä tarvittavan autopaikoituksen järjestämiseen. Mitoitukseen vaikuttaa tietysti myös hyvän kaupunkirakenteen ja viihtyisän ympäristön muodostaminen.



Alueelle osoitetaan yhteensä 7 900 kerrosalaneliömetriä uutta rakentamista, josta noin 1 100 ker-rosalaneliömetriä tulisi sisältämään perusturvapalveluiden tiloja. Viistotien varren kiinteistössä säily-tetään nykykaavan mukainen rakennusoikeus 1 150 kerrosalaneliömetriä. Toteutuneella alueella tulisi olemaan noin 110-130 asukasta. Pysäköinti ja liikenne: Autopaikkoja on rakennettava AKY -korttelialueelle vähintään seuraavasti: -1 autopaikka 120 asuinkerrosalaneliömetriä kohti -1 autopaikka 150 seniori- ja palveluasuntojen kerrosalaneliömetriä kohti -1 autopaikka 75 toimisto- ja liiketilojen kerrosalaneliömetriä kohti. Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: -1 polkupyöräpaikka 50 asuinkerrosalaneliömetriä kohti ja 1 polkupyöräpaikka liike- ja toimistotilojen 75 kerrosalaneliömetriä kohti. Pyöräpaikoista vähintään puolet on katettuja. Pyöräpaikat voivat si-jaita joko asuinrakennusten yhteydessä tai erillisessä piharakennuksessa tai katoksessa. 5.1.2 Palvelut Alue tulee sisältämään myös perusturvapalveluiden tiloja. 5.1.3 Ympäristön häiriötekijät Vaajakoskentien liikennemelu on huomioitu kaavamerkinnöin ja määräyksin. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Kaavamuutosalueeseen kuuluu uusiutuvien kortteleiden lisäksi Viistotien varrella oleva yksityisen kerrostaloyhtiön omistama AK-4 tontti. Kiinteistö on otettu kaavaan mukaan, koska ajantasakaa-vassa osoitettu kaupungin omistama tontin osa liitetään kaavamuutoksella tonttiin 104:11 (nykyinen Väkkärän palvelutalo). AK-4 tontin päämääräys on ajantasaistettu seuraavanlaiseksi: Asuinkerrostalojen korttelialue AK Korttelialueelle saa rakentaa varsinaisen kerrosalan lisäksi auton säilytyspaikkoja sekä varsinaisen kerrosalan alapuolelle yhteiskäyttötiloja kuten sauna-, säilytys-, kerho- yms. tiloja. Asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue AKY Alueelle saa sijoittaa asuinrakennusten lisäksi perusturvapalvelujen tarvitsemia tiloja ja niiden toi-mintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. Enintään 300 kerrosalaneliömetriä saa rakentaa liiketi-laksi. Liiketilat tulee sijoittaa rakennuksen katutason kerrokseen. Korttelialueelle ei saa sijoittaa päi-vittäistavarakauppaa. AK -korttelissa asuntojen huoneistoalan keski-pinta-ala tulee olla vähintään 45 neliömetriä lukuun ottamatta mahdollisia palvelu- tms. erityisasumiseen tarkoitettuja huoneistoja.



Rakentamistapa: Yleistä: Entisen terveystalon paikalle esitetään kahdesta osasta koostuva uudisrakennus (3 900 kerros-alaneliömetriä), jonka kahdeksankerroksinen osa asettuu Urheilutien päätteeksi Leppävedentien suunnasta katsottuna, matalampi kaksikerroksinen osa on Väkkärätien suuntainen. Korkeampi osa on alustavasti ajateltu asumiselle, matalampi perusturvapalvelujen tarpeisiin. Väkkärän palvelutalon paikalle esitetään kaksi kuusikerroksista asuinrakennusta, yhteensä 4 000 kerrosalaneliömetriä. Kaikki rakentaminen ja ympäristön käsittely tulee olla korkealaatuista. Rakennusten tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa koko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Mahdolliset elementtisaumat eivät saa näkyä julkisivuissa. Rakentaminen tulee sijoittaa maaston mukaisesti siten, että vältetään maaston leikkauksia ja pen-gerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaan huomioon. Yläpohjan ja vesikaton väliseen ullakkotilaan saa sijoittaa irtaimiston säilytystiloja, hissin kone- ja iv -konehuoneita sekä muita teknisiä tiloja tarpeellisine käytävätiloineen asemakaavassa osoitetun ker-rosalan lisäksi ja kerrosluvun estämättä. Yläpohjan ja vesikaton väliseen ullakkotilaan saa sijoittaa myös asukkaiden yhteiskäyttöisiä tiloja (esimerkiksi harrastetila, kuntosali, sauna) enintään 200 kerrosneliömetriä/rakennus. Kortteli 105, tontti 1: Rakennuksen korjaustoimenpiteet tulee suorittaa uudistuvaan ympäristöön sopivalla tavalla. Uudis-rakentamisen osalta tulee noudattaa, mitä korttelin105 tontin 5 osalta on määrätty. Julkisivut; Kortteli 105, tontti 2: Rakennusten julkisivujen päämateriaali tulee olla valkea rappaus. Lisäksi voidaan käyttää punaista tiiltä luonnonvärisin saumoin. Kahdeksankerroksisen rakennuksen julkisivut tulee jäsentää pysty-suuntaisina, rakennuksen massoittelusta lähtevinä kokonaisuuksina (esim. porrashuone, parveke-vyöhykkeet, aukotus)



Kortteli 105, tontti 5: Julkisivujen päämateriaali tulee olla punainen tiili luonnonvärisin saumoin. Katot: Asuinrakennusten katot tulee olla muodoltaan tasakattoja. Kahdeksankerroksien rakennuksen kat-tolinja tulee olla murrettu siten, että korkeampi rakennuksen osa sijoittuu rakennusalan pohjois-osaan. Piharakennukset ja katokset tulee toteuttaa pulpettikattoisina. Katemateriaalin tulee olla joko matta tummanharmaa konesaumattu pelti tai viherkate. Parvekkeet: Parvekerakenteet tulee olla osana julkisivusommitelmaa; kahdeksankerroksisessa rakennuksessa korostaen pystysuuntaista vaikutelmaa. Parvekkeet voivat ulottua rakennusalan yli. Piha-alueet ja -rakenteet: Leikki- ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Piha-alueita suojamaan on esitetty seuraava määräys: Asuntojen piha- ja oleskelualueet tulee suojata liikenteen melulta meluaidalla tai muulla melua estä-vällä rakenteella siten, että melutaso ei ylitä ohjearvoja. Melueste voi olla auto- tai polkupyöräkatos. Meluesteen tulee olla ulkoasultaan ja materiaaleiltaan korkealaatuinen. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää selvitys leikki- ja oleskelualueen meluttomuudesta. Paikoitus- ja liikennealueet tulee rajata katualueesta ja muista piha-alueista selkeästi joko muurilla, istutuksilla ja/tai autokatoksella. Paikoitusalueiden kattamattomat pysäköintiruudut tulee toteuttaa nurmikiveyksenä. Rajaavien rakennelmien tulee muodostaa materiaaleiltaan ja väritykseltään rakennusten ja muiden rakennelmien kanssa yhtenäinen kokonaisuus. Tulevat muurit tulee suunnitella ja toteuttaa joko pai-kallamuurattuna tai betonivaluna. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää kohteen vaatimustason mukainen pihasuunnitelma. Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää rakennushankkeen pohjalta laadittu hulevesien hallinta- ja johtamissuunnitelma, joka sisältää suunnitelman rakentamisen aikaisesta hulevesien hallinnasta. Hulevedet: Jos tontilta tuleva hulevesivirtaama (mitoitussade 180 l/s/ha, 10 min kesto) on yli 48 litraa sekunnissa (l/s), tulee hulevesiä viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täytty-misestään ja niistä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viivyttävän rakenteen tulee kuitenkin olla sellainen, ettei se tyhjene alle 0,5 tunnissa täyttymisestään. Valaistus: Väkkärätielle, puistoalueelle ja autopaikkojen korttelialueelle tulee laatia valaistussuunnitelma. Valaistus tulee suunnitella ja toteuttaa ilmeeltään yhtenäisenä kokonaisuutena. Kaiken valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä. Yleismääräykset AKY -korttelissa asuntojen huoneistoalan keskipinta-ala tulee olla vähintään 45 neliömetriä lukuun ottamatta mahdollisia palvelu- ym. erityisasumiseen tarkoitettuja huoneistoja. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaa-moin.



Korttelialueella on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne on liitettävä pe-rustamissuunnitelmineenrakennuslupa-asiakirjoihin. Pilaantuneet ma-ainekset on poistettava tai kä-siteltävä ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisen vatimassa laajuu-dessa. Alueelle saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä. 5.2.2 Muutalueet Alueelle esitetty pienimuotoinen puisto (VP). Katos- ja aitarakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden uusiutuvan korttelin rakentamisen kanssa. Autopaikkojen korttelialue (LPA) on tarkoitettu tonttien 105/2, 106/2 ja 146 käyttöön. Alueelle saa rakentaa pysäköintikannen, jonka alla on maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala (ma-1). Kaavamääräyksen mukaan rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa maastoon sekä ympäröivään rakennuskantaan sovittaen ja modernia muotokieltä käyttäen. Urheilutietä ja Vaajakoskentietä yhdistävä kevyenliikenteen väylä on muutettu Väkkärätien suun-taiseksi. Vaajakoskentien varrella olevaa katualuetta on otettu mukaan kaavamuutokseen kevytväylän (mm. pyöräilyn pääreitti) mahdollistamiseksi. Katualueella olevalle alueen osalle on esitetty määräys, jonka mukaan puusto, etenkin männyt, tulee säilyttää. Mäntyjen kaataminen sallitaan vain raken-nustoimenpiteiden (kevytväylä) ja/tai turvallisuuden kannalta. 5.3 Kaavaratkaisun perustelut Tavoitteiden mukaisesti kaavaratkaisulla mahdollistetaan -entisen terveystalon ja Väkkärän palvelutalon kiinteistöjen kehittäminen tulevien tarpeiden mu-kaiseksi mm. perusturvapalvelujen tilatarpeisiin sekä Vaajakosken ydinkeskustan asuntotarpeisiin -Vaajakosken tärkeimmän paikallis- ja kaukoliikennepysäkin kehittäminen sekä pienen puiston ra-kentaminen keskeiselle alueelle. -paikoitusalueita julkisten palveluiden tarpeisiin

5.6 Vaikutusten arviointi 5.6.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen: Hanke on olevan yhdyskuntarakenteen mukainen ja hyödyntää nykyistä yhdyskuntateknistä verkos-toa. Alueen rakenne ei oleellisesti poikkea nykyisestä; rakentaminen tehostuu ajantasakaavan salli-masta rakennusoikeudesta 5 845,5 kerrosalaneliömetristä 7 900 kerrosalaneliömetriin julkisten pal-veluiden korttelialueella ja säilyy entisellään kerrostalokiinteistön tontilla (1150) kerrosalaneliömetriä. Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön: Uudistuva ja tehokkaampi rakentaminen sijoittuu suunnilleen samoille paikoille kuin poistuva raken-nuskanta, mutta on korkeampaa ja samalla myös tehokkaampaa. Tonttitehokkuusluvulla tarkastel-tuna esitetty rakennusoikeus on e=0,8, joka sallii alueelle vielä ilmavuutta. Mitoituksen taustalla on aiemmin laadittuja Vaajakosken ydinkeskustan mitoitus- ja mahtuvuus- ja kaupunkikuvallisia selvi-tyksiä.



Väkkärän palvelutalon alueelle sijoittuva uudisrakentaminen lähestyy hahmoltaan Vaajakoskentien toisen puolen kerrostalokokonaisuutta, entisen terveystalon korvaava rakennus ilmeeltään taas jat-kaa ydinkeskustan uusiutuvaa rakentamista. Edm. rakennus koostuu kahdesta osasta, jonka korke-ampi, kahdeksankerroksinen osa asettuu Urheilutien päätteeksi Leppävedentien sunnasta katsot-tuna, matalampi kaksikerroksinen osa on Väkkärätien suuntainen. Vaikutukset liikenteeseen: Lisääntyvä rakennusoikeus lisää liikennesuoritetta lähinnä asumisen osalta (julkisten palveluiden osalta liikennesuorite vähenee, koska asiakasliikenne vähenee korttelissa verrattuna nykyiseen). Liikennesuorite lisääntyy lähinnä LPA -alueen käytön tehostuessa ja suuntautuu Urheilutielle ja sitä kautta muuhun liikenneverkkoon. Liikennesuoritteen lisääntyminen on otettu huomioon Vaajakosken keskustan kaavoituksen liikennetarkasteluissa (2016). Liikenteen lisääntyminen on huomioitu mm. Urheilutien ja Leppävedentien risteysalueen parantamissuunnitelmissa. Kaavamuutoksen yhteydessä on laadittu bussipysäkkialueen tilavaraussuunnitelma, jossa on varau-duttu pysäkkialueen kohentamiseen ja polkupyöräliikenteen ohjaamiseen pysäkkikatoksen taitse lii-kenneturvallisuuden ja sujuvuuden parantamiseksi. Liikennemelun yms. haittojen estäminen: Kaavamääräyksen mukaan piha-alueet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, ettei melutaso piha-alueilla ylitä sallittuja ohjearvoja. Tilanne on tarkistettava rakennuslupavaiheessa. Rakennusalat on varustettu tarvittavin melunsuojamerkinnöin. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä: Alue on tärkeimpiä Vaajakoskella perusturvapalvelujen sijoittumisen kannalta.



6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Kaavoitusprosessin aikana on laadittu havainnollistavaa materiaalia alueen toteuttamisesta kaava-määräysten tueksi. Havainnemateriaali on selostuksen liiteaineistossa ja se on viitteellistä. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus KymppiR -ohjelman mukainen rakentamisen ajoitus on alueella ohjeistettu alkavaksi vuonna 2021. Ensimmäisessä vaiheessa uudistetaan entisen terveystalon tontti. Tällöin laukeaa tarve rakentaa kaksitasoinen autopaikkojen korttelialue. Väkkärän palvelutalolla on elinkaarta vielä jäljellä jokunen vuosi. Bussipysäkkialueen uusiminen tapahtunee vasta Vaajakoskentien varren pyöräilyn pääreitin uusi-misen yhteydessä ja siihen kytkeytynee myös pienen puistoalueen toteuttamisen aikataulu. Yhdys-kuntatekniikan uusimiseen liittyvät aloitettaneen ensimmäisessä vaiheessa. Toteuttamisesta vastaavat näillä tiedoin ensimmäisessä vaiheessa (entinen terveystalo ja autopaik-kojen korttelialue) Jyväskylän Vuokra-asunnot. 6.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaavoituk-sen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa sekä muiden asiassa oleellisten viranomais-ten kanssa. Kaupungin seurantavälineitä ovat KymppiR -ohjelma ja siihen liittyvä palveluverkkoseuranta. Kymp-piR -ohjelmassa rakennushankkeet on ajoitettu vuodesta 2020 eteenpäin? Toteutumisen seurannan kannalta merkittävää on alueen kaupunkikuvallisten tavoitteiden toteutu-minen, johon liittyvät kaupunkiympäristön arvojen toteutuminen ja kaupunkikuvan ja rakennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuus sekä piha-alueiden suunnittelun ja toteutuksen korkealaatuisuus. Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota kaupunkikuvan ja ra-kennusten arkkitehtuurin korkealaatuisuuteen sekä tonttien piha-alueiden suunnittelun ja toteutuk-sen korkealaatuisuuteen. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava asemakaavoituksen edusta-jien kanssa.

09.07.2019 (1)


OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

VÄKKÄRÄTIEN ASEMAKAAVA MUUTOS Kaavatunnus 69:067

1. Kaava-alue ja sijainti Asemakaavan muutos koskee 69. kaupunginosan korttelin104 tonttia 1 ja 2 sekä autopaikoituksen korttelialuetta (LPA), pysäköimisaluetta (LP) ja ka-tualuetta.

Alue sijaitsee Vaajakosken ydinkeskustassa, Vaa-jakoskentien ja Urheilutien välisellä alueella. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoit-teet Asemakaavamuutos on kaavoitusohjelman mukai-nen hanke ja sen on tarkoitusta valmistua vuoden 2020 aikana. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa kaavan pääkäyttötarkoitus sallimaan asumista, tut-kia leikkipaikan sijoittumista alueelle sekä tutkia bussipysäkkialueen kehittämistä. Kaavalla myös tarkistetaan korttelin rajoja suhteessa katualuei-siin, rakennusoikeuksia ja rakentamistapaa huomi-oiden Vaajakosken ydinkeskustan uudistamista-voitteet. Alueella ei tulla tekemään maankäyttösopimuksia. Tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhtey-dessä selviää kaavoitusprosessin aikana. 3. Suunnittelun lähtökohdat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (hyväksytty 1.12.2017) suun-nittelualue on merkitty keskustatoimintojen alakes-kukseksi (ca). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue kuuluu Vaajakosken aluekeskukseen.

- Asemakaavassa rakentamiselle tarkoitettu alu-een osa on osoitettu sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS-4) sekä Viistotien varrella asuinkerrostalojen alueeksi (AK-4). YS-4 -alueelle saa määräyksen mukaan si-joittaa vanhusten palvelukeskuksen toimintaan so-veltuvia asuntoja. Rakentaminen on sallittu ¾ II ta-soon ja rakennusoikeutta on (e=0,6) 5 845,5 ker-rosalaneliömetriä. AK-4 -alueen rakennusoikeus on 1 150 kerrosalaneliömetriä ja kerroskarkeus on ½ II. Ohjeellisella merkinnällä on osoitettu yleiselle jalankululle alueen osa Vaajakoskentieltä Väkkärä-tielle. Viistotien ja Urheilutien kulmassa on pieni kolmion muotoinen yleinen pysäköimispaikka (LP). Asemakaavat ovat toteutuneet. Suunnittelualueen itäpuoleinen osa on osoitettu autopaikkojen korttelialueeksi; autopaikat on osoi-tettu korttelin 106 tontille 2 (Sampoharjun kiin-teistö) sekä entisen terveystalon tontille 104:2. Alu-eelle saa rakentaa pysäköintikannen, pysäköinti-kannen alla on maanalainen auton säilytyspaikan rakennusala. Asemakaava on vuodelta 2015 eikä se ole toteutunut kaavan mukaisesti. Aluetta koskevat suunnitelmat, selvitykset ja päätökset: -Vaajakosken alueen kaavoitus, liikennetarkastelut (Trafix, 2016) -Vaajakosken keskustan melumallinnus (asema-kaavoitus, Jussi Sievänen 2014), joka tullaan päi-vittämään -Jyväskylän meluselvitys 2017 -Vaajakosken arkkitehtuurikilpailuun liittyvät selvi-tykset ja suunnitelmat; mm. kilpailun voittanut Viilto -ehdotus (Petri Laaksonen, 2009-2010). -Mahtuvuus- ja kaupunkikuvallisia tarkasteluja vuosilta 2014-. -Bussipysäkkialueen tilavaraussuunnitelma 2019 (Destia Oy). Suunnittelualueen nykytilanne: Alue sijaitsee keskeisellä paikalla Vaajakosken ydinkortteleiden länsireunalla. Alue on rakennettua korttelialuetta pihoineen, katu-aluetta ja paikoituskäytössä olevaa kenttää. Lii-kenne- ja pysäköintialueet ovat pinnoitettuja, kas-vulliset alueet sijaitsevat alueen länsireunalla sekä Vaajakoskentien varrella. Maasto viettää voimakkaimmin länteen Viistotien suuntaan ja korkeuseroa alueella on luoteen suun-taan suurimmillaan noin seitsemän metriä. Alueelle liikennöidään Urheilutieltä erkanevalta Väkkärätieltä. Väkkärätie jatkuu kevyen liikenteen väylänä Vaajakoskentielle. Ajoneuvoliittymät eivät ole sallittuja Vaajakoskentieltä. Alueen etelälaidalla, Vaajakoskentien varrella on vilkas kauko- ja paikallisliikenteen bussipysäkki,

VÄKKÄRÄTIE / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2019 (2)


joka on varustettu mm. polkupyörien säilytyskatok-sella. Alueella sijaitsee kaksi julkisten palveluiden raken-nusta: Vuonna 1969 rakennettu Vaajakosken enti-nen terveysasema ja vuonna 1993 rakennettu Väk-kärän palvelutalo. Terveysasema tullaan purka-maan, Väkkärän palvelutalolla on vielä elinkaarta jäljellä, mutta asemakaavamuutoksessa varaudu-taan uuden rakentamisen mahdollistamiseen. Pal-velutalolle on haettu määräaikaista rakennuslupaa tavallisen asumisen sallimiseksi. Rakennusoi-keutta on käytetty yhteensä 4 148 kerros-alaneliömetriä. Suunnittelualueen pinta-ala on 9 742,5 m2 ja se on kaupungin omistuksessa. 4. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomai-set ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa kä-sitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutok-sessa osallisia ovat: - Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomis-tajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. - Viranomaiset :

- Elenia Oy - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - Tilapalvelu - JVA - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - Keski-Suomen museo

- muut : - asukasyhdistykset

5. Kaavan vaikutusten arviointi ja laadittavat li-säselvitykset Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaali-set, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arvi-ointityössä paneudutaan maankäyttö- ja rakennus-lain mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun pe-rusteella ovat vaikutukset maisemaan ja kaupunki-kuvaan. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo ole-massa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietoma-teriaaliin. Arviointia tehdään yhteistyössä eri asian-tuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osal-listua kaavan vaikutusten arviointiin. Laadittavat lisäselvitykset: Kaavamuutosta varten tullaan päivittämään vuonna 2014 laadittu liikennemelumallinnus sekä laaditaan yleissuunnitelma liittyen mm. hulevesien hallintaan, yhdyskuntateknisiin johtovarauksiin ja joukkoliikenteen alueterminaalin kehittämiseen.

6. Viranomaisneuvottelu Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjes-tää. (MRL 66 § 2 mom.) 7. Kaavaprosessin kulku ja osallistuminen Osalliset voivat ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mieli-piteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot. Aika-taulu on alustava ja osallistumis- ja arviointisuunni-telmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun ku-luessa. Aloitusvaihe (Talvi 2019) Aloitusvaiheessa kootaan lähtötietoja, asetetaan kaavan tavoitteet ja laaditaan osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma (OAS). Osallistuminen: Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaava-ehdotuksen nähtävillä oloon saakka. Kaavaluonnoksen valmistelu ( Kevät 2019) Valmisteluvaiheessa suunnitellaan asemakaava-luonnos. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asi-antuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedote-taan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 20.2.2019 sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaa-voittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suulli-sesti. Hanketta tullaan esittelemään Vaajakoskella pidettävässä tilaisuudessa. Luonnosvaihe (Syksy 2019) Kaavaluonnos käsitellään kaupunkirakennelauta-kunnassa. Kaavaluonnos asetetaan nähtäville, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipi-teensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-si-vuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä palvelu-piste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjalli-sesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä teh-dään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (Talvi 2019) Kaavaluonnoksesta saatu palaute otetaan huomi-oon kaavaehdotusta laadittaessa. Kaupunkira-kennelautakunta asettaa kaavaehdotuksen näh-täville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajanta-lon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuk-sesta annetut muistutukset tulee osoittaa kaupun-kirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kau-pungin kirjaamoon. tehneille, jotka ovat ilmoitta-neet osoitteensa. Kannanotto toimitetaan kaupun-

VÄKKÄRÄTIE / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2019 (3)


kirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsitte-lyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kau-punginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Muistu-tuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselos-tukseen. Kunnan perusteltu kannanotto toimite-taan niille muistutuksen Hyväksymisvaihe (Kevät 2020) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy kaavaeh-dotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulute-taan kaupungin internetsivuilla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Asema-kaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa ja kaupungin www-sivuilla. 8. Yhteystiedot Tuija Solin, Projektipäällikkö Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Kivääritehtaankatu 6 Puh. (014) 266 5054 email [email protected] internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus

mailto:[email protected]

YXN:O

KOORDINAATTILUETTELOEUREF-FIN-ETRS GK26

493145.9976904644.98517493148.3576904643.76921493160.5386904673.96930493124.6556904685.04631493135.2116904688.27232493135.3166904618.21033493100.2016904636.12634493131.2376904610.21566493098.8616904626.73567493101.5446904632.10168493099.3066904638.80969493122.2406904684.24070

KI

KI

69:067

69104004

1:500

69-104/5

07.04.2020

Kullervo Iivarinen

Jyväskylä

69

104

9

8

TONTIT

HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVAN YHTEYDESSÄ

TARK

PIIRSI

TJ-KARTTA

MUUTT. TONTIT

LASKI

EDELLINEN TONTTIJAKO

ASEMAKAAVA VAHVISTETTU

TJNRO

KAUP. OSA

KORTTELI

69104005

määrä-ala

MUODOSTUMISLUETTELOMuodostettava MuodostajaMuodostaja

kiinteistönKiinteistö / Palsta

pinta-alamääräalankiinteistö

Muodostettavankiinteistö

Muodostajakiinteistönpinta-ala pinta-ala

MuodostajaOsa / Kokonaan

Kokonaan23332764069 0104 0009 069 0104 0008

Osa100069 9901 0042

Osa331406 0001 0726

179-406-1-835

179-69-9901-20

179-406-1-238

179-406-1-726

179-6

9-990

1-42

179-406-1-726

179-406-1-410

179-406-1-293

Väkk

ärä

tie

YXN:O

KOORDINAATTILUETTELOEUREF-FIN-ETRS GK26

492992.7826904634.2271493016.9456904696.9051493015.0796904677.8942493027.4676904717.5092493068.5836904732.8953493088.5016904722.7224493029.6226904690.5975493063.4976904673.7426493086.8446904719.4757493058.4246904664.12511492991.0276904690.19127492999.6776904707.10928493117.2086904696.98830493098.3916904744.05030493103.4266904742.80360493106.4866904739.12661493118.6686904712.35662493118.4326904699.43663493088.5966904639.74664493054.6906904657.04965493067.4416904597.42166493008.8616904681.074102493089.4686904641.491108493092.1726904646.902109492987.1436904623.184120

179-406-1-627

179-69-9901-20

179-406-1-835

179-69-9901-20

179-406-1-753 179-69-9906-2

179-69-9901-16

179-69-104-8

179-6

9-990

1-42

179-406-1-726

179-406-1-627

179-406-1-410

179-406-1-235

179-406-1-835

Väkk

ärä

tie

Viistotie

määrä-ala

MUODOSTUMISLUETTELOMuodostettava MuodostajaMuodostaja

kiinteistönKiinteistö / Palsta

pinta-alamääräalankiinteistö

Muodostettavankiinteistö

Muodostajakiinteistönpinta-ala pinta-ala

MuodostajaOsa / Kokonaan

Kokonaan1729239369-105-1 406-1-235

Kokonaan664406-1-753

Kokonaan242369-105-2 406-1-410

Osa304406-1-627

Osa769-9901-16

Osa16869-9901-20


Osa5453605369-105-5 406-1-627


KI

KI

69:067

19.12.2012

69104002

1:500

69-105/1

07.04.2020

Kullervo Iivarinen

Jyväskylä

69

105

1, 2, 5

1

TONTIT

HYVÄKSYTTY ASEMAKAAVAN YHTEYDESSÄ

TARK

PIIRSI

TJ-KARTTA

MUUTT. TONTIT

LASKI

EDELLINEN TONTTIJAKO

ASEMAKAAVA VAHVISTETTU

TJNRO

KAUP. OSA

KORTTELI

69105001

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 09.10.2019

Kaavan nimi 69. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 104 TONTIT 1, 2 JA 8 SEKÄ KATUALUEENASEMAKAAVAMUUTOS

Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 20.02.2019Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 69:067Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,7573 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,7573

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 1,7573 100,0 9050 0,51 0,0000 1391A yhteensä 1,2017 68,4 9050 0,75 0,9392 7900P yhteensä Y yhteensä -1,0848 -6509C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1096 6,2 0,1096 R yhteensä L yhteensä 0,4460 25,4 0,0360 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 1,7573 100,0 9050 0,51 0,0000 1391A yhteensä 1,2017 68,4 9050 0,75 0,9392 7900AK 0,2393 19,9 1150 0,48 -0,0232 AKY 0,9624 80,1 7900 0,82 0,9624 7900P yhteensä Y yhteensä -1,0848 -6509YS -1,0848 -6509C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1096 6,2 0,1096 VP 0,1096 100,0 0,1096 R yhteensä L yhteensä 0,4460 25,4 0,0360 Kadut 0,1691 37,9 0,0594 LP -0,0670 LPA 0,2769 62,1 0,0436 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

9

5

179-406-1-753

179-69-9906-1

179-69-9906-2

179-69-9901-16

2

7

179-406-1-238

179-69-104-8

179-6

9-990

1-42

179-406-1-726

179-406-1-627

179-406-1-410

179-406-1-235

179-406-1-835

1-836

179-406-1-835

179-406-1-293

1

179-406-1-878

179-406-1-633

179-69-9906-4

3

-1-880179-406-1-879

28

p

s-1

VI

VI

ma-1

VIII

at

104

2800

VP

1150

AK-11/2 II

LP

VIISTOTIE

PL

AL-10e=0.50

II

URHEILUTIE

2000

2000

et

pp

69

LPA

II

le

at

at

105AKY

1100

VÄKK

ÄRÄT

IEAK-3e=0.601/2 III

VESM

ANN

LP(74/1)

75

AK-12

ajo

le

le

30 dBA

30 dBA

at-1/10 dBA

at-1/10 dBA

+yht250 I

VI yk 2/3VI yk 2/3

1950

1950

74

A

3)

ajo

at-1/10 dBA

at

+yht250 I

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

AK-1 Asuinkerrostalojen korttelialue.Korttelialueelle saa rakentaa varsinaisen kerrosalan lisäksi autosäilytyspaikkoja sekävarsinaisen kerrosalan alapuolelle asukkaiden yhteiskäyttötiloja kuten sauna-, säilytys-,kerho yms. tiloja.

AKY Asuinkerrostalojen ja yleisten rakennusten korttelialue.Alueelle saa sijoittaa asuinrakennusten lisäksi perusturvapalvelujen tarvitsemia tiloja janiiden toimintaa tukevia liike-, toimisto- ja yhteistiloja. Enintään 300 kerrosalaneliömetriäsaa rakentaa liiketilaksi. Liiketilat tulee sijoittaa rakennuksen katutason kerrokseen.Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa.

VP Puisto.Katos- ja aitarakenteet tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että ne muodostavat yhtenäisenkokonaisuuden uusiutuvan korttelin rakentamisen kanssa.

LPA Autopaikkojen korttelialue. Alueelle saa sijoittaa kortteleiden ja tonttien 105/2, 106/2 ja 146 pysäköintiä.

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa-alueen raja.

Tontin raja.

69 Kaupunginosan numero.

104 Korttelin numero.

9 Tontin numero.

VÄKKÄRÄTIE Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi.

2000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimmansallitun kerrosluvun.

1/2 II Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksensuurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksitilaksi.

KAAVAPIENENNYS LIITE 6

Rakennusala.

Ohjeellinen rakennusala.

Alue, jolle saa rakentaa pysäköintikannen. Pysäköintikannen alla on maanalainen autonsäilytyspaikan rakennusala. Pysäköintikansi tulee suunnitella ja toteuttaa maastoon jaympäröivään rakennuskantaan sovittaen sekä modernia muotokieltä käyttäen.

le Leikki- ja oleskelualueeksi varattu alueen osa.

Istutettava alueen osa.

s-1 Alueen osa, jolla puusto tulee säilyttää; etenkin männyt, joiden kaataminen sallitaan vainrakennustoimenpiteiden (kevytväylän) ja/tai turvallisuuden kannalta.

Istutettava puurivi.

Katu.

pp Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.

p Alue, jolla sallitaan pysäköinti.

at Ohjeellinen auton säilytyspaikan rakennusala.

at Rakennusala, jolle saa rakentaa auton säilytyspaikan. Alleviivattu merkintä osoittaaehdottomasti käytettävän määräyksen.

Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennusten ulkoseinien sekäikkunoiden ja muiden rakenteiden äänen eristävyyden liikennemelua vastaan on oltavasellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaisetohjearvot.

PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE

Autopaikkoja on varattava seuraavasti:-1 autopaikka 120 asuinkerrosalaneliömetriä kohti.-1 autopaikka 150 seniori- ja palveluasuntojen kerrosalaneliömetriä kohti-1 autopaikka 75 liike- ja toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti

Polkupyörien säilytyspaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti:-1 polkupyöräpaikka 50 asuinkerrosalaneliömetriä kohti ja 1 polkupyöräpaikka liike- jatoimistotilojen 75 kerrosalaneliömetriä kohti. Pyöräpaikoista vähintään puolet onkatettuja. Pyöräpaikat voivat sijaita joko asuinrakennusten yhteydessä tai erillisessäpiharakennuksessa tai katoksessa.

RAKENTAMISTAPA

Kaiken rakentamisen ja ympäristön käsittelyn tulee olla korkealaatuista. Rakennustentulee ilmentää modernia arkkitehtuuria. Rakennusten ja rakennelmien tulee muodostaakoko korttelissa yhtenäinen kokonaisuus. Mahdolliset elementtisaumat eivät saa näkyäjulkisivuissa.

Rakentaminen tulee sijoittaa maaston mukaisesti siten, että vältetään maastonleikkauksia ja pengerryksiä ja että naapuritonttien korkeusasemat otetaan huomioon.

Yläpohjan ja vesikaton väliseen ullakkotilaan saa sijoittaa irtaimiston säilytystiloja, hissinkonehuoneita ja muita teknisiä tiloja tarpeellisine käytävätiloineen asemakaavassaosoitetun kerrosalan lisäksi ja kerroskorkeuden estämättä.

Yläpohjan ja vesikaton väliseen ullakkotilaan saa sijoittaa myös asukkaidenyhteiskäyttöisiä tiloja (esimerkiksi harrastetila, kuntosali, sauna) enintään 200kerrossalaneliömetriä/rakennus.

Kortteli 105, tontti 1:Rakennuksen korjaustoimenpiteet tulee suorittaa uudistuvaan ympäristöön sopivallatavalla. Uudisrakentamisen osalta tulee noudattaa, mitä korttelin 105 tontin 5 osalta onmäärätty.

Julkisivut:

Kortteli 105, tontti 2:Rakennusten julkisivujen päämateriaali tulee olla valkea rappaus. Lisäksi voidaankäyttää punaista tiiltä luonnonvärisin saumoin. Kahdeksankerroksisen rakennuksenjulkisivut tulee jäsentää pystysuuntaisina, rakennuksen massoittelusta lähtevinäkokonaisuuksina (esimerkiksi porrashuone, parvekevyöhykkeet, aukotus).

Kortteli 105, tontti 5:Julkisivujen päämateriaali tulee olla punainen tiili luonnonvärisin saumoin.

Katot:

Asuinrakennusten katot tulee olla muodoltaan tasakattoja. Kahdeksankerroksisen rakennuksen kattolinja tulee olla murrettu siten, että korkeampirakennuksen osa sijoittuu rakennusalan pohjoisosaan.

Piharakennukset ja -katokset tulee toteuttaa pulpettikattoisina. Katemateriaali tulee ollajoko matta tummanharmaa konesaumattu pelti tai viherkate.

Parvekkeet:

Parvekerakenteiden tulee olla osana julkisivusommitelmaa.Kahdeksankerroksisessa rakennuksessa parvekerytmityksen tulee korostaapystysuuntaista vaikutelmaa. Parvekkeet voivat ulottua rakennusalan yli.

PIHAT, MAASTONMUOTOILU JA HULEVEDET

Leikki- ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Asuntojen piha- ja oleskelualueet tulee suojataliikenteen melulta meluaidalla tai muulla melua estävällä rakenteella siten, että melutasoei ylitä ohjearvoja. Melueste voi olla auto- tai polkupyöräkatos. Meluesteen tulee ollaulkoasultaan ja materiaaleiltaan korkealaatuinen. Rakennusluvan yhteydessä tuleeesittää selvitys leikki- ja oleskelualueen meluttomuudesta.

Paikoitus- ja liikennöintialueet tulee rajata katualueista ja muista piha-alueista selkeästijoko muurilla, istutuksilla ja/tai autokatoksella. Paikoitusalueiden kattamattomatpysäköintiruudut tulee toteuttaa nurmikiveyksenä.

Rajaavien rakennelmien tulee muodostaa materiaaleiltaan ja väritykseltään rakennustenja muiden rakennelmien kanssa yhtenäinen kokonaisuus.

Piha-alueille tulevat muurit tulee suunnitella ja toteuttaa joko paikallamuurattuna taibetonivaluna.

Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää kohteen vaatimustason mukainenpihasuunnitelma.

Rakennuslupa-asiakirjoihin tulee liittää rakennushankkeen pohjalta laadittu hulevesienhallinta- ja johtamissuunnitelma, joka sisältää suunnitelman rakentamisen aikaisestahulevesien hallinnasta.

Jos tontilta tuleva hulevesivirtaama (mitoitussade 180 l/s/ha, 10 min kesto) on yli 48 litraasekunnissa (l/s) tulee hulevesiä viivyttää tontilla. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Viivyttävänrakenteen tulee kuitenkin olla sellainen, ettei se tyhjene alle 0,5 tunnissatäyttymisestään.

VALAISTUS

Väkkärätielle, puistoalueelle ja autopaikkojen korttelialueelle tulee laatiavalaistussuunnitelma. Valaistus tulee suunnitella ja toteuttaa ilmeeltään yhtenäisenäkokonaisuutena. Kaiken valaistuksen tulee olla häikäisemätöntä.

YLEISMÄÄRÄYKSET

AKY -korttelissa asuntojen huoneistoalan keskipinta-ala tulee olla vähintään 45neliömetriä lukuun ottamatta mahdollisia palvelu- yms. erityisasumiseen tarkoitettujahuoneistoja.

Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisinpumppaamoin.

Korttelialueella on ennen rakentamistoimenpiteitä tehtävä maaperätutkimukset ja ne onliitettävä perustamissuunnitelmineen rakennuslupa-asiakirjoihin. Pilaantuneetmaa-ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennenrakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisen vaatimassa laajuudessa.

Alueelle saa asentaa rakenteita ja laitteita, joilla hyödynnetään aurinkoenergiaa.

Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

Väkkärätien ympäristö

30.03.2020Ltk hyv 13.10.2020

MRL 65 näht. 05.05.2020

Ltk 21.04.2020

Näht.olo päättyy 15.11.2019

MRA 30 näht. 15.10.2019

30.08.2019

Tuija Solin

Marja Särkkä

10.01.2019

69:067

Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.

SEKÄ PUISTO- JA KATUALUEITA.KORTTELIN 105 TONTIT 1, 2 JA 5KORTTELIN 104 TONTTI 9 JA69. KAUPUNGINOSANAsemakaavan muutoksella muodostuu:

SEKÄ PYSÄKÖINTI- JA KATUALUETTA.KORTTELIN 104 TONTTEJA 1, 2 JA 869. KAUPUNGINOSAAsemakaavan muutos koskee:

Näht.olo päättyy 04.06.2020

Leila Strömberg

Kaupunginarkkitehti

Pvm

Korjaukset:Käsittelyt:

Suunn.

Suunn.avust.

Ari HeinonenMittauspäällikköJyväskylässä

Pohjakartta täyttää asemakaavan pohjakartalle asetetut vaatimukset.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Arkisto n:o

KAAVOITUS

10.09.2020

a s e m a k a a v a n s e l o s t u s · 2020. 10. 6. · 1.1 kaava-alue . asemakaavan muutos...

Documents