A X - S U U N N I T T E L U N T I E D O T U S L E H T I 2 0 1 6

AX-UUTISET

Postiosoite PL 428, 33101 Tampere, käyntiosoite Kuokkamaantie 4, 33800 Tamperepuhelin 03 2680 111, www ax.fi, email etunimi.sukunimi @ ax.f i

Insinööritoimisto AX-LVI Oy AX-Prosessit Oy Axovaatio Oy AX-Konsultit Oy

Sairaalan syke ei saa sammua

Energiatehokkuusinvestoinnin kannattavuustoimistorakennuksen korjaus- ja muutostöissä

Kiina tehostaa sotaa ilmansaasteita vastaan

Hiljaista ilmastonmuutosrintamalla?

Naantalin uusi NA4 CHP-laitos – Suomenensimmäinen teollisuusallianssi

Suomen paras terveyskeskus JUST

Sisäiset tarkastukset turvallisuuden tukena

40. ilmansuojelupäivät Lappeenrannassa

Life Re-use of Surplus Foundry Sand -projekti

Millaisia päästöjä syntyy, kun kompostoidaanympäristölle haitallisia yhdisteitä

M

Jatkuu sivulle 4...

P ä ä k i r j o i t u s

AX-UUTISET 2016

3

Seppo Heinänen

AX-UUTISET 2016

Pääkirjoitus ..............................................2

Sairaalan syke ei saa sammua ...3-5

Maaperän ja pohjaveden tilanselvitykset ympäristölupa-määräyksissä.......................................6-7

Energiatehokkuusinvestoinninkannattavuus toimistorakennuk-sen korjaus- ja muutostöissä:Parantuneen sisäilmastonvaikutus työn tuottavuudennousuun .............................................8-10

Kannattaako hyvästäsisäilmasta maksaa? .........................11

Tampere suomalaisen höyrynkäytön ytimessä lähes200 vuotta ......................................12-13

ATEX-jaoston kuulumisia ...............13

Hiljaista ilmastonmuutos-rintamalla? .....................................14-16

Kiina tehostaa sotaailmansaasteita vastaan ...................17

LVI-mies jaarittelee ..........................18

Naantalin uusi NA4 CHP-laitos– Suomen ensimmäinenteollisuusallianssi ..............................19

Suomen parasterveyskeskus JUST ......................20-21

Ilmansuojelupäivät kokosivatasiantuntijat vihreäänLappeenrantaan .................................22

Laitossuunnittelua lämpökes-kuksista kemianteollisuuteen .....23

Sisäiset tarkastuksetturvallisuuden tukena.....................24

Porkkanasta on moneksi ...............25

LIFE Re-use of surplusfoundry sandby composting -projekti .........26-27

Millaisia päästöjä syntyy, kunkompostoidaan ympäristöllehaitallisia yhdisteitä?.......................28

Puhdastilojen luokitus-standardointi päivittyy ...................29

Maratonviesti 2016 ...................30-31

Börje haastattelussa– tieto ei leviä vakan alta .......32-33

AX:n historiakerho esittää:Kylmän väreitä .............................34-35

2016 Energiamessutolivat menestys ...........................36-37

AX-University 2016 ...........................37

AX:n uudet kasvot .............................38

Axtoberfest 2016 ........................38-39

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O

AX

-SU

UN

NIT

TE

LUN

TIE

DO

TU

SLE

HT

I 2

01

6

Kun on kyse ihmishengistä, ei toiminta saa pysäh-

tyä, vaikka yleinen sähkön, kaukolämmön, kauko-

jäähdytyksen tai käyttöveden jakelu katkeaisi.

Taysin Kaupin kampukselle lähivuosina valmistu-

vissa uudiskohteissa asiaan on kiinnitetty entistä-

kin enemmän huomiota ja näin varmistettu kriit-

tisen sairaalatoiminnan häiriötön jatkuminen myös

poikkeustilanteissa.

odernin sairaalan laitteet ja toiminnot ovat riippuvaisia sähkön, lämmön, jäähdytyksen

ja käyttöveden jatkuvasta saannista. Tampereen yli-opistollisen keskussairaalan uudistamisohjelman2020:n uudisrakennusten suunnitteluvaiheessa asi-aan on paneuduttu huolella. Sairaalan asettamat ter-veydenhuollon ammattilaisista koostuvat asiantunti-jaryhmät ovat arvioineet toimintaan liittyvät riskit janäiden analyysien perusteella on tunnistettu ne talo-tekniset järjestelmät, joiden toiminta tulee taata myössilloin, kun normaali energian ja veden toimitus sai-raalalle syystä tai toisesta estyy.

SAIRAALAN SYKEEI SAA SAMMUA

levat keskimääräistä nuorempina. Ja liialli-nen nukkuminen voi olla vaikka masennuk-sen oire). Jos nukkumisessa on ongelmia,löytyy keinoja, joilla asiaa voi edesauttaa.Reipas liikunta on ehkä parasta lääkettä.Alkoholi taas pilaa unen.

Muista syödä monipuolisesti. Aamupala onpäivän tärkein ateria! Sitä ei voi korvata pel-källä kahvilla (ja tupakalla!). Ja mihinkään eiole kadonnut kasviksien syönnin terveelli-syys, kaikenlaisista dieeteistä huolimatta.Nuorena elimistö antaa tässäkin paljon myö-ten, mutta vahinko ei tule kello kaulassa!Tapojen korjaaminen ongelmien ilmaan-tuessa voi olla myöhäistä.

Istuminen on vaarallista. Pitkään istujalla ve-renkierto ja sitä kautta rasvojen poistumi-nen verestä heikkenee. (Hyvin yksinkertai-sesti kuvattuna). Tämä taas altistaa ihmisenuseille sairauksille 2-tyypin diabeteksestälähtien. Tutkimusten mukaan paljon istuvatkuolevat keskimäärin selvästi nuorempinakuin muut. Edes säännöllinen liikunta ei rii-tä kumoamaan vaikutuksia. Tuolista tuleenousta 15-20 minuutin välein ja tehdä töitämyös seisaaltaan jos mahdollista.

Liiku! Liikunnan ei tarvitse olla mitenkäänraskasta, mutta mieluusti säännöllistä. Jamielellään myös monipuolista. Liikunta pi-tää kehon kunnossa (ellei se ole liian rajua),mutta myös mielen. Liikunnalla on selvä po-sitiivinen vaikutus kognitioon. Säännöllinenliikunta on periaatteessa helppoa, kun senvain saa alkuun. Hyvin nopeasti keho ja mie-li alkaa sitä vaatia ja positiivinen kierre onvalmis.

Pidä huoli ihmissuhteistasi. On sanottu,että jos ihmisellä on vähintään viisi hyvääystävää, hänen on mahdoton masentua.

Edellä olevat ajatukset ja ohjeet on pääosinlainattu minua huomattavasti viisaammiltaMikko Palorannalta, Jari Sarasvuolta ja JarmoRiskiltä.

Loppuun vielä André Gideen viisaus, jokakannattaa pitää mielessä tätä lehteä luki-essa, kuin muutenkin elämässä. "Usko sitä,joka etsii totuutta, epäile sitä, joka on sen löytänyt."

ätä kirjoittaessa on pimeää ja sateinen syysilma. Raskasta, masentavaa, suorastaan uuvut-tavaa! Mutta mitä on uupumi-nen? Uupuminen on ihmisen

suojavaruste, se ei ole ihmisen vika, puutetai vaurio. Uupumus pyrkii estämään tunne-kuorman kasvamisen niin suureksi, että sejohtaisi mielen vaurioitumiseen tai perätikuolemaan. Väsymisen mekanismista johtu-en kuitenkin vain ihminen itse voi olla lopul-lisessa vastuussa jaksamisestaan tai uupu-misestaan. Moni ulkoistaa uupumuksen syytmuualle – ei tunnista tai hyväksy omaa vas-tuutaan tai mahdollisuuksiaan vaikuttaa asi-aan. Tarvitaan myös rohkeutta kuulla itseäänja kykyä tunnistaa tunteitaan. Usein näitäasioita on myös aliarvostettu, jolloin tarvi-taan rohkeutta nostaa niitä esille. Uupumi-nen on hyvin vaarallinen tila, josta jotkuteivät palaudu koskaan.

Evoluutiossa ihminen on kehittynyt selviä-mään fyysisessä kuormituksessa, lihaksetväsyvät ja keho kertoo väsymyksestä. Hen-kisesti kuormittavassa työssä sen sijaan mi-kään yksittäinen merkki ei selkeästi kerroenergian liiallisesta vähentymisestä. Kehoja mieli kertovat tilanteesta viesteillä, joitavoidaan tulkita monin tavoin. Monet meistäeivät ole tottuneet ajattelemaan elämäänsäenergiana vaan tekemisenä. Tunteiden jatarpeiden merkityksen puutteellinen ymmär-täminen on yksi keskeisistä syistä, miksi em-me tunnista uhkaavaa uupumusta. Loppu-tuloksena ihminen voi ajaa itsensä uuvuk-siin, itse tilannettaan ymmärtämättä. Myös"innostava stressi" voi johtaa uupumukseen.

Mutta hätä ei ole tämän näköinen. On kei-noja uupumuksen havainnointiin ja mikäparasta, myös keinoja uupumuksen välttä-miseen. Kannattaa muistaa, että ihminen eilopulta voi olla vastuussa kuin omasta jak-samisestaan ja siihen voi vaikuttaa monillapienillä jutuilla.

Nuku riittävästi. Jos et nuku, väsymys iskeevarmasti. Nuorena tämä voi tuntua merkityk-settömältä, mutta tutkimusten mukaan vä-hän nukkuvat kuolevat nuorempina kuinpitkään nukkuvat. (Uusimpien tutkimustenmukaan myös todella pitkään nukkuvat kuo-

AX-Uutistentoimituskunta Seppo Heinänen, Krister Koivula

Taitto Mainostoimisto Arto Forsell Oy Kannen kuva Seppo Heinänen

Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy, Tampere, 1 900 kpl

ISSN-L 1798-6273ISSN 1798-6273

S asuKarkiainen

2

S asuKarkiainen

AX-UUTISET 2016

5

S asukarkiainen

rinnalla rakennuksissa on poistoilmalämpöpumput,joilla ilmanvaihdon tarvitsema lämpöteho voidaantuottaa, jos kaukolämmön toimitus katkeaa. Poistoil-malämpöpumput on mitoitettu siten, että ne pysty-vät tuottamaan kaiken ilmanvaihtojärjestelmän tar-vitseman lämmön -5 asteen ulkolämpötilaan asti.Tämän jälkeen on osa ei-kriittisiä tiloja palvelevistailmanvaihtojärjestelmistä ajettava alas, mutta kriitti-siä tiloja palvelevat ilmanvaihtojärjestelmät jäävättoimimaan.

Viilennystä kaukojäähdytyksellä

Nykyaikaisessa sairaalassa on paljon lämpöä tuottaviatutkimuslaitteita, joiden toiminta päättyy pian, jos nii-tä ei jäähdytetä. Samoin leikkaussalien sisäilmaolo-suhteet menetetään nopeasti, jos jäähdytys ei toimi.Monia toimintoja joudutaan siis ajamaan alas, josjäähdytysenergiaa ei ole saatavilla. Sairaalan uudisra-kennukset liitetään Tampereen Sähkölaitoksen ympä-ristöystävälliseen kaukojäähdytysverkkoon, jonka toi-mintavarmuus on paljon parempi kuin perinteisenpaikallisilla jäähdytyslaitteilla varustetun järjestelmän.Mikäli kaukojäähdytys kuitenkin katkeaa, hoituu kriit-tisten toimintojen tarvitsema jäähdytys tilapäisestikäyttöveden avulla. Kunkin rakennuksen sisäisen kes-kitetyn jäähdytysverkon vettä jäähdytetään lämmön-vaihtimella, jonka läpi johdetaan kylmää käyttövettä.Tällaisen poikkeustilanteen aikana kiinteistöautomaa-tiojärjestelmä katkaisee jäähdytyksen ei-kriittisistä ti-loista, jotta käyttövedellä aikaansaatu rajallinen jääh-dytysteho riittää paremmin kriittisten toimintojenjäähdytystehon kattamiseen.

Käyttöveden saanti välttämätöntä

Jatkuva käyttöveden saanti on monillesairaalatoiminnolle välttämätöntä. Sairaala on liitettyTampereen Veden jakeluverkkoon, joka pystyy toimit-tamaan sairaala-alueelle käyttövettä kahdelta eri ve-denottamolta useiden eri syöttöpisteiden kautta.Sairaalan sisäinen käyttövesiverkko on suunniteltusiten, että tarvittaessa vettä voidaan johtaa rakennus-osasta toiseen tarkoitukseen varattujen yhdysventtii-lien kautta. Käyttöveden jakelukatkokseen varaudu-taan varustamalla kukin sairaalarakennus omalla käyt-töveden varasyöttöpisteellään. Varasyöttöpisteidenkautta puhdasta vettä johdetaan rakennusten vesi-johtoverkkoihin sairaalan sopimuskumppanin säiliö-autosta tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Ensisijaisestasyöttöpisteestä vettä voidaan syöttää keskitetysti ko-ko sairaalaan hyödyntämällä kiinteästi asennettujapaineenkorotuspumppuja. Muiden syöttöpisteidenkautta vettä voidaan syöttää yksittäisten rakennustenvesiverkkoihin säiliöauton paineenkorotuspumppu-jen avulla.

LVI-järjestelmien on toimittava

Sairaalatoiminnan edellyttämien olosuhteiden ylläpi-täminen vaatii ilmanvaihtojärjestelmien jatkuvaa toi-mintaa. Ilman ilmanvaihtoa esimerkiksi ilmaeristys-huoneiden painesuhteet menetetään ja taudinaiheut-tajat pääsevät hallitsemattomasti leviämään tilojenvälillä. Tästä syystä tärkeimmät ilmanvaihtojärjestel-mät on liitetty varavoimaan. Useita kriittisiä tiloja pal-velevat ilmanvaihtojärjestelmät (ilmaeristyshuoneidenja leikkaussalien make-up -koneet) on myös kahden-nettu.

Lämmönsaanti varmistettu

Lämmityskaudella tapahtuva lämmityksen hallitse-maton katkeaminen johtaisi kriittisiäkin toimintojapalvelevien ilmanvaihtokoneiden pysähtymiseen.Tällöin leikkaussalien olosuhteet menetettäisiin ja po-tilasturvallisuus vaarantuisi. Uudisrakennukset liite-tään Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkkoon,jonka toimitusvarmuus on erittäin hyvä. Rakennustensisäisten lämmitysjärjestelmien kriittiset komponen-tit on kahdennettu, joten yksittäisen laitteen rikkou-tuminen ei katkaise lämmönjakelua. Kaukolämmön

Sairaalan pienjännitejakelujärjestelmä on suunniteltusiten, että yksittäisen siirtojärjestelmän tai suojalait-teen vikaantuessa se voidaan ohittaa korvauskäyttö-kytkentätoimenpiteellä. Järjestelmässä käytetään no-peasti laukaisevaa valokaarisuojausta ja nopeita viatpoiskytkeviä katkaisijoita. Pienjännitesyöttö on redun-danttista syöttävästä suunnasta rakennuskohtaisillepääkeskuksille asti.

Talotekniikan aivot

Rakennusautomaatiojärjestelmä on talotekniikan ai-vot, jota ilman laitteet eivät voi toimia. Tästä syystäkriittisiä tiloja palvelevat automaatiojärjestelmän val-vonta-alakeskukset on liitetty varmennettuun sähkö-verkkoon. Kriittisiä tiloja palvelevat alakeskukset onmyös kahdennettu, jotta itse alakeskuksen vikaantu-minen ei pysäytä järjestelmien toimintaa.

Sähköä tilanteessa kuin tilanteessa

Sairaalan toiminnan kannalta sähkö on kriittisin hyö-dyke. Jos sähkönsaanti loppuu, halvaantuvat käytän-nössä kaikki toiminnot välittömästi ja siksi sähkön toi-mitusvarmuuteen on sairaala-alueella kiinnitetty eri-tyistä huomiota. Sairaala on liitetty Tampereen Sähkö-verkko Oy:n keskijänniteverkkoon kolmen 110/20 kV:nsähköaseman solmupisteeseen. Sijainti on toimitus-varmuuden kannalta erinomainen. Mikä tahansa kol-mesta sähköasemasta pystyy yksin toimittamaan säh-kön sairaalalle, vaikka muut kaksi sähköasemaa olisi-vat poissa pelistä. Sähkökatkot sairaalan alueella ovat-kin hyvin harvinaisia, mutta kantaverkon häiriöissäsairaala voi menettää kaikki 20 kV:n yhteydet. Sähkö-katkojen varalta sairaala on varustettu kattavalla var-mennetulla sähköverkolla, jonka piirissä ovat kaikkisairaalan operatiivisen toiminnan jatkumisen vaatimatvälttämättömät sähkölaitteet, niin sairaalalaitteet kuintalotekniikkakin.

Varavoimalla varmuutta

Varavoimajärjestelmässä on täysin katkotonta sähköätuottava laitteisto, jonka piirissä ovat laitteet, joidensähkönsyöttö ei saa hetkeksikään katketa. Dieselvara-voima, jota varmennettuun verkkoon tuottaa yhteen-sä neljä sairaalan omaa varavoima-asemaa kuudelladieselgeneraattorilla, kytkeytyy kriittisimpiin kohtei-siin viimeistään 15 sekunnin kuluessa yleisen sähkön-jakelun katkeamisesta. Varavoimajärjestelmä on mi-toitettu siten, että se pystyy tuottamaan kaiken tar-vittavan sähkön, vaikka yksi järjestelmän dieselge-neraattoreista ei toimisi.

Ei kaikkia munia samaan koriin

Sairaalan sisäinen sähköverkko on rakennettu siten,että mahdollisten ongelmien vaikutusalueet voidaanrajata mahdollisimman pieniksi. Keskijänniteverkkoon selektiivisesti valokaari-, ylivirta- ja maasulkusuo-jattu. Verkostossa on oikosulkuindikaattorit, joidenavulla voidaan nopeasti selvittää, missä verkon osas-sa mahdollinen ongelma on.

Keskijänniteverkossa on kaksi varsinaista ja yksi vara-ottopiste eli sähköä voidaan syöttää sairaalaan useas-ta eri pisteestä. Sairaala-alueen keskijänniteverkko onrakennettu kahtena avoimena renkaana, jolloin kuta-kin rakennusosaa voidaan syöttää vähintään kahdes-ta eri suunnasta.

Sairaala-alueella on 25 jakelumuuntajaa, jotka ovattehoportaissaan rinnankäyttökelpoisia. Kaikki muun-tamot on mitoitettu siten, että yksi jakelumuuntajavoidaan kytkeä jännitteettömäksi ja muut jakelumuun-tajat pystyvät syöttämään irtikytketyn jakelumuunta-jan kuorman.

... jatkoa sivulta 3

Havainnekuva Tampereenyliopistollisesta keskussairaalasta,Tähti-Set ja UKI-Arkkitehdit.

4AX-UUTISET 2016

AX-UUTISET 2016

7

Ympäristöselvitykset

asiakkaan tarpeiden mukaan

Palveluihimme kuuluvat maaperän ja pohjaveden ti-lan selvittäminen; muun muassa pohjavesinäytteen-otot, pohjaveden pinnan korkeuden mittaukset, maa-peräselvitykset, perustilaselvitykset ja riskinarvioinnit.Teemme myös erilaisia maa-aines-, jätteiden kaato-paikkakelpoisuus- sekä pintavesi- ja jätevesiselvityk-siä. Tarjoamme asiakkaillemme kokonaispalvelun ai-na selvityksen suunnittelusta näytteenottoon sekänäytteiden analysointiin ja raportointiin. Näytteet ana-lysoidaan akkreditoiduissa laboratorioissa. Kauttam-me hoituvat myös tarvittavat kairauspalveluiden han-kinnat sekä pohjavesihavaintoputkien asennukset.Räätälöimme selvitykset asiakkaan tarpeiden mukai-sesti.

Maaperän ja pohjavedentilan selvitykset

ympäristölupamääräyksissä6

AX-UUTISET 2016

ElinaEkola-Özalp

jos niitä ei kokonaan voida estää, rajoitetaan mahdol-lisimman vähäisiksi. Pilaantuneita alueita koskevatympäristönsuojelulain ja -asetuksen (713/2014) pykä-lät uudistettiin 1.9.2014 voimaan tulleen ympäristön-suojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä.

Pilaantumisen ehkäisemiseksi ja valvomiseksi sekä sel-villäolovelvollisuuden täyttämiseksi lupaviranomainenantaa tarvittaessa erilaisia lupamääräyksiä. Pilaantu-misen tason ja jatkotoimenpiteiden selvittämiseksilupaviranomainen voi antaa määräyksiä pohjavedenja maaperän tilan selvittämisestä.

Maaperän ja pohjaveden tilan selvittämisen tarve

määräytyy kohteen toimintahistorian sekä alueel-

la tehtyjen havaintojen perusteella. Monille teol-

lisuuslaitoksille uudessa ympäristölupapäätök-

sessä on asetettu uusia määräyksiä maaperän ja

pohjaveden tilan selvittämiseksi sekä ympäris-

töön kohdistuvien riskien arvioimiseksi.

Ympäristönsuojelulaki turvaa ympäristöä

mpäristönsuojelulain 527/2014 maaperän japohjaveden pilaamiskiellot sekä yleiset peri-aatteet tähtäävät siihen, että haitallisten ainei-

den vaikutukset ympäristössä estetään ennakolta, tai

Pohjavedennäytteenotto-putken poraus.

Pohjaveden näytteenotto käynnissä.Kuvassa Elina Ekola-Özalp jaMikael Fingerroos.

Y

Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajanon huolehdittava määräajoin maaperän ja pohjavedentarkkailusta jos laitosalueella käytetään vaarallisia ai-neita, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohjave-den pilaantumista. Tarkkailun tarve, aikaväli ja sisältöpäätetään pilaantumisriskin arvioinnin perusteella.Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös säännöl-listen tarkastusten ja huoltojen avulla päästöjen eh-käisemiseksi välttämättömistä toimista ja rakenteista.

Jos on aihetta epäillä maaperän tai pohjaveden jo pi-laantuneen, puhdistamisesta vastuussa olevan on sel-vitettävä alueen pilaantuneisuuden taso ja puhdista-mistarve.

Perustilaselvitys – myös

toiminnanharjoittajan etu

Ympäristönsuojelulain määrittelemillä direktiivilaitok-silla on velvollisuus tehdä maaperän ja pohjavedenperustilaselvitys, mikäli niiden toimintaan liittyy vaa-rallisia aineita. Perustilaselvitys on tehtävä ympäristö-lupaa haettaessa, päivitettäessä, tarkistettaessa taimuutettaessa. Kohteen maaperän ja pohjaveden pe-rustilan ja mahdollisen pilaantumishistorian selvittä-minen voivat pelastaa toiminnanharjoittajan tontillaennen kyseisen toiminnan aloittamista tapahtuneidenpilaantumisten puhdistuskustannuksilta.

Ympäristönsuojelulain liitteessä on määritelty ns. di-rektiivilaitoksen kriteerit. Suomen ympäristökeskuk-sen raportin 19/2012 arvion mukaan direktiivilaitok-sia on Suomessa noin 900. Näillä kaikilla on jo ympä-ristölupa, joten perustilaselvityksen laatiminen tuleeajankohtaiseksi lähinnä luvan tarkistamisen ja muut-tamisen yhteydessä tai uutta laitosta perustettaessa.

ElinaEkola-Özalp

tokoneissa oli vesikiertoinen lämmityspatteri, muttaei jäähdytyspatteria. Toimistorakennuksen ulkovaipan,ovien ja ikkunoiden U-arvot olivat nykyistä määräys-tasoa heikommat, ja rakennuksen ilmanvuotoluku q50

oli moninkertainen nykyiseen tasoon verrattuna.

Toimistorakennuksen saneeraukseen kuului ulkovai-pan lämmöneristävyyden parantaminen, ilmanvaih-tokoneiden uusiminen, ilmanvaihtojärjestelmien ta-sapainotus sekä jäähdytysjärjestelmän rakentaminen.Koska nämä toimenpiteet ovat rakennusluvanvaraisia,koskivat ympäristöministeriön asetuksen 4/13 vaati-mukset tätä kohdetta. Ulkoseinien lämmöneristävyyt-tä parannettiin lisäeristämällä. Sen lisäksi ikkunat jaulko-ovet uusittiin ja julkisivun ulkonäköä nykyaikais-tettiin. Alapohja säilytettiin ennallaan.

Myös ilmastointi uusittiin

Vanhat ilmanvaihtokoneet purettiin, ja ne korvattiinyhdellä uudella IV-koneella, jossa on pyörivä lämmön-siirrin. Vanha poistopuhallin purettiin, ja se korvattiinuudella paremman hyötysuhteen EC-puhaltimella.Rakennuksen jäähdytykseen käytetty kylmä vesi tuo-tetaan kompressorikoneikolla. Uuteen IV-koneeseentuli jäähdytyspatteri, jonka lisäksi rakennukseen raken-

terveyteen, töissä viihtymiseen, mielialaan ja luovuu-teen. Sisäympäristötekijät vaikuttavat suoraan ja välil-lisesti terveyteen ja työsuorituksiin, jotka puolestaanvaikuttavat työn tuottavuuteen. Työn tuottavuuden onarvioitu paranevan jopa 6 % parannetun sisäympäris-tön vaikutuksesta (Seppänen, 2005).

R

Jatkuu sivulle 10...

AX-UUTISET 2016

9AX-UUTISET 2016

8

Energiatehokkuusinvestoinnin kannattavuustoimistorakennuksen korjaus- ja muutostöissä:

Parantuneen sisäilmaston vaikutus työntuottavuuden nousuun

Lämpötilan vaikutusta työtehoon on tutkittu paljon.Tuottava toimisto 2005 -raportissa tehtiin yhteenvetolämpötilan ja suorituskyvyn välistä riippuvuutta käsi-telleistä tutkimuksista ja havaittiin, että työsuorituksetheikkenevät 2 %:lla jokaista 25 °C:n ylittävää lämpöti-la-astetta kohden 32 °C:een saakka (Seppänen, 2006).Suorituskyky siis huononee huomattavasti korkeissalämpötiloissa. Seppäsen tutkimuksessa (Seppänen2006b) esitettiin 148 lämpötila-työsuoritusparia, joi-den avulla laskettiin suoritusten suhteellinen muutosyhden asteen suuruista lämpötilan nousua kohden.Tämä muutos on Seppäsen tutkimuksessa esitetty ku-vaajassa, josta työsuorituksen suhteellinen muutostietyssä lämpötilassa voidaan lukea. Työsuorituksetparanivat lämpötilan noustessa alemmista arvoistalämpötilaan 20-23 °C saakka, ja ne huononivat lämpö-tilan noustessa 23 asteen yläpuolelle. Työsuorituksetsaivat maksimiarvonsa lämpötilassa 21,8 °C.

Toimistorakennuksen energiakorjaus

Tampereella sijaitsevan vuonna 1982 rakennetunkuusikerroksisen toimistotalon tapauksessa selvitet-tiin, minkä suuruinen energiatehokkuusinvestointimaksaa itsensä takaisin energiansäästönä ja paran-tuneesta sisäilmastosta aiheutuneena tuottavuudennousuna.

Rakennuksesta tehtiin simulointimalli IDA IndoorClimate and Energy -ohjelmalla, ja rakennuksen E-lu-ku laskettiin ennen energiakorjausta sekä energiakor-jauksen jälkeen. Samoin kolmesta tilasta tehtiin kesä-ajan huonelämpötilatarkastelut ennen ja jälkeen ener-giakorjausta. (Huomaa oheisien kuvien poikkeavatlämpötila-asteikot. Kuvat ovat suoraan IDAsta, eikäasteikkoja pysty ohjelmassa muuttamaan).

Rakennuksen lämmöntuottojärjestelmä on kaukoläm-pö ja lämmönjakojärjestelmä vesikiertoinen patteri-lämmitys. Alkuperäisessä tilanteessa rakennuksessaoli koneellinen keskitetty tulo- ja poistoilmanvaihto-järjestelmä, jossa oli levylämmönsiirtimellä toteutet-tu lämmöntalteenotto. Yleisilmanvaihdon tulo- japoistokoneita oli kaksi kappaletta. Likaisia tiloja, ku-ten WC-tilat, palveli yksi huippuimuri. Yleisilmanvaih-

34

32

30

28

26

24

22

JuttaTuunanen

JuttaTuunanen

Ilman lämpötila huoneenkeskikorkeudella °C

Simuloitu toimistohuoneen kesälämpötila

ennen energiakorjausta

Simuloitu toimistohuoneen kesälämpötila

korjauksen jälkeen

Toimistohuoneen suhteellinen tuottavuus

15 20 25 30 35

1,00

0,95

0,90

0,85

0,80

0,75

Suht

eelli

nen

tuot

tavu

us

Ei paino-tusta

Yhdistettypainotus

Lukumää-rällä pai-notettu

–> Johtaminen–> Organisaation

rakenne

–> Suhteen muihinihmisiin

–> Työ–> Ura–> Koti / työ-suhde–> Työhön sitoutuminen

–> Sisäilmasto–> Valaistus–> Akustiikka–> Tilajärjestelyt ja

sisustus

Perinteisesti korjausrakentamisen kannattavuut-

ta mitataan energian kulutuksen vähenemisestä

johtuvalla rahan säästöllä. Toimistorakennuksis-

sa on myös mahdollista huomioida parantuneen

sisäilmaston aikaansaama työn tuottavuuden

nousu.

akentamisen painopiste on siirtymässä korjausrakentamiseen. Kesäkuussa 2013 astui voimaan EU-direktiiviin 2010/31/EU eli EPBD-direktiiviin perustuva ympäristö-ministeriön asetus 4/13 energiatehokkuu-

den parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Korjaus-rakentamiselle ei ole ennen asetuksen voimaantuloaollut erillisiä määräyksiä tai suunnittelua ohjaavia vaa-timuksia. Tämän asetuksen myötä korjausrakentami-selle on asetettu vaatimustasot, joiden tarkoitus onparantaa rakennuksen energiatehokkuutta. Kun kor-jaushankkeilta ja teknisiltä laitteilta vaaditaan parem-paa energiatehokkuutta, nousevat myös korjausraken-tamishankkeen kustannukset.

Sisäilmaston vaikutus työtehoon

Sisäilmastolla tarkoitetaan rakennuksen sisäilman jalämpöolojen muodostamaa kokonaisuutta. Sisäympä-ristö käsittää sisäilmaston lisäksi rakennuksen ja tilat,akustiset olot ja valaistuksen. Sisäilman laatu vaikuttaavireystasoon, työtehoon, työssä jaksamiseen, fyysiseen

Sisäympäristötekijöiden vaikutus

työn tuottavuuteen

lähtöarvot, jotka ovat aina tapauskohtaisia. Näin saa-daan mahdollisimman tarkka ja luotettava kuva inves-toinnin kannattavuudesta. Vaikka työtehon nousu si-säilmaston parantuessa on todistettu useissa aikai-semmissa tutkimuksissa, on sitä vaikea mitata. Ener-gian kulutuksen väheneminen on helppo osoittaa,mutta ongelmallista on näyttää toteen, että työn tuot-tavuus nousi laskelman osoittaman 4 % myös todel-lisuudessa. Sen lisäksi investoinnin taloudellisuuteenvaikuttavat työn arvo, toimiston hyötypinta-ala työn-tekijää kohden, korkokanta sekä investoinnin pitoai-ka. Kaikki edellä mainituista ovat tapauskohtaisia.

Lisääkin voidaan selvittää

Mielenkiintoinen aihe lisätarkastelujen tekemiseenolisi investoinnin kannattavuuden muuttuminen, kuntyön arvo vaihtelee. Työn arvo on tässä tapauksessalaskettu liikevaihdosta, joka ei todellisuudessa ole va-kio, vaan vaihtelee tilikausittain.

Kiinnostava jatkotutkimusaihe olisi selvittää, kuinkapaljon tässä työssä kuvattu energiakorjaus todellisuu-dessa maksaa, eli kattaako laskelmassa kannattavaksiinvestointikustannukseksi saatu summa korjauksenkustannukset. Toinen kiinnostava jatkoselvitysaihe ontutkia, kuinka energiakorjaus vaikuttaa rakennuksenarvoon.

On ehdottoman hyvä asia, että on annettu energia-tehokkuusmääräykset, jotka ohjaavat korjausraken-tamista parempaan suuntaan energiankulutuksennäkökulmasta. Energiatehokkuutta ei missään nimes-sä saa parantaa sisäilmaston kustannuksella eli ener-giatehokkuuden parantaminen ei saa olla itseisarvo,joka menee terveellisen ja turvallisen sisäilmastonedelle. Työn tuottavuus nousee aina, kun sisäilmas-to-olosuhteita parannetaan.

LähteetHongisto, Valtteri 2012. Käyttäjälähtöiset toimistotilat, tilarat-kaisut, sisäympäristö ja tuottavuus. TOTI-hankkeen loppura-portti. PDF-dokumentti.http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/Documents/TOTI_loppuraport-ti.pdf. Ei päivitystietoa. Luettu 18.6.2015.

Seppänen, Olli 2005. Sisäympäristö ja tuottavuus. PDF-doku-mentti.https://www.rakennustieto.fi/Downloads/RK/RK050703.pdf. Päivitetty 3.7.2005. Luettu 18.6.2015.

Seppänen, Olli 2006. Sisäympäristön terveys- ja tuottavuusvai-kutukset toimistorakennusten elinkaaren aikaisissa taloudelli-sissa laskelmissa. Forssa: Forssan kirjapaino Oy.

Seppänen O, Fisk W, Lei QH 2006b. Effect of temperature on taskperformance in office environment. Proceedings of Cold Climate

HVAC conference, Moscow 2006.

EAX-UUTISET 2016

10

nettiin jäähdytyspalkkiverkosto aktiivipalkein. Toimis-torakennuksen tilojen lämpökuormat (ihmiset, lait-teet, aurinko) ovat suurempia kuin tuloilman jäähdy-tysteho, mistä syystä huonelämpötila nousee liiankorkeaksi ilman aktiivipalkein toteutettua lisäjääh-dytystä.

Energiaa säästyy ja tuottavuus paranee

Ulkovaipan parannustyöstä ja ikkunoiden uusimises-ta johtuen rakennuksen tiiviys parani. RakennuksenE-luku pieneni arvosta 213,0 kWhE/m2a arvoon139,5 kWhE/m2a ja täytti siten ympäristöministeriönasetuksen 4/13 vaatimukset. Rakennuksen vaipan jateknisten järjestelmien ominaisuuksien parantami-sesta seurannut vuotuinen säästö oli 13 620 €.

Energiakorjauksen seurauksena rakennuksen sisäil-masto parani ja kesäaikaiset huonelämpötilat laskivataikaisemmasta maksimiarvosta 33,6 °C arvoon 25,9 °C.Sisäilmaston paranemisen ja huonelämpötilojen las-kun seurauksena työn tuottavuus parani 4 %.Toimistorakennuksessa toimivan yrityksen liikevaih-dosta ja henkilöstömäärästä saatiin laskettua työlle ra-hallinen arvo työntekijää kohden. Kun tiedettiin huo-neistoala työntekijää kohden, saatiin laskettua kuinkapaljon tuottavuuden nousu parannustoimenpiteenjohdosta oli euroina neliömetriä kohden. Nykyarvo-menetelmää käyttäen pystyttiin laskemaan kannat-tava parannusinvestointi tietylle reaalikorolle ja pito-ajalle.

Työn tuottavuuden huomioiminen

kannattavuuslaskelmissa

Sisäilmastolla on suuri vaikutus suorituskykyyn ja työntuottavuuteen. Ilman laadun lisäksi etenkin lämpötilal-la on suuri vaikutus, sillä liian korkeat ja matalat työs-kentelylämpötilat heikentävät suorituskykyä ja sitenmyös työn tuottavuutta. Toimistorakennuksen korja-ustyötä suunniteltaessa ja tehtäessä on siis tärkeää ot-taa huomioon myös sisäilmasto-olosuhteet energiansäästötavoitteiden lisäksi. Perinteisesti työn tuotta-vuuden nousua ei oteta huomioon, kun toimistora-kennuksen korjaustyölle tehdään kannattavuuslaskel-mia. Työn tuottavuuden nousu on kuitenkin viisastatarkastella osana kannattavuuslaskelmaa. Tässä tut-kimuksessa työn tuottavuuden euromääräinen nou-su oli huomattavasti suurempi kuin energian kulu-tuksen alenemasta seurannut rahallinen säästö.

Monta muuttujaa

Kannattavuuslaskelmissa on paljon muuttujia ja tulok-set ovat aina laskelman tekijän parhaan arvion varassa.On tärkeää valita mahdollisimman totuudenmukaiset

... jatkoa sivulta 9

34

32

30

28

26

24

22

JuttaTuunanen

energia

vuokrat

työvoima

vaihdosta tinkimättä. Tutkimustulokset osoittavat,että oikein tehty energiasaneeraus parantaa ilman-vaihtoa ja sitä kautta sisäilman viihtyisyyttä, vaikkasamalla saadaan aikaan merkittävää energiansäästöä.Toimiakseen rakennuksessa tulee olla koneellinen tu-lopoistoilmastointi, painovoimaisessa järjestelmässäenergiansäästötoimet heikentävät usein jo ennestäänheikkoa sisäilmanlaatua. Painovoimainen ilmanvaihtotulisikin unohtaa ja hyödyntää ainoastaan aivan eri-koistapauksissa. Mutta silloinkin se tulee suunnitellakunnolla.

Hyvällä ilmanvaihdolla

parempiin oppimistuloksiin

THL:n tutkimus osoittaa, että muun muassa koululais-ten oppimistulosten ja ilmanvaihdon välillä on selväyhteys; mitä parempi ilmanvaihto, sitä paremmat op-pimistulokset. (THL: Koulujen sisäilman laatu ja oppi-minen -tutkimus). Vastaavia tuloksia on saatu myösulkomaisissa tutkimuksissa. Kouluissa, joiden ilman-vaihto oli asumisterveysasetuksen mukainen, oli op-pilaiden matematiikan tehtävien ratkaisuprosenttikeskimäärin neljä prosenttia suurempi kuin kouluissa,joissa ilmanvaihto ei täyttänyt asetuksen vaatimusta.Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan il-manvaihdon tulee olla vähintään 6 litraa ilmaa sekun-nissa oppilasta kohden.

Myös korkea sisälämpötila vaikutti oppimistuloksiin:ne oppilaat, jotka eivät koskaan kokeneet luokan läm-pötilaa liian korkeaksi, ratkaisivat keskimäärin neljäprosenttia enemmän matematiikan tehtäviä kuin op-pilaat, jotka kokivat luokkahuoneen sisälämpötilanpäivittäin korkeaksi.

Kokonaisuus ratkaisee

Energiansäästötoimissa on aina huomioitava koko-naisuus. On toki inhimillistä, että lyhyen tähtäimensäästöt houkuttelevat, vaikka ne pitkällä tähtäimellävoivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Todelli-nen energiansäästö on kuitenkin kestävyyslaji.

Kustannusjakauma toimistorakennuksessa(Lähde: Pekka Tuomaala, VTT, Ilmansuojelupäivät 2016)

Usein puhutaan, että

energia on kallista.

Mutta kan-

nattaa huomata,

että työaika se vasta

kallista onkin. Palkansaa-

jien tehty keskimääräinen

vuosityöaika vuonna 2015

oli 1574 tuntia ja 90 % kaikesta

ajastamme vietämme sisällä.

Energia maksaa – viihtyisyys

lisää työtehoa

nergia on kallista ja sitä pyritään säästämään, välillä keinoja kaihtamatta. Toisinaan tämä joh-taa esimerkiksi ilmanvaihdon laiminlyöntiin, aiheuttaahan ilmanvaihto suhteellisen suuren

energiahukan. Mutta kaikella on hintansa. Mikäli ver-rataan rakennuksessa kulutettavan energian hintaanormaalissa toimistorakennuksessa työskentelevienhenkilöiden palkkakustannukseen, havaitaan ettäenergian osuus on murto-osa suhteessa palkkaan.Ilmanvaihdolla on hyvin tärkeä osa työviihtyvyydes-sä ja sillä on myös vaikutusta työntekijöiden tervey-dentilaan. Ilmanvaihdon pienentäminen lisää sairaus-poissaoloja ja heikentää oleellisesti työtehoa, jolloinpienellä energiansäästöllä voidaan saada aikaan suu-ria kustannusvaikutuksia. Tutkimusten mukaan muunmuassa kahden asteen lämpötilan nousu optimaali-sesta heikentää työtehoa noin 6 %, mikä on suuruus-luokaltaan puolet vuokrakustannuksista. (PekkaTuomaala, VTT, Ilmansuojelu-päivät 2016). Ja korkealämpötila on vain yksi sisäilman laatuongelma.

Kuluja on erilaisia

Hankaluuden aiheuttaa helposti se, että kiinteistönomistaja ajattelee vain rakennuksen kiinteitä kulujaja mahdollinen vuokralainen saa kärsiä nahoissaansäästötoimet. Tämä on tietenkin lyhytnäköistä, koskamenestyvä vuokralainen on parempi ja varmempivuokranmaksaja. Usein kuitenkin tulee vaikutelma,että eri osapuolien näkemykset eivät millään kohtaa.Rakennusten energiaa voidaan toki säästää ilman-

Kannattaakohyvästäsisäilmastamaksaa?

11AX-UUTISET 2016

SeppoHeinänen

josta lämmittäjät niitä kulutuksen mukaan kattilanpesään syöttivät. Sulzerin koneeseen ja tehtaanmuihin järjestelmiin käytettävän höyryn tuotan-toon tarvittiin 50 kuutiota puuta vuorokaudessa.

Tänä päivänä höyryn käyttö mekaanisen voimanlähteenä on loppunut lähes kokonaan sen huononhyötysuhteen ja voimansiirtojärjestelmien epäkäy-tännöllisyyden vuoksi. Pääsääntöisesti höyryä käy-tetään sähkön tuottamiseen ja lämmönsiirron vä-liaineena. Haastavan höyrynkäytöstä tekee faasi-muutokset ja niiden oikeanlainen käyttö sekä hyö-dyntäminen.

Edellä mainittu Sulzerin höyrykone on nähtävilläTampereella Työväenmuseo Werstaalla sellaisenakuin se sinne reilu sata vuotta sitten rakennettiin.

Lähde: Höyrykonemuseo-opas, Työväenmuseo Werstaan

julkaisuja 2008:3.

tuotti 220 hevosvoimaa, eli noin kolmannes nykypäi-vän formula 1 auton moottorin tehosta.

Keväällä 1900 käynnistettiin Finlaysonin tehtaallaPohjoismaiden suurin teollinen höyrykone. Kone olisveitsiläisen Sulzerin rakentama 1 650 hevosvoimai-nen voimanlähde, joka oli tuotantokäytössä vuoteen1926 asti ja varavoimakoneena vielä 1950-luvulle.Kyseinen höyrykone on todellinen insinöörityön tai-donnäyte, käytännössä taideteos. Koneen ääressä he-rää lukuisia kysymyksiä – kuinka on ollut mahdollistarakentaa näin massiivinen ja mekaaninen laite yli 100vuotta sitten? Miten on osattu tehdä koneen teräsva-lut, rakentaa venttiilikoneistot jne? Mekaanisen ko-neen toimintojen synkronointi itsessään on vaativaoperaatio. Eikä vähiten helppoa ole itse höyrytekniik-ka, vaikka kyseessä on vain veden eri olomuotojenkanssa työskentely.

Voimansiirto höyrykoneelta tapahtui koneen 8,1-met-risen vauhtipyörän ja köysien välityksellä valta-akse-leille, joista voima siirrettiin tehdassaleihin vaaka-ak-seleilla. Akseleilta voima siirrettiin tuotantokoneillenahkaremmien välityksellä.

Itse höyry tuotettiin Finlaysonilla nykytrendin mukai-sesti kiinteällä polttoaineella, kattilalaitoksen muodos-tuessa kuudesta höyrykattilasta. Kattilalaitokset eivätluonnollisestikaan olleet automatisoituja kuten tänään.Laitoksen henkilökunta muodostui lämmittäjistä japinoajista. Pinoajien tehtävänä oli alueelle hevoskyy-dillä ja myöhemmässä vaiheessa pienoisrautateitsetoimitettujen klapien pinoaminen kattilahuoneeseen,

Vesihöyry on vielä nykyäänkin merkittävä lämmön-

ja voimansiirron väliaine. Väliaine, jonka fysikaali-

set ominaisuudet ovat pysyneet ja pysyvät tässä

muuttuvassa maailmassa ennallaan.

öyrykoneen historia ulottuu antiikin Kreikkaan aikaan 100 eKr., jolloin Heron Aleksandrialainen

kehitti eräänlaisen höyrykattilan eli aeolipiilin. Vuon-na 1690 ranskalainen keksijä Denis Papin suoritti en-simmäisiä kokeita männän liikuttamiseksi höyryn voi-malla. Ensimmäiset käyttökelpoiset koneet rakennet-tiin 1700-luvun alussa. Tekstiiliteollisuudessa tätä höy-ryn avulla saatettua voimaa alettiin käyttää vuonna1767, kun ensimmäinen Kehruu-Jenny otettiin käyt-töön ja yksi työntekijä suoritti kymmenen työt. Sittem-min höyryä käytettiin mm. ajoneuvojen, junien ja lai-vojen voimanlähteenä.

Tampereen kehittyminen Suomen ensimmäiseksi teol-lisuuskaupungiksi alkoi 1820-luvulla. Tällöin skotlanti-laissyntyinen James Finlayson perusti tehtaan Venäjänkeisarin myötävaikutuksella, todettuaan Tampereenläpi virtaavan Tammerkosken oivalliseksi voiman läh-teeksi. Finlayson alkoi tällöin tuottaa karstaus- ja keh-ruukoneita tekstiiliteollisuudelle. Koneille ei kuiten-kaan löytynyt kysyntää ja Finlayson ryhtyi itse hyödyn-tämään näitä koneita ja näin alkoi tekstiiliteollisuusTampereella.

Aluksi voima tehtaalle tuotettiin turbiinien välityksel-lä. Vuonna 1866 hankittiin ensimmäinen höyrykone,jolla pyöritettiin tehtaan koneita. Ensimmäinen kone

H

ATEX-laki voimaan

vielä tämän vuoden aikana?

Uusi ATEX-laitedirektiivi 2014/34/EU tuli voimaan20.4.2016, mutta tätä kirjoittaessa on jo marraskuu jakansallista ATEX-lakia käsitellään vielä eduskunnassa(HE 19/2016). Talousvaliokunta on hyväksynyt lakiesi-tyksen pienin muutoksin. Laki odottaa muita massii-visen NLF-tuotedirektiivipaketin lakiesityksiä, jotkahyväksyttäneen loppuvuodesta kaikki kerralla. ATEX-lain nojalla tullaan antamaan myös ATEX-asetus.

ATEX-lain vaikutus on suurelta osin lainsäädäntötek-ninen eikä esityksessä ole merkittäviä muutoksia rä-jähdysvaarallisissa tiloissa käytettäväksi tarkoitettu-jen laitteiden ja suojausjärjestelmien teknisiin ja tur-vallisuutta koskeviin vaatimuksiin.

Uuteen sähköturvallisuuslakiin

(HE 116/2016) myös ATEX-laitoksiin

vaikuttavia muutoksia

Sähkölaitteistoluokitusta esitetään yksinkertais-tettavaksi. Erikoistilat kuten räjähdysvaarallisettilat (ATEX- eli Ex-tilat) ja lääkintätilat on sulau-tettu muihin laitteistoluokkiin, jotta tehdas, ra-kennus tai muu sellainen kohde tarkastettaisiinaina kokonaisuutena eikä sen sisällä olisi enääerillisiä tiloja erilaisin tarkastusvälein.

Krister Koivula on ATEX-jaoston asiantuntijajäsen.

ATEX-jaostonkuulumisia

Työvoima- ja elinkeinoministeriön alaisen

turvallisuustekniikan neuvottelukunnan

ATEX-jaosto

– seuraa ATEX-tuote- ja olosuhdedirektiivin sekä kansallisen lainsäädännön toimeen-panoa ja kotimaista markkinavalvonta-tilannetta sekä edistää alan informaation vaihtoa,

– toimii ATEX-tuotedirektiivin kansallisena taustaryhmänä,

– seuraa ilmoitettujen tarkastuslaitosten (Notified Body) toimintaa ja ottaa kantaa esille tulleisiin kysymyksiin,

– seuraa alan tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä onnettomuustilannetta,

– seuraa alan standardisoinnin kehittymistä.

RÄJÄ

HD

YSVA

ARA

LLIS

TEN

TI

LOJE

N T

URV

ALL

ISU

US

AX-UUTISET 2016

12

KristerKoivula

AX-UUTISET 2016

13

TAMPERE SUOMALAISENHÖYRYN KÄYTÖN YTIMESSÄ

LÄHES 200 VUOTTA

Sulzerin höyrykone

Vauhtipöyrä 8,1 m Ø

Heronin aeolipiili

JarmoHellstedt

Jatkuu sivulle 16...

Pariisin sopimus tuli voimaan 30 päivää sen jälkeen,kun sen oli ratifioinut vähintään 55 maata, joiden osuusmaailman kasvihuonekaasupäästöistä on vähintään55 prosenttia. Suurista teollisuusmaista ja päästöjenaiheuttajista muun muassa Yhdysvallat ja Kiina ovatratifioineet sopimuksen syyskuussa ja Intia on liittynytmukaan lokakuussa. Pariisin ilmastosopimuksen voi-maantulokynnys ylittyi keskiviikkona 5.10., kun muunmuassa EU ja seitsemän sen jäsenvaltiota sekä Kanadaluovuttivat ratifiointiasiakirjansa YK:n päämajassaNew Yorkissa. Sopimus astui voimaan 30 päivänkuluttua kynnyksen ylittymisestä eli 4.11.

Suomen osalta Pariisin ilmastosopimuksenkansallista ratifiointia koskevan hallituksenesityksen valmistelu on jo pitkällä.

maiden tulisi leikata päästökaupan ulkopuolistenkasvihuonekaasujen päästöjään vuosina 2021-2030.Ehdotuksella EU pyrkii lunastamaan Pariisin ilmasto-kokouksen sitoumukset, mutta myös aiemmat lupa-uksensa. Suomen päästötavoitteeksi ehdotettiin 39prosentin leikkauksia vuoden 2005 tasoon verrattuna.Tavoite on vaativa, mutta ei mahdoton. Eri maidenpäästövähennykset on sidottu erityisesti asukaskoh-taiseen bruttokansantuotteeseen. Suomen vaurausnäkyy korkeana vähennysprosenttina. Ehdotuksessaei huomioitu Suomen vaatimusta metsänhoidonpäästönielusta, koska vaikutusten laskentatapa eiole yksiselitteinen. Keskustelu asian tiimoilta jatkuu.

Pariisin ilmastosopimus voimaan

EU:n ympäristöministerit sopivat 30.9.2016 BrysselissäPariisin ilmastosopimuksen ratifioinnin vauhdittami-sesta. EU:n liittyminen sopimukseen varmisti, ettäsopimus astui voimaan juuri ennen marraskuussaMarrakechissa järjestettyä ilmastokokousta.

Viimeisin raportti vuodelta 2014

IPCC* laatii noin viiden vuoden välein laajoja arvioin-tiraportteja. Niissä on esitetty arvio ilmaston tilasta,sen mahdollisista kehityssuunnista ja arvioiduista il-mastonmuutoksen vaikutuksista sekä koottu tutki-mustuloksia keinoista ilmastonmuutoksen hillitsemi-seksi. Viimeisimmät osaraportit ja kooste ovat vuodel-ta 2014, edellinen raportti vuodelta 2007. Näyttää sil-tä, että keskustelu aiheesta käy kuumana aina rapor-tin julkaisemisen jälkeen, mutta tunnemyrsky laan-tuu nopeasti ja kaikki palaa normaaleihin uomiin.

Suomen osuus päästövähennyksistä

Hillintätoimiin on kuitenkin tartuttu. Maailman johta-jat sitoutuivat Pariisin sopimuksessa 2015 rajoittamaanilmastonmuutoksen selvästi alle kahteen asteeseenesiteolliseen aikaan verrattuna. Tavoitteeseen pääsyvaatii rankkoja toimia. Euroopan unionin komissioantoikin ehdotuksen siitä, kuinka paljon EU-jäsen-

Ilmastonmuutoksen uutisoinnissa on havaittavis-

sa syklejä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että eläm-

me hiljaista vaihetta, mutta tarkoittaako se, että

ilmastonmuutos on peruttu?

alitettavasti ei tarkoita! Ilmastonmuutos etenee vääjäämättömästi, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Uutisia seuratessa on saa-nut havaita ennustettujen äärevien sääta-

pahtumien olevan totta. Lähi-idässä on mahdollisestilyöty kaikkien aikojen lämpöennätys (HS 6.8.2016),Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat saaneet tuta rank-kasateita ja tulvia, metsäpalot riehuvat... Ja heinäkuus-sa maapallon keskilämpötilakin oli ennätyksellisenkorkea (Yle 15.8.2016). Tilastotieteilijä sanoo, että tä-mä kaikki voi olla sattumaa, mutta pahuksen hyvinne osuvat yksiin ilmastonmuutoksen oletettujenvaikutusten kanssa.

AX-UUTISET 2016

Savusumua Kiinanmuurilla

AX-UUTISET 2016

15

SeppoHeinänen

14

SeppoHeinänen

Hiljaista ilmastonmuutosrintamalla?

*IPCC= Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO)ja YK:n ympäristöohjelman (UNEP) perustamahallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli(Intergovernmental Panel on Climate Change).

V

Ihminen on vastuussa lämpenemisestä

Toimilla on kiire, koska viime vuosikymmenien aikanamaapallon keskilämpötila on selvästi noussut. Muttaonko ilmiö ihmiskunnan aiheuttama? Lämpenemisensyitten ymmärtämiseksi havaittuja lämpötilan muu-toksia on verrattu malliajojen tuloksiin. Kasvihuone-kaasupäästöt huomioon ottavissa malliajoissa lämpö-tilan muutokset ovat sopusoinnussa havaintojen kans-sa, niin koko maapallon keskilämpötilaa, meriä ja man-tereita tai yksittäisiä maanosia tarkasteltaessa. Sitävastoin mallikokeissa, joissa ihmiskunnan tuottamiapäästöjä ei ole otettu huomioon, 1900-luvun loppu-puolen lämpötilat eivät vastaa havaintoja. Edellisestävoidaankin päätellä, että 1900-luvun puolivälin jälkeenhavaittu maapallon keskilämpötilan nousu johtuu val-taosin ihmiskunnan kasvihuonekaasujen päästöistä.Vastaavasti 1900-luvun alkupuolella tapahtunut läm-peneminen, joka huipentui 1930 - 40-lukujen lämpö-aaltoon, näyttäisi suurelta osalta vielä johtuneen luon-nollisista tekijöistä. (Lähde: Ilmasto-opas).

Kannattaa myös huomata että yhdeksän kymmenes-tä ihmisestä joutuu hengittämään huonolaatuista il-maa, Maailman terveysjärjestö WHO arvioi julkaise-massaan raportissa. WHO vaatii pikaisia toimia ilman-saasteiden hillitsemiseksi, sillä järjestön mukaan neaiheuttavat vuosittain jopa kuuden miljoonan ihmi-sen kuoleman.

Cleantech

Vanha klisee on, että ilmastonmuutos on ilmeinen uh-ka, mutta se on myös mahdollisuus. Se on edelleentotta. Valitettavasti suomalaiset cleantech-yritykseteivät ole pystyneet mahdollisuutta hyödyntämään.Hallituksen vuoden 2014 strategisen vision mukaan

Toivoa on

Useat maat ovat raportoineet hiilidioksidipääs-töjensä laskusta (mm. Kiina ja USA) ja maailmantalous näyttää irtaantuneen öljyriippuvuudesta,joten toivoa on. Tällä hetkellä toivoa kuitenkin syöYhdysvaltain uuden presidentin ilmoitus ilmasto-sopimuksista irtautumisesta. Toivoa vain sopii,että kysymyksessä on vain uhkaus ilman sisältöä.Toteutuessaan malli muille maille on paha.

Toivo pelkästään ei kuitenkaan riitä, vaan kaikkientäytyy tehdä töitä ilmastonmuutoksen vaikutus-ten lieventämiseksi. Euroopalla on tärkeä rooliesikuvana, koska Aasian maat seuraavat tarkoinmitä Euroopan suuret taloudet tekevät. Muunmuassa panostuksella uusiutuvaan energiaansaadaan tätä kautta merkittävä lisävaikutus.

...jatkoa sivulta 15

16

SeppoHeinänen

AX-UUTISET 2016

Lämpötilan muutos eri osissa maapalloa

Suomesta piti tulla vuoteen 2020 mennessä "clean-tech -liiketoiminnan globaali suurvalta". Alan liikevaih-don kaavailtiin nousevan 50 miljardiin euroon, jostaviennin osuus olisi 75 prosenttia. Kotimaahan tuli luo-da vähintään 40 000 uutta cleantech-alan työpaikkaaja kaivostoiminta nostettiin yhdeksi painopistealu-eeksi.

Suomen cleantech-alan osuudeksi maailmanmarkki-noista kaavailtiin yhtä prosenttia (Suomen bkt-osuusmaailman bkt:sta on 0,4 prosenttia). Tavoitteet eivätnäy toteutuvan, Suomen ilmastopaneelin väliraporttitoteaa. Vientimenestys ei ole vastannut odotuksia, ei-vätkä yritykset ole hyötyneet kasvaneesta globaalistakysynnästä, vaikka kotimassa cleantech-yrityksiksiluokitellut yritykset ovat menestyneet muita yrityksiäparemmin. (Lähde: Helsingin Sanomat). "Menestyscleantechissä ei ole kiinni rahasta vaan siitä, mitenfiksusti ja tehokkaasti käytämme nykyisiä panostuksi-amme" totesi Aalto-yliopiston professori Peter Lundyleisönosastokirjoituksessaan Helsingin Sanomissa29.8.2016.

Olemmeko tottuneet liian helppoon?

Edellä mainittu herättää ajatuksia. Suomalaisillacleantech-yrityksillä on valtavasti annettavaa ja ulko-mailla on kysyntää, kuinka on mahdollista, että nämäasiat eivät kohtaa? Olemmeko tottuneet Suomessa lii-an helppoihin ratkaisuihin? On totta, että työn teke-minen ulkomaille voi olla hankalaa, mutta on se myösvälillä palkitsevaa. Ja joskus on syytä ottaa vähän roo-lia maailmanparantajanakin; esim. kehittyvissä mais-sa tehdyt päästöjen vähentämistoimet voivat olla ker-taluokkia tehokkaampia kuin kotimaan jo kohtuullisenalhaisella tasolla olevien päästöjen vähennystoimet.

AX-UUTISET 2016

17

SeppoHeinänen

K

Kerroin edellisessä lehdessä ponnisteluistamme

Kiinan markkinoille ja Kiinan sodasta ilmansaas-

teita vastaan. Sen jälkeen on paljon vettä virran-

nut Keltaisessa joessa ja kaikenlaista on tapahtu-

nut myös yhteistyörintamalla.

Tavoitteista ei ole tingitty

iinan ympäristönsuojeluministeriö edellyt-tää toimenpiteitä ilman laadun kohenta-miseksi monikohtaisella ohjelmalla, joka sisältää tavoitteen vähentää päästöjä 25 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen

2017. Keskeisimmät saastumisen syyt ovat teollisuu-den päästöt ja liikenne. Kunnostustarvetta ei ole vainilmassa, joka on näkyvin osa, vaan myös vesistöt jamaaperä kaipaavat puhdistusta. Viisivuotiskaudella2016-2020 hallinto aikookin laittaa ympäristöongel-mien ratkaisuun rahaa arviolta noin 17 000 miljardiaremimbiä eli 2 300 miljardia euroa. Vuositasolla sum-ma vastaa noin Suomen kahta vuosittaista BKTtä(209 miljardia/a vuonna 2015).

Yhteistyöllä tuloksiin

AX-Suunnittelu on perustamassa yhteisyritystä kiina-laisen yrityksen kanssa. Kumppaniyritys on nimel-tään SKYTE ja sen toimipaikka on Etelä-KiinassaShenzhenissä. SKYTE on erikoistunut ympäristö- jatyöympäristömittauksiin. Firmalla on myös erinomai-sesti varusteltu kemianlaboratorio. Shenzhen on kii-nalainen "pikkukaupunki", vaatimattomat alle 20 mil-joonaa asukasta (Itse asiassa Shenzhen on Kiinan nel-jänneksi suurin kaupunki). Alueen tekee erityisen kiin-nostavaksi sen luonne erikoistalousalueenaja melko pitkälle kehittynyt infrastruktuuri.

Kiin

a te

host

aa s

otaa

ilman

saas

teita

vas

taan

KuvassaMarkku Tapola (AX),Seppo Heinänen (AX),Marko Rauska (Rautic Oy),Herra Tu (SKYTE),Dan Yu (AX) jaHerra Jiang (SKYTE).

LVI-

mie

s ja

arit

tele

e

S

LVI-mies jaaritteleeLVI-mies jaaritteleeLVI-mies jaarittelee

“Tohon”

Aikoinaan keittiöremonttia teettäessäni asuntoon

tullut putkimies kysyi ensimmäiseksi, mihin vesi-

hana laitetaan. Minultahan vastaus piti löytyä,

koska olin tuon työn tilaaja ja käyttäjä samassa

persoonassa – ellei silloista vaimoa lasketa.

Ainakin edustin tilan pääasiallista käyttäjää.

Työ ei lähtenyt käyntiin ilman täsmällistä

lähtötietoa.

amaan asiaan törmää oikeissa hommissa LVI-suunnittelijana. Toisinaan lähtötietojen saanti suunnittelua varten on yllättävän vaikeaa. Jot-

kut rakennuttajat ovat tehneet yleisohjeita tiloihin,olosuhteisiin, teknisiin järjestelmiin ja materiaaleihinliittyen. Näillä pääsee jo pitkälle. Mutta mitä erikoisem-pi suunnittelukohde on, sitä tärkeämpää on oikeantiedon saaminen. Vaikka kohde muuten olisi rutiinin-omainen, laatutason määrittäminen on joka kertavarmistettava erikseen.

Monesti asiakkaan kanssa eteenpäin pääsee esittämäl-lä tyhmää ja tyhmiä kysymyksiä, mikä ei tosin suurianäyttelijänlahjoja vaadi. Toisinaan vaatii rohkeuttaheittäytyä tyhmäksi asiakkaan edessä. Tulee mieleenajatus, että konsultin pitäisi konsultoida asiakasta, ei-kä päinvastoin. Mutta suunnittelija ei voi tietää kaik-kia tilaajan tai käyttäjän tarpeita, hänelle itsestään sel-viä asioita, jotka suunnittelija kohtaa ehkä ensimmäis-tä (ja joskus myös viimeistä) kertaa elämässään.

Ja miksei lähtötietoa tule? Rakennuttajan kontaktihen-kilöt ovat usein kiireisiä, palavereissa istuvia ja ulko-

mailla matkustelevia päälliköitä. Käyttäjää kiinnostaauuden koneen tuotantopuoli, käyttö, lopputulos, ym.syyt joiden vuoksi kone tai laite on hankittu. Suunnit-telijaa taas kiinnostaa koneen takapuoli: liitynnät taipäästöt, lämpökuorma, jne. jolloin he eivät puhu sa-masta asiasta. Laki julkisista hankinnoista vaikuttaasiten, että hankinnat voivat viivästyä ja rakennus ollajo valmis, kun vasta saadaan tietoa hankittavista lait-teista. Monesti käyttäjät eivät tiedä mitä haluavat, jakysyttäessä ei saada vastausta, koska silloin vasta al-kaa asian selvittely.

Keittiöremonttia ei voikaan luokitella vaativaksi pro-jektiksi, ja vesihanalle löytyi paikka melko nopeasti.Mutta vaativia projektinjohtototeutuksia on tutkittumeillä ja muualla. Tero Savilaakso AX:stä toteaa opin-näytetyössään tekemiensä haastattelujen pohjalta:"Suuri osa ongelmista, riippumatta suunnittelualasta,liittyy lähtötietojen saantiin ja tietojen keräämisenaikatauluun. Lähtötietojen puutteellisuus vaikuttaasuunnittelun laatuun ja nopeuteen, ja heijastuu ainaurakkalaskentamateriaaliin saakka." Parannuksena on-gelmaan esitetään mm. taloteknisen asiantuntijan tai-suunnittelijan osallistumista projektiin tiiviissä yhteis-työssä tilaajan ja käyttäjän kanssa jo tarveselvitysvai-heesta lähtien.

Loppujen lopuksi keittiöremontti meni hyvin, ja ainoaongelma oli vihainen isännöitsijä joka hyökkäsi työ-maalle valittaen putkimiehen laskusta. Rauhanhäirit-sijä saatettiin kuitenkin ulos yhtä kovan rähinän säes-tyksellä.

18AX-UUTISET 2016

JyriJyrkkäranta

Allianssimalli

Allianssimalli sopii erityisesti suurten ja monimut-kaisten hankkeiden toteutukseen. Tarjousvaihees-sa työn tilaaja joutuu käyttämään melko paljonresursseja mm. tarjousvaiheeseen sisältyviin työ-pajoihin eri tarjoajaehdokkaiden kanssa. Tarjoa-jat joutuvat panostamaan tarjouskilpailuun pal-jon niin ajallisesti kuin taloudellisestikin verrat-tuna perinteisiin urakkakäytäntöihin.

Tietomallintamisesta on valtavasti apua vaativissaprosessiteollisuuden hankkeissa, koska sen avullavoidaan sovittaa eri suunnittelualojen mallit, suun-nitelmat ja rajapinnat yhteen ja tehdä törmäystar-kastelut.

Kohteen rakennustyöt teki pääurakoitsijanaYIT Rakennus Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oyvastasi rakenne- ja geosuunnittelusta jaAX-Suunnittelu LVIAS-suunnittelusta.

Turun seudun CHP-voimalaitos on Suomen ensim-

mäinen allianssimallilla toteutettu teollisuuden

rakennushanke. Työn tilaaja on Turun Seudun

Energiantuotanto Oy. Rakennustöistä vastaa

allianssiryhmittymä POLTE, johon kuuluu TSE:n

lisäksi A-Insinöörit, AX-Suunnittelu ja YIT.

llianssihankkeen tarjouskilpailu käytiin5 -8/2014, kehitysvaihe käynnistyi 9/2014 ja to-teutusvaihe 4/2015. Hanke valmistuu 12/2017.

Sähköä ja lämpöä

TSE:n uusi voimalaitos korvaa Naantalin vanhan, jo 50vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen. Uudessamonipolttoainevoimalaitoksessa voidaan käyttää polt-toaineina biopolttoaineita, kivihiiltä sekä hyvälaatuis-ta kierrätysjätettä. Voimalaitoksen polttoaineteho onn. 430 MW, josta saadaan 146 MW sähkö- ja 200 MWkaukolämpöteho. Kaukolämmön lisäksi laitos tuleetuottamaan prosessihöyryä 50 MW teholla.

Jäähdytystä tarvitaan

Naantalin voimalaitos on kaikkien voimalaitoshank-keiden tapaan talotekniikaltaan järeä. Esimerkiksi tur-biinisalissa on suuret lämpökuormat ja tarvittavat il-mavirrat ovat sen mukaisia, eli noin 65-70 m3/s. Myöskoneellisen jäähdytyksen tehontarve on merkittävä,esimerkiksi IEC-rakennuksessa yhteenlaskettu jääh-dytystehontarve on yli 500 kW. Suurten ilmavirtojenja jäähdytystehojen lisäksi myös talotekniikan ja au-tomaation suunnittelu ja toteutus ovat vaativia.

Naantalin uusi

NA4 CHP-laitos

A

– Suomenensimmäinenteollisuusallianssi

19

Naantalin voimalaitos voittiVuoden Työmaa 2016 kilpailun.

AX-UUTISET 2016

JarmoKeski-Opas

Myös oppimisprosessi

JUST on ollut projektina opettavainen ja pitänyt sisäl-lään omia haasteitaan, mutta samalla avartanut suun-nittelijan näkemystä siitä, kuinka projekteja voidaanyhteistoiminnallisesti toteuttaa. Allianssi on vielä tois-taiseksi Suomessa hieman tuntematon projektimuo-to, mutta tulevaisuudessa on mahdollista, että suuriaja haastavia kohteita tullaan yhä useammin toteutta-maan juuri kyseistä projektimuotoa käyttäen, koskajuuri sellaisiin allianssimalli parhaiten soveltuu. Kaik-kien puhaltaessa yhteen hiileen saavutetaan todennä-köisesti parempi lopputulos. Ja koska käyttäjät ovatitse osana toteutusorganisaatiota vaikuttamassa asi-oihin, rakennus soveltuu heille tavallista paremmin.

Pinta-ala: n. 13 700 bm2

Tavoitehinta: 41,4 M€Käyttöönotto: 1.1.2017

Suomen paras terveyskeskus JUST

Myöhemmät muutostarpeet huomioitu

Lisäksi kohteessa toteutettiin avoimen rakentamisenperiaatteita. Rakennus jaettiin niin kutsuttuun kiinte-ään perusosaan ja muuntuvaan tilaosaan, joka mah-dollistaa tilojen paremman muokattavuuden muun-tuvien tarpeiden mukaisesti rakennuksen elinkaarenaikana. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ennaltamääriteltyjen rajojen puitteissa voidaan rakennuksentiloja muunnella ilman talotekniikan keskuslaitteisiinja runkoihin koskemista vain huone- tai aluekohtaisiahaaroja muuttelemalla. Näin saadaan rakennuksentalotekniikalle pidempi käyttöikä ja säästetään myö-hemmissä investointi- ja muutoskustannuksissa.

Mallinnusta ja mallihuoneita

JUST toteutettiin mallintamalla rakenteet ja tekniikatyhteisesti kasattavaan tietomalliin, josta voitiin tode-ta törmäykset sekä ongelmakohdat ja selvittää ne en-nen varsinaista rakennusvaihetta. Lisäksi tietomallinja erikseen rakennettujen mallihuoneiden avulla pys-

Oheisessa kuvassa komeilee Järvenpään uusi

sosiaali- ja terveyskeskus JUST, jonka projektin

sloganina on otsikossa mainittu lause. Parhaillaan

rakenteilla olevan kiinteistön työt ovat edenneet

vaiheeseen, jossa tehdään enää pieniä sisätöitä ja

viimehetken muutoksia tiloihin. Pian eri terveys-

keskuksen yksiköt pääsevät tekemään muuttoa ja

uudet tilat avautuvat järvenpääläisten käyttöön.

rojekti toteutettiin allianssimallilla, jonkaLVIS-osapuolena toimi AX-Suunnittelu. Alli-anssimalli tarkoittaa, että suurin osa toteu-tusorganisaatiosta on yhden sopimuksen

(Allianssisopimus) alaisena ja eri toimijat toteuttavatkohdetta yhdessä pyrkien parhaaseen mahdolliseenlopputulokseen vastaten yhdessä myös projektin ris-keistä ja toteutuksesta. Allianssihankkeelle luonteen-omaisesti suunnitteluvaihe oli todella käyttäjälähtöi-nen ja siten uusien tilojen pitäisikin vastata mahdolli-simman hyvin käyttäjän toiveita ja tarpeita.

P

tyttiin näyttämään käyttäjille konkreettisemmin tule-vaa rakennusta, jolloin heidän oli helpompi kommen-toida ja ottaa kantaa tarvittaviin muutoksiin.

Paras projekti

JUST-allianssi osallistuitietomallillaan Tekla BIMAwards 2016 -kilpailuunja voitti Suomen ja Baltianparhaan projektin palkin-non sekä kansainvälisenTekla Global BIM Awards "paras julkinen projekti"-palkinnon. Raadin perustelu valinnalle oli mm. mo-nessa mielessä uraauurtava tietomallintamisen hyö-dyntäminen, jossa tietomallia on käytetty suunnitte-lun, toteutuksen sekä johtamisen tasolla. Perinteises-tä tietomallista poiketen JUSTin tietomalli oli jaettukiinteän ja muuntuvan osan malleihin projektin avoi-men rakentamisen periaatteiden mukaisesti.

21AX-UUTISET 2016

TeroSavilaakso

20AX-UUTISET 2016

TeroSavilaakso

Järvenpään uusi sosiaali- ja terveyskeskus JUST(mallinnuskuva Arkkitehtitoimisto Tähti-Set Oyja UKI Arkkitehdit Oy).

SAX-UUTISET 2016

22

AX-Suunnittelu tekee laitossuunnittelua hyvin

erilaisiin ympäristöihin. Pääasiallisena työkalu-

namme käytämme Vertex G4 Plant -ohjelmistoa,

joka mahdollistaa tarkat suunnitelmat, joissa

otetaan huomioon kaikki putkistoon vaikuttavat

tekijät aina rakennuksesta ja kannakoinnista

LVI-järjestelmiin.

sein suunnittelun lähtötilanteessa on alue tai tila, johon on tarkoitus saada sovitettua kaikki prosessin vaatima tekniikka. Suunnittelu on

jaettu osa-alueisiin, kuten prosessiputkisto-, lvi-, teräs-rakenne- ja rakennussuunnitteluun. Ensiarvoisen tär-keää on saada sovitettua eri osa-alueet saumattomas-ti yhteen. Näin saadaan aikaan yhtenäinen suunnitel-mapaketti, jossa on otettu huomioon eri järjestelmi-en tilantarpeet asennuksen, huollon ja ennen kaikkeakäytön kannalta. Meillä AX-Suunnittelussa on tällai-sesta yhteensovittamisesta usean vuoden kokemusprojektien laajuuden vaihdellessa pienistä konttirat-kaisusta usean kerroksen tehtaisiin.

Laitteet tarvitsevat tilaa

Kokonaistilantarvetta arvioitaessa ja layout-suunnit-telua tehdessä on tärkeää määritellä käytettävien lait-teiden ja koneiden tarvitsemat tilat. Olkoon kyseessäsitten putkiston osaksi asennettava toimilaiteventtiili,tiivisteellinen levylämmönvaihdin tai vaikkapa lääke-tehtaan reaktori, pystytään sijoittaminen suunnittele-maan tarkasti, kun laite näkyy suunnitelmissa oikeas-sa koossaan. Meillä on kokemusta laitteiden ja konei-

Laitossuunnittelualämpökeskuksista

kemianteolli-suuteen

Ville-SamuliAulén

AX-UUTISET 2016

23

den suunnittelusta alusta loppuun, valmiiden laitetoimittajilta saatujen mallien liittä-misestä suunnitelmiin sekä olemassa olevien laittei-den mallinnuksesta ja muutossuunnittelusta.

Kemianlaitosten suunnittelu

vaatii erikoisosaamista

Meillä on vankka kokemus myös monipuolisten kemi-kaalien käsittelyyn erikoistuneiden laitosten suunnit-telusta. Luonnollisesti putkistot tulee suunnitella niin,että valitut putkimateriaalit ja laitteet kestävät kaikkiputkistossa kulkevat kemikaalit. Kokemuksemmeputkimateriaaleista ulottuu eri muovilaaduista pinnoi-tettuihin ja siitä aina lasisiin putkistoihin. Teemme suun-nitelmia, joilla putkiston valmistus on yksinkertaistaaina osien tilauksesta asennukseen ja kannakointiinasti.

Muutokset

suunnitelmiin reaaliajassa

Lopputuloksena saadaan aikaan tar-vittavan yksityiskohtainen suunnitel-ma, jotta putkistojen ja laitteiden asen-nuksesta suoriudutaan mahdollisimmanyksinkertaisesti ja yhteentörmäykset välttäen.Tuotamme kaikki tarvittavat työpiirustuksetisometreistä laite- ja layout-piirustuksiin.3D-mallia hyödynnämme tehdessämme painelaite-lain vaatimia jännitystarkasteluja. Nykyään on myösyleistynyt tapa, jossa 3D-malli on apuna asennuksissaja asennusvalvonnassa tabletilla tai kannettavalla tie-tokoneella. Tällöin mahdolliset muutokset suunnitelmiinsaadaan dokumentoitua reaaliajassa ja samalla voidaanvarmistua muutoksen vaikutuksesta kokonaisuuteen.

U

ILMANSUOJELUPÄIVÄT KOKOSIASIANTUNTIJAT VIHREÄÄN LAPPEENRANTAANIlmansuojelupäivät järjestettiin 23.-24.8.2016

Lappeenrannassa 41. kerran. Tapahtuman järjes-

tivät Ilmansuojeluyhdistys ry, Lappeenrannan

teknillisen yliopiston ympäristötekniikan koulu-

tusohjelma ja FCG Koulutus Oy. Ilmansuojelupäi-

vät on tarkoitettu ilmansuojelusta kiinnostuneil-

le, ilmansuojelu-, ilmasto- ja ympäristöasioiden

parissa työskenteleville kuntakentän, yritysten ja

valtionhallinnon asiantuntijoille sekä tutkijoille.

Seminaari järjestetään vuosittain elokuussa.

eminaarin aiheita olivat tänä vuonna rakennus-ten energiatehokkuus ja ilmanlaatu, liiken-teen päästöjen vähentäminen, kaupunkien ilmanlaatu, teollisuus ja ilmanlaatu sekä ilmas-

tonsuojelu teollisuuden haasteena ja mahdollisuute-na.

Tavoitteena puhtaampi ilma ja ilmastoteot

Lappeenranta esittäytyi esimerkillisenä vuosien 2014ja 2016 WWF Earth Hour Capital -ilmastopääkaupun-kina. Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Mark-ku Heinonen kertoi Lappeenrannan ja Etelä-Karjalantavoitteista toimia vuonna 2050 täysin uusiutuvillaenergialähteillä. Energian tuotannon ja -kulutuksenlisäksi Lappeenrannan kaupunki on määritellyt tavoit-teet myös liikkumiselle ja yhdyskuntarakenteelle, ku-lutukselle ja materiaalien käytölle, ruoan tuotannolleja kulutukselle sekä vedenkäytölle ja luonnonvesiensuojelemiselle.

Keskustelua ajankohtaisista

ilmastoasioista

Esitelmöitsijöinä olivat mm. kansliapäällikkö HannelePokka ympäristöministeriöstä, europarlamentaarikkoMerja Kyllönen Euroopan parlamentista sekä ympä-

ristöekonomian professori ja Suomen ilmastopanee-lin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Esitelmien pitä-jien joukkoon kuului myös asiantuntijoita ympäristö-ministeriöstä, Energiavirastosta, VTT:ltä, SYKE:ltä,Ilmatieteenlaitokselta, Lappeenrannan teknillisestäyliopistosta, NEFCO:sta, Helsingin seudun ympäristö-palveluista, Helsingin seudun liikenteeltä, RuukkiConstructionilta, ESL Shippingiltä sekä VantaanEnergialta.

Ilmansuojeluyhdistyksen vuosittain jakaman stipen-din sai tänä vuonna Aino Assmuth Helsingin yliopis-tosta pro gradu -työstään "Optimaalinen hiilensidon-ta ja valinta jatkuvapeitteisen metsänhoidon ja pääte-hakkuiden välillä".

Tuulivoimaloita ja perinneruokaa

Ensimmäisen seminaaripäivän esitysten jälkeen olimahdollisuus tutustua TuuliSaimaa Oy:n tuulipuistoon,kiertää opastetulla kävelykierroksella Lappeenrannanlinnoituksen alueella tai rentoutua Lappeenrannanteknillisen yliopiston saunan löylyissä. Illan päätteek-si nautittiin käsin rypytettyjä karjalanpiirakoita ja mui-ta karjalaisen pitopöydän perinneruokia illallisellaLappeenrannan linnoituksen Kehruuhuoneella.

Asiantuntijaorganisaatiot esittäytymässä

Seminaarin perinteisellä yritysesittelyalueella esittäy-tyivät eri asiantuntijaorganisaatiot. AX-Suunnittelunständillä esiteltiin AX:n monipuolisia asiantuntija-,mittaus- ja suunnittelupalveluita sekä valimohiekanpuhdistamista kompostoinnin avulla kehittävää EU:nLIFE-ohjelmaan kuuluvaa Foundry Sand -hanketta.AX-Suunnittelun ympäristöyksiköstä olivat mukanatapahtumassa Seppo Heinänen, Mervi Myyrä ja ElinaEkola-Özalp.

MerviMyyrä

Tarkastuspöytäkirja

Sisäisen tarkastuksen tekemistä helpottaa hyvä pöy-täkirjapohja, jonka avulla järjestelmällisesti käydäänkohta kohdalta asioita läpi. Hyvä tarkastuspöytäkirjahelpottaa tarkastuksen raportointia ja toimii myös hy-vänä jatkotyökaluna, johon toimenpiteet, aikatauluja vastuuhenkilöt kirjataan. Myöhemmin voidaanpöytäkirjan avulla arvioida tarkastuksen vaikutuksiasekä annettujen korjaavien toimenpiteiden kehitystä.Edellä mainittujen asioiden puuttuminen pöytäkirjas-ta voi aiheuttaa merkittävän ongelman toiminnan vai-kuttavuuden arvioinnissa ja yrityksen kehittämissä.

Lakisääteiset tarkastukset

Riippuen yrityksen toiminnan luonteesta ja laajuudes-ta, ulkoisia tarkastuksia suorittavat säännöllisesti mm.pelastus-, ympäristö- ja työsuojeluviranomaiset. Esi-merkiksi pelastusviranomaisten suorittamat palotar-kastukset suoritetaan nykyään perustuen riskiarvioon,eli pelastusviranomaiset tekevät palotarkastuksia en-sisijaisesti riskikohteisiin. Tällöin omavalvonnan mer-kitys kasvaa ja laajat sisäiset tarkastukset ovat todel-la hyvä keino nostaa yrityksen turvallisuustasoa.

Lisäarvoa ulkopuolisen asiantuntijan

tekemästä tarkastuksesta

Riippuen painopisteestä sisäisen tarkastuksen voi teh-dä kohteen oma turvallisuusryhmä, esimerkiksi tur-vallisuusvastaava, tuotanto- ja työsuojelupäällikköyhdessä tai ulkopuolinen asiantuntija yhteistyössäkohteen henkilöstön kanssa. Ulkopuolinen asiantun-tija tuo lisäarvoa tarkastukseen, koska hän pystyy ar-vioimaan turvallisuuden tasoa ulkopuolisen silmin javoi tuoda esiin uusia näkökulmia laajan kokemuksen-sa ja asiantuntijuuden perusteella. Pienissä yrityksis-sä ei välttämättä ole omaa turvallisuusorganisaatiota,jolloin ulkopuolinen asiantuntija on välttämätön laaja-alaisen tarkastuksen onnistumiseksi.

Asiantuntija apuun

Asiantuntijapalveluihimme kuuluu laaja-alaisten si-säisten tarkastusten suorittaminen yhdessä kohteenhenkilöstön kanssa. Laadimme tarkastuksesta perus-teellisen ja kattavan raportin, joka auttaa lisäämäänkohteen turvallisuustasoa. Voimme myös painottaatarkastuksessa yrityksen toivomaa painopistettä, esi-merkkinä kemikaaliturvallisuus.

AriVirtanen T24

AX-UUTISET 2016

ElinaEkola-Özalp

Porkkanastaon moneksi

Tunnemme porkkanan kauniista oranssista

värityksestään. Onneksemme väritys johtuu

karoteenista, A-vitamiinin esiasteesta.

Mutta miksi porkkana on juuri tuon värinen?

L

Dioscorideksen mukaan porkkana auttaa myös pois-tamaan nesteitä ja lehdet pieneksi silputtuna ja huna-jaan sekoitettuna toimivat erinomaisena haavan puh-distajana. Kirjassa luvataan porkkanan edistävän he-delmöittymistä. Antiikin aikoina sillä uskottiin muuten-kin olevan suku-puolihaluja nos-tattavaa vaiku-tusta. Englan-nissa taas villi-porkkanaa käy-tettiin lääke-juomana pa-holaisen tor-jumiseksi.

Syökäämmesiis porkkanaa!

Työpaikan omaehtoista turvallisuustyötä voi tehdä

järjestämällä säännöllisesti sisäisiä tarkastuksia,

jotka voivat olla painopisteestä riippuen palo- tai

turvallisuustarkastuksia, sisäisiä auditointeja,

katselmuksia tai turvallisuuskävelyitä.

yönantajan on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajois-ta, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työ-olosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaarateki-

jät. Jos niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden mer-kitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle.Lisäksi tehokkaalla riskienhallinnalla turvataan yhtiönliiketoimintaa.

Riskien ja vaarojen arviointi

Sisäisten tarkastusten tavoitteena on, että kohteessaomatoimisesti valvotaan turvallisuusjärjestelyjen toi-mivuutta, kartoitetaan riskit sekä vaarapaikat ja kirja-taan ylös havaittuja puutteita. Tarkoituksena on havai-ta ne puutteet ja kehityskohteet, joita yrityksellä onniin henkilöiden, omaisuuden kuin ympäristönkin kan-nalta. Samalla sisäisiin tarkastuksiin osallistuvien hen-kilöiden tietoisuus kohteen riskeistä ja niiden ehkäisy-menetelmistä paranee.

Sisäisissä tarkastuksissa valvotaan muun muassa ettäyritys on huolehtinut tulipalojen ja muiden vaaratilan-teiden ennaltaehkäisystä sekä henkilöiden, omaisuu-den ja ympäristön suojaamisesta vaaratilanteissa. Sa-malla voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti lainsää-dännön ja erilaisten lupien, kuten ympäristöluvan, kuinmyös yrityksen oman toimintajärjestelmän ehtojentoteutumista.

Sisäiset tarkastukset turvallisuuden tukena

uomuviljelijöillä on seuraava tarina porkkanan väristä: Porkkanaa on tiedetty viljellyn jo 1100-luvulla Espanjassa ja Vähä-Aasiassa. Sitä käytet-

tiin ravintokasvina, lääkekasvina ja värjäysaineena.Vanhimmat porkkanat olivat tiettävästi violetteja.Tuttu oranssi porkkana kehitettiin Hollannissa 1600-tai 1700-luvulla. Nätti tarina ja Hollantiin sopiva väri,mutta lieneekö totta?

Oliko porkkana valkoinen?

Porkkanan villin kantamuodon juuri on valkoinen taivihertävä, joten todennäköisesti myös porkkana olialuksi valkoinen tai korkeitaan kellertävä. Oranssi pork-kana on tosiaan jalostuksen tulos. Oranssi väri kun onkoettu huomattavan houkuttelevana. Ja onpa karo-teenin terveellisyydelläkin saattanut olla jotain teke-mistä asian kanssa tai kyseessä on vain onnekas sat-tuma. Oranssia porkkanaa on mahdollisesti ollut jo500-luvulla muinaisessa Bysantissa (mikäli tuon ajanpiirroksiin on uskomista), mutta nykyinen oranssi pork-kana totta tosiaan juontaa juurensa Hollannin Hoorninkaupunkiin kolmen sadan vuoden päähän. Mutta kyl-lä maailmassa viljellään myös keltaista, punaista ja vio-lettia porkkanaa, tosin vähäisessä määrin.

Porkkana antiikin aikana

Antiikin Kreikassa ja Roomassa porkkana oli suosittulääkekasvi. Kreikkalainen fyysikko ja kasvitieteilijäPedanius Dioscorides julkaisi vuonna 70 lääke- ja kas-vitieteen suurteoksen De Materia Medica. Teos kertoo,että porkkana auttaa juotuna kivuliaisiin virtsaongel-miin ja myrkyllisten villieläinten puremiin. Kirjassakerrotaan myös, että niitä jotka nauttivat porkkanansiemeniä, eivät villieläimet uhkaa. Tämä voisi auttaamyös nykyiseen susi- ja karhukammoon!

AX-UUTISET 2016

25

Woman Pouring Water into a Jar.Kuva: Wikimedia / Louvre Museum, Gerrit Dou.

SeppoHeinänen

Supported bythe EU LIFEprogramme

26

periä hiekasta kaatopaikkamaksua. Tämä on ollutlähtökohtana tälle projektille, missä pyritään etsimäänkustannustehokasta tapaa valimoille päästä eroonylijäämähiekastaan kompostoinnin avulla.

Mukana useita toimijoita

Projekti on kansainvälinen innovatiivinen demonst-raatiohanke, jossa mukana ovat Aalto-yliopisto,Helsingin yliopisto, Saksan valimoinsituutin(Ifg) entinen professori, tohtori Joachim Helberja Espanjan valimoinstituutti Tecnalia. Hankkeenteknisestä toteutuksesta vastaa SuomessaPirkanmaan Jätehuolto ja Espanjassa Tecnalia.AX-Suunnittelu vastaa koealueen jätevesinäyt-

27AX-UUTISET 2016

SeppoHeinänen

EU:n LIFE Environment -ohjelman osarahoittama

Re-use of surplus foundry sand -projekti on edel-

leen käynnissä. Kyseessä on kolmivuotinen hanke,

missä tutkitaan valimon ylijäämähiekan puhdista-

mista kompostointimenetelmällä. Kenttäkokeet

on suoritettu ja työssä ollaan jo loppusuoralla.

uten jo edellisessä vuoden 2015 AX-Uutisissakerroin, Suomen valimoilta on kärrätty vuo-sittain yli 100.000 tonnia ylijäämähiekkaa kaatopaikoille. Uudet kaatopaikka-asetukset

kielsivät tämän ja jätteenkäsittelykeskukset alkoivat

Kenttäkokeet on toteutettu sekä Suomessa ettäEspanjassa. Espanja on mukana, jotta saadaan tietoailmasto-olosuhteiden mahdollisesta vaikutuksesta.Suomessa kenttäkokeet käynnistyivät alkukesästä2015 Pirkanmaan Jätehuollon Koukkujärvenkompostimateriaalin käsittelyalueella Nokialla.Kokeita on tehty kesällä 2015 ja talvella ja kesällä2016. Kenttäkokeet on saatu tehtyä, edessä onvielä melkoinen määrä tulosten analysointia.

Tavoitteet

Tavoite on, että lopputuotteet tulevat täyttämäänmaa- ja metsätalousministeriön lannoitevalmisteitakoskevat laatuvaatimukset.

Lisäksi kompostointimenetelmän käyttöönottamistavarten laaditaan ohjeet valimoille miten ylijäämähiek-ka tulee käsitellä, erotella ja mitkä jakeet sopivat kom-postoitaviksi, mitkä eivät, tarvittavat analyysit ennenkompostointia jne. sekä tarjota vaihtoehtoinen kus-tannustehokas menetelmä hiekan käsittelylle. Tavoit-teena on myös tuottaa tietoa viranomaisille kompos-tointimenetelmän käytettävyydestä ja soveltuvuudes-ta maanparannus ja -rakennusaineeksi ja herättää ai-heesta keskustelua.

Tulokset

Tuloksia on kasassa hyvin paljon ja alustavasti ne näyt-tävät hyviltä. Mutta vielä on ennenaikaista julistaalopputulosta. Palaamme niihin seuraavissa lehdissä.Maistiaisia on kuitenkin tarjolla Tanskasen Jonin ju-tussa seuraavalla sivulla.

AX-UUTISET 2016

SeppoHeinänen

LIFE Re-use of surplus foundry sandby composting -projekti(LIFE13 ENV/FI/285)

teiden keräämisestä ja analysoinnista vastaa EurofinsViljavuuspalvelu Oy. AX-Suunnittelu huolehti koejär-jestelyjen aikana tehtävistä päästömittauksista, laa-dittavista mallinnuksista sekä muista ympäristövai-kutusten arvioinneista. Hankkeen koordinaattorion Meehanite Technology Oy, jonka vastuullaon ollut myös kenttäkokeiden valvonta.

Koekenttä Nokian

Koukkujärvellä

Projektin aikana on ollut tar-koitus demonstroida ylijää-mähiekan puhdistamistakompostoimalla sitä yh-dessä muun orgaanisenmateriaalin kanssa.

K

JoniTanskanen

Mittauksia kompostiaumalla. Kuvassa Seppo Heinänen ja Joni Tanskanen .

Hajun leviäminen kompostointikentänympäristöön 1 250 tonnin valimohiekankäsittelymäärällä. Suomessa hajulle ei oleolemassa yleisiä raja- tai ohjearvoja, muttayksittäiselle laitokselle sellaisesta voidaanmäärätä ympäristöluvassa.

Kesällä 2015 suoritetuissa Re-use of Surplus

Foundry Sand -projektin (LIFE13 ENV/FI/285)

kenttäkokeissa havaittiin, että valimohiekan

haitallisia orgaanisia yhdisteitä voidaan

vähentää kompostointikäsittelyllä. Kokeiden

aikana tutkittiin myös käsittelystä aiheutuvia

ympäristövaikutuksia.

mpäristövaikutukset selvitettiin mittaamalla kompostiaumoista ilmaan vapautuvia ja sade-vesiin liukenevia yhdisteitä. Merkittävimmiksi

ilmapäästöiksi tunnistettiin ammoniakki, bentseeni,metaani, hiilidioksidi, hiilimonoksidi sekä haju. Mitta-ustuloksista tehtyjen leviämismallinnuksien perusteel-la näistä ongelmallisin on haju. Hajun lähteeksi on kui-tenkin tunnistettavissa muu kompostoituva materiaa-li eikä niinkään valimohiekka, joten siihen voitaneenvaikuttaa kompostoitavan materiaalin valinnalla.Tätä on tutkittu lisää kesän 2016 kenttäkokeissa.

Pitoisuudet alhaisia

Muiden päästöjen osalta leviämismallinnetut pitoi-suudet olivat kompostointikentän ympäristössä alhai-sia. Tulokset osoittavat, että pitoisuudet olisivat alhai-sia, vaikka kompostointia toteutettaisiin laajemmassamittakaavassa. Jätevesipäästöjä tutkittiin tarkkailemal-la kompostointikentän hulevesien laatua. Näytteidenperusteella vedessä oli ympäristölle haitallisia kompo-nentteja, mutta ei kuitenkaan mitään sellaista, mitä

Millaisia päästöjä syntyy,kun kompostoidaanympäristölle haitallisiayhdisteitä?

kunnallinen jätevedenpuhdistamo ei pystyisi käsitte-lemään. Jätevesien ympäristövaikutukset ovat siis hal-littavissa jos huolehditaan sadevesien asianmukaises-ta viemäröinnistä.

Y

AX-UUTISET 2016

28 29AX-UUTISET 2016

Puhdastilojen ilmalle asetetaan vaatimuksia eri-

tyisesti hiukkaskokojen ja hiukkasten määrän

suhteen. Jotta asiat tulevat oikein ymmärretyk-

si, tarvitaan standardeja. Ensimmäinen puhdas-

tiloja koskeva ISO-standardi julkaistiin vuonna

1999. Standardisarjaan 14644 on sen jälkeen jul-

kaistu toistakymmentä puhdastiloja koskevaa

standardia. Standardisarjan ydinosiin on nyt

tullut uusia päivityksiä.

uhdastilastandardointi on Suomessa ollut pääosin standardin (USA/IEST) FEDERAL STANDARD 209C/D/E (=FED) ohjauksessa vuo-

situhannen vaihteeseen saakka. Tuolloin maakohtai-sista puhdastilastandardeista alettiin luopua ja kan-sainvälistä standardisarjaa ISO 14644 ryhdyttiin otta-maan käyttöön. Muita kansallisia standardeja ovatesim. Britannia: BS 5295, Saksa: VDI.2083, Ranska:AFNOR X44101 ja Australia: AS 1386. Vaikka ISO-aikaa on eletty yli 15 vuotta, FED 209-standardiintörmää yhä toisinaan.

SFS-EN ISO 14644 ensimmäiset osat 1 ja 2 julkistet-tiin vuosina 1999 ja 2000, josta alkoi aiemman puh-dastilaluokitusstandardin FED-STD-209E alasajo.Standardisarja ISO 14644 on nyt reilun vuosikymme-nen palvellut keskeisenä, kansainvälisenä puhdasti-lastandardina. Vuoden 2015 lopulla julkistettiin uusiversio standardisarjan kantaosista, ISO 14644-1 ja14644-2. Näissä kahdessa osassa ohjeistetaan hiuk-kaspitoisuuden perusteella tehtävää puhdastilanluokitus-, sertifiointimittaus- ja ilmanpuhtaudenseurantatoimintaa.

Mikä muuttuu?

SFS-EN ISO 14644-1, Osa 1:

Hiukkaspitoisuuden perusteella tehtävä puhtausluokitus:- Mittauspisteiden valinta taulukon perusteella, edellisen

kaavan sijaan (mittauspisteiden määrät muuttuvat)- Hiukkaspitoisuusrajataulukossa pieniä muutoksia- UCL-laskenta jätetty pois hiukkasmittausten tulosten

tarkastelusta (luottamusvälilaskenta tiloille, joissa hiukkasmittauspisteitä on enintään 9).

SFS-EN ISO 14644-2, Osa 2:

Puhdastilan ilmanpuhtauden seurantahiukkaspitoisuuden perusteella:- Uudelleenluokitus aikataulu-taulukosta luovuttu.

Uudelleenluokitus vuosittaiseksi, mutta voidaan pidentää riskiarvioinnin perusteella

- Vaaditaan kirjallinen seurantasuunnitelma, sisältäen riskiarvioinnin

- Hiukkaslaskureiden kalibroinnissa käytettävä standardia ISO 21501-4

- In-operation -valvontamittaukset eivät enää kaikissatapauksissa ole välttämättömiä, vaan ne voidaan tietyissä tilanteissa korvata at-rest -valvontamittauksin.

MikkoKultanen

P

ISO 14644 standardisarja sisältää nykyisellään myösmuita puhdastilatoimintaan liittyviä asioita kuin hiuk-kasia. Sarjan standardit käsittelevät monipuolisestimm. puhdastilojen pintojen kontaminaatioita, puh-dastilojen suunnittelua, rakentamista ja käyttöä:SFS-EN ISO 14644-3, Part 3:

Test methods

SFS-EN ISO 14644-4, Osa 4:

Suunnittelu, rakentaminen ja käynnistys

SFS-EN ISO 14644-5, Osa 5:

Käyttö

SFS-EN ISO 14644-6, Osa 6:

Sanasto

SFS-EN ISO 14644-7, Part 7:

Separative devices (clean air hoods, gloveboxes, isolatorsand minienvironments)

SFS-EN ISO 14644-8, Part 8:

Classification of air cleanliness by chemical concentration (ACC)

SFS-EN ISO 14644-9, Part 9:

Classification of surface cleanliness by particle concentration

SFS-EN ISO 14644-10, Part 10:

Classification of surface cleanliness by chemical concentration.

Ja lisää on tulossa. Standardisarja on edelleenlaajentumassa seuraavilla osilla, jotka ovatparhaillaan erilaisissa kehitysvaiheissa:ISO 14644-12, Part 12:

Specifications for monitoring air cleanlinessby nanoscale particle concentration

ISO 14644-13, Part 13:

Cleaning of surfaces to achieve defined levels of cleanlinessin terms of particle and chemical classifications

ISO 14644-14, Part 14:

Assessment of suitability for use of equipment by particleconcentration

ISO 14644-15, Part 15:

Assessment of suitability for use of equipment andmaterials by airborne chemical concentration

ISO 14644-16, Part 16:

Code of practice for improving energy efficiencyin cleanrooms and clean air devices

ISO 14644-17, Part 17:

Specification of requirements for particle deposition monitoring.

Standardisarjan kasvu kertoo puhdastilojen käytöntarpeesta mitä erilaisimmissa yhteyksissä. Puhdasti-lat kiinnostavat esim. lääke-, teknologia- ja elintarvi-keteollisuutta, yliopistoja ja tutkimuslaitoksia sekäsairaaloita ja terveydenhoitoalaa. Sarjan standarditovat hyvin käytännönläheisiä ja havainnollisia. Stan-dardeista näkee, että niiden valmistelussa on ollutmukana osaavia ja alan käytäntöjä tuntevia tahoja.

Puhdastilojenpainesuhteidenhallinta ja riittä-vät ilmanvaihto-kertaisuudet joh-tavat usein mel-koiseen kanava-viidakkoon.3D-kuva puh-dastilan ylä-puolisestatilasta.

Puhdastilojen luokitusstandardointi päivittyy

JuttaTuunanen

AX-UUTISET 2016

30Kärkeen ja karkuun

Ykkösjuoksijat lähtivät matkaan lähtölaukauksen ka-jahtaessa ilmoille Ratinan stadionilla. Ympäristön jouk-kue otti jo ykkösosuudella odotetun kärkipaikanAX:n joukkueiden sisäisessä kamppailussa. Seuraa-vana vaihtoon tulivat Teollisuus-LVI, Rakennus-LVIja Axovaatio. Muutamalla juoksijalla käytössä ollut"kärkeen ja karkuun" -taktiikka osittain kostautuiloppumatkasta.

Kakkososuudella Ympäristö piti johtopaikkansaAX:n sisäisessä kilpailussa, mutta Rakennus-LVI ohittiTeollisuus-LVI:n juoksijan. Teollisuus-LVI:n epäonnisel-le juoksijalle sattui yhteentörmäys polkupyöräilijänkanssa, kun pyöräilijä ajoi mutkan takaa juoksureitille.Verisestä polvesta ja vääntyneestä nilkasta huolimat-ta stadionille nilkutti suhteellisen hyvinvoiva juoksija,ja kolmosjuoksijat pääsivät matkaan.

Kolmososuudella Rauli-myrsky voimistui, ja myrsky-tuuli oli jo kaatanut puita juoksureitille. Esteistä välit-tämättä kolmosjuoksijat suoriutuivat kunnialla reitis-

AX-Suunnittelu osallistui Tampere maratonin yh-

teydessä 27.8.2016 järjestettyyn maratonviestiin

tänä vuonna neljällä joukkueella. Viime vuonna

osallistuneiden Rakennus-LVI:n, Teollisuus-LVI:n ja

Ympäristön lisäksi myös Axovaatio oli kasannut

joukkueen viestikilpailuun. Sää suosi juoksijoita

virkistävällä myrskytuulella kaataen reitille puita

ja roiskuttaen juoksijoiden päälle pärskeitä

Pyhäjärven aallokosta.

Ennakkoasetelmat

erinteiseen tapaan juuri ennen kisapäivää joukkueet pistettiin uuteen uskoon sairastu-misten takia. Kisapäivänä paikalla oli kuiten-kin neljä täyttä joukkuetta, jotka eivät olleet

rasittaneet itseään liialla treenaamisella. Ennakkoase-telmat olivat jännittävät: Ympäristön joukkueen tie-dettiin olevan tänäkin vuonna kovassa iskussa.Rakennus-LVI:n ja Teollisuus-LVI:n kamppailun LVI-yksiköiden juoksukuninkuudesta tiedettiin olevanminuuttipeliä. Axovaation ensikertaa mukana olevajoukkue lähti tekemään omaa pohja-aikaansa.

tä ja ankkurit lähtivät matkaan joukkueiden järjes-tyksen ollessa saman kuin aikaisemmalla osuudella.Ympäristön joukkue oli odotetusti ylivoimainen AX:nsisäisessä kamppailussa tullen kokonaiskilpailussakinhienosti neljänneksi. Sitten maaliin saapuivat Rakennus-LVI, Teollisuus-LVI ja Axovaatio.

Maalissa

Maaliin tulon jälkeen moni suosi palauttavana toimen-piteenä polviin nojailua kunnes henki kulki ja väri al-koi palata kasvoille. Tuloksia analysoitiin kentän laidal-la ja myöhemmin palauttavan burgerin äärellä. Kun-han lihaksia lakkaa särkemästä, alamme harkitsemaanensi vuoden kilpailuun osallistumista. Moni aikoi myösharjoitella, tosin harjoitteluahan ei kuulemma kanna-ta aloittaa liian aikaisin. Onhan tässä taas vuosi aikaa!

P

JuttaTuunanen

31AX-UUTISET 2016

Joukkueet ja yhteistulokset: 3 4 5

Ympäristö 3:33:02

Rakennus-LVI 3:57:05

Teollisuus-LVI+Sähkö 4:05:01

Axovaatio 4:25:08

Maratonviesti 2016 – Muutenmeni hyvin mutta kunto loppui

Börje: Harrastuksissa ei tunteja lasketa. Olen osallistu-nut 2015 alusta RIL:n senioreiden historiaryhmän työs-kentelyyn Helsingissä. Ryhmä kokoaa, jalostaa ja talti-oi rakennusalan historiaa. Työstä ei pyydetä eikä mak-seta palkkioita. Olin jo aiemmin laatinut Tampereenteollisuuden historiasta esityksiä mm. RIL:n Tampereenseniorikerholle ja tutustunut Kansalliskirjaston digitoi-miin aineistoihin. Tapanani oli istahtaa aamuisin pa-riksi kolmeksi tunniksi surfailemaan netissä. Jackpotoli USA:n ja Kanadan yliopistojen digitoimat historial-liset opukset. Ne ovat pääosin Domain -leimattuja elivapaasti käytettäviä. Historiatietoa on kertynyt työ-uranikin aikana. Homman bonuksena pääsin haastat-telemaan ihmisiä eli keräämään pikkutarinoita vuosi-en varrelta. Ja hei, ensi vuonna teen uuden päivityk-sen ja ei muuta kuin kertomaan uusia anekdootteja!

Teuvo: Historiikista on siis tulossa päivitys.Onko muuta suunnitteilla?

Börje: Suurin kansallisomaisuutemme lohko on kiin-teistöt. Niiden annetaan homehtua ym. liian monissatapauksissa. Paljon puhutaan rakennuksen vaippaantihkuvasta sisäilman kosteudesta. Vaikka sen merkitysei ole keskeinen homeongelmissa, on toiveeni laatiarautalankamalli kosteuden kulusta rakennuksen vai-passa. Mallia höystäisi useat käytännön esimerkit niin,että Pihtiputaan mummokin ymmärtää mistä on ky-se. Toinen kiinnostava selvitettävä olisi rakennustenpaine-eron hallinta ulkovaipan yli ihan käytännössä.Erityisen kiintoisaa tämä olisi kerrostalojen kohdalle,joissa ns. hormivoima muuttaa paineita ja ilmavirta-suhteita. Puuhaa riittää. Toimittaja Esko Kukkosen sa-noin: Sitten kun mut löytää marketin peliautomaatti-rivistä, mut saa ampua.

AX-UUTISET 2016

32

TeuvoAro

Börje haastattelussa – tieto ei leviä vakan alta

B

33AX-UUTISET 2016

TyhjäSivu

Säätytalon ilmanotto suihkulähteen alta1890-luvulta. Ajalta kun arkkitehti saisuunnitella ilmanvaihtolaitoksen.

Börje ja Remington-matkakirjoituskone ,jolla kirjoittajan ura alkoi. Samanlaistakonetta käytti mm. Eino Leino. Kädessäja pöydällä viimeisimpiä tuotoksia.

Teuvo: Selailin vuonna 1981 julkaistua raporttiaEnergiakäytön tehostaminen konepajateollisuudessa.Olit sen pääasiallinen kirjoittaja ja toimittaja. Tekstion edelleen ajankohtaista, vaikka julkaisemisesta onkulunut 35 vuotta. Kiinnostus energiatehokkuuteenon ailahdellut näinä vuosina. Miten nykynäkemyksetenergiatehokkuudesta poikkeavat vuosien takaisestaomalta osaltasi ja laajemminkin?

Börje: Taloudellisen energiankulutuksen pääsäännöteivät ole muuttuneet, mutta härpäkkeitä, kokemustaja tarkempia laskentamenetelmiä on tullut lisää. Seos-kaasuanturit, läsnäolotunnistimet ja olosuhteiden jakulutusten monitorointi ylipäänsä ovat yhdessä ohjel-mointitekniikan kehittymisen kanssa antaneet mah-dollisuuksia optimoida kulutusta. Puhallinten ominais-energian kulutuksen maksimimääräykset, LTO-laittei-den paremmat lämpötilasuhteet kuin myös jäähdy-tyksen kylmäkertoimen selvä nousu auttavat. Mitta-ustiedot esim. eri ilmanjakomenetelmien vaikutuk-sesta eri olosuhteissa ilmanvaihdon hyötysuhteeseenovat kumonneet entisiä myyttejä. Näissäkin AX:n hen-kilöstö on ollut kovasti mukana.

Teuvo: Viimeisin kiinnostuksen kohteesi on ollut talo-tekniikan historia. Olit toimittaja ja pääasiallinenkirjoittaja AX-Suunnittelun 10-vuotisjuhlajulkaisuun"EX AX LUX, Talotekniikan valikoitu historia".

Graafikko Arto Forsell´in kuvilla höystettynä kirjaon mainio lukukokemus, vaikka talotekniikasta eimitään tietäisikään. Mistä sait idean kirjaan?

Börje: Aluksi tavoite oli esitellä tämän päivän eri rat-kaisumalleja. Perinteinen tapahan on ollut tehdä jon-kinlainen kaavio ja sen alle lista plussista ja miinuksis-ta. Keksin, että joku hauskahko kuva ja napakka proo-sateksti olisi parempi. Tämäkään ei kuitenkaan tuntu-nut riittävän houkuttelevalta. Niinpä muistin, että jostavaraan tai palveluun saa yhdistettyä tarinan, kiinnos-tus kasvaa. Ja mikäpäs olisi sen parempi tarina kuinmiten tämän päivän ratkaisuihin on historian havinas-sa tultu.

Teuvo: Viimeisin ulostulosi talotekniikan kirjamarkki-noilla on "Kun isoisä Fläktiltä pajatuhottimen osti".

Kyseessä on alan ihmiselle tarkoitettu talotekniikanhistoria, jossa on käsitelty viimeisen parinsadan vuo-den aikaa niin Suomessa kuin maailmalla. Järkälemäi-nen tietopaketti, jonka pitäisi kuulua jokaisen alan ih-misen iltalukemistoon. Kerro miten kaiken tuon tiedonkeräsit? Et varmaan tunteja laskenut, mutta paljon nii-tä on täytynyt mennä.

Börje: Yhtyneet Paperitehtaat Oy pyrki Valkeakoskellajärjestämään työntekijöiden lapsille kesätöitä. Yliop-pilaskesänä olin jonkin aikaa parin putkiasentajanapuna paperikone PK 6:n työmaalla. Putkimiesten ju-tut olivat niin mainioita, että sitten Otaniemessä ruk-satessani mille opintosuunnalle pyrin, valitsin LVI:n.Että näin vankoin perustein alalle hakeuduin.

Teuvo: Työkaverina olen tuntenut sinut erinomaisenakirjoittajana ja sisäisenä kouluttajana. Et ole rajoittu-nut vain oman henkilöstön kouluttamiseen, vaan oletjakanut osaamistasi myös koko alalle julkaisuin jaluennoimalla. Olet ollut armoitettu LVI-tekniikan kan-santajuistaja. Mikä on ollut sinun innoittajasi?

Börje: Ensimmäisessä suunnittelutyöpaikassani tee-tettiin teekkareilla erillisselvityksiä asioista, joiden set-vimiseen hektisessä suunnittelussa ei ollut aikaa. Nä-mä suunnittelua auttavat selvitykset ja yhteenvedotjaettiin sitten porukalle. Valmistuttuani pääsin teolli-suuskohteisiin. Niissä tuli jatkuvasti vastaan tilanteita,joihin oppikirjoista tai työtovereilta ei löytynyt kunnol-lista ratkaisua. Itse oli ne löydettävä. Jaoin taas selvi-tykset yms. muille ja lopulta niiden pohjalta perustim-me asiakaslehdenkin. Ja entisen henkilön sanoin:Kun antaa, niin itekin saa.

Teuvo: Kuten totesin, tunsin sinut kirjoitustesi takiajo ennen kuin olimme samassa työpaikassa.Olit jo silloin kiinnostunut energiatehokkuudesta.Kerro miten tämä kiinnostuksen kohde sai alkunsa?

Börje: Aika varhain kiinnostuin jotenkin intuitiivises-ti ilmanvaihdon lämmön talteenotosta. Öljykriisin is-kiessä 70-luvulla mulla oli aika hyvät valmiudet sovel-taa eri LTO-tekniikoita ja saada laitoksista jopa hyvintoimivia. Siihen aikaan monet suunnittelijat suhtau-tuivat asiaan skeptisesti, eikä lämmöntalteenottoa ai-na otettu huomioon edes lämpökeskusten tehossa.Näistäkin asioista kirjoittelu sai sitten Sitran kiinnos-tumaan ja valitsemaan minut Suuren Lämpötalous-tutkimuksen teollisuusilmanvaihto-osion vetäjäksi.Projekti meni hyvin ja siinä syveni ylipäänsä energia-talouden tehostamisen tuntemus.

örje Hagner on ollut AX-Suunnittelun merkit-tävä primus motor firman synnystä lähtien. Erityisesti teollisuusrakennusten ilmastointi-suunnittelu on ollut Börjen leipälaji. Julkaisu-

ja koulutustoiminta on ollut toinen lähes yhtä merkit-tävä kiinnostuksen kohde. Eläkkeelle jäänti 7 vuottasitten ei miehen julkaisuvauhtia ole hillinnyt. Mistätämä innostus syntyi ja mitä on saatu aikaan, sitä ky-selee Teuvo ja Börje vastailee.

Teuvo: Olen tuntenut sinut työn kautta yli 30 vuotta,ja ennen sitäkin kirjoitustesi kautta. Mikä sai sinutaikoinaan kiinnostumaan LVI-tekniikasta?

M

AX:n historiakerho esittää

Kylmänväreitä

35AX-UUTISET 2016

BörjeHagner

AX-UUTISET 2016

34

BörjeHagner

Suomen jäähdytystekniikanmuseo täytti 30 vuotta 2016.

Museon sai aikaanHuurre Oy:n perustaja –

nyt 96-vuotias - vuorineuvosPaavo V. Suominen,

joka piti myös juhlapuheenkutsuvieraille

4.9.2016.

Panimon jäähdytyskone USAssavuodelta 1878. Tehoa on 70 kW.

Ei enää luksusta vaan arkea

Vuosikymmenten aikana tekniikka on kehittynyt jahalventunut. Kompressorien tyyppi, pyörimisnopeus,paine, materiaalit, kylmäaineet, lauhduttimet, höyrys-timet ja automatiikka ovat muuttuneet – ja parempaansuuntaan. Laajoista kylmäainepiireistä on siirrytty vä-lillisiin piireihin ja monessa suhteessa vaivattomam-paan ja luotettavampaan tekniikkaan. Katolla sijaitse-vat nestejäähdyttimet, vapaajäähdytys ja lauhdeläm-mön hyödyntäminen monin eri tavoin on arkipäivää.

Kylmää kyytiä kautta aikain

aakellareita, veden haihduttamista ja luonnon jäitä on käytetty kautta aikojenjäähdyttämiseen. Lämpimissä maissa va-rakkaat ovat voineet siirtyä helleajaksi

vuoristoihin tai meren rannalle. Varsinainen koneelli-nen jäähdytys syntyi kuitenkin 1800-luvulla: ensim-mäiset patentit liittyivät jäälohkareitten tekoon jo 1835,mutta vauhtiin jäähdytys pääsi vuosisadan toisella puo-liskolla: oluen valmistus alkoi siirtyä koneitten käyt-töön luonnonjään saannin vaikeuksien takia. Perässäseurasi lihanjalostus ja -kuljetus.

Kompressoreita pyöritettiin 1800-luvulla höyrykoneil-la, joita tarvittiin mm. teollisuudessa ja laivoissa muu-toinkin. Laitteet olivat mahtavia. Lysti ei voinut ollahalpaa, mutta silti koneellisesti jäähdytettiin vuosisa-dan lopussa jo luistinratoja muutamissa maailmansuurkaupungeista. Suomessa meijereiden koneellinenjäähdytys alkoi aivan 1900-luvun alussa laajeten ripe-ästi itsenäisyysaikana sähköistyksen tahdissa. Elintar-viketeollisuuden kylmän käyttö kasvoi maailmalla ko-vasti 1930-luvulla, kun pakasteiden käyttö löi itsensäläpi. Suomessa pakasteet tulivat kaupan tiskeihin so-tien jälkeen, kun jenkkimalliset kaapit yleistyivät.

Tekniikat kilpasilla

Absorptiojäähdytys kehitettiin 1858 ja aluksi se oli var-sin suosittu, mutta kompressorijäähdytyksen parem-pi hyötysuhde vaimensi menestyksen. Uusi alku tuli1920-luvulla, kun kehitettiin ensimmäiset absorptio-jääkaapit. Kilpailijaksi tuli kuitenkin pian kompressori-tekniikka. Absorptiojäähdytyksellä on edelleen paik-kansa kesämökeillä ja asuntovaunuissa. Teollisuudes-sa sitä on käytetty, jos on saatu halpaa lämpöenergi-aa eli kaasua, jätehöyryä tai kuumaa vettä. Suomessasovelluksia on ollut vähän.

Ilmastoinnin jäähdytys alkoi vähitellen 1900-luvunalussa. Willis Carrierin kehittämä turbokompressorillavarustettu vedenjäähdytyspaketti nopeutti jäähdy-tyksen käyttöä marketeissa, elokuvateattereissa jatoimitiloissa 1920-luvulla. Jo 1930-luvulla jäähdytys-laitteita markkinoitiin USAssa koteihin ja ensimmäisiäkompuroivia autosovelluksiakin oli, mutta varsinainenbuumi alkoi 1950-luvulla. Ilmastoinnin jäähdytys tekiUSA:n etelävaltioiden kaupungit asumiskelpoisiksivarakkaammalle keskiluokallekin, mikä johti jopa osa-valtioiden poliittisten voimasuhteiden muuttumiseen.

Nykyaikainen elämä ei oikein pyörisi ilman jääh-

dytystä. Elintarvikeala, kauppa, terveydenhoito,

sisäilman pitäminen siedettävänä ja työtehoa

ylläpitävänä ja jopa urheilu vaativat jäähdytys-

tekniikkaa.

LVI-alan historiakooste "Kun isoisä Fläktiltä

pajatuhottimen osti"on päivitetty.

Historiikkiin on tehty lukuisiatäsmennyksiä, lisätty kymmenkuntakuvaa ja uutuutena osat "Vuosikym-

menten suuret teemat" ja "Kaikenmaailman keksinnöt ja kehitelmät."Lisäksi kaikki anekdootit on uusittu.

Historiakoosteen 2016löydät pdf-versiona

AX:n kotisivuilta.

T = TIETOISKUT (kesto n. 1/2 h)K = KEHITYSKOULUTUS (kesto 1–2 h, ilmoittautuminen)E = OPINTOMATKA

AX-University 2016

AX-Suunnittelu kouluttaa henkilökuntaansa

Ma 22.8. (K) Teknisten neuvottelujen hallinta,kokouskäytännöt (UKO, SKA)

Ma 5.9. (K) Puhallinkonvektorien EC-moottorit eriautomaatiotoimittajilla + savupellit(SKA, VIK)

Ma 19.9. (K) IV-kanavan suunnittelu, säädön,äänen ja mitoituksen kannalta/mittauksen + saneerauksen (MKU, KAS)

Ma 26.9. (T) ATEX-tietoisku LVISAP-suunnittelijoille(KRK)

Ma 3.10. (K) Muuntojoustava suunnittelu (JES, TSL)

Pe 14.10. (E) Finnbuild-messut (TNI, HUTI)

Ma 15.10. (T) Energiatehokkuusinvestoinnin kannattavuus korjaus- ja muutostöissä– parantuneen sisäilmaston vaikutustoimistorakennuksen arvoon jatuottoon + D3 (JTUn päättötyö, LSA)

Ma 24.10. (K) LVI-suunnittelun miinat urakoitsijankannalta (Vesa Ronkainen, A-Rakenn.)

Ma 31.10. (T) KemikaaliturvallisuustietoiskuLVISAKP-suunnittelijoille (KRK)

Ma 7.11. (K) PSK-kannakointi ym. eri suunnat,leikkaus risteilysäännöt, paisunnat(VKU, MNI, JTU)

Ma 21.11. (K) Sähkö- + automaatioknoppeja – mitäLVI-suunnittelijan tulee ymmärtäärakennusautomaatiosta (VIK, JLE)

Ma 21.12. (K) TATE-RYL (UKO, JES)

Kaikille avoimet tilaisuudet alkavatLavuaarissa yleensä klo 15:30

AX-UUTISET 2016

37

AX-University

36AX-UUTISET 2016

LeenaLitma

Kun jatkossa AX-Suunnittelun osaajien tekemisetkiinnostaa, niin kannattaa käydä seuraamassa meitäLinkedIn- ja Facebook-palveluissa, unohtamatta tie-tenkään informaatiopitoisia nettisivujamme osoit-teessa www.ax.fi. Sieltä kuulet uusista tuulistammeja luet aikaansaannoksistamme.

K Urheiluhallissa 25.-27.10. kävi yhteensä 7000 kävijääja mukana oli yli 370 näytteilleasettajaa 16 eri maasta.Messualueen 4 ohjelmalavaa tarjosivat yli 100 asian-tuntijapuheenvuoroa, joita kävi kuuntelemassa noin2800 messuvierasta. Ständillämme vieraili monia uu-sia ja tuttuja kasvoja sekä jo pelkästään energiamää-räkilpailuumme osallistui pitkälti toista sataa osallis-tujaa.

iitoksia kaikille AX-Suunnittelun Energiames-sujen esittelypisteellä käyneille messuvierai-lijoille mielenkiintoisista keskusteluista, saa-duista kehuista ja kiinnostavista kysymyksis-

tä. Energiamessut kokosivat yhteen energia-alan huip-puosaajat ja tänä vuonna se oli AX-Suunnittelun osal-ta menestys! Energiamessuilla Tampereen Messu- ja

2016 Energiamessut olivat menestys

Petro Hämäläinen/Rakennus-LVI

Dan Yu/Ympäristö

Nina Hurme/Ympäristö

Ville-Samuli Aulén/AX-Prosessit Oy

Katja Kulmala/Sähkö

Mikael Fingerroos/Ympäristö

AX

-Su

un

nit

telu

n u

usi

a k

asv

oja

AX-UUTISET 2016

AX:nuudet kasvot

38Vuosijuhlat 7.10.2016 seminaarin jaAxtoberfestareiden merkeissä....

39AX-UUTISET 2016

AXtoberfest2016

Pohjola Rakennus Oy:nKonsernijohtaja

Juha Metsälä