Äinen paula rintala - rautalampilehti.fi · - pekka koksu vastaa puhelimeen niin kuin ennenkin,...
TRANSCRIPT
Nro 10 • Lokakuu 2012 • ISSN 1796-8313 • www.rautalampilehti.fi • 6. vuosikerta
SUONENJOKI - RAUTALAMPI - KONNEVESI - VESANTO - TERVO
Painos joka numerossa vähintään kappaletta10.000
KYL ÄL ÄINEN
s. 12-13
Paula Rintala
Pyörät pyörivät Rautalammin Autolla
3Ecometilla uudet
yrittäjät
5
Villa Konnevesi on uusi hoivakoti Konnevedellä
8
Välipuheella sovittiin työehdoista
6
Hub avataan 26.10.
16
2
Tervetuloa tutustumaan
aivan uuteen tapaan
yrittää ja työskennellä
Rautalammilla!
Paikka, jossa ihmiset ja ideat kohtaavat!
HUB RautalampiKuopiontie 13, 77700 Rautalampi* | Puh. 040 672 7170 | [email protected] | http://rautalamminhubi.wordpress.com
pe 26.10.Klo 12.00 alkaen mm:
tilaisuuden avaus: kansanedustaja Markku Rossipaikalla alueen vaikuttajia sekä yrittäjiäohjelmaatarjoilua
Ilmoittautumiset 22.10. mennessä.Muista ilmoittaa mahdollisestaerikoisruokavaliosta!
26.10.2012 Rautalammille avataan maailman ensimmäinen maaseutuHUB!
Avaus:kansanedustaja Markku Rossi
Rautalammin kunta
Mukana menossa:
*Ent
isissä
Nor
dean
tiloi
ssa, k
unna
ntalo
n vier
essä
3
Jääskeläisen suku ehti olla Rauta-lammin Auton puikoissa kahta viikkoa vaille 86 vuotta. Toiminnan tänä kesänä ostanut iisalmelainen Mika K. Niskanen Oy on myös per-heyritys, mikä oli myyjälle tärkeä asia.
- Emme ehdottomasti halunneet myydä yritystä suurelle toimijalle. Kai-ken A ja O oli, että meidän työntekijät saavat jatkaa uudessa firmassa, Sinikka Jääskeläinen kertoo.
Yrityksen uusi toimitusjohtaja Mika Niskanen kertoo Rautalammin Auton arvojen säilyvän. Hän kertoo, että myös emoyhtiössä työntekijöitä pidetään yri-tyksen tärkeimpänä voimavarana.
- Pekka Koksu vastaa puhelimeen niin kuin ennenkin, Sinikka Jääskeläi-nen korostaa.
- Sinikan kanssa naurettiin, että oi-keastaan ainoa muutos on se, että Mikko vaihtui Mikaksi, Niskanen naurahtaa.
Yrityksen toimitusjohtajana ja osak-kaana pitkään toiminut Mikko Tiili-kainen jäi pois kuvioista yrityskaupan myötä. Sen sijaan Sinikka ja Jarno Jääs-keläinen jatkavat edelleen yrityksen lei-vissä.
Vuonna 1926 perustettu Rauta-lammin Auto on Sisä-Savon vanhimpia yrityksiä. Yrityskaupan jälkeenkin Rau-
talammin Autot liikennöivät saman ni-misinä ja tutuissa väreissä.
- Kahta viikkoa vaille 86 vuotta yritys oli Jääskeläisen suvussa. Tuntuu haikealta mutta toisaalta hyvin helpotta-valta, Sinikka Jääskeläinen kertoo tunte-muksistaan.
Jääskeläisen mukaan myyntiä on suunniteltu pitkään. Alusta asti on ollut selvää, että hän ja hänen lapsensa ovat valmiita luopumaan yrityksen omistuk-sesta.
- Olisimme voineet pilkkoa yrityk-sen, erottaa esimerkiksi taksin ja turve-auton, mutta paras ratkaisu oli kun os-taja oli valmis ostamaan koko yrityksen, Sinikka Jääskeläinen kiittelee.
- Ala on vaikea, ei tiedetä mihin ollaan menossa, mutta onnea toivotan uudelle yrittäjälle ja hengessä ollaan mu-kana, hän jatkaa.
HAllittuA KAsVuA
Mikan isä Jussi perusti Niskasten yrityk-sen 1970-luvulla. Mikan astuessa puik-koihin vuonna 1994 yrityksellä oli kaksi autoa.
- Siitä homma on lähtenyt paisu-maan. Tällä hetkellä autoja on Niskasella 35.
Rautalammin Auton oston myötä yhtiöillä on yhteensä rapiat viisikym-mentä linja-autoa. Samoin henkilö-
kuntaa yrityksissä on yhteensä viitisen-kymmentä. Niskasella on toimipisteet Iisalmessa ja Joensuussa.
- Tämä yrityskauppa lisäsi hyvin meidän mahdollisuuksia kehittää toi-mintaa Kuopion seudulla ja Kuopion eteläpuolella, kun aiemmin toiminta-alueemme on ollut lähinnä Ylä-Savo.
Linja-autoliikenneala elää murrok-sessa. Niskanen kertoo epätietoisuuden heijastuvan koko alaan. Siirtymäajan sopimukset ovat kuitenkin tulossa tiensä päähän ja yrityksissä odotellaan mielen-kiinnolla tulevia ratkaisuja.
- Tilausajopuolella uskon niin mei-dän kuin Rautalammin Autonkin lunas-taneen paikkansa. Siihen tullaan panos-tamaan jatkossakin.
Osana tilausajoihin panostamista Niskanen on avannut matkatoimistot Siilinjärvelle ja Iisalmeen. Hän uskoo kivijalkapalveluille olevan edelleen tar-vetta.
- Paljon on mahdollista ostaa netis-tä, mutta ei kaikkea. Esimerkiksi ryhmä-matkoja ei internetistä oikein pysty tilaa-maan, Niskanen kertoo.
Matkatoimiston valikoima kattaa laajan yhteistyökumppaniverkoston an-siosta lähes kaikki kuviteltavissa olevat matkat.
- Tulemme panostamaan toimin-taan myös Sisä-Savossa, Niskanen lupaa.
Tutut autot ja henkilökunta palvelevat jatkossakin
Tutut keltapunaiset bussit eivät katoa mihinkään, Sinikka Jääskeläinen ja Mika Niskanen lupaavat.
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
JääsKEläisillE oli täRKEätä, Että RAutAlAmmin Auton ostAJA on PERHEyRitys
Kuopion kaupunginteatterilta vierailunäytös Rautalammilla
Kuopion kaupunginteatteri vierailee Rautalammilla 31.10. Täy-väentalolla nähdään irlantilainen menestysnäytelmä Kiviä taskussa. Ir-lantilaiskomedian rooleissa nähdään Karri Lämpsä ja Mikko Paananen, jotka kaksistaan esittävät näytelmän kaikkiaan seitsemäntoista roolia.
Lippuja vierailunäytökseen myy-dään ennakkoon Arttelissa.
Yhdistyksille yhteistyötä
Rautalammin Historiallinen Yh-distys kutsuu rautalampilaiset yhtei-söt ja järjestöt pohtimaan yhteistyötä ja tulevaisuutta. Yhteinen tapaami-nen järjestetään Osuuspankin kerho-huoneella maanantaina 29.10. kello 18. Yhteistyön kehittämisen lisäksi illassa kuullaan maaseudun kehittä-misen haasteista ja yhdistyksiä koske-vista tulevista lakimuutoksista.
Vuoden Yrittäjät palkittiin
Sisä-Savon vuoden yrittäjät pal-kittiin yrittäjäjuhlassa Suonenjoella. Samalla vietettiin Suonenjoen Käsi- ja Pienteollisuusyhdistyksen 60-vuotis-juhlaa. Tervossa vuoden yrittäjänä palkittiin Hiisiretket, Vesannolla LVI Peltsi Oy ja Rautalammilla Hoitoko-ti Hermanninranta Oy. Suonenjoen Yrittäjät palkitsi Ravintola Valkoapila Oy:n ja Käsi- ja Pienteollisuusyhdis-tys Rakennusliike A. Kimonen Oy:n. Rautalampilainen yrittäjä Asko Hä-mäläinen palkittiin Suomen Yrittäjien yrittäjäristin timanttiristillä.
LYHYESTI
Hugo ja Reetta Miskala ottivat vastaan Vuoden Yrittäjä -palkinnon.
4
5
Rautalampilaisella Ecomet Oy:llä puhaltavat muutoksen tuulet. Esko Hukan tytär sari ja hänen miehen-sä marko Komulainen ovat otta-neet yrityksen ohjaksiinsa.
- Minulla on kova motivaatio aut-taa nuoria alkuun yritystoiminnassa ja katsoa, että yritys jää henkiin ja hom-ma lähtee toimimaan, Esko Hukka kertoo.
Hukalla itsellään on tavoitteena siirtää vastuuta jatkuvasti enemmän uudel-le polvelle ja jättäytyä muu-taman vuoden tähtäimellä kokonaan pois toiminnasta.
PAnoKsiA KAsVuun JA KAnsAinVälisyytEEn
Tiedon siirtäminen uudelle yrittäjäpol-velle on vanhan yrittäjän eläkkeelle jää-dessä suunnitelmallisuutta vaativa vaihe. Ecometilla tätä vaihetta on pyritty hel-pottamaan ottamalla käyttöön toimin-nanohjausjärjestelmä sekä auditoimalla ISO9001-laatujärjestelmä. Näin tavat ja prosessit viedään osaksi yrityksen toi-mintaa ohjaavaa järjestelmää.
- Talossa on hyvät ja toimivat rutii-nit, joiden muuttamiseen ei ole tarvetta. Kun systeemi saadaan kokonaisuudes-
saan käyttöön on aikomuksena kiinnit-tää huomiota tuotannon tehokkuuteen, Marko Komulainen kertoo.
Työtilanne Ecometilla on tällä het-kellä hyvä. Organisaatiota on selkeästi vahvistettu ja myös tuotannon puolelle on tarve palkata lisää ammattitaitoista henkilökuntaa. Esko Hukan mukaan kasvu onkin yrityksellä selkeä tavoite.
- Pyrkimyksenä on nostaa liikevaihtoa 30 pro-sentilla, tällä hetkellä olem-me noin 20 prosentin hy-vässä vauhdissa.
Liikevaihdosta yhä suuremman osan suuntau-
tuessa vientiin myös kansainvälisen kau-pan taito on tärkeässä arvossa. Tälläkin hetkellä tuotteita valmistuu Venäjälle ja Qatariin.
- Markosta on ollut todella suuri apu jo tässä vaiheessa, kanssakäynti ulko-maalaisten asiakkaiden kanssa ei aino-astaan ole helpottunut vaan myös mah-dollistunut Markon hyvän kielitaidon ansiosta, Esko Hukka kiittelee.
HAAVEEnA tAlo JäRVEn RAnnAllA
Esko Hukan tytär Sari Hukka muutti pois Rautalammilta vuonna 1990. Hä-nen ja Sonkajärveltä kotoisin olevan
Marko Komulaisen tie vei Kuopion kautta eteläiseen Suomeen. Sari on työs-kennellyt S-ryhmässä kouluttajana ja esimiestehtävissä. Marko puolestaan on tehnyt uraa Nokialla ja Nokia Siemens Networksilla.
- Pitkällä tähtäimellä olemme haa-veilleet paluusta Savoon ja talosta järven rannalla. Ehtona on ollut järkevän työn löytyminen molemmille, mitä sitten löytyikin yllättävän läheltä, Sari Hukka kertoo.
Päätös ryhtyä yrittä-jäksi syntyi nopealla aika-taululla. Asiasta oli puhetta viime syksynä ja Ecometin osakkaiksi pariskunta tuli viime huhtikuussa.
- Emme ole katuneet hetkeäkään, Marko Komulainen vakuuttaa.
Sari Hukan mukaan hyppy alalta toiselle on haastava mutta mahdollinen.
- Tuotteet ovat uusia ja täysin erilai-sia kuin S-kauppojen käyttötavarapuo-lella, mutta taustalla oleva bisnes toimii samalla tavalla.
- Ihanaa on myös se, ettei ole ruuh-kia ja puolentoista tunnin työmatkaa, hän jatkaa.
Haaveena ollut talo järven rannalla valmistuu keväällä 2013. Marko kiittelee myös metsästysmahdollisuuksia, jotka
avautuvat nyt lähes heti kotiovelta.
suKuPolVEnVAiHdos VAAtii HuolEllistA VAlmistEluA
Esko Hukan vinkki muille yrittäjille on, että sukupolvenvaihdokseen kannattaa ryhtyä varautumaan hyvissä ajoin. Hä-nen mukaansa ensimmäiseksi pitää lait-taa omat eläkeasiat kuntoon. Sen jälkeen kannattaa selvittää, löytyykö jatkajaa omasta lähipiiristä.
- Tämä oli omalla koh-dalla kaikista paras ratkai-su, että jatkaja löytyi omasta lähipiiristä.
Tieto uusista yrittäjistä on saatava myös asiakkail-le. Hukan mukaan tämä on
herkkä vaihe, sillä usein yrittäjät henki-löityvät voimakkaasti omaan yritykseen-sä.
- Me vanhat yrittäjät olemme omia persoonia, jokainen mielletään jollain tapaa omaan yritykseensä.
Eskolla on tarkoituksena siirtyä elä-kemieheksi parin vuoden tähtäimellä. Jatkon kannalta näkymät ovat nyt hyvät.
- Putken päässä pilkottaa valoa, näyttäisi että pääsen eläkkeelle ja se tun-tuu hyvältä. Uskon, että osaan päästää irti ja voin keskittyä kalastamiseen, mat-kusteluun ja joutenoloon.
Ecometilla uudet yrittäjät
Esko Hukka (vas.) kertoo olevansa helpottunut saadessaan siirtää vastuun yrityksestä tyttärelleen Sari Hukalle ja hänen miehelleen Marko Komulaiselle.
Elementtitehtaan betoninkuljetussukkulan teliä.
Kaivosteollisuuden sakeuttimen keskijalka.
Elementtitehtaan betonin vastaanottosuppilo.
tilAusKonEPAJAllE löytyi JAtKAJAt yRittäJän omAstA PERHEEstä
”Oli kaikista paras ratkaisu, että jatkaja
löytyi lähipiiristä.”
”Pyrkimyksenä on nostaa liikevaihtoa
30 prosentilla.”
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
6
Hub avautuu entisiin Nordean tiloihin
Vauhdikkaasti Rautalammilla käyn-tiin polkaistu Hub-hanke on eden-nyt siihen vaiheeseen, että Hubin avajaiset siintävät vajaan kahden viikon päässä.
- Olen saanut kyllä juosta jaloilla ja käsillä, mutta avajaisia vietetään perjan-taina 26. lokakuuta, Hub-yrittäjä Tero Räsänen hehkuttaa.
Pankkitalossa tehdään parhaillaan remonttia, jossa entinen pankkisali muutetaan yhteisölliseksi työtilaksi. Rä-sänen kertoo, että tilasta saadaan käy-tännöllinen ja viihtyisä suhteellisen pie-nellä panostuksella.
- Neuvotteluhuone on ehkä isoin yksittäinen kohta johon pitää panostaa. Muuten laitetaan vähän maalia seinään. Isoin panostus tehdään kalusteisiin.
Räsänen kertoo, että kaikkiaan Hubin käytössä on tilaa noin 300 ne-liömetriä talon katu- ja kellaritasossa. Katutasossa sijaitsevien työ-, ja neuvot-telutilojen lisäksi alakerran sauna-, ko-kous- ja kahviotilat tulevat Hubin käyt-töön.
- Tietääkseni muilla Hubeilla ei ole käytössään saunaa. Saunahan on vanha suomalainen liikeneuvottelutila, Räsä-nen naurahtaa. - Niin ja entiseen pank-kiholviin tulee löhöilynurkka, sellaista-kaan ei joka paikasta löydy, hän jatkaa.
Hubille on käyty hakemassa mallia niin Tampereelta kuin Helsingistäkin, ja alusta alkaen selvää on ollut, että Rauta-lammilla ergonomisuus tulee olemaan omaa luokkaansa. Toimistokalusteina käytetäänkin paikkakuntalaisia Salli-tuotteita.
Tilasuunnittelua tekee rautalampi-lainen Erja Puoskari. Räsänen suositte-leekin Hubista kiinnostuneita olemaan nyt yhteydessä, sillä nyt on mahdollisuus vaikuttaa tila- ja kalusteratkaisuihin.
PiEniin JA suuRiin tARPEisiin
Hub on jäsentensä yhteisesti jakama työtila. Jäsenyyksiä onkin tarjolla useita erilaisia. Täysjäsenyys on laajin jäsenyys, jolla saa käyttöönsä oman korvamerki-tyn työpisteen kaikkine Hubin palvelui-neen.
- Kahvio on jäsenten käytettävissä aina. Lukittavaa säilytystilaa löytyy ja tietenkin nopeat internet-yhteydet ja tu-lostimet. Kaikki, mitä toimistossa tarvit-see, Räsänen tiivistää.
Harvemmin tilaa tarvitseville tar-jolla on huokeampia jäsenyyksiä, joilla kuitenkin on oikeus käyttää tiloja tarvit-taessa.
Hub yHdistää ERi yHtEisKunnAn toimiJAt
Olennainen osa Hubia on Host, erään-
lainen toimiston isäntä. Räsäsen lisäksi Rautalammin Hubilla hostina tulee toi-mimaan Marika Väätäinen. Host pyörit-tää Hubin toimintaa, jolloin siellä työs-kentelevien ei tarvitse huolehtia muista kuin omista töistään.
Visiona Räsäsellä onkin, että Hub voi parhaillaan yhdistää yhteiskunnan eri toimijat.
- Yhteistyöllä voimme yhdessä kil-pailla isommilla markkinoilla. On tur-ha kilpailla toisiamme vastaan pienellä paikkakunnalla.
Havainnekuva tulevasta Hub-tilasta. Oikealla olevista ikkunoista avautuu näkymä kylän raitille. Tilasuunnitelman on tehnyt Erja Puoskari.
Teks
ti: Ii
ro L
yytin
en
Kuva
: Erja
Puo
skar
i
7
Rautalampilainen tuoksupussi
tuoksuu metsältä
”Tervaksen terävä tuoksu, raikas tuoksi Rautalammin, ikimetsän ih-melääke, elonantaja-aromi. Tuoksu tuntoja hyviä, anna auvoisa ajatus, mittaamaton mielenrauha!”
Näin kuuluu rautalampilaiseen tai-katervas-tuoksupussiin kiinnitetty Matti Lehmosen kirjoittama runo. Ritva Leh-monen sai idean tuoksupussista hakattu-aan rantaan ajautunutta tervaspuuta.
- Tuoksu oli aivan ihana. Eihän rau-talampilainen tuoksupussi voisi tuoksua muulta kuin metsältä, Ritva Lehmonen kertoo.
Hän kertoo saaneensa ystäviltään erilaisia tuoksupusseja ympäri maail-maa, mutta uskaltaa kehua oman pussin-sa tuoksun olevan paras kaikista.
PiHKAPuustA PulA
Noin neljän vuoden ajan Lehmonen on tehnyt taikatervas-pusseja, joihin sisälle tulee tervaspuun lastuja ja päälle hänen miehensä kirjoittama runo. Tervaspuun
lastut pusseihin tekee Seppo Westman. Nyt pihkapuusta on kuitenkin pula.
- Pihkapuuta ei tahdo saada mistään. Olen jutellut paljon metsällä liikkuvien kanssa, ja he ovat sanoneet että pihka-puuta ei nyt todellakaan tahdo löytyä.
Ritva Lehmonen toivookin, etteivät ihmiset polttaisi mahdollisesti heillä ole-via pihkapuita.
- Minä ja Matti tullaan vaikka hake-maan ne puut, jos niitä vain jostain saisi.
iKimEtsän iHmElääKE
Ritva Lehmonen kertoo, että pussista löytyvät pihkalastut ovat ”ikimetsän ih-melääkettä.” Kuusenpihkasta tehdyllä salvalla on parannettu ihottumaa am-moisista ajoista lähtien, mutta myös pus-sia voi käyttää vaivojen hoitoon.
- Otapa pussi vaikka mukaan löy-lyyn. Nuha kyllä lähtee.
Ritva Lehmosen harrastus on käsillä tekeminen. Tuoksupussien lisäksi hänen käsissään on syntynyt esimerkiksi taustalla näkyvään lamppuun kiinnitetyt perhoset.
Tauno Herranenrehtori, FM
Riitta HiironenLähihoitaja, Van Eat
Raija Hänninenhoitoapulainen
Heikki Korhonenlaitoksenhoitaja
Jorma Kukkonenkirkkoherra
Satu Liimatainenlähihoitajaopiskelija
Kaija Satulikauppatiet.maisteri,vakuutussihteeri
Veijo Vesterinenlasikuitutyöntekijä,eläkeläinen
Äänestä peruspalveluiden puolesta!
Reilumpi Rautalampi - työ ja oikeudenmukaisuus
Teksti ja kuvat: Iiro Lyytinen
8
Hiljattain avattu Villa Konne-vesi tarjoaa kodinomaista ja virikkeellistä asumista muisti-sairaille vanhuksille.
Aamu on alkanut verkkaisesti. Virkuimmat palvelukodin asukkaat ovat heränneet jo viiden aikoihin, kun aamu-unisimmat nauttivat aa-mupalaansa vasta yhdeksän maissa.
– Päivä alkaa meillä hyvin jou-hevasti. Kukin saa herätä omaan tahtiinsa, palvelukodin johtaja Satu Kokkonen kertoo. Hieman talon arkea rytmittää Konneveden kun-nalta kahdesti päivässä tuleva ruo-ka, mutta muuten palvelukodissa voi elellä oman rytmin mukaan.
Rauhallinen tempo luo jo heti kodikasta tunnelmaa kesällä ra-kennettuun ja syyskuussa avattuun Villa Konnevesi -hoitokotiin. Se on saanut jo yksitoista ensimmäistä asukastaan, ja talon toinen siipi on siten käytössä. Kaikkiaan asukas-paikkoja on 33. Niitä voivat ostaa sekä kunnat että yksityiset asiakkaat joko pysyvään asumiseen tai lyhyt-aikaiseen tarpeeseen, esimerkiksi omaishoitajan loman ajaksi. Talo sähkölukittuine ovineen ja aidattui-ne sisäpihoineen tarjoaa turvallisen asuinympäristön erityisesti muisti-sairaille vanhuksille.
HuonEEstA Koti
Kodikkuutta luo myös se, että jo-kainen asukas voi itse kalustaa ja somistaa huoneensa. Kokkonen esittelee vielä tyhjää huonetta.
– Tästä voi tehdä kodin. Ri-pustaa vaikka kristallikruunun kat-toon, niin kuin yhdessä huoneessa on tehty.
Ja toden totta. Kun pääsee kur-kistamaan pariin, jo sisustettuun huoneeseen, on niissä asukkail-leen varmasti oman kodin tuntua: on tuttuja huonekaluja ja rakkai-den valokuvia kirjahyllyssä, on itse virkattua päiväpeittoa ja kauniita merkkaustöitä seinillä.
Hoitokodissa on kaksi kahden hengen huonetta, vaikka pariskun-tien tai sisarusten käyttöön. Muut asukashuoneet ovat yhden hengen huoneita. Lisäksi asukkailla on käy-tössään yhteiset ruokailu- ja oleske-lutilat, pyykinpesuhuone ja tilavat sauna-, pesuhuone- ja pukuhuone-tilat. Sauna on kuulemma lämmin-nyt lähes joka päivä.
tAidot Käyttöön
Verkkaisen aamun kääntyessä ilta-päivään, on asukkaiden mahdollista osallistua viriketoimintaan. Moni heistä tuntuu laulavan mielellään ja niinpä talon siunaustilaisuudessa kuultiin Villa Konnevesi -kuoron ensiesiintyminen. Kokkonen ker-too, että vaikka lähimuisti heikke-nisi, laulujen sanat pysyvät monella mielessä.
Hoitokodissa halutaan tukea muitakin elämän varrella opittuja taitoja.
– Nykyajan vanhukset alkavat olla koulutettuja. On tärkeää ottaa huomioon jokaisen tausta ja mah-dollistaa heidän taitojensa ylläpitä-minen.
Muistisairaan vanhuksen hoi-don suunnittelussa omaisilla on tärkeä rooli. He pystyvät kertomaan asukkaan tarpeista ja toiveista, ja myös mahdollisesta hoitotahdosta. Niinpä palvelusuhde alkaa usein
yhteisellä palaverilla.
yHtEistyötä ViRittämässä
Vaikka hoitokoti on vasta aloittanut toimintansa, Satu Kokkonen tähyää jo tulevaan.
– Minulla on visio, että meil-lä olisi kunnan toimijoiden kanssa paljon yhteistä. Tavoitteena on jär-jestää erilaisia tilaisuuksia ja tapah-tumia, vaikka pieniäkin.
Hän tekee mielellään yhteis-työtä esimerkiksi SPR:n, 4H-yhdis-tyksen, seurakunnan, päiväkodin, koulun ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Jo nyt hänet on otettu ideoi-neen hyvin vastaan.
– Täällä on kyllä helppo tutus-tua ja ottaa yhteyttä ihmisiin. Kon-nevesi on Savon rajamailla, ja itse olen alun perin savolainen, nykyään Laukaan Vihtavuoresta työpaikal-leen ajeleva nainen sanoo.
Villa Konneveden henkilökun-nasta suurin osa on Konnevedeltä. Muutama tulee muualta: Laukaas-ta, Äänekoskelta ja Rautalammilta. Kun talo on täynnä, työntekijöitä tulee olemaan reilut kaksikymmen-tä.
– Tämä on merkittävä työllistä-jä Konnevedellä.
Hoitokoti kuuluu laajempaan Mediverkko-yritykseen. Villa Kon-nevesi on sen kuudes hoivakoti ja seitsemännen toiminta käynnistyy piakkoin Valkeakoskella. Lähimmät Mediverkon hoitokodit ovat Viita-saarella ja Kuopiossa. Kymmenen vuotta toiminut, suomalainen yritys tarjoaa paitsi hoivapalvelua, myös terveyspalveluja ja suun terveyden-huoltoa jo sadalla paikkakunnalla.
Konnevedellä on avattu uusi hoivakoti
Hoitokodin esimies Satu Korhonen (vas.) ja sairaanhoitaja Mirja Korjonen hoitavat aamuvuoroa yhdessä. Aamupalaa tarjoillaan joustavasti, ei kelloon tuijottaen.
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
Rautalammintie 13, Suonenjokipuh. (017) 511 540
Avoinna ma–pe 9.00–17.00, la 9.00–13.00
PIRISTYSTÄ PIMEYTEEN Syksyn värikkäät uutuusmallistot saapuneet!Nyt varaston syksyinen tyhjennysmyynti:
Edullisin veloituksetta.
Tasaraharekistäota 3 maksa 2
Ota yhteyttä!helionjuhlapalvelu.fiHeli Matilainen 045 875 9333
jolta saat juhliisi tai muihin tilaisuuksiisi suunnittelupalvelun, pitopalvelun, tarjoilun tai kokkauksen, kun niitä tarvitset!
HELPOMMIN JUHLAKSI – ARKESI AVUKSI
��������������������������
������� ���������������������������������
��������������������
������ �������
���������
�����������
����������������
�������������������
�����������������������
������ �������������������������������
����������������������������������������������
�������������������������������������������
��������������������������������������������������������������������������
���������������������
9
Suonenjoella kesällä 2011 avat-tu Kahvila Aurora on nyt toi-minut reilut puoli vuotta uu-della Iisvedentien risteyksessä Siwan talossa.
Kahvilan yrittäjä Sirpa Jalka-nen on tyytyväinen, sillä asiakkaat ovat löytäneet kahvilan hyvin.
- Nyt muuton jälkeen on tullut erittäin paljon positiivista palautet-ta viihtyisyydestä ja hyvästä palve-lusta.
Itse leivotut tuotteet ovat asi-akkaiden mieleen. Sirpan miehen Antin leipomissa pullissa piilee it-seasiassa koko yrityksen alulle läh-teminen.
- Meillä oli kerran Lassilan vin-tillä kirpputori ja samassa yhtey-dessä pieni kahvio. Antin leipomat pullat saivat paljon kiitosta.
Aurorassa on panostettu myös viihtyisyyteen ja kahvila on tietoi-sesti erilainen kuin ketjukahvilat.
Ei KosKAAn yRittäJäKsi
Sirpa Jalkasen isä on yrittäjä ja Sirpa muisteleekin uhonneensa, ettei iki-nä itse ala yrittäjäksi.
- Innostun helposti kaikesta uudesta ja kai se veri vaan vetää yrittäjyyteen.
Ajatus kahvilasta oli itänyt jo muutaman vuoden ajan. Aiemmin Jalkanen on työskennellyt Rauta-lammilla huoltoasemalla ja Peltolan Juustolassa. Viimeiset kymmenen vuotta ennen oman kahvilan perus-tamista Sirpa oli kotiäitinä neljälle lapselleen.
- Siinä ehti harkitsemaan yhtä ja toista tulevaisuuden suhteen.
Sirpa Jalkanen kävi yrittäjä-kurssin ja Kahvila Aurora avasi ovensa Suonenjoella karnevaaliper-jantaina vuonna 2011.
tuKEA PERHEEltä
Sirpa pyörittää kahvilaa nykyään miehensä Antin kanssa. Myös van-hin lapsista, 12-vuotias Ilona, hää-rii mielellään vanhempiensa apuna kahvilalla.
- Vastuuta on helppo jakaa kun toinen samasta perheestä on töissä omassa yrityksessä.
Antti lähtee aamuisin töihin viiden aikaan leipomaan tuoreita lämpimäisiä aamun ensimmäisille asiakkaille. Kahvila avataan seitse-mältä.
- Minä vien lapset hoitoon ja kouluun ja tulen sitten töihin kah-vilalle, Sirpa kertoo.
Jalkanen kertoo, että töitä yrit-
täjänä saa paiskia. Valintaansa hän ei kuitenkaan ole katunut.
- Asiakkaat ovat löytäneet meidät mukavasti. Aamuisin käy miesporukoita ja keittolounaskin on löydetty mukavasti.
Jalkanen kertoo osaavansa jät-tää työt työpaikalle ja pitää kotiasiat kotona. Se auttaa myös jaksamaan. Yrittäjällä pitää Sirpan mielestä olla myös mahdollisuus lomailla.
- Minun mielestä yrittäjänkin pitää välillä huokaista, en ymmärrä kun jotkut yrittäjät sanoo, ettei iki-nä saisi pitää lomaa.
Reilusti erilainen kuin ketjukahvilat
Sirpa Jalkanen (vas.) otti vastaan Immu Ikäheimon ja Anne Kvistin tuomat vanhat Arabian kahvikupit.
siRPA JAlKAnEn on iloinEn siitä, Että AsiAKKAAt oVAt löytänEEt AuRoRAn
Esille vanhoja Arabian astioita
Kahvila Auroraan on mah-dollista tuoda vanhoja, esi-merkiksi parittomiksi jääneitä Arabian kahvikuppeja. Rauta-lampilainen immu ikäheimo toi ensimmäisen Juhlaruusu-kahvi-kupin esille Auroraan.
- Haluaisin haastaa kaikki mukaan tuomaan vanhat, pa-rittomiksi jääneet kupit tänne kaikkien iloksi. Jätän kuitenkin Sirpalle vapauden valita, mitkä kupit hän kelpuuttaa esille.
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Kuopiontie 13Rautalampi 040 737 7801
Kauneushoitola
Kosmetologi- ja hierontapalvelut
* kasvo-, käsi- ja jalkahoidot* ripsien- ja kulmien kestovärjäykset* ihokarvojen poistot lämminvahalla* intialainen päänhieronta* hot stone-kuumakivihieronta* lahjakortit
10
KysymyKsEt 4 ehdokasta Rautalammilla 8 ehdokasta Rautalammilla 6 ehdokasta Rautalammilla 20 ehdokasta Rautalammilla
Vaalien ykkösteema Lähipalveluiden puolesta, niitä kehittäen ja niiden saavutettavuutta parantaen.
Eriarvoisuuden poistaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Peruspalveluiden turvaaminen ja ekolo-gisen, viihtyisän ja vetovoimaisen kunnan kehittäminen.
Kunnan säilyttäminen itsenäisenä.
Tärkeimmät puolueen toimintaa ohjaavat arvot seuraavalla valtuusto-kaudella
Heikoimmista huolehtiminen, toimeen-tulosta huolehtiminen jaluontoarvoista kiinni pitäminen. Turvalli-sen asuinympäristön rakentaminen.
Oikeudenmukaisuus, työn merkityksen ja työpaikan saamisen korostaminen. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen.
Vastuu ympäristöstä, lähimmäisistä ja tulevaisuudesta sekä avoimuus päätök-senteossa.
Yhteisöllisyys, yhteistyö ja inhimillisyys.
Kuinka Rautalampi pidetään vetovoi-maisena uusien yritysten ja asukkai-den näkökulmasta?
Tasokkailla lähipalveluilla, riittävällä asun-totarjonnalla ja hyväkuntoisilla, turval-lisilla asuinympäristöillä, monipuolisella työpaikkatarjonnalla, harrastusmahdol-lisuuksilla, kokoontumistiloilla ja parem-malla joukkoliikenteellä sekä kehittyvällä koulutustarjonnalla.
Jatkettava määrätietoisia ponnisteluja elinkeinojen monipuolistamiseksi ja tuettava nuorten yrittäjien alkuunpääse-mistä. Luontoarvot tuovat elämänlaatua ja työtilaisuuksia. Etätyömahdollisuuksia edelleen parannettava ja huolehdittava liikenneyhteyksistä.
Vihreä kunta kannustaa luovuuteen ja yrittäjyyteen. Se luo matalan kynnyksen yritysympäristöjä, joissa syntyy työ-paikkoja. Vihreässä kunnassa luomu- ja lähiruuan tuottaminen sekä omavarainen energiatuotanto antaa uusia työllistymis-mahdollisuuksia.
Elinkeinorakenteet on säilytettävä mo-nipuolisina ja kunta yrittäjämyönteisenä. Tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja asumi-seen, lasten päivähoitoon ja harrastuksiin.
Kuinka Rautalampi pidetään vetovoi-maisena asuin- ja työpaikkakuntana nuorille?
Samoin kuin muillekin kuntalaisille ja lisäksi erityisesti nuorille ja nuorille aikui-sille suunnattua tapahtuma- ja muuta kulttuuritarjontaa sekä toimintatiloja myös sivukylille.
Nuorisotakuuta toteuttamalla. Koulutuk-sen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimintoja tuettava. Yrittämisen ja paluumuuton mahdollisuuksia pidettävä jatkuvasti esillä.
Työt, palvelut & rock’n’roll. Panostamalla nuorten hyvinvointiin ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. Harras-tusmahdollisuudet pidetään kunnossa. Säilytetään vauvabonus ja kotihoidon kuntalisä.
Mitkä ovat suurimmat haasteet vanhustenhoidossa?
Kunnalla pitäisi olla valmius nopeisiin siirtymiin kotoa tai yritysten palveluiden piiristä kunnan asumis- ja hoivapalvelui-hin, sillä vastuu on aina kunnan. Hyvää ja koulutettua henkilökuntaa on oltava aina riittävästi.
Vanhuspalvelulaki saatava heti paperilta käytäntöön. Suurten, markkinavetoisten toimijoiden tulo estettävä, yhteiskunnalla vastuu järjestämisessä. Yksityisiä, pieniä hoivayksiköitä ja kuntoutuspaikkoja tarvitaan kuitenkin lisäksi.
Laadukkaiden palveluiden turvaaminen kasvavalle vanhusväestölle.
Vanhusten määrä lisääntyy. Palveluiden taso on oltava riittävä, jotta hoito säilyy hyvänä ja vanhusten kohtelu inhimilli-senä.
Vasemmistoliitto kysyy: Mitä tarkoittaa rautalampilaishen-kisyys?
Meille se tarkoittaa kotikunnan ihmisistä ja luonnosta huolehtimista. Virkeyttä ja elinvoimaa. Sivistystä ja kehitystä. His-toriaa ja tulevaisuutta. Pienistä puroista syntyvät isot virrat.
Se merkitsee historia- ja kulttuuritunte-musta sekä tietoisuutta omista juurista. Ei kuitenkaan omahyväistä eristäytymistä tai toisten yläpuolelle asettumista.
Vihreässä kunnassa ihmiset välittävät luonnosta, asuinympäristöstään ja toisistaan.
Terve ylpeys omista juurista ja positiivi-nen katse tulevaisuuteen.
SDP kysyy: Miten turvataan perusoikeuksien toteutuminen lasten ja vanhusten osalta?
Oikeus hoitoon, hoivaan, koulutukseen, koskemattomuuteen, turvallisuuteen, riittävään ravintoon ja hyvään terveyden-huoltoon turvataan, kun päättäjät pitävät niistä huolta omilla päätöksillään ja lisäksi kuntalaiset ovat aktiivisia ja ilmoittavat vääristä toimista tai puutteista.
Suomen perustuslaki ja sen velvoitteet koskevat kaikkia, myös Rautalampia. Elämänkaaren alku- ja loppupäässä pitää huolehtia ihmisten subjektiivisista oikeuk-sista, vaikka heillä ei ole äänioikeutta tai muita vaikutusmahdollisuuksia; siis priorisoitava etusijalle!
Säilyttämällä palvelut ja kehittämällä ennaltaehkäisevää työtä.
Kunnan tehtävä on hoitaa perusoikeuk-sien toteutuminen ja Keskusta tukee tätä työtä.
Vihreät kysyy:Rautalammilla on meneillään kan-sallispuistohanke. Toisaalta esillä on ollut myös louhinta- ja kaivannaiste-ollisuuden kehittäminen. Kumpi on oikea kehityssuunta?
Kansallispuistohanke on oikeaan osunut kehityksen suunta, se voi tuoda työpaik-koja ja matkailutuloja. Kaivostoiminta tuo myös työpaikkoja, mutta jättää useimmiten luontoon korjaamattomat tuhot, vaikka toiminta-aika olisi lyhytkin.
Luonto, sen hyvinvointi ja säilyttäminen puhtaana ovat Rautalammin tärkeimmät arvot. Kansallispuiston saaminen nyt tai lähitulevaisuudessa sekä vapaa-ajan viettäminen täällä luovat myös vihreää elinkeinotoimintaa.
Kansallispuistohanke. Molempia voi ja tulee kehittää. Ne eivät ole toisiaan poissulkevia.
Keskusta kysyy: Kuinka aiotte hoitaa perusterveyden-huollon tulevaisuudessa Rautalam-milla?
Kaikissa vaihtoehdoissa aiomme pitää huolta lähipalveluista eli nykyiset pal-velut jatkuvat, vaikka järjestäjä saattaa muuttua.Erittäin tärkeinä pidämme lääkäri- ja näytteenottopalveluiden lisäksi myös mm. mielenterveysneuvolaa, äitiysneuvo-laa ja kotisairaanhoitoa.
Ehdoton ei yksityisille yrityksille peruster-veydenhuollossa. Vain yhteiskunnallinen päätösvalta ja toteuttamistaho voi vasta-ta oikeudenmukaisesta toiminnasta. On päästävä kaikkia palveleviin ratkaisuihin seutu- ja maakuntatasolla.
Hyvin. Omassa terveyskeskuksessa, yhteistyössä naapurikuntien kanssa.
Perussuomalaiset kysyy: Pidättekö tärkeänä Rautalammin itsenäisyyden ja elinvoimaisuuden säilyttämistä?
Pidämme tärkeimpänä kykyä tarjota tasokkaat, monipuoliset lähipalvelut ja riittävästi työpaikkoja. Elinvoima syntyy asukkaista.
Kuntien pakkoliitoksia ei tule toteuttaa, vaan edistää vapaaehtoista yhteistyötä mahdollisimman paljon. Ei lisätä hallinto-himmeleitä ja byrokratiaa.
Kyllä, erittäin tärkeänä. Pidämme itsenäisyyttä erittäin tärkeänä.
Kokoomus kysyy: Kuinka tärkeänä pidätte lukiokoulu-tuksen säilymistä Rautalammilla?
Oman lukion valitseville se on tärkeä asia ja opettajien yhteiskäyttö kirkonkylän peruskoulun kanssa on hyvä asia. Olisim-me mielellämme mukana kehittämässä ammatilliseenkin opetukseen lähiopetus-vaihtoehtoja nykyistä enemmän.
Lukio on erityisen tärkeä ja sen säilyttä-misen ehto on erityislukiona pysyminen ja oppimisen tason kohottaminen.
Pidämme erittäin tärkeänä. Pidämme lukion säilymistä ehdottoman tärkeänä.
Kristillisdemokraatit kysyy:Kuinka turvataan päätöksenteon pysyminen riittävän lähellä?
Kaikkia tarjottavia ja toivottuja lähipal-veluita varten olisi hyvä olla paikalliset seuranta- ja kehittämisryhmät myös kylillä. Tyytyväisyys- ja kehittämiskyselyillä asukkaiden olisi hyvä nykyistä useammin-kin päästä vaikuttamaan.
Mikäli joudutaan suurkuntiin, tarvitaan pitäjäidentiteetin mukaista paikallisde-mokratiaa. Sille on varattava valtakun-nallisesti myös toimintamahdollisuudet esimerkiksi ohjaamalla verotuloja vapaa-ajan kuntiin.
Lähidemokratiaa kehtitämällä. Säilyttämällä kunta itsenäisenä. Tekemällä yhteistyötä tahojen, kuten VASTAn (Rau-talammin kunnan vapaa-ajan asukkaiden toimikunta) kanssa sekä esimerkiksi kuntalaisiltoja järjestämällä.
Kunnallisvaalitsunnuntaina 28.10.2012 kello 9-20
Ennakkoäänestys kotimaassa 17. - 23.10.
11
14Anu Hirvonen, sit. 45v.erikoislääkäri
Irene Pakkanen, sit. 51v.FT, vapaa toimittaja
Tero Räsänen, sit. 36v.yrittäjä / insinööri
Pirkko Toiviainen61v.kuvataiteilija / lastentarhanopettaja
Janne Hirvonen43v.opettaja
Ulla Möller, sit. 50v.ohjaaja
15 16
17 18 19
Ihmisistä ja ympäristöstä yhdessä välittäen
Kulttuuria ja liikuntaa kaikille kuntalaisille
Puhtaasta luonnosta voimaa elämään
Vihreää valoa maaseudulle
Kestävän kehityksen puolesta
Katsoa kauas;nähdä lähelle
Rautalammin VihReiden kunnallisVaaliehdokkaat
http
s://s
ites.
goog
le.c
om/s
ite/s
isavi
212
ww
w.fa
cebo
ok.c
om/s
isasa
vonv
ihre
at
Maksaja: Rautalammin Vihreiden ehdokkaat
8 ehdokasta Rautalammilla 4 ehdokasta Rautalammilla 4 ehdokasta Rautalammilla
Kunnan säilyttäminen itsenäisenä ja elinvoimaisena.
Peruspalveluiden turvaaminen lähipalveluna.
Riittävien peruspalveluiden säilyt-täminen lähellä.
Kuntatalous pidettävä kurissa. Peruspalvelut säilytettävä ja elin-keinotoimintaa kehitettävä.
Välittäminen, suvaitsevaisuus ja tasa-arvo.
Kristilliset arvot, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus.
Monimuotoinen puhdas luonto ja vesistötVapaita rakennuspaikkoja tarjolla riittävästi, kohtuuhintaanHyvät liikenneyhteydet etelään ja pohjoiseen.
Hyvät harrastusmahdollisuudet, kaavoitus, nopea päätöksenteko,hyvä ja monipuolinen kulttuuri-tarjonta.
Tarjoamalla peruspalvelut, kehittämällä kirkonkylän ilmettä ja palveluja, säilyttämällä puhdas luonto, yrittäjäystävällisyyden säilyttäminen.
Nuorille lisää työpaikkoja.Hyvät harrastusmahdollisuudet.
Hyvät lastenhoitomahdollisuu-det, hyvät vapaa-ajanviettomah-dollisuudet, toimivat tietoyh-teydet.
Lukion säilyttäminen, harrastus-mahdollisuuksien ylläpitäminen ja kehittäminen nuorten tarpei-den mukaan, nuoria kuulemalla.
Vanhustenhuollon kustannus-taso noussut liian korkealle. Ei saa nousta enää, vaan saatava laskusuuntaan.Vanhustenhoidosta on tullut bisnestoimintaa.
Rahan ja hoitajaresurssien riittä-vyys, kotona-asumisen esteiden poistaminen.
Vanhusten määrä lisääntyy, hoitopaikoista tulee puutetta, vanhusten erilaiset tarpeet on huomioitava tiukkenevasta taloustilanteesta riippumatta.
Rautalampilaisuus on monelle kunnia-asia ja ylpeyden aihe. Van-ha emäpitäjä.
Se tarkoittaa juuria Rautalammil-la kansallisveden äärellä.
Kuopiolaisia emme ole, suonen-jokelaisiksi emme halua tulla, vielä vähemmän jyväskyläläisiksi. Olemme siis rautalampilaisia. Jo 450 vuoden ajalta!
Rautalammilla se on hoidettu mallikkaasti; jopa ulkopuolisen arvion mukaan.
Tasapuolisella kohtelulla, vauvas-ta vaariin.
Riittävät hoitopalvelut on taattava niin lapsille kuin vanhuk-sillekin, kodinhoitopalveluja on tarjottava sekä lapsiperheille että vanhuksille, talousarviossa on varauduttava tähän.
Molemmat ovat tärkeitä asioita, ja tuovat työpaikkoja. Mutta luontoa on kunnioitettava.Louhinta ja kaivannaishankkeissa on vältettävä tarpeetonta luon-non pilaamista.
Kumpikaan ei sulje toistaan pois. Molemmat ovat tarpeen järkevis-sä rajoissa.
Tällä hetkellä toimii kohtalaisesti. Terveyskeskus säilytettävä Rau-talammilla, ja terveyskeskukselle vakituinen lääkäri.Vuodepaikat Suonenjoella ja erikoissairaanhoito Kuopiossa.
Yhteistyössä Suonenjoen kanssa. Perusterveydenhuolto on säily-tettävä Rautalammilla, yhteistyö Suonenjoen kanssa on toimiva ratkaisu, sekä erikoissairaanhoi-to useamman kunnan kanssa yhdessä.Ensihoito ja sairaankuljetus on säilytettävä Rautalammilla.
Kyllä, se on kuntalaisten kannal-ta tärkeä asia.
Kyllä pidämme, mutta kustan-nusten on pysyttävä kohtuu-dessa.
Ehdottomasti.
Lukio pitää säilyttää Rautalam-milla.
Elintärkeänä. Erittäin tärkeänä, lukiolla on laa-jat vaikutukset paikkakunnalla.
Kunta pyritään pitämään itsenäisenä.
Paikallinen asiantuntemus kunniaan.
Itsenäisyyden säilyttäminen on ainoa vaihtoehto.
21 valtuustopaikkaa odottaa ottajaansa, paikat jaetaan sunnuntaina 28.10. To-
teutimme Rautalammilla ehdokkaita aset-taneille puolueille kyselyn, jonka toivomme auttavan oikean ehdokkaan löytymisessä.
Kyselyssä puolueet saivat myös esittää kysy-myksiä toisilleen.
12
Paula Rintala, omaa sukuaan Hut-tunen, syntyi vuonna 1982 Suo-nenjoella. Nykyisin Rautalammin Osuuspankin palvelupäällikkönä työskentelevän nuoren perheenäi-din päätyminen Rautalammille oli osin sattumaa.
- Olen kuitenkin iloi-nen siitä, että asun näinkin lähellä omia vanhempiani. Heidän apuaan kaipaisin varmasti etenkin nyt lasten kanssa, jos asuisin kauem-pana.
Maatilan tyttärenä Paula Rintala oppi kodin arvon jo lap-sena. Hän ei lapsena ollut hoidossa, sillä vanhemmat työskentelivät kotitilalla ja heidän ollessaan tilan töissä isovanhem-mat huolehtivat niin hänestä kuin hänen kahdesta veljestäänkin.
- Joskus olinkin sanonut, että äiti
saisi mennä muualle töihin, että minä pääsisin hoitoon, Paula Rintala naurah-taa.
Kouluun PääsEminEn oli KoVA Juttu
Lähimmät lapset asuivat kilometrien päässä, joten kavereiden näkeminen edellytti kyy-ditystä vanhemmilta. Kou-luun pääseminen oli kova juttu, silloin kavereita pääsi näkemään päivittäin.
Rintala kertoo olevansa kiitollinen siitä, että sai käy-dä ala-asteen
pienessä Pörölänmäen ky-läkoulussa.
- Ensimmäisen luokan aloitti minun kanssani sa-maan aikaan yksi toinen oppilas. Myöhemmin ikä-luokkaan tuli vielä yksi li-
sää, sitten meitä oli kolme, Rintala muis-telee nauraen.
Yläasteen ja lukion Rintala hän kävi Suonenjoella.
- Kyllähän sitä kau-punkia silloin nuorena piti ihan tuppukylänä. Näin jälkeenpäin ajateltuna siellä varmasti oli silloinkin vä-hintään yhtä hyvät palvelut kuin nykyisinkin.
Lukiossa opinto-ohjaa-ja kehotti Paulaa hakeutumaan jatko-opintoihin yliopistoon.
- Siitä kiitos hänelle. Halusin Tam-pereelle tai Jyväskylään ja tulin valituksi Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelliseen tiede-kuntaan.
Ensimmäisen opiskelu-vuoden jälkeen tiedekunta vaihtui taloustieteelliseen ja
Rintala valmistui kauppatieteiden mais-teriksi vuonna 2006.
Opiskelunsa aikana Paula tapasi tulevan miehensä Samin, joka valmistui samasta yli-opistosta paria vuotta Pau-laa aikaisemmin.
- Sami oli töissä Sii-linjärvellä yhden vuoden. Silloin ajeltiin aika paljon ristiin rastiin Jyväskylän ja Siilinjärven väliä.
sAttumAltA RAutAlAmmillE
Rautalammin lukiossa tuli auki englan-nin kielen lehtorin virka kesällä 2005. Sami päätti hakea virkaa, koska Rau-talampi oli lähempänä Jyväskylää kuin Siilinjärvi.
- Silloin oltiin joka toinen viikon-loppu Rautalammilla ja joka toinen Jy-väskylässä.
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Paula Rintala
”Kesätyöpaikka löytyi yllättäen Rautalammin
Osuuspankista.”
”Lukiossa opinto-ohjaaja piti selvänä,
että Paulan tulee hakeutua
jatko-opintoihin yliopistoon:”
”Äiti saisi mennä muualle töihin,
että minä pääsisin hoitoon.”
KYL ÄL ÄINEN
Paula Rintala
Omat lapset ovat tärkeä osa Paula Rintalan arkea. Äidin lapsuusajan valokuvat kiinnostavat Maijaa ja Outia.
täRKEntä on ARKi JA tAVAllisEt AsiAt
13
Kouluun pääseminen oli nuorelle tytölle kova juttu. Kavereita pääsi näkemään joka päivä. Kuva on otettu Paulan ensimmäisenä koulupäivänä.
Työssään Rautalammin Osuuspankissa Paula Rintala on päässyt tutustumaan paikkakuntalaisiin.
Omassa pihassa riittää puuhailtavaa. Haravointihommia syksyllä 2012.
Seuraavana keväänä Paulan etsiessä kesätöitä paikka löytyi yllättäen Rauta-lammin Osuuspankin kas-salta. Kesätyön kautta Rau-talampi ja rautalampilaiset tulivat entistä tutummiksi.
- Kesätyörupeaman ollessa lähellä loppua kävi ilmi, että työt voisivatkin jatkua. Kävin suorittamassa viimeiset tentit Jyväskylässä ja jatkoin töitä pankissa.
Gradunsa Paula Rintala on kirjoitta-nut yritysten eläkevakuutuksista. Hän ei tunnusta tietoisesti tähdännensä pank-kialalle, mutta kertoo monille opiskelu-kavereilleen käyneen samalla tavoin.
KolmE VuottA KotonA
Sami ja Paula asuivat rivitalossa Opin-tiellä Rautalammilla. He alkoivat etsiä asuntoa tai taloa, ja sopiva löytyikin kes-keltä kirkonkylää, Äijäveden rannalta.
Rintaloiden esikoinen, nyt 4-vuoti-
as Maija, syntyi kesällä 2008. Seuraavat kolme vuotta vierähtivätkin kotona, sillä
toinen tytär, marraskuussa kolme vuotta täyttävä Outi syntyi syksyllä 2009.
- Olin ensin vanhem-painvapaalla ja sitten hoito-vapaalla. Tykkäsin tosi pal-jon olla kotona ja se olikin hyvä ratkaisu tyttöjen olles-sa pieniä.
Hän kiittelee kotihoidon kuntali-sästä. 200 euroa saattaa tuntua pieneltä rahalta, mutta lapsiperheelle tuki on kui-tenkin merkittävä.
ViE AiKAnsA EnnEn Kuin uusi PAiKKA tuntuu KodiltA
Rintalat kertovat olevansa tyytyväisiä ratkaisuunsa asettua Rautalammille. Toisena vaihtoehtona oli Jyväskylä. Pau-la kertoo arvostavansa sitä, että lasten vieminen hoitoon ja työmatka sujuvat kahdessakymmenessä minuutissa.
- Kaupungissa joutuisi matkustami-seen käyttämään varmasti paljon enem-män aikaa.
Hänen mukaansa on omasta aktii-visuudesta kiinni, miten hyvin uudella paikkakunnalla pääsee sisään elämään.
- Minulle ihmiset on tullut työn kautta tutuksi. Nuoret tietysti tuntevat Samin. Taitaa se olla vähän niinkin, että muut tuntee meidät, mutta me ei tunne-ta muita.
Rautalampi tuntuu kodilta nyt. Pau-lan mukaan vie muutaman vuoden en-nen kuin uusi paikkakunta alkaa tuntua omalta.
Hän kertoo harras-tavansa talvella hiihtoa ja kesällä lenkkeilyä. TopA-koiden jumpat ja kansalais-opiston Zumba kuuluvat niin ikään vakioaktiviteet-teihin. Perheen myötä myös toiminta Mannerheimin lastensuojelu-liiton paikallisyhdistyksessä on tullut
mukaan kuvioon.
tAKAisin työElämään
Työelämään Paula palasi kesällä 2011. Kevättalvella 2012 hänet nimitettiin Rautalammin Osuuspankin palvelu-päälliköksi. Työnkuvaan sekä päivittäis- että sijoituspalveluiden organisointi ja myynnin johtaminen. Pienessä pankissa kaikki kuitenkin tekevät kaikkia töitä.
- Ihan päivittäispalveluista lähtien saa tehdä hommia niin ylös kuin rahkeet riittävät.
Perheen hän kertoo opetelleensa pi-tämään työ- ja vapaa-ajan erillään. Opettajana työs-kentelevä mies joutuu jos-kus kantamaan töitä kotiin tarkastettavien kokeiden muodossa.
- Minä yritän ehtiä teh-dä työasiat työajalla. Koto-
na ollaan sitten kotona.
”Kotiovelta lähtiessä tiedän, että 20
minuutissa ehdin viedä lapset hoitoon ja mennä itse töihin.”
”Taitaa se olla vähän niinkin, että muut
tuntee meidät, mutta me ei tunneta muita.”
14
Teksti ja kuva: Iiro Lyytinen
Suonenjoki
Pia PentikäinenPuh. 046 887 9713
Lipsasten ostaessa Karjalan kartanon vuonna 1994 oli Rau-talampi matti lipsaselle vieras paikka. Vuosien varrella paik-kakunta on tullut rakennus-neuvokselle tutuksi.
- Sukuni on kotoisin Juval-ta ja Säämingistä, Rautalampi oli ihan uusi suunta minulle, Lipsanen muistelee.
Hän on kuitenkin tyytyväinen, että hä-nen isänsä aikanaan osti kartanon. Nykyi-sin kartano kuuluu Matille ja hänen kah-delle siskolleen.
- Varmaan olisimme aika paljon vähemmän yhteyksissä jos meillä ei olisi tätä yhteistä riesaa, Lipsanen vitsailee. - Mahdumme tänne kaikki perheinemme yhtäaikaa.
KARtAno yRitystEn EdustustilAnA
Kartanoaan Lipsaset käyttävät myös yritystensä Rakennusliike U. Lipsa-nen Oy:n, Lipa-Betoni Oy:n ja Antti J. Ahola Oy:n edustustilaisuuksissa. Esimerkiksi kaikki rakennusliik-keen Kuopio-Jyväskylä -akselilla
olevien kohteiden harjannostajaiset pidetään Rautalammilla.
Juhliin kuuluu perinteisesti Ro-polan Rautalampilainen pitoateria 1800-luvulta.
- SOK:n entinen pääjohtaja Kari Neilimo istui ennen raken-nusliikkeen hallituksessa. Sanoin kerran hänelle, että meidän juhlis-sa on aina sama ruoka. Kari kielsi
ehdottomasti vaihta-masta sitä, Lipsanen muistelee.
Muutaman ker-ran vuodessa Matti Lipsanen järjestää yh-teistyökumppaneilleen
metsästysreissun Tyyrinvirran met-sästysseuran kanssa.
- Tänne ei ole liian pitkä matka, suuretkin johtajat pääsee helpos-ti liikkumaan. Lisäksi täällä on hieno luonto ja mihin tahansa paik-kakuntaan verrattuna virkeä kulttuuritarjonta.
AiKAA KEsKittyä uudEn KEHittämisEEn
Matti Lipsanen on tehnyt yrityk-sissään tilaa nuoremmalle polvelle;
rakennusliikettä johtaa hänen poi-kansa ja Lipa-Betonia tytär. Hän itse keskittyy uusien asioiden kehit-telemiseen.
- Kun ei tarvitse olla pyörittä-mässä päivittäisiä prosesseja, voin paneutua kunnolla muihin asioihin.
Hän istuu parhaillaan muun muassa Tekesin hallinnoiman Di-gitaalinen tuoteprosessi -ohjelman ohjausryhmässä.
- Se on mahtava näköalapaikka, pääsee näkemään mitä kaikkea uu-den teknologian myötä on tulossa rakennusalalle.
Uusia tuotteita on tulossa myös niin Lipsasen rakennusliikkeen kuin Lipa-Betoninkin valikoimiin. Ra-kennusliikkeellä kehittelyn alla on
moduulirakenteinen kauppojen konehuone, jonka suunnittelussa on tehty yhteistyötä myös rautalampilaisen Morehousen kanssa. Lipa-Betonilla puoles-
taan kehitellään puisista ristikoista ja betonista valmistettua ratkaisua kerrostalojen välipohjaksi. Tuote on parhaillaan testattavana VTT:llä.
Rautalampi on positiivinen kokemus
Matti Lipsasen mukaan Rautalampi on hyvä paikka järjestää esimerkiksi yritystapahtumia. Karjalan kartano onkin tuttu paikka Lipsasen yritysten asiakkaille.
RAKEnnusnEuVos mAtti liPsAnEn:
”Sanoin, että meidän kaikissa juhlissa on
aina sama ruoka. Kari kielsi ehdottomasti sitä
vaihtamasta.”
”Täällä on hieno luonto ja mihin
tahansa paikkakuntaa verrattuna virkeä kulttuuritarjonta.”
www.rautalampilehti.fi
15
Berryexpress välittää omput ja marjat
Hyvin mennyt kausi innostaa mar-janvälittäjää laajentamaan toimin-taansa ensi vuonna.
Vesa Turpeinen täyttää pakettiau-toaan omena- ja puolukkalaatikoilla. Omenat ovat lähdössä siiderin raaka-aineeksi ja puolukat hillottavaksi ja me-hustettavaksi teollisuuden tarpeisiin. Kyseessä ovat viimeiset Vesannon Kou-lutiellä sijaitsevaan ostopisteeseen tänä vuonna tulleet luonnontuotteet. Sesonki on ollut hyvä.
– Puolukkaa on tullut oikein mu-kavasti. Mustikkaakin tuli, mutta ei niin paljoa kuin viime vuonna, Turpeinen ar-vioi. Hän on ottanut vastaan myös mus-ta- ja punaherukkaa, karviaisia ja sieniä.
Vesa Turpeinen on välittänyt marjo-ja jo viisi vuotta, mutta tänä kesänä en-simmäistä kertaa omissa nimissään. Hän osti Berryexpress Oy:n kevättalvella. Lii-ketaloutta Kuopiossa aikuisiällä opiskel-lut mies on päässyt nyt siis tositoimiin ja testaamaan oppeja käytännössä.
ostoAluE lAAJEnEE
Mansikan välityksellä alkanut ja nyt omenoiden ja puolukoiden välitykseen
päättyvä kausi on ollut työteliäs. Se on työllistänyt paitsi miehen itsensä, myös yhdeksän muuta henkilöä on saanut hä-nen kauttaan töitä. Onnistunut sesonki tuntuu innostavan välittäjää suunnittele-maan jo uutta.
– Kyllä tässä kasvuun pyritään. Ensi vuonna laajennetaan ostoaluetta, Tur-peinen sanoo ja arvelee avaavansa os-toreitin muun muassa Rautalammille. Hänellä on myös omaan marjanjalos-tukseen liittyviä suunnitelmia, joita hän aikoo viedä talven aikana eteenpäin.
Yrittäjä hieman harmittelee, kun marjojen ja sienten keruu on vanhem-man polven varassa. Metsässä kasvaisi ansioita nuoremmillekin. Mies aikoo omalta osaltaan innostaa poimijoita pi-tämällä ostohinnan hyvänä. Tänä vuon-na hän maksoi siivoamattomasta puolu-kasta 1,20 euroa kilolta.
Pohjolan luonnonmarjoissa on mahdollisuuksia.
– Kyselyjä tulee paljon. Esimerkiksi Eurooppaan ja Kauko-Itään menisi mus-tikkaa valtavia määriä. Meidän puhdas luonto on hyvä kilpailuvaltti, Turpeinen tietää.
Omenat menevät siiderin raaka-aineeksi, joten niissä pitää olla luonnetta, Vesa Turpeinen sanoo ja esittelee hapokasta myöhäislajiketta.
Teksti ja kuva: Sari Toikkanen
16
Art Line Tattoo avaa tatuointiliikkeen Rautalammilletopi Ekin Art Line Tattoo avaa mar-raskuussa tatuointiliikkeen Rau-talammille. Liike tulee toimimaan Oikarilan teollisuushallin tiloissa.
- Minulla on ollut liike Vaajakoskella kahdeksan vuotta, ja myös siellä on tar-koitus jatkaa edelleen. Enenevässä mää-rin haluaisin kuitenkin tehdä töitä täällä, Ek kertoo ja toteaa pitkän työmatkan olevan pidemmän päälle rasittava.
- Kysyntääkin vaikuttaisi olevan, hän jatkaa.
Innostus kuvien tekemiseen lähti liikkeelle ensimmäisestä omasta tatuoin-nista.
- Kahden viikon päästä ensimmäi-sestä kuvasta oli pakko saada toinen. Sii-tä homma lähti ja pian innostuin kuvien tekemisestä.
Uuden liikkeen avajaisia vietetään 5. marraskuuta. Avajaisviikolla liike palve-
lee maanantaista torstaihin kello 12-17. Muuten liike toimii ajanvarausperiaat-teella.
- Asiakkailta on tullut paljon kiitos-ta ajanvarauksesta. Se takaa, että kuvan tekemisen aikana homma ei keskeydy muiden liikkeessä pyörivien ihmisten takia.
Tekemilleen kuville ja niissä käyte-tyille väreille Ek antaa aina takuun.
- Jos värit haalistuu tai kuva ei ole
sellainen kuin piti, se korjataan.Asiakkaat ovat Ekin mukaan entistä
valveutuneempia, mikä on hänen mu-kaansa hyvä asia. Hän käyttää töissään ainoastaan hyväksyttyjä värejä. Kaikki välineet ovat kertakäyttöisiä ja steriilipa-kattuja.
- Yleisestikin ennen tatuoinnin otta-mista kannattaa tutustua referensseihin netissä. Sitten tietää, mitä odottaa.
Ek palvelee asiakkaitaan Oikarilan hallilla, jonne hän on parhaillaan tekemässä tiloja tatuointiliikkeelle.
Tehdyille kuville annetaan takuu. Mikäli värit haalistuvat ihon paranemisen jälkeen, kuva korjataan.
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Iiro Lyytinen, Topi Ek
17
karttaharjoitus Uutta ilmettä kuntakartalle
ww
w.ju
hopa
hajo
ki.n
et
Välipuheella sovittiin postin kuljettamisesta
Välipuheessa August Puranen, tut-tavallisemmin Post’ Puranen ”ottaa kul-jettaaksensa postia yhden kerran viikossa edestakaisin Kerkonjoensuun ja Rauta-lammin postitoimistojen välillä käyt-tämällä siinä omia ajokalujansa; jossa suhteessa hänen tulee niinä päivinä ja ai-koina, jotka postin lähtöä varten ovat nyt määrätyt tahi vastedes tulevat aikatau-lulla määrättäväksi, pitää postitoimiston varalta yhden tukevan, kelvollisen ja täy-sin levähtäneen hevosen, soveliaat ajoka-lut sekä, ellei hän itse kuljeta postia, sitä varten raitis ja luotettava ylimääräiseksi postiljooniksi otettu mies.”
Välipuheen mukaisesti oli urakka-
miehen sitouduttava kuljettamaan postit aikataulun mukaisesti, avustamaan tar-vittaessa postivirkailijoita sekä olemaan käyttämättä postilaukkuja ja pusseja is-tuimena. Viidenkymmenen markan sa-kon uhalla ei postinkuljettaja saanut ot-taa ohi postitoimiston kuljetettavakseen postimaksun piiriin kuuluvia lähetyksiä. Kielto ei tosin koskenut matkustajia eikä rahtitavaroita lukuun ottamatta ”päih-dyttäviä- ja mallasjuomia.”
Viidenkymmenen markan sakko olisikin ollut ankara rangaistus, sillä palkkio postinkuljetuksesta oli 13 mark-kaa kuukaudessa. Urakkamiehellä ei ol-lut oikeutta lisäkorvauksiin, jotka aiheu-
tuivat ylimääräisestä odottamisesta.Myös välipuheen irtisanomisen eh-
dot olivat postinkuljettajan näkökulmas-ta tiukat. Välipuheen voimassaolo jatkui vuosi kerrallaan, ellei postinkuljettaja sitä elokuun loppuun mennessä irtisano. Postihallituksen puolelta irtisanominen oli kuitenkin helpompaa: ”Välipuhe saat-taa milloin tahansa, myöskin välipuheen voimassa olemisen aikana, lakata kolmen kuukauden kuluttua siitä kun se posti-laitoksen puolelta on lakkautettavaksi ilmoitettu; mutta jos kysymyksessä oleva postikuljetus lakkautettaisiin, vaihdettai-siin toiseen, pitennettäisiin tahi lyhen-nettäisiin, tahi jos asianhaarat pakottai-
sivat valitsemaan toisen tien tahi toisen asemapaikan postinkuljettajalle, tahi jos postia voitaisiin kuljettaa rautateitse tahi höyrylaivalla, on postinkuljettaja velvolli-nen käskystä heti luopumaan toimestaan ilman edellä käypää irtisanomista.”
Välipuheessa luetellaan vielä monia laiminlyömisiä, joihin syyllistyessään olisi urakkamies joutunut paitsi luopu-maan tehtävästään myös korvaamaan ylimääräiset kustannukset.
Välipuheen irtisanomiseen ei kui-tenkaan syytä löytynyt ja Post’ Puranen kyyditsi postia Rautalammin ja Kerkon-kosken välillä kolmen vuosikymmenen ajan.
Välipuhe on suullinen tai kirjallinen, usein varauksia sisältävä sopimus. Viime
vuosisadan alussa, vuonna 1909, solmittu välipuhe on säilynyt Pirkko Purasen ar-kistossa aina tähän päivään
saakka.
Teks
ti ja
kuv
a: Ii
ro L
yytin
en
18
TI 16.10. ja Hautausmaan siivoustalkootKE 17.10. Hartaus kappelissa klo 9, ruoka klo
11 ja kahvi klo 14 seurakuntatalolla. Säävaraus.
SU 21.10. maataloustuottajien kirkkopyhä Messu kirkossa klo 10, kirkkokahvit seurakuntatalolla.
KE 24.10. Ekumeeninen ilta Helluntaiseurakunnassa klo 18.
PE-SU Retki oulugospel-tapahtumaan2.-4.11. Tiedustelut: Helena Korhonen,
p. 0400 367 131PE 2.11. seurakunta? matkalaiset!
-raamattuluento seurakuntatalolla klo 18. Ismo Haapanen.
LA 3.11. Pyhäinpäivän messu kirkossa klo 10, vuoden aikana pois-nukkuneiden muistaminen.
Pyhäinpäivän seurat Huuhtlammilla klo 15.
Hartaat sävelet kappelissa klo 18. Selloduo Varonen.
SU 4.11. tuomas-messu kirkossa klo 18. Huom! Ei jumalanpalvelusta klo 10.
TI 6.11. Raamattu suomen suvulle -ilta seurakuntatalolla klo 18. Martti Asikainen Suomen Pipliaseurasta.
SU 11.11. isänpäivän jumalanpalvelus kirkossa klo 10.
PE-SU Retki maata näkyvissä -tapahtu-16.-18.11. maan Turussa. Tiedustelut:
Helena Korhonen, p. 0400 367 131SU 18.11. Hengitys-, sydän- ja
diabetesyhdistyksen kirkkopyhä. Messu klo 10.
29.11. - tervehdys- ja opintomatka2.12. skuoritsaan. Matkan hinta 260€.
Lisätietoja ja ilm. 5.11. mennessä: Antti Kaipiainen, p. 040 837 0682.
Muut tapahtumat ja viikottaiset tilaisuudet löydät seurakunnan nettisivuilta ja Facebookista. Voit myös tilata seurakunnan kuukausitiedotteen sähköpostiisi.
www.rautalamminseurakunta.fi
TAPAHTUMAT
www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi
Puh. 020 155 6160
Seurakunta on tehnyt lapsi- ja perhetyössä tiivistä yhteistyötä kunnan kanssa jo kolme vuotta. Kunnan perhetyöntekijän läsnäolo seu-rakunnan kerhoissa madaltaa kynnystä olla yh-teydessä myös kunnan perhetyön suuntaan.
- Pari viikkoa sitten Törmälässä järjestetyllä per-heleirillä kunnan perhetyöntekijä Milja Söderlund oli mukana yhtenä ohjaajista, seurakunnan nuorisotyön-ohjaaja Jaana Lehtolahti iloitsee.
Syksyinen perheleiri on järjestetty Törmälässä jo viitenä syksynä. Henkilökunta mukaan luettuna tä-mänvuotisella leirillä oli yli 30 osanottajaa. Leirillä oli ohjelmaa niin aikuisille kuin perheen pienimmillekin. Aikuiset ja isommat lapset kävivät esimerkiksi Kalajalla lastenhoitajien huolehtiessa perheen pienimmistä.
- Saimme paljon kiitosta mukavasta ohjelmasta, leppoisasta tunnelmasta ja hyvästä ruuasta. Mukana olleet seurakunnan isoset ja MLL:n lastenhoitajat olivat myös erittäin topakasti mukana leirin järjestämisessä, lastenohjaaja Terhi Härmä kiittelee.
Seurakunnan työntekijöistä leirillä olivat muka-na Lehtolahden ja Härmän lisäksi myös diakoni Antti Kaipiainen ja pastori Suvi Iso-Herttua. Myös kanttori Kaisa-Liisa Pirkkanen piipahti säestämässä lauantain-illan kynttiläkirkossa.
Jaana Lehtolahti kertoo, että leirillä on vakiokävi-jänsä mutta joka vuosi noin puolet leiriläisistä on uusia.
- Konkariperheet ovat kyllä sanoneet, että jos uusia tulijoita on paljon niin heidän paikkansa voi antaa uu-sille. Tähän asti kaikki halukkaat ovat päässeet mukaan leirille.
Rautalammilla on toiminut perhekerho jo yli 20 vuoden ajan. Jaana Lehtolahti on ollut mukana jär-jestämässä kerhoa jo vuosien ajan. Moni alkuaikojen kerholapsi onkin nyt mukana kerhossa omien lastensa kanssa.
- Rotinakassien viennin yhteydessä yleensä ker-romme perhekerhosta uusille perheille. Viime keväänä kerhossa kävi muutama isä vakituisesti, mutta enem-mässäkin määrin isät olisivat tervetulleita. Tai miksei vaikkapa isovanhemmat voisi tulla perhekertoon las-tenlasten kanssa, Lehtolahti kaavailee.
Monilla isommilla paikkakunnilla toimii vauva-kahviloita. Perhekerho toimii Rautalammilla vähän sa-manlaisessa roolissa; aamu alkaa äitien aamukahveilla. Samaan aikaan lapsille on omaa ohjelmaa.
- Kerho on monelle äidille henkireikä, kun voi olla omien lasten kanssa ja samalla tavata muita äitejä. Rau-talammin vahva yhteisöllisyys näkyy mielestäni perhe-kerhossa äärimmäisen hyvin, Terhi Härmä sanoo.
Yhteistyötä Rautalammin kunnan kanssa tehdään myös päivähoidon saralla. Seurakunnan työntekijät vierailevat kuukausittain ryhmiksissä, päiväkodissa ja esikouluissa.
Lapsi- ja perhetyössä hyvää yhteistyötä kunnan kanssa
Teksti: Iiro Lyytinen Kuvat: Rautalammin seurakunta, Iiro Lyytinen
Rautalammin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Helena Korhonen on uusi koulukuraattori Rauta-lammin kouluilla. Hän on seurakunnan tehtävästä osa-aikaisella virkavapaalla, jona aikana hän hoitaa koulukuraattorin tehtäviä. Hän kertoo kouluku-
raattorin tehtävien täydentävän hyvin nuoriso-työnohjaajan työtä, koulumaailma on vuosien saatossa tullut tutuksi. Kuraattorina hän on myös paikan päällä koululla, mikä mahdollistaa yhteis-työn syventämisen myös seurakunnan työssä.
Korhonen opiskelee parhaillaan yhteiskuntatieteitä pääaineenaan sosiaalityö Itä-Suomen yliopistossa. Hänellä on tarkoitus valmistua yhteiskuntatietei-den maisteriksi vuodenvaihteen tietämillä.
Perheleirillä askarreltiin muun muassa rukoustaulut joka perheelle.
Helena Korhonen koulukuraattorina Rautalammin kouluilla
19
Rautalampilehden kamera kiertää Kuvia lehden toimitukseen voi lähettää osoitteella [email protected]
Liitä mukaan pieni tarina tapahtumasta sekä kuvaajan nimi.
Parhaat julkaistaan tällä palstalla.
Muun muassa Rautalammilta ja Konne-
vedeltä oli saapunut kisaajia Joutsaan,
jossa Vesannon Urheiluautoilijat järjesti
kansallisen jokamiesluokan kilpailun.
JoSeMoRa:n moottoriradalla kilpailtiin tosissaan, mutta samalla myös
testattiin rataa ja kisajärjestelyjä ensi vuotta varten. Silloin Vesannon
UA järjestää yleisen luokan JM SM -kilpailut samaisella paikalla.
Perhetyöntekijä Milja Söderlund mielui-
simmassa tehtävässään pienimmän leiri-
läisen hoitajana perheleirillä Törmälässä.Pestuiden tiimellykseen historian siipien
havinaa toivat Mobilistien vanhojen
ajoneuvojen pestuuajot.
Rompetorilla tavarat vaihtoivat omistajaa puolin
ja toisin; välillä markkinayleisö möi
aarteitaan torikaup-piaille.
Markkinatko Rautalammille? -näy-telmä vei yleisönsä Pestuumarkki-noiden alkuajan tunnelmiin.
Kunnan ja yrittäjien aamukahvit
yllättivät suosiollaan, paikalla oli
parikymmentä yrittäjää! Seuraa-
van kerran kahvitellaan 8.11.
Pestuulavalla ohjelma oli moni-
puolista; yleisön nauruhermoja
koetteri iltamaisäntä Waikko-Joe.
Päivän politiikkaan katsauksen loi
Perussuomalaisten puheenjohtaja
Timo Soini.
Sisä-Savon Yrittäjäjuhlaa isännöi tänä vuonna Suonenjoen Käsi- ja
Pienteollisuusyhdistys. Jussi Antikainen loi katsauksen yhdistyksen
historiaan. Ilta huipentui Vuoden Yrittäjien palkitsemiseen.
20
Vuonna 1956 valmistuneen Pentinpellon koulun saneeraus alkaa. Syksyllä 2013 koulujen alkaessa rakennuksessa aloit-taa vuoropäiväkoti ja esikoulu.
Rautalammin kunnan tekninen johtaja Tuure Savolainen kertoo, että Pentinpellon koulu on tullut teknisen käyttöikänsä päähän.
Saneerattuihin tiloihin tulee siirtymään vuoropäiväkoti Kerttuli sekä esikouluryhmät päiväkoti Rii-hikodosta ja Matti Lohen koulusta. Lapset Muksulasta ja Touhulasta on määrä sijoittaa siten, että Pentinpel-to ja Riihikoto täyttyvät. Tavoite on, että loput lapset saadaan hoitoon perhepäivähoitajille, mutta tarvitta-essa myös ryhmäperhepäivähoitoa tarjotaan jatkossakin.
HyVin suunnitEltu sAnEERAus KAntAA
PitKällE tulEVAisuutEEn
Savolaisen mukaan jokainen kohta rakennuksessa on käyty tarkasti läpi kuntokartoituksessa. Hän uskoo, että kiinteistöön saadaan toimin-nalliset ja hyvät tilat päiväkodille.
- Suunnitteluun käytettiin sa-toja työtunteja, että tiloista saatai-si varmasti turvalliset ja toimivat. Turvallisuus ja terveys ovatkin olleet koroste-tusti esillä koko suun-nittelun ajan.
Kiinteistöön ra-kennetaan myös hissi sekä valmius paloil-moitinjärjestelmälle. Sen ansiosta kiinteistöä on tarvittaessa mah-dollisuus tulevaisuudessa käyttää myöskin vanhusten hoitotiloina.
- Saneerausaste nousi lopulta
kaavaillusta 50 prosentista noin 60 prosenttiin. Syy tähän on kallis säh-kötekniikan täydellinen saneeraus.
Matti Lohen koulun peruskor-jauksessa saneerausaste nousi noin 70 prosenttiin. Nyt niin saneeraus-prosenttia kuin hintalappuakin on saatu tingittyä pienemmäksi. Esi-merkiksi rakennuksen ulkoasuun ei tällä haavaa kajota.
sAnEERAus EdullisEmPAA Kuin uudEn RAKEntAminEn
Kaikkiaan 858.100 euroa maksavan saneeraushankkeen pääurakoitsija-na toimii pieksämäkeläinen Raken-nus Pilar Oy. Ilmanvaihto-urakasta vastaa Pieksämäen Peltityö Hei-
nonen Oy, sähköura-kasta Lemminkäinen talotekniikka Oy, put-kiurakasta JKL-Hana Oy ja automaatioura-kasta Hitcon Oy.
Neliömetrikohtai-seksi saneeraushinnaksi on laskettu noin 1600 euroa. Savolainen kertoo tutustuneensa viime vuosien päivä-kotihankkeisiin ja kertoo uudiskoh-teiden hintojen pyörivän noin 2600
eurossa neliömetriä kohti.
sEuRAAVA suuRi KoHdE luKio
Parhaillaan kunnassa on meneil-lään lukion peruskorjauksen suun-nittelu. Määräraha peruskorjauksen suunnitteluun on varattu vuodelle 2012. Lukion peruskorjaus tullaan budjetoimaan talousarvioon vuo-delle 2013. Kunnanvaltuuston pää-töksen mukaisesti työ voidaan aloit-taa jo aiemmin, mikäli hankkeelle saadaan rahoitusta valtiolta.
RAUTALAMMIN KUNTA TIEDOTTAA
”Turvallisuus ja terveys ovat olleet
korostetusti esillä koko suunnittelun ajan.”
Pentinpellon koulun saneereus alkaaAJAnmuKAisEt tilAt PäiVäKodillE JA EsiKoulullE
Vuonna 1956 rakennettu Pentinpellon koulu saneerataan päiväkodiksi. Rakennuksen ulkoasuun ei saneerauksessa suuremmin kajota.
Tekninen johtaja Tuure Savolainen kertoi, että saneeraus on
suunniteltu huolella.
irlantilainen menestysnäytelmäKiviä taskussa
Kuopion kaupunginteatterin vierailuesityksenä
Rautalammin työväentalossa ke 31.10.2012 klo 19
Rooleissa Karri Lämpsä ja Mikko Paananen.
Rooleja peräti 17 mutta miehiä vain kaksi!
Ohjaus: Olli-Matti Oinonen
Lavastus ja puvut: Minna Kauhanen
Liput 15 € (Ennakkomyynti Arttelissa)
AAmuKAHVitKaikille rautalampilaisille yrittäjille,
elinkeinonharjoittajille ja itse itsensä työllistäville.
VAnHAssA PEuRAssA torstaina 8.11. klo 9.00
Mukana kunnanjohtaja ja elinkeinoasiamies. Tervetuloa
vaihtamaan kuulumisia ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista.
Kahvit tarjoaa Rautalammin kunta.
luKEVin lomAlAinEn 2012Rautalammin kirjastossa järjestettiin
kesän aikana perinteiseen tapaan Lukevin lomalainen -kilpailu. Kilpailun tarkoituksena on innostaa lapsia lukuharrastuksen pariin kesäloman aikana. Lukuaikaa oli kesäkuun alusta elokuun loppuun. Kilpailuun saivat
osallistua 0-6 luokkien oppilaat, mukaan lukien kesärautalampilaiset. Luettu sivumäärä ratkaisi
voittajan. Kilpailun suosio on kasvanut vuosi vuodelta. Tänä vuonna kilpailuun osallistui yhteensä 18 alakouluikäistä, mikä on neljä
lukijaa enemmän kuin kesällä 2011. Kaikille ahkerille lukijoille on toimitettu kirjapalkinto.
Kesän 2012 aikana eniten oli lukenut
matti utriainen, 11 vuotta, 11.138 sivua
Muut osallistuneet: Heikki-Pekka Varis 12v 9.369 sivua, Satu Koppanen 12v 7.357 s., Iida
Vepsäläinen 11v 6.859 s., Eeli Sikström 10v 6.592 s., Roosa Liimatainen 11v 6.204 s., Riia Manninen 11v 4.805 s., Kalle Vepsäläinen 8v 2.721 s., Sonya
Morko 11v 2.495 s., Petra Peltola 12v 2.037 s., Janne Saavalainen 9v 1.530 s., Milona Sikström
7v 1.335 s., Valeria Salmi 8v 1.129 s., Moona Tarvainen 12v 1.081 s., Eveliina Lindsberg 8v
1.079 s., Lotta Ahvenniemi 13v 1.055 s., Henna Rossi 7v 1.008 s. Anni Lindsberg 6v 890 s.
UUDET LUOTTAMUSHENKILÖT
PEREHDYTETÄÄN TEHTÄVIINSÄ
Rautalammilla järjestetään perehdyttämis-koulutus kunnallisvaaleissa valittaville uusille luot-tamushenkilöille. Idea koulutuksen järjestämiseen tuli kesäkuussa jätetystä valtuustoaloitteesta, jos-sa 13 valtuutettua esitti uusien luottamushenki-löiden perehdyttämistä tehtäviinsä muuttuvassa tilanteessa.
Koulutus toteutetaan pääasiassa marras-joulukuun aikana luentosarjana, jossa pureudu-taan muun muassa suomalaisen kunnallishallin-non muuttuvaan rooliin ja tehtäviin, kuntalakiin, päätöksentekoon ja organisaatiorakenteisiin. Luennoitsijoina toimivat professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta ja HTM Anne Tukia Tam-pereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
Professori Lasse Oulasvirta Tampereen yli-opistosta johdattelee uudet valtuutetut kuntalain saloihin. Yritys- ja elinkeinostrategian jalkautta-misesta luennoi Urpo Laakkonen, kokoustekniik-kaan perehdyttää KM, FM Tiina Naumanen.
Rautalammin kunnan kuntastrategiaan 2020, nykytilaan ja kunnan talouteen uudet valtuutetut pääsevät tutustumaan kunnajohtaja Risto Nieme-län ja hallintojohtaja Tapio Katajan johdolla.
Rautalammin kunnan uuden hallitusohjel-man laatiminen aloitetaan helmikuussa 2013. Silloin asetetaan tavoitteet ja päämäärät uudelle valtuustokaudelle.
21
• Rauta- ja peltiromua • Autot, maatalouskoneet ym.
• Akut, jalometallit (Kupari, rst., alumiini)• Romutustodistukset • Renkaiden vastaanotto
T:mi HM KorhonenHerrantie 1073, 77700 Rautalampi
0400 954 814
OSTETAAN / NOUDETAAN
Ympäristö-luvan
omaavayritys
IMUAUTOPALVELUTKAIVOJEN
TYHJENNYKSET
Soita040 705 1586Sami Lehmonen
• Sorat ja murskeet • Käytettävissä kuorma-auton hiekoituslaite ja alusterä• Kuormaukset ja maansiirtotyöt pyöräkuormaajalla• Lavettikuljetukset • Kalliomurskeet Hanhitaipaleen kalliolouhokselta
Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416Hannu 0400 272 445 • Markus 040 768 7416
• Kaksi inva-autoa (joista toisessa uutuutena paarivarustus)
• 16-paikkainen bussiJUHA 040 765 3398SIRKKA 0400 670 777
• Autokierrätys/romutustodistukset• Rehupaalien kuljetus
• 40 t autovaaka• Romumetallin nouto/osto
• Rumpuputkea 160/315/500
Pasi PulkkinenLintikonkatu 2677600 Suonenjoki Puh. 0400 175 058
Romunkeräys PULKKINEN OY
www.romunkerayspulkkinen.fi
Jari Pietiläinen040 581 8771
Tero Hiltunen040 149 0123
Sisä-SavonNuohouspalvelu Oy
Konnekoskentie 251 B77700 Rautalampi
KAIVINKONETYÖT10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla
Koneurakointi Sami Lehmonen040 705 1586040 027 8075
Rautalampi
KAIVINKONETYÖT
044 751 4555 • [email protected]
Vehkamurrontie 85, Rautalampi
Rautalampi• kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla
• kuolinpesien tyhjennykset
HOIKANKULJETUS KYHOIKANKULJETUS KY
HOIKANHUOLTOHOIKANHUOLTO • maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton
ja kuorma-auton renkaat• korjaukset ja asennukset
• kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu • mökki-/omakotitalkkari
• Hionta, lakkaus, petsaukset• Asennus- ja korjaustyöt• Sisäremontit, sauna- ja suihkuremontit• Asuntoautovuokraus
Soita Jarmolle 040 715 5625
JT
PARKETTITYÖT
JT
PARKETTITYÖT • Kaivinkonetyöt 14 tn ja 1,5 tn• Traktorityöt, • Talvikunnossapito tehokkaalla kalustolla
Kone Raivio Ky
Soita Ville, 040 766 5769email: [email protected] iwww.koneraivio.fi
VARAA
AJOISSA!
KULJETUKSET • NOSTOT
Ari Pitkänen 0400 372 572 www.transkuljari.fi
• Pihapuiden poistot nostokorista• Polttopuita• Suursäkeissä pelletit lämmitykseen ja kuivikkeeksi• Paalitettua kutterinpurua
Asemakatu 1177600 Suonenjoki
(017) 513 652
Harri IkävalkoERIKOISHAMMASTEKNIKKO
Psykiatrian erikoislääkäri Anu HirvonenVastaanotto: Kuopiontie 22, 77700 Rautalampi
Ajanvaraus maanantaisin klo. 8.30–12.00
Puh. 050 305 6515 Tarja p. 040 582 7226Anne p. 040 703 8478
Myös maataloudet!
22
Juuristaan ylpeä Rautalammilla syntynyt Jussi-Pekka Lämsä on Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö.
Lomalla on hyvä olla aktiviteettejä. Jos ei muu-ta keksi, voi soitella palvelunumeroihin. Kosketus-käyttöisellä kännykällä tehtävä on mielenkiintoinen ja onnistuin pari kertaa katkaisemaan yhteyden, kun kuuntelin ohjeita. ”Olette soittanut palvelunu-meroon, missä nyt juuri on ruuhkaa. Arvioitu jo-notusaikanne on tällä hetkellä noin viisi minuuttia. Jos teillä on sitä tai tuota asiaa, painakaa numeroa joko tai. Palvelu on maksullinen. Puhelun hinta on niin ja niin monta EU-rahaa minuutilta + paikallis-puhelumaksu…” Numerovalikkoa etsiessäni käpä-löin punaista luuria. Kaikki aloitettiin taas alusta.
Vuosikaudet olen kääntänyt Hesarin ja postin Aitooseen kokoomalaatikkoon L 105 G. Loota si-jaitsee Pälkäneeltä Luopioisiin johtavan kohtalaisen kovaliikenteisen väylän ja Riukusillantien risteyk-sessä. Ensin vetelin kuivamustekynällä molem-mat muutokset kupongille ja laitoin itsensä Postin kuljetettavaksi. Laskut tulivat kotiin, makselin ne kuuliaisesti määräpäivään mennessä. Poikani nau-roivat minulle tästäkin syystä. Olen kätevä mies kuten tiedetään. Opettelin hoitamaan molemmat asiat netissä, vaikka aikaa tuleentui enemmän kuin paperilappuja täytellessä ja Fredalla postilaatikolla poiketessa.
Tänä kesänä olin ajoissa. Tein lomapostin käännön pari viikkoa ennen mökille lähtöä. Mak-soin yksintein palvelun 15,50 euroa, oli näet edul-lisempi, kuin jos olisin väkertänyt homman pape-rikortilla. Tyytyväisin mielin aloin odotella postin
kotiutumista pienellä viiveellä tuttuun vanerilaa-tikkoon. Pari päivää kulahti loman alusta, eikä tut-tuja kirjekuoria tullut. Sen sijaa Itella lähetti ukaa-sin, missä väitti minun olleen ostamatta palvelua, mikä tuo lähetykset sovittuun paikkaan. Kokoo-malaatikko ei sijainnut Itellan mielestä maksamani siirtomaksun piirissä. Yksinkertaisena ihmisenä kuvittelin homman menevän kuten aikaisemmin. Soitin lapussa olleeseen numeroon. Sieltä vastasi poika, joka todennäköisesti oli palveluammattin-sa alkusuoralla. Yhdessä pohdimme ongelmaa ja nuorukainen haki karttaohjelmasta Aitoontietä. Pitkän puhelun, minkä minä luonnollisesti mak-soin, lopputulemana osasi yksi kuori perille sisuk-sissaan kolmen päivän vanhat postit.
Sitten oli puoli viikkoa hiljaisempaa. Ja taas tuli Itellan kirje. Soitin uudelleen palvelunume-roon. Kohtalaiseen minuuttihintaan. Tällä kertaa iloinen naisääni totesi selitykseni kuultuaan, että minun hölmön pitää maksaa 19,50 euroa lisää, jot-ta saan postini tuttuun kokoomalaatikkoon. Lasku on isompi, mikäli loota ei osu kantajan normaalille reitille. Yritin kuvailla, ettei postinkantaja käsi-tykseni mukaan voi tulla muuta kautta päätiel-tä. Jos olisin neuvotellut etukäteen jakelun mökkiämme lähimpänä olevaan laatikko-ryppääseen, lisäkustannuksia ei olisi pe-ritty. Tai jos minulla olisi ollut samas-sa paikassa postilaatikko nimelläni. Nyt ymmärrykseni loppui vallan ja
totesin pudonneeni kehityksen kelkasta umpihan-keen. Takavuosina mökkiläisellä ei ollut missään tapauksessa oikeuksia laittaa omaa, näin muistelin. Tai jos meinasi, oli tehtävä jäykät anomukset posti-valtiolle, tienhoitokunnalle ja ties kenelle. Täytyy ottaa selvää, miten on tänään.
Teimme puhelimitse sopimuksen. Ajelin seu-raavana päivänä Aitoon Kauppayhtiöön, siellä oli odottamassa eilen tullut lähetys. Kaksi yötä uinut-tuamme tömähti kerralla kolme kuorta. Loppulo-man vajaat kaksi viikkoa olivat näiltä osin stres-sittömät. Tytön lupaukset vain päivän vanhoista lehdistä eivät kyllä pitäneet paikkaansa. Minusta Itella voisi kehittää palveluitaan edelleen. Myös vastaanottajalla tulisi olla mahdollisuus maksaa ympäri vuoden. Nythän pääsääntöisesti pelkäs-tään lähettäjä kustantaa. Kävimme loman aikana Kyösti Kakkosen kaupassa. Siellä suomalainen vankka muovinen postilaatikko maksoi 19,50 eu-roa. En vielä ostanut.
Eivät olleet vallan huonoja aikoja ne, jolloin isäni tai äitini Rautalammin kirkonkylällä 1960-lu-vulla Nuutisen Tertun tai jonkun toisen postilai-
sen jossakin nähdessään huikkasivat hänelle: ”Käännätkö taas kesäksi tulemaan Koivulan
laatikkoon.”
Kesäpostia
Enoni Johannes Jäntti syntyi Etelä-Rautalammilla Sulasalmen lähellä Kannaksella vuonna 1896. Hänen ollessa 17-vuotias Juho-isä myi Kannaksen, osti Suonen-joen Viipperolta Paavolan talon ja muutti sinne perhei-neen asumaan, Jussiksi kutsuttu Johannes mukana. Jussi opiskeli tiemestariksi. Toimi tiemestarina Rautalammilla 1930-luvun puolivälistä 1950-luvun lopulle saakka. Hän asui tämän ajan Liimattalassa ostamallaan Lahdenpoh-jan tilalla. Rautalammilla hänet tunnettiin ”Rumpu-Jussina”. Muistiini on jäänyt useita eno-Jussin kertomia nuoruusmuistoja Rautalammilta.
1900-luvun alussa Rautalammilla oli toiminut sun-tiona Pohjolainen-niminen mies. Hänelle oli tarjottu metsätyönjohtajan paikkaa. Sen hän oli ottanut vastaan. Johtaessaan kerran metsätöitä lähiseudulla oli hän pi-tänyt kortteeripaikkana Kannaksen taloa. Iltapuhteella hän kertoi suntioajaltaan seuraavan tapauksen:
Kun eräänä sunnuntai-aamuna rovasti Koivisto tuli kirkkoon sakastiin, teki silloinen kappalainen Hiltula pi-ka-arvion, että rovastista ei nyt taida olla saarnan pitäjäk-si. Niipä hän totesi tämän ääneen ja ehdotti, että hän voi kyllä pitää alttaritoimituksen lisäksi saarnankin. ”Miten
niin en voisi pitää saarnaa?”, kysyi Koivisto. ”Oletko sinä edes valmistanut saarnan?”, kysyi Hiltula. Koivisto sanoi päivämäärän, milloin oli valmistunut papiksi, ja siitä läh-tien oli hänellä valmiit saarnat. ”Kyllä minä vaan pidän saarnan”.
Siihen aikaan saarnastuoli oli keskellä kirkkoa sa-kastista tultaessa heti vasemman pilarin vieressä. Nyt Hiltula ei uskaltanut tulla kirkon puolelle saarnaa kuun-telemaan, vaan asettui sakastiin avoimen oven taakse niin, että näki siitä saasnastuoliin. Suntiokin jäi sakas-tiin. - Rovasti nousi arvokkaasti saarnastuoliin, luki avoimesta raamatusta päivän tekstin, lupsautti kannet kiinni, tarttui molemmin käsin kaidepuihin kiinni ja alkoi silmät ummessa puhua. Syvä hiljaisuus vallitsi kir-kossa. ”On ihme mies - on kumma mies”, tuumi Hiltula muutaman kerran saarnan aikana. Valkoisia nenälii-nojakin vilahteli kirkossa. - Kun saarnan jälken Koivisto palasi sakastiin, kysyi hän: ”Mitä olet mieltä, olinko val-mistellut saarnan?” ” En tiedä, olitko valmistellut, mutta hyvän saarnan pidit”. - Kun kirkkoväki poistui kirkosta, joku tuumi kirkonpihalla: ”Nyt on taenna meijjä rovasti kokkee herätyksen, semmose suarnam pit”.
Kyliltä kuultua: Rovasti Koiviston saarna
Tarinan kertoi aikanaan Aarne Hirvosen eno Johannes Jäntti.
Aarne Hirvonen
23
Rautalampilehti 10/2012
Painos: 10.000 kpl
Jakelualue: Rautalampi, Suonen-joki, Tervo, Vesanto ja Konnevesi
Osoitteeton jakelu, Itella
Painopaikka: I-Print, Seinäjoki
Kustantaja: Viestirauta Oy
Toimitus: Kuopiontie 30 77700 Rautalampi [email protected]
Päätoimittaja: Iiro Lyytinen 050 536 5570 [email protected]
Myyntipäällikkö: Carita Toivola 050 327 7014 [email protected]
Ilmoitusmyynti: Tari Toivola 050 569 1669 [email protected]
Ilmoitusvalmistus: Tarja Kovero 040 487 1203 [email protected]
Päätoimittajan palstatuulta siipien alle
Sanonnan mukaan fiksu ihminen selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joutuisi. Sanonnassa piillee totuuden siemen. En usko, että monikaan yrittäjä tässä maassa on oman uravalintansa saanut järjellä selitettyä. Olisi varmasti järkevämpää, turvallisem-paa ja viisaampaa olla turvallisesti ulkopuolisen työnantajan lei-vissä.
Helposti vain unohtuu, että jonkun täytyy olla se ulkopuoli-nen työnantaja. Moni onneksi uskaltaa valita yrittäjäuran, ja hyvä niin. Ilman lievää hulluutta eläisimme edelleen syvällä menneisyy-dessä. Läpi historian joillakin on ollut tahto viedä asioita eteen päin, omalla tavallaan ja määrätietoisesti. Jokaisella aikakaudella
on ollut omat yrittäjänsä.Ehkä kaikkea ei tarvitsekaan aina perustella järjellä, voi tehdä
niin kuin hyvältä ja oikealta tuntuu. Järkisyillä on torpattu aivan liian monta mahdollista menestystarinaa.
Jos jonakin päivänä joku tulee sinulle kertomaan ideastaan, älä toki tuhlaa kallista aikaasi vastaperusteluiden keksimiseen. On väärin ajatella, että kaikki hieno keksittäisi jossain muualla, isoissa ympyröissä. Lähtökohtana on oltava, että seuraava huikea juttu ponnistaa maailmalle meiltä Rautalammilta.
Iiro Lyytinen päätoimittaja
• kokki- ja pitopalvelut• kodinhoitoon ja asiointiin liittyvät palvelut• sijaispalvelut
Marika Väätäinen MV-KOTIPALVELU
040 813 8919
Kotipalvelua Rautalammilla. Kysy rohkeasti lisää!
www. mvlouhinta.fi/kotipalvelu
Kotitalousvähennys 45 %
24
Savon Lvi ja KylmälaiteNyt Lvi ja kylmäalantyöt urakalla taituntiveloituksella.Takuutyönä!!
Kauttamme saat:- Ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput- Putken sulatukset- Viemärikuvaukset- Putki- ja kylmäalan asennustyöt- Putkitarvikkeet mm. kattilat, hanat, varaajat, wc-istuimet, altaat, viemärit, vesijohdot ym.ym.- Suurkeittiökalusteet, pakastehuoneet, kylmiöt- Kylmälaitteiden ja lämpöpumppujen huollot- Jäähdytykset
Ota yhteystiedot talteen!
Kun vuotaa hana tai on putkessa patti, kutsu apuun putki Matti =)
Savon Lvi ja KylmälaiteTeollisuustie 377700 RautalampiPuh. 045 328 8002
045 328 8002