IN ENGLISH

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWSSATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

KUVATAIDE 50 V

Vuorenneito

ja muuta

ihmeellistä

4 | 2015

Asiakkaat ovat ihania PALKITUT KIIHDYTTÄMÖYRITTÄJÄT:

RAUMAN KAMPUSPESI KASVONSA

ASENNE RATKAISEEMitä osaamista valmistuneilta halutaan?

SAMKille toimisto

KIINAAN

JUHA KÄMÄRI:Profiilista profiloitumiseen

2 | AGORA 4/2015

PÄÄTOIMITTAJAAnne Sankari

PÄÄ

KIR

JOIT

US

VALOA KANSALLELehden ilmestyessä elämme talven pimein-

tä aikaa. Kun watit vaihtuivat luumeneihin

ja hehkulamput poistuivat kaupan hyllyltä,

moni on tuntunut olevan vähän ymmällään

lampunostonsa kanssa. Jos kuulut meihin,

lue vinkkijuttumme sivulta 16.

Jutun kirjoittaja, sähkö- ja tietotekniikan

opettaja Tauno Perkiö väänsi minulle näppä-

rästi rautalangasta: ”Jos ihminen menee os-

tamaan kolmen litran kattilaa, onhan se kat-

tilan vetoisuus sitten tavallaan tärkein asia.

Samoin lamppua ostaessa pitäisi tietysti

ensin tietää miten monta ’luumenia’ on osta-

massa.” Siis kuinka kirkasta lamppua hakee.

Entä led vai energiansäästölamput? Ener-

giasäästölampuissa ei sinänsä ole mitään

uutta. Perkiön sanoin: ”Ne ovat vain pie-

nikokoisia loistelamppuja eli niitä tavallisia

pitkiä putkia, jotka joskus alkavat välkky-

mään.” Energiansäästölampuissa sytytys-

piiri ja virranrajoitus on kuitenkin näitä fik-

summin integroitu lampun kantaan ja putki

on väännetty mutkille. Tämä on ehkä mo-

nelle selvää, mutta nautin tästä selkeästä

tekstistä niin paljon, että halusin jakaa sen

kanssanne.

Lamppujen valintaan liittyy monta seikkaa –

sekin, miten niiden valo toistaa värejä. Mutta

valaiskoon meitä nyt ainakin sopivat luume-

nit.

Valoa elämään tuo koulutuskin. Siitä tässä

lehdessä tietysti on kysymys. Lehtori Pia

Marjanen kirjoitti kiinnostavan jutun siitä,

mitä AMK-tutkintoon valmistuvilta odote-

taan. Ainakin tekemisen asennetta ja vuo-

rovaikutustaitoja. Tiettyä alan osaamistasoa

pidetään itsestäänselvyytenä.

Valoa ja iloa tuovat myös ihmiset. Lehden

sivulla tapaat monia. Itselläni oli ilo tavata

SAMKin Changzhoun-toimiston Eva Chujun

Xiao. Nuori, nopea, syvällinen ja huumorin-

tajuinen kiinalaisnainen teki vaikutuksen ja

odotan jo uutta tapaamista maaliskuussa.

Silloin tapaamme mekin, uudistuneen Ago-

ran sivuilla.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISETSATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

JULKAISIJA PUBLISHERSatakunnan ammattikorkeakouluSatakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Poripuh./tel. + 358 (0)2 620 3000

PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEFAnne Sankari

TÄMÄN NUMERON TOIMITTAJAT EDITORSInna SaarinenHanna Valtokivi

ULKOASU & TAITTO LAYOUTHeidi Valtonen / Vida Design Oy

KANNEN KUVA COVER PHOTOJohanna Sjövall / Your Image

PAINOPAIKKA PRINTEura Print Oy

PAINOS CIRCULATION3 200 kpl

SÄHKÖPOSTIT EMAILetunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

AGORA IN ENGLISHwww.samk.fi/agora/english

SEURAAVA AGORA ILMESTYYFOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHEDMaaliskuussa 2016 / in March 2016

www.samk.fiOSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK agora@samk.fi

ISSN-L 1456-114XISSN 1456-114X (painettu)ISSN 2242-2528 (verkkolehti)

SAMK – Satakunta University of Applied Sciences

SatakunnanAMK

Satakunta University of Applied Sciences

KAKSIULOTTEINEN

ON VAIHTUNUT

KOLMIULOTTEISEKSI

S. 14 Kuvataide 50 v

-sarja päättyy juttuun

kuvanvaistosta.

AGORA 4/2015 | 3

PUHEENVUORO Profiilista profiloitumiseen

KIINA Eva Chujun Xiao – silta Satakunnan ja Changzhoun välillä

REKRYTOINTI Asenne – mitä valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan?

YRITTÄJYYS Palkituilla fysioterapiayrittäjillä on taitoa ja tahtoa

ALUMNIKOLUMNI Sosiaalisen median vaikuttaja

PALKITUT Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja opetusta suurella sydämellä

TAIDEKOULU Itkevän perhosen ja nukkuvan vuorenneidon tulkitsija

VINKKI Miten valitsen lampun?

KAMPUS Uudistettu Rauman kampus avasi ovensa

TÄRPIT Tulevaa ja menevää

14

4/15

45

8

10

12

10

13

14

161718

16

19

517

4 | AGORA 4/2015

PROFIILISTA PROFILOITUMISEENKorkeakoulut ovat perinteisesti ym-

märtäneet sanan profiili varsin monel-

la eri tavalla. Opetus- ja kulttuurimi-

nisteriö on vastikään lähettämässään

sopimuskauden 2017–2020 valmis-

teluohjeessa pyrkinyt tyhjentävästi

selittämään mitä korkeakoulujen pro-

fiilikuvauksilta odotetaan. Ministeriön

mukaan korkeakoulun määrittelemät

”tehtävä ja profiili ilmentävät, kuin-

ka korkeakoulu erottuu ja asemoituu

osana kansallista korkeakoulu- ja tut-

kimusjärjestelmää”.

Profiloitumisen ideologia lähtee ko-

konaisuuden hahmottamisesta. Ny-

kyinen erittäin sirpaleinen korkea-

koulukenttä kaipaa selkiyttämistä ja

selittämistä. Jos toimijoita ei kyetä

vähentämään niin ainoaksi vaihto-

ehdoksi jää päällekkäisyyksien pois-

taminen ja korkeakoulujen erikoistu-

misen edellyttäminen. Ministeriön

tavoitteena on, että korkeakoulujen

profiilit muodostavat valtakunnallisen

kokonaisuuden, eräänlaisen korkea-

koulukartan, josta kukin korkeakoulu

erottuu ja täydentää kokonaisuutta.

Selvästi oleellisempaa kuin staattinen

profiilikuvaus on dynaaminen käsi-

te ”profiloituminen”, joka kuvaa sitä

miten korkeakoulu valinnoillaan tai

poisvalinnoillaan suuntaa toimintaan-

sa. Käsite poisvalinta on uudissana ja

tarkoittaa käytännössä tutkimus- tai

koulutusalojen lakkauttamista. Profi-

loituminen luo strategisen selkänojan

tehtäville usein hyvin vaikeille ratkai-

suille. Profiloituminen on siten erikois-

tumista, jossa tukeudutaan olemassa

oleviin ja kehittymässä oleviin vah-

vuuksiin.

SAMK on profiloitumisen pohdinnois-

saan lähtenyt omista vahvuuksistaan

sekä oman toiminta-alueensa Sa-

takunnan tulevaisuuden tarpeista.

Satakunta on tunnetusti teollisuuden

palveluksessa olevalla henkilöstöllä

mitaten Suomen teollisuusvaltaisin

maakunta. Satakunnan BKT:stä valta-

osa syntyy vientiteollisuudesta ja Po-

rin ja Rauman satamat ovat Suomen

tärkeimpiä tavaraliikenteen satamia.

SAMKin vahvuuksia teollisuuden ja

liikenteen aloilla ovat automaatio,

merenkulku sekä hajautetut ener-

giaratkaisut. Näistä lähtökohdista

on selvää, että SAMKin olisi tärkeää

profiloitua vientiteollisuuden uusiu-

tumisessa tarvittavaan osaamiseen,

kansainvälisen liiketoiminnan, meren-

kulun ja logistiikan toimintakokonai-

suuksiin.

Toiselta näkökulmalta tarkastellen

Satakunnan alueen työllinen työvoima

on ikärakenteeltaan maan vanhimpia.

Työelämästä poistuu vuositasolla

nettona noin 1000 henkeä aiheuttaen

haasteita osaavan työvoiman saa-

tavuudelle. Aivan vastikään saimme

kuulla, että Satakunta tulee olemaan

Sote-alue, jonka keskiössä on täy-

den päivystyksen keskussairaala.

SAMKin vahvuus sote-alalla on laaja

vanhustyön ja kuntoutuksen muodos-

tama osaamiskokonaisuus. Näihin

perustuen on selvää, että ikääntyvien

ihmisten palvelujen sekä kuntoutuk-

sen muodostama kokonaisuus oli-

si paitsi jo olemassa oleva vahvuus

myös aivan keskeinen profiloitumisen

kohde.

Profiloitumisessa ensisijaisen tärke-

ää on luoda edellytyksiä toimialojen

uusiutumiselle sekä uusien yritysten

kasvulle. Aivan yhtä tärkeää on teh-

dä kaikki voitava osaavan työvoiman

saatavuuden eteen. Englanninkielisen

koulutuksen merkittävä lisääminen on

yksi keskeinen vastaus paitsi työpe-

räisen maahanmuuton edistämisek-

si myös oman kansainvälisen osaa-

misen lisäämiseksi.

SAMK on lähtenyt omista vahvuuksistaan

sekä Satakunnan tulevaisuuden tarpeista.

PU

HE

EN

VU

OR

O

PUHEENVUORO

Juha KämäriToimitusjohtaja, rehtori

TEKSTI & KUVAT: Anne Sankari

Chujun Xiao – tuttavallisesti Eva – on SAMKin kasvot Kiinassa.

Eva Chujun Xiao on työskennellyt SAMKin Kiinan-toimis-tossa nyt pari kuukautta. Hänen tehtävänään on olla yhte-yshenkilö Changzhoun yliopiston ja suomalaisten yritysten kumppaneiden suuntaan. Ensimmäisiä työkuukausia täyttää myös toimiston pystyttäminen.

Haastatteluhetkellä lokakuun lopussa Eva on viidettä päivää Suomessa. Hän kertoo Suomeen tultuaan viettäneensä va-paan, ”ihanan viikonlopun” Helsingissä, kulkeneensa pää-määrättömästi syksyn keltaisissa lehdissä, nauttineensa kau-niista ilmasta ja maisemista. Satakunnassa on tiukka viiden päivän ohjelma täynnä molemminpuolista tutustumista. ▶

AGORA 4/2015 | 5

EVA CHUJUN XIAOSilta Satakunnan ja Changzhoun välillä

KIIN

A

6 | AGORA 4/2015

Läpi käydään myös monia käytäntöjä ja kontakteja Markku Paukkusen kanssa. Paukkunen on SAMKin Kiina-asiantunti-ja, tuttu kasvo Changzhoun alueella.– Kiinassa toiminta on kontaktipohjaista. Jos sinulla ei ole kontakteja, sinusta ei ole hyötyä, toteaa Paukkunen.

Haastatteluaamuna Eva ollut pari päivää Porissa, tavannut maakuntajohtajan ja keskustellut samkilaisten kanssa hyvin-vointiteknologiasta, peliteknologioista, informaatio- ja viestintäteknologioista, automaatioteknologiasta sekä vanhusten hoidosta ja muistikuntouttamisesta. Näh-ty on myös NGN-laboratorio ja uuden kampuksen tilamalli.

Parin tunnin kuluttua odottaa Rauma ja tutustuminen Rauman kampukseen ja Vesi-Instituutti Wanderiin. Ohjelmassa on vielä aurinkolaboratorio, liiketalouden osaamis-alueen ja kansainvälisten asioiden toimis-ton väen tapaaminen, lounaita ja illallisia – ja ilta Paukkusen perheen luona.

Mitä seuraavaksi?

Kiinassa Evaa odottavat seuraavaksi muun muassa toimiston kalustaminen valmiiksi ja yhteydenpito Changzhoun yliopistoon, joka on yksi SAMKin strategisista kumppaneista. – Olen silta toiselle puolelle, Eva itse kuvaa rooliaan.

Työlistan ykkösenä juuri nyt on vanhus-tenhoitoon liittyvän projektisuunnitelman kirjoittaminen. Yhteistyötä on suunnitteil-la sekä Changzhoun kaupungin julkisen puolen että yksityisen vanhustenhoitoalan yrittäjän kanssa. Yhden lapsen politiikan myötä vanhustenhoidon kehittämiselle on suuri tarve, ja koulutusta tarvitaan muun muassa muistisairaiden hoitoon.

Markku ja Eva viimeistelevät suunnitel-man, ja Eva huolehtii suunnitelman kääntä-misestä kiinaksi.

Ennen SAMKin pestiä Eva työskenteli in-vestointien parissa, joten hän tuntee kent-

tää ja kontakteja on valmiina. Myös Evan vanhemmat työskentelevät alalla.

Syy työpaikan vaihtoon on selvä.– Saan enemmän vastuuta ja voin tehdä pal-jon enemmän tässä työssä kuin aiemmin, Eva kuvailee.

– Olen nuori ja haluan tehdä töitä enemmän nyt kun olen energinen ja innostunut. Tämä työ opettaa minulle paljon. Olen toimistos-sa yksin, joten minun täytyy tehdä kaikkea, ja kun teen itse, myös opin paljon.

Markku Paukkunen kuvaa ”tyypillistä työ-päivää”. – Voin kuvailla sinulle yhden päivän. Eva meni hankkimaan huonekaluja ja laittoi viestejä. Kun katsoin jälkikäteen, niin niitä oli 120 sinä aamuna. Tämä on tyypillinen päivä, Markku nauraa.

Eva ja Markku keskustelevat WeChatissa, jota voisi kuvailla kiinalaiseksi whatsappik-si.

Eva Chujun Xiao ja Markku Paukkunen keskustelevat päivittäin WeChatissa.

AGORA 4/2015 | 7

– Jos Eva on lähettänyt minulle sähköpos-tia, enkä vastaa nopeasti, hän laittaa mi-nulle WeChat-viestin: laitoin sinulle meiliä, Paukkunen sanoo.

Paukkunen sanoo oppivansa tehokkaas-ti tavan, jolla nuoret kiinalaiset viesti-vät.– Olen oppimispolulla. Minulla on viisi ty-tärtä, ja tiedän, mitä viestittely on, mutta…. opin nuorten kiinalaisten tapaa kommuni-koida.– Minun täytyy kirjoittaa. Se kirjaa samalla mitä olemme sopineet. WeChat on kätevä, nopeampi kuin muodolliset sähköpostit, Eva sanoo.

Kotona jälleen

Seuraavana viikonloppuna Eva matkus-ti kotiin: lento Helsingistä Shanghaihin, sieltä tunti luotijunalla Changzhouhun. Matkalaukussa oli monta Iittalan mukia ja kiinankielisiä kirjoja suomalaisesta de-signista.

Eva kuvaa tuntumaansa Suomeen kolmella sanaparilla. Ihmiset tuntuivat lämpimiltä ja avuliailta – ja työorientaatioltaan käytännöl-lisiltä ja kiireisiltä. Tapaaminen pitää sopia ajoissa tai muuten on turha yrittää – ihmi-set ovat kiinni kokouksissa. Ja kolmanneksi, kaupungissa oli pientä ja hiljaista.

Ja siihen perään tulee hymy. ■

EVA CHUJUN XIAO › SAMK China Office Manager, pesti vuoden 2017 loppuun, SAMKin yhteyshenkilö yliopiston ja yritysten suuntaan

› 25 vuotta, kotoisin Changzhousta › opiskellut yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja sosiaalipolitiikkaa Durhamin yliopistossa Englannissa, valmistunut 2013

› haluaa nähdä Suomessa: revontulet › pitää: hyvästä laadusta ja elokuvien katsomisesta, lempielokuva: Eat Pray Love (Julia Roberts)

SAMK perusti toimiston Kiinaan. Kaikki kor-

keakoulut ja yritykset ovat tervetulleita yhteis-

työhön ja tilojen käyttäjiksi.

– Tarjoamme yrityksille poikkeuksellisen ja

ainutlaatuisen väylän Kiinan markkinoille, val-

miit suhteet kohdealueelle sekä kansainvälis-

tymisessä auttavia avainhenkilöitä, SAMKin

tutkimuksesta vastaava vararehtori Cimmo

Nurmi lupaa.

Tällä hetkellä yhteistyössä mukana ovat Po-

rin yliopistokeskus, Lappeenrannan yliopisto,

Turun ammattikorkeakoulu ja kymmenen yri-

tystä. Kiinassa on eduksi, että yritykset teke-

vät yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.

– Kiinan markkinoille pääsy edellyttää yritys-

lähtöistä toimintaympäristöä, jossa kohdealue

on rajattu ja molemmin puolin hallittavissa.

Suomen kokoisilta markkinoilta on helpompi

avata Kiinan markkinat, Nurmi toteaa.

Toiminnalle Kiinassa tulee käytännössä olla

kohdealueen ja kaupungin viranomaisten hy-

väksyntä. Useita vuosia vaativa ja Kiinassa

erittäin tärkeä henkilökohtaisten suhteiden

rakentamistyö on jo Changzhoussa tehty.

Miksi Kiina?

› Kaikki ovat Euroopassa › Erilainen ja mielenkiintoinen kulttuuri › Hyvät lentoyhteydet › Turvallinen toimintaympäristö

Miksi Changzhou?

› Toimivat yhteiskuntasuhteet ja alueviranomaisyhteistyö

› 5,5 milj. asukasta eli noin Suomen kokoinen markkina-alue

› Kasvualuetta Shanghain (180 km) ja Nanjingin (130 km) välissä

› Paljon mahdollisuuksia: › tutkimus ja liiketoiminta (automaatio, energia, vesi, vanhustyö, innovaatiomallit)

› koulutusvienti, turismi, englanninkielinen koulu 7–13-vuotiaille

ISO YHTEISTYÖN MAHDOLLISUUS KIINASSA

Maakuntajohtaja Pertti Rajala:

Erittäin hyvät suhteetSatakunnan maakunnan ja Changzhoun

kaupungin välillä on kattava sateenvarjo-

sopimus, jossa on kaksi kärkeä: elinkei-

noelämä ja koulutus. Tavoitteena on avata

väyliä satakuntalaisille yrityksille ja tehdä

koulutusyhteistyötä. Yhteistyö alkoi vuonna

2008.

– Olen erittäin tyytyväinen, että SAMK on

tarttunut tähän asiaan. Toiminta Kiinassa

vaatii kovia hermoja ja pitkämielistä jaksa-

mista, maakuntajohtaja Pertti Rajala sa-

noo.

Viiden miljoonan asukkaan Changzhou ja

230 000 asukkaan Satakunta osoittavat,

että iso ja pieni voivat löytää ja tehdä yh-

teistyötä.

– Rehellisyyden nimissä on sanottava,

että yritysyhteistyötä ei ole aiemmin saatu

siinä määrin kuin on haluttu, Rajala toteaa.

Kauppoja on tehty jonkin verran, mutta

kiinalaisia investointeja Satakuntaan ei ole

vielä saatu.

– Jos joku yritys kiinnostuu nyt, niin voin

sanoa, että meillä on erittäin hyvät suhteet

Changzhouhun, niin koulutuksen kuin yri-

tysten suuntaan, samoin poliittis-hallinnol-

liset. Varmasti nopeasti löytyy oikea kon-

taktihenkilö, Rajala innostaa.

TEKSTI: Pia Marjanen, myynnin ja markkinoinnin lehtori, projektipäällikkö | KUVA: Pirjo Tuomi

8 | AGORA 4/2015

RE

KR

YTO

INTI

ASENNE. Mitä valmistuvilta opiskelijoilta odotetaan?

Kun uutta väkeä palkataan, esiin nousevat vuorovaikutustaidot ja kyky oppia uutta.

Helposti ajatellaan, että pankkialalla henki-

löstön määrä on roimasti vähentynyt, koska

kassahenkilökuntaa ei ole pankkisaleissa ai-

empaan tapaan.

– Työn luonne on muuttunut. Tämä näkyy

esimerkiksi siinä, että ennen asiakas tuli

pankkiin saadakseen palvelua, mutta nyt ti-

lanne on toisin päin. Pankki tulee asiakkaan

luokse asiakkaan haluamana aikana ja tar-

joaa ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin, Länsi-

Suomen Osuuspankin pankinjohtaja, Matti

Kiuru kertoo.

Kiuru ei usko, että pankki tulevaisuudessa

vähentäisi merkittävästi henkilöstön määrää.

Ihmiset haluavat edelleen keskustella asian-

tuntijan kanssa.

– Voi jopa olla, että suurten ikäluokkien siir-

tyessä eläkkeelle tarvitaan aiempaa aggres-

siivisempaa rekrytointia, sillä asiantuntijoille

on tarvetta, Kiuru listaa.

Mitä rekrytoidessa pannaan merkille?

– Koska työn keskeinen sisältö pankkimaa-

ilmassa on tällä hetkellä ratkaisujen myyn-

ti, mielestäni ensisijaisen tärkeä tekijä ovat

henkilön vuorovaikutustaidot, Kiuru sanoo.

Rekrytointitilanteessa hakijan pitää osata

myydä itsensä ja persoonansa. Se antaa

kuvan siitä, pystyykö omalla käytöksellään

vakuuttamaan vastapuolen ja vaikuttamaan

ihmisiin.

– Toinen seikka, johon kiinnitämme huomio-

ta, on henkilön oppimis- ja omaksumiskyky.

Oletamme hakijalla olevan tietyn osaamista-

son, jos on päässyt opiskelemaan ammat-

tikorkeakouluun ja suorittanut tutkinnon.

Opiskelu ei lopu tradenomin tittelin saami-

seen, siitä se vasta oikeastaan alkaa.

Miten asenne näkyy?

SAMKin vararehtori, TKI- ja yrityspalveluis-

ta vastaava Cimmo Nurmi on haastatellut

johtavassa asemassa olevia yhteistyökump-

paneita. Nurmi kysyi heiltä, mihin asioihin he

kiinnittävät huomiota rekrytoidessaan uusia

työntekijöitä, erityisesti vastavalmistuneita.

– Samat asiat ja teemat toistuvat näissä kes-

kusteluissa yllättävän paljon. Esille nousevia

kriteerejä ovat hakijan oppimiskyky, asenne

ja aktiivisuus, Cimmo Nurmi kertoo.

Miten asenne sitten näkyy? Eräs Nurmen

haastattelemista johtajista sanoi katsovan-

sa onko hakijalla ”draivia” ja paloa. Toisen

mielestä asenne on yhdistelmä nöyryyttä ja

positiivista uhoa.

AGORA 4/2015 | 9

Cimmo Nurmi listaa esille nousseita kom-

mentteja: Jos et osaa myydä itseäsi, niin

et osaa todennäköisesti myydä muutakaan;

pohdin rekrytointitilanteessa, onko kysees-

sä sellainen henkilö, jonka voisin lähettää

asiakkaan luo; paperit ovat vähemmällä huo-

miolla, keskityn ihmiseen ja persoonaan.

– Työhaastattelutilanteessa katsomme to-

distukset oppimiskyvyn havaitsemiseksi.

Emme hae parhaita arvosanoja, vaan riittä-

vää keskiarvoa. Ihmisen luonne on tärkeäm-

pi kriteeri valittaessa eli persoona ja asenne

ratkaisevat, Matti Kiuru kiteyttää.

Asiakkaiden käytös muuttuu

Monella alalla on tällä hetkellä käynnissä

asiakkaiden ostokäyttäytymisen muutos.

Palvelumuodot ja -ajat monipuolistuvat. Se

vaatii myös asiakaspalvelijoilta joustoa sekä

uudenlaista osaamista.

Asiakkaiden asioimisaika on laajentunut,

ja mitä enemmän asiakkaat oppivat käyt-

tämään palveluita ”kotisohvaltaan”, sitä

enemmän he myös pystyvät vaatimaan pal-

veluaikoihin joustoa. Asiakaspalvelu on laa-

jentunut vahvasti verkon yli käytäväksi.

– Toisaalta digitalisaation aikaansaamia

mahdollisuuksia mystifioidaan. Työt ovat

pääosin sisällöllisesti pysyneet samankaltai-

sina, ainoastaan välineet ovat muuttuneet.

Jos aiemmin piti matkustaa toiselle paik-

kakunnalle kokoustamaan tai tapaamaan

asiakkaita, voidaan asiat nykyään hoitaa ja

neuvottelut käydä verkon välityksellä, Kiuru

selventää.

Plussaa projekteista, verkostoista, vaihdosta...

Rekrytoijat arvostavat korkealle yrittäjä-mäisen tavan työskennellä. Erityisesti he kiinnittävät huomiota siihen, miten hakija on käyttänyt opiskeluajan kokonaisuute-na.

Voidaan sanoa, että vaikka olisi kuinka hyvät arvosanat todistuksessa, niin se ei enää nykyaikana riitä. Rekrytoijat halua-vat tietää, mitä muuta hakija on opiske-luaikanaan tehnyt. Onko hän käyttänyt vapaa-aikaansa hyödyllisesti?

Plussaa tulee niin projekteihin osallistu-misesta, opiskelijaverkostoissa vaikut-tamisesta kuin kansainväliseen vaihtoon osallistumisesta. Ne kertovat hakijan ak-tiivisuudesta.

Teoriaa ja käytäntöä

Ammattikorkeakouluopinnot ovat teoriaa ja konkreettista toimintaa sisältäviä ko-konaisuuksia. Otetaan esimerkiksi vaik-kapa Asiantuntijapalvelujen myyntityö -opintojakso.

Opettaja haki opintojaksolle kumppa-nin, jonka kanssa sovittiin pelisäännöt. Opettaja johdatti teoriaan. Sen jälkeen opiskelijat harjoittelivat: he tekivät asian-tuntijapalvelujen myyntityötä oikeiden asiakkaiden kanssa.

Aluksi opiskelijoita jännitti, mutta palaut-teessa he kuvasivat opintojaksoa yhdek-si hyödyllisimmistä. He olivat saaneet kontaktin työelämään. Kolmelle opiske-lijalle tarjottiin välittömästi opintojakson jälkeen töitä yrityksestä.

Pia Marjanen

KOMMENTTI

Monella alalla on käynnissä asiakkaiden

ostokäyttäytymisen muutos.

Kuvassa vasemmalta vararehtori Cimmo Nurmi, jutun kirjoittaja Pia Marjanen ja Länsi-Suomen Osuuspankin pankinjohtaja Matti Kiuru Tiedepuiston Apparaatissa. Kiuru on SAMKin liiketalouden koulutusohjelman neuvottelukunnan jäsen.

10 | AGORA 4/2015

PALKITUILLA FYSIOTERAPIAYRITTÄJILLÄ ON

TAITOA JA TAHTOA

Ft Voluntaksen nettisivuilla lukee, että se on kahden porilaisen fysioterapeutin tahdon asia. Ajatus on helppo uskoa.

TEKSTI: Inna Saarinen | KUVAT: Johanna Sjövall / Your Image

YR

ITTÄ

JYY

S

Pauliina Haapalan ja Mirka Väkipar-ran silmissä palaa tahto, kun he puhu-vat yrityksestään. He ovat valmistuneet SAMKista fysioterapeuteiksi (AMK) ja suorittaneet myös ylemmän AMK-tutkin-non SAMKissa.

Haapala ja Väkiparta olisivat halunneet yrityksensä nimeksi Tahto, mutta se oli jo käytössä liian läheisellä alalla. Tahto kään-tyi latinaksi, muotoon Voluntas. – Hyvin sekin on porilaisten suuhun sopi-nut, Mirka Väkiparta naurahtaa.

Yrittäjillä on alalta pitkä kokemus jo ennen yrityksen perustamista. Heidän intohimo-naan on neurologinen fysioterapia.

Ammatillista samankaltaisuutta

Haapala ja Väkiparta pokkasivat tänä vuonna SAMKin Vuoden yrityskiihdyttä-möpalkinnon. Yritystä luonnehditaan pal-kinnon perusteluissa nuoresta iästään huo-limatta jo nyt pieneksi menestystarinaksi. Valinnan kriteereinä olivat täysipäiväinen työllisyys ja intohimo jatkuvaan itsensä ja yrityksensä kehittämiseen. Myös sitä ar-vostettiin, että yritysideaa on sitouduttu viemään itsenäisesti eteenpäin.

Idea yhteiseen yritykseen sai siemenen vuosia sitten vaativalla kotikäynnillä. Sa-massa yrityksessä työskennelleet naiset

huomasivat, kuinka heidän yhteistyönsä onnistui saumattomasti.– Meitä yhdistää ammatillinen saman-kaltaisuus. Ihmiskeskeisyys on tärkeintä. Mikä tahansa mikä liittyy asiakkaan hy-vinvointiin, liittyy myös meidän työhöm-me, he puhuvat kuin yhdestä suusta.

M o l e m m i s t a n a i s i s t a huokuu tarmokkuus. Yrityksen vahvuu-tena on y rit täji-en sama n la isuus j a e r i l a i s u u s .

AGORA 4/2015 | 11

Siinä missä Pauliina Haapala rönsyää energiaa, Mirka Väkiparta harkitsee ja pitää jalat maassa.

Pauliina Haapalan historiaan kuuluu pal-jon myyntityötä. – Vastaan aina puhelimeen niin, että ih-minen ajattelee minun odottaneen koko päivän hänen soittoaan. Vaikka työ on hektistä, asiakkaalle ei saa tulla sellainen olo, että minulla on kiire. Mehän myymme juuri aikaa meidän kanssamme.

Vaikka yrittäjyys vetikin puoleensa, myös entisestä, yhteisestä työpaikasta on jäänyt hyvät muistot. – Näimme vastuuta ilman riskiä. Se oli hyvä koti kasvaa, Pauliina Haapala sanoo.

Esteettiset tilat ja rautaisia ammattilaisia

Haapala ja Väkiparta päättivät, että mi-käli he pääsevät molemmat opiskelemaan ylempään AMK-tutkintoon, he perusta-vat yrityksen. Molemmat pääsivät. Joka toinen opintojakso oli Turussa. Kaksikko paitsi kulki matkat, myös asui yhdessä Tu-run jaksojen ajan. Yrityksen perustamiseen liitettiin lähes kaikki opintoihin liittyvät tehtävät ja vapaa-aikoina leikiteltiin mieli-kuvissa. Tahto yhteiseen yritykseen kasvoi. – Lopulta meillä oli kristallinkirkas kuva siitä, mitä haluamme tehdä. Opinnot tar-josivat kokonaisvaltaisen, ammatillisen matkan, he kertovat.

Yrityksen kauniit ja valoisat tilat sijaitse-vat Teljätalossa. – Kävimme katsomassa tätä tilaa jo muu-tama vuosi sitten. Ihastuimme. Ylempi-en AMK-opintojen kehittämistehtäväksi nousi ”Käyttäjälähtöinen tila”. Kehittelim-me konseptin, jossa on esteettiset, kun-touttavat, käyttäjälähtöisiksi muokatut

tilat. Voimme rikkoa vähän rajoja, Pau-liina Haapala kertoo.– Osaamiskeskus on sanana liian mah-tava, mutta ajatuksena tahtoisimme sellainen olla, hän jatkaa.

Suuri osa työstä tehdään kentällä. Työhön kuuluu kotikäyntejä, koulu-käyntejä ja asuntolakäyntejä.

Ihmisläheistä liiketoimintaa

Pauliina Haapalaa hiukan harmit-taa, että fysioterapia ei oikein saisi olla liiketoimintaa. – Jotenkin tuntuu, että jos vaik-ka lääkäriasema tekee liiketoi-

mintaa, se on ihmisten mieles-tä ok. Mutta jos me teemme,

olemme itsekkäitä. Liiketoimintaa tämä kuitenkin on.

Yrittäjyydessä on yllättänyt eniten se, kuinka nopeasti kaikki lähti käyntiin. Vai-keinta on ”ei oon” myyminen. – Haluaisimme sanoa kaikille kyllä, mutta se ei vain onnistu. Aikaa on vain rajallisesti kaikilla. Nytkin meidän tulisi jättää kalen-teriin enemmän tyhjää, mutta kun asiak-kaat ovat niin ihania, he pohtivat.

Osaamiskeskus on sanana liian mahtava,

mutta ajatuksena tahtoisimme sellainen

olla.

FT VOLUNTASOmistajat/henkilöstö: Pauliina Haapala ja Mirka Väkiparta, fysioterapeutteja (ylempi AMK) Toimipaikka: Pori Toiminta-ajatus: Tahdosta voimaa. Se kuvaa erittäin hyvin jokaisen kuntoutujan polkua. Ilman tahtoa ei ole mitään. Jos asiakkaalta löytyy tahtoa, ei mikään vuori ole liian korkea valloitettavaksi.

www.ftvoluntas.fi

– Meitä yhdistää ammatillinen samankaltaisuus, sanovat Mirka Väkiparta (vas) ja Pauliina Haapala.

Monelle myynnin ammattilaisille sosiaalisen medi-

an käyttö on muuttunut Facebookin yksityiskäytös-

tä yhdeksi tärkeimmistä vaikutuskanavista. Varsin-

kin meille IT-alalla toimiville informaation tulva on

valtava ja uusien asioiden seuraaminen on siirtynyt

perinteisistä uutiskirjeistä aina enemmän eri am-

mattilaisten Twitter- tai LinkedIn-päivitysten seu-

raamiseen. Seuraamalla päivittäin asiantuntijoita,

vaikuttajia, ryhmiä ja kanavia saa nopeasti paljon

uutta ja arvokasta tietoa, jonka muuten joutuisi

kaivamaan hakukoneista tai muuten omin neuvoin.

Isot perinteiset yritykset ovat digitaalisessa mur-

roksessa. Sosiaalisten ka-

navien käyttö on yrityksissä

huomattu tärkeäksi: mones-

sa työpaikassa on jo alettu

kannustaa ihmisiä markki-

noimaan suoraan yrityksen

tuotteita ja kasvattamaan

henkilön omaa vaikutusta

sosiaalisessa mediassa.

Hiljattain omalla työpaikal-

lani lanseerattiin uusi so-

siaalisen median vaikutta-

jakoulutus. Lisäksi luotiin

toimintamalli siihen, miten jokainen voi päivittäin

jakaa ja luoda sisältöä omasta osaamisalueestaan.

Tähän kuului muun muassa blogien kirjoittamista,

Twitterin päivittämistä ja jopa videoblogien sekä

webinaarien tekemistä virtuaalistudiossa. Videot

voidaan jakaa yrityksen omalle kanavalle YouTu-

been. Monelle tämä oli todella iso muutos siitä,

miten on aikaisemmin toimittu jaettaessa uutta in-

formaatiota asiakkaille. Tämä tietenkin herätti pal-

jon kysymyksiä oman yksityisyyden ja työnkuvan

rajoista. Ensijärkytyksen jälkeen, jo ensimmäisinä

viikkoina, henkilöt, jotka eivät olleet koskaan käyt-

täneet Twitteriä, aktivoituivat. Monet heistä saivat

yli sata seuraajaa kuukaudessa.

Sosiaalisen median käyttö nähdään erit täin

tärkeänä osana myös päivittäistä liiketoimintaa.

LinkedIniin integroitu Sales Navigator -sovellus

on loistava esimerkki työkalusta, jolla voi oppia

paremmin tuntemaan eri yrityksiä ja ihmisiä,

joilla on tiettyjä kiinnostuksen kohteita. Näin

saadaan valtavasti informaatiota, jota ei muuten

saataisi: voidaan oppia uusista työkontakteista ja

löytää yhteisiä kiinnostuksen alueita. Palaveriin

valmistautumista auttaa, kun tietää, millaiset asiat

neuvottelukumppaneita kiinnostavat.

Tänä vuonna yrityksemme

päät t i osa l l i s tua s ta r tup-

tapahtuma Slushin ohessa

järjestettävään Euroopan laa-

juiseen kehittäjätapahtumaan

nimeltä #Ultrahack. Haastee-

namme siinä on löytää ideoi-

ta uudentyyppiseen faniko-

kemukseen urheiluseuroille,

esimerkiksi jääkiekkoon tai

jalkapalloon. Tämä on yksi

esimerkki siitä, miten käytäm-

me sosiaalista mediaa mark-

kinointi- ja kontaktikanavana.

Pääsemme näin lähemmäksi uusia startup-yrityk-

siä, kehittäjäyhteisöjä, sidosryhmiä ja korkeakou-

luja, joita ei perinteisesti mielletä meidän kohde-

ryhmäksemme.

Sosiaalisessa mediassa aktiivinen näkyminen ja

linkkien jakaminen ei aina riitä. On oltava mielen-

kiintoista sisältöä, jolla saadaan omista aiheista

kiinnostumaan myös sellaiset henkilöt ja kohde-

ryhmät, jotka eivät yleensä kuulu seuraajiisi. On

usein siksi ajateltava ”laatikon ulkopuolelle”.

SOSIAALISEN MEDIAN VAIKUTTAJA

Chris PritchardTradenomi (AMK), tietojenkäsittely

Kirjoittaja työskentelee SAP Finlandilla analytiikan tuoteasiantuntijana.

Ensijärkytyksen jälkeen henkilöt, jotka eivät olleet

koskaan käyttäneet Twitteriä, aktivoituivat.

ALU

MN

IKO

LUM

NI

12 | AGORA 4/2015

AGORA 4/2015 | 13

Menestyksekästä verkkopedagogiikkaa ja

opetusta suurella sydämellä

SAMKissa palkitaan vuosittain henkilökuntaa hyvästä työstä. Vuoden menestystarina ja julkaisu palkittiin nyt ensimmäistä kertaa.

Vuoden menestystarinaksi valikoitui SAMKis-

sa luotu HILL-verkkoluentojärjestelmä ja sen

ympärille syntynyt pedagogiikka. Palkitse-

misperusteissa todettiin muun muassa: HILL

on vakiinnuttanut asemansa tärkeänä osana

SAMKin opetusta ja muuta toimintaa. Kehitys

on ollut määrätietoisesti asiakaslähtöistä ja

laatu on pysynyt korkeana. Tulevaisuudessa

näkyy paljon uusia mahdollisuuksia.

Kunniakirjan vastaanotti kaikkien HILLin

kehittäjien puolesta järjestelmäasiantuntija

Jari Suvila. HILLin käytön laajuudesta ker-

too se, että järjestelmässä on usein yli 40

tapahtumaa päivittäin.

– Viimeisin HILL-kehitysaskel tuo jälleen lisää

oppimiseen ja yhdessä tekemiseen. Kaikki

SAMKin opiskelijat saavat oman henkilökoh-

taisen HILL-tunnuksen. Tämä tuo kaivattuja

mahdollisuuksia kurssien tehtävien toteutta-

miseen, kertoo Jari Suvila.

Opiskelijakunta SAMMAKKOn hallitus teki

valinnan parhaasta opettajasta opiskelijoi-

den ehdotusten perusteella. Valituksi tuli

hoitotyön lehtori Ritva Pirilä. Häntä kuvat-

tiin muun muassa persoonaksi isolla P:llä.

Perusteluissa tuotiin esiin, että hän opettaa

suurella sydämellä. Ritva Pirilälle on tärke-

ää, että kaikki pysyvät opetuksen tahdissa

ja todella ymmärtävät, mistä asioissa on ky-

symys.

SAMKin henkilökunta valitsi vuoden samki-

laiseksi IT-tukihenkilö Tapio Fagerroosin.

Vuoden julkaisupalkinnon sai yliopettaja Esa

Sandberg, joka toimitti kaksiosaisen ilmas-

tointialan pikkujättiläisen.

Vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjien haastattelu

on tämän lehden edellisellä aukeamalla.

KOONTI: Inna Saarinen | KUVA: Eero Hammais

Kuvassa henkilöstöpäivässä palkitut Esa Sandberg (vuoden julkaisu), Mirka Väkiparta, Pauliina Haapala (yrityskiihdyttämöyrittäjät), Jari Suvila (HILL, vuoden menestystarina), Ritva Pirilä (paras opettaja) ja Tapio Fagerroos (vuoden samkilainen).

PALK

ITUT

14 | AGORA 4/2015

Mitä yhteistä on itkevällä perhosella, monsterimustekalalla ja vuodenneidolla? Tekijä.

Kuvataiteilijaksi valmistuva Mauri Ko-sonen kiillottaa Itkevän perhosen siipiä ja monsterimustekala Octothin jalkoja Kan-kaanpään taidekoulun pihalla. Hän hyö-dyntää loppusyksyn kuulaan päivän uusien näyttelytöiden viimeistelyyn. Kosonen sijoittui kolmanneksi valtakun-nallisessa veistostaidekilpailussa ja pal-kinnoksi rapsahti näyttely S-Galleriassa Helsingissä. Sinne valmistuu uutta eläinai-heista sarjaa. Pari vuosikymmentä öljyvärimaalausten parissa viihtynyt taiteilija kertoo löytä-neensä kuvanveiston ilmaisumuodoksi vas-ta äskettäin. Kaksiulotteinen on vaihtunut kolmiulotteiseksi.

– Teen mielelläni luontoaiheita ja eläinhah-moja, joiden kautta käsittelen ihmisyyttä. Töissäni on myös hiljaista kantaaottavuut-ta. Ihmisinä olemme osa luontoa, vaikka usein toimisimmekin luontomme vastaises-ti, Kosonen kertoo.

Ei paluuta mainostoimistoon

Mauri Kosonen oli ensimmäisiä SAMKista vuonna 2004 valmistuneita viestinnän me-dianomeja.– Siitä koulutuksesta on ollut paljon hyö-tyä. Taiteilijan täytyy olla hyvin moni-puolinen ja hallita videot, teoskuvat ja nettisivut, jotka kaikki ovat välttämättö-miä, jotta pysyy maailman menossa mu-kana. Kosonen työskenteli aikansa graafisena suunnittelijana mainostoimistossa, mutta ei kaipaa takaisin.

– Soitan Mystons-nimisessä bändissä, joka valmistelee viidettä levyään. Sekä musii-kissa että kuvataiteessa vaaditaan tosi pit-käjänteistä työtä. Ainakaan toistaiseksi ke-hitys ei ole pysähtynyt, Kosonen hymähtää.

Menestystä installaatioilla

Viime kesänä Mauri Kosonen toteut-ti Turkuun kaksi suurta ympäris-tötaideprojektia, jotka liittyivät Energiateollisuus ry:n järjestämän julkisten teosten ideakilpailun voittoon. Turun historialliseen, kaasun lisäsäiliöksi 1937 rakennet-tuun kaasupalloon toivottiin ehdotusta, johon liittyisi kau-kolämpö. Kosonen ratkaisi haasteen heijastamalla pallon pintaan Nasan ottamaa aurin-

TEKSTI & KUVAT: Hanna Valtokivi

Mauri Kosonen – Vuorenneito, 2015, ympäristöinstallaatio/seinämaalaus. Mitat: Vuorenneidon pituus 50 m x leveys 8 m x korkeus 15 m, noin 1000 m2 alueella. Teokseen liittyy 2,5 m leveä herätyskello, jonka katolle installoitu soiva, alumiininen tuulikello. Kuva: Mauri Kosonen

Itkevän perhosen ja nukkuvan vuorenneidon tulkitsija

TAID

EK

OU

LU

AGORA 4/2015 | 15

kokuvaa. Toisena työnä hän toteutti Luo-lavuoren kaukolämpötunnelin suuaukkoon 50-metrisen vuorenneidon.– Molemmat ovat näkyvillä paikoilla Tu-russa ja ihmiset kävivät kertomassa mieli-piteitään ja tuntemuksiaan. Tällaiselle tai-teelle on selvästi tilausta arkiympäristössä, Kosonen pohtii.

Ensi vuonna taiteilijan suunnitelmissa

on valmistuminen, lopputyönäyttely sekä levyn julkaisu ja siihen liittyvä keikkailu Suomessa ja ulkomailla.

Ehkä myös osallistuminen johon-kin uuteen kilpailuun…

MAURI KOSONEN › valmistunut medianomiksi SAMKista › opiskelee kuvataiteilijaksi Kankaan-pään Taidekoulussa

› asuinpaikka Turku/Kankaanpää › kitaristi-laulaja bändissä Mystons › tehnyt lastenkirjoja › taidemaalari, ympäristötaiteilija › uutena intohimona kuvanveisto › www.maurikosonen.net › www.mystons.com

Mauri Kosonen ottaa kantaa ihmisyy-teen eläinhahmojen kautta.

Octoth pääsee esille S-Gallerian näytte-lyyn.

Kuvataiteen

50-VUOTIS-

JUHLAVUOSI Juttusarja päättyy

Itkevän perhosen ja nukkuvan vuorenneidon tulkitsija

Miten valitsen lampun?TEKSTI & KUVA: Tauno Perkiö, yliopettaja (sähkö- ja tietotekniikka)

Lampun valinta on mutkikas juttu.

Kun valaistuksessa käytettiin lähes yksinomaan hehku-

lamppuja, kuluttajalla oli selvä käsitys, minkä verran valoa

kunkin tehoisesta lampusta saattoi odottaa. Nyt hehkulam-

put poistuvat vähitellen kaupoista. Euroopan unionin eco-

design-direktiivit asettavat uusia vaatimuksia lamppujen

energiatehokkuudelle, eivätkä hehkulampputuotteet pysty

täyttämään näitä määräyksiä.

Lampun valinnan lähtökohta on sen tuottama valon määrä.

Valomäärän eli valovirran yksikkö on luumen (lm). Lampun

energiatehokkuutta voidaan mitata yksiköllä lm/W eli luu-

menta per watti. Lampun energiatehokkuus ei kuitenkaan

ole ainoa valintakriteeri.

Lampun värilämpötila ilmaisee lampun valon sävyn. Mitä

korkeampi värilämpötila, sitä sinisempää, kylmempää, valo

on. Hieman yksinkertaistaen voidaan sanoa, että ”kuu-

mempi lamppu tuottaa kylmempää valoa”.

Jotta esineiden värit toistuisivat luonnollisina lampun valos-

sa, valon on sisällettävä kaikkia aallonpituuksia sekoittunee-

na valkoiseksi valoksi. Päivänvalo toistaa värit erinomaisesti.

Värintoistoa mitataan värintoistoindeksillä (CRI), joka voi

saada arvot 0–100. Mitä suurempi indeksi, sitä luonnollisem-

pi valo.

Käyttöikä määritellään L70-arvona, joka kertoo ajan, jon-

ka jälkeen lampun alkuperäisestä valovirrasta on jäljellä 70

prosenttia. Esimerkiksi hyvälaatuisen led-lampun L70-arvo

on 15000–25000 tuntia, kun taas hehkulamppu kestää noin

1000 tuntia.

Minkä lampun valitsen?

Miten kuluttaja voisi sitten lamppunsa valita? Alkuun pitää

tietää lampulta vaadittava valomäärä – vertailuun voi käyt-

tää hehkulampun arvoja (esim. 60 W:n hehkulamppu tuot-

taa noin 800 luumenia).

Toki pitää ottaa huomioon valaistava tila. Jossakin vintti-

komerossa, jossa harvoin käydään, riittää mikä tahansa

halpa lamppu. Jos kyse on olohuoneesta tai muusta sen

tapaisesta paikasta, kannattaa ensin katsoa lampun CRI-

lukemaa ja karsia pois lamput, joiden CRI on alle 80.

Ääritapaus on se, että huoneessa on tauluja tai muita taide-

teoksia – silloinhan halutaan värien toistuvan mahdollisimman

luonnollisina. Värilämpötilan tulisi olla 3000 K:n tienoilla.

Alkukarsinnan jälkeen voidaankin sitten tutkia lampun hin-

taa, sähkötehoa ja luvattua elinikää. Elinikälukemaan kan-

nattaa suhtautua kriittisesti: halpa lamppu saattaa äkisti

rikkoutua, vaikka L70-arvo olisikin suuri.

Ja sitten se monia askarruttava kysymys: energiansääs-

tö- vai led-lamppu? Led-lamppu voittaa jopa energian-

säästössä. Nyt vielä energiansäästölamppu on hinnaltaan

kilpailukykyinen, mutta viiden vuoden kuluttua tätä kysy-

mystä ei tarvitse esittää. Silloin nimittäin led-lamput ovat

vallanneet markkinat.

VIN

KK

I

Kolmen lampputyypin vertailu: hehkulamppu kuluttaa eniten sähköä, mutta tuottaa vähiten valoa. Hehkulampun valo on lievästi kellertävää, muiden valkoista. Vasemmalla: Heh-kulamppu (ottoteho, valovirta, elinikä, värilämpötila): 40 W, 400 lm, 1000 h, 2700 K. Keskellä: Energiansäästölamppu 11 W, 570 lm, 10 000 h, 3000 K. Oikealla: Led-lamppu 5 W, 470 lm, 15 000 h, 3000 K.

16 | AGORA 4/2015

TEKSTI: Hanna Valtokivi | KUVAT: Katrin Kippasto, Hanna Valtokivi & Eeva Yli-Laurila

AGORA 4/2015 | 17

SAMKin uudistettu kampus on avannut ovensa Rau-

malla. Aiemmin neljässä eri toimipisteessä olleet

toiminnot on nyt saatu kompaktiin kokonaisuuteen

Satamakadun ja Suojantien risteykseen sataman lä-

helle. Muutoksen yhteydessä Rauman kaupunki re-

montoi tiloja nykyhetken tarpeita vastaavaksi.

Kampuksen yhteiset toiminnot, kuten kirjasto ja opis-

kelijapalvelut, toimivat Satamakadulla. Opetustilat

sijaitsevat kahdessa eri rakennuksessa. Kaikkiaan

kampuksella on noin 1500 opiskelijaa ja henkilökun-

taa noin 80.

Raumalla järjestetään sekä suomen- että englannin-

kielistä koulutusta. Kansainvälisyyttä kampuksel-

le tuovat liiketalouden englanninkieliset AMK sekä

ylempi AMK -tutkintokoulutukset. Myös merenkulun

koulutus on lähtökohtaisesti kansainvälistä.

Kampus on SAMKin logistiikka ja meriteknologian

osaamiskeskittymä. Kampuksella voi opiskella liike-

taloutta, hoitotyötä, tekniikkaa ja merenkulkua.

Koulutukset

Päiväopetus (nuoret):

Kone- ja tuotantotekniikka

Liiketalous (kansainvälinen kauppa)

Logistiikka

Merenkulku

Tuotantotalous

Monimuoto-opetus (aikuiskoulutus):

Hoitotyö

Liiketalous

Englanninkielinen koulutus:

International Business, Bachelor-koulutus

Business Management and Entrepreneurship,

Master-koulutus

Netissä:

kampus.samk.fi/rauma

Uudistettu Rauman kampus avasi ovensa

KA

MP

US

18 | AGORA 4/2015

TÄR

PIT

All InNAMURBAN – Urban Resource Efficiency in Developing Countries

RoboCoast

Sosiaalinen kampus

Foorumix

Learning Camp -ThinkTank

ENTELIS – The European Network for Technology Enhanced Learning in an Inclusive Society

Esteetön leikkipuistoSimulointiympäristöllä uusia ulottuvuuksia tuotannon automatisointiin

Satakuntalainen meriosaaminen nousuun kansainvälisellä vesi- ja hygieniatutkimusyhteistyöllä

Green Care -koulutusmalli korkea-asteelle

Pohjois-Satakunnan yhteisötaiteilija

SAMK LUKUINA – HANKKEET

50 hanketta käynnissä

80 hakemusta jätetty tänä vuonna

51 näistä kansainvälisiä hankkeita

TULE KOULUTUKSEENSomeBody® – Kehotietoisuus ohjaustyössä

10 op, 29.1.–20.5.2016 Pori

SomeBody® on Satakunnan ammattikorkeakoulus-

sa kehitetty toimintakyvyn edistämisen kokonais-

valtainen malli, jossa tuetaan erityisesti kehotie-

toisuutta ja minäkuvaa. Siinä yhdistetään luovasti

kehotietoisuuteen ja tietoisuustaitoihin liittyviä teo-

reettisia lähtökohtia ja psykofyysisen fysioterapian

sekä psykososiaalisen sosiaalityön ja dialogisen

vuorovaikutuksellisen ohjaustyön keinoja.

GAS-menetelmäkoulutus

3 op, 19.1.–19.5.2016 Pori

GAS, Goal Attainment Scaling, on tavoiteasetannan

menetelmä, jonka avulla pyritään ottamaan asiak-

kaan arki kuntoutuksen lähtökohdaksi. Menetelmän

avulla kuvataan selkeitä, tunnistettavia ja merkityk-

sellisiä muutostarpeita kuntoutujan elämässä ja ta-

voitteiden saavuttamiselle asetetaan realistinen

aikataulu. Kullakin kuntoutujalla on omat yksilölliset

tavoitteensa, mutta niiden saavuttamista arvioidaan

standardoidulla menetelmällä.

> samk.fi/koulutuspalvelut

Poimintoja hankkeista Mitä niissä tehdään ja mitä muita hankkeita on? Katso lisää hankkeista: samk.fi/tutkimus

AikamatkaKuvataiteen ylempää AMK-tutkintoa suorittavat

opiskelijat esittäytyivät Kankaanpään taidekou-

lun galleriassa näyttelyllä ”Yhteinen AikaMatka

Kerrostumiin”.

Kuvataiteilija Tuomas Hallivuon (vas.) teoksia

ovat ripustamassa lehtori Petri Rummukainen ja

kuvataiteilija Janne Hokkanen.

Kuva: Hanna Valtokivi

Seuraa Porin kampuksen rakentamista:

kampus.samk.fi

AGORA 4/2015 | 19

Hyvin usein aiheet tulevat luonnosta tai

ihmisen suhteesta luontoon. Käytän mie-

lelläni värejä, ja aika laajalla skaalalla.

Värimaailma muotoutuu kunkin työn mu-

kaan, enkä sulje pois mustavalkoisuutta-

kaan.

Yö kuvastaa enemmän toista aihemaailmaa-

ni, ihmisen persoonansisäistä elämää ja tun-

nemaailmaa. Kuvaan asiat usein melko sym-

bolistisesti.

Minua kiinnostavat monet grafiikan tekniikat,

mutta toistaiseksi metalligrafiikka ja puupiir-

rokset ovat keskeisimmät.

Grafiikan ohella käytän työskentelyssäni

maalaustekniikoista akvarellia, yhdistäen

sitä esimerkiksi musteeseen. Pyrin valmis-

tuttuani kuitenkin ammattimaiseksi graafi-

koksi.

> riikka.puumalainen@gmail.com,

> www.riikkapuumalainen.wix.com/nupputarha

KUUKAUDEN KUVA: YÖ

Riikka Puumalainen, Yö, metalligrafiikka, 19,5 x 28,8 cm, 2015

Reima Nevalaisesta Vuoden nuori taiteilija 2016

Kuvataiteilija (AMK) Reima Nevalainen on

valittu ensi vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

Hän saa Tampereen kaupungin myöntämän

20 000 euron stipendin ja mahdollisuuden

yksityisnäyttelyn järjestämiseen Tampereen

taidemuseossa sekä Aboa Vetus & Ars Nova

-museossa Turussa.

Nevalainen on kollaasitekniikkaa suosiva

maalari. Hänen taiteensa keskiössä on

ihminen, elämän kolhima, ristiriitainen ja

salaperäinen ihmishahmo.

Valtakunnallinen Vuoden nuori taiteilija -tapah-

tuma toimii keskustelun herättäjänä ja nyky-

taiteen näkyvyyden edistäjänä. Tapahtuman

toimeenpanijoina ovat Tampereen kaupunki ja

Tampereen taidemuseo. Vuoden nuoren tai-

teilijan valitsee asiantuntijaryhmä.

Paulina Iiskalasta Vuoden Fysioterapeutti 2015

Fysioterapeutti (YAMK) Paulina Iiskala on

valittu Vuoden Fysioterapeutiksi 2015. Hän

toimii myynti- ja kehittämispäällikkönä Laiti-

lan Terveyskodissa.

Iiskala toimii aktiivisesti iäkkäiden kotikun-

toutuksen edistämiseksi. Hän on myös laa-

tinut pohjoismaisen kuntoutuksen konseptin

vaikeissa kriisinhallintatehtävissä vammau-

tuneille rauhanturvaajille. Vuoden Fysiotera-

peutin valitsevat Suomen Fysioterapeutit ja

Tempur Suomi Oy.

SAMK onnittelee palkittuja alumneja!

Apua muuhun ongelmanratkaisuun? Muista suoralinja yrityksille:

02 623 4800

SAMK Ura- ja rekrytointi, Career and Recruitment

Hyviä tyyppejä, kiinnostavia

tarinoita?

Anna juttuvinkki.agora@samk.fi

Ilmoita harjoittelu- ja työpaikasta Facebookissa:

HANKI KEHITTÄMIS- JA JOHTAMISOSAAMISTA– opiskele ylempi AMK -tutkinto

Kevään yhteishaussa 16.3.–6.4.2016:

• Hyvinvointiteknologia• Information Technology• Johtaminen ja palveluliiketoiminta• Kuntoutus• Rakentaminen ja talotekniikka• Sosiaaliala• Terveyden edistäminen• Vanhustyö

Lisätietoja: samk.fi/haku

STUDY IN ENGLISHBACHELOR’S DEGREES

International Business, Rauma | Physiotherapy, Pori

Voit opiskella ylemmän AMK -tutkinnon opintojak-

soja myös Avoimessa AMKissa. Tammikuussa 2016

alkavat opinnot:

• Advanced Programming Technologies

• Hyvinvointipalvelujen tietojärjestelmät

• Hyvinvointiteknologian kehittämis- ja innovaatio-osaaminen

• Ikääntyneen hyvinvointia tukevat menetelmät

• Implementing Internet Security

• Kuntoutuksen laatu ja yrittäjyys

• Kuntoutuksen palvelujärjestelmä, lainsäädäntö ja rahoitus

• Next Generation Network Evolution

• Osallistavan ja luovan toiminnan johtaminen

• Perus- ja ihmisoikeudet julkisessa toiminnassa

• Talous- ja prosessijohtaminen

• Terveyden edistämisen innovaatio-osaaminen ja eettisyys

• Terveyden edistämisen yhteiskunnallinen toiminta

• Työelämän kehittämis- ja tutkimusmenetelmät

• Vaihtoehtoinen riidanratkaisu ja sovittelu

Lisätietoja: samk.fi/avoinamk

Application period: 8–27 January 2016

More information: samk.fi/apply