aiheet& - jyväskylän yliopistousers.jyu.fi/~tojantun/opetus/svks112_kl12/svk_morfsynt... ·...
TRANSCRIPT
20.3.2012
1
Suomalaisen vii2omakielen morfologiaa ja syntaksia*)
FT, dos. Tommi Jantunen SVKS112 Vii2omakielten syntaksin tutkimus (5 op)
21.3.2011
*) Nipu2aa yhteen kurssin SVKA112/212 (kevät 2011) luennot
58
Aiheet
• TeoreeLset ja metodiset lähtökohdat • Vii2omiston rakenne SVK:ssa • SVK:n pääsanaluokat • Lause viitotussa kielessä • SVK:n vii3omajärjestys • KohO diskurssia Yhteenvedosta ks. TAKKINEN, R.; JANTUNEN, T. & AHONEN, O. (manuscript). Finnish Sign Language. Manuscript under review [May 2010]. [Luvut Basic Morphology and Lexicon, Basic Syntax, & Basic Structure of Texts, saatavilla verkosta osoi2eesta h2p://users.jyu.fi/~tojantun/arOcles/FinSL.pdf.]
59
Lause viitotussa kielessä
60
Mikä on lause?
• Kielikohtainen (vrt. M1 ja M2) peräkkäisen järjestymisen ajatukseen nojaava rakenneyksikkö, jolla on universaaliluontoinen semanLnen perusta (vrt. M2 ja M3) ja tämän myötä myös vakiintunut käsi2eellinen asema kieliOeteellisessä metakielessä (M3).
(Van Valin & LaPolla 1997; Jantunen 2007; Hodge, Ferrara & Johnston 2011)
61
20.3.2012
2
Lauseen seman8nen perusta ja kielikohtaisuus suomi: AVP – Nainen videoi miestä. APV – Nainen miestä videoi. PAV – Miestä nainen videoi. PVA – Miestä videoi nainen. ? VPA – Videoi miestä nainen. ? VAP – Videoi nainen miestä. englan<: AVP – The woman videotapes the man. * kaikki muut suomalainen vii3omakieli, esim.: AVP – NAINEN VIDEOIDA MIES ? APV – NAINEN MIES VIDEOIDA * PVA -‐ MIES VIDEOIDA NAINEN
A P
62
Lause eri kieliteorioissa
• (Amer.) Strukturalismi (esim. Bloomfield 1933) • GeneraOiviset teoriat (Chomskysta 1957, 1965 eteenpäin)
• FunkOonaalisemmat teoriat, esim (aakkosjärj.). – KonstrukOokielioppi (esim. Goldberg 1995) – Rooli-‐ ja referenssikielioppi (Van Valin & LaPolla 1997) – Systeemis-‐funkOonaalinen kielioppi (Halliday 1994)
• Peruskielioppiteoria • Jne.
63
Lause RRG:ssa
Mitä tulee naiseen, hän videoi miestä innokkaasO.
Hän videoi miestä innokkaasO, nainen nimi2äin.
64
Yksinkertaisen lauseen analyysissa käyte2ävää termistöä
• Ei ole Oedossa, miten subjek8 (S) ja objek8 (O) tulisi SVK:ssa määritellä, tai tarvitaanko näitä käsi2eitä SVK:n kieliopin kuvauksessa, joten transiOivilauseiden tarkastelussa on käytössä seuraava kielitypologinen yleistermistö:
• S-‐argumen8: nominaalinen yksikkö, joka vii2aa yksiosallistujaisen (so. intransiOivisen) Olanteen ainoaan osallistujaan (prototyyppisesO tekijä)
• A-‐argumen8: nominaalinen yksikkö, joka vii2aa kaksiosallistujaisen (so. transiOivisen) Olanteen akOivisempaan osallistujaan (prototyyppisesO tekijä)
• P-‐argumen8: nominaalinen yksikkö, joka vii2aa kaksiosallistujaisen Olanteen passiivisempaan osallistujaan (prototyyppisesO kohde)
20.3.2012
3
Prototyyppinen kaksiosallistujainen eli transiOivinen Olanne yksinkertaisen lauseen näkökulmasta
Syntaktinen taso:
Semanttinen taso:
A-argumentti P-argumentti
tekijä kohde
tilanteen aktiivisempi osallistuja
tilanteen passiivisempi
osallistuja
NAINEN MIES
Lauseiden idenOfioinO SVK:ssa (Jantunen 2008, 2009; ks. Hodge, Ferrara & Johnston 2011)
• …perustuu semanOikkaan (funkOoon): – Etsitään predikaaL – Etsitään predikaaOn argumenL tai argumenOt – Etsitään muut yksinkertaiseen lauseeseen mahdollisesO kuuluvat elemenOt (periferia)
– Etsitään yksinkertaista lause2a laajentavat elemenOt (esim. topiikki)
– Etsitään kompleksiset lauseet (yksinkertaisten lauseiden perusteella)
67
PredikaaL
• Klassisen määritelmän mukaan yksikkö, joka 'sanoo Olanteen osallistujista jotakin'
• PrototyyppisesO verbaali, mu2a… • Voi olla myös nominaali (esim. ekvaOivilauseissa)
• Myös eleillä ja ei-‐manuaalisella toiminnalla voidaan predikoida
68
PredikaaLesimerkki (1)
69
20.3.2012
4
PredikaaLesimerkki (2)
70
PredikaaLesimerkki (3)
71
PredikaaLesimerkki (4)
72
• RakenteellisesO yksinkertaiset lauseet – IntransiOivilause
– TransiOivilause
– DitransiOivilause
– EkvaOivilause
– …
• RakenteellisesO kompleksiset lauseet
– Topiikki-‐kommenL -‐rakenne
– …
• FunkOonaaliset lausetyypit – Väitelause
– Kieltolause
– Kysymyslause
– (Vakuu2elulause)
– …
SVK:ssa tutki2uja lausetyyppejä
20.3.2012
5
NegaOve sentences in FinSL • The basic negaOve marker in FinSL sentences is a headshake,
analysed formally as nega8ve operator (Rissanen 1985). • The scope of the headshake can be the whole sentence or a shorter
sequence; however, no ma2er where the headshake begins it tends to last to the end of the sentence. (Savolainen 2006.)
• Topics cannot be layered with the negaOve operator. (Savolainen 2006.)
• FinSL seems to lack a manual sentence or clause negator, that is, a negaOve sign meaning simply 'not'; negaOve signs in FinSL always convey some extra informaOon (e.g. they express emphaOc negaOon [ZERO, ABSOLUTELY-‐NOT] or predicate nonexistence [NOT-‐EXIST] or noncompleOveness [NOT-‐YET]). (Savolainen 2006.)
• The existence of more than one manual negator in a sentence is possible yet not fully invesOgated. (Savolainen 2006; cf. Mikkola 2004.)
74
InterrogaOve sentences in FinSL (1) • The nonmanual interrogaOve operator has two main forms,
one for polar (yes/no) quesOons and the other for content (wh-‐) quesOons. – In the main polar quesOon marker, the eyebrows are raised and the
head Olts forward; another, yet pragmaOcally limited, opOon is to push the head forward.
– In the main content quesOon marker, eyebrows are furrowed and the head Olts forward; it seems that pushing the head forward can be used as an alternaOve marker also in content quesOons.
– Moreover, the raising of eyebrows can be used to mark content quesOons too.
• The scope of the nonmanual interrogaOve operator is condiOoned similarly to that of the negaOve operator.
(Rissanen 1985; Savolainen 2006b.) 75
InterrogaOve sentences in FinSL (2)
• The PALM-‐UP gesture can be used to mark both polar and content quesOons in FinSL.
• QuesOon words (e.g. WHO, WHAT, WHERE, HOW) are used with content quesOons.
• SyntacOcally, the quesOon words can occur in various posiOons; however, in general, the clause iniOal (aver the topic) and clause final posiOons are the most typical.
• PALM-‐UP gesture is obligatorily clause-‐ or sentence-‐final.
(Savolainen 2006.) 76
Metodisia ongelmia lauseen idenOfioinnissa teksOstä
• PredikaaOn löytäminen voi olla vaikeaa; lisäksi… • Yksinkertaiset lauseet eivät useinkaan toteudu täydellisinä; esim.
• A-‐, P-‐ ja S-‐argumenOt voidaan jä2ää pois (argumenOn omissio, ellipsi) tai ne voidaan ilmaista miimisesO (vrt. blendit) tai tulkita asiayhteydestä (vrt. topiikki ja sen teemoi2uminen)
77
20.3.2012
6
ArgumenOn omissio ja blendaus (Suvi 4/2)
78
…analyysi • TIETOKONE / OS-‐1 KIRJOITTAA-‐NÄPPÄIMISTÖLLÄ // OS-‐1
topiikki (>diskurssiteema)------------------------------------------- teema1 (teema1) KATSOA-‐2ylä-‐2ala // PAREMPI mk:km-‐C-‐"vaihtaa -‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐ (teema2) paikat"-‐2ylä|2ala // OS-‐1 NÄPYTELLÄ-‐NÄPPÄIMISTÖÄ // -‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐ teema1 mk:km-‐C-‐"paikat vaihtuvat"-‐2ylä|2ala // KUNNOSSA -‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐-‐ teema2
79
Seuraus em. metodisista ongelmista
• Jos (yksinkertainen) lause on teksOkäytöltään raja2u, syntaksin kuvausta ei voi rakentaa (kokonaisuudessaan) sen varaan.
• Mu2a mikä olisi vaihtoehto?
80
SemanLnen assosiaaOo…
20.3.2012
7
…ja prosodinen ryhmi2ely?
82
SVK:n vii2omajärjestys
83
Alateemat
1. Yksinkertaisten väitemuotoisten transiOivilauseiden järjestys SVK:ssa
2. Muiden yksinkertaisten väitelauseiden järjestyksistä
3. Topiikki-‐kommenL -‐rakenteiden järjestyminen
84
Yksinkertaisten väitemuotoisten transiOivilauseiden järjestys SVK:ssa
85
20.3.2012
8
Verbaalityypit (Jantunen 2010)
• Verbaalit 1. tyyppi (pelkkä
morfemaa8nen komponen8)
2. tyyppi (morfemaa8nen ja gesturaalises< osoi3ava komponen8)
3. tyyppi (morfemaaLnen ja gesturaalisesO kuvaileva komponenL); morfemaaLnen rakenne on joko a tai b
a. käsimuotomorfeemi + eksistenssiä ilmaiseva liikemorfeemi
b. käsimuotomorfeemi
1. 2.
3b. 3a.
Yksinkertaisen transiOivisen väitelauseen vii2omajärjestykset (Jantunen 2008)
AVP AVP APV
AVP APV ?PAV
NAINEN VIDEOIDA MIES 'Nainen videoi miestä'
OPETTAJA POIKA+B-OS SELITTÄÄ 'Opettaja selittää pojalle'
KIRJA OS-1 ETSIÄ 'Minä etsin kirjaa'
Laboratoriolauseet
Tekstilauseet
PAV teksOlauseissa?
KIRJAP MINÄA ETSIÄV / … 'Minä etsin kirjaa…' (Suvi 46/1)
Muita näkemyksiä vii2omajärjestyksestä
"TeksOn kääntämisen mallinnus typologis-‐kontrasOivisessa mallissa alkaa siten, e2ä suomenkielinen lähtöteksO muokataan ensin isoille kirjaimille teksOnkäsi2elyohjelmalla. Sen jälkeen tehdään rakenteen makromuutokset eli syntakOset muutokset, jolloin teksOn sanajärjestystä muutetaan niin, e2ä verbit siirretään lauseiden loppuun vii2omakielen sanajärjestyksen mukaisesO siten, e2ä pääverbi on viimeisenä. (Pääsääntöises< suomalainen vii3omakieli on (O)SV-‐kieli, eli [objek<-‐subjek<-‐verbi -‐kieli], jossa objek< voi liikkuakin ja subjek< usein toistuu paino3omana osoituksena verbin jälkeen, kun taas suomen tunnusmerkitön sanajärjestys on SVO eli [subjek<-‐verbi-‐objek< -‐järjestys], vaikka periaa3eessa sanajärjestyksemme on varsin vapaa). Kysyvät tai kieltävät vii2omat sijoitetaan lauseiden loppuun verbivii2omien jälkeen vii2omakielen sanajärjestystä nouda2aen. Painoton osoitus voi tulla niiden jälkeen. Sen jälkeen teksO glossataan eli suomen kielen sanat kirjoitetaan perusmuodoissaan merkitsemään vastaavia vii2omia. Kolmannessa vaiheessa poistetaan sanat, joita ei suomalaisessa vii2omakielessä tyypillisesO viitota (esimerkiksi konjunkOo ja sekä kopula olla). Neljännessä vaiheessa alkaa varsinainen kääntäminen, jolloin teksOin liitetään myös kotou2avia elemen2ejä eli huomioidaan kohdekieli ja -‐kul2uuri. TeksOin tehdään vii2omakielen mukaisia lisäyksiä kuten klassifikaa2orikäsimuotoja ja paikantavia osoituksia." (Rissanen 2006: 123; LihavoinO lisä2y.)
20.3.2012
9
Näkemyserosta
• Etenkin kielenopetuksen perustana on väi2ämä, e2ä järjestys on staaLsesO "OSV"
• Väi2ämä pohjaa ilmeisesO erheelliselle lausekäsitykselle: sen perusta on todennäköisesO (keinotekoisten) topiikki-‐kommenL -‐rakenteiden tarkastelussa
• Väi2ämän taustalla vaiku2aa todennäköisesO myös ylikoroste3u ajatus vii2omakielten ja suomen kielen rakenteellisesta erilaisuudesta
Puhuttujen kielten transitiivilauseiden sanajärjestyksiä (WALS)
TransiOivirakenteiden järjestys muissa vii2omakielissä
• Amerikkalainen vii2omakieli – Fischer (1975): subjek<-‐verbi-‐objek<; järjestys voi vaihdella mm. topikaalistuksen ja kieliopillisen Olankäytön
seurauksena, ja myös lauseen käänne2ävyysstatus vaiku2aa järjestykseen (so. käänne2ävissä kiinteä järj.) – Friedman (1976): vii2omajärjestys on vapaa, joskin verbi pyrkii esiintymään lauseen lopussa – Liddell (1980): tunnusmerkitön vii2omajärjestys on subjek<-‐verbi-‐objek<; lokaOivipredikaaLen yhteydessä järjestys
on objek<-‐subjek<-‐verbi – Neidle & al. (2000): perusvii2omajärjestys on subjek<-‐verbi-‐objek<
• Australialainen vii2omakieli – Johnston & Schembri (2007): kaksi käytetyintä järjestystä ovat AVP ja APV
• Tanskalainen vii2omakieli – Engberg-‐Pedersen (2002): järjestys on joko agen8-‐verbi-‐pa<en8 tai agen8-‐pa<en8-‐verbi
• Honkongilainen vii2omakieli – Sze (2002): perusjärjestys on SVO; verbimorfologian lisääntyminen tuo2aa verbiloppuisen rakenteen; lauseen
käänne2ävyysstatuksella ei ole vaikutusta vii2omajärjestykseen • HollanOlainen vii2omakieli
– Coerts (1994): ei yhtä selkeää vii3omajärjestystä, mu2a järjestys argumenL1-‐argumenL2-‐verbi on usein käyte2y (sekä käänne2ävissä e2ä ei-‐käänne2ävissä)
• Venäläinen vii2omakieli – Kimmelman (2012): perusjärjestys on SVO; klassifikaa2oripredikaaLen kanssa järjestys on OSV ja esim. OV-‐järjestys
esiintyy aspekOnmerkinnän kanssa; lauseen käänne2ävyysstatuksella on vaikutus järjestykseen
Kansainvälisestä perinteestä • Kaikkien vii2omajärjestystutkimusten keskiössä ei ole
yksinkertainen transiOivilause, joten järjestykset eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia
• Formalis<t: kaikkien järjestyksien perustana on SVO-‐järjestys • Funk<onalis<t: järjestykset vaihtelevat Olanteen mukaan Oetyin
reunaehdoin (esim. tekijän roolissa oleva osallistuja pyritään ilmaisemaan ennen muiden osallistujien ja predikaaOn kielentämistä)
• Yleispiirteiltään suomalaisen vii2omakielen vii2omajärjestys vastaa muista vii2omakielistä (funkOonaalisessa viitekehyksessä) tode2ua järjestystä
20.3.2012
10
Yhteenveto
• Yksinkertaisen väitemuotoisen transiOivilauseen vii2omajärjestys suomalaisessa vii2omakielessä on pääsääntöisesO AVP tai APV, kuitenkin aina niin, e2ä A ilmaistaan ennen V:tä
• TeoreeLnen viitekehys, tutkimusmenetelmä ja aineisto vaiku2avat siihen, millaisia järjestyksiä kielestä todetaan
• AVP-‐ ja APV-‐tyyppiset järjestykset esiintyvät myös muissa tutkituissa vii2omakielissä, ja ne ovat ylivoimaisesO keskeisimmät järjestykset myös puhutuissa kielissä
Muiden yksinkertaisten väitelauseiden järjestyksistä
95
IntransiOivilauseet
• SV-‐järjestys: 1. S[TYTTÖ] V[ITKEÄ]
'Ty2ö itkee.' 2. S[VAUVA] V[NUKKUA]
'Vauva nukkuu.' 3. S[PARISKUNTA] V[EROTA]
'Pariskunta erosi.'
96
EkvaOivilause
• Iden<fioin<-‐ ja esi3elyrakenne • Järjestys NP+NP (usein myös Top-‐Kom):
– NP[OMA SUKUNIMI] NP[JÄRVINEN] 'Hänen sukunimensä on Järvinen.'
– NP[RANSKAN PÄÄKAUPUNKI] NP[PARIISI] 'Ranskan pääkaupunki on Pariisi.'
• Huom! kopula3omuus
97
20.3.2012
11
VGT:n eksistenOaalirakenne (1)
• ExistenOal construcOons have the funcOon of introducing new, important referents in a discourse.
• These construcOons are semanOcally related to locaOve and possessive ones as they all express a certain place of a certain object.
• ExistenOal, locaOve, and possessive construcOons are related syntacOcally.
(De Weerdt 2009) 98
VGT:n eksistenOaalirakenne (2) • ExistenOal construcOons in Flemish Sign Language have the
order of Loca<on preceding Located Element. • LocaOve RelaOon within these construcOons is marked by a
preposiOon sign, a Verb ConstrucOon or a localized lexical sign.
• The choice of these markers affects the place of LocaOve RelaOon within the construcOon. – Verb Construc<ons and localized lexical signs appear at the final
posi<on of the construc<on. – PreposiOon signs can occur both at the iniOal posiOon of the
construcOon as well as right aver the LocaOon. • Ks. h2p://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-‐200902161068
(De Weerdt 2009) 99
Topiikki-‐kommenL -‐rakenteiden järjestyminen
100
Chafe (1976: 50)
• "Kiinalaistyylinen topiikki" on yksikkö, joka rajaa pääpredikaation tulkinnan tiettyyn spesifiin (esim. spatiaaliseen, temporaaliseen tai individuaaliseen) viitekehykseen.
101
20.3.2012
12
Ymmärrysviitekehyksen idea
102
Topiikki lauserakenteen osana
Mitä tulee vihanneksiin, minä pidän punaisista.
103
Topiikki SVK:ssa
(2) a. e[yes]w[idened]&b[rows]r[aised] NIGHT CLUB INDEX-3 / [=pause&blink] INDEX-1 WORK DOORMAN
i. ’That night club, I work (there) as a doorman.’ ii. ‘ I am a doorman at that night club.’ (Suvi 165/4)
b. ew&br NOW EVENING / INDEX-1 GO PUB
i. ’This evening, I (will) go to the pub.’ ii. ‘I will go to the pub this evening.’ (Suvi 42/1)
c. ew&br n[od]&n JESUS PERSON-3 / OWN-3 FATHER ”PI”:modal GOD
i. ‘As for Jesus, his father is God.’ ii. ’The father of Jesus is God.’ iii. ’Jesus is the son of God.’ (Suvi 1138/1)
104
Suvi-‐esimerkit
165/4 42/1
105
20.3.2012
13
Suvi-‐esimerkit
1138/1
106
Komplementilta vaikuttavat topiikit
6. br (br) n
OWN-1 BABTISE AUNT / LIVE SWEDEN INDEX-3:locative i. ‘My godmother, (she) lives in Sweden.’ ii. ‘My godmother lives in Sweden.’ (Suvi 114/4)
7. body lean-4d+face body lean-4d-1+face KEY INDEX-4down / WOMAN TAKE-4down-1 i. ‘The key, woman picks (it) up.’ ii. ‘Woman picks up the key.’ (elicitation test, sentence 32)
107
Esimerkit
Suvi 114/4 ElisitaaOotesO, 32
108
"Siirrettykö" topiikki? • Lauseiden (6) ja (7) topiikit on perinteisesti analysoitu tavalla tai
toisella “normaalilta” paikaltaan yksinkertaisen lauseen etiseen topiikkiasemaan siirretyiksi komplementeiksi (vrt. esim. Liddell 1980: 84–87, Johnston & Schembri 2006, Aarons 1996: 71–72).
• Käytännössä perinteinen näkemys on olettanut, että tällaiset topiikit ovat yhä semanttisessa ja syntaktisessa suhteessa verbaalipredikaattiin.
• Lambrecht (1994) kuitenkin kritisoi tätä näkemystä. Hänen mukaansa ei ole olemassa mitään viimekätistä syytä, miksi kohdissa (6) ja (7) kuvattujen topiikkien kaltaisille yksiköille tulisi olettaa suhde predikaattiin (id., 192–195). Näyttäisi pikemminkin siltä, että syy kyseisen topiikkirakenteen käyttöön on pyrkimys pitää alkukonstituentti (semanttisesti ja syntaktisesti) argumenttirakenteesta erillisenä yksikkönä (id., 192).
109
20.3.2012
14
Tyypin 3 verbaalit syntakOsesO (1)
TALO / HELIKOPTERI / KL-‐Y-‐"laskeutuu-‐katolle" MIES / PAKETTIAUTO / mk:KL-‐5-‐"työntää"
Tyypin 3 verbaalit syntakOsesO (2)
• Tyypin 3 verbaalit sijoittuvat TK-rakenteen loppuun."• Tyypin 3 verbaaleihin koodautuu automaattisesti tietoa
predikaatin semanttisista argumenteista. Käytännössä argumentteja merkitsevät klassifikaattorimorfeemit:"– kokonaisen kohteen klassifikaattori viittaa predikaatin
ykkösargumenttiin,"– käsittelyklassifikaattori viittaa predikaatin kakkosargumenttiin."
• Osallistujarooleja ilmaistaan myös gesturaalisesti."• Ei ole yksiselitteisen selvää, moniko paikkaisia predikaatteja
tyypin 3 verbaalit ovat."• Ei ole myöskään selvää, ovatko tyypin 3 verbaalit aina TK-
rakenteita (vrt. leksikaalistuminen)."
Topiikin merkinnästä SVK:ssa • Topiikki on SVK:ssa lauseen alussa
Kaikkia lauseenalkuisia yksiköitä ei kuitenkaan voida pitää topiikkeina (joskin viime kädessä tämän määrää se, miten topiikki määritellään).
• Lauseenalkuisen topiikkiyksikön ja sitä seuraavan kommenttijakson välissä näyttäisi olevan jonkinlainen prosodinen katkos.
• Silmien ja kulmien asennot merkitsevät topiikkeja. Silmien ja kulmien asennot voivat kuitenkin merkitä (ehkä viittoja- ja tilannekohtaisesti) myös muita asioita (esim. kieliopillista subjektia, fokusta, lauseen alkua).
• Osoituselementit merkitsevät topiikkeja. Osoituselementit voivat kuitenkin merkitä myös muita asioita (esim. subjektia tai objektia); tietyntyyppiset topiikit (so. temporaaliset topiikit) eivät näyttäisi sallivan osoitusmerkintää.
112
Kirjallisuus -‐ Lause (1) • Bloomfield, L. (1933). Language. Holt, Rinehart & Winston: New York. • Chomsky, N. (1957). SyntacOc Structures. Mouton & Co.: The Hague. • Chomsky, N. (1965). Aspects of the Theory of Syntax. MIT Press: Cambridge, MA. • Crasborn, O. (2007). How to recognise a sentence when you see one. Sign Language & LinguisOcs
10, 103-‐111. • Goldberg, A. (1995). ConstrucOons: a ConstrucOon Grammar approach to argument structure. UCP:
Chicago. • Halliday, M. A. K. (1994). An IntroducOon to FuncOonal Grammar. 2nd EdiOon. Edward Arnold:
London. • Hodge, G., Ferrara, L. & Johnston, T. (2011). Using prosody and grammar to describe natural
discourse in Auslan. Paper presented at the 33rd AnnualConference of the German LinguisOc Society (DGfS), Georg August University, GöLngen, 23-‐25 February, 2011.
• Jantunen, T. (2007). The equaOve sentence in Finnish Sign Language. Sign Language & LinguisOcs 10:2, 113-‐143.
• Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declaraOve transiOve clauses in Finnish Sign Language. SKY Journal of LinguisOcs 21, 83-‐123.
• Jantunen, T. (2009). Tavu ja lause: tutkimuksia kahden sekvenOaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa vii2omakielessä [Syllable and sentence: Studies on the nature of two sequenOal basic units in FinSL]. Jyväskylä Studies in HumaniOes 117. Jyväskylä: University of Jyväskylä.
113
20.3.2012
15
Kirjallisuus -‐ Lause (2) • Jantunen, T., Koskela, M., Laaksonen, J. & Rainò, P. (2010). Towards the automated
visualizaOon and analysis of signed language moOon: method and linguisOc issues. [In proceedings of the 5th InternaOonal Conference on] Speech Prosody 2010[, organized in Chicago, Illinois (USA), May 11-‐14, 2010] 100006:1-‐4.
• Johnston, t. & Schembri, A. (2007). Australian Sign Language. An IntroducOon to Sign Language LinguisOcs. Cambridge: Cambridge University Press.
• Mikkola, A. (2004). Kerta kiellon päälle – Suomalaisen vii2omakielen negaaOo. Julkaistu suomen kielen pro gradu -‐tutkielma. Kuurojen Lii2o ry:n julkaisuja 33. Helsinki: Kuurojen Lii2o ry.
• Rissanen, T. (1985). Vii2omakielen perusrakenne. Helsingin yliopiston yleisen kieliOeteen laitoksen julkaisuja 12. Helsinki.
• Savolainen, L. (2006). InterrogaOves and negaOves in Finnish Sign Language: an overview. In U. Zeshan (Ed.), InterrogaOve and negaOve construcOons in sign languages, 284–302. Nijmegen: Ishara Press.
• Suvi = Suvi – Suomalaisen vii2omakielen verkkosanakirja. [Helsinki]: Kuurojen Lii2o ry, 2003. Verkkojulkaisu: h2p://suvi.vii2omat.net.
• Van Valin, R. D. & R. J. LaPolla (1997). Syntax. Structure, meaning and funcOon. CUP: Cambridge.
114
Kirjallisuus -‐ TransiOivilauseet • Coerts, J. (1994). ConsOtuent Order in Sign Language of the Netherlands. Ks. Brennan, M. (toim.), Word Order Issues in Sign Language:
Working Papers, s. 47-‐70. Durham: The InternaOonal Sign LinguisOcs AssociaOon. • Engberg-‐Pedersen, E. (2002). GrammaOcal RelaOons in Danish Sign Language: Topic and Subject. Ks. Pajunen, A. (toim.), Mimesis, Sign,
and the Evolu8on of Language, s. 5-‐40. Yleisen kieliOeteen julkaisuja 3. Turun yliopisto. • Fischer, S. (1975). Influences on Word Order Change in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Word Order and Word Order
Change, s. 1-‐25. AusOn; London: University of Texas Press. • Friedman, L. (1976). The ManifestaOon of Subject, Object and Topic in American Sign Language. Ks. Li, C.N. (toim.), Subject and Topic, s.
125-‐148. New York; San Francisco; London: Academic Press. • Jantunen, T. (2008). Fixed and free: order of the verbal predicate and its core arguments in declaraOve transiOve clauses in Finnish Sign
Language. SKY Journal of Linguis8cs 21:83–123. • Jantunen, T. (2010). Suomalaisen vii2omakielen pääsanaluokat. Ks. T. Jantunen (toim.), Näkökulmia viiOomaan ja viiOomistoon, s.
57-‐78. Soveltavan kielentutkimuksen teoriaa ja käytäntöä 5. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. • Johnston, T. & Schembri, A. (2007). Australian Sign Language. An introduc8on to sign language linguis8cs. Cambridge: Cambridge
University Press. • Kimmelman, V. (2012). Word order in Russian Sign Language. To appear in Sign Language Studies 12:3 (Spring 2012). • Liddell, S. K. (1980). American Sign Language Syntax. The Hague; Paris; New York: Mouton Publishers. • Neidle, C., Kegl, J., MacLaughlin, D. Bahan, B. & Lee, R. G. (2000). The Syntax of American Sign Language. Cambridge, Massachuse2s;
London, England: The MIT Press. • Rissanen, T. (2006). Typologis-‐kontrasOivinen malli. Ks. N. Hytönen & T. Rissanen (toim.), Käden käänteessä. ViiOomakielen
kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa ja käytäntöä. Helsinki: Finn Lectura. • Suvi = Suvi – Suomalaisen viiOomakielen verkkosanakirja. [Helsinki:] Kuurojen Lii2o ry, 2003. Verkkojulkaisu: h2p://suvi.vii2omat.net. • Sze, F. (2003). Word Order of Hong Kong Sign Language. Ks. Baker, A., van den Bogaerde, B. & Crasborn, O. (toim.), Cross-‐Linguis8c
Perspec8ves in Sign Language Research. Selected Papers from TISLR 2000, s. 163-‐191. Hamburg: Signum Verlag. • WALS = Haspelmath, M., Dryer, M., Gil, D. & Comrie, B. 2005. (Eds.). The World Atlas of Language Structures. [Book with interacOve CD-‐
ROM] Oxford: Oxford University Press.
Kirjallisuus - Topiikki (1) • Aarons, D. (1996). Topic and topicalization in American Sign Language. In Special issue commemorating
the 25th anniversary of the department of general linguistics at the University of Stellenbosch, pp. 65–106. Stellenbosch papers in Linguistics 30. Stellenbosch.
• Chafe, W. L. (1976). Givenness, contrastiveness, defineteness, subjects, topics, and point of view. In C. N. Li (ed.), pp. 25–55.
• Fischer, S. D. (1975). Influences on word order change in American Sign Language. In Li, C.N. (ed.), Word order and word order change, pp. 1–25. Austin; London: University of Texas Press.
• Friedman, L. (1976). The manifestation of subject, object and topic in American Sign Language. In Li, C.N. (ed.), pp. 125–148.
• Jantunen, T. (2007). On topic in Finnish Sign Language. Manuscript, June 2007. • Jantunen, T. (2009). Tavu ja lause: tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta
suomalaisessa viittomakielessä. Jyväskylä Studies in Humanities 117. • Johnston, T. & Schembri, A. (2006). Identifying clauses in signed languages: applying a functional
approach. Paper presented at the DGfS [Deutsche Gesellschaft für Sprachwissenschaft] 2006 workshop How to recognize a sentence when you see one: methodological and linguistic issues in the creation of sign language corpora, 23–24 February, Bielefeld, Germany.
• Kroeger, P. R. (2004). Analyzing syntax. A lexical–functional approach. Cambridge: Cambridge University Press.
• Lambrecht, K. (1994). Information structure and sentence form: topic, focus, and the mental representations of discource referents. Cambridge: Cambridge University Press.
• Li, C. N. (1976). (ed.) Subject and topic. New York, San Francisco & London: Academic Press.
Kirjallisuus - Topiikki (2) • Li, C. N. & Thompson, S. A. (1976). Subject and topic: a new typology of language. In C. N. Li (ed.), pp.
457–490. • Liddell, S. K. (1980). American Sign Language syntax. The Hague; Paris; New York: Mouton Publishers. • McIntire, M. L. (1982). Constituent order & location in American Sign Language. Sign Language Studies
37:618–650. [page numbers refer to the article available from the CD which is published by GUP and which contains volumes 1–81 (1972–1993)]
• Neidle, C., Kegl, J., MacLaughlin, D. Bahan, B. & Lee, R. G. (2000). The syntax of American Sign Language. Cambridge, Massachusetts; London, England: The MIT Press.
• Rissanen, T. (1985).Viittomakielen perusrakenne. Publications of the Department of General Linguistics, University of Helsinki No. 12. Helsinki.
• Rosenstein, O. (2004). Topics in ISL (Israeli Sign Language) are not topicalized. Poster presentation at the 8th International Conference on Theoretical Issues in Sign Language Research, September 30th – October 2nd, 2004, Barcelona, Spain.
• Suvi = Suvi – Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja [The online dictionary of FinSL]. [Helsinki:] Kuurojen Liitto ry, 2003. Online publication: http://suvi.viittomat.net.
• Xu, L. & Langendoen, D. T. (1985). Topic Structures in Chinese. Language 61:1–27.