1

Aikuisten taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä

Visuaaliset taiteet: kuvataide

Opetussuunnitelma 27.5.2013

2

Alkusanat

Keravan Opisto haluaa tarjota aikuisille, sekä keravalaisille että lähikuntien

asukkaille, laadukasta opetusta ja elinikäisen oppimisen tilaisuuksia ja väyliä.

Aikuisten taiteen perusopetus kuvataiteissa tarjoaa pitkäjänteistä, yksityisellä

ja yleisellä tasolla tapahtuvaa koko paikallisyhteisöä rikastuttavaa toimintaa.

Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 30.3.2005

vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen

oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dnro 11/011/2005).

Opetussuunnitelman perusteiden lisäksi opetussuunnitelmatyön muita

lähteitä ovat olleet Keravan kuvataidekoulun opetussuunnitelma, Keravan

kuvataidekoulun yleisen oppimäärän opetussuunnitelma, Tuusulan

kansalaisopiston aikuisten kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelma,

Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun aikuisten taiteen perusopetuksen

visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma -

luonnos, Espoon kaupungin työväenopiston taiteen perusopetuksen yleisen

oppimäärän (Visuaaliset taiteet: kuvataide) opetussuunnitelma ja Taiteen

perusopetusliiton Virvatuli-itsearviointijärjestelmä.

Opetussuunnitelman on laatinut Teija Leppänen TaM, päätoiminen

taideopettaja, apulaisrehtori.

Keravalla 15.5.2013

3

Keravan Opiston aikuisten taiteen perusopetuksen visuaalisten

taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma

Keravan Opiston aikuisten taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden

kuvataiteen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma perustuu lakiin taiteen

perusopetuksesta (633/1998) ja asetukseen taiteen perusopetuksesta

(813/1998).

Opetushenkilöstön kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön

kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).

Tämä opetussuunnitelma perustuu Opetushallituksen 30.3.2005

vahvistamaan taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden yleisen

oppimäärän opetussuunnitelman perusteisiin (Dnro 11/011/2005).

4

SISÄLTÖ

1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet

1.1 Tehtävä

1.2. Arvot ja yleiset tavoitteet

2. Opetuksen toteuttaminen

2.1. Oppimiskäsitys

2.2. Opiskeluympäristö

2.3. Työtavat

2.3.1. Ryhmäopetus

2.3.2. Oppilaan itsenäinen työskentely

3. Opintojen rakenne, kesto ja laajuus

3.1. Opintojen rakenne ja kesto

3.2. Opintojen laajuus

4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain

4.1. Yleiset tavoitteet ja sisällöt

4.2. Tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain (1.-10.)

4.2.1. Havainto ja havainnoiminen, visuaalinen hahmotus

4.2.2. Kolmiulotteinen hahmotus

4.2.3. Tallentavat välineet taiteellisen ilmaisun lähtökohtana

4.2.4. Kuvalliset peruselementit ja visuaalinen ilmaisu

4.2.5. Grafiikka

4.2.6. Taidehistorian kuvasto

4.2.7. Kuva - sana

4.2.8. Ekologia ja kierrätys

4.2.9. Tila, ympäristö ja performanssi

4.2.10. Päättötyö

5

5. Opetusjärjestelyt

5.1. Oppilaaksi ottaminen

5.2. Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS)

5.3. Opetusmuodot

5.4. Opintoryhmien koko

5.5. Opintojen enimmäisaika

5.6. Opintokokonaisuuden suorittaminen hyväksytysti

5.7. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen

6. Arviointi

6.1. Oppilasarviointi

6.1.1. Suullinen palaute

6.1.2. Opintokirja

6.1.3. Portfoliotyöskentely

6.1.4. Päättötyön arvostelu

6.2. Päättötodistus

6.3. Osallistumistodistus

6.4. Kurssiarviointi ja asiakastyytyväisyystutkimus

6.5. Oppilaitoksen itsearviointi

LIITTEET

1. liite OPINTOJEN RAKENNE

6

1. Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä, arvot ja yleiset tavoitteet

1.1. Kuvataideopetuksen tehtävä

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä on luoda perustaa

emotionaaliselle, esteettiselle ja eettiselle kasvulle sekä antaa edellytyksiä

elinikäiseen taiteiden harrastamiseen. Taiteen opiskelun tarkoituksena on

avata oppilaille uusia mahdollisuuksia ymmärtää taidetta ja kulttuuria sekä

niiden sisältämiä merkityksiä niin henkilökohtaisella kuin yhteisöllisellä tasolla.

Opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaiden ajattelemisen taitoja ja luovuutta

elämän eri alueilla. Opetuksen tehtävänä on myös kehittää ja säilyttää

kansallista ja paikallista kulttuuria sekä tukea opiskelijan kykyä arvostaa eri

kulttuureita ja toimia moniarvoisessa maailmassa.

Yleisen oppimäärän tehtävänä on kehittää sellaisia taitoja ja tietoja, joita

opiskelija tarvitsee elämässään ja jotka antavat hänelle valmiuksia itsensä

kehittämiseen ja hakeutua myöhempiin opintoihin.

1.2. Kuvataideopetuksen arvot ja yleiset tavoitteet Opetus perustuu ihmiskäsitykseen, jossa ihminen kohdataan

kokonaisvaltaisesti tajunnallisena, kehollisena ja elämäntilanteessaan

toimivana olentona. Keskeistä on opiskelijan luovan ajattelun ja toiminnan

tukeminen vapaiden ja vastuullisten valintojen kautta.

Opetuksen tavoitteena on tukea aikuisten itsetuntemuksen ja -ymmärryksen

kasvua sekä kehittää tätä taidekontekstissa. Opiskelija rakentaa maailman-

kuvaansa ilmaisemalla ja tutkimalla taiteen keinoin kokemuksiaan ja itselleen

merkityksellisiä elämän sisältöjä.

Ihminen on ainutkertainen persoona, joka toimii vuorovaikutuksessa toisten

ihmisten kanssa sekä vaikuttaa aktiivisesti elämäänsä. Tavoitteena on ohjata

opiskelijaa keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä

suvaitsevaan ja rakentavaan toimintaan yksilönä ja ryhmän jäsenenä.

7

Opetuksen tavoite on tukea sosiaalista hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja

monikulttuurisuuden kohtaamista.

Opiskelussa on tärkeää herkistyminen taiteen tekemiseen ja kokemiseen sekä

ilo, halu, taito, uteliaisuus ja uskallus tulkita taidetta persoonallisesti.

Opetuksessa tulee ottaa huomioon osallistujien yksilölliset erot ja tukea

heidän kehittymistään omista lähtökohdistaan.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetuksessa korostuu taiteiden-

välisyys. Tavoitteena on kehittää yhteistyötä taidekasvatusta antavien

oppilaitosten ja muiden tahojen kanssa.

Visuaalisten taiteiden kuvataiteen suuntautumisvaihtoehdossa opiskelija oppii

ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla, joita ovat kuvallinen ilmaisu,

kuvallinen media, kulttuuriperintö, esineympäristö ja muotoilu sekä luonnon ja

rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt. Opiskelija oppii ymmärtämään,

tulkitsemaan ja arvottamaan kuvataiteen ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa

historiallisesta, eettisestä ja esteettisestä näkökulmasta.

Visuaaliset valmiudet

Opiskelija oppii

- ajattelun valmiuksia

- maailman jäsentämistä näkemänsä ja kokemansa avulla

- oman työskentelynsä jäsentämistä ja pohdintaa

- käyttämään omassa ilmaisussaan ajatuksiaan, mielikuviaan, tunteitaan,

tietojaan ja

taitojaan

- visuaalisten taiteiden käsitteitä ja sanastoa ja osaa käyttää niitä.

Ilmaisu

Opiskelija oppii

- ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan visuaalisesti

- ilmaisussa tarvitsemiaan taitoja ja tietoja

- käyttämään keskeisiä välineitä, työtapoja ja materiaaleja sekä soveltamaan

niitä

työskentelyssään

- soveltamaan taitojaan ja tietojaan oman työn suunnittelussa ja

toteuttamisessa

- hakemaan vaikutteita työskentelyynsä luonnosta, rakennetusta ympäristöstä,

historiallisista kohteista, museoista ja näyttelyistä, muilta taiteenaloilta,

tietokirjallisuudesta ja mediasta sekä visuaalisten ja muiden alojen

ammattilaisilta.

8

- välinehuollon perusteita, materiaalien tarkoituksenmukaista, turvallista ja

kestävän

kehityksen mukaista käyttöä.

Kulttuurisuhteen kehittyminen

Opiskelija oppii

- hankkimaan tietoa oman kulttuurinsa ja muiden kulttuurien elämäntavoista,

visuaalisista taiteista, niiden historiasta, nykyisyydestä ja kulttuuriperinnöstä

sekä vertailemaan niitä keskenään

- arvostamaan ja arvottamaan omaa kulttuuriaan ja itselleen vieraita

kulttuureita

- sijoittamaan oman työskentelynsä, visuaalisen maailmankuvansa ja

kuvakäsityksensä ympäröivään kulttuuriseen jatkumoon

- tuntemaan vastuuta luonnosta ja elinympäristöstä.

Sosiaaliset ja vuorovaikutukselliset taidot

Opiskelija oppii

- oma-aloitteisuutta

- keskittymiskykyä, herkkyyttä, eläytymiskykyä ja itseluottamusta

- ottamaan vastuuta omasta ja ryhmän työskentelystä

- työskentelemään vuorovaikutuksessa ryhmän ja ympäröivän yhteisön

kanssa

- käyttämään kulttuuripalveluja

Arviointikyvyn kehittyminen

Opiskelija oppii

- arvostamaan, tulkitsemaan ja arvioimaan sekä omaa että muiden

työskentelyprosessia, oppimista ja tuloksia

- arvioimaan visuaalisten taiteiden teoksia, tuotteita, rakennettua ja

luonnonympäristöä sekä mediaympäristöä.

Syventävien opintojen tuomat lisävalmiudet

Opiskelija oppii

- hyödyntämään hyödyntää luovasti ja syvällisesti perusopintojen aikana

omaksumiaan taitoja ja tekniikoita ja omaa valmiudet itsenäiseen taiteellisen

työn jatkamiseen ja kehittämiseen

- ottamaan vastuuta omista taiteellista tavoitteistaan

- arvioimaan kehitystään omassa taiteellisessa ilmaisussa.

9

2. Opetuksen toteuttaminen

2.1. Oppimiskäsitys

Aikuisten kuvataiteen perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu

oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja

yhteisölliseksi taitojen ja tietojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy

kulttuurinen osallisuus. Taiteen oppiminen on pitkäjänteinen ja

kokonaisvaltainen prosessi.

Opiskelu on tavoitteellista. Erilaisissa tilanteissa työskennellään opettajan

ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä

itsenäisesti. Opettajalla on keskeinen merkitys sekä opiskelutaitojen että

opiskeluympäristön kehittämisessä sellaiseksi, että erilaisten opiskelijoiden

edistyminen on mahdollista.

Opiskelijalla on aktiivinen rooli opiskelussa ja oppimisessa. Opetuksessa

otetaan huomioon oppilaan aiemmat kokemukset ja hänen elämis-

maailmansa. Oppimisessa lähtökohtana on tutkiva oppiminen ja toiminnallinen

lähestymistapa opittaviin asioihin. Työtapojen tulee ohjata opiskelijaa

arvostamaan kaikkien ryhmän jäsenten työskentelyä ja työn tuloksia.

2.2. Opiskeluympäristö

Tavoitteena on, että opiskeluympäristö tukee opiskelijan kasvua ja oppimista

sekä antaa hänelle onnistumisen kokemuksia. Hyvä opiskeluympäristö on

sosiaalisesti, psyykkisesti ja fyysisesti turvallinen.

Hyvä opiskeluympäristö on ilmapiiriltään avoin, myönteinen ja oppilasta

rohkaiseva. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus asettaa omia tavoitteita, ja

häntä tulee kannustaa työskentelemään itsenäisesti ja toisten kanssa.

Opiskelijaa tuetaan löytämään sopivia työtapoja sekä kehittämään taitoja

tavoitteelliseen ja pitkäjänteiseen opiskeluun.

Tilojen, työvälineiden ja materiaalien tulee mahdollistaa opetussuunnitelman

mukainen opiskelu.

Opiskeluympäristössä on otettava huomioon, että taiteellinen työskentely on

pitkäjänteistä ja taitojen oppiminen tapahtuu vähitellen ja vaatii aikaa.

10

Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen, suunnitelmallisuuteen sekä

kykyyn arvioida omaa oppimista. Opetuksessa painottuvat yhdessä opiskelu

ja oppiminen.

2.3. Työtavat

Työtapoja valittaessa huomioidaan opittavan asian tai tehtävän luonne ja

työskentelyn prosessinomaisuus. Tehtäviin virittäydyttäessä huomioidaan

moniaistisuuden, mielikuvituksen ja eläytymisen merkitys. Aiheiden, teemojen

ja työtapojen valinnoilla pyritään vahvistamaan oppimisen iloa.

Oppimistapahtumassa on keskeistä omien kokemuksien, ajatusten ja

tunteiden pohdinta ja niiden työstäminen visuaaliseen muotoon.

Visuaalisissa taiteissa ilmaisukyky, taidot ja tiedot kehittyvät, kun opiskelu

etenee rauhallisesti ja pitkäkestoisesti. Materiaalien ja tekniikoiden parissa

työskentely vaatii aikaa.

2.3.1. Ryhmäopetus

Opinnot toteutetaan pääasiassa ryhmälle suunnattuna lähiopetuksena.

Ryhmä-opetuksessa opiskelu on opettajan ohjauksen alaista opiskelijan

itsenäistä yksilö- tai pienryhmätyöskentelyä. Ryhmäopetukseen sisältyy lisäksi

oppitunnilla tapahtuva yhteinen työskentelyyn suuntautuminen ja arviointi.

2.3.2. Opiskelijan itsenäinen työskentely

Opiskelijan itsenäinen työskentely toteutuu opetuksen ulkopuolella omalla

ajalla. Työskentely tapahtuu ilman opettajan ohjausta.

3. Opintojen rakenne, kesto ja laajuus

3.1. Opintojen rakenne ja kesto

Aikuisten kuvataiteen perusopetus rakentuu kymmenestä opetussuunnitelman

mukaisesta opintokokonaisuudesta, jotka jakautuvat perusopintoihin ja

syventäviin opintoihin.

Koulutus kestää yhteensä neljä vuotta ja noudattaa vuodesta toiseen

etenevää opetussuunnitelmaa. Ensimmäinen ja toinen vuosi sisältävät

perusopintoja, kolmas ja neljäs vuosi sisältävät syventäviä opintoja. Kolme

11

ensimmäistä lukuvuotta koostuvat kukin kolmesta opintokokonaisuudesta.

Neljäs vuosi muodostaa yhden opintokokonaisuuden.

Opetussuunnitelmassa määriteltyjen opintokokonaisuuksien rinnalla tarjotaan

opiskelijalle pakollisia valinnaisia opintoja koulutuksen koko keston ajan.

Nämä opinnot sisällytetään vaadittavaan kymmeneen opintokokonaisuuteen

opiskelijan henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) huomioiden ja sitä

noudattaen.

Pakollisia valinnaisia opintoja tarjoavat Keravan Opisto ja muut

taideoppilaitokset. Muiden taideoppilaitosten opinnoista opiskelija esittää

opetussisällön sekä oman työskentelyn koosteen koulutuksesta vastaavalle

opettajalle arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi ennen kuin opintosuoritus voidaan

lukea osaksi taiteen perusopetuksen opintoja.

Opintoihin sisällytetään myös opiskelijan aikaisemmin oppima, joka

tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi perusopintoja opiskelijavalinnan

yhteydessä.

3.2. Opintojen laajuus

Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän

mukaisten opintojen laajuus on vähintään 502 opetustuntia. Opintojen

laajuuden laskennallisena perustana käytetään 45 minuutin pituista oppituntia.

Opintojen tuntimäärää voidaan nostaa valinnaisten opintojen myötä.

Kaikille yhteinen lähiopetus koostuu syys- ja kevätlukukausina annettavista

yhteensä kymmenestä opintokokonaisuudesta. 1.-6. opintokokonaisuudet

muodostavat aikuisten taiteen perusopetuksen kuvataiteen yleisen

oppimäärän opintojen perusopinnot, ja ne kestävät kaksi ensimmäistä

lukuvuotta. 7.-10. opintokokonaisuudet muodostavat syventävät opinnot,

ja ne kestävät kaksi seuraavaa lukuvuotta.

1.-9. opintokokonaisuudet toteutetaan kolmena ensimmäisenä vuonna.

Opintokokonaisuudet sisältävät kukin viisi tai kymmenen lähiopetuskertaa.

Yhden opintokerran pituus on neljä oppituntia. Syyslukukauden aikana

annetaan lähiopetusta 44 opetustuntia ja kevätlukukauden aikana 48

opetustuntia, mihin tuntimäärään lasketaan myös lukuvuoden alussa ja

lopussa pidettävät orientaatio-, portfoliotyöskentely- ja arviointi-

12

kokoontumiskerrat. Tämän lisäksi lasketaan, että opiskelija käyttää

itsenäiseen tiedonhankintaan ja näyttelyissä käynteihin 18 tuntia luku-

vuoden aikana.

10. opintokokonaisuus toteutetaan neljäntenä opintovuonna. Opinto-

kokonaisuus sisältää yhteensä 6-8 lähiopetuskertaa. Yhden opintokerran

pituus on neljä tai kahdeksan opetustuntia. Syyslukukauden aikana annetaan

lähiopetusta 12 opetustuntia, mihin tuntimäärään lasketaan henkilökohtaisen

opetussuunnitelman, portfoliotyöskentelyn ja päättötyön orientaatio-

kokoontumiskerrat. Kevätlukukauden aikana annetaan lähiopetusta 20

opetustuntia, mihin tuntimäärään lasketaan näyttelyprojektin orientaatio- ja

arviointikokoontumiskerrat. Tämän lisäksi lasketaan, että opiskelija käyttää

päättötyön itsenäiseen työskentelyyn 90 tuntia lukuvuoden aikana.

Pakollisten valinnaisten opintojen laajuus on vähintään 30 opetustuntia. Näitä

opintoja voi suorittaa koulutuksen koko keston ajan.

Opintoihin ottamisen yhteydessä tapahtuva hakijan aikaisemmin opitun

tunnistaminen ja tunnustaminen vastaa laajuudeltaan vähintään 20

opetustuntia.

4. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain

4.1. Yleiset tavoitteet ja sisällöt

Opintojen tavoitteena on kehittää visuaalisen ajattelun taitoja niin, että

opiskelijalle syntyy käsitys visuaalisen ilmaisun laaja-alaisuudesta ja

kerroksellisuudesta. Oman taiteellisen työskentelyn avulla oppilas voi

määrittää suhdettaan luontoon ja kulttuuriin sekä ymmärtää, analysoida ja

tulkita yhteiskunnassa ilmeneviä visuaalisia merkityksiä. Tavoitteena on,

että opiskelija opintojen myötä oppii ymmärtämään taiteen merkityksen

omassa elämässään. Opintojen tavoitteena on tukea ja kehittää opiskelijan

monilukutaitoa.

Kuvataiteen yleisen oppimäärän opetuksen tavoitteena on kehittää opiskelijan

kykyä ilmaista itseään kuvallisesti, tulkita kuvaa ja arvioida sitä kriittisesti.

Tavoitteena on, että hän oppii hankkimaan omassa ilmaisussaan

tarvitsemiaan taitoja ja tietoja ja harjoittelee niiden käyttöä. Opetuksessa on

13

keskeistä opiskelijan visuaalisen yleissivistyksen sekä ajatteluvalmiuksien,

havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Työskentelyssä korostuu

mielikuvituksen, intuition sekä aistitiedon merkitys. Opiskelija harjoittelee

materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti,

turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija

laajentaa ja syventää yleistä visuaalisen kulttuurin tietämystään.

Opetusta suunniteltaessa on otettava huomioon aikuisten kiinnostuksen

kohteet, heidän aiemmat opintonsa ja kokemuksensa visuaalisten taiteiden

alueilla. Aikuisia ohjataan laatimaan oma opiskeluohjelma oppilaitoksen

opetustarjonnan pohjalta.

Opetuksessa luodaan kannustava ja sosiaalisesti vuorovaikutteinen

opiskeluilmapiiri. Opiskelijaa rohkaistaan työskentelemään itsenäisesti ja

yhdessä muiden kanssa sekä arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden

työtä.

Aikuisia ohjataan itsenäiseen ja oma-aloitteiseen opiskeluun. Opetus on

ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista. Tavoitteena on kehittää oppilaan

tutkivaa ja ennakkoluulotonta työskentelytapaa. Opiskelija harjaantuu

tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden työskentelyä.

Kuvataiteen opetuksen keskeisiä oppisisältöjä ovat piirustus ja maalaus,

keramiikka, kuvanveisto, valokuva, video, grafiikka, ympäristö- ja yhteisötaide,

kierrätystaide, performanssi, kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot

sekä taidehistoria. Kuvataiteen perusopinnot huomio paikallinen kulttuuri ja

sen tarjoamat toimintamahdollisuudet.

4.2. Tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksittain (1.-10.)

4.2.1. Havainto ja havainnoiminen, visuaalinen hahmotus

(1. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on tukea kuvailmaisun perustaitojen kehittymistä

piirtämisessä ja maalaamisessa sekä kykyä kommunikoida kuvan avulla ja

kehittää omaa ilmaisua.

Opintokokonaisuuden aikana perehdytään havainnoimiseen ja piirtämiseen

kokonaisvaltaisena tapahtumana, joka on kuvallisen toiminnan perusta.

Opinnoissa tutustutaan eri piirustus- ja maalausmateriaaleihin, -välineisiin ja

tekniikoihin, ja näiden luonteenomaisiin ilmaisumahdollisuuksiin. Opiskelija

harjoittelee materiaalien ja työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksen-

14

mukaisesti, turvallisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

Tehtävänantojen avulla tutustutaan kuvallisen kielen käsitteisiin. Näitä ovat

väri, muoto, tila, valo ja varjo, pintarakenne, sommittelu, suhteet ja liike.

4.2.2. Kolmiulotteinen hahmotus

(2. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on kehittää tilan ja muodon tajua hyödyntäen

savimateriaalin ja keraamisen työskentelyn mahdollisuuksia. Tavoitteena on

oppia näkemään ja ymmärtämään kolmiulotteinen työskentely suhteessa

ympäröivään tilaan.

Opintokokonaisuuden aikana perehdytään keramiikan valmistamisen

työvaiheisiin, joita ovat savimassan valmistaminen, astian tai esineen

muotoileminen (levy- ja makkaratekniikka, dreijaaminen), polttaminen ja

jälkikäsittely (väriaineet ja lasitteet). Opiskelija harjoittelee materiaalien ja

työskentelyvälineiden käyttämistä tarkoituksenmukaisesti, turvallisesti ja

kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Opiskelija tutustuu

esineympäristöön ja muotoilun perusteisiin. Tehtäväantojen avulla opitaan

erittelemään ja vertailemaan taide- ja käyttöesineen esteettisiä ja

funktionaalisia merkityssisältöjä. Tehdään sekä taide- että käyttöesineitä.

4.2.3. Tallentavat välineet taiteellisen ilmaisun lähtökohtana

(3. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on perehtyä valokuvauksen ja videotyöskentelyn

perustaitoihin ja -tietoihin ja oppia käyttämään valokuvaa ja videota

dokumentointiin ja taidetyöskentelyn apuvälineenä.

Opinnoissa tutustutaan valo- ja videokuvailmaisun perusteisiin (tilanteen

valinta, valo ja valaistus, sommittelu, kuvakulmat, rajaukset, aika, liike) sekä

digi- ja videokameran käyttöominaisuuksiin. Opinnoilla vahvistetaan yleistä

medialukutaitoa. Tehtävissä keskitytään luonnon- ja rakennetun ympäristön

sekä ihmisen kuvaamiseen.

4.2.4. Kuvalliset peruselementit ja visuaalinen ilmaisu

(4. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on terävöittää havaintoa ja ymmärrystä kuvan

perustana olevista kuvallisista peruselementeistä. Opintokokonaisuuden

tavoitteena on harjoitella eri maalaustekniikoita ja rohkaista opiskelijaa

15

etsimään ja kokeilemaan omaa tapaansa käyttää välineitä ja materiaaleja

sekä tämän kautta kehittää omaa ilmaisuaan.

Opintokokonaisuuden aikana käsitellään väriin ja väriteorioihin, muotoon,

sommitteluun ja materiaaliin liittyviä kysymyksiä. Opinnoissa eritellään

kuvaa ja kuvanrakentamisen elementtejä, joita ovat kuvalliset perustekijät

(piste, viiva, pinta, volyymi), kuvalliset muuntujat (koko, muoto, paikka,

suunta, lukumäärä), rytmi, jännite ja tasapaino, liike, tila, väri, materiaali ja

aineellisuus. Opintojen aikana kokeillaan erilaisia materiaaleja ja työtapoja

sekä havainnoidaan materiaalin ja ilmaisun suhdetta töissä. Visuaalinen

työskentely on moniaistinen, uutta luova tapahtuma, joka kannustaa

opiskelijaa jatkuvaan vuoropuheluun oman työskentelyn ja sen sisällön

kanssa.

4.2.5 Grafiikka

(5. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on tutustua grafiikan eri menetelmiin ja työtapoihin ja

saada omakohtainen kokemus yleisimmistä taidegrafiikan tekniikoista.

Opiskelija pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan omia teoksiaan ja löytää

ilmaisutapansa taidegrafiikan menetelmillä.

Opintokokonaisuuden aikana harjoitellaan eri taidegrafiikan tekniikoita

(metalligrafiikka, puupiirros, uniikkivedokset ja monotypia) harjoitustöiden

avulla ja tutustutaan värien ja materiaalien käytön perusteisiin. Opiskelija

etsii omaa tapaansa käyttää taidegrafiikan tekniikoita työskentelyssään

ja ilmaisussaan. Tutustutaan taidegrafiikan historiaan.

4.2.6. Taidehistorian kuvasto

(6. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle yleinen kuva kuvataiteen

kehityksestä uuden ajan alusta nykypäivään ja perehdyttää hänet

kuvataiteessa ilmeneviin historiallisiin ulottuvuuksiin ja niiden merkityksiin.

Tavoitteena on tarkastella eri aikakausien kuvaston ja oman työskentelyn

välistä suhdetta.

Opintokokonaisuudessa esitellään kuvataiteen kehityksen pääpiirteet uuden

ajan alusta nykypäivään. Esitellään eri aikakausien taidesuuntauksien

taustalla olevia arvoja, tavoitteita ja esteettisiä pyrkimyksiä. Opiskelua

rikastetaan taidehistoriaan ja sen kuvastoon sekä lähiympäristön

kulttuuriperinteeseen liittyvillä tehtävänannoilla ja työskentelyllä.

16

4.2.7. Kuva - sana

(7. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on harjoittaa opiskelijan kirjoittamisen yleisiä taitoja ja

rohkaista häntä tekstin tuottamisessa ja vahvistaa monilukutaitoa. Tavoitteena

on ymmärtää, että kirjoittaminen voi toimia itsetuntemuksen, taidetyöskentelyn

ja oman taiteilijuuden hahmottamisen apuvälineenä. Oman työskentelyn ja

kuvien sanallistamisen tavoitteena on tukea opiskelijan oman arviointikyvyn

kehittymistä sekä portfolio ja päättötyön kirjallisen osuuden tuottamista.

Opinnoissa tutustutaan kuvan, sanan ja äänen välisen vuorovaikutuksen

erilaisiin ilmentymiin. Oman tekstien lisäksi tutustutaan taidehistorian, eri

taiteilijoiden, muiden opiskelijoiden ja median teksteihin ja keskustellaan niistä

yhdessä.

4.2.8. Ekologia ja kierrätys

(8. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on herättää opiskelijoiden kiinnostus ympäristön tilaan ja

sen suojeluun liittyviin kysymyksiin. Tavoitteena on ymmärtää omien valintojen

merkitys arkiympäristössä ja antaa välineitä toimia vastuuntuntoisesti

kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteena on, että opiskelijan tekemät

valinnat tukevat kestävää kehitystä.

Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan luonnon- ja kierrätysmateriaalista

valmistettuihin taide- ja käyttöesineisiin sekä näitä materiaaleja käyttäviin

taiteilijoihin ja käsityöläisiin. Opinnoissa harjoitellaan kestävän kehityksen

mukaisilla materiaaleilla ja työvälineillä. Opiskelijat tekevät taide- ja käyttö-

esineitä luonnon- ja kierrätysmateriaalista. Opinnoissa kiinnitetään huomiota

työskentelyn eettisyyteen ja ekologisuuteen.

4.2.9. Tila, ympäristö ja performanssi

(9. opintokokonaisuus)

Opintojen tavoitteena on auttaa opiskelijaa ja yhteisöä uudistamaan

suhdettaan ympäröivään tilaan ja maailmaan. Taidetyöskentelyn tavoitteena

on pohtia teoksen käsitettä ja sitä, kuinka teos ja sen ympäristö tai ympäröivä

tila muodostavat kokonaisuuden. Tavoitteena on myös tutustua omaan

kehollisuuteen ja sen vuorovaikutukseen ympäristön kanssa.

Taidetyöskentelyn tavoitteena on kehittyä visuaalisten ja ajatuksellisten

kokonaisuuksien hahmottamisessa, oppia toteuttamaan teemallisia

kokonaisuuksia ja suunnittelemaan taide-esitys yleisölle.

17

Opetuksen keskiössä on taiteen tekeminen jonkin yhteisön ehdoilla,

yhteisön jäsenten kanssa ja heitä varten. Tutustutaan luonnonympäristöön

ja rakennettuun kulttuuriympäristöön taidetyöskentelyn näyttämönä.

Opintokokonaisuuden aikana tutustutaan kehon ja tilan vuorovaikukseen.

Työmuodot ovat monitaiteisia ja monikulttuurisia. Teos voi olla itsenäinen

objekti, teko, tapahtuma tai prosessi. Opetuksen ja työskentelyn teemat ja

sisällöt nostetaan yksilön ja yhteisön vuorovaikutuksesta ja paikallisesta

kulttuurista.

4.2.10. Päättötyö

(10. opintokokonaisuus)

Päättötyön tavoitteena on osoittaa, että opiskelija omaa itsenäisen

taiteellisen työskentelyn valmiuden. Opiskelija on saavuttanut tämän

valmiuden harjaannuttamalla kuvan tekemisen taitojaan monipuolisesti

opinnoissaan.

Päättötyöhön sisältyy taideteos, teossarja ja esityksen kaltainen kokonaisuus.

Tämän lisäksi päättötyöhön kuuluu opiskelijan kuvaan ja tekstiin perustuva

portfolio sekä oman teoksen näytteille asettaminen.

Opiskelija toteuttaa päättötyön kokonaisuuden itsenäisesti omalla ajalla.

Työskentely etenee opiskelijan oman taidetyöskentelyn ja -prosessin

mukaisesti. Henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaiset valinnat

ja ohjaus tukevat työskentelyä.

Opiskelija saa päättötyöstään ja portfoliostaan kirjallisen arvion. Arvion

suorittaa ja laatii vähintään kaksi kuvataiteen asiantuntijaa yhdessä.

Näistä toinen on koulutuksesta vastaava opettaja.

5. Opetusjärjestelyt

5.1. Opiskelijavalinta

Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän

mukaisiin opintoihin opiskelijat valitaan työnäytteiden ja haastattelun

perusteella. Valinnassa vaikuttavat visuaalisten taiteiden alueella ilmenevä

lahjakkuus ja sitoutuminen neljän vuoden opintoihin.

18

Opiskelijavalinta järjestetään elokuussa. Valinnan suorittaa vähintään kaksi

kuvataiteen asiantuntijaa yhdessä, joista toinen on koulutuksesta vastaava

opettaja. Valintajärjestelyistä ilmoitetaan Keravan Opiston verkkosivuilla

saman vuoden keväästä lähtien sekä Keravan Opiston syksyn

ohjelmalehdessä. Opintoihin voivat hakeutua 16 vuotta täyttäneet.

Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän

mukaisten opintojen ryhmä aloittaa joka neljäs vuosi syksyllä. Opintoihin voi

hakea oppilaaksi myös aloitusta seuraavana syksynä. Ryhmän maksimikoko

on 16 opiskelijaa.

5.2 Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS)

Henkilökohtainen opetussuunnitelma laaditaan yhdessä koulutuksesta

vastaavan opettajan kanssa jo opintojen alkuvaiheessa. Myöhemmin sitä

täydennetään ja muokataan opintojen edistyminen ja opiskelijan kiinnostuksen

kohteet huomioiden. Henkilökohtaista opetussuunnitelmaa laadittaessa

huomioidaan opiskelijan aikaisemmat opinnot ja senhetkiset kyvyt sekä

valmiudet.

5.3. Opetusmuodot

Kaikille yhteinen lähiopetus tapahtuu neljän lukuvuoden aikana kokoontuvissa

opetusryhmissä. Lähiopetus koostuu tunnilla annettavasta luento-opetuksesta,

opetettavan aiheen alustuksista, henkilökohtaisesta ohjauksesta ja yhteisistä

keskustelu- ja kritiikkitilaisuuksista. Lähiopetukseen lasketaan lisäksi erilliset

orientaatio- ja arviointikokoontumiset. Opintoihin kuuluvat myös valinnaiset

kurssit ja itsenäinen työskentely, joita opiskelijat suorittavat henkilökohtaisen

opintosuunnitelmansa (HOPS) mukaisesti.

Opiskelijat saavat ohjausta koulutuksesta vastaavalta opettajalta

henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa tekemiseen opintojen

orientaatiokokoontumiskertoina. Opiskelijat saavat valita Keravan Opiston

opettajakunnasta yhden opettajan henkilökohtaiseksi päätöstyön

ohjaajakseen.

5.4. Opintoryhmien koko

Opetusryhmä muodostetaan niin, että sen koko mahdollistaa aikuisten taiteen

perusopetukselle opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Opetusryhmä

perustetaan, mikäli siihen ilmoittautuu 12 opiskelijaa. Enimmillään opiskelijoita

voi yhdessä ryhmässä olla 16.

19

5.5. Opintojen enimmäisaika

Opiskelijalla on mahdollisuus täydentää puuttuvia opintojaan ja viedä

opintonsa päätökseen yhden ylimääräisen lukuvuoden aikana. Opiskelijan

tulee esittää tätä koskien tavoitteellinen opintosuunnitelma, ja hyväksyttää se

etukäteen taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen

oppimäärän mukaisten opintojen koulutuksesta vastaavalla opettajalla.

5.6. Opintokokonaisuuden hyväksytty suorittaminen

Opintokokonaisuuden suorittaminen hyväksyttävästi edellyttää 80 % läsnäoloa

lähiopetusjaksoilla tai vastaavaa opintosuoritusta, jonka vastaava opettaja

hyväksyy erillistapauksena.

5.7. Oppimäärän ja opetuksen yksilöllistäminen

Mikäli opiskelija ei vammaisuuden, sairauden tai muun näihin verrattavissa

olevan syyn vuoksi kykene opiskelemaan oppilaitoksen opetussuunnitelman

mukaisesti, opetussuunnitelman tavoitteita voidaan yksilöllistää vastaamaan

opiskelijan edellytyksiä. Tällöin opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen

opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opiskelun tavoitteet, opiskeluaika,

opetuksen toteuttamistapa, tarvittavat tukitoimet, mahdolliset suoritukset ja

arviointimenettely.

6. Arviointi

6.1. Opiskelijan arviointi

Arviointi on jatkuvaa ja oppimiseen kannustavaa. Se ohjaa opiskelijaa omien

tavoitteiden asettamisessa ja tukee hänen edistymistään opinnoissa.

Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan itselleen asettamat tavoitteet ja

oppisisällöt sekä aikaisemmat opinnot.

Opetuksen järjestäjä määrää opetussuunnitelmassaan opiskelijalle vuosittain

annettavan palautteen määrästä ja muodosta. Opiskelija harjoittelee itse-

arviointia koko opiskelun ajan. Häntä opastetaan oman oppimisensa

20

dokumentoimiseen ja kehittymisensä seurantaan. Arvioinnin kohteina ovat visuaalisten taiteiden yhteisten tavoitteiden ja opintokokonaisuuksien tavoitteiden saavuttaminen.

6.1.1. Suullinen palaute

Aikuisopetuksessa arviointi perustuu opettajan ja opiskelijan väliseen

vuorovaikutukseen. Opiskelijalle annetaan suullista palautetta tarvittaessa

opetustilanteessa. Kahdenkeskiset ja ryhmän kanssa käydyt yhteiset

keskustelut suuntaavat opetustilannetta ja toimintaa ja kannustavat myös

itsearviointiin.

6.1.2. Opintokirja

Jokaisella opiskelijalla on opintokirja, josta seurataan opintojen etenemistä.

6.1.3. Portfoliotyöskentely

Opintojen alussa käynnistettävä työpäiväkirja toimii itsearvioinnin välineenä

koko koulutuksen ajan. Työpäiväkirja tekee näkyväksi opiskelijat vahvuuksia

ja osaamisen kehittämistarpeita. Kolmannen lukuvuoden alussa käynnis-

tettävä päättötyön portfoliotyöskentely syventää ja suuntaa itsearviointia

tietoiseksi ja jäsentyneeksi osaksi työskentelyä.

6.1.4. Päättötyön arvostelu

Opiskelija saa päätöstyöstään ja portfoliostaan kirjallisen arvion. Arvion

suorittaa ja laatii vähintään kaksi kuvataiteen asiantuntijaa yhdessä, joista

toinen on koulutuksesta vastaava opettaja.

6.2. Päättötodistus

Taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän

opinnot suoritettuaan opiskelija saa päättötodistuksen.

Opiskelija saa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän todistuksen

suoritettuaan 10 opintokokonaisuutta tai henkilökohtaisen opetus-

suunnitelmansa mukaiset vastaavat, vähintään 502 opetustunnin, laajuiset

opinnot. Päättötodistukseen merkitään kaikki opiskelijan suorittamat aikuisten

taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden kuvataiteen yleisen oppimäärän

piiriin kuuluvat opintokokonaisuudet. Taiteen perusopetuksen yleisen

oppimäärän päättötodistuksessa ei käytetä numeroarvostelua.

Päättötodistus sisältää seuraavat asiat:

koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi

21

taiteenala ja opinnot, joista päättötodistus annetaan

opiskelijan nimi ja henkilötunnus

opiskeluaika vuosina

opiskelijan suorittamat opintokokonaisuudet ja opiskelijan saaman opetuksen tuntimäärä niissä (laskennan perusteena käytetään 45 minuutin pituista oppituntia)

rehtorin allekirjoitus ja oppilaitoksen leima

lainsäädäntö, johon koulutus perustuu

opetusministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan päivämäärä tai kunnan päätös (päivämäärä) opetussuunnitelman hyväksymisestä

maininta, että taiteen perusopetuksen yleinen oppimäärä koostuu vähintään kymmenestä opintokokonaisuudesta

maininta, että koulutus on järjestetty Opetushallituksen vahvistamien

taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman

perusteiden 2005 mukaisesti

6.3. Osallistumistodistus

Opiskelijalle annetaan pyydettäessä todistus suoritetuista

opintokokonaisuuksista.

6.4. Kurssiarviointi ja asiakastyytyväisyystutkimus

Kurssiarviointiin ja asiakastyytyväisyystutkimuksiin sisältyy oppilaitoksen

toiminnan jatkuvan kehittämisen tavoite. Keravan Opisto arvioi, kehittää ja

toteuttaa toimintaansa muutoksia ja uudistuksia saamansa palautteen

pohjalta.

Kurssiarvioon sisällytetään opiston toimintakäytäntöjä, opetusta, oppimis- ja

toimintaympäristöä ja opiskelijan omaa aktiivisuutta kartoittavia kysymyksiä.

Kurssin opettaja ja kuvataiteen taiteen perusopetuksen koulutuksesta

vastaava opettaja arvioivat saatua palautetta erikseen ja yhdessä. Opetusta

kehitetään arvioinnin tuloksen pohjalta. Kurssiarviointi toteutetaan jakamalla

opiskelijoille kurssin päätteeksi kurssiarviointilomake ja/tai kurssiarviointilinkki.

Asiakastyytyväisyyskyselyyn sisällytetään kohderyhmän määrittelyä, asiakas-

käyttäytymistä ja palvelun laatua kartoittavia kysymyksiä. Koko oppilaitoksen

henkilökunnan käsittelee ja arvioi saatua palautetta yhdessä. Toimintaa

kehitetään arvioinnin tuloksen pohjalta. Asiakastyytyväisyyskysely lähetetään

22

Keravan Opiston kaikille kurssilaisille vuosittain opiskelijan

sähköpostiosoitteeseen.

6.5. Oppilaitoksen itsearviointi

Oppilaitoksen itsearviointiin sisältyy toiminnan jatkuvan kehittämisen tavoite.

Kaupungilla on käytössä Laatukeskuksen toiminnan arvioinnin ja kehittämisen

työkalu. EFQM-itsearviontikriteeristö muodostaa toiminnan jatkuvan

parantamisen kehän. Keravan Opisto toteuttaa vuosittain oman toiminnan

itsearvioinnin EFQM -itsearviointikriteeristön mukaisesti ja kehittää ja suuntaa

toimintaansa saatujen tulosten pohjalta.

Taiteen perusopetusliiton julkaisemaa Virvatuli-itsearviontimallia

hyödynnetään soveltuvin osin aikuisten taiteen perusopetuksessa.

Virvatulimallin arviointialueeseen ovat oppilaat, opettajat, oppimisympäristö,

johtaminen ja yhteistyösuhteet.