aimo - sdp:n jäsenlehti 2/2013

SDP:N JÄSENLEHTI2/2013

2 SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013

SDP:n jäsenlehti

Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.

Toimitus: [email protected] 6, 00530 Helsinki

Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / [email protected]: Jarkko Piirainen, [email protected]: Jukka-Pekka [email protected]

Seuraava Aimo ilmestyy 26.04.2013

Osuvia kiteytyksiä”Siperian lisäksi myös eurokriisi opettaa.”Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari tiedotteessaan.

”Uudet työttömyysluvut ovat huolestuttavia. Kehysriihen työllisyyttä tukevat päätökset ovat todella tarpeen.”Kansanedustaja Tarja Filatov Twitterissä

”Haastamme kaikki SDP:n jäsenet kunnioittamaan tasa-arvoista rakkauden sanomaa ja allekirjoittamaan Tahdon2013 –kansalaisaloitteen.”Nuorsosialidemokraatit NUS ry:n varapuheenjohtaja Terhi Salonen Hämeen Kaiku -verkkolehdessä.

”Ei maailmankuvan tekoa kannata ulkoistaa puolueille. Se pitää rakentaa itse. Ja sitten etsiä se puolue, jossa toimien maailmaa parantaa.”Mikael Jungner Twitterissä

”Aamulla muistui mieleeni vanha viisu: Tuuliviiri yllä talon katon.”Puoluesihteeri Reijo Paananen kommentoi Facebookissa keskustan kannanmuodostusta Kypros-asiassa.

Kuntauudistuksessa otettiin viime viikon kehys-riihessä askel eteenpäin. Monien yllätykseksi hal-litus sopi niin sosiaali- ja terveyspalveluiden uu-den järjestämispohjan, sekä kuntarakenteen uu-distamisen yhteensovittamisesta sekä jatkotyön linjauksista. Mahdottoman neliöinti onnistui. Kuuden puolueen hallitus osoitti toimintakykynsä vaikeiden ja tunnelatauksen sisältävien asioiden ratkomisessa.

Suomalaisten kunnallisten hy-vinvointipalveluiden uudistami-seen eivät pelkät hallituksen pe-riaatelinjaukset kuitenkaan rii-tä. Maan hallitus tuo kansallisen tavoitteen, puitteet sekä lainsää-dännön uudistukselle. Iso vastuu ja osatekijän rooli on kunnissa vas-ta valituilla uusilla kuntapäättäjillä. He päättävät miten kuntatasolla uudis-tus otetaan vastaan, ja miten uudistuslinjaukset viedään lävitse oman kunnan tasolla. Mahdolli-suus onnistumiselle on suuri, mikäli kaikki pää-tyvät menemään samaan suuntaan.

yyy

Suuri kuntapuolue keskusta on myös suuren pää-töksen edessä. Jarrutetaanko kuntarakenteen ke-hitystä valtakunnallisen oppositioaseman vuoksi

vai käytetään valta-asemaa kunnissa kuntauudis-tuksen tekemiseen.

Keskustan kuntapäättäjät pystyvät monissa kun-nissa viemään heidän omaa maakunnallista pal-veluiden järjestämistapaa eteenpäin, mikäli puo-

lue niin valtakunnan tasolta vain viestittää. Keskustan tammikuussa omille kunta-

päättäjilleen lähettämälle paimenkir-jeelle toivoisikin jatkoa. Seuraavaan kirjeeseen voisi maan hallituksen kampittamisohjeiden sijaan kirjoittaa puolueen maakuntamallin toimeen-panon ohjeet. Keskustan malliin to-teutukseen ei tarvita edes maan hal-lituksen linjauksia ja päätöksiä, koska heidän mallissaan kunnat itse tekevät päätökset palveluiden luovuttamisesta maakuntatasolla tehtäväksi.

yyy

Kuntien tulevaisuuden rakentamisen poliittiset eväät ovat nyt varsin hyvin tarjolla. Ikääntyminen, talousnäkymät sekä maan sisäinen kehitys asetta-vat omat haasteensa jo varsin pian kuntien toimin-taedellytyksille. Kuluva vuosi on tärkeä koko suo-malaisen kuntakentän tulevaisuuden kannalta. Jo-kaisen kannattaa varmistua siitä, että on mukana miettimässä uutta ja tulevaa. Näin toimien parem-mat kuntapalvelut ovat pian mahdollisia.

Kuntien tulevaisuuden rakentamisen

poliittiset eväät ovat nyt varsin

hyvin tarjolla.

Reijolla on asiaa! Mutta mistä aiheesta sinä toivoi-sit puoluesihteerin seuraa-vaa näkyvää kannanottoa?

Lähetä ehdotuksesi sähkö-postilla osoitteeseen [email protected].

Reijolla on asiaa!

Kerro idea!

SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013

Nyt luodaan edellytyksiä

työllisyydelle ja kasvulle

Teksti: Jarkko Piirainen Kuvat: Jukka-Pekka Flander

Viime viikolla pidetyn kehysriihen anti tukee SDP:n kärkitavoitteita. Teot työn ja oikeudenmukaisuuden puolesta saavat jatkoa. Hallitus pääsi vaikeassa taloustilanteessa hyvään lopputulokseen, jossa on vahva sosialidemokraattinen jälki.

3

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarain-ministeri Jutta Urpilaisen mukaan kehysriihessä onnistuttiin löytämään vastauksia talouden kolmoishaasteen (katso AIMO 1/2013) ratkaisemiseksi.

– Keskeistä on se, että me panostam-me nyt hyvin paljon kasvun edellytys-

ten luomiseen ja uusien työ paikkojen syntymiseen, ministeri Urpilainen sanoo.

Hänen mukaansa Suomeen kaiva-taan sellainen myönteinen ilmapiiri, jossa uskotaan tulevaisuuteen ja työl-listetään.


Parannuksia kilpailukykyynKehysriihessä päätettiin ve-rouudistuksesta, jonka kes-kiössä on työllistäminen, kasvu ja oikeudenmukai-suus.

Yritysten yhteisövero las-kee 24,5 prosentista 20:een. Tämän tarkoituksena on luoda yrityksille parempia edellytyksiä tuottaa Suo-meen uusia työpaikkoja.

Asiantuntija-arvioijat ovat yhtä mieltä siitä, että yhtei-söveron alentaminen pa-rantaa Suomen kilpailuky-kyä merkittävästi.

Osana verouudistusta osinkoveroja kiristetään 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi yrityksiltä poiste-taan verohuojen-nuksia – muun muassa edus-tuskulujen vä-hennysoikeus - sekä määrä-aikaisia vero-kannustimia.

– Nyt tehdään selvä oi-keudenmukaisuusteko, kos-ka kaikki osingot ovat jat-kossa veronalaisia. Verova-paita osinkoja ei tässä maas-sa enää makseta, Urpilainen linjaa.

Tämä teko myös paikkaa yhteisöveron laskun jättä-mää aukkoa valtiontalou-dessa sekä tasoittaa pääoma- ja palkkatulojen välistä eroa.

Tekoja teollisuuden ja asuntotuotannon puolestaKehysriihessä päätettiin kompensoida viime halli-tuskaudella aikaansaadun rikkidirektiivin kustannuk-sia teollisuudelle. Tämä on

Urpilaisen mukaan merkittävä te-

ko suoma-laisen teol-lisuuden puolesta.

Hän ker-too, että rii-hessä pää-

tettiin kasvuun tähtäävistä panostuksista monella eri tasolla.

– Me panostamme paljon myös infrastruktuurin ra-kentamiseen. Liikennepoliit-tisen selonteon kaikki hank-keet tullaan aloittamaan.

Lisäksi SDP:n iso tavoite kehysriiheen oli, että koh-tuuhintaisten vuokra-asun-tojen tuotantoa saadaan li-sättyä. Tavoite myös toteu-tui. Nyt tavoitteena on saada vuosittain rakenteille 3500 kohtuuhintaista asuntoa.

Yhtenä keinona tähän on valtion omistaman Kruu-nuasunnot-yhtiön pääomi-tus. Se saa jo tänä vuonna lisäbudjetista 30 miljoonan euron pääoman.

Helpotusta perheiden arkeenTyön ja perheen yhteen-sovittamista helpottaa nyt sovittu joustava hoitoraha, joka on jälleen yksi toteu-tunut SDP:n tavoite. Uusi

malli auttaa pienten lasten vanhempia antamalla heil-le entistä enemmän talou-dellista liikkumavaraa.

Samalla päivähoitomaksut muutetaan tuntiperusteisiksi eli hoidosta veloitetaan käy-tön mukaan.

Nuorten yhteiskuntata-kuu astui voimaan vuo-den alussa. Urpilainen ker-too hallituksen panostavan nyt nuorten työllisyyteen ja nuorisotakuun toteutu-miseen.

– Ammatillisen koulutuk-sen aloituspaikkoihin ja op-pisopimuskoulutukseen li-sättiin rahaa. Tällä luodaan edellytyksiä toteuttaa nuor-ten yhteiskuntatakuu.

Lisäksi sovittiin erilaisista toimenpiteistä, joilla aute-taan maahanmuuttajia työl-listymään paremmin.

– Myös osatyökykyisten ihmisten työllistymistä pa-rannetaan, Urpilainen lisää.

Opintotuen osalta toisen asteen opiskeljoiden ase-

maa kyettiin parantamaan ja opiskelijoiden lainajärjestel-mää muutettiin.

– Tietenkin toivomus on, että tällä pys-tytään samal-la lyhentämään opiskeluaiko-ja, jotta nuoret saadaan nope-ammin työelä-mään, hän jatkaa.

Vastuullista tasapainottamistaSopeutustoimia joudutaan jatkamaan. Veroja joudutaan nostamaan ja menoja leik-kaamaan, jotta valtion vel-kaantuminen voidaan taittaa tämän vaalikauden aikana.

Menosäästöissä meille so-sialidemokraateille oli tär-keää, että sosiaaliturvaa ei leikata.

– Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentu-loa ei heikennetä. Päinvas-toin me pystymme pien-

ten ansiotulojen osalta jo-pa keventämään verotusta,

Urpilainen kertoo.Lisäksi asu-

mistukeen tu-lee parannuk-sia.

Urpilainen toteaa olevan-sa tyytyväi-nen siihen, et-tä tehdyt leik-

kaukset ovat hy-vin maltillisia. Net-

toleikkaustarve on 300 mil-joonaa euroa ja 300 miljoo-nalla kiristetään verotusta.

– Sosialidemokraateille on tietenkin tärkeää, että arvonlisävero ei nouse.

Sen sijaan riihessä sovit-tiin esimerkiksi alkoholi-, tupakka- ja makeisveron kiristyksistä, joilla vero-tulojen määrää voidaan kas-vattaa.

Puoluetoimiston taustamuis-tio kehysriihestä: www.sdp.fi/taustat/muistiot/6137-kehys-riihi-2013

Harmaata taloutta torjutaan tehostetustiHarmaan talouden torjun-ta on SDP:n kärkihankkeita hallituksessa. Kehysriihen myötä harmaan talouden tor-juntaa jatketaan tehostetusti.

– Harmaan talouden tor-juntaan tulee lisää rahaa ja

toistakymmentä uutta toi-menpidettä, joilla harmaa-ta taloutta kitketään, Urpi-lainen toteaa.

Esimerkiksi rakennus-alan kokemuksia urakka-tietojen raportointivelvol-

lisuudesta selvitetään ja ta-voitteeksi otetaan järjestel-män laajentaminen myös muiden toimialojen palve-lujen ostajille. Lisäksi ra-kennusalalla käytössä ol-lutta veronumero-käytän-

töä pyritään laajentamaan uusille toimialoille.

Kehysriihessä päätettiin selvittää mahdollisuudet säätää tilintarkastajille ra-portointivelvollisuus riko-sepäilyistä. Samoin selvi-

tetään mahdollisuudet ra-joittaa edelleen käteisen rahan käyttöä elinkeino-toiminnassa. Myös rahan-pesun ja terrorismin rahoi-tuksen valvontaa lisätään.

– Harmaan talouden kit-

keminen on tärkeä tavoite koko tämän hallituskauden ajan. Olen tyytyväinen, et-tä myös tältä osin jatketaan sitä vahvaa toimintaa, jota koko vaalikauden ajan on tehty, Urpilainen toteaa.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan kehysriihessä panostettiin hyvin paljon kasvun edellytysten luomiseen ja uusien työpaikkojen syntymiseen.

”Verovapaita osinkoja ei tässä

maassa enää makseta”

”Sosialidemo-kraateille on tärkeää, että arvonlisävero

ei nouse. ”

4


SDP:n kuntapalvelustrategia pitää kuntapäättäjän kurssissa

Ei ole pakko kilpailla

Emilia Tervonen

SDP julkisti 9. maaliskuu-ta puoluevaltuuston koko-uksessa uuden kuntapalve-lustrategiansa. Sen on tar-koitus palvella erityisesti kuntapäättäjiä, jotka päh-käilevät monien uudenlais-ten haasteiden kanssa muut-tuvalla kuntakentällä. Viime syksyn kuntavaalien jälkeen uusi ja kokeneempikin kun-tapäättäjä on kovan paikan edessä: vaikeita ja pitkälle kantavia päätöksiä ollaan monessa kunnassa te-kemässä juu-ri tämän kau-den aikana.

– Halusim-me antaa jo-tain kättä pi-dempää siihen työhön, selittää SDP:n kuntatyö-ryhmän ja hallituksen kun-tauudistuksen seurantaryh-män puheenjohtaja, kan-sanedustaja Maarit Feldt-Ranta.

Feldt-Ranta kertoo, et-tä kirjanen on jo nyt saa-nut kuntapäättäjiltä kiitosta.

– On tullut todella pal-jon positiivista palautetta, että puututaan juuri oikei-siin asioihin.

Yksi työkalu moneen käteenSuomi on Feldt-Rannan mukaan haastava maa kun-takenttänsä kirjavuuden ta-kia. Nyt valmistellun op-paan hän lupaa sopivan niin helsinkiläisen kuin pihtipu-taalaisen kunnanvaltuute-tunkin käteen.

Myös aika on tuonut muutoksia, eivätkä ne ole mennet ohi parikymmentä vuotta sitten kuntapolitiik-kaan lähteneeltä Feldt-Ran-naltakaan. Kuntamonopolin ajoista siirryttiin 90-luvulla kohti markkinaehtoista pal-velutarjontaa. Sen seurauk-sena kuntapoliitikon työn-

kuva monipuolistui merkit-tävästi.

Suoraviivaisten vaihtoeh-tojen sijaan kuntapäättäjät joutuvat puntaroimaan lu-kuisia mahdollisia palvelu-jen tuotanto- ja tilausmal-leja.

– Toimintaympäristön vii-dakko on aika monimutkai-

nen, Maarit Feldt-Ranta ku-vailee.

Perinteisesti SDP:n man-daatilla kunta-asioita aja-va on turvautunut työssään kuntavaaliohjelman linjauk-siin. Se jää kuitenkin varsin pintapuoliseksi ohjeistuk-seksi. Strategiakirja tuo työ-hön käytännöllistä syvyyttä.

– Tässä poraudutaan yksi kerros syvemmälle ja neu-votaan, mihin kiinnittää huomiota, jotta välttäisi ka-rikot.

Huonon kilpailutuksen varjo on pitkäStrategian on tarkoitus pitää päättäjät hereillä myös vaali-

kauden aikana tapahtuvissa lainsäädännön uudistuksissa.

Terveydenhoitokuviot saavat uusia muotoja EU:n potilasdirektiivin astuessa voimaan vuoden 2014 alus-sa. Myös aiemmin pedatut päätökset voivat aiheuttaa päänvaivaa terveydenhoi-don saralla.

– Ylipäänsä terveyden-hoitosektorilla on iso ris-ki: vielä kymmenen vuotta sitten huudettiin yksityisiä yrityksiä pelastamaan ter-veydenhoitoa, nyt näh-dään kilpailutuksen lop-putulema.

Vaikeuksien taustalla on Feldt-Rannan mukaan usein epäonnistuneita, kil-pailuttamalla synnytettyjä sopimuksia. Niistä on seu-rannut valvonnan puutet-ta ja osaoptimointia, jossa kuntalaisen kokonaisetu on unohdettu.

Feldt-Ranta huomaut-taakin, että sosialidemo-kraattien toiveissa on siir-tyä kuntien palvelustrategi-oissa markkinaorientoitu-neesta tilaaja-tuottaja -mal-lista kohti kuntapalvelui-den tuottamisen kolmatta vaihetta, tuottaja-käyttäjä -mallia.

Siinä keskeistä on Feldt-Rannan mukaan miet-tiä, mitä palveluita tuote-taan itse ja mitkä soveltu-vat ostettaviksi. Miettimis-prosessiin kuuluu tärkeä-nä osana myös palvelujen räätälöinti yhdessä kunta-laisten kanssa.

– Yhdessä kuntalaisten kanssa muotoillaan palve-lut sopiviksi, esimerkiksi päivähoito- ja kirjastopalve-luissa voidaan katsoa alueen tarpeita ja räätälöidä niitä sen mukaan, Feldt-Ranta opastaa.

Yksi kuluvalla valtuusto-kaudella tapahtuva kunta-kentän pelisääntöjä muok-kaava uudistus on EU:n kilpailuneutraliteettia kos-kevan lainsäädännön ratifi-ointi, joka voi johtaa kun-tapalveluiden yhtiöittämi-siin ja velvoittaa osin kil-pailulainsäädännön nou-dattamiseen.

Feldt-Ranta kuitenkin muistuttaa, ettei kunnan ole pakko lähteä avoimille markkinoille palveluineen.

– Se ei ole automaatio, kunnan ei ole pakko lähteä kilpailemaan vapailla mark-kinoilla.

Mikäli kunta tarjoaa pal-veluaan ainoastaan omille kuntalaisilleen, se ei toimi avoimilla markkinoilla ei-kä ole sidottu kilpailuneut-raliteetin vaatimuksiin. Mitä kunnassa sitten päätetäänkin palvelujen järjestämisestä, demokraattisen päätöksen-teon on säilyttävä tuotan-toa ohjaavana elementtinä.

SDP:n kuntapalvelustrategia• Julkaisussa linjataan SDP:n periaatteita kuntien palvelutuotantoon.• Sisältää suuntaviivoja kuntapäättäjille, jotka tekevät kuntalaisten kannalta tärkeitä valintoja.• Tavoitteena yhtenäinen sosialidemokraattinen linja.• Kuntapalvelustrategia postitetaan jokaiselle SDP:n valtuutetulle ja varavaltuutetulle.• Tutustu kuntapalvelustrategiaan verkossa: issuu.com/sosialidemokraatit_sdp• Tutustu muistioon kuntapalvelustrategiasta: www.sdp.fi/taustat/muistiot/6116-kuntapalvelustrategia

5

”Demokraattisen päätöksenteon

on säilyttävä tuotantoa ohjaavana

elementtinä.”

”Strategiakirja tuo

työhön käytännöllistä syvyyttä.”

”Kunnilla tulee itsehallinnollisina ja kansanvaltaisina yksikköinä olla jatkossakin ensisijainen järjestämis ja myös tuotantovastuu. Kuntien oman tuotannon kehit

täminen luo parhaiten pitkäjänteisyyttä ja vaikuttavuutta, kumppanuus muiden toimijoiden kanssa dynaamisuutta kuntapalveluiden kehittämiseen.”

SDP:n kuntapalvelustrategia

Kuntapalvelustrategiatyöryhmä esitteli työnsä tuloksia puoluevaltuuston kokouksessa.


Hallitus uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistäViime viikon hallituksen kehyriihessä päätettiin kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudesta järjestämistavasta. SDP:n jäsenlehti pääsi kysymään peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonilta 13 tiukkaa kysymystä siitä, mitä yksityiskohtia hallituksen kehysriihen päätöksiin kätkeytyy.

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjeste-tään jatkossa?Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on tarkoitus järjes-tää jatkossa vähemmällä byrokratialla ja paremmin. Näin kokonaisuuden hallinta paranee. Järjestämisvastuu kootaan ”laajemmille hartioille” eli tarkoitus on, että kunkin kun-nan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset olisivat jat-kossa osana ehyempää kokonaisuutta, jolloin palveluiden saatavuuden yhdenvertaisuus paranee ja erilaista osaamis-ta voidaan hyödyntää laajemmin.Mistä alle 20 000 asukkaan alueen palvelut tulevat?Alle 20 000 asukkaan palvelut järjestetään kussakin maa-kunnassa alueen keskuskaupungin toimesta. Näin voidaan turvata sekä perustason että erikoistason sosiaali- ja ter-veydenhuollon palveluiden tarjoaminen saman organisaa-tion toimesta ja samalla myös palveluiden tarjoaminen il-man hallintokuntarajoja. Tämähän oli yksi keskeinen peri-aate koko soteuudistuksessa. Lähipalveluihin ja niiden pa-rantamiseen kiinnitetään erityistä huomiota.Jos neljä alle 20 000 asukkaan kuntaa tekee kuntaliitok-sen, saavatko he sitten järjestää itse palveluita?Kyllä saavat ja tähän hallitus mielellään kuntapäättäjiä kan-nustaa.

Mitä yli 20 000 asukkaan kunnat saavat tehdä?Yli 20 000 asukkaan kunnat saavat järjestää omat pe-rustason sosiaali- ja terveyspalvelut, kuten pitkälti nyt-kin tehdään.

Vaativaa erityisosaamista tarvitsevat palvelut, kuten vaativa erikoissairaanhoito ja sosiaalityön erikoispalve-lut järjestetään kunkin maakunnan alueella vastuukun-nan toimesta.

Jatkossa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteis-työhön tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.Mitäs jos väkimäärä lipsahtaa yli 50 000 asukkaaseen kuntaliitoksen myötä? Tuleeko lisävastuuta alle 20 000 asukkaan palveluista?Ei, Kukin yli 50 000 asukkaan kunta järjestää osaami-sensa, sairaalarakenteensa sekä resurssiensa myötä pal-velut, jotka ovat sen kantokyvylle sopivat ja vastuukun-nasta hankitaan sitten ne erityispalvelut, joita itse ei pys-tytä järjestämään. Alueelliset kokonaisuudet koordinoi-daan erva-alueittain.

Julkisuudessa on ollut esillä 20 ja 35 niin sanottua sote-aluetta. Mistä tässä on kysymys?Hallitus päätti, että laajan perustason sotepalvelut järjeste-tään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla maakunnan kes-kuskaupungin tai muun vastaavan vahvan työssäkäyntialu-eeseen perustuvan kunnan toimesta.

Hallitus haluaa ehyitä kokonaisuuksia, joissa sairaanhoi-topiirejä ei pirstaloida. Sairaanhoitopiirejä on nykyisellään 20, siksi tavoitteena on päästä lähelle tätä. Alueiden lopul-linen määrä tarkentuu, kun uudistus etenee.Sote-selvityshenkilöt esittivät 34 aluetta ja erilaisia hal-lintomalleja. Mitä tälle selvitykselle tehdään?Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa hyödynnetään selvitys-henkilöiden raporttia. Raportissa on tärkeää analyysia kun-tien niin sanotusta kantokyvystä eli kunkin kunnan mah-dollisuudesta järjestää palvelut omalla alueellaan. Myös kar-toitukset siitä, miten palveluja alueella järjestetään nykyi-sin, ja miten niitä voitaisiin järjestää paremmin, hyödynne-tään jatkotyössä.

Milloin kunnilta kysytään mielipidettä?Kunnat pääsevät kertomaan mielipiteensä ensi syksynä, kun järjestämislakiluonnos on valmis. Tarkoitus on varata vä-hintään kymmenen viikon lausuntoaika tästä asiasta lau-sumiseen.Onko nyt kuntauudistus ja soteuudistus käsikädessä?Hallitus aloittaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis-lain valmistelun välittömästi. Järjestämislaki tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Sote-palvelurakenneuudistuksen jatko-valmistelu synkronoidaan kuntarakennelakiprosessin kans-sa sisällöllisesti ja ajallisestiMikä on vastuukunta ja mitä tarkoittaa järjestämisvastuu?Vastuukunta huolehtii muiden kuntien puolesta lakisääteis-ten palvelujen järjestämisestä. Vastuukunnasta on säännök-siä paras-laissa ja kuntalaissa ja vastuukuntamallin perus-teista tullaan säätämään kuntalain uudistamisen yhteydessä.

Järjestämisvastuulla taas tarkoitetaan oikeudellista vas-tuuta siitä, että lailla säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi.

Mitä tapahtuu nykyisille sairaanhoitopiireille?Sote-uudistuksen alkuvaiheessa nykyiset sairaanhoito-piirit voivat jäsenkuntien niin halutessa jatkaa nykyisen-kaltaisina kuntayhtyminä ja vasta vuoteen 2017 men-nessä nykyiset sairaanhoitopiirit hallinnollisina organi-saatioina puretaan.Miten hoidetaan erikoisen vaativat sosiaalityön sekä sai-raalapalvelut jatkossa?Vaativia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita varten muodostetaan viisi erityisvastuualuetta, jotka koordinoivat myös koko perustason sote-palveluiden järjestämistä, eri sai-raaloiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon toimin-tayksiköiden keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä niin, että se tukee sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaista toimintaa ja erityisosaamista. Valtakunnallisesti STM seuraa ja vastaa koko Suomen järkevästä tehtäväjaosta.Lopuksi. Miten valmistelu nyt käynnistyy?Valmistelu käynnistyy heti ja nimeän jo ensi viikolla vas-tuuvirkamiehet sekä valmistelua tukevan työryhmän töihin.

Kommentteja puolesta ja vastaanPuoluehallituksen jäsen Pekka Järvinen Valkeakoskelta pitää ensituntumalta esityksiä pieleen menneinä.

– Kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät! Eivät-kä linjaukset ainakaan nopeuta kuntien välisiä yhteistyömuoto-ja, Järvinen toteaa.

Hän näkee uudistuksen haas-teina esityksen sekavuuden, hal-linnon kasvattamisen sekä palve-luiden karkaamisen.

– Tämä on poliittisesti kestä-mätön tilanne. Kokoomus ja yk-sityiset palveluiden tuottajat ovat tässä voittajia.

– Nykyisessä esityksessä on va-litettavasti vaikea nähdä demari-päättäjän näkökulmasta mitään positiivista, Järvinen toteaa.

Mahdollisuuksia perus-palveluiden pelastamiseenKansanedustaja Merja Mäkisa-lo-Ropponen Joensuusta puo-

lestaan toteaa sosiaali- ja ter-veyspalvelu-uudistuksen perus-linjausten olevan ok. Hän arve-lee kuntien suhtautuvan linjauk-siin eri tavoin.

– Osa kunnista kokee tämän pakottamisena, osa kokee helpo-tusta siitä, että ratkaisuja lopul-takin tehdään. Joillakin kunnilla on varmasti vaikeuksia sopeutua tilanteeseen ja se voi vaikuttaa yhteistyöhön, Mäkisalo-Roppo-nen pohtii.

Hänen mukaansa suurin haas-te on siinä, että nyt ei edetä tar-peeksi ripeästi eteenpäin.

– On hyvä, että kunnat saa-vat vielä lausua asiasta ja lau-suntojen perusteella vielä tseka-taan ehdotukset kertaalleen lä-pi. Mutta sen jälkeen on muu-toksia ryhdyttävä ripeästi toteut-tamaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen on optimistinen, että uudistuk-sessa on mahdollisuutena saa-

”Uskon, että sosiaali- ja terveydenhuollon

paremmalla integraatiolla ja perustasoon panosta-misella saadaan kustan-nukset kuriin ja päästään

keskittymään oikeisiin ydinasioihin.”

7SDP:N JÄSENLEHTI 2/2013

Sananen nostalgiasta

Tämä vuosi on SDP:n juhlavuosi. Forssan ohjelmalla on 110-vuo-tissynttärit. Tämä vuosi on siis otollinen vuosi olla hiukan nostalgi-nen. Mutta politiikan maailmassa täytyy osata olla nostalginen oi-kealla tavalla!

Tässä täytyy olla nyt tosi tarkkana, sillä nostalgia käsitetään yleen-sä sellaiseksi kaveriksi, jonka kanssa eteenpäin katsovalla ja uutta luovalla puolueella ei ole varaa lyöttäytyä yhteen julkisesti.

No, kyllähän nostalgian vierastaminen poliittisessa kontekstissa on ihan ymmärrettävää. Tarkoitetaanhan nostalgialla yleisessä kie-lenkäytössä kaihoa ja menneen ikävöintiä, ja siihen liitetään usein menneen aikakauden ihannointia. Tällainen mielikuva ei oikein is-tu uutta aidosti luovan puolueen imagoon.

Mutta mennäänpä vähän syvemmälle nostalgian uumeniin. Nos-talgiaa voi nimittäin lähestyä muullakin tavoin kuin tunteellisen menneen kaipuun puhetavan kautta. Sitä voi tarkastella yksilöllise-nä tai kulttuurisena tuntumana ajassa muuttuvaan yhteiskuntaan. Tällöin voidaan tehdä sellainen käsite-erittely, että nostalgia jae-taan restoratiiviseen eli palauttavaan nostalgiaan ja reflektiiviseen nostalgiaan.

yyy

Palauttava nostalgikko suuntaa intohimonsa säilyttämiseen ja pysy-vyyteen. Tällainen nostalgia yrittää epätoivoisesti palauttaa jo ker-taalleen kadonnutta kotimaata ja samalla paikata yksilöiden muis-tiaukkoja tästä menneestä ihanuudesta.

Palauttava nostalgia pyrkii ylihistorialliseen ”ikävöidyn kodin” ennallistamiseen, joka samalla palauttaisi ihmisille kattavan jo-honkin kuulumisen kokemuksen. Kuvitelma, joka taatusti vie-hättää tässä sekavassa ajassa. Se on kuvitelma, joka on samalla ta-valla ikonisesti tuttu kuin vaikkapa Riitta Väisäsen Kymppiton-ni tai markan pajatso.

Niin. Onhan meillä eduskunnassakin yksi oppositiopuolue, joka kauhoo voimavaransa palauttavasta nostalgiasta ja kaipuusta ”van-hoihin hyviin aikoihin”. Puolue, jonka tehtävä on säilyttäminen, ei uudistaminen. Puolue, jonka nimeä en tässä nyt tilanpuutteen vuok-si mainitse. Tiesittekö muuten, että Kike Elomaalta ilmestyi vuon-na 2011 kokoelmalevy otsikolla ”Nostalgiaa”?

yyy

Sitten on vielä tämä reflektiivinen nostalgia, joka mahdollistaa uutta visioivalle puolueen soturillekin nostalgiatuokion. Toisin kuin edel-lä kuvailtu nostalgian laji, reflektiivinen nostalgia organisoi aikaa ja tilaa nimenomaan eteenpäin. Se on luova tunne, jonka mietiskele-vässä ja etsivässä ytimessä keskeistä on liike.

Reflektiivinen nostalgia järjestää mennyttä ja luo uutta mennees-tä. Alkuperäistä ei tarvitse rakentaa uudestaan. Siihen ei tarvitse pa-lata. Mutta siitä voi oppia.

Nostalgia kaikissa muodoissaan tarkoittaa myös sitä, että nos-talgisointi on aina romanssia oman mielikuvituksen kanssa. Us-kallan silti väittää, että nostalgian vajaatoiminta on todiste liik-keen mitättömyydestä. Olkaa vapaasti eri mieltä. Mutta lukekaa nyt juhlavuoden kunniaksi se Forssan ohjelma. Kaihotkaa. Muis-telkaa. Luokaa uutta.

Kirjoittaja on SDP:n viestintäsuunnittelija,

joka herkeää tämän tästä nostalgiseksi. Reflektiivisesti, totta kai.

Jarkko Piirainen

Puolue- toimistolta

Hallitus uudistaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämistä

”Kustannukset nousevat ja palvelut heikkenevät!

Eivätkä linjaukset ainakaan nopeuta kuntien välisiä yhteistyömuotoja.”

da pelastet-tua ja jopa kehitettyä peruspalve-luita ja lähi-palveluita.

– Uskon, että so-siaali- ja terveydenhuollon pa-remmalla integraatiolla ja pe-rustasoon panostamisella saa-daan kustannukset kuriin ja päästään keskittymään oikeisiin ydin asioihin.


Toiminnanjohtaja Toropainen: Lapissa vauhdikas alkuvuosi

Jarkko Piirainen

Lapin piirin uusi toiminnan-johtaja Paulus Toropainen aloitti työssään tämän vuo-den alussa. Oulusta kotoi-sin oleva Toropainen kertoo kotiutuneensa Rovaniemel-le varsin hyvin.

– Uusi työ tuo aina uu-det kuviot. Kaupunki on minulle kui-tenkin tuttu jo entuudes-taan ja mo-ni puolu-een aktiivi-kin on tul-lut tutuksi jo edellisen työni kautta, Demarinuoris-sa aiemmin työsken-nellyt Toropainen kertoo.

Hänen mukaansa Lapin piirin alkuvuosi on ollut mukavan vauhdikas.

– Kunnallisvaalien jälkeen neuvoteltiin muiden puolu-eiden kanssa kuntayhtymien ja maakuntaliiton paikoista

ja sen jälkeen omassa po-rukassa on tehty päätöksiä.

Vaalittomana vuonna To-ropainen on pystynyt kes-kittymään hyvin myös osas-tovierailuihin. Hän korostaa, että uutena ihmisenä hänen

onkin syytä käydä vierailulla jo-kaisessa osas-tossa.

– Yhdessä tekeminen on huomat-tavasti hel-pompaa, kun näkee osas-tojen haas-teet ja toi-minnan vah-vuudet oma-

kohtaisesti. Tä-tä kautta voi herä-

tä myös uusia ideoita toi-mintaan, Toropainen pohtii.

Lisää nuoria mukaanKoska Toropaisella on aiem-paa työkokemusta puolueen nuorisojärjestössä, on hyvä

kuulla hänen näkemyksensä siitä, kuinka Lapissa saadaan tulevaisuudessa lisää nuoria puolueen toimintaan mu-kaan.

Toropainen lähtee liik-keelle siitä, että puoluetoi-minnan ja päätöksenteon on syytä olla avointa myös pai-kallistasolla.

Hän muistuttaa, että Lappi on sosialidemokraa-teille hyvin haastava paik-ka toimia ja monessa kun-nassa valtuutetut ja aktii-vit ovat aikamoisessa pu-ristuksessa.

– Kunnallisvaaleissa nuo-ria ehdokkaita oli kuiten-kin mukavasti mukana ja esimerkiksi Rovaniemel-lä Demariopiskelijoiden ja -nuorten toiminta on ilah-duttavan aktiivista ja uusia ihmisiä liittyy mukaan toi-mintaan kaiken aikaa, Toro-painen kertoo.

– Nuorten integroimi-nen puolueosaston toimin-taan esimerkiksi luottamus-paikan kautta on varmasti hyvä keino. Lisäksi voisi ol-la syytä kehitellä jonkinlaista tutor-toimintaa nuorille, To-ropainen näkee.

Juttutuvat herättävät pohtimaanSDP:n tavoitteena on jär-jestää tänä vuonna ympä-ri Suomen ainakin 40 pai-kallista Juttutuvaksi kutsut-tua tilaisuutta. Niissä pu-reudutaan erityisesti eetti-sen markkinatalouden ja de-mokratian teemoihin.

Paulus Toropaisen mie-lestä Juttutupa-tilaisuudet ovat hyvä tapa herätellä pohdintaa meidän omista arvoista ja politiikan läh-tökohdista.

– On tärkeää miettiä, miten me oikeastaan ha-luamme pelastaa tämän maailman. Tähän Juttutu-

Pohjoisen Juttutupa-tilaisuudet start-taavat Barentsin alueen teemalla.

Paulus Toropaisen mielestä SDP:n Juttutupa-tilaisuudet ovat hyvä tapa herätellä pohdintaa meidän omista arvoista.

Paulus Toropainen• Ikä: 32 vuotta• Koulutus: hallinto-

tieteiden maisteri• Harrastukset: Jalka-

pallo. ”Lisäksi hiihte-len ja uin ja muuten vapaa-ajallani luen dekkareita.”

”Nuorten integroiminen puolueosaston

toimintaan esimerkiksi

luottamuspaikan kautta on varmasti

hyvä keino.”

Työväentalojen tulevaisuudennäkymissä on eroja - ”Synkkiäkin pilviä on”

Jarkko Piirainen

Työväentalojen liiton sih-teeri Anssi Leskelä on hieman huolissaan. Vaik-ka maassamme on lukuisia huolella ja taidolla hoidettu-ja työväentaloja, on talojen kunnossa kaiken kaikkiaan liikaa vaihtelua.

– Joskus on kieltämät-tä vähän lohdutonta. Sitten on monia eläviä taloja, joil-la ei ole mitään huolta. Ta-lojen kunnossa on aivan val-tava kirjo. Synkkiäkin pilviä siis on, Leskelä kertoo.

Työväentalojen liitossa on 139 aktiivijäsentä. Liiton ul-kopuolella on Leskelän mu-kaan 40–50 taloa, joiden nostaminen ylös lähivuosi-na ei ehkä enää onnistu.

– Kyllä siinä saa harjoittaa erityistä neroutta, että talot saisi kuntoon ja homman pyörimään, Leskelä toteaa.

Hyvistä esimerkeistä Les-kelä nostaa esiin Tampe-reen työväentalon, joka on vaihtanut onnistuneesti sap-luunaansa kongressikeskuk-seen päin.

– Turussakin menee ta-vattoman hienosti. Siellä on

taitavasti hoidettu talo. Kyl-lä Suomessa on monia hy-vin hoidettuja taloja.

Työväentalojen tuotot tu-levat nykyään mitä erilai-sempien tilaisuuksien tila-vuokrista.

– Näiden tuottojen avulla tilat ovat lämpimiä ja niissä voidaan pitää omiakin ko-kouksia. Joillakin taloilla tuotot ovat hyviä.

Hyviä esimerkkejä siis on. Nyt hyvät käytännöt pitäi-si saada leviämään laajem-malle. Tähän työhön Leskelä toivoo myös puoluetoimis-tolta näkyvämpää roolia.

Korjausavustuksia hakemaan!Vuonna 1970 Sos.dem. työ-väenyhdistysten yhteistyö r.y. nimellä perustetun liiton keskeisiä tehtäviä ovat nyky-ään esimerkiksi työväentalo-jen edunvalvonta, talotoimi-joiden tukeminen, koulutus sekä uusien toimintamuoto-jen kehittäminen.

Leskelä korostaa, että he eivät ole mikään perinne-järjestö.Työväentalojen liiton sihteeri Anssi Leskelä kannustaa talojen remontointiin.


Tasa-arvoinen avioliittolakipa-tilaisuudet antavat hy-viä mahdollisuuksia.

Toisaalta Toropainen pi-tää teemoja aika väljinä ja hän olisi jossain vaihees-sa toivonut hieman tar-kempaa jäsentelyä teemo-jen alle.

Hän mainitsee, että La-pin piiri järjestää kevät-piirikokouksen yhteydes-sä 27. huhtikuuta Rova-niemellä Juttutupa-semi-

naarin yhteistyössä TSL:n kanssa. Seminaarin puhu-jaksi on lupautunut Lapin yliopiston Arktisen kes-kuksen tutkimusprofessori Monica Tennberg.

– Tennberg on kestävän kehityksen tutkimusryhmän johtaja ja hän aikoo kertoa meille Barentsin alueen ke-hityksestä ja alueesta luon-nonvara-alueena, Toropai-nen kertoo.

Joko paikkakunnallasi järjestetään Juttutupa?– SDP:n, Työväen Sivistysliiton ja Kalevi Sorsa

Säätiön yhteistyöstä syntyneille Juttutupa-tilai-suuksille toivotaan nyt aktiivisia toteuttajia.

– Tavoitteena järjestää ainakin 40 paikallista, innos-tavaa ja kiinnostavaa keskustelutilaisuutta ympäri Suomen.

– Tarkoituksena pureutua erityisesti eettisen mark-kinatalouden ja demokratian teemoihin.

- Tilaisuuden teemasta käydään ohjattuja ryhmäkes-kusteluita, joihin paikalla olevat osallistuvat.

– Juttutuvan järjestämiseen voi saada tukea TSL:ltä. Tuen ehdot ja ohjeet löydät osoittesta www.sdp.fi/juttutuvat

– Puoluetoimistolta saa apua tilaisuuden markki-nointiin ja tiedottamiseen.

– Sitä työtä hoitavat ihan eri ihmiset. Me olemme lii-ketoimintaan ja eläviin ta-loihin keskittyvä järjestö, Leskelä tähdentää.

Hän kertoo Työväentalo-jen liiton pitävän ääntä sen puolesta, että kokoustilat olisivat kunnossa ja ne oli-sivat edustavia.

– Meidän liitto on lähte-nyt jopa niinkin konkreetti-siin asioihin, että me on ai-kanaan kirjoitettu kokous-tilaoppaita.

Liitto jakaa yhdessä Ko-tiseutuliiton kanssa vuosit-tain avustuksia työväentalo-jen kunnostukseen. Leske-lä harmittelee liittoon tul-leiden avustushakemusten vähyyttä, sillä SDP:n talo-jen saama avustussumma jyvitetään Kotiseutuliitossa pääosin saapuneiden hake-musten määrän mukaan.

– Vuodelle 2013 avustuk-sia haki vain 30 sosialidemo-kraattista työväentaloa, kun määrä oli edelliselle vuodel-le 38 taloa. Joten meidän ja-ettavana oleva avustussum-ma on pikkuisen pudonnut.

Tilat kuntoon ja käyttöönAnssi Leskelä toivoo puo-lueosastojen käyttävän omia tilojaan, jos se vaan suinkin on mahdollista.

– Kaikkien lähellä on SDP:n tiloja. Jos ne eivät ole viihtyisiä, niin menkää mukaan siihen järjestöön ja vaatikaa muutosta.

– Ja jos ei vaatimalla ta-pahdu, niin sitten voi ryh-tyä itse hommiin, Leskelä jatkaa.

Hänen mukaansa pie-ni taloudellinen osaaminen on nykyään jopa tärkeäm-pää kuin naulojen ja vasaran kanssa pärjääminen.

Ja aina voi kysyä neuvoa Työväentalojen liitosta. Les-kelä kannustaa lähettämään liittoon myös avustushake-muksia.

– Pienikin summa voi al-kuun olla piristys. Sehän voi luoda yhdistykseen sellaisen perinteen, että nyt ryhdy-tään hakemaan avustuksia ja korjaamaan taloa, Leske-lä pohtii.

Verkossa: tyovaentalot.fi

Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä tasa-arvoisesta avioliittolaista.

Keskustelun avaus vapaamielisessä kaveripii-rissäsi tästä aiheesta on syytä olla ajatteleva. Puhutaan avioliitosta, joka on monen mie-likuvissa harrasta alttaritoimintaa mustaval-keissa asuissa. Jylisevä musiikki luo kahden ihmisen alttarille polvistumisen hetkellä lä-hes taivaallisen kokemuksen myös tilaisuu-den seuraajille. Näiden mielikuvien kanssa olet väittelyssä ja se on hyvä pitää takaraivos-sa. Ei siis kannata heitellä niitä noppacorol-lan takapenkillä kuultuja kuluneita kaskuja.

Kannattaa myös muistaa, että jopa iltai-sin raamattupiirissä käyvien ystäviesi joukos-sa tässä asiassa voi olla epäuskoista hyrinää. Mutta muista. Liika päällekäynti kostautuu. Uskonasiat ovat myös Uskon ja Pirkon asi-oita, ja riittävä henkilökohtainen ajatustila on hyvä jättää myös periaatteelliseen keskusteluun.

Naapurin Seppo ja Matti menivät naimisiin. Perjan-tai-illan grilli-illassa tästä aiheesta riittää porua aina

ohikulkijan soittamaan poliisipartioon saakka. Aihe ei ole helppo raavaalle naapurin Pertsa-putkimie-helle, mutta kun illan keskustelussa tulee jälleen se vaihe, jolloin Pertsan vaimo aloittaa tilityksen isänsä avoliiton testamenttikuolinpesän perinnön-jaon epäoikeudenmukaisuudesta, iske heti.

Sano, että olisi se vaan reilumpi tuo tasa-ar-voinen avioliittojuttu. Silloin ei tarvitsisi miettiä

noita perintökuvioita jälkeenpäin niin tarkkaan. Voit myös jatkaa rauhallisella tenhosauren-pohdiskeluää-nellä, että eikös se nyt ole sitten kuitenkin sama, että ottaako sitä kumppanin edestä vai takaa, kun ei sillä siinä perinnönjakotilaisuudessa ole kummoisemmin enää merkitystä. Sillä sitä tässä vaan ajattelin, että kun jos sitä on oltu siunattu ja sormustettu avioliit-tosääntöjen mukaan.

Ikätovereidesi tuntoja tässä asiassa on mahdoton tietää. Monet meistä on papin pelolla ja uskonnon opettajan karttakepil-lä kasvatettuja, joten kannattaa lähteä liik-keelle vapaamielisyyden maaperää tunnus-tellen. Aloita kangaspuukerhossa yllätte-än keskustelu muistelemalla omaa Yyterin 60-luvun hippisavuista rantajuhlaa.

Jos se ei auta, niin Beatlesit tai Rolla-rit voi olla seuraava helpommin kerittävä lanka, jota kannattaa vetää tai rautalankaa-kin voit koettaa. Sitten, jos mikään muu ei enää auta, voi keskustelun lopettaa muka loukkaantuneena lauseseen: no kaikki te Sillanpään Satumaasta kuitenkin pidätte.

Suuret ikäluokat ovat loppupeleissä ajattelijoita.


Kaikki mukaan KAMU-leirille!

Jarkko Piirainen

Kyseessä on tietysti Nuor-ten Kotkien kansainvälinen KAMU2013-telttaleiri, jo-ka järjestetään heinäkuun lopulla Turun lähistöllä si-jaitsevan Sauvon merellisis-sä maisemissa.

Leiristä vastaava projekti-työntekijä Marika Kaatra-salo Nuorten Kotkien kes-kustoimistolta kertoo, et-tä Sauvoon odotetaan noin tuhatta leireilijää, joista puo-let on kansainvälisiä vieraita.

– Ulkomai-set vieraamme ovat tuttuun ta-paan eri puolil-ta maapalloa. Kiinnostuneita

kyselyitä on tullut esimer-kiksi Filippiineiltä, Senega-lista, Perusta sekä Indonesi-asta, Kaatrasalo listaa.

Nämä maat ovat myös Nuorten Kotkien solidaari-suuskohteita, ja niitä avus-tetaan Kaatrasalon mukaan siten, että kyseisistä maista tulevien ei tarvitse itse mak-saa leirimaksuja.

KAMU2013 on leiri kai-kenikäisille. Aiemmilla lei-reillä osallistujat ovat ol-

leet pääsääntöisesti 10-15-vuotiaita.

- Tänä vuonna erityistä on, että leiriä markkinoi-daan myös per-

heille. Alle kouluikäisetkin lapset voivat nyt osallistua vanhempiensa tai isovan-hempiensa kanssa, Kaatra-salo kertoo.

Kestävän kehityksen arvot huomioiva leiri on Nuorten Kotkien juhlaleiri, sillä liit-to täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Leirin valmistelu on aloitettu jo vuonna 2011.

– Olen monen suusta kuullut, että tästä tulee pa-ras leiri ikinä. Ihmiset ovat innoissaan ja meillä on paljon osaamista leirival-mistelijoissa. Lisäksi paikka on todella hieno ja maise-mat upeita, Marika Kaatra-salo kehuu.

Teemana ystävyys ja osallisuusKAMU-lyhenne tulee sa-noista ”kaikki mukaan”. Leirillä onkin teemana ys-tävyys ja osallisuus.

– Nämä teemat tulevat leirillä monessa yhteydessä esiin. Ketään ei jätetä yksin. Leirillä ollaan kaikki kave-reita ja kaikki otetaan mu-kaan, Kaatrasalo toteaa.

Kansainvälisellä leirillä oma viehätyksensä on eri kulttuureihin ja kieliin tu-tustumisessa.

– Toisten kulttuureihin tutustuminen on tärkeää. Nuoret ovat innostunei-ta, kun he saavat tutustua erilaisiin tapoihin toimia ja tehdä, Kaatrasalo kertoo.

Hän vinkkaa, että ensi ke-sän leirillä järjestetään myös kielikouluja, joissa käydään läpi esimerkiksi osallistuja-maiden tutustumissanastoa.

Leiriohjelman Kaatrasalo kertoo sisältävän joka päi-

välle jotain uutta ja mu-kavaa. Leirillä esimerkiksi urheillaan, pelataan pelejä ja tehdään mai-semavaelluksia alueen upeassa luonnossa.

– Meidän lei-reihin kuuluvat myös yövael-lukset. Pienim-mätkin pääsevät mukaan retkel-le jännittävään pimeään metsään kuuntelemaan met-sän ääniä turvallisesti leiri-ohjaajien seurassa.

– Uutuutena leirillä on luvassa muutamana päivänä jopa sumopainia, Kaatrasalo mainitsee.

Vielä ehtii mukaan!KAMU-leiriä ei ole rajattu pelkästään Nuorten Kotki-en jäsenille. Kaatrasalo alle-viivaa, että kaikki pääsevät

ehdottomasti mukaan. Jos kotkatoiminta ei ole tuttua, neuvoa voi pyytää suoraan

keskustoimistosta.– Me ohjaam-

me sitten oman piirin työnteki-jälle, jolle voi il-moittaa osallis-tumisestaan lei-rille, hän toteaa.

Viimeinen ilmoittautu-mispäivä on 15.

huhtikuuta. Sii-hen mennessä ilmoit-

tautuneille leirimaksu on 250 euroa. Ilmoittautua voi vielä myöhemminkin, mutta tällöin maksu on 300 euroa.

– Leirimaksuihin voi ky-syä myös oman piirin tukea, Kaatrasalo vinkkaa.

KAMU2013-leiri järjeste-tään 23.7.-1.8.2013 Sauvos-sa, Ahtelan Nuorisoleirikes-kuksessa 50 kilometrin päässä Turusta. Lisätietoja: www.nuo-retkotkat.fi

Nyt sinulla on ainutlaatuinen mahdollisuus ostaa perheel-lesi kymmeneksi päiväksi harvoin tarjolla oleva merenran-tatontti Sauvosta. Hintaan sisältyy myös roppakaupalla mukavaa ohjelmaa. Ja mikä parasta, samalla saat uusia ystäviä ympäri maailman.

”Uutuutena leirillä on luvassa

muutamana päivänä jopa sumopainia.”

”Olen monen suusta

kuullut, että tästä tulee paras leiri

ikinä.”

Marika Kaatrasalo Nuorten Kotkien keskustoimistolta kertoo, että KAMU2013-leirille odotetaan noin tuhatta leireilijää, joista puolet on kansainvälisiä vieraita.


Talousoppi-artikkelisarjassa Kalevi Sorsa -säätiön tutkijat avaavat talouspolitiikkaan liittyviä ajankohtaisia aiheita.

Artikkelisarja on yksi osa SDP:n eettinen markkinatalous -keskustelusarjaa.

Hyvä talouspolitiikka ei synny paniikissa

Paul De Grauwe ja Yuemei Ji ovat luonnehtineet EU:n talouspo-litiikkaa Kreikan maksukyvyn kriisiytymisen jälkeen paniikin sä-vyttämäksi vyönkiristykseksi. Markkinoiden luottamuksen heik-kenemisen ja sitä seuranneen valtionvelkakirjojen korkojen nou-sun koettiin heijastavan `fundamentteja`. Julkista velkaa katsottiin olevan yksinkertaisesti liikaa.

Todellisuudessa markkinoiden reaktioissa ei ollut mitään ratio-naalista – markkinat toimivat pikemminkin paniikin ja eläimellis-ten vaistojen varassa ja paniikinomainen tunnelma levisi finanssi-kortteleista myös EU-päättäjien piiriin. Julkista velkaa oli alettava leikkaamaan – hinnalla millä hyvänsä.

Markkinavoimien on annettu hallita talouspolitiikkaa. Kukaan ei kysy, että mikä olisi oikea julkisen talouden sopeutuksen tarve tässä tilanteessa – kaikki maat pelkäävät päätyvänsä ”seuraavaksi Kreikaksi”. Kriisimaat laitettiin kovalle kuurille, jotta julkiset ali-jäämät saataisiin supistumaan, valtiolainojen korkotaso putoaisi, ja jotta luottamus palaisi.

Nyt on selvää, että vyönkiristys kääntyi tarkoitustaan vastaan. IMF:n tutkimusten mukaan vyönkiristys on ollut EU-taloudelle paljon haitallisempaa kuin pari vuotta sitten ajateltiin. Sopeutustoi-met johtivat kriisimaissa julkisen velan kasvuun, sillä veloista sel-viäminen on vaikeaa, jos tuotanto supistuu ja työttömyys kasvaa.

yyy

Taloustieteilijöiden ammattikunta on viime kuukausina laajem-minkin kääntynyt vyönkiristystä vastaan. Englannin ja euroalueen kriisimaiden karu sosiaalinen todellisuus ja talouden tunnusluvut kertovat vyönkiristysprojektin epäonnistumisesta.

Juuri tästä johtuen raha- ja talousasioista vastaava suomalaisko-missaari Olli Rehn on joutunut professori Paul Krugmanin höykyt-tämäksi. Komission kritisoidaan olevan todellisuudesta vieraantunut linnake, joka odottaa yksityisen sektorin luottamuskeijua saapuvak-si, vaikka vyönkiristys on johtanut Euroopassa massatyöttömyyteen.

Onneksi EKP:n harjoittamassa politiikassa tapahtui käänne pa-rempaan heinäkuussa 2012, kun EKP:n uusi johtaja Mario Draghi ilmoitti uusista ”riittävistä” osto-operaatioista velkakirjamarkkinoil-la, jotka onnistuivatkin vakauttamaan kriisimaiden markkinakorot.

EKP:lla on siis lopulta ollut koko kriisin ajan ratkaisun avaimet käsissään. Toivottavasti EKP omaksuu vastaisuudessa aidosti viime-käden-luotottajan roolin suhteessa eurovaltioihin. Tällöin euroop-palaista talouspolitiikka voitaisiin harjoittaa rationaalisemmalta poh-jalta eikä päättäjien tarvitsisi koko ajan pelätä markkinareaktioita.

yyy

Alexander Stubb kysyi Aamulehdessä (21.3) Krugmanilta, että mis-tä rahat lisäelvytykseen? Stubbin mukaan elvytys – tai vyönkiris-tyksen lieventäminen – kriisimaissa EKP:n kautta vaatisi ”yhteis-vastuun” lisäämistä. EKP – joka laskee liikkeelle eurovaluuttaa –ei kuitenkaan tarvitse saksalaisten tai suomalaisten verorahoja ku-luttaakseen eikä julkisella vallalla ole lähtökohtaisesti samanlaista budjettirajoitetta kuin kotitalouksilla. Julkisen kulutuksen suora ra-hoitus keskuspankista vaatisi toki finanssipolitiikan koordinaatiota euroalueella, jotta inflaatio pysyisi kurissa. Mutta yhteisen finans-sipolitiikan suuntaan ollaan menossa joka tapauksessa.

Antti AlajaKirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön

projektikoordinaattori, YTM.

SDP on jo hyvän aikaa jär-jestänyt internetissä erilai-sia vuorovaikutteisia netti-keskustelutilaisuuksia. Näi-hin web-seminaareihin eli webinaareihin saavat kutsun kaikki SDP:n jäsenet, joi-den sähkö-postiosoi-te löytyy jä-senrekiste-ristämme.

Osallis-tuminen tapahtuu omalta tieto-koneelta, on se sitten kotisohvalla, työ-paikalla, Suomessa tai ul-komailla. Webinaarin alus-taja ja juontaja näkyvät kuvan ja äänen välityk-sellä reaaliajassa. Yleisön on mahdollista vaikuttaa keskusteluun lähettämällä kommentteja ja kysymyk-siä chatin kautta.

Jäsentilaisuus verkossaTänä keväänä webinaa-reissa kuullaan puoluejoh-toa ja SDP:n ministerei-

tä. Webinaarit ovat uusi ja nykyaikainen yhteydenpi-don muoto puoluejohdon ja jäsenten välillä.

Nettikeskustelussa saa tietoa päivän polt-

tavista ky-symyksis-tä politiikan maailmassa. Webinaa-reissa sinul-la on mah-dollisuus vaikuttaa ja tehdä uusia avauksia, jot-ka välittyvät

suoraan puo-luejohdolle.

Osallistuminen on help-poa. Riittää, kun käytös-

säsi on tavallinen PC- tai Mac-tietokone, jolta on yhteys internetiin ja esi-tyksen kuuntelua varten joko kaiuttimet tai kuu-lokkeet. Jos pystyt katse-lemaan koneellasi esimer-kiksi YouTube-videoita, webinaari-lähetyskin nä-kyy sinulle. Mitään mak-sullisia ohjelmia ei tarvit-se hankkia.

– Kaikki rohkeasti mu-kaan kokeilemaan uut-ta vaikuttamisen kanavaa, Hirvensalo kannustaa.

SDP:n Webinaareista saat lisä tietoa johdon assistent-ti Maarit Hirvensalolta, nu-merosta (09) 4789 8202 tai sähköpostilla: [email protected].

Tänä keväänä webinaareissa

kuullaan puoluejohtoa

ja SDP:n ministereitä.

Nettikeskustelut tarjoavat tietoa ja väylän vaikuttaa

Kevään webinaarien aikataulu:• 4.4. Antti Lindtman• 18.4. Maria Guzenina-Richardson• 2.5. Jukka Gustafsson• 16.5. Erkki Tuomioja• 30.5. Krista Kiuru

Osallistu!

Maarit Hirvensalo kannustaa kokeilemaan uutta vaikuttamisen kanavaa.


2

3

1Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat.

Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat.

(EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012)

Alan parasta korvaus- palvelua.

Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammatti-liittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä osoitteessa www.turva.fi

255x180 SDP_Aimo2_Epsi_032013.indd 1 2/18/2013 1:20:32 PM

aimo - sdp:n jäsenlehti 2/2013

Documents