aimo - sdp:n jäsenlehti 5/2013

SDP:N JÄSENLEHTI5/2013

Vielä ehdit mukaan! Ei ennakkoilmoittautumista!

2 SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

SDP:n jäsenlehti

Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.

Toimitus: [email protected] 6, 00530 Helsinki

Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / [email protected]: Jarkko Piirainen, [email protected] ja kansi: Jukka-Pekka [email protected]

Seuraava Aimo ilmestyy 11.10.2013

Viime viikolla Suomessa tehtiin tekoja tule-vaisuuden haasteiden voittamiseksi. Tu-po ja julkisen talouden rakenneuu-distusten käynnistäminen ovat asi-oita, joiden pureskelemiseen mo-nella menee hetki.

Tapa, jolla nuo päätökset tu-livat, oli myös historiaa hake-va. Päätökset tuposta päivässä ja hallituksen vuorokauden rutis-tus 18-sivuisen rakennepaperin hyväksymiseksi on osoitus siitä, miten hyvin valmisteltu voidaan viedä sisällön vaikeudesta huoli-matta päätökseen, kun tahtoa on riittävästi.

yyy

Päätöksistä suuri kiitos kuuluu SDP:n puheen-johtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle.

Valtiovarainministeriön budjettiriihessä kriisi-tietoisuus oli totaalisen toista, kuin halli-

tuksen puolivälitarkastelussa ja ke-vään kehysriihessä. Se määrätie-toisuus, jolla rakennetyö laitet-tiin liikkeelle jäi monelta poli-tiikan helppoheikiltä huomaa-matta.

Yhden nolon lisän mitta-van uudistustyön käynnistä-miseen antoi kokoomus. Sa-maan aikaan, kun päähallitus-kumppani keskittyi presidenttiä myöten sotkemaan valtiovarain-ministeriön budjettiriihen julki-

suutta ja kieriskelemään lisäbud-jetin yksityiskohtien parissa, pohti Ur-

pilainen tekoja isänmaan tulevaisuuden pe-lastamiseksi.

Johtajuus hallituksessa on jälleen SDP:llä.

Vähemmän loruja, enemmän tekoja

Hyvin valmis-teltu voidaan viedä sisällön vaikeudesta huolimatta päätökseen,

kun tahtoa on riittävästi.

Osuvia kiteytyksiä”Keskustelua kannustinlouk-kujen purkamisesta on käyty pitkään, ja puhetta on riittänyt, mutta tämä hallitus kykenee tekemään asiassa viimein myös päätöksiä.”Työministeri Lauri Ihalainen tiedotteessaan.

”Suomen kansa on valinnut kansanedustajat tekemään päätöksiä, ei suunnittelemaan seuraavaa hallituskokoonpanoa, mihin Soini on viime aikoina näyttänyt keskittyvän.”SDP:n varapuheenjohtaja Eero Vainio tiedotteessaan.

” Työmarkkinajärjestöt osoit-tivat isänmaallisuutta asetta-malla yhteisen edun oman edun edelle. Saavutetulla sovulla vahvistetaan työllisyyttä, osto-voimaa ja kilpailukykyä.”SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Facebookissa.

” Arvoisa Mauri Pekkarinen. Kuntien liittäminen yhteen kansanäänestyksellä ei ole kyllä mikään pakkoliitos. Se on demokratiaa.”Kansanedustaja Mikael Jungner Twitterissä.

”Oppivelvollisuuden lisävuosi tarraa juuri niihin nuoriin, joiden opintojen etenemiseen tarvitaan tukea.”Demarinuorten puheenjohtaja Joona Räsänen demari.fi:ssä.

3SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilai-nen istuu levollisena valtiovarainministeriön työhuonees-saan. Takana on historiallinen, mutta samalla työntäytei-nen viikko. Onkin mielenkiintoista kuulla, millaisia ajatuk-sia puheenjohtajan päässä pyörii suurten päätösten jälkeen.

- Olo on samanlainen kuin viime talven 40 kilometrin Vaskoolihiihdon jälkeen. Väsynyt mutta samalla tyytyväinen. Erityisesti iloitsen siitä, että kykenimme tekemään päätöksiä ja lopputulos on uskottava, Urpilainen toteaa.

Niin, hallitus kykeni yllättämään lähes kaikki päättä-mällä tiekartasta, jolla julkisen talouden kestävyysvaje ku-rotaan umpeen. Sen lisäksi budjettiriihessä päätettiin ensi

vuoden talousarviosta, jolla tuetaan kasvua ja tämän vuo-den toisesta lisätalousarviosta, jolla elvytetään työllisyyttä yli 350 miljoonalla eurolla.

Missä vaiheessa aloit itse uskomaan, että päätöksiä todella syntyy?Jo hallitusohjelmassa sitouduimme sekä valtion velkasuh-teen taittamiseen että suunnitelman luomiseen, jolla jul-kisen talouden kestävyysvaje hoidetaan. Ensimmäisen ta-voitteen osalta olemme tehneet sopeuttamispäätöksiä joka vuosi; nostaneet veroja ja leikanneet menoja. Jälkimmäisen osalta on tahti ollut liian hidas, koska kaikilla poliittisilla

Uudistusten punaisena lankana on työ

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on levollisena budjettiriihen jälkeen. Mittava rakennerutistus on takana. Nyt on aika käydä lävitse, miksi uudistus tehtiin ja mitä se tarkoittaa.

2 SDP:N JÄSENLEHTI 5/20134 SDP:N JÄSENLEHTI 5/2013

”Sosialidemokraatit on vastuunkantajaliike”

Työmarkkina ratkaisu osoitti sopimusyhteiskunnan toimivan

puolueilla ei ole ollut valmi-utta tehdä ratkaisuja. Viime viikon budjettiriihessä tun-nelma oli kuitenkin erilai-nen. Päätöksentekovalmius oli kasvanut.

Panit elokuun alussa liikkeelle valmistelun rakenneuudistuksista hieman yllättäen. Mikä siinä oli taustalla?Teimme viime talvena ke-hysriihessä paljon isoja pää-töksiä talouden kohenta-miseksi. Päätimme alentaa yhteisöveroa, jotta yrityk-set investoisivat ja tulout-taisivat voittoja Suomeen. Päätimme panostaa liiken-neinfraan sekä uuteen tieto-liikenneverkostoon. Sovim-me perustavamme rahaston yritysten rahoituksen tur-vaamiseksi. Monet nämä tärkeät asiat jäivät kuiten-

kin kevään osinkoverokes-kustelun alle.

Rakenneuudistuspuolel-la emme kuitenkaan pys-tyneet tekemään kevääl-lä tarpeeksi, ja kun kesäl-lä saimme tietoa talousti-lanteen heikentymisestä ja viime vuoden luvuista (bkt oli 2 mrd arvioitua pienem-pi), oli mielestäni selvää et-tei päätöksiä rakenneuudis-tuksista voinut enää lykätä tätä syksyä pidemmälle. Siitä syystä annoin valtiovarain-ministeriön valtiosihteeril-le Martti Hetemäelle toi-meksiannon valmistella ko-konaisuutta jo elokuun lo-pun budjettiriiheen.

Miten kuvailisit rakennekokonaisuuden johtoajatusta?Rakennepaketin punaise-na lankana on työ. Työn-

Jutta Urpilainen kiittelee demarien kykyä vastuun-kantoon.

- Olen ylpeä sosialidemo-kraattien hallitusryhmästä ja eduskuntaryhmästä, jot-ka osoittivat, että demarit ovat edelleen vastuunkan-tajapuolue.

Urpilainen kehuu sosiali-demokraattien kantavan en-sisijaisesti vastuuta Suomen tulevaisuudesta, vaikka se vaatisi vaikeitakin päätöksiä.

- Kun olemme mukana tekemässä ratkaisuja, voim-me puolustaa myös omi-en arvojemme toteutumis-ta. Näin nytkin, Urpilainen toteaa.

Kiitos tästä vastuunkan-

nosta kuuluu Urpilaisen mukaan myös puolueen kentälle.

- Näiden vuosien aika-na olen saanut kannustus-ta arvojemme puolustami-seen. Pääviestit ovat liitty-neet työntekoon, oikeuden-mukaisuuteen, osaamiseen ja kuntien uudistamiseen.

Urpilaisen mukaan nämä viestit näkyvät myös teh-dyissä ratkaisuissa.

- Uskonkin, että jäsenet ja kannattajat voivat seisoa selkä suorassa tehtyjen rat-kaisujen takana. Tämä ko-kemus vahvistui myös poh-joisen Suomen demarita-paamisessa lauantaina Ka-lajoella, Urpilainen sanoo.

Puheenjohtaja Jutta Urpi-lainen kiittää työmarkkina-järjestöjä sopimuksesta, jol-la vahvistetaan työllisyyt-tä ja kilpailukykyä. Suomi käy läpi ennennäkemätöntä teollisuuden rakennemuu-tosta, joka on näkynyt suu-rina työpaikkamenetyksinä viimeisen 10 vuoden aikana.

- Hallitus on omalta osal-taan valmis tukemaan työ-markkinaratkaisua toimilla, joilla parannetaan ostovoi-maa, mutta myös tuetaan teollisuuden toimintaedel-lytyksiä, Urpilainen toteaa.

Ansiotuloverotukseen

tehdään 1,5 % tarkistus kaikille muille paitsi yli 100 000 euroa ansaitseville. Väylämaksut puolitetaan ja ratavero poistetaan vuosille 2015-2017.

- Lisäksi kilometrikorva-usten heikennykset peru-taan ja osallistutaan työttö-myysturvassa karenssin ly-hentämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Jäämme miettimään, että ehkäpä viime aikojen rat-kaisuissa näkyy SDP:n pal-jon puhuttu rytminvaihdos myös puolueen ja ay-liik-keen yhteistyössä.

Puheenjohtaja Jutta Urpilainen uskoo, että jäsenet ja kannattajat voivat seisoa tehtyjen ratkaisujen takana. Tämä kokemus vahvistui myös Pohjois-Suomen demaritapaamisessa lauantaina Kalajoella.

”Oppivelvollisuuden pidentäminen

on sosialid emokraattien pitkäaikainen tavoite. ”

teko tulee nostaa taas kun-niaan. On selvää, ettemme pysty ylläpitämään nykyisen kaltaista hyvinvointivaltiota, jos emme saa työllisyysas-tetta nousemaan. Tästä syys-tä olemme tehneet uudis-tuksia, joilla lisätään työhön osallistumista ja työntekoa.

Mainitse muutama esimerkki näistä uudistuksista.Oppivelvollisuuden piden-täminen on sosialidemo-kraattien pitkäaikainen ta-voite.

Olen ollut ajamassa asiaa koko poliittisen urani ajan eli yli 10 vuotta. Se auttaa erityisesti niitä 5000 perus-koulunsa päättävää nuor-ta, jotka jäävät ilman jatko-opiskelupaikkaa. Oppivel-vollisuuden pidentämisel-lä siis pidennetään työuria, kun syrjäytyminen vähenee ja opiskeluaika nopeutuu.

Toinen tärkeä uudistus on työttömyysturvan 300 eu-ron ja asumistuen 400 eu-ron suojaosan käyttöönot-to. Tällä kannustetaan otta-maan vastaan lyhytaikaista-kin työtä, kun ei tarvitse pe-lätä, että muut etuudet heik-kenevät.

Kotihoidon tuen uudis-tuksella taas kannustetaan perheitä jakamaan tasa-ar-voisesti kasvatusvastuuta ja lisäämään nuorten nais-ten osallistumista työelä-mään. Olemme siinä hui-masti muita pohjoismaita jäljessä. Tähän liittyy myös joustavan hoitorahan käyt-töönotto ensi vuoden alusta, jossa tuetaan osa-aikatyön ja lastenhoidon yhteensovitta-mista.

Oliko joku uudistus tai päätös erityisen vaikea?Tiekartta on kokonaisuus ja siinä on kaikille puolueil-le vaikeita asioita. Toisaalta siinä on myös sosialidemo-kraateille tärkeitä asioita ku-ten esimerkiksi harmaan ta-louden torjuminen, ikäänty-neiden työntekijöiden työl-listäminen ja esiopetuksen laajentaminen kaikille lap-sille.

Moni kiinnitti huomiota siihen, että kunnat olivat niin merkittävässä roolissa kokonaisuudessa.Julkisen talouden kestä-vyysvajeesta lähes puolet koskettaa kuntia.

Tästä syystä oli luonte-vaa, että tiekarttaan sisäl-lytettiin myös kuntia kos-kevia taloustavoitteita. Tie-dämme, että monen kun-nan talous on vaikeuksis-sa ja kunnat velkaantuvat. Tästä syystä päätimme lä-pikäydä kuntien tehtävät ja velvoitteet ja laatia esityk-sen siitä, miten niitä voitai-siin karsia miljardin edestä kuntien taloustilanteen hel-pottamiseksi.

Nythän on käynyt vii-me vuosina niin, että kun-nille on annettu koko ajan uusia tehtäviä (niitä on jo yli 500) ja velvoitteita (nii-tä on jo yli 1000) mutta ei rahoitusta samassa suhtees-sa. Itse asiassa kuntien val-tionosuuksiahan on joudut-tu leikkaamaan osana val-tion taloustalkoita.

Tästä syystä on reilum-paa ja avoimempaa läpikäy-dä tehtävät ja katsoa, mihin tehtäviin kunnat keskitty-vät ja hoitavat myös hyvin.

Linjasimme myös, et-tä kuntien tulopohjaa pi-tää vahvistaa ja tuottavuut-ta parantaa toisella miljar-dilla. Näin kuntatalouden kahden miljardin alijäämä pystyttäisiin hoitamaan.

Miksi valtioneuvoston toimivaltaa päätettiin laajentaa kuntarakenteen osalta?

Kuntien tuottavuuden kas-vulla on suuri merkitys kes-tävyysvajeen umpeenkuro-misessa. Siksi kunta- ja sote-uudistukset laitettiin vaali-kauden alussa liikkeelle. Mo-lempien uudistusten tavoit-teena on lisätä kansalaisten välistä tasa-arvoa mutta sa-malla parantaa tuottavuutta.

Arvostan työtä, jota kun-tauudistuksen osalta on teh-ty eri puolilla Suomea. Sa-maan aikaan on rehellisesti todettava, että tarvitsemme uuden vaihteen kuntauudis-tukseen. Tästä syystä suu-rimmille kaupunkiseuduil-le otetaan käyttöön kunta-rakenteen osalta perälauta.

Jos 12 kaupunkiseudulla ei kyetä muodostamaan elin-voimaista ja eheää kuntara-kennetta, voi valtio käyttää demokratialukkoa eli kysyä alueen kansalaisten mielipi-dettä asiaan. Mikäli enem-mistö alueen asukkaista ha-luaa kuntaliitosta, voi valtio-neuvosto siitä myös päättää. Uskon tämän mahdollisuu-den vauhdittavan kuntauu-distusta.


KYSE ON TEKIJÖISTÄ Yhdistävä tekijä, poliittinen toimija, ystävyyssuhteiden syntypaikka, kiivaiden väittelyiden näyttämö, pienten puolustaja, työn arvostaja, kansanliike. Rakkaalla lapsella, työväenliikkeellä, on monta nimeä. Kuitenkin kokoonnumme aivan liian harvoin eri puolilta maata tapaamaan toisiamme, vaihtamaan kuulumisia ja pohtimaan tulevaa. Nyt korjataan tämäkin puute, kun sankat joukot kokoontuvat Tampereelle lauantaina 7.9.

Juhlistimme elokuussa SDP:lle tärkeän Forssan kokouksen ja ohjelman 110-vuotispäivää. Tampereen työväentalolla piirretään työväenliikkeen pitkää kaarta Forssasta 2000-luvulle -seminaarissa. Mutta ei jämähdetä menneisiin, vaan katsotaan heti perään, miltä pohjoismainen malli voisi näyttää Suomessa vuonna 2030. Innokkaimmat voivat myös osallistua Forssa 2.0 -työpajaan tai kuunnella Finlaysonin alueella järjestettävää paneelikeskustelua, kuinka päästiin hyvinvoivaan Suomeen 2050.

Työväenliikkeen suurpäivä on tärkeä etappi yhteisen toiminnan palauttajana luontevaksi osaksi työtämme. Tapahtuma on suunniteltu ja toteutettu yhdessä naisten, nuorten, urheilijoiden, ay-liikkeen, kulttuuriväen, Työväen sivistysliiton ja Kalevi Sorsa -säätiön kanssa. Yhdessä näytämme, että liikkeemme on elinvoimainen ja sen eri toimijat tähtäävät samaan maaliin. Esimerkiksi ammattiliittojen demaritoimijat järjestävät tapaamisia omilleen Vanhan kirjaston puistossa ja myös yhteiset iltamat Työväenmuseo Werstaalla.

Eikä juhlapäivä olisi mitään ilman kansanjuhlaa. Vanhan kirjaston puistossa voi kuulla niin puheenjohtaja Jutta Urpilaista kuin presidentti Tarja Halosta. Musiikkia riittää puhaltimista Jean S:ään ja palkintojakin jaetaan niin Rohkealle Ristolle kuin kulttuuriansioista.

Tulehan sinäkin mukaan! Se on Työväenliike.Nyt.Reijo Paananenpuoluesihteeri

TERVETULOA TAMPEREELLE! 110 vuotta sitten Forssasta kajahti ilmoille ohjelmajulistus, joka tähtäsi ihmisten väliseen tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisvastuuseen. Sosialidemokraatit halusivat rakentaa valtion, joka toimisi ihmisten puolesta, ja olisi olemassa ihmisiä varten. Forssan ohjelma on käytännössä toteutettu, mutta yhteiskunta ei ole koskaan valmis. Monet hyvinvointivaltion rakenteet toimivat huonosti ja byrokratia syrjäyttää ihmisiä. Hyvinvointivaltio tarvitseekin päivityksen.

Tampereella on suuri kunnia toimia Työväenliike.Nyt. -tapahtuman järjestämispaikkakuntana. Sosialidemokraateilla on ollut aina vahva asema Tampereellaja olemme nytkin osa hallisevaa valtakoalitiota. SDP:n kannatus on kaupungissamme neljä prosenttia korkeampi kuin maassa keskimäärin.

Tampere on hyvä paikka arvioida mennyttä ja suunnata katsetta tulevaan. Tampereella näkyy mielestäni varsin ainutlaatuisella tavalla historian eri kerrostumat. Tammerkoski loi aikanaan edellytykset teollisen Suomen ensimmäisen keskittymän synnylle. Myös vuoden 1918 katkerat muistot näkyvät edelleen katukuvassa ja ihmismielten syövereissä. Mutta Tampereella on aina osattu katsoa eteenpäin. Punatiiliset tehdasrakennukset sykkivät nykyään uudenlaista elämää, ja poliittinen yhteistyö on jo 1940-luvun lopulta lähtienylittänyt vasemmisto-oikeisto -jaon.

Olen myös entisenä Tampereen työväenyhdistyksen toiminnanjohtajana iloinen, että puolue on valinnut tapahtuman keskeiseksi toimipisteeksi Tampereen työväentalon. Viime vuonna historiaa kunnioittaen saneerattu kokouskeskus antaa varmasti juhlavat puitteet seminaareille ja työpajoille.

Nähdään Tampereella!Pekka SalmiTampereen SD. valtuustoryhmän puheenjohtajaapulaispormestari



TYÖVÄENLIIKE.NYT. TAMPEREELLA LAUANTAINA 7.9. Työväenliike.Nyt. -tapahtuma on työväenliikkeen yhteinen superpäivä Tampereella, jonka aikana Vanhan kirjaston puisto, työväentalo sekä torit ja kahvilat täyttyvät monipuolisesta ohjelmasta, iloisista kohtaamisista ja yhdessäolosta. Upean päivän päättää yhteinen iltajuhla. Tervetuloa mukaan! Lue lisää osoitteessa www.sdp.fi/tyovaenliike-nyt

10:30

12:00

12:30

12:45

13:00

13:20

13:45

14:10

14:20

14:4014:50

15:00

15:30

Lastenohjelmaa.Järjestäjinä TUL, TTY ja Nuoret Kotkat.Herra Heinämäen lato-orkesteri, Vahtikoiran vapaapäivä, temppurata, piirustusta ja puhallintyöpaja.

Puhallinmusiikkia, TTY:n soittokunta ja Miskantti.

Puoluevaltuuston puheenjohtaja, asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen.

Tampereen kaupungin tervehdys, apulaispormestari Pekka Salmi.

Presidentti Tarja Halonen.

Musiikkia, Nokian työväen mieskuoro.

Puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Eduskuntaryhmä ja ryhmän puheenjohtaja Jouni Backman.

Musiikkia, Musica ja Miskantti.

Risto Rohkea - palkinto. KSR:n Vuoden 2013 kulttuuripalkinto.

PoLiKon leikkimielinen Poliittinen Strömsö -kilpailu.

Bilebändi JEAN S.

Vanhan kirjaston puisto10:00

10:00

10:30

11:45

12:00

14:00

15:00

16:00

Kirjan julkistamistilaisuus: Tahtonaisia. Järjestäjä Demarinaiset.

SONK 50-vuotta: keskustelutilaisuus demariopiskelijoiden suhteista puolueeseen eri aikakausina.

Seminaari: Forssasta 2000- luvulle - Työväenliikkeen pitkät kaaret. Seminaarissa keskustelemassa prof. Maria Lähteenmäki sekä dosentit Tapio Bergholm ja Mikko Majander. Tilaisuus päättyy klo 11:30.

Seminaari: Pohjoismainen malli Suomessa 2030.Pohjoismaista mallia käsittelevän tutkimushankkeen Suomen maaraportti julkistetaan. Raportin Olli Kankaan kanssa laatinut Antti Saloniemi esittelee raportin. Kommentit mm. professori Pauli Kettunen ja SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly. Tilaisuus päättyy klo 13:00.

Pentti Haanpää – keskustelu.Keskustelijoina Juha Hurme ja Matti Salminen. Tilaisuus päättyy klo 13:30.

Seminar: Nordic Model - The Way Ahead.Englanninkielinen seminaari pohjoismaisen mallin tulevaisuudesta. Keskustelemassa mm. työelämä- ja hyvinvointitutkijat Jon Erik Dølvik ja Tone Fløtten sekä opetusministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti.

Forssa 2.0 työpaja.Järjestäjä Töölön Demarit.Tilaisuus päättyy klo 17:00.

Nuorten valtuutettujen tapaaminen.

Tampereen työväentalo Väinö Linnan aukio ja työväenmuseo Werstas18:00

19:00

TYÖVÄENILTAMAT Järjestäjinä AY-demarit.Iltamissa yhteislaulua ja tanssimusiikkia. B-oikeudet.Omakustanteinen ateriointi. Tilaisuus päättyy klo 23:00.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puhetilaisuus: ”Sosialidemokratia keskinäisriippuvuuden maailmassa”.

Toritapahtumat10:00

11:0011:00

Tammelan tori, Hakametsän sosialidemokraatit.

Tesoman tori, Länsidemarit.

Hervannan tori, Hervannan sos.dem. yhdistys.

Finlaysonin alue10:30

19:00

CAFE ASCHAN Paneelikeskustelu: Hyvinvoiva Suomi - miten siihen päästiin? Järjestäjä Demarinuoret.

RAVINTOLA PLEVNA Aatteen sotureiden ilta.Järjestäjä Demarinuoret.Paikalla varapuheenjohtajat Antti Lindtman ja Eero Vainio.

Juontajina varapuheenjohtaja,kansanedustaja Antti Lindtman sekä Eveliina Reponen.

Tapahtuman toteuttavat yhteistyössä SDP, TSL, Kalevi Sorsa Säätiö, Työväen Urheiluliitto, Suomen Työväen Musiikkiliitto, Demarinuoret, SONK, Nuoret Kotkat, AY-demarit sekä työväenmuseo Werstas.

Jean S.

Puistossa pörrää päivän aikana myös demareiden moottoripyöräkerho. Käy tutustumassa pyöriin ja vaihtamassa kuulumisia!

Katso puiston tapahtumia

livenä netissä: live.sdp.fi

Metson kirjastotalo PERJANTAINA 6.9. EUROOPPA-FOORUMI PIETILÄ-SALISSA.Klo 17-19:30. ”Työläisten Eurooppa.”


SONKin juhlaseminaarissa puidaan opiskelijajärjestön ja SDP:n suhteita

Jarkko Piirainen

Sosialidemokraattiset opis-kelijat järjestävät Tampe-reen työväentalolla semi-naarin, jossa keskustellaan SONKin ja SDP:n suhteis-ta eri aikakausina.

– Luvassa on varmasti mielenkiintoisia näkökul-mia avaamaan opiskelijoi-den ja puolueen erityislaa-tuisiksikin kutsuttuja väle-jä 50 vuoden ajalta, SON-Kin pääsihteeri Anni Lah-tinen lupaa.

Tilaisuudessa on pu-humassa SONKin nykyi-nen puheenjohtaja Anette Karlsson sekä entisistä pu-heenjohtajista Antti Vuo-renrinne, Mikael Jungner ja Esa Suominen.

Keskustelu avataan SON-Kin entisen pää-sihteerin Kaisa Pennyn vetä-mällä panee-lilla, jonka jäl-keen yleisön toivotaan ot-tavan aktiivi-sesti osaa kes-kusteluun.

Lahtinen ke-huu, että työ-väenliikkeen superpäivä on mitä mainioin aloitus syksylle.

– Päivä on täynnä toi-nen toistaan mielenkiin-toisempaa ohjelmaa, mutta ennen kaikkea on hienoa tavata suuri joukko tove-reita ympäri Suomea. Toi-votaan, että aurinko pais-taa!

Juhlavuosi täynnä toimintaaTampereen seminaari on osa laajempaa seminaarien sarjaa, jolla SONK juhlistaa 50-vuotista taivaltaan.

– Rajallisten resurssiem-me vuoksi päätimme, että emme järjestäisi niinkään erillisiä juhlavuositapahtu-mia vaan juhlavuosi näkyi-si kaikessa toiminnassamme, Lahtinen kertoo.

Koska SONK järjestää perinteisesti seminaaritoi-

mintaa, päättivät he tänä vuonna tehdä seminaa-reista keskei-sen osan juhla-vuotta.

Seminaareis-sa on keskus-teltu sukupol-vien välises-tä oikeuden-mukaisuudes-ta, on pohdittu

hyvinvointival-tion menneisyyt-

tä ja tulevaisuutta sekä kes-kusteltu koulutuspolitiikas-ta otsikolla Sivistyskö suun-tana?

- Kaikki seminaarit ovat olleet erittäin suosittuja ja onnistuneita, Lahtinen to-teaa.

Vuoden viimeinen tee-

maseminaari pidetään syys-kuun lopussa teemalla Eet-tisyys ja solidaarisuus.

Arvokkuutta ilman pönötystäSONKin perustava kokous pidettiin marrasereella. – Nyt 50 vuotta myöhem-min haluamme myös pitää liittokokouksemme samaan aikaan ja nimenomaan Tam-pereella, Anni Lahtinen to-teaa.

Juhlaliittokokouksen päätteeksi pidetään iso 50-vuotisjuhla, jonne Lah-tinen toivoo paljon sonkki-laisia, niin nykyisiä kuin en-tisiä toimijoita.

– Yritämme välttää turhaa pönötystä kuitenkin huomi-oiden tilaisuuden vaativan arvokkuuden.

Illan ohjelmassa on muun muassa Jutta Urpilaisen juhlapuhe sekä hyvänteke-väisyyshuutokauppa.

SONKin teemaseminaari SONK&SDP, klo 10-12 Yrjö Mäkelin -salissa työväentalolla.

”Yleisön toivotaan ottavan aktiivi-

sesti osaa keskuste-

luun.”

SONKin pääsihteeri An-ni Lahtinen kehuu työ-väenliikkeen superpäi-

vän olevan mitä mai-nioin aloitus syksylle.

Maaraporttia ja työväenliikkeen kaariaMari Tolvanen

Kalevi Sorsa -säätiö on kes-keisenä toteuttajana kol-messa Työväenliike.Nyt. -tapahtuman huippusemi-naarissa, joissa keskustellaan hyvinvointivaltion mennei-syydestä, nykytilasta ja tu-levaisuudesta.

Kolmen seminaarin sar-jan aloittaa aamupäivällä Työväenliikkeen pitkät kaa-ret – Forssasta 2000-luvulle -keskustelu.

– Työväenliike järjestäy-tyi 1900-luvun alun Suo-messa paitsi poliittisena puolueena myös ammat-tiyhdistys-, osuustoimin-taja sivistysliikkeenä. Itä-Suomen yliopiston profes-sori Maria Lähteenmä-ki sekä Helsingin yliopis-ton dosentit Tapio Berg-holm ja Mikko Majander keskustelevat, miten tavoit-teet ovat vuosikymmenten saatossa toteutuneet näillä eri sektoreilla, Antti Kai-hovaara Kalevi Sorsa -sää-tiöstä kertoo.

Suomen maaraportin julkistusPäivää jatkava Pohjoismai-nen malli Suomessa -se-minaari nivoutuu Pohjo-lan työväenliikkeen yhtei-

seen NordMod 2030 -tut-kimusprojektiin, jossa poh-ditaan pohjoismaisen mal-lin haasteita, kestävyyttä ja muutostarpeita keskipitkäl-lä aikavälillä. Kaihovaara nä-

kee seminaarin luotaavan Suomen nykyistä tilannetta huomionhakuisia uutisotsi-koita syvällisemmin.

– Seminaari keskittyy Suomea koskevaan maa-

raporttiin, jos-

sa käsitellään pohjoismai-sen mallin tilaa Suomes-sa ja siihen vaikuttaneita kansallisia ja kansainvälisiä kehitystrendejä viimeisen 20 vuoden ajalta.

Keskusteluun osallistuvat muun muassa SDP:n pu-heenjohtaja Jutta Urpilai-nen ja SAK:n puheenjoh-taja Lauri Lyly.

Tähtivieraina norjalaisia tutkijoitaEnglanninkielisessä Nordic Model – The Way Ahead -seminaarissa kuullaan ul-komaisina tähtivieraina Jon Erik Dølvikia ja Tone Fløttenia. Nämä kaksi työ-elämä- ja hyvinvointitutki-jaa ovat laatineet Normod 2030 -projektin pohjoismai-sen mallin peruspilareita se-kä väestönmuutoksia koske-vat raportit.

– Tässä seminaarissa poh-ditaan pohjoismaisen mal-lin tulevaisuutta Suomea laajemmin. Miten laajoihin

hyvinvointipalveluihin ja järjestäytyneisiin työmark-kinoihin perustuva yhteis-kuntamalli selviää tilan-teessa, jossa siihen kohdis-tuu huomattavia ulkoisia ja sisäisiä paineita?

Kaihovaara muistuttaa, et-tä vaikka tapahtuman alus-tukset ovat englanniksi, kommentteja ja kysymyksiä on mahdollista esittää myös suomeksi.

Hän kertoo henkilökoh-taisesti odottavansa innolla norjalaisia tutkijavieraita.

– Suomen ulkopuolinen näkökulma hyvinvointikes-kusteluun on erittäin terve-tullut maassa, jossa kliseises-ti sanotaan olevan tilaa vain yhdelle mielipiteelle kerral-laan.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Kaihovaara aloitti elo-kuussa Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkijana, vastaten sää-tiön Tasavertaiseen yhteiskun-taan -projektista.

Kalevi Sorsa -säätiön projektitutkija Antti Kaihovaara odottaa innolla Työväenliike.Nyt. -ta-pahtuman huippuseminaareja.


Kenelle vuoden 2013 Työväen kulttuuripalkinto?

KSR:n perinteinen palkinto luovutetaan Tampereella.

Jarkko Piirainen

Vanhan kirjaston puiston Laikunlavalla on monipuo-lista ohjelmaa aamusta il-tapäivään. Lavalla juhliste-taan myös työväenkulttuu-ria, kun Kansan Sivistysra-hasto luovuttaa perinteisen Työväen kulttuuripalkin-tonsa. Mutta kuka palkin-non saa?

Säätiön asiamies Ulla Vuolanne ei paljasta vie-lä palkinnon saajan ni-meä, vaan vinkkaa, että tä-nä vuonna palkitaan pitkän teatteritaiteen uran tehnyt, arvostettu näyttelijä.

– Työläisperheeseen syn-tynyt taiteilija on pysynyt työväenliikkeen vankku-mattomana kannattajana koko ikänsä.

Tämä on näkynyt myös hänen tuotannossaan ja töis-sään.

– Yhteiskunnallinen vai-kuttaminen ja ajatusten he-rättäminen taiteen voimalla on ollut hänellä voimakasta koko elämän ajan.

Työväen kulttuuripalkin-to myönnetään työväen-kulttuurin, sivistys- ja va-listustyön parissa tehdys-tä ansiokkaasta työstä. Pal-kinnonsaajan päättää KSR:n hallitus.

– Palkinto jaettiin ensim-mäisen kerran vuonna 1982, jolloin sen vastaanotti laulu-taiteilija Reijo Frank, Vuo-lanne kertoo.

Mahtavia kokemuksiaUlla Vuolanteen mielestä työväenkulttuurin yhtenä

tärkeimpänä tehtävänä on ollut rikkoa ihmisten itsen-sä tai ympäristön heille aset-tamia rajoja.

– On tärkeää, että ihmi-siä rohkaistaan ja kannuste-taan kehittämään itseään, in-nostumaan uusista haasteista ja uskaltautumaan luovaan elämään.

Vuolanne kertoo Kan-san Sivistysrahaston olevan täynnä upeita kokemuksia, ja hän kehuu apurahansaa-jien tehneen mahtavaa jäl-keä ympäri Suomen.

– Haluamme koota näi-tä apurahatarinoita esit-teeseemme ja kotisivuil-lemme kaikkien nähtäväk-si. Vuodesta 2013 kertova esite ilmestyy vuodenvaih-teessa.

Työväenliike.Nyt-tapah-tuman sanomaa Vuolanne pitää erittäin tärkeänä.

– Enemmän kuin kos-kaan, nyt eriarvoisuuden ja totaalisen köyhyyden li-sääntyessä, tarvitaan sosiali-demokraattisen työväenliik-keen toimintaa. Se on sosi-aaliseen oikeudenmukaisuu-teen ja ihmisten turvaan pe-rustuvaa toimintaa, Vuolan-ne näkee.

Hän korostaa, että esimer-kiksi nuorison työttömyys ja vanhusten yksinäisyys eivät ole asioita, jotka voivat lei-mata sivistynyttä yhteiskun-taa. KSR:n vuoden 2013 Työväen kulttuuripalkinnon luovuttami-nen Vanhan kirjaston puistossa klo 14:50.

Säätiön asiamies Ulla Vuolanne kehuu KSR:n apurahansaa-jien tehneen mahtavaa jälkeä ympäri Suomen.

Jouduitko taas alakynteen illanvietossa? Ei hätää, me tarjoamme välineet nokkeliin vastauksiin kaikissa tilanteissa. Tällä kertaa väännämme kättä rakennemuutoksesta.

Rakennemuutos

”Rakennemuutos tarkoittaa sitä, että Irish coffeessa ker-ma laitetaan pohjalle ja viski vaihdetaan rommiin.” Tällä aloituksella saat taatusti hipsteriystäviltäsi hiljaisen hetken lattemukien äärellä. Voit jatkaa valottamalla rakenneuudistusten haasteellisuut-ta vielä kertomalla, että onkin täysin mahdo-tonta perustella kahvijuoman muutoksia Iri-sh coffeen ystävälle. Väistämättä joku ystävis-täsi lisää heti, että eihän se edes voi toimia käytännössä.

Paljasta hipsteriystävillesi, että rakenneuudis-tus onkin vain tapa puhua. Jos haluat puhua il-man, että haluat kertoa todellista tarkoituspe-rääsi, niin puhu rakenteista ja niiden uudistami-sesta. Voit pudotella rakenneuudistus-sanan vä-liin sanoja kestävyysvaje, tekemisen meininki se-kä tehokkuus ja tuottavuus. Näin puhut paljon ja vaikutat fiksulta, mutta yhtään konreettista asi-aa ei tarvitse kertoa.

Varo tämän ystäväjoukon läsnä ollessa paljastamas-ta, että opintotuen ehtojen kiritys ja opintoaikojen lyhennys ovat juuri niitä konkretian hippusia, mitä puheilla rakenne-uudistuksesta haetaan.

Keski-ikäinen ystäväporukkasi tietää, että saavuttaakseen uutta on luovuttava vanhas-ta. Kun jalat ovat oman pöydän alla, pitää pärjätä sillä mitä tienaa. Näiden ihmis-ten kanssa voit puhua aivan hyvin suo-raan rakenneuudistuksen konkretiasta. Kuntien määrä, verotuksen taso ja oikeu-denmukaisuus. Tulojen ja menojen epä-suhta on monilla perheillä pysyvä ja siten

valtion vastaavan tilanteen perustelu sääs-töihin johtavilla rakenneuudistuksille on

ymmärrettävää.Kannattaa myös paljastaa, että työsuhdetur-

van leikkaukset, työajan jatkaminen sekä elä-keleikkaukset ovat myös rakenneuudistuksia.

Saat porukan puolellesi, kun sanot, että näi-tä kokoomus elinkeinoelämän etujärjestö-jen kautta yrittää salaa hiivuttaa eduskunnan

käsiteltäväksi.

Rakentajasukupolvi rakastaa rakenneuudistuksia. Kansa-koulusta peruskouluun, kunnanlääkäristä terveyskes-kukseen. Ahtaista asuinoloista omakotitaloon. Silti. Kahvi ABC-asemalla pyrskähtää suusta, jos edes yri-tät sanoa, että saavutettuja etuja voitaisiin ehkä tar-kastella sukupolvisopimuksen valossa. Myöskin elä-keiän pohdinta saattaapi olla haastava, joskin hyvin ajankohtainen aihe, joka kuumentaa henkilökohtai-sella koskettavuudellaan ilmapiirin kahviossa.

Toisaalta ystäväpiirisi talous- ja yhteiskuntatietoisuus ovat aivan huippuluokkaa ja tämän porukan kanssa kan-nattaa puhua enemmänkin filosofisesti pohdiskellen. Ai-na keskustelua voi rauhoittaa muistuttamalla, miten hy-vin ennen asiat olivat. Siitä riittää esimerkkejä loputto-maan keskusteluun.


Uusi palsta

Jarkko Piirainen

På gång inom FSDNils-Johan Englund

Den 7.9 samlas vi i Tam-merfors i samband med Ar-betarrörelsen.nu. FSD kom-mer naturligtvis att vara med, och vi ordnar dessu-tom eget program. Under-visningsråd Armi Mikko-la vid Undervisnings- och kulturministeriet informe-rar om språkbadsverksam-heten och språkbadslära-rutbildningens utsikter.

FSD:s andra huvudföre-läsare för dagen är Ulla-Maija Rajakangas, stats-sekreterare vid social- och hälsovårdsministeriet. Hon kommer att berätta om so-cial- och hälsovårdsrefor-men och vad den innebär

för den svenska servicen in-om metropolområdet. Des-sutom kommer vi att disku-tera FSD:s roll i Svenskfin-land. Välkommen med!

För FSD:s del har hös-ten inletts med god akti-vitet och mycket synlighet, speciellt i Österbotten. Den 16.8 besökte omsorgsminis-ter Susanna Huovinen Ma-lax och Vasa.

Responsen var mycket bra och besöket uppmärk-sammades i media. Speciellt glada är vi inom FSD att omsorgsministern tog ställ-ning till det medborgarini-tiativ som vill slopa den ob-ligatoriska nyttosvenskan.

– Finland är ett tvåsprå-kigt land, och alla bör ges samma möjligheter att lära sig båda språken, sade om-sorgsminister Huovinen.

Årets höjdpunkt i EkenäsDen 17.8 var det dags för FSD:s årliga sommarfest i Österbotten. Denna gång var det Vasa Svenska So-cialdemokrater som ordna-de tillställningen i samarbete med FSD och ABF. Uppläg-get var lite annorlunda än ifjol, och tillställningen på-minde mera om ett semi-narie istället för en som-marfest.

PD Andreas Fagerholm

presenterade sin doktorsav-handling, en avhandling där han studerat de socialdemo-kratiska partiernas utveckling i Väs-teuropa under 1900-talet.

Hans häls-ning till oss so-cialdemokra-ter var att vå-ra grundvär-den är tidlösa och står sig li-kaväl idag som ti-digt 1900-talet, det gäller bara att förmedla dem på ett sådant sätt att männis-kor förstår dem och deras värde även 2013.

Under seminariet för-des även en saklig diskussi-on om SDP:s rådande situ-

ation. Man ansåg att läget är mycket

svårt, och det nuvarande re-geringssamar-betet tvingar oss till komp-romisser.

Samtidigt har vi genom vår regeringsmed-

verkan lyckats bedriva en social-

demokratisk politik. Ung-domsgarantin, solidaritetss-katten, äldreomsorgslagen samt en förstärkning av so-

cialskyddet är alla resultat av SDP:s medverkan i re-geringen.

Årets höjdpunkt för FSD är vår kongress. Den 26-27.10 samlas ett hundratal medlemmar i Ekenäs. Kong-ressen är mycket viktig för våra medlemmar som är spridda runtom i Finland. Kongressen kommer även att ta ställning till ett po-litiskt program som en ar-betsgrupp utsedd av FSD:s styrelse arbetat med under hela året.

Till sist vill jag önska alla SDP:s medlemmar en rik-tigt fin avslutning på som-maren!

”FSD kommer

naturligtvis att vara med!”

Koivukylän demarit kokeilevat uudenlaista tapahtumakonseptia.Syyskuun 9.–14. päivä Van-taan Koivukylässä kuullaan raskaan sarjan poliittista de-battia, kun nimekäs joukko puolueen vaikuttajia ke-rääntyy Koivukylän Sosiali-demokraattien uuteen Poli-tiikan viikko -tapahtumaan.

Koivukylän demarit jär-jestävät Politiikan viikon nyt ensimmäistä kertaa. Puolue-osaston puheenjohtaja Juha Kähärä kertoo idean tapah-tumasta syntyneen keväällä yhdistyksen johtokunnan pohtiessa, kuinka he voisi-

vat uudistaa toimintaansa.– Siellä syntyi ajatus, että

voitaisiinko järjestää viikon mittainen tapahtumasarja erilaisilla teemoilla.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille, niin koivukyläläisil-le, vantaalaisille kuin kaikil-le muillekin kiinnostuneille.

Kähärä mainitsee, et-tä Koivukylän demareiden tarkoituksena on olla näky-villä muulloinkin kuin vaa-lien alla.

– Meillä on tavoittee-na, että Koivukylässä ihmi-

set tietävät keitä me dema-rit olemme, ja että demarit ovat läsnä.

Kähärä uskoo, että nä-kyminen ihmisten arjessa on vaikuttanut positiivises-ti myös heidän aikaisempiin vaalituloksiin.

– Viime kunnallisvaaleissa kannatuksemme oli Koivu-kylässä hieman yli 40 pro-senttia ja tavoitteemme on nostaa sitä.

Nimekkäitä keskustelijoitaPolitiikan viikolla keskustel-laan kuutena päivänä ajan-kohtaisista politiikan tee-moista. Puhetta on luvassa

esimerkiksi vanhuspalvelui-den uudistuksista, kaupun-kisuunnittelusta, Suomen ja Vantaan tulevaisuuden haas-teista, ympäristön tilasta sekä Euroopan työmarkkinoista.

– Nämä teemat ovat tul-leet yhdistyksemme koko-uksista ja jäsenkyselyn avul-la, Juha Kähärä kertoo.

Koivukylän demarit ovat myös kysyneet paikallisilta asukkailta, keitä poliitikko-ja he haluaisivat tavata.

Politiikan viikon esiinty-jälista on varsin vaikuttava. Mukana keskusteluissa ovat muun muassa Eero Heinä-luoma, Antti Lindtman, Pia Viitanen, Maria Gu-

zenina-Richardson, Sirpa Paatero, Liisa Jaakonsaari sekä Antti Rinne.

Kähärän mukaan noinkin nimekkään puhujalistan ko-koaminen ei kuitenkaan ol-lut vaikeaa.

– Kysymällä saimme nä-mä henkilöt mukaan. Tietys-ti myös Koivukylän sijain-nilla on oma merkityksensä, jotta valtakunnan tason po-liitikot ehtivät paikalle.

Tekeminen vaatii sitoutumistaKoivukylän demareilla on alustavia suunnitelmia teh-dä Politiikan viikosta pysy-vämpi käytäntö. Ensin kui-

tenkin kerätään kokemuk-set talteen ensimmäisestä viikosta.

– Toiveeni on, että saisim-me pidettyä viikon kevääl-lä ja syksyllä, Kähärä toteaa.

Hän toivoo myös muilta yhdistyksiltä löytyvän täl-laista ”luovaa hulluutta”.

– Tekeminen vaatii uskoa onnistumiseen ja sitoutu-mista toimintaan. Tällaises-ta tapahtumasta saamme li-säksi roimasti kokemusta toimivan poliittisen tapah-tuman järjestämisestä, Kä-härä näkee.

– Innostunut ilmapiiri tuo lisää innostuneita henkilöitä mukaan. Jos tämä on mah-dollista meillä, niin on tämä mahdollista muuallakin, Kä-härä alleviivaa.

Hän lisää, että taloudelli-set seikat vaikuttavat totta kai Politiikan viikon järjes-tämiseen.

– Haluan jo tässä vaihees-sa kiittää meitä tukeneita tahoja, sillä ilman heitä tä-mä tapahtuma ei olisi ollut mahdollista järjestää.

Koivukylän demarit ovat saaneet myös puolueelta toimintatukea politiikan vii-kon järjestämiseen. Toimin-tatukea myönnetään ano-muksesta puolueosastoille uudenlaisten toimintamuo-tojen kokeilemiseen.

Lisätietoja toimintatuesta saa puoluetoimistolta järjestöpäällikkö Ari Näätsaarelta. Katso Politiikan viikon ohjelma: koivukylandemarit.fiKoivukylän demareiden puheenjohtaja Juha Kähärä kannustaa tovereita rohkeasti kokeilemaan uudenlaisia toimintamuotoja.

”Innostunut ilmapiiri tuo

lisää innostuneita

henkilöitä mukaan.”

Politiikan viikko kokoaa kärkipoliitikkoja Vantaan lähiöön

– Hyvät käytännöt


Ideasta aamukahvipöytään Mainoskampanjan matka suunnitelmasta suoraan lukijan käteen.

Lehtikattausta on nyt pyöritelty muu-taman kerran. Kesälomat alkavat pai-

naa päälle, toivottavasti kaikki saadaan kuosiin ajoissa. Puo-luetoimiston markkinointiviestinnän suunnittelija Mari Tol-vanen on lupautunut taittamaan mainokset valmiiksi.

Ensimmäinen kuvauspäivä vanhuspalvelulakimainosta varten meni mönkään. Juuri kun kaarsimme kuvattavan pariskunnan pihaan, taivas aukeni ja koko aamupäivän kau-kana myllännyt ukkonen saapui Helsinkiin. Lykkäsimme kuvaukset huomiseen, toivottavasti ilma on silloin toinen.

Kuvaukset on saatu pulkkaan! Olli otti upe-

at kuvat ja Mari taittaa niitä parhaillaan puo-lueen viestintätiimin suunnittelemien tekstien kanssa. Viilausta on paljon, toivottavasti Ma-ri ei ihan näänny tämän jatkuvan soittelun ja muokkailun alle. Lehtikattauskin alkaa olla jo pulkassa, loppuun jatketaan sitten kun palaan ensimmäiseltä kesälomapätkältä.

Niin on, ja meille on tärkeää, että myös tulevista kesistä voi nauttia puolisonsa kanssa omassa kodissaan. Heinäkuussa voimaan astunut vanhuspalvelulaki takaa jokaiselle palvelusuunnitelman ilman ikärajoja, ihmisen oman jaksamisen ja tarpeen mukaan. Se takaa mahdollisuuden asua omassa kodissa niin pitkään kuin on mahdollista ja turvallista. Kun kotona ei enää pärjää, on pariskunnalla edelleen oikeus pysyä yhdessä. Hoitolaitosten henkilöstön alimitoitusta ei hyväksytä. - SDP:n kansanedustajat

SosialidemokraattinenEduskuntaryhmä

”Kyllä kesästä on kaikkein mukavinta nauttia yhdessä, omassa kodissa.” - Inga ja Pentti

Johanna Ojala-Niemelä kansanedustaja Jutta Urpilainen ministeri

SDP nosti vaaleissa viisi asiaa esille• Vanhuspalvelulaki• Koulujen työrauhan

parantaminen• Veroparatiisien vastainen

työ kuntahankinnoissa• Nuorisotakuu• Toimivat terveyskeskukset

Näistä kaikista löydät lisää tietoa sekä ajatuksia omalle valtuusto-aloitteellesi SDP:n www-sivuilta osoitteesta www.sdp.fi/tyoeka-lut. Siellä kohdasta ”taustatietoa valtuutetuille” avautuu valikko, jossa kerrotaan jokaisesta tee-masta lisää.Toivottavaa olisi, että jokaises-sa Suomen kunnassa SDP:n val-tuustoryhmät sekä yksittäiset valtuutetut olisivat näiden asioi-den suhteen aloitteellisia. Myös SDP:n ministereitä voi pyytää kertomaan yllä olevista tee-moista valtuustojen kokouksiin.Meillä on neljä vuotta hyvää ai-kaa porukalla laittaa lupaukset toimeksi. Suomea muutetaan tekojen kautta.

Huhhuh! Nyt on SDP:n luotsaamilla uudistuksilla kuvat ja kasvot lehdissä. Vielä viime hetkellä muo-

kattiin lehtilistoja alueellisesti kattavammiksi ja tehtiin parit loppuviila-ukset. Vanhuspalvelulakimainos on nyt ulkona ja heti kesäloman jälkeen tehdään valmiiksi koulurauhamainos. Se mennee eteenpäin sutjakkaam-min, sillä nyt meillä on valmiina sekä kuvat että lehdet.

Molemmat mainokset menevät myös verkkoon. Sinne lisätään tausta-tietoa uudistuksista, jotta kiinnostuneet voivat lukea mainosta tarkem-min miten arki tulee uudistusten myötä muuttumaan. Kaiken kaikki-aan täytyy sanoa, että huima prosessi, mutta olen tyytyväinen. Mahtava porukka oli tekemässä ja upeat ihmiset mainoksissa. Yhteistyöllä tehtyä, kuten liikkeen tyyliin kuuluu.

Kävimme keskusteluja ja päätimme, että julkai-semme mainossarjan SDP:n tärkeistä, ihmistä

lähellä olevista teoista hallituksessa. Teemoiksi valittiin vanhuspal-velulaki, joka tuli voimaan heinäkuun alussa, sekä panostukset kou-lurauhaan. Näitä ovat muun muassa koulurauhapaketti, joka astuu voimaan vuoden 2014 alussa, sekä 60 miljoonan panostukset luok-kakokojen pienentämiseen.

Nämä päätökset ovat olleet päätöksiä arjen parantamiseksi ja mo-nella tapaa myös satsauksia inhimillisyyteen. Molemmat ovat asioita, jotka ovat sosialidemokratian ydinaluetta. Huisia päästä tekemään tällaista projektia!

Emilia Tervonen, eduskuntaryhmän tiedotussihteeri

Viikko 1:

Mediatoimisto Caratin kanssa on nyt käynnis-tetty keskustelut lehtikattauksesta, jota tullaan

käyttämään mainostamiseen. Me emme halunneet ostaa Hesarin etu-sivua, vaan kohdistaa sanottavamme myös niihin aamukahvipöyti-in, joissa ei maksullista aamulehteä ole tarjolla. Siksi päätimme, että mainos julkaistaan vaalipiireittäin ilmaisjakelulehdissä, alueen kan-sanedustajien allekirjoittamana.

Nyt odotellaan ensimmäistä listausta niistä lehdistä, joita vaalipii-reittäin voidaan käyttää. Valinnasta tulee tiukka. Jokaiseen suoma-laiseen kaupunkiin ei ole mahdollista ostaa mainosta, mutta alueel-lisen kattavuuden on oltava mahdollisimman hyvä.

Viikko 2:

Valokuvaaja Olli Ur-pela palkattiin kuvaa-

maan mainoskuvat. Koska uudistukset kos-kettavat nimenomaan ihmisten arkea, halu-taan käsiteltäviin aiheisiin tarttua juuri yk-sittäisen ihmisen kokemuksen kautta. Ol-li on rautainen ammattilainen, mutta hä-nellä on käsileikkauksen takia vain muuta-ma vapaa kuvauspäivä. Toivottavasti aikatau-lut pitävät. Lehtilistojen muokkaus jatkuu.

Viikko 3:Viikko 4:

Viikko 5: Viikko 6:

– Hyvät käytännöt

Kuvassa Lapin lehdissä ollut mainos.


Forssan perintöForssan puoluekokouksen muistamisen merkeissä on usealla taholla haikailtu, kuinka SDP tarvitsisi nyt yhtä rohkean vision tulevaisuudesta ja selkeät ohjel-mavaateet sen saavuttamiseen.

Skeptisemmät epäilevät, onko moi-nen tavoitteenasettelu enää ylipäätään mahdollista. Suomi ja maailma eivät ole pitkään aikaan jäsentyneet niin yk-siselitteisistä palikoista, että niistä voisi rakentaa kovinkaan kauas kurkottavaa kehityskertomusta.

Ohjelmat vanhenevat käsiin, tai sitten vesittyvät yleisluontoisuuttaan merki-tyksettömiksi. Vaalikamppailussa vanno-tut kynnyskysymykset eivät kestä täyt-tä vaalikautta, hyvä jos sen puoliväliin.

yyy

Toisaalta, ei Forssankaan maine pe-rustunut aina ohjelman kirjaimeen vaan henkeen, sen tarjoamaan iden-titeettiin. Tämä näkyi sekä sisällis-sodan että erityisesti jatkosodan jäl-keen, kun työväenliikkeen eri sii-vet kamppailivat kunniasta, kenel-le perustajatovereiden perintö oikein kuuluu.

Kommunistit korostivat Forssan oh-jelman periaatepuolta, joka tähdensi luokkataistelua ja tuotantovälineiden ottamista yhteiskunnan hallintaan. So-siaalidemokraatit painottivat demokra-tiaa kaiken muun edellytyksenä sekä sen avulla toteutettua reformivaatimus-ten listaa.

yyy

Kun SDP 1940–1950-luvun taitteessa uusi periaateohjelmaansa, vasemmalta kritisoitiin puolueen luopuvan näin vi-rallisesti sosialismin tavoittelusta. Ehkä senkin vuoksi R.H. Oittisen muokkaa-maan paperiin jäi hieman vanhamarxi-lainen sävy.

Sekään ei tahtonut riittää 1970-lu-vun aatteellisella kukoistuskaudella. Forssan ohjelma koki melkoisen re-nessanssin, kun SDP:n johto saat-toi julistaa sen olevan ”ajankoh-taistettuna edelleen puolueemme ohjelma”.

Ohjelmakohtia tärkeämpää alkoi olla Forssan symboliarvo, jota jaka-maan SDP ei ole koskaan kelpuutta-nut ”kuokkavieraita”. Eikä taida kel-puuttaa vieläkään.

Mikko MajanderKirjoittaja on Kalevi Sorsa -säätiön toi-minnanjohtaja, VTT. Kalevi Sorsa -säätiö julkaisee myöhemmin syksyllä kirjan, josta voi lukea lisää taistelusta Forssan ohjelman perinnöstä.

Muurinpohjalettuja ja vakavaa puhetta ForssassaPieni tihkusade ei haitannut leppoisaa menoa Forssan to-rilla, kun sosialidemokraatit aloittivat Forssan ohjelman 110-vuotisjuhlinnan. Tarjol-la oli niin musisointia, muu-rinpohjalettuja kuin poliitti-sia puheita.

Puoluesihteeri Reijo Paa-nanen korosti, että yksilölli-syyden korostamisesta alka-nut keskustelu ei saisi sulkea pois yhteisöllisyyttä.

– Täytyy muistaa, että pohja hyvinvoinnille on teh-ty yhdessä.

Forssan ohjelmasta Paa-nasen mieleen on erityisesti kehotus huolehtia lapsista ja vanhuksista.

– Toivottavasti heinäkuun alussa voimaan tullut van-huspalvelulaki parantaa vie-lä tilannetta.

Monen mielestä Forssan ohjelmasta on toteuttamat-ta vain kirkon ja valtion ero. Paananen kertoi, että SDP:n marras-joulukuun vaihteen puoluevaltuustoon on tulos-sa selvitys kirkon ja valtion roolista.

– Saija Karniston joh-dolla toiminut työryhmä on selvittänyt, mikä tilanne on muissa samankaltaisissa maissa sekä mitä kirkon ja valtion ero tarkoittaisi käy-tännössä.

Luokkayhteiskunta palaamassa takaisinJuhlaseminaarissa Forssan työväentalossa puhunut ul-koministeri Erkki Tuomi-oja totesi seminaaripuhees-saan, että luokkayhteiskun-ta, jonka parhaimmillaan kuvittelimme hävittäneem-me, on hiipimässä takaisin.

– Kun Suomessa tuloerot vielä vuonna 1966, jolloin hyvinvointivaltion rakenta-minen pääse alkuun, jätti-vät lähes 20 prosenttia vä-

estöstä köyhyysra-jan alle, niin vuo-teen 1991 men-nessä köyhyysas-te oli pudonnut jo kuuteen pro-senttiin. Sen jäl-keen tuloerojen kasvu on kui-tenkin nostanut köyhyysasteen 13 prosenttiin.

Tuomioja huo-mautti, että kehi-tys näkyy vielä sel-

vemmin alakohtaisessa tarkastelussa.

– Forssan oh-jelmassa vaa-dittiin ”Terve-ydenhoito val-tion ja kuntain asiaksi. Maksu-ton lääkärinapu ja lääkkeet se-kä synnytysapu.” Tänään tilanne on kuitenkin se,

että alimpaan tu-loviidennekseen kuu-

luva mies kuolee 12 vuotta aiemmin kuin rikas, kun 20 vuotta aiemmin ero oli rei-lu seitsemän vuotta.

Juhlapäivää isännöineen Forssan työväenyhdistyk-sen puheenjohtaja Eino Jär-vinen vaati, että kahdeksan tunnin työpäivä pitäisi tuo-da uudelleen.

– Nyt monilla ihmisillä on pätkätöitä tai ei töitä ollen-kaan.

Järvisen mukaan histo-ria edellyttää, että demarit

ovat keskeisiä päätöksente-kijöitä.

– Meidän täytyy tehdä voimakasta työtä kansan puolesta. Kun Helsingin herrat lähtevät kenttää kier-tämään, niin saadaan puolu-een kannatus nousuun. Tuo-mioja on hyvä esimerkki ak-tiivisesti eri puolilla maata käyvästä ministeristä.

Katso juhlaseminaarin video-tallenne osoitteessa www.you-tube.com/user/demaritv

Ulkoministeri Erkki Tuomioja on ollut jo pitkään huolissaan tuloerojen kasvusta.

”Täytyy muistaa,

että pohja hyvin-

voinnille on tehty

yhdessä.”

”Luokkayhteis-kunta, jonka

parhaimmillaan kuvittelimme

hävittä-neemme, on hiipimässä takaisin.”

Kari Hulkko

aimo - sdp:n jäsenlehti 5/2013

Documents