aimo - sdp:n jäsenlehti 7/2013

SDP:

N JÄ

SEN

LEH

TI7/

2013

2 SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

SDP:n jäsenlehti

Ilmestyy Demokraatin liitteenä. Jaetaan kaikille SDP:n jäsenille.

Toimitus: [email protected] 6, 00530 Helsinki

Vastaava päätoimittaja: Ismo Kainulainen, puh. 050 517 3594 / [email protected]: Jarkko Piirainen, [email protected]: Jukka-Pekka [email protected]

Poliittinen viestintä on ollut suuren murroksen kourissa 2000-luvulla. Internetin läpimurto vei jutut nettiin ja nyt mobiililaitteiden esiin-marssi laittoi ne taskuun. Pitkät pohdiskelevat ja hartaasti tehdyt jutut ovat vähenty-neet. Kertakäyttöjournalismi on li-sääntynyt.

Myös SDP on tehnyt muu-toksia oman sateenvarjonsa alla oleviin lehtiin ja viestintäjärjes-telmiin. Nyt kehitys saa jatkoa, kun SDP ottaa jäsenviestinnäs-sä aimo harppauksen eteenpäin. Jatkossa puolueen jäsenet saavat säännöllisesti kerran kuukaudes-sa kokonaisen lehden verran lu-kea SDP:n ja politiikan ajankoh-taisista asioista kotiin kannettu-na. Lehtien ja sivujen määrä li-sääntyy merkittävästi.

yyy

Jatkossakin keskeistä on, että puolueen jä-sen saa kotiin kannetusta lehdestä lukea, mi-ten oma puolue on asioista ajatellut ja mitä on asioiden taustalla. Kannattajakunnan ikä-rakenne huomioiden tämä on paras vaihtoeh-to. Päivän politiikan seuraajille SDP:llä on taas

tarjota hyvän kävijänousun verkkolehtien jou-kossa tehnyt Demokraatin verkkouutiset sekä SDP:n Facebook- ja Twitter-palvelut.

Oman uuden lisänsä verkkouutisten jouk-koon tuovat myös verkkolehdet Hämeen

Kaiku ja Kaakon Kaiku. Hieman rau-hallisempaan uutistahtiin tottuneille on tarjolla eräät alueelliset print-tilehdet sekä Demokraatin pape-rilehti.

yyy

Käsissä oleva jäsenlehti AIMO on ilmestynyt Demokraatin liit-teenä 4-8 kertaa vuodessa. Juttu-ja on tehty puoluetoimiston vies-tintäväen sekä laajan ammattimai-sen avustajakunnan voimin. Leh-den kantava ajatus on ollut tarjoilla ajankohtaiset politiikan asiat SDP:n

jäsenille. Kertoa miksi milloinkin jo-kin asia on tehty. Siis sitä kuuluisaa viestiä

on pyritty saamaan perille. Myös järjestötoi-minnan hyviä käytäntöjä sekä kevyttä poliit-tista viihdettä on haluttu pitää mukana.

Nyt tehty jäsenlehtiuudistus antaa mahdol-lisuuden tehdä asiat vielä aikaisempaa parem-min.

Aimo harppaus

Jatkossakin keskeistä on, että puolu-een jäsen saa kotiin

kannetusta lehdestä

lukea, miten oma puolue on asioista ajatellut.

Osuvia kiteytyksiä”Jo riittää Välimereen hukkuminen.”

Kansanedustaja Ilkka Kantola blogissaan.

”Kuntapuolen säästöissä olennaista huomioida panos-tustenkin lisäävän tuottavutta. Vain leikkaamalla ei talous tasapainotu.”

Kansanedustaja Heli Paasio Twitterissä.

”Ruutuaika on syrjäyttänyt lukemisharrastuksen liian monien nykylasten ja -nuorten elämässä.”

Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta tiedotteessaan.

”Toimitusjohtajan ahneus vaikuttaa korreloivan monen ikävän ominaisuuden kanssa. Muiden syyttely. Vastuun pakoilu. Pomotus.”

Kansanedustaja Mikael Jungner Twitterissä.

”Nyt on yritysten aika uskoa omaan tekemiseen, investoida, kasvaa ja työllistää.”

Työministeri Lauri Ihalainen demari.fi:ssä

3SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013

Mediakentän murros haastaa puolueviestintää

Jarkko Piirainen

Käsissäsi on viimeinen numero AIMO-nimistä jäsenlehteä. Printtimuotoinen jäsenviestintä jatkuu entistä ehompana, mutta toisessa muodossa. Tästä

kertoo lisää puoluesihteeri Reijo Paananen seuraavalla sivulla. Tehdään ensin pieni läpileikkaus viime aikoina paljon puhuttaneeseen aiheeseen eli

mediakentän murrokseen.Koko mediakenttä on jätti-mäisen murroksen keskellä. Lehtien tilaajat ja mainon-nan eurot vähenevät. Inter-net ravisuttaa rakenteita.

Digitaalisen median an-saintalogiikka on vielä ha-

kusessa samalla kun media-talojen kustannukset kasva-vat.

Uutisia yt-neuvotteluista kuullaan tiheään.

Media kohtaa nyt yhtä ai-kaa sekä heikon taloussuh-

danteen että internetin ai-heuttaman mediakäytön muutoksen tuomat haas-teet.

Joidenkin mielestä tilan-ne uhkaa jo demokraattista sivistysyhteiskuntaa, johon

kuuluu riittävän moniääni-nen mediakenttä.

Edellä kuvattu mur-ros koskettaa tietysti myös puoluelehtiä, niin sisällöl-lisesti kuin rakenteellises-tikin. Kun mediamaailman

pöly tästä laskeutuu, onko puoluelehdillä siinä maa-ilmassa paikkaa? Työväen-lehtiä ja muita puoluepo-liittisia lehtiä kyllä tarvittai-siin takaamaan median mo-niäänisyys.

Missä menikään pieleen?Ei ole aivan tuulesta tem-mattua väittää, että kaupal-listuminen ja kilpailun kove-neminen ovat heikentäneet tiedotusvälineiden yhteis-


Puoluesihteeri Reijo Paa-nanen kertoo uudistuksen parantavan selvästi jäsenil-le tulevaa printtiviestintää.

Hänen mukaansa uuden ekstra-numeron tarkoituk-sena on vahvistaa ja laa-jentaa sitä puolueen piiris-sä käytävää keskustelua, jo-ka nyt on ehkä vähän ha-jallaan.

Paananen nostaa esimer-kiksi tällä viikolla pidetyt Kalevi Sorsa -säätiön tut-kimus- ja politiikkapäivät, joilla käytiin hyvin arvo-kasta keskustelua.

– Siellä oli paljon sellai-sia keskusteluituja, joita oli-

si hyvä levittää eteenpäin, joko sellaisenaan tai nii-tä problematisoiden, jotta myös meidän oma väki voi osallistua keskusteluun.

Uusi jäsenlehti levittää ja jatkaa luontevasti tällai-sia keskusteluja.

– Lehti mahdollistaa vaik-kapa keskustelun eurooppa-laisen sosialidemokratian ti-lasta tai debatin vasemmis-tolaisesta talouspolitiikasta, Paananen toteaa.

SDP on käynnistämäs-sä periaateohjelman uudis-tusprosessia, jonka yhtey-dessä käydään laajamittai-sia keskusteluja jäsenten ja kannattajien kesken. Tässä-kin työssä uudella jäsenleh-dellä on näkyvä rooli.

– Puolueen näkökulmas-ta on tärkeää, että periaat-teellinen keskustelu saa-daan uuteen jäsenlehteen mukaan, Paananen kertoo.

Hän toivoo, että uusi leh-ti innostaa jatkamaan kes-kustelua myös päivittäin il-mestyvässä Demokraatissa sekä internetissä puolueen areenoilla.

Pohdiskelevaa journalismiaKun halutaan saada keskus-telua aikaan, edellyttää se tietysti sitä, että halukkailla on mahdollisuus osallistua keskusteluun.

– Tarkoitus on antaa ti-laa laajastikin sellaisille, jot-ka haluavat edistää vasem-

mistolaista pohdintaa tässä maassa, Paananen lupaa.

Lehden toimituksesta tu-lee vastaamaan Demokraa-tin toimitus.

– Demokraatin toimi-tuksessa osa keskittyy te-kemään päivittäistä uuti-sointia. Samalla toimitus-ta organisoidaan siten, et-tä tällaista pohdiskelevam-paakin journalismia on päi-vittäisen työn ohella mah-dollista harjoittaa, Paananen kertoo.

Hänen mukaansa uusi lehti on puhtaasti ammat-titoimittajien tekemä.

– Se ei ole Demokraa-tista irrallinen tuote vaan ekstra-tuote, joka tuo lisä-arvoa lehdelle.

Puoluesihteeri Reijo Paa-nanen kertoo jäsenlehti-uudistuksen parantavan selvästi jäsenille tulevaa printtiviestintää.

Jäsenlehti muuttuu kerran kuussa ilmestyväksi Demokraatti-lehden erikoisnumeroksi.

Jarkko Piirainen

SDP:n jäsenlehtikonsepti uudistuu

kunnallista tehtävää. Kes-kustelua käydään yhä enem-män kaupallisen tiedonväli-tyksen ehdoilla.

Niinpä politiikan journa-lismin nykytilaa kuvattaes-sa esiin heitetään herkästi sellaisia määreitä kuin pin-nallisuus, henkilökeskeisyys, viihteellisyys ja skandaalive-toisuus.

Henkilöt kiinnostavat ja nimenomaan moraalis-eet-tisestä näkökulmasta. Kan-sanedustajien taksinkäytöis-tä, poissaoloista täysistun-noista ja yksityiselämän toi-lailuista tehdään juttuja, kos-ka niiden oletetaan kiinnos-tavan massoja.

Jossain välissä journalismi eksyi talousjohdon huonei-siin ja lukijoista tuli asiak-kaita. Nyt kärjistetään, yk-sinkertaistetaan ja popula-risoidaan. Ja kiire on koko ajan, sillä nykyään pitää eh-dottomasti olla nopea. Pitää yrittää olla ensimmäinen, jotta saa kerättyä sivuilleen ne tärkeät klikkaukset. Klik-kaukset, jotka ovat nykyään journalismin onnistumisen ylin mittari.

Klikkausten perusteella kevyt, viihteellinen ja hel-posti sulava sisältö on osoit-tautunut netissä suosituksi. Sitä siis lisää! Analyyttisel-le laatujournalismille on jää-nyt kärsijän rooli. Tässä ajas-sa kepeys ja nopeus voitta-vat ajattelun.

Edellä kuvattu kehitys ei ole voinut olla koskettamat-ta puoluepoliittisia lehtiä-kään. Niiden osalta tämän hetken tilannetta voisi kuva-ta eräänlaiseksi ristivedoksi. Toisessa vaakakupissa pai-naa pitkä politiikan journa-lismin yhteiskunnallinen pe-rinne. Toisaalta muun muas-sa taloudelliset paineet lisää-vät tarvetta lähteä mukaan valtavirran kevyeen verkko-journalismiin. Mikä siis neu-voksi?

Puoluelehdillä on paikkansaKun valtavirran keskuste-luilmapiiri on pinnallistu-nut ja kielenkäyttö koven-tunut, tarvitsevat poliitikot ja politiikka myös puolusta-jia. Tässä on yksi hyvä mis-sio puoluelehdille!

SDP:n puoluesihtee-ri Reijo Paananen näkee puoluelehdille selvän roo-lin myös tulevaisuudessa.

- Puhe viestinnän moni-arvoisuudesta ei ole pelk-kää sanahelinää. Me tarvit-semme selkeästi kantaa ot-tavaa viestintää, joka tun-nustautuu tietyn aatemaa-ilman kannattajaksi, Paana-nen toteaa.

Hänen mukaansa on tär-keää, että esille tuodaan toisenlaisiakin näkökulmia kuin mitä valtavirta esittää.

- Tuodaan sitä pohdiske-luakin esille, eikä pelkästään todeta, että ”näin nyt sitten päätettiin” tai ”näin se joku sanoi”.

- Eli enem-mänkin puo-luelehtien ja kantaaotta-van viestin-nän tarkoitus on avartaa keskustelua niin aiheil-taan kuin sisällöiltään-kin, Paana-nen sanoo.

Demokraa-tin päätoimit-taja Antti Vuo-renrinne tukee Paanasen näkemystä.

- Sivistyspuolueet, jollai-seksi SDP:n miellän, keskit-tyvät sisältöihin myös vies-tinnässään ja pitävät osal-taan huolta moniarvoisen viestinnän toteutumisesta, Vuorenrinne näkee.

Hän arvelee, että tulevai-suudessa ihmiset kaipaavat taas enemmän taustoitus-

ta ja pohdintaa. Vuorenrin-teen kanssa on helppo olla samaa mieltä. Ja viitteitä tä-hän suuntaan on olemassa jo runsaasti. Nettiin on esi-merkiksi syntynyt niin sa-nottuun hitaaseen journalis-miin erikoistuneita verkko-lehtiä, joiden artikkeleiden eteen saatetaan tehdä taus-tatöitä useiden kuukausien-kin ajan.

Eli rohkeaa, taustoittavaa ja analyyttistä journalismia teknisen kehityksen aallon-harjalla. Olisiko siitä menes-tysreseptiksi puoluelehdel-le? Ehkäpä menestymiseen tarvitaan myös luopumista jostain? Jos esimerkiksi val-tamedia uutisoi urheilusta kaiken mahdollisen, tarvit-seeko puoluelehden tehdä juttuja tästä aihepiiristä?

Verkko korvaa printinPuoluelehdet ovat viime vuosina suuntautuneet ko-

vaa vauhtia verk-koon. Kokoo-muksen Ny-kypäivä ja Verkkouuti-set vaikutta-vat pääosin netissä. Kes-kusta ja vih-reät ovat har-ventaneet pa-perilehtien-sä ilmestymis-tä ja panosta-vat verkkoon

samoin kuin vasemmistoliit-

to Kansan Uutisten kans-sa. Demokraatin demari.fi-nettiportaalin kävijämäärät kasvavat koko ajan. Etenkin mobiilikäyttö on nousussa.

Tällä hetkellä jako menee niin, että puolueilla on käy-tössään nopeasti reagoiva verkkolehti ja taustoittava päätuote; printtilehti, joka täyttää samalla myös van-hemman jäsen- ja kannat-

tajakunnan tarpeita. Mutta kuinka kauan printtilehti on päätuote?

Vihreän Langan päätoi-mittaja Juha Honkonen arvelee verkon korvaavan printtiversiot lähes koko-naan.

- Varsinkin jos verkoksi lasketaan myös lehtisovel-lukset eli applikaatiot. Print-ti kuolee lähes tyystin ensi vuosikymmenellä, Honko-nen ennustaa.

Demokraatin Antti Vuo-renrinne on hieman varo-vaisempi arviossaan. Hänen mukaansa verkko tulee vain osittain korvaamaan printin ja tämäkin muutosproses-si on paljon hitaampi kuin kuvitellaan.

- Uusien lukutottumusten omaksuminen vie aikaa. Sa-nomalehdillä tulee jatkossa-kin olemaan erilaisia julkai-sukanavia: maksullisia print-ti- ja digilehtiä sekä ilmai-sia verkkolehtiä, Vuorenrin-ne näkee.

- Demokraatilla on Leh-tiluukku -palvelun kautta toteutettu näköislehti, jota voi lukea myös tabletti- ja mobiililaitteille tarkoitetul-la sovelluksella. Varsinainen digitaalinen sanomalehti on kehitysvaiheessa, Vuorenrin-ne kertoo.

Monimutkaisuus ja mainostoimistotJos internet on saanut ai-kaan lehdille uutisten no-peuskilpailun, on saman il-miön toinen puoli puoluei-den tulkintakilpailu. Vuoro-kausiviestinnästä on tullut minuuttiviestintää ja kilvoit-telu poliittisesta ensitulkin-nasta on noussut isoon roo-liin.

Kun lehdet kilpailevat sii-tä, kuka saa juttunsa ensin julki, on se puolue vahvoilla, joka saa viestinsä nopeiten tarjolle. Ensimmäinen ”to-tuus” leviää nopeasti. Ensi-

kommentit jostain tie-tystä päätöksestä voi-vat hallita mediatilaa pitkään, vaikka niiden todenperäisyys olisikin hieman kyseenalaista.

Eikä poliittinen vies-tintä ole enää yksi-suuntaista ilmoittamis-ta. Esimerkiksi verkon viestintämalli muistuttaa enemmänkin puheensori-naa. Internetin mediamaise-ma on pirstaloitunut. Tieto sirpaloituu ja ihmiset voivat itse valita ne kanavat, jois-ta uutisensa nauttivat. Tie-to myös vääristyy helposti. Huhupuheet ovat kokeneet sosiaalisen median myö-tä renessanssin. Myös krii-sit eskaloituvat nopeammin.

Muuttuva ja monimut-kaistuva mediaympäris-tö on herättänyt puolueis-sa tarpeen mainos- ja vies-tintätoimistojen hyödyntä-miseen.

Tilaustutkimukset, vai-kuttajaviestintä, ammatti-maiset viestin läpimenon seurantajärjestelmät, inter-netin ostettu näkyvyys, sis-simarkkinointi, maksetut mielipidevaikuttajat, kriisi-viestintäpalvelut ja monet muut suuryritysten viestin-nälliset keinot ovat astumas-sa myös politiikan kentälle. Ja siinä ei sinänsä ole yhtään mitään epäilyttävää.

Kuten puoluesihteeri Reijo Paananen huomaut-taa, mainos- ja viestintätoi-

mistoilla on se etu puolel-laan, että niissä ihmiset kes-kittyvät täysipäiväisesti poh-timaan viestin läpimenoa.

- Meillä SDP:ssä on kehi-tytty viestinnässä paljon ja toiminta on ammattimais-ta. Onhan se kuitenkin vie-lä eri asia, jos pystytään esi-merkiksi viestintätoimiston kautta hyödyntämään ko-ko sen talon viestintäosaa-minen.

Mainostoimistomaailmas-sa puolueista luodaan tuot-teita, joita lanseerataan ja ”myydään” markkinointi-tutkimusten avulla olete-tulle potentiaaliselle koh-dejoukolle. Kokoomuksen paremminvointivaltio, toi-votalkoot tai työväenpresi-dentti ovat hyviä esimerk-kejä politiikan tuotteista-misesta. Ero Coca-Colan myyntiin on vain siinä, et-tä mainoksen alla voikin ol-la eri tuote, mitä etiketis-sä lukee.

Reijo Paananen allevii-vaakin, että sanoman täytyy tulla puolueelta itseltään.

- Ja kyllä puolue myös oman osaamisensa tarvit-see. Ei mainos- ja viestin-tätoimistot voi missään ni-messä syrjäyttää puolueiden tiedottajia ja viestijöitä.

Artikkelissa on käytetty taus-talähteenä teosta: Ville Pernaa, Mari K. Niemi ja Ville Pit-känen (toim.). Politiikan jour-nalismin tila Suomessa. Kirja-Aurora, 2009.

Jossain välissä journalismi

eksyi talousjohdon huoneisiin ja lukijoista tuli asiakkaita.

”Me tarvitsemme selkeästi kantaa

ottavaa viestintää, joka tunnustautuu tietyn aatemaail-

man kannattajaksi.”

Vuorokausi-viestinnästä on tullut minuutti-

viestintää ja kilvoittelu

poliittisesta ensi- tulkinnasta on noussut isoon

rooliin.



Suuri viestintätukiselvitys

RKP

1) 720 000 e2) Omaan käyttöön 20 %, printtilehteen 31 %. Mai-nostoimistoihin ja muihin viestipalveluihin 4 %.3) Käytimme v. 2012 vaaleihin liittyvään tiedotuk-seen ja viestintään 45 %

Vasemmistoliitto

Eivät vastanneet kyselyyn. Tiedot ovat peräisin Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan verkkosivuil-ta www.puoluerahoitus.fi• Raportointivuodelle (2012) saatu avustus:

1 120 000 e• Raportointivuonna käytetty avustus:

1 037 845, 68 eAvustuksella katetut kulut• Muut tiedotuksen ja viestinnän kulut:

130 901,64 eEdelleen myönnetyt avustukset - Yhtiöt: 906 944, 04 eNiiden yhteisöjen tai säätiöiden nimet, joille puolue on siirtänyt avustusta käytettäväksi:• Kansan Uutiset 597 044,46 e• Kansan Tahto 171 637,26 e• Satakunnan Työ 70 442,42 e• Ny Tid 28 890 e

1) Kuten jokainen eduskuntapuolue: 80 000 euroa x kansanedustajien määrä = 800 000 euroa per vuosi.2) ja 3) Suurin osa, hieman yli 510 000 euroa, menee Vihreä Lanka Oy:lle. Puolueen omaan viestintään n. 290 000 euroa, josta n. 160 000 euroa vaaleista riip-pumattomaan viestintään ja n. 130 000 euroa vaa-leihin liittyvään viestintään (sis. mahdolliset mai-nostoimisto- jne. palvelut).

Eivät vastanneet kyselyyn. Tiedot ovat peräisin Vaali- ja puoluerahoitusvalvonnan verkkosivuilta www.puoluerahoitus.fi• Edelliseltä raportointivuodelta siirtynyt avustus:

1 181 590,50 e• Raportointivuodelle (2012) saatu avustus:

3 120 000 e• Raportointivuonna käytettävissä oleva avustus

yhteensä: 4 301 590,50 e• Raportointivuonna käytetty avustus:

3 881 018,25 eAvustuksella katetut kulut• Vaalitiedotuksen ja -viestinnän kulut:

1 112 786,50 e• Muut tiedotuksen ja viestinnän kulut:

995 001, 58 e• Henkilöstökulut: 457 184, 15 e• Toimisto ja hallintokulut: 28 571, 80 e• Muut kulut: 114 281,75• Investoinnit: 1 173 192, 47 e

1) 3 570 000 euroa2) ja 3)• Vaalitiedotuksen- ja viestinnän kulut: 59 317 e• Muut tiedotuksen ja viestinnän kulut:

374 619 e• Henkilöstökulut: 153 487• Toimisto- ja hallintokulut: 67 577 eEdelleen myönnetyt avustukset, yhtiöt: 2 915 000 e (Arbetarbladet 95 000 e, Keski-Suomen Viikko 50 000 e, Viikko Pohjois-Karjala 50 000 e, Ruusu-verkko 170 000 e, Uusi Aika 50 000 e, Demokraatti 2 500 000 e).

1) 480 000 euroa/vuosi2) ja 3) Muutama kymppitonni on viestintäkulu-ja, mainoksia ja liikkuvia eriä. Lehti saa suoraa avustusta 230 000 euroa/v. Loppu tulee avus-tuksena sen kautta, että puolue ostaa jäsenil-leen lehdet, koska muuten lehden hinta nousisi pilviin. Meillä siis jäsenmaksuun (39 e) sisältyy lehti, siksi tämä monimutkaisuus. Summa myös vaihtelee juuri siksi vuodesta toiseen.Eli koko viestintätuki 480 000 euroa menee suo-raan viestinnällisiin kuluihin.

1) 2,8 miljoonaa euroa vuodessa tällä vaalikau-della.2) Ohjaamme viestintätuesta kaksi miljoonaa eu-roa pää-äänenkannattajallemme, sanomalehti Suomenmaalle, joka käyttää sen sekä printtileh-den että verkkoversion tarpeisiin. Loput 800 000 euroa jäävät puolueen käyttöön viestinnän eri tarpeisiin.3) Tästä on vaikea mitään tarkkaa lukua sanoa. Jos katsotaan tämän vaalikauden vaaleja, presi-dentinvaalit onnistuttiin rahoittamaan lähes ko-konaan varainhankinnalla. Kunnallisvaalit tehtiin taas hyvin pienellä budjetilla.

1) Viestintätuki määräytyy parlamentaaristen voi-masuhteiden mukaisesti ja tällä vaalikaudella Ko-koomus saa viestintätukea 3 520 000 euroa vuo-dessa.2) 2 500 000 euroa ohjataan Kansalliskustan-nus OY:lle, joka julkaisee Nykypäivä-lehteä (levik-ki 22 433/LT2013) sähköisesti päivittäin (arkisin) päivittyvänä ja kerran viikossa printtinä, sekä re-aaliajassa elävää avointa Verkkouutiset-uutissi-vustoa.Lisäksi viestintätukea käytetään puolueen omaan viestintään. Tähän kuuluvat mm. verkkoviestintä, esitteet, kirjeet, jakomateriaali jne. Mainostoimis-toja käytetään satunnaisesti suunnittelussa sekä säännöllisesti tietotekniikkayritysten apua säh-köisen viestinnän toteutuksessa.3) Vaalien viestintä rakennetaan erillisen kampan-jarahoituksen varaan.

Puolueet saavat monipuolisen viestinnän toteut-tamiseen viestintätukea. SDP:n jäsenlehti AIMO selvitti, kuinka viestintätuki puolueissa jaetaan. Lähetimme eduskuntapuolueiden puoluesihtee-reille seuraavat kysymykset:

1) Kuinka paljon puolueenne saa viestintätukea?2) Kuinka tuen käyttö jakaantuu puolueessanne? Eli minkä verran tuesta menee puolueen omaan käyttöön, minkä verran printtilehteen, verkkoleh-teen ja muuhun verkkoviestintään sekä mainos-toimiston palveluihin?3) Käytättekö viestintätukea vaalien viestintään, kuinka paljon?

SDP:N JÄSENLEHTI 7/2013 5


Osallistu AIMOn lukijatutkimukseenSDP:n jäsenlehti AIMO tekee lukijoille pienimuotoisen lukijatutkimuksen mar-raskuun aikana. Osana lukijatutkimusta kysytään myös muutama kysymys EU-vaaleihin liittyvistä teemoista.

Kaikki ne SDP:n jäsenet, jotka ovat ilmoittaneet ajan tasalla olevan sähkö-

postiosoitteen puolueen jäsenrekiste-riin saavat jäsenkyselyn. Mikäli et ole varma, että sähköpostiosoitteesi on re-kisterissä tai osoite on vanhentunut, il-moita siitä SDP:n jäsenpalveluun Ar-ja Pennaselle osoitteeseen [email protected]

Pia Viitanen: Median tulevaisuus on turvattavaSuomalaiset ovat aina luke-neet paljon. Digimaailmas-sa lukutottumukset muuttu-vat ja suomalainen lehdistö hakee omaa sijaansa muut-tuneessa toimintaympäris-tössä. Tähän asti muutos on ollut Suomessa suhteellisen hidasta, mutta internetin ja sosiaalisen median kasvun myötä mediakulutus on nyt ennen näkemättömän no-peassa muutoksessa.

Asunto ja viestintäministe-ri Pia Viitasen mielestä nyt on etsittävä keinot, joilla toi-mintaedellytyksiä turvataan.

– Tulevaisuudessakin tar-vitaan moniäänistä, laadu-kasta ja moniarvoista tie-donvälitystä. Siinä on olta-va sijansa niin sanomaleh-distöllä kuin sähköiselläkin medialla.

Mediakenttä muuttuu kaikkialla, esimerkiksi Yh-dysvalloissa lehtien levik-kien lasku ollut vähintään kaksi kertaa nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Nopea verkkoviestintä on haasta-nut kaikki mediat. Sano-malehtien puolella Suomen pitkät etäisyydet aiheutta-vat päänsärkyä lehtien ja-kelua suunnitellessa.

Viitanen muistuttaa, et-tä muuttuneeseen media-kenttään haetaan toimin-tamalleja laajalla yhteistyö-elimellä. Liikenne- ja vies-tintäministeriö on asettanut lehtiasiain neuvottelukun-

nan toimikaudelle 2.1.2012-30.4.2015.

– Neuvottelukunta toi-mii yhteistyöfoorumina, jonka puitteissa painettuun ja sähköiseen julkaisutoi-mintaan liittyviä kysymyk-siä käsitellään yhdessä alan toimijoiden kesken.

Selvitys lehdistön tulevaisuudestaNeuvottelukunta valmis-telee alan toiveen mukaan Lehdistön tulevaisuus –sel-vityksen. Selvitys valmistuu joulukuussa ja siinä käy-dään läpi suomalaisen leh-distön nykytila, tulevaisuu-den haasteita sekä mahdol-lisia toimenpiteitä. Viitasen mukaan tarve raportin ko-koamiseen on selkeä.

– Tarkoituksena on kar-toittaa näitä lehtialan uhka-tekijöitä, mutta myös uusia mahdollisuuksia ja esittää toimenpide-ehdotuksia sii-tä, kuinka lehdistön toimin-ta tulevaisuudessa turvataan.

Selvityksen laadinnassa on mukana ja kuullaan laa-jasti lehtialan toimijoita, alan keskusjärjestöjä, työnantajia ja työntekijöiden edustajia sekä muita etujärjestöjä.

– Seuraava tärkeä etappi ovat toimenpide-ehdotuk-set, joita lehtiasiain neuvot-telukunta tulee jo lähitule-vaisuudessa esittämään. Hal-litus päättää toimenpiteistä selvityksen valmistuttua.

Fakta: Miksei nettilehti voi heti saada matalampaa ALV:a?Nykyisen EU-lainsäädän-nön mukaan alennettu-ja verokantoja ei saa sovel-taa sähköisesti suoritettaviin palveluihin, kuten e-kirjoi-hin tai muihin e-julkaisui-hin, esimerkiksi e-lehtiin.

Päätökset arvonlisävero-asiassa tehdään EU:n tasolla. Suomi ei voi siis yksin päät-tää, mitkä sisällöt saavat ol-

la alennetun ALV:n piirissä.Tilattujen lehtien osalta

ALV-nollakantaan ei enää EU-sääntöjen mukaan voi palata, kun siitä on kerran luovuttu.

Arvonlisäverodirektiivin muutos edellyttää jäsenval-tioiden yksimielistä päätös-tä. Tällä hetkellä jäsenvaltiot ovat erimielisiä alennetuis-

ta verokannoista ja neuvot-telut asiasta käynnistynevät ensi vuoden alussa.

Jos keskustan puheenjoh-tajan Juha Sipilän ehdo-tuksen mukaisesti lähdet-täisiin välittömästi sovelta-maan alennettua kantaa di-gisisältöihin, komissio haas-taisi Suomen rikkomusme-nettelyyn.

Riippumaton media on yksi keskeisiä demokratian edel-lytyksiä. Kaupallisen median tilanne on vaikea eri puolilla maailmaa riippumatta yleis-radioyhtiön olemassa olosta tai rahoituksesta.

Media-alan rakentava yh-teistyö on pienelle kielialu-

eelle välttämätön tapa var-mistaa laadukkaiden sisältö-jen säilyminen. Yle-indeksin leikkaaminen johtaisi Yleis-radion mukaan käytännös-sä huomattavaan leikkauk-seen YLE:n ostoissa koti-maisilta, pienilta ja itsenäi-siltä, ns. ”indie-tuottajilta”.

”Seuraava tärkeä etappi

ovat toimenpide-ehdotukset, joita

lehtiasiain neuvot-telukunta tulee jo

lähitulevaisuudes-sa esittämään.”

Onko YLE syyllinen ja ratkaisu median ahdinkoon?


Kaikki mukaan jäsenristeilylle!Tervetuloa kanssamme jä-senristeilylle M/S Europal-le tammikuun 18.-19. päivä. Mukanamme risteilemäs-sä on ministereitä, EU-vaa-liehdokkaita, kansanedusta-jia sekä suuri joukko dema-reita ympäri Suomen.

Laivalla järjestetään loistavia seminaareja, joissa pureudu-taan muun muassa vasem-miston tulevaisuuteen sekä sosialidemokratian tilaan Euroopassa. Tule paikalle katsomaan EU-vaaliehdok-kaidemme esittelyt ja kuu-let samalla vaalikampanjan ajankohtaisimmat kuulumi-set.

Markkinatorilla voit tutus-tua SDP:n sisarjärjestöjen toimintaan. Sinulla on myös mahdollisuus hikoilla punt-tisalilla tai testata puhujan-lahjojasi Speakers Corne-rissa. Lapsillekin on luvassa omaa ohjelmaa. Ja mitä olisi risteily ilman bingoa!

Illalla pidetään hauskaa hy-vän ruuan, musiikin ja rie-mukkaan Midnight Shown merkeissä. Karaokea ja yh-teislaulua unohtamatta. Sun-nuntaina pääset vielä tent-taamaan ministereitä, puhe-miestä ja kansanedustajia kyselytunti-tilaisuudessa.

Tiedossa on siis mukavaa ja monipuolista ohjelmaa ko-ko perheelle, joten mik-si et ottaisi myös ystä-vääsi mukaan tutustu-maan demaritoimin-taan?

Risteilyn hinta on alkaen 25 euroa. Varmista paikka-si risteilylle nyt. Me odotamme jo innolla, että pää-semme vaihtamaan kuulumisia kanssasi. Nähdään tammikuussa!

Jutta UrpilainenSDP:n puheenjohtaja

Lauantaina 18.1.* 17.00-19.00 FSD:n kv-seminaari. Pu-hujana mm. ulkoministeri Erkki Tuomi-oja.* 17.30-19.45 Ruokailu, ensimmäinen kattaus.* 18.30 M/S Europa lähtee Helsingistä.* 19.00-19.30 Ensimmäinen tervetuloti-laisuus, pj. Jutta Urpilainen, Ocean Club. Kuohuviinitarjoilu. Tervetulotilaisuuden juontaa koomikko Juha Laitila.* 19.30-20.30 EU-ehdokkaiden Talk Show, Ocean Club.* 20.30- 22.30 Sisarjärjestöjen klinikat* 20.30-22.30 Ruokailu, toinen kattaus* 20.30-21.00 Toinen tervetulotilai-suus, pj. Jutta Urpilainen, Ocean Club. Kuohuviinitarjoilu. Tervetulotilaisuu-den juontaa koomikko Juha Laitila.* 22.00 M/S Europa saapuu Tallinnaan (ei maihinnousua illalla).* 22.30-00.00 Meritanssit, Ocean Club.* 00.00-01.00 Midnight-show, Oce-an Club.* 00.30-03.15 Meritanssit jatkuu, Oce-an Club.

Oheisohjelmat lauantaina* 18.30-22.00 Markkinatori.* 19.00-22.00 Viinimaistajaiset,TaxFree.* 20.00-22.00 SDP karaoke, karsintakierros,WindjammerBar.* 20.45-21.30 Hydepark Speakers Cor-ner; ”Kerro teemasi minuutissa”.* 21.00-22.30 Urheiluhenkeä; punttisali ja mahdollisuus hierontaan.* Mahdollisuus piiritapaamisiin.* 18.30-06.00 Moonlight Disco. Menos-ta huolehtii laivan DJ.* 22.00-23.00 Työväenlaulujen yhteis-laulua, Joe’s Place.* 23.00-00.30 Karaoken loppukilpailu, Windjammer!Bar

Sunnuntaina 19.1.* 07.00-10.00 Aamiainen* 10.00-10.45 Seminaari: Vasemmiston tulevaisuus, Teatteri Europa.* 10.00-15.00 Markkinatori* 10.00-11.00 Puhemiehen, ministerei-den ja kansanedustajien kyselytunti, ko-koustilat.* 11.00-12.00 Seminaari: Sosialidemo-kratia Euroopassa?, Teatteri Europa.* 12.00-13.30 SDP:n perhepolitiikan suuntaviivat, Ocean Club.* 12.15-13.15 Luokkayhteiskunnan pa-luu? Kalevi Sorsa -säätiö, Teatteri Eu-ropa.* 12.30-14.15 Lounas, ensimmäinen kat-taus.* 13.00-13.50 Kenestä SDP:n väittely-mestari? Ocean Place.* 13.30-15.00 Keskustelutilaisuus: Sosia-lidemokraattisen koulutuspolitiikan visi-ot.SONK, Teatteri Europa.* 14.00-14.45 EU-ehdokkaiden kysely-tunti, kokoustilat.* 14.45-16.00 Lounas, toinen kattaus.* 15.00-15.10 Karaoken voittajan julis-tus, Ocean Club.* 15.10-15.20 Stand Up -koomikko Ju-ha Laitila, Ocean Club.* 15.20-15.35 Päätöstilaisuus, pj. Jut-ta Urpilainen ja koomikko Juha Laitila, Ocean Club.

Oheisohjelmat sunnuntaina* 08.30-12.00 Mahdollisuus käydä Tal-linnassa.* 12.30 M/S Europa lähtee Tallinnasta.* 12.30-14.00 Sanaselityskisa, Joe’s Pub.* 14.00-15.00 Bingo, Ocean Club.* Perhetapahtumia* Kuntapäättäjien oma tilaisuus* Viestintäkoulutusta* 16.00 M/S Europa saapuu Helsinkiin

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Jäsenristeilyn ohjelma

Varaa matkasi jo tänään osoitteessa www.sdp.fi/jasenristeily tai soittamalla Mat-kapojille puh. 010 2323 200. Hinnat alkaen 25 euroa/henkilö. Lisätietoja risteilys-tä: Monica Friberg-Välimäki, puh. 040 559 8230 tai sähköpostitse monica(ät)sdp.fi

Mikä sinulle on tasa-arvon ruisleipää?

Sosialidemokratian perusarvoja ovat vapaus, tasa-arvo ja solidaarisuus.Vapaus tarkoittaa jokaisen ihmisen oikeutta elää omaa elämäänsä ja teh-

dä omia valintojaan. Yksilön vapaus tarvitsee toteutuakseen rinnalleen oi-keudenmukaisuutta, tasa-arvoa ja solidaarisuutta ja moniarvoisuutta. On syytä torjua vapauskäsitys, jossa yksilö tavoitellessaan omaa vapauttaan pol-kee toisen oikeuksia.

Moniarvoisessa yhteiskunnassa uskonnolliset, etniset, sukupuoli- ja sek-suaalivähemmistöt sekä muut vähemmistöt voivat elää yhteisen kunnioi-tuksen tilassa. Tasa-arvoisesti jaetut voimavarat takaavat tasaisemman hy-vinvoinnin ja yhteiskunnalliset olot.

Tasa-arvoinen yhteiskunta kunnioittaa kaikkien ihmisarvoa. Tasa-arvo-politiikka ei ole tasapäistämistä. Sen tarkoitus ei ole tehdä kaikista saman-laisia. Kyse on enemmän mahdollisuuksien tasa-arvosta. Toiset tarvitsevat enemmän tukea ollakseen tasa-arvoisia.

yyy

Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa vapaus koskee vain voimakkaita. Sosiali-demokraattien mielestä jokaisella ihmisellä on yhtäläinen ihmisarvo, jonka vuoksi jokaisella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet kehittyä yksilönä, ra-kentaa elämäänsä omien toiveidensa mukaan sekä vaikuttaa yhteiskunnassa.

Eriarvoisuuden perusta on useimmiten taloudellinen. Yhteiskunnan val-tarakenteet, kulttuuri, uskonnot ja sosiaaliset normit luovat epätasa-arvoa. Tasa-arvon esteet eivät ole aina helposti havaittavissa, varsinkin jos ihmi-nen itse on rakenteiden etuoikeutetummalla puolella.

Epätasa-arvoiset valtarakenteet paljastuvat kun ihmisen valinnan mah-dollisuudet omassa elämässään rajoittuvat siksi, että hän kuuluu johonkin erityiseen ryhmään.

Ei riitä, että parannetaan yksilön mahdollisuuksia, pitää muuttaa syrjiviä rakenteita. Muun muassa luokka, taloudellinen asema, sukupuoli, kansalli-suus, vamma, etninen tausta, terveydentila, ikä, sukupuoli-identiteetti ja sek-suaalinen suuntautuneisuus vaikuttavat ihmisen vapauteen ja tasa- arvoon.

yyy

Solidaarisuus on ennen muuta yhteisvastuuta ja yhteisöllisyyttä. Olemme riippuvaisia toinen toisistamme ja yhdessä olemme enemmän kuin osiem-me summa. Solidaarisuus hylkää egoismin ja itsekkyyden, mutta kunnioit-taa jokaisen yksilöllisyyttä. Haluamme muokata yhteiskuntaa, jossa kaikki ihmiset ovat samanarvoisia ja heillä on samat oikeudet.

Haluamme poistaa esteet ihmisen vapautumiselle. Päämäärämme on yh-teiskunta ilman ylivaltaa tai alistamista, ilman luokkaeroja, rasismia, homo- ja muita perusteettomia pelkoja. Haaveenamme on yhteiskunta ilman en-nakkoluuloja ja syrjintää.

Perinteisesti tasa-arvo-ohjelmissa on keskitytty naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon. Moderni tasa-arvopolitiikka kunnioittaa miesten ja naisten elä-män erilaisuutta, näkee jokaisen yksilön vahvuudet ja osaa hyödyntää niitä.

Naisten ja miesten elämän riskikohdat ovat erilaisia, sukupuolisensitiivi-sellä tasa-arvopolitiikalla voidaan vahvistaa molempien sukupuolten parem-paa elämää. Naiset tai miehet eivät ole ryhminä sisäisesti yhtenäisiä, vaan epätasa-arvoisuutta esiintyy myös suhteessa toisiin miehiin tai toisiin naisiin.

Tasa-arvon puutteessa voi olla kyse moniperusteisesta syrjinnästä. Jos on vammainen nainen, kuuluu, kielelliseen, etniseen ja seksuaaliseen vähem-mistöön, joutuu ylittämään monta estettä elääkseen tasa-arvoisena yksilönä.

yyy

Puoluekokous on päättänyt, että SDP:n puoluevaltuustolle valmistellaan tasa-arvo-ohjelma. Nyt kutsuisin sinua mukaan tähän työhön. Kerro, mi-tä asioita haluat painottaa? Mitkä asiat sinulle ovat tärkeimpiä? Miten sinä halauta tasa-arvon askelmia rakentaa?

SDP:n tasa-arvo-ohjelmassa käsiteltäviksi asioiksi voi esittää ajatuksia marraskuun ajan SDP:n Facebook-ryhmässä osoitteessa www.facebook.com/sosialidemokraatit . Facebookissa esitettyjä ajatuksia jatkojalostetaan ja seuraavaa versiota pääsee kommentoimaan tammikuussa osoitteessa oh-jelmatyo.sdp.fi. Tammikuussa tasa-arvo-ohjelmaa pohditaan bloggaamalla. Lisätietoa SDP:n kotisivuilta sekä SDP:n Facebook-ryhmän kautta. Vies-tiä voit laittaa suoraan myös työryhmän puheenjohtajalle [email protected]

Tarja Filatov

Kirjoittaja on kansanedustaja ja SDP:n tasa-arvo-ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja


NUS kehottaa puolueväkeä poistamaan jalkansa jarrultaUudenlaista järjestökult-tuuria ja uudistushenkis-tä keskustelukulttuuria SDP:ssä edistävä puolue-osasto Nuorsosialidemo-kraatit NUS on muotoil-lut teesinsä puo-lueen järjestölli-seksi uudistami-seksi.

Keskeistä on, että puolueen jäsenyydel-lä on jatkossa entistä enem-män todellis-ta merkitystä. Jäsenistölle on tarjottava vaikutusmah-dollisuuksia, puolueen pää-töksenteon on oltava avoimem-paa ja linjakkaampaa. Li-säksi järjestön on toimitta-va tehokkaammin ja tulok-sellisemmin.

NUS:n puheenjohtaja Paavali Kukkosen mukaan sosialidemokraattisten jär-jestöaktiivien on kyettävä siirtämään Seinäjoen puo-luekokouksessa jalka pois jarrulta.

– Lähes kaikki myöntä-vät, että työväenliikkeen rakenteet ja toimintatavat vaativat ajanmukaistamis-ta. Usein tätä tavoitetta tu-etaan yleisellä tasolla, mut-ta mitä lähemmäs muutos-tarpeet kohdistuvat, sitä ko-

vempaa on vastustus, Kuk-konen toteaa.

– Yhteiset resurssit on jär-jestettävä niin, että ne par-haalla mahdollisella tavalla tukevat poliittisten tavoit-

teidemme eteen tehtävää työtä

sekä kaikki-en jäsenten osallisuutta ja mahdol-lisuuksia.

Kukko-sen mu-kaan NUS:n tee-sit on muo-toiltu vauh-dittamaan uudistami-sesta käytä-

vää keskus-telua.

– Toivottavasti siitä tulee seuraavan puo-len vuoden aikana raikasta ja avarakatseista.

Osallistuminen mahdolliseksi kiireenkin keskelläNUS pyrkii elämään omien oppiensa mukaisesti. Teesit muotoiltiin sähköisen jäsen-kyselyn tulosten perusteelta. Osa kyselyn kehitysideois-ta päätyi lopulliselle listalle. Jäsenkysely oli osastossa jo toinen tänä vuonna.

– Meillä on jäseniä eri puolella Suomea ja myös sen rajojen ulkopuolella.

Puolueosaston esittämät uudistusteesit muotoiltiin kysymällä mielipiteitä suoraan jäseniltä

Lähes kaikki myöntävät, että työvä-enliikkeen

rakenteet ja toimintata-vat vaativat ajanmukais-

tamista.

NUS:n puheenjohtaja Paavali Kukkonen korostaa, että jäsenistön aktivoinnissa on kysymys useimmiten yksinkertaisesti siitä, että tehdään eikä vain meinata.

Luukutetaan varastot tyhjiksi!Löysimme varastosta vielä tuhansittain tyylikkään läm-minhenkisiä Kyse on arvois-ta -mainoslehtiä. Nyt lehdet tahtovat kovasti ihmisten se-lailtaviksi ja siinä me tarvit-

semme juuri sinun apuasi.Joulun pyhiä odotelles-

sa voi itse kukin nyt aloit-taa oman hyötyliikuntahar-rastuksen ja tempaista pie-ni- tai suurimuotoisen mai-

nostenluukutuskampanjan omalla kotiseudullaan. Jär-jestäkää vaikka puolueosas-ton virkistyspäivä ulkoilun ja mainostenjakamisen mer-keissä! Mainoksen vastaan-

ottajakin yllättyy iloises-ti, kun saa puolueisiin liit-tyvää tietoutta muulloinkin kuin vain vaalien alla.

Tilaa siis itsellesi ja to-vereillesi vino pino Kyse on arvoista -mainoslehtiä

SDP:n verkkokaupasta!Tiesitkö muuten, että nuo-

risolle luukutuksella on ai-van toinen merkitys? Urbaa-nin sanakirjan mukaan luu-kuttaminen tarkoittaa stere-oiden soittamista ”esimer-

kiksi autossa tai asunnossa niin lujaa, että basson jytke saa lähiympäristön resonoi-maan ja yleensä myös jon-kun polttamaan hihansa.”

Verkkokauppaan: www.ripella.fi/tuotteet/sdp/1

NÄIN!

AIMOn toimitus koeluukutti muutaman rappukäytävän asianmukaisesti pukeutuneena.

EI NÄIN!

Urbaanin sanakirjan mukaan luukuttaminen tarkoittaa myös stereoiden soittamista koval-la volyymilla.


• Otetaan puolueessa käyttöön suora jäsenyys• Toteutetaan säännöllisiä jäsenkyselyitä puolue-

toiminnasta ja poliittisista teemoista• Käytetään puoluejohdon valinnan tukena neu-

voa-antavaa jäsenkyselyä• Uudistetaan Demokraatti-lehti tarjoamaan jä-

senyydelle suoraa lisäarvoa• Avataan ohjelmatyötä jäsenistölle ja järjeste-

tään työryhmiin avoin haku• Raportoidaan puoluekokous päätösten toi-

meenpanosta verkossa puolivuosittain• Järjestetään SDP:n henkilöstö alueilla työsken-

telemään uusissa aluekeskuksissa• Uudistetaan puolueen tasa-arvo- ja yhdenver-

taisuustyötä entistä laaja-alaisemmaksiNUS:n uudistusteeseihin voi tutustua tarkemmin puolueosaston verkkosivuilla osoitteessa www.nus.sdp.fi.

Poimintoja NUS:n uudistusteeseistä SDP:lle

Lähdemme siitä, että kaikki-en on voitava osallistua lin-jausten valmisteluun, Kuk-konen kertoo.

Kukkosen mukaan on tär-keää, että jäsenet voivat il-maista näkemyksiään ajasta ja paikasta riippumatta.

– Jäsenten elämäntilanteet muuttuvat. Yhtenä vuonna on luontevaa olla aktiivi-nen, toisena taas muut asiat vievät kaiken huomion, ei-kä osallistuminen tapaami-siin ole mahdollista, Kukko-nen toteaa.

– Meidän tulee tarjota en-tistä joustavampia vaikutus-mahdollisuuksia.

Yhdessä kahville tai puhelin käteenJäsenistöä aktivoidaan NUS:ssa myös monilla muilla tavoilla. Jokainen jä-sen tavataan henkilökohtai-sesti hänen liittyessään puo-lueosastoon. Samalla kartoi-

tetaan jäsenen kiinnostuk-sen kohteita sekä odotuksia puoluetta, jäsenyyttä ja osas-totoimintaa kohtaan.

– Yhteenkään SDP:n osastoon ei liity jäseniä niin paljon, ettei jäsenten tapaa-minen olisi mahdollista. Ha-luamme osoittaa tällä tavoin arvostusta henkilöiden jäse-nyyttä kohtaan, Kukkonen toteaa.

NUS toteutti viime ke-väänä myös puhelinkierrok-sen, jonka aikana soitettiin jokaiselle jäsenelle. Suurin osa jäsenistä tavoitettiin ja palaute oli myönteistä. Ko-keilu on tarkoitus muuttaa vakiintuneeksi osaksi toi-mintaa.

Kukkonen korostaa, että jäsenistön aktivoinnissa on kysymys useimmiten yksin-kertaisesti siitä, että tehdään eikä vain meinata. Keinot ovat yksinkertaisia ja help-poja.

Yhteenkään SDP:n osas-toon ei liity jäseniä niin paljon, ettei

jäsenten tapaaminen

olisi mahdol-lista.

Hyvät käytännöt

Suunnittele EU-vaaliaiheinen rintanappi – Voita risteily itsellesi ja ystävillesi!Vaalikampanjat ja rintanapit ne yhteen sopii! Mutta min-kälainen olisi hyvä rintanap-pi lähestyviin EU-vaaleihin?

Nyt sinulla on mahdolli-suus päästää luovuutesi val-loilleen ja suunnitella EU-vaaliaiheinen

rintanappi SDP:n rintanap-pikoneella.

Osoitteesta rintanappiko-ne.sdp.fi löydät sovelluksen, jolla suunnittelutyö käy hel-posti. Keksit sloganin, pis-tät tekstit paikoilleen, lataat vaikka oma taustakuvasi ja

tallennat työn. Valmis-ta tuli!

Lähetä tallen-tamasi rinta-nappitiedos-to 18. jou-lukuuta mennes-sä osoit-teeseen [email protected]. Lisäämme

kaikki kil-pailuun osal-

listuneet rinta-napit Facebook-si-

vuillemme, jossa jokai-

nen voi käydä peukut-tamassa suosikki-rintanappiaan. Eniten tykkä-yksiä kerän-neen rin-tanapin suun-nitteli-ja voit-taa nel-jän hen-gen hy-tin tam-mikuus-sa pidettävälle SDP:n jäsenris-teilylle.

Ja huom! Voit myös ha-lutessasi tilata valmiit rin-tanapit suoraan kotiovelle-si verkkokauppamme kaut-ta. Linkin verkkokauppaan löydät rintanappikoneen yhteydestä.

rintanappikone.sdp.fi

Olethan tutustunut myös mui-hin järjestötoiminnan työka-luihin? Löydät ne osoitteesta www.sdp.fi/tyokalut.


Krista Kiuru menestyksekkäällä koulutusvientimatkalla Etelä-Amerikassa

Opetusministeri Krista Kiuru vieraili kuun vaih-teessa koulutusvientimat-kalla Etelä-Amerikassa. Chileen ja Brasiliaan suun-tautuneelle matkalle mahtui niin uusia sopimuksia, semi-naareja, hyviä keskusteluita

kuin konkreettisia yhteis-työprojektejakin.

Matka oli osa ministerin koulutusvientiä edistävien matkojen sarjaa. Kiuru kir-joittaa blogissaan matkan an-nista ja hän iloitsee erityisesti siitä, että matkaan on mahtu-

nut sopimusten ja keskuste-luiden lisäksi hyvinkin konk-reettisia yhteistyöprojekteja.

– Suomalaista osaamis-ta opetuksen suhteen vie-dään Hämeen ammattikor-keakoulun toimesta maail-man suurimmalle ammatil-liselle oppilaitokselle, Bra-silian Senaille, sekä Tampe-reen ammattikorkeakoulun ja Instituto Federal Brasilian

yhteistyösopimuksen kautta, Kiuru kirjoittaa.

Yhteistyö koulutuksessa Suomen ja Brasilian välillä laajenee muutenkin.

– Tapaamisessa opetusmi-nisteri Aloisio Mercadan-ten kanssa sovittiin suoma-lais-brasilialaisen oppimis-ympäristö- ja opetustekno-logiatyöryhmän perustami-sesta. Teknologia- ja inno-

vaatiovaraministeri Alvaro Toubes Pratan kanssa puo-lestaan sovimme yhteistyös-tä Brasilian kansallisen tut-kimus- ja tiederahoittajan sekä Suomen CIMOn vä-lillä, Kiuru kertoo.

Vastaavasti Chilen vierai-lun aikana allekirjoitettiin neljä sopimusta eri ammatti-korkeakoulujen yhteistyöstä.

– Sopimukset konkretisoi-

vat ammattikorkeakoulujen rakentamaa yhteistyötä. Esi-merkiksi kaivosalan kehitys Suomessa herättää kuparin-vientiin nojaavassa Chilessä kiinnostusta, Kiuru toteaa ministeriönsä tiedotteessa.

Koulutuksen tasa-arvo esilläSuomalaisella koulutuksel-la on vahva kansainväli-

Suomalaisella osaamisella on kysyntää

Opetusministe-ri Kiuru tutustui paikallisiin kou-lutuksen kehittä-misprojekteihin Rio de Janeiron slummeissa.

Suomalainen pe-lialan osaaminen oli vahvasti esillä Startup Sauna Rio-tapahtumassa.

Aivan aluksi haluamme kiittää!AIMOn tekijät vuosien varrelta kiittävät, kumartavat ja kertovat kokemuksiaan jäsenlehden teosta. Aimo tietoannos tuli täyteen

Sisäinen viestintä tuppaa jäämään ulkoisen varjoon. Näin oli käynyt SDP:ssäkin ne-lisen vuotta sitten. Jäsenviestintää ryhdyttiin kehittämään.

Tavoitteena oli saada tieto kulkemaan nopeammin ja monipuolisemmin jäsenistöl-le ja järjestökentälle. Kaksisuuntaisuuttakin painotettiin: viestien pitää välittyä myös

kentältä puoluetoimistoon ja puolueen johdolle. Virallisten ää-nitorvien lisäksi puheenvuoroja tarjottiin kentän toimijoille.

Jäsenlehden virkistäminen oli osa viestintäuudistusta. Leh-den nimikin vaihdettiin, koska käytössä ollut Reilu Suo-

mi oli turhan etäinen nimi oman väen julkaisulle. Vaih-toehtoja ideoitiin eri porukoissa. Kävisikö DePlari, Tanneri tai Valpuri? Lopulta ylivoimaiseksi suosikiksi osoittautui myönteisen ytimekäs Aimo, legendaarisen demarilehtimiehen Aimo Kairamon etunimi. Sisäinen uutiskirje ristittiin e-Aimoksi.

Viestinnän välineet muuttuvat, mutta tiedon tarve ei vähene. SDP:llä ei ole jatkossakaan varaa jättää jär-

jestön sisäistä viestintää lapsipuolen asemaan.Katariina Kivistö

AIMOn 1. Päätoimittaja

DIY: LehtiuudistusAIMOn konseptia uudistettiin pari vuotta sitten tähän ai-kaan. Taisimme tekijäporukan kanssa tavoitella elämän- ei-kä paperinmakuista paperilehteä. Ihana, hauska ja nätti piti tietenkin myös olla.

Istuimme aika monta iltaa Demarin toimituksessa ”Su-per-Arjan” eli taittaja Arja Jokiahon kanssa piirtelemässä uutta taittopohjaa. Arjalla oli onneksi sellaisia hyveitä kuin kärsivällisyys, rauhallisuus ja ammattitaito, jotka allekirjoit-taneelta taisivat korvautua lähinnä innokkaalla sähläämi-sellä ja villillä ideoinnilla. Kiitos Arja.

Jälkeenpäin mietittynä sekä uudistus että kaikki ilmesty-neet AIMOt tehtiin käsittämättömän pienillä resursseilla.

Sellainen vaikeasti hahmotettava tavoite kuin yhteen-kuulumisen tunteen lisääminen oli yksi ajatuksemme. Po-liittisten tilannekatsauksien, jyrähtävien tie-

dotteiden ja vastapuolen linja-usten tyrmäämisen ohella

poliittisen järjestön viestin-nässä kannattaa huomioi-da sekin, miksi ihmiset ovat mukana.

Nanna JussilaToimitussihteeri

2011-1012

Miltä fiilis näyttää?Kun AIMOa uudistettiin nykyiseen muotoonsa, pää-dyin lehdentekoon mukaan vähän vahingossa. On ol-lut jännittävää ja välillä haasteellistakin kuvata muus-ta kuin journalistisesta lähtökohdasta. Viestiä on toki pyritty välittämään, mutta eri tavalla.

Harvemmin lehtikuvaajan työpäivästä puolikasta kuluu kananmunan kuvaamiseen valkoista taustakar-tonkia vasten. Lehden tekeminen pienellä porukalla on ollut hauskaa, kaoottista, hektistä, epätoivoista ja vielä kerran hauskaa.

Jukka-Pekka FlanderValokuvaaja


nen maine. Tämä oli to-dettavissa niin Chilessä kuin Brasiliassakin. Minis-teri Kiurun vierailu herät-ti kiinnostusta molemmissa maissa julkisuudessa ja eri tilaisuuksissa.

Esimerkiksi Riossa pidet-ty suomalaista koulutusta ja uusia innovaatioita esitellyt seminaari keräsi 450 kuu-lijaa; opettajia, vanhempia, koulutuksen kehittäjiä se-kä runsaasti median edus-tajia. Seminaarin kantava-na teemana oli suomalai-sen koulutuksen tasa-arvo ja tarve jatkuvasti kehittää järjestelmäämme ja koulu-tuksen laatua.

Kiuru toteaa suomalai-sen osaamisen kiinnosta-van, mutta samaan aikaan on havaittava että kilpailu on kovaa.

– Tämänkin matkan aika-na on käynyt selväksi se, et-tä koulutuksen merkitys ta-loudellisen ja sosiaalisen hy-vinvoinnin takaajana on en-siarvoisen tärkeä. Siksi myös Suomessa tulee jatkuvasti

kehittää oman koulutusjär-jestelmämme laatua, saata-vuutta ja tasa-arvoa. Edel-läkävijän roolin pitäminen on meille kansallisesti erit-täin tärkeää.

Rio de Janeirossa ministe-ri Kiuru delegaatioineen tu-tustui myös paikallisiin kou-luihin ja koulutuksen kehit-tämisprojekteihin köyhim-missä slummeissa.

– Keskustelimme vierai-lun yhteydessä mahdolli-suudesta pidempiaikaiseen strategiseen yhteistyöhön Suomen ja Rio de Janeiron välillä, Kiuru kertoo blogis-saan.

Suomalainen pelialan osaaminen oli puolestaan vahvasti esillä Startup Sau-na Rio-tapahtumassa, jossa Kiuru puhui koulutuksen

merkityksestä brasilialaisille startup-yrittäjille. Tapahtu-man järjesti Angry Bird -pe-leistään tuttu Rovio ja tilai-suus oli yhteydessä Helsin-gissä tällä viikolla pidettyyn maailman suurimpaan star-tup-yritysten Slush-tapah-tumaan.

Lue lisää Krista Kiurun mat-kasta: www.kristakiuru.fi

Krista Kiuru ta-pasi matkallaan

muun muassa Brasilian opetus-

ministeri Aloisio Mercadanten.

Kuvat Tiina Vihma-Purovaara/OKM

”Koulutuksen merkitys

taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin takaajana on ensiarvoisen

tärkeä.”

Aivan aluksi haluamme kiittää! Sähkökitara, hyvää tahtoa ja kavereitaAIMOn tekemisen prosessista minulle tu-lee jostain syystä mie-leen Kolmas Nainen -nimisen yhtyeen kappale ”Sähköki-tara, hyvää tahtoa ja kavereita”. Ihan siis otsikkotasolla.Sähkökitara: Mi-tään ei synny ilman hyvää taustamu-siikkia. Sävelet avaa-vat tukkoisimmankin ajatussolmun. Ja kun oikein tukala tilanne tulee, otetaan oma ki-tara syliin ja hivellään sitä kuin rukousmyllyä.Hyvää tahtoa: Aina ei ole helppoa. Jutut eivät ete-ne tai tulee viime tipan muutoksia. Säätämisen mää-rä on vakio. Tällöin tarvitaan hyvää tahtoa. Vaikka muut työt painavat päälle, kaikki tekevät lehteä aina viimeisen päälle pieteetillä. Tehdään sitten vaikka jat-koajalla. Kun lehden deadline lähestyy, löytää itsensä usein kirjoittamasta klo 1:50 yöllä. Kaikki liikenevä aika on käytettävä hyväksi. Tätäkin tekstiä kirjoite-taan fysioterapeutin odotushuoneessa.

Hyvää tahtoa löytyy myös niiltä poliitikoilta, asian-tuntijoilta ja puoluetyöntekijöiltä, jotka antavat haas-tatteluja, kirjoittavat kolumneja ja tekevät juttuja AI-MOon. Kiitos kaikille mutkattomasta suhtautumi-sesta ja avuliaasta asenteesta puolueen jäsenviestin-tää kohtaan.Kavereita: ”Joo, voin minä tehdä.” Tämä on lähes ai-na vastaus, kun pyytää toveria tekstitalkoisiin. Lehden avustajien työ onkin ollut korvaamatonta ja ilman vapaaehtoisia kirjoittajia moni juttuidea olisi jäänyt toteutumatta. Kiitokset siis lehden monille avustajil-le ja etenkin valokuvaaja Jukka-Pekka Flanderille, jonka käsissä allekirjoittaneen ”siinä vois olla sellais-ta…”-ideat kiteytyvät aina näyttäviksi valokuviksi ja grafiikoiksi. Ammattimiehiä siis. Kuten myös lehden taittajat, todellisia ammattinaisia ja -miehiä. Kiitos teille. Ja ennen kaikkea suurkiitos kaikille lukijoille!

Jarkko PiirainenToimitussihteeri

Päätoimittajan kiitosKiitokset kaikille leh-den tekijöille ja lu-kijoille. SDP:n jäsen-lehti on elänyt hyvin ja etsinyt muotoaan. Nyt edessä on jälleen muutos, jossa on paljon mahdollisuuksia. Teh-dään seuraavasta vielä parempi jäsenten lehti!

Ismo KainulainenPäätoimittaja

Kiitokset taittotiimiltäOlin mukana uudista-massa AIMOa muutama vuosi sitten. Uusi toimi-tussihteeri Nanna Jussi-la pyyhkäisi toimitukseen villeine ideoineen, ja nii-tä ideoita oli hulvatonta lähteä toteuttamaan. Tä-tä lehteä on ollut haus-ka tehdä.

Lämpimät kiitokset se-kä työkavereille että leh-den lukijoille!

Arja JokiahoAimon taittaja

aimo - sdp:n jäsenlehti 7/2013

Documents