aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500–1600-luvulla · 2015. 1. 26. ·...

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOJYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500–1600-luvulla

Viipuri – rajakaupungin kulttuurielämää 1500-luvulta

2000-luvullePetri Karonen

Jyväskylän yliopisto19.1.2015

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

Jäsennys

n Johdanto n Keskeiset lähdeaineistot ja “yleinen” historiografian Yleiset toimintaedellytykset ja aineellinen kulttuuri

– “Mahdollisen rajat”– Väkiluku, verkostot ja aivotuonti– Talouselämä ja sen häiriötekijät– Poliittinen kulttuuri ja resurssien etsintä– Rakennettu ympäristö

n Henkinen kulttuuri– Aikakäsitys– Rikos ja ilmapiiri– Koulutus ja kirjallinen kulttuuri


Johdanto

n Näkökulmatn Historiakulttuuri

– Tuurna, Arno, Esipuhe. Teoksessa Viipurin kirja (1958, 7 - 8): ”Viipurin psyyken” koostumuksen osatekijät:

• 1) etuvartioasema• 2) kauppakaupungin ”luonne”, mistä ”johtui viipurilainen

avaramielisyys ja suvaitsevaisuus suhteessa toinen toisiimme.”

• 3) ”Viipurin omalaatuinen kulttuuri”• 4) ”harras uskonnollinen mieli”• 5) linna

n Viipuri Ruotsin, Suomen ja Karjalan ”lukkona”n Viipuri Ruotsin valtakunnan itäisen osan ehdottomana

valtiaana


Lähdeaineistoja aikakauden tutkimukseen

n Voudintilit n. 1540-1634n Läänintilit n. 1640 – 1710

– Pääkirja eri osineen, ml. sporadisesti kaupungin tilejä

n Tuomiokirjat 1622 – 1707n Lähdejulkaisuja ja bibliogafioita: Domkyrkan i Viborg

räkenskaper 1655 – 1704 (Osmo Durchman 1928), Johan Rosenhanes dagbok jne; GIR; PRFS; Ylioppilasmatrikkeli (www); Toini Melander 1951,

n Tutkijoiden yksityisarkistoja: Gabriel Lagus (MMA), Ragnar Rosén (KA), J. W. Ruuth (KA, HKA), Kaarle Soikkeli (MMA)


Yleinen historiallinen tietämys 1500- ja 1600-luvun Viipurista

n Lagus, Gabriel, Ur Wiborgs historia: minnesskrift. 1, 2: 1. Wiborg 1893, 1895. (Suom. Kuvauksia Wiipurin historiasta, Viipuri 1893, 1895)

n Ruuth, J. W., Viborgs stads historia 1 – 2. Wiborg 1906 (Suom. Viipurin kaupungin historia I - II. Viipuri 1908)

n Viipurin kirja. Muistojulkaisu. Toimittanut J. Kivi-Koskinen et. al. Pieksämäki 1958.

n Ruuth, J. W., Halila, Aimo, Viipurin kaupungin historia II. Vuodet 1617 - 1710. Lappeenranta 1974.

n Viipurin seitsemän vuosisataa. Kirjaveteraanit Oy: Raisio 1993. n Ikuinen Viipuri. Ajankuvia seitsemältä vuosisadalta. Kaukomieli

XV. Keuruu 1993.n Viipurin läänin historia III. Toimittaneet Yrjö Kaukiainen, Risto

Marjomaa ja Jouko Nurmiainen. Porvoo 2010.


Mahdollisen rajat (1)

n Kaupunkien vetovoima: ”pakko” ja huvituksetn Kaupungin privilegiot ja vapaudet

– Viipurin privilegiot yleensä vain turvakirjeitä, hyvin vähän mitään konkreettista

– Vähitellen kasvavia oikeuksia Ruotsin itäisissä osissa aina yhtäältä Hämettä ja toisaalta Käkisalmen lääniä myöten

n Privilegiot ”suojakilpenä”, houkuttelevaa ennen muuta kovina aikoina

n Kaupunki paikkana, jossa harjoittaa elinkeinoa ja rikastua

n Viipurin valtakunnallinen ja kansainvälinen asema– Rankijärjestys: 1647 (7.), 1664 (9.), 1710 (9.)– Suomenlahden pohjukka kilpailtua: vetävät tekijät?


Mahdollisen rajat (2)

n Kustaa Vaasan ja poikiensa suunnitelmat valvoa muun Euroopan ja Venäjän välistä kauppaa Itämerellä

n Viipurilla vuoden 1550 tienoilla tässä merkittävä rooli– Toisaalta Narva sekä Tallinna ja muut vanhat Hansakaupungit

vahvoja…

n Myöhemmin Täyssinän (1595) ja Stolbovan (1617) rauha paransivat merkittävästi Viipurin asemaa kansainvälisessä kaupassa ainakin periaatteessa

n Tapulioikeudet: 1614 ja 1617 purjehdussäännöt(Kaarlo Blomstedt 0000; Nils Ahnlund 1956; Sven Lundkvist 1960; Arthur Attman 1979; Kimmo Katajala 2010)


Väkiluku

n Väkilukuarviot vaihtelevatn Henkikirjat:

– v. 1636 1 641 verotettua/mainittua (väkiluku: n. 2 700 – 4 100)– v. 1640 2 126 (väkiluku n. 3 500 – 5 300)– v. 1663 1 629 (väkiluku n. 2 700 – 4 100).

n Sven Liljan otokset (perustuvat kotitalouksien ja henkikirjoitettujen määriin)

– 1610-luku: väkiluku 1448– 1650-luku: väkiluku 2971– 1690-luku: väkiluku 2585(J. W. Ruuth 1908; Karonen 1994; Sven Lilja 1996; Sven Lilja 2000).


Verkostot ja aivotuonti

n Kauppiaiden vaimot!n Aivotuonti - Brain gain?

– Viipurissa 1500-luvulla esivaltavetoista, 1600-luvulla omaehtoista: Saksa, Hollanti, Ruotsi (vrt. Lars Niléhn, HT 1981; Robert Schweitzer 2013)

n 1500-luvulla viipurilaisilta puuttui aidosti osaamista, pääomaa – sekä varoja että luottamusta

– Tilanne muuttui vuosisadan mittaan, vrt. 1710 jälkeen

n Ulkomailta tulleiden sopeutuminen?– ”Kosmeettinen metelöinti” ulkomaalaisia vastaan– Käytännössä havaittu heillä olleen varsin väljä lieka (Åke

Sandström 1996)

n Sukulaisverkostot – jatkuva valitus sisäsiittoisuudesta ja laajoista lankoussuhteista (vrt. myöhemmin)


Viipurilaiset ja monikulttuurisuus

n Ruuth – Halila 1974, luku ”Viipurilaiset”, otsikoita: ”Saksalainen aines”, ”Ruotsalainen aines”, ”Muu

vierasperäinen aines”, ”Syntyperäiset viipurilaiset ja taistelu ulkomailla syntyneitä tulokkaita vastaan”, ”Eräitä kansallistuneita ulkomaisia mahtisukuja: Freset, Schmidtit ja Thesleffit”.

(Möller, Sylvi, Suomen tapulikaupunkien valtaporvaristo ja sen kaupankäyntimenetelmät 1600-luvun alkupuolella. HTutk XLII. Forssa 1954; Marika Tandefelt (Red.), Viborgs fyra språk under sju sekel. Schilds: Jyväskylä 2002; Pentti Paavolainen & Sanna Supponen (Toim.), Monikulttuurisuuden aika Viipurissa. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita 17. Helsinki 2013 (http://vsks.onsight.fi/wp-content/uploads/2011/12/Toimite-17.pdf))


Talouselämä - resurssit

n Kauppa ja käsityö, mutta myös maanviljelystän Maakauppa kielletty – merkitys?n Lisäksi oikeudet markkinoihin 1540-luvulta lähtien

lisääntyivätn Kaupungin vetovoiman lisäksi isossa roolissa kruunun

määräykset, joilla määritettiin, minne maalaiset ja ulkomaalaiset saivat tuotteineen mennä

n Kaupunki sai kruunulta 1500-luvulta lähtien ns. kaupunginmaita

– 1600-luvun puolimaissa tiloja noin 30, ei edistä urbanisoitumista

n Kaupunkilaisilla myös omia tiloja maaseudulla


Talouselämä – suhteet talonpoikiin

n Majamieslaitosn Tervan Viipurilaiset kauppamiehiä; kovia sellaisian Kapitalismin kovat kasvot?n Ylellisyystuotteiden hankinta, pääoman

kumuloituminen(Luukko, Armas, Suomen todellinen tervanvienti ensimmäisen tervakomppanian aikana (1648 - 1658). Näkökulmia menneisyyteen. Porvoo 1967; Hallberg, Annagreta, Tjärexport och tjärhandelskompanier under stormaktstiden. Helsingfors 1959; Sven-Erik Åström, HTF 1977; Karonen 2004; Karonen 2013; Karonen 2014)


Sota-aikojen vaikutus

n Sodat ankaria paikkoja Viipurille, viipurilaisille ja kaupungin vaikutuspiirissä olijoille

n 25-vuotisen Venäjänsodan (1570 – 1595) aikana Savo ja Viipurin Karjala autioituivat 50 – 75 prosenttisesti, Käkisalmen lääni 75 – 100 prosenttisesti (Anssi Mäkinen 2002, 2010)

n Sotalaitos toi myös resursseja kaupunkilaisille – pikkuporvareille saattoi olla hyvinkin merkittäviä toimituksia ja työsuorituksia


Poliittinen kulttuuri ja resurssien etsintä

n Rent seeking – kollektiivisena ja yksilöllisenä toimijuutena

n Kollektiiviset valitukset ja anomukset sekä niiden kautta hankitut lisäresurssit

– Naapurikaupunkien lakkautuspyynnöt– Yhteisvalitukset, esimerkiksi tervakomppania

n Yksilöllinen omien ja kaupungin etujen ajaminen– Esimerkiksi kuninkaallinen pormestari Per Fremling 1688:

nimitys ja asioiden hoito Tukholmassa: lähetettiin matka- ja päivärahaa

(Karonen 2004; Sylvi Möller, Historiallinen Arkisto 70. Forssa 1975)


Rakennettu ympäristö (1)

n Lagus ja Ruuth…n Meurman, O. I., Asemakaavan kehitys. Teoksessa Viipurin kirja. Muistojulkaisu.

Toimittanut J. Kivi-Koskinen et. al. Pieksämäki 1958.n Eimer, Gerhard, Die Stadtplanung im Schwedischen Ostseereich 1600 - 1715. Mit

beiträgen zur Geschichte der Idealstadt. Lund 1961.n Kostet, Juhani, Cartographia urbium Finnicarum. Suomen kaupunkien

kaupunkikartografia 1600 luvulla ja 1700 luvun alussa, Monumenta cartographica ‑ ‑septentrionalia 1. Pieksämäki 1995.

n Kirjakka, Marjut, The Orthogonal Finnish Town 1620 - 1860. Its Structure, Components and Dimensions. Espoo 1996.

n Ahlberg, Nils, Stadsgrundningar och planförändringar. Svensk stadsplanering 1521–1721. Acta Universitatis agriculturae Sueciae, 2005: 94. Uppsala 2005.

n Neuvonen, Petri, Viipuri. Rakennusperinnön seitsemän vuosisataa. SKST 1156. Tieto. Hämeenlinna 2008.

n Hyvärinen, Jari, Viipuri - Hansan ja Ruotsin kauppakaupunki. Rakennushistoriaa kylästä linnoitukseksi: Viipurin kaupungin rakennushistoriaa 1100-luvun lopulta 1700-luvun alkuun, sähkökirja 2012.



n Rajakaupunki pitkään: kaupunginmuuri rakennettu 1470-luvulla valmiiksi (esim. Nils Ahlberg 2005; Kimmo Katajala 2010)

n Harvinainen linnoitettu ja osin kivikaupunki– Kruunu antaa 1540-luvulta lähtien osan tulli- yms.

Verotuloistaan kaupungin kehittämiseen – tulokset?– Luostarien ”demobilisointi”: rakennusaineiksi ja

viljavarastoiksi…– Pyöreä torni

n Raatihuone pitkään poissa käytöstä: lopulta Suomen kaupunkien ainoa kaksikerroksinen kivirakennus

– Rakentaminen aloitettu 1640-luvulla, kunnossa aikaisintaan 1670-luvun lopulla



n Kaupunkilaisille jo 1500-luvulta etuja ja helpotuksia kivitalojen rakentamisesta - teho pitkään kyseenalainen

n Tulipalot…– Juhana III 1569: 10 + 2 vuoden verovapaus kivitalosta– Puutalojen hävittämisestä usein ”puhetta” (vähän tekoja)

n Regulariteetti 1630- ja 1640-luvulla: ankarasti revittiin vanhaa keskiaikaista asemakaavaa

– Kaupunkilaisille lisää helpotuksia tuolloin

n Viipurin vuoden 1649 ruutukaavasuunnitelma oli hyvin monimutkainen, vaikkakin käytännöllinen - samaa tasoa kuin Tukholman ja Riian (Nils Ahlberg 2005)


Aikakäsityksen muutos?

n Ajan kurinalaistuminen: osoitus sivilisoitumisesta ja kapitalismin kehityksestä?

n Suunnitelmallisuuden ja järjestelmällisyyden vaatimusten kasvu (määräykset 1619, 1634)

n Tuntikello eli ajannäyttäjä (seijari)– Kirkon kellotapulissa ja toinen linnassa (1619 molemmat rikki)

n Turkulaiset tilasivat raatihuoneelleen 1642 uuden kellon viipurilaiselta kelloseppämestari Lorenz Meyeriltä

Ågren, Henrik, Tidigmodern tid. Den sociala tidens roll i fyra lokalsamhällen 1650 - 1730. Studia historica Upsaliensia 185. Stockholm 1998


Rikosrakenne Viipurissa 1622-1660. N = 1598. Lähde: Viipurin raastuvan- ja kämnerinoikeuden

tuomiokirjat; Karonen, käsikirjoitus.


Viipurin raastuvan- ja kämnerinoikeuden käsittelemät asiat 1622-1660. N = 5933. Lähde: Viipurin tuomiokirjat; Karonen 1994, Karonen 1995.


Rauhallinen kaupunki, miellyttävä ilmapiiri?

n Kaupunki koko jakson poikkeuksellisen rauhallinen - vrt. käsitykset jatkuvasta kähinästä

n Monet ongelmat joko taloudellista laatua ja/tai sukulaisten keskinäisiä osin reippaitakin mittelöitä

n yksittäiset porvariston jäsenet kritisoivat voimakkaasti raadin jäsenten toimintaa:

– “---ähra I en rådzherre, Ja en hundesfått, du est --- et kottehår, eller en hundfitta, bättere än Jagh ähr” (raatimiehelle, 1635).

– “din hudsesfot, din bewenhyttare, din werewittunpoika” (toiselle raatimiehelle eri yhteydessä 1635)

n Henkisestä ”vireydestä” näyttönä paskillit (vrt.Turku)(Ruuth 1908; Aimo Halila 1944; Huldén, Lena, Tandefelt Marika 2002).


Erkki Tanttu, Aimo Halilan teoksessa Me raatiherrat ja porvarit (1944)


Koulutus ja kirjallinen kulttuuri

n Viipurin hiippakunnan piispoista ja hiippakunnasta runsaasti tutkimusta olemassa

n Simo Heinisen tutkimukset (esim. 2007, 2012)n Hanho, J. T., Suomen oppikoululaitoksen historia. I. Ruotsin

vallan aika. Porvoo 1947.n Strömberg, John, Studenter, nationer och universitet.

Studenternas härkomst och levnadsbanor vid akademin i Åbo 1640–1808. Skrifter utgivna av svenska litteratursällskapet i Finland 601. Ekenäs 1996;

– vrt. Suolahti, Eino E., Opinkäynti ja sen aiheuttama säätykierto Suomen porvariston keskuudessa 1600-luvulla. Porvoo 1946.


Viipurilaiset ylioppilaat Turun Akatemiassa sekä Upsalan ja Tarton yliopistoissa 1640-1710. Lähde: Helsingin yliopiston

ylioppilasmatrikkeli 1640-1852, http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/

Ylioppilaan isän ammatti

Oma lopullinen asema Porvari

Kirkkoherra (vast.) Pappi Virkamies Sotilas Muu Yhteensä

Porvari 7 0 0 0 0 0 7

Kirkkoherra (vast.) 22 6 4 3 0 0 35

Pappi 8 2 2 2 0 0 14

Virkamies 19 2 1 11 0 0 33

Sotilas 1 1 1 5 1 0 9

Muu 0 0 0 1 0 0 1

Ei tietoa/kuoli nuorena 13 4 1 1 0 0 19

Yhteensä 70 15 9 23 1 0 118

http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/


Viipurin koulut

n Lukio perustettu kaksiluokkaisena 1641 (oppilaita aluksi n. 50)

n Lisäksi lastenkoulu (triviaalikoulu) (alle 200 oppilasta)n Saksalainen koulu 1600-luvun lopulla, kaupungin

hoitoon 1690-luvulla - erityispiirre!– Keskittyi saksan kieleen, lasku- ja kirjoitustaidon

opettamiseen– Oppilaina myös tyttöjä (ainakin kaksi…)

n Koulutustaso?


”Kirjallinen Viipuri”

n Useille pormestareille ja heidän sukulaisilleen omistettuja ruumissaarnoja, omistuksia sekä hää- ja promootiorunoja yms.

n Varsin tyypillistä, että nimenomaan kaukaa tulleet teettivät tai joista laadittiin sellaisia

– Ensimmäisiä painotuotteita olivat mm. kauppias Hans Schmidtin ja raatimiehen tytär Beata Ruuthin hääruno (ruotsiksi) sekä Hans Schmedemanin lesken ruumissaarna ja pormestari Henrik Mescheverin vaimon ruumissaarna (1657)

– Promootiorunoja jo vuodesta 1649 (porvarispoikien Tarton yliopistossa laatimia)

n Kirjapaino vuodesta 1688(Toini Melander 1951)

aineellisen ja henkisen kulttuurin vuorovaikutus 1500–1600-luvulla · 2015. 1. 26. ·...

Documents