ajankohtainen lainsaadanto250309

PARAS-puitelaki, Terveydenhuoltolaki ja

Palvelusetelilainsäädäntö

Santeri Huvinen

Hiekkala 25.3.2009

PARAS - hallituksen esitys 2006

Tarkoitus ja tavoitteet• Luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle

• Vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta

• Kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia

• Uudistaa rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä

• Tarkistaa valtion ja kuntien välistä tehtävienjakoa

• Parantaa tuottavuutta, hillitä menojen kasvua, luoda edellytyksiä palvelujen ohjauksen kehittämiselle

• Tavoitteena elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä laadukkaiden ja asukkaiden saatavilla olevat palvelujen varmistaminen koko maassa


Uudistuksen aikataulu• Hallituksen esitys 29.09.2006 eduskunnalle

puitelaki, kuntajakolain muutos, varainsiirtoverolain muutos• Lait voimaan 1.1.2007• Puitelaki ja varainsiirtoverolain muutos voimassa määräajan

1.1.2007-31.12.2012• Puitelaissa määritellyt tehtävien ja rahoituksen siirrot kunnilta

valtiolle (8 §) viimeistään 1.1.2009• Tarvittavat erityislainsäädännön muutokset eduskuntavaalien

jälkeen • Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle uudistuksen ja lain

tavoitteiden toteutumisesta vuonna 2009

PARAS - hallituksen esitys 2006Kuntien toimenpiteiden aikataulu

• Kuntien selvitys 5 ja 6 §:n mukaisista toimenpiteistä ja toimeenpanosuunnitelma 31.8.2007 mennessä

• Pääkaupunkiseudun ja eräiden kaupunkiseutujen suunnitelmat 31.8.2007 mennessä

• Kuntajaon muutokset: jos vuoden 2009 alusta, esitys kuntajaon muutoksesta vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos erityinen selvitys, kuntajaon muutosesitys maaliskuun 2008 loppuun mennessä.

• Yhteistoiminta-alueiden perustaminen – mahdollisimman pian lain voimaantulon jälkeen, viimeistään kuitenkin 2013 alusta

• Kuntien suunnitelmien ja toimenpiteiden arviointi: Hallitusohjelmaneuvottelut kevät 2007 Toimeenpanosuunnitelmien arviointi syksy 2007: ovatko

esitetyt toimenpiteet riittäviä?• Selonteko 2009: onko eteneminen toimenpiteissä tapahtunut

suunnitelmien mukaisesti?


Lainsäädännön luonne• Puitelaki määräaikainen suunnittelulaki• Kolmenlaisia säännöksiä:

Lainsäädäntötoimeksiannot: velvoittaa valmistelemaan muuta lainsäädäntöä ja asettaa sille tavoitteita

• Peruspalveluohjelma, valtionosuusuudistus, valtiolle siirrettävät tehtävät

Suunnitteluvelvoitteet ja suunnittelun tavoitteet• Kuntien ja kaupunkiseutujen suunnitelmat

• Kunnan ja kuntarakenteen määrittelyt

• Väestöpohjatavoitteet Suoraan sovellettavat säännökset

• Esimerkiksi kuntajakolain säännökset


Yhteistoiminta-alue (5 §)• Perusterveydenhuolto ja niihin kiinteästi liittyvät

sosiaalipalvelut: vähintään noin 20 000 asukkaan kunta tai yhteistoiminta-alue

• Kuntayhtymä tai isäntäkuntamalli• Kunnat määrittelevät perusterveydenhuoltoon

kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut• Laissa ei toiminnan käynnistymisajankohtaa• Lähtökohta: järjestelyjen toteutus mahdollisimman

pian takaraja vuoden 2013 alusta

Yhteistoiminta-alue (5 §) Yhteistoiminta-alue (5 §)

• Ammatillisen koulutuksen vähintään noin 50 000 asukasta on suunnittelutavoite ja uusien järjestämislupien myöntämisen perusta – vapaaehtoinen tehtävä, johon kuntaa ei voida jatkossakaan velvoittaa; rahoitusvelvoite kuitenkin lakisääteinen

• Väestömääristä (20 000/50 000) voidaan poiketa, jossaaristoisuus tai pitkät etäisyydet estävät

toiminnallisen kokonaisuuden syntymisentarpeen kielellisten oikeuksien turvaamiseksi


Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut (6 §)• Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi

varten maa jaetaan erikoissairaanhoitolaissa tarkoitettuihin kuntayhtymiin. Määrään muutoksia, jos kunnat niin esittävät.

• Kuntayhtymä vastaa kunnan osoittamassa laajuudessa erikoissairaanhoidosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta

• Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä – myös perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalipalvelut

• Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille (valtioneuvoston asetus)


Eräiden kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus (7 §)• Pääkaupunkiseudun kuntien tulee 31.8.2007

mennessä laatia suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet.

• Laissa yksilöityjen kaupunkiseutujen tulee laatia vastaava suunnitelma, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi.

Toimeenpanosuunnitelman (TPS) ja kaupunkiseutusuunnitelman (KPS) yhteydet

Osa tekee toimeenpanosuunnitelmanseutuun kuulumattomien

kuntien kanssa (tai yksin)

Kaupunkiseudut, jotka päättävät laajasta keskinäisestä

yhteistyöstä

Voivat tehdä sekä toimeenpano- että kaupunkiseutusuunnitelman

yhdessä

Palvelujen laaja tarkasteluTPS ja KPS prosessit voidaan

käytännössä yhdistää

Kaupunkiseudut, joiden yhteistyö koskee vain

7§:ssä mainittuja asioita

Tekevät yhdessä vain kaupunki-seutusuunnitelman

Palvelujen osalta tarpeen tarkastella vain käyttöä

yli kuntarajojen

A B

Osa tekee TPS:n kaupunkiseudunkuntien kanssa

KUMPPANIEN VALINTA

Yhteys


Kuntarakenne: tavoite ja keinot• Kunnan tulee muodostua

työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla taloudelliset

ym. edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta

• Keinot: kuntajaon muutokset selvitys ja toimeenpanosuunnitelma, jossa arvioidaan myös

kuntarakenteen muutostarpeet vaikeassa asemassa olevat kunnat: jos muut toimenpiteet

eivät riitä, vuoden 2009 alussa hallituksen esitys, joka mahdollistaa kuntajaon muutoksen arviointiryhmän tai selvitysmiehen aloitteesta


Kuntajakolain muutos• ”Liitosporkkanoita” ei enää 2013 alun jälkeen

tapahtuviin liitoksiin• Kannustetaan monikuntaliitoksiin• 1,8 –kertainen tuki 2008 ja 2009 tapahtuville

liitoksille ja 1,4 –kertainen tuki 2010 ja 2011 tapahtuville liitoksille

• Korotettu tuki heikon talouden kunnan liittyessä 2008 tai 2009 alussa

• Valtionosuusmenetysten korvaus viiden vuoden ajan


YhdistymisavustusPerusosa• 2-4 milj. euroa uuden kunnan asukasmäärän ja muiden kuin suurimman

kunnan yhteenlasketun asukasmäärän perusteella • Vuosien 2008 ja 2009 kuntajaon muutoksissa perusosan korotus heikon

taloudellisen aseman kunnissa 100 euroa/asukas, enintään 1 milj. euroa

Lisäosa• Jos kuntien määrä vähenee kahdella: 0,7 milj. euroa • Lisäksi 0,7 milj. euroa/kunta jokaista lisäkuntaa kohti

• Avustus 2008-2009 1,8 –kertaisena ja 2010-2011 1,4 -kertaisena Mukaan ei lasketa heikon taloudellisen aseman kunnan perusosan

korotusta


Erityisen vaikeassa asemassa olevat kunnat (9 §)Jos kunnan

rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta koskevat tunnusluvut olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat

alittavat kahtena perättäisenä vuonna valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot

asetetaan arviointiryhmä (SM, kunta, puolueeton puheenjohtaja), joka tekee ehdotuksen palvelujen turvaamistoimista.

• Valtuusto käsittelee toimenpide-ehdotukset ja saattaa SM:n tietoon mahdollisia jatkotoimia varten: erityisen selvityksen tarve

• Jos toimet eivät ole riittäviä, valtioneuvosto antaa vuoden 2009 alussa esityksen kuntajakolain muuttamisesta (edellä)


Henkilöstön asema (13 §)• Uudelleenjärjestelyt ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu

yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. • Liikkeenluovutusperiaate• Uudelleenjärjestelyissä irtisanomissuoja viideksi vuodeksi koko

henkilöstölle Mukana kuntaliitokset ja yhteistoimintajärjestelyt (5 ja 6 §) Voidaan irtisanoa, jos kieltäytyy vastaanottamasta uutta

(vastaavaa) tehtävää• Viiden vuoden suojan tulkinta:

Koskeeko kaikkia kuntaliitostapauksia – esim. osittaisliitoksia tai liitoksia, joissa henkilöstösiirrot ovat vähäisiä?

PARAS - hallituksen esitys 2006 Selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (10 §)

• Valtuuston hyväksymä selvitys kuntajakomuutoksista ja yhteistoimintarakenteista (yhteistoiminta-alue, laajan väestöpohjan palvelut) sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta valtioneuvostolle viimeistään 31.8.2007.

• Suunnitelmassa: Väestö- ja palvelutarveanalyysi vuosille 2015 ja 2025 Kunnan taloussuunnitelma ja, jos alijäämää ei saada

suunnittelukaudella katetuksi, toimenpideohjelma sen kattamiseksi

Suunnitelma puitelain säätämien keinojen käyttämisestä Selvitys palveluverkon kattavuudesta Suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä

ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä


Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitu- ja valtionosuusjärjestelmä (11 §)• Peruspalveluohjelman statusta vahvistetaan• Rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä kuntien veropohjaa vahvistetaan: vähennyksiä valtion

rasitukseksi poistetaan yhdistymisen ja yhteistyön esteet tavoitteena on hallinnonalojen valtionosuuksien

yhdistäminen valtionosuusjärjestelmän otettava huomioon kuntien

erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet neutraali tasausjärjestelmä valtion ja kuntien kannalta ei muutosta valtion ja kuntien kustannusten jakoon


Määräaikainen verovapaus varainsiirtoverosta• Veroa ei suoriteta kunnan/kuntayhtymän ja niiden omistaman

kiinteistöyhtiön kiinteistön luovutuksista, jotka tehdään puitelain mukaisen ”toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi”

• Vastaavasti kunnan tai kuntayhtymän tiloja omistavan tai hallinnoivan yhtiön osakkeiden luovutus toiselle

• Verovapaus koskee laissa määritellyn palvelutoiminnan sekä yleishallinnon tiloja tietyin rajauksin (neutraliteetti)

• Vastikkeena vastaanottavan yhtiön osakkeita• Määräaikainen verovapaus myös ammatillisen koulutuksen

rakennejärjestelyissä Luovuttajana toimiluvan haltija, ei siis aina kunnallinen

toimija Apporttiluovutus osakkeita vastaan

Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009)

Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009)• Uudistuminen keskittynyt kuntarakenteisiin• Kunnat taloudellisen tilanteen vuoksi tuottavuushaasteiden

edessä ennakoitua nopeammin• Paras-uudistusta onkin syytä jatkaa

Rakenteista edettävä palveluiden kehittämiseen• Kuntarakenteiden uudistuminen• Kuntaliitos tai yhteistoiminta-alueen muodostaminen on ollut

selkeä ratkaisu näkyviin ongelmiin• Monimutkaisissa ongelmissa, kuten palvelutoiminnan

kehittämisessä ratkaisuvaihtoehdot eivät hahmotu selkeästi• On tarpeen tarkastella elinvoimaisen kunnan rakentamisen

näkökulmaa sekä toiminnallisen strategian rakentamista• Palvelujen tuottavuuden kehittämisestä saatavat hyödyt

mitätöityvät, jos valtionohjauksessa ei onnistuta koordinoimaan kuntien velvoitteiden aiheuttamaa taakkaa.

Paras-puitelaki (VM Tiedote 33/2009)

Arviointitutkimus (Kiviniemelle 17.3.2009) Kaupunkiseutujen kehittämisestä

kokonaisvaltaisempaa• Kaupunkiseutujen kehittämisen ohjaukseen kolme

vaihtoehtoa1. Vapaa kehittyminen omilla valinnoilla2. Minimiehdot yhteistyölle määrittävä

kaupunkiseutulaki3. Kaupunkisopimuskäytäntö• Arvioinnin perusteella sopimuskäytäntö olisi

tarkoituksenmukaisin kehittämisvaihtoehto mahdollistaessaan sekä kaupunkiseutujen tahtotilan että valtion intressien huomioinnin.

Palvelusetelilainsäädäntö (1)

Riitta Säntti 6.2.2009: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palveluseteleistä

• Lakiesitys eduskunnan käsittelyyn keväällä 2009• Tavoitteena lain voimaantulo 1.6.2009

Lain tavoitteena on:• Asiakkaan ja potilaan valinnanvapauden lisääminen• Palvelujen saatavuuden parantaminen• Kuntien sosiaali- ja terveystoimen, elinkeinotoimen ja yksityisten

palvelujen tuottajien yhteistyön lisääminen• Palvelutuotannon tehostaminen• Palvelutuotannon monipuolistaminen ja joustavuuden lisääminen

Palvelusetelilainsäädäntö (2)

Riitta Säntti 6.2.2009: Kunnat voivat itse päättää palveluseteleiden

käyttöönotosta ja sen laajuudesta. Kunta hyväksyy palvelujen tuottajat ja julkaisee niistä

luetteloa. Kunta päättää palveluseteleiden muodosta ja arvosta. Asiakkaan mielipide on huomioitava palveluseteleitä

käytettäessä. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä palvelusetelin

vastaanottamisesta, jolloin palvelu on järjestettävä muulla tavoin.

Asiakkaalle on selvitettävä eri palveluvaihtoehdot ja niiden hinnat.

Terveydenhuoltolaki (Välimäki 1)

Lainvalmistelun eteneminen• Lainvalmistelulle aikalisä: yhteinen sote-laki +

terveydenhuoltolaki + sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen

• HE:n esittely kevätistuntokaudella 2010• Lait voimaan porrastetusti 2011-2013

Terveydenhuoltolaki voimaan 2011 Sosiaalihuollon lait voimaan 2013


SOTE-lain sisältö (laki kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta.• Kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon

järjestämisvastuita koskevat säännökset (Paras)• Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä hallinnollisia

rakenteita koskevat säännökset• Kehittämisohjelmaa koskevat säännökset (Kaste)


SOTE-lain sisältö...• Terveydenhuoltolaki (THL) ja Sosiaalihuoltolaki (SHL)

tulevat olemaan palvelujen “sisältölakeja”• SOTE-laki sisältää säännökset palvelujen

järjestämisestä, kehittämisestä ja valvonnasta• Kotihoidonkokeilua jatketaan vuodeksi 2009 ja

pysyvät lainsäädäntömuutokset valmistellaan SOTE-lain kanssa samanaikaisesti.

Terveydenhuoltolaki (Risikko 1)

Risikko 19.11.2008: Lähtökohdat valmistelussa

• Perustuslain mukaisesti turvattava kansalaisten yhdenvertaisuus

• Paras-puitelaki: Suunnittelua ohjaava määräaikainen puitelaki, tarkoituksena luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle

• Terveydenhuoltolaki ohjaamaan palvelujen toteutusta. Täsmentää ja täydentää Paras-hankkeen tavoitteita ja uudistaa terveydenhuollon sisältöä.


Risikko 19.11.2008 Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita:

• Asiakas- ja potilaslähtöisyys, ml. valinnanvapauden lisääminen

• Terveyden edistäminen• Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

integraatio• Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö • Hoitotakuu• Järjestämisvastuu ja kunnan suhde yhteistoiminta-

alueeseen ja piiriin


Risikko 19.11.2008 Terveydenhuoltolaissa päätettäviä asioita:

• Alueellinen ja toiminnallinen eheys• Valtakunnallinen ja alueellinen työnjako• Kustannusten jako ja kalliiden hoitojen

tasausjärjestelmät• Valtioneuvoston valtuudet kuntien ohjaamiseen • Voimaantulo, tarvittavat siirtymäajat• Aikataulusta: Työryhmän esitys eduskunnalle keväällä

2009

Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 1)

Kansanterveystyö (3 § 1 mom)• Suunnitelmallista yksilöön, väestöön ja elinympäristöön

kohdistuvaa terveyden edistämistä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy mukaan lukien sekä sairauden tutkimiseen, hoitoon ja lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia perusterveydenhuollon palveluja ja työterveyshuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja.

Perusterveydenhuolto (3 § 2 mom)• Väestön terveydentilan seurantaa, terveyden ja hyvinvoinnin

edistämistä sekä potilaan hoidon kokonaisuuden koordinointia.• Perusterveydenhuoltoon kuuluu ennaltaehkäisevät palvelut,

suun terveydenhuolto, lääkinnällinen kuntoutus, työterveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto sekä avosairaanhoito, kotisairaanhoito ja sairaalahoito.


Kunnan vastuu (4 §)• Kunta vastaa kansanterveystyön ja

erikoissairaanhoidon järjestämisestä, rahoituksesta ja kehittämisestä

• Kunta päättää siitä, kuinka kansanterveystyöhön kuuluvat palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kunnan asukkaiden terveydentila ja …lääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät

• Kunta voi kuulua yt-alueeseen tai terveyspiiriin• Esh järjestämiseksi kunnan tulee kuulua shp

kuntayhtymään tai terveyspiiriin


Yhteistoiminta-alue (5 ja 6 §)• Kunnassa tai yt-alueella, joka vastaa

kansanterveystyöstä on oltava vähintään noin 20000 asukasta.

• Yt-alueen tulee muodostaa alueellinen ja palvelurakenteeltaan toiminnallinen kokonaisuus

• Yt-alue vastaa palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan sekä siitä kuinka terveydenhuoltoon kuuluvat palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten terveydentila ja …lääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät


Laajan väestöpohjan kuntayhtymä – kaksi mallia• Terveydenhuollossa tarvitaan integraatiota• Koko maata ei voida kattaa yhdellä mallilla

MALLI A• Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto säilyvät erillisissä

organisaatioissa. • Sairaanhoitopiirit säilyvät ennallaan tai pieniä yhdistetään,

perusterveydenhuolto kootaan puitelain minimin mukaisesti

MALLI B (terveyspiiri/sosiaali- ja terveyspiiri)• Muodostetaan kuntayhtymä joka yhdistää pth:n ja esh:n sekä

niihin liittyvän sosiaalitoimen (koko sosiaalitoimen)


Terveyspiiri (7 §)• Kunnat voivat muodostaa yt-alueen sijasta

terveyspiirin kuntayhtymän• Terveyspiiri vastaa kansanterveystyöstä sekä esh

järjestämissopimuksessa sovitusta erikoissairaanhoidosta

• Terveyspiirin tulee muodostaa terveydenhuollon toiminnallinen kokonaisuus ja alueen tulee maantieteellisesti muodostaa eheä kokonaisuus.

• Palvelut yhdenvertaisesti koko toiminta-alueellaan


Sairaanhoitopiiri (8 §)• Kuntien, jotka eivät kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua

erikoissairaanhoidon kuntayhtymään• Shp:ssä tulee olla vähintään noin150000 asukasta• Shp vastaa erikoissairaanhoidosta• Vastuu potilaan hoidosta siirtyy lähetteen tai kiireelliseen

erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille

• Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta

• Jos kunnat eivät pääse sopimukseen… valtioneuvoston tulee määrätä…


Sairaanhoitopiiri (8 §)• Kuntien, jotka eivät kuulu terveyspiiriin, tulee kuulua

erikoissairaanhoidon kuntayhtymään• Shp:ssä tulee olla vähintään noin150000 asukasta• Shp vastaa erikoissairaanhoidosta• Vastuu potilaan hoidosta siirtyy lähetteen tai

kiireelliseen erikoissairaanhoitoon hakeutumisen perusteella sairaanhoitopiirille

• Sovitusti kunta tai yt-alue voi vastata perustason erikoissairaanhoidosta

• Jos kunnat eivät pääse sopimukseen… valtioneuvoston tulee määrätä…

Erikoissairaanhoidon järjestämissopimus (12 §) Erikoissairaanhoidon työnjako (52 §)• Erityisvastuualueen palveluiden järjestämissopimuk-

sen valmistelee erityisvastuualueen yhteistoiminta-elin

• Erityisvastuualue vastaa alueensa täydennyskoulut-uksesta sekä sopii työnjaosta terveyspiirin, sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden välillä

• Tavoitteena varmistaa erikoisosaaminen suomalaisessa terveydenhuollossa kehittämällä työnjakoa sairaanhoitopiirien välillä.


Terveydenhuoltolaki (Myllymäki 9) Kansanterveystyön yhteistyösuunnitelma (11 §)

• Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien sekä sen alueella toimivien yt-alueiden on laadittava yhteistyössä…

• Terveyspiirin tulee yhdessä alueen kuntien kanssa laatia…

Sovittava Pth järjestämisestä lähipalveluna Päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen

palveluista Tarvittavasta yhteistyöstä esh ja sosiaalihuollon kanssa Hyväksytään piirin ja jäsenkuntien yhtäpitävin päätöksiin

Valtuustokausittain


Terveyden edistäminen (28 §, 38 § ja 47 §)• Kunnan, yt-alueen tai terveyspiirin tulee järjestää asukkaiden

terveyden edistämiseksi tarpeellinen terveysneuvonta ja terveystarkastukset

• Suun terveyden edistäminen sekä kunnan asukkaiden suun sairauksien tutkimus, ehkäisy ja hoito

• Sairaanhoitopiirin tai terveyspiirin tehtävänä on omalta osaltaan edistää terveyttä, toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta alueellaan sekä osana kaikkia esh hoitoprosesseja että tarjoamalla asiantuntemusta ja tukea alueen kunnille alueellisessa suunnittelussa (koulutus, terveysseurantatiedot, toimintamallit ja ohjelmat)


Hoitoon pääsy• Kiireellinen hoito (sairaanhoito, suun terveydenhuolto,

mielenterveyshoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki) potilaan asuinpaikasta riippumatta

• Perusterveydenhuolto – entisellään• Kiireetön erikoissairaanhoito; 3vk, 3kk, kuuden kuukauden

takaraja• Aina yksilöllinen, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioon

perustuva arvio; potilaan terveydentilasta ja sairauden ennusteesta

• Yhtenäiset lääketieteelliset hoidon perusteet (18 §)

STM ohjaa laatimista seuranta ja valvonta alueellisesti


Laatu ja potilasturvallisuus (19 §)• Terveydenhuollon toiminnan on oltava

lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti asianmukaista, näyttöön ja hyviin hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin perustuvaa

• Terveydenhuollon toiminnan tulee olla laadukasta ja turvallista

• Kunnan, yhteistoiminta-alueen tai kuntayhtymän tulee laatia laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta suunnitelma

• STM asetuksenantovaltuus


Potilastietojen käsittely (24 §)• Sairaanhoitopiirin alueen asukkaiden

perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon potilastietorekisterin.

• Rekisterinpitäjinä ovat ne th palvelujen antajat, jotka ovat järjestämisvastuussa kyseisen kunnan asukkaiden pth:sta ja esh:sta

• Rekisterinpitäjien palveluksessa olevat saavat käsitellä salassapitosäännösten estämättä potilasrekisterin tietoja siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä sitä edellyttävät


Valinnanvapaus (54 §)• Terveydenhuollon kiireettömiä palveluja varten potilaalla on oikeus

valita erityisvastuualueella terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa häntä tutkitaan. Henkilöllä, jonka työpaikka sijaitsee toisella erityisvastuualueella kuin kotikunta on oikeus saada tarpeellisia terveydenhuollon kiireettömiä palveluja myös työssäkäyntialueellaan.

• Potilaalla on oikeus valita yhdessä hoitavan lääkärin kanssa se erityisvastuualueen toimintayksikkö, jossa hoito toteutetaan.

• Potilaalle on annettava mahdollisuus valita häntä hoitava lääkäriPalveluiden käyttö yli kuntarajojen on myös Paras-hankkeen tavoite.


Ensihoitopalvelu (51 §)• Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirretään kunnilta

alueelliselle tasolle, sairaanhoito/terveyspiirille. • Erityisvastuualueella on ensihoitokeskus:

Huolehtii alueensa ensihoitopalvelun lääkäritasoisesta päivystyksestä

Koordinoi lääkärihelikopteritoimintaa Koordinoi alueensa kiireettömät potilaskuljetukset ja

hoitolaitosten väliset potilassiirrot yhdessä terveyspiirien ja sairaanhoitopiirien kanssa

Vastaa sosiaali- ja terveystoimen viranomaisradioverkon aluepääkäyttötoiminnoista sekä viranomaisten kenttätietojärjestelmän yllläpidosta


Vastuu potilaan hoidosta (61 §)• Terveydenhuollon toimintayksikössä annettavaa

sairaanhoitoa ja sairauksien ennalta ehkäisyä johtaa ja valvoo kyseisen toimintayksikön vastaava lääkäri.

• Potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta sekä potilaan siirtämisestä toiseen toimintayksikköön päättää vastaava lääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö.

Lausunnot th-lakityöryhmän muistiosta (1)

Ehdotus oikeansuuntainen - kuitenkin liian varovainen• Ehdotus on oikeansuuntainen perusterveydenhuollon ja

erikoissairaanhoidon raja-aitojen poistamiseksi• Erityisesti potilaiden valinnanvapauden lisääminen, terveyden

edistämisen vahvistaminen ja ensihoidon siirtäminen alueelliselle toimijalle koettiin positiivisiksi vaikutuksiksi.

• Myös mahdollisuutta erikoissairaanhoidon järjestämiseksi lähipalveluna terveyskeskuksissa pidettiin hyvänä.

• Myönteisenä pidettiin valtiovallan ohjaus-, valvonta ja ratkaisuvallan lisäämistä.

• Yhteinen näkemys siitä, että ehdotus lisää erikoissairaanhoidon johjausta ja koordinaatiota perusterveydenhuollosta.

• Perusterveydenhuollon vahvistaminen edellyttää lisää konkreettisia toimenpiteitä.


Palvelujärjestelmää ja järjestämisvastuuta selkiytettävä• Huolestuneisuus siitä, että ehdotuksen mukaan maahan olisi

mahdollisuus luoda erilaisia palvelujärjestelmiä• Organisointimalleja olisi selkiytettävä ja yksinkertaistettava

Monet toivovat yhteistä järjestelmää, mutta eräät peräänkuuluttivat kunnille vaihtoehtoisia ratkaisutapoja

• Eräät totesivat, että terveys- ja sairaanhoitopiiriajatteluun perustuvat mallit eivät sovellu koko sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen.

• Kritiikkinä todettiin, että erilaiset ehdotetut suunnitteluelimet lisäävät hallinnollisen työn määrää ja jäykistävät toimintaa

• Lausunnoissa kannatettiin sekä terveyspiiriä että ns. yhteistoiminta-alue-sairaanhoitopiirimallia.


Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys• Puutteena pidettiin sitä, ettei ehdotuksessa ollut

vahvistettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyttä.

• Sosiaalihuollon ja kehitysvammahuollon sivuuttaminen työryhmän ehdotuksissa oli valitettavaa.

• Koko sosiaali- ja terveydenhuoltoon vaikuttavaa lakiuudistusta ei saa toteuttaa pelkästään terveydenhuollon näkökulmasta.


Vaikutusten arviointi• Todettiin, että keskeinen puute työryhmän

ehdotuksissa on vaikutusarvioiden vähäisyys• Ehdotuksissa ei ole riittävästi arvioitu uudistuksen

vaikutusta kuntataloudelle• Kahta järjestämismallia on ehdotuksessa arvioitu

ilman laskelmia todeten vain, että kustannukset todennäköisesti alenisivat.

• Haasteena rahoituksen selkiyttäminen ja monikanavaisen rahoituksen tarkasteleminen.


Jatkovalmisteluille riittävä aika• Jatkovalmistelulle on syytä varata riittävästi aikaa,

jotta voidaan ottaa huomioon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutukset maamma kuntarakenteeseen ja palvelujärjestelmään.

Aloitussivulle

ajankohtainen lainsaadanto250309

Documents

vm tiedote 33 2009

lain sislt

suun terveydenhuolto

lakityryhmn muistiosta

riitta sntti 6

5 ja 6

sosiaali

sote