ajankohtaista elinikÄisestÄ ohjauksesta …...verkko-ohjausta kehitetään kohtaamo -hankkeen ja...

AJANKOHTAISTAELINIKÄISESTÄ OHJAUKSESTA

nro 3, huhtikuu 2017Lukijalle 2

Sote- ja maakuntauudistus etenee eduskuntaan julkisten palveluidenturvaamiseksi 2

Elinikäinen ohjaus SuomessaTulevaisuuden työ on yhä enemmän yrittäjyyttä -koulutuksen yrittäjyyslinjaukset 3

Elinikäisen ohjausosaamisen kehittäminen Suomessa 3Verkko-ohjausta kehittämässä 5Opettajankoulutusfoorumin kuulumisia 6

Maahanmuuttajien ohjausMasto-hanke vie maahanmuuttajanaisten ohjausta lähelle 7Osana-hankkeen maahanmuuttajien ohjauspalvelut Kokkolassa 9Kielitietoinen opetus ja ohjaus maahanmuuttajaopiskelijan tukenaammatillisessa koulutuksessa 10

Ohjaamojen hyviä käytäntöjäMatalan kynnyksen monialaisten palvelujen luominen ja kehittäminen 11 Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla 11Ohjaamotoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla 12

Kuinka ehkäistä syrjäytymistä ja auttaa nuoria löytämään oma linjaelämässä? 14

Opopäivät ”Tuumasta toimeen” Jyväskylässä 15Opo auttaa kohti unelmia 17Ei oppi, eikä opinto-ohjaus ketään ojaan kaada 18Työ kutsuu jatkuvaan oppimiseen 19Tulevaisuusohjauksen työkirjasta konkreettisia välineitä opinto-ohjaajille jatyövoimakouluttajille 21

Ohjausalan kansainvälinen yhteistyöElinikäistä ohjausta kaikille Pohjoismaissa? 22Kansainvälinen selvitys opettajien Erasmus+ täydennyskoulutusjaksojenvaikutuksista kouluyhteisössä 22

Ajankohtaiskatsauksen aineistojen kirjoittaminen 23

2

Ajankohtaista elinikäisestä ohjauksesta nro 3, huhtikuu 2017https://peda.net/hankkeet/elotori>Tiedotteet

Lukijalle

Antoisia lukuhetkiä elinikäisen ohjauksen kolmannen ajan-kohtaiskatsauksen parissa!

Ajankohtaiskatsaus löytyy Pedanetistä osoitteestahttps://peda.net/hankkeet/elotori >Tiedotteet.

Sote- ja maakuntauudistus etenee edus-kuntaan julkisten palveluiden turvaami-seksi

Hallitus esittää eduskunnalle uusien maakuntien perusta-mista 1.7.2017 alkaen sekä sosiaali- ja terveydenhuollonjärjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille1.1.2019 alkaen. Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistustakoskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta.

Uudistuksella on tarkoitus turvata tärkeät julkiset palvelut jalisätä ihmisten mahdollisuuksia osallistua, vaikuttaa ja vali-ta. Sosiaali- ja terveyspalveluista halutaan toimiva kokonai-suus, jossa ihmiset saavat palveluja nykyistä yhdenvertai-semmin. Käyttöön otetaan mahdollisimman vaikuttavat jatehokkaat toimintatavat. Tarkoituksena on myös luodaSuomeen nykyaikainen ja kustannustehokas hallinto. Suo-meen perustetaan 18 maakuntaa, joiden pohjana on pää-osin nykyinen maakuntajako. Maakunnat ovat julkisoikeu-dellisia yhteisöjä, joilla on alueellaan itsehallinto. Maakun-nille valitaan suorilla vaaleilla maakuntavaltuustot. Maa-kunnat ovat monitoimialaisia viranomaisia ja niiden tehtä-väaloista säädetään maakuntalaissa.

Lähde:Sosiaali- ja terveysministeriö ja Valtiovarainministeriö2.3.2017, Tiedote 30/2017http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1271139/sote-ja-maakuntauudistus-etenee-eduskuntaan

Lisätietoa alueuudistuksesta/sote- ja maakuntauudistuksesta ja niihin liittyvistä kas-vupalveluista mm. seuraavilta sivustoilta:http://alueuudistus.fi/etusivu (STM:n ja VM:n yhteinen si-vusto)http://tem.fi/haku/-/q/kasvupalveluthttp://tem.fi/maakuntauudistuswww.minedu.fihttps://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/laki/sote-ja-maakuntauudistuksen-valiokuntakuulemiset

Eduskunnan päätösten teko valiokunnissa:https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/Sivut/default.aspx

Maakunnat 1.1.2017

01 Uusimaa02 Varsinais-Suomi04 Satakunta05 Kanta-Häme06 Pirkanmaa07 Päijät-Häme08 Kymenlaakso09 Etelä-Karjala10 Etelä-Savo11 Pohjois-Savo12 Pohjois-Karjala13 Keski-Suomi14 Etelä-Pohjanmaa15 Pohjanmaa16 Keski-Pohjanmaa17 Pohjois-Pohjanmaa18 Kainuu19 Lappi21 Ahvenanmaa – Åland

Suomen maakunnat 1.1.2017

Kuva ja teksti:www.tilastokeskus.fiwww.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta

https://peda.net/hankkeet/elotori


http://alueuudistus.fi/artikkeli/-

http://alueuudistus.fi/etusivu

http://tem.fi/haku/-/q/kasvupalvelut

http://tem.fi/maakuntauudistus

http://www.minedu.fi/

https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelu/laki/sote-ja-

https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/S

http://www.tilastokeskus.fi/

http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi/kartta

3


Tulevaisuuden työ on yhä enemmänyrittäjyyttä - koulutuksen yrittäjyys-linjaukset

Opetus- ja kulttuuriministeriön Yrittäjyys ja koulutus -hankkeessa on valmisteltu linjaukset yrittäjyyden edistämi-seen, yrittäjyyskoulutukseen ja yrittäjyyskasvatukseen.Linjaukset yltävät varhaiskasvatuksesta korkeakoulutuk-seen.

Hallitusohjelman mukaan koulutusta uudistettaessa tuleeottaa huomioon työelämän osaamistarpeet, ja koulutusta jatyöelämää lähennetään toisiinsa. Varhaiskasvatuksessa,esiopetuksessa sekä yleissivistävässä koulutuksessa ko-rostetaan myönteisiä asenteita, yrittäjyyteen liittyviä perus-tietoja ja -taitoja sekä yrittäjämäistä toimintatapaa. Toisellaasteella ja korkea-asteella osaamista syvennetään ja mu-kaan tulevat myös yritystoimintaan liittyvät valmiudet.

Yrittäjyyttä edistetään koulutuksessa strategisella tasolla jajohtamisella, kehittämällä opettajien osaamista, ottamallakoulutuksen sisältöihin yrittäjyyttä tukevia elementtejä ja te-kemällä oppimisympäristöistä innostavia ja innovatiivisia.Linjauksiin sisältyy mittareita ja arviointivälineitä, joilla ta-voitteiden toteutuminen voidaan varmistaa.

Tulevaisuuden työ on yhä enemmän yrittäjyyttä. Yrittäjyy-teen ja yrittäjämäiseen toimintatapaan voi oppia ja niistävalmiuksista on hyötyä, vaikka ei suoraan yrittäjäksi ryh-tyisikään. Luovuus, uteliaisuus, ongelmanratkaisutaidot, in-novaatiokyky, riskienhallinta ja vastuullisuus ovat tärkeitätyöelämän taitoja, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri SanniGrahn-Laasonen.

Lisätietoja:http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulevaisuuden-tyo-on-yha-enemman-yrittajyytta-koulutuksen-yrittajyyslinjaukset-julki

Teksti:Opetus- ja kulttuuriministeriö, Tiedote 17.3.2017

Elinikäisen ohjausosaamisenkehittäminen Suomessa

Valtakunnallisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryh-män osaamistiimi v. 2016 - 2020 - tehtävät ja tausta

Valtakunnallinen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmä(ELO-ryhmä) asetti 1.6.2016 ohjausosaamisen tiimin, jonkatehtävänä on koota ja organisoida ELY-keskusten kehittä-misryhmien ja muiden toimijoiden tekemiä kehittämisehdo-tuksia ja tuoda niitä valtakunnallisen ELO-ryhmän kokous-ten käsiteltäväksi sekä edistää niin alueellista kuin valta-kunnallista ohjausalan osaamisen kehittämistä. Tiimin toi-mikausi on 1.10.2016 – 31.1.2020, ja osaamistiimin työhönosallistuvat edustajat TEM:stä (Ari-Pekka Leminen),OPH:sta (Juhani Pirttiniemi), AVI:sta ruotsinkielisen opetus-toimen palveluyksiköstä (Michael Mäkelä), KEHA:sta (AriHyyryläinen, Harry Pulliainen), eVOKES:sta (Raimo Vuori-nen) sekä PIRELY:sta (Jukka Peltokoski, pj.).

Osaamistiimin työn perustana ovat valtakunnallinen ELO-ryhmä hyväksymät linjaukset monialaisten ohjauspalvelu-jen luomisesta kaiken ikäisille. Linjauksissa korostetaan, et-tä kumppanuuteen, eri toimijoiden osaamiseen, moni-kanavaisuuteen ja monialaisuuteen pohjautuva elinikäisenohjauksen malli löytää sijansa sekä vahvistuu maakunta-,SOTE- ja TE -palvelu-uudistuksissa.

Ohjausalan osaamisella tarkoitetaan tietoja, taitoja, osaa-mista ja asenteita, joita elinikäisen ohjauksen rooleissa jatehtävissä tarvitaan riippumatta siitä, missä ympäristössäohjaaja työskentelee. Suomessa perusopetuksessa sekätoiseen asteen koulutuksessa toimivien opinto-ohjaajien jaoppilaanohjaajien sekä TE-toimistojen ammatinvalintapsy-kologien kelpoisuudet on määritelty lainsäädännössä. Näi-den nimikkeiden rinnalla eri hallinnonalojen kelpoisuusvaa-timuksista tai työehtosopimuksista löytyy Suomesta lähesviisikymmentä ammattinimikettä, joihin sisältyy muodossatai toisessa sana ohjaus. Näihin tehtäviin hakeudutaan erikoulutusohjelmista, joiden nimissä on sana ohjaus, muttakoulutukset eivät ole yhtä suoraan yhteydessä tehtävienkelpoisuuksia koskeviin normeihin.

Ohjausalan täydennyskoulutusta järjestävät useat tahot:yliopistot, ammattikorkeakoulujen opettajankoulutus-yksiköt, aluehallintovirastot (opetustoimi, nuorisotoimi),ELY-keskukset, Opetushallitus, kansalliset ja ESR -osarahoitteiset kehittämishankkeet, ministeriöt (OKM, TEM,STM), koulutusyriykset sekä KEHA-keskus (ELY-keskustensekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus).

Täydennyskoulutuksen rahoitus tapahtuu pääosin kansalli-sin varoin valtion talousarvion TEM:n ja OKM:n pääluokki-en määrärahoilla, mutta myös ESR-tuella on merkittävärooli. Huomattava osuus oppilaitosten opinto-ohjaajien täy-dennyskoulutuksen rahoituksesta tulee Opetushallituksen


http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tulevaisuuden-

4


hallinnoiman opetusalan henkilöstökoulutuksen kautta. Ra-hoitusta voivat hakea opettajien, opinto-ohjaajien ja muidenoppilaitoksissa työskentelevien asiantuntijoiden täydennys-koulutusta järjestävät organisaatiot.

ELY-keskusten ja niiden 2012 alkaen asettamien alueellis-ten ohjauksen yhteistyöryhmien eräs keskeisimmistä tehtä-vistä on moniammatillisten, monihallinnollisten koulutus- javerkostoitumistilaisuuksien järjestäminen. Useilla alueilla ti-laisuudet suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä ao. aluehallin-toviraston kanssa joko ostopalveluna tai virastojen omanatyönä. Tilaisuuksien kesto on pääsääntöisesti ½-1 päivää.Ne on suunnattu niin opetus- ja nuorisotoimen, sosiaali- jaterveys- kuin TE-hallinnossakin ohjaustyötä tekeville am-mattilaisille. Koulutustoiminnan keskeisin haaste lähivuosil-le on epävarmuus alueellisen ELO-kehittämistyön jatkumi-sesta, mikä johtuu vireillä olevasta maakuntauudistuksesta– käsillä olevat säädösluonnokset eivät tunne ohjauspalve-lujen kehittämistä maakuntien tehtävänä.

Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan (2015) Suomes-ta puuttuu yhteinen täydennyskoulutus kaikille ohjaustyötätekeville. Akavan sekä Uraohjaajat ja -valmentajat ry:nmukaan aikuisten ura-ohjausta ja -valmennusta eri sekto-reilla tekeville ei myöskään tällä hetkellä ole tarjolla avointa,yhteistä erikoistumis- tai täydennyskoulutusta. Keväällä2016 järjestö on käynnistänyt keskustelun oman erikoistu-miskoulutuksen käynnistämiseksi korkea-asteen ohjauk-seen ja uravalmennukseen tehtäviin. Toisaalta opinto-ohjaajien koulutusta on merkittävästi lisätty viime vuosina,ja todennäköisesti osa valmistuneista opinto-ohjaajista eisijoitu opinto-ohjaajan tehtäviin oppilaitoksissa. Kokonai-suutena ohjausalan täydennyskoulutus on hyvin tarjonta-lähtöistä, koordinoimatonta ja lyhytjänteistä. Koulutuksissaon sekä ajallista että sisällöllistä päällekkäisyyttä. Lisäksiosallistumismahdollisuudet koulutuksiin vaihtelevat alueelli-sesti ja koulutuksen järjestäjistä riippuen.

Toimenpiteitä 2017

Ohjausalan osaamisen kehittämisen vaikuttavuuden lisää-miseksi on tarpeen sopia vuosittain sekä alueellisten ettävaltakunnallisten koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksienyhteinen teema. Tiimi on esittänyt vuoden 2017 osaamisenkehittämisen teemaksi ”Monialainen ohjaus kaikenikäisille”.Ensimmäisenä valtakunnallisena tilaisuutena järjestetään4.-5.5.2017 TNO-foorumin yhteydessä Jyväskylässä kaikil-le avoin webinaari, jonka yhtenä teemana on maakuntauu-distus ja alueellinen monialainen ohjaus Kohtaamo -projektissa (ESR) kehitettävään verkko-ohjausalustaan ontarkoitus kehittää kaikille ohjaustyötä tekeville yhteinen tie-donjako-, kalenteri- ja työskentelyalusta, jolla pyritään myösohjausosaamisen jakamiseen. Tavoite tullaan liittämäänKohtaamo -projektin jatkorahoitushakemukseen kaudelle2017-2020. Ennen tämän verkkoalustan valmistumista tie-

dotus- ja jakelukanavana toimii Peda.net -sivuston ”ELO-tori”.

Koulutustarpeiden selvittämiseksi vuoden 2017 alussaELO-torin valtakunnalliselle etusivulle on perustettu kes-kustelualusta, johon on mahdollisuus lähettää täydennys-koulutustarpeisiin liittyviä aloitteita. Helmikuun 2017 alustaalkaen ELO-torilla olevien alueellisten ELO-ryhmienalasivuihin on lisätty omat kalenterit, joihin alueellisia ELO-ryhmien yhdyshenkilöitä pyydetään lisäämään alueellisetkoulutustilaisuudet ja niiden materiaalit. Nämä sivut on lin-kitetty ELO-torin pääsivulla olevaan kalenteriin, johon au-tomaattisesti kertyvät kaikki alueellisiin kalentereihin lisätyttapahtumat.

Alueellisten ELO-ryhmien yhdyshenkilöillä on ylläpito-oikeudet sekä alueellisiin että valtakunnallisiin sivuihin.Myös muita ohjausalan perus- ja täydennyskoulutusta tar-joavia organisaatioita (yliopistot, ammattikorkeakoulut,OPH, KEHA, järjestöt jne.) pyydetään ilmoittamaan tietojasuoraan valtakunnalliseen kalenteriin. Kalenterin ylläpito-oikeudet sovitaan kunkin koulutuksen tarjoajan kanssaerikseen. Tiedostojen selailuun on kaikille avoin pääsy.

Suomessa on viimeksi tehty ohjauksen tila-arviointi vuonna2002. Ohjausalan toimijoiden tekemien aloitteiden pohjaltaja erityisesti vireillä olevien mittavien koulutusjärjestelmääsekä aluehallintoa koskevien uudistusten takia tarvittaisiintuoretta ja kattavaa valtakunnallista elinikäisen ohjauksenarviointia.

Osaamistiimi esittää, että arvioinnissa tulisi ottaa huomioonmm. alan ammattilaisten koulutuksen määrällinen tarve jasisällöllinen kokonaisrakenne sekä koulutettujen ammatti-laisten mahdollisuus työllistyä joustavasti eri konteksteissa.ELO-ryhmän kesäkuun kokouksessa käsitellään ohjaus-osaamistiimin esitystä tila-arvioinnista.

Osaamistiimin toimintasuunnitelma on saatavilla ELO-toriltaosoitteessa:https://peda.net/hankkeet/elotori/t4ve/kokoukset/kokous-9-2-2017/eyoth9

ELO-ryhmä syyskuussa 2016 hyväksymät linjaukset ¨monialaisista ohjauspalveluista kaiken ikäisille saatavillaELO-torilta osoitteessa:https://peda.net/hankkeet/elotori/t4ve/kokoukset/lom2

Teksti:KT, Projektipäällikkö, Raimo Vuorinen,Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitosValtakunnallinen ohjausalan osaamiskeskus, [email protected]


https://peda.net/hankkeet/elotori/t4ve/kokoukset/kokous-9-

https://peda.net/hankkeet/elotori/t4ve/kokoukset/lom2

mailto:[email protected]

5


Verkko-ohjausta kehittämässä

Verkko-ohjauksen kehittäminen liittyy nuorisotakuun kärki-hankkeen toteuttamiseen, työurien pidentämiseen, koulu-tuksen ja työn siirtymävaiheiden nopeuttamiseen ja suju-voittamiseen sekä julkisten palvelujen digitalisointiin. Verk-ko-ohjausalusta toimii kaikkien TNO -palveluita tarjoavientoimijoiden yhteisenä avoimena asiakaspalvelun verkko-työkaluna sekä palvelujen seurannan, arvioinnin ja kehit-tämisen välineenä.

Tavoitteena vuorovaikutteinen työskentelyalusta

Verkko-ohjauksen kehittämisessä alkuvaiheen pääpaino onammatinvalinta- ja uraohjauksessa ja koulutusneuvonnas-sa. Tämä näkyy tietosisältöjen kokonaisuuksissa ja siinä,missä asioissa neuvontaa ja ohjausta on saatavilla.

Ohjauksen verkkopalvelusta luodaan asiakkaan ja ohjaaji-en välinen vuorovaikutteinen työskentelyalusta. Se tarjoaaosan työkaluista käyttäjilleen mahdollisimman matalallakynnyksellä, eli esim. kysymyksiä voi esittää tai vastatatehtäviin nimettömänä. Osa työkaluista on käytössä vainkirjautuneille käyttäjille mahdollistaen ohjausprosessin sy-ventämisen ja monialaisen ohjauksen. Verkkopalvelustapyritään tekemään mahdollisimman joustavaa ja tulevai-suudessa ohjausta voidaan tarjota myös käyttäjien muidenelämänalueiden osalta.

Valmistuttuaan verkkopalvelu pitää sisällään työvälineetmonialaiseen ja kaikkikanavaiseen yhteistyöhön. Ensim-mäisessä vaiheessa pääpaino on siinä, että saamme tarvit-tavat ratkaisut rakennettua asiakkaan kohtaamiseen ja mo-niammatillisen ohjausprosessin aloittamiseen verkossa.Aluksi yhteys perustuu tekstipohjaisuuteen, mutta muitakinkanavia ja asiointitapoja vuorovaikutukseen on tarkoituslanseerata käyttöön nopeasti.

Palaute ohjaa kehittämistä

Työryhmä on eri vaiheissa mahdollistanut nuorten osallis-tumisen kehitystyöhön järjestämällä säännöllisesti erilaisiaideointi- ja testaamismahdollisuuksia.

Nuorilta keräämämme palautteen mukaan he tarvitsevattietoa, neuvontaa ja ohjausta liittyen työhön ja työllistymi-seen, opiskelu- ja uravalintoihin sekä tulevaisuutensasuunnittelemiseen. Toinen käyttäjäryhmämme, ne ammatti-laiset jotka voisivat hyödyntää verkkoa ohjauksessa, tuovat

omat tarpeensa ja ideansa verkko-ohjaukseen. Näiden tar-peiden ja toiveiden yhteensovittaminen on ollut verkko-ohjauksen työryhmän keskiössä alusta lähtien.

Työn tuloksena olemme saaneet valmiiksi ensimmäisenkonseptimme, jonka pohjalta luotiin klikkailtava prototyyppi.Tämän avulla olemme selvittäneet nuorten kanssa, mitenkonseptimme toimii ja mitä puutteita siinä on. Kysymyksen”Mikä sinulle on tärkeää ohjauspalvelussa?” nuorten vasta-ukset kiteytyivät loistavasti näihin kahteen:”Matala kynnys lähestyä henkilöitä, tieto pitäisi olla hyvinesillä. Yksityisyys on tärkeää.””Että otettaisiin huomioon oma elämäntilanne ja lähtötilan-ne, sekä kiinnostuksen kohteet ja oltaisiin kiinnostuneitayksilöstä.”

Tämän lisäksi olemme parhaillaan testaamassa konseptintoimivuutta ohjaustyön ammattilaisten kanssa ja hyödyn-nämme myös näitä havaintoja kehitystyössä. Kehitystyöjatkuu ja tavoitteena on, että ensimmäinen versio palvelus-ta on käytettävissä jo vuoden 2017 aikana.

Verkko-ohjausta kehitetään KOHTAAMO -hankkeen ja mi-nisteriöiden yhteistyönä. Verkko-ohjauksen kehittämisryh-mä aloitti joulukuussa 2015 ja sen jäsenistö koostuu työ-jaelinkeinoministeriön, opetushallituksen, Nuorten tieto- janeuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin, työ- ja elin-keinohallinnon asiakaspalvelukeskuksen, valtakunnallisenohjausalan osaamiskeskus VOKES:n sekä ELY-keskustensekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksen asian-tuntijoista. Lisätietoja Kohtaamo hankkeesta löytyy koh-taamo.info verkko-osoitteesta.

Kuva ja teksti:Verkkopalvelusuunnittelija Marko KilpeläinenPuh. 029 502 0224, Kohtaamo –hanke (ESR)[email protected]



6


Opettajankoulutusfooruminkuulumisia

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen nimittivaltakunnallisen Opettajankoulutusfoorumin vuosi sitten.Foorumi kokoaa yhteiseen kehittämistyöhön opettajankou-lutuksesta vastaavat korkeakoulut sekä opettajien ammatti-järjestön, rehtorijärjestöjen, kuntatyönantajien, opiskelijoi-den ja valtion opetushallinnon edustajat. Se tarjoaa mah-dollisuudet monipuoliseen vuoropuheluun opettajan työnkehityssuunnista ja verkostoitumiseen opettajankoulutuk-sen kehittäjien kesken. Opettajankoulutusfoorumi on osahallituksen Osaaminen ja koulutus –kärkihanketta.

Opettajankoulutusfoorumin yhtenä tehtävänä on opettajienperus- ja täydennyskoulutuksen kehittämisohjelman laati-minen ja sen toimeenpanon tukeminen. Kehittämisohjelmavalmistui viime syksynä. Ohjelma kattaa yliopistojen jaammattikorkeakoulujen antaman opettajankoulutuksen jasiihen liittyvän tutkimuksen sekä kaikkien opettajaryhmienuran aikaisen osaamisen kehittämisen.

Kehittämisohjelman laadinnassa hyödynnettiin fooruminasiantuntemuksen ohella verkkoaivoriihityöskentelyä. Verk-koaivoriihityöhön osallistui pari tuhatta opettajaa, rehtoria,opettajaksi opiskelevaa, opettajankouluttajaa ja sidosryh-mien edustajaa.

Kehittämisohjelman visio on ”Luomme yhdessä paras-ta osaamista maailmaan”. Sen mukaan Opettajat ovat tulevaisuuteen tähtääviä, laaja-alaisia ja

uutta luovia asiantuntijoita, jotka hyödyntävät monipuo-lisesti uusia oppimisympäristöjä.

Opettajat kehittävät jatkuvasti omaa ja työyhteisönsäosaamista.

Opettajilla on rohkeus kehittää ja kokeilla. He hyödyntä-vät tutkimusta työssään.

Opettajat toimivat verkostoissa kansallisesti ja kansain-välisesti.

Ohjelmassa on kuusi keskeistä linjausta opettajien pe-rus- ja täydennyskoulutukselle. Ne ovat:

1. Opettajien osaaminen kokonaisuudeksi Opettajankoulutuksen eri vaiheet muodostavat kokonai-

suuden. Opiskelijoilla on jo opintojen aikana osallisuus opinto-

jensa suunnitteluun.

2. Ennakoinnilla ja valinnoilla vetovoimaa Opiskelijavalintoja kehitetään korkeakoulujen yhteistyö-

nä. Soveltuvuus opetustehtäviin on osa valintoja. Opiskelijoiden aikaisemmin hankittu osaaminen tunnis-

tetaan. Opettajatarvetta ennakoidaan säännöllisesti.

Varmistetaan ammatillisen reformin yhteydessä opetta-jien osaaminen uuden järjestelmän mukaiseksi.

3. Opettajat uutta luoviksi osaajiksi ja oppijat keski-öön

Opettajankoulutuksen työtavat ovat tutkimusperustaisia,oppijalähtöisiä ja yhteisöllisiä.

Vahvistetaan erilaisten oppimisympäristöjen pedagogi-seen hyödyntämiseen liittyvää osaamista.

Kehitetään yhdessä työpaikalla tapahtuvan oppimisenja ohjaamisen malleja.

4. Opettajankoulutus vahvaksi yhteistyöllä Rakennetaan suunnitelmallisesti yhdessä tekemisen

kulttuuria ja yhteistyömalleja Vahvistetaan moniammatillista työelämäyhteistyötä ver-

kostoitumalla. Osaamisen kehittämisessä hyödynnetään vertaistukijär-

jestelmiä. Uranaikainen osaamisen kehittäminen järjestetään si-

ten, että se on tasa-arvoisesti saavutettavissa, raken-teiltaan tarkoituksenmukaista ja oikein mitoitettua.

5. Osaavalla johtamisella oppilaitos oppivaksi ja kehit-tyväksi yhteisöksi

Oppilaitosjohtamisen koulutusta vahvistetaan ja sensuunnitelmallisuutta lisätään.

Vahvistetaan osallistavaa ja tiimijohtamista. Opettajankoulutukseen sisällytetään riittävästi johta-

misosaamista.

6. Vahvistetaan opettajankoulutuksen tutkimusperus-taisuutta

Opettajankoulutus perustuu uusimpaan tutkimukseen. Koulutus tukee opettajan tutkimuksellisen ammatti-

identiteetin kehittymistä. Opettajat ja opettajankouluttajat osallistuvat tutkimus- ja

kehittämishankkeisiin.

Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanoatuetaan tänä vuonna opettajankoulutusta järjestäville yli-opistoille ja ammattikorkeakouluille suunnatulla 15 miljoo-nan euron määrärahalla. Määrärahahaku on juuri päättynyttuottaen 46 hakemusta laajoihin kehittämishankkeisiin.Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee rahoituspäätökset ke-vään aikana. Opettajankoulutusfoorumi tukee paikallista jaalueellista kehittämistyötä, hankkeiden edistymistä jaosaamisen jakamista. Se myös arvioi kehittämisohjelmantoteutumista. Opettajankoulutusfoorumin kuulumisia ope-tus- ja kulttuuriministeriön kärkihankesivuillahttp://minedu.fi/opettajankoulutusfoorumi

Teksti: Opetusneuvos Armi Mikkola,opetus- ja kulttuuriministeriö,[email protected]


http://minedu.fi/opettajankoulutusfoorumi


7

Maahanmuuttajien ohjaus


Masto-hanke vie maahanmuuttaja-naisten ohjausta lähelle

Maahanmuuttajanaisten rooli omassa perheessään eroaavaltakulttuurista Suomessa. Lähtömaan kulttuuri ja suku-puolten välinen tasa-arvo ovat erilaisia ja hoivavastuu onusein vahvasti naisilla. Naisen toimiminen kodin ulkopuolel-la järjestöissä, koulutuksessa tai työelämässä on heiveröis-tä ja kynnys osallistumiseen vieraassa kulttuuriympäristös-sä on korkeampi kuin niillä, joille tavat toimia ja kiinnittyäyhteiskuntaan ovat tutumpia. Jotta naisen mahdollisuudetrakentaa uutta identiteettiään Suomessa vahvistuisivat, ontärkeää voimaannuttaa naisia ja tukea heidän toimijuuttaan.Näin edistetään koko perheen kotoutumista.

Nainen voi unelmoida ja unelmista voi tulla totta

Polku kohti työ- tai opiskeluelämää lähtee maahanmuutta-janaisella usein pienestä havahtumisesta, heräämisen het-kestä, jolloin tiedostaa itsellään olevan unelman, toiveen taitavoitteen, jota kohti haluaa pyrkiä. Yksi hankkeessa hy-väksi havaittu keino herätellä tietoisuutta kohti toimintaa onollut unelmapaja-konsepti.

Unelmapaja on kohtaamispaikka, jossa keskustellaanomassa elämässä läsnä olevista asioista, taustasta ja tai-doista ja osaamisista, jotka voivat olla muutakin kuin am-mattimaista osaamista. Kaikki kietoutuu luottamuksellisenyhdessä tekemisen ympärille ja nivoutuu toimintaan, jossamaahanmuuttajanaiset ovat jo valmiiksi mukana: järjestöi-hin, koulutukseen, kursseihin jne. Erillinen ’lähtemisen kyn-nys’ mukaan on madallettu hyvin pieneksi.

Unelmapajassa osallistujille jaetaan kollaasipohja, johonleikataan lehdistä erilaisia kuvia, joiden avulla voi kertoaomasta osaamisesta ja jos haluaa, myös laajemmin elä-mästä. Kuvat tukevat kerrontaa erityisesti niiden maahan-muuttajien kanssa, joiden suomenkielentaito on vähäinentai sitä ei ole, sillä kuvat antavat lisää sanoja ja monipuolis-tavat ilmaisua.

Tärkeintä unelmapajassa onkin omien vahvuuksien ja taito-jen tiedostaminen. Kuvakollaasi on ideoiden tallentamiseenoiva väline, yleensä täynnä väriä oleva oman näköinen il-maisu, jonka pohjalta jatkopolkuja voidaan lähteä yhdessäsuunnittelemaan.

Maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi – sekä heilleettä työnantajille

Aikuisten maahanmuuttajanaisten joukossa on paljon mo-nenlaisia osaajia: sairaanhoitajia, insinöörejä, yrittäjiä, tie-dottajia jne. Kun todistukset työstä ja/tai koulutuksestausein puuttuvat, on osa taidoista vaarassa jäädä piiloon:maahanmuuttaja ei ehkä huomaa tuoda kaikkea esille eikätyöntekijä osaa välttämättä kysyä oikeita kysymyksiä. Oh-

jautuminen eteenpäin kouluun tai työelämään lähtee kui-tenkin aina ihmisen omista mielenkiinnon kohteista jaosaamisesta.

Masto-hankkeessa on kehitetty osaamisen tunnistamiseentyökalua, jonka avulla erilaiset hankitut koulutukset, amma-tit, työssä oppimiset ja myös vaikkapa harrastuksen kauttakertynyt tietotaito saataisiin kerättyä. Osaajapajassa maa-hanmuuttajataustaiset naiset ovat tunnistaneet omaaosaamistaan ja sen täydentämistarpeita, harjoitelleet työn-hakutaitoja ja voineet päivittää ansioluettelonsa ja työstääsähköisiä video-clip-työhakemuksia.

Yrittäjyysneuvonta ja -ohjaus viedään asiakkaan luo

Yrittäjyyteen liittyvässä ohjauksessa on erityisen tärkeäätoimia yhteistyössä niiden tahojen kanssa, jotka toimivatmaahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämi-seksi. Ohjaus kohti yrittäjyyttä on viety hankkeen aikana lä-hemmäksi asiakasta tarjoamalla sitä osana kotouttamis-koulutusta ja työvoimapoliittisia koulutuksia.

Etelä-Karjalassa kotoutumiskoulutuksen tarjoaja, työhallintoja sen palveluntuottajat ovat muodostaneet toimintamallin,jossa kunnallinen yrityspalvelu toteuttaa neuvonnan näilleryhmille. Henkilökohtaisella ja räätälöidyllä neuvonnalla jat-ketaan yrittäjyyden alkuvaiheen tukemista, silloin kun senedellytykset täyttyvät. Yhdessä yritysneuvojan kanssa voi-daan myös tunnistaa mahdollisia lisäkoulutus-/taitotarpeitaja suunnitella, miten ne ovat saavutettavissa.

Myös neuvonnan lisäksi toteutetulla henkilökohtaisella yrit-täjyyssparrauksella on saatu hyviä tuloksia. Toteuttajanaon ollut yrittäjyyden opettaja, joka on toiminut itsekin yrittä-jänä. Sparrauksen tuloksena on käynnistynyt neljä uuttayritystä Kymenlaaksoon.

Masto-hanke (Maahanmuuttajien työllisyyden ja osallisuu-den tukeminen) on kaksivuotinen ESR-rahoitteinen hanke,jossa keskitytään maahanmuuttajanaisten työllisyyden jaosallisuuden tukemiseen Kaakkois-Suomessa. Masto-hanketta rahoittaa Hämeen ELY-keskus.


8


Löytyneet taidot

Unelmapaja: Kuvien kautta unelmat saavat konkreettisen muodon ja tulevat samalla hieman lähemmäksi

Kuvat ja teksti:Projektipäällikkö, VTM Pia-Stina Repo jaProjektikoordinaattori Maina SeppäläKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy,[email protected]@socom.fihttp://www.socom.fi/masto/www.facebook.com/SocomOy




http://www.socom.fi/masto/

http://www.facebook.com/SocomOy

9


Osana-hankkeen maahanmuuttajienohjauspalvelut Kokkolassa

Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoittamassa (ESR) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ja Kokkolan kaupunginOsana-hankkeessa kehittämistyöllä tuetaan kotoutumista jaedistetään maahanmuuttajien osallisuutta (TL 5). Tavoit-teena on myös maahanmuuttajien työ- ja toimintakyvyn pa-rantaminen ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksien pa-rantuminen.

Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun työnjako hankkeessaon muodostunut seuraavasti: KPEDU vastaa maahanmuut-tajien koulutukseen hakeutumisen ja työelämään siirtymi-sen ohjaus- ja neuvontapalvelusta. Kokkolan kaupunki puo-lestaan vastaa kaikille maahanmuuttajille avoimen, matalankynnyksen yhden pisteen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalve-lun toteuttamisesta. TNO-palvelun kehittämistä ja toteutus-ta tehdään yhteistyössä koulutuksen asiantuntijoiden sekähankkeen verkoston asiantuntijoiden kanssa. Verkosto onkoottu maahanmuuttajien edustajista ja eri yhteyksissämaahanmuuttajatyötä tekevistä toimijoista.

Osana-hankkeen toimiaikana 2016 – 2018 Kokkolan TNO-palvelupiste on avoinna kahtena päivänä viikossa. Tavoit-teena on, että palvelu siirtyy hankkeen päättymisen jälkeenkaupungin normaaliksi palvelutoiminnaksi. Neuvontakoor-dinaattorin ohjaukseen voi tulla ilman ajanvarausta ja kai-kenlaisten kysymysten ja asioiden kanssa. Tällaisia useinaikaa vieviä asioita ovat viranomaisilta tai muilta tahoiltatulleet vaikeaselkoiset kirjeet, erilaisten hakemusten teke-minen jne. Suurin osa TNO-palvelussa kysytyistä asioistapystytään selvittämään asiakkaalle käynnin yhteydessä.Erityisissä kysymyksissä asiakas ohjataan asian vaatimantahon luo, esimerkiksi oikeusaputoimistoon tai terveyden-huollon piiriin.

TNO-palveluun toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyy olen-naisesti hankkeen verkostoyhteistyömallin rakentaminen erimaahanmuuttajatoimijoiden välillä. Verkostoyhteistyön läh-tökohtina ovat kokemusten ja osaamisen vaihto, oppimi-nen, kehittäminen ja yhdessä vaikuttaminen. Verkostossaei rakenneta hierarkioita vaan painotetaan osallistujien it-senäisyyttä ja tasa-arvoisuutta. Dialogia käyttäen yhdiste-tään osaaminen ja syvä ymmärrys. Kehittäminen saa teo-reettista, menetelmällistä ja kokemuksellista tukea verkos-tolta. Verkoston työssä käytetään välitehtäviä, jotka osallis-tujat tekevät itsenäisesti yhteistyötapaamisten välillä. Vas-tauksista tehdään yhteenveto, joka on pohjana seuraavanverkostokokoontumisen työlle. Välitehtävien aiheina ovatalussa olleet verkoston tavoitteet, mihin verkostoa tarvitaanoman työn/roolin näkökulmasta ja verkoston arvot. Myösverkoston yhteistyömalli juurrutetaan jo projektin aikanapysyväksi käytännöksi palvelemaan Kokkolassa tehtäväämaahanmuuttajia osallistavaa ja kotoutumista edistäväätyötä.

Kuva ja teksti:Neuvontakoordinaattori Tuula Löf, Kokkolan [email protected]. 040 8068 138



10


Kielitietoinen opetus ja ohjaus maahan-muuttajaopiskelijan tukena ammatilli-sessa koulutuksessa

Ammatin oppimisessa ja ammatillisen identiteetin rakenta-misessa ammatillisen kouluttajan ja opiskelijan välinen vuo-rovaikutus on keskeinen työväline ja ammatillisen identitee-tin rakentaminen edellyttää ammatillista kielitaitoa ja sosi-aalistumista ammattialan kielellisiin ja viestinnällisiin kon-ventioihin. Kun maahanmuuttajataustainen henkilö hakeu-tuu ammatilliseen koulutukseen, on kouluttajan kyettäväarvioimaan hänen suomen kielen taitoaan, jota peilataankyseisen ammatin vaatimuksiin huomioiden kielen eri osa-alueet ja niiden painopisteet ammatillisissa viestintä- ja kie-lenkäyttötilanteissa. Tässä viitekehyksessä suomen kieltätulee tarkastella sekä osana kutakin ammattia että oppimi-sen ja tutkinnon suorittamisen välineenä. Koska ammatilli-nen koulutus yleensä sisältää työssäoppimista ja näyttötut-kinnot suoritetaan pääsääntöisesti työpaikoilla, monikulttuu-rinen oppimisympäristö laajenee työpaikoille ja kielitietoisenohjauksen haasteet koskettavat myös työelämän edustajia.

Kielitietoinen ohjaus rakentuu yhteistyölle

Suomalainen työvoimakoulutus ja näyttötutkintojärjestelmä,jotka perustuvat tiiviille työelämäyhteyksille ja henkilökoh-taistetuille oppimispoluille, luovat maahanmuuttajataustai-sille henkilöille erinomaisen lähtökohdan opiskella ammat-tia ja samalla kehittää ammatillista kielitaitoaan. Kun maa-hanmuuttajataustainen henkilö hakeutuu ammatilliseenkoulutukseen, ammatissa tarvittavan kielitaidon hankkimi-nen voidaan nivoa osaksi tarvittavan ammattitaidon hank-kimista. Ammatillisen kielitaidon entistä tehokkaampi oppi-minen vaatii kuitenkin uudenlaista yhteistyötä ammatillistenkouluttajien ja suomi toisena kielenä -kouluttajien välillä.Suomi toisena kielenä -kouluttajalta yhteistyö vaatii rohke-aa astumista luokkahuoneesta esimerkiksi työhalliin, ra-kennustyömaalle, opetuskeittiöön ja työpaikoille tutkimaanja havainnoimaan kunkin ammattialan aitoja kielenkäyttö- javiestintätilanteita. Ammatilliselta kouluttajalta prosessi vaatiihalua ottaa suomen kieli yhdeksi ammatillisen kasvun jaarvioinnin osa-alueeksi, valmiutta perehtyä kielen oppimi-seen ilmiönä ja kiinnostusta etsiä keinoja niveltää suomenkielen oppiminen osaksi ammatillisia opintoja.

Nathaniel Vargas Padillan näyttötutkintotilaisuusajoneuvoasentajan perustutkintoon. Menossa huollonyhteydessä tehtävä jäähdytinnesteen vaihto asiakkaanautoon

Kielitietoinen ohjaus ei ole monimutkaista!

Kielitietoisen ohjauksen lähtökohtana on, että kouluttajatiedostaa kielen merkityksen osana ammatin oppimista,tunnistaa oman toimialansa kieleen ja viestintään liittyväterityispiirteet sekä arvioi ja kehittää omia opetus- ja ohjaus-käytäntöjään tästä näkökulmasta. Maahanmuuttajataustai-sen opiskelijan kielitaidon kehittymistä voi tukea huomioi-malla esim. seuraavat asiat:

Auta opiskelijaa tunnistamaan sanan perusmuoto! Vältä alkuvaiheessa murresanoja ja pidä puhetempo

rauhallisena! Vältä alkuvaiheessa kielikuvia ja sanontoja! Siirry vähitellen selkokielestä yleiskieleen, ammattikie-

leen ja ammattislangiin! Tunnista olennainen, tiivistä puhettasi ja kirjallista ai-

neistoa! Havainnollista! Kuuntele ja anna opiskelijalle aikaa vastata! Varmista ymmärtäminen kysymällä opiskelijalta esi-

merkiksi: ”Kerro, mitä sinun nyt pitää tehdä!” Pyydä apua kouluttajakollegoiltasi ja jaa omia koke-

muksiasi!

Yhtenä kouluttajien ja ohjaajien ohjausosaamista tukevanatoimijana on Kaakkois-Suomen elinikäisen ohjauksen ELO-verkosto, jonka strategisena tavoitteena on varmistaa, ettäyksilön ja työelämän tarpeista relevanttia opintoja uraoh-jausta on tasapuolisesti saatavilla. Tässä kontekstissa kieli-tietoinen ohjaus tukee erityisesti maahanmuuttajataustais-ten henkilöiden mahdollisuuksia saada laadukasta ohjaustaja opetusta. Lisäksi kielitietoisella ohjauksella tuetaan yksi-löllisten uranhallintaitojen vahvistamista.

Teksti: KT, kehitysjohtaja Tuija Arola,Aikuiskoulutuskeskus Kouvola, [email protected], www.facebook.com/aikuiskoulutuskeskus

Kuva: Kouluttaja, projektipäällikkö BriefcaseTimo Töyrylä, Aikuiskoulutuskeskus [email protected]



http://www.kvlakk.fi/

http://www.facebook.com/aikuiskoulutuskeskus


11

Ohjaamojen hyviä käytäntöjä


Matalan kynnyksen monialaistenpalvelujen luominen ja kehittäminenKeski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla

Keväällä 2015 aloittivat toimintansa Ohjaamo Keski-Pohjanmaa ja Ohjaamo Pohjanmaa 13 muun Ohjaamonkanssa. Taisimme kaikki olla yhtä suurta kysymysmerkkiä,sillä vastaavanlaista toimintaa ei tunnettu ennestään. Kä-vimme vielä samana keväänä tutustumassa Oulun Byströ-min talon toimintaan ja siten saimme jonkinlaisen käsityk-sen siitä mitä oikein olemme tekemässä. Askel askeleeltasaimme käsityksen siitä, mitä nuorten palveluita alueillam-me on, mitä puuttuu ja selvitimme myös palveluiden mah-dollisia päällekkäisyyksiä. Kävi nopeasti selväksi, että täällävoimavaramme on vahva verkosto ja siinä tehtävä yhteis-työ, joka tarkoittaa yhteistä työtä "saattaen vaihtaen- peri-aatteella" ja aina nuori keskiössä.

Ohjaamo Keski-Pohjanmaalla monialaisten palveluiden ke-hittämistyössä punaisena lankana on pidetty sellaisten me-netelmien pilotointi, jotka ovat hyödynnettävissä sekä ny-kyisen että tulevaisuuden palveluverkostossa. On nähty, et-tä vaikkakin Keski-Pohjanmaalla on tehty vuosikausia aktii-vista verkostoyhteistyötä, tiivistämisen varaa on vielä ole-massa. Ohjaamossa on nostettu esille uusia tapoja tehdäyhdessä työtä, mm. tuomalla toimijat yhteen Ohjaamo -palvelupisteeseen, työttömille nuorille suunnatuissa ryh-mänohjauksissa ja vahvistamalla etsivän nuorisotyön pal-velua ammatillisesta koulutuksesta valmistuville. Varsinkinalueemme pienemmissä paikkakunnissa, palvelut ovatusein kaukana nuoresta tai pelkästään sähköisinä saatavil-la. Näissä kunnissa Ohjaamossa tehty kehittämistyö onvastannut henkilökohtaiseen palvelun tarpeeseen, kokei-lemalla ja miettimällä sopivia toimintatapoja monialaisesti.Ohjaamon tulevaisuus puhuttaa, varsinkin suhteessa tule-vaan maakuntauudistukseen. On käynyt selväksi, että pal-veluintegraatiota voi tehdä yli hallintorajojen, mutta se eitapahdu hetkessä vaan pitkäjänteisen työn tuloksena.

Ohjaamo Pohjanmaa on samalla lailla kuten Keski-Pohjanmaalla pyrkinyt yhä tiiviimpään verkostoyhteistyöhönyhteisellä strategialla (valmis elokuu 2016) ja kehittämälläyhteisiä työkaluja. Tästä esimerkkinä on Koppari.fi:n edel-leen kehittäminen ja sen käyttöönottaminen keväällä 2017.Tämä tulee helpottamaan eri alojen asiantuntijoiden ohja-uksellista otetta etenkin nuoren edelleen ohjaamisessa januoren eri polkujen ja vaihtoehtojen kartoituksessa. Poh-janmaalla on ollut hyvin aktiivinen asiantuntijaverkosto, jokaon innokkaasti kehittänyt verkoston toimintamalleja.

Nyt Ohjaamoita on noin 45 eri puolilla Suomea, yli sadassakunnassa ja uusimmat ovat vasta aloittaneet toimintansa.Elämme maakuntauudistuksen aikaa ja on mielenkiintoista,mutta myös huolestuttavaa nähdä mihin ja miten Ohjaamotkiinnittyvät tulevaisuudessa. Tuntuu kohtuuttomalta rahan-tuhlaukselta, mikäli hankekauden jälkeen todetaan, että"ihan mukava hanke" muiden lomassa. Toivomme, että mekaikki Ohjaamo -verkostolaiset olemme saaneet aikaiseksisellaisia tapoja toimia, jotka jäävät elämään hankkeiden lo-puttua.

Teksti ja kuva:Projektipäällikkö Linda Björkgård,Ohjaamo [email protected]

Projektipäällikkö Nina Waxlax,Ohjaamo [email protected]

OHJAAMOT 15-30 V NUORET




12


OhjaamotoimintaaPohjois-Pohjanmaalla

Aloitin työni Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa elin-ikäisen ohjauksen koordinoinnin tehtävissä kesällä 2016.Alkuvuodesta 2017 tein "Ohjaamo road trip":n Pohjois-Pohjanmaalla. Tavoitteenani oli lisätä tietämystäni siitä, mi-ten ohjaamolaiset työtään tekevät ja millaista tukea he toi-vovat ELO-yhteistyöryhmältämme ja -toiminnalta. ELY-keskuksille ja ELO-yhteistyöryhmille annettu yksi keskeinentehtävä maakunnissa on ohjaamo-tyyppisen palvelumallinkehitystyön tukeminen..

Pienin askelin yksityisen toimijanOhjaamo -hankkeessa

Ensimmäinen vierailuni suuntautui Haapajärvelle, jossa onJokilaaksojen Ohjaamon fyysinen toimintapiste nuorisotaloStolle. Tapasin Auli Mikkolan (toiminnanjohtaja, Jokilaakso-jen Nuorten Tuki ry) ja Arja Räisäsen (ohjaaja, Jokilaakso-jen Ohjaamo -hanke), joiden kanssa vietin erittäin mukavantalvisen iltapäivän!

Nuorisotalo Stolle on iltaisin Haapajärven nuorisotoimennuorisotalo ja päivisin Jokilaaksojen Ohjaamo, jota ylläpitäätiloissa vuokralla oleva Jokilaaksojen Nuorten Tuki ry.Nuorten Tuki ry:n toimintaa ovat mm. työpajatoiminta, etsi-vä nuorisotyö, kerhotoiminta ja nuorisotyön hankkeet joki-laaksojen alueella. Yhdistys hallinnoi ja toteuttaa Jokilaak-sojen Ohjaamo -hanketta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella ajalla 1.8.2015 -31.12.2017. Stolle on Haapajärven nuorisotyön keskus jasiitä rakennetaan hankkeen myötä entistä vahvemmin nuo-rille paikka, jossa palvelut löytyvät yhdeltä luukulta. Joki-laaksojen ohjaamon pääkallopaikka on Stollella, mutta toi-mintaa on hankkeen myötä viety myös Pyhäjärven nuoriso-talolle, missä saman katon alla toimivat kaupungin nuoriso-ja liikuntatoimi, etsivä nuorisotyö ja 4H-yhdistys. Kärsämä-ellä ja Reisjärvellä ohjaamopalvelua saa etäyhteyksin mm.yhteispalvelupisteiltä.

Jokilaaksojen Ohjaamo ja Nuorisotalo StolleHaapajärvellä

Jokilaaksojen Ohjaamossa työskentelee yhdistyksen henki-löstöä, joilla on pitkän linjan ohjausosaamista. Verkostoyh-teistyönä Ohjaamo tarjoaa aikuissosiaalityön, TE-toimiston,terapiayksikön, terveydenhoitajan ja ammatinvalintapsyko-login palveluita paikan päällä Stollessa sekä etäyhteyksin.Mahdollista palvelujen laajentamista pohtiessamme esiinnousee KELA, jonka osaamiselle olisi kysyntää, mutta jokaei toistaiseksi ole lähtenyt mukaan yhteisen palvelun tuot-tamiseen. Ohjaamossa on järjestetty monenlaista toimintaanuorille sekä sidosryhmille, kuten yrittäjien aamukahvita-paamisia. (Helmikuussa bongasinkin, että Ohjaamo järjestinuorille Escape roomin valtakunnallisella Ohjaamo-viikolla -wau!)

Aulin ja Arjan mukaan pienen, yksityisen toimijan on erilais-ta käynnistää laajaan, moniammatilliseen ja - organisatori-seen yhteistyöhön perustuvaa Ohjaamo-toimintaa kuinvaikkapa suuren kaupungin. Pienen toimijan on lähdettäväliikkeelle pienesti. Koska kenellekään ei voi sanella yhteis-työhön ryhtymisestä, ovat yhteistyöhön houkuttelu ja innos-taminen aivan oma osaamisen lajinsa! Asiat menevät ver-kostossa eteenpäin hienovaraisesti Stollen tiloissa kävijöi-den myötä, kun he innostuvat yhteisestä tekemisestä javievät hyvää viestiä omiin kotiorganisaatioihinsa. Pieniinkinaloitteisiin on tartuttava, kuten Pyhäjärven osalta tapahtui -paikallisten toimijoiden pohdinnat stollemaisesta yhdenluukun toiminnasta johtivat siihen, että hanke tarttui välit-tömästi asiaan ja käynnisti yhteistyön.

Naisten mukaan kehittäminen on paljolti kokeilemista jarohkeata toimeen tarttumista, herkällä korvalla asiakkaidentarpeiden kuulemista ja niihin vastaamista. Auli ja Arja to-teavat, että jokainen ohjaamo on ja saa ollakin erilainen,koska toiminta lähtee ruohonjuuritasolta käyttäjien eli nuor-ten tarpeista. Pienillä paikkakunnilla tarpeet voivat olla toi-senlaiset kuin suurissa kaupungeissa, jo ihan tarjolla olevi-en mahdollisuuksienkin vuoksi.

Vierailuni aikana lattialla leikkii pikkulapsi, äiti juttelee oh-jaajan kanssa sohvaryhmän luona. Siirryn Aulin ja Arjankanssa keittiön puolelle, jossa tällä kertaa työntekijät ovatvalmistaneet lounasta - samoissa tiloissa toimivan nuortentyöpajan nuorilla on maanantaisin vapaapäivä ruuanlaitos-ta. Jokilaaksojen Ohjaamon asiakkaat ovat monenkirjavaaporukkaa. Pienellä paikkakunnalla palveluja ei voi segmen-toida, vaan ovien on oltava avoinna kaikille. Työssä olevianuoria käy jonkin verran, mutta heidän käyntinsä ovat useinyksittäisiä. Sen sijaan työttömien nuorten ohjausprosessitmuodostuvat pidemmiksi. Asiakkailta saadun palautteenperusteella palveluja on riittävästi tällä hetkellä. Ohjaamontyöntekijät sen sijaan esittävät joitakin toiveita maakunnanELO-toimintaan ja -koordinointiin liittyen, mm. yhteistapaa-misia alueen ohjaustoimijoiden kanssa sekä täydennyskou-lutustoiveita. Koska Jokilaaksojen Ohjaamo ei ole osa val-


13


takunnallista Ohjaamoiden rahoituskokonaisuutta, eivätesim. TESSU-hankkeen valmennukset ole heille tarjolla.

Ohjaamon jatko herättää huolta Jokilaaksojen Ohjaamos-sa. Päätämmekin yhteisen tuokiomme pohdintaan tulevai-suudesta ja palvelujen kehittymisen suunnasta - minnemahtavat Ohjaamot olla matkalla paitsi hankkeiden päätty-essä, myös maakuntauudistuksen myllerryksissä?

Suuren kaupungin Ohjaamo tiennäyttäjänä

Toinen vierailuni suuntautuu Byström nuorten palveluihinOulun keskustassa. Byström on avannut ovensa jo vuonna2011 ja toiminut näin muille Suomen Ohjaamoille tiennäyt-täjänä: benchmarking-vierailuja Byströmille tehdään edel-leenkin runsaasti, myös ulkomailta. Istahdin alas AnneliKoistisen (palvelupäällikkö, Oulun kaupunki / sivistys- jakulttuuripalvelut) kanssa, joka on ollut mukana Byströminkehittämisessä alusta asti.

Kuusivuotias Byström on hyvin toimiva Ohjaamo, jossa jo-kainen asia on pohdittu perusteellisesti - jopa jokainen pal-velua kuvaava sana, esim. 'asiakaslähtöisyys' ja 'helpostisaavutettavat palvelut'. Toiminnan alussa nuorten tavoitta-miseksi kokeiltiin kaikenlaista (skeittiparkkeja, uimarantoja,tanssilavoja), mutta toiminnan tunnettuuden lisäännyttyätyömuodot ovat jalostuneet ja vuonna 2017 harkitaan jotarkemmin, mitä kannattaa ja mitä ennätetään tehdä. Asi-akkaita on paljon ja vuonna 2016 kirjattiin kaikkiaan 24 000asiakaskontaktia. Byström toimii parhaimmillaan lyhytaikai-sena tiedon, neuvonnan ja ohjauksen paikkana, nuortaeteenpäin auttavana yhtenä luukkuna. Tyypillisin asiakason noin kaksikymppinen nuori.

Byströmin nuorten palvelut Oulussa

Byströmiltä löytyy tietty palvelutarjonta, joka ei korvaa vaantäydentää muita kaupungin palveluita. Palvelujen laajenta-misen osalta myös seinät tulevat vastaan, sillä tilaa ei olefyysisesti uusille toimijoille. Vuosien aikana on ennätettykokeilla ja huomata, minkä palvelun on hyvä olla paikanpäällä ja mille palvelulle riittää päivystys muualla. Esimer-kiksi lakiasioiden osalta palvelut ovat tarjolla omissa tilois-saan Oulun keskustassa ja nuorten asioita varten on nimet-ty omat asiointiajat palvelun sujuvuuden varmistamiseksi.Asiakkaiden tarpeisiin vastaamiseksi Anneli toivoisi vieläenemmän resurssia TE-palveluilta, päihdepalveluilta ja KE-LAlta. Talous- ja velkaneuvontaa ei ole tällä hetkellä tarjollalainkaan - sen suhteen aiemmat kokemukset olivat erittäinpositiiviset. Myös palvelumuotojen suhteen on kertynyt ko-kemusta, milloin nettiasiointi toimii tai ei toimi, tai millaisiaryhmiä kannattaa järjestää verkossa ja millaisia kasvotus-ten. Uusia asioita kokeillaan silti jatkuvasti.

Työtä tehdään pääsääntöisesti parityönä. Kokeneet, pit-kään omissa taustaorganisaatioissaan ja Byströmillä työs-kennelleet työntekijät ovat ohjauksen ammattilaisia, jotkatuntevat toisensa ja asiakkaiden tarpeet. Ohjaajat ovat ke-hittyneet oman ydinosaamisensa tunnistamisessa ja pyytä-vät työparin mukaan, kun tällä on osuvaa osaamista asiak-kaan tarpeisiin vastaamiseksi. Koko laaja työyhteisö, mu-kaan lukien esimiehet ja verkoston uudet toimijat, käysäännöllisesti keskustelua toiminnan taustalla vaikuttavistakeskeisistä käsitteistä ja ajatuksista. Aika ajoin moniamma-tillisen, -sektorisen ja -organisatorisen verkoston on pysäh-dyttävä ja mietittävä, mikä se kaikkien yhteinen Byström oi-kein on.

Byström ei ole kehittämishanke, eikä ole sellainen ollut-kaan. Toiminta on lähtenyt liikkeelle ja kehittynyt osana Ou-lun kaupungin palveluiden kehittämistyötä. Kehittämistä ta-pahtuu edelleen, paitsi työntekijöiden arkisissa havainnois-sa työn äärellä, myös yhteisen pöydän ääreen kokoontuenja kehittämistyöryhmiä perustaen. Vuonna 2017 kehittämi-sen ytimessä ovat pohdinnat mm. "yhteisestä Byströmistä",nuorten osallisuuden vahvistamisesta ja digiasioista. Kuin-ka Byström voisi tukea paremmin nuorten omaehtoista toi-mintaa ja kuinka nuoret saataisiin mukaan myös sisäisiintyöryhmiin? Kuinka some voisi olla vahvemmin osana pal-velutarjontaa, ja toisaalta kuinka henkilöstön digi-osaamistaylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti?

ELO-yhteistyöryhmälle Anneli esittää ajatuksen Byströmintoimintamallin levittämisestä laajemmalle maakuntaan.Maakunnallisena toimijana ELY-keskus ja ELO-ryhmä voi-sivat ehkä edistää asiaa, johon yksittäinen kaupunki voi te-hokkaimmin vaikuttaa vain omassa toiminnassaan.

Myös Annelin kanssa päätämme keskustelumme tulevai-suuteen katselemalla. Se näyttää sumealta eikä tarjoa nä-kyä pitkälle eteenpäin. Byström kuitenkin tekee työtään jajatkaa toimintaansa luottavaisesti ja uskoen siihen, että hy-vät käytännöt elävät uudistusten jälkeenkin.


14


LOPUKSI

Vaikka Pohjois-Pohjanmaa on suuri maakunta, on meillätoistaiseksi vain kaksi Ohjaamoa: Byström nuorten palvelutOulun kaupungin nuorille ja Jokilaaksojen Ohjaamo Haapajärven, Reisjärven, Kärsämäen ja Pyhäjärven nuorille.Suuren maakunnan alueella on haastavaa huolehtia ohja-uksen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Jotta kansa-laiset - nyt alkuvaiheessa kaikki alle 30-vuotiaat nuoret -olisivat tasa-arvoisessa asemassa, kuinka ulotamme Oh-jaamo-tyyppiset palvelut kaikkiin seitsemään seutukun-taamme ja kaikille maakunnan tuhansille alle 30-vuotiaille?Entä jatkossa kaikille kansalaisille?

Teksti ja kuvat:Asiantuntija Teea Oja,Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusPuh. 029 503 [email protected]/pohjois-pohjanmaa

Kuinka ehkäistä syrjäytymistä jaauttaa nuoria löytämään oma linjaelämässä?

Peruskoulun jälkeinen koulutusvalinta on päätös, joka vai-kuttaa nuoren koko loppuelämään. Toisen asteen koulu-tuksen keskeyttäminen tai suorittamatta jättäminen on vah-vasti yhteydessä työllistymisvaikeuksiin, matalaan tulo-tasoon ja sitä kautta syrjäytymiseen. Siksi on tärkeää, ettänuoret saavat tarvittavaa tukea, jotta he osaavat valita itsel-leen sopivan jatkokoulutuspaikan.

Oma linja on Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksenneuvoston rahoittama tutkimushanke. Hankkeessa suunni-tellaan tutkimustietoon perustuva Oma linja -ohjelma, jonkatarkoitus on helpottaa toisen asteen koulutukseen siirtymis-tä. Ohjelman suunnittelevat taloustieteilijät, psykologit, kou-lutuksen tutkijat sekä koulumaailmassa ja maahanmuutta-jataustaisten nuorten parissa pitkään työskennellyt kansa-laisjärjestö.

Peruskoulun loppu on viimeinen hetki tavoittaa koko ikä-luokka yhdellä kertaa. Oma linja -hanke luo tutkimustietoonperustuvia käytännön työkaluja peruskoulua käyville oppi-laille, opettajille ja vanhemmille. Ne auttavat nuoria koulu-tusvalinnoissa ja samalla ehkäisevät syrjäytymistä. Ohjel-man työkaluja on helppo hyödyntää osana koulujen perus-palveluita, ja jatkossa selvitetään myös sen mahdollisuuk-sia vientimarkkinoilla.

Oma linja tarjoaa päättäjille myös tutkittua tietoa syrjäyty-misen ehkäisemiseksi. Hanke alkoi vuoden 2016 alussa jaensimmäisiä tutkimustuloksia on jo saatu. Toistaiseksi onjulkaistu mm. Jyväskylän yliopiston tutkija Jouni Vettenran-nan tuloksia peruskoulun oppimistulosten eriarvoisuudesta.Viimeisimpien tulosten joukosta mainittakoon Jyväskylänyliopiston tutkijatohtori Hannu Karhusen pian valmistuvaworking paper, joka käsittelee mm. sitä, kuinka opintojenkeskeyttäminen on kehittynyt Suomessa ja millaisia erojatässä löytyy esimerkiksi vanhempien tulojen mukaan. Li-säksi tutkimuksesta käy ilmi, mitä opintojen keskeyttämi-sestä seuraa sekä esitellään koulutuksen roolia nuortensyrjäytymisen ehkäisemisessä.

Tarkempaa tietoa Oma linja -hankkeesta ja sen tuloksistalöytyy osoitteesta www.omalinja.fi jaTwitteristä https://twitter.com/omalinja

Oma linja -hankkeessa ovat mukana VATT, Työterveyslai-tos, Jyväskylän yliopisto, Aalto-yliopisto, Walter ry ja pää-kaupunkiseudun koulut.

Teksti: Annukka Klinge, Walter ry, Oma linja –hanke,Viestintä ja vuorovaikutus, [email protected]

Taustatietoa maakunnasta, Oulusta ja Haapajärvenalueesta

Pohjois-Pohjanmaa on 412 000 asukkaan voiminSuomen maakunnista neljänneksi suurin. Myös maan-tieteellisesti maakuntamme on laaja, ulottuen länsiran-nikolta Suomi-neidon vyötärön ylitse itäiselle rajalle asti- ajomatkaa pohjoisimmasta ja itäisimmästä Kuusamonkaupungista maakunnan eteläiseen kärkeen Reisjär-velle tulee jopa 405 km! Suuruutensa lisäksi maakun-tamme on paitsi tasaisen väestönkasvun maakunta,myös väestön ikärakenteelta Euroopan nuorimpia.

Oulun kaupunki on yli 200 000 asukkaan vireä tekno-logia-, koulutus- ja kulttuurikeskus. Vaikka menetämmenuoria mm. pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle,muuttaa Ouluun nuoria mm. Lapista ja Kainuusta. Ouluvetovoimaisena koulutus- ja työpaikkakeskittymänäheijastuvat myös nuorten työttömyyteen. Kun kokomaassa alle 25-vuotiaiden työttömyys oli helmikuussa2017 yhteensä 12,3 % osuus kaikista työttömistä, olise Pohjois-Pohjanmaalla 16,3% (4360 hlöä) ja Oulus-sa 18% (2774 hlöä). Helmikuussa työttömien osuustyövoimasta oli koko maassa 12,6 %, Poh-jois-Pohjanmaan osuus oli 14,4 %.

Haapajärvi on 7400 asukkaan kaupunki 160 km Oulus-ta etelään. Haapajärven ympäristökunnissa - Reisjär-vellä, Kärsämäellä ja Pyhäjärvellä - asuu yhteensä 11000 asukasta. Näiden neljän kunnan muodostamallaalueella työttömyys ylipäätään on vähäisempää kuinOulussa, kun kuntien työttömien osuus työvoimasta on



http://www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa

http://www.omalinja.fi/

https://twitter.com/omalinja


15


Opopäivät ”Tuumasta toimeen”Jyväskylässä

Helmikuun alussa pidetyt Opopäivät houkuttelivat noin 800opinto-ohjaajaa ja muuta ohjausalan ystävää JyväskylänPaviljonkiin Keski-Suomen opinto-ohjaajien isännöimääntapahtumaan. Päivät saivat paljon kiitosta ja useassa pa-lautteessa mainittiin, että näistä päivistä on muiden hyväottaa mallia. Tämä oli iso kiitos päivien tekijöille. Keski-Suomen opinto-ohjaajat on noin 130 opinto-ohjaajan yhdis-tys, jonka jäsenistöön kuuluu opinto-ohjaajia mm. perus-kouluista, lukioista, ammatilliselta toiselta asteelta, ammat-tikorkeakouluista ja yliopistosta. Tuumasta toimeen -opopäivien tekeminen oli pitkän rupeaman yhteinen ponnis-tus, joka teetti paljon töitä, mutta samalla yhdisti yhdistyk-sen toimijoita. Kaikesta kiireestä huolimatta tekijöillä oli ki-vaa koko prosessin ajan. Jokainen oppi valtavasti uusiaasioita, toki joitain unettomia öitäkin taidettiin viettää.

Suomen opinto-ohjaajat - eli SOPO - ry:ssä on noin 1 300jäsentä. Opopäivät on SOPO ry:n vuosittain vaihtuvanalueyhdistyksen järjestämä koulutustapahtuma, joka koko-aa yhteen joka vuosi noin 500 - 800 ohjausalan ammatti-laista. Päivien järjestämisestä sovitaan SOPO ry:n kanssaja samalla sitoudutaan noudattamaan päivien sabluunaa.Päivät alkavat torstaina puolilta päivin: iltapäivällä on tutus-tumis- ja vierailumahdollisuuksia paikallisiin yrityksiin, oppi-laitoksiin jne. Tämän jälkeen kokoontuvat kouluastekohtai-set toimikunnat ja ilta päättyy yleensä kaupungin vastaan-ottoon. Perjantai alkaa virallisilla avajaisilla, jonka jälkeenon luentoja, puheenvuoroja, työpajoja ja näytteilleasettajientarjontaan tutustumista. SOPO ry:n vuosikokous ja iltajuhlapäättävät perinteisesti perjantaipäivän. Ohjelma jatkuu vielälauantaina aamupäivän ajan. Monelle opinto-ohjaajalle val-takunnalliset opopäivät ovat vuosittain SE juttu.

Jyväskylässä torstaina alkaneiden ilmoittautumisten jälkeenosa lähti bussin kyydissä tutustumiskohteeseensa, osapääsi kohteeseen kävellen. Matkailualan opiskelijat olivatpaikallisten opinto-ohjaajien kanssa emännöimässä jaisännöimässä siirtymisiä. Osallistujat pääsivät tutustumaanmm. vuonna 1950 perustettuun maailman johtava kiuas-valmistaja ja erilaisten saunatuotteiden tekijä Harviaan,makeisistaan tunnettuun elintarvikealan yritys Pandaan tai2,9 miljardin liikevaihdon Valmetiin, joka on maailman joh-tava teknologian, automaation ja palveluiden toimittaja jakehittäjä sellu- paperi- ja energiateollisuudessa. Kävely-etäisyydeltä löytyi mm. 120 erilaisen teevalikoiman Tee-huone Teeleidi, Hotelli Verso yrittäjätarinoineen sekä Jy-väskylän kaupunginteatteri monine ammatteineen. Ja pal-jon paljon muuta.

Toimikuntatapaamisissa riitti väkeä

Torstaipäivä jatkui eri kouluasteiden toimikuntatapaamisilla,jotka kaikki kokoontuivat hotelli Alexandrassa ratapihan toi-sella puolella. Kaikkiin toimikuntiin oli ilmoittautunut todellarunsaasti opinto-ohjaajia. Usein on käynyt niin, että lähes-kään kaikki ilmoittautuneet eivät ole ehtineet / jaksaneet tul

la kuulolle, mutta nyt tuntui, että paikat pullistelivat innok-kaita osallistujia. Ammatillisen koulutuksen toimikunnastaoli toimitettu kaikkien toimikuntien käyttöön ammatillisenkoulutuksen reformiin liittyvä videopätkä, joka keskusteluttimuitakin kuin ammatillisessa koulutuksessa työskenteleviäopinto-ohjaajia. Opinto-ohjauksen kentällä eletään kovinvaiherikasta aikaa: kuka ohjaa, kenellä on töitä, miten kor-keakoulujen valintaperusteet muuttuvat ja miten vastataanyhä lisääntyvän ohjaustarpeen vaatimuksiin.

Keskisuomalaisella vastaanotolla

Toimikuntatapaamiseen osallistuneet opinto-ohjaajat ehti-vät hengähtää hetken ennen illan Keskisuomalaista vas-taanottoa. Soihdut ja punaiset matot opastivat tulijat Lyse-on lukion uusiin tiloihin Sepänkadulla. Jyväskylän kaupun-ginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Jaakko Selin, Keski-Suomen liiton kehittämispäällikkö Kari Pirinen sekä Lyseonlukion rehtori Osmo Polas kättelivät kaikki iltaan osallistu-vat. Kuohuviinilasi, satoja kollegoita, opiskelijaravintolaLounastuulen henkilökunnan loihtimat herkut ja viinilasi te-kivät tehtävänsä; puheensorina täytti uuden Lyseon tilat.Kaikki opopäivien osallistujat eivät mahtuneet Keskisuoma-laiselle vastaanotolle, joten Jazz-ravintola Poppariin oli jär-jestetty Jyväskylän ammattiopiston muusikko-opiskelijoitaja Schildtin lukion nuoria musisoimaan. Osa suuntasi näi-den jälkeen jo yöpuulle, mutta hyväkuntoisimmat jaksoivataamutunneille kaupungin yössä.

Kiihkeää taputusta avajaisissa

Perjantaiaamuna oli edessä avajaiset. Ohjelmassa oli pal-jon merkittäviä puheenvuoroja. Johanna Rantanen Jyväs-kylän yliopistosta ja Jussi Lounassalo Lyseon lukiostajuonsivat aamupäivän. Avajaisissa kuultiin Keski-Suomentervehdys, maakuntajohtaja Tapani Mattila; Keski-Suomenopinto-ohjaajien tervehdys, puheenjohtaja Mika Kangas;Opetus- ja ohjausalan korkeakouluyhteistyöstä Jyväskyläs-sä, Pekka Risku Director, PhD Jyväskylän ammattikorkea-koulu ja Johanna Rantanen Dos., PsT Jyväskylän yliopisto;Ajankohtaista ohjauksesta, SOPO ja IAEVG – Vuoriset;Active citizenship and lifelong guidance: the voice of users,Peter Plant, PhD, Professor, University of South-East Nor-way / HØgskole; Ohjaamot -tukea koulutuksen ja työn po-luilla, Pasi Savonmäki, KT, Projektipäällikkö, Kohtaamo-hanke sekä Metsä Groupin biotuotetehdas globaalin biota-louden suunnannäyttäjänä, Lasse Brandt, henkilöstöjohtajaBiotuotetehdas Metsä Fibre Äänekoski.

Voisi luulla, että kaikki Paviljonkiin saapuneet olisivat tässävaiheessa jo enemmän kuin uupuneita, mutta mitä vielä!Keski-Suomen opinto-ohjaajat keksivät kenraaliharjoituk-sissa, että kaikkien puheenvuorojen jälkeen noustaan ylösja taputetaan napakasti. Ja näin toimittiin. Koko Paviljonginsuuri sali nousi jokaisen puheenvuoron jälkeen ylös ja ta-putti raivokkaasti. Usein taidettiin nousta ylös ja taputtaaennen seuraavaa puheenvuoroakin. Puheenvuorosta toi-seen siirryttiin sujuvasti. Jyväskylä on tunnettu liikuntakau-punki ja maakunnan opinto-ohjaajatkin elävät sen mukai-sesti. Myös kansainvälinen puhujamme Peter Plant nappa-


16


si ideasta kiinni ja nostatti koko salin ylös oman puheen-vuoronsa aikana ja laittoi kaikki laulamaan.

Mainetta ja kunniaa

Avajaisten päätteeksi jaettiin palkintoja. Vuoden ohjausalangradun julkisti itseoikeutetusti kouluneuvos Erkki Merimaa.Sanna Selkamo palkittiin pro gradu työstään ”Että sitä tun-tee olevansa ihminen, eikä mikään numero jossain paperil-la” – erityisellä osaamisella kohti aikuisuutta ja työelämää.Sannan videotervehdykseen ja graduun voit tutustua opo-päivien kotisivujen jälkimateriaalissa.

Taloudellisen tiedotustoimisto TATn toimitusjohtaja KariVäisänen julkisti Meidän paras koulu! -kilpailun, joka onkohdennettu perusopetuksen yläkouluille ja yhtenäiskouluil-le. Yhteisöllisin koulu saa työnsä tueksi 15 000 euroa. Kil-pailuaika päättyy 31.5.2017. Lisätietoahttp://www.tat.fi/meidan-paras-koulu-kilpailu

Perinteiseen tapaan TATn johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen julkisti yhdessä SAKn ja SOPOn kanssa vuo-den opinto-ohjaajan. Pitkän linjan ohjaaja Helena Kasuri-nen palkittiin työstään opinto-ohjauksen hyväksi. Viimeise-nä ohjelmanumerona avajaisissa oli ensimmäistä kertaamyönnettävä Opinto-ohjauksen Elämäntyöpalkinto, jonkasai Seppo Seinä.

Toimintaa messuhallissa ja työpajoissa

Jyväskylän Opopäiville oli saapunut noin 70 näytteilleaset-tajaa, jotka rakensivat osastonsa messuhalliin, jonne päivil-le osallistujien oli helppo suunnistaa tutustumaan päiväntrendeihin. Mukaan tarttui julistetta, kassia, muistitikkua,esitteitä, vihkosia, hattaraa, karamelleja ja tietenkin valta-vasti mielenkiintoisia keskusteluja. Metsäopetus.fi ja Ra-kennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry vetivät väkeämyös ulkoalueelle. Ennen iltapäivän työpajoja oli tarjollalounasta. Ja iltapäivän munkkikahvit tarjosi Maanpuolus-tuskorkeakoulu yhdessä Sotilaskotiyhdistyksen kanssa.

Osa työpajoista tuli todella nopeasti täyteen, kun ilmoittau-tuminen lokakuussa avattiin. Vasta tammikuussa ilmoittau-tuneilla ei enää ollut kovin paljon valinnanvaraa, mutta kai-kille löytyi joku vaihtoehto päivien runsaasta tarjonnasta.Tavoitteena oli päivien teeman mukaisesti Tuumasta toi-meen ja niinpä moni pääsi iltapäivän aikana kokemaan /tekemään jotain ihan itse joko kahdessa lyhyemmässä pa-jassa tai yhdessä pitkässä pajassa. Tarjolla oli digiaskelia,kukkaterapiaa, visuaalista ajattelua, tubettamista, yrittäjyyt-tä. Joidenkin mielestä hyviä vaihtoehtoja oli tarjolla ihan lii-kaa: oli tosi vaikea valita.

Iloisia kohtaamisia ja jälleennäkemisiä

Jyväskylän Opopäivillä oli ensimmäistä kertaa ohjelmassatarjolla opoksi opiskelleiden kurssitapaamisia. Jyväskylässäkun oltiin, päädyttiin ilmoittautujat rajaamaan Jyväskylässäopiskelleisiin ihan tilasyistä johtuen. Paviljongin ravintolasa-lin pöydät oli jaettu entisille opiskelijoille ja mukaan tuli mo-ni entinen kouluttajakin. ”Mitä sinulle nykyisin kuuluu?”

”Missä sinä tällä hetkellä vaikutat?” ”Ei olla nähtykään tosipitkään aikaan?” ”En ollut tuntea”. Iloinen puheensorina jaodotetut jälleennäkemiset täyttivät ravintolasalin. Tarvettavapaamuotoiselle tapaamiselle näytti olevan.

Kurssitapaamisten jälkeen oli taas hetki aikaa ennen ilta-juhlan alkua. Joku ehti saunaan, joku huilaamaan taishoppailemaan, ja joku vain kiireellä iltajuhlaa kohti. Iltajuh-lassa syötiin hyvin, jaettiin ansiomerkkejä, seurusteltiin,tanssittiin ja pidettiin hauskaa. Keski-Suomen opinto-ohjaajat ry:n entinen puheenjohtaja Raili Sandelin sai ho-peisen ansiomerkin ja nykyinen puheenjohtaja Mika Kan-gas sai pronssisen ansiomerkin muiden ansiomerkkiensaajien rinnalla. SOPO ry:n uudet kunniajäsenet MerjaLehmussaari ja Juhani Pirttiniemi saivat kunniakirjansa jakukkansa myös iltajuhlassa.

Tunteiden kirjoa laidasta laitaan

Lauantaiaamu alkoi nauramalla. Stand up-koomikko MikkoVaismaa valtasi lavan ennen keskisuomalaisia uratarinoita,joita olivat kertomassa europarlamentaarikko Henna Virk-kunen, toimitusjohtaja Hans-Peter Siefen Nordic Business-Forumista ja Co-founder Matias Mäkitalo Treamer Oy:stä.

Näiden asiapitoisten esitysten lomassa osallistujat saivatnauttia nuorten tanssi- ja musiikkiesityksistä, jotka loivat sa-liin herkkää tunnelmaa. Mutta erityisen vaikuttava oli myöserityisopettaja-kirjailija Marja Korhosen puheenvuoro, jokaherkisti, hiljensi ja liikutti koko salia. Marjalla on locked-in-oireyhtymä, jonka vuoksi kädet ja jalat eivät liiku eikä pu-hetta tule – mutta ajatus toimii sitäkin terävämmin. Energi-nen ja kiireinen nainen ei antanut rajoitteiden nytkään häiri-tä tarinansa kerrontaa. Marjan esityksessä huumori kukki,vaikka yleisössä välillä nenäliinaa kaivattiinkin.

Keski-Suomen opinto-ohjaajat saivat päivien järjestämises-tä valtavasti kiitoksia. ”Kiitos upeista Opopäivistä! Hyvä oh-jelma, hyvä rytmi päivien kulussa ja monia mukavia koh-taamisia. ”Todella mahtavat Opopäivät 2017 Jyväskylässä- sydämelliset kiitokset kaikille”, ”Lämmin Kiitos kaikille jär-jestäjille, esiintyjille, luennoitsijoille, näytteilleasettajille jaosallistujille mukavista ja hyvin organisoiduista opo-päivistä2017!” Kyllä me varmasti osasimmekin jotain tehdä oikein,mutta tärkeintä oli, että saimme vieraaksemme niin paljonopinto-ohjaajia ja muita ohjauksen ystäviä.

Suomen opinto-ohjaajat SOPO ry järjestää seuraavat opo-päivät itse teemalla Aallonharja 1.-3.2.2018http://opopaivat2018.fi Opinto-ohjaus täyttää Suomessa 50vuotta ja sitä juhlistetaan yhteisellä juhlaristeilyllä.

Lisätietoja Opopäivistä 2017 Jyväskylässä löydät oheisestaosoitteesta http://opopaivat2017.weebly.com/

Teksti: Keski-Suomen opinto-ohjaajat ryhttp://ksopot.weebly.com/


http://www.tat.fi/meidan-paras-koulu-kilpailu

http://opopaivat2018.fi/

http://opopaivat2017.weebly.com/

http://ksopot.weebly.com/

17


Opo auttaa kohti unelmia

Vuoden 2017 opo Helena Kasurinen ohjaa lukiolaisia jatutkii toivon merkitystä ohjauksessa.

Lohjan Yhteislyseon lukon käytävällä kävelee vaalea,mustiinpukeutunut nainen. Hän on Helena Kasurinen.Vuoden opo.

Kasurinen on se, jonka työhuoneen ovi on aina auki. Se,jonka kanssa pohditaan opintosuunnitelmaa, opiskelupaik-kaa tai muuttoa uudelle opiskelupaikalle.Tärkeintä Kasuri-sen työssä on kuitenkin ohjata nuoria kohti unelmiaan.”Yritän kartoittaa, millaisia unelmia opiskelijoilla on ja mitenniitä olisi mahdollista toteuttaa. Tarkoitus ei ole rajata, vaanavata mahdollisuuksia. Moni nuori näkee vaihtoehdot aikakapea-alaisesti”, hän kertoo.

Kasurinen haluaa myös purkaa myyttejä. Kuten sitä, ettälukioaikainen opiskelupaikan tai aineyhdistelmän valinta onkohtalokas, koko elämää määräävä. Ja kun Kasurinen sa-noo nuorille, että lukioaikainen valinta voi olla eri kuin se,mihin päätyy, hän tietää mistä puhuu. ”Olen näitä, joilla onmonta uraa. Lukiossa harrastin urheilua, opiskelin fysiote-rapeutiksi ja tein sitä työtä kahdeksan vuotta. Sitten lääkärikäski vaihtamaan alaa”, hän kertoo.

Kasurinen siirtyi koulumaailmaan ja yliopistoon. ”Hain Jo-ensuussa alkavaan Suomen ensimmäiseen opinto-ohjaajien koulutusohjelmaan ja valmistuin -93. Silloin oli joperhettäkin, tein gradua aamuneljältä”, hän sanoo. Kasva-tustieteen tohtoriksi Kasurinen väitteli vuonna -99.

Helena Kasurinen syntynyt 1955 Kaavilla Pohjois-Savossa toimii opinto-ohjaajana Lohjan Yhteislyseon lukiossa valittiin Vuoden opinto-ohjaajaksi Jyväskylän

opo-päivillä 2017 koulutukseltaan kasvatustieteiden tohtori toiminut peruskoulun ja lukion opinto-ohjaajana, koulutta-nut opinto-ohjaajia, toiminut eritystutkijana ja lehtorina yli-opistossa. Työskennellyt myös opetushallituksessa ope-tusneuvoksena ja työ- ja elinkeinoministeriössä ylitarkas-tajana.

tekee tutkimustyötä, kirjoittaa ja luennoi.

Lohjalla Kasurinen ohjaa yli kolmensadan nuoren opintoja.Hän hoitaa myös uuteen opetussuunnitelmaan liittyvää ke-hitystyötä. Haastetta arkeen tuo aika ja muuttuvat käytän-nöt. ”Esimerkiksi korkea-asteen yhteishaun toimintamalli onmuuttumassa, mutta kukaan ei tiedä miten. Kukaan ei tie-dä, millainen systeemi on vaikka parin vuoden päästä”, hänsanoo.

Myös työelämän muutokset heijastuvat opinto-ohjaukseen.Se, miten valmistaa lukiolaisia alati muuttumaan työmaail-maan, vaatii joustavaa ajattelua. ”Nuoret ovat isojen haas-teiden edessä. Yksi työelämätaito onkin tunnistaa, millaistaosaamista tarvitaan tulevaisuudessa”, Kasurinen sanoo.

Kun Kasurinen valittiin vuoden opinto-ohjaajaksi, perustee-na oli pitkäaikainen opinnonohjauksen parissa tehty kehi-tystyö. Juuri kehittämistä Kasurinen rakastaa. Hän on toi-minut ohjauksen keittämisen parissa niin Itä-Suomen yli-opistossa, Opetushallituksessa kuin Työ- ja elinkeinominis-teriössäkin.

Kasurisella on myös toinen elämä. Se on tutkimus. Aiheinahäntä kiinnostavat työllistyvyys, nuorten tulevaisuus ja toivoohjauksessa. Hän on myös kehittänyt mallin työllistymiseenliittyvistä tekijöistä. ”Tutkimus ja opon työ tukevat toisiaan.Tässäkin iässä pitää oppia uutta”, hän sanoo.

Opon muuttuva rooli

Kasurinen aloitti opon uransa 90-luvulla. Moni asia onmuuttunut, mutta päätyö on säilynyt ennallaan. Nykyisessäkoulumaailmassa opo ei ole enää yksin. ”Opettajien roolion kasvanut siinä, miten opintojen etenemistä seurataan jamiten ongelmiin reagoidaan”, hän sanoo.

Opinto-ohjaus on Kasurisen mukaan kehittynyt paljon viimevuosikymmeninä. Myös yhteistyötä oppilaitosten sisällä jaulkopuolella on enemmän. Lukiolaisten ohjausta on selkiyt-tänyt heti alussa tehtävä opintosuunnitelma. ”Myös mo-niammatillinen yhteistyö on kehittynyt ja toimii hyvin. Kou-lulta löytyy nykyään monia eri henkilöitä. On koulutervey-denhoitaja, psykologi, erityisopettaja ja kuraattori. Myös hy-vien yhteistyömallien löytäminen on tärkeää”, Kasurinensanoo.

Opon työn ohessa Kasurinen tutkii toivoon ja työllistymi-seen liittyviä kysymyksiä. Tärkeässä roolissa on kuitenkinedelleen ihminen itse, unelma. ”Kun tulevaisuutta miettii, onhyvä ensin oppia tuntemaan itsensä. Kannattaa miettiä,millainen on ihmisenä ja millaisia vahvuuksia omaa. Kan-nattaa miettiä, mikä oikeasti kiinnostaa, mitkä ovat ne asiat,joita haluaa tehdä”, hän sanoo.

Teksti: Länsi-Uusimaa 1.3.2017, Leena-Kaisa Laakso,[email protected]



18


Ei oppi, eikä opinto-ohjaus ketään ojaankaada

Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus, on opinto-ohjauksen ja ammatillisen koulutuksen asiantuntija. Hänelläon takanaan pitkä työura koulutussektorilla ja opetushallin-nossa. Hänet valittiin vuoden 2017 opoksi. Tässä Juhanitarkastelee ohjauksen tilaa ja sitä, mistä on tultu ja millaisiahaasteita ohjauksella on tulevaisuudessa.

Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi

”Kun olin 1970-luvulla tekemässä opettajaopintojeni auskul-tointia Oulun yhteislyseossa, teki minuun siellä vaikutuksense, miten opinto-ohjauksen oppitunnit oli järjestetty. Opinto-ohjauksessa oppilas/opiskelija oli keskiössä. Muiden ainei-den oppitunneilla opettajien huomio oli opetettavassa ai-neessa. Opinto-ohjaus lähtee monipuolisesti nuoren tar-peista ja pyrkii auttamaan tätä mahdollisimman kokonais-valtaisesti. Se innosti minut hakeutumaan opinto-ohjaajakoulutukseen 1983”, Juhani muistelee.

Osaamispotentiaali hyötykäyttöön

”Korkea koulutustaso vie Suomea eteenpäin, mikä mahdol-listaa talouskasvun ja kilpailukyvyn. Potentiaalien hyödyn-täminen on avain kaikkeen. Onkin tärkeää saada nuorestaesiin tämän kyvyt, taipumukset ja lahjakkuudet sekä ohja-uksella tukea niiden kehittymistä. Todella lahjakkaita nuoriavaluu hukkaan, kun heidän kyvykkyytensä ei pääse esiin taisitä ei tunnisteta”, Juhani toteaa.

Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä lähtee liiaksi siitä,että tulevaisuutta koskevia ratkaisuja osataan tehdä jo 16-vuotiaana. ”Kyllä silloin ollaan vielä liian nuoria valitsemaankoko loppuelämää varten. Tutkimusten mukaan (mm. Do-nald Super) vain noin puolet 20-vuotiaista on henkisesti riit-tävän kypsiä tekemään uravalintoja ja muita itseään koske-via kauaskantoisia päätöksiä”, Juhani summaa ajatuksiaan.

Ohjauksellista tukea pitäisi olla riittävästi ja oikea-aikaisestisaatavilla, jotta nuori aikuinen tarvittaessa voi uudelleen ar-vioida aiemmin tekemiään ratkaisuja ja niitä muuttaa.

Ohjauksen tehtävänä on kannustaa muihin ratkaisuihin tar-peen mukaan. ”Toki tämän päivän nuorten elämässä onusein monia rasitteellisuuksia, jotka vaikeuttavat valintojentekemistä. Ohjausta pitäisi näille nuorille olla helposti tarjol-la.”

Poikkihallinnollinen ohjausyhteistyö

”Ohjaamo-tyyppinen moniammatillinen ja poikkihallinnolli-nen ohjaustoiminta on tervetullut lisä palvelutarjontaan.Sen tarkoitus ei kuitenkaan ole korvata oppilaitosten tar-joamaa opinto-ohjausta. Ohjaamoissa tarvitaan hyviä am-mattitaitoisia ohjaajia, jotka osaavat toimia nuorten kanssaja keskittyä koulutuksellisuuteen. Ohjaamoiden päätehtä-vänä on antaa apua koulutus- ja ammatinvalintaan. VaikkaOhjaamot ovatkin nuorille tarkoitettu, ei niistä kuitenkaansaisi tulla nuorten hengailupaikkoja”, Juhani sanoo.

”Olen myös pohtinut sitä, missä laajuudessa Ohjaamot ta-voittavat niitä nuoria, joilla on todellinen ohjaustarve, muttajotka eivät ole löytäneet tai ruvenneet Ohjaamoiden palve-luita käyttämään. Entä missä vaiheessa Suomeen saadaanliikkuva ohjaustyö? Ohjauksen ei varmaan pitäisi olla fyysi-seen paikkaan sidottua, vaan kyetä menemään sinne, mis-sä nuoret viettävät vapaa-aikaansa. Lisäksi sosiaalisenmedian kanavat ja ylipäätään monikanavaisuus nuorten ta-voittamisessa ovat tätä päivää.”

Opinto-ohjaus tässä ajassa

”Haluan painottaa sitä, että oppilaitoksissa ohjaustoiminnankoordinaatio on opinto-ohjaajien vastuulla. Opettajien oppi-laille ja opiskelijoille antama neuvonta tukee sitä, mutta aja-tus siitä, että koko opetushenkilöstö jotenkin yhteisvastuul-lisesti antaisi ohjausta, ei voi olla ratkaisu”, Juhani toteaa.

Viime vuosina peruskoulun ohjauksen avautuminen ulos-päin on ollut merkille pantavaa. Liian helposti ohjaus jääkoulun sisäiseksi toiminnaksi, mutta nyt ohjaukseen on sel-vemmin otettu mukaan lasten ja nuorten vanhemmat jahuoltajat, muut oppilaitosmuodot (erityisesti ammatillinenkoulutus) sekä työelämä.

”Tämä kaikki asettaa odotuksia opinto-ohjaajan toiminnalleja osaamiselle. Ohjaajan ammattitaidon perusta on osataolla aktiivinen kuuntelija, joka on ymmärtäväinen ja tiedos-tava. Ohjaajan oma tausta vaikuttaa siihen, millaista ohja-usta on tarjolla. Ihannetilanteessa ohjaajalla itsellään onrunsaasti monipuolista elämänkokemusta, mikä auttaaymmärtämään nuorten ja aikuistenkin moninaisia tarpeita.”


19


”Ohjaajan on syytä tuntea oma rajallisuutensa. Kaikkinai-sen erilaisuuden ja moninaisuuden kohtaaminen, hyväk-syminen ja sen kanssa toimeentuleminen on keskeistäopinto-ohjaajan työssä. Tämä liittyy myös kansainvälisyy-teen ja monikulttuurisuuteen. Ne ovat vahvasti lisääntyneetopinto-ohjaajan työssä ja lisääntyvät entisestäänkin.”

Tunnelmia työuran varrelta

”On ollut etuoikeus saada toimia virkamiehenä ja olla mu-kana vaikuttamassa siihen, mihin suuntaan asioita viedäänja millaisia linjauksia tehdään. Tämä on näkynyt mm. siinä,että minulla on omassa työssäni ollut mahdollisuus vaikut-taa siihen, mihin kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta suun-nataan.”

”Lisäksi minusta on ollut hienoa saada nähdä ohjausalallainnostuneita ja asiaansa sitoutuneita ihmisiä, jotka haluavatolla vaikuttamassa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja ovatviemässä yhteisiä asioita voimallisesti eteenpäin. He teke-vät pyyteetöntä työtä nuorten eteen. Työ nuorten parissaon palkitsevaa, sillä silloin tuntee itsekin elävänsä ja ole-vansa läsnä maailmassa”, viimeistelee Juhani haastatte-lunsa päätteeksi.

Teksti ja kuva:Tietoasiantuntija Mika Launikari,Opetushallitus/Euroguidance

Juhani Pirttiniemen haastattelu 6.2.2017 löytyy myös osoit-teessahttp://www.cimo.fi/ajankohtaista/euroguidance_uutisia/101/1/ei_oppi_eika_opinto-ohjaus_ketaan_ojaan_kaada

Juhani Pirttiniemen haastattelun pidempi versio on luetta-vissa Opinto-ohjaaja -lehdestä 2/2017

Työ kutsuu jatkuvaan oppimiseen

Ari-Pekka Leminen kiteyttää: ”Työ kutsuu jatkuvaan oppi-miseen

Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen

Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen, TEM, on tehnyt pit-kän työuran työhallinnossa. Näihin vuosiin ammatinvalin-nan- ja uraohjauksen saralla mahtuu hänellä henkilöasiak-kaiden kohtaamista, yrityspalveluita, kehittämis- ja koulu-tustehtäviä sekä strategisten linjausten suunnittelua ja toi-meenpanoa aluehallinnossa ja ministeriötasolla.

Oma koulutus- ja uravalinta

”Kun pääsin ylioppilaaksi 1970-luvun alussa, oli minulla yh-deksän eri vaihtoehtoa siitä, mihin suuntaan lähteä. Mielui-simmaksi koin lopulta psykologian opinnot Jyväskylän yli-opistossa. Opiskeluaikana olin aktiivinen ylioppilaskunnas-sa ja ainejärjestössä, sillä minua kiinnosti yhteiskunnallinenosallistuminen”, Ari-Pekka muistelee.

Ari-Pekan mukaan yliopisto-opinnot antoivat perusvalmiu-det työelämään, mutta vasta käytännön asiakastyö amma-tinvalinnan psykologina työuran alussa innosti ottamaanasioita haltuun ja oppimaan uutta. ”Parasta antia läpi kokotyöelämän on ollut se, että olen saanut toimia tehtävissä,joissa olen voinut vaikuttaa asioihin monin eri tavoin ja vie-dä niitä yhdessä muiden kanssa eteenpäin.”

Ammatinvalinnanohjauksen asiakastyöstä Ari-Pekan matkatyöhallinnossa jatkui piiritarkastajan, palvelunkehittäjän,erikoispsykologin, kouluttajan ja maksullisen yrityspalvelu-toiminnan tehtävistä työ- ja elinkeinoministeriöön vuoden2014 alusta.

Urasuunnittelutaitoja tarvitaan entistä enemmän

Maailma muuttuu pirstaleisemmaksi, monimutkaisemmaksija utuisemmaksi. Elämme entistä moninaisemmassa, kan-sainvälisemmässä ja yllätyksellisemmässä maailmassa.


http://www.cimo.fi/ajankohtaista/euroguidance_uutisi

20


Tarvitsemme tietoa, neuvoja ja ohjausta sekä taitoja, joidenavulla voimme suunnistaa muutosten keskellä. Erityisestitarvitsemme urasuunnittelutaitoja. Jos vielä 1970-luvullaammatinvalinta nähtiin kerrallisena ratkaisuna, on tuo kaikkikääntynyt päälaelleen 2000-luvulle tultaessa.

”Työ muuttuu aiempaa nopeammin, joskaan se ei koskeyhtä voimakkaasti kaikkia toimialoja. Voidaan puhua uu-desta työstä ja uusista työmarkkinoista, jotka edellyttävätuusia taitoja. Työelämässä tarvittavat kompetenssit ryhmit-tyvät uusiksi ja niitä voidaan luonnehtia eri tehtävät, toimin-not ja jopa eri toimialat läpileikkaaviksi kompetensseiksi”,Ari-Pekka sanoo.

Nykyinen työelämä edellyttää kansainvälistä ajattelua jaosaamista. Nuorille tämän päivän työelämä tarjoaa moniamahdollisuuksia, mutta myös isoja haasteita. Jokaisen pi-tää itse määritellä suhteensa työelämään, mutta ennenkaikkea oppimiseen ja sen oivaltamiseen, että jatkuva it-sensä kehittäminen on tätä päivää. Ihmisille työn riittävähaasteellisuus on tärkeää. Muutoksen kautta ihminen saakäyttöönsä myös uutta motivaatiota ja sitoutumista. Sen tu-eksi tarvitaan usein tiedon ja neuvojen lisäksi asiantunte-vaa ohjausta.

Elämä ei etene virtaviivaisesti

Ari-Pekan omalla työuralla kaikkein palkitsevinta ovat olleetasiakaskohtaamiset. ”Osa asiakassuhteista on ollut pitkä-kestoisia. On ollut hienoa nähdä, miten ohjauksessa olleetasiakkaat ovat löytäneet itselleen uusia mielekkäitä alkujaja suuntia. Ne ovat olleet todella aitoja kohtaamisia, joistamonet ovat säilyneet mielessäni. Henkilökohtainen ohjauson ollut avainasemassa tuossa työssä.”

Ihmiselämässä on ylä- ja alamäkiä. Sekä yhteiskunnan ettäkansalaisten olisi hyvä hyväksyä se, että elämä voi välilläheitellä rajustikin. Tulee hetkiä, jolloin mennään kaksi as-kelta taaksepäin, mutta sitten taas otetaan aimo harppauseteenpäin.

”Elämänkulut ovat moninaisia. Ohjauksessa tämä pitäisientistä paremmin kyetä ottamaan huomioon. Ihmistä tuleetarkastella kokonaisuutena. Ihmisen koko elämä on ohja-uksessa läsnä ja tämän ihmiset itse ja myös ohjaustyötätekevät useimmiten ymmärtävätkin. Ei ratkota pelkkää kou-lutus- tai ammatinvalintaa, vaan niiden vaikutusta ihmisenelämän kokonaisuuteen”, Ari-Pekka korostaa.

”Kaikkikanavaisuus ja digitaalisuus palvelutarjonnassa ovattätä päivää ja niillä tietyt asiat kyetään ratkaisemaan hyvin.Tiedon tuottamisessa ja välittämisessä tulee hyödyntää vir-tuaalisuutta ja pelillisyyttä. Arvelen, että kasvokkain tapah-tuva ohjaus voi lähiaikoina nähdä uuden tulemisen. Ihmi-nen tarvitsee ihmistä”, Ari-Pekka visioi.

Pohdintaa palvelujärjestelmästä

Ari-Pekka näkee nykyisessä ohjauspalvelujärjestelmässäjännitteitä. ”Tämän ajan palveluote on sellainen, että pyri-tään nopeasti tekemään asioita, mutta samalla jää puuttu-maan pitkän aikavälin suunnitelmallisuus ja vaikuttavuus.Kun ei hetkessä saadakaan tuloksia, kehitetään taas jokinuusi palvelumalli siinä toivossa, että nyt niitä tuloksia tulee.Tämä ei yksilön, eikä yhteiskunnan kannalta johda kestä-viin ratkaisuihin.”

Ohjauspalvelutarjonnassa on yhdessä tekeminen hallin-nonalojen välillä ja verkostoissa lisääntynyt viime vuosina.Monialaisessa Ohjaamo-toiminnassa toteutuu sopimuksel-lisuus, aito kumppanuus ja keskinäinen luottamus. Ne ovatperusedellytyksiä paremmalle palvelujärjestelmälle.

”Maakuntauudistus tulee ja se vaikuttaa siihen, miten ura-ohjauspalveluita jatkossa järjestetään maassamme. Onhienoa, mikäli ohjauspalvelut ja monialaiset palvelut saavatmaakuntamallissa oman, kehittyvän paikkansa. Yksilöt tar-vitsevat näitä palveluita ja yritykset hyötyvät niistä saamallaosaavaa, motivoitunutta ja sitoutunutta työvoimaa”, Ari-Pekka toteaa.

Teksti:Tietoasiantuntija Mika Launikari,Opetushallitus/Euroguidance

Ari-Pekka Lemisen haastattelu 10.2.2017 on löydettävissämyös osoitteessahttp://www.cimo.fi/ajankohtaista/euroguidance_uutisia/101/1/tyo_kutsuu_jatkuvaan_oppimiseen


http://www.cimo.fi/ajankohtaista/euroguidance_uutisia/101/

21


Tulevaisuusohjauksen työkirjasta konk-reettisia välineitä opinto-ohjaajille jatyövoimakouluttajille

Tulevaisuusohjaus on Turun yliopiston Tulevaisuudentutkimuskeskuksessa kehitetty käsite, joka on syntynyt tu-levaisuudentutkimuksen ja kokonaisvaltaisen ohjauksenyhdistelmästä. Nyt julkaistu työkirja kokoaa yhteen vuosi-en aikana tehdyn menetelmän kehitystyön.

Tulevaisuus – paljon mahdollista! Tulevaisuusohjauksentyökirja on kehitetty yhteistyössä ohjaajien ja ohjattavienkanssa ja se tukee erityisesti elämän taitekohtiin liittyvienvalintojen pohtimista. Materiaali on vapaasti hyödynnettä-vissä ja soveltuu esimerkiksi opinto-ohjaukseen eri koulu-tusasteilla ja oppilaitoksissa, starttivalmennuksen ja työ-pajaohjauksen tueksi, työvoimakoulutukseen alan vaihta-jille ja oman alan etsijöille, nuorisotyöhön, maahanmuut-tajien ja muiden erityisryhmien kanssa työskentelyyn se-kä kaikille tulevaisuusajattelusta kiinnostuneille.

Kirja on laadittu UTUA Uutta tulevaisuutta luomassa- jaOmasi omaa tulevaisuutta etsimässä -hankkeiden yh-teistyönä.

Uusi verkkosivusto www.tulevaisuusohjaus.fi kokoaa yh-teen kaiken tulevaisuusohjauksen materiaalin. Materiaa-liin kuuluu työkirjan ja sen menetelmäkorttien lisäksi ver-kossa toimiva tulevaisuussimulaatio, videoita, artikkeleitaja ideoita ohjaajan työn tueksi.Kirja ohjaa käyttäjäänsä tulevaisuuden valintojen pohtimi-sessa

Tulevaisuusohjauksen tavoitteena on löytää ohjattavallevaihtoehtoisia ja mahdollisia tulevaisuuksia – mikä tahan-sa on mahdollista.

Pitkän aikavälin ajattelu on hyödyllistä, sillä toimintaym-päristömme muuttuu valtavan nopeasti. Ilman pitkällesuuntautuvaa ajattelua, ja ohjausta siihen, ihmisen ajatte-lu jää helposti liian kapea-alaiseksi. Tulevaisuusajattelutuo luovuutta ja epälineaarisuutta mukaan ajatteluun, jol-loin olemme paremmin valmistuneita yllättäviinkin muu-toksiin, toteaa Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen koulu-tuspäällikkö Leena Jokinen.

Tutkimushankkeet menetelmien takana

Tulevaisuusohjausta on kehitetty Turun yliopiston Tule-vaisuuden tutkimuskeskuksen ESR-rahoitteisissa hank-keissa jo vuodesta 2009 lähtien. Viimeisimmät teemaanpureutuneet hankkeet ovatolleet UTUA – uutta tulevaisuutta luomassa (www.utua-hanke.fi) sekä Omasi – omaa tulevaisuutta etsimässä(www.omasi-hanke.fi).

UTUA-hankkeen keskeisenä toimintakenttänä on työnha-kijoille annettava valmennus Porin, Rauman ja Ulvilanalueilla sekä TE-toimistojen ja palvelukeskusten ohjaajienkouluttaminen. Omasi-hankkeessa kartoitetaan yhdessänuorten naisten kanssa oman tulevaisuuden suunnitte-luun ja rakentamiseen johtavia polkuja.

Lisätietoja työkirjasta ja tulevaisuusohjauksesta:Sari Miettinen, projektipäällikkö, Tulevaisuuden tutkimus-keskus, Turun yliopisto, [email protected], p. 050367 8392

Teksti:http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/ajankohtaista/uutiset/Sivut/tulevaisuusohjaus.aspx


http://www.tulevaisuusohjaus.fi/

http://www.omasi-hanke.fi)./


http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/ajankohtaista/uutiset/Sivut/t

22

Kansainvälinen ohjausalan yhteistyö


Elinikäistä ohjausta kaikillePohjoismaissa?

Ohjauksen saatavuudesta on tullut yhä tärkeämpi kysy-mys kaikissa Pohjoismaissa ja Euroopassa, sillä se ontärkeä elinikäistä oppimista tukeva ja edistävä tekijä.

NVL (Nordiskt nätverk för vuxnas lärande) on kartoittanutPohjoismaiden koulutus- ja työmarkkinasektorien välistäaikuisten ohjauksen koordinointia. Selvityksessä tehdäänselkoa siitä, miten koordinointia organisoidaan käytän-nössä, ja tarkastellaan sektorien välisen epämuodollisenyhteistyön eri muotoja. Kartoituksessa on yritetty selvittäämuun muassa, millaiset ohjaustehtävät edellyttävät toimi-joiden välistä yhteistyötä, miten yhteistyö on luotu ja miltäaikuisten ohjauksen kenttä näyttää.

Verkoston laatima selvitys Samordning av vägledningen ide nordiska länderna, Färöarna, Grönland och Åland(Ohjauksen koordinointi Pohjoismaissa, Färsaarilla, Grön-lannissa ja Ahvenanmaalla) toimii tärkeänä pohjustukse-na keskustelulle, jota käydään ohjauksen roolista merki-tyksestä osaamisen kehittämiselle. Kartoitus antaa lisäätietoa koulutus- ja työhallinnon välisestä ohjauksen koor-dinoinnista Pohjoismaissa.

Lue lisää: http://bit.ly/samordning

Teksti: http://nvl.org/Content/Elinikaista-ohjausta-kaikille-Pohjoismaissa

Nordiskt nätverk för vuxnas lärande

Finansierat av

Administreras av

Samarbetar med

Kansainvälinen selvitys opettajienErasmus+ täydennyskoulutusjaksojenvaikutuksista kouluyhteisössä

Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelma on ollut tärkeässäroolissa suomalaisten oppilaitosten kansainvälistymisessä.Ohjelmassa mm. tuetaan hankkeita, jotka sisältävät oppi-laiden ja opiskelijoiden sekä henkilöstön oppimiseen liitty-vää kansainvälistä liikkuvuutta. Päiväkotien, peruskoulujenja lukioiden opettajien liikkuvuus on täydennyskoulutusta,jonka perustana ovat oppilaitoksen kehittämistarpeet. Näillätäydennyskoulutusjaksoilla on käynyt noin 800 suomalaistaopettajaa vuosittain.

Opetushallitus on ollut mukana kansainvälisessä selvitys-hankkeessa, jossa on tarkasteltu opettajien Erasmus+ -täydennyskoulutusjaksojen vaikutuksia kouluyhteisössä.Selvityksessä kerättiin paitsi opettajien ja rehtorien myösoppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia siitä, mitenulkomailla tapahtuva täydennyskoulutus koulun arkeen vai-kuttaa. Suomen kansallisia tuloksia esitellään tuoreessajulkaisussa:

Faktaa Express 1A/2017: Uusia asioita ja perspektiiviä ta-valliseen koulutyöhön. Kokemuksia opettajien Erasmus+ -täydennyskoulutusjaksojen vaikutuksista suomalaisissa pe-ruskouluissa ja lukioissa

Yleisesti ottaen kokemukset täydennyskoulutusjaksoistaolivat hyvin myönteisiä. Sekä oppilaat että vanhemmathuomasivat opetuksen laadun ja oppimistulosten parantu-neen jakson jälkeen; koulutuksessa olleet opettajat jamuutkin kouluyhteisössä toimivat kokivat saaneensa tietoauusista opetusmenetelmistä. Jakson jälkeen kansainväli-syys näkyi koulun arjessa entistä enemmän, mikä houkut-teli lisää osallistujia kansainväliseen toimintaan. Vanhem-mat näkivät opettajien täydennyskoulutuksen tukevan kou-lun tärkeää roolia lapsen kansainvälisyystaitojen kehittämi-sessä.

Lisää tietoa selvityksestä ja myös kansainvälisistä tuloksis-ta saa cimo.fi-verkkopalvelusta. Faktaa Express on julkai-susarja, joka tiivistää Opetushallituksen toimintaan liittyviäajankohtaisia teemo- ja, tilastoja ja selvityksiä nopeasti lu-ettaviksi perustietopaketeiksi. Sarjassa käsitellään aiheitavarhaiskasvatuksen, koulutuksen ja elinikäisen oppimisensaroilta sekä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymi-sestä. Julkaisun tilaajarekisteriin voi liittyä ja siitä voi erotaosoitteessa [email protected].


http://bit.ly/samordning


23


Ajankohtaiskatsauksen aineistojen kir-joittaminen

Elinikäiseen ohjaukseen liittyvien artikkeleidenkirjoittaminen

Elinikäiseen ohjaukseen liittyvät artikkelit ovat terve-tulleita; myös ideoita kirjoituksiksi otetaan mielelläänvastaan.

Artikkelin pituus saa olla enintään yhden sivun (A4)mittainen mukaan lukien valokuvat ja logot

Artikkelia kirjoittaessa on hyvä viitata lähdeaineistoi-hin, esim. linkit, www-sivut ja yhteystiedot lisätietojenantajasta koskien artikkelin asiasisältöä. Myös artikke-lin tekstin kirjoittaja yhteystietoineen tulee ilmoittaa

Artikkeleita toivotaan lähetettävän word-tiedostonasekä niihin liittyviä logoja ja/tai valokuvia sähköpostillaosoitteeseen

[email protected].

Ajankohtaiskatsauksesta vastaa opetus- ja kulttuuri-ministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteisestiasettama valtakunnallinen Elinikäisen ohjauksen yh-teistyöryhmä 2015 – 2020 (ELO-yhteistyöryhmä).ELO-yhteistyöryhmän työ perustuu elinikäisen ohja-uksen kehittämisen strategisille tavoitteille (Opetus- jakulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä2011:15 www.minedu.fi)

Ajankohtauskatsaus ilmestyi ensimmäisen kerran lo-kakuussa 2016. Ajankohtaiskatsaukset perustuvatELO-yhteistyöryhmän vahvistamaan vuosittaiseenviestintäsuunnitelmaan.

Toimituksesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, työl-lisyys- ja yrittäjyys-osasto, työelämän osaamispalvelut–ryhmä neuvotteleva virkamies Hillevi Lönn ja suun-nittelija Tiina Asunmaa sekä opetus- ja kulttuuriminis-teriö, ammatillisenkoulutuksen osasto neuvottelevavirkamies Ulla-Jill Karlsson ja opetusneuvos Raija Me-riläinen.

Ajankohtaiskatsaus on luettavissa osoitteessahttps://peda.net/hankkeet/elotori >Tiedotteet.



http://www.minedu.fi)/


ajankohtaista elinikÄisestÄ ohjauksesta …...verkko-ohjausta kehitetään kohtaamo -hankkeen ja...

Documents