Ajattelun joukkoistaminen politiikassa, julkishallinnossa, yrityksissä ja

kansalaisjärjestöissä

Ville Tapio, Fountain ParkKokoomuksen Tulevaisuusristeily 30.9.2012

Fountain Park Osallistavaa johtamista ja joukkojen viisautta

Uuden johtajan aloitusMuutosprosesssitArvot ja eettiset periaatteet

ToimintaympäristönmuutoksetStrategian viestintä jatoimintaan vieminenToteutumisen arviointi ja seuranta

Asiakkaiden ymmärtäminenSidosryhmien osallistaminenKansalaiskeskustelutYhteiskehittäminen

Asiakassegmentit”Saimme koottua ja keskusteltua monta

teemaa, jotka ehkä olisivat muuten jääneet

tunnistamatta. Moni havainto johti käytännön

toimenpiteisiin”

”Palvelu ylitti odotukseni nopeudessa,

helppoudessa sekä saamani tiedon laadussa

ja määrässä”

”Tämä avoimuutta ja yhteistä ideointia

mahdollistava prosessi oli hyvä kokemus”

Yli 1 000 toteutettua projektiaUusi johtaja Strategiatyö VaikuttaminenAleksi Randell (Turun kaupunki) Salon kaupunki KokoomusLasse Kurkilahti (Kemira) Rautaruukki IlmarinenJorma Eloranta (Metso) Aspocomp Alma MediaMikael Jungner (YLE) Elektrobit Helsingin seudun kauppakamariYrjö Närhinen (Hartwall)KONE Raha-automaattiyhdistysHarri Sailas (Ilmarinen) MTV Media SNG Group / Agritek Taru Keronen (Area Oy) Helsingin yliopisto ItellaMikael Mäkinen (Cargotec) Helsingin kauppakorkeakoulu LindorffLeif Fagernäs (EK) Veho-konserni Tampereen yliopistoMirjami Laitinen (Verohallitus) ELTEL Networks Nordea Atte Palomäki (Wärtsilä)Itella Wärtsilä CorporationAntti Pankakoski (Altia) YLE British TelecomPertti Korhonen (Outotec) VTT TekesJuha Kauppila (Metsäliitto) Wärtsilä Corporation Aalto-yliopistoIlmo Kolehmainen (Metsähallitus) Varsinais-Suomen TE-keskus Suomen ev-lut kirkkoKari Väisänen (TAT) Turun amk Kemianteollisuus ryAntti Rantakokko (Salo) Aalto-yliopisto Uudenkaupungin kaupunkiMika Kaukonen (VMP Group) Veikkaus Mikkelin kaupunkiHeini Sarjokari (Outokumpu ) Kajaanin amk Tampereen kaupunkiEsa Parjanen (TDC) Seinäjoen amk Turun Seudun KehittämiskeskusErkki Järvinen (Tikkurila) Valtioneuvoston kanslia Center for European StudiesHelena Rissanen (Pirkkala) Pirko OAJMatti Makkonen (Anvia ) Sibelius Akatemia Pirkanmaan ennakointipalveluMiikka Seppälä (Särkänniemi) Tredea VeikkausAnni Vepsäläinen (Diacor) Metropolia amk SärkänniemiRepe Harmanen (Solteq) CIMO Sitra

JOHTAMISEN JA VIESTINNÄNHAASTEITA

MUUTOSTILANTEISSA

Asenteet muutokseen

Agressiivinen15 %

Pelokas40 %

Epävarma mutta avoin30 %

Optimistinen,energinen15 %

Vastustajat Maanalainenvastarinta

Uskojat Sanan-saattajat

Ennakkoasenteisiin ja uudistusten läpimenemiseen vaikuttavia tekijöitä

7

Muutosten havainnoinnin esteitä"Implanting Strategic Management”by Igor Ansoff. Prentice Hall 1984ISBN 0-134-51808-X

1. Surveillance filter defines the area that we observe, e.g. our current market and industry. The challenge is that discontinuities usually come from outside of our current industry.

2. Mentality filter is formed of previous (success) experiences and we have a tendency to filter novel issues off, because they have not been important to us before.

3. Power filter prohibits people to express their ideas to those who possess more organizational power or power based on expertise.

Muutosta ennakoivat hiljaiset signaalit

Michelle Codet (1994): “A weak signal is a factor for change hardly perceptible at present, but which will constitute a strong trend in the future.”

Pierre Masse (1965): “A weak signal is a sign which is slight in present dimensions but huge in terms of its virtual consequences.”

Trends

Weak signals

Osallistamalla tiedosta tulosta

Tarvitaan omakohtaista pohdintaa, analysointia ja

tulkintaa. Yksin ja yhdessä.

Mukana muutoksessa – eri aikaan

Aika

JohtoKeskijohto

Muut

Kiinnostuksenaste

Joukkojen viisaus muutosvoimana

• Large groups of people are smarter than an elite few, no matter how brilliant—better at solving problems, fostering innovation, coming to wise decisions, even predicting the future.

• Four elements required to form a wise crowd:– Diversity of opinion: Each person should have private information even if it's

just an eccentric interpretation of the known facts– Independence: People's opinions aren't determined by the opinions of those

around them.– Decentralization: People are able to specialize and draw on local knowledge.– Aggregation: Some mechanism (for e.g. Fountain Park Web Brainstorming)

exists for turning private judgments into a collective decision.

Why the Many Are Smarter Than the Few and How Collective Wisdom Shapes Business, Economies, Societies and Nations

James Surowiecki, 2004

VÄLINE JOUKKOISTAMISEEN

Web Brainstorming

Collect and analyze the wisdom of your stakeholders with Web Brainstorming. You can address just as well a hundred or a hundred

thousand people and get a summary of results within a few weeks’ time.

Invitations and Participants

Invitations to the Web Brainstorming can be distributed by email, web banners or shares in Facebook, Twitter, LinkedIn and other social media services. Paid search engine and social media advertisement can be used to target specific group of audience.

Background variables can be collected to see who’s participating and to compare the viewpoints of different stakeholder groups.

Proposals and Evaluations

Single open ended theme is used to collect proposals. Participants can enter as many proposals as they like in free form. Surprising stimulations can be used to challenge traditional ways of thinking and to bypass the Mental and Observation Filters.

Each participant does a peer evaluation of random sample of proposals entered by other participants. Proposals are shown as text boxes on the evaluation board. Evaluation is done by dragging the box the closer to the center the more important the proposal is considered.

• Self Organizing Maps are used to classify and visualize brainstorming data as bubble chart including 10-15 main themes.

• Extra analysis can be done to compare stakeholder groups, deepen analysis of selected themes or to look for potential Weak Signals.

• Full data is also provided as a structured text document.

In tellBarroso.eu project, participants made most proposals about economy, work and environment. Energy, environment and education were considered the most important themes. Migration and immigration were not much referred to and were considered the least relevant of the 14 themes, but their importance caused most disagreement between the participants.

Summary

Benefits

Scalability

Everyone can be involved cost and

time efficiently

Diversity

Stakeholders with different

perspectives form

a wiser crowd.

Sincerity

Anonymous participation and

automated analysis

minimizes bias. Outcome:Large amount of

unfiltered and rich data

Outcome:Sorted, classified and actionable

results

Outcome:Better decisions

andopen and

transparent operation

Open brainstorming for collecting proposals

Evaluation and commentation of proposals

Communication of results and action plans

The key benefits of the Web Brainstorming are fastness and scalability. To evaluate if the Web Brainstorming is a viable solution to your specific challenge, think about how much can you and your stakeholders save in work time, delayed incomes and other expenses by being able to collect and analyze everyone’s opinions to create a common view of X people in Y locations Z weeks faster?

Typical Use CasesCase Example

www.springeneration.eu has engaged 70 000 Arabs and Europeans to voice

their ideas, opinions and ambitions for the future cooperation of Europe and

Arabs with the challenge:

“What should Europeans do to build positive partnerships with Arab

Countries?”

Results so far: more than 25 000 ideas evaluated more than 75 000 times.

Try it live here: www.springeneration.eu

KUNTAKORVA.FIKokoomuksen jäsenistö

kuntauudistuksen suunnittelijoina

Projektin tavoite ja tulosTavoitteena löytää onnistuvia tapoja toteuttaa tuleva

kuntauudistus. Laaja yhteinen pohdinta synnyttää yhteisen näkemyksen, tunnistaa ristiriitoja herättävät aiheet ja

sitouttaa yhteiseen tekemiseen.

KutsuttaviaJäsenet ja heidän välittämät kutsut

6 234Osallistumisia Uudet ideat

3 907 15 494Arvioinnit Lopputulos

Hyvä kunta; visio ja haasteet

Tärkeintä palveluiden saatavuus ja tehokkuus

Saatavuuden ja tehokkuuden tärkeydestä ollaan yksimielisiä, johtaminen ja välimatkat jakavat enemmän

näkemyksiä

Pallojen koko kuvaa aihealuetta käsittelevien näkemysten määrää, pystyakseli aiheiden koettua tärkeyttä ja vaaka-akseli erimielisyyttä niiden tärkeydestä.

Tärkeintä palveluiden saatavuus ja tehokkuus, terveydenhoidosta puhutaan eniten

23

Sininen palkki kuvaa arvioitavien asioiden määrää per teemaluokka, vihreä luokan arvioitua tärkeyttä.

Suurelle osalle osallistujista kuntauudistus hahmottuu pääsääntöisesti palveluiden tulevaisuuden ja palvelurakenteen kautta. Palveluista selvästi merkittävimpinä pidetään terveyspalveluita. Näiden osalta tärkeää on tarvetta vastaavan, riittävän palvelutarjonnan varmistaminen sekä kunnan ja valtion vastuunjaon selkeys. Seuraavaksi eniten puhetta on koulutuksesta.

Kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet hahmottuvat ensisijaisesti vaikutusmahdollisuuksina lähiseudun palvelutarjontaan. Yleisemmästäkin vaikutusmahdollisuuksien vähenemisestä keskuskaupunkien ulkopuolella ollaan huolissaan, konkreettisina esimerkkeinä useimmin esillä ovat lähipalvelut.

Kuntalaisten jatkuva osallistuminen muutosprosessin valmisteluun ja toimeenpanoon koetaan tärkeäksi.

Yhteenveto

10.04.23 24

YhteenvetoValtaosa osallistujista on yksimielisiä siitä, että nykyiset kuntien tulevaisuudennäkymät edellyttävät uudistumista, jotta tehtävistä voidaan suoriutua. Mielipiteiden eroja syntyy kuitenkin elinvoimaisen yksikön määrittelystä ja oikeasta vastuunjaosta.

Kuntauudistuksessa innostaa mahdollisuus keskittää resurssit vaikuttaviin palveluihin ja toimintoihin sekä vähentää tarpeetonta ja päällekkäistä hallintoa. Lisäksi vastuunjaon tarkastelu voi antaa kunnille uudenlaisia mahdollisuuksia edistää kuntalaisten aktiivisuutta muissakin kuin lakisääteistä palvelutuotantoa koskevissa asioissa.

Kuntauudistuksessa pelkoja liittyy erityisesti palveluiden heikkenemiseen. Ajatuksia liittyy myös uudistuksen epäonnistumiseen niin, että palvelut karsitaan mutta hallinto ei kevene.

10.04.23 25

Teemoittaisen tarkastelun mukaan tärkeintä uudessa kuntauudistuksessa on peruspalvelujen saatavuuden turvaaminen. Ero palvelujen saatavuudessa eri kuntien välillä huolestuttaa. Lisäksi palvelujen siirtäminen yhä kauemmaksi kyläkeskuksista lisää turvattomuuden tunnetta. Palvelujen saatavuutta voitaisiin kehittää uusin palvelu- ja toimintamallein.

Toimintojen tehostamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tehokkuus ei automaattisesti lisäänny kuntia yhdistämällä. Kuntien työntekijät valtuustotyössä voivat myös olla jarru tehokkuudelle. Kuntien yhdistymisessä on hyväksyttävä ja vaadittavakin, että hallinnon työpaikat vähenevät.

Elinvoimaisuus pienenä teemana koetaan myös yhdeksi tärkeimmistä. Elinvoimaisuus ei ole kysymys kuntakoosta, mutta sitä voidaan edistää mm. aktiivisella elinkeinopolitiikalla.

Yhteenveto

10.04.23 26

Kvantivatiivinen kysely: Palveluissa laatu tärkeintä, järjestäjällä vähemmän merkitystä

10.04.23 27

10.04.23

Teemojen pääkohdat

28

Palvelut

• Palveluissa korostetaan tasalaatuisuutta, saavutettavuutta ja tehokasta järjestämistä. Jokaisella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus palveluihin asuinkunnasta riippumatta.

• Byrokraattisuutta on karsittava. Vaikka lähiseudun palvelut halutaan säilyttää, ovat kuntalaiset valmiita tekemään valintoja.

• Terveyspalvelut, vanhustenhoito sekä lasten ja nuorten palvelut ovat kommenteissa etusijalla.

10.04.23 29

Teemasta sanottua

10.04.23 30

”Tehdään priorisointeja. valitaan tietyt palvelut, joihin panostetaan, kuten koulutus, lastenhoitopalvelut ja terveydenhuolto. Painotusta näihin enemmän, muut kunnalliset palvelut pienemmällä priorisoinnilla”

”Monikaan kuntalainen ei ole kiinnostunut kunnantalon sijainnista eikä hallinnon sijainnista. Kuntalainen on kiinnostunut palvelusta ja sen sijainnista.”

”Fakta on myös se, että kunnan joka kolkassa ei voi olla terveyskeskusta tai kirjastoa. Pieni etäisyys on pienempi paha kuin heikko palvelu lähellä.”

”Palvelujen nopea ja oikea aikainen saatavuus on turvattava. Nykysessä kuntakentässä on suuria eroja palvelujen sekä määrällisessä että ajallisessa ja laadullisessa saatavuudessa, joten kuntalaiset ovat alueelisesti eriarvoisessa asemassa lähes kaikkilla inhimellisen elämän aloilla... ”

Terveydenhoito

• Terveydenhoidossa arvostetaan lähellä olevia peruspalveluita, yleislääkärin ja sairaanhoitajan palveluiden saamista vaivattomasti ja kohtuullisella jonottamisella.

• Myös hoidon toimivuuteen ja laatuun tulee kiinnittää huomiota. Samoin päivystyksen tulee olla kunnossa.

• Erikoissairaanhoito voidaan järjestää keskitetymmin.

10.04.23 31

Teemasta sanottua

10.04.23 32

”Terveyskeskukset on hyvä säilyttää lähellä palvelun

tarvetta. Terveyskeskuksessa voi jatkuvan lääkärin sijaan olla lisäkoulutusta saanut ja kokenut sairaanhoitaja, joka voi neuvoa

kotilääkkeiden otossa ja tarvittaessa ohjata hoitoon

lääkärin luokse keskusterveysasemlle. Myös

neuvolapalvelut on hyvä säilyttää lähellä, sillä pienen

vauvan kanssa liikkuminen voi monelle kotona olevalle

vanhemmalle haastavaa.”

”Hoidon saatavuus yleensä, toimivuus ja

laatu pitää olla ykkösenä tärkeysjärjestyksessä, ei

paikallisuus.”

”Perusterveydenhoito ja erikoissairaanhoito tulee

järjestää järkevänä kokonaisuutena huomioiden

mahdollisimman lyhyet matkat yli maakuntarajojen ja entisten

sairaanhoitopiirirajojen. Kuntalaisella tulee olla

mahdollisuus hakeutua hoitoon itselleen järkevimpään paikkaan ja hänen tietojensa tulee siirtyä hänen mukanaansa. Tiedot eivät

saa olla sidottuna tiettyihin potilastietojärjestelmiin vaan ne on oltava käytettävissä missä

tahansa.”

Hallinto

• Kustannustehokkuutta halutaan byrokratiaa karsimalla. Osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että turhasta byrokratiasta on luovuttava, koska se vie resursseja pois tekeviltä käsiltä ja palveluiden tuottamiselta.

• Hallintoa ehdotetaan kevennettäväksi mm. tietojärjestelmiä yhdistämällä, päällekkäistä toimintaa karsimalla, henkilöstöjärjestelyillä ja kuntarakenteen uudistuksilla.

10.04.23 33

Teemasta sanottua

10.04.23 34

”...monissa hallintorakenteissa olisi

paljon keventämisen varaa ja kuntalaisten

asioinnissa tyypillisesti on liikaa byrokratiaa. Vastaus ei automaattisesti ole se, että

vähennetään kuntia ja pidetään hallintorakenteet ennallaan - vain isompina

yksiköinä. Kuntien yhdistäminen ei saakaan olla

itseisarvo, vaan kulurakenteiden

keventäminen sellaisin keinoin, joilla se parhaiten

onnistuu."”

”Tehokkaampi hallinto ja koulutuspalveluiden

saatavuus. Hallinnollisia päällekkäisyyksiä tulisi

purkaa, kun yhdistetään kuntia. Hyvin suunniteltuna

hallintotehtäviä voidaan tehostaa yhdelle henkilölle

aikaisempaa enemmän. Eläköityminen huolehtii

työvoiman luonnollisesta poistumasta ja jäljelle

jääneet hallintohenkilöt voivat hoitaa suurempia

kokonaisuuksia.”

”Tavoitteena tulee olla

kuntahallinnoinnin vähentäminen..

Tavoitteeseen pääseminen merkitsee sitä, että rahaa voidaan ohjata moninkertaisen

hallinnon sijaan tekeviin käsiin eli kuntalaisten

palveluihin.”

Välimatkat

• Toivotaan eläviä keskuksia, jossa päivittäiset asiat saisi hoidettua sutjakasti.

• Eniten puhutaan terveyspalveluista, lasten ja nuorten palveluista sekä kauppa-asioiden hoitamisesta.

• Jos palvelut siirtyvät asuinalueelta kauemmaksi, tulisi saavutettavuus turvata lähiliikenteen avulla. Myös alueen päätöksenteon toivotaan säilyvän kohtuullisen välimatkan päässä.

10.04.23 35

Teemasta sanottua

10.04.23 36

”Peruspalvelujen saatavuus lähietäisyydellä tai

kulkuyhteydet. Asutusta tulee ohjata niin, että peruspalvelut voidaan järjestää. Mielestäni haja-asutusaluerakentajille

pitäisi voida esittää varauksia tässä suhteessa, ellei työ tai

ammatinharjoittaminen edellytä asumista haja-asutusalueella.

Jokainen asukoon missä haluaa, mutta täysmääräisiin kunnan

peruspalveluihin minne tahansa Suomella ei ole varaa.

Kaavoitetuilta alueilta kunnan tulisi järjestää ainakin

kohtuullinen asiointiyhteys maksua vastaan..”

”Joukkoliikenteen turvaaminen.

Joukkoliikennettä tarvitaan aina myös syrjäisemmillä alueilla eli palvelua ei saa

supistaa olemattomiin kannattamattomuuden

takia. Kannattavien osuuksien varoilla pitää

turvata kannattamattomiakin

vuoroja niitä tarvitseville”

” Lasten palvelut lähellä. Lasten palvelut, lähinnä päivähoito ja perusopetus eivät saa karata liian kauas

kodista. Ei ole kenenkään etu, että kaikki lähikoulut

lopetetaan ja lapsia kuskataan kymmeniä kilometrejä.

Oppilasmäärän lähikoululla tulee olla lähtökohta ei se,

että olisi edullisempaa kasata kaikki 1000 muksua saman

katon alle.

Organisaatiot

• Organisaatioiden toiminnan tehostamista ja enemmän eri instanssien välistä yhteistyötä.

• Vältettävä liian suuria hallitsemattomia yksiköitä, jolloin kuntalaiset ovat etäällä päätöksenteosta.

• Organisaatioiden toiminnan uudelleen järjestämistä niin, että vältetään turhia päällekkäisiä rakenteita.

10.04.23 37

Teemasta sanottua

10.04.23 38

”Yhteistyön lisääminen. Suomessa ollaan kenties

perinteisesti totuttu toimimaan yksin ja pienissä yksiköissä. Nykymaailmassa näkisin paljon paremmaksi toimintatavaksi yhteistyön

lisäämisen eri seutujen välillä, jolloin kenties on järkevintä

nämä hallinnollisesti yhidstää. Väkinäisiä päätöksiä ei silti

saa tehdä, eikä jokaista Suomen kuntaa sovi käsitellä

samanlaisena, vaan olisi tarpeen käsitellä asioita

tapauskohtaisesti. ”

” Päällekkäisten yritystukien ym. muiden valtion jos jonkinmoisten organisaatioiden tolkuttomat

kulurakenteet. Esim. yritystukea, koulutusta,

neuvontaa harjoittaa kymmenittäin erilaisia organisaatioita. Näiden

organisaatioiden pyörittäminen maksaa jo itsessään

tolkuttomasti suhteessa niiden myöntämään tukeen ja

tehtäväkenttään nähden. Valtion taholta selkeät

tehokkuusvaatimukset ja ohjeet sillä kunnissa ei ole

ammattitaitoa johtaa tehokkaasti talous ym. asioita”

”Matalalla organisaatiolla tuotettu

kustannustehokkuus. Kuntien organisaatiot ovat hyvin pöhöttyneitä. Koko kuntauudistus on tuhoon

tuomittu, mikäli kuntaliitosvaiheessa ei tehdä

kunnon saneerausta ja rakenneta pöhöttyneitä

organisaatioita alusta alkaen tarvelähtöisesti uudestaan.

Ei suojatuöpaikoille, ei irtianomissuojalle, ei kuntien

työntekijöille kuntapäättäjinä.”

Työelämä

• Toivotaan kunnilta työllistymistä tukevia toimia sekä palkkatyön että yrittäjyyden tukemisen osalta. Ilman työpaikkoja kunta ja palvelut näivettyvät.

• Erityistä huomiota nuorten työllistymiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.• Monipuolisia koulutusmahdollisuuksia ja reittejä työelämään.• Työssäkäyntialueen käsitettä uusien kuntarajojen pohjalla kritisoidaan.

10.04.23 39

Teemasta sanottua

10.04.23 40

”Talouden hoito. Kuntien pitää huolehtia siitä, että

väestö on tervettä ja työkykyistä! Aktiivinen

työllistäminen: 'huonokin työpaikka on parempi kuin ei työpaikkaa ollenkaan'! Sen

sijaan, että kuntalaisilta kysytään, mitä palveluja he haluaisivat, pitäisi kysyä,

kuinka paljon vastaaja itse panostaa kunnan

hyvinvointiin.”

”Työnteon pitää aina olla kannattavaa.. Nuorten on päästävä

työuran alkuun. Kannan huolta nuorten joutumisesta

syrjäytymisloukkuun.”

”työllisyyden kehttäminen.

Yrittäjähenkeä on kasvatettava, on saatava ihanteeksi se että ei ole toisen leivissä vaan on

itsenäinen yrittäjä, kaikenlaisen työn

tekemiselle pitää antaa suurempi arvo ja työn

tekemiselle pitää antaa suurempi arvo kuin vapaa-

ajan harrastuksille ja joutenololle.”

Kustannukset

• Yhtä mieltä ollaan siitä, että kuntien kustannuksia tulee saada alas, jottei kunnallisverotuksen taso nouse. Isoja kuntia ei kuitenkaan nähdä yksiselitteisenä ratkaisuna kustannusten karsimiseen, vaikka hallinnon määrää ja organisaatioiden välisiä päällekkäisyyksiä toivotaan karsittavan.

• Kuntarakenteen järkevöittämisestä puhutaan. Samoin kunnan tarjoamien palveluiden karsimisesta.

• Osallistujat miettivät kunnan ja valtion roolia sekä kuntien välistä vapaaehtoista yhteistyötä palveluiden järjestämisessä.

10.04.23 41

Teemasta sanottua

10.04.23 42

”Kuntien ja valtion työnjako on arvioitava uudelleen.

Valtio on omia kulujaan säästääkseen sälyttänyt

runsaasti uusia tehtäviä kuntien kannettavaksi. Korvauksena on annettu avustuksia, jotka ovat vain osa valtiolle aiheutuneista

kustannuksista. Tämä on samalla vaatimus kunnille siitä, että niiden toiminnan pitäisi olla tehokkaampaa kuin valtion oma

toiminta. Koulutus ja erikoissairaanhoito ovat alueita,

jotka kuuluvat paremmin valtiolle kuin kunnille.

”Kuntapalveluiden kustannusrakenteen

karsiminen. Kuntapalveluiden toteuttamisen kustannukset

ovat liian korkeita. Palvelutuotannossa ja

palveluiden hallinnossa on tehottomuutta, jota tulee

pyrkiä karsimaan. Pitää aidosti pohtia yksityisen palvelutuotannon

laajentamista, kuntien yhdistämistä tai vähintään kuntayhteistyön lisäämistä sekä mahdollisuutta karsia palveluista, jotka eivät ole kuntien ydintoimintoja.”

” Rakenteiden ylläpitämisestä

säästettävä. Nykykuntarakenne

aiheuttaa väistämättä sellaisia kustannuksia,

joista yksittäisten kuntien taloudet saisivat

merkittäviäkin säästöjä mikäli kuntarakenne

järkevöitettäisiin”

Elämänlaatu

• Alueen hyvinvointi on perusta myös yksittäisen kuntalaisen hyvinvoinnille. Hyvinvoiva alue parantaa edellytyksiä myös hyviin peruspalveluihin, jotka ovat laadukkaan elämän kulmakiviä.

• Eri elämänvaiheissa kuntalaiset tarvitsevat erilaisia palveluja. Näiden toteuttamiseksi tarvitaan erilaisia palvelumalleja.– Esimerkiksi haja-asutusalueilla monitoimisia

palveluautoja.• Kunnan tehtävä on auttaa ja edistää kuntalaisten ja yritysten

hyvinvointia. – Nopeat vastaukset kysymyksiin, ripeä lupien

käsittely, avoimuus ja ymmärrettävyys kunniaan.

10.04.23 43

Teemasta sanottua

10.04.23 44

”Pienten kyläyhteisöjen malli

Pienissä kylissä toimivat kyläyhteisöt voisivat olla

isompienkin kylien mallina. Sitoutuneisuus ja

tarpeellisuuden tunne antavat ihmisille energiaa.”

”Varhainen puuttuminen alkaa jo äitiysneuvolasta. Kuntien välille tulee saada yhteisiä rakenteita, joilla

taataan mahdollisimman hyvä alan tietotaito. Työtä tehdään tiimeissä ja moniammatillinen työote on arkipäivää. Pienissä

kunnissa tämä ei ole ollut mahdollista.”

” …Tulevaisuuden palvelurakenteesta malliesimerkki on mielestäni henkiinherätetyt kiertävät kauppa-autot. Näillä tuodaan nyt elintarvikepalvelut myös syrjässä, kuntarajoilla asuvien, vanhusten piiriin.”

Koulutus

• Priorisointi on tärkeää. Koulutus on yksi priorisoinnin kohde.• Kuntauudistuksessa ihmiset avainasemassa.

– Tämä tarkoittaa lapsille ja nuorille koulutusta, jossa luokkakoko on rajattu, opetus laadukasta ja kiusaamisella stoppi.

• Vastaajilla huoli nuorten syrjäytymisestä. Toimiva peruskoulu yhdistettynä toimivaan kouluterveydenhoitoon on asia, joka turvaa parempaa tulevaisuutta tämän päivän nuorille.

• Tulevaisuudessa yrittäjyys on yhä tärkeämpää. Tästä syystä yrittäjyyskasvatusta ehdotetaan myös kouluihin.

10.04.23 45

Teemasta sanottua

10.04.23 46

” Koulut, lapset ja nuoret. Kouluterveydenhoito on monin

osin puutteellista ja riittämätöntäkin. Syrjäytymisen estäminen jo heti varhaisessa

vaiheessa säästää yhteisiä rahoja… Opettajilla on oltava

aikaa kohdata jokainen lapsi ja nuori. Tämä lisää yhteisöllisyyttä

ja turvallisuutta hektisessä arjessa. Jatko-opintopaikka

kaikille peruskoulunsa päättäville on turvattava. Ketään ei saa jättää kotiin ""lepäilemään""."

” Nuorille yrityskasvatusta..

Mielestäni Suomessa

yrittämisenkulttuuri on vaisua ja

yrittäjyyttä pelätään. Tätä vastaan pitäisi nuoria kouluttaa.”

”Riittävät palvelut kohtuulliseen hintaan.

Riittävät tarkoittaa: Kunnan ei tarvitse tuottaa kaikkea

hömppää mitä joku vain keksii. Prioriteettina on, että

terveydenhoito, koulutus ja vanhustenhoito ovat hoidettu

hyvin ja jos sitten jaettavaa jää niin harkitusti.”

Seniorit

• Vanhuksista ja lapsista on pidettävä huoli. Useissa vastauksissa mainitaan samassa vastauksessa molemmat ryhmät.

• Vanhuspalvelujen tarve kasvaa, mikä pakottaa kehittämään uusia palvelumalleja. Myös joustavuutta kaivataan.– Saman ikäryhmän tarpeet voivat suuresti erota toisistaan.– Osa kaipaa virkistyspalveluja, toinen tarvitsee laajaa

kotihoitoa, esim. muistisairaat.• Toimivat kotipalvelut mahdollistavat kotona-asumisen pidempään, mikä on sekä

inhimillisesti parempi että kustannustehokkaampi ratkaisu.• Tulevaisuus huolettaa kasvavina vanhuspalvelujen kustannuksina. Uusia

ratkaisumalleja tarvitaan pian.– Kolmannen sektorin mahdollisuudet katsottava.

10.04.23 47

Teemasta sanottua

10.04.23 48

”Nuoria ei maksumiehiksi. Tärkeintä on, etteivät nuoret

maksa liian kallista laskua valtion velan lisääntymisestä. Minä en tule kasvamaan kreikkalaisessa Suomessa, joka elää jatkuvaa

kiristyksien aikaa.Nyt tarvitaan kaikki suomalaiset maksamaan suurien ikäluokkien

maksu. Poliitikkojen tulisi uskaltaa leikata myös meidän poliittiselta

mahtivoimalta, suurilta ikäluokilta…”

”Ikääntyvän väestön huolto ja hoito. Ihmiset ovat erilaisia ja

varsiinkin ikääntyessä heillä on erilaiset tarpeet. Sekä laitoksissa

että kotihoidossa pitää pyrkiä siihen, että hoiva on asiakasta

kunnioittavaa. Vanhoja ihmisiä ei saa jättää yksin, jos virallinen

organisaatio ei pysty asiaa kunnolla hoitamaan, annettakoon sitten

vapaaehtoisjärjestöille kunnolliset mahdollisuudet

paikata yhteiskunnan vajavaisuutta.”

”Kotona asumisen tukemiseen tulisi kiinnittää huomiota jo siinä

vaiheessa kun toimintakyky on vielä suhteellisen hyvä. Tukea tulisi

tarjota kotiin portaittain eikä vasta siinä vaiheessa kun kotona

asuminen tuntuu mahdottomalta. Pienellä tuella varhaisvaiheessa

avusta tulee tuttua ja sitä voi lisätä avuntarpeen kasvaessa. Näin myös

ikääntyvät voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään ja vältytään

kalliilta laitoshoidolta…”

Yhteishenki

• Kuntauudistuksessa pitää ottaa opiksi alueellistamishankkeiden huonosta hoidosta.

• Kansalaisia aidosti kuulemalla voidaan kuntauudistuksessa päästä hyvin eteenpäin. Asia on yhteinen ja tarve ymmärrettävä. Pakottaminen sitä vastoin herättää vahvan vastustuksen hengen.

• Keskustelua voidaan käydä myös keskeneräisistä asioista. • Kuntauudistuksessa otettava huomioon myös alueelliset erityispiirteet.

Niiden kunnioittaminen avaa tietä eteenpäin.• Kuntalaiset kannattaa aktivoida asian taakse. Ovat aktiivisia toimijoita,

eivät vain kuntapalvelujen kuluttajia ja kustannuserä.

10.04.23 49

Teemasta sanottua

10.04.23 50

”Demokratiaa, ei byrokratiaa. Nykyinen

kuntaverkko on neuvostoliittomaisen

byrokratian onnistumisen näytös. Päätöksentekoon

tuhlataan jatkuvasti veronmaksajien rahaa. Ja jatkossa tämä raha tulee

nuorilta, jotka maksavat myös suurien ikäluokkien laskun.”

”Yhteisvastuun henki nostettava käytännön

tasolle. Tehdään itse yhdessä . Talkoohenki kunniaan.”

” kerrotaan kuntalaisille avoimesti kuntien

yhdistämistarpeesta. Suomalaiset ovat älykkäitä ja

ymmärtävät aidot tarpeet, mutta mielivaltaa kohtaan on oikein taistella. Nyt viimeksi

esitetty (HS) kuntauudistus on uskomaton mielivallan

lopputuote!

Tasapuolisuus

• Kuntalaisten kohteleminen tasapuolisesti eri kunnissa ja kuntien sisällä on lähtökohta.

– Kuitenkin käytäntö on toinen. Esimerkiksi alhaisimman ja korkeimman veroprosentin ero on 5,5 yksikköä.

• Ikärakenteen muutos tulee aiheuttamaan kasvavaa epätasa-arvoa kuntien tarjoamissa palveluissa pienten ja suurten kuntien välillä.

• Painetta kehittää ja luoda uusia palvelumalleja tasapuolisuuden turvaamiseksi.

• Alueellinen tasa-arvo ei saa olla syy pitää yllä heikkolaatuisia palveluja.

• Päätöksenteon ei tarvitse olla lähellä ollakseen tasapuolista, mutta päätöksentekijöiden tulee kattaa kenttä tasapuolisesti.

10.04.23 51

Teemasta sanottua

10.04.23 52

” Lukiotasoisen opetuksen tason parantaminen. Muun koulutuskentän tavoin lukio-

opetus on Suomessa hajaantunutta ja parhaimmillaan

keskinkertaista. Lukioiden määrää tulee vähentää,

toimintaa keskittää ja opetuksen tasoa parantaa. Alueellinen tasa-arvo ei ole

riittävä syy ylläpitää heikkotasoista lukioverkkoa.”

”Kunnan päätöksenteko ei välttämättä tarvitse olla

lähellä, mutta päättäjät pitää olla

tasapuolisesti koko alueelta jotta tarpeet tulevat

tyydytettyä joka puolella.”

” Palvelujen saatavuus ja tasapuolisuus.

Palvelujen saatavuus on turvattava myös haja-

asutusalueella kohtuullisen matkan

päässä.

Johtaminen

• Johtamisen kunnissa odotetaan olevan ammattimaista. Vanhanaikaiset ylhäältä – alas –käskysuhteet eivät edistä tehokkuutta eivätkä yhteistyötä.

• Poliittiset virkanimitykset eivät ole kenenkään etu, tästä vastaajat ovat vahvasti yhtä mieltä.

• Virkojen määrää tulisi vähentää kuntauudistuksen myötä. – Näin kunnallishallinto voidaan toteuttaa kevyemmällä kulurasitteella (säätökohteina

esim. kunnantalot, kunnanjohtajat ja yleishallinnon henkilöstö) ja säästyneet varat tulisi suunnata varsinaisiin palveluihin ja/tai verojen maltillistamiseen.

• Suomalaisessa mallissa on aivan liikaa keskitason päälliköitä. Tarvitaan vähemmän päälliköitä ja enemmän itsenäisiä toimijoita.

• Johtamisen resursseja voidaan jakaa eri kuntien välillä.

10.04.23 53

Teemasta sanottua

10.04.23 54

”Kuntauudistuksessa voidaan toimintojen

järkiperäistämisellä saada säästöjä.

Pielisen Karjalassa voidaan Valtimon, Nurmeksen ja

Lieksan liittyessä yhdeksi kunnaksi säästää

hallintomenoissa. Jo tällä hetkellä on Lieksalla ja

Nurmeksella yhteinen tekninen johtaja.”

”Kuntien ja julkishallinnon johtamista pitää parantaa..

Kuntia ja julkishallintoa johdetaan melkoisen

vanhoillisesti ylhäältä-alas eikä se ole enää tätä päivää. Vanhoillinen johtaminen

aiheuttaa osaltaan tuottavuuden laskua kun työympäristö ja tehtävät eivät ole kovinkaan

innostavia eikä johtajat monestikaan arvosta

työntekijöiden osaamista ja mahdollista panosta tai ainakin

liian vähän.

” Byrokratian ja poliittisten virkojen vähentäminen. Kuntarakenne on täynnä

poliittisin perustein valittuja johtajia. He eivät tuo lisäarvoa

kenenkään kuntalaisen elämään.”

Saatavuus

• Saatavuus on ykkösjuttu ja sillä tarkoitetaan nimenomaan peruspalvelujen saatavuutta.

• Ero palvelujen saatavuudessa eri kuntien välillä huolestuttaa. Kuntalaiset ovat alueellisesti epätasa-arvoisessa asemassa.

– Samoin palvelujen saatavuudessa voi olla suuria eroja kunnan sisällä. • Palvelujen siirtäminen yhä kauemmas kyläkeskuksista lisää

turvattomuuden tunnetta.• Myös kustannukset voivat pitemmällä aikavälillä kasvaa, jos

ennakoivia palveluja on vaikeampi tavoittaa.• Palvelujen saatavuutta voidaan kehittää myös uusin toimintamallein.

– Hyvät käytännöt muualta voisi valjastaa jokaisen hyödyksi.

10.04.23 55

Teemasta sanottua

10.04.23 56

”Peruspalvelut tulee turvata. Peruspalvelut tulee turvata

siten että niiden saatavuus tai laatu eivät ainakaan vähene

nykyisestä. Kuntien pitää ottaa "back to basics" -asenne ja

tehdä sitä mikä on kuntalaisten kannalta oikeasti tärkeää. Terveys, Turvallisuus ja

Sivistys toimivan infran ohella ovat kuntien tärkeimpiä

tehtäviä.”

” Palvelujen siirtäminen yhä kauemmas

kyläkeskuksista lisää turvattomuuden tunnetta,

koska kaikilla ei ole maaseudullakaan autoja ja julkinen liikenne vähenee

vuosi vuodelta. Kun ihmiset eivät omin avuin pääse hoitamaan asioitaan,

terveyttään jne. erikois-palvelujen käyttöaste ja tarve kasvaa - lisää kustannuksia

kunnille.....”

”Palvelujen saatavuus. Palvelujen

saatavuudessa on tänä päivänä suuria eroja eri kuntien välillä. On aika tarkistaa kuntarakenne ja palvelusuositukset niin, että tasa-arvo

tässäkin asiassa toimisi.”

Elinvoimaisuus

• Elinvoimaisuus pienenä teemana koetaan yhdeksi tärkeimmistä.• Vahvaa kannatusta saa näkemys, jonka mukaan elinvoimaisuus on

lähtökohta. Elinvoimaiset kunnat voivat pysyä itsenäisinä. • Elinvoimaisuuteen tarvitaan verotuloja, eli käytännössä aktiivista

elinkeinopolitiikkaa, sekä menokuria.• Elinvoimaisuus ei ole kokokysymys. Myös pieni kunta voi olla

elinvoimainen. Omaleimaisuus voi luoda elinvoimaisuutta.• Monipuolinen asukasrakenne mahdollistaa elinvoimaisuuden myös

tulevaisuudessa.• Elinvoimaisuus perustuu yhteistyöhön. Kuntayhteisön jäsenet - kunnan

asukkaat, yritykset ja kunnassa vaikuttavat julkiset ja yksityiset yhteisöt - ovat ensisijaisesti tuottamassa palveluja yhdessä ja etupäässä toisilleen.

10.04.23 57

Teemasta sanottua

10.04.23 58

” Elinvoimaiset kunnat voivat pysyä itsenäisinä!

Kunnat, joilla on taloudelliset ja alueelliset mahdollisuudet pysyä itsenäisinä, ei saa

"pakkoliittää" Virkkusen listan mukaisesti

työssäkäyntialueisiin. Mikäli palvelut pystytään turvaamaan,

ei ole kannattavaa tehdä uudelleenjärjestelyjä.”

” Kunnan tehtävä ei ole vain palveluiden

järjestäminen vaan oman elinvoiman turvaamiseksi tulee entistä enemmän ja

uusin tavoin edistää työllisyyttä, vahvistaa

veropohjaa ja panostaa yrittäjyyden edistämiseen."

” Toimien ja elinvoimaisten kuntien syntyminen..

Perustana tulee olla se, että jokaisella kunnalla on

elinmahdollisuus ilman valtion ja toisten kuntien massiivista

rahoitustukea.”

Tehokkuus– Toimintojen tehostamiseen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tehokkuus ei

automaattisesti lisäänny esimerkiksi kuntia yhdistämällä. Voi käydä päinvastoin.• Palvelujen keskittäminen parantaa yleensä tehokkuutta, jos tehokkuus-

näkökulma on ollut toteutuksen suunnittelussa mukana. – Kunnan vastuulla olevaa palvelutuotantoa voi tehostaa myös ulkoistamalla osa palvelutuotannosta. • Hallinnon tehokkuuden jarrut– Ongelma esim. siinä, että kuntien työntekijät ovat mukana valtuustotyössä. Ei työntekijöitä kuntien

valtuustoihin. Kuntien omien työntekijöiden istuminen valtuustoissa aiheuttaa vakavan koko kuntasektorin tehottomuutta luovan ongelman.

– Kunnissa on erilainen valmius tehokkaaseen taloudenpitoon. Näissä valtiolta toivotaan nuotteja ja opastusta.

• Kuntien yhdistämisessä vähenevät työpaikat on hyväksyttävä. – Eläköityminen huolehtii työvoiman luonnollisesta poistumasta ja jäljelle jääneet hallintohenkilöt voivat

hoitaa suurempia kokonaisuuksia.• Terveyspalveluissa järkevyys ja kustannustehokkuus tärkeää. – Liian pieni ja kallis sairaanhoitopiiri syö rahat muultakin toiminnalta.

10.04.23 59

Teemasta sanottua

10.04.23 60

” Toiminnan tehostaminen. Kun

kunnat liitetään yhteen, on pakko tehdä myös

toiminan tehostamista. Esimerkiksi jokaista työpaikkaa ei voida

turvata, sillä toiminnot menevät päällekkäin.”

” Pukit pois kaalimaan vartioinnista. Niin kauan kun pienten kuntien valtuutetuista

yli puolet ovat kunnan palveluksessa on turha

odottaa todellisia rakenteellisia uudistuksia. Jos jääviyssäännöksiä tulkittaisiin pilkun tarkasti puolet Suomen

kunnista olisivat halvaantuneita päätöksenteon

osalta.”

.

”hallinnollin tehokkaampi

organisointi ja toteutus. Kuntalaisten palveluihin

pitää saada optimaalisesti rahat käytettyä ja turhalla hallinnolla ei pitäisi

kuormittaa. Kuntauudistuksessa on

mahdollista rakentaa tehokkuutta-”