SIDOSRYHMÄLEHTI 1·2012

”Kestävä ajattelu kiertämään”Riikka Timonen

Panaman kanava laajenee

SIVU 20

Liuskekaasu, energiaa maan alta

SIVU 22

Itämeri eläväksi, talkoisiin kaikki

SIVU 40

Paperin matka paperiksi Esittelyssä kierrätyskuidun matka s. 8

Kolme uutta avausta Tehtaat menevät asiakkaan luokse s. 10

Kahden kaupungin vedetNew Yorkin ja Los Angelesin s. 12

2 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 3

NÄKÖKULMATEHOKAS tutkimus- ja tuotekehitystyö on koko organisaation laajuinen, yhteinen ponnistus. Kemirassa T&K:ssa panostetaan toimiviin ja

tarkoituksenmukaisiin vesikemian ratkaisui-hin, jotka vastaavat asiakkaan haasteisiin. Ratkaisun avaimia haetaan asiakkaan pro-

sessien kokonaisvaltaisesta ymmärryksestä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen ja turvallisuutta unohtamatta.

nnovaatio on aikamme muotitermi, kenties jopa hieman ylikäytetty. Usein innovaatiolla tarkoite-taan uutuustuotetta tai keksintöä. Elinvoimaiset ja menestyvät innovaatiot pitävät kuitenkin sisällään paljon muutakin kuin idean ja sen toteutuksen – eivätkä ne koskaan synny tyhjiössä.

Todellinen innovaatio lähtee liikkeelle tarpeen ymmärtämisestä ja halusta tehdä yhteistyötä sopi-van ratkaisun löytämiseksi. Sen eteen työskentelee koko organisaatio. Avoin dialogi asiakkaan kanssa

mahdollistaa kyvyn hahmottaa kokonaisuuksia ja palvella häntä tarkoituksenmukaisesti. Lisäksi asiakkaan täytyy aidosti kokea saavansa tuotteesta hyötyä ja siksi haluta se käyttöönsä.

Vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus SWEET on tällainen ulospäin katsova uuden generaattori. Se pyrkii tunnistamaan ja kehittämään edistyksellisiä ratkaisuja veden käytön tehostamiseen asiakastarpeita palvellen ja kestävän kehityksen periaatteita nou-dattaen. Tällä Tekesin tukemalla hankkeella on keskeinen rooli Kemirassa.

Innovaation elinkaaressa ensin tulee ymmärrys, sitten sovellus. Olemme tehneet hartiavoimin töitä ja yhteistyötä tämän ymmär-ryksen kasvattamiseksi eri sovellusalueilla. Tänä vuonna pää-semme testaamaan ja pilotoimaan ensimmäisiä SWEET-hank-keen oivalluksia käytännön tasolla.

Kehitteillä on muun muassa entistä tehokkaampia ratkaisuja siihen, miten merivedestä tehdään kalvotekniikan avulla juoma-kelpoista. Toinen tärkeä kehityshanke liittyy jätevesien sisältämän energian ja ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen ja kier-rättämiseen. Jätevesien kemiallisen käsittelyn tukema biokaasun tuotanto avaa uusia näkökulmia kunnalliseen vesihuoltoon. Näitä-kin ratkaisuja kehittelemme yhdessä paitsi asiakkaidemme myös useiden korkeakoulujen kanssa kansainvälisesti.

Yhteistyö, ymmärrys ja halu palvella. Näistä on vesiteknologian huippuinnovaatiot tehty.

”Innovatiivisuus ontiedon jakokonaisvaltaisen ymmärryksen soveltamista.”

Kari SaariVice President, Production Technology

R&D and Technology

an

tti

vet

ten

ra

nta

4 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 5

Strategisia avauksia Kolmen uuden tuotantolaitoksen ydin on sijainnissa lähellä asiakkaita ja strategisia

kumppaneita. Intiassa yhteistyö paikallisten vesialan yritysten kanssa tarkoittaa merkittävää jalansijaa maan vedenkäsittelymarkkinoilla.sivu 10

Paperin matka Esimerkiksi sanomalehtien ja kartonkipak-kausten kuitua voidaan kierrättää lukui-

sia kertoja. Esittelemme kierrätyskuidun matkan aamiaispöydästä takaisin aamiaispöytään. sivu 8

Panaman kanava kasvaa Panaman kanavaa laajennetaan, jotta suuremmat alukset pääsevät oikotietä

Atlantin valtamereltä Tyynelle valtamerelle. Kemira toimittaa kanavatyömaalle ratkaisuja, jotka pienentävät louhintatöiden vesijalanjälkeä.sivu 20

Energiaa maan allaTiiviiden maakerrostumien, saviliuskeiden välissä piileskelee valtavasti maakaasua.

Kemikaalien avulla tämän liuskekaasun tuotantoa voidaan tehostaa, ja samalla voidaan vähentää raakaveden tarvetta louhinnassa.sivu 22

M&I:n uudet suunnat Etelä-Amerikka, Kiina ja Intia ovat Munici-pal & Industrial -segmentin tärkeimmät

kasvualueet. Valtaosa uusista patenteistakin tulee kehittyviltä markkinoilta, tietää segmentin johtaja Hannu Virolainen. sivu 24

SWEET tuotteina Vuonna 2010 perustetun huippututkimus-keskus SWEETin ensimmäiset tuotelan-

seeraukset liittyvät biokaasun tuotannon ja ravinteiden kierrätyksen tehostamiseen. sivu 30

1 3 5

NY ja la. Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupungissa puhdas vesi vaatii monimutkaisia järjestelmiä. New York ja Los Angeles ovat esimerkkejä megakaupungeista, joissa veden saatavuus ja koostuvuus ovat aivan erilaiset ja joiden vesihuolto vaatii yksilöllisiä ratkaisuja. SIVUT 12–19

sIsÄLLysVESIJALANJÄLJEN suuruus ei välttämättä ole rat-kaisevaa, vaan se miten ja missä vettä käytetään. ”Kotitalouksien vedenkulutuksen vähentäminen on hyvä teko hiilijalanjäljen kannalta, mutta vesi-

jalanjälkinäkökulmasta ratkaisevaa on maatalous-tuotteiden alkuperä ja vaikutus tuotantoalueen vesivarojen tilaan”, sanoo WWF Suomen Ekologinen jalanjälki -ohjelman päällikkö Jussi Nikula.

Waterlink on Kemira Oyj:n asiakas- ja sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa englanniksi ja suomeksi. JULKaiSiJa: Kemira Oyj, www.kemira.fi. PÄÄtOiMittaJa: Marie Lundgren, puh. +46 42 17 11 19. tUOtantO: Markkinointiviestintä Dialogi Oy, www.dialogi.fi.

tOiMitUSPÄÄLLiKÖt: Pia Sievinen ja arja Kulmala. tUOtta-Ja: tarja Sinervo. aD: Jesper vuori. LUOva JOHtaJa: anneli Myller. MYYntiJOHtaJa: Maarit Pojanluoma. PainOPaiKKa: PunaMusta Joensuu. iSSn 1797-7738. PaPeri: UPM Fine 120 g/m2 ja edixion 250 g/m2. Kannen KUva: anton Sucksdorff. Palautetta lehdestä voi lähettää (englanniksi tai ruotsiksi)

Marie Lundgrenille osoit-teeseen marie.lundgren@kemira.com. tilauksen tai osoitteenmuutoksen voi tehdä osoitteessa www.kemira.com/media.

”Kemira on ollut aktiivisesti mukana Itämeren suojelussa jo 90-luvun puoli-välistä ja näyttänyt hyvää esimerkkiä siitä, miten ratkaiseva rooli yrityksellä voi olla.”ILKKA HERLIN, SIVU 40

Oil & MiningSegmentin näkymät ovat lupaavat: kasvua vauhdittaa etenkin liuskekaasun ja muiden uusien öljy- ja kaasulähteiden hyödyntäminen, toteaa Danske Bankin analyytikko Panu Laitinmäki.sivu 34

2 4 6

2

3

1

5

6

4

an

tti

vet

ten

ra

nta

123r

F

Kulutuksellamme vaikutamme vesiluonnon tilaan ja paikallisten ihmisten vedenkäytön mahdolli-suuksiin eri puolilla maailmaa, selviää WWF Suomen vesijalanjälkiraportin ennakkotulok-

sista. Raportti julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin keväällä. Esimerkiksi suomalai-nen kuluttaa peseytymiseen, ruoanlaittoon ja muuhun talouskäyttöön noin 150 litraa vettä

vuorokaudessa. Henkilökohtainen vesijalan-jälkemme on kooltaan kuitenkin lähes 4 000 litraa. Vesijalanjäljen kannalta tärkeimmät valinnat teh-dään ruokapöydässä ja vaatekaupassa.

JOa

nn

a M

OO

rH

OU

Se

441 619Painotuote

PEFC/02-31-151

6 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 7

Kiireisiä päiviä ja onnistumisen iloa! Mitä työhösi kuuluu?Tärkeintä työssäni on rakentaa ja ylläpi-tää hyviä asiakassuhteita. Keskitymme auttamaan asiakkaitamme parantamaan heidän prosessejaan ja tuotteitaan. Vas-taan Pohjois-Kiinan myyntitiimin kehit-tämisestä ja siitä, että tiimini jäsenet voivat palvella asiakkaita paikan päällä tuotantolaitoksissa. Missioni on joh-taa huipputehokasta myyntitiimiä, joka tuottaa lisäarvoa asiakkaidemme par-haaksi.

Miksi halusit työskennellä Kemirassa?On antoisaa työskennellä yrityksessä, joka tunnetaan asiakkaiden keskuudessa kemian alan huippuosaajana. Kemira luo menestystä yhdessä asiakkaittensa kanssa. Se on innostava lähtökohta myyntitiimimme tiiviille yhteistyölle. Työpäiväni ovat kiireisiä, mutta täynnä onnistumisen iloa!

Lisäksi meille työntekijöille tarjotaan paljon mahdollisuuksia kehittää ammat-titaitoamme. Kemira ei ole vain työnan-taja, vaan mahdollisuus luoda ura.

Kotikaupunkisi shanghai on kosmo­poliittinen miljoonakaupunki. Mikä on suhteesi kestävään kehitykseen?Ihmiset muuttavat Shanghaihin, koska se on yksi maailman ”voimakaupun-geista”. Samalla tiedämme, että meidän pitäisi voida elää ympäristöystävällisesti luontoa säästäen – muuten resurssit loppuvat kesken. Siksi yritämme toi-mia kestävän kehityksen mukaisesti: lii-kumme julkisilla liikennevälineillä mie-luummin kuin omalla autolla. Kierrä-tämme, vähennämme pakkausmuovien määrää, säästämme energiaa.

kati ala-ilomäki

LyHyEsTI: LÄHELTÄ

1. Kemiran kehittämät BDP-lisäaineet ovat anaerobiseen mädätysprosessiin lisättäviä, biokaasuprosessia tehosta-via kemikaaleja. Ne ovat myös yksi SWEETin projekti, jonka motivaattorina on EU:n uusiutuvaa energiaa koskeva direk-tiivi. Sen mukaan viidesosa alueen energiasta tulee tuottaa uusiutuvista lähteistä vuoteen 2020 mennessä.

Siksi biokaasu itsessään on iso asia. ”Toinen merkittävä asia on se, että tulevaisuudessa orgaa-

nista jätettä ei saa viedä enää kaatopaikoille”, kertoo tutkija saku liuksia Kemirasta.

BDP-tuotteella tarkoitetaan raudan, suolahapon ja hiven-aineiden yhteisvaikutukseen perustuvaa boosteria, ikään kuin piristettä, ja prosessia stabiloivaa kemikaalia. Hivenai-neet toimivat elintärkeinä mikroravinteina mädätysproses-sista vastuussa oleville bakteereille. Tekniikkaa käytetään eri-tyisesti teollisten biokaasulaitosten biokaasun tuotannon tehostamiseen, prosessin stabiloimiseen sekä syntyvän bio-kaasun rikkivetypitoisuuden kontrolloimiseen.

”Teollisissa biokaasulaitoksissa BDP-tekniikka sitoo rau-dan sulfidit vaarattomaan muotoon. Näin rikkivedyn pitoi-suus biokaasussa pysyy aisoissa. Se tekee reaktoreista turval-lisempia, kun rikkivedyn bakteereja inhiboiva ja korroosio-vaikutus katoavat”, Liuksia sanoo.

Kemiran tänä vuonna lanseeraama patentoitu BDP-pro-sessiin perustuva tuote on ainutlaatuinen: samanlaista ei ole tarjolla kenelläkään toisella yrityksellä. Odotukset ovat suuret.

Tekniikkaa tullaan tämän vuoden aikana käyttämään myös maatalouden biokaasulaitoksissa. Silloin substraatti saa-daan pellolta esimerkiksi energiakasveista tai lantana. Aiem-min asiakkaat ovat olleet pääasiassa teollisuuden jätevirtoja mädättäviä biokaasulaitoksia.

Biokaasuja ja ravinteita by

sWEET

LUca

S Sc

HiF

reS

Miksi Kemira?Changdong Liu, 28, on työs-kennellyt Kemira Paperin alue-myyntipäällikkönä Pohjois-Kiinassa vuoden 2010 alusta. Ennen nykyistä tehtäväänsä hän työskenteli StoraEnson Suzhoun paperitehtaassa. Liulla on loppututkinto Nanjing Forest Universitystä.

2. sWEETin yhteydessä on myös etsitty ratkaisuja teollisten biokaasulaitosten ravinteiden kierrätykseen ja mädätyksen käsittelyyn. Etsinnän tulos on ravinnekierrätys, jossa mädät-teen kuivaus tehostuu ja kiintoaineen poisto laitosten rejekti-vesistä paranee.

”Käytännössä liuennut fosfori saostetaan ja se yhdessä kiintoaineeseen sitoutuneen fosforin ja typen kanssa erotel-laan polymeerin avulla vedestä. Näin mädäte puhdistuu ja sysimustasta liejusta tulee omenamehun väristä liuosta”, tut-kija outi grönfors kertoo.

Puhdistettu rejektivesi siirtyy kunnalliselle vedenpuhdis-tuslaitokselle, jossa pystytään esikäsittelyn ansiosta poista-maan typpeä helpommin. Näin laitoksen prosesseissa välty-tään turhilta ongelmilta.

”Hanke lähti liikkeelle Kemiran sitoumuksesta Itä-meri-hankkeeseen, kun lupasimme etsiä ratkaisuja meren hyväksi”, Grönfors kertoo.

Tutkimusyhteistyö hankkeeseen liittyen aloitettiin ympä-ristöhuoltopalveluja tarjoavan Envor Biotechin kanssa vuosi sitten. Sen jälkeen Kemira on tutkinut ja kehittänyt laborato-rio-olosuhteissa ratkaisuja, joista voidaan räätälöidä kullekin asiakkaalle sopiva käsittely.

Ensimmäinen onnistunut ravinnekierrätysprosessin koeajo tehtiin kesällä 2011, ja työ jatkuu tehdasmittakaavan ajossa.

Kokonaan toisenlaisella tekniikalla tehtiin onnistunut koe-ajo Kymen bioenergialla. Siinä sovelletaan uutta tapaa käyt-tää polymeerituotetta, minkä avulla kiintoaineen ja veden erotus toisistaan tehostuu entisestäänkin.

”Suomessa biokaasulaitoksia on vielä verrattain vähän, mutta Euroopassa uusille vedenpuhdistusteknologioille bio-kaasulaitoksissa on kysyntää”, Grönfors uskoo.

Kun biokaasutuksessa orgaanisesta aineksesta vapautu-vat typpi ja fosfori saadaan hallintaan, myös ravinnevuodot vesistöön estetään.

kati ala-ilomäki

BDP-tekniikka ja biokaasulaitosten kierrätyksen tehostaminen ovat ensimmäisiä SWEET-lanseerauksia.

8 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 9

LyHyEsTI: KEsTÄVÄ KEHITys

1 Aamiaispöydässä. Selai-lemme sanomalehteä samalla kun kaadamme kartonkipak-kauksesta lasiin tuoremehua tai maitoa ja lautaselle muroja. Kun viemme lehden paperin-keräyslaatikkoon ja tyhjät kar-tonkipakkaukset omaan kerä-yssäiliöönsä, kierrätyskuitu aloittaa uuden kierroksen.

Maailmassa tuotettiin vuonna 2010 yhteensä 394 miljoonaa tonnia paperia ja kartonkia. Kartongin osuus on tästä vähän yli puolet. Yhä tavallisempaa on, että paperi- ja kartonkituotteet sisältä-vät kuitua, jota on käytetty ennenkin. Noin 50–60 pro-senttia kuiduista kierräte-tään.

2 Matka paalattavaksi. Kerä-ysauto noutaa paperit kier-

rätyslaitokseen, jossa tuot-teet paalataan yli 500 kilon paaleiksi ja kuljetetaan teh-taalle autolla tai rautateitse. Yhdestä tonnista keräyspa-peria voidaan saada uusiopa-perimassaa noin 850 kiloa. Myös kartonki paalataan ja kuljetetaan kartonkitehtaalle.

3 Uudelleen massaksi. Teh-taalla keräyspaperi laitetaan vedellä ja kemikaaleilla täy-tettyihin altaisiin eli pulppe-reihin, joissa se hajoaa mas-saksi. Tämä vaihe käynnistää myös siistauksen eli mus-teenpoiston.

Pulpperiin voidaan lisätä Kemiran Lionsurf-sarjaan kuuluvia tuotteita eli mus-teenpoistosurfaktantteja kuten saippuoita ja nonioni-sia surfaktantteja. Ne tehos-

tavat siistausta irrottamalla mustetta kuidusta.

Sanomalehtipaperissa muste imeytyy kuituun voi-makkaasti, joten joukkoon lisätään emäksisiä kemikaa-leja kuten natriumhydroksi-dia ja natriumsilikaattia mus-teen irtoamista auttamaan. Vetyperoksidia käytetään kor-vaamaan natriumhydroksidin aiheuttamaa kellastumista.

4 Epäpuhtauksien poistaminen. Massasta seulotaan tämän jälkeen sihtien ja pyörrepuh-distimien avulla pienet epä-puhtaudet kuten muovi, nii-tit ja tarrat. Tässä vaiheessa massa on neljäprosenttista liuosta.

5 Vaahdotus. Aikakaus- ja sanomalehdissä on teks-

tiä ja kuvia eli painomus-tetta, jonka poistaminen tekee massan vaaleammaksi. Siistaus tehdään yleensä vaahdottamalla. Massan läpi puhalletaan alakautta ilmaa ja surfaktanttien ansi-osta muste kiinnittyy ilma-kupliin. Vaahto nousee pin-taan, jolloin se voidaan kuo-ria pois.

Siistauksessa käytettävät surfaktantit tehostavat mus-teen irrottamista ja tekevät lopputuotteesta kirkkaam-paa. Prosessia kontrolloidaan säätelemällä kemikaaleja, massan pH-arvoa, lämpötilaa ja prosessin optimointia.

Kemira on tuonut markki-noille uusia erikoiskemikaa-leja, jotka parantavat vaah-dotusprosessin tarkkuutta ja auttavat estämään kuitu-

Kierrätyskuitua voidaan hyödyntää useita kertoja paperissa ja pakkauksissa. Esittelyssä kuidun yksi kierros askel askeleelta.

T E K s T I P I r K K o K o I V U · K U V I T U s C A J s A H o L G E r s s o N

Paperista paperiksijen menetystä massan laa-tuun vaikuttamatta. Tämän ansiosta siistattua massaa saadaan talteen enemmän ja jätettä syntyy vähemmän. Selluloosakuitu voi kiertää uudelleen noin seitsemän kertaa ennen kuin se poistuu kierrätyspaperikierrosta.

6 Valkaisu. Kierrätyspaperin laadusta ja halutusta loppu-tuotteesta riippuen tarvitaan usein valkaisu, jolla siistattu massa viimeistellään kirk-kaaksi.

Tähän voidaan käyttää esi-merkiksi vetyperoksidia ja natriumditioniittia. Kemi-ran tuotevalikoimaan kuu-luu hapettavia ja reduktiivisia valkaisuaineita sekä lisäai-neita, kuten biohajoavia kela-toivia aineita.

7 Uudelleen paperiksi. Puh-distettu ja valkaistu kierrätys-massa sekoitetaan usein ensi-kuidusta tehtyyn massaan, ellei tehdas käytä pelkästään kierrätyskuitua. Paperin val-mistuksessa kuitumassa muovataan ohueksi arkiksi, ja suodatus, puristus sekä kuivatus poistavat siitä vettä noin 2 000 metrin minuutti-vauhdilla.

Useaan kertaan kiertäneet kuidut lyhenevät eivätkä enää sitoudu toisiinsa hyvin, mikä tekee paperista ja kartongista heikompaa. Joukkoon sekoi-tettu ensikuitu tekee tuot-teesta lujemman.

Kuitujen heikkenemistä voidaan hidastaa ja lujuutta parantaa kuivalujuuskemi-kaaleilla eli FennoBond-tuot-teilla, joiden ansiosta tehtaat

voivat käyttää vähemmän kuitua ja valmistaa ohuem-pia kartonkeja. Näin voidaan myös korvata tuotteita, jotka nostavat prosessiveden kemi-allista hapenkulutusta. Poly-graphix-pintaliimoilla paran-netaan paperin ja kartongin kosteudenkestävyyttä. Tuot-teet parantavat myös mus-teenpitävyyttä ja painetta-vuutta sekä tekevät pinnan sileäksi.

8 Uudelleen pakkaukseksi. Kierrätyskuidusta valmis-tetaan joko ruskeaa aalto-pahvia tai kartonkipakkauk-sia vaikkapa aamiaismuroille tai elektroniikkakomponen-teille. Käyttötarkoituksesta riippuen osa kuidusta myös valkaistaan. Kartonki voi olla monikerroksista, jolloin pin-

takerros tehdään ensikui-dusta. Aaltopahvia voidaan valmistaa valkaisematto-masta kierrätyskuidusta.

9 Takaisin aamiaispöytään. Paperikoneen iso rulla pure-taan ja leikataan pienem-miksi rulliksi, jotka lähete-tään painotaloon. Painotuore sanomalehti jaetaan aamu-yöllä koteihin, joissa lehteä luetaan aamiaismurojen ja tuoremehun ääressä.

Jutun asiantuntijoina toimivat Senior Application Specialist Jean-François d’Allest, Senior Manager Business Development Johan Nordlund ja Technical Applications Group Manager Darren Swales Kemiralta.

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 1 1

LyHyEsTI: MAAILMALTA

Tehdas menee asiakkaan luoKun raaka­aineet ja asiakkaat ovat lähellä tehtaita, toiminta tehostuu, kuljetukset vähene-vät ja ympäristö voi paremmin. Kemira avaa tämän ja ensi vuoden aikana kolme uutta tuotantolai-tosta, jotka hyödyntävät resursseja mahdollisimman tehokkaasti ja ympäristöä säästäen. Uudet teh-taat hyödyttävät myös strategisia kumppaneita ja asiakkaita.

”Kaikkiin näihin liittyy stra-tegista yhteistyötä kumppa-neidemme kanssa. Kun tuo-tamme hyvää laatua ympäristöä säästäen, tehokkaasti ja suurella volyymillä, siitä hyötyy merkittä-västi myös asiakas”, sanoo tomas ljungqvist, Vice President, Manufacturing M&I.

Ensimmäisenä on vuorossa Intia: Visakhapatnamissa valmistuu kevään 2012 aikana vaiheittain käyttöön otettava epäorgaanisia koagulantteja valmistava tehdas. Se on Kemiran yhteisyritys intia-laisen vesialan infrastruktuuriyri-tyksen IVRCL:n kanssa. Lisäksi Kemira muodostaa strategisen yhteenliittymän IVRCL:n ja toi-sen vesialan yrityksen, Hindustan Dorr-Oliverin (HDO), kanssa.

”Näin otamme jalansijan Intian vedenkäsittelymarkkinoilla. Tarjo-amme selkeästi kilpailijoista erot-tuvaa sovellusosaamista ja koko vesikemian ketjuun liittyvää osaa-mista. Pyrimme siihen, että uusi tehdas tulee olemaan maailman-laajuisesti mitaten sekä toimin-

naltaan että tuloksiltaan sellai-nen, josta Kemira voi olla konser-nitasolla ylpeä”, hankkeen ideasta käyttöönottoon ja kaupallistami-seen asti vastaava sudip sarkar kertoo.

Uuden tehtaan myötä asiakkai-den kemiallisiin prosesseihin pys-tytään tarjoamaan entistä parem-min kokonaisratkaisuja.

”Vahvuutemme on nimen-omaan siinä, että kemikaalin lisäksi tarjoamme osaamista sen käyttämiseen”, Sarkar painottaa.

Kumppaneiden liiketoiminta Inti-assa keskittyy veden käsittelyyn liittyvään infrastruktuuriin, ja he sitoutuvat omien asiakkaidensa kanssa esimerkiksi BOOT (build, own, operate, transfer) -projek-teihin. Näissä yritys osallistuu jul-kisen sektorin kehityshankkeisiin, ja aikajänne on usein pitkä.

”Kumppaneillemme on ratkai-sevan tärkeää, että kemikaali-kustannukset ovat kontrolloidut ja koagulanttien tuotanto var-maa ja laadukasta. Näin he pysty-vät toteuttamaan käyttöönottoon ja ylläpitoon liittyvää liiketoimin-taansa kannattavasti.”

Uuden tehtaan myötä Kemira tuo Andhra Pradeshin osavalti-ossa Lounais-Intiassa sijaitse-valle alueelle parhaat käytäntönsä ja teknologiaosaamisensa. Teh-taaseen rekrytoidaan ja koulute-taan paikallista väestöä. Valmis-tettavien tuotteiden ja paikallisten yhteistyökumppaneiden kautta

Intian Visak-hakapatna-miin valmistuu keväällä 2012 epäorgaanisia koagulantteja valmistava tehdas.

­Tehdas on Kemiran yhteisyritys intialaisen vesialan infra-struktuuriyri-tyksen IVRCL:n kanssa.

Saksan Dor-magenissa ja Espanjan Tar-ragonassa ava-taan vuoden 2013 aikana metallisuoloja eli koagulant-teja tuottavat tehtaat.

Dormage-nin ja Tarrago-nan tehtaissa koagulanttien valmistukseen tarvittava suo-lahappo oste-taan Baye-rilta.

4PISaRaa

1 0 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

tehdas parantaa alueen vedenkä-sittelyprosesseja koko paikallisen väestön hyväksi.

Vuoden 2013 aikana avataan Sak-san Dormagenissa ja Espanjan Tarragonassa uudet metallisuoloja eli koagulantteja tuottavat teh-taat. Niiden sijainti tulee olemaan lähellä BayerMaterialSciencen isosyanaattituotantoa. Bayer on maailman johtavia korkean tekno-logian materiaalin tuottajia, jonka kanssa Kemira tekee strategista yhteistyötä.

Tehtaissa tullaan valmista-maan koagulantteja, joita käyte-tään useissa vedenkäsittelysovel-luksissa, esimerkiksi juomave-den puhdistamisessa ja jäteveden käsittelyssä. Koagulanttien val-mistuksessa tarvittava suolahappo ostetaan Bayerilta.

”Tämä strateginen kumppa-nuus vahvistaa asemaamme län-tisessä ja eteläisessä Euroopassa. Koagulantit ovat ydintuottei-tamme, ja niillä on tärkeä merki-tys asiakkaalle tuottamassamme arvossa. Yhteistyö turvaa meille suolahapon saannin kustannus-tehokkaasti pitkällä aikavälillä”, EMEA-alueen johtaja remko goudappel kertoo.

Kumppanuus tuo myös ympä-ristöhyötyjä erityisesti materiaali-kuljetusten vähenemisen vuoksi. Uusien tehtaiden myötä suola-happoa ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja maanteillä ja rautateillä.

kati ala-ilomäki

caJS

a H

OLg

erSS

On

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 1 3

K AHDEN K AUPUNGIN VEDESTÄ

New York ja Los Angeles. Toistensa vastakohdat veden käyttäjinä, molemmat esimerkkejä kaupungeista, joiden täytyy turvata puhtaan veden saanti miljoonille

kaupunkilaisille. T E K s T I r A N d E L W E L L s · K U V A T 1 2 3 r f

Megakaupunkien infrastruk-tuuri on nykypäivänä merkittävä haaste. Yli kymmenen miljoonan asukkaan kaupungeissa liikenne, puhtaanapito ja ennen kaikkea puhdas vesi edellyttävät moni-mutkaisia järjestelmiä ja pitkän ajan suunnitelmia, jotta nykyisten ja tulevien asukkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan.

Vesiturvallisuudella tarkoite-taan suppeimmassa merkityk-sessä kestävää vedenkäyttöä. Vedenhallintaratkaisujen avulla on varmistettava, että tarjonta vastaa kysyntää erittäin pitkällä aikavälillä. Haasteeseen ei ole ole-massa ratkaisua, jota voitaisiin soveltaa kaikkialla, sillä veden saatavuus ja koostuvuus vaihtele-vat merkittävästi alueittain. Hyviä

esimerkkejä megakaupungeista, joilla on hyvin erilaiset tarpeet, ovat New York ja Los Angeles.

”Ne ovat toistensa vastakohtia”, sanoo Kemiran myyntipäällikkö brock harris.

”New York on yksi maailman suurimmista kaupungeista, mutta se saa runsaasti puhdasta vettä vuorilta. Los Angelesissa taas on vakava pula makeasta vedestä.”

Veden laatu New Yorkissa on erin-omainen. Kaupungin pohjoispuo-lella sijaitsevilla vuorilla on kaksi suurta valuma-aluetta, joista saa-daan puhdasta raakavettä kau-pungin juomavesijärjestelmään. Tämän vesivarannon ja siihen liit-tyvän infrastruktuurin turvaami-nen on yksi New Yorkin kaupun-

gin ympäristönsuojeluosaston päätehtävistä.

Suojeluohjelma on toiminut niin hyvin, että liittovaltion halli-tus myönsi kaupungille kymme-nen vuoden vapautuksen veden suodattamisesta. Sellainen on myönnetty aiemmin vain muuta-malle suurkaupungille Yhdysval-loissa. Liittovaltion säännökset edellyttävät tavallisesti, että raa-kavesi suodatetaan ennen kuin se toimitetaan käyttäjille. New York säästää vapautuksen ansiosta merkittävästi aikaa ja rahaa.

”Se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että kaupungin on valvottava valuma-aluetta erit-täin tarkasti. Sen on varmistet-tava, ettei mikään pääse vaikut-tamaan veden laatuun”, sanoo

foKUs

Tarina

1 2 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

punkiin tulevan veden syöttöjär-jestelmästä. Osa käsitellyistä jäte-vesistä lasketaan Hudson-jokeen, mutta noin 80 prosenttia päätyy Atlantin valtamereen.

New Yorkin ei tarvitse yleensä huolehtia siitä, miten jätevedet mahdollisesti vaikuttavat kaupun-kiin tulevaan veteen. ”Jätevettä koskevat säännökset eivät myös-kään ole yhtä tiukkoja kuin tulo-vettä koskevat määräykset”, Gaut-hier huomauttaa.

Jäteveden laatu riippuu pääs-tökohteesta. Käsittelyssä on huo-mioitava maantieteelliset seikat, luonnon vesivirtaukset, väestö ja monta muuta tekijää. Valuma-alu-eella sijaitsevien käsittelylaitosten toimintaa ja teknologiaa ohjaavat

säännökset ovat huomattavasti tiu-kempia kuin kaupungissa sijaitse-via laitoksia koskevat määräykset.

Käsiteltävää jätevettä on valta-vasti, koska kaupunkiin virtaa lähes neljä miljardia litraa vettä päivässä. New Yorkin ympäristön-suojeluosastolla on 14 käsittelylai-tosta eri puolilla kaupunkia.

Jätevettä käsiteltäessä syn-tyy märkää kiintoainetta eli lie-tettä yli tuhat tonnia päivässä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi maantäytössä, kompostoinnissa ja maanviljelyssä ja polttamalla voi-daan tuottaa energiaa.

Tätä ennen liete on kuivattava. New Yorkin kaupungilla on seit-semän kuivatuslaitosta, joihin

mädätysliete kuljetetaan jäteveden käsittelylaitoksilta lopullista käsit-telyä varten.

Kemira ja New Yorkin kaupunki ovat tehneet jo kauan yhteistyötä lietteen kuivatuksessa. Lietteeseen lisätään Kemiran rautakloridi-tuotteita, jotka ehkäisevät saostu-mien syntymistä kuivatusjärjestel-mässä ja varmistavat sen sujuvan toiminnan. Kemira vastasi myös rautakloridiratkaisun varasto- ja toimitusjärjestelyistä ja teknisestä toteutuksesta.

Lietteen tehokas hyödyntämi-nen on olennaista New Yorkissa, mutta jäteveden tehokas hyödyn-täminen on ratkaisevan tärkeää myös Los Angelesissa.

foKUsKemiran myyntiedustaja roger gauthier. Ympäristönsuoje-luosasto tekee päivittäin tuhan-sia vedenlaatukokeita eri puolilla kaupunkia ja valuma-alueella.

”Haasteena on myös käytetyn veden valtava määrä. Miljoonille asiakkaille toimitetaan joka päivä lähes neljä miljoonaa litraa vettä. Vesi kulkee pääasiassa painovoi-man vaikutuksesta tunnelijärjes-telmän läpi kaupunkiin suurista altaista, jotka sijaitsevat yli 200 kilometrin päässä kaupungista.”

Vesijärjestelmän toiminnan tur-vaaminen on New Yorkin vesitur-vallisuuden avaintekijä. Järjestel-mästä on vuotanut vettä miljoonia litroja vettä päivittäin, ja vesihu-kan estämiseksi on tehty suuria

investointeja järjestelmän korjaa-miseen ja uudistamiseen.

Jätevesien valvonta on yhtä tär-keää kuin megakaupunkeihin tule-van veden tarkkailu. Järviin, jokiin ja muihin raakavesilähteisiin pää-tyvillä jätevesillä voi olla merkit-tävä vaikutus vesiturvallisuuteen.

”Chesapeakenlahti on tästä hyvä esimerkki”, sanoo Harris. ”Lah-teen laskettiin huonosti käsiteltyä jätevettä vuosikymmenien ajan, ja sen saastearvot kohosivat äärim-mäisen korkeiksi. Fosforin vähen-tämiseksi on tehty töitä jo kolme vuosikymmentä, mutta tilanne alkaa parantua vasta nyt.”

New Yorkin jätevesien käsittely-järjestelmä on erotettu täysin kau-

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 1 51 4 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

Los Angelesissa asuu noin neljä miljoonaa ihmistä, ja sitä ympäröivällä metropolialueella lähes 18 miljoonaa. Suurin osa kaupungin vedestä tulee osavaltion pohjoisosista, joissa vesivarannoista alkaa jo olla pulaa.

1 6 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

Sen suurkaupunkialueella on haasteena toimittaa vettä yli 18 miljoonalle asukkaalle. Suuri osa eteläisen Kalifornian vedestä tulee osavaltion pohjoisosista, joissa vesivarannot ovat ehty-mässä toistuvien kuivien kausien ja uusien ympäristösäännösten seurauksena.

Yksi tärkeä vedenlähde Los Angelesin alueelle on ollut Colo-radojoki, mutta tämäkin lähde on ehtymässä. Joki on merkit-tävä makean veden lähde myös monelle muulle osavaltiolle sekä Meksikolle. Viimeaikaiset vesi-oikeuksien ja säännöstelyn muu-tokset ovat puolittaneet eteläisen Kalifornian osuuden.

Kalifornian osavaltiosta on tul-lut olosuhteiden pakosta vesitur-vallisuuden esitaistelija.

”Osavaltiossa on saatu hyvä käsitys siitä, mitä kestävä veden-hallinta edellyttää”, sanoo Kemi-ran sovelluspäällikkö roderick abinet.

”Kalifornia näyttää muille osa-valtioille esimerkkiä veden käsit-telyssä ja kierrätyksessä.”

Kaliforniassa on etsitty uusia kei-noja raakavesivarantojen täyden-tämiseen. Osavaltiossa on harkittu esimerkiksi suolanpoistolaitoksia, mutta suolanpoisto on kallista ja sen avulla voidaan hyödyntää vain noin 40 prosenttia vedestä.

Jätevettä hyödynnettiin Kali-forniassa alun perin vain kaste-lussa. Käsittelyteknologia on kui-tenkin kehittynyt kokonaisvaltai-semmaksi, joten Los Angelesin pohjavesikerrostumia voidaan nyt täydentää laadukkaalla vedellä:

käsitellyllä jätevedellä.”Jätevesien käsittelyssä voidaan

hyödyntää vähintään 75 prosent-tia vedestä, joten valinta ei ole vai-kea”, Abinet korostaa.

Yksi Kalifornian suurimmista jäteveden kierrätyslaitoksista sijaitsee Orangen piirikunnassa aivan Los Angelesin eteläpuo-lella. Laitoksen päivittäistä kapa-siteettia laajennetaan parhaillaan noin 280 miljoonasta litrasta noin 380 miljoonaan litraan. Laajen-nuksen valmistuttua laitos on yksi maailman suurimmista. Vastaa-via uusinta teknologiaa edustavia laitoksia on Singaporessa ja Abu Dhabissa.

Jäteveden käsittelyn merkitys vesiturvallisuuden kannalta vah-vistuu teknologian kehityksen myötä. Kaikki vesi ei ole samanar-voista, eikä sen tarvitsekaan olla. Eri käyttötarkoituksiin tarvitaan eri vesilaatuja.

”Orangen piirikunnassa sijait-seva kierrätyslaitos tuottaa kah-denlaista vettä”, Abinet kertoo.

Yhtä vesilaatua käytetään poh-javeden imeyttämiseen, ja näin estetään Tyynen valtameren suo-laisen veden pääsy pohjavesiker-rostumiin. Toista vesilaatua käyte-tään pohjavesivarantojen täyden-tämiseen.

Kemira toimittaa jäteveden käsittelylaitokselle rautasuoloja. Laitoksen jätevedet hyödynnetään sen vieressä sijaitsevassa kierrä-tyslaitoksessa.

”Toimitamme rautasuoloja myös Hyperion-laitokselle, joka on Los Angelesin suurin ja van-hin jäteveden käsittelylaitos. Sen

”Kalifornia näyttää muille osavaltioille esimerkkiä veden käsittelyssä ja kierrätyksessä.”

foKUs

Vesiturvalli-suus tarkoittaa sanan suppe-assa merkityk-sessä kestävää vedenkäyttöä.

Käytetyn veden valtava määrä on yksi suurkaupun-kien veden-hallintaan liit-tyvistä haas-teista. New Yorkin asuk-kaille toimite-taan päivittäin lähes neljä miljardia litraa vettä.

Los Ange-lesissa ja Kaliforni-assa laajem-min veden-hallintaan on etsitty niukko-jen vesivaran-tojen vuoksi uusia keinoja. Esimerkiksi jätevettä hyö-dynnetään tar-kasti.

Eri käyttö-tarkoituksiin on järkevää käyttää eri-laisia vesilaa-tuja.

4PISaRaa

kapasiteetti on yli 1,1 miljardia lit-raa päivässä”, Abinet sanoo.

”Hyperion lähettää noin 130 miljoonaa litraa päivässä West Basin kierrätyslaitokseen, joka tunnetaan myös nimellä Edward C. Little. Se tuottaa jätevedestä viittä eri vesilaatua.”

Edward C. Little on yksi Yhdys-valtojen suurimmista vedenkier-rätyslaitoksista ja myös kansal-linen vedenkäsittelyteknologian keskus. Se on ainoa laitos, joka tuottaa viittä eri vesilaatua eri käyttötarkoituksiin, esimerkiksi heikkolaatuista vettä kasteluun ja teollisuuden käyttöön ja äärim-mäisen puhdasta vettä öljynjalos-tamojen korkeapainekattiloihin.

Vedenkäsittelyssä syntyy uutta liiketoimintaosaamista sitä mukaa, kun tarjoutuu uusia mah-dollisuuksia toimittaa vettä mak-saville asiakkaille. Joillakin Kali-fornian alueilla vedenkäsittelystä on jo tullut kannattavaa liiketoi-mintaa.

”Laitoksista vastaavien kuntien kannalta tilanne on ihanteellinen: niille maksetaan laitosten tuotta-mista erilaatuisista vesistä”, Abi-net sanoo.

Kemira tekee tiivistä yhteis-työtä jäteveden kierrätyslaitos-ten kanssa Yhdysvalloissa ja muu-alla maailmassa. Yhteistyön tuloksena syntyy uusia sovelluk-sia, jotka tehostavat vedenkäsitte-lyä ja tekevät veden kierrätyksestä entistä helpompaa, turvallisem-paa ja kustannustehokkaampaa.

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 1 7

Näkymää Los Angelesista, jossa esimerkiksi jäteveden hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää vedenhallinnassa.

1 8 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 1 9

Makean veden merkitystä ei voi korostaa liikaa: ihmiset tarvitsevat sitä pysyäkseen hengissä. Ruoan – sekä lihan että kasvisten – tuottamiseen tarvitaan makeaa vettä ja sitä tarvitaan jossakin vaiheessa myös kaikkien käyttämiemme energi-anlähteiden hyödyntämiseksi.

Ruokaturvallisuus ja energiaturvallisuus ovat hyvin konkreettisia asioita ja siksi helposti hah-motettavissa. Ne ovat asioita, joita meillä joko on tai ei ole. Vesiturvallisuus on monimutkaisempi kysymys. Veden saatavuus on turvattava moneen käyttötarkoitukseen: vettä tarvitaan juomave-deksi, elintarviketuotannossa, karjataloudessa, energiantuotannossa, piikiekkojen valmistuk-sessa. Ja luetteloa voisi jatkaa loputtomiin.

”Joidenkin mielestä näiden asioiden välinen yhteys voi vaikuttaa itsestään selvältä, mutta sitä pitää silti tuoda esille nykyistä enemmän”, sanoo alivaltiosihteeri anne sipiläinen ulkoasiain-ministeriöstä.

”Ruokaturvallisuudesta ja energiaturvalli-suudestakin on mahdotonta puhua ottamatta samalla puheeksi vettä. Meidän on opittava käyt-tämään niukkoja vesivarantoja tehokkaasti, jotta voimme parantaa elintasoa kestävästi.”

Vedellä on ollut aina korostunut merkitys suoma-laisille. Jos yhteiskunnalla on joitakin luonnonva-roja ylen määrin, kuten suomalaisilla vettä, niiden suojelua ei välttämättä katsota tarpeelliseksi. Vesi kuitenkin liittyy läheisesti perinteiseen suomalai-seen elämäntapaan. Veden lähellä asuminen tai mökkeily on osa suomalaisuutta.

”Suomessa viranomaiset oivalsivat jo varhain, että veden laatu on ratkaisevan tärkeää sekä elä-mäntapamme että teollisuuden kannalta”, Sipiläi-nen sanoo.

Vesiturvallisuus on Suomessa varmistettu jo kauan erilaisten määräysten ja menettelyjen avulla. Ne turvaavat vesivarantomme ja varmista-vat, että jätevetemme käsitellään tehokkaasti.

Tämän perinteen myötä Suomeen on syntynyt vahvaa osaamista sekä järjestelmätason vedenhal-linnassa että erilaisissa vesiteknologioissa.

”Vesiturvallisuuden edistäminen on aina ollut tärkeää suomalaisille. Olemme toimineet hyvin aktiivisesti erilaisilla vesialan kansainvälisillä foo-rumeilla esimerkiksi YK:ssa ja osallistuneet myös alueelliseen ja maidenväliseen toimintaan.”

Kolme ministeriötä julkaisi vuonna 2009 Suo-men vesialan kansainvälisen strategian. Sen pai-nopistealueena on vesiturvallisuus.

”Se määritellään strategiassa kahdella tasolla”, kertoo vesialan neuvonantaja marko keskinen ulkoasiainministeriöstä.

”Turvallisuutta voidaan tarkastella yksilöiden ja kotitalouksien tasolla, jolloin se liittyy terveyteen ja hyvinvointiin. Toisaalta sitä voidaan tarkastella laajempien käyttäjäryhmien kannalta, kuten ran-tavaltioiden näkökulmasta.”

Vesiturvallisuuden kysymykset ovat melko erilai-sia eri tasoilla. Paikallistasolla korostuu puhtaan juomaveden ja viemäröinnin sekä riittävän veden-saannin varmistaminen ruokaturvallisuuden ja eri elinkeinojen tarkoituksiin. Tällä tasolla Suomi edistää yhteisöllisiä käytäntöjä, joiden tavoit-teena on turvata kaikille oikeus veteen ja puh-taanapitoon. Seuraavalla tasolla vesiturvallisuus voi liittyä esimerkiksi veden toimittamiseen tie-tylle toimialalle tai käyttäjäryhmälle. Tavoitteena voi olla myös kansainvälisen yhteistyön edistämi-nen samoja vesivarantoja hyödyntävien maiden välillä. Tällä tasolla vesiturvallisuus on ennen kaikkea resurssien hallintakysymys, ja se liittyy läheisesti alueelliseen yhdentymiseen ja konflik-tien välttämiseen. Ilmastonmuutoksen, väestön-kasvun ja kaupungistumisen kaltaiset tekijät ovat haasteena molemmilla tasoilla.

Vesiosaamisen jakaminen pitkissä kansainvä-lisissä yhteistyösuhteissa on tärkeää Suomelle.

foKUs Tuhansien vesien maa

Turvallista kemiaa

Tämä näkyy eri puolilla maailmaa institutionaali-sen ja teknologisen kehityksen menetelmien edis-tämisenä, joiden tavoitteena on kestävä vedenhal-linta.

Suomi on tehnyt jo kauan yhteistyötä esimer-kiksi Etiopian kanssa vedenjakelu- ja viemärijär-jestelmien sekä vesivarantojen hallinnan kehittä-misessä. Maiden yhdessä kehittämät yhteisötason vedenhallintamenetelmät ovat saaneet kansain-välistä tunnustusta.

Yhteistyö liittyy laajempaan Niili-hankkee-seen, jossa Suomi on ollut mukana jo vuosia. Viet-namissa Suomi on tehnyt 1980-luvulta lähtien yhteistyötä suurkaupunkien ja maaseutukaupun-kien kanssa kestävien vedenjakelujärjestelmien kehittämisessä. Yhteistyön tuloksena ”suomalai-sen veden” jakelujärjestelmän piiriin kuuluvista asuinalueista on tullut erittäin suosittuja esimer-kiksi Hanoissa, ja kiinteistöjen arvo yleensä nou-see näillä alueilla.

Rio de Janeirossa pidetään ensi kesänä YK:n kestävän kehityksen konferenssi Rio+20. Tavoit-teena on edistää merkittävästi vesiturvallisuutta ja sen kehittämistä. Monet osallistujamaista kes-kittyvät konferenssissa tiettyyn kestävän kehityk-sen kysymykseen. Suomen teema on vesi.

Suomi, Unkari, Thaimaa ja Tadžikistan perus-tivat myös viime vuonna Rion konferenssia sil-mällä pitäen vesityöryhmän. Työryhmässä vaih-detaan ajatuksia ja laaditaan vesiturvallisuuteen ja vesivarantojen kestävään kehitykseen liittyviä aineistoja.

Sipiläinen on jo aloittanut kollegoidensa kanssa konferenssiin valmistautumisen.

”Kiinnitämme erityistä huomiota tiedon jaka-miseen ja tietoisuuden kasvattamiseen vesikysy-myksissä. Lisäksi on erittäin tärkeää paneutua jo olemassa oleviin kestävän vedenhallinnan ratkai-suihin.”

randel wells

Pet

ri

MU

Lar

i

Moni voi pitää kemikaaleja ylipäätään haitallisina, mutta totuus on toinen. Kemirassa tuoteturvallisuusyksikön tehtävänä on varmistaa, että yhtiön kaikki tuotteet ovat turvallisia.

”Teemme kaikille tuotteillemme riskiarvioinnin, jonka avulla määritetään turvalliset käyttöehdot”, Kemiran tuoteturvallisuus-päällikkö Susanna Mäentausta sanoo. Näin varmistetaan, että

asiakkaat saavat asianmukaiset ohjeet ja käyttöturvallisuustiedot. Niiden avulla turvataan käyttäjien terveys ja suojellaan ympäristöä.

”Tuoteturvallisuus on merkittävässä asemassa myös T&K:ssa. Valitsemme kemikaalit, joilla on turvallisuuden ja kestävän kehityksen kannalta parhaat ominaisuudet. Lisäksi kiinnitämme huomiota biohajoavuuden ja kertymisen kaltaisiin seikkoihin.”

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 2 1

Panaman kanavan kapasiteetin odotetaan kaksinkertaistuvan lähitulevaisuudessa. Kanavaan rakennetaan muun muassa kol-mas sulku ja entistä leveämpi lii-kennöintiväylä, jotta kanava vas-taa aiempaa suurempien alusten tarpeita. Panaman kanava yhdis-tää Atlantin valtameren Tyyneen valtamereen.

Kanavan tuottavuuden ja kilpai-lukyvyn parantaminen on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on pitää laa-jennuksen ympäristövaikutukset mahdollisimman pieninä.

Uusien sulkuporttien yhtey-dessä on kaksi vedenkierrätys-allasta, jotka vähentävät laiva-liikenteen vedenkulutusta mer-kittävästi. Uudella sululla ei ole haittavaikutuksia lähiseudun jär-viin ja jokiin, vaikka laivaliikenne on vilkasta.

Uuden liikennöintiväylän raken-taminen vaatii myös kaivuutyötä. Louhittu aines murskataan hie-kaksi ja soraksi, jotka hyödynne-tään laajennustyömaan betoniteh-taissa.

Vettä tarvitaan, koska muta on pestävä pois kivien pinnalta. Veden avulla estetään myös kivien pölyäminen murskattaessa. Laa-jennustyömaalla on kaksi veden-käsittelylaitosta, joissa jätevedet puhdistetaan uudelleen käytettä-väksi.

Kemira lähti mukaan Panaman kanavan laajennushankkeeseen, kun yhtiön paikallinen yhteistyö-kumppani Sistema de Tratami-

Laajennus kaksinkertais-taa Panaman kanavan kapa-siteetin.

­Louhittu aines murska-taan ja siitä valmistetaan betonia laa-jennustyö-maalle.

Murskaa-misessa käy-tetään vettä, joka puhdis-tetaan ja käy-tetään uudel-leen.

Kemira aut-toi hankkeen urakoitsijaa optimoimaan vedenkäytön työmaalla.

­Ratkaisuun kuuluu saos-tusaine ja hiu-taloittamis-aineita, jotka tehostavat veden sel-keyttämistä ja vähentä-vät jäteveden käsittelyssä syntyvän liet-teen määrää.

5PISaRaa

AsIAKAs

2 0 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

PANAMA x 2 Panaman kanavan laajennustyöt ovat alkaneet.

Hankkeessa hyödynnetään Kemiran vesiosaamista.T E K s T I s A T U J U s s I L A J A r A N d E L W E L L s · K U V A K E M I r A

ento de Agua (STASA) kutsuttiin hankkeeseen parantamaan veden-käsittelyprosesseja.

”Urakoitsijalla oli ongelmia veden selkeyttämisessä ja murska-usprosessin optimoinnissa”, ker-too Kemiran Meksikon ja Keski-Amerikan Industrial-asiakasseg-mentin johtaja javier serafin. Laajennushankkeessa on pääura-koitsijana Grupo Unidos por el Canal (GUPC).

Serafin korostaa, että Kemiran sovellusosaaminen tuo hankkee-seen lisäarvoa. ”Meidän asiantun-temuksemme ja kokemuksemme avulla GUPC löysi ratkaisun, joka vastaa laajennushankkeen erityis-tarpeita.”

Kemiralla on kokemusta sekä kun-nallisesta että teollisesta vedenkä-sittelystä. Kokemuksensa pohjalta yhtiö kehitti kokonaisratkaisun, johon kuuluu saostusaine ja hiu-taloittamisaineita. Saostusaine on kehitetty Meksikossa laajennus-hanketta varten.

”Ratkaisumme auttaa asiakasta tehostamaan veden käyttöä ja sel-keyttämistä”, Serafin tiivistää.

Hanketta varten kehitetty teho-kas saostusaine kuuluu Kemiran Optifloc-tuoteperheeseen. Tuot-teella on NSF-sertifiointi. NSF International on valtuutettu ja riippumaton sertifiointijärjestö, joka testaa, että tuotteet täyttävät yleiset terveys- ja turvallisuusvaa-timukset.

”Tuotteen pieni annostus vähen-tää jäteveden käsittelyssä synty-

vän lietteen määrää. Lisäksi tuote parantaa selkeytetyn veden suo-dattumista”, Serafin sanoo.

Asiakas on tyytyväinen lopputu-lokseen. Kemira on auttanut ura-koitsijaa pienentämään laajen-nushankkeen vesijalanjälkeä tur-vallisten kemikaalien ja järkevän vedenkäytön avulla. ”Me olemme sitoutuneet toimittamaan laaduk-kaita ratkaisuja ja niihin liittyvää teknistä tukea, jotta tästä kansalli-sesti ja kansainvälisesti merkittä-västä hankkeesta tulee menestys”, Serafin sanoo.

Panaman tasavalta eli Panama on noin 3,4 miljoonan asukkaan valtio Keski-Ameri-kassa. Maa tunnetaan kanavastaan – eikä syyttä, sillä ilman Panaman kanavaa lai-vat joutuisivat kiertämään Etelä-Ameri-kan eteläkärjen ympäri 13 000 kilometrin matkan. Kanavan pituus sen sijaan on vain 82 kilometriä. Kanavamaksujen lisäksi Panama saa tuloja mm. kuparista, banaaneista, kahvista, katkaravuista ja tekstiileistä.

Pääkaupungissa Panamá Cityssä moder-nit pilvenpiirtäjät ovat tavallinen näky, ja niiden vastakohtana on hurmaavan kau-nis vanha keskusta Casco Viejo, joka kuu-luu Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Heti pääkaupungin ulkopuolella alkavat laajat Gamboan sademetsäalueet.

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 2 3

Hydraulista louhintaa on käytetty mene-telmänä öljy- ja kaasuteollisuudessa vuosikymmeniä. Liuskekaasusta on tul-lut varteenotettava energianlähde kui-tenkin vasta viime vuosina teknisen kehityksen myötä. Aiemmin liuske-kaasuesiintymiä porattiin pystysuun-nassa. Vaakasuorassa porauksessa pääs-tään sivusuunnassa tuhansien metrien syvyyksiin ja esiintymästä voidaan hyö-dyntää huomattavasti suurempi osa.

Louhinnassa liuskeisiin pumpataan veden, hiekan ja kemikaalien sekoitusta korkealla paineella, joka saa muodos-tuman murtumaan ja vapauttaa kaa-sun talteen otettavaksi. Hydraulinen louhinta vaatii valtavasti hevosvoimia. Siksi louhinnassa käytetään apuna kit-kaa vähentäviä kemikaaleja, jotka pie-nentävät energiantarvetta pumppaami-sessa. Noin 70 prosenttia kitkan vähen-tämisessä käytettävistä kemikaaleista on polymeerejä.

”Lähdimme liikkeelle tuotteista, jotka oli kehitetty muita sovelluksia varten. Muokkasimme niitä niin, että ne sovel-tuvat kitkan vähentämiseen”, kertoo Kemiran Oil & Gas -asiakassegmentin polymeereistä vastaava tuotepäällikkö jim coffey. ”Monet näistä kemikaa-leista ovat jo sellaisenaan täysin turval-lisia. Osaa niistä käytetään esimerkiksi juomaveden selkeyttämisessä.”

yhden liuskekaasulähteen louhinnassa voidaan tarvita jopa 75 miljoonaa litraa vettä. Osa vedestä jää maan alle, joten on tärkeää käyttää turvallisia kemikaa-leja. Jopa 70 prosenttia louhinnassa käy-tettävästä vesiseoksesta palaa kuitenkin kaasun mukana maan pinnalle.

Maan pinnalle palaava vesi sisäl-tää epäpuhtauksia, etenkin suoloja. Siksi sen loppusijoitus on aiheuttanut ongelmia. Yleensä se on kuljetettu alu-eelle, jossa se voidaan ruiskuttaa syvälle

maan alle juomavesivarantoja vaaran-tamatta.

Tämä loppusijoitusmenetelmä on kui-tenkin kallis, ja se edellyttää, että lou-hintaan saadaan uutta raakavettä. Maan pinnalle palaavaa vettä voidaan käyttää uudelleen louhinnassa, mutta sen sisäl-tämät suolat heikentävät kitkaa vähen-tävien kemikaalien tehoa merkittävästi.

”Asiakkaat pyysivät Kemiraa kehittä-mään kitkaa vähentävän tuotteen, joka toimii suuren pitoisuuden suolaliuok-sissa”, Robertson kertoo. ”Mallinsimme louhintaolosuhteet ja testasimme poly-meerejämme. Muutimme teknologiaa niin, että se toimi asiakkaidemme lähet-tämien suolaliuosnäytteiden kanssa.”

Kemiran uudet polymeerit vähentä-vät kitkaa myös suuren pitoisuuden suo-laliuoksissa. Niiden toiminta ei heikkene uudelleen käytettävissä louhintavesissä, joissa muut tuotteet menettävät 10–20 prosenttia tehostaan.

Viimeisimmän teknologian ansiosta lius-kekaasun louhinnan tehokkuus on parantunut: samaan tuotokseen tarvi-taan nyt 22 000 lähdettä vähemmän kuin 25 vuotta sitten. ”Liuskekaasuläh-teen porauksen jalanjälki on pienentynyt noin 70 prosenttia”, Coffey huomauttaa.

Hydraulisessa louhinnassa prosessien turvallisuus on varmistettava ja ympäris-törasitus pidettävä mahdollisimman pie-nenä. Raakaveden käyttöä voidaan edel-leen vähentää.

Kemira tekee tiivistä yhteistyötä öljy- ja kaasuteollisuuden kanssa. Tavoit-teena on kehittää uusia tuotteita ja rat-kaisuja liuskekaasun louhintaan. ”Meillä on etuna pitkä kokemus ja perusteelli-nen asiantuntemus vedenhallinnassa”, sanoo Hurd. ”Keskustelen säännöllisesti kunnallisen asiakassegmentin kollegojen kanssa, koska heidän kokemuksiaan voi-daan hyödyntää öljy- ja kaasupuolella.”

2 2 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

Kemikaalien avulla voidaan tehostaa liuskekaasun tuotantoa, mutta myös vähentää louhinnassa tarvittavan raakaveden tarvetta.T E K s T I r A N d E L W E L L s · K U V I T U s P E T E r B A N G E

Energiaa pinnan alta

LIUSKEKAASU Saviliuskeiden väliin va-rastoitunut kaasu on tunnettu jo lähes vuosisadan ajan, mutta puutteellinen teknologia ja korkeat kustannukset ovat

estäneet esiintymien hyödyntämisen. Liuskekaasu on hajutonta ja erittäin vaa- rallista ennen kuin siihen lisätään mer-kaptaania, joka antaa sille tunnistet-

tavan hajun. Liuskekaasun arvioidaan olevan merkittävin maakaasun lähde Yhdysvalloissa 2035. Sen osuus kokonais-tuotannosta nousisi näin 45 prosenttiin.

saviliuskeet ovat tiiviitä kerrostumia, joiden väliin on varastoitunut maa-kaasua. Eri puolilla maailmaa on laa-joja liuskekaasuesiintymiä, jotka voivat muuttaa energiateollisuuden näkymiä.

”Nämä valtavat liuskekaasuesiintymät voivat korvata tuontipolttoaineet, ja nii-den avulla voidaan täydentää kansalli-sia energiavarantoja”, sanoo Kemiran Oil & Gas -asiakassegmentin sovellusjohtaja michael hurd. ”Ympäristönäkökoh-dat ovat yhtä tärkeitä kuin taloudelliset seikat: liuskekaasulla on huomattavasti pienempi ympäristöjalanjälki kuin hii-lellä tai öljyllä.”

Eri puolilla maailmaa arvellaan olevan erittäin merkittäviä liuskekaasuesiinty-miä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ennuste on reilusti yli 20 miljoonaa kuutiomet-riä. Yhdysvaltain energiatietohallinnon mukaan liuskekaasun osuus maan maa-kaasutuotannosta nousee yli 40 prosent-tiin vuoteen 2035 mennessä.

”Jokaisen kuutiometrin vapauttami-nen vaatii erittäin paljon vettä”, huo-mauttaa Kemiran Oil & Gas -asiakas-segmentin myyntipäällikkö brian robertson. ”Vedenkäsittelyn ja veden-hallinnan tehostaminen liuskekaasutuo-tannossa tarjoaa merkittäviä mahdolli-suuksia.”

AsIAKAs

Öljyä

Öljyntuotannon yhteydessä talteenotettavaa kaasua

Kaasukentillä tuotettavaa kaasua

Tiiviiseen hiekkaan varastoitunutta kaasua

Kaasupitoisia liuskekerrostumia

Hiekkakiveä

Maan pinta

Tiivistekerros

2 4 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 2 5

MUNICIPAL & INdUsTrIAL -segmentin johtaja hannu virolainen kertoo, miksi suolanpoiston ja membraani-teknologian uusien tuotteiden tärkeys korostuu entises-tään.

UUdET soVELLUKsET ”Kehitämme lisää tuotteita suo-lanpoistossa ja membraaniteknologiassa. Esimerkkejä membraaniteknologian tuotteiden käytöstä meillä on jo Aasiassa ja Tyynenmeren alueella. Tärkeitä teollisuuden ja yhdyskuntien vedenpuhdistuksessa ovat saostuskemi-kaalit ja koagulantit, jotka ovat toimintamme selkäranka ja joiden käyttö kasvaa.

Lisäksi on tuotteita, joilla pystymme parantamaan vesi-intensiivistä bioetanolin ja biokaasun tuotantoa. Bioeta-nolin tuotannossa painopiste on Etelä-Amerikassa, bio-kaasun Pohjoismaissa ja Euroopassa.”

PArHAAT TEKNoLoGIAT ”Kehittyvillä markkinoilla ei kul-jeta kehittyneiden maiden jäljessä, kun investoidaan veden puhdistukseen, vaan teollisuus ja yhdyskunnat pyr-kivät ottamaan käyttöön parhaan saatavilla olevan tek-nologian. Valtaosa uusista patenteistakin tulee kehitty-viltä markkinoilta. Painopisteemme on ollut kehittyneillä markkinoilla. Nyt Etelä-Amerikka, Kiina ja Intia ovat tär-keimmät kasvualueet.”

NorMIT KÄyTÄNTÖÖN ”Teollisuuden ja kuntien veden puh-taudelle on eri maissa normeja, mutta niiden mukaan ei ole eletty kaikkialla. Ympäristötietoisuuden kasvaessa niitä aletaan noudattaa.

Teollisuuden vedenkäyttö kasvaa samalla, kun vesipula pahenee, siksi vedenkäyttöä ja kierrätystä on tehostet-tava entisestään. Tässä vesikemialla on paljon annettavaa. Myös veden laadulta vaaditaan entistä enemmän, vaik-kapa virkistyskäytössä.pirkko koivu

suolat pois

”Painopisteemme on ollut kehittyneillä markkinoilla. Nyt Etelä-Amerikka, Kiina ja Intia ovat tärkeimmät kasvualueet.”

Luovuutta ja poliittisia päättä-jiä herätellään maaliskuussa, kun World Water Forum kokoontuu Marseillessa teemanaan Time for Solutions. Kuudetta kertaa kokoon-tuvan foorumin tarkoituksena on vauhdittaa innovaatioita ja lisää tie-toa veteen liittyvistä kysymyksistä.

Kemira osallistuu tapahtumaan Cleantech Finlandin mukana ja tuo esille konkreettisia, käytännössä testattuja ratkaisuja.

”Esittelemme, miten olemme olleet mukana vähentämässä Itäme-ren fosforikuormaa. Kerromme myös ratkaisuistamme suolan poistami-seksi merivedestä ja veden kierrättä-miseen kalvoteknologialla”, markki-nointijohtaja päivi jokinen kertoo.

Esittelyssä on uusia löytöjä, joita

on tehty yhteistyössä huippututki-muskeskus SWEETissä.

”Kemialla voidaan parantaa soke-rin ja bioetanolin tuottavuutta ja saada enemmän irti sokeriruo’osta”, Jokinen sanoo.

Vesifoorumi on hänen mielestään merkittävä tilaisuus vesiosaamisen jakamiseen.

”Yhdessä muiden Cleantech-yri-tysten kanssa voimme tuoda esille, miten paljon osaamista Suomella on tarjottavana veden käsittelyyn ja kierrättämiseen.”johanna paasikangas-tella

World Water Forum järjestetään Marseillessa 12.-17.3.2012, katso lisätiedot tapahtumasta: www.worldwaterforum6.org

Ratkaisuja ja löytöjä Marseillessa

Veden ja ruuan turvallisuus, siinä maa-ilman vesipäivän 22.3. tämän vuoden teema. Puhdasta vettä tarvitaan kaiken ruuan valmistamiseen, mutta yhteyttä ei välttämättä tule ajatelleeksi päivittäin.

Juomme joka päivä kahdesta kolmeen litraan vettä, yhden viljakilon tuottami-seen tarvitaan puolestaan 1 500 litraa ja lihakilon peräti 15 000 litraa vettä. Jotta ihmiskunnan nälkä saataisiin tyydytettyä, vettä tarvitaan huimasti enemmän kuin pelkän janon sammuttamiseen.

Vesi on uudistuva, mutta rajallinen resurssi. Maapallon väestön koko ajan kas-vaessa puhdasta vettä riittää yhä vähem-män yhden henkilön terveellisen elämän turvaamiseksi.johanna paasikangas-tellaLue lisää vesipäivästä:www.unwater.org/worldwaterday

1 500 vai 15 000 litraa?

AGENdA

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 2 72 6 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

Perinteisesti jätevettä on pidetty vain ongelmana, josta on päästävä eroon. Kun kaupungistuminen ja teollistuminen kiihtyivät ja vesikäy-mälät yleistyivät, jäteveden käsitte-leminen tuli ajankohtaiseksi kehit-tyneissä talouksissa. 1930-luvulla esimerkiksi Ruotsissa ja muissa Poh-joismaissa alettiin rakentaa jätevesi-laitoksia. Monissa paikoin maailmaa valtaosa kotitalouksien ja teollisuu-den jätevesistä päästetään edelleen ympäristöön sellaisenaan tai ilman jälkikäsittelyä.

Meremme, järvemme ja jokemme kuolisivat saasteisiin, jos jätevettä ei käsiteltäisi. Jätevesi on kuiten-kin moniulotteisempi kysymys kuin tähän asti on ajateltu.

”Unohdamme helposti, että jäteve-dessä on monia arvokkaita ainesosia kuten ravinteita, energiaa ja vettä”, sanoo Kemiran sovellusasiantuntija bengt hansen.

”Näitä voidaan kierrättää nykyistä tehokkaammin. Uskon, että tulevai-suudessa hyödyntäminen tehostuu entisestään.”

Jätevedessä on arvokkaita ainesosia, jotka voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tulevaisuuden jätevesilaitokset edistävät merkittävästi bioenergian tuotantoa.T E K s T I M A r I K K A N E V A M Ä K I · K U V I T U s T E r E s A M o o r H o U s E

HEUrEKA!

bioenerg iaa

Jä tevedes tä

2 8 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 2 9

Esisaos-tus on jäteve-den kemialli-nen esikäsitte-lymenetelmä, jonka jälkeen jatketaan bio-logisella käsit-telyllä.

Esisaostuk-sessa jäteve-teen lisätään saostusainetta tai hiutaloit-tamisainetta tai molempia. Näin jäteve-destä saadaan poistettua val-taosa hiukka-sista.

Esisaostus on tehokkain tapa alkaa tuottaa bio-kaasua.

Esisaostuk-sessa kemi-kaaleina käy-tetään esi-merkiksi rautaklorideja, rautasulfaat-teja ja poly-alumiiniklori-deja.

Esimer-kiksi norjalai-nen jäteve-silaitos VEAS tuottaa noin 70 gigawatti-tuntia biokaa-sua vuodessa eli noin puolet laitoksen säh-köntarpeesta.

Kun eloperäinen aines hajoaa hapetto-missa oloissa, syntyy metaanikaasua, joka sisältää paljon energiaa. Jätevesi-laitos pystyy tuottamaan sitä enemmän biokaasua, mitä enemmän biohajoavaa ainesta se pystyy hyödyntämään.

Puhdistamoon tuleva jätevesi sisäl-tää biohajoavaa ainesta, jolla on erittäin suuri hyötyarvo biokaasun tuotannossa. Hyödyntämisen tehokkuus riippuu jäte-vedenpuhdistamon prosessien suunnit-telusta.

”Puhdistamon energiankulutus ja bio-kaasun tuotantokyky riippuvat siitä, käy-tetäänkö laitoksessa kemiallisia esikäsit-telyjä”, Hansen kertoo.

”Suurin hyöty saadaan käyttämällä suspendoituneen kiintoaineen ja bioha-joavan aineksen esisaostusta seisotussäi-liössä.”

Tämän menetelmän avulla lähes kaikki eloperäiset aineshiukkaset ja osa liuenneesta aineksesta saadaan poistet-tua jätevedestä. Näin syntyvä energiapi-toinen liete menee esiselkeytyksestä suo-raan mädättämöön ja voidaan hyödyn-tää biokaasun tuotannossa.

”Menetelmä säästää energiaa jälkikä-sittelyssä eli ilmastuksessa, koska seiso-tuksen aikana poistetaan entistä enem-män biohajoavaa ainesta”, sanoo Hansen.

Suurin osa jätevedenpuhdistamoista

poistaa edelleen noin 65 prosenttia jäte-veden eloperäisestä aineksesta vasta jäl-kikäsittelyssä. Osa aineksesta muuttuu biomassaksi ja osa poistuu hiilidioksi-dina, ja eloperäinen aines jää näin hyö-dyntämättä biokaasun tuotannossa.

”Esisaostus on tehokkain tapa tuot-taa biokaasua. Se parantaa puhdista-mon kykyä tuottaa uusiutuvaa energiaa. Energia- ja prosessikuluissa saatavat säästöt ovat suuremmat kuin lietteenkä-sittelyn kemikaalikulut. Toisin sanoen kemikaalien järkevä käyttö auttaa puh-distamoa tuottamaan entistä enemmän biokaasua ja pienentämään energiaku-luja”, Hansen tiivistää.

Jätevesilaitos VEAs sijaitsee noin 40 kilometriä Oslosta etelään. Maan alla kallioluolissa toimivan VEASin asukasvastineluku on noin 650 000 eli laitoksen käsit-telemä jätevesien kokonaismäärä vastaa noin 650 000 ihmisen jäte-vesiä. VEAS perustettiin vuonna 1982. Jäteveden viipymäaika käsittelylaitoksessa on alle kolme tuntia.

”Aloitimme toimintamme fos-forin esisaostuslaitoksena, mutta paikalliset tarpeet ja kansainväli-set sopimukset edellyttivät myös typen ja eloperäisen aineksen poistamista jätevedestä”, kertoo pia ryrfors.

Hän on työskennellyt prosessi-insinöörinä VEASilla 18 vuotta, ja prosessien optimointi on yksi hänen päätehtävistään.

”Laajentumismahdollisuu-temme ovat rajalliset, ja se on suurimpia haasteitamme. Mei-dän on löydettävä erittäin vähän tilaa vieviä, mutta tehokkaita rat-

kaisuja, jotta voimme lisätä kapa-siteettiamme”, Ryrfors sanoo.

”Lietteen hygienisointi, fosforin kierrätys, kestävä kehitys ja ener-giansäästö ovat meille tärkeitä kehittämiskohteita. Olemme teh-neet Kemiran kanssa yhteistyötä haastavissa hankkeissa vuosien varrella.”

VEAs käyttää kemiallista esisaos-tusta, jonka jälkeen jätevedestä poistetaan typpeä puhdistamon biofilmireaktoreissa.

”Tavoitteenamme on poistaa esisaostusvaiheessa mahdollisim-man paljon eloperäistä ainesta ja käyttää se kaasun tuottamiseen mädättämöissä. Biokaasun avulla tuotamme laitoksellemme lämpöä ja sähköä”, Ryrfors kertoo.

VEAS tuottaa noin 70 giga-wattituntia biokaasua vuodessa. Määrä kattaa puolet laitoksen sähköntarpeesta.

Kemiralla on valmiudet vastata jätevedenkäsittelyssä monenlais-

ten sovellusten tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi kemiallinen saos-tus biologisessa käsittelyssä, kor-roosionesto, hajuhaittojen hallinta, desinfiointi ja lietteen käsittely.

VEAsissa esisaostus edistää biokaa-sun tuotantoa ja varmistaa sopivan vedenlaadun seuraavaa käsittely-vaihetta eli nitrifikaatiota varten.

”Sisäänottoveden laadun vuoksi tarvitsemme saostusaineen, jonka hiukkasten erottelukyky on hyvä ja joka laskee veden emäksisyyttä ja ortofosforipitoisuutta vain vähän. Myös eloperäisen ainek-sen tehokas poisto ja vähäinen lietteentuotto ovat tärkeitä seik-koja. Olemme keskittyneet näi-hin tarpeisiin yhteistyössämme Kemiran kanssa ja kehittäneet tii-viissä yhteistyössä esimerkiksi juuri meidän laitoksemme tarpei-siin sopivan saostusaineen. Näin olemme pystyneet myös pienen-tämään saostusaineiden annos-tusta”, Ryrfors kertoo.

5PISaRaa

HEUrEKA! Lämpöä ja sähköä eloperäisestä aineksesta

3 0 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 3 1

EsITTELyssÄ

Kemira tuo tänä vuonna markkinoille veden esikäsittelyohjelman, jota käy-tetään membraanipohjaisissa suolan-poisto- ja suodatusprosesseissa. Ohjelma säästää asiakkailta aikaa ja rahaa, sillä esikäsittely auttaa pitämään membraa-nit puhtaina entistä kauemmin ja lyhen-tää niiden huoltokatkoja. Energiaakin säästyy, sillä yleensä energiankulutus kasvaa sitä mukaa, kun membraanien läpäisykyky heikkenee.

”Membraanien toimintakykyä voi-daan parantaa oikean kemian avulla. Näin koko suolanpoistoprosessista tulee entistä vakaampi ja tehokkaampi”, lupaa sovellusasiantuntija giuseppe fio-renza Kemiralta.

Käänteisosmoosia hyödynnetään niin teollisuuden kuin yhdyskuntienkin vedenkäsittelyssä. Membraanien puh-taanapito on merkittävä haaste molem-missa asiakassegmenteissä.

Kemira tuo ensimmäisen membraa-nien hoito-ohjelmansa markkinoille Euroopassa, Lähi-Idässä, Pohjois-Ame-rikassa ja Aasiassa. Aasiassa tärkeitä kohdemaita ovat Kiina ja Intia. Euroo-passa Espanja on päämarkkina.

ohjelma sisältää useita esikäsittelyvai-heen sovelluksia, kuten desinfioinnin sekä saostumien ja päällyskasvuston hal-linnan. Mikrobiologisten prosessien hal-linnan avulla poistetaan haitallisia mik-robeja. Saostumien ja päällyskasvuston

hallinnan avulla ehkäistään orgaanis-ten ja epäorgaanisten saostumien muo-dostumista kalvon pinnalle. Ohjelma on syntynyt SWEET-hankkeen tuloksena. Hankkeen tavoitteena on kehittää rat-kaisuja asiakkaiden nykyisiin ja tuleviin vedenkäsittelytarpeisiin.

Asiakkaille ei myydä ainoastaan erikois-tuotteita vaan myös sovellusosaamista ja palveluja, jotka ratkaisevat ongelmia ja parantavat liiketoiminnan kannatta-vuutta. Tätä korostavat niin Fiorenza kuin kaupallistamispäällikkö tomi arola T&K:sta.

”Kemiralle nämä tuotteet merkitse-vät murtautumista uudelle, haastavalle markkina-alueelle. Haluamme tulla siellä toimijoiden pääkumppaniksi”, Fio-renza sanoo.

Arola muistuttaa, että esikäsittelyai-neiden lisäksi huolto-ohjelma sisältää kemikaaleja, joilla puhdistetaan mem-braaneja. Vaikka kilpailu markkinoilla on kovaa, Arola näkee Kemiran valt-tina tiimityön. Kemiralla on myös pitkä kokemus veden esikäsittelystä ja vesip-rosessien ratkaisuista.

Näkymät kalvoteknologioiden myynnille ovat hyvät, sillä yhä niukemmat vesiva-rat lisäävät tarvetta hyödyntää meri- ja murtovettä sekä käsiteltyä jätevettä teol-lisuudessa, kastelussa ja juomavetenä. Teollisuuslaitokset käyttävät käänteisos-

Membraanin pitkä ikä Kemi-ran huolto-ohjelma pitää membraa-nit puhtaina entistä kau-emmin. ­ Membraa-nien puhdis-tusta hyödyn-netään sekä teollisuuden että yhdyskun-tien vedenkä-sittelyssä.

Uudet tuot-teet ovat SWEET-hank-keen tuloksia.

Kalvokemi-kaalien näky-mät ovat hyvät: yhä niu-kemmat vesi-varat lisäävät tarvetta hyö-dyntää meri- ja murtovettä sekä käsiteltyä jätevettä.

4PISaRaa

moosiin perustuvaa suolanpoistoa pää-osin tuottaakseen vettä höyrykattiloihin, ruuan ja juomien valmistukseen sekä kemian tuotteiden ja lääkkeiden valmis-tukseen. Kullakin suolanpoistolaitok-sella voi olla erilainen järjestelmä.

”Esimerkiksi yhdyskuntalaitoksessa käsitellään suuria määriä vettä. Mem-braanien esikäsittely on avainasemassa, sillä membraanit likaantuvat nopeasti ja niiden puhdistus-, ylläpito- ja vaihtokus-tannukset ovat valtavat”, Giuseppe Fio-renza sanoo.

pirkko koivu

123r

F

3 2 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 3 3

NUMEroLoGIA

Kemira julkaisi vuoden 2011 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden tuloksensa helmikuun alussa. Yhtiö muutti marraskuun puolivälissä näkymiään vuodelle 2011, ja viimeisen neljänneksen tulos vastasi pitkälti odotuksia. Liikevaihto ja liikevoitto olivat pienemmät kuin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Tämä johtui talven poikkeuksellisen pitkästä viivästymisestä Pohjois-maissa ja Manner-Euroopassa: jäänpoistotuotteiden toimi-tukset lentokentille alkoivat tavallista myöhemmin.

Tulosta rasittivat myös joi-denkin sellutehtaiden aiempaa pienemmät tuotantomäärät Pohjois-Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Osa kunnallisen vedenkäsittelyn asiakkaista vähensi kemikaalien käyttöä vuoden 2011 viimeisellä neljän-neksellä haastavan taloudellisen tilanteen vuoksi. Raaka-ainei-den hintataso vakiintui mutta pysyi korkeana.

Haasteellisesta Q4:sta huoli-matta liikevaihto kasvoi vuonna 2011 edellisvuoteen verrattuna. Osakekohtainen tulos jatkuvista toiminnoista oli ennätykselli-sen hyvä ja kassavirta erittäin vahva jo kolmantena vuotena peräkkäin. Tulosparannuksen myötä hallitus ehdotti yhtiö-kokoukselle, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,53 euroa osakkeelta (0,48 euroa vuonna 2010) eli 60 prosenttia operatiivisesta nettotuloksesta. Kemira odottaa liikevaihdon ja operatiivisen liikevoiton kasva-van hieman vuonna 2012.

Tällä hetkellä analyytikkojen suositukset Kemiran osakkeen suhteen jakautuvat seuraavasti: osta 38 % (46 %), pidä 46 % (23 %) ja myy 15 % (31 %).

Kemira julkaisi juuri vuosi-kertomuksensa vuodelta 2011. Se julkaistiin nyt ensimmäisen kerran verkkoversiona, ja siihen voi perehtyä osoitteessa www.kemiraannualreport2011.com.

PosITIIVIsIA NÄKyMIÄ VUodELLE 2012 TIEdoTTEET

TOUKOKUU 2011

9.5.  Harri Kerminen avaa Nasdaqin pörssin New Yorkissa.

KESÄKUU 2011

9.6. Korvausvaatimus Kemira Chemicals Oy:lle kilpailulainsää-dännön rikkomuksista.

13.6. Muutos Kemiran Municipal & Industrial -segmentin johdossa.

30.6. Kemira Oyj alle-kirjoitti 300 miljoonan euron valmiusluoton.

HEINÄKUU 2011

8.7. Kemira Oyj: Taloustiedottamisen aikataulu 2012.

28.7. Kemira julkistaa tammi-kesäkuun 2011 tuloksen.

SYYSKUU 2011

7.9. Kemira nostaa vetyperoksidituottei-den hintoja EMEA:ssa.

15.9. Riikka Timonen on nimitetty kestävän kehityksen johtajaksi.

30.9. Oil & Gas on entistä vahvemmin läsnä Dubaissa.

lOKaKUU 2011

13.10 Kemira on myy-nyt Galvatekin Folmer Equity Fund I Ky:lle.

17.10. Polyalumiinik-loridin tuotanto alkaa jälleen Kremsissä, Itävallassa.

27.10. Kemira Oyj: Hannu Virolainen on nimitetty Municipal & Industrial -segmentin johtajaksi.

31.10. Kemiran suolanpoistoratkaisut pienentävät 30 % kuluja kiinalaisessa hiilivoimalassa.

MaRRaSKUU 2011

18.11. Kemira muut-taa näkymiåän vuodel-le 2011 heikentyvän markkinatilanteen vuoksi.

jOUlUKUU 2011

1.12. Kemira on saattanut loppuun kanadalaisen vetyper-oksiditehdaskaupan.

21.12. Kemira on ostanut Eläkesäätiö Neliapilalta Pohjolan Voima Oy:n osakkeita.

TaMMIKUU 2012

23.1. Kemiran nimitysvaliokunnan ehdotukset varsinai-selle yhtiökokoukselle 2012.

HElMIKUU 2012

8.2. Kemiran tilinpäätöstiedote 2011: Vahva rahavirta ja osakekohtainen tulos.

8.2. Kemiran halli-tuksen ehdotukset varsinaiselle yhtiöko-koukselle 2012.

aLe

KSi

nie

MeL

Ä

Lisäksi Kemira on ensimmäistä kertaa vuosikertomuksen yhte-ydessä julkaissut vuosittaisen GRI-raportointiohjeiden mukai-sen yritysvastuuraportin.

100%

0%

2009 2010 2011 2012

sUosITUKsET KEMIrAN osAKKEELLE

Q3 Q1 Q1 Q1Q3 Q3Q4 Q2 Q2Q4 Q4

Osta Pidä Myy

KEsKIPITKÄN AIKAVÄLINTALoUdELLIsET TAVoITTEET

AVAINLUVUT

oMIsTUs•Liikevaihdonkasvu Kypsillä markkinoilla > 3%

Kasvavilla markkinoilla > 7%•Liikevoittoennenkerta­

luontoisia eriä (EBIT), % liikevaihdosta > 10%

•Kassavirtainvestointienjaosinkojen jälkeen

> € 0M•Velkaantumisaste<60%

LIIKEVAIHTo MEUr

oPErATIIVINEN LIIKEVoITTo MEUr

MEUR 2011 2010

Liikevaihto 2 207,2 2 160,9

Operatiivinen liikevoitto

157,3 162,3

Operatiivinen liikevoitto, %

7,1 7,5

Tulos/osake EUR 0,89 0,73

Investoinnit ilman yritysostoja

201,1 107,8

Rahavirta investointien jälkeen

115,3 168,6**

Velkaantuneisuus, %, kauden lopussa

38 39**

Omavaraisuus, %, kauden lopussa

51 54**

Henkilöstö kauden lopussa

5 006 4 977

**Sisältää Tikkurilan 25.3.2010 saakka

oMX HELsINKI KEMIrA

Oras Invest Oy 18,2% Solidium Oy 16,7% Varma 7,5% Ilmarinen 5,2% Muut suomalaiset

instituutiot 19,9%

Ulkomaat, sis. hallintorekisteröidyt omistukset 14,1%

Kotitaloudet 16,3% Kemira 2,1%

Q109 Q209 Q309 Q409 Q110 Q210 Q310 Q410 Q111 Q211 Q411Q311

45

40

35

30

25

20

15

Q109 Q209 Q309 Q409 Q110 Q210 Q310 Q410 Q111 Q211 Q411Q311

560

540

520

500

480

460

440

10000*

8000*

6000*Tammikuu 2011 Maaliskuu 2012 Tammikuu 2011 Maaliskuu 2012

15

12

9

6

Tero Huovinen on Kemiran sijoittajasuhteista vastaava johtaja,puh. +358 (0)50 4099 373

*Vuoden 2011 tulosjulkistukseen liittyvä webcast-lähetys on kuunneltavissa osoit-teessa www.kemira.fi/sijoittajat > Vuoden 2011 tulos.

3 4 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2 K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 3 5

NUMEroLoGIA KUPLIA

an

tti

vet

ten

ra

nta

Minkä kouluarvosanan antaisit Kemiralle vuodesta 2011? Missä onnistuimme, mikä ei vastannut odotuksiasi?Kahdeksikon. Alkuvuoden tulos oli erittäin hyvä: ensimmäisen neljänneksen liikevoittoprosentti oli paras vuosiin. Tähän myötävaikuttivat esimerkiksi tehokkuuden paraneminen sekä Paper-segmentin entistä parempi tuotevalikoima ja asiakaskunnan koostumus. Lisäksi Kemira toteutti vesikeskeistä strategiaansa ja myi ydintoimintoihinsa kuulumat-tomia liiketoimintoja. Raaka-ainehintojen nopea nousu vuoden loppupuolella pienensi katteita ja kunnallisen vedenkäsittelyn kemikaalien sekä jään-poistokemikaalien kysyntä heikkeni yllättäen vii-meisellä neljänneksellä.

Kemira odottaa liikevaihdon ja operatiivisen liikevoi­ton kasvavan hieman vuonna 2012. Vastaako tämä odotuksiasi? Mikäli ei, miksi?Ennuste oli myönteinen yllätys. Näyttää siltä, että Kemira pystyy kompensoimaan paperikemikaalien heikentyneen kysynnän ja raaka-aineiden korkeat hinnat omilla toimillaan, kuten tehostamalla jatku-vasti toimintojaan ja sijoittamalla vuonna 2012 val-mistuviin entistä tehokkaampiin tuotantolaitoksiin.

Mikä on mielestäsi Kemiran kiinnostavin liiketoimintayksikkö tällä hetkellä?Oil & Mining. Sillä oli muita liiketoimintoja

parempi liikevoittoprosentti vuonna 2011. Lisäksi sen orgaaninen kasvu oli nopeampaa. Näkymät ovat erittäin lupaavat: kasvua vauhdittaa etenkin lius-kekaasun ja muiden uusien öljy- ja kaasulähteiden hyödyntäminen, jossa tarvitaan runsaasti vettä.

Kestävän kehityksen merkitys Kemiran liiketoi­minnassa kasvaa jatkuvasti, ja se on olennainen osa työtämme. Kiinnittävätkö myös sijoittajat entistä enemmän huomiota kestävyyteen?Kyllä, se on entistä tärkeämpää etenkin kansainvälisille sijoittajille. Sijoittajat ovat tietoisia riskeistä, joita syntyy, jos kestä-vän kehityksen kysymyksiä ei huomioida. Monelle kestävä kehitys on sijoitustoimin-taa ohjaava periaate.

Minkä suuren uutisen haluaisit kuulla Kemiralta ensin vuonna 2012?Haluaisin kuulla, että Kemira myy 39 prosentin osuutensa JV Sachtleben -yri-tyksestä. Se ei selvästikään kuulu Kemi-ran ydinliiketoimintaan, ja sen arvon pitäisi olla nyt lähellä huippua, koska titaniumdioksidin hinnat ovat korkeam-malla tasolla kuin koskaan aiemmin. Myynti-voitolla Kemira voisi maksaa velkoja tai ostaa ydinliiketoimintansa piiriin kuuluvia yrityksiä.

Q&A: Panu Laitinmäki, Danske BankHaastattelemme WaterLinkin jokaisessa numerossa yhtä analyytikkoa Kemiraan liittyen. Kemira tukee

vesialan innovaatioita

WIN eli Water Innovation Accelerator on uudenlainen hanke, jossa yritykset voi-vat kokeilla käytännössä juo-maveden ja jäteveden käsit-telyyn liittyviä ideoitaan. Hanke toteutetaan Lundissa Ruotsissa sijaitsevassa Ideon-tiedepuistossa, ja sen rahoit-tavat Kemira Kemi, SWECO, Xylem, NSVA, VA-Syd ja Syd-vatten.

”WIN on merkittävä inno-vaatiohanke vesialan toimi-joille. Se on myös erinomai-nen esimerkki Kemiran stra-tegiasta kehittää sovelluksia yhteistyössä asiakkaiden ja innovatiivisten yritysten kanssa”, sanoo Ola Hansson, VP Application and Product Management, Municipal & Industrial.

Hankkeelle tilat tarjoava Ideon Innovation -yritys kuu-luu myös ohjausryhmään, joka valitsee WIN-ohjel-man osallistujat. Ensimmäi-senä WIN-ohjelmassa toi-mintaansa kehittää yhdys-valtalainen Fuel Pellets Technologies. Se kehittää uudenlaista menetelmää, jossa jätevedestä saata-vaa lietettä kuivattamalla ja sekoittamalla siihen esimer-kiksi puuhaketta tuotetaan biopellettejä.

”Kemiralla on korkeata-soista osaamista vedenpuh-distuksessa. Hanke antaa meille mahdollisuuden osal-listua uusien vesialan sovel-lusten kehittämiseen.” 

Cleantech Finlandin uusi verkossa toimiva SOLVED-asiantuntijapalvelu kokoaa ongelmat ja ratkaisut sekä yritykset, asiakkaat ja muut sidosryhmät yhdelle alustalle. Löydät palvelun osoitteesta www.cleantech.fi

Maailmalla kamppaillaan lukemattomien ympä-ristöhaasteiden kanssa. Cleantech Finlan-din uudessa verkossa toimivassa SOLVED-asiantuntijapalvelussa näitä haasteita ratko-taan huippuosaajien voimin. Myös Kemira on mukana palvelussa jakamassa asiantuntemus-taan erityisesti vesiosaamiseen liittyen.

Cleantech Finland on suomalaisten ympäris-töteknologiayritysten verkosto, jota operoi Fin-pro. Jäsenyritysten asiantuntijat ovat asiantun-tijapalvelun tärkein osa.

Palvelussa kuka tahansa voi kysyä, keskus-tella ja verkottua, ja mukana olevat asiantunti-jat tuovat esiin asioihin liittyvää tuoreinta fak-tatietoa, näkemyksiä ja käytännön kokemusta.

Tähän mennessä palveluun on rekisteröitynyt noin sata asiantuntijaa.

”SOLVED tähtää maailman tärkeimmäksi cleantech-yhteisöksi. Voimme jatkossa kana-voida suomalaista osaamista entistä tehok-kaammin vastaamaan globaaliin kysyntään”, sanoo Cleantech Finlandin johtaja santtu hulkkonen.

Hulkkosen mukaan Suomessa on näyttöä, yhteistyövalmiuksia ja luontainen halu tehdä asiat mahdollisimman tehokkaasti ja hyvin.

”Uudessa palvelussa tämä tekemisen tapa ja suomalainen asiantuntemus yhdistyvät kiinnos-tavaksi ja helposti lähestyttäväksi kokonaisuu-deksi”, hän sanoo.

soLVEd löytää ratkaisuja

KoNsENsUsENNUsTE Q1 2011–Q1 2012

Operatiivinen liikevoitto %, 2012   Operatiivinen liikevoitto %, 2013

Liikevaihto 2012    Liikevaihto 2013

Huomautus: Graafien data on Vara Research GmbH:n tarjoamaa tietoa ja sitä ei ole tarkoitettu sijoitusneuvoksi. Tieto pohjautuu analyytikoiden yhtiökohtaista liikevaihtoa, tuottoja ja liiketoiminnan kehitystä koskeviin ennusteisiin. Yhtiö ei osallistunut ennusteiden keräämiseen eikä tietojen julkaisu merkitse minkäänlaista niiden sisältöön liittyvää kannanottoa tai vahvistusta Kemiran osalta. Vara Research GmbH ei anna mitään takuita eikä ole vastuussa lukujen tarkkuudesta.

2/11 4/11 5/11 7/11 8/11 10/11 11/11 1/12 2/12

250024502400235023002250220021502100

2/11 4/11 5/11 7/11 8/11 10/11 11/11 1/12 2/12

8,85%

8,35%

7,85%

7,35%

6,85%

AVEC

3 6 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

Saammeko esitellä: Riikka Timonen, yritysvastuujohtaja. Hän tekee kaikkensa, jotta Kemiralla olisi työkalut vastuulliseen

toimintaan. Hänellä on myös visio. Se kuuluu näin: yritysvastuu on niin luonnollinen osa

liiketoimintaa, että toimintoa ei enää tarvita. T E K s T I K A T I A L A - I L o M Ä K I · K U V A T A N T o N s U C K s d o r f f

Kestäv ien ratka isu jen

läheTTiläs

Uudenlaiset haasteet odottivat kulman takana, kun Riikka Timonen palasi syksyllä 2011 töihin vanhempainvapaalta. Hän oli työskennellyt ennen vuoden pituista vapaa-taan konsernin liiketoiminnan kehittämi-sen yksikössä, ja tuossa välissä Kemirassa oli tapahtunut paljon. Tärkeimpänä oli vuonna 2008 julkaistu vesistrategia: päätös siitä, että jatkossa kaiken toiminnan ytimessä olisi vesi, sen tehokkaampi käyttö ja uudelleenkäyttö.

Aihe linkittyy olennaisesti kestävän kehi-tyksen ja vastuullisuuden teemaan, joka tar-koittaa Kemiralle myös kasvua bisneksen puolella. Uusien, vähemmän energiaa ja vettä kuluttavien ratkaisujen kysyntä kasvaa koko ajan, ja suuntaus vain vahvistuu.

Ympäristöasiat ja yritysvastuu taas olivat olleet ympäristötekniikan diplomi-insinöö-riksi valmistuneen Timosen kiinnostuksen

kohteita ja vahvuusalueita jo pitkään. Hän oli aiemmin tehnyt Kemirassa töitä yritysvastuu-seen liittyen ja vastannut muun muassa tuo-teturvallisuudesta. Jos mennään nuoruuden tavoitteisiin, yksi sellainen oli toimia joskus tehtaan ympäristöpäällikkönä.

Nyt Riikka Timosesta tuli Kemiran ensim-mäinen yritysvastuujohtaja – ja se on hänestä jopa parempaa kuin nuoruuden toiveammatti. Tehtävässä on mahdollisuus vaikuttaa globaa-lin ympäristöalalla toimivan yrityksen kestä-vän kehityksen strategiaan ja toimintamalliin.

Termit kestävä kehitys ja yritysvastuu ovat meille tuttuja, arkipäiväisiäkin, mutta mitä tekee yritysvastuujohtaja?

”Päätehtäväni on kiteyttää, mitä yritysvastuu tarkoittaa Kemiralle ja miten sitä toteutetaan. Konsernitasolla kyse on muun muassa viiteke-

”Vastuullinen toiminta voi olla innovaatioiden ja kasvun lähde.”

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 3 7

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 3 9

hyksen, prosessin ja työkalujen luomisesta vastuullisen toiminnan varmistamiseksi. Käytännön tasolla yritys-vastuu on tietysti jokaisen kemiralaisen asia.”

Timonen aloitti uuden työnsä syyskuun alussa. Sen jälkeen Kemira on hänen johtamanaan muun muassa siirtynyt kansainväliseen Global Reporting Initiative- eli GRI-raportointiin, joka ohjeistaa yritys-ten raportointia yhteisvastuun alueella.

”Työpäivästä suuri osa on sisäistä viestintää ja yhteistyötä kumppaneiden kanssa, sekä Kemiran yri-tysvastuuohjelman työstämistä. Ohjelman tarkoi-tuksena on valittujen yritysvastuun toimenpiteiden toteuttaminen ja toteutumisen seuranta”, hän kertoo.

Myös ulkoinen sidosryhmätyöskentely on tärkeää. ”Kuuntelen erilaisia sidosryhmiä heidän odotuksis-

taan ja ajatuksistaan yritysvastuun tiimoilta ja pidän itseni kärryillä siitä, mitä yritysvastuukentällä tapah-tuu Suomessa ja maailmalla.”

Vesi, se näkyy luonnollisesti kaikessa, mitä Timo-nen tekee. Veteen keskittyminen on tuonut kestä-vän kehityksen Kemiran liiketoiminnan ytimeen, ja siten yritysvastuuasiat ja niiden strateginen merkitys korostuvat entisestään. Ja kun kyseessä on vesi, yri-tysvastuu sisältää voimakkaasti myös asiakasnäkö-kulman.

”Sen lisäksi, että haluamme varmistaa oman toi-mintamme vastuullisuuden ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta, autamme myös asiakkai-tamme pienentämään ympäristöjalanjälkeä.”

yritysvastuusta puhuttiin paljon 2000-luvun alussa. Tuolloin netistä alkoi tulla jokapäiväinen väline kom-munikointiin ja uutisten välittämiseen. Tämä vaikutti myös kuluttajien ja yritysten väliseen suhteeseen, kun tieto ja mielipiteet yritysten toiminnasta ja toimin-nan oikeellisuudesta levisivät helpommin kuin kos-kaan aiemmin.

Yritysvastuuta käsiteltiin vielä melko kapeasti. Sillä oli monille yrityksille lähinnä imagoarvo, jota hyö-dynnettiin markkinoinnissa ja viestinnässä.

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Ympäristöstä ja luonnonresurssien niukkuudesta ollaan entistä tietoisempia, ja vastuukysymykset – liittyivätpä ne ympäristöön tai sosiaaliseen vastuu-seen – kiinnostavat sekä kuluttajia että yrityksiä. Niu-kat resurssit ja aito tarve löytää vähemmän kuluttavia vaihtoehtoja ovat vaikuttaneet siihen, että yhä use-ampi yhtiö näkee ympäristöteknologiassa myös bis-nesmahdollisuuden.

Kestävän kehityksen huomioiminen, esimerkiksi veden ja energian tehokkaampi käyttö, on yhtiöille taloudellisesti järkevää. Toisaalta ympäristölainsää-dännön tiukentuminen vaikuttaa siihen, että on tarve luoda uusia ratkaisuja.

Timonen tietää, yritysmaailmassa on valloillaan uusi tapa suhtautua yritysvastuuseen. Ajan hengessä se nivotaan osaksi strategiaa ja rakennetaan tuke-maan ja kasvattamaan omaa liiketoimintaa. Toisin sanoen: vastuukysymykset ovat yhä tärkeämpiä stra-tegisesti, aivan kuten Kemiran kohdalla.

Konkreettisista liiketoimintamahdollisuuksista Timonen nostaa esimerkiksi vesitehokkuuden ja veden uudelleenkäytön markkinat. Niiden suuruu-deksi on arvioitu kymmenen miljardia euroa teolli-suuden ja kunnallisen vesihuollon osalta, toiset kym-menen miljardia paperiteollisuuden ja kahdeksan miljardia öljy- ja kaivosteollisuuden osalta.

Jos tämä suhteutetaan maailman vesimarkkinoi-hin, jotka Kemira arvioi noin 500 miljardin arvoi-siksi, osuus on noin viisi prosenttia. Kemiran liike-vaihtoon verrattuna markkinan koko on yli kymmen-kertainen.

riikka Timonen kiinnostui ympäristöasioista oulu-laisena lukiolaistyttönä. Silloin, 1990-luvun alussa, puhuttiin Rion kestävän kehityksen kokouksesta, otsonikadosta ja kasvihuoneilmiöstä.

Luonnontieteet olivat innostaneet häntä jo lap-sena, ja nyt nämä kaksi kiinnostuksen kohdetta löysi-vät toisensa.

”Koin, että parhaiten ympäristön tilaan pystyisi vaikuttamaan sisältä käsin, eli teknologian keinoin.”

Lukion jälkeen Timonen meni opiskelemaan Oulun yliopistoon ympäristöteknologiaa. Lähesty-mistapa oli toisenlainen kuin nykyisin.

”Puhuttiin paljon niin sanotusta piipunpääteknolo-giasta, eli jo olemassa olevien haittojen ratkaisuista ja päästöjen käsittelystä. Nykyisin puhutaan enemmän elinkaaresta ja design for environment -ajattelusta.”

Elinkaariajattelu tarkoittaa sitä, että tuotteiden ja sovellusten ympäristövaikutuksiin pyritään vaikutta-maan jo suunnitteluvaiheessa. Kemirassa tämä ulot-tuu kaikkeen tuotekehitykseen ja näkyy muun muassa vuonna 2011 käyttöön otetussa uusien tuotteiden kehittämisprosessissa sen jokaisessa vaiheessa tehtä-vinä turvallisuusarviointeina. Turvallisuusnäkökohdat ovat tärkeässä asemassa, kun päätetään jatketaanko tuotteen kehittämistä vai ei.

lempikirja? Peter Franzénin Tumman veden päällä kuvasi hyvin seutua, josta olen kotoisin.

Mitä harrastat? Lukemista ja soitan urkuja ja laulan taus-toja Kemira Group Bandissa.

Elokuva, jota suosittelet?Taru sormus-ten herrasta on visualisesti upea ja kir-jalle uskolli-nen kokonai-suus.

Elämän­filosofiasi?Anna hyvän kiertää.

Paras lomakohde?Oma vapaa-ajan asunto Mikkelin suun-nalla Hauki-vuorella.

5PISaRaa

AVEC

3 8 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

”Yritysvastuu nähdään yhä enemmän kilpailuetuna.”

Mei

kki j

a hi

ukse

t: M

arii

Sadr

ak, m

ekko

Mar

imek

ko, k

engä

t Acn

e/G

aude

te.

Vastuullisuus kiinnostaa myös taloustieteilijöitä. Timonen mainitsee michael e. porterin, jonka oppeja on niin sanotun shared valuen käsite. Se perustuu ajatukseen, että yritys voi sekä tuottaa voit-toa ja kasvaa että toimia tavalla, joka edesauttaa ympäröivän yhteiskunnan kestävää kehitystä niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

Timosta Porterin ajattelussa kiehtoo se, että yritys-vastuusta voi rakentaa bisnestä.

”Kiinnostavaa on totuttujen liiketoimintamallien uudelleenajattelu, se että vastuullinen toiminta ei ole pelkkä kustannustekijä, vaan se voi olla innovaatioi-den ja kasvun lähde. Näkökulma on kiehtova erityi-sesti kehittyvien markkinoiden kontekstissa.”

Näitä ajatuksia Timonen haluaa soveltaa työssään yritysvastuujohtajana.

”Yritysvastuu nähdään yhä enemmän kilpailuetuna. Se ei ole vain yksi liiketoiminnan tukifunktio.”

Muutos on ollut myös välttämätön, sillä esimer-kiksi luonnonresurssien riittämättömyys on joillakin aloilla jo arkipäivää.

Luonto ja kestävä ajattelu ovat Timosen sydäntä lähellä myös vapaa-ajalla. Parhaiten hän rentoutuu perheen vapaa-ajan asunnolla Haukivuorella.

Arjessa hän yrittää toteuttaa parhaansa mukaan kestävän kehityksen arvoja. Käytännössä se tarkoit-taa turhan kuluttamisen välttämistä ylipäätään, vaat-teiden ja lasten tarvikkeiden ostamista kierrätettyinä, halpaketjujen välttämistä ja lähi- ja luomuruoan suo-simista.

”Totuus on, että voisin toimia paremminkin. Esi-merkiksi lasten harrastuksiin kuskaamisen takia meillä on kaksi autoa.”

Kemiran Timonen tuntee hyvin. Hän on työsken-nellyt yrityksessä vuodesta 2000, ensin ympäristö-insinöörinä, sittemmin Kemiran bisnesorganisaa-tiossa muun muassa tuotekehityksen ja myynnin parissa. Ennen nykyistä tehtäväänsä, konsernin lii-ketoiminnan kehitystehtävissä toimiessaan, hänelle avautui mahdollisuus suorittaa Executive MBA -tut-kinto silloisessa Helsingin kauppakorkeakoulussa.

”Bisneksen ymmärtäminen on tärkeää. Vihreässä taloudessa ja teknologiassa on tulevaisuus”, hän tii-vistää.

yritysvastuujohtajan suuri tavoite on nivoa yritysvas-tuu tiukasti kiinni Kemiran strategiaan, luonnolli-seksi osaksi yrityksen jokapäiväistä toimintaa.

Jos palataan strategiaan, sen mukaan Kemiran teh-tävä on tuottaa kemiallisia ratkaisuja asiakkaidensa vesi- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. Yritys-vastuu on luontevasti mukana rivien välissä.

”Tarjoamiemme sovellusten avulla asiakkaat voi-vat vähentää veden ja energian kulutusta sekä veteen joutuvia päästöjä”, Timonen täsmentää.

Entä yritysvastuu kymmenen vuoden kuluttua – mitä se voisi olla?

”Äärimmäinen tavoite voisi olla se, että erillistä yritysvastuutoimintoa tai -johtoa ei tarvita. Yritys-vastuusta on tullut olennainen osa yritystä ja sen DNA:ta, arvonmuodostuksen ja olemassaolon edelly-tys. Kasvua haetaan vihreästä taloudesta ja kestävistä ratkaisuista.”

”Vihreässä taloudessa on tulevaisuus.”

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 4 14 0 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

AVEC

”Haluamme toimia vastuullisesti ihmisten, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta.”

4 2 • W A T E R L I N K 1 • 2 0 1 2

yHTEIsTyÖssÄ

HErLIN: ”yrityksillä on osaaminen, jolla Itämeri voidaan pelastaa. Kemira on ollut aktiivisesti mukana Itämeren suojelussa jo 90-luvun puolivälistä ja näyttänyt hyvää esimerkkiä siitä, miten ratkaiseva rooli yrityksellä voi olla.

Yhteistyö BSAGin kanssa lähtee yrityksen tahdosta. Tarvitaan aktiivisuutta tukeva kulttuuri ja yksittäisiä ihmisiä, jotka haluavat tehdä hyvää. Kun sitoumus on laadittu, laitetaan ripeästi toimeksi. Tavoitteena on luoda tilanne, jossa kaikki voittavat. Ne yritykset, jotka kehittävät toimintaansa tulevaisuuden parhaaksi, tule-vat pärjäämään myös jatkossa.

Kemiralla on strategiansa ytimenä puhdas vesi, joka on kriittinen resurssi maailmanlaajuisestikin. Yksi kään-teentekevä väline on ollut kemiallinen fosforin poisto-menetelmä, jota voidaan hyödyntää jätevedenpuhdis-tamoissa.

BSAG auttaa Itämeri-sitoumuksen tehneitä kump-paneita verkostoitumaan keskenään ja käynnistämään yhteisiä projekteja.

Pinnalta katsottuna Itämeren tila on muutaman viime vuoden aikana hiukan kohentunut. Mereen on kuiten-kin ehtinyt kertyä niin paljon ravinteita, että ne ovat aiheuttaneet pohjaan happikatoalueita, jotka edelleen vapauttavat ravinnekuormia. Kierre on mahdollista kat-kaista, jos Itämeren ekosysteemi saadaan palautettua. Se tarkoittaisi enemmän kaloja ja vähemmän levää.

Itämeri ei ole yksin, vaan vastaavia ongelmia esiin-tyy kaikkialla. Mitä enemmän tehdään Itämeren pelas-tamiseksi, sitä enemmän kertyy tietoa myös muiden merialueiden auttamiseksi.”

JANTUNEN: ”suuri kokonaisuus on hyvä nähdä erilais-ten pienempien tavoitteiden takaa. BSAGilla on sel-keä päämäärä ja se innostaa käytännön tekijät rat-komaan ongelmia. Kemira puolestaan tarvitsee kumppaneita, jotka pitävät ääntä ja tekevät työtä vesien puhdistamisen puolesta.

Itämeri-sitoumuksen tekeminen on ohjannut toimintaamme muun muassa kahteen isoon tut-kimusprojektiin, joissa etsitään keinoja parantaa ravinteiden kierrätystä ja orgaanisten haitta-ainei-den poistoa. Seuraamme tarkasti, miten täytämme lupauksemme.

BsAGin ja muiden toimijoiden aktiivisuus motivoi teollisuutta tekemään ympäristön hyväksi enem-män kuin laki määrää. Mitä enemmän julkisuutta hyvälle asialle saadaan, sitä enemmän syntyy teko-jakin. Tietoa jakamalla BSAG herättelee sekä niitä, joiden pitäisi tehdä, että niitä, joiden pitää osata vaatia.

Kemiran tavoitteena on kyetä tarjoamaan ratkai-suja, jotka ovat turvallisia ja kustannustehokkaita. Voimme auttaa Itämerta konkreettisesti yhdessä niiden kuntien, valtioiden ja vedenpuhdistamojen kanssa, jotka haluavat edistää kestävää kehitystä. BSAGilta tulee meille herätteitä, kysymyksiä ja pyyntöjä, joiden pohjalta innovoimme ratkaisuja kumppaneidemme kanssa.”

Baltic Sea Action Group eli Elävä Itämeri -säätiö ohjaa osaamista ja resursseja konk-reettisiin toimenpiteisiin. Keskeinen toi-mintamuoto ovat vuodesta 2009 kerätyt

Itämeri-sitoumukset. Yli 180 toimijaa yri-tyksistä Itämeren maiden päämiehiin on sitoutunut tähän työhön. Itämeri on maail-man saastunein meri – se ei voi odottaa.

Kaikki Itämeri­talkoisiinItämeren pelastamiseen keskittyvä Baltic Sea Action Group

kokoaa talkoisiin mukaan päättäjät, yritykset ja kansalaissektorin. Tavoitteena on palauttaa meren ekosysteemi.

T E K s T I J o H A N N A P A A s I K A N G A s - T E L L A ∧ K U V A A N T T I V E T T E N r A N T A

Ilkka Herlin on BSAGin perusta-jia ja sen hallituk-sen puheenjohtaja. Hän on nähnyt Itä-meren rehevöity-misen ja kalakan-tojen romahtami-sen1960­luvultalähtien. Herlin uskoo, että ahke-ralla yhteistyöllä Itämeren tulevai-suus voidaan kään-tää hyväksi.

Kemiran Munici-pal & Industrial -segmentin Suo-men ja Baltian toi-minnoista vastaava aija jantunen huo-lehtii, että Kemira täyttää vuonna 2010 antamansa Itämeri-sitoumuk-sen. Jantunen on tyytyväinen siihen, että BSAG haas-taa yritykset toimi-maan.

K E M I R A S I D O S R Y H M Ä L E H T I • 4 3

Tulevaisuudessa kasvua haetaan yhä enemmän vihreästä taloudesta ja kestävistä ratkaisuista, yritysvastuujohtaja Riikka Timonen tietää. Hänellä on myös kirkas visio. Sen löydät sivulta 36.

Paperin matka paperiksi Esittelyssä kierrätyskuidun matka s. 8

Kolme uutta avausta Tehtaat menevät asiakkaan luokse s. 10

Kahden kaupungin vedetNew Yorkin ja Los Angelesin s. 12

Tässä numerossa ...