akseli 3/2012...yli 3 000 työpaikkaa taantuman myötä. vuonna 2010 työ-paikkoja syntyi eniten...

• VÄ E S TÖ• T YÖ L L I S Y YS

• T YÖ PA I K AT J A T YÖ S S Ä K ÄYN T I• A S U M I N E N

• HY V I N V O I N T I • TA LO U S

O R I G O S S A : T i e d o l l a j o ht a m i n e n

A J A N KO H TA I S TA To p S c h o o l - h a n k e

Ym p ä r i s tö k ys e l y

3/2012AkseliTilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Tampereen kaupunkiTietotuotanto ja laadunarviointi

AKSELI 3/2012VäestöTampereen kaupunki

Tietotuotanto ja laadunarviointi

Kannen kuva: Keskustorin suihkulähde, Martti TammistoKuvat: Pauli Asikainen, Leena Salminen, Jarmo Syvänen

ISSN-L 1798-6559ISSN 1798-6559

Tampere 15.10.2012

AkseliTilastollisia tiedonantoja Tampereelta

3/2012Väestö 1Työllisyys 3Työpaikat ja työssäkäynti 5Asuminen 7Hyvinvointi 8Talous 10

Origossa: Tiedolla johtaminen 14

Ajankohtaista 16Tutkimuksia ja arviointeja 21

Akseli tarjoaa tietoa johtamisen, kehittämisen ja päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on tukea tiedolla johtamista osana kaupungin strategista johtamista.

Tämän julkaisun (Akseli 3/2012) origossa Tampereen teknillisen yliopiston tutkijatohtori Harri Laihonen kuvaa tiedolla johtamisen haasteita ja tarpeita tiedon tuottamisen näkökulmasta. Uudenlainen johta-misnäkökulma, joka on syntynyt palveluja tietoyhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista sekä tar-peista, haastaa tiedontuottamista ja tiedolla johtamisen käytäntöjä vahvasti myös kuntasektorilla.

Akselissa luodaan katsaus keskeisiin toimintaympäristössä vallitseviin ilmiöihin eri tietolähteistä koottu-jen taulukoiden ja kaavioiden avulla. Aihealueita ovat väestö, työllisyys, asuminen, hyvinvointi, työpai-kat ja työssäkäynti sekä talous.

Lisäksi Akselissa esitellään ajankohtaisia tutkimuksia ja arviointeja. Tässä julkaisussa esitel-lään mm. ikäihmisten palvelujen asiakastyytyväisyysarvioinnit, Kuusikko-kuntien vertailurapor-tit toimeentulotuesta ja vanhusten sosiaali- ja terveyspalveluista. UKK-instituutti toteutti yhteis-työssä Tampereen kaupungin kanssa koulumatka- ja liikuntakyselyn syksyllä 2011. Tulokset on luettavissa julkaisusta Kasit liikkeelle! Ajankohtaista osiossa arvioidaan uusia oppimisympäristöjä.

Akseli ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa:http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilastojulkaisut.html

http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilastojulkaisut.html

http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tilastojulkaisut.html

AKSELI 3/2012Väestö

1

Väestönkasvu kolmannesvuosittain

0

500

1000

1500

2000

2500

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

*

III kolm.

II kolm.

I kolm.

henkilöä

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

VÄESTÖTampereen väkiluku kasvaa edellisvuotta nopeammin

Tampereella asui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan elokuun 2012 lopussa 216 608 henkilöä. Väkiluku on kasva-nut tammi-elokuussa jo 1 440 henkilöllä. Väestönlisäys on ollut suurempaa kuin edellisenä vuonna vastaavana ajan-kohtana. Erityisesti vuoden toisella kolmanneksella väkilu-vun kasvu on ollut suurta verrattuna aiempiin vuosiin.

Suurin syy Tampereen väestönlisäykseen tammi-elokuussa oli positiivinen nettomuutto. Tampereelle muutti muista kunnista 522 henkilöä enemmän kuin Tampereelta muihin kuntiin. Nettomaahanmuutto oli kuntien välistä nettomuut-toa vähäisempää, mutta Tampereelle muutti silti ulkomail-ta 387 henkilöä enemmän kuin Tampereelta ulkomaille. Tampereen nettomuutto oli yli 50 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana ennakkotietojen mukaan.

Tampereella syntyi tammi-elokuussa 531 henkilöä enem-män kuin kuoli. Syntyneiden enemmyys oli yli sata henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempaa. Syntyneitä oli 81 henkilöä enemmän ja kuolleita 34 vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Kaupunkiseudulla Lempäälän väkiluku kasvaa nopeimmin

Tampereen kaupunkiseudun ennakkoväkiluku oli elokuun lopussa 363 690 henkilöä. Väkiluku kasvoi kaikissa kunnissa ja väestönlisäys oli yhteensä 3 009 henkilöä. Väkiluku kasvoi edellisen vuoden lopusta 0,8 prosenttia, mikä oli saman ver-ran kuin vuotta aiemmin samaan ajankohtaan.

Suhteellisesti eniten väkiluku kasvoi edellisen vuoden lopus-ta Lempäälässä, 2,2 prosenttia. Siellä väestönlisäys oli lisäk-si huomattavasti edellisvuotta suurempaa. Edellistä vuotta suurempaa väestönlisäys oli myös Ylöjärvellä ja Kangasalla. Pirkkalassa väkiluku kasvoi 1,8 prosenttia, mutta kasvu on hidastunut selvästi edellisestä vuodesta, jolloin vastaavan ajankohdan kasvu oli vielä 2,4 prosenttia.

Nokialla suurin syy väkiluvun kasvuun oli suuri syntyvyys. Muissa kaupunkiseudun kunnissa väestönlisäys johtui pää-asiassa kuntien lähtömuuttoa suuremmasta tulomuutosta.

-500 0 500 1000 1500

Orivesi +5

Vesilahti +56

Nokia +137

Kangasala +180

Pirkkala +313

Ylöjärvi +426

Lempäälä +452

Tampere +1 440

SyntyneidenenemmyysNettomuuttoyhteensä

Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-elokuussa 2012

Lähd

e: T

ilast

okes

kus


2 AKSELI 3/2012Työllisyys

Tampere ja Vantaa kasvavat samaa tahtia

Kuuden suurimman kaupungin suhteellinen kasvu oli tam-mi-elokuussa 0,8 prosenttia eli saman verran kuin edellisenä vuonna samaan ajankohtaan. Suurinta kasvu oli edelleen Espoossa (1,0 %), jossa kasvu oli kuitenkin 0,1 prosenttiyk-sikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös Vantaalla väestönkasvu hidastui, kun muissa suurissa kaupungeissa väestönlisäys oli edellistä vuotta suurempaa. Helsingissä väkiluku kasvoi yli 600 000 henkilöön. Tampereen väkiluvun suhteellinen kasvu (0,7 %) oli suurempaa kuin Turussa (0,5 %) ja saman verran kuin Vantaalla.

Suurista kaupungeista Espoossa, Oulussa ja Vantaalla väki-luku kasvaa erityisesti luonnollisen väestönlisäyksen seu-rauksena, kun taas Helsingissä, Tampereella ja Turussa net-tomuutto on suurin syy väestönkasvuun. Nettomuutossa on kuitenkin suuria eroja kaupunkien välillä, koska esimerkiksi Vantaalla positiivinen nettomuutto johtui tammi-elokuussa kokonaan ulkomaisesta nettomuutosta. Vain Tampereella ja Oulussa kuntien välinen nettomuutto on selvästi suurem-paa kuin ulkomainen nettomuutto.

Suuret seutukunnat kasvavat, muu maa tyhjenee

Suomessa väestön keskittyminen suuriin seutukuntiin jat-kuu. Koko maassa väkiluku kasvoi tammi-elokuussa yhteen-sä lähes 16 000 henkilöllä. Väestönmuutos jakautui alueelli-sesti siten, että 10 suurinta seutukuntaa kasvoivat yhteensä yli 20 000 henkilöllä, kun taas muut 60 seutukuntaa menetti-vät asukkaita yli 4 000 henkilöä.

Suhteellisesti eniten tammi-elokuussa 2012 kasvoi Oulun seutukunta (0,9 %). Seuraavaksi eniten kasvoivat Helsingin ja Tampereen seutukunnat, molemmat 0,8 prosenttia. Kym-menessä suurimmassa seutukunnassa väestönlisäys oli edel-lisvuoden vastaavaa ajankohtaa suurempaa määrällisesti muissa paitsi Seinäjoen, Lahden ja Joensuun seutukunnissa.

Tilastokeskus julkaisi kunnittaisen väestöennusteen

Tilastokeskuksen 28.9.2012 julkaiseman väestösuunnitteen mukaan Tampereen väestön vuosikasvu olisi vuoteen 2020 noin 1 600 henkilöä. Se on selvästi vähemmän kuin oman suunnitteen arvio, joka on lähes 2 100 henkilöä.

Vuonna 2020 Tilastokeskuksen mukaan tamperelaisia olisi 229 609, oma suunnite arvioi määräksi 233 990 asukasta.

Suurten kaupunkien kasvu tammi-elokuu 2012

-500 500 1500 2500 3500 4500 5500

Kouvola -129

Lahti +454

Kuopio +474

Jyväskylä +638

Turku +887

Oulu +1 344

Vantaa +1 378

Tampere +1 440

Espoo +2 519

Helsinki +5 137


Lähd

e: T

ilast

okes

kus

0 3000 6000 9000 12000

Porin sk. +25

Lahden sk. +353

Jyväskylän sk. +981

Turun sk. +1 446

Oulun sk. +2 105

Tampereen sk. +3 004

Helsingin sk. +11 064


Suurten seutukuntien kasvu tammi-elokuu 2012

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Tilastokeskuksen ennuste kokonaisuudessaan on http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html

http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2012/vaenn_2012_2012-09-28_tie_001_fi.html





AKSELI 3/2012Työllisyys

3

TYÖLLISYYSTyöttömyys kääntyi kesällä kasvuun

Tampereen työttömyysaste kääntyi vuoden 2012 toisella kolmanneksella kasvuun kahden vuoden myönteisen työl-lisyyskehityksen jälkeen. Käänne huonompaan tapahtui kesäkuussa, jolloin työttömyysaste oli noussut samaksi kuin mitä se oli ollut vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Elokuun 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työ-voimasta lomautetut mukaan lukien oli jo 13,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiem-min elokuussa.

Työttömiä työnhakijoita oli elokuun lopussa 14 533 henki-löä lomautetut mukaan lukien. Työttömiä oli 922 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Heidän määränsä vähentyi kuitenkin heinäkuun lopusta 970 henkilöllä. Heinäkuun suuri työttömien määrä johtui siitä, että työttömyys kasvaa tavallisesti kesäkuukausina oppilai-toksista valmistuneiden tullessa työmarkkinoille ja joidenkin määräaikaisten työsuhteiden päättyessä kesäajaksi.

Pirkanmaalla työttömyyden kasvu ei ollut yhtä voimakasta kuin Tampereella. Elokuun lopussa työttömyysaste oli 10,2 prosenttia, mikä oli 0,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Koko maassa työt-tömyysaste oli elokuussa keskimäärin 9,1 prosenttia. Kasvua edellisen vuoden elokuusta oli 0,4 prosenttiyksikköä. Tam-pereen työttömyysaste on kasvanut siten myös koko maata nopeammin.

Yli 50-vuotiaita työttömiä enemmän kuin vuonna 2010

Pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttavan suuri. Heitä oli elokuun lopussa 4 474 henkilöä, mikä oli 261 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavana ajankohtana. Pitkäaikaistyöttömiä on ollut 2000-luvun vuosiin verrattuna enemmän vain vuonna 2010, jolloin heitä oli 4 508 henkilöä.

Myös 50 vuotta täyttäneiden työttömien määrä on hyvin suuri, 4 505 henkilöä. Heitä oli 227 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan ajankohtaan ja jopa 50 enemmän kuin korkean työttömyyden vuonna 2010. Yli 50-vuotiaista työt-tömistä moni on pitkäaikaistyötön.

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

22

24

26

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Tampere

%

Työttömyysaste, kolmannesvuosi

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

2007 2008 2009 2010 2011 2012

alle 25-vuotiaat

yli vuoden työttömänä

yli 50-vuotiaat

Alle 25-vuotiaat, yli 50-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, elokuu

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus


4 AKSELI 3/2012Työpaikat ja työssäkäynti

0123456789

1011121314

2007 2008 2009 2010 2011 2012

Oulun seutukuntaJyväskylän seutukuntaLahden seutukuntaTampereen seutukuntaTurun seutukuntaKoko maaHelsingin seutukunta

%

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

Suurten seutukuntien työttömyysaste, elokuu

Myös nuorisotyöttömien määrä on kasvanut vuositasolla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli elokuun lopussa 2 028 hen-kilöä. Heitä oli 198 enemmän kuin vuotta aiemmin vastaa-vaan ajankohtaan, mutta kuitenkin 392 vähemmän kuin heinäkuussa.

Kaupunkiseudulla työttömyys vähentyi vain Kangasalla

Kuuden Tampereen kaupunkiseudun kunnan työttömyys kasvoi edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Työttömyysaste nousi eniten Nokialla, 1,2 prosenttiyksikköä. Tampereella ja Orivedellä kasvu oli seuraavaksi suurinta eli 0,8 prosenttiyksikköä. Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Lempääläs-sä työttömyys yleistyi hieman. Vesilahdessa työttömyysaste pysyi ennallaan ja on edelleen kaupunkiseudun alhaisin, 6,7 prosenttia. Kangasalla työttömyysaste sen sijaan jopa laski 0,1 prosenttiyksikköä edellisen vuoden elokuuhun verrattuna.

Tampereella työttömyys kasvoi suurista kaupungeista eniten

Suurista kaupungeista työttömyysaste oli elokuun lopus-sa korkein Oulussa, 13,4 prosenttia. Toiseksi korkein se oli Tampereella ja Turussa, molemmissa 13,3 prosenttia. Sekä Helsingissä että Vantaalla työttömiä oli yli 8 prosenttia työ-voimasta. Espoossa työttömiä oli vähiten, 6,1 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Tam-pereen työttömyysaste kasvoi kuudesta suurimmasta kau-pungista eniten. Lähes yhtä paljon se kasvoi Oulussa (0,7 %-yksikköä) ja Espoossa (0,6 %-yksikköä). Vähäisintä kasvu oli Vantaalla (0,1 %-yksikköä).

Oulun seutukunnassa työttömyyden kasvu suurinta

Tampereen seutukunnassa työttömyysaste oli elokuun lo-pussa 11,3 prosenttia, mikä oli suurista seutukunnista nel-jänneksi suurin. Työttömyysaste oli suurin Oulun seutukun-nassa, jossa työttömiä oli työvoimasta 12,2 prosenttia. Siellä työttömyys myös kasvoi voimakkaimmin edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, 0,8 prosenttiyksikköä. Lahden ja Tampereen seutukunnissa työttömyys kasvoi seuraavaksi eniten, 0,5 prosenttiyksikköä. Jyväskylän ja Turun seutukun-nissa työttömyys kasvoi vähiten, 0,2 prosenttiyksikköä.

0123456789

10111213141516

2007 2008 2009 2010 2011 2012

OuluTurkuTampereVantaaHelsinkiEspoo

%

Suurten kaupunkien työttömyysaste, elokuu

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

2007 2008 2009 2010 2011 2012

TampereNokiaOrivesiPirkkalaYlöjärviLempääläKangasalaVesilahti

%

Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, elokuu

Lähd

e: P

irkan

maa

n EL

Y-ke

skus


AKSELI 3/2012Työpaikat ja työssäkäynti

5

TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNTITampereella työpaikkojen määrä kääntyi kasvuun

Tampereella oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 116 219 työ-paikkaa. Vuonna 2010 niiden määrä lisääntyi 2 099. Koska vuonna 2009 työpaikat vähenivät noin 5 600 työpaikalla, on vuoden 2008 kokonaismäärä vielä saavuttamatta. Työpaik-koja vähentyi eniten koulutuksessa (146) ja teollisuudessa (110). Teollisuudesta onkin hävinnyt vuodesta 2006 läh-tien 4 560 työpaikkaa eli lähes 25 prosenttia työpaikoista. Erityisesti vuosi 2009 oli teollisuudelle synkkä, alalta katosi yli 3 000 työpaikkaa taantuman myötä. Vuonna 2010 työ-paikkoja syntyi eniten terveys- ja sosiaalipalveluihin (+562), hallinto- ja tukipalvelutoimintaan (+420), informaatioon ja viestintään (+407), tukku- ja vähittäiskauppaan (+261) sekä rakentamiseen (+238).

Teollisuuden työpaikkojen osuus laskussa

Koko maassa vuonna 2010 työpaikkoja tuli lisää kaikkiaan yli 35 704. Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla toimialoilla lu-kuun ottamatta teollisuutta, joissa työpaikkoja väheni 1 304.

Tampereella eniten työpaikkoja oli julkisen hallinnon toi-mialalla (28,1 %). Kaupan, logistiikan ja majoitus- ja ravitse-mustoimialojen osuus oli 20 prosenttia, palvelualojen osuus 76 prosenttia ja jalostusalojen osuus 22 prosenttia.

Teollisuuden osuus työpaikoista laskee edelleen. Vuonna 2008 teollisuuden työpaikkojen osuus oli 18 prosenttia, ja vaikka osuus onkin pudonnut 15,9 prosenttiin, on se edel-leen Tampereella selvästi suurempi kuin muissa suurissa kaupungeissa.

Informaation ja viestinnän osuus on sen sijaan noussut ta-saisesti vuodesta 2008 ja se on nyt lähes 7 prosenttia kaikis-ta toimialoista.

Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyi

Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyi vuoden 2009 taantuman aiheuttaman notkahduksen jälkeen. Vuonna 2010 Tampereella kävi muualta töissä 40 134 henkilöä ja Tampereelta muualle työssäkäyviä oli 18 115. Näin ollen työssäkäynnin nettovoitto Tampereella oli 22 019 henkilöä. Yli 2 600 tamperelaista kävi pääkaupunkiseudulla töissä ja vastaavasti noin 1 200 pääkaupunkiseudulla asuvaa Tam-

90 000

95 000

100 000

105 000

110 000

115 000

120 000

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

Työpaikkojen lukumäärä

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

Maa-,metsä- ja

kalatalous0,3 %

Kaivostoiminta;sähkö ja

lämpöhuolto;vesi- ja

jätehuolto0,8 %

Teollisuus15,9 %

Rakentaminen5,7 %

Kauppa, kuljetus,majoitus,

ravitsemus20,0 %

Informaatioja viestintä

6,8 %

Rahoitus- javakuutustoiminta

1,6 %

Kiinteistöala1,0 %

Ammatillinen,tiet. ja tekn.

toiminta;hallinto- ja

tukipalvelut14,4 %

Julkinenhallinto ja

maanpuolustus;koulutus;

sote-palvelut28,1 %

Muut palvelut4,7 %

Tuntematon1,0 %

Työpaikat toimialoittain 2010

Lähde: Tilastokeskus


6 AKSELI 3/2012Asuminen

-1 000

-261

-199

-166

-37

-26

105

117

306

547

554

638

661

748

1 265

2 959

2 961

3 231

4 011

4 213

-1 000 0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000

Helsinki

Vantaa

Espoo

Hyvinkää

Maarianhamina

Kankaanpää

Jämsä

Hämeenlinna

Pälkäne

Orivesi

Sastamala

Vesilahti

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Akaa

Pirkkala

Lempäälä

Nokia

Ylöjärvi

Kangasala

Nettopendelöinti Tampereen suhteen 2010 suurimman nettovoiton ja -tappion kunnat

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

pereella. Pääkaupunkiseudun suhteen nettotappio (1 455 henkilöä) on kasvanut viime vuosina. Erityisesti Espoossa työssäkäyviä on vuosittain yhä enemmän.

Tampereella työssäkäyvien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa 34 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudulta Tam-pereella töissä käyviä on vuosi vuodelta enemmän, mutta pääkaupunkiseudulta tulevien määrä on ollut vuodesta 2007 vähenemään päin. Pääkaupunkiseutua ja Tampereen kaupunkiseutua lukuun ottamatta eniten työssäkäyviä Tam-pereelle tulee Akaasta, Valkeakoskelta, Hämeenkyröstä ja Sastamalasta.

Kymmenen vuoden aikana tamperelaisten työssäkäynti Tampereen ulkopuolelle on kasvanut 31 prosenttia. Pääkau-punkiseudulle ja erityisesti Tampereen kaupunkiseudulle työssäkäyvien määrä on kasvanut vuodesta 1990 huomat-tavasti. Pääkaupunkiseudun ja Tampereen kaupunkiseudun lisäksi työssäkäyviä matkustaa paljon Valkeakoskelle, Hä-meenlinnaan ja Turkuun.

Tampereen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2010 oli 123,4 prosenttia eli alueen työpaikkojen lukumäärä on suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Työpaik-kaomavaraisuus on palannut vuosien 2006-2008 tasolle.

Kehyskunnista syntyi eniten työpaikkoja Pirkkalaan

Kaupunkiseudulla oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 160 200 työpaikkaa, joista 72,6 prosenttia Tampereella. Kau-punkiseudulle tuli 3 800 työpaikkaa lisää vuonna 2010. Työ-paikkojen määrä lisääntyi suhteessa olemassa oleviin työ-paikkoihin eniten Pirkkalassa (7,9 %). Kangasalla (4,6 %) ja Vesilahdessa (4,9 %). Tampereella (1,8 %), Lempäälässä (2,2 %) ja Orivedellä (2,4 %) työpaikkojen määrä lisääntyi suh-teessa vähiten.

Työpaikkojen määrä lisääntyi kaikissa suurissa kaupungeis-sa paitsi Kouvolassa ja Turussa. Kouvolassa vähennystä oli 0,8 prosenttia työpaikoista ja Turussa työpaikkoja väheni 0,2 prosenttia. Suhteessa myönteisin työpaikkakehitys oli Espoossa (2,6 %), Jyväskylässä (2,4 %) ja Tampereella (1,8 %). Espoossa työpaikkoja on enemmän kuin Tampereella.

Tampereella on 24 yksityisen sektorin työntekijää kymmen-tä julkisen sektorin työntekijää kohden. Kunnallisella sek-torilla työskentelee 22 prosenttia työntekijöistä, valtiolla 8 prosenttia ja yksityisellä sektorilla 70 prosenttia työnteki-jöistä. Koko Suomessa on 21 yksityisen sektorin työntekijää kymmentä julkisen sektorin työntekijää kohden.

39

69

137

319

348

381

386

2 099

0 1 000 2 000 3 000

Vesilahti

Orivesi

Lempäälä

Ylöjärvi

Nokia

Pirkkala

Kangasala

Tampere

Työpaikkojen määrän muutos kaupunkiseudulla 2010

Lähd

e: T

ilast

okes

kus


AKSELI 3/2012Asuminen

7

ASUMINENOmistusasuntotuotanto hyvässä vireessä

Elokuun loppuun mennessä on Tampereella valmistunut 1 419 uutta asuntoa, joista 1 009 asuntoa sijaitsee kerros-taloissa, 67 rivitaloissa ja 171 erillisissä pientaloissa. Lisäksi 172 asuntoa sijoittuu liikerakennuksiin. Valmistuneiden asuntojen määrä on selvästi enemmän kuin edellisenä viite-nä vuonna keskimäärin. Vuokra-asuntoja on valmistuneista 650, asumisoikeusasuntoja 121 ja omistusasuntoja 648.

Asuntotoimi arvioi, että tänä vuonna valmistuu noin 2 000 asuntoa, mikä on 100 asuntoa enemmän kuin alkuvuodes-ta arvioitiin. Varsinkin omistusasuntotuotanto on ollut hy-vässä vireessä kuluvana vuonna. Valmistuvista asunnoista on omistusasuntoja 1 144 (57 %), vuokra-asuntoja on 735 (37 %) ja asumisoikeusasuntoja 121. Määrällisesti vuokra-asuntoja tulisikin valmistua vähintään 750 vuosittain myös pitkällä aikavälillä. Entistä useampi vuokra-asunto on vapaa-rahoitteinen, tänä vuonna niiden osuus on reilu kolmannes.

Tampereella ylitetään tänä vuonna pitkän ajan tavoitteeksi asetetun 1 865 asunnon valmistuminen. Vuonna 2011 tavoi-te lähes saavutettiin. Tänä vuonna korvataan vain osittain vuosien 2009 ja 2010 heikkoja asuntorakentamisvuosia, jolloin tavoitteesta jäätiin molempina vuosina noin 40 pro-senttia.

Epävarma taloustilanne hillitsee ensi vuoden asuntotuotantoa

Ensi vuonna näyttäisi valmistuvan noin 1700 asuntoa, joista vuokra-asuntoja olisi 760 (44 %), asumisoikeusasuntoja 60 ja omistusasuntoja 880 (52 %). Rakennuslupia on kuitenkin myönnetty noin 2 300 asunnolle, jotka ovat valmistumassa ensi vuonna tai myöhemmin (yksittäiset omakotitalot eivät ole mukana) eli potentiaalia asuntotuotannossa on runsaasti.

Talousuutiset ovat tällä hetkellä varsin mollivoittoisia eikä ensi vuodenkaan talouskehitys näytä viime aikoina julkais-tujen ennusteiden mukaan kovin hyvältä. Kansalaisten reaa-litulokehityskin on negatiivinen ensi vuonna. Epävarma ta-loustilanne vaimentaa asuntojen kysyntää, mikä puolestaan vaikuttaa vanhojen osakeasuntojen kauppojen määriin, hintojen kehitykseen sekä hillitsee varsinkin uusien omis-tusasuntohankkeiden liikkeellelähtöä. Ainoana valopilkku-na nykyisessä taloustilanteessa ovat alhaiset korot, jotka ylläpitävät omistusasuntojen kysyntää.

Lisätietoja: Kari Linnanen, asuntokoordinaattori Puh. 050 571 2940 [email protected]

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

myönnetyt

aloitetut

valmistuneet

milj. m3

Lähd

e: R

aken

nusv

alvo

nta

Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj.vuosi

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

1800

2000

2008

2009

2010

2011

2012

2013

*

syys-joulukuutammi-elokuu

asuntoa

Lähde: Rakennusvalvonta, v. 2013 arvio Asuntotoimi

Valmistuneet asunnot

AKSELI 3/2012Hyvinvointi

8 AKSELI 3/2012Hyvinvointi

HYVINVOINTIToimeentulotuen menot kasvavat, vaikka tuen saajien määrä vähenee

Tammi-elokuussa 2012 toimeentulotuen asiakkaita oli 17 355, mikä on hieman vähemmän kuin vastaavana ajan-jaksona viime vuonna. Toimeentulotukea saavien perhei-den määrä kasvoi vuonna 2011, mutta tänä vuonna perhei-den määrässä on lievää laskua viime vuoteen verrattuna. Toimeentulotuen menot kasvoivat vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna (+4,5 %). Tänä vuonna kasvu on ollut lähes 12 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuonna 2011. Tämä johtunee asumiskustannusten kasvusta ja siitä, että asiakkuuden piirissä oloajat ovat pidentyneet oleellises-ti edellisiin vuosiin verrattuna. Tammi-elokuussa 2012 toi-meentulotukea myönnettiin perheelle keskimäärin 471,67 euroa kuukaudessa, vuonna 2011 vastaavana ajankohtana tuen määrä oli 434,29 euroa. Vuodessa tehdään 72 000 toi-meentulotukeen liittyvää päätöstä, joista hylättyjen osuus on 15 prosenttia.

Toimeentulotukea saavista suurin osa asuu yksin

Yksin asuvien osuus toimeentulotuen saajista on suurin (74,1 %) ja heidän osuutensa on viime vuosina kasvanut. Samoin lapsi-perheiden osuus on kasvanut. Yksinhuoltajaperheiden määrässä ei kuitenkaan ole tapahtunut merkittävää muutosta. Toimeen-tulotuesta osallisiksi tulleiden lasten määrä oli 4 717 ja heidän osuutensa (alle 18-vuotiaasta väestöstä) oli 13,3 prosenttia vuon-na 2011.

Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien osuus on kasvanut. Heidän osuutensa (10– 12 kk/vuosi) oli lähes 25 prosenttia kaikista toimeentulotuen saajista. Lyhytaikaista toimeentu-lotukea (3 kuukautta tai alle) saavien osuus on 42 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden osuus toimeentulotuen asiakkaista on 30,7 prosenttia, näistä nuorista on opiskelijoiden osuus lä-hes 12 prosenttia, joka on merkittävästi enemmän verrattu-na muihin Kuusikko-kuntiin (Helsinki, Vantaa, Espoo, Turku ja Oulu).

Suurin osa toimeentulotuen hakijoista on työttömiä (65,5 %). Opiskelijoita on 13,3 prosenttia ja eläkeläisiä 6,1 prosenttia. Tampereella nuorisotyöttömyys on Helsingin jälkeen toiseksi suurin Kuusikko-kunnissa. Eläkkeellä olevien osuus on kasva-nut johtuen pääosin terveydenhuoltomenojen kasvusta ja asumiskustannusten noususta.

43,8 % 47,4 % 45,2 %

30,3 %30,7 %

29,0 %

6,7 %4,4 %

5,6 %

12,2 % 11,1 % 12,5 %

7,0 % 6,4 % 7,7 %

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

Tampere Helsinki Kuusikko

Pari, lapsia

Yksinhuoltaja

Pari, ei lapsia

Yhden hengentalous, nainen

Yhden hengentalous, mies

Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet perhetyypeittäin 2011

Lähd

e: K

uusi

kkok

unna

t

17 324

19 627 19 822 19 913

17 355

3 691

5 255 4 630 4 4583 133

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

22 000

2008 2009 2010 2011 Tammi-elo2012

Toimeentulotuen saajat

joista uusia asiakkaita

Toimeentulotuen saajat ja uudet asiakkaat

Lähd

e: T

ietu

la

Lisätietoja: Timo Ruohola, toimeentuloturvan päällikkö Puh. 050 551 1774 [email protected]



9

Huostaanotettuja lapsia vähemmän

Varsinaisia huostaanottoja tehtiin tammi-elokuun aikana 43. Huostaanottojen määrä on vähentynyt viime vuoden vas-taavasta ajankohdasta, jolloin niitä oli 57. Huostaanotetuista lapsista 22 on teini-ikäisiä (13– 17-v.). Nuorten huostaanot-toja on jonkin verran vähemmän viime vuoden tammi-elo-kuuhun verrattuna. Alakouluikäisten (7–12-v.) lasten huos-taanotot ovat myös vähentyneet (5), määrän ollessa viime vuonna 17. Alle kouluikäisten lasten huostaanotot ovat li-sääntyneet, huostaanottoja oli 16, (viime vuonna 9). Yleisim-mät syyt pienten ja alakouluikäisten lasten huostaanottoon ovat lasten kaltoinkohtelu, vanhempien päihteiden käyttö ja mielenterveyden häiriöt.

Suurin osa kiireellisesti sijoitetuista on teini-ikäisiä nuoria

Tammi-elokuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 142, joka on samansuuruinen kun viime vuoden vastaavana ajanjak-sona. Suurin osa heistä oli 13–17-vuotiaita nuoria (82). Teini-ikäisten huostaanottojen syinä ovat usein koulunkäynnin vaikeudet ja päihteiden käyttö. Kiireellisesti sijoitetuista lap-sista oli alle kouluikäisiä 28 ja alakouluikäisiä 32.

Kiireelliseen sijoitukseen päädytään silloin, kun kodin olo-suhteet tai puutteet lapsen huolenpidossa välittömästi vaa-rantavat lapsen terveyttä tai kehitystä.

Lastensuojeluasia saa useimmiten alkunsa, kun sosiaalityön-tekijä tai muu lastensuojelun työntekijä on vastaanottanut lastensuojeluilmoituksen. Lastensuojeluasia voi tulla vireille myös hakemuksesta tai pyynnöstä lastensuojelutarpeen sel-vittämiseksi. Lastensuojeluilmoituksen voi kuitenkin tehdä kuka tahansa, joka on huolestunut lapsen tai nuoren hy-vinvoinnista. Vuonna 2011 lastensuojeluilmoituksia tehtiin 2 692. Samasta lapsesta saattaa ilmoittaa useampi ilmoittaja ja ilmoituksia voi tulla useampaan kertaan vuoden aikana samasta perheestä. Tästä syystä ilmoitusten lukumäärä on huomattavasti suurempi ilmoitusten kohteena oleviin lap-siin verrattuna. Lastensuojeluilmoitusten kohteena oli 1 768 lasta. Eniten ilmoituksia tehtiin kouluikäisistä lapsista, suurin osa ilmoituksista koski 7 –12-vuotiaita lapsia.

Perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista on edelleen lisääntynyt. Vuonna 2011 sukulais- ja läheisverkos-toon oli sijoitettuna 44 lasta.

7967 70

8471

43

198

236

188

232 222

142

0

50

100

150

200

250

2007 2008 2009 2010 2011 Tammi-elokuu

2012Varsinaiset huostaanotot, lapsiaKiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä

Lähd

e: T

ietu

la

Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset

49,4 48,1 45,0 47,7 51,5 55,4

27,2 32,0 35,9 33,2 30,1 28,0

12,313,7 13,0 12,3 12,3 11,2

11,1 6,2 6,2 6,8 6,1 5,3

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

2006 2007 2008 2009 2010 2011Ammatilliset perhekodit %Kunnalliset laitokset %Ostopalvelulaitokset %Perhehoito (sijaisperheet) %

Lähd

e: K

uusi

kkok

unna

t

Eri hoitomuotojen osuus sijoitusten hoitovuorokausista

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

Helsinki Turku Tampere Oulu Vantaa Espoo

2008 2009

2010 2011

Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleiden 0–17-vuotiaiden lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä

Lähd

e: K

uusi

kkok

unna

t

AKSELI 3/2012Talous

10 AKSELI 3/2012Talous

TALOUSEuroalueen velkakriisi varjostaa tulevaisuudennäkymiä

Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu ja epätietoi-suus talouden kehityssuunnasta on suuri. Jo yli kolme vuotta jatkunut euroalueen velkakriisi aiheuttaa edelleen epävar-muutta. Velkakriisin riskeinä ovat uusien valtioiden joutumi-nen tukitoimien piiriin, rahoittajien kielteinen suhtautumi-nen koko euroalueeseen sekä ennakoimattomat muutokset korkotasossa. Myös kotimaassa epävarmuus on lisääntynyt, mikä näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa, joiden ennustetaan laskevan edellisvuoteen nähden. Kansantalou-den tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa. Valtiovarainmi-nisteriö arvioi Suomen kokonaistuotannon kasvavan yhden prosentin vuonna 2012 ja 1,2 prosenttia vuonna 2013. Kasvu on lähinnä kotimaisen kysynnän varassa.

Kuluttajien luottamus talouteen synkkenee

Kuluttajien luottamus talouteen oli selvästi heikompi kuin vuosi sitten elokuussa ja pitkällä ajalla keskimäärin. Kulut-tajien arviot Suomen talouden tulevaisuudesta sekä työttö-myyskehityksestä olivat edelleen melko synkät. Kansalaisten arviot työttömyyden kasvusta ovat lisääntyneet viime vuo-den elokuuhun verrattuna. Kuluttajista 60 prosenttia arvioi elokuussa, että työttömyys lisääntyy seuraavan vuoden ai-kana, kun vuosi sitten vastaava osuus oli 42 prosenttia.

Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio on laskenut koko vuoden ja oli elokuussa 2,7 prosenttia. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea korkojen laskusta. Lisäksi valtion veronkorotukset vievät ku-lutuskysyntää.

Pirkanmaan talouden muutokset nähtävä mahdollisuuksina

Katsaus Pirkanmaan talouden lähihistoriaan eli Pirkanmaan talous 2012 julkaistiin Tampereen päivänä 1.10.2012. Katsa-usta on julkaistu nyt 10 vuotta. Juhlanumero kertoo maa-kunnan taloustilanteen parantuneen viime vuosina useilla eri mittareilla tarkasteltuna, koska katsauksen tiedot ovat peräisin viime vuodelta ja vuoden 2012 ensimmäiseltä vuosineljännekseltä. Talous kehittyi vielä kesään 2012 asti myönteisesti, mutta nyt on edessä haastava talvi. Pirkan-maan monet vetovoimatekijät takaavat kuitenkin sen, että muutoksessa on aina mahdollisuuksia. Julkaisu on luettavis-sa osoitteessa: http:\\www.pirkanmaantalous.fi

-10,0

-8,0

-6,0

-4,0

-2,0

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

1990

1992

1994

1996

1998

2000

2002

2004

2006

2008

2010

*

2012

*

Bruttokansantuotteen volyymin muutos, %

Lähd

e: V

altio

vara

inm

inis

teriö

Kuluttajien odotukset taloudesta vuoden kuluttua

-50

-40

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

Saldoluku

Luottamus omaantalouteen 12 kk kuluttua

Luottamus Suomentalouteen 12 kk kuluttua Työttömyys

Lähd

e: T

ilast

okes

kus

3,6

-0,5

7,99,6

11,7

7,96,1

-18,4

8,66,9

-20,0

-15,0

-10,0

-5,0

0,0

5,0

10,0

15,0

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla %

Lähd

e: P

irkan

maa

n Ta

lous

201

2

http:\\www.pirkanmaantalous.fi

AKSELI 3/2012Talous

AKSELI 3/2012Talous

11

Aluetalouden yleistilanne heikentynyt

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Pirkanmaan ELY-keskuk-sen mukaan Tampereen seutukunnan kehitysnäkymät ovat hieman synkentyneet ja yleistilanne on jonkin verran heikentynyt vuoden takaisesta. Myönteistä on, että yritykset varautuvat tulevaisuuteen uudistamalla liiketoimintaansa. Epävarmuus näkyy kuitenkin tilaus-kantojen lyhyytenä ja investointien lykkääntymisenä. Merkittävin yksittäinen tekijä Tampereen yritysraken-teessa on Nokian strategian muutos. Yhtiö ilmoitti elokuussa irtisanovansa yli 300 työntekijää Tampereen yksiköistä. Nokian rooli on ollut aiemmin merkittävä ja parhaimmillaan pelkät sen vuosittaiset yhteisövero-kertymät ovat olleet noin 50 milj. euroa. Nokian yhtei-söverotuottojen ehtyminen vuosina 2010 ja 2011 on osaltaan heikentänyt kaupungin taloutta. Muutoksen seurauksena on kuitenkin jo syntynyt noin 30 spin-up -yritystä ICT-alalle ja luovat toimialat tuovat uusia mah-dollisuuksia. Yritysrakenteen monipuolistuminen voi-kin jatkossa olla koko seudun kannalta etu verrattuna aikaisempaan.

Voimakkaat rakennemuutokset jatkuvat. Lomautukset ja nyt erityisesti yleistyvänä ilmiönä yritysten irtisano-miset kohdistuvat voimakkaina Tampereelle. ICT-alan myllerrykset jatkuvat huomattavan vaikeina ja matka-puhelinalan supistuminen iskee voimakkaasti Tampe-reelle. Toistaiseksi ICT-ala on pystynyt myös uudistu-maan ja luomaan työpaikkoja, mutta lähitulevaisuus tulee olemaan aiempaa vaikeampi. Työttömyys on lisääntymässä ja työpaikkoja avautuu aiempaa vähem-män. Uusien yritysten perustamisvauhti on hiljentynyt, investointien suhteen ollaan varovaisia ja viennin kas-vun odotetaan pysähtyvän. Kansainvälisten, erityisesti euroalueen, rahamarkkinoiden epävarmuus hidastaa teollisuuden rakennemuutosta. Teknologiateollisuu-den, kemian ja metsäsektorin tilanne ei ole heikko, mutta metsäteollisuudessa keskeisten yritysten uudis-tuminen on ollut hidasta. Terveysteknologia ja ICT ovat vahvoja kasvualoja. Kaupan ala ja palvelut ovat poten-tiaalisia kasvualoja tulevaisuudessa.

Tampereen seutu on erittäin vetovoimainen ja tarjo-aa monipuolisen elinkeinorakenteensa myötä hyvät elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden toimintapuitteet. Vahvuutena on laaja väestöpohja, osaava ja koulutet-tu työvoima, monipuolinen yritysrakenne ja kriittisen massan omaava innovatiivinen kehitysympäristö. Tam-pereen seutukunnan taloudellinen tilanne on jonkin verran heikompi kuin vuotta aiemmin ja näkymät myös

20. Government of Åland

Lähde: TEM

Loviisa

Porvoo

Kotka-Hamina

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Forssa

Turku

Vakka-Suomi

Lounais-Pirkanmaa

Tampere

Hämeenlinna

Riihimäki

Ylä-Pirkanmaa

Luoteis-Pirkanmaa

Suupohja

Pohjois-Satakunta

Äänekoski

Saarijärvi-Viitasaari

Jyväskylä

Sisä-Savo

Pieksämäki

Kuopio

Kaustinen

Järviseutu

Pietarsaari

Nivala-Haapajärvi

Kokkola

SeinäjokiKuusiokunnat

Kyrönmaa

Pori

Jämsä

Suupohjanrannikkoseutu

Vaasa

Haapavesi-SiikalatvaYlivieska

Raahe

Torniolaakso

Turunmaa

Mikkeli

Savonlinna

Varkaus

Lappeenranta

Imatra

Joensuu

Pielisen Karjala

Koillis-Savo

Keski-Karjala

Raasepori

Kehys-Kainuu

Oulunkaari

Koillismaa

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Loviisa

Porvoo

Kotka-Hamina

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Forssa

Turku

Vakka-Suomi

Lounais-Pirkanmaa

Tampere

Hämeenlinna

Riihimäki

Ylä-Pirkanmaa

Luoteis-Pirkanmaa

Suupohja

Pohjois-Satakunta

Äänekoski


Jyväskylä

Sisä-Savo

Pieksämäki

Kuopio

Kaustinen

Järviseutu

Pietarsaari

Nivala-Haapajärvi

Kokkola


Kyrönmaa

Pori

Jämsä


Vaasa


Raahe

Torniolaakso

Turunmaa

Mikkeli

Savonlinna

Varkaus

Lappeenranta

Imatra

Joensuu

Pielisen Karjala

Koillis-Savo

Keski-Karjala

Raasepori

Kehys-Kainuu

Oulunkaari

Koillismaa

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Helsinki

Ylä-Savo

Joutsa

Keuruu

Kajaani

Rovaniemi

Kemi-Tornio

Itä-Lappi

Salo

Rauma Lahti

Kouvola

Oulu

Elinkeinoelämäodotukset syksylle 2013

Heikompi (11)Samalla tasolla (28)Parempi (27)Paljon parempi (1)

Kartta kuvaa seutukunnan kehitystä, eikäkartan avulla voi tehdä vertailuja alueiden välillä.

Alueelliset talousnäkymät 2/2012

Elinkeinoelämä, odotukset syksylle 2013

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

AKSELI 3/2012Talous

12 AKSELI 3/2012Talous

aiempaa synkemmät. Elinkeinoelämän tilanne on heikompi nyt sekä lähitulevaisuudessa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen. Osaavan työvoiman saatavuuden odotetaan paranevan lähitulevaisuudessa, mutta työttömyyden mää-rän ja rakenteen odotetaan vaikeutuvan.

Julkaisu Alueelliset talousnäkymät syksyllä 2012 on kokonaisuu-dessaan luettavissa osoitteessa: http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1530/Alueelliset_kehitysnakymat_syksy_2012.pdf

Kuntatalous ahdingossa

Vuoden 2013 talouden näkymät ovat taantuman, valtion-osuusleikkausten ja yhteisöverotulojen vähenemisen myötä poikkeuksellisen heikot. Verorahoituksen kasvu on hidasta ja kuntien toimintakulut kasvavat nopeasti, valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia ja kunnille osoitetaan uusia me-noja lisääviä tehtäviä. Vuonna 2013 kuntien laskennalliset valtionosuudet ovat noin 9,7 mrd. euroa. Vaikka valtionavut kasvavat ensi vuonna reilulla 180 milj. eurolla vuodesta 2012, kasvu perustuu kunnille annettavien uusiin velvoittei-siin, väestön määrän muutokseen sekä indeksikorotukseen. Todellisuudessa kuntien palvelujen rahoittamiseen tarkoi-tettuja valtionosuuksia leikataan vuosina 2012-13 noin 750 miljoonalla eurolla. Kuntien rahoitusasema heikentyy ensi vuonna kuluvaan vuoteen verrattuna 193 milj. eurolla

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan 2013. Sen lisäksi käynnistetään nuorten aikuisten osaamisohjelma ja nuor-ten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä laajennetaan. Pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseksi käynnistetään kunta-kokeilu, jossa päävastuu siirtyy kunnalle samalla kun niiden vastuuta pitkäaikaistyöttömien palvelussa lisätään. Uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013. Hallituksen ta-lousarvioesityksessä näihin on varattu 159 milj. euroa. Uu-det tai laajenevat tehtävät lisäävät kuitenkin kuntien meno-ja yli 300 milj. euroa.

Kuntatalouden rahoitustilanteen suurimpina uhkina ovat kuntien velvoitteiden lisäksi velkakriisin laajeneminen sekä mahdolliset varainhankinnan ongelmat. Lähes yhtä suuri uhka on suuret korkomuutokset, jolloin tarve hallita korko-riskejä ja muita rahoituskustannuksia korostuu. Huolenai-heena ovat myös kasvavat investointipaineet ja kyky hoitaa nämä investoinnit. Kuntien arviot vuoden 2012 verotulojen kehityksestä osoittavat noin kahden prosentin kasvua vuo-den 2011 tilinpäätöksestä. Vuosikatteet ovat pienenemässä jopa 20 prosenttia vuoden 2011 tilinpäätöksistä. Vuoden 2013 käyttömenojen ja toimintakulujen kasvun hillitsemi-seksi pitää käynnistää toimenpiteitä sulkematta pois raken-teellisia muutoksia.


Lähde: TEM

Loviisa

Porvoo

Kotka-Hamina

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Forssa

Turku

Vakka-Suomi

Lounais-Pirkanmaa

Tampere

Hämeenlinna

Riihimäki

Ylä-Pirkanmaa

Luoteis-Pirkanmaa

Suupohja

Pohjois-Satakunta

Äänekoski


Jyväskylä

Sisä-Savo

Pieksämäki

Kuopio

Kaustinen

Järviseutu

Pietarsaari

Nivala-Haapajärvi

Kokkola


Kyrönmaa

Pori

Jämsä


Vaasa


Raahe

Torniolaakso

Turunmaa

Mikkeli

Savonlinna

Varkaus

Lappeenranta

Imatra

Joensuu

Pielisen Karjala

Koillis-Savo

Keski-Karjala

Raasepori

Kehys-Kainuu

Oulunkaari

Koillismaa

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Loviisa

Porvoo

Kotka-Hamina

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Forssa

Turku

Vakka-Suomi

Lounais-Pirkanmaa

Tampere

Hämeenlinna

Riihimäki

Ylä-Pirkanmaa

Luoteis-Pirkanmaa

Suupohja

Pohjois-Satakunta

Äänekoski


Jyväskylä

Sisä-Savo

Pieksämäki

Kuopio

Kaustinen

Järviseutu

Pietarsaari

Nivala-Haapajärvi

Kokkola


Kyrönmaa

Pori

Jämsä


Vaasa


Raahe

Torniolaakso

Turunmaa

Mikkeli

Savonlinna

Varkaus

Lappeenranta

Imatra

Joensuu

Pielisen Karjala

Koillis-Savo

Keski-Karjala

Raasepori

Kehys-Kainuu

Oulunkaari

Koillismaa

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Helsinki

Ylä-Savo

Joutsa

Keuruu

Kajaani

Rovaniemi

Kemi-Tornio

Itä-Lappi

Salo

Rauma Lahti

Kouvola

Oulu

Työvoiman saatavuusodotukset syksylle 2013

Heikompi (15)Nykytasolla (39)Parempi (13)



Työvoiman saatavuus, odotukset syksylle 2013



Lähde: TEM

Loviisa

Porvoo

Kotka-Hamina

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Forssa

Turku

Vakka-Suomi

Lounais-Pirkanmaa

Tampere

Hämeenlinna

Riihimäki

Ylä-Pirkanmaa

Luoteis-Pirkanmaa

Suupohja

Pohjois-Satakunta

Äänekoski


Jyväskylä

Sisä-Savo

Pieksämäki

Kuopio

Kaustinen

Järviseutu

Pietarsaari

Nivala-Haapajärvi

Kokkola


Kyrönmaa

Pori

Jämsä


Vaasa


Raahe

Torniolaakso

Turunmaa

Mikkeli

Savonlinna

Varkaus

Lappeenranta

Imatra

Joensuu

Pielisen Karjala

Koillis-Savo

Keski-Karjala

Raasepori

Kehys-Kainuu

Oulunkaari

Koillismaa

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Loviisa

Porvoo

Kotka-Hamina

Loimaa

Etelä-Pirkanmaa

Forssa

Turku

Vakka-Suomi

Lounais-Pirkanmaa

Tampere

Hämeenlinna

Riihimäki

Ylä-Pirkanmaa

Luoteis-Pirkanmaa

Suupohja

Pohjois-Satakunta

Äänekoski


Jyväskylä

Sisä-Savo

Pieksämäki

Kuopio

Kaustinen

Järviseutu

Pietarsaari

Nivala-Haapajärvi

Kokkola


Kyrönmaa

Pori

Jämsä


Vaasa


Raahe

Torniolaakso

Turunmaa

Mikkeli

Savonlinna

Varkaus

Lappeenranta

Imatra

Joensuu

Pielisen Karjala

Koillis-Savo

Keski-Karjala

Raasepori

Kehys-Kainuu

Oulunkaari

Koillismaa

Pohjois-Lappi

Tunturi-Lappi

Helsinki

Ylä-Savo

Joutsa

Keuruu

Kajaani

Rovaniemi

Kemi-Tornio

Itä-Lappi

Salo

Rauma Lahti

Kouvola

Oulu

Työttömyysodotukset syksylle 2013

Paljon heikompi (1)Heikompi (15)Nykytasolla (38)Parempi (13)



Työttömyys, odotukset syksylle 2013


http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1530/Alueelliset_kehitysnakymat_syksy_2012.pdf

AKSELI 3/2012Talous

AKSELI 3/2012Talous

13

Tampereen verotulokehitys heikkoa

Verotulot olivat vuonna 2011 asukasta kohti 3 558,1 euroa eli kasvua oli vain 0,1 prosenttia. Verotulojen kehitys on vuo-sina 2008–2011 ollut vaihtelevaa. Vuonna 2008 verotulojen kasvu oli tarkastelujakson vahvinta (7,3 %). Talouden taantu-ma vuonna 2009 näkyi sekä yhteisöverotulojen että kunnal-lisverotulojen heikkona kehityksenä ja verotulot vähenivät 1,4 prosenttia. Vuodelle 2010 korotettiin sekä kunnan tu-lovero- että kiinteistöveroprosentteja ja verotulojen määrä kasvoi 4,9 prosenttia. Vuonna 2011 verotulot asukasta kohti säilyivät edellisen vuoden tasolla. Pääasiassa heikon vero-tulokehityksen vuoksi kaupungin taloudellinen tilanne on olennaisesti kiristynyt viimeisen neljän vuoden aikana.

Tuleva vuosi haasteellinen

Heikon taloustilanteen aiheuttama yritysten työllistämis- ja tulonmuodostuskyvyn heikentyminen heijastuu Tampe-reen kaupungin talouteen. Julkistalouden kiristyminen ka-ventaa myös Tampereen kaupungin kykyä kantaa osansa alueen kehittämistoimista. Samaan aikaan, kun talouskriisis-tä toipumiseen, kiristyvän kilpailun aiheuttamisiin haastei-siin ja väestön vanhenemisesta aiheutuvaan palvelutarpeen kasvuun tarvittaisiin lisää rahoitusta, Tampereella joudutaan karsimaan menoja ja tehostamaan toimintaa. Tilanne on haastava, sillä talouskriisin aikaisilla toimilla sekä sen jälkei-sellä talouskehityksellä tulee olemaan huomattava vaikutus siihen, miten eri alueet toipuvat talouskriisin seurauksista ja miten ne kykenevät ylläpitämään ja parantamaan kilpailuky-kyään. Koska talouden elpymisen odotetaan olevan hidasta ja matalan kasvun ajan kestävän useita vuosia, tilanteen ei odoteta helpottuvan. Kuntalaisten palvelutarpeiden kasvu ja kaupungin korkea investointitarve korostavat tilanteen ongelmallisuutta.

AKSELI 3/2012Tiedolla johtaminen

14 AKSELI 3/2012Tiedolla johtaminenORIGOSSA

TIEDOLLA JOHTAMINENKunnan johtaminen edellyttää helikopteriperspektiiviä

Perinteisesti organisaatioiden suorituskykyä on tarkasteltu organisaatiokohtaisten tuloskorttien avulla. Tämä saattaa kuitenkin johtaa osa-optimointiin ja kokonaiskuva organi-saatiorajat ylittävien palveluketjujen toimivuudesta jää täl-löin epäselväksi. Palvelujärjestelmän johtaminen edellyttää helikopteriperspektiivin omaksumista.

Kunnan johtamisessa tarvitaan laajaa tietopohjaa ja näke-mystä. Tästä laajasta tietotarpeesta johtuen kuntasektorilla on yleistynyt tiedolla johtamisen retoriikka. Kyse on tiedon tehokkaasta hyödyntämisestä päätöksenteossa sekä stra-tegisella että operatiivisella tasolla – tiedon ja osaamisen muuntamisesta kuntalaisten eduksi.

Onnistuakseen tiedolla johtaminen tulee mieltää kokonais-valtaiseksi toiminnaksi. Toimintakulttuurin tulee tukea ja kannustaa tiedon hyödyntämistä. Vain näin tiedosta kyetään luomaan arvoa. Tarvitaan yhteisiä toimintamalleja, käytän-töjä ja tietojärjestelmiä.

Yksi lähestymistapa tiedolla johtamiseen on mittaaminen, jota Tampereen kaupungissa on lähestytty kolmen toisiaan täydentävän mittausnäkökulman avulla: palvelutuotannon laatu ja tehokkuus, asiakasvaikuttavuus sekä yhteiskunnalli-nen vaikuttavuus. Näitä näkökulmia on konkretisoitu ja viety käytäntöön geriatrisen poliklinikan ja hyvinvointineuvolan henkilöstön kanssa.

Asiakasvaikuttavuus edustaa tilaajan näkökulmaa. Hyvin-vointineuvolan tapauksessa sitä mitataan muun muassa asiakassiirtymisinä. Hyvinvointineuvolan onnistuessa ras-kaampien palveluiden käyttö vähenee ja viime kädessä tamperelaisten perheiden hyvinvointi paranee. Geriatrisen poliklinikan tapauksessa asiakasvaikutuksia mitataan esi-merkiksi vanhusten toimintakyvyn ja elämänlaadun avulla. Näitä mittareita ollaan viemässä palvelusopimuksiin.

Toimintayksikkörajat ylittävissä palveluketjuissa asiakas-vaikutukset syntyvät monen toimijan yhteistyössä. Myös mittaamista tulee lähestyä uudella tavalla. Erilaisten tieto-tarpeiden ja mittaustasojen eriyttäminen selkeyttää tilaa-jan ja tuottajan vastuita sekä tarjoaa konkreettisia välineitä



15

palvelutuotannon vaikuttavuuden mittaamiseen. Parhaim-millaan tuotetun mittausinformaation avulla kyetään raken-tamaan tarina, joka kertoo kuinka tuhansista ja tuhansista onnistuneista palvelutapahtumista muodostuu Tampere-laista hyvinvointia.

Tiedolla johtaminen mielletään helposti raportteja ja tilas-toja tuottavaksi tukifunktioksi. Sitä se ei kuitenkaan yksin-omaan ole. Kaikissa asiakaskohtaamisissa luodaan tiedosta arvoa, eli hyödynnetään tietoa. Hyvinvointineuvolassa eri alojen asiantuntijat yhdistävät osaamistaan ja luovat uusia ratkaisumalleja asiakkaiden ongelmiin. Geriatrisen polikli-nikan yhtenä strategisena tavoitteena puolestaan on osaa-misen jakaminen ja siirtäminen erikoissairaanhoidon ja ko-tipalvelun välillä.

Kunnan johdossa helikopteriperspektiivin omaksuminen hämärtää yksityiskohdat. Tilaajan tietotarpeet keskittyvät palvelujärjestelmän toimivuuden arviointiin. Tuotanto-or-ganisaatioissa johdon huomio on toiminnan tehokkuudessa ja asiakkaista huolehtimisessa. Roolijakojen selkeys on yksi keskeinen edellytys tiedolla johtamiselle. Päällekkäinen työ ja turha byrokratia syövät resursseja ja aiheuttavat turhau-tumista. Onnistuessaan kokonaisvaltainen ja selkeä tiedolla johtaminen luo pohjaa yhdessä tekemiselle ja vaikuttaville palveluketjuille. Jokainen voi omassa roolissaan hyödyntää tietoa ja pyrkiä fiksuun toimintaan - tässä mielessä jokainen on tietojohtaja.

Lisätietoja:Harri Laihonen, tutkijatohtoriTietojohtamisen tutkimuskeskus NoviPuh. 050 468 0974harri.laihonen@tut.

AKSELI 3/2012Ajankohtaista

16 AKSELI 3/2012Ajankohtaista

AJANKOHTAISTAMiksi oppimisympäristöjä on tarkasteltava uudesta näkökulmasta?

Maailma muuttuu, Eskoseni, on meille suomalaisille tuttu perustelu tilanteissa, joissa jokin toimintapa koetaan muut-tuneen eikä uuden toimintatavan paremmuudesta tai mie-lekkyydestä olla oikein varmoja.

Tiedon käsittelyn kentällä tapahtuneet muutokset ovat dramaattisia: Internetin välityksellä maailman todellisuus välittyy globaalisti kansalaisten kokemana ja välittämänä taskuumme tai keittiön pöydälle. Yritysten palveluun perus-tuvat toiminnot korvautuvat asiakkaan itsepalveluun perus-tuvilla teknologiasovelluksilla ja verkkopohjaiset yhteisöl-liset tuotantotavat tunkevat aina elokuvabisnekseen asti. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna yksilön tiedon hallinta- ja käsittelykyky sekä oppiminen, saa aivan uusia ulottuvuuksia.

Informaatioteknologian ja sen sovellusten räjähdysmäinen kasvu ja lisääntynyt saatavuus haastaa myös oppimista ja opetusta.

Koulutus kaikkien hyvinvoinnin takaajana

TOP School-hankkeessa pyritään osaltaan hakemaan uusia ratkaisuja tamperelaisten lasten ja nuorten koulutuksen korkean laadun säilyttämiseksi. Tulevassa Vuoreksen koulu-keskuksessa on oppimisympäristöjä suunniteltu yhteistyös-sä arkkitehtien, insinöörien, laitetoimittajien, päiväkoti- ja kouluväen, terveydenhoidon sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoiden kesken. Lähtökohtana on koko kaupunginosan korkean teknologian ja vihreän pikkukaupungin ideologian mukainen kestävän elämäntavan periaatteiden liittäminen osaksi lasten ja nuorten jokapäiväisiä kouluaskareita.

Lähtökohtana on myös koulukeskuksen avautuminen alu-een asukkaille yhteisenä harrastus- ja vapaa-ajantilana vah-vistaen yhteisöllistä vastuunottoa kaikista alueen lapsista ja nuorista. Oppimisympäristönä nähdään paitsi itse rakennus, myös koulupiha, ympäröivät niityt, puistot sekä metsät. Ta-lon henkilöstö ja sen yhteisesti luoma toimintakulttuuri ja ar-vot ohjaavat jatkossa Vuoreksen koulukeskuksen toimintaa. Näin syntyvä Living Lab –tyyppinen, uuden moniammatil-lisen toiminnankeskus, mahdollistaa jatkuvan vaikuttavuu-den arvioinnin ja tutkimisen sekä uusien ideoiden kokeilun ja monistamisen myös muihin kouluihin ja uudenlaisen kan-salaisaktiviteetin syntymisen.



17

Samalla periaatteella on suunniteltu Tammerkosken luki-ota, joka on aloittanut elokuussa toimintansa Sampolan kiinteistössä yhdessä Tampereen Työväenopiston ja kirjas-ton kanssa. Yhteiset tilat ja henkilöstön saumaton yhteistyö mahdollistavat kokonaan uudenlaisten koulutuspalvelujen tuottamisen niin lukiolaisille, aikuisopiskelijoille kuin kirjas-ton asiakkaille.

Teknillisen lukion uudisrakennuksen valmistuminen Her-vannan kampusalueelle v. 2014 mahdollistaa uudenlaisen yhteistyön lukion ja ammatillisen koulutuksen kesken. Työ-elämän ja yritysyhteistyön lähestymistä haetaan mm. TTY:n ja Nokia Oy:n Student Innovation Labin kanssa suunnitteilla olevasta kaikille lukiolaisille suunnatusta mobiiliohjelmointi -kurssista.

Lokakuussa kaikki seudun peruskoulujen 6.luokkalaiset pää-sevät Rollikkahalliin rakentuvaan Yrityskylään opiskelemaan päiväksi talous- ja työelämätaitoja.

Verkostot osaamisen takaajina

Jotta voisi menestyä työelämässä, on tunnettava sen toi-mintaperiaatteet ja siksi myös koulutuksen - kunhan perus-taidot on ensin opittu - tulee muistuttaa mahdollisimman paljon työelämän tilanteita. Jos työelämä edellyttää tiimi-työskentelyä ja yhteistyötaitoja, miten niitä voidaan oppia valmistautumalla yksin kokeeseen tai tenttiin? Yhdessä op-piminen ja oivaltaminen, toisilta oppiminen ja yhdessä ko-keilu mahdollistavat taitojen syväosaamisen, jota yksin työs-kentelyssä ei välttämättä synny. Tällainen toiminta haastaa myös suunnittelemaan oppimisen tiloja ja paikkoja uudesta näkökulmasta.

Tampereen kaupungissa on erittäin paljon koulutuksellista osaamista kaikilla koulutuksen tasoilla, mutta pulmanamme on toiminnan sirpaleisuus. Meidän on luotava tulevaisuu-dessa enemmän yhteistyöverkostoja, joissa hyvät käytännöt ja ammatillinen osaaminen siirtyvät ja skaalautuvat helpos-ti. Ei pyörää tarvitse keksiä aina uudelleen.

Lisätietoja: Riitta Juusenaho, hankejohtaja KTTOP School-hankePuh. 040 806 [email protected]

Tammerkosken lukion uudet toimitilat Sampolan kiinteistössä


18 AKSELI 3/2012Ajankohtaista

Tampere näkyvästi esillä Guangzhoussa

Pormestari Timo P. Niemisen johtama valtuuskunta vieraili elokuussa vuosittain järjestettävillä kansainvälisillä Guan-gzhou Fair -messuilla, joilla esitellään Kiinan ja ulkomaiden välistä kaupankäyntiä, tehdään tunnetuksi Guangzhoun ja sen ystävyyskaupunkien kehitystä sekä innovaatioita. Mes-suilla käy vuosittain noin 200 000 vierasta.

Pormestari osallistui kunniavieraana messujen avajaisjuhlal-lisuuksiin ja lausui tilaisuudessa ainoana ystävyyskaupunki-en edustajana tervehdyksen. Avajaisten jälkeen pormestarit vierailivat yhdessä messuosastoilla. Tampereen kaupungin osasto sijaitsi heti keskuskäytävällä muiden ystävyyskau-punkien vieressä. Lähimpänä olivat Fukuoka ja Bangkok. Tampereen osaston vihreys nousi All Bright Tampere -tee-masta, joka oli yhdistetty maailman ensimmäiseen Särkän-niemen Angry Birds landiin. Guangzhoun televisiossa esi-tetyssä lyhyessä messukoosteessa Tampereen osasto pääsi esille ja seuraavana päivänä siellä vieraili useita kaupunkilai-sia vihaisia lintuja katsastamassa. Angry Birds -peli on hyvin tunnettu Kiinassa, joskin harva tietää mistä maasta se on ko-toisin. Tamperetta esiteltiin myös virtuaalisesti tietokoneen näyttöruudulta. Vihreät puistot, siniset järvet ja taivas sekä lumiset kaupunkimaisemat ihastuttivat osastolla kävijöitä.

Koska Tampereelle on tärkeää näkyä ystävyyskaupungis-saan, lahjoitettiin Yuntain ystävyydenpuistoon pysyvästi taiteilija Hannu Paasosen suunnittelema pronssipatsas, joka kuvastaa tamperelaista maisemaa eli Näsinneulaa Näsijär-ven aaltojen syleilyssä. Uniikki teos on valettu Valimoinsti-tuutissa Hervannassa. Patsaan paljastustilaisuudessa por-mestarin lausumien tervehdyssanojen jälkeen hän yhdessä Guangzhoun apulaispormestari Cao Jianliaon kanssa poisti patsasta peittäneen punaisen vaatteen.



19

Tamperelaisten näkemyksiä ympäristön tilasta kartoitetaan

Tampereen kaupunki tutkii kaupunkilaisten näkemyksiä ympäristön tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä ym-päristönsuojelun merkityksestä yleisesti. Tutkimuksessa kä-sitellään mm. kaupunkilaisten ympäristöasenteita ja -käyt-täytymistä sekä tyytyväisyyttä ympäristönsuojelun tasoon ja kaupungin toimintaan. Tutkimus toteutetaan kyselytutki-muksena ja sen tuloksia hyödynnetään Tampereen ympäris-töasioiden hoidon suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tutki-muksen toteuttaa Kestävä yhdyskunta -yksikkö.

Kysely lähetetään noin 1 800:lle satunnaisesti valitulle tam-perelaiselle, joiden osoitetiedot on poimittu kaupungin FACTA-rekisteristä. Otoksessa ovat mukana 16 vuotta täyttä-neet ja vakinaisesti Tampereella asuvat henkilöt. Ympäristö-kysely toteutetaan syksyn 2012 aikana ja kysely postitetaan vastaajille lomakekyselynä. Kyselyyn on mahdollista vastata sekä postitse että sähköisesti.

Kyselyn ensimmäiset tulokset valmistuvat uuden kaupun-kistrategian taustamateriaaliksi ja tutkimuksen tuloksista valmistuu myös pro gradu -tutkielma kevään 2013 aikana. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan keväällä sekä kaupun-gin ulkoisilla nettisivuilla että intranetissä. Jatkossa tutkimus on suunniteltu toteutettavaksi valtuustokausittain.

Lisätietoja: Minna Tjäderhane-Ojala, ympäristötaloussuunnittelija Puh. 040 8007 809 [email protected]

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus

Tampereen kaupunki teetti laajan kyselytutkimuksen tam-perelaisten kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käytöstä. Tut-kimuksesta käy ilmi, että tamperelaisia kiinnostavat vapaa-ajalla eniten teatteri tai elokuvat sekä musiikin kuuntelu tai konsertit. Käytetyimpiä kaupungin vapaa-aikapalveluja ovat liikuntapalvelut ja kirjasto. Selvästi yli puolet vastaa-jista oli käyttänyt näitä palveluja viimeisen vuoden aikana. Viisi prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt kulttuuri- ja lii-kuntapalveluita lainkaan. Keskustan alueen asukkaat ovat ahkerimpia palvelujen käyttäjiä.

Kirjastopalvelut ovat tavoittaneet melko tasaisesti eri ikä-ryhmiä ja kyselyn mukaan noin 74 prosenttia tamperelaisis-ta on käynyt kirjastossa viimeisen vuoden aikana.


20 AKSELI 3/2012Tutkimuksia ja arviointeja

Vastaajista enemmistöllä oli selkeästi positiivisia mielikuvia liikuntapalveluista. Kyselyn mukaan 86 prosenttia tampe-relaisista on viime vuoden aikana käyttänyt joko julkisia tai yksityisiä liikuntapalveluita.

Viikinsaari ja puistokonsertit olivat tuttuja yli puolelle vas-taajista, mutta muita kulttuuri- ja nuorisopalveluita tunne-taan huonommin. Nuorisopalveluista entisen Toimintakes-kus Vuoltsun palvelut tunnetaan parhaiten. Toiminta jatkuu syksyllä uudessa osoitteessa nimellä Monitoimitalo 13.

Tampereen museoita pidettiin monipuolisina ja mielenkiin-toisina. Yli puolet vastaajista koki Tampereen Työväenopis-ton palvelut ajanmukaisina, laadukkaina, tasa-arvoisina ja edullisina. Kurssien kiinnostava sisältö vaikuttaisi motivoi-van asiakkaita enemmän kuin esimerkiksi palvelun sijainti.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttö näyttää olevan yh-teydessä tamperelaisten hyvinvointiin ja sosioekonomiseen taustaan. Siinä joukossa, jotka eivät käytä kulttuuri- ja liikun-tapalveluja, on enemmän yksinasuvia ja heillä on matalampi tulotaso. Heistä useampi myös kokee terveydentilansa huo-noksi.

Kyselyn tuloksia tullaan käyttämään hyödyksi palvelujen suunnittelussa sekä olemassa olevien palvelujen kohden-tamisessa ja tiedottamisessa. Palvelujen tunnettavuutta tulee lisätä ja palveluita käyttämättömille ryhmille voidaan räätälöidä palveluita, jotka vastaavat paremmin heidän tar-peisiinsa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen monipuolista käyttöä voidaan kyselyn tulosten mukaan tukea parhaiten kiinnittämällä huomiota palvelun sijaintiin tai tapahtuma-paikkaan, palvelun hinnoitteluun ja ajankohtaan.

Tutkimus tehtiin syksyllä 2011. Kirjekyselyn, puhelinhaastat-telujen ja eri kaupungin toimipisteissä jaettujen lomakkei-den sekä nettipaneelin kautta vastaajia oli kaikkiaan 1 438. Kysely kohdennettiin erityisesti niihin, jotka olivat käyttä-neet vain yhtä tai kahta palvelua viimeisen vuoden aikana. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/viestinta/artikkelit/2012/6Aq3rbHEy.html

Lisätietoja:Outi Koivisto, suunnittelijaPuh. 050 538 [email protected]




AKSELI 3/2012Tutkimuksia ja arviointeja

21

Tyytyväisyys ikäihmisten palveluihin 2012Kotitorin asiakastyytyväisyys

Kotitorin sidosryhmien tyytyväisyys integraattoritoimintaan

Kotihoidon asiakastyytyväisyys

TUTKIMUKSIA JA ARVIOINTEJAIkäihmisten tyytyväisyyttä palveluihin tutkittiin asiakastyytyväisyyskyselyillä

Ikäihmisten tyytyväisyyttä palveluihin kartoitettiin neljällä eri asiakastyytyväisyyskyselyllä kesällä 2012. Asiakastyytyväi-syyden mittaus suoritettiin Kotihoidon asiakkaille, Kotitorin asiakkaille ja sidosryhmille kyselytutkimuksena. Koukkunie-messä asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin haastattele-malla Koukkuniemen asukkaita.

Kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely

Tampereen kaupungin kotihoidon palvelut on tarkoitettu kaikille yli 18-vuotiaille tamperelaisille, jotka alentuneen toi-mintakyvyn, sairauden tai muun syyn takia tarvitsevat apua. Kotihoito auttaa asiakasta selviytymään päivittäisistä toi-minnoista keskittyen henkilökohtaiseen hoivaan ja hoitoon. Tampereen kaupungin kotihoito palvelee sekä säännöllistä että tilapäistä kotihoitoa tarvitsevia asiakkaita. Ikääntyville suunnattuja kotihoidon palveluja tarjoavat Tampereen kau-pungin kotihoidon lisäksi eri yhteisöt ja alan yksityiset yri-tykset.

Kotihoidon palveluja saavien asiakkaiden tyytyväisyyttä selvitetään vuosittain. Vuonna 2012 toteutettu Kotihoidon asiakastyytyväisyyskysely oli järjestyksessä kolmas. Kysely postitettiin 1 452 kotihoidon palveluiden piiriin kuuluvalle asiakkaalle. Kysely lähetettiin jokaiselle ostopalveluasiak-kaalle ja joka toiselle kaupungin oman tuotannon asiakkaal-le. Vastauksia kertyi yhteensä 761, vastausprosentiksi muo-dostui 52.

Ikäihmisten tyytyväisyyttä kotihoidon palveluihin mitattiin kahdeksasta näkökulmasta. Arvioitaessa kotona asumista, yksinäisyyttä, asuinympäristön turvallisuutta ja esteettö-myydettä vastaajista 80 prosenttia haluaa ehdottomasti asua kotona. Yli 40 prosenttia vastaajista koki olevansa yksi-näinen ja toivoivat ystävien ja sukulaisten käyntejä, ulko- ja saattoseuraa ja pidempiä kotihoidon vierailuja. Moni vastaa-ja kaipasi enemmän mahdollisuuksia harrastaa, päästä ul-koilemaan ja tapaamaan tuttaviaan, samoin kotiin kaivattiin enemmän seuraa. Suuri enemmistö koki edelleen kotinsa ja asuinympäristönsä turvalliseksi.

Vastaajilta kysyttiin heidän käyttämistään kotihoidon pal-veluista ja kuinka hyvin he ovat mielestään pystyneet vai-kuttamaan saamaansa hoidon ja palvelujen suunnitteluun.



Vastaajista yli 40 prosenttia koki pystyvänsä vaikuttamaan hoitonsa ja palveluidensa suunnitteluun hyvin tai erittäin hyvin.

Omahoitajuuden toteutumista arvioitiin kyselyllä nyt en-simmäistä kertaa. Omahoitajakysymyksiä ja niiden tuloksia määritti suuri vaihtelu vastauksissa. Huomattavan suuri osa vastaajista oli jättänyt omahoitajaa koskeviin kysymyksiin vastaamatta, mikä voi kertoa siitä, että he eivät olleet täysin varmoja siitä, mitä omahoitajalla tarkoitetaan. Lisäksi osa vastaajista oli sekoittanut omaishoitajuuden ja omahoita-juuden keskenään. Vastaukset osoittavat, että omahoita-juuden toteutumista tulee seurata ja siihen tulee panostaa jatkossakin. Helmihoivan palvelualueen osalta ei esitetä tu-loksia omahoitajuuden toteutumisesta, sillä omahoitajajär-jestelmä ei ole käytössä Helmihoivan alueella.

Kotihoidon laatua arvioitiin koko kaupungin osalta sekä palvelualuekohtaisesti. Yleisesti vastaajat olivat tyytyväisiä kotihoidon palveluiden laatuun. Poikkeuksena tähän olivat kysymykset, jotka kartoittivat hoitajien vaihtumista, hoidon kiireettömyyttä ja käynnille varattua aikaa.

Kotihoidon tukipalveluista vastaajat arvioivat päiväkeskus-palvelut parhaimmiksi. Toiseksi laadukkaimmiksi arvioitiin turvapalvelut. Kauppapalvelut saivat kolmanneksi parhaan arvioinnin. Siivouspalvelut saivat hieman muita tukipalve-luita heikomman arvosanan.

Kyselyn lopussa vastaajilta pyydettiin yleisarviota kotihoi-dosta ja sen hyödyllisyydestä. Asteikolla 1–5 vastaajat antoi-vat kotihoidolle arvosanan 3,60. Tulos sijoittuu tyydyttävän ja hyvän välille. Vuonna 2011 vastaava tulos oli 3,63.

Kotitorin asiakastyytyväisyyskysely

Kotitorin neuvonta- ja palvelupisteen toiminta aloitettiin syksyllä 2009. Kotitorilta asiakas saa tietoja ja neuvoja ko-tona asumista tukevista palveluista sekä kodin ulkopuolella saatavista hyvinvointi- ja kulttuuripalveluista.

Kotitorin asiakastyytyväisyyskyselyllä arvioitiin Kotitorin asiakkaiden näkemyksiä asioinnin sujuvuudesta ja yhteis-työstä. Lisäksi pyydettiin kokonaisarviota Kotitorista. Asiak-kaiden oli mahdollista vastata kyselyyn Kotitorin neuvonta-pisteellä, jättää soittopyyntö asiakkaan haastattelua varten sekä lähettää vastauslomake suoraan Tampereen kaupun-gille, Kotitorilla jaettavien palautuskuorten avulla. Vastaa-vanlaiset asiakastyytyväisyysmittaukset on toteutettu myös vuosina 2010 ja 2011.



23

Vuoden 2012 kyselyyn saatiin yhteensä 49 vastausta, joka on aikaisempia vuosia selvästi vähemmän. Vuonna 2011 kyselyn vastaajamäärä oli 81, kun taas vuonna 2010 haasta-teltiin puhelimessa ja paikan päällä yhteensä 104 Kotitorin asiakasta.

Kyselyn perusteella 34 prosenttia asiakkaista haki Kotitorilta apua yleisneuvotteluun esimerkiksi lomakkeen täyttämi-seen. Tiettyyn palveluun liittyvää neuvontaa tai ohjausta haki jopa 85 prosenttia.

Asiakkailta tiedusteltiin käyttävätkö he säännöllisesti Kotito-rin palveluja. Vuoden 2012 kyselyssä 48,9 prosenttia kertoi käyttävänsä säännöllisesti Kotitorin palveluja ja puolestaan 51,1 prosenttia ei. Vastaavasti vuoden 2011 kyselyssä 35 prosenttia kertoi käyttävänsä palveluja säännöllisesti, kun taas 65 prosenttia vastaajista ei käyttänyt palveluja.

Vuosien 2011–2012 kyselyiden mukaan asiakkaiden vasta-usten perusteella mieluisin asiointitapa Kotitorilla on hen-kilökohtainen asiointi palvelupisteellä. Noin kolmanneksen mielestä mieluisin asiointitapa tapahtuu puhelimitse.

Eri palvelutapahtuman keskiarvot saivat vähintään hyvän arvosanan. Kyselyn vastausten keskiarvot olivat yli 4 arvioin-tiasteikon ollessa 1-5. Tulosten perusteella parhaimmat ar-vosanat saivat palvelutapahtuman onnistuminen ja nopea palveluun pääseminen.

Lisäksi lähes kaikki vastanneet eli 97,8 prosenttia vastan-neista kertoivat, että voisivat suositella Kotitoria ystäville ja tutuille.

Kotitorin sidosryhmien asiakastyytyväisyyskysely

Kotitorin sidosryhmäkyselyssä kartoitetaan Kotitorin sidos-ryhmien tyytyväisyyttä yhteistyöhönsä Kotitorin kanssa. Kyselyssä arvioitiin yhteistyön onnistumista, sidosryhmien omaa käsitystä ja mielipidettä yhteistyöstään Kotitorin kans-sa sekä yhteistyön tavoitteiden toteutumista. Sähköisenä lomakekyselynä toteutettu kysely oli järjestyksessä kolmas. Vuoden 2012 kysely lähetettiin 59 henkilölle ja vastauksia saatiin 32. Vastausten määrä laski hieman viime vuodesta, jolloin vastauksia saatiin 38.

Sidosryhmätyön tavoitteiden toteutumista tutkittiin 12 väit-tämän avulla. Parannusta ei tullut yhdelläkään osa-alueella, vaan arvioiden keskiarvosana laski. Erityisesti arviot laskivat niiden väittämien kohdalla, jotka mittasivat Kotitori-yhteis-



KOTI KOUKKUNIEMESSÄ 3 Asiakastyytyväisyyskysely Koukkuniemen vanhainkodin asukkaille 2012

työn sidosryhmäorganisaation toimintaa tukevaa vaikutus-ta, Kotitorin luovuutta ja avoimuutta yhteistyökumppanina ja Kotitori-yhteistyön verkostoitumista tukevaa vaikutusta.

Muut taustaorganisaatiot, kaupungin palvelujen tuottajat ja omarahoitteisten palvelujen tuottajat olivat tyytyväisimpiä sidosryhmätyön tavoitteiden toteutumiseen. Tyytymättö-mimpiä olivat kaupungin oman kotihoidon vastaajat.

Edellisvuotta suurempi osuus vastaajista koki, että heidän organisaationsa ja Kotitorin yhteistyösuhde on kumppa-nuussuhde. Kumppanuussuhteella tarkoitetaan, että tekni-sen sopimussuhteen lisäksi molemmat toimijat ovat vah-vasti sitoutuneet yhteistyön kehittämiseen ja pyrkivät kohti tasa-arvoista yhteistyötä.

Asiakastyytyväisyyskysely Koukkuniemen vanhainkodin asukkaille

Koukkuniemen asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin nyt kolmannen kerran. Ensimmäinen vastaavanlainen haastat-teluaineisto kerättiin vuonna 2008, jolloin kohderyhmänä olivat Koukkuniemen asukkaat. Seuraavan kerran kysely to-teutettiin vuonna 2010, jolloin kohderyhmänä olivat omai-set ja läheiset.

Koska kysely asukkaille tehtiin nyt toisen kerran, tarjoaa se myös mahdollisuuden verrata tuloksia toisiinsa sekä arvioi-da toteutettujen kehittämistoimenpiteiden vaikuttavuutta vuosien 2008–2012 välillä.

Vuoden 2008 tutkimuksessa alle vuoden Koukkuniemessä asuneita oli noin 18 prosenttia ja vuoden 2012 tutkimukses-sa vastaava luku oli noin 41 prosenttia. Tuloksista voidaan päätellä, että vanhainkotihoidossa asutaan yhä vähemmän aikaa.

Koukkuniemessä haastateltiin 97 asukasta kesällä 2012. Haastatelluista asukkaista miehiä oli 32 prosenttia ja naisia 68 prosenttia. Haastatelluista puolet oli iältään 89–91-vuoti-aita. Seuraavaksi eniten eli noin neljännes oli yli 90-vuotiai-ta, joista naisia oli 24 ja miehiä vain kaksi. Vuonna 2008 tehty vastaavanlainen asiakastyytyväisyyskysely oli taustamuut-tujien suhteen hyvin yhteneväinen vuoden 2012 tulosten kanssa.

Haastattelulomakkeessa oli valmiiksi muotoiltuja kysymyk-siä vastausvaihtoehtoineen, joista haastateltava valitsi sopi-vimman vaihtoehdon. Haastattelussa asukkaat saivat kertoa saamastaan hoidosta tai muista tärkeiksi kokemistaan asioi-ta Koukkuniemessä.



25

Yli 80 prosenttia haastatelluista asukkaista koki saavansa hyvää hoitoa Koukkuniemessä. Enemmistö eli 85 prosent-tia vastanneista kertoi saavansa apua ja tukea päivittäisessä toiminnassaan. Noin 77 prosenttia vastanneista oli sitä miel-tä, että heillä on koko ajan tai lähes aina hyvä olla Koukku-niemessä. Asukkaista 86 prosenttia koki, että henkilökunta kohtelee heitä erittäin hyvin tai vähintään melko hyvin. Ys-tävälliseksi kohtelun kokee 94 prosenttia asukkaista. Hen-kilökunnan ammattitaidon arvioi hyväksi yli 90 prosenttia vastanneista. Haastatelluista 96 prosenttia koki, että Kouk-kuniemi on turvallinen paikka asua. Asukkaiden suuri enem-mistö kokee, että Koukkuniemi on hyvä koti.

Kuitenkin 43,6 prosenttia asukkaista toivoisi, että hoitohen-kilökunnalla olisi enemmän aikaa heille. Vastaava tulos oli vuoden 2008 asiakastyytyväisyyskyselyssä 25,3 prosenttia. J

Julkaisut on luettavissa osoitteessa: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset

Lisätietoja: Sari Mäntylä, vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö [email protected] Puh. 050 560 8422

Kuusikkovertailut valmistuneet

Kuusikko muodostuu Suomen kuudesta väkiluvultaan suu-rimmasta kaupungista. Väestömäärän mukaisessa järjestyk-sessä Kuusikkoon kuuluvat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Turku ja Oulu. Kuusikko-työryhmissä vertaillaan kaupunkien sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaupunkien edustajista koostu-vat eri palvelukokonaisuuksien asiantuntijaryhmät tuotta-vat vuosittain tilastollisia raportteja edeltävän vuoden asia-kasmääristä, suoritteista, henkilöstöstä ja kustannuksista.

Vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2011

Vanhuspalvelujen raportissa kuvataan ikääntyneiden so-siaali- ja terveyspalvelujen käyttöä Kuusikko-kunnissa. Tar-kasteltavat palvelut ovat kotihoito, osavuorokautinen hoito, omaishoidon tuki, keskiraskas ja tehostettu palveluasumi-nen, vanhainkodit, perusterveydenhuollon avohoito ja ter-veyskeskussairaaloiden perussairaanhoito, kotisairaala sekä somaattinen ja psykiatrinen erikoissairaanhoito. Vertailukel-poisuutta kuntien välillä parannetaan ikävakioinnilla 65 ja 75 vuotta täyttäneiden ikäryhmissä.

http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset/tutkimuksetjajulkaisut.html#Muut_selvitykset




Ikääntyneiden määrä on Kuusikko-kunnissa kasvanut no-peasti. Tampereen ikärakenne on Kuusikon toiseksi vanhin Turun jälkeen. Kuusikon kunnissa viimeisen viiden vuoden aikana yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvanut enem-män kuin heitä on tullut palvelujen piiriin.

Tampereella ikäihmisten palvelujen rakennemuutos jatkui valtakunnallisten suositusten ja kaupunkistrategiassa ase-tettujen tavoitteiden mukaisesti vuonna 2011. Tampere täyttää säännöllisen kotihoidon osalta laatusuosituksen ta-voitteen. Heikoimmin suosituksen tavoite toteutuu omais-hoidon tukea saaneiden kohdalla.

Merkittävä on ollut muutos Hatanpään puistosairaalan ge-riatrisen osastoryhmän siirto laitoshoidosta ja neurologi-an poliklinikan siirto avopalveluista erikoissairaanhoitoon. Siirtojen toiminnallisena tavoitteena oli kuntoutus- ja hoi-toketjujen selkeyttäminen ja toiminnan suuntaaminen vahvemmin akuuttikuntoutukseen. Toiminnan uudelleen-organisoinnin ja toimintaprosessien kehittämisen myötä siirtoviivemaksut Tampereen yliopistollisesta sairaalasta saatiin minimoitua ja lyhytaikaisen sairaalahoidon ostopal-veluja pystyttiin merkittävästi vähentämään. Geripolin toi-minnan vakiintuminen tehosti osaltaan palveluketjujen toi-mivuutta sekä paransi hoidon jatkuvuutta ja potilaslähtöistä palvelua.

Lisäksi palvelurakennemuutoksen toteuttamisessa hyödyn-nettiin aikaisempaa laajemmin palveluseteliä ja palveluin-tegraattoritoimintaa.

Kotona asumista tukevissa palveluissa painopiste oli tilapäi-sen kotihoidon kasvavaan kysyntään vastaaminen kaupun-gin omana toimintana sekä omaishoidon tuen lakisääteis-ten vapaapäivien käytön lisääminen järjestämällä asiakkaille enemmän hoitopaikkoja.

Vuonna 2011 päivitettiin myös koko kaupunkia koskeva te-hostetun palveluasumisen palveluverkon kehittämissuun-nitelma. Jatkossa kaupunki järjestää omana toimintana tehostettua palveluasumista ja ryhmäkotimuotoista palve-luasumista Koukkuniemen vanhainkodin alueelle.

Tampereella asukaskohtainen ikävakioimaton kustannus oli 12 197 euroa, jossa oli vuoteen 2011 kasvua 3,3 prosenttia. Yli 85-vuotiaiden asukaskohtainen kustannus oli 22 085 eu-roa. Tämä oli 9,7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.



27

Toimeentulotuen vertailu 2011

Raportissa vertailun kohteena ovat ensisijaisesti toimeen-tulotuen asiakasmäärän ja rakenteen sekä myönnetyn toi-meentulotuen määrän muutokset. Toimeentulotuen asi-akkuuksien ja kustannusten ajallinen tarkastelujakso on vuodesta 2005 vuoteen 2011. Raportissa esitellään myös Kuusikko-kunnista kerättyä asiakaspalautetta.

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki jakautuu perus-, täydentävään ja ehkäise-vään toimeentulotukeen.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tekemän selvityksen mukaan perusturvan varassa olevien kotitalouksien käytet-tävissä olevat tulot ovat reaalisesti kasvaneet 4–41% vuo-desta 1990 vuoteen 2011. Sen sijaan asumismenojen jälkei-set käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet kaikilla muilla paitsi eläkkeensaajilla.

Suurin osa THL:n selvityksessä tarkastelluista perusturvan varassa elävistä kotitalouksista ei pysty kattamaan tuloillaan kohtuullisen minimin mukaista kulutusta. Selvityksen mu-kaan takuueläkkeen myötä eläkkeensaajat ovat ainoa ryh-mä, jonka perusturvan taso riittää kattamaan kohtuullisen minimin mukaiset menot. Sen sijaan muiden perusturvan varassa elävien kotitalouksien tulot riittävät kattamaan vain noin kaksi kolmasosaa kohtuulliseksi katsotusta vähimmäis-kulutuksesta.

Kuusikko-kunnissa elää selvästi suurempi osa lapsista toi-meentulotuen varassa kuin aikuisväestöstä. Tukea saanei-den lasten väestöosuus alle 18-vuotiaasta väestöstä oli hyvin yhdensuuntainen välillä 12,7–13,9 prosenttia. Riski joutua toimeentulotuen tarpeeseen kohdistuu nimen-omaan vähimmäisetuuksien varassa eläviin. Ansiosidonnai-sia etuuksia saavilla ja päätoimisessa työsuhteessa olevilla on huomattavasti vähemmän toimeentulotuen tarvetta muuta kuin erityisissä tilanteissa.

Syksyn aikana ilmestyvät vielä Lastensuojelun ja Päihde-huollon vertailuraportit vuodelta 2011.

Lisätietoja Kuusikkokuntien yhteistyöstä ja julkaistut vertai-luraportit löytyvät sivulta:http:\\www.kuusikkokunnat.fi

http://www.kuusikkokunnat.fi



Kasit liikkeelle! Koulumatka- ja liikuntakysely Tampereella

Riittävä päivittäinen liikunta on välttämätöntä lapsen ja nuoren terveelle kasvulle ja kehittymiselle. Lasten liikkumi-nen kuitenkin muuttuu iän myötä. Liikkuvimmillaan lapset ovat noin 12-vuotiaina, mutta sen jälkeen päivittäisliikku-minen vähenee selvästi. Tähän yhtenä syynä on siirtyminen alakoulusta yläkouluun, jolloin koulumatka yleensä pitenee ja kävely ja pyöräily vähenevät. Samanaikaisesti viihdemedi-an parissa vietetty fyysisesti passiivinen ruutuaika lisääntyy.

UKK-instituutti toteutti syksyllä 2011 yhteistyössä Tampe-reen kaupungin kanssa koulumatka- ja liikuntakyselyn, jossa selvitettiin 8.-luokkalaisten koulumatkoilla liikkumis-ta, vapaa-ajan liikuntaa ja ruutuaikaa. Aineisto kerättiin in-ternetkyselyllä kaikista Tampereen kaupungin yläkouluista. Kyselyyn vastasi 1 464 oppilasta (88 %). Raportissa tuloksia tarkastellaan pääasiassa kouluittain.

Tulokset osoittivat, että lyhyillä, korkeintaan kolmen kilo-metrin koulumatkoilla on vielä paljon mahdollisuuksia lisätä kävelyä ja pyöräilyä. Vain vähän yli 60 prosenttia oppilaista, joilla oli lyhyt koulumatka, kulki matkansa päivittäin jalan tai pyörällä. Haluttomuus käyttää pyöräilykypärää ja sujuvat bussiyhteydet olivat tavallisimmat esteet lyhyiden matkojen omatoimiselle liikkumiselle.

Liikuntasuositusten mukaan kouluikäisten tulisi liikkua reip-paasti vähintään 1−2 tuntia joka päivä. Vaikka erilaisiin lii-kuntaharrastuksiin osallistuminen oli 8.-luokkalaisilla yleistä, suosituksen täytti vain neljäsosa, pojista kolmannes ja ty-töistä vajaa viidennes. Lisäksi suositusten mukaan yhtämit-tainen paikallaan olo samoin kuin ruutuaika pitäisi rajoittaa kahteen tuntiin päivässä. Vajaalla viidesosalla oppilaista ruu-tuaika ei ylittänyt kahta tuntia päivässä. Noin 40 prosentilla kahden tunnin aika ylittyi joka päivä.



29

Jatkotutkimus 2012−2013

Kysely on osa UKK-instituutin Kasit liikkeelle! -tutkimusko-konaisuutta, joka jatkuu syksyllä 2012 interventiotutkimuk-sella Tampereen yläkouluissa. Siinä selvitetään, vaikuttaako kolmelle terveystiedon tunnille suunniteltu sisältö kotiteh-tävineen kahdeksasluokkalaisten liikunnan lisäämiseen ja ruutuajan vähentämiseen. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja se kuuluu Suomen Akatemian Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys (SKIDI−KIDS) -tutkimusoh-jelmaan.

Lisätietoja:Minna Aittasalo, TtT, tutkijaUKK-instituuttiPuh. 03 282 [email protected]

Kasit liikkeelle! Koulumatka- ja liikuntakysely Tampereella -julkaisu on luettavissa osoitteessa: http://www.tampere.fi/tampereinfo/sanoinjakuvin/tilastotjatutkimukset

Olavi Paronen, Minna Aittasalo, Anne-Mari Jussila

Kasit liikkeelle!Koulumatka- ja liikuntakysely Tampereella syksyllä 2011



Väestö 31.8. TampereTampereen

kaupunkiseutu Pääkaupunkiseutu

Väkiluku, ennakkotieto 216 608 363 690 1 068 606

Vuosimuutos, henkilöä 2 124 4 115 14 275

Vuosikasvu, % 1,0 1,1 1,4

Työttömyys 31.8.

Työttömät 14 533 20 543 42 716

Vuosimuutos, henkilöä 922 1 233 2 282

Työttömyysaste, % 13,3 11,5 7,6

Vuosimuutos, %-yksikköä 0,8 0,6 0,4

Faktat 31.8.2012

Lisätietoja:

Leena Salminen Puh. 040 570 3815 [email protected] Järventausta Puh. 040 801 6159 [email protected] Helander Puh. 040 801 6150 [email protected]

www.tampere.fi/

akseli 3/2012...yli 3 000 työpaikkaa taantuman myötä. vuonna 2010 työ-paikkoja syntyi eniten...

Documents