alue ja väestörakenteen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa
TRANSCRIPT
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN KEHITYS
NYT JA LÄHITULEVAISUUDESSA
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
@timoaro
24.9.2016, Jyväskylä
SISÄLTÖ
1.Alue- ja väestörakenne syksyllä 2016
2. Liikenne- ja kasvukäytävät sekä vyöhykkeet alue- ja väestörakenteen suurina muutosvoimina
3.Alue- ja väestörakenne
lähitulevaisuudessa
Alue- ja väestö-
rakenne syksyllä
2016
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN
KEHITYSKUVA SYKSYLLÄ 2016
Kun kaikki vaikutta kaikkeen…: globalisaatio, kes-tävyyskriisi ja tietoteknologia vaikuttavat alue- ja väes-törakenteeseen pikemmin keskittävästi kuin tasoitta-vasti (kt. SITRA:n muutostrendit)
Aluekehityksen ekonomisaatio: talous on keskiös-sä kaikessa ja kaikkialla
Kaupunkien ja urbanisaation voitto?: kaupunkien ja kaupunkialueiden globaali ja kansallinen kasvu sekä urbaanit preferenssit
Teollisuus ja teolliset investoinnit versus ei-ai-neeton pääoma ja turhuuksien talous: ”talous-kasvu on kuntosaleja, sosiaalista mediaa, pokemonien jahtaamista, ruuanlaittokursseja, seikkailuja…ja kaikkea sellaista mitä Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja pitäisi täydellisenä humpuukina” (Osmo Soininvaaraa mukailen)
Demografinen muutospaine ja kuntatalouden kriisi samanaikaisesti: väestön ja ikärakenteen no-pea muutos ja työikäisen väestön määrän väheneminen 2010-luvun Suomessa
Suurten reformien läpivieminen: alueuudistus (sote- ja maakuntauudistus) ehkä suurimmat hallin-nolliset ja toiminnalliset uudistukset noin 150 vuoteen
Kansalliset muutosvoimat
VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015
Joka viides suomalainen asuu 20 kilo-metrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä
Väestö kasvoi 200 kilometrin etäi-syysvyöhykkeellä Helsingistä yhteen-sä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015
Yhdeksän kymmenestä suomalai-sesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015
99,9 %
98 %
88,3 %
69,8 %
56,5 %
33,3 %
20,1 %
RANNIKKO-SUOMI…JA
MUU SUOMI
Rannikko-Suomen 20 kilometrin vyö-hykkeen maapinta-ala on 8 % koko maan maapinta-alasta vuonna 2015
Rannikkokaistaleen sisällä asui yhteen-sä 42,3 % koko maan asukkaista ja si-jaitsi 48,2 % työpaikoista
Rannikko-Suomen asukasluku kasvoi noin 382 000 asukkaalla vuosina 1990-2015 eli lähes Tampereen ja Turun kau-punkien asukasluvun verran
Suomen rannikkovyöhykkeen alueella olevien maakuntien (8) osuus oli koko Suomen viennistä oli 73,6 % vuonna 2015!
VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN
RUUDUISSA VUONNA 2015
Väestömäärä kuvaa asukkaiden määrää jokaisessa 250 x 250 metriä olevassa ruudussa vuonna 2015.
Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruu-tujen määrä on vain 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 %. Asumattomista ruuduista pääosa on rakentamatonta maata eli metsää tai maatalousmaata
500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes yhdeksän kymmenestä koko maan asukkaasta (87,3 %). Vain 1/10 asukkaasta asuu linjan Kokkola-Joensuun yläpuolella, ja heistäkin noin puolet Oulun ja Kemi-Tornion välisen käytävän kaupunkiseuduilla
Väestöllinen keskipiste valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta: Suomen väestölli-nen keskipiste sijaitsee tällä hetkellä Hauholla Kanta-Hämeessä (Lähde: Oulun yliopiston GIS-ryhmä). Maan-tieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuo-lella
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2016 Analyysi: Timo Aro 2016
VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250
X 250 METRIN RUUDUISSA 2014
Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15-vuotiaat) ja eläkeläisten (yli 64-vuotiaat) osuutta suhteessa työ-ikäiseen väestöön (15-64-vuotiaat).
Väestöllinen huoltosuhde oli koko maassa 57,1 vuoden 2014 lopussa eli sataa työikäistä kohden oli 57,1 lasta tai eläkeläistä.
Työikäisten väestön osuus oli suhteellisesti korkein Pori-Lappeenranta –linjan eteläpuolella, Pohjanmaiden ran-nikkoalueilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla. Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut ainoatakaan työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!
Väestöllinen huoltosuhde vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä.
Huoltosuhde oli alueittain alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjan-maalla (65,4)ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014
Lähde: Tilastokeskus, ruutuaineisto Kartta: Timo Widbom 2015 Analyysi: Timo Aro 2016
Kaupunki-maaseutu -
luokituksen aluetyyppi
Väestömäärän
muutos abs.
vuosina 1990-
2014
Väestömää-
rän muutos
% vuosina
1990-2014
KAUPUNKIALUEET 677 272 21,9
Sisempi
kaupunkialue
287 795 19,8
Ulompi
kaupunkialue
263 027 22,4
Kaupungin
kehysalue
126 450 27,0
MAASEUTUALUEET - 200 425 -10,9
Maaseudun
paikalliskeskukset
-12 372 -3,7
Kaupungin
läheinen maaseutu
27 653 7,5
Ydinmaaseutu - 97 745 -13,7
Harvaan asuttu
maaseutu
-117 961 -28,3
Kaupunki- ja maaseutualueiden väestökehitys keskipit-
källä aikavälillä vuosina 1990-2014
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne
Lähde: Suomen ympäristökeskus
Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen pendelöinnin ja muutto-liikkeen seurauksena…jatkossa työasialiikkuvuus isossa roolissa!
KESKUSKAUPUNKIEN
VAIKUTUSALUEET
Kartassa kuvataan maakuntien keskuskau-punkien (18) vaikutusalueen laajuutta 30 ja 45 minuutin ajoaikaetäisyydellä
30 minuutin ajoaikaetäisyydellä maakunti-en (18) keskuskaupungeista asuu enemmän kuin 7/10 suomalaisesta
Helsingin, Tampereen ja Turun 30 minuutin aikaetäisyydellä asuu noin 2 miljoonaa ja 45 minuutin aikaetäisyydellä 2,4 miljoonaa asu-kasta
Lähes koko Etelä- ja Lounais-Suomi jää 45 minuutin ajoaikaetäisyyden sisäpuolelle suhteessa alueella sijaitseviin maakuntien keskuskaupunkeihin
Liikenne- ja kasvu-
käytävät sekä vyö-
hykkeet alue- ja
väestörakenteen
suurina muutos-
voimina
Alue- ja väestörakenteen suuret muutosvoimat
Kaupungistuminen
Liikkuvuus Demografinen muutos
Polarisoituminen
Keskittyminen Vyöhykkeisyys
Kaupungistuminen ja
keskittyminen jatkuu…
Globaali ja kansallinen trendi
Suomen ”jälkikaupungistuminen” Kaupunkien ja kaupunkiseutujen
kasvua vahdittavat: – tuottavuuskehitys – korkeampi arvonlisäys, asiantun-
tijatyön keskittyminen – keskittymät: yritysten ja ihmisten
fyysinen läheisyys saa ideat ja in-novaatiot liikkeelle
– kilpailu ja luova tuho kirittää – väestönlisäys luo uutta palve-
lukysyntää ja dynamiikkaa – digitalisaatio suuri kysymys-
merkki?
100 000 14 yli tai noin 100 000 asukkaan kaupunkiseutua
• Metropolialue:
– Helsingin seutu
• Suuret kaupunkiseudut: – Tampereen seutu
– Turun seutu
– Oulun seutu
• Keskisuuret kaupunkiseudut: – 10 yli 90 000
asukkaan seutua
14 suurinta kaupunkiseutua 70 seudusta…
Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut (14)
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen (14)
osuus koko maasta eräillä tunnusluvuilla…
68,0 % väestöstä (2014), josta Helsingin seudun osuus 27,1 %
71,7 % työpaikoista (2013), josta Helsingin seudun osuus 31,8 %
74,0 % bkt:sta (2013), josta Helsingin seudun osuus 35,7 %
88,3 % t&k –menoista (2014), josta Helsingin seudun osuus 43,9 %
79,1 % korkea-asteen suorittaneista (2014), josta Helsingin seudun osuus 37,8 %
79,5 % uusista asunnoista (2010-2014), josta Helsingin seudun osuus 33,5 %
83,4 % vieraskielisistä (2015), josta Helsingin seudun osuus 53,5 %
69,9 % työllisistä (2013), josta Helsingin seudun osuus 30,9 %
57,3 % yrityksistä (2013), josta Helsingin seudun osuus 20,2 %
LIIKKUMINEN JA VYÖHYKKEISYYS 1 (2)
Vyöhykkeisyys: Kaupunkirakenne tiivistyy ja laajenee samanaikaisesti sisään- ja ulospäin: väestö
kasvaa sisäänpäin kantakaupungeissa ja hakeutuu ulospäin nopeiden liikenne-väylien varrelle tai niiden vaikutusalueelle.
Liikennepoliittiset ratkaisut stimuloivat aluekehitystä, sillä ne luovat myönteisiä muutosvaikutuksia ei-liikenteellisille, sosiaalisille ja taloudellisille vaikutuksille
Saavutettavuus: Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat kaupunkien
menestymisen elinehto.
VAHVA yhteys alueiden positiiviseen tai negatiiviseen väestö- ja työpaikka-kehitykseen
Liikkuminen työmarkkina-alueiden välillä korostuu. Aikaetäisyys 45-60 minuuttia tai 100 km ylärajana
(Henkilö)liikenteen tulevaisuustrendejä: Kaupungistuminen (joukkoliikenne, pyöräily ja jalankulku versus perinteinen
henkilöautoliikenne)
Demografisen muutokset (liikenneinfran ylläpito: kasvualueilla lisääntyvä lii-kenne ja infran kasvu sekä supistuvilla alueilla päinvastoin)
Autojen omistamisen ja käyttötapojen muutokset (jakamistalous ja digitali-saatio muuttaa autojen omistamiseen ja käyttöön liittyviä palveluja: MaaS-palvelut, pienten ajoneuvojen kysyntä, uusituvat energialähteet, sähkö käyttö-voimana jne.)
Ajoneuvotekniikan muutokset (autonomiset autot eli robotisoituminen)
Internet-talouden kehittyminen (palvelullistuminen, datan merkityksen kasvu liiketoiminnassa ja arvonmuodostus siirtävät toimintaa yhä lähemmäksi kuluttajarajapintaa)
LIIKKUMINEN JA VYÖHYKKEISYYS 2 (2)
Asemanseudut: Nousevat kaupunkipolitiikan keskiöön elävinä kaupunkiympäristöinä
Asemanseuduista tulee kohtaamispaikkoja / keskittymiä, johon keskittyy yksi-tyisiä ja julkisia palveluita, asumista, tutkimus- ja kehitystoimintaa, yrityksiä ym. toimintaa
Kaupunkiseutujen sisällä Korostuu erityisesti sujuva ja toimiva sisäinen (joukko)liikenne, asemanseutu-
jen infrastruktuurin kehittäminen ja liikkuvuuden sujuvoittaminen.
Asiantuntijatyöhön perustuvilla työmarkkinoilla korostuvat totutusta työn tekemisestä poikkeavat mallit (työpäivän sisällä tapahtuva työasialiikkuvuus lisääntyy sekä monipaikkaisuus kodin, työpaikan sekä kokous- ja tapaamis-paikkojen välillä)
Verkkoon perustuvat työn tekemisen muodot korostavat jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeellä olevien kontaktikaupunkien roolia, jolloin nopeiden, toimivien ja sujuvien yhteyksien merkitys korostuu
Kevyt- ja joukkoliikenne kasvattavat osuuttaan suurissa kaupungeissa, henkilöauto säilyttää asemansa pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla
Kaupunkiseutujen välillä Korostuu liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet työs-
säkäyntialueiden välillä:
Avainroolissa aikaetäisyys matkaetäisyyden sijaan ja ”tunnin juna” -konseptit keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin
Henkilöliikenneyhteyksien kehittyminen vaikuttaa myönteisesti alueiden väliseen työsskäyntiin (pendelöintiin) ja päivittäiseen työasialiikkuvuuteen
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta ja analyysi: Timo Aro 2015
MUUTTOLIIKKEEN JA
LIIKENNEVÄYLIEN
YHTEYS?
3 ylivertaista
vetovoimatekijää: 1. Korkeakoulut, 2. Nopeat yhteydet 3. Alueen mainekuva
ENNEN: Ihmiset muuttivat sinne missä oli työpaikkoja tai mistä ole-tettiin löytyvän potentiaalisim-mat työmahdollisuudet
JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeu-tuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiet-tyjen toimialojen keskittymiä tai ne koetaan tulevaisuuden kannalta potentiaalisimmiksi paikoiksi
Käytävä- vyöhykekehitys alkutekijöissään
aluerakenteen ja liikenneyhteyksien välinen hierarkia
1. Toisistaan erilliset työmarkkina-alueet ja kaupunkiseudut: alueet eivät ole kiinteässä yhteydessä toisiinsa kuin satunnaisesti
2. Työssäkäyntialueita ja kaupunkiseutuja toisiinsa yhdistävät liikennekäytävät: alueet kiinnittyvät toisiinsa liikenneyhteyksien ja –väylien kautta
3. Kokonaisvaltaiset kasvu- ja kehityskäytävät: nauhamaiset, vyöhykemäiset ja laajenevat kasvu- ja kehityskäytävät, joissa fyysiset ja institutionaaliset rakenteet yhdistävät alueet kiinteästi toisiinsa, yhteinen kehittämisen tahtotila
4. Laajat ja yhtenäiset suuralueet: suurten kaupunkiseutujen ympärille muodostuu kehittyneiden liikenneyhteyksien ansiosta laajenevia, useita työssäkäyntialueita toisiinsa yhdistäviä vaikutusalueita ja niihin kytkeytyviä sateliittikaupunkeja
5. Valtioiden rajat ylittävät megakäytävät: Pohjoinen kasvuvyöhyke, Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunkiajattelu, Merenkurkun käytävä Vaasa-Uumaja jne.
Kasvukäytävän vaikutusalueella (viisi kaupunkiseutua) asuu yhteensä noin 2,1 miljoonaa asukasta eli enemmän kuin yhteensä 10 maakunnassa (Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomi sekä neljä Pohjanmaan maakuntaa)
Suomen kasvukäytävän osuus eri elinvoimaisuuden tunnusluvuilla vaihtelee 35-55 %:in välillä koko maan osuudesta!
Aluerakenteen iso kysymys lähitu-levaisuudessa: miten kasvukäytävän ulkopuolella olevat alueet asemoivat itsensä suhteessa met-ropolialuee-seen ja Suomen kasvukäytävään?
Suomen
kasvukäytävä
40,8 %
Kasvukolmion kansallinen merkitys
Väestöstä Työpaikoista Yksityisen sektorin työpaikoista
BKT:sta T&K-menoista Korkeakoulutetuista
47,1 % 50,5 % 53,6 %
54,4 % 68,7 % 58,0 %
Alue- ja väestö-
rakenteen kehitys
LÄHITULEVAI-
SUUDESSA
Väestö-
kehityksen
pirullillinen
luonne!
Väestönlisäys oli positiivinen yhteensä 100 kunnassa eli vain joka kolmannessa vuosina 2010-2015
Väestönlisäystä saaneet kunnat keskittyivät
Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueelle,
Muille suurille kaupunkiseuduille,
Pohjanmaiden rannikkolle,
Ahvenanmaalle ja
Pistemäisesti muihin yksittäisiin kuntiin
Väestönlisäystä saivat suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista (TOP 10): Pirk-kala, Liminka, Lempäälä, Espoo, Kauniainen, Luoto, Kempele, Oulu, Kontiolahti ja Ylöjärvi
Lähde: Tilastokeskus, väestömuutokset Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Väestönlisäys kunnittain promillea per vuosi vuosina 2010-2015
> 10 promillea (22 kuntaa)
5 – 9,9 promillea (33 kuntaa)
0,1 – 4,9 promillea (45 kuntaa)
-0,1 – 9,9 promillea (107 kuntaa)
> -10 promillea (106 kuntaa)
VÄESTÖNLISÄYS KUNNITTAIN SUHTEESSA ASUKASLUKUUN VUOSINA 2010-2015
Väestö kasvaa Tilastokeskuksen vuo-den 2015 väestöennusteen mukaan noin joka kolmannessa (111) kun-nassa vuosina 2015-2030
Väestö kasvaa ennusteen mukaan yli 10 % Helsingin metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kas-vukäytävän vaikutusalueella, suu-rimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikko-alueella ja osassa Lappia
Väestö vähenee noin kahdessa kol-mesta kunnasta, jotka sijaitsevat kes-kisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suo-messa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alu-eilla
VÄESTÖENNUSTE KUNNITTAIN 2015-2030
Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)
> 10 % (33 kuntaa)
5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)
0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)
-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)
> -10 % (106 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231
Oulu + 30 768
Tampere +26 431
Turku + 16 066
Jyväskylä +12 669
Kuopio + 10 281
Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016
Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030
Alle 55
55-64,9
65-74,9
75-84,9
85-94,9
Yli 95
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016
2015 2030
1. Helsinki 44,0
2. Tampere 47,2
3. Vantaa 49,0
4. Turku 49,2
5. Jyväskylä 49,7
6. Espoo 50,2
Mediaani Kokemäki 71
Maksimi Kuhmoinen 102,8
1. Helsinki 50,0
2. Tampere 54,3
3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2
5. Vantaa 56,4
6. Vaasa 57,6
Mediaani Vehmaa 89,9
Maksimi Salla 142,3
VÄESTÖLLINEN
HUOLTOSUHDE
*1.1.2016 alueluokituksen mukaan
*1.1.2016 alueluokituksen mukaan
Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli keskimäärin alle joka kuu-dennessa kunnassa
Työikäisen väestön määrä kasvaa suurimmilla kaupunkiseuduilla, Vaa-san, Seinäjoen ja Kokkolan seuduil-la, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa
Työikäisten määrä kasvaa määrälli-sesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suh-teellisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkka-lassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)
TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MUUTOS VUOSINA 2015-2030
Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030
> 15 % (3 kuntaa)
5 - 14,9 % (17 kuntaa)
0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)
-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)
-5 - -14,9 % (68 kuntaa)
> -15 % ( 164 kuntaa)
Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016
KAUPUNKI VÄKILUKU TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖNLISÄYS VÄESTÖENNUSTE 2040 ENNUSTEIDEN
2016 /7 VÄESTÖENNUSTE 2040 2010-2015 (JOS 2010-2015 JATKUU) VÄLINEN EROTUS
HELSINKI 632577 758510 45268 821193 62683
ESPOO 272384 337888 25486 378576 40688
TAMPERE 225843 261752 13718 283001 21249
VANTAA 217416 255433 16742 287174 31741
OULU 198832 241169 16083 265845 24676
TURKU 185836 207296 9841 226840 19544
JYVÄSKYLÄ 136934 153472 7760 169267 15795
LAHTI 119118 111256 2767 130647 19391
KUOPIO 112000 126506 5584 135266 8760
KOUVOLA 85784 78906 -2290 76242 -2664
PORI 85230 85614 531 87443 1829
JOENSUU 75444 80818 2876 87427 6609
LAPPEENRANTA 72430 74787 1066 76872 2085
HÄMEENLINNA 67910 73030 1605 74598 1568
VAASA 66871 77456 3763 82550 5094
SEINÄJOKI 61778 73436 4546 80720 7284
ROVANIEMI 61600 66447 1979 69846 3399
MIKKELI 54479 54093 245 55000 907
KOTKA 54288 52774 -444 52438 -336
SALO 53815 50365 -1021 49561 -804
20 SUURINTA 2.840.569 3.221.008 156.105 3.490.506 269.498KAUPUNKIA
20 suurimman kaupungin väkiluku vuonna
2040 kahden ennusteen perusteella
Lähde: Tilastokeskus, muuttoliike; väestön ennakkotilasto; väestöennuste 2015-2040 Analyysi: Timo Aro 2016
+ 380.000 (2015-2040) + 650.000 (2015-2040)
Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050
Ikärakenteen kehitys ikäryhmittäin vuoteen 2040 mennessä
Alle 20-vuotiaiden määrä kasvaa
51 kunnassa (16,1 % kaikista
kunnista) vuoteen 2040
mennessä
20-64-vuotiaiden määrä kasvaa
57 kunnassa (18 % kaikista
kunnista) vuoteen 2040
mennessä
Yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa
279 kunnassa (88 % kaikista
kunnista) vuoteen 2040
mennessä
+ 16,1 %
kunnista
+ 18 %
kunnista
+ 88 %
kunnista
Tuleva toiminnallisuuteen perustuva aluerakenne
ilman nykyisiä kunta- ja hallintorajoja
Pohjoisen suuralue (Oulu):
30 minuuttia: 224.000 hlöä
60 minuuttia: 280.000 hlöä
90 minuuttia: 347.000 hlöä
Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet
(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):
30 minuuttia: 430.000 hlöä
60 minuuttia: 695.000 hlöä
Pohjanmaiden suuralue
(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):
30 minuuttia: 256.000 hlöä
60 minuuttia: 419.000 hlöä
Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue
(Helsinki-Turku-Tampere):
30 minuuttia: 1.896.000 hlöä
60 minuuttia: 2.588.000 hlöä
90 minuuttia: 3.193.000 hlöä
30 min
60 min
90 min
Moottoritie Rataverkko
Etelä- ja Lounais-Suomen tuleva
työssäkäyntialue?
Helsingin, Tampereen ja Turun 90
minuutin ajoaikaetäisyydellä
asuu yhteensä 3,2 miljoonaa
asukasta eli 58,2 % suomalai-
sista
Pääradan kolmiraiteisuus ja “tun-
nin juna” Turusta Helsinkiin
nopeuttaisivat entisestään
suuralueen muodostumista
Etelä- ja Lounais-Suomen
suuralue:
30 min: 1,9 miljoonaa hlöä
60 min: 2,6 miljoonaa hlöä
90 min: 3,2 miljoonaa hlöä
Moottoritie Rataverkko
Pori Tampere
Hämeenlinna
Lahti
Kotka
Helsinki
Turku
(1,2 milj.hlöä)
(1,6 milj.hlöä)
(1,9 milj.hlöä)
HELSINGIN VAIKUTUSALUE
Aluerakenteen
tulevaisuusvaihtoehdot?
1. Helsinki ja laajenevan metropolialueen Suomi
2. Helsinki-Tampere-Turku –kasvukolmion laajenevaan vaikutusalueeseen perustuva Suomi
3. Suomen kasvukäytävä Helsinki-Hämeen-linna-Tampere-Seinäjoki-Vaasa-Uumaja vaikutusalueineen
4. Suurten ja monipuolisten korkeakoulu-seutujen Suomi (6-10 seutua)
5. 4-5 laajan työssäkäynti- tai suuralueen Suomi, jossa kehitys-, kasvu- ja liikenne-käytävät ohjaavassa roolissa
6. 18 kehittyvien maakuntien Suomi
7. Koko maan asuttuna pitävä Suomi
Pohdittavaksi liikenteen ja liikkuvuuden näkökulmasta…
”Elämme aikaa, jossa maailman suurin kauppa (Alibaba) ei omista yhtään kauppaa tai varastoa, maailman suurin hotelliyhtiö (Airbnb) ei omista hotellia tai huoneita ja maailman suurin taksiyhtiö (Uber) ei omista autoja”
- James Wallman -
