Janne Antikainen17.9.2019

Kulttuuripalveluiden alueellinen saavutettavuus

Sisältö

• Saavutettavuuden ulottuvuudet – keskittyminen alueelliseen saavutettavuuteen

• Aluekehityksen ja kehittämisen trendit – mitä tapahtuu alueellisessa kehityksessä ja mikä on kulttuurituottajien rooli kehittämisen kentässä?

Saavutettavuuden ulottuvuudet

- Strategiat ja suunnitelmat- Viestinnän saavutettavuus- Sosiaalinen saavutettavuus- Hinnoittelu- Rakennetun ympäristön esteettömyys- Saavutettavuus eri aistien avulla- Ymmärtämisen tukeminen- Alueellinen saatavuus

Lähde: Kulttuuria kaikille

70 80 90 00 10 20

Teollisuus

• Paikallisuus• Vientiyritysvetoinen• Teollisuusalueiden

kehittäminen

Palvelut

• Seutuistuminen• Julkissektorivetoine

n palvelujen kasvu• Tietointensiiviset

palvelut 90- pääkaupunkiseudulla

Osaaminen

• Kansainvälistyminen• Vetureina suuret

yritykset alihankkijoineen, korkeakoulut (erityisesti AMK) aktiivisiksi toimijoiksi

• Toimijoiden yhteen tuomista, strategisuutta

Verkostot

• Glokaalisuus (globaali ja lokaali)

• Tekijöinä ihmiset, joukkoistaminen

• Inspiroivan ympäristön rakentaminen, mahdollisuuksia sattumille

▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪

▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪▪

Kokonaisvaltainen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus

Julkisen talouden haasteet

Rahoitusympäristön muutos

Jakamistalous

Palveluistuminen

Ilmastonmuutos

Resurssitehokkuus

Digitalisaatio

Automatisaatio ja robotisaatio

Lähde: HSL MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariothttps://www.hsl.fi/mal/julkaisut

Lähde: HSL MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariothttps://www.hsl.fi/mal/julkaisut

1 – 10 – 100 – 1000

01Elin-

voimaisuus

02Veto-voima

isuus

03Pito-voimai

sus

04Valo-voima

isuus

05Kipinä-tekij

ät

06 Kiertovoimaisuus

…

1. ALUEEN RIITTÄVÄ KOKO JA RIITTÄVÄ VÄESTÖNTIHEYSKaupunkiseudun tai 60 minuutin aikaetäisyydellä olevan vaikutusalueen koko vähintään 100 000 - 200 000 asu-kasta. Väestötiheyden yhteys muuhun alueen kehittä-miseen, kasvuun ja tuottavuuteen.

2. KASVAVA ALUEAlue on kasvun osatekijöiden suhteen positiivisella kasvu-kehällä, usean kasvun osatekijän polkuriippuvuus.

3. TIETO- JA OSAAMISKESKITTYMIÄKorkeakoulujen olemassaolo alueella sekä toimialarakenteen osaamis-ja tietointensiivisyys

5. PEHMEÄÄ VETO- JA PITOVOIMAAPaikan laatuun liittyvät veto- ja pitovoimatekijät, jotka tekevät paikasta sekä kiinnostavan, houkuttelevan ja vetovoimaisen ulkopuolisten näkökulmasta että saavat alueen toimijat jäämään ja viihtymään alueella.

6. KIRKAS MAINEKUVAErottuva, kiinnostava, houkutteleva, vetovoimainen jne. ulkoinen kuva, joka saa aikaa kävijä- tai vierailijavirtoja ja herättää tunteita

7. TAHTO JA LUOTTAMUS Alueen halu ja kyky edistää yhteisiä tavoitteita, yhteinen tekeminen päämäärien saavuttamiseksi, positiivinen yhteinen retoriikka sekä alueen toimijoiden välinen keskinäinen luottamus

8. VILLIT KORTITPaikallinen/alueellinen vahvuus tai jokin erityispiirre, jossa on potentiaalia ja josta voi kasvaa ajan mittaan suurta ja merkittävää

4. HYVÄ SAAVUTETTAVUUSSujuvat ja nopeat yhteydet, sijainti liikenne- ja kasvukäytävien varrella tai solmupisteessä sekä hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus

Väki vähenee ja keskittyy muutamaan maakuntaan

▪ Syntyvyys on romahtanut viime vuosina: koko maan odotettu väestönlisäys vuosina 2017-2040 jääkin vuoden 2018 ennusteessa vain 1,6 prosenttiin verrattuna vuonna 2015 ennustettuun 5,9 prosenttiin.

▪ Laskettu Tilastokeskuksen tiedot alueellisesti (ero tilastokeskuksen laskentaan 0,13 %)

▪ Tarkemmat tiedot löytyvät www.mdi.fi/ennuste2040

Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste

▪ Vuonna 2040 on vain kolme voittajakaupunkiseutua

▪ Kaikkiaan noin 10 kaupunkia voittajien joukossa (seuraavat tiedot julkistetaan 16.5.)

▪ Reunat repsahtavat kaikilla muilla paitsi Helsingin seudulla

Väestömuutokset vuoteen 2040 mennessä 10 kaupunkiseudulla

Kartta: Susanna Haanpää

C21+2-kaupunkien väestönkehitys vuosina 2018-2040

▪ MDI:n ennusteen mukaan 12 kaupunkia kasvaa ajanjakson 2018-2040 välisenä aikana: ▪ Väestönkasvu on suurinta pääkaupunkiseudulla, jonka kaikki kaupungit

kasvavat yli viidenneksellä (>20 %). ▪ Suurista kaupungeista kasvu on vahvaa ensisijaisesti Tampereella ja

Turussa sekä maltillisemmin Oulussa ja Jyväskylässä. ▪ Muista kaupungeista kasvu on suhteellisesti vahvinta Porvoossa ja

Seinäjoella. Lisäksi kasvu-uralla ovat Kuopio, Rovaniemi ja Kokkola.

▪ MDI:n ennusteen mukaan väestö vähenee 11 kaupungissa ajanjakson 2018-2040 välisenä aikana: ▪ Väestö vähenee maltillisesti Vaasassa, Joensuussa ja Lahdessa.▪ Hämeenlinnan ja Lappeenrannan väestö vähenee ennusteen mukaan

kohtalaisen paljon. ▪ Väestö vähenee ennusteen mukaan merkittävästi muun muassa

Porissa, Kajaanissa, Salossa, Kouvolassa, Kotkassa ja Mikkelissä.

KAUPUNKISEUTUJEN SISÄINEN KEHITYSKUVA. ESIMERKKINÄ LAHDEN SEUDUN SISÄINEN

VÄESTÖNKEHITYS 2010-2017

Lähde: Tilastokeskus; väestöruutuaineisto 2010 ja 2017

• Kaupungit kasvavat kiihtyvästi sisäänpäin• Solmukohdat ratkaisevat• Kiinnostavuuden harppiympyrä

pienentynyt muutamaan kilometriin solmukohdista

• Väestöruudut ovat 5 km x 5 km kokoisia ja jokaiseen ruutuun on laskettu väestömäärän absoluuttinen muutos vuosien 2010 ja 2017 välillä. 

• Lahden seutukunnassa vuosina 2010-2017 väestö on vähentynyt 202 ruudussa ja vastaavasti kasvanut 86 ruudussa. Yhteensä 9 ruudussa muutos on 0.

Jyväskylän ennuste

▪ MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän kaupunki kasvaa vuosien 2018-2040 aikana:

+9 258 asukkaalla+6,6 prosentilla

▪ MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän väestönkehitys jää jonkin verran Tilastokeskuksen ennakoimaa hei-kommaksi.

▪ Jyväskylän oma ennuste on modifioitu Tilastokeskuk-sen ennusteesta, johon on lisätty hieman kasvua. En-nuste on tehty vuoteen 2025 asti. MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän väestönkehitys on noin 900 hen-kilöä heikompaa vuosien 2018-2025 aikana. Koska ennuste perustuu kasvatettuun Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteeseen, on oletettavaa että ero ennusteiden välillä kasvaisi, jos Jyväskylän kaupungin ennustetta jatkettaisiin pidemmälle ajanjaksolle.

▪ JOHTOPÄÄTÖS: Jyväskylän kasvu jää hieman heikom-maksi MDI:n ennusteessa verrattuna Jyväskylän omaan ennusteeseen. Asunnontuotannon pitäminen nyky-tasolla voi tuottaa 2020-luvulla hieman liiallista tuotantoa ja 2030-luvulla vielä enemmän liiallista tuotantoa.

Lähde: Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2025

Jyväskylän ennuste 2025: 147 900 as.

Jyväskylän työssäkäyntialueen

ennusteJyväskylän työssäkäyntialue koostuu Jyväskylän seutukunnasta, Joutsasta, Luhangasta ja Äänekoskesta.

MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän työssäkäyntialueen väkiluku vähenee vuosien 2018-2040 aikana:▪ -3 635 asukkaalla▪ +1,7 prosentilla

Ennusteen perusteella Jyväskylän työssäkäyntialueella asuu yhteensä 213 090 asukasta vuonna 2040.

MDI:n ennusteen mukaan Jyväskylän työssäkäynti-alueen väestönkehitys jää jää 4,3 prosenttia heikommaksi kuin Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteessa.

Heikentynyt väestönkehitys perustuu pelkästään laskeneeseen syntyvyyteen; jos syntyvyys olisi 2010-luvun tasolla Jyväskylän työssäkäyntialueen väestö kasvaisi TK2015 ennustetta enemmän.

Keski-Suomen ennuste

MDI:n ennusteen mukaan Keski-Suomen maakunnan väkiluku vähenee vuosien 2018-2040 aikana:▪ -9 299 asukkaalla▪ -3,4 prosentilla

Ennusteen perusteella Keski-Suomessa asuu yhteensä 266 222 asukasta vuonna 2040.

MDI:n ennusteen mukaan Keski-Suomen väestönkehitys jää huomattavasti Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennustetta heikommaksi. Väestönkehitys jää 4,1 prosenttia heikommaksi.

Heikentynyt ennustettu väestönkehitys perustuu pelkästään laskeneeseen syntyvyyteen.

Keski-Suomen sisäinen väestönkehitys

Jyväskylän kaupungin väkiluku kasvaa vuosien 2018-2040 aikana +9 258 asukkaalla (+6,6%).

Jyväskylän sisempi työssäkäyntialue koostuu kaikista Jyväskylän seudun kunnista. Jyväskylän sisemmän työssäkäyntialueen väkiluku vähenee 446 asukkaalla (-1,0%).

Jyväskylän ulompi työssäkäyntivyöhyke koostuu Joutsasta, Luhangasta ja Äänekoskesta. Jyväskylän ulomman työssäkäyntivyöhykkeenväkiluku vähenee vuosien 2018-2040 aikana 5 177 asukkaalla (-21,5%).

Muun Keski-Suomen väkiluku laskee 12 934 asukkaalla (-19,6%).

Jyväskylän kaupunki+6,6%

Jyväskylän sisempi työssäkäyntialue

-1,0%Jyväskylän ulompi työssäkäyntialue

-21,5%

Muu Keski-Suomi-19,6%

Keski-Suomen sisäinen väestönkehitys (%) 2018-2040:

= 5 -10%

= 0 -5%

= 0 - -5%

= -5 - -10%

= -10 - 20%

= -Alle -20%

= 10-20%

= Yli 20%

Jyväskylän sisempi työssäkäyntialue:• Hankasalmi• Laukaa• Muurame• Petäjävesi• Toivakka• Uurainen

Jyväskylän ulompi työssäkäyntialue:• Joutsa• Luhanka• Äänekoski

*Työssäkäyntialue saattaa sisältää kuntia muista maakunnista** Muu maakunta sisältää kaikki maakunnan kunnat jotka eivät kuulu C21+2 kaupunkien työssäkäyntialueeseen. ***Metropolialueella ei olla tarkasteltu työssäkäyntialueita, vaan Helsingin seutukuntaa

Lähde: Taiteen edistämiskeskus

…

Lähde: Tilastokeskus

…

•

•

•

•

•

•

•

•••

•

••

@MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDImdi.f

i

Oli ilo!