alueet, elinvoima ja kilpailukyky 8.11.2013 aro
DESCRIPTION
Esitys muuttojen dynamiikasta ja muuttovetovoimasta yhtenä alueiden kilpailukyvyn ja elinvoiman mittarina. Esityksen keskeinen kysymys on, miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset.TRANSCRIPT
Valtiotieteen tohtori Timo Aro
8.11.2013
ALUEET, ELINVOIMA JA KILPAILUKYKY
© Timo Aro 2013
Sisältö
I. Muuttodynamiikka alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn mittarina
II. Muuttovetovoimai-set alueet
© Timo Aro 2013
”Kriisitietoisuuden puutetta kuvaa se, että porukalla vali-taan tapetteja etei-seen, vaikka koko muu talo on jo tulessa - Erään taloustutkijan lakoninen toteamus eurokriisistä -
© Timo Aro 2013
I Muuttodynamiikka alueiden elinvoiman ja kilpailukyvyn mittarina
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
Alueiden elinvoima ja kilpailu-
kyky
Alue- ja kuntatalous
Arvonlisäys, tuottavuus
Koulutus- tarjonta
Työpaikka- kehitys
Yritysperus- tanta, yritys-dynamiikka
Imago, mainekuva
Tulevai- suuden
potentiaali
© Timo Aro 2013
Muuttoliike
Muutot Asuinvaihdot
Liike Liikkuvuus
Asuntomarkkinat
Asuminen
Asuin- ja elinympäristö
Kuntien väliset muutot
Maasta- ja maahanmuutot
Kuntien sisäiset muutot
Muuttovirrat
© Timo Aro 2013
900 000 muuttoa vuodessa 2000-luvulla
© Timo Aro 2013
600 000 kuntien sisäisiä muuttoja
© Timo Aro 2013
300 000 kuntien välisiä muuttoja
© Timo Aro 2013
150 000 kuntien välistä muutoista seudun sisäisiä
© Timo Aro 2013
2/3 muuttajista alle 35-vuotiaita
© Timo Aro 2013
0
20
40
60
80
100
120
140
160
180
200
220
Vuos
i
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Prom
illea
tuha
tta a
suka
sta
kohd
en
Nuorten muuttoalttius 1987-2012
20-24-vuotiaat
15-19-vuotiaat
© Timo Aro 2013
15-19-vuotiaiden
muuttoalttius on kolminkertais-
tunut 1987-2012: viime vuosi
korkein luku!
20-24-vuotiaiden
muuttoalttius on kaksinkertais-
tunut 1987-2012: viime vuosi
korkein luku!
0
20
40
60
80
100
120
140
160
Vuos
i
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
Prom
illea
100
0 as
ukas
a ko
hden
Aktiivi-ikäisten muuttoalttius 1987-2012
25-29-vuotiaat
30-34--vuotiaat
35-39--vuotiaat
25-39-vuotiaiden
muuttoalttius on kasvanut tasai-
sesti, mutta maltillisesti
vuosina 1987-2012:
© Timo Aro 2013
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
Prom
illea
100
0 as
ukas
ta k
ohde
n 60-64-vuotiaiden muuttoalttius 1987-2012
60-64-vuotiaiden
muuttoalttius kaksinkertaistu-
nut vuosina 1987-2012:
osuus virroissa marginaalinen
20-24-vuotiaiden muuttotoalttius on
11 kertainen 60-64-
vuotiaisiin verrattuna
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
Iällä on merkitystä…
Kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot vuodessa: 15-24 vuotiaat 9.774 € 25-34 vuotiaat 22.685 € 35-44 vuotiaat 29.048 € 45-54 vuotiaat 30.674 € 55-64 vuotiaat 29.087 € 65- 23.074 €
© Timo Aro 2013
222
179
175
148
110
85
82
79
79
70
-‐572
-‐248
-‐123
-‐600 -‐550 -‐500 -‐450 -‐400 -‐350 -‐300 -‐250 -‐200 -‐150 -‐100 -‐50 0 50 100 150 200 250 300
Lah0 Oulu
Tampere Hämeenlinna
Turku Forssa Salo
Naantali Pirkkala Nokia
…. Helsinki Vantaa Espoo
Yli 65-‐vuo+aiden ne0omuu0o vuosina 2010-‐2012
© Timo Aro 2013
Kriittinen kysymys: Keitä ovat muuttajat numeroiden takana?
- Työllisen muuttajan vuositulot olivat keskimäärin 27.354 € vuonna 2010
- Muiden muuttajien vuositulot olivat keskimäärin 6.954 € vuonna 2010
= Yhden työllisen muuttajan vuosi-tulot keskimäärin
4
kertaa suuremmat kuin työvoiman ulkopuolella olevan tai työttömän työnhakijan
© Timo Aro 2013
12 527
974 3261
1417
-1644 -2587
4223
1630
3193
926 1681
649
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
12000
14000
16000
18000
Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion
Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013
Muuttajien työmarkkina-asema kaupunkiseuduilla 2000-2010
Tampereen seudun
muuttoveto-voima täysin omaa luok-
kaansa
Työttömistä saivat muutto-voittoa kaikki
suuret kaupunki-
seudut
-137
-4699
-2116
426
-3303 -3181
3789
1761
3020
791 1533 658
-5500 -5000 -4500 -4000 -3500 -3000 -2500 -2000 -1500 -1000 -500
0 500
1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500
Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Kuopio
Työlliset Työttömät © Timo Aro 2013
Muuttajien työmarkkina-asema keskuskaupungeissa 2000-2010
Työllisistä sai
muuttovoittoa vain Lahden
seutu.
Työttömien muuttovirrat kohdistuvat
keskus-kaupunkeihin
12664
5673 5337
991 1659 594
434
-‐131
173
135 148
-‐9
-‐1000
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
9000
10000
11000
12000
13000
14000
Tampereen kehyskunnat
Turun kehyskunnat
Oulun kehyskunnat
Lahden kehyskunnat
Jyväskylän kehyskunnat
Kuopion kehyskunnat
Työlliset TyöOömät
© Timo Aro 2013
Muuttajien työmarkkina-asema kehyskunnissa 2000-2010
Kehyskunnat saivat työllisistä muuttovoittoa yhteensä noin
27 000 henkilöä
HUOM!. Työllisen
muuttajan tulot nelinkertaiset
muihin verrattuna
Keskuskaupungit ja keskuskaupunkien kehyskunnat
Muuttajien tulokertymä miljoonaa euroa per vuosi
Muuttajien tulokertymä per asukas per vuosi
Tampere -11,4 -56
Tampereen kehyskunnat 43,2 291
Turku -29,3 -168
Turun kehyskunnat 21,3 169
Oulu -5,5 -42
Oulun kehyskunnat 18,5 240
Lahti 4,5 46
Lahden kehyskunnat 7,9 78
Jyväskylä -6,3 -51
Jyväskylän kehyskunnat 7,6 185
Kuopio -4,7 -50
Kuopion kehyskunnat 2,5 105
Kuuden kaupunkiseudun
kehyskuntien tulokertymä
yhteensä
101 miljoonaa euroa
vuodessa
Kuuden keskuskaupungin
tulokertymä yhteensä
-52,7 miljoonaa euroa
vuodessa
Muuttajien tulokertymä keskuskaupungeissa ja niiden kehyskunnissa vuosina 2000-2010
© Timo Aro 2013
-‐168 -‐142
-‐56 -‐51 -‐50 -‐43 -‐42 -‐18
46 74
103 250 254
271 274 274 274
286 289
308 317
360 373
403 408
431 457
492 493
565
-‐200 -‐150 -‐100 -‐50 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600
Turku Raisio
Tampere Jyväskylä Kuopio Helsinki
Oulu Hartola
Lah0 Vantaa Espoo
Ylöjärvi Hailuoto Kaarina
Kangasala Nousiainen
Paimio Sauvo Masku
Kempele Vih0
Mäntsälä Pornainen Lempäälä
Kirkkonummi Sipoo
Liminka Vesilah0
Kauniainen Pirkkala
Turun kaupungin tulokertymä oli selväs+ nega+ivisin
Muuttajien laskennallinen tulokertymä asukasta kohden per vuosi kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010
1. PIRKKALA 2. KAUNIAINEN 3. VESILAHTI
© Timo Aro 2013
-‐5184 -‐4714
-‐4331 -‐4246 -‐4229
-‐3929 -‐2484
-‐1419 -‐1201 -‐878 -‐767 -‐641
3544 3550 3594 3614 3752 3882
4254 4465
4974 5091 5219
10248
-‐5500 -‐4500 -‐3500 -‐2500 -‐1500 -‐500 500 1500 2500 3500 4500 5500 6500 7500 8500 9500 10500
Tampere Turku Oulu
Helsinki Jyväskylä Muhos Kuopio Lah0 Raisio Espoo Vantaa Kerava Tyrnävä Liminka
Mynämäki Petäjävesi
Laukaa Kirkkonummi
Pornainen Sauvo
Vesilah0 Maaninka
Sipoo Kauniainen
Tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten tulojen välinen erotus kuudella kaupunkiseudulla ja metropolialueella vuosina 2000-2010
Jokaisen tam-perelaisen lähtö-muuttajan olivat
keskimäärin
5 200 euroa korkeammat kuin tulo-muuttajan
Jokaisen kauniaislaisen tulomuuttajan
keskimääräiset tulot olivat
10 200 euroa korkeammat
kuin lähtö-muuttajan
© Timo Aro 2013
Ikäryhmä Muuttojen luonne Muuttojen suunta
Keskeiset muuttomotiivit
Erityispiirre
15-24-vuotiaat -Ensimuutot pois vanhempien luota -Opiskelijamuutot
-Opiskelukaupungit -Keskuskaupungit -Tulevaisuuden paikat
-Opiskelu -Vuokra-asuminen - Työmahdollisuudet
-Useita ja toistuvia muuttoja ensisijaisesti kunnan sisällä -Valtava muuttointensiteetti
25-34-vuotiaat -Perheen laajeneminen -Oma asunto -Työuran alku ja vakiintumi-nen
-Kunnan sisällä asumis-muodosta toiseen -Kaupungista pendelöinti-etäisyydelle -Paluumuutto kotiseudulle
-Asuminen -Perhe -Työpaikka
-Harkittu ja valikoitu muuttopäätöksenteko - Muuttoalttius laskee valinnan jälkeen
35-54-vuotiaat -Elinvaihemuutot -Työuramuutot
-Kunnan tai kaupunkiseu-dun sisällä -Paluumuutot kotiseudulle
-Perhesuhteiden muutos -Asumispreferenssien muutos
-Muuttoalttius vähäinen
55-74-vuotiaat -Elinvaihemuutot -Taajamiin, hyvien palvelujen äärelle -”Kakkosasunto” vakinaiseksi asunnoksi
-Asumispreferenssien muutos -Paluumuutto kotiseudulle tai ”mökkikuntaan”
-Muuttalttius erittäin vähäinen
Yli 75-vuotiaat -Kodista laitokseen -Oman paikkakunnan sisällä
-Pakkomuutto -Muuttalttius marginaalinen -Muuttamista rajoitetaan
Muuttojen kytkeytyminen elinvaiheisiin
II Muuttovetovoimaiset alueet
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
1. Kasvukäytävien ja –vyöhykkeiden merkitys korostuu kaikessa! - Helsingin ja Tampereen välisellä kasvu-käytävällä asuu joka kolmas suoma-lainen, mutta koko maan muuttovoitoista
89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina 2005-2010
© Timo Aro 2013
2. Helsingin vaikutusalueen laajeneminen vuosikymmen vuosi-kymmeneltä… - Etelä-Suomi yhtenäinen työssäkäyntialue vuonna ? - Pääkaupunkiseudun pen-delöintialue laajentuu noin 25 km vuosikymmenessä 1970-2010
Lähde: http://www.hsy.fi © Timo Aro 2013
JATKUVAN KASVUKIERTEEN KUNNAT
85
JATKUVAN LASKUKIERTEEN KUNNAT
126
UUSIUTUMISKIERTEEN KUNNAT
27
SUPISTUMISKIERTEEN KUNNAT
82
VÄESTÖNLISÄYS 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012
Kuntien tyypittely väestönlisäyksen perusteella vuosina 1980-2012*
© Timo Aro 2013
* takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa
JATKUVA KASVUKIERRE - 85 kuntaa - Väestönlisäys positiivinen ja yhtäjaksoinen koko ajan- jakson 1980-2012 ajan - Kaikki väestökehityksen osa- tekijät pääsääntöisesti posi- tiivisia - Suuret ja keskisuuret korkea- koulukaupungit ja niiden vai- kutusalueet (kehyskunnat) sekä pistemäisesti ”Baby-Boom” -vyöhykkeen kunnat
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom © Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
UUSIUTUMISKIERRE - 27 kuntaa
- Väestönkehitys on ollut nega- tiivinen, mutta kääntynyt uudelleennousuun joko 1990- tai 2000-luvulla - Suuret tai keskisuuret keskus- kaupungit a’la Lahti, L-ranta, Pori ja niiden kehyskunnat - Seutukaupungit (mm. Valkea- koski, Raasepori, Pietarsaari, Kalajoki)
© Timo Aro 2013 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
© Timo Aro 2013
1. Alueen työpaikkakehitys ja tarjonta
ratkaisee àmissä on työpaikkoja, sinne
hakeutuvat ihmiset
2. Alueen ilmapiiri, mainekuva ja
elämäntyyli ratkaisee àpaikan sijainti ja
laatu sekä oletettu potentiaali ohjaa
hakeutumista
© Timo Aro 2013
© Timo Aro 2013
Kovat tekijät
• Työpaikkakehitys • Koulutustarjonta • Palkkataso • Saavutettavuus, yhteydet
Pehmeät tekijät
• Perhe ja ystävät • Henkilöhistoriaan liittyvät kytkökset • Kotiseutuidentiteetti • Mieli- ja mainekuva • Oletettu potentiaali • Ilmapiiri ja elämäntyyli
Kolmannet tekijät
• Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta
• Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
”Paikan laatu” ratkaisee tulevan menestymisen:
1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu 4. Miten sinne pääsee?
© Timo Aro 2013 Lähde: Richard Florida
Kun työpaikka, asuminen ja vapaa-aika kietou-tuvat yhteen, paikkaan liittyvien muuttovalinto-jen merkitys korostuu. Työpaikan ja asuin- ja elinympäristön on oltava samanaikaisesti houkut-televa ja joustava.
© Timo Aro 2013
paikan laatu !
© Timo Aro 2013