ALUEKEHITYKSEN PYÖRTEISYYS JA VYÖHYKKEISYYS

Case Kuopion seudun elinvoima

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

19.9.2014

”Porilaiset ovat vähäpuheisia ja jotain sanoessaan karkean suorasukaisia. Porilaisten smalltalk on töksäyttelevää töykeyttä: kato morjes, eläksääki viäl…Porissa vittuilu on merkki välittämisestä”

Timo Aro 2014

Väitteet esityksen pohjaksi… 1. Kuopion kasvu on sekä Pohjois-Savolle että

laajemmalle vaikutusalueelle ISO potentiaalinen mahdollisuus

2. Kuopion seutu kuuluu elinvoima- ja kilpailukykymuuttujien perusteella kaikkien kaupunkiseutujen kärkijoukkoon 2010-luvun vaihteen jälkeen

3. Kuopion seudun suhteellinen asema on merkittävästi kohentunut muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna 2000-luvulla

Timo Aro 2014

ESITYKSEN SISÄLTÖ

1. Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kuva 2010-luvulla ja vyöhykkeisyys mahdollisuutena

2. Pohjois-Savon ja Kuopion seudun elin-voima alueiden välisessä kilpailussa

Timo Aro 2014

I Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kuva lyhyesti 2010-luvulla ja vyöhykkeisyys mahdollisuutena

Timo Aro 2014

Timo Aro 2014

Aluehierarkia de facto

• Metropolialue – Metropolialue erityiskysymyksenä – Metropolialueen vaikutusalue (noin 100 km kehä)

• Suuret ja keskisuuret kaupunkiseudut – Noin 12 kaupunkiseutua (Tampereen, Turun, Oulun,

Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Lappeenrannan, Joensuun, Seinäjoen ja Vaasan seudun

– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet

• Seutukaupungit – Noin 40-50 maakuntakeskusta tai seutukaupunkia – Maakuntien 2- tai 3 –keskukset

• Muut kunnat

– Pienet kunnat – Ei yhteistä nimittäjää (kasvavia, paikallaan pysyviä ja

supistuvia)

Timo Aro 2014

Aluekuva pähkinänkuoressa syksyllä 2014

1. Toiminnalliset alueet laajenevat edelleen – Pendelöinti ja pendelöintietäisyydet kasvavat

– Taajamoitumiskehitys

– Reformit (kunta- ja soteuudistukset, sopimukselliset järjestelyt

2. Piikikäs kaupunkirakenne ja alueiden välinen KIIHTYVÄ epäsymmetrinen kehitys

– Metropolialue erityiskysymyksenä

– Noin 100 000 asukkaan toiminnalliset alueet (12)

– Kasvavat versus supistuvat alueet

– Ei aineellinen kilpailu alueiden välillä

– Urbaanin sukupolven esiinmarssi ja valinnat

3. Lisääntyvä maahanmuutto ja vieraskielisten määrän nopea kasvu

– Vieraskielisten määrä 4-5 kertaistunut 2000-luvulla

– Maahanmuutto usealla alueella ainoa väestökehityksen dynaaminen osatekijä

4. Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys

– Murtaa perinteiset hallinnolliset ja maantieteelliset aluejaot

– Kaupunkiseuduista kaupunkivyöhykkeisiin, kaupungeista kaksoiskaupunkeihin ja nauhakaupunkeihin

– Uudet tulevaisuuden suur-työssäkäyntialueet

– Sujuva ja toimiva liikenne sekä liikkumisen edistäminen nousevat avaintekijäksi

Timo Aro 2014

KUNTIEN NETTOMUUTON JA LIIKENNEKÄYTÄVIEN VÄLINEN YHTEYS

• Muuttovoittoiset alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle vai-kutusalueelle

• Kaupunkiseutujen sisällä jatkossa keskeisessä roolissa sujuva ja toimiva sisäinen liikenne, asemanseutujen infrastruktuurin kehittäminen sekä liikkuvuuden edistäminen kaikessa ja kaikkialla

• Kaupunkiseutujen välillä korostuvat jatkossa liikkumisen edistäminen ja erityisesti nopeat liikenneyhteydet: tunnin yhteys keskeisiin asutus- ja työpaikkakeskittymiin avainroolissa

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Kartta: Timo Widbom 2014

Timo Aro 2014

10

Suomen kehitys ei ole mikään poikkeus…

NordRegion tutkimus Pohjoismaiden

kehityksestä eri osa-alueilla 2000-luvulla

Kartta kuvaa Pohjoismaiden eri alueiden

väestönkehitystä vuosina 2000-2013:

sinisellä olevat alueet kasvavia ja

harmaalla olevat supistuvia

Punaisella viivalla kuvatuille alueille

keskittynyt neljä viidesosaa koko maan

kasvusta: Suomessa Helsinki-Turku-

Tampere-Lahti –vyöhykkeen sisällä oleva

alue ja Oulun seutu

Väestöllisesti kasvavat alueet em. lisäksi

ensisijaisesti Jyväskylän, Seinäjoen,

Vaasan, Kuopion, Joensuun ja Tunturi-Lapin

seuduilla sekä pistemäisesti muualla

Lähde: NordRegio

Lähde: Suomen ympäristökeskus Timo Aro 2014

Toiminnallisten alueiden laajentuminen

Lähde: Suomen ympäristökeskus

Taajamien välinen työssäkäynti

Timo Aro 2014

Saavutettavuus ja aluerakenteen muutos

• Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökulmasta

• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen

• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

Timo Aro 2014

Suurimman, enintään

puolen tunnin

etäisyydellä olevan

palvelukeskittymän

koko

Timo Aro 2014

II POHJOIS-SAVON JA KUOPION SEUDUN

ELINVOIMA 2000-LUVULLA

Timo Aro 2014

Alueen elinvoima muodostuu kolmesta toisiaan

täydentävästä näkökulmasta

3. Mainekuva

2. Sisäinen elinvoima

1. Ulkoinen elinvoima

Timo Aro 2014

Ulkoinen elinvoima: Isot ulkoiset toimintaympäristöön vaikuttavat

makrotekijät, jotka liittyvät mm. elinkeino- ja toimialarakenne-, väestö-, työllisyys-, yritys- ja osaamiskehitykseen tai saavutettavuuteen ja etäisyyksiin.

Muutokset tapahtuvat keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä: muutosten alku- tai päätepistettä vaikea todentaa

Riippuvuus suuri alueen ulkopuolisista päätöksistä ja resursseista

Sisäinen elinvoima: Seudun sisäiseen toimintaympäristöön

vaikuttavat mikrotekijät, jotka liittyvät mm. alueen tekemiin strategisiin painopisteisiin ja valintoihin, palveluiden saatavuuteen, palveluverkkoon, kykyyn tehdä päätöksiä, muutosherkkyyteen, seudun sisäiseen yhteistyö- ja luottamuskulttuuriin, seudun yhteistyörakenne ja sopimusjärjestelyihin jne.

Muutoksia tapahtuu kaikilla aikaväleillä ja niitä on mahdollista ennakoida ja vaikuttaa omin toimenpitein: muutoksen hallinta omissa käsissä

Timo Aro 2014

Alueen elinvoima ja kilpailukyky

Alue- ja kuntatalous-dynamiikka Saavutettavuus

-dynamiikka

Koulutus- dynamiikka

Työllisyys-dynamiikka

Yritys-dynamiikka

Väestö-dynamiikka

TKI-dynamiikka

Muu dynamiikka

Timo Aro 2014

19 Optimaalinen aikaväli analysoida alueen muutos- ja kehitysdynamiikkaa

Timo Aro 2014

20

Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012

SIJOITUS 2012 MAAKUNTA PISTEET

1 Uusimaa 88

2 Pirkanmaa 79,5

3 Pohjanmaa 73,5

4 Varsinais-Suomi 67,5

5 Pohjois-Pohjanmaa 57

6 Satakunta 56,5

7 Etelä-Karjala 56

8 Pohjois-Savo 54

9 Kanta-Häme 53

10 Keski-Suomi 48,5

11 Etelä-Pohjanmaa 48

11 Päijät-Häme 47,5

13 Keski-Pohjanmaa 46

14 Pohjois-Karjala 39,5

15 Lappi 38

16 Kymenlaakso 37

17 Etelä-Savo 32

18 Kainuu 28,5

Lähde: Timo Aro 2013 Timo Aro 2014

Pohjois-Savon position muutos 1995-2014

KILPAILUKYKY-MUUTTUJA

1995 2000 2008 2011-2014

Bruttokansantuote €/as. 13 13 13 11 (2011)

BKT:n muutos % 11 16 4 9

Kunnallisverot €/as. 13 14 14 6 (2012)

Kuntalainat €/as. 9 2 5 6 (2012)

Työllisyysaste % 15 15 14 12 (2012)

Työttömyysaste % 13 14 13 4* (2014/7)

Väestönlisäys % 9 14 12 11

Muuttovetovoima % 8 14 9 14

Tutkinnon suorittaneet % 7 6 6 5 (2012)

Akateemisten osuus % 8 8 7 7 (2012)

Lähde: Tilastokeskus, Kuntaliitto Timo Aro 2014 *Ely-keskusalueet

22

Seutukuntien sijoitus ja kilpailukykypisteet 10 muuttujan perusteella vuosina 2000, 2008 ja 2012 (25 väestöllisesti suurinta seutukuntaa)

2000

1 Helsingin seutukunta 96,25

2 Tampereen seutukunta 90

3 Oulun seutukunta 88,5

4 Salon seutukunta 79,75

5 Turun seutukunta 79

6 Vaasan seutukunta 77

7 Hämeenlinnan seutukunta 71

8 Jyväskylän seutukunta 69

9 Porvoon seutukunta 68,5

10 Kuopion seutukunta 64,5

11 Lappeenrannan seutukunta 60,75

12 Rauman seutukunta 57,25

13 Kouvolan seutukunta 56,25

14 Kotka-Haminan seutukunta 49,25

15 Pietarsaaren seutukunta 48,5

16 Lahden seutukunta 48

17 Seinäjoen seutukunta 47,75

18 Joensuun seutukunta 45,5

19 Kokkolan seutukunta 42

20 Porin seutukunta 38

21 Mikkelin seutukunta 34

22 Rovaniemen seutukunta 30

23 Kajaanin seutukunta 28,5

24 Kemi-Tornion seutukunta 26

25 Ylä-Savon seutukunta 14,75

2008

1 Helsingin seutukunta 89,75

2 Tampereen seutukunta 88,5

3 Vaasan seutukunta 86

4 Oulun seutukunta 80,75

5 Porvoon seutukunta 79,75

6 Turun seutukunta 78

7 Hämeenlinnan seutukunta 77,25

8

Kuopion seutukunta

69,5

9 Jyväskylän seutukunta 68

10 Salon seutukunta 65

11 Rovaniemen seutukunta 60,5

12 Seinäjoen seutukunta 58,75

13 Kokkolan seutukunta 56,5

14 Rauman seutukunta 50,75

15 Lahden seutukunta 46,5

16 Pietarsaaren seutukunta 44,75

17 Lappeenrannan seutukunta 43,5

18 Kouvolan seutukunta 43,25

19 Porin seutukunta 42,5

20 Joensuun seutukunta 39,5

21 Kajaanin seutukunta 32

22 Kemi-Tornion seutukunta 29,25

23 Mikkelin seutukunta 29

24 Kotka-Haminan seutukunta 28

25 Ylä-Savon seutukunta 22,75

2012

1 Helsingin seutukunta 89,75

2 Vaasan seutukunta 87

3 Tampereen seutukunta 83

4 Turun seutukunta 78

5 Kuopion seutukunta 76,5

6 Oulun seutukunta 71,75

7 Porvoon seutukunta 71,5

8 Seinäjoen seutukunta 68,5

9 Rauman seutukunta 66

10 Rovaniemen seutukunta 56.5

11 Hämeenlinnan seutukunta 57,25

12 Lappeenrannan stk. 57,0

13 Jyväskylän seutukunta 56,25

14 Kokkolan seutukunta 54,75

15 Pietarsaaren seutukunta 54,25

16 Porin seutukunta 50,75

17 Joensuun seutukunta 49,25

18 Lahden seutukunta 45,75

19 Mikkelin seutukunta 43,25

20 Kouvolan seutukunta 42,25

21 Kajaanin seutukunta 35,5

22 Kemi-Tornion seutukunta 35,25

23 Salon seutukunta 29

24 Ylä-Savon seutukunta 27

25 Kotka-Haminan seutukunta 24,75

10. 8. 5. Lähde: Timo Aro 2013

Kuopion seudun

elinvoima ja

kilpailukyky

Saavutettavuus

-dynamiikka

Koulutus-

dynamiikka

Työllisyys-

dynamiikka

Yritys-

dynamiikka

Väestö-

dynamiikka

TKI-

dynamiikka

Muu

dynamiikka

Timo Aro 2014

Seutukunta BKTA 2000 BKTA 2011 Muutos €

2000-2011 Muutos %

Vaasan 25201 41029 15828 62,8

Seinäjoen 19554 31243 11689 59,8

Kuopion 21238 33591 12353 58,2

Joensuun 19882 29034 9152 46

Jyväskylän 20411 29422 9011 44,1

Turun 23965 34030 10065 42

Porin 22033 31096 9063 41,1

Lahden 20509 28486 7977 38,9

Tampereen 25787 34904 9117 35,4

Hämeenlinnan 21736 29250 7514 34,6

Lappeenrannan 26017 34624 8607 33,1

Helsingin 36159 46999 10840 29,8

Oulun 28063 31845 3782 13,5

Aluetalouden kehitys 2000-2011 (BKTA)

Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Timo Aro 2014

Yksityisen sektorin osuus työpaikkakehityksestä 2000-2011

Seutukunta Yksityisen

sektorin osuus

% työpaikoista

2000

Yksityisen

sektorin osuus

% työpaikoista

2011

Muutos %-

yksikköä

vuosina 2000-

2011

Kuopion 46,7 51,3 4,6

Joensuun 47,9 52,3 4,4

Vaasan 53,6 57,9 4,3

Vakka-Suomen 55,0 59,0 4,0

Porin 53,3 56,5 3,2

Seinäjoen 51,2 54,2 3,0

Jyväskylän 53,6 56,0 2,4

Hämeenlinnan 51,8 54,0 2,2

Oulun 56,3 57,7 1,4

Rauman 63,7 64,9 1,2

Tampereen 60,4 61,6 1,2

Helsingin 62,9 63,8 0,9

Lappeenrannan 56,6 56,5 -0,1

Turun 59,7 58,8 -0,9

Lahden 61,5 52,4 -9,1

Kuopion seudulla

yksityisten sektorin

osuus työpaikoista

nousi suhteellisesti

eniten vuosina 2000-

2011

Mutta! Kuopion seudulla

yksityisen sektorin

osuus kaikista

työpaikoista

alhaisin vuosina

2000 ja 2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014

Kaupunki Tuotannon

jalostusarvo

euroa per

asukas

2006

Tuotannon

jalostusarvo

euroa per

asukas 2012

Muutos

euroa abs.

2006-2012

Muutos %

2006-2012

Turku 5220 6823 1603 30,7

Vaasa 11338 14737 3399 30,0

Seinäjoki 6213 6975 761 12,3

Rauma 14943 15142 199 1,3

Lappeenranta 9490 9115 -375 -4,0

Kuopio 2903 2784 -118 -4,1

Pori 6678 6343 -334 -5,0

Jyväskylä 3827 3418 -410 -10,7

Joensuu 6049 4844 -1204 -19,9

Lahti 6524 5153 -1370 -21,0

Tampere 10053 7818 -2234 -22,2

Hämeenlinna 8352 6391 -1961 -23,5

Oulu 8120 4964 -3156 -38,9

Helsinki 4867 2762 -2105 -43,2

Lähde: Tilastokeskus, aluetilintpito

Teollisuustuotannon jalostusarvo kaupungeittain 2006-2012 (€ per asukas)

Timo Aro 2014

12133 11893 11809 11644

11240 10956 10899

10437 10149 9980 9908 9826 9694 9578 9554

8490

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

13000

Vähittäiskaupan toimipaikkojen liikevaihto (euroa per asukas)

kunnittain yli 40 000 asukkaan kaupungeissa 2013 (TOP 15)

Lähde: Tilastokeskus, yritystilastot Timo Aro 2014

Seutukunta Kunnallis-

verot

€ 2000

Kunnallis-

verot

€ 2012

Muutos

€/as. 2000-

2012

Muutos %

2000-2012

Lappeenrannan 1680 2849,9 1170 69,6

Kuopion 1695,7 2871,7 1176 69,4

Porin 1616,5 2730,9 1114 68,9

Lahden 1663,1 2807,2 1144 68,8

Hämeenlinnan 1729,6 2905 1175 67,9

Tampereen 1835,6 3027,1 1192 64,9

Seinäjoen 1586,9 2610,5 1024 64,5

Vaasan 1829,8 2989,6 1160 63,4

Joensuun 1538,3 2466,8 929 60,4

Jyväskylän 1746,9 2738,4 992 56,8

Turun 1870,6 2929,1 1059 56,6

Oulun 1918,8 2906,2 987 51,4

Helsingin 2439,4 3673 1234 50,6

Kunnallisverojen kehitys vuosina 2000-2012

Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset Timo Aro 2014

Seutukunta Kuntalainat

€ 2000 Kuntalainat

€ 2012 Muutos

€/as. 2000-

2012

Muutos %

2000-2012

Porin 961 1684,5 724 75,3

Seinäjoen 916,2 1815,8 900 98,2

Turun 816,8 1885,8 1069 130,9

Lahden 1194,6 2761,2 1567 131,2

Joensuun 640,7 1495,6 855 133,4

Vaasan 720,1 1748,3 1028 142,8

Jyväskylän 844,1 2169,9 1326 157,1

Oulun 653,2 1863 1210 185,2

Tampereen 408,9 1567 1158 283,2

Helsingin 531,4 2064,8 1533 288,5

Lappeenrannan 603 2450 1847 306,3

Kuopion 444,9 1874,1 1429 321,2

Hämeenlinnan 506,9 2439,2 1932 381,1

Kuntalainojen määrän kehitys vuosina 2000-2012

Lähde: Tilastokeskus, kuntien tilinpäätökset Timo Aro 2014

Kuopion seudun

elinvoima ja

kilpailukyky

Saavutettavuus

-dynamiikka

Koulutus-

dynamiikka

Yritys-

dynamiikka

Väestö-

dynamiikka

TKI-

dynamiikka

Muu

dynamiikka

Timo Aro 2014

Seutukunta Työpaikat

2000 Työpaikat

2011 Työpaikkojen

muutos abs. Muutos %

Jyväskylän 63919 74445 10526 16,5

Oulun 83734 97125 13391 16,0

Tampereen 146769 170121 23352 15,9

Kuopion 49120 56200 7080 14,4

Hämeenlinnan 34173 38601 4428 13,0

Vaasan 43166 48470 5304 12,3

Seinäjoen 49105 54044 4939 10,1

Helsingin 676432 738326 61894 9,2

Joensuun 44606 48481 3875 8,7

Turun 130410 139285 8875 6,8

Lappeen-

rannan 35312 37132 1820 5,2

Porin 54478 55294 816 1,5

Lahden 80882 79660 -1222 -1,5

Työpaikkakehitys vuosina 2000-2011

Kuopion seudulla

työpaikkojen

määrä kasvoi

suhteellisesti

4:nneksi eniten suurista

seuduista

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014

Seutukunta Työpaikkojen määrän

muutos abs. 2005-

2011

Uusia työpaikkoja 1000

asukasta kohden

Kuopion 6 747 51,2

Vaasan 4 151 36,8

Jyväskylän 6 436 36,1

Tampereen 12 580 34,0

Oulun 8 076 33,8

Helsingin 44 855 32,6

Seinäjoen 3 399 31,1

Hämeenlinnan 2 046 28,0

Joensuun 1 952 17,2

Turun 5 100 16,1

Lahden 1 829 11,1

Porin 1 479 10,8

Lappeenrannan 757 6,6

Työpaikkakehitys vuosina 2005-2011

… mutta

suhteellisesti

eniten vuosina

2005-2011

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014

12 suurimman

kaupunkiseudun

työpaikkalisäys

100 000 vuosina 2005-

2011

Seutukunta Työllisyys-

aste % 2000 Työllisyys-

aste % 2012 Muutos

%-yks.

Kuopion 62 67,9 5,9

Porin 62,7 67,9 5,2

Hämeenlinnan 67,1 72 4,9

Vaasan 69,8 74,4 4,6

Seinäjoen 67,5 71,9 4,4

Joensuun 59,2 63,3 4,1

Lappeenrannan 63,6 67,4 3,8

Jyväskylän 63,6 67 3,4

Tampereen 67,5 69,7 2,2

Lahden 65,3 67,4 2,1

Turun 68,3 69,9 1,6

Oulun 66,1 67,4 1,3

Helsingin 74,3 74,4 0,1

Työllisyysasteen kehitys vuosina 2000-2012

Kuopion seudun

työllisyysaste

parantui

suhteellisesti

eniten vuosina 2000-2012

Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti Timo Aro 2014

Seutukunta Työttömyys-

aste % 2000 Työttömyys-

aste % 2012 Muutos %-

yks.

Porin 17,2 11,7 -5,5

Kuopion 15,4 10 -5,4

Joensuun 18,2 14,2 -4

Hämeenlinnan 12,9 8,9 -4

Vaasan 9,9 6,6 -3,3

Seinäjoen 11,2 8,1 -3,1

Jyväskylän 15,5 12,5 -3

Lappeenrannan 15,1 12,1 -3

Lahden 15,1 12,4 -2,7

Tampereen 13 11 -2

Turun 11,4 10 -1,4

Oulun 13,1 11,8 -1,3

Helsingin 7,4 7 -0,4

Työttömyysasteen kehitys vuosina 2000-2012

Kuopion seudun

työttömyysaste

alentui

suhteellisesti

2:ksi eniten vuosina

2000-2012

Kuopion

työttömyysaste oli

neljänneksi kor-

kein vuonna 2000

ja neljänneksi

alhaisin vuonna

2012!

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Timo Aro 2014

Kuopion seudun

elinvoima ja

kilpailukyky

Saavutettavuus

-dynamiikka

Koulutus-

dynamiikka

Työllisyys-

dynamiikka

Yritys-

dynamiikka

TKI-

dynamiikka

Muu

dynamiikka

Timo Aro 2014

Seutukunta Väestön-

lisäys

2000-2006

abs.

Väestön-

lisäys

2000-2006

promillea

Väestön-

lisäys

2007-2012

abs.

Väestön-

lisäys

2007-2012

promillea

Muutos

promillea

2000-2006

/

2007-2012

Vaasan 1363 14,6 4887 50,3 35,7

Seinäjoen 1517 12,6 4095 33 20,4

Porin -2580 -18,6 -387 -2,8 15,8

Kuopion 2906 23,4 4875 38,1 14,7

Joensuun 588 4,8 1862 15,2 10,4

Lahden 1888 9,5 3313 16,4 6,9

Hämeenlinnan 2986 33,6 3673 39,5 5,9

Helsingin 84634 64,4 97772 69,6 5,2

Turun 12874 43,4 11794 38,2 -5,2

Lappeenranna

n 952 10,7 307 3,5 -7,2

Jyväskylän 11975 74,1 10797 62,5 -11,6

Tampereen 30149 87,7 24811 66,6 -21,1

Oulun 25391 123,8 19826 87,4 -36,4

Väestönlisäys vuosina 2000-2006 ja 2007-2012

Kuopion seudun

väestönlisäys oli noin

7 600 hlöä vuosina 2000-

2012

Kuopion seudun

väestönlisäys

1,7 kertaistui vuosina

2007-2012

verrattuna vuosiin

2000-2006

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014

Seutukunta Muuttovoitto

2000-2006

abs.

Muuttovoitto

2000-2006

promillea

Muuttovoitto

2007-2012

abs.

Muuttovoitto

2007-2012

promillea

Muutos

promillea

2000-2006/

2007-2012

Vaasan -1629 -17,4 137 1,4 18,8

Porin -2627 -18,9 -185 -1,3 17,6

Kuopion -57 -0,5 1747 13,7 14,2

Seinäjoen -152 -1,3 1132 9,1 10,4

Lahden 273 1,4 2059 10,2 8,8

Joensuun -687 -5,7 -51 -0,4 5,3

Hämeenlinnan 2631 29,7 2621 28,2 -1,5

Helsingin 21663 16,5 15654 11,1 -5,4

Turun 6971 23,5 3816 12,4 -11,1

Lappeenrannan 188 4,4 -625 -10,9 -15,3

Jyväskylän 6248 38,7 3492 20,2 -18,5

Tampereen 18705 54,4 11223 30,1 -24,3

Oulun 10879 53 4152 18,3 -34,7

Kuopion seutu sai

muuttotappiota

vuosina 2000-

2006, mutta

5:nneksi eniten muutto-

voittoa 2007-2012

Muuttovetovoima 2000-2006 ja 2007-2012

Kuopion seudun

muuttovetovoiman

suhteellinen muutos

oli

3:nneksi paras kahden

ajanjakson välillä

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Timo Aro 2014

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 5000 10000 15000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

Kuopio oli

5:nneksi muuttovetovoimai

sin kaupunki vuosina 2009-2013

20 muuttovetovoimaisinta kuntaa maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

Nuorista 15-24 -

vuotiaista sai muuttovoittoa

27 kuntaa vuosina

2009-2013

Nuorten 15-24 -vuotiaiden kuntien välisestä muuttoliikkeestä eniten muuttovoittoa saaneet kunnat vuosina 2009-2013

Kuopion seudun

elinvoima ja

kilpailukyky

Saavutettavuus

-dynamiikka

Työllisyys-

dynamiikka

Yritys-

dynamiikka

Väestö-

dynamiikka

TKI-

dynamiikka

Muu

dynamiikka

Timo Aro 2014

Seutukunta Tutkinnon

suorittaneiden

osuus % 2000

Tutkinnon

suorittaneiden

osuus % 2012

Muutos %-

yksikköä

2000-2012 Joensuun 59,6 70,0 10,4

Seinäjoen 57,4 67,6 10,2

Lappeenrannan 57,3 66,6 9,3

Hämeenlinnan 59,0 68,1 9,1

Jyväskylän 63,9 73,0 9,1

Porin 56,5 65,4 8,9

Tampereen 63,3 72,0 8,7

Lahden 56,2 64,7 8,5

Kuopion 65,2 73,6 8,4

Turun 61,8 70,1 8,3

Vaasan 61,9 70,1 8,2

Oulun 66,8 74,6 7,8

Helsingin 64,7 70,2 5,5

Tutkinnon suorittaneiden osuus % yli 15-vuotiaista vuosina 2000-2012

Kuopion seudun

tutkinnon suoritta-

neiden osuus oli

2:ksi korkein vuonna

2011

Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne Timo Aro 2014

Seutukunta Akateemisten

osuus % 2000 Akateemisten

osuus % 2012 Muutos %-

yksikköä

2000-2012 Tampereen 6,9 10,6 3,7

Helsingin 10,9 14,4 3,5

Oulun 7,8 11,3 3,5

Jyväskylän 7,0 10,1 3,1

Vaasan 6,0 9,1 3,1

Kuopion 6,1 9,0 2,9

Turun 7,3 10,2 2,9

Lappeenrannan 4,2 6,9 2,7

Joensuun 4,6 6,9 2,3

Hämeenlinnan 5,0 7,1 2,1

Lahden 3,5 5,3 1,8

Seinäjoen 3,2 5,0 1,5

Porin 3,4 4,9 1,5

Akateemisten osuus % yli 15-vuotiaista vuosina 2000-2012

Kuopion seudulla

akateemisten

osuuden muutos oli

6:nneksi korkein vuosina

2000-2012

Akateemisten

osuus oli

7:nneksi korkein suurista

seuduista vuonna

2012

Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne Timo Aro 2014

Kuopion seudun

elinvoima ja

kilpailukyky

Saavutettavuus

-dynamiikka

Työllisyys-

dynamiikka

Yritys-

dynamiikka

Väestö-

dynamiikka

Muu

dynamiikka

Timo Aro 2014

Seutukunta Kaikki T&K –

menot asukas-

ta kohden

vuonna 2000

Kaikki T&K –

menot asukasta

kohden vuonna

2012

Muutos %-

yksikköä

2000-2012

Lappeenrannan 376 847 125,3

Joensuun 362 753 108,1

Hämeenlinnan 188 365 94,1

Vaasan 894 1638 83,2

Lahden 233 425 82,4

Kuopion 533 905 69,8

Oulun 2531 3765 48,8

Helsingin 1536 2079 35,4

Tampereen 1830 2467 34,8

Turun 919 1226 33,4

Porin 308 406 31,8

Jyväskylän 1118 1108 -0,9

Seinäjoen xx 372 xx

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä asukasta kohden vuosina 2000-2012

Kuopion seudulla

T&K –menot

nousivat

suhteellisesti

6:nneksi eniten vuosina

2000-2012

Kuopion seudun

T&K –menot

asukasta kohden

olivat

7:nneksi korkeimmat

vuonna 2012

Lähde: Tilastokeskus, tutkintorakenne Timo Aro 2014

SUMMA SUMMARUM Timo Aro 2014

Keskuskaupungin

näkökulma:

”Halutaan elää

kaupungista,

mutta ei kaupun-

gissa”

Kehyskunnan ja

reuna-alueen

näkökulma:

”Porilaisen ajattelumallin

mukaan maakunnallinen

yhteistyö tarkoittaa sitä,

että rahat pannaan

porilaiseen pärekoriin,

josta ne sitten jaetaan

porilaisen organisaation

kautta yhteisen hyvän

nimissä porilaisten

parhaaksi katsomalla

tavalla”

Timo Aro 2014

MONIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE

YKSIPUOLINEN TOIMIALARAKENNE

HELPOSTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT

(esim. autojen ja kulkuneuvojen valmistus, ICT, perusmetallien

valmistus, massan ja paperituo-tannon valmistus, tutkimus ja

kehittäminen, rahoitus- ja vakuutus-palvelut, tietojenkäsittely)

VAIKEASTI SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT

(esim. elintarvikkeiden valmistus, metalli- ja mineraalituotteiden

valmistus, rakentaminen, majoitus- ja ravitsemustoiminta jne.)

++

--

+-

-+

HHI-INDEKSI ELI MONI-

PUOLISUUS-INDEKSI

SIIRETTÄVYYS-INDEKSI (gini –kerroin)

Lähde: Timo Aro 2014 Timo Aro 2014

Viisi kasvuetua tuottavaa tekijää

Alkuetu

Sijaintietu

Demografinen etu

Rakennettu eli strateginen

etu

Mentaalinen etu

Alueen kasvuedut

Timo Aro 2014

Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkiseutujen (13)

aseman muutos vuosina 2000-2012*

Aluetalous (bkt €/asukas

muutos %

2000/2011)

Kunnallis-

verot (verot

€/asukas

muutos %

2000/2012)

Kunta-

lainat (€/asukas/m

uutos %

2000/2012)

Työpaik-

kakehitys (työpaikko-

jen määrän

muutos %

2000/2011)

Työllisyys-

aste (muutos

%-yksikköä

2000/2012)

Työttö-

myysaste (muutos %-

yksikköä

2000/2012)

Väestön-

lisäys (promillea

1000

asukasta

kohden

2000-

2006/2007-

2012)

Muutto-

vetovoima (promillea

1000

asukasta

kohden

2000-

2006/2007-

2012)

Tutkinnon

suoritta-

neet (tutkinnon

suorittaneide

n muutos %-

yksikköä

2000/2012)

Akatee-

miset (akateemiste

n osuuden

muutos %-

yksikköä

2000/2012)

1.Vaasan

62,8

1. L-rannan

69,6

1. Porin

75,3

1. Jyväskylän

16,5

1. Kuopion

5,9

1. Porin

-5,5

1. Vaasan

35,7

1. Vaasan

18,8

1. Joensuun

10,4

1.

Tampereen

3,7

2. Seinäjoen

59,8

2. Kuopion

69,4

2. Seinäjoen

98,2

2. Oulun

16,0

2. Porin

5,2

2. Kuopion

-5,4

2. Seinäjoen

20,4

2. Porin

17,6

2. Seinäjoen

10,2

2. Helsingin

3,4

3. Kuopion

58,2

3. Porin

68,9

3. Turun

130,9

3.

Tampereen

15,9

3. H-linnan

4,9

3. Joensuun

-4,0

3. Porin

15,8

3. Kuopion

14,2

3. L-rannan

9,3

2. Oulun

3,5

4. Joensuun

46,0

4. Lahden

68,8

4. Lahden

131,2

4 .Kuopion

14,4

4. Vaasan

4,6

3. H-linnan

-4,0

4. Kuopion

14,7

4. Seinäjoen

10,4

4. H-linnan

9,1

4. Jyväskylän

3,1

5.Jyväskylän

44,8

5 .H-linnan

67,9

5. Joensuun

133,4

5. H-linnan

13,0

5. Seinäjoen

4,4

5. Vaasan

-3,3

5. Joensuun

10,4

5. Lahden

8,8

4. Jyväskylän

9,1

4. Vaasan

3,1

6.Turun

42,0

6.

Tampereen

64,9

6. Vaasan

142,8

6. Vaasan

12,3

6. Joensuun

4,1

6. Seinäjoen

-3,1

6. Lahden

6,9

6. Joensuun

5,3

6. Porin

8,9

6. Kuopion

2,9

8. Vaasan

63,4 %

12. Porin

1,5

11. Vaasan

8,2 %

13. Porin

1,5

*Analyysin tavoitteena on osoittaa kaupunkiseudun positio ja muutos vuosien 2000-2012 välisenä

aikana (sijoitus ei määräydy korkeimman arvon perusteella, vaan seudun muutos- tai kasvuprosentin perusteella) Timo Aro 2014

Ei paskempi! Timo Aro 2014

Mitä seuraa Etelä- ja Lounais-Suomen yhtenäisen

työssäkäyntialueen syntymisestä?

Yhtenäinen työssäkäyntialue:

• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen

• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä

niiden imussa kasvavat vaikutusalueet

• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet

keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin

asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta

& Kostiainen 2008)

Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai

verkostometropoli, jossa alueen kaupungit ja

kaupunkiseudut kilpailevat

• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja

työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä

kovilla tekijöillä,

• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden

markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja

• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva,

yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet,

tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät

jne.)

Timo Aro 2014 Lähde: Kuntaliitto

ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS

Tulevat vyöhykkeiset suur-alueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:

① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue

② Pohjanmaiden työssäkäyntialue

③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue

④ Oulun työssäkäyntialue

Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

Timo Aro 2014

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS

100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti:

Helsingin noin 100 km kehän vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta

Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutusalueilla asuu

noin 90 % koko maan väestöstä Korostaa uudenlaisen kansallisen kaupunki- tai

elinvoimapolitiikan tarvetta

Uusi vyöhykkeinen aluerakenne korostaa a) tarvetta kaupunkien, kaupunkiseutujen ja kaupunkivyöhykkeiden sopimuksellisille järjestelyille, b) kaksoiskaupunki –konseptien esiinnousua ja c) hallinnollisista rakenteista vapaita uudenlaisia toiminnallisia koalitioita.

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014

Kartta: Timo Widbom 2014

Timo Aro 2014

• Laajan, monipuolisen ja kasvavan työvoimapoolin

• Kasvavat kaupan, palveluiden ja asumisen markkinat

• Mahdollisuuden yhä erikoistuneempien palveluiden kehittämiseen ja tarjoamiseen

• Kehittyvät liikenneyhteydet; mahdollisuuden optimoida sijaintia tarpeen mukaan

• Kehittyvien korkeakoulujen osaamispohjan

• Imagohyötyä kehityksestä ja kasvusta

• Maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmien suunnittelun ja kaavoituksen kokonaisvaltaisempaa otetta?

Vyöhykkeiset suuralueet voivat tarjota yrityksille…

Lähde: Juha Kostiainen 2014. Timo Aro 2014

”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson -

Timo Aro 2014

”Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään” - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -

Timo Aro 2014

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

timokaro@gmail.com www.timoaro.fi

@timoaro 045 6577890

Timo Aro 2014