ammatillinen kuntoutusselvitys

Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi

Ammatillinen kuntoutusselvitysVoimassa 1.1.2015 alkaen

Marketta Vepsäläinen, suunnittelija, KTKela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmän ohjaus- ja prosessitiimi4.12.2014

Esityksen sisältö

• Kelan ammatillisesta kuntoutuksesta• Miksi muutoksia?• Tilastoja • Mikä muuttuu?• Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelulinja• Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin

kannalta• Tiedotus• Palveluntuottajien etukäteen lähettämät kysymykset

2

Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa

Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen

kuntoutuksen osalta ovat Kela ja

työeläkelaitokset.

• Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut.

• Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta.

3

Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset – mitä asiakkaan kohdalla arvioidaan ?

Arvioidaan:

Työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä suhteessa nykyhetkeen ja lähivuosiin ottaen huomioon;

• henkilön diagnosoitu sairaus, vika tai vamma• henkilön kokonaistilanne; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne,

taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät.

• Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää

Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kokonaistilanteen lisäksi,

• Johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen

4

Uusi palvelulinja: Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen

Kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen

yhdistäminen yhdeksi toimenpiteeksi

Ammatillinen kuntoutus-

selvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen –> vuoden 2018 loppuun saakka.

5

Miksi muutoksia ?

Asiakkaiden haaste: MT-sairastavuuden kasvu, syrjäytymisen uhka, heikko työllisyystilanne. Asiakkaan omat voimavarat minimissä, joten tarvitaan

helppo ja tehokas väylä saavuttaa muut ammatillisen kuntoutuksen palvelut.

Kelan haaste: lähettävä taho ei tunnista kuntoutustarveselvitystä (KTS) ja kuntoutustutkimusta (KUTU), ne eivät saavuta ja vastaa asiakkaiden tarpeita,

työkyvyn arviointi ja KTS/KUTU sekoitetaan. Asiakkaiden haastattelut vähentyneet, tarvitaan asiakasta tukeva ja kattava selvitys, jolla ammatillinen polku aukeaa. KKRL 7 § ei aseta rajoituksia muutokselle; Kuntoutustarvetta ja

mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia.

Yhteiskunnallinen haaste: hallitusohjelmassa> huomio varhaisen vaiheen kuntoutustarpeen tunnistamiseen, kuntoutus on osa työhönpaluun prosessia,

nuorten yhteiskuntatakuu, osatyökykyisten työllistymisen edistäminen, tk-eläkkeet. Kynnyksen madaltaminen ammatilliseen kuntoutukseen

pääsemisessä -> lainmuutos 1.1.2014 alkaen.

6

7

Kelan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen ratkaisut vuosina 2009−2013

715

311

1 201

580

725

328

1 208

633

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

Myöntö Hylkäys Myöntö Hylkäys

Kuntoutustarveselvitys Kuntoutustutkimus

Rat

kais

ujen

luku

mää

rä

Toimenpide ja ratkaisun laji

20092010201120122013

Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen kuntoutujat ikäryhmittäin vuonna 2013

8

0

50

100

150

200

250

300

350


Kun

tout

ujie

n lu

kum

äärä

Toimenpide

16-24 v25-34 v35-44 v45-54 v55-64 v

Ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustarveselvityksen ja kuntoutustutkimuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013

9

SairausdiagnoosiMyöntöjen lukumäärä

F32 Masennustila 93M51 Muut nikamavälilevyjen saira 63F33 Toistuva masennus 56M54 Selkäsärky 36M75 Hartianseudun pehmytkudossai 26F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 21F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 21M17 Polven nivelrikko 16M47 Spondyloosi 13E11 Aikuistyypin diabetes 10M19 Muut nivelrikot 10M53 Muut selkäsairaudet 10Muut diagnoosit 350Yhteensä 725

SairausdiagnoosiMyöntöjen lukumäärä

F32 Masennustila 108M51 Muut nikamavälilevyjen saira 73F33 Toistuva masennus 71M54 Selkäsärky 55F41 Muut ahdistuneisuushäiriöt 40F31 Kaksisuuntainen mielialahäir 38M75 Hartianseudun pehmytkudossai 34H35 Muut verkkokalvosairaudet 31F81 Oppimiskyvyn häiriöt 24F84 Laaja-alaiset kehityshäiriöt 22M17 Polven nivelrikko 20E10 Nuoruustyypin diabetes 19F90 Hyperkineettiset häiriöt 19Muut diagnoosit 654Yhteensä 1208


Keskeisimmät muutokset aikaisempiin toimenpiteisiin KTS , KUTU

1/3Ammatillinen kuntoutusselvitys 1.1.2015 alkaen

Kuntoutustarveselvitys ja Kuntoutustutkimus2011-2014

Yksi toimenpide, sisältää selvitys- ja arviointijakson. Asiakas saa kerralla kattavan palvelun.

2 erillistä toimenpidettä: KTS ja KUTU. Haetaan erikseen. Voi kuitenkin toteutua peräkkäisinä toimenpiteinä, mutta vaatii silloin välivaiheessa selvittelyjä.

Toimenpiteen uusi nimi: Ammatillinen kuntoutusselvitys. Kuvaa paremmin toimenpiteen sisältöä ja tarkoitusta.

Hyviä toimenpiteitä, mutta Kuntoutustutkimus -nimi yhdistettiin virheellisesti työkyvyn arviointiin.

Palveluntuottaja informoi asiakasta alkuvaiheessa

Kela haastattelee / informoi asiakasta

Kesto 3 + 9 kuntoutuspäivää KTS: enintään 3 tutkimuspäivää; KUTU 12 päivää + erityisistä syistä jatko 3 pv

Henkilöstön määrä pienempi ; Moniammatillinen työryhmä/ erityistyöntekijät

Henkilöstön määrä ; vrt. muut erityistyöntekijät kuntoutujan tarpeen mukaan

10




Prosessin aloitus: palveluntuottaja aloittaa toteutuksen mahd. pian, kuitenkin viim. 2 kk:n kuluessa päätöksen saapumisesta

Kuntoutusselvitys aloitetaan viim. 4 vkonkuluessa päätöksen saapumisesta. Kuntoutustutkimus aloitetaan 4 vkonkuluessa päätöksen saapumisesta.

Toteutus 4 kk:n sisällä kuntoutusselvityksen aloittamisesta (ei sisällä seurantaa)

Kuntoutustutkimus toteutetaan 3 kk:n aikana.

Alkuvaiheen lopussa palveluntuottaja arvioi prosessin jatkon tarpeen ja tekee siitä suunnitelman kuntoutujan kanssa. Ei tarvitse tässä vaiheessa ilmoittaa jatkosta Kelaan eikä lähettää palautetta.

Kuntoutustarveselvityksestä laaditaan kuntoutusseloste, joka lähetetään Kelaan. Jos palveluntuottaja on katsonut kuntoutustutkimuksen tarpeelliseksi KTS:n jälkeen, siitä on pitänyt neuvotella Kelan kanssa ja esittää sille perustelut ja suunnitelma.

11




Verkostotyö tapaamisena tai video- tai puhelinneuvotteluna.

Voidaan käyttää sekä seurantapäiviä että puhelinyhteydenottoja joko rinnakkain tai erikseen.

Seurantapäivät tai seurantakäynnit palveluntuottajan yksikössä

Mittausmenetelmiä karsittuAKVA –tuloksellisuuden raportointi 1.1.2015 alkaen.

12

Ammatillisen kuntoutusselvityksen palvelulinja

Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardit ovat kaksiosaisia

• yleinen osa (sis. kaikkia palvelunlinjoja koskevat yhteiset laatuvaatimukset)• ammatillisen kuntoutusselvityksen osa

Osat täydentävät toisiaan eikä niitä voi soveltaa erillisinä Kelan kuntoutusta toteutettaessa.

Ammatillinen kuntoutusselvitys on selvitys- ja arviointijakso, jossa arvioidaan henkilön lääkinnällisen ja erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeet.

• Ammatillinen kuntoutusselvitys on ammatillista kuntoutusta, mutta sitä voidaan toteuttaa myös harkinnanvaraisista varoista Kelan kuntoutusalain 12 §:ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa.

13

Tavoite

Ammatillisen kuntoutusselvityksen

tavoitteena on tunnistaa ja arvioida

vuorovaikutuksessa kuntoutujan kanssa hänen

työ- ja /tai opiskelukykyynsä

vaikuttavia tekijöitä ja selvittää sekä

lääkinnällisen että erityisesti ammatillisen

kuntoutuksen tarpeet sekä mahdollisuudet.

Päämääränä on tukea kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään

palaamista tai sinne siirtymistä.

Ammatillinen kuntoutusselvitys tuottaa yksilöllisen ammatillisen kuntoutussuunnitelman

kuntoutusvaihtoehtoineen.

14

Kuntoutuja 1/2

Ammatillinen kuntoutusselvitys voidaan järjestää esim. silloin, kun

• Henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa arvioitu, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi

• Henkilön kokonaistilanne rajoittaa sopivan koulutus- tai ammattialan löytymistä ja tarvitaan selvittelyä opiskelusuunnitelman laatimiseksi (esim. koulutusasteiden välisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret, näkö- ja kuulovammaiset asiakkaat)

• Henkilön opinnot eivät etene ja/tai uhkaavat keskeytyä sairauden aiheuttamien vaikeuksien vuoksi (esim. opinnot keskeytyneet toistuvasti sairauden takia)

• Aiemmista terveyteen, opiskeluun tai työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä saatu tieto ei riitä ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen

• Henkilö on palaamassa työhön työkyvyttömyyseläkkeeltä tai kuntoutustuelta tai pitkältä työttömyysjaksolta tai kun henkilön työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki on hylätty.

15

Kuntoutuja 2/2

Ammatillista kuntoutusselvitystä EI voida järjestää, jos henkilöllä on

• Akuutti päihdeongelma• Akuutti psyykkinen tai somaattinen

sairaus, jonka hoitoa ei ole vielä aloitettu tai hoito on sellaisessa vaiheessa, että henkilön on vaikea sitoutua kuntoutukseen

• Taustalla viimeisen vuoden aikana tehty laajamittainen työkyvyn arviointi ja/tai ammatillinen suunnitelma, jonka jokin muu taho on tehnyt

• Vanhuuseläke

16

Moniammatillinen työryhmä

Moniammatilliseen työryhmään kuuluu 4 jäsentä, jotka ovat eri henkilöitä.

Moniammatilliseen työryhmään kuuluvat :

• Lääkäri, jonka osuus alkuvaiheessa on vähintään 1 tunti ja jatkovaiheessa vähintään 2 tuntia

• Psykologi• Sosiaalityöntekijä tai sosionomi (AMK)• Työelämän asiantuntija

Moniammatillisen työryhmän jäsenistä psykologi, sosiaalityöntekijä/sosionomi (AMK) tai työelämän asiantuntija toimii kuntoutujan omaohjaajana koko kuntoutusselvityksen ajan.

17

Erityistyöntekijät 1/2

Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää:• Erikoislääkäri• Neuropsykologi• Fysioterapeutti tai työfysioterapeutti• IT-ohjaaja

Erityistyöntekijät eivät kuulu moniammatilliseen työryhmään.

18

Erityistyöntekijät 2/2

Näkövammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua • Näönkäytön ohjaaja

• Lisäksi näkövammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 1 ja enintään 3 erityistyöntekijää:

• erikoislääkäri• neuropsykologi• fysioterapeutti tai työfysioterapeutti• IT-ohjaaja

Kuulovammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua • Kommunikaatio-ohjaaja

• Lisäksi kuulovammaisten ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua seuraavista vähintään 1 ja enintään 3 erityistyöntekijää:

• erikoislääkäri• neuropsykologi• fysioterapeutti tai työfysioterapeutti• IT-ohjaaja

19

Ammatillinen kuntoutusselvitys

20

Kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1- 3 seurantapäivää. Kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti.

Alkuvaihe 2 - 3 kuntoutuspäivää,

jotka toteutetaan yhtenä kokonaisuutena ja

peräkkäisinä päivinä.

Jatkovaihe enintään 9

kuntoutuspäivää, jotka toteutetaan enintään 3

jaksossa.

Seurantavaihe1 – 3 seurantapäivää

ja/tai 1 – 6 puhelinyhteydenottoa.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen aloittaminen ja toteutuksen kesto

Palveluntuottaja aloittaa ammatillisen kuntoutusselvityksen mahdollisimman pian,

kuitenkin viimeistään 2 kk:n kuluessa kuntoutuspäätöksen ja siihen liittyvien

asiakirjojen saapumisesta palveluntuottajalle.

Ammatillisen kuntoutusselvityksen alku- ja jatkovaihe toteutetaan 4 kk:n kuluessa

kuntoutusselvityksen aloittamisesta. Tähän ajanjaksoon ei kuitenkaan sisälly

seurannan toteuttaminen.

21

Alkuvaiheen toteutus

Alkuvaihe kestää 2-3 kuntoutuspäivää ja se toteutetaan yhtenä kokonaisuutena peräkkäisinä päivinä.• Alkuvaiheen aikana selvitetään kuntoutujan kokonaistilanne

ja sen perusteella arvioidaan mahdollisen lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarve.

• Kokonaistilanteen selvittämisellä tarkoitetaan:• Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tilanteen arviointia• Ammatillisen koulutus- ja työhistorian kartoitusta• Ammatillisen kuntoutussuunnitelman tekemisen

mahdollisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia.

22

Kuntoutusselvityksen alkuvaiheen päättäminen 1/2

Jos ammatillinen kuntoutusselvitys asiakkaan tarpeen mukaisesti ja palveluntuottajan arvioinnin perusteella jatkuu alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, tehdään siitä yhdessä suunnitelma ja aikataulu.• Tässä vaiheessa palveluntuottajan ei tarvitse lähettää

suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan. • Ennen alkuvaiheen päättämistä on kuitenkin tärkeää

huomioida esimerkiksi jatkovaiheessa järjestettävä verkostopalaveri ja siihen liittyvät valmistelut.

23

Kuntoutusselvityksen alkuvaiheen päättäminen 2/2

Jos alkuvaiheen arvioinnin perusteella todetaan, että ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista, vaan että kuntoutujalle on ensisijaista esim. ohjaus lääkinnälliseen kuntoutukseen tai terveydentilan tutkimuksiin ja hoitoon tai muulle taholle, kuten TE-toimistoon tai työeläkelaitos vastaa asiakkaan ammatillisesta kuntoutuksesta, niin

•tällöin ammatillinen kuntoutusselvitys päätetään alkuvaiheen selvitykseen eikä jatkovaihetta ja seurantavaihetta järjestetä.

Päätös selvityksen lopettamisesta tehdään yhdessä kuntoutujan kanssa.

Lopettamisen syy sekä mahdollinen jatko-ohjaus kirjataan kuntoutuspalautteeseen, joka lähetetään Kelaan.

Kun kuntoutuspalaute on tullut Kelaan, ottaa Kelan virkailija yhteyttä kuntoutujaan tai järjestää hänelle seurantakäynnin Kelaan, jolloin varmistetaan, että alkuvaiheen ohjaus on edennyt.

24

Jatkovaiheen toteutus 1/2

Jatkovaihe kestää enintään 9 kuntoutuspäivää, jotka voidaan toteuttaa 1-3 jaksossa suunnitelman mukaisesti. • Jatkovaihe voidaan toteuttaa välittömästi alkuvaiheen

päätyttyä tai myöhemmin, kuitenkin viimeistään 4 kk:n kuluessa selvityksen aloittamisesta.

• Jatkovaihe on tarkoitettu kuntoutujille, joiden ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen tarvitaan tarkempia ja laajempia selvittelyjä.

• Kuntoutusselvityksen pituus määräytyy kuntoutujan tarpeiden mukaan.

25

Jatkovaiheen toteuttaminen 2/2

Jatkovaiheessa toteutetaan alkuvaiheessa suunnitellut haastattelut, tutkimukset ja mittaukset.

Selvitetään kuntoutujan tilanteessa epäselviksi jääneet kysymykset perusteellisesti huomioiden kuntoutujan terveydellinen, sosiaalinen ja ammatillinen tilanne sekä psyykkiset voimavarat suhteessa ammatillisiin tavoitteisiin ja toiveisiin. • Ammatillisessa kuntoutusselvityksessä kuntoutujan ohjelma koostuu teemoista: • Opiskelussa ja työelämässä selviytyminen

• Työ- ja toimintakyvyn tukeminen

26

Jatkovaiheen päättäminen

Ammatillisen kuntoutusselvityksen jatkovaihe päätetään ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimiseen, johon kuntoutujan lisäksi osallistuu

moniammatillinen työryhmä.

Kuntoutusseloste, GAS-tavoitteen asettaminen –lomake ja Kelan kuntoutusselvityksen

seurantalomake toimitetaan Kelaan

Yksilöllisessä loppukeskustelussa kuntoutuja ja omaohjaaja arvioivat yhdessä sen, mihin

selvityksellä päästiin ja varmistetaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman

toteuttamiskelpoisuus

27

Seurantavaiheen toteutus

Seuranta toteutetaan jatkovaiheen jälkeen 8 kk:n kuluessa kuntoutujan tarpeiden mukaan• Seurantapäivinä palveluntuottajan avoyksikössä

• Palveluntuottajan tekeminä puhelinyhteydenottoina kuntoutujalle

Seurantapäiviä (1 tai enintään kolme) ja

puhelinyhteydenottoja (enintään 6) voidaan käyttää

rinnakkain tai erikseen seurantavaiheessa.

Seurantavaiheen aikana kuntoutuja ja palveluntuottaja

yhdessä varmistavat, että ammatillinen

kuntoutussuunnitelma on lähtenyt tai lähtee liikkeelle ja

kuntoutuja saa tukea ammatilliseen etenemiseensä.

28

Verkostotyö

Verkostotyön tavoitteena on turvata hyvä kuntoutus- ja/tai hoitoketju sekä kuntoutuksen jatkumo esimerkiksi terveydenhuollon ja/tai TE-toimiston palveluihin.• Voidaan toteuttaa tapaamisena tai video- tai

puhelinneuvotteluna.• Verkostoneuvotteluun osallistuvat kuntoutujan lisäksi

omaohjaaja tai yksi moniammatillisen työryhmän jäsen ja tarpeen mukaan TE-toimiston, terveydenhuollon, sosiaali- tai koulutoimen tai Kelan asiantuntijoita.

• Kuntoutujalla on mahdollisuus kutsua sovitusti mukaan verkostoneuvotteluun läheinen tai muu tukihenkilö.

29

Kuntoutuspäivä

Ammatillinen kuntoutusselvitys toteutetaan avomuotoisena arkipäivisin maanantaista perjantaihin.

Avomuotoisen kuntoutuspäivän pituus on vähintään 5 tuntia.

Kuntoutuspäivä sisältää kuntoutuksen ammattihenkilöiden tekemät tutkimukset ja haastattelut sekä kuntoutujan ohjelmaan kuuluvat tauot, siirtymiset tiloista toiseen sekä ruokailut.

Kuntoutuja voi myös osallistua kuntoutukseensa liittyvään ja sitä tukevaan ohjattuun ryhmäohjelmaan, jos tämä on kuntoutuksen kannalta hyödyllistä. Ohjattuun ryhmäohjelmaan kuuluu yleisluentoja ja yleisliikuntaosuuksia.

Majoittuvat kuntoutujat voivat osallistua palveluntuottajan järjestämään muuhun vapaa-ajan ohjelmaan.

30

Arviointi ja mittaaminen

Pakolliset mittaus- ja arviointimenetelmät• Kelaan toimitettavat tuloksellisuuden mittarit:

• Tavoitteet : GAS –menetelmä• Elämänlaatumittari: WHOQOL-BREF• Työkykykysymykset: Kelan määrittämät kysymykset

(tarkemmat ohjeet tulevat Kelan palveluntuottajien nettisivuille www.kela.fi/kuntoutuspalvelut -> Ajankohtaistiedotteet -> Muu kuntoutus - > Tuloksellisuuden raportointi)

• Mieliala: Masennusoireiden vakavuusaste BDI 21 (Beck Depression Inventory)

• 1.1.2015 alkaen tuloksellisuuden seurannan mittaustietojen raportointi

• Lisäksi vapaaehtoiset mittaus- ja arviointimenetelmät: • Lisäksi standardissa on määritelty vapaaehtoisia mittaus- ja

arviointimenetelmiä, joita palveluntuottaja voi halutessaan käyttää.31

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin kannalta 1/2

• Esim. henkilön terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä on jo terveydenhuollossa voitu arvioida, mutta hänen kokonaistilanteensa monimuotoisuus vaatii laaja-alaista selvittelyä ja arviointia ammatillisen suunnitelman selventämiseksi.

Milloin terveydenhuolto voi lähettää:

• Esim. tarvitaan kartoitusta siitä, onko kuntoutus tarpeellista ja siitä, mikä kuntoutustoimenpide olisi tarpeen. Kysymykseen lähinnä niissä tilanteissa, kun sairausloma pitkittyy. Milloin työterveyshuolto voi lähettää:

• Esim. 60 päivää sv-päivärahaa saaneet: tarvitaan ammatillista kuntoutusselvitystä. • Tk-eläkkeen hakijat: Kansaneläkelain 13 §:n muutos velvoittaa 1.1.2015 alkaen selvittämään kuntoutustarpeen ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen antamista.

Kelan prosessista nousee:

Kelassa arvioidaan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytysten. Haastatellaan asiakas tarvittaessa Arvioidaan asiakkaan kokonaistilanne. Huomioidaan myös muiden tahojen toimenpiteet. Arvioidaan Ammatillisen kuntoutusselvityksen tarkoituksenmukaisuus:

• nopea asiakkaan kokonaistilanteen selvittely, jonka perusteella arvioidaan lääkinnällisen tai ammatillisen kuntoutuksen tarve. Alkuvaihe>

• tarkemmat ja laajemmat selvittelyt, joita tarvitaan asiakkaan tilanteesta, kun on tarpeen laatia asiakkaalle ammatillinen kuntoutussuunnitelma. Jatkovaihe>

Pyydetään asiantuntijalääkärin arvio, jos tarvitaan lääketieteellistä kannanottoa Myönnetään Ammatillinen kuntoutusselvitys > koko prosessista tehdään päätös. Uusi fraasi KKBDN kaikkiin Ammatillisen kuntoutusselvityksen päätöksiin: Ammatillinen kuntoutusselvitys jakaantuu alkuvaiheeseen ja jatkovaiheeseen. Alkuvaiheen aikana selvitetään kokonaistilanteesi ja sen perusteella arvioidaan ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatimisen tarve. Jos alkuvaiheen aikana todetaan, että sinun osaltasi

ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista tai ammatillisen kuntoutuksesi järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, ei jatkovaihetta toteuteta..

Toimitetaan palveluntuottajalle päätöksen mukana mm. asiakirjat/tiedot, jotka ovat tarpeen siinä vaiheessa, kun palveluntuottaja arvioi, onko kuntoutusselvityksen jatkovaiheen toteuttaminen tarpeen.

32

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan prosessin kannalta 2/2

Palveluntuottaja arvioi alkuvaiheen perusteella, onko asiakkaan kohdalla jatkovaihe tarpeen. Jos kuntoutusselvitys jatkuu alkuvaiheesta jatkovaiheeseen, niin palveluntuottajan ei tarvitse lähettää suunnitelmaa ja kuntoutuspalautetta Kelaan.

Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään pääsääntöisesti ammatillisena kuntoutuksena. Joissain tilanteissa voidaan myöntää myös harkinnanvaraisena.

Voidaan myöntää harkinnanvaraisena lähinnä 60 pv sairauspäivärahaa saaneille, jos ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytykset eivät täyty. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/2004 12 luku 6 §). Voidaan joissain tilanteissa myöntää myös työeläkelaitoksen asiakkaalle, jos mitään toimenpiteitä kuntoutuksen osalta ei ole työeläkepuolella vielä suunniteltu eikä aloitettu.

Kelan tkv-eläkkeen hakijoiden kuntoutustarpeiden arviointi 1.1.2015 alkaen: kansaneläkelain 13 §:n mukaan velvollisuus selvittää kuntoutusmahdollisuudet työkyvyttömyyseläkkeen hakijoilla. Ammatillinen kuntoutusselvitys voi tulla kysymykseen kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä näissä tapauksissa.

33

Tiedotus

- Tiedote palveluntuottajille 20.10.2014 Kela.fi –sivulla: Ennakkotietoa ammatillisen kuntoutuksen standardien voimaantulosta palveluntuottajille- 4.12.2014 Videokoulutus palveluntuottajille, joilla sopimus ammatillisen kuntoutusselvityksen toteuttamisesta 1.1.2015 alkaen

- Kela.fi –sivut - Ammatillisen kuntoutuksen esitteiden ja infojen päivittäminen/ Kela.fi –sivut- Muu tiedottaminen

34

Palveluntuottajien esittämiä kysymyksiä:

AMMATILLINEN KUNTOUTUSSELVITYS1. Kysymys: Alamme vuoden 2015 alusta tuottaa Kelan uutta kuntoutusselvityspalvelua. Olemme työryhmässä pohtineet standardin tulkintaa erityistyöntekijöiden osuudesta selvitykseen. Standardissa mainitaan, että selvitykseen tulee osallistua vähintään kaksi erityistyöntekijää ja vielä erikseen mainitaan alkuvaiheen ja jatkovaiheen osalta, että erityistyöntekijät toteuttavat tutkimuksia/haastatteluja tarpeen mukaisesti. Tuleeko kuntoutusselvitykseen osallistua joka tapauksessa vähintään kaksi erityistyöntekijää vai voidaanko tarpeen mukaisesti sisällyttää 0-1 erityistyöntekijää? Ja toiseksi, jos selvitys päättyy alkuvaiheeseen, tuleeko siihen mennessä selvitykseen olla osallistunut vähintään kaksi erityistyöntekijää?Vastaus: Standardissa kohdassa 1.4. todetaan, että Ammatilliseen kuntoutusselvitykseen tulee osallistua standardissa mainituista erityistyöntekijöistä vähintään 2 ja enintään 4 erityistyöntekijää. Näin myös siinä tapauksessa, että kuntoutusselvitys päättyy alkuvaiheeseen. Ei voi siis olla 0 -1 erityistyöntekijää. Standardissa on todettu, että alkuvaiheen aikana toteutetaan yksilölliset haastattelut ja tapaamiset. Erityistyöntekijät tekevät kuntoutujan yksilöllisen tarpeen mukaan haastattelut ja arvioinnin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niiden perusteella tarpeelliseksi katsotut tapaamiset saadaan sijoitettua alkuvaiheen ohjelmaan tarkoituksenmukaisesti.

35


Kysymys 2: Kysymys liittyen ammatilliseen kuntoutusselvitykseen, johon emme standardia lukemalla saaneet vastausta.Nykyisessä systeemissä kuntoutustarveselvitystä on voitu käyttää myös henkilöillä, joilla on oikeus TELA-kuntoutukseen. Meillä nämä tilanteet ovat olleet useasti sellaisia, että Kelan virkailija on halunnut vauhdittaa ammatillisen kuntoutuksen prosessia, kun se ei ole kuntoutujan toimesta tai hoitotahon toimesta lähtenyt liikkeelle. Meillä on myös jonkin verran ollut kuntoutustarveselvityksessä niitä työsuhteessa olevia, jotka ovat meille tulleet työterveyshuollon kautta. Näissä tilanteissa lääkäri on käyttänyt palvelua ikään kuin secondopinion –tarkoituksessa, toivoen kannanottoa tilanteeseen.Nyt se askarruttava kysymys on, että voiko palveluun edelleen ohjautua em. syistä, jos kuntoutujalla on oikeus TELA –kuntoutukseen? Uskomme, että tämä on erityisesti työterveyshuoltoja kiinnostava kysymys eli voivatko enää uudenmuotoisessa palvelussa hyödyntää tätä ammatillisen kuntoutuksen asiantuntijatiimin tekemää arviota? Mutta miten tulkitsette asian?

36


Vastaus: Ammatillinen kuntoutusselvitys jakaantuu alkuvaiheeseen ja jatkovaiheeseen. Jos alkuvaiheen aikana todetaan, että kuntoutujan osalta ammatillisen kuntoutussuunnitelman laatiminen ei ole ajankohtaista tai ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä vastaa työeläkelaitos, niin jatkovaihetta ei toteuteta eli vain alkuvaihe voi tulla kysymykseen. Eli ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaihetta voidaan käyttää myös niiden asiakkaiden tilanteessa, joiden ammatillisen kuntoutuksen järjestämisestä muutoin vastaa työeläkelaitos ja jos mitään toimenpiteitä kuntoutuksen osalta ei ole työeläkepuolella vielä suunniteltu eikä aloitettu. Lähinnä tulee kysymykseen 60 pv sairauspäivärahaa saaneille. Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, viimeistään kuitenkin silloin, kun asiakkaan sairauspäivärahan ja osasairauspäivärahan enimmäisaikoihin luettavien päivien lukumäärä yhteensä ylittää 60 (SVL 1224/2004 12 luku 6 §). Ammatillisen kuntoutusselvityksen alkuvaiheen aikana on mahdollisuus selvittää kuntoutujan kokonaistilanne ja sen perusteella arvioida mahdollisen lääkinnällisen ja ammatillisen kuntoutuksen tarve. Ammatillinen kuntoutusselvitys myönnetään lähtökohtaisesti Kelan kuntoutuslain (KKRL) 6 §:n mukaisena ammatillisena kuntoutuksena, mutta sitä voidaan toteuttaa myös harkinnanvaraisista varoista Kelan kuntoutuslain 12 §:ssä tarkoitetun rahamäärän puitteissa. Jos ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset eivät täyty, mutta asiakkaan kuntoutustarpeen selvittämistä pidetään kuitenkin tarpeellisena, voidaan kuntoutusselvitys toteuttaa KKRL 12 §:n harkinnanvaraisen kuntoutuksen varoista. Tämä voi tulla kysymykseen myös työeläkelaitoksen asiakkaille.

37

ammatillinen kuntoutusselvitys

Government & Nonprofit