ammatillisen opettajan tulevaisuuden moniosaajuustulevaisuuden moniosaajuus (lähinnä oj muuttuva...

Ammatillisen opettajan

tulevaisuuden moniosaajuus (Lähinnä Oj Muuttuva työ ja oppiminen)

Alustuksen perusidea

0. Yhteiskunta

muuttuu

1. Kulttuuri ja työ

muuttuvat

2. Oppiminen ja

opiskelu

muuttuvat

3. Opettajan

moniosaajuus

1

Jäsennys

1. Kulttuurin ja työn muutos

2. Oppimisen, opiskelun muutos

3. Opettajuuden muutos

2




3

Ajatuksia kulttuurin muutoksesta

Poimintoja, pohdintoja EVAn raportista

Kuluttajakansalaiset tulevat!

Miksi työn johtaminen muuttuu?

lkka Halava – Mika Pantzar

SJ: Miten yhteiskunnan muuttuminen taustoittaa

oppimisen ja opettamisen muutosta? 4

Yhteiskunnan muutoksesta

Yhteiskunnan vaihe

Traditionaalinen,

agraari

velvoiteyhteiskunta

Teollinen suoritetalous

Elämysyhteiskunta

Yksilöllistyminen

(Halava & Pantzar) 5

Itseohjautuvuuden aikaan?

Työelämän arvomaailmasta

Käskyttämiseen perustuva esimoderni

työelämä

Mittari- ja mittaamistekninen vaihe (nyt)

Itseohjautuvuuden aika


Kuluttajakansalainen

Maailmankuvan majakat ennen

• laki, säännöt, normit ja ohjeet

• vanhemmuus

• palvelusvuodet

• vahvat johtajat

Kuluttajakansalaisen majakat

• hinta

• karikatyyrit

• brändikieli

• spektaakkelit

• julkisuus ja muoti

SJ: Huom. Täältä puuttuvat

työnteko ja ahkeruus!


Mikä liikuttaa kuluttajakansalaista?

Onnellisuustutkimukset: onnellisuutta ehdollistavat

• sosiaalisten suhteiden toimivuus

• rutiinien ja ennustettavuuden

tuoma arkinen turvallisuus

• mahdollisuus toteuttaa itseään, eli suuri autonomia


Itseohjautuvuuden ajalle ominaista

Korostuu elämysten hamuaminen myös työelämässä!

Johtamisessa keskeistä

• ei: tavoitteiden asettaminen ja mittaaminen

• vaan: tavoitteiden mielekkyys ja motivoivuus

työntekijän itsensä kannalta


Onko ihmisestä tullut työnsä jatke ja sen vanki?

Vai kenties päinvastoin:

Onko nykyihmisen omaehtoiseen luovuuteen

pyrkivä elämänasenne tunkeutumassa työelämään?

SJ: Entä opiskeluun/oppimiseen?


Väite: tulevaisuuden työelämän malli

ei ole aasialainen tuottajakansalaisen

vaan

pohjoismaisen kuluttajakansalaisen elämäntapa

SJ: Miten löytää oppimisympäristöt kuluttajakansalaisen

omasta todellisuudesta? Miten em. muutos olisi

hyödynnettävissä oppimisen eduksi? - Ei yritettäisi joka

tavalla panna hanttiin muutokselle…


Työn kuusi muutosta • Lineaarisesta purskeiseen: aikakäsitys

• Tarpeista haluihin: kokemuksellisuus

• Ammattilaisuudesta säännölliseen uusnoviisiuteen:

innovaation kanssa ei voi olla kokenut

• Virheettömästi toimivista prosesseista kokeiluportfolioon:

”10 % epäonnistuu”

• Kontrollista transparenssiin: läpinäkyvyys

• Kotimarkkina-ajattelusta maantiederiippumattomaan

mahdollisuuksien kapitalisointiin: palkituksi opintopistein

kuin suomalaisissa liike-elämän verkostoissa


1. Työ tapahtuu verkostoissa

Oivallus 2011, kuvitus: Rami Niemi

(Oivallus) 13

2. Kuin jazz‐improvisaatiota


(Oivallus) 14

3. Vimmainen kokeilija etsii

uusia ratkaisuja


(Oivallus) 15

4. Osaamisalueet kytkeytyvät

yhä tiiviimmin toisiinsa


(Oivallus) 16

5. Maailmanlaajuisuus vaatii kykyä ja

halua


(Oivallus) 17

6. Liiketoiminta lähtee ihmisestä


(Oivallus) 18

7. Kokeiluun kannustava oppimisympäristö


(Oivallus) 19

8. Sparraava opettaja


(Oivallus) 20

9. Luova oppija


(Oivallus) 21

Osaamistarpeet muuttuvat, koska tavat tehdä työtä muuttuvat.

Nuotiton työ edellyttää erilaista osaamista ja koulutusta

kuin sellainen, jolle selkeät ohjeet ovat olemassa.

(Oivallus) 22

”Nuotiton työ”: Sekä tavoite että menetelmät avoimia

• Yhä useampi työ irtautuu rutiineista. Työtehtävät eivät

tarkasti määriteltyjä.

• Päämäärä tiedetään, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi

ei tarkkoja nuotteja. Nuotittomasti eteneminen ei tarkoita

oman onnen nojaan jättämistä. Tarvitaan yhteen hiileen

puhaltamista, luottamusta ja muiden sparrausta.

• Lopputulokseen pääsee monella eri tavalla. Siksi

improvisointi, luovuus ja luoviminen ovat jokapäiväisiä

työvälineitä ja menestyksen eväitä. Näiden taitojen

käyttäminen on miltei mahdotonta ilman vahvaa

perusteiden ja teorian osaamista.

SJ. Huom. (Oivallus) 23

Moniosaajuus syntyy ryhmissä

Työ irtautuu rutiineista ja työtehtävien vaihtelevuus kasvaa

Abstraktiotaso kasvaa. Työn tarkat nuotit puuttuvat

Työn sisällöt ja säännöt täytyy määritellä itse tai muiden kanssa

Lopputulosta kohti voi edetä monella tavalla

Yhä harvempia töitä Muutokset heijastuvat myös tehdään yksin

työn organisointiin ja johtamiseen (Oivallus) 24

Tavoitteeksi tästä eteenpäin: T:n hatun kasvattaminen

T:n hattu muodostuu taidoista olla tekemisissä muiden kanssa,

kyvystä ymmärtää muita osaamisalueita

ja innostua niistä.

T-ihminen I-ihminen

(Oivallus) 25

MUUTTUVA TYÖELÄMÄ

Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija [email protected]

(Järvensivu) 26

Mitä työtä tehdään murroksen jälkeen? Kaksi eri kysymystä:

• Mitä työtä ihmisillä on tehtävänään?

• Mikä elättää, miten tullaan toimeen?

• Puolet nykyisistä tehtävistä katoaa Yhdysvalloissa 10-20 vuodessa (Frey & Osborne 2013)

• yli 70 %:n todennäköisyydellä 10-20 vuoden kuluessa korvautuvissa tehtävissä työskentelee Suomessa kaikista työllisistä 36 %

• Lähde: Pajarinen, M. & Rouvinen, P. (2014) Uudet teknologiat ja työ. Etlatieto Oy. http://www.tem.fi/files/39650/Rouvinen_Petri_Pajarinen_Mika_ETLA_Uudet_teknologiat_ja_tyo_29_4_2014.pdf (7.5.2014)

• Sosiaaliset taidot, moraali, tunteet, oivaltaminen ja luovuus säilyvät pisimpään ihmisen alana ja työnä? + ihmisen fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen

• Digivälitteisyys, virtuaalitodellisuus, ubiikkiyhteiskunta – milloin ja millaisena?

• Ekologiset seikat, ml. ilmastonmuutos -> katastrofityö?

SJ Huom.

seur. s.

(Järvensivu) 27

Lähde:

Mika Pajarinen & Petri Rouvinen, Etlatieto Oy

Kirjoitus Uudet teknologiat ja työ on laadittu Työ- ja elinkeinoministeriön

Työn tulevaisuus -seminaaria varten (Finlandia-talo, 5.5.2014 ) 28

Lukuohje 1, esim.:

19 % julkisen sekt. työntekijöistä korvautuu

yli 70 %:n tod.näk. 10-20 v. kuluessa

Lukuohje 2, esim.:

50 % teoll. ym. työntekijöistä korvautuu

yli 70 %:n tod.näk. 10-20 v. kuluessa

Edessä pysähtyminen

perusasioiden äärelle? • Mikä on tärkeää?

– Itseisarvot vs. välinearvot

– Kumpi raha on? Entä talousjärjestelmä? Jos talousjärjestelmä on kriisiytynyt, mitä

pitäisi korjata? Taloutta vai asioita, joita taloudella tavoitellaan? Kumpia nyt

yritetään korjata?

• Mitä on työ?

• Miksi tehdään työtä?

• Mikä on oikeudenmukaista, arvokasta ja hyvää?

• Millä perusteella nyt arvotetaan töitä ja tehtäviä? Ovatko

perusteet oikeita?

– Millaisiin arvoihin, käsityksiin ja uskomuksiin perustuu yhteiskunta, jossa esim.

pelikehittäjästä tulee multimiljonääri ja yksinhuoltaja-sairaanhoitajan voi olla

mahdoton elättää lapsiaan?

• Onko pelikehittäjän työ todella (noin paljon) arvokkaampaa yhteiskunnalle ja

ihmisten hyvälle ja arvokkaalle elämälle?

SJ Huom. Eikö tässä olekin

palattu alkulähteille?

(Järvensivu) 29

Uudet vaihtoehdot • Vanha malli >< ihmisyys / ihmisyhteisön perusarvot, itseisarvot

• Kilpailu, ahneus ja egoismi

• Palkitaan ja edistetään taloudessa toimintatapoja ja arvoja, joille

onnistuneet ja kestävät inhimilliset ja ekologiset suhteet

perustuvat

• luottamuksen rakentaminen,

• toisten arvostaminen,

• yhteistyö,

• solidaarisuus,

• jakaminen

• Perustana yksityisyrittelijäisyys ja yhteisresurssit: glokaali

• Liikevoitto ei (yritys)toiminnan päätarkoitus, vaan talous

todellakin vain väline

(Järvensivu) 30




31

Superyksilön sijasta ryhmän osaamista

• Ei superyksilöitä. Yhden ihmisen ei kuitenkaan

tarvitse osata kaikkea. Sen sijaan ryhmän ja

verkoston pitää osata laajasti ja syvästi.

• Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten

ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia

taitoja. Ne eivät ole tämän päivän vahvuuksia

Suomessa. Siksi niitä pitää vahvistaa koulu- ja

opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.

(Oivallus) 32

Luovuuden edistäminen kaiken koulutuksen lähtökohdaksi

Pehmeät taidot ovat kovan harjoittelun tulosta

Eräs osaamisen määritelmä:

• tiedot

• taidot

• asenteet

• arvot

• verkostot

Taidot liittyvät siihen, miten ollaan tekemisissä muiden kanssa

ja siihen, miten ollaan tekemisissä tiedon kanssa.

SJ. Huom. TAOK

(opettaja)identiteetin kasvu

(Oivallus) 33

Käsitys omista kyvyistä ja halu oppia määrittävät ihmisen

toimintaa jopa älykkyyttä enemmän (Lindblom-Ylänne)

Pystyvyyden tunne selittää sekä alisuoriutumista että

ylisuoriutumista oppimisessa (Kirsti Lonka)

(Oivallus) 34

Pystyvyysuskomus korostuu nuotittomissa töissä

Haasteen aste matala

Haasteen aste korkea

Pystyvyyden tunne korkea

Ikävystyminen Virtaus (flow)

Pystyvyyden tunne matala

Apatia Ahdistus

Pystyvyysuskomuksen kehittämiseen tarvitaan oppimiskulttuuria, jossa

rohkaistaan kokeilemaan, tekemään ja mahdollisesti erehtymään.

Palaute ja kannustus ovat arkipäivää.

Lähde: Kirsti Lonka. Flow-teorian on kehittänyt Mihály Csíkszentmihályi (1993)

(Oivallus) 35

Pystyvyys on koulutuksella tuettavissa oleva asia.

Pystyvyysuskomus liittyy kykyyn ja haluun työskennellä

ryhmässä: pystyvyyteensä luottava ihminen uskaltaa

osallistua tiedon jalostamiseen sekä tiedon antajan että

vastaanottajan roolissa.

SJ: Miten arvioit pystyvyysuskomuksesi (Socrative)?

“Pystyvyysuskomus korostuu nuotittomissa töissä.”

SJ: Onko opettajan työ nuotitonta? Pitäisikö olla?

(Oivallus) 36



3. Opettajan moniosaajuus

37

Opettajan moniosaajuuden toimintaympäristöt

4. Oman roolin

uusi

hahmottaminen.

Identiteettikriisi?

Osaamisvaje?

1. Perustehtävään

keskittyminen.

Toimintojen

vakiinnuttaminen,

kehittäminen.

Tylsistyminen?

3. Perustehtävän

arviointi.

Uuden

toteutustavan

etsiminen.

Tehtävät (sisäiset

tekijät)

Olosuhteet (ulkoiset tekijät)

Pysyvät

Vakaat

Muuttuvat

Muuttuvat

2. Hienosäätö?

Uuden tehtävän

opettelu. Uusi

toimintatapa.

Vähiten

haasteellinen 1 2 3 4 Haasteellisin SJ 2015 38

KOMPETENSSI, KVALIFIKAATIO JA

ÄÄNETÖN AMMATTITAITO

KOMPETENSSI ÄÄNETÖN

AMMATTITAITO KVALIFIKAATIO

valmiudet (kyvyt ja ominaisuudet)

suoriutua tehtävistä

virallinen tutkinto tai muuten

tunnustettu osaaminen (kvalifiointi)

MUUTTUVA OPETTAJUUS (jatkoa)

Luukkainen, 50, 79

39

KOMPETENSSI, KVALIFIKAATIO JA

ÄÄNETÖN AMMATTITAITO

Kompetentti vaikkei kvalifioitu?

Kvalifioitu vaikkei kompetentti?

Osaaminen

• Siinä opiskelulla ja kokemuksella hankittu tieto otetaan

käyttöön eikä sitä pidetä pelkästään tietoina, koulussa

hankittuna päätetilana

• on aktiivista ja dynaamista tietämistä, jossa tiedon

sisältö ja sen soveltaminen yhtyvät

Luukkainen, 79


40

”Opettajan persoonallisuutta on alettu jälleen korostaa koulun vuorovaikutustilanteiden kannalta. Opettaja on kannustaja ja rohkaisija, jonka ensimmäinen tehtävä on kasvattaa oppilaista hyviä ja tasapainoisia, elämänhaluisia ihmisiä, joilla on valmiuksia osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Omatakseen edellytykset tukea oppilaan kasvua ja kehitystä opettajalla itsellään tulee olla terve itsetunto ja vahva persoonallisuus. Myös laaja-alaisuus korostuu opettajan valmiuksissa, Valmiuksiin kuuluu paitsi oman aineen halllinta, myös tietämys eri työelämän alueilta ja kyky ymmärtää talouselämää. … Syrjälä katsookin tarvittavan opettajia, jotka tuntevat yhteiskunnan infrastruktuurin, sosiaalisen ja teknologisen rakenteen siten kykenevät suunnittelemaan opetuksen ja oppimisen laajalle perustalle. Tarvitaan siis opettajia, jotka ottavat huomioon ajankohtaiset tapahtumat oppilaan henkilökohtaiselta tasolta aina globaalille tasolle.”

Luukkainen, 54-55


LAAJA-ALAINEN OPETTAJUUS

Lih. SJ

41

• tuntee oman alansa

• ottaa haasteellisia ja riskialttiita tehtäviä

• osoittaa kriittisyyttä ongelmien ratkaisussa

• käyttää hyödykseen saamaansa palautetta

(Luukkainen, 56)

Ammatillisesti ajan tasalla oleva opettaja



42

Aaltola kritisoi koulun tiedonkäsitystä: opettajakeskeinen, tietoa jakeleva ote liian hallitsevassa asemassa • Koulu liian epäteoreettinen, koska tieto ja virikkeet eivät jäsenny ajattelua ja toimintaa ohjaaviksi kokonaisuuksiksi

• Teoriaksi muotoutuva tieto ei rasita muistia, vaan herättää kysymyksiä ja luo yhteyksiä asioiden välille

• Teoreettinen opetus synnyttää perspektiivejä ja näkemystä

• Koulu ei ole liian teoreettinen vaan tietopainotteinen

• Tietomäärän sijasta painotettava ajattelua, keskustelua ja harjaannusta asiayhteyksien ymmärtämiseen

(Luukkainen, 84-85)



43


MUUTTUNUT OPPIMISKÄSITYS

• Oppijan kasvattaminen tekijäksi (subjektiksi) eikä kohteeksi (objektiksi) – aktiivinen oman toiminnan subjekti sekä yhteiskunnallinen että

yksilöllinen tavoite

• Euroopan tulevaisuus: – opettajan tukeva rooli korostuu

– tukea sekä heikoille että nopeasti edistyville

– opettaja kannustaa ja on huolehtivan vaativa

• sormien läpi katsominen ja helpolla päästäminen nakertaa oppilaan kasvun mahdollisuuksia ja hänen oman elämänhallinnan taitojen kehittymistä

(Luukkainen, 57)

44

KOHTI UUTTA OPETTAJUUTTA TOISEN ASTEEN

AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

Opettajantyön keskeisimmät muutokset lähitulevaisuudessa yleiskoulussa ja

ammatillisessa koulutuksessa (Skill Finland 1999; Honka ym., 127)

Yleiskoulu Ammatillinen koulutus

Opettaja oppimisen ohjaajana Yhteistyö työelämän kanssa lisääntyy

Opettajille nykyistä suurempi vastuu

kotien kasvatuksellisesta tehtävästä

Opettajan rooli muuttuu ohjaajaksi,

yhteyksien luojaksi, koordinoijaksi

Oppilaitosten verkostoituminen

lisääntyy

Yksilöllisen ohjauksen tarve lisääntyy

Yhteistyö ammatillisen koulutuksen

kanssa lisääntyy

Kansainvälistyminen lisääntyy

Koulutusjärjestelmät muuttuvat

joustavammiksi

Tietotekniikka kehittyy

Kansainvälistyminen lisääntyy Tiimityö lisääntyy

Tietotekniikka lisääntyy Työssä oppiminen lisääntyy

Monikulttuurisuus lisääntyy Uudenlaisten ammattien haasteet 45

Kaikki ei sittenkään muutu! On olemassa

pysyviä asioita, ja myös me opettajat

tarvitsemme sellaisia.

Sekä keskeiset muuttuvat että pysyvät asiat

ovat osa opettajan moniosaajuutta.

46

Mitä pysyvästi tarvitaan opettajan työssä? 1/6

Gilbert Highetin mukaan hyvä opettaja

• pitää opettamastaan aiheesta

• pitää opiskelijoistaan

Simo Skinnari: pedagoginen rakkaus

• oppilaita ja

• opetettavia asioita kohtaan

47


• Oman alan substanssi (sisältöä toki päivitettävä)

• Sosiaaliset taidot

• Ryhmätyö / tiimityö / tiimiopettajuus / yhteisopettajuus

• Vuorovaikutus-, viestintätaidot

• Kielitaito

• Tietotekniset taidot

• Sosiaalisen median taidot

”Tehdäänkö yhdessä vai tehokkaasti (=yksin)?”

48

”Ydinosaamiset”. Esimerkkinä TAOKin OPS

• Arviointiosaaminen

• Kulttuuriosaaminen

• Ohjaamisosaaminen

• Kumppanuusosaaminen

• Hyvinvointiosaaminen


49


Kriittistä asennetta, arviointia

Ihmiskäsitys arvioitavana:

”Ei ole olemassa mitään muuttumatonta,

todellista minää, jonka pohjalle rakentaisimme

identiteettiämme.”

(TaM Owen Kelly väitöskirjastaan 2015)

Oppimisen lähestymistavat koetteilla:

”Stressi lisääntyi ja väsymys iski, kun kaikki oli

epäselvää ja tehtävänannot suurpiirteisiä.”

(Aurora Morén, lukiolainen, yleisönosastossa,

ilmiöpohjaisesta oppimisesta) 50

Innostumista ja innostamista.

Esimerkkinä matematiikan opettaja Pekka Peura:

”Opettaja joka ei opeta” (Suomen Kuvalehti)


51


Itsestään huolehtimista

Marja-Liisa Manka, työhyvinvoinnin asiantuntija. Seur. s.

52

LÄHTEET EK 2011. Oivallus. Loppuraportti. http://www.ek.fi/ek/fi/tutkimukset_julkaisut/2011/5_touko/Oivallus-web-

v4_final.pdf

Eteläpelto, A. & Onnismaa, J., Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Aikuiskasvatuksen 46. vuosikirja. Vantaa 2006

Halava I: & Pantzar M. 2010. Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? EVAn raportti.

www.eva.fi

Highet, G. 1951. The Art of Teaching. Vintage Books, New York

Honka, J. & Vertanen, I. (toim.) 2000. Kohti uutta opettajuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisten opettajien koulutustarpeet vuoteen 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen

ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 10. Opetushallitus.

Kelly, O. 2015. Ambient Learning and Self Authorship. Väitöskirja. Aalto-yliopisto.

www.aalto.fi/fi/current/news/2015-08-25-002. Luettu 30.9.2015

Kylliäinen, L. 2015. Opettaja joka ei opeta. Suomen Kuvalehti.

http://digi.suomenkuvalehti.fi/share/311077/9bf867. Luettu syyskuussa 2015.

Luukkainen, O. 2000. Opettaja vuonna 2010. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen

(OPEPRO) selvitys 15. Loppuraportti. Opetushallitus.

Morén, A. 2015. Ilmiöpohjainen oppiminen lisää lukiolaisten stressiä. Helsingin Sanomat 19.9.2015.

www.hs.fi/m/mielipide/a1442563832398. Luettu 20.9.2015

Skinnari, S. 2007. Pedagoginen rakkaus. PS-kustannus.

Digikuvat lähteestä http://www.fotosearch.com/photos-images/

55

Powtoon-animaatiot (SJ 2015):

”Liisa”:

https://www.powtoon.com/online-presentation/bCJiFCEB23D/liisa/#/

”Liisa Motivoi”:

https://www.powtoon.com/online-presentation/fVa3C3BWnxx/liisamotivoi/#/

ammatillisen opettajan tulevaisuuden moniosaajuustulevaisuuden moniosaajuus (lähinnä oj muuttuva...

Documents