kaakkois-aasian kielet - helsinki

KAAKKOIS-AASIANKIELET

5.12.2019

KAAKKOIS-AASIANKULTTUURIPIIRIT

Kulttuurisesti:

1. Alkuperäisiä kulttuureja: saaristolaisia, viidakonmetsästäjiä yms.

2. Sinosfääri

3. Indosfääri

4. Arabisfääri

KIRJOITUSJÄRJESTELMÄT KAAKKOIS-AASIASSA

▪Intialaisia (abugida, vasemmalta oikealle):

▪Khmer

▪ Thai, lanna (pohjoisthai), lao

▪Mon, burma

▪Muinaisjaava, bali

▪Kiinalaisia (logografinen, ylhäältä alaspäin):

▪Muinaisvietnam

▪Zhuang

▪Arabialaisia (abjad, oikealta vasemmalle):

▪Muinaismalaiji, Thaimaan malaiji

▪Latinalaisia (aakkosellinen, vasemmalta oikealle):

▪Nykyvietnam, Malesian malaiji, Indonesian kieliä, Filippiinien kieliä

AUSTRONESIALAISETKIELET

5.12.2019

AUSTRONESIALAISTENKIELTEN LUOKITTELU

AUSTRONESIALAISTEN KIELTEN LEVIÄMINEN

malagassi malaiji jaavatagalog /

cebuanotahiti maori

’minä’ aho aku aku ako T au au

’kaksi’ roa dua loro duha C piti rua

’viisi’ dimy delima lima lima pae rima

’mies’ lehilahy lelaki lananglalaki T

lalake Ctāne tāne

’köysi’ tady tali tali tali T taura taura

’iho’ hoditra kulit kulitbalat T

panet Cʻiri kiri

’silmä’ maso mata mata mata mata mata

’nenä’ orona hidung irung ilong ihu ihu

AUSTRONESIALAISTEN KIELTEN VERTAILEVAA SANASTOA

malagassi malaiji jaavatagalog /

cebuanotahiti maori

’kynsi’ hoho kuku kuku kuko maiʻuʻu maikuku

’rinta’ tratra susu Susu suso 'ōuma ū

’kuu’ volana bulan wulanbuwan T

bulan Cmarama mārama

’kivi’ vato batu batu bato 'ōfa'i kōwhatu

’taivas’ lanitra langit langit langit raʻi rangi

’tuli’ afo api (geni) apoy T auahi ahi

’valkoinen’ fotsy putih putih puti ʻuoʻuo mā’vuosi’ taona tahun taun taon T matahiti tao

’täysi’ feno penuh kebak puno api puha

AUSTRONESIALAISTEN KIELTEN VERTAILEVAA SANASTOA

AUSTRONESIALAISTENKIELTEN VERTAILEVAA

MORFOLOGIAA

AUSTRONESIALAISTENKIELTEN VERTAILEVAA

SYNTAKSIAA

KIRJOISTUSJÄRJESTELMÄTAUSTRONESIALAISISSA KIELISSÄ

▪Suurinta osaa austronesialaisista kielistä ei ole kirjoitettu

▪Vain muutamat muinaiset kielet on kirjoitettu joko intialais- tai arabialaisperäisillä kirjaimistoilla, esim.

▪Muinaisjaava eli nykybalin, eikä nykyjaavan, edeltäjä (800-1300-l.): kawi-kirjaimisto

▪Muinaistagalog (900-1500-l.): babajin-kirjaimisto

▪Muinaismalaiji (600-1300-l.): pallava-kirjaimisto

▪Klassinen malaiji (1300-1700-l.): arabialainen kirjaimisto

MUNAISJAAVAKAWI-KIRJAIMISTOLLA

MUINAISTAGALOGBABAJIN-KIRJAIMISTOLLA

MUINAISMALAIJI PALLAVA-KIRJAIMISTOLLA

Kedukan Bukit -kivikirjoitus 683 jKr.

KLASSINEN MALAIJIARABIALAISELLAKIRJAIMISTOLLA

Terengganu -kivikirjoitus 1303 jKr.

RasululLah dengan yang arwah santabi mereka

Asa pada Dewata Mulia Raya beri hamba meneguhkan Agama Islam.

Dengan benar bicara derma mereka bagi sekalian hamba Dewata Mulia Raya.

Di Benuaku ini penentu agama RasululLah sallalLahi wassalama raja.

Mandalika yang benar bicara sebelah Dewata Mulia Raya di dalam

Bumi penentuan itu fardhu pada sekalian Raja Manda

. Lika Islam menurut setitah Dewata Mulia Raya dengan benar.

Bicara berbajiki benua penentuan itu maka titah Seri Paduka.

Tuhan menduduki Tamra ini di Benua Terengganu adi pertama ada.

Jumaat di bulan Rajab di tahun saratan disasanakala.

Baginda RasululLah telah lalu tujuh ratus tua.

JAWI-KIRJAIMISTO:THAIMAAN MALAIJI

Semua manusia dilahirkan bebas dan samarata dari segi kemuliaan dan hak-hak.

Mereka mempunyai pemikiran dan perasaan hati dan hendaklah bertindak di

antara satu sama lain dengan semangat persaudaraan.

AUSTROAASIALAISETELI MON-KHMER-KIELET

5.12.2019

AUSTROAASIALAISTENKIELTEN ALKUKOTI

“the Austroasiatic phylum had dispersed

via the Mekong River drainage basin”

PAUL SIDWELL & ROGER BLENCH (2011)

mon khmer vietnamchewong

(asli)

keski-

nikobaari

santali

(munda)

’yksi’ mòa muəy một nɑy hēang mit'

’kaksi’ ba pii hai ber âṅ bar

’kolme’ pɔeˀ bəy ba pɛt lōe pe

’neljä’ pɔn buən bốn pɑn fōan pon

’viisi’ məsɔn pram năm limãʔ tanai mo ~ṛe~

’raskas’ sàŋ th.ŋʊən nặng ɲũt hamal

’lapsi’ kon koon con wɔŋ kōan ho po n

’kala’ kaˀ trəy cá kiəʔ kâa hako

’lintu’ həcem baksəy chim kawaw kamōe sim

’juuri’ rɜh rɨh rễ jəʔes yiah rehet'

’luu’ cùt ch.ʔəŋ xương jəʔeŋ (ong)-eng jaṇ’häntä’ hətaˀ kɑntuy đuôi hateʔ kinnòk-det caṇḍbo l

AUSTROAASIALAISTEN KIELTEN VERTAILEVAA SANASTOA

mon khmer vietnamchewong

(asli)

keski-

nikobaari

santali

(munda)

’hius’ sok sɑk tóc sɔk yôk up'

’nenä’ mùh crɑmoh mũi mɔh moah mũ’jalka’ càŋ cəəŋ bàn chân cɑn lâh jaṇga

’käsi’ toa day tay cɑs tai ti

’vesi’ daik tɨk nước tɑm dâk dak'

’päivä’ ŋoa th.ŋay ngày ktɔʔ heng mãhã, siń

’vuosi’ hnam ch.nam nămThun

(< malaiji)sal, nes

’uusi’ kəmɔeˀ th.məy mới rɛʔNãwã

(< hindi)

’kauko’ hòa ch.ŋaay xa con sạṇgiń

AUSTROAASIALAISTEN KIELTEN VERTAILEVAA SANASTOA

VIETNAMIN KIRJOITUSJÄRJESTELMIÄ(RICHARD KERBS, SYKSY 2015)

Chư Han 𡨸漢 ’kiinalainen kirjoitus’ 939-1918 Otettiin käyttöön itsenäistymisen jälkeen (Kiinan valtakausi 111 eaa.-939)

Käytettiin kirjoittamaan klassista kiinaa

Kiinalaisiin merkkeihin viitataan termillä hán tự 漢字

Chư Nôm 𡨸喃 ’demoottinen kirjoitus’ 1209-1918 Mahdollisti laajan vietnamilaisen suullisen tradition ja kansanrunouden kirjoittamisen vietnamin

kielellä

Käytettiin chu hanin rinnalla

Quôc Ngư 國語 1651- Eurooppalaiset lähetyssaarnaajat alkoivat 1500-luvulla transkriboida vietnamia latinalaisilla

kirjaimilla opetuksellisiin tarkoituksiin

Ensimmäinen quoc ngulla julkaistu teos on vietnamilais-portugalilainen sanakirja vuodelta 1651 (Alexandre de Rhodes)

CHƯ NÔM 𡨸喃(RICHARD KERBS, SYKSY 2015)

▪’Kansanomainen kirjoitus’ chư ’kirjoitus’ nôm ’kansan kieli’

▪Logograafinen kirjoitus

▪Kirjoituksessa toinen osa koostuu kiinalaisista merkeistä, jotka edustavat kiinalaisia lainasanoja

▪Toinen osa koostuu kiinalaisten merkkien pohjalta luoduista chu nomille omaisista merkeistä, jotka edustavat alkuperäisiä vietnamilaisia sanoja

CHƯ NÔMIN ESIMERKKEJÄ: LUKUSANAT(RICHARD KERBS, SYKSY 2015)

Vietnam Sinovietnam Kantonin kiina

𠬠 mô t 一 nhâ t ya t

𠄩 hai 二 nhi yih

𠀧 ba 三 tam sa am

𦊚 bô n 四 tư sei

𠄼 năm 五 ngu ng h

𦒹 sa u 六 luc luhk

𦉱 ba y 七 thâ t cha t

𠔭 ta m 八 ba t baat

𠃩 chin 九 cưu gáu

𨑮 mươi 十 thâ p sahp

KIINALAISET LAINASANAT VIETNAMISSA(RICHARD KERBS, SYKSY 2015)

▪Vietnamin kielen sanastosta 30-60 % on kiinan kielestä peräisin olevia lainasanoja

▪Joukossa sekä kieliopillisia että leksikaalisia sanoja

▪Sino-vietnamilaiset lainasanat

Tang-dynastian aikana lainatut sanat (618-907)

▪Vanhat sino-vietnamilaiset lainasanat

Han-dynastian aikana lainatut sanat (206 eKr.-220 jKr.)

TAI-KADAI-KIELET

5.12.2019

ED M O N D SO N , JERO LD A., & SO LN IT , DA V ID B. (1997): Introduction. In J. A. Edmondson & D. B. Solnit (Eds.), Comparative

Kadai: The Tai Branch (pp. 1-26). Arlington, TX: The Summer Institute of Linguistics and the University of Texas at Arlington.

(Based on Mitani 1977, Edmonson & Solnit 1997, and Pittayaporn 2014)

Vertaileva

kronologia

INTIALAISPERÄISTEN ABUGIDA-KIRJOITUSJÄRJESTELMIENALKUPERÄ

▪Kaikki Kaakkois-Aasian kielten intialaisperäiset kirjoitusjärjestelmät ovatlähtöisin brāhmī-kirjoituksesta, jota kehitettiin Etelä-Intiassa Pallava-dynastian aikana500-luvulla

https://www.google.com/url?sa

=i&source=images&cd=&ved=2

ahUKEwik0d_01argAhXMKCwK

HcOTCxYQjRx6BAgBEAU&url=ht

tp%3A%2F%2Fskyknowledge.co

m%2Fpallava.htm&psig=AOvVa

w1tXATRGaHauJkrkXMHW6aZ&

ust=1549664920066804

Muinais-

khmer

Muinais-

mon

Muinaismon

Muinaiskhmer

MUINAISMONIN JÄRJESTELMÄNJATKAJIA: NYKYMON

MUINAISMONIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:BURMA JA LANNA (POHJOISTHAI)

MUINAISMONIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:BURMA JA LANNA (POHJOISTHAI)

Pāli

(Mon-)Burma

Lanna

MUINAISMONIN JÄRJESTELMÄNJATKAJIA: SHAN

MUINAISMONIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:TAI LUE

MUINAISKHMERIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:NYKYKHMER

MUINAISKHMERIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:MUINAISTHAI (1100-1400-LUVUT)

MUINAISKHMERIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:KESKITHAI (1400-1800-LUVUT)

MUINAISKHMERIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:NYKYTHAI (1800-LUKU - NYKYÄÄN)

MUINAISKHMERIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:NYKYLAO

MUINAISKHMERIN JÄRJESTELMÄN JATKAJIA:MUSTA TAI

KLUSIILIJÄRJESTELMÄN REALISTUMINEN INTIALAISPERÄISIÄ KIRJOITUSJÄ RJESTELMIÄ KÄYTTÄVISSÄ KIELISSÄ

Sanskrit क k ख kʰ ग g घ gʰ

Tokaari k

Mongoli k kʰ k

Sinhali k g

Tamili k kʰ g gʰ

Tiibeti k kʰ g

Burma k kʰ g

Santali k g

Mon k kʰ k kʰ

Khmer k kʰ k kʰ

Tai lue k kʰ k kʰ

Shan k kʰ k

Lanna k x k x

Musta tai k x k x

Lao k kʰ

Thai k kʰ

Cham k kʰ k kʰ

Jaava k g

Bali k g

AASIAN KIELET GLOBAALISSA KONTEKSTISSA

▪Aasialaisten kielten äidinkielinen väestö levittäytyy nykyisin kaikkialle maailmaa

▪Diasporassa tavataan aina kielellinen aasialaisuus, esim. kylttejä, tuotemerkkejä, China Town, Korean Town, jne.

▪Aasian kielistä on tullut suosittu valinta vieraan kielen opinnoissa, osittain populaari-ja ruokakulttuurin sekä matkailun ansiosta

▪Englanti ei koskaan riitä toimivaan kommunikaatioon

▪Aasian maita ja niiden tilanteita ei voi ymmärtää osaamatta kohdemaan kieltä

AASIAN KIELTEN TULEVAISUUS

▪Aasian kielten käyttö levinnee jopa laajemmin maailmalle

▪Kuitenkin valtakielet/valtiokielet koko ajan syrjäyttävät varieteetteja, jotka ovat vaarassa kadota nuoremmilta sukupolvilta

▪Pakollinen peruskoulu vaihdistaa kielen vaihdon valtakieliin

▪Ei-standardi ja vähemmistökielille tarvitaan arkkipäiväisiä käyttökonteksteja, koskakielet kuolevat, jos niistä ei ole enää käyttöä mihinkään

KOTITEHTÄVÄ 5.12.2019

▪Ajan salliessa tutustu selaillen seuraavaan artikkeliin:

▪Vovin, Alexander. 2016. On the Linguistic Prehistory of Hokkaidō. Janhunen & Gruzdeva (eds.), Crosslinguistics and linguistic crossings in Northeast Asia. Helsinki: Suomen Itämainen seura. 29-38.

https://www.academia.edu/29996577/On_the_Linguistic_Prehistory_of_Hokkaid%C5%8D

▪Tee kaikki tehtävät valmiiksi palauttamaan ensi viikkoon menneessä ennen tenttiä!

▪Valmistaudu tenttiin!

▪Nauti Itsenäisyyspäivästä!

つづく